POHJOLA-NORDEN. Muutatko toiseen Pohjoismaahan? Lue vinkit s Vuoden teema - Årets tema s. 4, 11, 12, 14 & 62

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POHJOLA-NORDEN. Muutatko toiseen Pohjoismaahan? Lue vinkit s. 24-25. Vuoden teema - Årets tema 1808-1809 s. 4, 11, 12, 14 & 62"

Transkriptio

1 POHJOLA-NORDEN -LEHTI / TIDNINGEN 1 / Muutatko toiseen Pohjoismaahan? Lue vinkit s Vuoden teema - Årets tema s. 4, 11, 12, 14 & 62 Nordens fyrar - Island från havet s. 40 Kulttuurikevät 2008 s. 8 Henrika Lax s. 44 Sveriges sista stora krig ett besök på Armémuseum s. 12

2 2 Pohjola-Norden 1 / 2008

3 Talven ja kevään kulttuurimatkat OPERETTI MY FAIR LADY hlö Hinta sis. laivamatkat meno paluu kansipaikoin, kuljetuksen satamasta hotelliin, majoituksen Sokos Hotel Virussa 1 vrk/2 hh/hlö, lipun esitykseen ja hotelliaamiaisen. Buffet-illallinen hotellissa näytöksen jälkeen lisämaksusta 23 /hlö (tilattava ennakkoon). TAIDEPERJANTAI Nykytaiteen museo Kumu tai Pietari I:n vuonna 1718 rakennuttama Kadriorgin palatsi 39 hlö Hinta sisältää päiväristeilyn, kuljetuksen satamasta kohteseen, paluukuljetuksen Virukeskukseen, sisäänpääsymaksun ja opastetun kierroksen suomeksi. S-Etukortilla 5 euron alennus pakettihinnasta. LÄHDÖT: Kumu Kadriorg Lisätietoja matkoista Varaukset helposti myös internetistä! ma pe la su HELSINKI TALLINNA BONUSTA NÄISTÄKIN: Eckerö Linen matkaliput ja matkapaketit, apaketit ostot laivan ravintoloissa, baareissa ja Eckerö- Marketissa sekä Tallinnan Prismoissa ja Sokos Hotel Virun ravintoloissa. MATKAMYYNTI tai puh (1,64 /vastattu puhelu+pvm/mpm) MATKAMYYMÄLÄ Mannerheimintie 10, Helsinki Mukavampia matkoja 1 / 2008 Pohjola-Norden 3

4 LEDARE PÄÄKIRJOITUS Merkkivuodet - Märkesår Onko syytä juhlia eroa? Kysymys on yleisesti varsin perusteltu. Pohjoismaisissa puitteissa kysymys oli viimeksi ajankohtainen muutama vuosi sitten ja koski silloin Norjaa ja Ruotsia. Tulihan vuonna 2005 sata vuotta kuluneeksi Ruotsin ja Norjan välisen unionin purkautumisesta. Moni epäili silloin, ettei Ruotsissa löydy haluja juhlia, mutta asiaa päätettiin kuitenkin huomioida. Näin myös tapahtui, vaikkakin on selvää, että järjestelyt Norjan puolella olivat laajemmat ja tapahtumien määrä suurempi. Entä nyt kun kaksisataa vuotta on kulunut Suomen sodasta. Sekä Ruotsissa, että Suomessa on päätetty viettää, ei juhla-, vaan merkkivuosia. Päätös on varmasti hyvä, koska kyseessä on hävitty sota, jossa Ruotsi kaiken lisäksi menetti ne viisi itäistä lääniä, joista sittemmin tuli Suomi. Suomessa on tietysti syytä muistaa Porvoon valtiopäiviä ja kansakunnaksi tuloa, kuten myös erinäisten valtioelinten perustamista. Samaten sotatapahtumat ja varsinkin koko Eurooppaa käsittävä myllerrys on hyvä nostaa esille. Är det skäl att fira en skilsmässa? Frågan är allmänt sett på sin plats. I nordiskt sammanhang var den senast aktuell för några år sedan och rörde då Norge och Sverige. År 2005 hade det gått 100 år sedan den svensk-norska unionens upplösning. Många misstänkte då att man knappast ville fira saken i Sverige, men beslut fattades att händelsen skulle markeras. Så skedde även, också om det är klart att arrangemangen på den norska sidan var mer omfattande och till antalet större. Än nu då, när det gått tvåhundra år sedan Finska kriget. Både i Sverige och i Finland har man beslutat fira, inte jubileums-, utan märkesår. Beslutet är säkert bra, det handlar ju om ett förlorat krig där Sverige till på köpet förlorade de fem östliga län som sedermera blev Finland. I Finland finns det naturligtvis skäl att minnas lantdagen i Borgå och upphöjningen till nation, liksom grundandet av olika statsorgan. Likaså är det skäl att lyfta fram krigshändelserna och speciellt den turbulens som omfattade hela Europa. P O H J O L A - N O R D E N A I K A K A U S L E H T I / T I D S K R I F T ISSN Päätoimittaja / Chefredaktör Larserik Häggman Toimitussihteeri / Redaktionssekreterare Kaarina Airas Osoite / Adress Sibeliuksenkatu / Sibeliusgatan 9 A Helsinki / Helsingfors puh. / tfn faksi / fax Ilmoitusmyynti / Annonsförsäljning Kjell Skoglund puh. / tfn faksi / fax Näyttää siltä, että tapahtumia ja muistelua tulee riittämään tänä ja ensi vuonna sekä Suomessa, että Ruotsissa, missä Suomi-kiinnostus on selvässä nousussa. Mikä on Pohjola-Nordenin rooli tässä yhteydessä? Merkkivuosia vietetään monin tavoin, mutta liitto pyrkii tuomaan pohjoismaisen ja suomalais-ruotsalaisen näkökulman viettoon. On aina hyvä muistaa, miten pitkä yhteinen historia on muovannut Suomen ja Ruotsin hyvin toistensa kaltaisiksi kaikista silmiinpistävistä pienistä eroista huolimatta. Merkkivuosina voi keskittyä moneen eri asiaan. Mutta miten olisi, jos asetettaisiin tavoitteeksi esimerkiksi sen tiedon levittäminen nykynuorisolle, että Ruotsi ei miehittänyt Suomea vaan maat olivat samaa valtakuntaa ja, että se näkyy yhteiskunnissamme niin tänään kuin tulevaisuudessakin. Det ser ut som om en hel massa arrangemang och ihågkommelser skulle bli av i år och nästa år både i Finland och i Sverige där intresset för Finland är i klart stigande. Vilken är då Pohjola-Nordens roll i sammanhanget? Märkesåren firas på många sätt, men förbundet söker föra in nordiska och finsk-svenska synpunkter på firandet. Det är alltid bra att minnas hur en lång gemensam historia format Finland och Sverige. De är idag väldigt lika trots alla små iögonenfallande skillnader. Under märkesåren kan man koncentrera sig på många saker. Men hur skulle det vara om vi som mål ställde upp till exempel att till dagens ungdom föra ut kunskapen om att Finland aldrig var ockuperat av Sverige men länderna länge var samma rike och att detta märks i våra samhällen både idag och i framtiden. Taitto / Ombrytning Kaarina Airas Paino / Tryckeri UPC Print, Vaasa 2008 Painos / Upplaga kpl/st Ilmestymisajat / Utgivningsdagar /08 DL 28.1., ilmestyy / utkommer /08 DL 21.4., ilmestyy / utkommer /08 DL 1.9., ilmestyy / utkommer /08 DL 3.11., ilmestyy / utkommer 1.12 Hinta 20 e / vuosikerta Priset 20 e / årgång Kansikuva / Omslagsbild Pekka Väisänen Päätoimittaja / Chefredaktör 4 Pohjola-Norden 1 / 2008

5 S I S Ä L L Y S - I N N E H Å L L POHJOLA-NORDEN 1 / Pääkirjoitus / Ledare 6 Ajankohtaista / Aktuellt 10 Juhana-herttua palaa Poriin Johan Hertig återvänder till Björneborg 11 Teemakolumni / Temakolumn : Kiitos Napoleon / Tack Napoleon 12 Sveriges sista stora krig 14 Ruotsin viimeinen suuri sota 17 Täällä / Här är Stockholm 19 Täällä / Här är Köpenhamn 21 Täällä / Här är Oslo 23 Täällä / Här är Reykjavik 24 Vinkkejä muuttajalle Tips för flyttande inom Norden 27 Nordhumla 40 Pohjolan majakat 1/4: Islanti mereltä päin 42 Nordens fyrar 1/4: Island från havet 44 Henrika Lax - en kunstner med mange sider 48 Pohjolan postia / Norden-nytt 51 Tulossa / På kommande 58 Jäsenedut Medlemsförmåner 60 Jäsenpuoti Medlemsbod 62 Kirjakappa Bokkappe Jag nästan skäms över att erkänna att mina kunskaper om detta krig länge inskränkte sig till Fänrik Ståls sägner, med Sven Dufva, Lotta Svärd och Döbeln vid Jutas. Ett bra sätt att reparera dessa brister i historia är att gå på museum. L-G Nilsson besökte Armémuseums utställning i Stockholm, s. 12. Kuinka on mahdollista, että kaikista Pohjolan maista juuri Islantiin rakennettiin ensimmäinen majakka vasta vuonna 1878? Islannin majakoista kertoo Taru Oksanen, s / 2008 Pohjola-Norden 5

6 A J A N K O H T A I S T A Pohjolan pidot järjestetään vietettävän Pohjolan päivän aikoihin. Pohjolan päivä on virallisen pohjoismaisen yhteistyön sopimuksen, ns. Helsinginsopimuksen allekirjoituspäivä. Koska Pohjolan päivä sattuu tänä vuonna pääsiäisviikolle, pitoja vietetään sekä ennen että jälkeen pääsiäisen. Koulut voivat tarjota pohjoismaista ruokaa viikolla 13 tai 14, riippuen siitä milloin pääsiäisloma on. Paikallisyhdistykset voivat oman piirinsä puitteissa kokoontua yhteisiin Pohjolan pitoihin ja nauttia ruoasta ja ohjelmasta. Järjestäjät voivat liitosta tilata julisteita ja ruokasanastoja. Lisäksi on olemassa erä tanskankielisiä keittokirjoja. Pohjolan pitojen teemaksi on vuonna 2008 päätetty valita Sandelsin ateria. Johan August Sandels ( ) oli ruotsalainen sotamarsalkka ja kreivi. J. L. Runeberg kuvaa Vänrikki Stoolin tarinoissa Sandelsia hyvän ruoan ja juoman intohimoiseksi ystäväksi, jonka oli vaikeaa nousta päivällispöydästä taistelun keskelläkin. Lainaus Vänrikki Stoolin tarinoista runosta Sandels: Sandels, hän Partalass istuvi vaan, suurustaan huoleti syö. Nyt käydään Virralla taistelemaan, heti kello kun yksi lyö. - Olen tänne teitä ma käskettänyt. - Hyvä pastori, lohtapa nyt! Tää päivä te luonani viipykää, sitä pyydän ja vaadinkin; on teille tuttua seutu tää, ja ma tietoja kaipaisin. Ei pelkoa! Verta ei haistetakaan. - Madeirata maistellaan. Tutshkov hän suopeast ilmoittaa välirauhan jo päättynehen. No, mut syökää! Kastint, ah, suvaitkaa. Kun syöty on, ratsaillen! - Täss ottaa täytyvi minkä sai, - margootahan juotte kai? Sana tuotihin nyt, sana kiireinen: 6 Pohjola-Norden 1 / 2008 Välirauhamme rikkunut on; Brusin palas pois etuvahtinehen, ja silta on purkamaton. Kakstoist oli meidän kellomme, vaan yks ryssäin on, sanotaan. Sandels hän istuvi herkuillen, tuost ei ole ollakseen. No, pastori, hanhea hiukkasen! Sitä syö ihan mielikseen. - Dolgoruki se taasen nyt kiirehtää; hänen terveikseen lasi tää! Sanantuoja virkkavi: Kenraali, min vastuun viedä ma saan? - Ett everstillä on patteri ja siltakin kaita on vaan. Hän tunnun, puolisen kestää saa. Hyvä pastori, nyt vasikkaa! Föreningarnas och distriktens stora satsning under våren är medverkan i Nordiskt gästabud vilket arrangeras i anslutning till Nordens dag 23 mars. Grunden för det officiella nordiska samarbetet, det s.k. Helsingforsavtalet undertecknades 23 mars Nordenmedlemmar i hela Norden samlas då till ett gästabud med god mat och trevligt program. Många skolor har en nordisk matsedel under den vecka då Nordens dag firas. Föreningar och distrikt kan från förbundet rekvirera bl.a. affischer och matordlistor. A K T U E L L T Pohjolan pidot teemavuoden merkeissä Nordiskt gästabud i temaårets tecken Edelfeltin piirustus Sandelsista vuodelta Teckning Sandels av Edelfelt, år Nordiskt gästabud kan lämpligen firas i tecken av Sandels måltid. Johan August Sandels ( ) var en svensk fältmarskalk och greve. J.L.Runeberg beskriver i Fänrik Ståls sägner Sandels som en hängiven vän av god mat och ädla drycker, som en person som även i stridens hetta hade svårt att lämna ett dukat bord. Citat ur dikten Sandels i Fänrik Ståls sägner: Sandels han satt i Pardala by, Åt frukost i allsköns ro. I dag, ett slaget, blir striden ny, Det skall gälla vid Virta bro. Herr pastor, jag låtit kalla er hit. Var god, foreller en bit! Jag tänkt behålla er hos mig i dag, Det är så min önskan och plikt; Ni känner trakten här bättre än jag Och kan ge mig notiser av vikt. Var trygg, vi skola ej lukta blod. Ett glas? Maderan är god. Tutschkoff har sänt mig ett vänligt bud, Att vår vapenvila är slut. Låt maten smaka er! Sås, min Gud! Då vi ätit, rida vi ut. - Vi måste nöjas med vad vi få, - Kanske ni befaller margå? Det kom ett bud, ett ilbud kom: Den är bruten, vår konvention; Brusin har vänt med vår förpost om, Man hinner ej riva bron. Vårt ur var tolv, och vi följde det, Men den ryska klockan är ett. Sandels han satt och smorde sitt krås, Åt friskt, som om intet hänt. Försök herr pastor! En dåb på gås? Den äter man excellent. Det är Dolgoruki, som brådskar igen; Ett glas till hans ära, min vän! Men budet talte: Herr general, Får jag bringa tillbaka ett svar? Jo, säg Fahlander, att bron är smal Och att batterier han har. Han må hålla ut där en timme, en halv. Herr pastor, kotlett av kalv?

7 A J A N K O H T A I S T A A K T U E L L T Besök på utställningen Sveriges sista stora krig i Stockholm Vierailu Ruotsin viimeinen suuri sota -näyttelyyn Tukholmaan Pohjola-Norden i Helsingfors gör en exkursion till Armémuseum i Stockholm för att besöka utställningen Sveriges sista stora krig Napoleonkrigen och finska kriget Med anledning av 200-årsminnet av rikssprängningen då bl.a. grunden skapades för det moderna Norden har Armémuseum sammanställt en stor utställning om Sveriges sista stora krig. Utställningen är av stort intresse för oss som vanligen ser finska kriget som början till det först autonoma och sedan självständiga Finland. En intressant aspekt är också hur Sverige uppfattade rikssprängningen. Läs mera om utställningen i artikel på tidskriftens sidor Resprogram: Lö 26.4 kl. 17 avresa med Viking Line från Helsingfors, samling, middag; Sö 27.4 frukost, buss till Armémuseum, entré och guidning, middag; Må 28.4 frukost, ankomst Helsingfors. I deltagaravgiften 120 e ingår logi i dubbelhytt med bäddarna ovanför varandra, 2 x Food Garden-middag, 2 x sjöfrukost, buss och entré till Armémuseum och guidning; exkl. måltidsdrycker, returtransport till båten, försäkring. Anmälningar senast Närmare uppgifter: Martin Paulig, Pohjola-Norden, tfn (09) , (050) Helsingin Pohjola-Norden järjestää retken Tukholman Armémuseumiin. Museossa on esillä näyttely Ruotsin viimeinen suuri sota Napoleonin sota ja Suomen sota Armémuseum on koonnut suuren näyttelyn Ruotsin viimeisestä sodasta vuosien vuotismuiston kunniaksi, pidetäänhän vuosien tapahtumia ja Ruotsi-Suomen hajoamista modernin Pohjolan syntynä. Näyttely on erityisen kiinnostava siinä mielessä, että suomalaiset ovat taval- lisesti kokeneet Suomen sodan alkuna ensin autonomiselle, myöhemmin itsenäiselle Suomelle. On kiehtovaa nähdä, miten Ruotsi koki valtakunnan hajoamisen. Lue näyttelystä lisää artikkelista lehden sivuilta Matkaohjelma: La klo 17 lähtö Viking Linella Helsingistä, kokoontuminen, illallinen; Su aamiainen, bussikuljetus Armémuseumiin, sisäänpääsy ja opastus, illallinen; Ma aamiainen ja saapuminen Helsinkiin. Osallistumismaksuun 120 e kuuluu majoitus kahden hengen hytissä (kerrossängyt), 2 x Food Garden-illallinen, 2 x meriaamiainen, bussikuljetus ja sisäänpääsy Armémuseumiin ja opastus; Maksu ei sisällä ruokajuomia, kuljetusta laivalle eikä vakuutusta. Ilmoittautumiset viimeistää Lisätietoja: Martin Paulig, Pohjola-Norden, puh. (09) , (050) Pohjola-Nordenin jäsenfoorumi Iisalmessa Pohjola-Nordens medlemsforum i Idensalmi Ohjelmassa mm. Professori Henrik Meinanderin esitelmä uuden Pohjolan synnystä Varapuhemies Seppo Kääriäisen esitelmä pohjoismaisesta turva- ja puolustusyhteistyöstä Suomen sotaan liittyvä öinen teatteriesitys Ryhmäkeskusteluja Yhdessäoloa Ur programmet Professor Henrik Meinander föreläser om det nya Nordens uppkomst Vicetalman Seppo Kääriäinen föreläser om nordiskt säkerhetsoch försvarssamarbete Nattlig teaterföreställning om Finska kriget Gruppdiskussioner Samvaro VARAA PÄIVÄT JO NYT. RESERVERA DAGARNA REDAN NU. 1 / 2008 Pohjola-Norden 7

8 A J A N K O H T A I S T A A K T U E L L T Kulttuurikevät 2008 Teattereissa saadaan nauttia klassikoista, kun viime vuonna juhlavuottaan viettänyt Ibsen, Strindberg sekä Bergman näkyvät kevään tarjonnassa. Kansallisteatterissa nähdään Strindbergin Kuolemantanssi sekä Ibsenin Villisorsa, jota esitetään myös Mikkelin teatterissa. Wasa Teaterissa esitetään Ibsenin Peer Gyntiä 9. helmikuuta alkaen. Turun kaupunginteatteri, Riihimäen teatteri ja Svenska Teatern esittävät Ibsenin klassikonäytelmää Hedda Gabler. Kannattaa tutustua yliopistojen luentotarjontaan kevään aikana; monissa maamme yliopistoissa järjestetään nimittäin vuosien liittyviä teemaluentosarjoja. Muita poimintoja: Ruotsin valtionteatteri Riksteatern on kiertueella ympäri Suomea. Rovaniemen teatteri esittää Ingvar Ambjørsenin romaaniin perustuvaa hyvän mielen näytelmää Elling. Näytelmä vierailee kevään aikana Kittilässä, Kolarissa, Pellossa sekä Kemissä. Maaliskuussa avataan Bravo! Kansainvälinen lasten- ja nuortenteatterifestivaali, jonka ohjelmistossa on tanskalaisen Sofie Krog Teater -ryhmän Diiva. Svenska Teatern on ottanut ohjelmistoonsa Ingmar Bergmanin Syyssonaatin, jonka pohjoismainen ensi-ilta oli elokuussa fi Suomen sodan teemavuosi on innoittanut monia tapahtumajärjestäjiä. Tässä muutamia poimintoja valtioneuvoston ylläpitämästä teemavuoden tapahtumakalenterista Vänrikki Stoolin tarinoihin liittyvä erikoisnäyttely on esillä J. L. Runebergin kodissa, Porvoossa 5. helmikuuta joulukuuta helmikuuta avataan Suomen sota merellä -näyttely Forum Marinumissa Turussa. Tällöin on kulunut 200 vuotta venäläisten joukkojen marssimisesta rajan yli. Sodan meritaistelut sijoittuvat monen kunnan alueelle, ja on tarkoitus, että näyttely kiertää tarvittaessa näissä kunnissa joko kokonaisena tai osina. Kansallisteatterin esityksestä Villisorsa, kuvassa Robin Svartström, tak. Katariina Kaitue, Anna Paavilainen. Riksteatern esittää Hjalmar Söderbergin näytelmää Doktor Glas. Pohjola-Nordenin jäsenet voivat tiedustella jäsenhintaisia lippuja piirien toiminnanjohtajilta - erikoishintaisia lippuja on saatavilla rajatusti. Kiertueaikataulu: Espoon kaupunginteatteri to 3.4., pe 4.4., la 5.4. klo15 & 19 Tampereen Työväen Teatteri Åbo Svenska Teater Jyväskylän kaupunginteatteri Kuopion kaupunginteatteri Wasa Teater Oulun kaupunginteatteri Esitykset Lumosalissa, Malmitalossa, Matinkylän monitoimitalossa, Stoassa ja Vuotalossa. Kansallisoopperassa nähdään Balettioppilaitoksen esittämänä Ronja Ryövärintytär, joka on lyhennelmä Kansallisbaletille 1989 tehdystä Astrid Lindgrenin kirjaan pohjautuvasta tanssiteoksesta. Yhteistyöhankkeessa on mukana helsinkiläisiä taidealan oppilaitoksia. Aurinkoista kulttuurikevättä! Koonnut: Kaarina Airas Kuva: Leena Klemelä 8 Pohjola-Norden 1 / 2008

9 A J A N K O H T A I S T A A K T U E L L T Pohjoismainen juniorileiri vuotiaille Nordiskt juniorläger för åringar Pohjola-Nordenin Uudenmaan piiri järjestää perinteisen pohjoismaisen juniorileirinsä Porvoossa. Leirille odotetaan yhteensä noin 40 nuorta Norjasta, Ruotsista, Suomesta, Tanskasta ja Virosta. Leirin tavoitteena on edistää nuorten tietämystä muista Pohjoismaista tutustuttamalla heidät toistensa kieleen ja kulttuuriin. Pohjola-Nordenin Uudenmaan piiri on jo 20 vuoden aikana järjestänyt joka kesä pohjoismaisen juniorileirin. Leiripaikkana on jälleen Porvoon Lapparbäck, joka sijaitsee meren rannalla noin 60 kilometrin päässä Helsingistä. Leiriohjelmaan kuuluu mm. erilaisia tapahtumia ja retkiä Porvoon seudulla sekä tietenkin tutustumismatka Helsinkiin. Leirikieli on ruotsi. Osanottomaksu on 220 e, johon sisältyvät matkat Helsinki-Lapparbäck-Helsinki, majoitus 3 hengen huoneissa, täysihoito, ohjelma ja vakuutus. Pohjola-Nordenin jäsenille myönnetään 20 e alennus, joten jäsenten lasten osallistumismaksu on ainoastaan 200 e. Leiri alkaa maanantaina 7.7. aamupäivällä bussikuljetuksella Helsingin rautatieasemalta Lapparbäckiin ja päättyy lauantaina iltapäivällä paluukuljetuksella Helsinkiin. Tiedustelut Martin Paulig, p. (09) Pohjola-Nordens Nylands distrikt arrangerar sitt traditionella nordiska juniorläger den 7-12 juli i Borgå. Till lägret väntas ca 40 ungdomar från Danmark, Estland, Finland, Norge och Sverige. Lägrets målsättning är att främja deltagarnas kännedom om de övriga nordiska länderna och deras språk och kultur. Pohjola-Nordens Nylands distrikt har arrangerat ett nordiskt juniorläger i 20 års tid. I sommar äger det igen rum på Lapparbäcks lägergård i Borgå, ca 60 km öster om Helsingfors. På programmet står bl.a. olika aktiviteter och exkursioner i Borgåtrakten och naturligtvis ett besök i Helsingfors. Deltagaravgiften är 220 e inkl. busstransport Helsingfors-Lapparbäck-Helsingfors, logi i 3-personers rum, måltider, program och försäkring under lägertiden. Pohjola-Nordenmedlemmar beviljas 20 e rabatt på deltagaravgiften, som alltså för medlemmar är endast 200 e. Juniorlägret börjar måndag 7 juli på förmiddagen med busstransport från järnvägsstationen i Helsingfors till Lapparbäck och avslutas lördag 12 juli på eftermiddagen med returtransport till Helsingfors. Närmare från Martin Paulig, tfn (09) Kiitos lukijakyselyyn osallistuneille Vuoden 2007 viimeisessä lehdessä kysyimme lukijoilta mielipiteitä lehdestä. Kiitos positiivisesta palautteesta. Parhaaksi jutuksi mainittiin muita useammin Jouni Tarjamon matkailukertomus Färsaarilta. Myös L-G Nilssonin artikkeli Albert Engströmistä keräsi paljon myönteistä palautetta. Muita lukijoiden suosikkeja olivat mm. Täällä-kronikat, Linné-teema-artikkelit ja rajaestetyötä käsittelevä artikkeli. Kun pyysimme lukijoita valitsemaan suosikkiteemojaan Pohjola-Nordenlehdestä, nousivat matkailu, luonto sekä tulevat kulttuuritapahtumat ylitse muiden. Myös historia- ja kirjallisuusaiheisia kirjoituksia toivottiin. rossa, ja lehden kehitystyö jatkuu toki seuraavien numeroidenkin kohdalla. Muistathan, että palautetta saa antaa jatkuvasti joko postitse, sähköpostitse osoitteeseen sekä liiton kotisivujen kautta. Jäsenkyselyyn osallistuneiden kesken arvottiin kolme Pohjola-Norden-repullista kirjoja. Voittajat olivat Bo Rosenberg Turusta, Riitta Hotanen Lappeenrannasta sekä Anneli Silveri Kemistä. Onnittelemme voittajia. Otamme saamamme palautteen iloisina huomioon. Joihinkin toiveisiin olemme pystyneet vastaamaan jo tässä vuoden ensimmäisessä nume- 1 / 2008 Pohjola-Norden 9

10 Juhana-herttua palaa Poriin Hertig Johan återvänder till Björneborg Porin täyttäessä 450 vuotta saa kaupunki rotareilta lahjaksi Juhana-herttuan patsaan. Hänestä, sittemmin kuningas Juhana III:sta, ei ole patsasta. Kuninkaantekijäksi kutsuttu turkulainen taiteen maisteri, kuvanveistäjä Sofia Saari on luonut mielikuvan ja siirtänyt sen patsaan hahmoon. Nuori herttua 20-vuotiaasta Juhana-herttuasta ei ole autenttista kuvaa eikä myöskään tiedetä, millaisia vallan merkkejä, vaatetusta ja miekkaa hän on käyttänyt. Maakuntamuseon tutkijat ovat voineet kuvata vain olemassa olleen tyylin ja suvun tunnusmerkit. Käydyt keskustelut ja kirjallisuus avasivat Sofia Saarelle ponnahduslaudan itsetietoisen, tulevan kuninkaan olemukseen. Syntyi kuva miehestä, jolla oli määrätietoinen, mutta pehmeä, tulevaisuuteen suuntautuva katse. Kuvaan tuli vielä ripaus hyvää ryhtiä ja tyyliä. Se ei voinut olla kopio Uppsalan tuomiokirkon sarkofagista. Muoto ja funktio hahmottuvat jo Juhana-herttuan ilmeessä ja asennossa. Pienoispatsasta katsoen voi kaupungin perustajan viitassaan sijoittaa raatihuoneen puistoon. Pelkistetty veistos on Sofian henkilökohtainen prosessi, mielikuva Juhanasta, joka välittää autenttiset muodot naturalistisesti kuvattuina. Veistäjällä täytyy olla kuva, josta toisintaa. Mitä erilaisimpia työkaluja, pora, hiomakone ateljeen lattialla ja mukillinen vahvaa kahvia työtasolla kertovat niin sepästä kuin plastisesta muotoilijasta. Kuin itsestään selvyytenä nuo varsin maskuliiniset työkalut, käden tieto, veistäjän taito muuttavat materian taiteeksi. Juhana-herttua on saanut esteettisen olemuksen. Luomisprosessissa syntynyt mielen tieto, idea ja sen kauneus, siirtyy katsojan maailmaan. Juhana-herttua alkaa elää katsojan omana kuvana. Taide on taitoa toisintaa omia kuviaan, kiteyttää Sofia Saari. Juhana-herttua on työllistänyt taiteilijaa hyvin intensiivisesti noin puolitoista vuotta on päivä kaupungin historiassa, jolloin porilaiset saavat nähdä Juhana-herttuan pronssivaluna. 450 vuotta kaupungin historiaa ja siitä 70 vuotta rotarytoimintaa Porissa on takana. Teksti ja kuva: Hannu Salonoja När Björneborg i mars fyller 450 år avtäcks en staty av stadens grundläggare Hertig Johan. Sedermera kung Johan III hör inte till de härskare, som hade avbildats i unga år. Åboskulptören Sofia Saari har skapat en sinnesbild av Johan och överfört honom till en dynamisk gestalt i skulptur. Den unga hertigen Svårigheten som Sofia måste övervinna, var inte så enkel, ty det fanns ingen autentisk bild av den tjugoårige hertigen. Man vet inte heller hurudan klädsel eller hurudana maktens symboler han har brukat. Forskarna på landskapsmuseet i Åbo har bara kunnat återge släktens stil både i kläderna och i vapen. Förda diskussioner och litteraturen öppnade för Sofia en infallsvinkel till en själv- och målmedveten gestalt med en mjuk och framåtriktad blick. Statyn kunde inte bli en kopia av reliefen i Uppsala domkyrka. Kungen hade ju stil och charm. Statyns form och funktion återspeglas i hertig Johans min och ställning. När man tittar på miniatyrstatyn i Sofias hand, kan man placera hertigen med sin mantel i rådhusparken. En koncentrerad skulptur är Saaris personliga process, en sinnesbild av Johan, som förmedlar naturalistiskt skildrade autentiska drag. Hon hävdar, att skulptören måste ha en sinnesbild varav konstnären reproducerar gestalten. Smed eller svetsare? När jag kommer till ateljén, har hon täckt skulpturen men olika verktyg, borr- och slipmaskin samt en mugg svart kaffe på arbetsbordet berättar såväl om en smed som om en plastisk formgivare. Hon berättar om att ha svetsat ihop stommen på Aker-yards varv. För henne tycks det vara en självklarhet att med dessa maskulina verktyg och med handens kunskap, skulptörens skicklighet förvandlas materien till konst. Hertig Johan har blivit en estetisk gestalt. Idén och dess skönhet förmedlas till åskå-daren. Hertig Johan lever i sinnen med sin blick till framtiden. Sofia Saari har sysslat med projektet drygt 1,5 år. Lördag den 8.3 avtäcks statyn i rådhusparken i Björneborg. Text och bild: Hannu Salonoja 10 Pohjola-Norden 1 / 2008

11 Teemakolumni/Temakolumn 1/2008 Larserik Häggman Kiitos Napoleon Tack Napoleon Melko tarkalleen 200 vuotta sitten hyökkäävät venäläiset joukot olivat päässeet Porvooseen Suomen sodassa. Silloisen rajan he olivat ylittäneet muutama päivä aikaisemmin. Meneillään oli prosessi, jonka vaikutukset silloisen Ruotsin valtakunnan viiden itäisen läänin osalta olivat ratkaisevan merkittäviä tulevaa kehitystä ajatellen. Kansainvälisessä, eurooppalaisessa mittakaavassa kyseessä oli kuitenkin melko pienimuotoinen maanosan reunalla tapahtuva sota, jonka merkitys oli erittäin rajallinen siinä suuressa eurooppalaisessa myllerryksessä, jota Napoleonin sodiksi kutsutaan. Mielenkiintoista on kuitenkin huomata, että silloinkin, 200 vuotta sitten, kehitykseen pohjoisessa vaikuttivat erittäin voimakkaasti yleiseurooppalaiset tapahtumaketjut. Venäjän tsaari ei alun alkaen ollut kovin kiinnostunut tulevan Suomen valloittamisesta, mutta Napoleon piti asiaa tärkeänä oman Englannin vastaisen valtapelinsä palasena. Itse sotaa on enemmän tai vähemmän perustellusti pidetty Ruotsin kannalta katastrofaalisena ja silloisen kuninkaan ja sotilasjohdon arvostelu on ollut murhaava. Sodan lopputulostakin eli vanhan Ruotsin valtakunnan hajoamista voidaan kuitenkin tarkastella monesta näkökulmasta Tulevan Suomen kannalta Suomen sodan lopputulos merkitsi tietysti aluksi itsehallintoa, autonomiaa ja myöhemmin kansallista heräämistä nimenomaan suurruhtinaskuntana. Merkillepantavaa on kuitenkin, että vanhan Ruotsin yhteiskuntajärjestys, hallinto ja lait jäivät voimaan. Näin ei kaikilta osin käynyt jäljelle jäävässä Ruotsissa, jossa kuningas syöstiin vallasta ja perustuslaki muutettiin perusteellisesti avaten tietä uuden Ruotsin kehitykselle. Eurooppalaisesta näkökulmasta Pohjolan olot rauhoittuivat kummasti. Alueellisten suurvaltojen Ruotsin ja Tanskan välisten vuosisataisten selkkausten ja sotatoimien tila muuttui ensin rauhalliseksi ja myöhemmin yhteistyökelpoiseksi ja jopa yhteistyöhakuiseksi. Tämä vaikka Tanska samassa prosessissa menetti Norjan, jonka hallitsijaksi vuosisadaksi nousi Ruotsin kuningas. Voidaankin hieman kärjistetysti sanoa, että Napoleon loi tai ainakin aiheutti uuden Pohjolan, jossa sitten myöhemmin ensin neljä, myöhemmin viisi Pohjoismaata kehittivät läheisiä suhteita ja hyvää yhteistyötä. För nästan jämnt 200 år sedan hade de anfallande ryska trupperna i Finska kriget nått Borgå. Den dåvarande gränsen hade de överskridit några dagar innan. Det pågick en process vars följder för det dåvarande svenska rikets fem östliga län var av avgörande betydelse med tanke på den kommande utvecklingen. I internationell, europeisk skala handlade det dock om ett till omfattningen rätt litet krig i kontinentens periferi med synnerligen begränsad betydelse i den stora europeiska turbulens som brukar kallas Napoleonkrigen. Det är emellertid intressant att märka, att också då, för 200 år sedan, utvecklingen i norr påverkades mycket kraftigt av de alleuropeiska händelseförloppen. Den ryska tsaren var till en början inte speciellt intresserad av en erövring av det blivande Finland, men Napoleon fann frågan viktig som en bit i sitt eget maktspel mot England. Själva kriget har mer eller mindre välgrundat ansetts katastrofalt för Sverige och kritiken mot den dåvarande kungen och militärledningen har varit mördande. Men även krigets slutresultat dvs det gamla svenska rikets upplösning kan dock granskas ur många synvinklar. För det blivande Finland innebar Finska krigets slutresultat naturligtvis till en början självstyre, autonomi och senare nationellt uppvaknande uttryckligen som ett storfurstendöme. Det är dock skäl att lägga märke till att det gamla Sveriges samhällsordning, förvaltning och lagar förblev i kraft. Så skedde inte till alla delar i det Sverige som blev kvar. Där störtades kungen från makten, konstitutionen ändrades grundligt och vägen öppnades för det nya Sveriges utveckling. Ur europeisk synvinkel blev förhållandena i norr märkligt mycket lugnare. De skärmytslingar och krigshändelser som i århundraden präglat förhållandet mellan de regionala stormakterna Sverige och Danmark ersattes av först ett lugnare läge och senare samarbetsduglighet och till och med samarbetsvilja. Detta trots att Danmark i samma process gick miste om Norge som sedan under ett århundrade regerades av Sveriges kung. Man kan lätt tillspetsat säga, att Napoleon skapade eller åtminstone orsakade det nya Norden där sedan senare först fyra, senare fem nordiska länder utvecklade nära relationer och ett gott samarbete. 1 / 2008 Pohjola-Norden 11

12 Sveriges sista stora krig Armémuseum, Riddaregatan 13, Stockholm. På armémuseum i Stockholm pågår en utställning om kriget Det är nog inte många idag som förstår vilken katastrof det kriget var för svenska och finska folken. För Sverige innebar det förlust av en tredjedel av kungadömet och en fjärdedel av dess befolkning, när Finland hamnade under rysk överhöghet. Sveriges och Finlands sexhundra år gemensamma historia tog slut, likaså Sveriges stormaktsdrömmar. Det positiva med kriget för Sveriges del, som vi kan se idag, är en 200 år lång tid av oavbruten fred. Utställningen döptes av Stockholms innevånare till Sveriges sista stora krig. Namnet inger hopp och optimism. Den kunde ju lika gärna fått heta Sveriges senaste krig. Underrubriken på utställningen är Napoleonkrigen och förlusten av Finland Syftet med utställningen är, förutom tvåhundraårsjubileet, att påminna om Sveriges och Finlands långa gemensamma historia och att placera in kriget i sitt internationella sammanhang. På Finlands nationaldag 6 december 2007 invigdes utställningen av Sveriges Konung, tillsammans med den finlandssvenske kulturprofilen Mark Levengood, som sedan många år bor i Stockholm. Utställningen kommer att pågå i ett år fram till den 6 december I utställningshallen finns föremål och vapen från tiden för kriget och olika fynd från slagfälten. En scen visar tre soldater i naturlig storlek med tidstrogna uniformer och vapen, som utkämpar en strid på ett fält vid en gärdsgård. En rysk kosack sticker bajonetten i en svensk soldat från Upplands regemente. Man ser blodet sippra från buken och blodfläckar i gräset nedanför. En finsk soldat från Savolaks närmar sig ryssen från sidan med dragen bajonett. Många med mig satt nog och dagdrömde under historielektionerna i skolan. Jag nästan skäms över att erkänna att mina kunskaper om detta krig länge inskränkte sig till Fänrik Ståls sägner, med Sven Dufva, Lotta Svärd och Döbeln vid Jutas. Ett bra sätt att repa- 12 Pohjola-Norden 1 / 2008

13 rera dessa brister i historia är att gå på museum. Bakgrunden till kriget beskrivs på stora tavlor med texter och kartor. Franska revolutionen, industrialismen i England och Napoleonkrigen. Det är nödvändiga kunskaper för att förstå sammanhangen. Det finns porträtt på mäktiga män som gjorde strategiska drag med hela Europa som shackbräde och som förhandlade med varandra i eleganta salonger. För mig är dock berättelserna om soldaternas liv i fält och om civilbefolkningens lidande den största behållningen av utställningen. Man behöver inte ha så mycket fantasi för att sätta sig in i hur det skulle kunna kännas att delta i det blodiga kriget. Dog man inte på slagfältet, kunde man bli sårad eller dö av sjukdomar i de trånga lägren. Även de som återvände helskinnade hem, hade säkert sår i själen som aldrig läkte. Man anordnar också föredrag och seminarier om kriget. På armémuseums hemsida kan man ställa frågor om kriget och få svar. Det finns också en blogg Finland.se, där kända och okända personer skriver inlägg om svensk-finska relationer. Bloggen är tänkt att fungera som ett viktigt komplement till utställningen om kriget Den svenske soldaten får en rysk bajonett i buken. Jag kan alltså rekommendera ett besök i armemuseum på Riddargatan 13, Stockholm. Utställningen är intressant och givande både för den som har goda kunskaper i vår gemensamma historia och för den som mest satt och dagdrömde på historielektionerna. Text och bilder: L-G Nilsson/Skylight Svenskar och finnar talar inte samma språk, men likheterna mellan våra folk är större än skillnaderna. Under sexhundra år hade vi samma kung, vi lydde under samma lagar, betalade samma skatter och slogs och dog i samma krig. Det är våra gemensamma förfäder som står som dockor i utställningshallen. Förutom själva utställningen i hallen, anordnar man kvällar med dramatiseringar av olika händelser under kriget. En av dessa dramatiseringar kallas Sveaborgs gåta. Den handlar om de dallrande känslorna bland Sveaborgs soldater och civilbefolkning i väntan på skeppen från Sverige som aldrig kom. Fem aktörer och en berättare deltar i spelet, som har verkliga personer som förebilder. Efterlängtade dagböcker och dokument ligger till grund för framställningen. Museets personal står för manus, kostym, rekvisita och skådespeleri. 1 / 2008 Pohjola-Norden 13

14 Ruotsin viimeinen suuri Tukholman sotamuseossa on parhaillaan esillä näyttely, jossa on aiheena vuosien sota. Nykypäivänä eivät monetkaan ymmärrä, millainen katastrofi tuo sota oli Ruotsin ja Suomen kansoille. Suomi joutui Venäjän alaiseksi ja Ruotsi menetti kolmanneksen kuningaskunnastaan ja neljänneksen sen asukkaista. Ruotsin ja Suomen kuusisataavuotinen yhteinen historia päättyi, samaten Ruotsin suurvaltahaaveet. Myönteinen seuraus sodasta Ruotsille lienee se, että kuluneiden 200 vuoden aikana maa ei ole kertaakaan joutunut sotaan. Näyttelylle annettiin toivoa ja optimismia kuvastava nimi Sveriges sista stora krig, Ruotsin viimeinen suuri sota. Nimihän olisi yhtä hyvin voinut olla Sveriges senaste krig eli Ruotsin viimeisin sota. Näyttelyn alaotsikko Napoleonin sota ja Suomen menetys muistuttaa Ruotsin ja Suomen pitkästä yhteisestä historiasta ja asettaa sodan kansainvälisiin yhteyksiinsä Ruotsin kuningas vihki näyttelyn Suomen itsenäisyyspäivänä yhdessä Tukholmassa pitkään asuneen suomenruotsalaisen kulttuurihahmon Mark Levengoodin kanssa. Näyttely on avoinna vuoden eli asti. Näyttelysaleissa on monenlaisia sodanaikaisia ja taistelukentiltä löytyneitä esineitä ja aseita. Eräässä kuvaelmassa venäläinen kasakka on juuri lyönyt pistimellään ruotsalaista Upplandin rykmentin sotilasta. Miehen kyljestä pisaroi veri ja ruohikossa näkyy veritahroja. Suomalaissotilas Savon rykmentistä lähestyy venäläistä sivusta pistin ojossa. Miehet ovat luonnollisen kokoisia ja heillä on sen ajan mukaiset univormut. Häpeä myöntää, mutta tietoni tästä sodasta ovat koulun historiantunneilta jääneet melko hatariksi. Tunnen oike- Venäläinen upottaa pistimensä ruotsalaisen kylkeen verisessä Oravaisten taistelussa. Carl Johan Ljunggren, nuori kokematon vänrikki, sanoo päiväkirjassaan ensimmäisen Ruotsi-Suomen menestyksen jälkeen syksyllä 1808: Vihdoinkin todellinen taistelu pitkäaikaisten toiveideni täyttymys!. Muutamaa päivää myöhemmin hän kirjoittaa kiivaan päätöstaistelun jälkeen: Näin päättyi 14 tunnin veristen kamppailujen jälkeen Oravaisten taistelu, Suomen sodan tuhoisin ja pisin taistelu Kellastunut ruoho oli paikoin verilammikoiden peittämää ja kaikkialla lojui verisiä vaateriekaleita, rensseleitä ja muuta rojua. 14 Pohjola-Norden 1 / 2008

15 sota astaan vain muutaman Vänrikki Stoolin tarinoiden hahmon, Sven Tuuvan, Lotta Svärdin ja Döbelnin Juuttaalla. Museossa tietoja on nyt helppo täydentää. Sodan taustoja, Ranskan vallankumousta, Englannin teollistumista ja Napoleonin sotia selvitetään suurissa seinätauluissa tekstein ja kartoin. Katsoja saa myös nähdä, miten mahtavat miehet tekivät strategisia siirtoja shakkilautanaan koko Eurooppa tai neuvottelivat keskenään ylellisissä salongeissaan. Minua kiinnostivat näyttelyssä kuitenkin eniten sotilaiden elämä kentällä ja siviiliväestön kärsimykset. Voi hyvin kuvitella, millaisin miettein tuohon veriseen sotaan osallistuttiin. Ellet kuollut taistelukentällä, saatoit haavoittua tai saada kuolemantaudin alkeellisessa leirissä. Myös ne, jotka palasivat sodasta vahingoittumattomina, olivat varmasti saaneet ikuisen haavan sieluunsa. Ruotsalaiset ja suomalaiset eivät puhu samaa kieltä, mutta meillä on paljon muuta yhteistä. Meillä oli kuudensadan vuoden ajan sama kuningas, me tottelimme samoja lakeja, maksoimme samoja veroja ja taistelimme ja kuolimme samassa sodassa. Näyttely kuvaa tätä meidän yhteistä historiaamme. Sotaa käsitellään myös iltaisin näytelmien muodossa. Niistä mainittakoon esimerkiksi Suomenlinnan arvoitus, joka kertoo, kuinka Suomenlinnan sotilaat ja siviiliväestö turhaan odottivat Ruotsista luvattuja laivoja. Viisi näyttelijää ja kertoja ovat museon henkilökuntaa. Päiväkirjoihin ja dokument- teihin pohjautuvasta käsikirjoituksesta, puvuista ja muusta rekvisiitasta vastaavat samaten museon työntekijät. Lisäksi järjestetään sotaa käsitteleviä esitelmätilaisuuksia ja seminaareja, joista kerrotaan lähemmin. Sotamuseon kotisivulla joka vastaa myös sotaa koskeviin kysymyksiin. Blogissa tunnetut ja vähemmän tunnetut henkilöt esittävät näkemyksiään maidemme entisistä ja nykyisistä suhteista. Riddaregatan 13:n näyttely on siis tutustumisen arvoinen. Se tarjoaa paljon sekä niille, jotka ovat perehtyneet maidemme yhteiseen historiaan että meille, joiden historiantunnit koulussa kuluivat enimmäkseen unelmointiin. Teksti ja kuvat: L-G Nilsson/Skylight Ruotsin ja Venäjän välinen rauhansopimus Asiakirjassa ylhäällä vasemmalla ruotsalaisten valtuuskuntaa Haminan rauhanneuvotteluissa johtaneen kenttämarsalkka, kreivi Curt von Stedingkin nimikirjoitus. Von Stedingk oli aikaisemmin osallistunut Amerikan vapaussotaan ranskalaisten puolella. Suomeen tehdyn hyökkäyksen suunnittelun aikaan hän oli suurlähettiläänä Venäjällä ja varoitteli turhaan Ruotsin kuningasta tulossa olevasta sodasta. 1 / 2008 Pohjola-Norden 15

16 Nifinin kevätohjelma 2008 Nifins vårprogram 2008 TAMMIKUU klo Kirjailijailta: Magnus Londen ja Joakim Enegren Kaliningrad - a Changing City. Dmitry Vyshemirskyn valokuvanäyttely. HELMIKUU 6.2. klo Seminaari: Pohjoismaista kulttuuriyhteistyötä etsimässä klo Kirjailijailta: Caroline Salzinger, Ruotsi klo Kirjailijailta: Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinto Jens Smærup Sørensen, Leena Krohn, Merete Mazzarella, Bragi Ólafsson, Kristin Steinsdóttir, Carl Frode Tiller, Birgitta Lillpers, Eva Runefelt ja Synnøve Persen. MAALISKUU 4.3. klo Kirjailijailta: Johanna Nilsson, Ruotsi klo Kirjailijailta: Staffan Bruun ja Hans Paul klo Kirjailijailtapäivä: Pija Lindenbaum, Ruotsi HUHTIKUU 2.4. klo Kirjailijailta: Åsa Linderborg, Ruotsi TOUKOKUU Näyttely: Ovia - kolme naistaiteilijaa Färsaarilta JANUARI 16.1 kl Författarkväll: Magnus Londen och Joakim Enegren Kaliningrad - a Changing City. Dmitry Vyshemirskys fotoutställning. FEBRUARI 6.2 kl Seminarium: På spaning efter det nordiska kultursamarbetet 14.2 kl Författarkväll: Caroline Salzinger, Sverige 27.2 kl Författarkväll: Nordiska rådets litteraturpris Jens Smærup Sørensen, Leena Krohn, Merete Mazzarella, Bragi Ólafsson, Kristin Steinsdóttir, Carl Frode Tiller, Birgitta Lillpers, Eva Runefelt och Synnøve Persen. MARS 4.3 kl Författarkväll: Johanna Nilsson, Sverige 12.3 kl Författarkväll: Staffan Bruun och Hans Paul 26.3 kl Författareftermiddag: Pija Lindenbaum, Sverige APRIL 2.4 kl Författarkväll: Åsa Linderborg, Sverige MAJ Utställning: Dörrar - tre kvinnliga konstnärer från Färöarna Pohjoismaiden Suomen instituutti Kaisaniemenkatu 9, Helsinki Puh: (09) nifi n.helsinki.fi 16 n.helsinki.fi Pohjola-Norden 1 / 2008 Nordens institut i Finland Kajsaniemigatan 9, Helsingfors Tfn (09) nifi n.helsinki.fi n.helsinki.fi

17 Här är Täällä STOCKHOLM Olof Kleberg Frilansjournalist Vapaa toimittaja Johannes Jansson/norden.org Nordiskt-baltiskt block i EU? Borde de tre nordiska EU-länderna agera som ett regionalt block i EU? Förr var frågan tabu. Nu när EU har fått 27 medlemmar är läget ett annat, menar Nordiska rådets nye direktör Jan-Erik Enestam. Vid ett välbesökt seminarium om Norden i EU, i Stockholm i slutet av januari, tog han upp behovet. De nordiska EU-statsministrarna har redan ökat sitt engagemang. Nu borde arbetet med EU:s vit- och grönböcker samordnas mer för att påverka bättre, hävdade han. Kan man, mot alla odds, se en nordisk gryning? En värdegemenskap finns men räcker inte. Men nu ökar omvärldens intresse för den nordiska välfärdsmodellen. Samtidigt finns större utrymme för regional samverkan. De tre miljöministrarna samarbetar nära begripligt, för minst 70 procent av ny miljölagstiftning styrs av EUbeslut. Varför inte gå vidare? Enestam fick ett svalt svar av Sveriges Nordenminister Cristina Husmark Pehrsson. Vi får se Van vid finländsk pragmatisk politik medgav Enestam att gemensamma värderingar tar slut när de gemensamma intressena tar slut. Sånt händer i jordbruks- eller fiskefrågor. Men tillräckligt mycket är gemensamt. Hur är det i verkligheten? Statsvetaren Daniel Naurin från Göteborg kunde visa att det finns ett nordligt kluster i EU: de tre nordiska länderna, Storbritannien och Nederländerna. De tre baltiska staterna är en grupp för sig. I det utvidgade EU samarbetar Sverige och Finland mer än förr. Danmark har ett avstånd till Finland, står ju med ena foten i Centraleuropa, som Sveriges EU-ambassadör Sven-Olof Petersson uttryckte det. Han tyckte också att Sverige arbetar mindre snävt nationellt i EU än Finland och Danmark. Men där är han ju part i målet Det är förstås också Jan-Erik Enestam. Med stark vilja finns dock chansen att ihop med Baltikum skapa en regional EU-kraft kring Östersjön. EU:hun pohjoismaalais-balttilainen rintama? Pitäisikö kolmen pohjoismaisten EUmaan toimia alueellisena rintamana EU:ssa? Aiemmin kysymys oli tabu. Nyt kun EU:ssa on 27 jäsenvaltiota, tilanne on toinen, toteaa Pohjoismaiden neuvoston uusi johtaja Jan-Erik Enestam. Hän otti asian esille tammikuun lopussa Tukholmassa järjestetyssä, paljon kuulijoita keränneessä seminaarissa Pohjola EU:ssa. Pohjoismaisten EU-maiden pääministerit ovat jo lisänneet yhteistyötään. Nyt vain pitäisi yhdenmukaistaa työ EU:n valkoisten ja vihreiden kirjojen saralla, jotta vaikutus olisi suurempi, hän painottaa. Onko, kaiken todennäköisyyden vastaisesti, pohjoismaisuus nostamassa päätään? Arvopohja on yhteinen, mutta se ei riitä. Nyt muun maailman kiinnostus pohjoismaista hyvinvointivaltiota kohtaan on kuitenkin herännyt. Samalla alueellinen yhteistyö on saanut lisää tilaa. Ympäristöministerit tekevät läheistä yhteistyötä ymmärrettävistä syistä sillä vähintään 70 prosenttia uudesta ympäristölainsäädännöstä perustuu EU:n päätöksiin. Miksei tällä tiellä mennä pidemmälle? Enestam sai viileän vastauksen Ruotsin pohjoismaisen yhteistyön ministeriltä Cristina Husmark Pehrssonilta. Saa nähdä, kuinka käy... Pragmaattiseen suomalaiseen politiikkaan tottuneena Enestam myönsi, että yhteiset arvot loppuvat, kun yhteiset etunäkökohdat loppuvat. Näin tapahtuu maatalous- ja kalastuskysymyksissä. Mutta yhteistä on tarpeeksi paljon. Miten on todellisuudessa? Valtiotieteilijä Daniel Naurin Göteborgista pystyi osoittamaan, että EU:ssa kolmen pohjoismaan, Iso-Britannian ja Alankomaiden välillä on klusteri. Baltian maat ovat omana ryhmänään. Laajentuneessa EU:ssa Ruotsi ja Suomi tekevät entistä enemmän yhteistyötä. Tanska ottaa etäisyyttä Suomeen, seisoo toisella jalalla Keski-Euroopassa, kuten Ruotsin EU-suurlähettiläs Sven- Olof Petersson asian ilmaisi. Hänen mukaansa Ruotsi ei työskentele EU:ssa niin tiukan kansallisista lähtökohdista kuin Suomi ja Tanska. Mutta tässä asiassahan hän ei ole puolueeton... Niin kuin ei tietysti ole Jan-Erik Enestamkaan. Jos vahvaa tahtoa löytyy, yhdessä Baltian maiden kanssa on mahdollista luoda alueellinen EU-voima Itämeren ympärille. 1 / 2008 Pohjola-Norden 17

18 Economy Extra också på inrikesflygen! Businessklass check-in Bra platstillgänglighet Sittplats i kabinens främre del Förnyad måltidsservice Flexibel, ombokningsbar biljett Full återbetalning vid annullering Rikligt med EuroBonus-poäng! Nu kan jag kräva Extra också inrikes otroligt! Sami 35, Web Designer, Helsingfors Mer information hos resebyrån samt på 18 Pohjola-Norden 1 / 2008

19 Här är Täällä KÖPENHAMN Sture Näslund Frilansjournalist Vapaa toimittaja Johannes Jansson/norden.org Finsk seger dansk undran Det är inte ofta som danskarna med beundran riktar blickarna mot Finland, men nu har det hänt. Det är en beundran blandad med förvåning. Hur gör finnarna? Vad gör vi för fel? Det är ordet PISA som väckt danskarnas undran. PISA som är en förkortning av ett mycket längre namn är OECD:s undersökning av hur duktiga 15-åriga skolelever i 57 olika länder är. I den senaste undersökningen testade man kunskaperna i naturvetenskaper. De finska eleverna var bäst. Danskarna kom på 24 plats. Och inte nog med det. När det gäller läsning och räkning hamnar finska elever på andra plats. Danska ungdomar ligger långt, långt efter. Det är inte första gången som finländarna visar sig på styva linan i PISA-undersökningarna och från danska forskare och lärare har man kunnat höra olika förklaringar till detta i danska ögon märkliga förhållande. En del säger att man inte kan lita på testerna. En professor kallar PISA för obrukbar och att undersökningen saknar självkritik. PISA använder ovetenskapliga metoder. Det är som att kasta tärning, säger en annan kritiker. Det för danskarna nedslående resultatet kommer också i en tid då folkeskolen debatteras intensivt. Det finns både lärare och politiker som anser att den befinner sig i en kris. I andra kommentarer kan man spåra tydlig missunnsamhet men även beundran. En forskare säger att det är stora historiska och kulturella skill- nader mellan Danmark och Finland som förklarar resultaten. Det betyder mycket mer att få en utbildning i Finland och att det finska samhället tidigare präglats av fattigdom, krig och avhängighet av gamla Sovjetunionen. En annan lärare säger: I Finland är lärarutbildningen ett högstatusämne! Den danska arbetsgivareföreningen har också kommenterat den senaste PISA-undersökningen och har gett sitt bud på hur danska elever ska lämna 24:e plats bakom sig. Det behövs mer individuell undervisning, t ex genom att införa undervisningsassistenter efter finsk modell, säger arbetsgivarna. I övrigt präglas mycket av danskarnas kommentarer av vad Aisopos sade redan för mer än år sedan: -Surt, sa räven om rönnbären. Suomen voitto Tanskan ihmetys Tanskalaiset eivät kovin usein ihaile Suomea, mutta nyt se on tapahtunut. Ihastukseen sekoittuu ihmetystä. Miten suomalaiset tekevät sen? Mitä me teemme väärin? Ihmetyksen on aikaansaanut kirjanyhdistelmä PISA, joka on lyhennys paljon pidemmästä nimestä. PISA on OECD:n tutkimus 15-vuotiaiden oppimistuloksista 57 eri maassa. Viimeisimmässä tutkimuksessa selvitettiin luonnontieteiden osaamista. Suomalaiset oppilaat olivat parhaita. Tanskalaisten sijoitus oli 24. Ja aivan kuin tämä ei riittäisi, äidinkielessä ja matematiikassa suomalaiset sijoittuvat toiseksi. Tanskalaisnuoret tulevat kaukana, kaukana perässä. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun suomalaiset loistavat PISA-tutkimuksessa, ja tanskalaisilta tutkijoilta ja opettajilta saa kuulla erilaisia selityksiä tähän tanskalaisesta näkökulmasta omituiseen asiantilaan. Jotkut sanovat, ettei testeihin ole luottamista. Eräs professori kutsuu PISAa käyttökelvottomaksi ja itsekritiikittömäksi. PISA käyttää epätieteellisiä metodeja. Aivan sama, jos heittäisi noppaa, sanoo toinen tutkija. Tanskalaisittain surkea tulos osui ajankohtaan, jolloin kansakoulun asemasta keskustellaan ahkerasti. Sekä opettajista että poliitikoista löytyy niitä, joiden mielestä koulu on kriisissä. Joistakin kommenteista paistaa selvä kateus, mutta myös ihailu. Eräs tutkija on sitä mieltä, että Tanskan ja Suomen väliset suuret historialliset ja kulttuuriset erot selittävät tulosta. Suomessa koulutusta arvostetaan paljon enemmän, ja yhteiskunta oli aikaisemmin köyhyyden, sodan ja vanhasta Neuvostoliitosta riippuvaisuuden leimaama. Eräs opettaja sanoo, että Suomessa opettajan ammatilla on korkea status. Myös Tanskan työnantajayhdistys on kommentoinut viimeisintä PISA-tutkimusta ja antanut vinkkinsä, jolla tanskalaiset nousevat sijalta 24. Tarvitaan yksilöllisempää opetusta, jota voidaan antaa esimerkiksi palkkaamalla kouluavustajia suomalaisen mallin mukaan. Kaiken kaikkiaan monet tanskalaiskommenteista voidaan tiivistää Aisopoksen jo yli 2500 vuotta vanhaan sanontaan: - Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista. 1 / 2008 Pohjola-Norden 19

20 HURTIGRUTEN VÅREN VENTER PÅ DEG! FOTO: HURTIGRUTEN, NANCY BUNDT 20 Pohjola-Norden 1 / 2008

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

TEMA VALET 2014 MÅL. Valet

TEMA VALET 2014 MÅL. Valet TEMA VALET 2014 MÅL Valet Du ska ha kunskap om hur ett riksdagsval går till. Du ska ha kunskap om Sveriges statsskick, riksdag och regering och deras olika uppdrag. Du ska ha kunskap om Sveriges partier

Lisätiedot

Ruotsinsuomalainen perheleiri 1-3 elokuuta 2014 Bergslagsgården, Sävsjön, Hällefors

Ruotsinsuomalainen perheleiri 1-3 elokuuta 2014 Bergslagsgården, Sävsjön, Hällefors Ruotsinsuomalainen perheleiri 1-3 elokuuta 2014 Bergslagsgården, Sävsjön, Hällefors Sverigefinskt familjeläger 1-3 augusti 2014 Bergslagsgården, Sävsjön, Hällefors Tervetuloa Örebron läänin ensimmäiselle

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

Carl H. Miapetra k-n. Björn W. Martin S.

Carl H. Miapetra k-n. Björn W. Martin S. Carl H. Anders R. Miapetra k-n. Björn W. Sixten K. Juha S. Martin S. Risto ej P. Elisabeth A. Michael S. Linda L. Antti R. Timo S. 24.11.14 13-19.30 Seminaari Nuoret & s ys työlli y Pohjoismaissa Seminariet

Lisätiedot

Carl H. kjell s. Miapetra k-n. Björn W. Martin S.

Carl H. kjell s. Miapetra k-n. Björn W. Martin S. Carl H. kjell s. Miapetra k-n. Björn W. Sixten K. Juha S. Martin S. Risto ej P. Elisabeth A. Michael S. Linda L. Antti R. Timo S. 24.11.14 13-19.30 Seminaari Nuoret & s ys työlli y Pohjoismaissa Seminariet

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

www.rosknroll.fi 0201 558 334

www.rosknroll.fi 0201 558 334 www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ...

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ... Missa Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa Kunka Missa ellää S.4 1 Harjotus Mikä Missa oon?.. Minkälainen Missa oon?.. Miksi Missa hääty olla ykshiin niin ushein?.. Missä Liinan mamma oon töissä?

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

XIV Korsholmsstafetten

XIV Korsholmsstafetten XIV Korsholmsstafetten 19.5.2013 Huvudklasser Öppen klass: Laget får komponeras fritt. Damklass: Laget ska endast bestå av kvinnliga löpare. Varje lag skall bestå av 6 8 löpare. Två löpare från varje lag

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 95/2006 vp Saamenkieliset ylioppilaskirjoitukset Eduskunnan puhemiehelle Saamen kielen aseman parantamiseksi Suomessa tuli vuonna 1992 voimaan kielilaki. Vuonna 2004 tuli voimaan saamen

Lisätiedot

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Silva Malin Sjöholm Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Fakta Bygget skall vara klart 30.11 Naturen har fungerat som inspiration i processen. Silva- betyder skog på latin Färgskalan inne i

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom.

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom. Kaavoitusjaosto/Planläggningssekti onen 104 21.09.2011 Aloite pysyvien päätepysäkkien rakentamisesta Eriksnäsin alueelle/linda Karhinen ym. / Motion om att bygga permanenta ändhållplatser på Eriksnäsområdet/Linda

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

Hejsan! Hej! Mitt namn är Emil. Jag bor i Jakobstad. Hur gammal är du? Jag är 13 år gammal.

Hejsan! Hej! Mitt namn är Emil. Jag bor i Jakobstad. Hur gammal är du? Jag är 13 år gammal. 8 Hejsan! pasi Hej, vad heter du? Morjens, jag heter Pasi. 5 Jesse Jesse Hej, vem är du? Tjena! Jag är Jesse. Var bor du? Jag bor i Stockholm. emil emil Hej! Mitt namn är Emil. Jag bor i Jakobstad. Hur

Lisätiedot

Nyyheetterit 8/2007. RSN:n perinteiset itsenäisyyspäivän juhlat. lauantaina 1. joulukuuta

Nyyheetterit 8/2007. RSN:n perinteiset itsenäisyyspäivän juhlat. lauantaina 1. joulukuuta OTSIKOISSA TÄLLÄ KERTAA: * Päätoimittajalta * RSN:n tulevia tapahtumia * Muuta muistettavaa * MOKOMA Hei kaikille tänne syksyn ja talven harmaaseen välimaastoon. Marraskuu on RSN: ssä lähtenyt vauhtiin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 30/2005 vp Digitaalisiin televisiolähetyksiin siirtyminen Eduskunnan puhemiehelle Analogiset tv-lähetykset loppuvat nykytiedon mukaan 31.8.2007. Kuitenkin useimmat ihmiset ovat ostaneet

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Elina Väistö Sito Parhaan ympäristön tekijät Sitossa laadittu kuluneen vuoden aikana Utarbetad vid Sito under det gångna året Sähköautojen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 276/2003 vp Lasinkeräyksen järjestäminen ja kierrätys Eduskunnan puhemiehelle Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on ilmoittanut lopettavansa jätelasin keräämisen toimialueellaan

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 874/2010 vp Poliisikoiratoiminnan keskittäminen Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella Eduskunnan puhemiehelle Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella on valmisteilla muutos, jossa poliisikoiratoiminta

Lisätiedot

HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus.

HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus. HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus. 1. Solen skiner. 2. Det är soligt. 3. Det är halvmulet. 4. Det är mulet/molnigt. 5. Det är varmt.

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 987/2009 vp 72 tunnin viisumivapaus venäläisille turisteille Eduskunnan puhemiehelle Vuonna 2008 Venäjältä tehtiin 2,3 miljoonaa matkaa Suomeen. Näistä 67 % eli 1,6 miljoonaa oli päivämatkoja.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 876/2010 vp Työnantajien Kela-maksun poiston vaikutus työpaikkojen määrään Eduskunnan puhemiehelle Työnantajien Kela-maksu on hallituksen esityksestä poistettu. Hallitus perusteli esityksessään

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 759/2004 vp Liikunnanopettajien pätevöityminen terveystiedon opettajiksi Eduskunnan puhemiehelle Uuden lain myötä aikaisemmin valmistuneet liikunnanopettajat eivät ole päteviä opettamaan

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Kehoa kutkuttava seurapeli

Kehoa kutkuttava seurapeli Kehoa kutkuttava seurapeli Pelaajia: 2-5 henkilöä tai joukkuetta Peliaika: 30 45 min Välineet: pelilauta, 112 korttia, kaksi tavallista noppaa, yksi erikoisnoppa ja viisi pelinappulaa. Kisa Pelin tarkoituksena

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2001 vp Kunnan oikeus ilman perillisiä kuolleen henkilön kiinteistöön Eduskunnan puhemiehelle Perintökaaren mukaan ilman perillisiä kuolleen henkilön omaisuuden perii valtio. Omaisuus

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 7.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 7.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 7.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 20 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville

Lisätiedot

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs atsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs, såsom de flesta byar i Sibbo, förekommer som namn i handlingar först på 1500-talet, trots att bybosättingen sannolikt

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 264/2013 vp Eduskunnan suullinen kyselytunti radiossa Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan suullisella kyselytunnilla ministerit vastaavat kansanedustajien kysymyksiin. Kyselytunti mahdollistaa

Lisätiedot

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Behovskartläggning: Äldrevård och -service Skövden kunta, Suomen kielen hallintoalue, 541 83 Skövde Skövde kommun, Finskt förvaltningsområde, 541 83 Skövde LAKI

Lisätiedot

26-27/10 2009 Folkets Hus, Pajala

26-27/10 2009 Folkets Hus, Pajala Tervetuloa konferenshiin Välkommen till konferensen 26-27/10 2009 Folkets Hus, Pajala. Meänkielen konferensi 2009, Folkets Hus, Pajala Maanantai 26/10 Måndag 26/10 13.00 Aukaseminen Laulu Kirkon Minioorit

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3 TOIMILUVAT ANALOGISEEN RADIOTOIMINTAAN Varsinais-Suomi Iniön kunta Iniö (Iniö 99,0 MHz) liite 1 Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2 Pro Radio Oy Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1016/2009 vp Etuuksien leikkautuminen osa-aikaeläkkeelle siirryttäessä Eduskunnan puhemiehelle Työntekijä jäi pysyvästä työsuhteesta osa-aikaeläkkeelle 1. huhtikuuta 2009 alkaen. Myöhemmin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 399/2007 vp Kansainvälisen adoption rajoitukset Eduskunnan puhemiehelle Lapseksiottamisesta annettua lakia (153/1985) muutettiin vuonna 1996, jotta Suomessa voitiin saattaa voimaan

Lisätiedot

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa.

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Välkomna till Österbottens förbunds bredbandsseminarium, som fått namnet Österbotten kör

Lisätiedot

SpråkBarometern KieliBarometri 2008

SpråkBarometern KieliBarometri 2008 SpråkBarometern KieliBarometri 2008 Målgrupp/kohderyhmä kiga i tvåspr språkiga kommuner med finsk majoritet Suomenkielisiä kaksikielisissä kunnissa missä ruotsinkielinen enemmistö Urval kommunvis/otos

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä Viranomaiskokous Haaparanta 19.-20.1.2012 Myndighetskonferens Haparanda Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä - Tausta ja sisältö Gränsälvsöverkommelsen mellan Finland och Sverige - Bakgrund och innehåll

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten

Lisätiedot

Työyksikkö 7 9 tervehtii ja tiedottaa. Oppilaiden huoltajille

Työyksikkö 7 9 tervehtii ja tiedottaa. Oppilaiden huoltajille Työyksikkö 7 9 tervehtii ja tiedottaa Oppilaiden huoltajille Lukuvuosi 2014 15 on pyörähtänyt käyntiin ja luokilla 7 9 on täysi työn touhu käynnissä. Olemme iloisia viime vuoden yhdeksäsluokkalaisten hyvästä

Lisätiedot

HTKK, TTKK, OY/Arkkitehtiosastot Valintakuulustelujen matematiikan koe 17.5.2002. arvoilla leikkauspisteen molemmat koordinaatit ovat positiiviset?

HTKK, TTKK, OY/Arkkitehtiosastot Valintakuulustelujen matematiikan koe 17.5.2002. arvoilla leikkauspisteen molemmat koordinaatit ovat positiiviset? HTKK, TTKK, OY/Arkkitehtiosastot Valintakuulustelujen matematiikan koe 17..00 Sarja A A1. Määritä suorien ax + y ja x y 3 leikkauspiste. Millä vakion a arvoilla leikkauspisteen molemmat koordinaatit ovat

Lisätiedot

Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme

Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme Trevlig sommar! Hauskaa kesää! Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme KUNDINFORMATION ASIAKASTIEDOTE 4/2011 Snart

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 350/2007 vp Oikeus sairauspäivärahaan tai eläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Kontiolahtelainen Kauko Riikonen koki melkoisen yllätyksen, kun hän 1.6.2004 nilkkavammasta alkaneen sairausloman

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 55/2003 vp Biologian opetuksen ajanmukaistaminen peruskouluissa Eduskunnan puhemiehelle Kouluissa opetetaan kehitysoppia biologian tunneilla ainoana tieteenä vastauksena kysymykseen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 590/2013 vp Poliisimiesten sivutyöluvat ja poliisijohdon palkkataso Eduskunnan puhemiehelle Lähes peräkkäisinä päivinä uutisoitiin ensin poliisimiesten sivutöistä ja niiden laillisuudesta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 329/2009 vp Kasvirohdosvalmisteiden myyntikanavan määrittely lääkelaissa Eduskunnan puhemiehelle Luontaistuotealan keskusliitto ry ja Fytonomit ry ovat luovuttaneet 16.4.2009 ministeri

Lisätiedot

SAMSTÄMMIGHET/SAMSTEMMIGHET/ SAMSTEMMIGHED/YHTEENSOPIVUUS Passar med andra eller med sig själv. Passer sammen med andre eller seg selv.

SAMSTÄMMIGHET/SAMSTEMMIGHET/ SAMSTEMMIGHED/YHTEENSOPIVUUS Passar med andra eller med sig själv. Passer sammen med andre eller seg selv. SAMSTÄMMIGHET/SAMSTEMMIGHET/ SAMSTEMMIGHED/YHTEENSOPIVUUS Passar med andra eller med sig själv. Passer sammen med andre eller seg selv. Passer sammen med andre eller sig selv. Passaa yhdessä toisten kanssa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 440/2012 vp Taksiautoilijoiden ajoluvan ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Taksiautoilijat sekä linja- ja kuorma-auton kuljettajat ovat olennainen osa tieliikennettämme, ja heidän kykynsä

Lisätiedot

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 Tiedotustilaisuus Aika Torstai 16. toukokuuta 2013 klo 18 20 Paikka Kaupunginjohtotoimisto, Köpmansgatan 20, Informationssalen Läsnä 27 henkilöä Antti Yliselä, suunnittelupäällikkö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 352/2002 vp Korvattavat MS-lääkkeet Eduskunnan puhemiehelle MS-tautia sairastavan potilaan taudin kuva ja eteneminen on hyvin yksilöllistä. Hyvin useasti tauti etenee aaltomaisesti

Lisätiedot

ECOSEAL-hanke. Raisa Tiilikainen ja Kaarina Kauhala. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

ECOSEAL-hanke. Raisa Tiilikainen ja Kaarina Kauhala. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ECOSEAL-hanke Raisa Tiilikainen ja Kaarina Kauhala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ECOSEAL tasapainoilua hylkeiden kestävän kannanhoidon ja kalastuksen välillä Hankkeen kesto 2012-2013 Yhteistyö

Lisätiedot

Till riksdagens talman

Till riksdagens talman KK 496/2009 vp Mikaela Nylander /r ym. SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 496/2009 rd Publicering av platsannonser också i svenska dagstidningar Till riksdagens talman Enligt språklagen är en tvåspråkig myndighet skyldig

Lisätiedot

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 9.3.2015 Kundnöjdhetsenkäten har genomförts

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 622/2013 vp Suomalaisen sukututkimuksen asema EU:n tietosuoja-asetuksessa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan komissio on esittänyt uutta asetusta henkilötietojen käsittelyyn. Uudella

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 773/2013 vp Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen tukitoimet Eduskunnan puhemiehelle Hallitus nimesi lähes päivälleen vuosi sitten Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi.

Lisätiedot

Älä koske näihin tehtäväpapereihin ennen kuin valvoja antaa luvan aloittaa koevastausten laatimisen.

Älä koske näihin tehtäväpapereihin ennen kuin valvoja antaa luvan aloittaa koevastausten laatimisen. Taidehistoria Älä koske näihin tehtäväpapereihin ennen kuin valvoja antaa luvan aloittaa koevastausten laatimisen. Nämä tehtäväpaperit ovat suomeksi. Hieman ennen kokeen alkamista valvoja kysyy haluaako

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 946/2010 vp Adr-ajolupavaatimukset Helsinki-Vantaan lentokentällä Eduskunnan puhemiehelle Autonkuljettajilta vaaditaan adr-ajolupa, mikäli he kuljettavat vaarallisia aineita yli sallittujen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 413/2004 vp Asunto-osakeyhtiöiden hallitusten ja osakkeenomistajien ohjeistaminen Eduskunnan puhemiehelle Viime lokakuun alusta voimaan tullut järjestyslaki kumosi kaupunkien omat järjestyssäännöt.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1019/2013 vp Poliisin lupapalveluiden ajanvaraus Eduskunnan puhemiehelle Poliisin lupapalveluita varten pitää jatkossa varata aika Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitoksella.

Lisätiedot

Työttömyysaste, työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat - Arbetslöshetstalet, arbetslösa arbetssökande och lediga arbetsplatser LOHJA - LOJO

Työttömyysaste, työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat - Arbetslöshetstalet, arbetslösa arbetssökande och lediga arbetsplatser LOHJA - LOJO Työttömyysaste, työnhakijat ja työpaikat - Arbetslöshetstalet, och 100 kpl/st. Kuntaliitos Sammatin kanssa 1.1.2009 - Kommunsammanslagning med Sammatti 1.1.2009 Kuntaliitos Karjalohjan ja Nummi-Pusulan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 528/2006 vp Talous- ja velkaneuvonnan valtionosuuden kohdentaminen Enon kunnalle Eduskunnan puhemiehelle Valtion talousarviossa on määräraha talous- ja velkaneuvontaan. Lääninhallitusten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 648/2002 vp Tupakkalain tulkinta Eduskunnan puhemiehelle Ympäristön tupakansavu luokitellaan syöpävaaralliseksi aineeksi. Tämä merkitsee sitä, että erityisen riskialttiita työntekijöitä,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 400/2004 vp Kurun metsäoppilaitoksen opetusmetsien riittävyys Eduskunnan puhemiehelle Kurun metsäoppilaitoksella on tällä hetkellä käyttöoikeus noin 1 200 metsähehtaariin valtion tai

Lisätiedot

POHJOLAN PARASTA RUOKAA

POHJOLAN PARASTA RUOKAA POHJOLAN PARASTA RUOKAA Pohjolan makuelämykset ovat nyt huudossa, ja ruokakilpailut ovat tulleet jäädäkseen. Niitä käydään televisiossa, lehdissä ja nyt myös merellä. Viking Line julkisti jokin aika sitten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1355/2001 vp Ulkomaaneläkkeiden sairausvakuutusmaksut Eduskunnan puhemiehelle EU:n tuomioistuimen päätös pakottaa Suomen muuttamaan niiden eläkeläisten verotusta, jotka saavat eläkettä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 816/2006 vp Yrittäjän sosiaaliturva EU-maissa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin alueella työskentelevä yrittäjä (KK-Communication Ltd FI1839803-7 Lappeenranta Finland) ei kuulu

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1362/2010 vp Ruotsissa työskennelleiden henkilöiden eläkepäätösten käsittelyajat Eduskunnan puhemiehelle 1960- ja 1970-luvuilla Suomesta lähti satojatuhansia suomalaisia Ruotsiin töihin.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 751/2004 vp Osa-aikalisän nykyistä joustavampi käyttö hoivatyössä Eduskunnan puhemiehelle Osa-aikalisä antaa työntekijälle mahdollisuuden lyhentää työaikaansa määräaikaisesti. Työnantajan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 76/2006 vp Kelan järjestämän vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelman laatiminen Eduskunnan puhemiehelle Kelalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää vajaakuntoisten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 990/2012 vp Ruotsinkieliset tv-ohjelmat Lapissa Eduskunnan puhemiehelle Lapissa on herättänyt laajaa hämmästystä se, että maakunnassa Yleisradion ruotsinkielinen kanava YLE Fem lähettää

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE HAE VALTIONTUKEA ANSÖK OM STATSBIDRAG Tukea hakeva organisaatio Sökande organisation Organisaationumero Organisationsnummer Osoite Adress Yhteyshenkilö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1094/2013 vp Eläkeläisten kireä verotus Eduskunnan puhemiehelle Kun henkilö jää eläkkeelle, hänen tulotasonsa puolittuu, kun sitä verrataan henkilön työelämästä saamaan palkkaan. Eläkeläisten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 73/2004 vp Rahamarkkinoiden ohjaus ja Nordea Suomi Oyj Eduskunnan puhemiehelle Ruotsi on päättänyt jäädä Euroopan keskuspankin (EKP) alaisuudessa toimivan euroalueen ulkopuolelle muun

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1340/2010 vp Satakunnan rakennemuutoksen aiheuttamien haittojen korvaaminen Eduskunnan puhemiehelle Digia Oyj ilmoitti eilen suunnittelevansa Porin toimipisteensä lakkauttamista. Vaikeuksien

Lisätiedot

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan?

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Lotta Haldin luontoympäristöyksikkö/ naturmiljöenheten AVAJAISTILAISUUS / INVIGNING perjantaina/fredag 9.10. klo/kl. 9 11.30 Vaasan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 133/2009 vp Valtion eläkevastuut Eduskunnan puhemiehelle Edellisen hallituksen aikana arvioitiin, että valtionhallinnosta voitaisiin vähentää vuoteen 2011 mennessä 9 650 työpaikkaa.

Lisätiedot