Pirkanmaan elämystalouden strategia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pirkanmaan elämystalouden strategia 2013 2015"

Transkriptio

1 Pirkanmaan elämystalouden strategia Hyödynnettävissä maailman suurin elinkeino: Toimenpiteet Pirkanmaan kasvattamiseen kansainvälisenä matkailukohteena

2 Sisällysluettelo 1. Toimeksianto ja tavoite Pirkanmaan elämystalouden kokonaisuus ja tausta Visio ja strategia Visio, tavoitteet ja toimenpiteet Toimenpiteiden asettaminen kotimaisille markkinoille Toimenpiteiden asettaminen kansainvälisille markkinoille Elämystalouden toimialojen markkina-analyysi Strategisten toimenpiteiden priorisointi Strategiakausi LIITE 1. Pirkanmaan elämystalouden kehittämiseen liittyviä strategioita LIITE 2. Case-esimerkkejä innovatiivisella tavalla kansainvälistä huomiota saavuttaneista elämyskohteista Toimeksianto ja tavoite Pirkanmaan elämystalouden strategian tavoitteena on vahvistaa liiketoiminnan edellytyksiä ja mahdollisuuksia matkailu- ja elämyspalveluiden, kulttuurin ja luovien alojen sekä urheilu- ja virkistyspalveluiden toimialoilla ja lisätä siten alueen vetovoimaa käynti- ja kulutuskohteena. Strategia on työkalu yrityksille, julkiselle sektorille ja muille toimijoille, jotka kehittävät edellä mainittuja toimialoja eri tasoilla. Olennaisinta on vastata strategisella tasolla kysymyksiin, miten Pirkanmaa asemoituu ja saavuttaa kestävän kilpailuedun kävijämarkkinoilla sekä miten yritysten toimintaedellytykset saadaan mahdollisimman hyviksi. Elämystalouden strategia kokoaa yhteen hajanaisten toimialojen muodostaman kokonaisuuden ja tehostaa siten kokonaisuutta palvelevien ratkaisujen löytämistä. Kävijätalous, eli Pirkanmaan ulkopuolelta tulevat kävijät ja liikevaihto, on johtava lähestymistapa kehittämistyössä, mutta toimialojen paikalliset asiakkaat on myös merkittävyydessään huomioitava. Toimialan yritykset kilpailevat globaalissa ympäristössä, mikä on samaan aikaan sekä uhka että mahdollisuus. Yhtäältä paikalliset asiakkaat matkaavat usein muualle nauttiakseen vastaavista palveluista, mitä Pirkanmaalla on tarjota. Toisaalta Pirkanmaalle suuntautuu matkailua eri muodoissa kasvavissa määrin. Strategia on päivitysversio. Sen pohjana ovat vuonna 2009 julkaistu ensimmäinen elämystalouden strategia ja sitä edeltänyt matkailun kärkituotestrategia vuodelta Edellinen strategia luotiin EU-rahoitteisena hankkeena Tampereen kauppakamarin johdolla. Strategiakaudelle asetettiin johtoryhmä, joka vastasi strategian toimenpiteiden toteutumisen seurannasta ja strategian päivittämisestä. Johtoryhmään kuuluvat Sari Järvelin Pirkanmaan yrittäjistä, Tuija Mannila Tampereen kaupungilta, Marko Mäkinen Pirkanmaan liitosta, Harri Ojala Tampereen kauppakamarista, Lasse Paananen Ideone Oy:stä, Pirjo Puukka Tredea Oy:stä sekä 2

3 Miikka Seppälä Särkänniemestä. Tampereen kauppakamarin matkailu- ja kongressivaliokunta toimii elämystalouden strategisena ohjausryhmänä. 2. Pirkanmaan elämystalouden kokonaisuus ja tausta Elämystalous perustuu kokemuksiin ja kuluttajan välittömään tai välilliseen haluun maksaa kokemuksesta. Keskiverto-kuluttaja ostaa elämyspalveluja vähintään neljänneksellä nettotuloistaan, joten toimialalle kumuloituu erittäin suuri liikevaihto. Elämystalous on vahva esimerkki kuluttajalähtöisestä klusterista, jonka kehittäminen perustuu ihmisten elämäntapatiedon kuunteluun ja ymmärtämiseen. Se on lähestymistapana myös keino edistää perinteisen turismin siirtymää kestävän kehityksen puitteisiin, joka tulee korostumaan kansainvälisen kysynnän megatrendinä. Elämystalous koostuu Pirkanmaalla matkailu- ja elämyspalveluiden, kulttuurin ja luovien alojen sekä urheilu- ja virkistyspalveluiden toimialoista. Lisäksi voidaan erotella toimialat läpileikkaavat kokonaisuudet, kuten tapahtumatalous, joka perustuu erityisesti urheiluun tai kulttuurin ja taiteen eri muotoihin sisältäen matkailullisen näkökulman. Klustereista liikevaihdoltaan merkittävin on matkailu, jonka suurimpia osia ovat ravintola- ja majoitusliikkeet, matkatoimistot ja matkanjärjestäjät sekä liikennepalvelut kuten taksiliikenne. Matkailu on noussut maailman suurimmaksi elinkeinoksi, eikä sen potentiaalin rajoja vielä tunneta. Siksi kävijätalouden näkökulma on nostettu strategian johtoajatukseksi. Erityisesti kansainvälisessä, mutta myös kotimaan matkailussa läpileikkaava teema on urban nature, yhdistelmä sykkivää kaupunkikulttuuria ja maaseudun elämyksellistä rauhaa, Hämeenkadun vilskettä ja idyllistä maalaismaisemaa. Kävijämääriä Pirkanmaan kärkikohteissa vuonna 2011: Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Särkänniemi Ikaalisten Kylpylä Tampere-talo Tampereen Työväen Teatteri Pirkanmaalainen elämystalous ei elä omaa elämäänsä eristyksissä, vaan se on vahvasti linkittynyt ympäröivään yhdyskuntaan, julkiseen sektoriin ja elinkeinoelämään. Esimerkkinä elämystalouden rajapinnasta on kaupan ala: sen tarjonta täydentää olennaisesti klusteria ja toisaalta kauppa on suurimpia hyötyjiä elämystaloudesta, erityisesti matkailusta. Rakennushankkeet, kuten Kansi ja keskusareena -projekti Tampereen keskustassa sekä liikennehankkeet, kuten Pietarin Allegroyhteys ja lentoyhteydet vaikuttavat niin ikään suuresti koko Pirkanmaan alueen vetovoimaan ja sitä kautta elämystalouden menestykseen. Strategisessa lähestymistavassa tulee huomioida entistä voimakkaammin myös resurssien määrä ja laatu. Esimerkkeinä resursseista ovat aluekehitysrahoitus sekä seudun omat julkiset markkinointipanokset. Kansainvälistä markkinointia pitää näissä puitteissa kohdentaa ja konkretisoida. 3

4 Kaavio 1. Pirkanmaan elämystalousklusteri. Palvelutarjonta luo elämyksellisen kokonaisuuden, josta nousee muutamia pääasiakasryhmiä kiinnostavia kilpailuetuja. Klusterin menestys riippuu kolmesta tekijästä: myyntivalttien tunnistamisesta, niiden muotoilemisesta myyviksi tuotteeksi sekä asiakkaiden saavuttamisesta. 3. Visio ja strategia 3.1 Visio, tavoitteet ja toimenpiteet Visio 2020 Pirkanmaan elämystalous on kannattavasti kasvava, kansallisesti ja eurooppalaisittain tunnettu toimialaklusteri. Sen vetovoima ja kilpailukyky perustuvat alueen hyvään saavutettavuuteen, vahvoihin kärkiyrityksiin, omaleimaiseen tarjontaan, yhteistyöhön ja liiketoimintamallien aktiiviseen uudistamiseen. Päätavoite 1. Pirkanmaan elämystalouden liikevaihdon vuotuinen kasvu on kaksi prosenttiyksikköä suurempi kuin koko maan keskimääräinen kasvu. Omistajina Tampereen kauppakamari, Tredea Oy, Pirkanmaan ELY-keskus ja Pirkanmaan liitto (l. Pirkanmaan Talous) Toimenpiteenä lisäpanostukset yhteismarkkinointiin. 4

5 Määrälliset strategiset tavoitteet 2. Yöpymisten määrä kasvaa Tampereen majoitusliikkeissä vuosittain kaksi prosenttia.* Omistajina Tredea Oy ja Pirkanmaan majoitusliikkeet Toimenpiteinä lisäpanostukset matkailumarkkinointiin, tapahtumien hankkiminen ja kasvattaminen, lisälentoyhteyksien saaminen Tampere- Pirkkalaan sekä nopean Pietarin raideyhteyden rakentaminen. 3. Pirkanmaan ulkopuolelta tulevien festivaalikävijöiden keskimääräinen viipymä pidentyy. Omistajana Pirfest ry Toimenpiteinä festivaalien ja myyntiyhtiön tuotepaketit sekä lisäpanostukset yhteismarkkinointiin. 4. Tax free -kauppa kasvaa Tampereella neljä prosenttia vuosittain.* Omistajana Global Blue Oy Toimenpiteinä erityisesti matkailumarkkinointi Pietarissa, venäjänkielisen palvelun lisääminen Pirkanmaalla ja Tampere-Pietari raideyhteyden nopeuttaminen. Laadulliset strategiset tavoitteet 5. Pirkanmaan elämystalouden kärkiyritykset (ml. majoitusliikkeet) omaksuvat kestävän kehityksen periaatteet toimintatapoihinsa ja hankkivat tarkoituksenmukaiset sertifioinnit. Omistajina yli kävijää vuodessa saavuttavat toimijat Toimenpiteenä vahva prosessijohtaminen kärkiyrityksissä. 6. Tampereen tapahtumatoimisto ja Tampere Convention Bureau hankkivat vuosittain merkittäviä kansainvälisiä urheilun ja kulttuurin suurtapahtumia sekä kongresseja järjestettäviksi Tampereella. Omistajina Tampereen kaupunki ja Tampere Convention Bureau Toimenpiteinä aktiivinen vaikuttaminen kansainvälisten tapahtumien yhteydessä tehtävässä päätöksentekoon sekä liikenneyhteyksien ja majoituskapasiteetin koordinointi. 7. Tampereen keskusareena saa EU-notifioinnin ja rakentaminen aloitetaan strategiakaudella. Omistajina Tampereen kaupunki ja Tampereen keskusareena Oy Toimenpiteinä omistajaosapuolten sopimukset ja päätöksenteko 8. Tampere-Pirkkalan lentoyhteysverkosto kasvaa stabiilisti ja verkoston ytimessä on vähintään yksi tiheän frekvenssin syöttöyhteys suureen eurooppalaiseen hubiin. Omistajana Tampereen kaupunki Toimenpiteinä aktiivinen vuoropuhelu lentoyhtiöiden ja matkanjärjestäjien kanssa. 5

6 9. Tampere-Pirkkalan lentoasemalle rakentuu terminaali- ja kiinteistöinfrastruktuuria pitkäntähtäimen suunnitelman mukaisesti. Omistajana Finavia Oyj, seudulliset toimijat Toimenpiteenä seudullinen vuoropuhelu Finavian kanssa kentän kehittämisestä, TMP:n lentoyhteyksien markkinointi kotimaassa ja matkailumarkkinointi valituilla ulkomaisilla kohdealueilla. 10. Tampere profiloituu terveysmatkailun keskuksena erityisesti Venäjän markkinoilla. Omistajina Finn-Medi Oy, lääkärikeskukset, Tredea Oy ja TAMK Toimenpiteinä terveyspalveluiden tuotteistaminen, myynnin ja markkinoinnin organisointi ja palvelupakettien tekeminen terveysmatkailijoille. 11. Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto aktivoituvat kansainvälisen palveluliiketoiminnan edistäjinä tutkimuksen ja professuurin muodossa. Omistajina Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto Yliopistojen ja elinkeinoelämän yhteistoimintamallien lisääminen. 12. Alueen ja sen matkailu- ja elämystuotteiden yhteismarkkinointi- ja myynti on organisoitu ja resursoitu yrityskenttää hyvin palvelevalla tavalla. Omistajana Tampereen kaupunki ja Pirkanmaan muut kunnat Toimenpiteenä pirkanmaalaisia matkailu- ja elämyspalveluita kootusti välittävän matkailuyhtiön perustaminen ja julkisten markkinointipanosten nostaminen riittävälle tasolle. 13. Pietarista voi matkustaa Tampereelle suoralla Allegro-junayhteydellä. Omistajana VR Toimenpiteinä Riihimäen kolmioraiteen rakentaminen, sujuvan vaihtoyhteyden asettaminen Lahden rautatieasemalla sekä investointi Länsi- Suomen Allegro -kalustoon. *tavoite vain Tampereen kaupungin osalta tilastointisyistä. 3.2 Toimenpiteiden asettaminen kotimaisille markkinoille Kotimaisten markkinoiden logiikassa erottaudutaan kärkikohteilla, mutta kestävä kilpailuetu tulee palvelu- ja kulttuuritarjonnan kokonaisvaltaisuudesta ja ympärivuotisuudesta sekä luonnon ja kaupunkiympäristön yhdistämisestä. Särkänniemi, Tampereen teollishistoriallinen keskusta ja kaupunkikulttuuri, ostoskohteet, kuten Ideapark, Stockmann, Ikea, keskustan kivijalkakaupat ja maaseudun erikoisliikkeet sekä luontokohteet ja erilaiset tapahtumat ovat kävijälle syitä vierailla Pirkanmaalla. Tällä hetkellä hyvin moni jättää liittämättä vierailuunsa yöpymistä tai ylipäätään muita elämyspalveluaktiviteetteja. Matkan sisällön monipuolistaminen esimerkiksi palvelupaketein on merkittävä mahdollisuus lisätä elämystalouden liikevaihtoa. 6

7 VisitTampere.fi on ensimmäisiä vastineita, mihin asiakas törmää etsiessään lisätietoa Pirkanmaan palvelutarjonnasta. Sivuston pitää siksi olla myyvä ja tarjonnaltaan monipuolinen. Kehitettävää on esimerkiksi siinä, että VisitTampere-portaalin tulisi olla ensimmäinen tarjolla oleva sivusto, kun asiakas syöttää hakukoneeseen Tampere -haun. Hakukoneoptimoinnin parantaminen on työn alla ja tuloksia seurataan. Matkan suunnitteluvaihe tapahtuu verkossa, joten sinne suunnataan tiedotusta ja markkinointia. Paperiesitteiden kysyntä verkkosuuntauksesta huolimatta on edelleen suurta, joten niiden tuottaminen on aiheellista. Kaavio 2. Asiakkaiden arvoketju kotimaisilla kävijämarkkinoilla 3.3 Toimenpiteiden asettaminen kansainvälisille markkinoille Kansainvälisten markkinoiden logiikka poikkeaa kotimaisista. Siinä missä Suomessa Pirkanmaa ja sen kärkibrändit ovat tunnettuja ja arvostettuja, kansainvälisillä markkinoilla heikko tunnettuus on suuri ongelma. Kansainväliset markkinat voi jakaa Pirkanmaan näkökulmasta kolmeen osaan: Pietarin markkinoihin, Eurooppaan ja erityisesti suoralentokohteisiin kuten Iso-Britanniaan, Saksaan ja Italiaan sekä suuren potentiaalin markkinoihin, kuten Pohjois-Amerikkaan ja Aasiaan. Tämä jako auttaa asemoimaan Pirkanmaan ja määrittämään toimenpiteet sen mukaisesti. Venäjän, erityisesti Pietarin markkinoilla Pirkanmaan vahvuus on maantieteellisen läheisyyden tuoma lähtökohtainen etu. Kilpailuympäristö on samalla haasteellinen, koska muut suomalaiset kaupungit omaavat lähes yhtä suuret resurssit näkyä, ollen samalla yhtä saavutettavissa. Pietarissa on tehty järjestelmällisiä toimenpiteitä parin vuoden ajan, jotta Pirkanmaa ja sen tarjonta tunnettaisiin paremmin. Pietarissa Pirkanmaan vetovoimasta suuri osa on perustunut Ryanairin tarjoamiin halpalentoyhteyksiin muualle Eurooppaan. On hyvin yleistä, että venäläiset matkailijat ajavat Tampere-Pirkkalan lentoasemalle ja jatkavat sieltä lentämällä matkaansa. Liikematkailu Pietarista on myös erittäin merkittävää. 7

8 Kaavio 3. Tunnistetut ja suuren potentiaalin omaavat ulkomaiset kohdemarkkinat Kauempana sijaitsevilla markkinoilla taas Tampereella on kokonsa tuoma mittakaavaetu, jonka kanssa kilpailee suoraan ainoastaan Turku. Helsingillä on luonnollisesta asemastaan ja koostaan johtuva etu tunnettuudessa ja vetovoimassa. Se vie nykyisellään suuren enemmistön Suomeen saapuvista kävijöistä. Toisaalta Helsingin vetovoima on Pirkanmaalle myös kilpailuetu, koska sen kiinnostavuus matkailu- ja muuna kohteena tuo Suomeen paljon kävijöitä, jotka muuten eivät ylipäätään valitsisi Suomea kohteekseen. Helsinki ja Suomen Lappi ovat käytännössä ainoat kansainväliset seutubrändit. Molempien näkyvyys hyödyntää myös Pirkanmaata. Kaavio 4. Asiakkaiden arvoketju kansainvälisillä kävijämarkkinoilla 8

9 3.4 Elämystalouden toimialojen markkina-analyysi Pirkanmaan elämystalouden markkinoiden neljä peruskiveä ovat kilpailijat, asiakasryhmät, toimintaympäristö ja resurssit. Kilpailijat ovat niitä, jotka taistelevat olemassa olevien ja potentiaalisten asiakkaiden valinnoista pirkanmaalaisen elämystalousklusterin toimijoiden kanssa. Asiakasryhmät ovat ne pääasialliset kohderyhmät, jotka muodostavat kokonaisuuksina merkittävimmän tulopotentiaalin yrityksille ja sitä kautta aluetaloudelle. Toimintaympäristön muodostavat julkisen sektorin toiminta, kiinteistö- ja liikenneinfrastruktuuri, luonto, alueen vetovoima sekä muut tekijät, jotka vaikuttavat yritysten toimintaedellytyksiin. Resurssit tulevat potentiaalisista kehittämisvaroista, henkisestä pääomasta ja sen kartuttamisesta sekä yritysten omista mahdollisuuksista vaikuttaa suoraan oman toimintansa ja toimialansa vahvistamiseen. Pirkanmaan elämystalousklusterin kilpailijat määräytyvät suurimpien asiakaskohderyhmien mukaan. Kansainvälisessä vertailussa Tampere kategorisoituu pohjoiseurooppalaisten keskisuurten kaupunkien joukkoon, johon kuuluvat Tampereen lisäksi esimerkiksi Turku, Göteborg, Malmö, Uppsala, Århus, Odense, Tallinna ja Riika. Pietarista katsoen Tampereella on edellä mainittuihin kaupunkiseutuihin sijainnin tuoma etu, jonka se puolestaan häviää itä- ja keskisuomalaisille kaupungeille. Kaupunkiseuduilla, joista on suora lentoyhteys Tampere- Pirkkalaan kilpailijoita ovat kaikki vastaavanlaiset kohteet. Tämän vuoksi on aiheellista selvittää Tampereen markkinoinnillinen asema näissä kohteissa ja pyrkiä optimoimaan se. Pohjoismaisten pääkaupunkien rooli on Pirkanmaan kilpailuaseman kannalta merkittävä. Jos Helsinki on vetovoimainen ja pärjää esimerkiksi Tukholmalle ja Kööpenhaminalle kansainvälisessä kävijävirrassa, hyödyttää se Pirkanmaatakin, koska alue on helposti saavutettavissa Helsingistä. Merkittävä kilpailija elämystuotteiden tarjoajille on kotona saatavilla oleva viihde, kuten tv ja internet. Erityisesti paikallisten asiakkaiden parissa nämä kilpailevat ihmisten ajasta. Paikallisten asiakkaiden suhteen kilpailijoita ovat niin ikään lähimaakunnat sekä suoralentokohteet Tampere- Pirkkalasta. Asiakasryhmäjako viitoittaa yhteismarkkinoinnin kohdistamista. Yritykset määrittävät itse kohderyhmänsä, mutta seudun markkinoinnissa on huomioitava tärkeimmät ja potentiaalisimmat yhteiset asiakassegmentit, jotta panokset tulevat käytetyksi tehokkaasti. Kansainvälisiä kävijöitä ovat pääasiassa Pietarin seudulla sekä suoralentokohteiden läheisyydessä asuvat. Kansainväliset kohderyhmät muodostuvat sekä nuorista pariskunnista ja ryhmistä, perheistä sekä senioripariskunnista ja -ryhmistä. Business-matkailijat tulevat yritystapaamisiin, messumatkoille sekä konferensseihin. Kotimaisista kohderyhmistä erittäin merkittäviä ovat perheet. Toinen tärkeä segmentti on well-being-matkailijat. Well-being on monimuotoinen kokonaisuus, johon kuuluu sekä henkinen että fyysinen hyvinvointi. Näin ollen hyvinvointimatkailun päätuotteita ovat lääketieteelliset operaatiot, muut terveyspalvelut, virkistävät ja rentouttavat aktiviteetit sekä kulttuuripalvelut. Toimintaympäristön muodostavat liiketoiminnan fasiliteetit, jotka ovat enemmän tai vähemmän yritysten oman vaikutuspiirin ulkopuolella. Tällaisia ovat esimerkiksi liikenneinfrastruktuuri, seutumarkkinointi sekä alueen yleiset vetovoimatekijät. Liikenneinfrastruktuuri, erityisesti julkisen liikenteen kattavuus ja tarjonta on erittäin merkittävä tekijä alueen saavutettavuuden kannalta. Pirkanmaan liitolla on liikennejärjestelmäsuunnitelman koordinointivastuu ja myös tärkeä kansallisen edunvalvonnan rooli. Vetovoimatekijöistä tärkeimpiä ovat tunnetut ja suositut käyntikohteet, kaupunkikulttuuri, luonto ja ihmiset. 9

10 Resurssit koostuvat toimialojen omista voimavaroista sekä niiden potentiaalisesta rahoituksesta. Rahoitusta ovat pääomitus, lainoitus sekä erilaiset tukimuodot. Pääomitus tai sisäinen lainoitus on keskeistä esimerkiksi kuntaomisteisten yhtiöiden sekä yksityisten tytäryhtiöiden tai liiketoimintayksiköiden investoinneissa. Lisäksi on tärkeää, että start-up-yritykset ja kasvuyritykset löytävät myös oman pääoman ehtoista rahoitusta silloin kun niiden liiketoiminta tarjoaa rahoitukselle edellytykset. Lainarahoitusmarkkinoiden likvidiys ja toimivuus määrittävät niin ikään kasvumahdollisuuksia. Pirkanmaalla aluekehitys- ja rahoitusviranomaisina toimivat Pirkanmaan ELY-keskus ja Pirkanmaan liitto. Myös kuntien kautta kanavoituu rahoitusta. Tärkein yksittäinen tukimuoto on EAKRtoimenpideohjelma, jonka suuruus oli esimerkiksi vuonna ,4 miljoonaa euroa. ESRtoimenpideohjelmassa jaettavaa oli noin 5 miljoonaa euroa. Maakunnan kehittämisraha oli vastaavasti 1,2 miljoonaa euroa. Euroopan unionin uuden rahastokauden täysi hyödyntäminen on tärkeää. Pirkanmaan liiton ja ELY-keskuksen tehtävänä on aktivoida paikallisia toimijoita rahastokauden hyödyntämisessä. Kaavio 5. Pirkanmaan elämystalouden markkinoiden peruskivet 10

11 3.5 Strategisten toimenpiteiden priorisointi 1. Matkailumarkkinoinnille pitää laatia viisivuotissuunnitelma, johon sisällytetään ideat kansainvälisen näkyvyyden saavuttamiseksi. Suunnitelman pitää olla tavoitteellinen ja siinä pitää osoittaa riittävä panos/tuotos-suhde markkinointiresursseille. Markkinointisuunnitelma pitää laatia yhdessä resursseista päättävän tahon kanssa. Markkinoinnin ja myynnin työvälineeksi perustetaan matkailuyhtiö. Keskeisenä osana markkinointia tehdään korkealuokkainen mainoselokuva Pirkanmaasta. Selvitetään alueelliset toimijat, joilla on osaamista luoda kansainväliseen levitykseen soveltuva kuvaus Tampereen ja Pirkanmaan matkailunedistämiseksi. Mainoselokuva tilataan julkisen ja yksityisen sektorin yhteisvoimin. 2. Vahvistetaan Tampereen kansainvälistä saavutettavuutta nopealla Tampere-Pietariraideyhteydellä ja/tai lentoyhteydellä sekä tiheän frekvenssin lentoyhteydellä merkittävään eurooppalaiseen verkostohubiin. Tampere-Pirkkalan lentoaseman elinvoima parantaa alueen saavutettavuutta, joten myös nykyisen liikennöinnin kannattavuutta ja charter-liikenteen keskittämistä edistetään. 3. Tapahtumat nostetaan kävijätalouden veturiksi. Strateginen onnistuminen vaatii markkinoinnin lisäksi Tampereen uuden keskusareenan rakentamista Kannen kaupunginosaan, kaupungin tapahtumatoimiston, Tampere Convention Bureaun ja yliopistojen jatkuvaa työtä tapahtumien hankkimiseksi sekä nykyisten festivaalien ja Pirfest ry:n yhteistoimintaa festivaalien vahvistamiseksi. Tampereen Teatterikesä on hyvä esimerkki kulttuuri- ja festivaaliosaamisen yhdistämisestä ja tuotteistamisesta. Kaavio 6. Strategiset perusprosessit. Tuotteistaminen, seudun asemointi matkailukohteena sekä systemaattinen ja tehokas markkinointi ovat välttämättömiä tehtäviä matkailullisen vetovoiman saavuttamiseksi. Läpileikkaavina tukiprosesseina ovat asiakastiedon jatkuva kasvattaminen sekä saavutettavuuden parantaminen liikenneratkaisuilla. 11

12 4. Strategiakausi Pirkanmaan elämystalouden ensimmäinen strategiakausi käynnistyi hyvin erilaisesta toimintaympäristöstä kuin 2013 käynnistyvä kausi, vaikka kulunut aikajänne on suhteellisen lyhyt. Moni keskeinen prosessi oli vasta suunnitteluvaiheessa tai kokonaan tunnistamatta. Pirkanmaalainen rakennus- ja liikenneinfrastruktuuri kehittyy myös jatkuvasti, mikä vaikuttaa alueen vetovoimaan ja saavutettavuuteen. Edellisessä strategiassa asetettuja toimenpiteitä on toteutettu laajalla rintamalla, mutta myös kehitystä hidastavia asioita on tapahtunut. Esimerkiksi GoTampereen toiminnan lopettaminen on järjestänyt palvelumyyntiä uudelleen. Ennen kaikkea strategiakausi oli kuitenkin menestyksellinen, sillä strategisista toimenpiteistä kaikkia on edistetty. Osa on toteutunut täsmälleen tavoitellulla tavalla ja osassa työ on vielä kesken. Pirkanmaalle luotiin All Bright -teema brändiviestinnän kärjeksi, jonka jalkautuminen on käynnissä. Tapahtumaprosessien puutteisiin puututtiin siten, että Tampereen kaupunki perusti tapahtumatoimiston, joka helpottaa tapahtumanjärjestäjien toimintaa ja hankkii tapahtumia järjestettäväksi Tampereella. VisitTampere-matkailuportaali julkistettiin kesällä 2011 Tredean tilauksesta. Portaalia kehitetään jatkuvasti. Luontomatkailussa nähtiin olevan Pirkanmaalla paljon potentiaalia ja kehittämistarpeita, joten TAMK käynnisti hyvinvointimatkailun kehittämiskeskushankkeen. Hankkeessa vahvistetaan yrittäjäverkostoa, eikä kehittämiskeskusta lopeteta hankkeen päätyttyä. Samaan tematiikkaan kuuluu myös terveysturismi, jonka mahdollistaminen on Tampereella aloitettu Finn-Medi Oy:n johdolla. Muita edistettyjä kokonaisuuksia olivat elämystalouteen liittyvien hankkeiden koordinointi, seutumarkkinointi, tutkimustiedon hankinta, yritysten yhteistyöalustojen luominen sekä palvelujen tuotteistaminen. Hankekoordinaatiota toteutettiin liiton seurannan lisäksi hankeinfopäivällä, jossa esittäytyi erittäin laaja joukko kehityshankkeita. Infon johdosta toimijoille syntyi kattava käsitys eri projekteista ja sitä kautta mahdollisuus yhteistyöhön. Seutumarkkinointi on ollut panoksiin nähden hyvällä tasolla. Johtavana ajatuksena on ollut kansainvälisen medianäkyvyyden saavuttaminen järjestämällä lehdistövierailuja Pirkanmaalle. Tutkimusten saralla erityisesti Tampereen yliopiston Synergos-yksikkö on tehnyt merkittävää työtä Pietarin markkinoiden selvittämiseksi. Tampereen kauppakamarin matkailu- ja kongressivaliokunnassa puolestaan käynnistettiin tuotteistamistyöryhmä, jossa yrittäjät pääsevät suunnittelemaan matkailu- ja elämystuotteidensa yhdistämistä. 12

13 LIITE 1. Pirkanmaan elämystalouden kehittämiseen liittyviä strategioita Anna-Kaisa Ikosen pormestariohjelma Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen julkaisu pormestariohjelmansa vuosille Ohjelma on laadittu yhdessä poliittisten ryhmien kanssa ja sen tavoitteena olla poliittista toimintaa ohjaava strategia. Pormestariohjelman mukaan kaupungin resursointia elinkeinojen edistämiseen ja markkinointiin lisätään. Siinä linjataan myös, että tunnettuuden nostaminen lähialueilla, muun muassa Pietarissa, Baltiassa ja Pohjoismaissa on tärkeätä. Nämä ovat tärkeitä toimenpiteitä ja linjassa elämystalouden strategiassa tehdyn priorisoinnin kanssa. Kaupunkiseutujen kasvusopimus Valtio työ- ja elinkeinoministeriön johdolla sekä metropolialue ja suuret kaupunkiseudut sitoutuvat noudattamaan aie- ja kasvusopimuspolitiikkaa vuoden 2014 alusta. Kaupunkiseudut solmivat TEM:n kanssa kasvusopimukset, jossa ne määrittävät omat lähestymistapansa. Tavoitteena on vahvistaa hallitusohjelman linjassa valtion ja kaupunkiseutujen kumppanuutta sekä kannustaa kaupunkiseutuja tekemään strategisia valintoja. Aie- ja kasvusopimuspolitiikka perustuu kolmeen pääteemaan: 1. kaupunkien uudistumis- ja kilpailukyvyn vahvistaminen, 2. sosiaalisen kestävyyden vahvistaminen ja 3. ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen ja eheä yhdyskuntarakenne. Tampereen kaupunkiseudulla on kasvusopimukseen ehdolla edelleen kolme teemakokonaisuutta, jotka nähdään kasvun vetureiksi. Teemat ovat 1. hyvinvointi- /terveysekosysteemi, 2. keskisuuri, toimiva ja viihtyisä yhdyskunta sekä 3. älykkäät ja energiatehokkaat järjestelmät. Elämystalous on sisällytetty kahteen ensimmäiseen teemaan. Elämystalouden strateginen kehittäminen Tampereen kaupunkiseudulla on siten tunnustettu keskeiseksi aluetaloudellisen mahdollisuudeksi. Hyvinvointi-/terveysekosysteemi sisältää elämyspalvelut sekä erikseen terveysmatkailun. Terveysmatkailu on Pirkanmaalle merkittävä mahdollisuus, koska sillä voidaan tavoittaa uusia asiakasryhmiä ulkomailla, erityisesti Venäjällä. Terveysmatkailulle on luotu pohja Finn-Medin johtamien toimenpiteiden muodossa. Kaupin kampukselle on rakennettu potilashotelli sekä muita uusia fasiliteetteja. Yksityiset ja julkiset terveydenhuolto-organisaatiot ovat aloittaneet palveluiden muotoilemisen ja varautumisen ulkomaisiin potilaisiin. Elämyspalveluyrittäjät ovat niin ikään osallistuneet kokonaisvaltaisen palveluarvoketjun kokoamiseen ulkomaisille asiakkaille. Lisäksi lääketieteellisille palveluille on suunniteltu myynti- ja markkinointiprosesseja, joiden rakentaminen jatkuu. Elämyspalvelutoimiala tarvitsee strategista lähestymistapaa palvelutuottamiseen, mikä tarkoittaa että toimijoiden on liittouduttava tarkoituksenmukaisesti vetovoimaisten palvelukokonaisuuksien muodostamiseksi ja mittakaavaetujen saavuttamiseksi liiketoiminnassa. Tampereen seudulla on tärkeää, että sosiaali- ja terveysala, terveysmatkailun kokonaisuus ja elämyspalveluyritykset luovat toimintamalleja ja innovaatioalustoja palveluille ja teknologioille. Aluetalouden lisäksi kyseessä on tärkeä osa keskisuuren, toimivan ja viihtyisän yhdyskunnan kehittämisessä. 13

14 Cool, contrasting, credible, creative Visit Finland on siirtynyt perinteisestä tuotemarkkinoinnista maakuvan ja -brändin hyödyntäjäksi. Matkailun edistämiskeskuksen mukaan brändistrategian tärkeimpänä tehtävänä on saada Suomi mukaan aikaisemmin matkustajan suunnittelu- ja haaveiluprosessiin ja lisätä Suomen tunnettuutta haluttavana matkakohteena. Brändin kulmakivinä ovat neljä C:tä eli cool (rento tai viileä), contrasting (myönteisesti vastakohtainen), credible (luotettava) sekä creative (luova). Brändityön primäärikohderyhmä on modernit humanistit, jotka ovat jo kertaalleen nähneet maailman metropolit. Kohderyhmä koostuu noin 15 prosentista maailman matkailevaa väestöä. Valitsemamme kohderyhmän arvo- ja asennemaailmaan vetoaa matkustaminen Suomen kaltaiseen maahan. He ovat avoimia uusille elämyksille ja itsensä kehittämiselle. He arvostavat ennen kaikkea elämisen laatua ja vastuullisuutta. Pirkanmaa sijoitetaan Visit Finlandin markkinointimateriaalissa Lakeland-kategoriaan, johon kuuluu Suomi Oulun korkeudelta etelään lukuun ottamatta Helsinki ja muuta rannikkoa. Jako neljään alueeseen on tehty, jotta ulkomaalaiselle matkustajalle muodostuisi selkeämpi kuva Suomesta matkailukohteena. Pirkanmaalla voidaan kehittää edelleen keinoja, joilla Visit Finlandin linjaukset saadaan hyödynnettyä ja sovitettua aluemarkkinoinnin kanssa yhteen. Pirkanmaa erottuu esimerkiksi Visit Finlandin matkailuportaalista heikosti. Pirkanmaan oma VisitTampereportaali on myyvä ja toimiva, mutta sen pitää olla nykyistä näkyvämmin esillä Visit Finlandissa. Pirkanmaan All Bright -brändin pohjana on kuitenkin ollut neljä C:tä ja brändin viestintästrategia on harmonisoitu Visit Finlandin linjausten kanssa. Culture Tampere Region Pirkanmaan festivaalit Pirfest ry:n hallinnoimassa Culture Tampere Region -hankkeen tavoitteena on tehdä Pirkanmaasta todellinen kulttuurimatkailun kärkimaakunta Suomessa. Hanke on osa Culture Finland -katto-ohjelmaa. Projektissa toteutetaan kahdeksan toimenpidettä kesäkuun 2014 loppuun mennessä. Toimenpiteitä ovat tuotekehitystyön tuki ja koordinointi, suunnittelukalenteri, verkostotapaamiset ja aluetiimit, kävijä- ja kehittämistutkimukset, valokuvaus ja kuvapankki, kehittämisseminaarit, kulttuurimatkojen myyntikanavien monipuolistaminen sekä sisäinen ja ulkoinen tiedottaminen. Niiden tuloksena kulttuurimatkailutoimijoiden osaaminen kasvaa, syntyy uusia tuotteita, kulttuurimatkailuverkosto vahvistuu ja kulttuurimatkailun alueellinen ja valtakunnallinen merkitys kasvaa. Culture Tampere Region vastaa hyvin tapahtuma- ja kulttuurikokonaisuuden kehittämistarpeisiin Pirkanmaalla ja on siten merkittävä osa elämystalouden strategiaa. Kansallinen lentoliikennestrategia Liikenne- ja viestintäministeriö valmistelee lentoliikennestrategiaa. Lentoliikennestrategia on yksi liikennepoliittisen selonteon toimenpiteistä. Lentoliikenne ja lentoasemaverkko nostettiin liikennepoliittisessa selonteossa yhdeksi 2010-luvun erityishaasteeksi. Lentoliikenteellä on suuri merkitys Suomen kilpailukyvylle ja toimivalle liikennejärjestelmälle. Strategian tavoitteina on selvittää Suomen lentoliikenteen tulevaisuuden näkymiä, arvioida Suomen lentoasemaverkostoa erityisesti alueiden saavutettavuuden näkökulmasta, arvioida lentoliikenteen riittävä palvelutaso sekä tarkastella valtion, kuntien, Finavian ja lentoyhtiöiden roolia lentoliikennepalvelujen järjestämisessä ja tarjoamisessa. Strategia valmistuu vuoden 2014 loppuun mennessä. Pirkanmaan viesti strategiaan, että Tampere-Pirkkalan lentoaseman kehittäminen sekä itsessään että tehostuvan verkoston keskeisenä osatekijänä otetaan mukaan toimenpiteenä. 14

15 LIITE 2. Case-esimerkkejä innovatiivisella tavalla kansainvälistä huomiota saavuttaneista elämyskohteista Yhteistä näille kohteille on se, että ne ovat perustuotteita, jotka ovat nousseet brändiksi ja saavuttaneet maailmanmaineen yksinkertaisella toimivuudellaan ja kiinnostavalla markkinoinnillaan. Vastaavaan pitää pyrkiä Pirkanmaallakin. Pitää löytää omaan identiteettiin pohjaava perustuote ja esitellä se maailmalle tyylikkäällä, kustannustehokkaalla tavalla. Edinburgh Festivals Skotlannin pääkaupunki Edinburgh on itsessään mielenkiintoinen matkailukohde historiansa ja upean kaupunkikeskustansa puolesta, mutta kaupungissa tehdään turismin eteen myös töitä. Edinburghin kaupungin fasilitoima loppukesän festivaalikausi on lisännyt Edinburghin vetovoimaa merkittävästi. Esimerkiksi arvostettu kansainvälinen matkailuinstituutio Lonely Planet nostaa Edinburghin Euroopan toiseksi mielenkiintoisimmaksi kohteeksi ohi Pariisin, Rooman ja Prahan pitkälti nimenomaan festivaalien vuoksi. Edinburghin festivaalikausi koostuu 12 festivaalista, joilla on yli 200 miljoonan euron taloudellinen vaikutus kaupungille. Laskelmien mukaan kaupunki saa näin ollen panostuksilleen 61-kertaisen vastineen. Kävijämäärä on vuosittain kaikkiaan noin neljä miljoonaa asiakasta. Edinburgh Festivals on festivaalien käyttämä sateenvarjobrändi, jolla tapahtumia markkinoidaan ja hallinnoidaan. Edinburgh ei ole jättimäinen metropoli, jolla olisi merkittävästi suuremmat resurssit kuin esimerkiksi Tampereella. Festivaalit on kuitenkin toteutettu ja markkinoitu erittäin hyvin kaupungin resursseilla, mikä maksaa itseään takaisin suurina turisti- ja tulovirtoina. Edinburghissa myös kaupungin muu elinkeino elää aktiivisesti festivaalikauden mukaan. Aukioloaikoja on pidennetty, ravintolat nostavat festivaaleja esiin esimerkiksi juoma- ja ruokalistoillaan sekä tarjouksin. Tämän seurauksena kaupunki kuhisee elämää ja festivaalitunnelmaa niin kaduilla kuin sisätiloissa. Pirkanmaalla festivaalitarjonta on jopa kansainvälisellä tasolla monipuolista ja vetovoimaista. Festivaalit ovat alueella verkostoituneet hyvin. Pirkanmaan festivaalit Pirfest ry on 37 pirkanmaalaisen kulttuurifestivaalin verkosto. Erityisesti Tampereen kaupunki on toiminnallisesti aktiivisesti edistänyt tapahtumien järjestämistä, josta esimerkkinä kaupungin avaama tapahtumatoimisto. Pirfest ry:n teettämän kävijätutkimuksen mukaan kaikki festivaalikävijät käyttävät tapahtuman yhteydessä keskimäärin 142 euroa ja maakunnan ulkopuolelta tulevat kävijät jopa 220 euroa, mikä on kolminkertainen määrä pirkanmaalaisiin kävijöihin verrattuna. Summat ovat myös merkittävästi suurempia kuin Edinburghissa. Nykyiset kävijät ovat tutkimuksen mukaan uskollisia kohdefestivaaleilleen, joten markkinointia voidaan kohdistaa pidemmälle. Edinburghin esimerkkiä noudattaen julkisen sektorin kannattaa Pirkanmaalla panostaa uusien kävijöiden hankkimiseen suurten aluetaloudellisten vaikutusten vuoksi. Myös yksityisen elinkeinosektorin kannattaisi hyödyntää festivaalitarjonnan tuomat teemat ja tunnelma. Yhteistyössä paketoiden ja markkinoiden Tampereen ja koko Pirkanmaan matkailullisen vetovoiman kasvuun on erittäin hyvät mahdollisuudet. 15

16 Camino de Santiago de Compostela Pohjois-Espanjaan sijoittuva satojen kilometrien mittainen pyhiinvaellusreitti on historiasta kumpuava teemakokonaisuus, joka houkuttelee matkaajia puoleensa. Reitti alkaa useimpien näkemysten mukaan Etelä-Ranskasta ja päättyy Santiago de Compostelan kaupunkiin. Reitin varrelle on kehittynyt palvelutarjontaa, mutta Camino de Santiago ei ole erityisen kaupallistettu tuote. Kyseessä on eksoottinen ja yksinkertainen konsepti, joka kerää kansainvälisesti positiivista huomiota. Camino de Santiago on malliesimerkki hyvästä elämystuotteesta: asiakas rakentaa kokemuksen täysin itse. Sen luominen ei ole vaatinut paikallisilta toimijoilta ponnisteluja, vaan kyseessä on historiasta kumpuava mielikuvatuote. Tarinan mukaan pyhiinvaellusreitin taivaltamalla voi matkaaja saada syntinsä anteeksi. Camino de Santiago osoittaa, että tunteisiin ja mielikuviin vetoamalla voi saavuttaa minkälaisen suosion tahansa. Matkailijoiden määrä reitillä on kasvanut todella nopeasti satoihin tuhansiin vuosittain ja trendi näyttää jatkuvan. Konseptin yksinkertaisuus sopii kaikille: matkaajan ei tarvitse suorittaa mitään tiettyä etappia, vaan matkakokemuksen voi muotoilla täysin itselleen sopivaksi. Pohjois-Espanja tarjoaa tien eli Caminon, kanssavaeltajat ja elämyksen tunteen. Miksei vastaavaa voisi syntyä Suomeen? Queensland The Best Job in the World Australian Queenslandin osavaltio hyödynsi kekseliästä kampanjaa matkailunedistämistoiminnassaan. Se ilmoitti vuonna 2009 etsivänsä työntekijää maailman parhaaseen työpaikkaan. Työnä oli Hamilton Island -nimisen lomasaaren isännöinti kuuden kuukauden ajan euron suuruisella palkkiolla. Tourism Queensland vastaanotti hakemusta käytännössä maailman kaikista maista. Kampanja uutisoitiin laajasti kansainvälisessä mediassa. Rohkea lähestymistapa teki kampanjasta kiinnostavan ja medianäkyvyys kustannustehokkaan. Kampanjan mainosarvo ei loppunut työntekijän löydyttyä, vaan hakijoiden joukosta valituksi tullut britti Ben Southall kirjoitti saaren asioista suositussa blogissa ja hänen puolen vuoden työsuhteen erilaisia käänteitä huomioitaan muutenkin kansainvälisessä lehdistössä. Käytännössä näkyvyyttä sai itse Hamilton saaren lisäksi koko Queenslandin osavaltio ja suuren koralliriutan saaristo. Queenslandin hyödyntämä markkinointikonsepti on kopioitavissa muuallekin. Pirkanmaalle idea on jo monistettu pienemmässä mittakaavassa ja soveltaen. Käytännön toteutus tapahtui siten, että Pietarissa järjestettiin kilpailu nimeltään reportteriksi Pirkanmaalle, jossa etsittiin venäläisiä mediaihmisiä tutustumaan Pirkanmaahan. Valikoituneista muodostettiin kolme retkikuntaa teemoina kalastus, musiikki- ja kulttuurielämä sekä koulutus ja kulttuuri. Retkikunnat vierailivat Pirkanmaalla kesällä Hieman aiemmin toteutettiin markkinointitempaus, jossa suosittuja pietarilaisia blogisteja kutsuttiin Pirkanmaalle vierailulle. Matkan jälkeen blogistit raportoivat sivuillaan Pirkanmaan tarjonnasta ja kokemuksistaan. Queenslandin koralliriutalla on toki täysin erilainen lähtökohta houkutella matkailijoita kuin millään suomalaisella maakunnalla, mutta sen hyvä käytäntö on omaksuttavissa usealla eri tavalla ja eri puolilla maailmaa. Etenkin jos idea osoittautuu toimivaksi Pietarissa, on aiheellista miettiä jatkoa tosissaan. 16

17 LIITE 3. Pirkanmaan kuntien yhteystiedot Akaa Hämeenkyrö Ikaalinen Juupajoki Kangasala Kihniö Lempäälä Mänttä-Vilppula Nokia Orivesi Parkano Pirkkala Punkalaidun Pälkäne Ruovesi Sastamala Tampere Urjala Valkeakoski Vesilahti Virrat Ylöjärvi Osoitteet ovat muotoa akaa.fi jne, pl. seuraavat kolme kuntaa: manttavilppula.fi nokiankaupunki.fi sastamalankaupunki.fi 17

Toimenpiteet Pirkanmaan kasvattamiseen kansainvälisenä matkailukohteena

Toimenpiteet Pirkanmaan kasvattamiseen kansainvälisenä matkailukohteena Pirkanmaan elämystalouden strategia 2013 2015 Toimenpiteet Pirkanmaan kasvattamiseen kansainvälisenä matkailukohteena 1. Toimeksianto ja tavoite Pirkanmaan elämystalouden strategian tavoitteena on vahvistaa

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma 18.2.2014 18.2.2014 Page 1 Sisältö Strategiakaavio Päivitetyt tavoitteet, visio ja toimenpide-esitykset 18.2.2014 Page 2 Strategiakaavio Tavoitteet

Lisätiedot

työryhmä Harri Airaksinen (pj), Jaana Koivisto-Virtanen, Jari Heiniluoma, Jukka Alasentie, Kristiina Karppi Taustaa

työryhmä Harri Airaksinen (pj), Jaana Koivisto-Virtanen, Jari Heiniluoma, Jukka Alasentie, Kristiina Karppi Taustaa SOTE- JA ALUEHALLINTOUUDISTUS n aluehallintoryhmän 7.3.2016 kokouksen toimeksiannon mukaisesti n elinkeinopalveluiden kokonaisuus, nykytilakuvaus työryhmä Harri Airaksinen (pj), Jaana Koivisto-Virtanen,

Lisätiedot

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry 11/9/2012 1 Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry Perustettu syksyllä 2002 10 vuotisjuhlat lokakuussa Jäsenyrityksiä lähes 170 (matkailuyrityksiä, kauppaliikkeitä, kiinteistönvälittäjiä, huoltofirmoja, liikennöitsijöitä)

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen Matkailu ja lentoliikenne Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen AIHEET - rajausta - Kuopio-Tahko alueen tilanne - ajatuksia, vastausten alkuja RAJAUSTA Matkailu, kuten myös lentomatkailu, jakaantuu karkeasti

Lisätiedot

Strategia Päivitetty

Strategia Päivitetty Strategia 2020 Päivitetty 25.8.16 Visio Matkailun identiteettimme rakentuu luontaisista elementeistä, joita alueesta viestitään muutenkin Luonto, Aurinko, Onnellisuus, Energia, Kansainvälisyys Visio muodostuu

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2016

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2016 Pirkanmaa Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2016 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi vuonna 2013. Yli yhdeksän

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta

Lisätiedot

Mitä kulttuurimatkailu on?

Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi marraskuussa

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Lentoliikenteen pitkäjänteinen kehittäminen Tampereen kaupunkiseudulla. Ehdotus kunnille, kjk 2.4 ja sh 29.4

Lentoliikenteen pitkäjänteinen kehittäminen Tampereen kaupunkiseudulla. Ehdotus kunnille, kjk 2.4 ja sh 29.4 Lentoliikenteen pitkäjänteinen kehittäminen Tampereen kaupunkiseudulla Ehdotus kunnille, kjk 2.4 ja sh 29.4 Esityksen tavoitteena kuntien sitouttaminen yhteiseen kehittämiseen 1. Millainen on kuntien tahtotila

Lisätiedot

Kehittämisstrategiat 2014-2018

Kehittämisstrategiat 2014-2018 Kehittämisstrategiat kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Kehittämisstrategiat 2014-2018 Määrittelevät teeman kehittämisen linjaukset ja painopisteet koko Suomessa: kulttuuri, talvi, kesäaktiviteetit/luontomatkailu,

Lisätiedot

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Pirkanmaa Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi vuonna 2013. Yli yhdeksän

Lisätiedot

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Yhdessä enemmän Mistä kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun? Matkailun tiekartta 2015 2025

Lisätiedot

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan Lapland The North of Finland Matkailun imagomarkkinointi 8.5.2014 Eteläisen Suomen matkailuyhteistyöpaja II Hanna-Mari Pyry Talvensaari 2 Agenda Lapland

Lisätiedot

MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa

MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa Jäsentelyä MAL osana kaupunkipolitiikkaa Sopimusperusteinen kaupunkipolitiikka

Lisätiedot

To u N e t / E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o i l l e - o s a h a n k e. O h j a u s r y h m ä 1 3. 3.

To u N e t / E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o i l l e - o s a h a n k e. O h j a u s r y h m ä 1 3. 3. To u N e t / E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o i l l e - o s a h a n k e O h j a u s r y h m ä 1 3. 3. 2 0 1 4 L a h t i E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Mitä kulttuurimatkailu on?

Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Baltic Bird hanke ja sen tulokset. Yhteyspäällikkö Sami Laakkonen

Baltic Bird hanke ja sen tulokset. Yhteyspäällikkö Sami Laakkonen Baltic Bird hanke ja sen tulokset Yhteyspäällikkö Sami Laakkonen 14.8.2014 200 000 Joensuun lentomatkustajat 2000-2013 180 000 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 2000 2001 2002

Lisätiedot

Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija

Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija Visio Seurantaryhmä: Lentoliikenne tukee Suomen talouden kasvu- ja kehitysmahdollisuuksia sekä maamme kilpailukykyä.

Lisätiedot

TAHTOTILA VUOTEEN 2017

TAHTOTILA VUOTEEN 2017 TAHTOTILA VUOTEEN 2017 TREDEAN FOKUS 2015: Omistajan näkemys seuraaviin kokonaisuuksiin 1. Toimijakentän kokonaisuus alueen kehitysyhtiöiden roolit 2. Seudun markkinoinnin kokonaisuus 3. Matkailun rooli

Lisätiedot

Keski-Suomen ja Pirkanmaan. kulttuurimatkailufoorumi

Keski-Suomen ja Pirkanmaan. kulttuurimatkailufoorumi Kuvateksti Arial Bold 10/10 Aurora borealis in Lapland Keski-Suomen ja Pirkanmaan kulttuurimatkailufoorumi 17.5.2011 Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt.

Lisätiedot

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen MEKin Strategia 2010-2015 ETENEMINEN Ulkomailla 1.Matkailumaabrändin rakentaminen 2.Alueiden strateginen profilointi

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Tampere-Pirkkala AiRRport. Seutufoorumi Tampere, 13.11.2014 Vuorineuvos Kari Neilimo

Tampere-Pirkkala AiRRport. Seutufoorumi Tampere, 13.11.2014 Vuorineuvos Kari Neilimo Tampere-Pirkkala AiRRport Seutufoorumi Tampere, 13.11.2014 Vuorineuvos Kari Neilimo 1 AiRRport suuri mahdollisuus Pirkanmaalle ja koko Länsi-Suomelle Näin kaikki alkoi ja tässä ollaan nyt Elinkeinoelämä,

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017 OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2017 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus-

Lisätiedot

Järvi-Suomen matkailun alueprofiili

Järvi-Suomen matkailun alueprofiili Järvi-Suomen matkailun alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum Imatra 17.11.2011 Liisa Hentinen Liisa Matkailun Hentinen, MEK edisämiskeskus 1 MEKin Strategia 2010-2015 ETENEMINEN Ulkomailla 1.Matkailumaabrändin

Lisätiedot

Yöpymismäärien kehitys* (Tilastokeskuksen tilastoima rekisteröidyissä majoitusliikkeissä)

Yöpymismäärien kehitys* (Tilastokeskuksen tilastoima rekisteröidyissä majoitusliikkeissä) 1 Matkailu Yöpymismäärien kehitys* (Tilastokeskuksen tilastoima rekisteröidyissä majoitusliikkeissä) 300000 250000 200000 150000 Kotimaiset Ulkomaiset ilman Venäjää Venäjä 100000 50000 0 2010 2011 2012

Lisätiedot

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta 1 Tampereen pormestarin puheenvuoro Suomalais Saksalaisessa Ystävyyskuntakokouksessa 17.6.2011 Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta Hyvät suomalais saksalaisen

Lisätiedot

Rohkee, mutta sopii sulle

Rohkee, mutta sopii sulle Rohkee, mutta sopii sulle Johanna Holmberg Markkinointijohtaja Tredea Oy 23.10.2012 Tredean seutumarkkinointi Tredean seutumarkkinoinnin tehtävä on seudun kansainvälisen tunnettuuden kasvattaminen ja vetovoimisuuden

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Matkailun ajankohtaista Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Kansainvälinen matkailu 2013 = 52 miljoonaa matkailijaa enemmän kun 2012 Lähde: UNWTO Euroopan yöpymisvuorokausia 1-9/2014 alustavia

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailustrategia 2011-2014 28.9.2011 Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailun visio 2014 Lappi Puhdasta ELÄMÄNVOIMAA lähelläsi. Lappi on Euroopan johtava kestävän luonto- ja elämysmatkailun kohde

Lisätiedot

Winter is an attitude. Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen

Winter is an attitude. Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen Winter is an attitude Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen Winter is an attitude: Projektin tavoite 1) Winter is attitude projektin avulla halutaan elävöittää

Lisätiedot

Joukkoliikennevisio 2022 ja yhteiset kehittämisalueet

Joukkoliikennevisio 2022 ja yhteiset kehittämisalueet Joukkoliikennevisio 2022 ja yhteiset kehittämisalueet 2013 Lähtökohdat ja tavoitteet Liikennevirasto yhdessä muiden toimijoiden kanssa kehittää joukkoliikenteen kokonaispalveluja ja niistä viestintää Tehtävänä

Lisätiedot

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Helsinki, Itämeri, Eurooppa, Aasia Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Toimitusjohtaja Samuli Haapasalo Helsingin kaupungin kansainvälisen toiminnan kumppanuusseminaari 27.10.2010

Lisätiedot

Pälkäne. Kuntaraportti

Pälkäne. Kuntaraportti Pälkäne Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Orivesi. Kuntaraportti

Orivesi. Kuntaraportti Orivesi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Parkano. Kuntaraportti

Parkano. Kuntaraportti Parkano Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2

Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Akaa Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Ylöjärvi. Kuntaraportti

Ylöjärvi. Kuntaraportti Ylöjärvi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Lempäälä. Kuntaraportti

Lempäälä. Kuntaraportti Lempäälä Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto

Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto 1 Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto Esityksen sisältö Matkailun merkitys Lapin matkailun kehitys ja tavoitteet Lentoliikenteen merkitys matkailulle

Lisätiedot

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö

Lisätiedot

Nokia. Kuntaraportti

Nokia. Kuntaraportti Nokia Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Pirkanmaan liikennepalvelujen hankintakustannukset vuonna 2015

Pirkanmaan liikennepalvelujen hankintakustannukset vuonna 2015 Pirkanmaan liikennepalvelujen hankintakustannukset vuonna 2015 Pirkanmaan ELY-keskus on laatinut katsauksen alueensa kuntien kuljetuskustannuksiin. Pirkanmaan kunnat käyttivät henkilökuljetuspalvelujen

Lisätiedot

Vesilahti. Kuntaraportti

Vesilahti. Kuntaraportti Vesilahti Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Pirkkala. Kuntaraportti

Pirkkala. Kuntaraportti Pirkkala Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Väestö ja työpaikat suunnitetyö.

Väestö ja työpaikat suunnitetyö. Väestö ja työpaikat 2040 -suunnitetyö anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi www.pirkanmaa.fi Mitä tehdään, miksi tehdään? Maakuntakaavatyö: väestön ja työpaikkojen kehitysnäkymät. Rinnalle nostettu asuminen.

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Valkeakoski. Kuntaraportti

Valkeakoski. Kuntaraportti Valkeakoski Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kangasala. Kuntaraportti

Kangasala. Kuntaraportti Kangasala Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke 1.1.2017-31.12.2019 Sotkamo 13.1.2017 Talousjohtaja Heidi Pyykkönen, Hankejohtaja Arto Asikainen ja Kohdepäällikkö Minna Hirvonen Hankevalmistelun

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Kuva: Passenger Market Potential Analysis, Scan Of New Air Routes for the Airport of Joensuu, Finland (2013) MKmetric Gesellschaft für Systemplanung

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

Mänttä-Vilppula. Kuntaraportti

Mänttä-Vilppula. Kuntaraportti Mänttä-Vilppula Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien

Lisätiedot

Hämeenkyrö. Kuntaraportti

Hämeenkyrö. Kuntaraportti Hämeenkyrö Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Nordic Islands. Markkinointiviestinnän konseptin kiteytys ja toteutusesimerkkejä. Things look different here

Nordic Islands. Markkinointiviestinnän konseptin kiteytys ja toteutusesimerkkejä. Things look different here Markkinointiviestinnän konseptin kiteytys ja toteutusesimerkkejä Things look different here Kiteytys LOGIIKKA KILPAILUKENTTÄ (KILPAILUKYKY): Pohjoinen merellinen luontomatkailu. Kilpailijat Pohjoismaat

Lisätiedot

11/11/2014. Kohdemaa: Venäjä

11/11/2014. Kohdemaa: Venäjä Kohdemaa: Venäjä 1 Näkyvyys venäjänkielisessä Tampere blogissa Fontanka.fi sivustolla Kohderyhmä: Venäjänkieliset Fontanka uutissivuston lukijat (pääasiallisesti Pietarin alueella), joita kiinnostavat

Lisätiedot

Tampere Grow. Smart. Together.

Tampere Grow. Smart. Together. Tampere Grow. Smart. Together. Grow. Smart. Together. Visio Kansainvälisesti tunnustettu, vetovoimainen, kestävän kehityksen älykaupunki Missio Menestymisen ja elämänlaadun parantaminen yhteistyön ja kilpailun

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Yleislääketieteen yksiköiden rooli järjestämissuunnitelman valmistelussa

Yleislääketieteen yksiköiden rooli järjestämissuunnitelman valmistelussa Yleislääketieteen yksiköiden rooli järjestämissuunnitelman valmistelussa Doris Holmberg-Marttila YL, vastuualuejohtaja Yleislääketieteen vastuualue, PSHP Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät Kuntaliitto

Lisätiedot

Matkailun merkitys ja edistäminen Kirkkonummella

Matkailun merkitys ja edistäminen Kirkkonummella Matkailun merkitys ja edistäminen Kirkkonummella Kimmo Hyrsky vs. elinkeinotoimenjohtaja Kirkkonummi 29.11.2013 4.12.2013 Kimmo Hyrsky 1 Matkailuelinkeinot Kirkkonummella (1) Profiloiduttu entistä enemmän

Lisätiedot

Näkemyksiä seudullisen yrityspalvelun kehittämisestä Pirkanmaalla. Jukka Ojala

Näkemyksiä seudullisen yrityspalvelun kehittämisestä Pirkanmaalla. Jukka Ojala Näkemyksiä seudullisen yrityspalvelun kehittämisestä Pirkanmaalla Jukka Ojala Yritys-Suomi Pirkanmaa Etelä-Pirkanmaa Sastamalan seutu Kyrösjärven seutu Parkano-Kihniö Ylä-Pirkanmaa Kaakkois-Pirkanmaa Tampereen

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,

Lisätiedot

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus Green Net Finland ry Toimintasuunnitelma 2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Green Net Finlandin missio... 3 3 Green Net Finlandin visio 2020... 3 4 Green Net Finlandin toimintaympäristö... 3 5 Green Net Finlandin

Lisätiedot

Yhteenveto ryhmätyöskentelystä

Yhteenveto ryhmätyöskentelystä Yhteenveto ryhmätyöskentelystä Kaupungin johdon strategiaseminaari 15.8.2017 1 Seminaarin tavoitteet & tehtävänannot Seminaarin päätavoite oli ennen kaikkea strategian punaisen langan kirkastaminen. Lisäksi

Lisätiedot

PORIN KAUPUNKISEUDUN KASVUSOPIMUKSEN JA INKA-OHJELMAN TILANNEKATSAUS

PORIN KAUPUNKISEUDUN KASVUSOPIMUKSEN JA INKA-OHJELMAN TILANNEKATSAUS PORIN KAUPUNKISEUDUN KASVUSOPIMUKSEN JA INKA-OHJELMAN TILANNEKATSAUS Kehittämispäällikkö Timo Aro, Porin kaupunki Satakunnan Tulevaisuusfoorumi 10.10.2013 Liisanpuisto, Pori Porin kaupunki Kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen

Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Access via Finland reittimarkkinointikampanjan tuloksia Teija Suoknuuti/NELI ELLO loppuseminaari 15.3.2012 Kotka 7.4.2010 Tausta ja tavoitteet Logistiikkasektori

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Hämeenlinna 21.3.2012. Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma

Hämeenlinna 21.3.2012. Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma Maaseutumatkailuseminaari Hämeenlinna 21.3.2012 Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 11.4.20 08 Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma MEK (Matkailun edistämiskeskus) valmistelee ja koordinoi

Lisätiedot

Voimaa Pirkanmaan matkailuun 2016 2017 (18 kk)

Voimaa Pirkanmaan matkailuun 2016 2017 (18 kk) Voimaa Pirkanmaan matkailuun 2016 2017 (18 kk) Lähtökohta Suomen matkailustrategia, Visit Finlandin katto ohjelmat, Pirkanmaan elämystalouden strategia ja Pirkanmaan matkailuyritysten toiveet (kysely tehty

Lisätiedot

Kokemuksia seudullisten yrityspalvelujen yhteistyöstä

Kokemuksia seudullisten yrityspalvelujen yhteistyöstä Kokemuksia seudullisten yrityspalvelujen yhteistyöstä Yritys-Suomi yhteistyö Pirkanmaalla Jukka Ojala, Pirkanmaan ELY-keskus 29.10.2013 silloin ennen Ruovesi HÄMEENKYRÖN YRITYSPALVELUT OY KAAKKOIS-PIRKANMAAN

Lisätiedot

Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013. 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska

Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013. 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska Lentoliikennestrategia miksi? Lentoliikennestrategia on yksi liikennepoliittisen selonteon jatkotoimenpiteistä

Lisätiedot

Keski-Suomessa on ollut jo pitkään runsasta ja korkeatasoista kulttuuritarjontaa Maakunnan matkailukeskuksissa on tehty merkittäviä investointeja

Keski-Suomessa on ollut jo pitkään runsasta ja korkeatasoista kulttuuritarjontaa Maakunnan matkailukeskuksissa on tehty merkittäviä investointeja Keski-Suomessa on ollut jo pitkään runsasta ja korkeatasoista kulttuuritarjontaa Maakunnan matkailukeskuksissa on tehty merkittäviä investointeja Kulttuuritarjonnan tuotteistaminen on ollut vaihtelevaa

Lisätiedot

Maahanmuuttotilanne Pirkanmaalla. Pirkanmaa ELY-keskus

Maahanmuuttotilanne Pirkanmaalla. Pirkanmaa ELY-keskus Maahanmuuttotilanne Pirkanmaalla Pirkanmaa ELY-keskus 1.11.2016 Maahanmuuttajat Pirkanmaalla Pirkanmaalla asui vuoden 2015 lopussa yhteensä 506 114 asukasta, joista 21 485 oli vieraskielisiä (4,2 %). Vieraskielisillä

Lisätiedot

Seutustrategia-asiakirjan valmistelu, alustavia tulkintoja sh:n keskustelun 28.9 pohjaksi

Seutustrategia-asiakirjan valmistelu, alustavia tulkintoja sh:n keskustelun 28.9 pohjaksi Seutustrategia-asiakirjan valmistelu, alustavia tulkintoja sh:n keskustelun 28.9 pohjaksi 21.9.2016 21.9.2016 Strategiaprosessi Seutuyhteistyön strategiset ohjausvälineet, Sh.25.5 Strategia +10 v Kasvulle

Lisätiedot

1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26

1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26 SISÄLTÖ 1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26 2. WELLNESS TAPA AJATELLA, ELÄÄ JA MATKUSTAA 39 Wellness terveysmatkailun

Lisätiedot

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014 Viitostie Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi 1 VIITOSTIE Kehittyvin ja monipuolisin elämysreitti niin kotimaisille kuin ulkomailta saapuville automatkailijoille Suomessa 2 Viitostie

Lisätiedot

- Committed to Excellence

- Committed to Excellence Turun kehittämismallin 1.5.17 kulmakivet Sari Hannila, kehittämispäällikkö - Committed to Excellence Kesäkuu 17 Sari Hannila, kehittämispäällikkö Taustalla strategia ja visio Suomen Turku on kiinnostava

Lisätiedot

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen oimialojen tavoiteltu kehitys vuoteen 2030 -työpaja Oulu 20.11.2014 utkija, F ekka Kauppila Naturpolis Oy Esityksen sisältö Johdanto matkailukeskusvetoinen kehittämispolitiikka

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Teemat Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Hyvinvointi, liikunta ja rauha Elävät ruukkimiljööt Tarinat ja kulttuuri Ruoka Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Monipuolinen Monipuolinen Markkinointi

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNGIN KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN SUUNTAVIIVAT

TAMPEREEN KAUPUNGIN KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN SUUNTAVIIVAT TAMPEREEN KAUPUNGIN KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN SUUNTAVIIVAT Kaupunginhallituksen suunnittelukokous 27.3.2017 Tuija Telén 21.3.2017 Kansainvälisen toiminnan suuntaviivojen tarkoitus Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot