TOIMINTAKERTOMUS. Kuopion Rouvasväenyhdistys ry Kuopion Muotoiluakatemia

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS 2013 Kuopion Rouvasväenyhdistys ry Kuopion Muotoiluakatemia

2 SISÄLLYS 1 Kuopion Rouvasväenyhdistys ry:n hallituksen puheenjohtajan katsaus vuoteen Kuopion Rouvasväenyhdistys ry:n jäsenistö ja hallinto Yhdistyksen sääntöjen mukainen toiminta...5 Yhdistyksen toiminta-ajatus ja sen toteuttaminen...5 Tukipalvelukokonaisuuden tuottaminen Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymälle Muu yhdistyksen toiminta...6 Muotoilufoorumi ja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta (TKI)...6 Taitemian kirjasto...12 Kafetemia...12 Henkilöstö Hallituksen strategista suunnittelua...13 Kuopion Muotoiluakatemian Säätiö...13 Kiinteistöjen kehittäminen Muotoiluakatemian opetuksen kehittäminen...14 Suuntautumisvaihtoehdot ja aloituspaikat...14 Opetussuunnitelman uudistaminen Aikuiskoulutus Kansainvälinen toiminta Näyttely- ja messutoiminta Kuopion Muotoiluakatemian opiskelijat Mutka ry Toimintavuoden taloudellinen katsaus Näkymiä vuodelle Kuopion Rouvasväenyhdistys ry Kuopion Muotoiluakatemia Savonia-ammattikorkeakoulu PL 98 (Piispankatu 8) Kuopio Puh Kannen kuva: Aurelia13-muotinäytöspuku Helka Jutila, selkäkoru Reetta Tikkanen, malli Maija Laakkonen, kuva Tuukka Uusitalo Ulkoasu ja taitto: Kuopion Rouvasväenyhdistys ry, Marjut Tikkanen Painopaikka: Offsetpaino L. Tuovinen Ky

3 TOIMINTAKERTOMUS 2013 Kuopion Rouvasväenyhdistys ry Kuopion Muotoiluakatemia

4 1 KUOPION ROUVASVÄENYHDISTYS RY:N HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJAN KATSAUS VUOTEEN 2013 Kulunut vuosi 2013 oli Kuopion Rouvasväenyhdistys ry:n 153. toimintavuosi. Kuopion Muotoiluakatemia täyttää ensi vuonna 130 vuotta. Muotoiluakatemiaa juhlitaan, vaikka ammattikorkeakoulun opetustoimintaa tukenut sopimus yhdistyksen ja kuntayhtymän välillä loppuukin vuodenvaihteessa. Yhdistyksen mielestä hyvin toimineen yhteistyön sanoi irti ammattikorkeakoulua ylläpitävä kuntayhtymä, vedoten toimintojen yhdistämiseen ja opetuksen kokoamiseen yhteisille kampuksille. Tämän uutisen vuoksi Kuopion Rouvasväenyhdistys oli siis muutosten edessä. Vuonna 2013 varustauduttiin yhdistyksen historian yhteen suurimmista toiminnan muutoksista. Tiivis strategiatyö kuvaa hallinnon toimia vuoden aikana. Koska rahoituskuvio muuttuu täysin, on ollut pakko miettiä uutta toimintamallia niin yhdistyksen filosofian kuin myös talouden kannalta. Makers House -hanke on ollut oiva mahdollisuus kokeilla myös sellaista uutta, mitä tähän saakka ei ole toteutettu. Entiseen tapaan pk-yritysten tukeminen, koulutus ja neuvonta kuuluvat myös tulevaisuuden toimintaan. Uutena näitä toimintoja on tukemassa residenssimuotoilijoiden kutsuminen Kuopioon. Vuonna 2013 yhdistys liittyi kansainväliseen Res Artis -verkostoon. Sen kautta valmisteltiin aloitettavaa toimintaa. Myös mestariluennot ovat olleet näkyvää ja yleisöä tavoittavaa toimintaa. Vuoden aikana on vieraillut Muotoiluakatemiassa useita kansallisesti merkittäviä suunnittelijoita ja asiantuntijoita luennoimassa. Yhdistys perusti Käsityökoulun vuonna Nyt vuonna 2013 yhdistys päätti aloittaa uudelleen Rouvasväenyhdistyksen Käsityökoulun lapsille. Oppilaiden haku ja koulun lahjakorttimyynti käynnistettiin ennen joulua yhteistyössä Taito Itä-Suomen kanssa. Myös muu hanketoiminta on tukenut tulevaisuuden suunnittelua. Mm. Itä-Suomen yliopiston hallinnoimassa Kaikilla on ikä -hankkeessa, Muotoiluakatemia on mukana pitämällä työssä oleville käsityökursseja. Tämäntapainen hyvinvointia tukeva luovien alojen kurssitoiminta sopii myös yhdistyksen tulevaisuuteen. Kiinteistöjen osalta vuosi oli myös aktiivinen. Turon kiinteistön kauppa saatiin toteutettua vuoden 2013 aikana. Se tarkoitti myös sitä, että koko kiinteistö tyhjennettiin kesän aikana. Osa opetuksen tarvitsemista tiloista siirtyi Piispankadun tontille. Tekstiili-, vaatetus- ja valokuvaustilat muuttivat samaan kortteliin muiden jäljellä olevien opetusalueiden kanssa. Muuton lisäksi puutalo kunnostettiin tulevaa toimintaa varten. Puutalon sisustus ja tekninen valmius antavat mahdollisuudet monenlaisiin toimintamuotoihin. Perustettava Kuopion Muotoiluakatemian säätiö sai patentti- ja rekisterihallituksen päätöksen sääntöjen vahvistamisesta. Säätiö on valmiina virallisesti perustettavaksi, myös hallituksen kokoonpano on jo valmiina. Säätiön kirjaaminen säätiörekisteriin tapahtuu vuonna Monenlaisilla toimenpiteillä ja kehittämissuunnitelmilla on Kuopion Rouvasväenyhdistys hyvissä ajoin valmistautunut uuteen tulevaisuuteensa 2015 alkaen. On tietenkin luonnollista, että kaikki suunnitelmat eivät toteudu välittömästi, mutta nyt on jo runsaasti toimenpideideoita, joista on hyvä aloittaa eikä vain aloittaa, vaan myös jatkaa yhdistyksen pitkäaikaista toimintaa muotoilun, käsityön sekä käsi- ja taideteollisuuden edistämiseksi. Tuula Kemppainen Hallituksen puheenjohtaja 4

5 2 KUOPION ROUVASVÄENYHDISTYS RY:N JÄSENISTÖ JA HALLINTO Sääntöjen mukaisesti yhdistyksen jäseneksi voidaan ottaa jokainen, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja suorittaa vuosikokouksessa vahvistetun jäsenmaksun. Ehdotukset uusiksi jäseniksi käsitellään yhdistyksen hallituksessa. Vuonna 2013 yhdistyksellä oli 127 jäsenmaksun suorittanutta jäsentä. Päätösvaltaa yhdistyksen toiminnassa käyttää vuosikokous, joka sääntöjen mukaisesti pidetään vuosittain ennen maaliskuun loppua. Varsinainen sääntömääräinen yhdistyskokous pidettiin Toimeenpanovaltaa käyttää vuosikokouksen valitsema hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja ja yhdeksän jäsentä. Jäsenet valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan näin ollen erovuorossa on vuosittain kolme hallituksen jäsentä. Yhdistyskokous valitsee vuosittain hallituksen puheenjohtajan ja hallitus keskuudestaan varapuheenjohtajan, sihteerin ja rahastonhoitajan. Hallituksen puheenjohtajana on toiminut verojohtaja Tuula Kemppainen, varapuheenjohtajana hovioikeudenneuvos Marja-Liisa Karotie ja sihteeri-rahastonhoitajana yhdistyksen toimitusjohtaja Eija Vähälä. Muut hallituksen jäsenet ovat: toimitusjohtaja Anneli Jalkanen, yrittäjä Maija-Liisa Keinänen, toimialajohtaja Elina Pallonen-Eriksson, FM, yliopettaja Mariella Rauhala, hovioikeudenneuvos Riitta-Liisa Rautsi, FM, projektiasiantuntija Eija Tanninen-Komulainen ja suunnittelija Anna Vilkuna. Hallitus on kokoontunut kertomusvuoden aikana viisi kertaa. Valvontavaltaa käyttävät vuosikokouksen valitsemat tilintarkastajat, KHT Pekka Loikkanen ja KHT Elina Laitinen sekä valvontatilintarkastajana tilikauden aikaisen toiminnan osalta KHT Seppo Tervonen. 3 YHDISTYKSEN SÄÄNTÖJEN MUKAINEN TOIMINTA Yhdistyksen toiminta-ajatus ja sen toteuttaminen Kuopion Rouvasväenyhdistyksen toiminta-ajatuksena on sääntöjensä mukaisesti edistää ja tukea ammattitaidon ja -pätevyyden saavuttamista kulttuurialan, erityisesti muotoilun ja viestinnän koulutus- ja työaloilla. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys luo kulttuurialan, erityisesti muotoilun ja viestinnän opetusta antavan Kuopion Muotoiluakatemian toiminnalle sen tarvitsemat toimintaedellytykset. Tämä perustuu yhdistyksen ja Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymän väliseen opetus- ja kulttuuriministeriön ehdottamalla tavalla laadittuun sopimukseen yhteisestä ylläpitojärjestelmästä. Kuntayhtymä on irtisanonut em. elokuussa 2002 solmitun yhteistyösopimuksen ja irtisanomisaika päättyy Irtisanomisen perustana on ollut kuntayhtymän tarve keskittää Savonia-ammattikorkeakoulun opetus samalle yhteiselle kampukselle. Tukipalvelukokonaisuuden tuottaminen Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymälle Yhdistyksen tarkoitus siis toteutuu yhteistyössä Savoniaammattikorkeakoulun kuntayhtymän kanssa. Yhdistyksen keskeisin tehtävä on huolehtia opetuksen tukipalvelukokonaisuuden tuottamisesta sekä opetustilojen tarjoamisesta kuntayhtymän ylläpitämälle Kuopion Muotoiluakatemialle. Opetuksen tukipalvelukokonaisuus eli opetusta tukeva toiminta tuotetaan yhtenä kokonaisuutena sen hallinnon, käytännön toiminnan sekä taloudellisen vastuun osalta. Tukipalvelukokonaisuuden tuottamisesta vastaavat yhdistyksen palveluksessa olevat toimihenkilöt sekä palveluiden tuottajat, joiden kanssa yhdistyksellä on yhteistyösopimukset. Kiinteistönhoitopalveluista yhdistyksen omistamien kiinteistöjen Piispankadun kiinteistö ja ns. Turon kiinteistö Niiralankadulla osalta on sopimus ISS Suomi Oyj:n kanssa. Ko. kiinteistöjen siivouspalveluiden tuottamisesta 5

6 Kuopion Rouvasväenyhdistyksen jäseniä kuuntelemassa sisustusarkkitehti Kaisa Blomstedtin luentoa on vastannut SOL Palvelut Oy. Arkkitehtisuunnitteluun ja kiinteistöjen korjaustöiden suunnitteluun yhdistys ostaa asiantuntijapalveluita Arkkitehtitoimisto QVIM Arkkitehdit Oy:ltä ja rakennustöiden valvontaan Rakennusvalvonta Suomiselta. Yhdistys on luopunut Turon kiinteistöstä toukokuussa 2013 tehdyllä kiinteistökaupalla. Kiinteistö myytiin, koska opetustilojen tarve Muotoiluakatemian toimintojen sekä opiskelijamäärän olennaisen supistumisen vuoksi väheni merkittävästi. Kauppaan vaikutti myös tiedossa oleva sopimusyhteistyön päättyminen kuntayhtymän kanssa. Yhdistys on sitoutunut raportoimaan ja antamaan tarvittavat taloudelliset tiedot kuntayhtymälle sen pyytämässä muodossa. Talousraportointia tehdään kuntayhtymän talousjohtaja Olli Helanterälle, joka edelleen raportoi kuntayhtymän hallintoelimiä. Lisäksi kuntayhtymän tilintarkastajat voivat suorittaa niin halutessaan vuosittain oman tilintarkastuksensa, jolloin lähinnä tarkastetaan valtionosuusselvityksen oikeellisuus. Muutoinkin Rouvasväenyhdistyksen toiminnassa noudatetaan hyvin pitkälle samantapaisia sisäisen valvonnan periaatteita, joihin kuntayhtymä on sitoutunut. 4 MUU YHDISTYKSEN TOIMINTA Muotoilufoorumi ja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta (TKI) Hanke- ja projektitoiminta on organisoitu tapahtuvaksi Muotoilufoorumin kautta. Muotoilufoorumi on luovan talouden toimija, Muotoiluakatemian muotoiluinnovaatioiden tutkimus-, tuotekehitys- ja palvelukeskus, joka rakentaa ja ylläpitää akatemian yhteyksiä elinkeinoelämään. Muotoilufoorumi toteuttaa tukipalvelukokonaisuuteen kuuluvaa muotoilun tutkimus- ja kehitystyötä sekä hanke- ja projektitoimintaa yhdessä opetuksen laitosten kanssa. Kuopion Rouvasväenyhdistyksen ja Savonia- ammatti korkeakoulun kuntayhtymän sopimukseen kuuluu se, että yhdistys vastaa ammattikorkeakoulun muotoilun alueen hanke- ja projektitoiminnasta. Muotoiluakatemiassa toteutetaan ammattikorkeakouluopetuksen sisällä ja rinnalla hanke-, projekti- sekä tuotekehitys- ja tutkimustoimintaa. Käytännössä TKI-toiminnan koordinointi tapahtuu Muotoilufoorumin kautta. Kaksi vuotta sitten Valtion arkkitehtuuri- ja muotoilutoimikunta sekä ajatushautomo Demos Helsinki piirsivät kuvan muotoilun tulevaisuuden suunnasta. Se mukaan vuonna 2030 puolet suomalaisesta muotoilusta on palveluiden ja kokemusten suunnittelua. Suomalainen muotoilu ja suomalaiset muotoilijat tekevät elämästä onnellisempaa, helpompaa ja kestävämpää. Tämä rohkea lupaus on kansainvälisesti tunnettu. Suomalainen muotoilu parantaa julkisia palveluita ja on kannattavan liiketoiminnan moottori. Tulevaisuuden muotoilijat ovat arvostettuja ongelmanratkaisijoita ja uuden synnyttäjiä, joiden kanssa halutaan tehdä töitä. He liikkuvat sujuvasti taiteen, tieteen, hallinnon ja liiketoiminnan kentillä. Tähän tulevaisuuteen ja sen vaatimiin valmiuksiin tähtää TKI-toiminta, missä yritysten ja yhteistyöosapuolten kanssa on mahdollista kokeilla ja kehittää muotoilun menetelmiä sekä tulevaisuuden vaatimaa osaamista. 6

7 Rouvasväenyhdistyksen hallinnoimat hankkeet Makers House-hanke ESR / Pohjois-Savon ELY-keskus Tavoitteet Kuopion Rouvasväenyhdistyksen Makers House -hanke alkoi Hankkeen tavoitteita ovat: Selvittää Kuopion Rouvasväenyhdistyksen toimintoja vuoden 2014 jälkeen. Edistää pohjoissavolaisten muotoilu-, käsi- ja taideteollisuusalan yritysten kehittymistä ja yrityskuvan rakentamista. Selvittää ja kokeilla muotoilun ja käsityön mestarikurssien ja diplomikoulutusten toteuttamista. Perustaa kansainvälinen muotoilun ja käsi- ja taideteollisuusalan residenssi. Kehittää muotoilualan uusia tuote- ja palvelukonsepteja. Hankkeen päätoteuttaja on Kuopion Rouvasväenyhdistys ry / Kuopion Muotoiluakatemia. Osatoteuttajia ovat Savonia- ammat tikorkeakoulun liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue sekä TAITO Itä-Suomi. Keskeiset yhteistyökumppanit ovat Taiteen edistämiskeskus, Itä-Suomen toimipiste Kuopiossa sekä Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry. Hanketta osarahoittaa Pohjois-Savon ELY-keskus, Euroopan sosiaalirahasto. Resurssit Hankepäällikkönä toimii Raisa Leinonen, joka on vastannut hankkeen hallinnosta. Hankkeen asiantuntijana toimii Eija Tanninen-Komulainen, joka on vastannut operatiivisesta toiminnasta. Kuopion Rouvasväenyhdistyksen toimitusjohtaja Eija Vähälä on antanut vahvan panoksensa hankkeen eteenpäin viemiseen. Kuopion Muotoiluakatemian lehtorit Timo Sirviö ja Sirpa Ryynänen ovat antaneet opetusta Makers House -hankkeen yrityksille. Koulutus- ja kehittämispäällikkö Heli Reinikainen on ollut arvioimassa yritysten yritysilmeitä. Kuopion Muotoiluakatemian tiedottaja Marjut Tikkanen on vastannut hankkeen tiedotusasioista ja graafisen viestinnän opiskelija Päivi Hagroos suunnitteli opinnäytetyönä hankkeelle esitteen ja visuaalisen ilmeen. Kuopion Rouvasväenyhdistyksen toimistohenkilökunta ja Taitemian kirjaston henkilökunta ovat auttaneet hankkeen toteuttamista. Hankkeen ohjausryhmässä ovat toimineet: Eija Vähälä, Kuopion Rouvasväenyhdistys, Kuopion Muotoiluakatemia, Kaija Sääski, Savonia-amk, liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue, Marketta Luutonen, Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry (pj), Anne Ossi, Taito Itä-Suomi, Marja Kettunen, Kuopion kaupungin yrityspalvelut, Jyri Wuorisalo, Kuopio Innovation Oy, Eija Tanninen-Komulainen, Kuopion Rouvasväenyhdistys, Kuopion Muotoiluakatemia ja Raisa Leinonen, Kuopion Rouvasväenyhdistys, Kuopion Muotoiluakatemia (siht). Makers' House yritys Celeriboats, mallinnuskuva teollisen muotoilun opiskelija Juhana Laivamaa 7

8 Makers' House mestariluennoitsijoita olivat emeritaprofessori Hiroko Watanabe, suunnittelija Paola Suhonen ja sissimarkkinoija Jari Parantainen Hankkeen ohjausryhmä on kokoontunut kolme kertaa. Projektiryhmä (Eija Vähälä, Raisa Leinonen ja Eija Tanninen-Komulainen) on keskustellut hankkeeseen liittyvistä asioista kulloinkin havaitun tarpeen mukaisesti. Toiminta ja tulokset Yleistä Hankkeen operatiivinen osuus alkoi tammikuussa pohjoissavolaisten käsi- ja taideteollisuusalan sekä muotoilualan yritysten kartoituksella. Samaan aikaan työstettiin hankkeen viestintämateriaaleja ja graafista ilmettä. Hankkeen alun toimintoihin kuului selvitys mestarikurssien ja residenssitoiminnan käytännöistä ja toteutuksesta Suomessa ja ulko mailla. Myös käsityön, taideteollisuuden ja muotoilun koulutus- ja kurssitoiminnan tarpeiden selvittäminen kuului alun toimenpiteisiin. Yritykset Avoin sekä kohdistettu tiedote alan yrityksille hankkeeseen hakeutumisesta julkaistiin maaliskuussa alueen sanomalehdissä, Muotoiluakatemian verkkosivuilla, tiedotuksena Muotoiluakatemian opettajille sekä suorina sähköpostitiedotteina alan yrityksille. Hankkeeseen hakeneet yrittäjät haastateltiin huhti-toukokuun aikana. Toukokuussa hankkeeseen valittiin 15 yritystä/yritysideaa, joista vaatetuksen alalta oli 7 kpl, keramiikka- ja koulutusalalta molemmista 2 kpl, sisustus-, koru, vene- sekä graafiselta alalta kustakin 1 kpl. Hankkeeseen osallistuvien henkilöiden määrä oli yhteensä 26. Yritysten kanssa työskentely alkoi toukokuun alussa ja niiden kanssa sovittiin ensin kirjallisesti kaksi tärkeintä toimenpidettä, jotka edistävät yrityksen kehittymistä ja kasvua ja jotka Makers House hanke sitoutui toteuttamaan. Hankkeen alussa yrityksiltä kysyttiin myös toiveita mestariluennoista. Näitä Makers House yritysten toiveiden mukaisia mestariluentoja ryhdyttiin toteuttamaan välittömästi. Yritysten koulutukset alkoivat Hallitun yrityskuvan koulutuksilla, jotka jatkuvat läpi hankkeen. Makers House yritykset viettivät elokuussa kaksi päivää arkkitehtuuri- ja ympäristökasvatuskoulu Lastussa Lapinlahdella tutustuen toisiinsa, paneutumalla yrityskuvansa kehittämiseen ja kuuntelemalla mestariluentoa. Elokuussa alkoi myös sähköisen viestinnän ja markkinoinnin koulutusten sarja, jota jatketaan hankkeen loppuun saakka. Syksyllä tarkastettiin jokaisen yrityksen kanssa hankkeen alussa sovitut kaksi yritysten kehittämistoimenpidettä ja mahdolliset syntyneet muutostarpeet. Yritysten tarpeiden pohjalta solmittiin konsulttisopimukset liiketoiminnan ja graafisen suunnittelun palveluiden ostosta Makers House yrityksille. Yritykset ovat olleet aktiivisesti koulutuksissa ja hankkeen toimenpiteissä mukana ja heiltä saatu palaute on ollut myönteistä. Mestariluennot / -kurssit Makers House hankkeeseen kutsuttiin vuoden aikana kahdeksan kansainvälistä ja kotimaista muotoilun ja käsityön eksperttiä pitämään mestariluentoja ja -kursseja alan ammattilaisille ja opiskelijoille. Mestariluennoitsijoina ovat olleet emeritaprofessori Hiroko Watanabe, senioriopettaja Juha Kääpä, toiminnanjohtaja Anne Ossi, toimitusjohtaja Harri Nylund, puukkomestari Pekka Tuominen, luova johtaja Tatu Ahonen, toimitusjohtaja Seija Lukkala, toimitusjohtaja Teemu Arina, taiteellinen johtaja Paola Suhonen, sissimarkkinoija Jari Parantainen ja sisustusarkkitehti Kaisa Blomstedt. Makers House -mestariluennot ovat olleet suosittuja ja niihin on osallistunut vuoden aikana hieman yli 700 henkilöä. Luennot ovat olleet avoimia hankkeen yrityksille, Muotoiluakatemian opiskelijoille, opettajille sekä aiheesta kiinnostuneille ulkopuolisille koko Pohjois-Savon alueella. Luennoille osallistui myös muiden toimialojen yrityksiä. Useista luennoista oli mahdollisuus saada todistus. Mestareiden pitämät workshopit kohdennettiin hankkeen osallistujille ja osittain opiskelijoille. Mestariluennot ovat edistäneet luennoille osallistuneiden osaamista, uusien ideoiden syntymistä ja Kuopion Rouvasväenyhdistyksen verkostojen laajenemista. Kansainvälisesti ja kansallisesti merkittävien asiantuntijoiden mestariluennot ovat tärkeitä koko Kuopion alueelle. 8

9 Koulutukset Yrityskuvan hallittu rakentaminen -koulutuskokonaisuudessa on käyty läpi Design Managementin hallintaa. Osallistujia on autettu oman yrityksen tai yritysidean, yrityskuvan, tuotteiden palveluiden, toimintaympäristön ja viestinnän kokonaishallintaan. Koulutus on rakentunut luennoista, harjoituksista ja oman yrityskuvan kehittämisestä käytännöllisellä tasolla asiantuntijapalautteiden avulla. Osalle yrityksistä hankittiin lisäksi asiantuntijapalveluita viestinnän ja liiketoiminnan kehittämiseen. Osalle yrityksiä järjestettiin ohjausta kestävän liiketoiminnan arvioimiseen ja kehittämiseen. Osallistujat joutuivat arvioimaan kokonaisvaltaisesti yrityksen toimintaa kestävän kehityksen näkökulmasta. Residenssi ja Kuopion Rouvasväenyhdistyksen tuleva toiminta Hankkeen aikana on tavoitteena toteuttaa ja kokeilla Kuopioon perustettavan muotoilun, käsityön ja taideteollisuuden kansainvälisen residenssin toimintamallia. Residenssin synnyttämisen havaittiin tukevan mestarikursseja, diplomikoulutuksia, käsityökoulua, hyvinvointikoulutuksia sekä yhteistyötä Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa. Tämän vuoksi Makers House residenssimuotoilijaksi päätettiin hakea ammattilaisia, jotka pystyvät opettamaan erilaisia kohderyhmiä sekä konsultoimaan alueen yrityksiä oman residenssityöskentelynsä ohessa. Residenssiin valitut muotoilijat ja käsityöläiset sitoutuvat pitämään oman erikoisalansa koulutusta ammattikorkeakoulussa sekä yrityksille. Tavoitteeksi asetettiin korkeatasoisten ulkomaalaisten ja kotimaisten muotoilijoiden ja käsi- ja taideteollisuusalan ammattilaisia saaminen Makers House residenssiin keväällä Selvitystyön jälkeen Kuopion Rouvasväenyhdistys liittyi kansainväliseen Res Artis -verkostoon. Syksyllä valmisteltiin hakemusta, ilmoitusta sekä aineistoja Res Artis -verkostoon sekä luotiin sopimuspohja yhdistyksen ja residenssin tulevan muotoilijan välille. Residenssi tulee olemaan myös yksi yhdistyksen tulevan toiminnan muodoista. Toimintasuunnitelmaa ja konkreettisia askelia alettiin tehdä tiiviimmin syksyn aikana. Makers House -hankkeen toimenpiteet ovat selkeyttäneet omalta tärkeältä osaltaan Kuopion Rouvasväenyhdistyksen tulevaisuuden toimintakenttää. Hankkeesta on tehty tavoitteiden mukaisia toimenpiteitä ja niistä saadut tulokset ovat olleet myönteisiä. Mestariluennot ovat vuoden 2013 aikana vakiinnuttaneet asemansa. Makers House yritysten koulutukset ja konsultoivat toimenpiteet ovat tuottaneet konkreettisia tuloksia. JUTI-julkisten tilojen innovatiivisten sisäpintamateriaalien tuotteistaminen sekä verkottuneen asiantuntijuuden tuomat liiketoiminnan mahdollisuudet -hanke Hankkeen alkuperäinen kesto oli Pohjois-Savon ELY-keskus myönsi hakemuksesta jatkoaikaa saakka. Hankkeen päätavoite oli uusien liiketoiminta- ja tuotemahdollisuuksien kehittäminen yrityksille. Sen osatavoitteet ovat: Luoda oppilaitosten, ammattilaisten ja yritysten yhteinen ja monialainen tuotekehitysfoorumi. Perehtyä syvällisesti innovaatio- ja tuoteaihioihin, työhön johon yrityksissä ei ole aikaa, osaamista tai resursseja. Tuottaa ideaprototyyppejä erilaisista oppimis- tai työympäristöjä parantavista tuote- ja tilaratkaisuista. Vuonna 2013 lisäajan peruste oli liittyminen Kuopion kaupungin vanhus- ja vammaispalveluiden Honkaranta-projektiin. Vuoden aikana on vielä tullut mukaan uusia pilotteja. Hankkeessa on tehty useita opinnäyte- ja projektitöitä sekä työharjoittelua. Hankkeessa on ollut mukana 16 yritystä. Vastuullisena toteuttajana toimii Kuopion Rouvasväenyhdistys ry ja osatoteuttajina Savonia-ammattikorkeakoulun Liiketoiminta- ja kulttuurialan, Hyvinvointialan ja Teknologia ja ympäristö alan osaamisalueet sekä Savon ammatti- ja aikuisopisto. Käsityökoulu Kuopion Rouvasväenyhdistys päätti aloittaa käsityökoulun pitämisen yhteistyössä Taito Itä-Suomen kanssa. Yhteistyökumppanina toimii Arkkitehtuuri- ja ympäristökulttuurikoulu Lastu. Käsityökoulun mallin kehittäminen aloitettiin syksyllä. Opetussuunnitelman teemana on suomalaisen muotoilun ja käsityön historia. Käsityökoulu päätettiin aloittaa ensin lapsille. Lasten käsityökoulusta saatujen kokemusten perusteella käsityökoulu laajennetaan koskemaan myös nuoria ja aikuisia. Työhyvinvoinnin tulevat koulutukset hyödyntävät käsityökoulusta saatuja kokemuksia. Käsityökouluun haettiin vuotiaita oppilaita lehtiilmoituksilla, Kuopion Muotoiluakatemian verkkosivujen kautta sekä Taito Shopissa myytävillä lahjakorteilla marrasjoulukuussa. Käsityökoulu aloittaa toimintansa 2014 tammikuussa 6 9 -vuotiaiden ja vuotiaiden poikien ja tyttöjen sekaryhmillä. Käsityökouluun liittyen aloitettiin oman muotoilu- ja käsityökasvatusoppimateriaalin valmistaminen. 9

10 Muut hankkeet Kuopion Rouvasväenyhdistys on mukana yhteisissä hankkeissa: Health ProPeli Skene/TEKES Hallinnoija Savonia-ammattikorkeakoulu, yhteistyöosapuolina Kuopion Rouvasväenyhdistys ry / Kuopion Muotoiluakatemia, Itä-Suomen yliopisto, Kuopion yliopistollinen sairaala, yrityksiä ja kuntoutuslaitoksia. Games for Health -tapahtuma, seminaari ja Game Jam pelikehitysmaraton järjestettiin Kuopion Muotoiluakatemiassa Muotoiluakatemian osuus kuudella pelikentällä tuotekehityksessä on ollut muun muassa: Taustoittaa ja tuottaa tietoa tuote- ja palvelukonseptointiin tutkimalla ja prototypoimalla käyttökokemuksia ja vuorovaikutusta pelikonseptien ja käyttäjien välillä. Käyttökokemuksia on prototypoitu pelillisten käyttöliittymäkonseptien avulla. Tutkimus- ja kehitystyössä on käytetty muotoilun innovatiivisia menetelmiä (luovat ja osallistavat menetelmät) tavoitteena tuottaa konsepteja testauskäyttöön jotka ovat miellyttäviä, haastavia ja motivoivia. Aistihavaintoihin perustuvaa viestinnän miellyttävyyttä ja selkeyttä on tarkasteltu visuaalisen materiaalin avulla. Fyysisten käyttöliittymien testaamisessa ja suunnittelussa on tarkasteltu pelaamiseen liittyvää ergonomiaa kohderyhminä olevien käyttäjien näkökulmasta yhteistyössä hyvinvointialan edustajien kanssa. Hankkeessa on tuotettu konkreettista visuaalista materiaalia kehitettävistä pelillisistä toiminnoista ja pelien hahmoista. Tuotetulla aineistolla on konkretisoitu pelillisiä toimintoja käyttö- ja käyttäjäskenaarioina ja konsepteina. Visuaalista materiaalia on käytetty myös kehitettävien pelien sisältötuotannossa. Kaikilla on ikä ikäjohtamisen mahdollisuudet työurien pidentämisessä ja työhyvinvoinnin kehittämisessä , ESR/Pohjois-Savon ELY-keskus Hallinnoija Itä-Suomen yliopisto, Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate. Osatoteuttajat Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä, Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä, Kuopion Rouvasväenyhdistys ry / Kuopion Muotoiluakatemia. Muotoiluakatemian osuus jakaantuu kahteen osaan: 1) Työympäristöjen yhteiskehittämiseen luovilla menetelmillä. Kohdeyrityksissä ja -organisaatioissa suunniteltiin ja toteutettiin työntekijöiden kanssa yhdessä sisustuselementtejä työntekijöiden omiin työpisteisiin tai yhteisiin sosiaalisiin tiloihin luovan työskentelyn menetelmiä käyttämällä. Prosessin aikana työntekijät ovat saaneet itse osallistua omien työpisteiden luovaan ideointiin ja suunnitteluun (KYS, Kuopion kaupunki, Ensikoti Pihla) 2) Kädet savessa itse tekemällä. Työyhteisön yhteinen osallistava luova prosessi, jossa työyhteisön jäsenet yhdessä osallistuvat luovaan prosessiin tuottaen esimerkiksi sisustustuotteita työpaikalle ja itselle valmistettuja käsityötuotteita (kankaanpainanta, punonta, jalometallityö jne. menetelmillä) Molemmista prosesseista on tutkittu toiminnan vaikutuksia työn tekemisen imuun ja luovaan ajatteluun. Mukana on ollut vuoden 2013 aikana kuusi erillistä ryhmää julkisista ja yksityisistä työorganisaatioista. Toteutukseen on osallistunut myös useita opiskelijoita. Fast Coins (Fast Co-Tuning for Individual Needs) , ESR/Pohjois-Savon ELY-keskus, TEKES Hallinnoija Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Osatoteuttaja Savonia-ammattikorkeakoulu, teknologia ja ympäristöalan sekä liiketalouden ja kulttuurin osaamisalueet. FAST COINS -hankkeessa etsitään uusia, selkeitä koruteollisuuden käytännön tarvetietoja. Hankkeessa muotoilun opiskelijat ja opettajat ovat osana kehitysjammailua. Hankkeessa esille nouseviin koruteollisuuden tarpeisiin voidaan etsiä vastauksia ja olla mukana tuotekehityksessä opiskelijoiden projekti- ja opinnäytetöiden avulla. Lisäksi etsitään mahdollisuuksia liike-elämän tarpeiden ja kehittymissyklin jalkautumisesta suoraan kulttuurialan korkeakoulutukseen ja projektityöhön. OIS Open Innovation Space ESR/Pohjois- Savon ELY-keskus Projektia koordinoi Savonia-ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajana toimii Itä-Suomen yliopisto. Muotoiluakatemian ohjaajilla ja opiskelijoilla on ollut merkittävä vastuu koko Savoniaa koskettavan OIS-toimintamallin ja etenkin OIS-peli SALVAGEn kehittämisessä. Hankkeessa on tehty useita opinnäytetöitä, työharjoittelujaksoja ja projektitöitä. Hankkeesta julkaistiin blogi ja ejulkaisu oishanke.wordpress.com/. 10

11 Akseli Älykkäästi erikoistuneet nopean kehittämisen ryhmät (accelerated groups) ESR/Pohjois-Savon ELY-keskus Hankkeen hallinnoija on Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä, osatoteuttajina Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Kuopion Rouvasväenyhdistys ry / Kuopion Muotoiluakatemia. Hankkeessa etsitään toimintatapoja miten älykkäästi erikoistuneiden nopean innovaatiotoiminnan ryhmien syntymistä ja toimintaa voidaan tukea. Millä keinoilla nopeutetaan systemaattisesti polkuja ideasta markkinoille pääsyyn? Alueellisesti merkittävä haaste on opetuksen kytkeminen mukaan nopeaan innovaatiotoimintaan. Projekti käynnistyi loppuvuodesta toiminnan painottuessa vuoden 2014 puolelle. Maksullinen palvelutoiminta Asiakasprojektit ovat oleellinen osa muotoiluopiskelua. Vuonna 2013 toteutettiin monentyyppisiä asiakasprojekteja opiskelijoiden pääaineopinnoissa, harjoittelussa tai opinnäytetöinä. Asiakkaat olivat pääasiassa pohjoissavolaisia yrityksiä ja muita organisaatioita. Suunnittelukohteina oli muun muassa teollisia sarjatuotteita eri toimialoille, tuote- ja palvelukonsepteja, tapahtumavisualisointeja, yksittäisille henkilöille räätälöityjä tuotteita, puvustuksia, erikoisvaatetuksia sekä monipuolisesti tila- ja sisustussuunnittelua. Muotoilijoiden rooli projekteissa on paitsi tuottaa itse innovaatioita, myös tehdä ymmärrettäväksi muiden alojen innovaatiotyötä. Perinteisten muotoilu- ja tuotekehitystehtävien rinnalle ovat nousseet rakenteita tai toimintamalleja uudistavat sosiaaliset innovaatiot, pelillistäminen ja palvelukehitys. Erityisen paljon suunnittelu- ja kehittämistehtäviä kanavoitui Muotoiluakatemian omasta JUTI-hankkeesta, joka on koskettanut lähinnä sisustusarkkitehtuurin ja kalustemuotoilun opiskelijoita. Myös hankkeet, joissa olemme osatoteuttajina, ovat haastaneet uuden kehittämiseen. Tekstiilimuotoilun opiskelijat olivat aktiivisessa roolissa Kaikilla on ikä -hankkeen toteutuksissa, joissa osallistavilla ja luovilla prosesseilla parannettiin työorganisaatioiden työympäristöjä ja työntekijöiden hyvinvointia. Teollisen muotoilun opiskelijat taas perehtyivät terveysvaikutuksiin peleillä tai pelillisillä ratkaisuilla Health ProPeli -hankkeessa. Näyttävissä liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalueen sisäisissä produktioissa kuten Kuningas Gambiitti, Jazz Café tai vuosittain toistuva Pakkasbaletti Muotoiluakatemian opiskelijat vastasivat puvustuksista. Lisäksi pukutaiteen opinnoissa suunniteltiin ja valmistettiin Kuopion taidemuseon työntekijöille teoslähtöiset puvut, jotka lanseerattiin näyttävästi Taiteiden juhla-tapahtumassa. Muotoiluopiskelijoilla oli jälleen merkittävä rooli myös Savonia Drive -yhteistyössä konetekniikan kanssa. Vuonna 2013 teollisen muotoilun opiskelijat innovoivat uuttaa sähköenduromoottoripyörää. Tavoitteena on kehittää hiljainen kulkuväline muun muassa viranomaiskäyttöön. Vakiintuneen MAP-toiminnan rinnalla opiskelijalähtöisestä aktiivisuudesta mainittakoon jälleen opiskelijoiden yhteisponnistus Aurelia-muotinäytös, joka kokosi yhteen vaatetusmuotoilun sekä koru- ja jalometallimuotoilun pää aineiden opiskelijat. Huikea pukuja ja koruja esittelevä näytös toteutettiin keväällä Jyväskylässä. Näytös poiki jatkoa myös Kuopion Muotipäiville elokuussa sekä jatkotilauksen seuraavan vuoden Häämessuille Jyväskylään. Kuvat vasemmalta: Tekstiilimuotoilun opiskelijoiden juhlajärjestelyä KuPSin 90-vuotisjuhlaan, kuva Paula Turpeinen. Matkailu- ja ravitsemisalan työasut, suunnittelu ja valmistus vaatetusmuotoilun opiskelijaryhmä. Teoslähtöinen puku Kuopion taidemuseolle, Anna Vepsä, kuva Kimmo Salvén, Kantti.net 11

12 Taitemian kirjasto Taitemian kirjasto on Rouvasväenyhdistyksen ylläpitämä, muotoiluun ja viestintään painottunut erikoiskirjasto, joka tuottaa Muotoiluakatemian opiskelijoiden kirjasto- ja informaatiopalvelut ja toimii osana Suomen tieteellistä kirjastoverkkoa. Taitemian kirjasto on osa Savonia-ammattikorkeakoulun kirjastojärjestelmää, joten kirjaston henkilökunta on osallistunut Savonia-ammattikorkeakoulun kirjaston henkilöstökokouksiin ja kirjaston eri työryhmien työskentelyyn sekä pyrkinyt omalta osaltaan noudattamaan kirjasto- ja tietopalveluprosessin eri osaprosesseja ja sovittuja ohjeistuksia. Toimintaperiaatteensa mukaisesti Taitemian kirjasto on osaltaan saavuttanut laadukkaat ja oikein mitoitetut palvelut. Ammattikorkeakoulutasoisen tiedonhankinnan opetussuunnitelman kehittäminen on ollut sekä Taitemian kirjaston että Savonia-ammattikorkeakoulun kirjaston kehittämisen painopistealueita. Taitemian kirjasto on tehnyt yhteistyötä opetus- ja ohjausprosessin kehittämistyötä tekevän henkilöstön kanssa ja ollut kehittämässä ja integroimassa tiedonhankinnan opetusta osaksi opetustoimintaa. Taitemian kirjasto on myös osallistunut opinnäytetyöprosessin kehittämiseen ja sen organisointiin. Vuonna 2013 Rouvasväenyhdistys lahjoitti Suomen käsityön museolle Taitemian kirjaston ylläpitämän tekstiili- ja vaatetusmateriaalien kirjaston kokoelman. Käsityökulttuurisesti merkittävä kokoelma käsittää lähes 1400 tekstiili- ja vaatetusalan materiaali- ja tekniikkanäytettä sekä materiaaliopin opintotyötä. Lisäksi yhdistys päätti lahjoittaa hallussaan olevan Piretta-P.T.A.:n vaatekokoelman Kuopion museolle kevään 2014 aikana. Kafetemia Lounaskahvila Kafetemia palvelee sekä Muotoiluakatemian opiskelijoita että ulkopuolisia asiakkaita päivittäisellä lounasvalikoimalla myös kesäaikaan. Kafetemian valikoimaan kuuluvat lounastarjonnan lisäksi kahvion tuoreet leivonnaiset, vitriinituotteet, mahdollisuus ostaa ruoka-annoksia kotiin vietäväksi sekä yhtenä toimintamuotona tilaus- ja kokouspalvelutoiminta. Kafetemia vastaa erilaisten Muotoiluakatemian auditoriossa pidettävien ulkopuolisten seminaarien, koulutuspäivien sekä asiakastilaisuuksien kahvi- ja ruokatarjoilusta. Henkilöstö Kuopion Rouvasväenyhdistyksen palveluksessa oli kertomusvuoden lopussa 22 toimihenkilöä. Yhdistyksen palveluksessa olevat toimihenkilöt työskentelevät eri tukipalveluprosesseissa seuraavasti: toimitusjohtaja talous- ja hallintojohtaja taloushallinnossa kolme toimihenkilöä tiedottaja (markkinointi ja viestintä) opiskelijahallinnossa kaksi opintosihteeriä ravintopalvelutehtävissä Kafetemiassa viisi henkilöä vakinaisessa toimessa ja kaksi määräaikaista tietohallinnossa kaksi henkilöä Muotoilufoorumin tehtävissä hankepäällikkö ja projektiasiantuntija kirjasto- ja informaatiopalveluissa informaatikko sekä tietopalvelusihteeri kiinteistöhallinnon tehtävissä yksi toimihenkilö Lisäksi vuoden 2013 aikana Kuopion Muotoiluakatemiassa on työskennellyt 24 päätoimista opetuksen ja opetuksen hallinnon viranhaltijaa. Opetushenkilöstön määrä kuvaa tilannetta Opetuksen ja opetuksen hallinnon viranhaltijoiden työnantaja on Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä. Opetushenkilöstön esimiehinä toimivat osaamisaluejohtaja Kaija Sääski sekä koulutus- ja kehittämispäällikkö Heli Reinikainen. Opetushenkilöstön määrä on supistunut johtuen kulttuurialan aloituspaikkojen voimakkaasta supistuksesta. Kertomusvuoden aikana on päättynyt kokonaan graafisen viestinnän koulutus ja poistuvia suuntautumisaloja ovat tekstiilimuotoilun sekä keramiikka- ja lasimuotoilun koulutukset, joihin ei enää ole otettu uusia opiskelijoita. Tekstiilimuotoilun opinnoissa on enää kolmas ja neljäs vuosikurssi ja keramiikka- ja lasimuotoilussa vain neljäs. Työterveyshuolto on järjestetty Suomen Terveystalo Oy:n kanssa tehdyn toimintasuunnitelman pohjalta. Se sisältää sekä lakisääteisen että vapaaehtoisen, ns. sairaanhoidon osuuden, jonka työnantaja kustantaa. 12

13 5 HALLITUKSEN STRATEGISTA SUUNNITTELUA Kuopion Muotoiluakatemian Säätiö Kuopion Rouvasväenyhdistys on päättänyt perustaa muotoilun ja käsityön edistämiseksi ja tukemiseksi Kuopion Muotoiluakatemian säätiön, jonka peruspääoman yhdistys luovuttaa säätiölle. Patentti- ja rekisterihallitus on antanut perustamisluvan ja vahvistanut säätiön säännöt päätöksellään Säätiön nimi on Kuopion Muotoiluakatemian säätiö, englanniksi Foundation for Kuopio Academy of Design, ruotsiksi Stiftelsen för Kuopio Designakademi ja sen kotipaikka on Kuopion kaupunki. Säätiön nimessä säilyy Kuopion Muotoiluakatemia, mikä ei siirry Savonia-ammattikorkeakoululle. Säätiön tarkoituksena on tukea ja edistää kulttuurin, erityisesti muotoilun, taiteen ja käsityön ammattimaista toimintaa, harrastusta, tuntemusta, arvostusta ja kehittämistä. Tarkoitus on myös vaalia eri kulttuurialojen ja käsityön perinteitä sekä yhteiskuntasuhteita ja edistää muotoilua sekä lisätä toiminnan avulla hyvinvointia. Säätiötä edustaa ja sen omaisuutta ja asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu viisi (5) jäsentä sekä kolmesta viiteen (3 5) varajäsentä. Jäsenen toimikausi alkaa vuosikokouksesta ja on kolmen (3) vuoden mittainen. Säätiö on perustettu puhtaasti yleishyödyllisen tarkoituksen muotoilun, taiteen, kulttuurin ja käsityön ammattimaisen toiminnan, harrastustoiminnan ja muotoilun tutkimuksen edistämiseksi. Se on pääasiallisesti apurahoja ja avustuksia pääomansa tuotosta em. tarkoitukseen jakava säätiö, joka tukee käsityö- ja muotoilualan toimijoita taloudellisesti ja voi myös järjestää em. alojen koulutus- ja kurssitoimintaa, neuvontapalveluita, tiedonvälitystä ja tukea muotoilun tutkimusta. Kun Kuopion Rouvasväenyhdistyksen ja kuntayhtymän em. nykyinen sopimuspohjainen yhteistyö päättyy vuoden 2014 lopussa, yhdistys tulee jatkamaan operatiivista toimintaansa alkuperäisen toiminta-ajatuksensa ja tarkoituksensa mukaisesti yleishyödyllisellä tavalla toimien muotoilun ja käsityön edistämiseksi esim. muotoilun ja käsityön koulutuksen, kurssitoiminnan ja hanketoiminnan muodossa. Säätiön toiminta on yhdistyksen toiminnasta erillistä, mutta yhdistyksen tavoitteita ja toimintaa tukevaa. Näin Kuopion Rouvasväenyhdistyksen ja Kuopion Muotoiluakatemian säätiön toiminta yhteistyössä palvelee tulevaa strategiaa. Säätiön asiamiehenä toimii yhdistyksen toiminnanjohtaja. Myös säätiön toimistotyöt ja apurahojen haku- ja valintaprosessit valmistellaan yhdistyksen toimistossa yhteistyösopimuksen perusteella. Yhdistyksen toiminnassa tulevaisuudessa oleva residenssimuotoilijoiden tukeminen on myös apurahojen tai residenssin tarjoamisen muodoissa yhdistyksen ja säätiön sopimuksen kohteina. Kiinteistöjen kehittäminen Yhdistys teki toukokuussa vuonna 2013 kaupan ns. Turon kiinteistöstä Lujatalo Oy:n kanssa. Kiinteistön tarve opetustiloiksi väheni, koska ammattikorkeakoulun muotoilun ja viestinnän aloituspaikat supistuivat voimakkaasti. Lujatalo Oy muuttaa Kuopion Niiralassa sijaitsevan Turon talona tunnetun teollisuuskiinteistön asuinkäyttöön vuokraja asumisoikeusasunnoiksi. Kiinteistöön toteutuu kaikkiaan noin 70 asuntoa. Remontti aloitettiin heti kaupan ja kaavan vahvistuttua kesällä 2013 ja sen on määrä valmistua kesällä Kiinteistö, kooltaan 7000 m 2, on kaupunkikuvallisesti suojeltu, joten julkisivut jätetään historialliseen asuunsa. Talo on tullut tunnetuksi 1938 perustetun vaatetusalan yritys Turo Oy:n tehdaskiinteistönä, jossa valmistettiin miesten vaatteita. Turo Oy siirsi rakennukseen vaatetustuotantonsa vuonna Tehdastoiminta päättyi vähitellen, ja Rouvasväenyhdistys muutti tiloihin vuokralle vuonna Opetuskäyttöä varten tilat muutettiin koko talon osalta täysin vastaamaan Muotoiluakatemian tarpeita. Lähes kymmenen vuotta rakennuksen tiloja vuokrasopimuksen nojalla hallinnut Kuopion Rouvasväenyhdistys osti rakennuksen tontteineen vuonna Piispankadun korttelin kehittäminen Vuonna 2013 aloitti yhdistys Piispankadun korttelin kiinteistökehittämisen. Koska Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä irtisanoi yhteistyö- ja palvelusopimuksen päättymään vuoden 2014 lopussa, tuli tarpeelliseksi suunnitella korttelin tulevaa käyttöä sen jälkeen kun opetus siirtyy kuntayhtymän tiloihin. Keväällä 2013 käytiin neuvotteluita useiden kiinteistönkehittäjien kanssa. Näiltä pyydettiin sekä suunnitelmia korttelin käytöstä että rakennuksiin kohdistuvista toimenpiteistä. Yhdistys päätti, että puutalo ja tontti pidetään yhdistyksen omistuksessa. Näiltä kiinteistönkehittäjiltä pyydettiin tarjoukset rakennuksista sekä tontin vuosivuokrasta. Kesäkuussa hallitus valitsi tarjousten antajista Lujatalo Oy:n ostajaehdokkaaksi. Esisopimus tehtiin lokakuussa. Lopullinen kauppa tehdään sen jälkeen kun kaavamuutos tulee lainvoimaiseksi. Rouvasväenyhdistys jätti kaavamuutosanomuksen Kuopion kaupungille kesällä Siinä haetaan kortteliin asuntorakentamisen mahdollisuutta. 13

14 Puutalon kunnostus Yhdistys päätti, että puutalo ns. piispantalo kunnostetaan kesällä Korjauksen kohteena oli huonejärjestys niiltä osin, kun se koski rakennuksen pohjoispäätyä. Sisääntuloaula avarrettiin purkamalla väliseiniä. Keittiö muutettiin aulaan. Neljästä WC:stä tehtiin kaksi modernia sosiaalitilaa invavessoineen ja suihkuineen. Nämä muutokset tarkoittivat myös vesijohto- ja viemäriputkistojen uusimista. Rakennuksen vuonna 2012 aloitettu ilmanvaihtotyö saatiin vuoden aikana päätökseen. Koko rakennuksen sähköverkko, valaistus ja äänentoistojärjestelmä uusittiin toimivaksi ja monikäyttöiseksi. ATK-kaapelointi uusittiin ja lisättiin toimintapisteitä. Tapetit ja maalatut seinät ja katot kunnostettiin valoisiksi ja samalla 1800-luvun lopun henkisesti. Kunnostustyöt olivat tarpeellisia, koska hallintorakennuksessa ei oltu tehty muutoksia moniin vuosiin. Suuri osa sisustuksesta oli 1960-luvulta. 6 MUOTOILUAKATEMIAN OPETUKSEN KEHITTÄMINEN Ammattikorkeakouluille vuosi 2013 merkitsi syksyllä jätettävien toimilupahakemusten valmistelua ja niiden käsittelyyn valmistautumista. Opetusministeriön antamien ohjeiden mukaan ammattikorkeakoulut kokosivat hakemusaineiston, jossa perusteltiin koulutustarpeet ja edellytykset hakemuksessa esitetyn koulutuksen toteuttamiselle toiminnan laatu, vaikuttavuus ja tehokkuus huomioiden. Savonia-ammattikorkeakoululle myönnettiin toimilupa, joka astui voimaan alkaen. Toimiluvassa määritellään kullekin ammattikorkeakoululle kuuluvat koulutusvastuut ja koulutusvastuuseen sisältyen, mitä ammattikorkeakoulututkintoja ja niihin liitettäviä tutkintonimikkeitä ammattikorkeakoulu antaa. Savonialle myönnettyihin koulutusvastuisiin kuuluvat sekä muotoilun tutkintoohjelma että muotoilun ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Jo hakemuksen laatimisvaiheessa oli tunnistettavissa, miten muotoilun koulutusta antavat koulutusorganisaatiot ovat harventuneet Suomessa, etenkin Itä- ja Keski-Suomessa. Kuopiosta pohjoiseen muotoilukoulutusta on vain Rovaniemellä Lapin yliopistossa, ja Kuopiosta etelään päin lähin paikka on Lahdessa. Savonia-ammattikorkeakoululla on näin ollen laaja alueellinen vastuu muotoilukoulutuksesta Suomessa. Suuntautumisvaihtoehdot ja aloituspaikat Vuoden 2013 aikana Muotoiluakatemian opetustoiminta jatkui sekä muotoilun että viestinnän koulutusohjelmissa, vaikka keramiikka- ja lasimuotoilun sekä tekstiilimuotoilun koulutusten päättyminen näkyi toteutuvien opintojen vähenemisenä. Graafisen viestinnän koulutus päättyi keväällä Syyslukukauden alussa opintonsa aloittivat vaatetusmuotoilun, teollisen muotoilun sekä sisustusarkkitehtuurin ja kalustemuotoilun opiskelijat. Yhteensä aloituspaikkoja nuorten koulutuksessa oli 60, vähennystä edelliseen vuoteen oli 30 aloituspaikkaa. Uusia hakijoita nuorisokoulutukseen oli kaikkiaan 494, joista ensisijaisia 211. Muotoilun koulutusohjelmaan valittiin kaksi siirto-opiskelijaa, jotka sijoittuivat aikuisopiskelijoiden mukaan, ja kolme polku-opiskelijaa, jotka suorittavat 2013 alkaneen lukuvuoden aikana opintojaan nuorisoryhmien joukossa. Lisäksi vuoden 2013 aikana toteutettiin Graafisen viestinnän erikoistumisopinnot. Vuoden 2013 syyskuun tilastointipäivänä läsnä olevien opiskelijoiden määrä oli yhteensä 425, joista nuorten koulutuksessa oli 374 opiskelijaa ja aikuisopiskelijoita 44 opiskelijaa. 14

15 Opetussuunnitelman uudistaminen Savonia-ammattikorkeakoulu linjasi vuoden 2013 alussa opetussuunnitelmille yhteiset, kaikkia Savonian koulutusaloja koskevat periaatteet. Savoniassa opintojakson vähimmäislaajuudeksi asetettiin 5 opintopistettä, opiskelijalle tehdään mahdolliseksi valita henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaansa Savonian painoalojen tarjoamia opintoja ja opetussuunnitelmiin integroidaan Savonian yhteisesti sovitut osaamisteemat. Nämä uudet linjaukset sekä käytössä olevasta opetussuunnitelmasta saatu opiskelijapalaute käynnistivät jälleen muotoilun tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman muutostyön nuorten ja aikuisten koulutuksissa. Opetussuunnitelman muutostyössä lähtökohdaksi otettiin muotoilualan ammattilaisten työllistymismahdollisuudet ja osaamistarpeet tulevaisuudessa. Tätä pohdintaa tuki myös tulevaisuustutkija Ilkka Halavan viesti Savonian koulutuksen kehittämispäivässä elokuussa. Hänen ennakoi, että parhaillaan opiskelevat nuoret toimivat tulevaisuudessa ammateissa, joille tänään ei tiedetä edes nimeä. Tulevaisuuden työurat koostuvat useista työtehtävistä ja työpaikoista, ja oppilaitosten tuottama osaaminen pitää joustavasti muuttua ympäröivän yhteiskunnan ja työelämän mukana. Tulevaisuuden osaamistarpeiden lisäksi toinen merkittävä lähtökohta opetussuunnitelman muutoksessa oli opintojen etenemisen varmistaminen, joka nykyisessä ammattikorkeakoulujen rahoitusmallissa on keskeisessä asemassa. Nuorten koulutuksen opetussuunnitelman suurimpiin muutoksiin aikaisempiin verrattuna kuuluu opintokokonaisuuksiin perustuvan rakenteen korvaaminen puolivuotisteemoilla. Teemat muodostuvat useista opintojaksoista, jotka suunnitellusti rakentavat opiskelijan osaamista. Toinen iso muutos koski edelliseen opetussuunnitelmaan tehtyä projektistudio-rakennetta, jonka toteuttaminen tiettyinä päivinä sitoo muuta lukujärjestyssuunnittelua paljon. Projektistudio-rakenteesta näin ollen luovuttiin, mutta samalla todettiin, että projektimainen työskentelytapa, eri vuosikurssien yhtäaikainen työskentely ja opiskelijaryhmien vastuuttaminen itsenäiseen työskentelyyn ovat säilyttämisen arvoisia työskentelytapoja. OIS-ajattelun mukainen moni alaisuus, toiminnallisuus ja työelämäläheisyys ovat edelleen muotoilukoulutuksen keskeisiä toimintatapoja. Opetussuunnitelman muutoksessa tavoitteena on luoda isoja toiminnallisia kokonaisuuksia, joissa hyödynnetään ja opitaan samanaikaisesti eri oppiaineiden sisältöjä. Opintojaksoilla integroidaan erilaisia sisältöjä yhteisen teeman alaisuuteen,. Muotoilun opetussuunnitelman rakenne 2014 aloittavilla nuoriso-opiskelijoilla. 15

16 Muotoilun opetussuunnitelman rakenne 2014 aloittavilla aikuisopiskelijoilla. joka on mahdollista juuri opintojaksojen laajuuden kasvaessa. Samalla purettiin myös entistä perus- ja ammatillisten opintojen rakennetta siten, että perusopintoihin lisättiin ammatillista sisältöä ja puolestaan ammattiopintoihin lisättiin kuvallisten ja yhteisten aineiden osuutta. Aikuisten koulutuksen osalta opetussuunnitelman muutostyön tärkeimpinä tavoitteina olivat aiemmin hankitun osaamisen parempi tunnistaminen ja opintojen tehokkuuden parantaminen. Opetussuunnitelman suunnittelussa pyrittiin ennakoimaan sitä osaamista, mitä aikuisilla jo on, ja toisaalta sitä, mitä he ammattikorkeakouluopinnoilta odottavat. Ennakointia tehtiin sekä saadun opiskelijapalautteen avulla sekä opettajien omaa kokemusta hyödyntämällä. Tämä pohdinta ohjasi opintojen järjestämistä vuositasolla eteneviksi teemoiksi sekä opetussuunnitelman rakenteen suunnittelua. Merkittävimpänä muutoksena aiempiin opetussuunnitelmiin voidaan pitää sitä, että muotoilun eri ammattialoja edustava opiskelijaryhmä opiskelee mahdollisimman paljon yhdessä ja tarve oman ammattialan mukaiseen opiskeluun on tunnistettu tarkemmin opetussuunnitelman rakenteessa. Opinnot syventävät oman ammattialan materiaali-, suunnittelu- ja tekniikkaosaamista, mutta nostavat esille myös muotoilualalle tärkeitä osaamisteemoja, jotka ovat yhteisiä kaikille muotoilijoille. Oman ammattialan erityiskysymyksissä opetus järjestetään yhteisenä nuorisoryhmien kanssa. Sekä nuorten että aikuisten opetussuunnitelman muutostyössä tuli voimakkaasti esille muotoilun muuttunut rooli ja uudet toimintamahdollisuudet. Tuote- ja materiaalikeskeisyyden rinnalle ovat nousseet aineettomat palvelut, käyttäjäymmärryksen merkitys sekä muotoilun toimintatavat, joita voidaan soveltaa työelämäyhteistyössä ja eri alojen välisessä tuotekehitystyössä. Toisaalta myös muotoilun perinteinen osaaminen ilmaisun, suunnittelutaidon, visuaalisuuden, materiaalin käsittelyn sekä konkreettisten tuotteiden tekemisen osalta on nähty tärkeänä säilyttää. Muotoilun osaamistarpeet ovat olleet pitkään ja ovat myös jatkossa murroksessa, ja näitä muutostarpeita uudet opetussuunnitelmat ovat pyrkineet tunnistamaan ja toteuttamaan. 16

17 7 AIKUISKOULUTUS Vuonna 2013 muotoilun tutkintoon johtavassa aikuiskoulutuksessa opiskeli 29 opiskelijaa ja viestinnän tutkintoon johtavassa aikuiskoulutuksessa viisi opiskelijaa. Ammattikorkeakoulututkinnon jälkeen suoritettavat Graafisen suunnittelun erikoistumisopinnot alkoivat ja 14 opiskelijaa sai todistuksen 30 opintopisteen opinnoista Avoimessa ammattikorkeakoulussa opiskelevat suorittivat tutkintotavoitteisten koulutusohjelmien mukaisia opintoja joko yksittäisinä opintojaksoina tai -kokonaisuuksina tai nk. polkuopintoina. Polkuopintojen 60 opintopisteen suorittaminen antaa avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijalle hakukelpoisuuden opintopolkua vastaaviin tutkinto-opintoihin. Polkuopiskelijoita oli viisi henkilöä vuonna KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Kuopion Muotoiluakatemian kansainvälinen toiminta oli vuonna 2013 vilkasta ja opiskelijaliikkuvuus lisääntyi edellisestä vuodesta. Yli kolme kuukautta kestäviin vaihtoihin ulkomaisiin kohdekouluihin lähti 15 opiskelijaa. Vastaavasti ulkomaisista kouluista yli kolmen kuukauden vaihtoon tuli 17 opiskelijaa. Tutkintoon kuuluvaa harjoittelua kävi ulkomailla suorittamassa 5 opiskelijaa. Asiantuntijavaihtoon lähti 9 henkilöä ja 11 opiskelijaa vieraili Milanon sisustusalan messuilla Italiassa ja 15 opiskelijaa Heimtextil-messuilla Saksassa. Kuopion Muotoiluakatemiaan saapuneita asiantuntijoita oli kolme. Kuopion Muotoiluakatemialla oli Erasmus-vaihtosopimuksiin perus tuen 18 yhteistyökoulua yhdessätoista eri maassa. Lisäksi suuntautumisalojen välistä yhteistyötä oli muun muassa Japanin ja Kiinan kanssa. Henkilöstön liikkuvuutta on tuettu monin keinoin; opettaja vaihtona sekä opettajien koulutuksella ulkomailla. Henkilöstö on osallistunut kansainvälisiin konferensseihin koti- ja ulkomailla. Muotoiluakatemian henkilöstö on ollut kansainvälisissä seminaareissa myös luennoitsijoina. Vastaavasti Kuopiossa on järjestetty luentotilaisuuksia, joissa on ollut luennoitsijoita ulkomailta. Tekstiilimuotoilun Heimtextil messuryhmä Frakfurtissa messuosastolla 17

18 9 NÄYTTELY- JA MESSUTOIMINTA Aktiivinen näyttelytoiminta on ollut Kuopion Muotoiluakatemian keskeinen ulkoisen viestinnän muoto. Näyttelyitä on pidetty Muotoiluakatemian aulassa ja Kellari-galleriassa. Näyttelytoiminta omissa tiloissa on jonkin verran vähentynyt aikaisemmista vuosista uudistuneen opetussuunnitelman ja Taitemia-gallerian näyttelytilojen poistuttua. Näyttelyjen sijaan opiskelijat ovat osallistuneet aktiivisesti messuille ja erilaisiin tapahtumiin, ja tuoneet tätä kautta esille omaa ammattitaitoaan. Näyttelyvuosi alkoi tammikuussa kolmen koru- ja jalometallimuotoilun opiskelijan, Kirsi Mannisen, Fanni Ala- Uotilan ja Susanna Ylärannan, Punainen lanka -näyttelyllä Kellari-galleriassa. Näyttely oli ollut edellisen vuoden lopulla esillä Lahdessa. Näyttely sai myös jatkoa ja oli maaliskuussa esillä Kuopion Taito Shopissa, heinäkuussa Keravalla Galleria Allissa ja elokuussa Otavassa SulonOloisen liiketiloissa. MUURIT-valokuvanäyttely maaliskuussa kertoi teollisen muotoilun opiskelijoiden Laura Ahosen ja Teemu Itkosen visuaalisen tarinan idän ja lännen välisistä kulttuurieroista ja siitä mitä löytyi Muurien takaa vaihto-opiskelun aikana Kiinassa. Kuopion Muotoiluakatemian eri alojen opiskelijat järjestivät Kokeilevan muotoilun kurssin loppuhuipentumana Kääntöpuoli-näyttelyn Muotoiluakatemian aulassa ja Kellarigalleriassa loka-marraskuussa. Näyttelyn teema ja nimi Kääntöpuoli syntyi yhteisen ideoinnin tuloksena kahdentoista eri suunnittelijan näkökulmasta. Teokset heijastivat ihmiselämää ja sen ristiriitaisuuksia niin henkilökohtaisella kuin yhteiskunnallisella tasolla. Töissä yhdistettiin ennakkoluulottomasti eri materiaaleja ja tekniikoita. Tekstiilimuotoilun opiskelijat osallistuivat omalla Luonne - Finnish Textile Design osastolla Heimtextil messuille Frakfurtissa. Opiskelijat tallettivat kokemuksiaan messuille valmistautumisesta, messuista sekä tunnelmista hienon messumatkan jälkeen Luonne - Finnish Textile Design facebook-sivuille sekä omaan blogiin. Sisustusarkkitehtuurin ja kalustemuotoilun 3. vuoden opiskelijat kävivät opintomatkalla Milanon huonekalumessuilla Matkakassaa he kartuttivat erilaisilla tempauksilla ja myymällä projektin kannatustuotteita. Myös he pitivät omaa blogia tai facebook-sivua viestittäen tapahtumista ja tempauksista. Vaatetusmuotoilun opiskelijat Iina Nieminen ja Janina Seppänen järjestivät osana opinnäytetyötään TEHDAS13 Muotia ja musiikkia tässä kulttuuritapahtuman Muotoiluakatemian Turon kiinteistössä. Tapahtuma piti sisällään muotinäytöksen, livemusiikkia, pop up -kahvilan ja design marketin. Muotinäytöksessä esiteltiin opiskelijoiden oma mallisto Jo and the Pale Chap sekä muita nuoria suunnittelijoita ja tuoreita vaatemerkkejä. Vaatetusmuotoilun opiskelijoiden Aurelia13-muotinäytöstyöryhmä 18

19 Vaalea puku Anna Haapala ja räp-vaikutteinen street-kokonaisuus Laura Koivisto, kuva Fashion Unit, Kuopion Vaatetusmuotoilun opiskelijoiden Aurelia12 -muotinäytös sai jatkoa Aurelia13 Berlin Stories -näytöksestä, joka toteutettiin osana Yläkaupungin Yö -tapahtumaa Jyväskylässä Kahdessa noin 20 minuutin mittaisessa näytöksessä nähtiin katsaus nuorten vaatetus- ja korusuunnittelijoiden ensimmäisiin mallistoihin, joihin oli haettu inspiraatiota niin Saksan historiasta kuin Berliinin katutaiteesta ja sykkivästä yöelämästä. Näytökset pidettiin Jyväskylän Ylioppilastalo Ilokiven alakerrassa. Lisäksi Suomen käsityön museon edustalla oli KuMu Pop up -store, jossa nähtiin myös uniikkivaatteiden mininäytöksiä. Etukäteen tehty kannatustuotteiden myynti ja sponsorien hankinta täydensivät projektikokemusta. Aurelia13 asukokonaisuudet olivat mukana Young Talents, Finnish Fashion -näytöksessä torilavalla Kuopion Muotipäivillä 6.9. Tapahtuman järjestäjänä toimi Fashion Unit. Muotoiluakatemian opiskelijat ovat Mutka ry:n johdolla jatkaneet yhdistyksen perinteisiä joulumyyjäisiä. Paikkansa ovat vakiinnuttaneet myös kevätmyyjäiset sekä kevät- ja syyskirpputori. Menestystä kilpailussa saavutti teollisen muotoilun opiskelija Juhana Laivamaa, joka sijoittui jaetulle 3. sijalle Kapula- Knife -tuotteellaan Poukama-muotoilukilpailussa. Juhanan kantavana ajatuksena oli tupettoman kalapuukon kehittäminen. Tuotteessa olevat kalapiikki ja fileointiveitsi toimivat toistensa tuppena ja muodostavat näin kompaktin ja aivan uudenlaisen tuotteen. Tuomariston mielestä Kapula-Knife prototyyppi on esimerkki toimivasta käyttöesineestä, jossa kaikki on samassa paketissa. Palkinnot jaettiin Design Forumissa Helsingissä. 19

20 10 KUOPION MUOTOILUAKATEMIAN OPISKELIJAT MUTKA RY Kuopion Muotoiluakatemian Opiskelijat Mutka ry on opiskelija-aktiivien pyörittämä opiskelijayhdistys, jonka tehtävänä on valvoa jäsentensä etuja niin ammatillisissa kuin vapaa-ajan asioissakin. Mutka ry toimii yhdistyksen kokouksen valitseman hallituksen ja aktiivien järjestämänä, huolehtien esimerkiksi tuutortoiminnasta Kuopion Muotoiluakatemiassa. Vuonna 2013 Mutka ry:n hallitus kokoontui 19 kertaa käsittelemään ajankohtaisia asioita ja suunnittelemaan jäsenilleen järjestettävää toimintaa. Toimintansa tarkoituksen toteuttamiseksi Mutka ry järjestää jäsenilleen vapaa-ajalla tapahtumia, myyjäisiä, Kirpputoreja, näyttelyitä sekä opiskelijoiden virkistystoimintaa. Vuonna 2013 Mutka ry jatkoi toimintaansa aktiivisena toimielimenä pyrkien kehittämään toimintaansa entisestään. Mutka ry järjesti jo tunnetuksi tulleita opiskelijatapahtumia niin itsekseen kuin yhteistyössä muiden opiskelijayhdistysten kanssa. Omista perinteisistä tapahtumistaan Mutka ry järjesti Juusto- ja Viini-illan, kauden päättäjäisgaalat sekä keväällä että syksyllä, peli-iltoja, kirpputoreja sekä myyjäisiä. Erityisesti tuutortoimintaan panostettiin kaudella 2013 osallistamalla tuutoreita entisestään tapahtumien järjestämisessä. Yhteistyökumppaneiden kanssa järjestettiin opiskelijahengessä haalaribileitä, joista hyvänä esimerkkinä toimii onnistunut naamiaistapahtuma insinööriopiskelijoiden kanssa. Mutka ry yhdessä muiden Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijayhdistysten kanssa järjesti lukuvuoden aloitusbileet sekä pikkujoulut kaikille Savonian opiskelijoille. Vaihtoopiskelijoiden kanssa Mutka ry toimi monipuolisesti niin liikunnan kuin vapaa-ajan aktiviteettienkin merkeissä. Vuonna 2013 Mutka ry osallistui myös Kuopion Muotoiluakatemian koulutus- ja sosiaalipoliittiseen toimintaan aktiivisesti. Mutka ry:n edustajat osallistuivat moniin työryhmiin ja kokouksiin, joista esimerkkinä mainittakoon ruokalatoimikunnan kokous, jossa keskusteltiin Kafetemian palveluiden parantamisesta ja asioinnin selkeyttämisestä. Mutka ry toimii yhteistyössä koko Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta SAVOTTA:n kanssa, jonka puitteissa järjestettiin uusien opiskelijoiden opiskelijakorttikuvaukset, sekä osallistuttiin SAVOTTA:n järjestämiin tapahtumiin yhdessä muiden Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijayhdistysten kanssa. Tiina Antikainen, puheenjohtaja 2013 Pässinpökkimät; neulemalliston suunnittelu Moda-käsityölehdelle, opinnäytetyö Emma Karvonen, kuvat tekijä 20