Kestävät valinnat ja fiksut hankinnat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kestävät valinnat ja fiksut hankinnat"

Transkriptio

1

2 SISÄLLYS PÄÄKIRJOITUS 3 Pääkirjoitus 4 LIVE liikkeelle AJASSA 6 Luonnonvaroista strategisesti 7 Energiaklinikka Kuopion asuntomessuilla Uusia tuotteita energiamerkinnän piiriin Eroon ruokahävikistä HANKINNAT LÄMMITYSJÄRJESTELMÄT 16 Lisälämpöä auringosta UUSIUTUVA ENERGIA 18 Bioenergian puolestapuhuja 19 Vastatuulen murtajia tarvitaan KURJENMIEKKA 20 Onni yksillä, kesä kaikilla Kestävät valinnat ja fiksut hankinnat Kuva: Petri Nevalainen / Comma Image 8 Kunnat ilmastoasialle 9 Materiaalista järkeä ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUKSET 10 Ruukki ja kuljetuspalvelut KULUTTAJAT 12 Viisaasti vapaa-ajalla LIIKENTEESSÄ 14 Uusi E10-bensiini X P R E S S TIESITKÖ, että pyöräilijöille on tehty omat Pyöräily GT -kartat? U S K O I V A M O T KYTKENNÄT 21 Ekotehoa rakentamiseen 22 Tokaluokkalaiset ovat tulevaisuuden päättäjiä 23 Talviurheiluun uutta tehokkuutta P O 14 Uusi menoliemi liikenteeseen! I S Uusi E10-bensiini vähentää liikenteen hiilidioksidipäästöjä. Kotimaassa vaikka pyörällä SUOMEN kaunis suvi houkuttaa kotimaan matkailuun. Mielenkiintoisia kohteita voi löytää lyhyenkin polkupyörämatkan päästä, mutta moni polkupyöräretkeilijä lähtee polkemaan viikkojen ajaksi. Nykyään matkoja ei tarvitse suunnitella ihan yksin. Verkkosivusto Pyöräillen Suomessa auttaa matkan suunnittelussa, kohteiden valinnassa ja varustelussa. Suomen lisäksi sivut on julkaistu myös englanniksi, saksaksi ja venäjäksi. Verkkosivuilta löytyy sangen kattava linkkilista polkupyöräilymahdollisuuksista ulkomailla. Jos oma kunto pelottaa, kannattaa ottaa käyttöön sähkömoottorilla vahvistettu polkupyörä. Niitä on vihdoin ja viimein ilmestynyt Suomen markkinoille. Kuva: Tomi Teckenberg ISA-MARIA BERGMAN asiantuntija Motiva Kuntaorganisaatiossa tarvitaan ennen kaikkea uutta asennetta TUKHOLMAN sairaanhoitopiiri on hankkinut maailman ensimmäisen ympäristöystävällisen ambulanssin, joka toimii biokaasulla ja jonka kaikki materiaalit ovat ympäristövaikutuksiltaan mahdollisimman vähäiset. Tavoitteena on tiukentaa vaatimuksia lisää, kaikki jatkuvan parantamisen nimissä. Taustalla on jo parinkymmenen vuoden kokemus edistyksellisestä ympäristöasioiden huomioimisesta hankinnoissa ja kunnianhimoiset ympäristö- ja ilmastotavoitteet. Ruotsin ympäristöviraston tekemän selvityksen mukaan jopa vajaalla 90 prosentilla kunnista on ympäristöohjeet hankinnoilleen. Rohkeista organisaatioista, joilla on vahva tahto ryhtyä tuumasta toimeen ympäristöä ja rahaa säästäen, löytyy toki esimerkkejä muualtakin Euroopasta. Iso-Britanniassa kansallinen terveyspalvelu, NHS, julkisen sektorin suurin hiilidioksidipäästöjen aiheuttaja, aikoo hankkia ratkaisun, jolla sairaalatiloihin saadaan ultratehokkaat, älykkäät valaistusjärjestelmät, jotka vähentävät päästöjä ja samalla vaikuttavat positiivisesti potilaiden sairaalakokemuksiin. Uusien ratkaisujen hankkiminen vaatii osaamista ja hyviä markkinointiviestinnän taitoja. NHS ei vielä tiedä, löytääkö optimaalista ratkaisua tarpeelleen, mutta odottaa tarjouksia. Alkamassa on avoin ja puolueeton markkinointivuoropuhelu, joka edeltää kilpailuttamista ja kattaa koko tuoteketjun. Sovellettu menettely stimuloi markkinoita kehittämään kustannustehokkaasti niitä tuotteita ja palveluita, joille on kysyntää. Julkiset hankinnat on Suomessakin usein nostettu esille keinona ohjata liiketoimintaa kestävän kehityksen suuntaan ja lisätä ympäristöliiketoiminnan kasvua. Kysyntä- ja käyttäjälähtöisen innovaatiopolitiikan toimenpideohjelma painottaa julkisen sektorin roolia suunnannäyttäjänä myös uusien ratkaisujen käyttöönotossa, jolloin hankintaosaamisen tarve ja riskiensietokyky korostuu entisestään. Valtion strategiat ovat tärkeä signaali kuntasektorille ja ehdotusten toteuttamista odotetaan kiireisesti. Motivan kuntien tekniselle johdolle tekemä kysely vahvistaa jo tuttuja ongelmakohtia. Tietoa tarvitaan varsinkin elinkaarikustannusten laskemisesta ja ympäristöasioiden merkityksestä, kuten tämän lehden artikkelissa sivulla 8 todetaan. Ympäristöindikaattoreiden käyttö vertailuperusteena ei ole itsetarkoitus. Kokonaiskustannusten osoittaminen on usein ratkaiseva tekijä investointipäätöksissä. Omien, todellisten kustannusten tunteminen on osa hyvää johtamista. Siihen tarvitaan tietoa, uusia menettelytapoja, aikaa ja henkilöresursseja, mutta ennen kaikkea uutta asennetta kuntaorganisaatiossa, ja erityisesti johdon kannanottoa ja ohjausta. Tuore nettipalvelumme neuvoo julkista sektoria hankintaprosessin joka vaiheessa. Palvelussamme korostuu investointiprosessin hallinta kokonaisuutena ja markkinavuoropuhelun merkitys. Hyvien käytäntöjen esittäminen on tärkeätä, sillä niistä voi ottaa mallia ja ne auttavat alentamaan riskejä. Hyvien hankintakäytäntöjen ja ympäristöteknologiaratkaisujen monistettavuuden kannalta lisää kokemuksia on saatava esille. 2 MOTIVA XPRESS 2/2010 MOTIVA XPRESS 2/2010 3

3 RAKENTAMINEN LIIKENTEESSÄ Kevät ilman katupölyä? Kuva: Jari Aalto MILTÄ tuntuisi kevät ilman silmiin tunkevaa ja nielun käheyttävää katupölyä? Herääminen nousevan auringon säteisiin ja rauhalliseen linnunlauluun aamukuudelta? Pyöräileminen rennosti töihin puhdasta ilmaa ahnehtien, viimeisetkin unihiekat silmistä huuhtovassa kirpeässä kevätaamussa? Ei tämän tarvitsisi olla utopiaa. Liikenne ja sen aiheuttamat ympäristöhaitat ovat hyvin yleinen tyytymättömyyden aihe. Koko Euroopassa 90 prosenttia ihmisistä on sitä mieltä, että alueellisia liikenneolosuhteita tulisi parantaa. Eikä ihme. Liikenteestä aiheutuu monenlaista haittaa. Se on yksi merkittävimpiä kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttajia: Suomessa noin viidennes hiilidioksidipäästöistä syntyy liikenteestä. Liikenne aiheuttaa kuulo-ongelmia ja lisää stressiä. Myös onnettomuuksien osuus on merkittävä vuotiaiden ikäryhmässä lähes puolet kuolemantapauksista aiheutuu liikenteestä. Liikenteen päästöille altistuvat ensimmäisenä astmaatikot ja pienet lapset. Yleisimpiä oireita ovat nuha ja yskä. Mutta onko kaupunkielämä ylipäänsä mahdollista ilman liikenteen tuomia haittoja? Olemmeko jo niin tottuneita liikenteen haittoihin, että niitä pidetään itsestäänselvyytenä ja niiden minimoimista tuulimyllyjä vastaan taistelemisena? Liikkumisen ohjauksen asiantuntijat ovat eri mieltä. Liikkumisen ohjaus (mobility management) on maailman suurkaupungeissa ollut merkittävästi enemmän esillä kuin Suomessa, mutta se tekee nyt tuloaan myös meille. Liikkumisen ohjaus pitää sisällään kaikenlaiset toimenpiteet, joilla voidaan saada liikkumisesta kestävämpää ja elinympäristöstä miellyttävämpi liikkumisen tapoihin ja valintoihin vaikuttamalla. Pyöräilyn ja joukkoliikenteen asiaa päättäväisesti edistävä ja LIVE-hanketta Motivassa vetävä liikenneasiantuntija Johanna Taskinen Helsingin Kampin ratakuilussa, johon suunnitellaan keskustasta Ruoholahteen johtavaa turvallista jalankulkuun ja pyöräilyyn tarkoitettua elämysraittia. LIVE liikkeelle runsaslukuisena TEKSTI: KIRSI GIMISHANOV Reilusti yli kaksi sataa eri sektoreilla toimivaa, liikkumisen ohjaukseen jollain tavalla kytkeytyvää ihmistä ilmoittautui mukaan Liikkumisen ohjauksen asiantuntijaverkoston LIVEn tilaisuuteen, jonka avasi liikenneministeri Anu Vehviläinen. LIVE on vapaamuotoinen yhteisö, jonka toiminta painottuu alussa viestintään verkoston sisällä, ja vuosittaiseen kokoontumiseen eri puolilla Suomea. Verkostossa vaihdetaan tietoa ja kokemuksia sekä ideoidaan liikkumisen ohjaukseen liittyviä aloitteita ja hankkeita. Siihen ovat tervetulleita mukaan kaikki asian omakseen tuntevat. Liikkumisen ohjauksen asiantuntijaverkosto LIVE perustettiin maaliskuussa Helsingissä. LIVE-verkostoon kutsuttiin mukaan liikkumisen ohjauksen parissa työskenteleviä tai siitä kiinnostuneita ihmisiä. LIVE-verkosto kokoontui ensimmäistä kertaa Helsingissä maaliskuun puolessa välissä. Tilaisuutta edelsi kutsukierros ja sähköpostien metsästäminen, jonka tuloksena kartoitettiin liikkumisen ohjauksesta kiinnostuneita ihmisiä ja pyydettiin heitä mukaan. Verkoston tavoitteena on jakaa tietoa alan sisällä myös kansainvälisellä tasolla. LIVE on samalla lähtölaukaus sille, että Suomi saadaan osaksi eurooppalaista alan verkostoa, EPOMMia (European Platform on Mobility Management). Tilaisuudessa pidettiin puheenvuoroja liikkumisen ohjauksen kasvavasta merkityksestä ja esiteltiin erilaisia hankkeita, palveluja ja tuotteita, joilla liikkumistavan valintoihin voidaan vaikuttaa. Suomessa, jossa ruuhkat ja muut liikenteen aiheuttamat haitat ovat tiheästi asuttujen kaupunkialueiden ulkopuolella melko harvinaisia, ei liikkumisen ohjaukselle ole ollut kovin pitkään tarvetta. Tilanne on kuitenkin muuttumassa nopeasti. Suomalaisetkin muuttavat asumaan kasvukeskuksiin tai niiden tuntumaan. Toimivat liikenneyhteydet ja joukkoliikenne ovat yhä useammalle tärkeä osa arjen toimivuutta. Liikennesuunnittelun ohella ihmisvirtojen liikkumiseen voidaan vaikuttaa mo- nin uusin oivalluksin, joissa voidaan hyödyntää niin tietotekniikkaa ja verkkopalveluja kuin ihmisten yhteisöllisyyden tarvetta. Näitä oivalluksia ja keinoja esiteltiin myös LIVE-tilaisuudessa. Fillarikonsultit ovat tuoneet pyöräilyn ilosanomaa työpaikoille huumorilla ja iloisella yhteishenkeä kohottavalla konseptilla. Strafica Oy on suunnitellut asunnonhakuportaaleihin liitettäviä ominaisuuksia, joiden avulla voi helposti selvittää liikkumisen palveluita alueella. Helsingin seudun liikenne HSL puolestaan keskittyy jatkossa erityisesti työnantajayhteistyön ja siihen liittyvän työpaikkojen liikkumisen suunnittelun kehittämiseen. Liikkumisen ohjaus voi kuitenkin olla jo osa kaavoitusvaiheen suunnittelua, jossa tulevaisuuden asukkaiden liikkumisen tarpeet huomioidaan hyvin varhaisessa vaiheessa. Kaikki LIVE-tilaisuuden näyttelymateriaalit ja esitykset löytyvät myös verkoston internetsivuilta Motiva koordinoi LIVE-verkoston kansallisena koordinaattorina toimii Motiva. Motiva on asiantuntijayritys, joka kannustaa energian ja materiaalien tehokkaaseen ja kestävään käyttöön. LIVE-verkoston ohjausryhmässä on toimijoita liikenteen eri sektoreilta ja suurimmilta kaupunkiseuduilta: liikenne- ja viestintäministeriö, Liikennevirasto, ympäristöministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Pyöräilykuntien verkosto, Helsingin Seudun Liikenne HSL, Valonia (Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus), Turun kaupunki, Ekokumppanit Oy (Pirkanmaa), Tampereen joukkoliikenne ja Oulun kaupunki. Ilmoittaudu mukaan LIVE-verkostoon! LIVE-yhteyshenkilöt Motivassa: JOHANNA TASKINEN OKARIINA RAUTA EPOMM, European Platform on Mobility Management Mitä on liikkumisen ohjaus? Liikkumisen ohjauksella kannustetaan ympäristöystävällisiin liikkumistottumuksiin ja pyritään vähentämään auton käyttöä. Tavoitteena on, että viranomaiset, palveluntarjoajat sekä liikkumistarvetta synnyttävät tahot järjestävät yhteistyössä olosuhteet sellaisiksi, että ihmiset voivat tehdä liikkumisen suhteen kestäviä valintoja. Liikkumisen ohjaus kattaakin hyvin erilaisia keinoja. Liikkumisen ohjausta voi olla esimerkiksi: henkilöauton yhteiskäyttöjärjestelmän kehittäminen kimppakyytien organisoiminen kestävän liikkumisen markkinointikampanjat kestävän liikkumisen edistäminen työpaikoilla ja kouluissa tiedotus oman liikkumistavan vaikutuksesta liikenteen päästöihin 4 MOTIVA XPRESS 2/2010 MOTIVA XPRESS 2/2010 5

4 AJASSA AJASSA Energiaklinikka Kuopion asuntomessuilla Vuoden pyöräilijä 2010 Luonnonvaroista strategisesti TEKSTI: SUVI SALMELA Sitran johdolla vuonna 2009 valmistunut luonnonvarastrategia on käynnistänyt vastaavan työn myös valtioneuvostossa. Osana luonnonvarastrategian valmistelua on asetettu markkinoiden kehitystä arvioiva biotaloustyöryhmä ja käynnistetty kansallisen mineraalistrategian laadinta. Molempien strateginen tavoitevuosi on Mineraaleista kasvua Mineraalisektorista on kehittynyt yksi uusista kasvualoista Suomessa ja malmien ja mineraalien louhinta on nopeasti kohoamassa moninkertaiseksi aikaisempaan verrattuna. Strategialla halutaan edistää kotimaista työtä, kasvua ja hyvinvointia mineraalisektorin avulla, tuottaa innovaatioita maailmanlaajuisen raaka-aineketjun tarpeisiin sekä vähentää kaivannaisalan ympäristöhaittoja. Strategia valmistuu syyskuuhun 2010 mennessä ja sen valmistelua voi seurata osoitteesta EU:n luonnonvarapolitiikka Komission ehdotuksesta valmistellaan parhaillaan EU:n yhteistä luonnonvarapolitiikkaa. Ensimmäisenä valmistuu kesäkuussa esiselvitys Euroopalle kriittisistä luonnonvaroista. Luonnonvarapolitiikalla pyritään turvaamaan raaka-aineiden saanti kansainvälisiltä markkinoilta ilman vääristyneitä ehtoja, luomaan EU:n sisäiset toimintamenettelyt luonnonvarojen hyödyntämiselle ja vähentämään primääriraaka-aineiden kulutusta parantamalla resurssitehokkuutta. Yksikönpäällikkö Henrik Österlund toivoo Suomelta aktiivisuutta materiaalitehokkuuden puolestapuhujana. Raaka-aineiden järkevä, säästeliäs käyttö pitäisi huomioida politiikassa tasaveroisena edellä mainittujen tavoitteiden rinnalla, jotta se ei jäisi muiden tavoitteiden jalkoihin, Österlund pohtii. Kuva: Terho Pelkonen/Vastavalo KESÄN asuntomessuilla rakentajat voivat kysellä alan asiantuntijoilta asumisen ja rakentamisen energiatehokkuudesta Motivan Energiaklinikalla, jonka Motiva ja Suomen Asuntomessut tarjoavat nyt kolmatta kertaa. Klinikka sijaitsee LVI-talotekniikkateollisuuden yhteisosastolla. Asuntomessut käynnistyvät 15. heinäkuuta lehdistöpäivällä ja jatkuvat 15. elokuuta saakka. C-luokka on rakentamisen nykypäivää Jos talo rakennetaan vuoden alussa voimaan tulleiden rakentamismääräysten mukaisesti, sen energialuokka on C. Parhaaseen A- luokkaan, johon suurin osa Kuopion asuntomessutaloista kuuluu, sijoittuvat matala- ja passiivienergiatalot. Messuilla on siis hyvät mahdollisuudet tutustua energiatehokkaaseen rakentamiseen. Motiva ja ympäristöministeriö esittelevät messutalojen energiatodistukset alueella kohdekohtaisesti. Messutalojen kolmen kärki Messukohteista valitaan toukokuussa kolme taloa, jotka erottuvat edukseen muista. Valintaperusteina ovat rakennustekniikka, talotekniikka ja energiatehokkuus. Messujen käynnistyessä lehdistö pääsee opastetulle kierrokselle kärkikohteisiin. Motiva osallistuu valintaraatiin yhdessä Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL ry:n sekä LVI-talotekniikkateollisuuden kanssa. KIMMO RAUTIAINEN, Motiva Uusia tuotteita energiamerkinnän piiriin LÄHIAIKOINA odotellaan uutta puitedirektiiviä energiamerkinnöistä. Direktiivin voimaantulo on viivästynyt Lissabonin sopimuksen tuomien muutosten myötä. Energiamerkintädirektiivin sisällöstä on kuitenkin jo päästy yksimielisyyteen. Direktiivin soveltamisala laajenee kotitalouslaitteista myös energiaan liittyviin tuotteisiin, minkä seurauksena energiamerkintävaatimuksia voidaan tulevaisuudessa asettaa aiempaa useammalle tuoteryhmälle. Myös energiamerkintäsäädöksiä ollaan uudistamassa, ja muutoksia on tulossa astianpesukoneiden, pyykinpesukoneiden ja kotitalouksien kylmäsäilytyslaitteiden merkintöihin. Lisäksi valmistelussa on energiamerkintävaatimukset uusille tuoteryhmille, kuten televisioille, lämminvesivaraajille, huoneilmastointilaitteille, lämmityskattiloille, kaupan kylmälaitteille, pölynimureille ja nykyistä laajemmalle ryhmälle kotitalouksien valaistustuotteita. Motiva, työ- ja elinkeinoministeriö sekä ympäristöministeriö julkaisevat kesän aikana tietoaineiston tuotteiden energiamerkinnöistä ja uusista ekosuunnittelun vaatimuksista. Aineistossa paneudutaan tuotteiden hankintaan erityisesti kuluttajien näkökulmasta. Se julkaistaan Motivan verkkopalvelussa. KANSANEDUSTAJA Oras Tynkkynen on nimetty Vuoden pyöräilijäksi. Perusteluina valinnalle Suomi pyöräilee -yhteistyötoimikunta mainitsee aktiivisen arkipyöräilyharrastuksen, kestävän liikkumiskulttuurin puolesta toimimisen sekä ilmastopoliittiset teot. Ajokortittomalla Tynkkysellä on kotonaan Tampereella kolme käytettyä pyörää ja eduskunnassa työpöydän alla taittopyörä, joka kulkee kätevästi mukana vaikka puhujamatkoille. Kilometrejä polkemaan KILOMETRIKISA innostaa yrityksiä, työporukoita ja yhteisöjä mukaan työmatka- ja arkipyöräilyyn. Leikkimielinen kisa jatkuu syyskuun loppuun, ja siihen voi ilmoittautua jatkuvasti. Osallistuminen on maksutonta. Palkaksi saa vähintään kohonnutta kuntoa ja mielihyvää. Palkintojakin on jaossa osallistujien kesken kuukausittain ja kisan lopuksi. Kun kisa avattiin 11. toukokuuta, mukana oli jo 260 joukkuetta ja osallistujaa. Eroon ruokahävikistä FOODSPILL-hankkeessa tutkitaan ruokahävikin määrää, syitä ja vähentämiskeinoja. Kaksivuotisessa tutkimuksessa tarkastellaan ruokahävikkiä, joka voitaisiin välttää kotitalouksissa ja ravitsemuspalveluissa tai estää kuljetuksessa, varastoinnissa ja kaupassa. Vastaavia tutkimuksia ei ole Suomessa aiemmin tehty, ja maailmaltakin niitä löytyy vain muutamia. Elintarvikkeiden hävikin vähentäminen on tärkeää elintarvikeketjun ympäristövaikutusten pienentämiseksi. Se leikkaisi myös tuotannosta aiheutuvia päästöjä. Ruokahävikin synnyn ja siihen liittyvien mekanismien tutkiminen on keskeistä, jotta sen määrään päästäisiin tehokkaasti vaikuttamaan. Hanketta rahoittavat MTT,MMM, Jätelaitosyhdistys, Motiva sekä useat elintarvikealan yritykset, ja sitä johtaa tutkimusjohtaja Juha-Matti Katajajuuri. Motiva osallistuu hankkeen viestintään. Kuva: Antero Aaltonen JUHA-MATTI KATAJAJUURI, , MTT 6 MOTIVA XPRESS 2/2010 MOTIVA XPRESS 2/2010 7

5 HANKINNAT MATERIAALITEHOKKUUS TEKSTI: SUVI SALMELA Kunnat ilmastoasialle TEKSTI: SUVI SALMELA Kuntien ympäristöteknologiahankintojen pitäisi edistää uusien teknologioiden pääsyä markkinoille, vähentää energiankulutusta ja hiilidioksidipäästöjä. Eri vaihtoehtojen joukosta olisi vielä löydettävä kokonaistaloudellisesti edullisin vaihtoehto. Ympäristötavoitteiden toteutuminen haastaa kuntien hankintaosaamisen. Motiva selvitti ympäristöteknologiahankinnoista vastaavien näkemyksiä kevään aikana toteutetulla sähköpostikyselyllä, joka lähetettiin 338 vastaajalle. Vastausprosentti oli 18,6. Tarjousten vertailu keskeistä Ympäristöteknologiahankinnoissa ensisijainen tarjousten kriteeri pitäisi olla elinkaarikustannusten perusteella tehty kokonaistaloudellisuuden vertailu, Motivan asiantuntija Isa-Maria Bergman sanoo. Bergmanin mukaan vertailun tekeminen koetaan vaikeana. Kokonaistaloudellisuuden arviointiin apua kaipasi peräti 70 prosenttia vastaajista, ja 60 prosenttia kaipasi ohjeistusta myös tarjousten ympäristövaikutusten arviointiin. Tarjousten vertailu myös muiden kriteerien kuin hinnan perusteella Muita ympäristönäkökohtien huomioimisen esteitä olivat erityisesti korkeampi hinta, voimavarojen puute, uuden tekniikan toimivuuteen liittyvät riskit sekä monimutkaiset hankintamenettelyt. Kyselyyn vastanneiden mukaan ympäristöteknologiahankinnoilla on kuitenkin ollut haluttuja vaikutuksia. Vastaajista 74 prosenttia sanoo tehtyjen investointien vähentäneen energiankulutusta, 46 prosenttia niiden tuoneen kustannussäästöjä. 37 prosenttia kertoo investointien vähentäneen myös hiilidioksidipäästöjä. Hankintojen onnistuminen vaatii kuitenkin hyvää osaamista. Työkalut hankintapalvelusta Jotta hankintaosaaminen paranisi, tarvitaan tietoa ja kannustusta. Tämän vuoksi Motiva on avannut uuden internet-palvelun. Kyllä, elinkaarikustannusten perusteella Kyllä, energiankulutuksen tai energiansäästön perusteella Kyllä, jätemäärien vähentämisen perusteella Kyllä, CO 2 -päästöjen perusteella Kyllä, polttoaineen kulutuksen perusteella Kyllä, muu peruste Ei, kilpailutamme hinnan perusteella Materiaalista järkeä Kun tuotannon kustannukset alenevat, yrityksen kilpailukyky paranee. Materiaalien käytön tehostaminen on osoittautunut monissa suomalaisyrityksissä hyväksi keinoksi säästää. Yritysten kokemuksia materiaalitehokkuuden parantamisesta on nyt selvitetty. Tuloksena löytyi liuta loistavia esimerkkejä hyvistä käytännöistä, joissa materiaalien käyttöä oli onnistuttu vähentämään ja saatu merkittäviäkin kustannussäästöjä eri toimialoilta. Keinovalikoima vaihtelee uusista jätteen käsittely- ja hyödyntämistavoista sivutuotteiden kierrättämiseen ja tuotantoprosessien kehittämiseen. Esimerkiksi Sachtleben Pigments Oy on saavuttanut euron vuosittaiset säästöt materiaalien käsittelyssä ja kuljetuskustannuksissa hyödyntämällä prosessijätteitään kaatopaikan tiivistekerroksessa. Yhteistyössä jätehuoltoalan yritysten ja viranomaisten kanssa prosessijätteelle löytyi hyötykäyttökohde kilometrin päästä naapuritehtaalta. Laatu on avain tehokkuuteen Materiaalitehokkuus on usein sidoksissa laadun parantamiseen. Astioita ja muita kodin sisustustuotteita valmistava Iittala Group sekä Fazer Makeiset Oy ovat hyödyntäneet toimintansa tehostamisessa Lean Six Sigma -menetelmää. Laadun paranemisen myötä myös materiaalien käyttö on tehostunut merkittävästi. Esimerkiksi Iittalan painevaluprosessissa tuotteiden saantoa on onnistuttu nostamaan aiemmasta 58 prosentista peräti 85 prosenttiin. Tasalaatuisempi prosessi säästää materiaalia ja energiaa vuositasolla noin euron edestä. Fazer Makeiset Oy puolestaan pystyi vähentämään hävikkiään 3,5 prosenttia suklaan kuorrutuslinjalla saavuttaen noin euron vuotuisen säästön. Nämä tulokset eivät vaatineet investointeja. Pöyry Finland Oy selvitti yritysten kokemuksia materiaalitehokkuuden parantamisesta Motivan toimeksiannosta. Fazer Makeiset Oy pystyi vähentämään hävikkiään 3,5 prosenttia suklaan kuorrutuslinjalla saavuttaen noin euron vuotuisen säästön. Kuva: Fazer Makeiset Oy PAULA ESKOLA, Motiva 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Hyötykäytöstä liiketoimintaa Ympäristönäkökohtien huomioimisen esteitä teknologiaratkaisujen investoinneissa Liian vähäiset resurssit (raha, henkilöstöresurssit, aika) Tiedon puute uusista teknologiaratkaisuista Johdolta saatu puutteellinen ohjeistus Monimutkaiset hankintamenettelyt Ympäristölupaprosessin käytäntöjen kirjavuus Riski joutua markkinaoikeuteen Uuden tekniikan toimivuuteen liittyvät riskit (korjattavuus, luotettavuus, jne.) Poliittinen vastustus investoinnille Vaikeus vertailla tarjouksia Kokonaistaloudellisimman ratkaisun määrittämisen vaikeus Markkinatutkimuksen toteuttaminen puolueettomasti Korkea hinta Tiedonkulun puutteellisuus omassa organisaatiossa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % merkitys pieni merkitys kohtalainen tai suuri Tämä julkisten kertaluonteisten ympäristöteknologiahankintojen neuvontaan keskittyvä palvelu on suunnattu julkisia hankintoja suunnitteleville ja toteuttaville asiantuntijoille ja päättäjille. Sieltä löytyy valmiita työkaluja elinkaarikustannusten laskentaan, hankintaohjeita ja tietoa hyvistä käytännöistä ja hankkeista Suomesta ja ulkomailta. Lisäksi tarjolla on tietoa ympäristöteknologian eri aloilta, kuten rakentamisesta, liikkumisesta tai valaistuksesta. ISA-MARIA BERGMAN, Motiva TEOLLISTEN prosessien sivutuotteena syntyvien materiaalien hyötykäyttö voi myös tarjota mahdollisuuksia liiketoimintaan. Betonirakentamiseen keskittynyt Rudus Oy tarjoaa voimalaitoksille lentotuhkan hyötykäytön palveluita. Samalla sekä tuhkan tuottaja että hyödyntäjä säästävät rahaa. Lentotuhkaa syntyy kivihiilen polton sivutuotteena. Se joudutaan usein läjittämään kaatopaikoille. Sitä voidaan kuitenkin hyödyntää muun muassa betoniteollisuudessa sementtiä korvaavana sideaineena, asfalttimassojen täyteaineena ja sementin valmistuksessa raaka-aineena. Hyötykäytön lisäämiseksi Rudus Oy on investoinut kehitystyöhön ja erityisesti kesäaikana tarvittavaan varastokapasiteettiin. Lisää esimerkkejä hyvistä käytännöistä materiaalitehokkuuden parantamiseksi on koottu Motivan sivuille. 8 MOTIVA XPRESS 2/2010 9

6 ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUKSET Kuva: Timo Heikkala Ruukki edellyttää enemmän kuljetuspalveluilta Teräspaalut, vesikatot ja lukuisat muut Rautaruukin valmistamat tuotteet toimitetaan täsmäkuljetuksina loppuasiakkaalle asti. Kuljetuksissa suurin potentiaali energian ja kasvihuonepäästöjen vähentämiseen löytyy maanteiltä. Vaikka maantiekuljetusten päästöt kilometriä ja toimitusyksikköä kohden ovat paljon suuremmat kuin juna- tai merikuljetusten, kumipyöristä ei voi luopua. Niitä tarvitaan tuotteiden viemiseksi perille asiakkaan luo. Maakuljetuksissa Suomessa meillä on parisenkymmentä pääyhteistyökumppania, joiden kanssa teemme useiden vuosien mittaisia sitovia sopimuksia. He puolestaan huolehtivat omista alihankkijoistaan siten, että homma toimii, sanoo Ruukki Logisticsin laatupäällikkö Paavo Siurua. Logistiset ratkaisut vaikuttavat koko kuljetusketjun energiatehokkuuteen ja edelleen Ruukille, alihankkijalle ja asiakkaalle koituviin kuluihin. Raportointeja ja auditointeja Rautaruukki tekee tiivistä yhteistyötä kuljetusalihankkijoidensa kanssa energiatehokkuussopimuksiin liittyen. Monissa kansainvälisissä kuljetusyrityksissä seurataan tarkasti energiankulutusta, mutta energiatehokkuussopimus koskee vain suomalaisia alan yrityksiä. Rautaruukin kuljetussopimuksiin on esimerkiksi lisätty kohta, joka velvoittaa sopimuskumppaneita raportoimaan ympäristöasioista. Energiatehokkuussopimuksen piirissä toimiva yritys saa raportit suoraan EMISTRAn tietojärjestelmästä. Muita yrityksiä opastamme raportoimaan kaluston, kuljetussuoritteen, matkan ja kulutetun polttoaineen pohjalta. Tämä saattaa aikanaan alentaa niiden kynnystä TEKSTI: VESA VILLE MATTILA Kuljetukset ovat kriittinen kilpailutekijä Rautaruukki Oyj:lle. Sopimuskumppaneiltaan kuljetuspalvelut ostava yritys edellyttää kuljetuksilta myös alati parempaa energiatehokkuutta. liittyä energiatehokkuussopimukseen, Siurua arvioi. Uusinta uutta on laatustandardin mukainen alihankkijoiden auditointi, jota Rautaruukki tekee kuljetusyrityksissäkin. Lisäksi yritys pitää kuljetusten sopimuskumppaneilleen säännöllisesti asiakastilaisuuksia, joissa se kertoo toimintansa ajankohtaisista ympäristö- ja energiakysymyksistä. Energiatehokkuus vähitellen valintakriteeriksi Siuruan mukaan maanteillä kannattaa optimoida ajoreittejä tuotantolaitosten ja asiakkaiden sijaintien suhteen. Meno- ja paluukuormat pitää suunnitella siten, että voi välttää tyhjänä ajamista. Uusi kalusto sekä kuluttaa polttoainetta että aiheuttaa päästöjä vähemmän kuin vanha. Suurimmat kuljetuspuolen yhteistyökumppanimme tekevät aktiivisesti töitä Rautaruukki lyhyesti RUUKKI markkinointinimeä käyttävä Rautaruukki Oyj valmistaa metalliin perustuvia komponentteja, järjestelmiä ja kokonaistoimituksia rakentamista ja konepajateollisuutta varten. Konserni toimii 27 maassa ja sen palveluksessa työskentelee ihmistä. Viime vuonna Rautaruukin liikevaihto oli noin kaksi miljardia euroa. Ruukki Logisticsin Suomea koskevat maakuljetussopimukset (kotimaa ja vienti) kattavat noin kolme miljoonaa tonnia vuodessa. Rautaruukki on mukana elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksessa. Sopimuskaudella se allekirjoitti energiansäästösopimuksen ensimmäisten teollisuusyritysten joukossa. energiatehokkuuden edistämiseksi. Myös pienemmät toimijat tiedostavat asian merkityksen, joskus vain niiden paukut eivät tahdo riittää toiminnan kehittämiseksi. Siurua ennakoi energiatehokkuuden ja sitoutumisen energiatehokkuussopimukseen nousevan vielä yhdeksi Rautaruukin kuljetusten valintakriteeriksi. Sen ovat yhteistyökumppanitkin oivaltaneet. PAAVO SIURUA, Ruukki Logistics TEKSTI: SIRPA MUSTONEN Joukkoliikenteen tietopankki Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimukseen liittyjät saavat maksutta käyttöönsä kätevän tietojärjestelmän. Uusi tietojärjestelmä auttaa joukkoliikenteen energiatehokkuussopimukseen liittyneitä yhtiöitä energia- ja kustannustehokkuuden parantamisessa. Järjestelmä on kehitetty yhteistyössä bussiyhtiöiden, VR:n ja Helsingin metro- ja raitiovaunuliikenneyksiköiden kanssa. Joukkoliikenneyritysten, liikenne- ja viestintäministeriön ja Motivan välisellä tiiviillä yhteistyöllä on varmistettu, että järjestelmä täyttää energiatehokkuussopimuksessa mukana olevien joukkoliikenneyritysten tarpeet, mutta tuottaa myös viranomaisille valtakunnallista seurantatietoa, korostaa asiantuntija Vesa Peltola Motivasta. Sopimuksella tavoitellaan henkilökuljetusten alalla yhdeksän prosentin parannusta energiatehokkuuteen vuoteen 2016 mennessä. Tavoitteena on saada vähintään 80 prosenttia joukkoliikenteestä mukaan vapaaehtoiseen sopimukseen. Yritys voi liittyä sopimukseen tulostamalla internetistä liittymisasiakirjan ja toimittamalla sen allekirjoitettuna Motivaan. Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus vuosille astui voimaan elokuussa Uusi sopimus korvaa sitä edeltäneen joukkoliikenteen energiansäästösopimuksen, ja nyt myös rautatie-, metro- ja raitiovaunuliikenne kuuluvat sopimuksen piiriin. Kuva: Jari Aalto Perus- ja suoritetiedot talteen Yritykset tallentavat tietojärjestelmään liikennevälineistään kahdenlaista tietoa: perus- ja suoritetietoa. Perustietoina tallennetaan muun muassa auton merkki, kauppamalli, päästöluokka ja kokoluokka. Suoritetietoja taas ovat ajokilometrit ja energiankulutus. Tietojärjestelmästä saadaan kahdentasoisia raportteja: yrityskohtaisia ja liikennemuoto- ja -tyyppikohtaisia yhteenvetoraportteja. Yrityskohtaiset raportit, mukaan lukien koontiraportit konsernin yritysten tiedoista, on tarkoitettu vain yrityksen tai konsernin itsensä käyttöön eivätkä ulkopuoliset pääse niitä katsomaan. Yhteenvetoraporteissa on aina vähintään kolmen eri yrityksen tiedot, eli kilpailijan tietojen etsiminen tietojärjestelmästä ei ole mahdollista. Yhteenvetoraporttien avulla yritys voi verrata omia energiankulutustietojaan valtakunnallisiin keskiarvoihin. Omien perustietojensa lisäksi yritys syöttää järjestelmään tiedot tehdyistä energiatehokkuustoimenpiteistä ja niiden ajankohdista. Lisäksi järjestelmään tallennetaan kiinteistöjen energiatehokkuuslukuja ja tietoa yrityksissä käytössä olevista laatu- ja ympäristöjärjestelmistä. Yhteenvetoraporttien ansiosta on mahdollista seurata joukkoliikenteen energiansäästöä vuosina Yritykset taas voivat laatia omista tiedoistaan koostetut yritysraportit sekä kuukausi- että vuositasolla. Molemmissa voidaan verrata samanaikaisesti edellisen kauden ajanjaksoja sekä valittuja aikasarjoja. Lisäksi molemmissa raporttityypeissä tiedot saadaan luokiteltua mm. päästöluokittain, kokoluokan ja merkin sekä linja-autoliikenteestä myös maantieteellisen ELY-aluejaon mukaan. Raportit esitetään sekä taulukkomuodossa että grafiikkana. VESA PELTOLA, Motiva Uusi joukkoliikenteen tietojärjestelmä tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden verrata oman yrityksen tulosta muihin ja pyrkiä sitä kautta energiatehokkuuden ja oman tuloksen jatkuvaan parantamiseen. 10 MOTIVA XPRESS 2/2010 MOTIVA XPRESS 2/

7 Kuva: Henni Nuutinen Kuva: Kari Salonen KULUTTAJAT Viisaasti vapaa-ajalla Maria Virtasen mielestä kompostoivat käymälät ja kantovesi pitäisi nostaa takaisin kunniaan. Hänen Padasjoen Rajasaaressa sijaitseva mökkinsä pidetään talvisin kylmillään. TEKSTI: SIRPA MUSTONEN Ekotehokkuutta parantavat investoinnit voivat vähentää vapaa-ajan asumisen sähkönkulutusta ja päästöjä noin viidenneksellä. Padasjoella ja Kuhmoisissa on havahduttu käytännön tekoihin mökkeilyn ekotehokkuuden lisäämiseksi. Ekotehokas mökkeily on monen asian summa, toteaa Niiles Airola. Padasjoella ja Kuhmoisissa kokoontuu kerran kuussa Kohti hiilineutraalia kuntaa -hankkeen ryhmä (HINKU PaKu), joka on pohtinut vapaa-ajan asuntojen energiakysymyksiä käytännön kokemusten perusteella. Ryhmäläiset ovat kertoneet omasta vapaa-ajan asumisestaan ja mökkinsä lämmitysratkaisuista. Työstämme yhdessä parhaillaan mökkiläisen energiaopasta, kertoo Padasjoen ja Kuhmoisten ympäristösihteeri Maria Virtanen. Päijänteen länsirannalla arvostetaan perinteistä lämmittämistä, vaikka myös ilmalämpöpumppujen on todettu sopivan joillekin mökeille. Varaava takka ja puuhella ovat edelleen monen mieleen. Pelkässä kesäkäytössä ja talvet kylmillään olevat mökit ovat jo valmiiksi suhteellisen "ekologisia". Mökkien varustelutason laskeminen tuo säästöä, sillä silloin mökki voidaan pitää talvella kylmillään, Virtanen sanoo. Virtasen mielestä kompostoivat käymälät ja kantovesi pitäisi nostaa takaisin kunniaan. Apua mökkiläiset voisivat saada paikallisilta mökkitalkkareilta. Talkkari voisi esimerkiksi käydä lämmittämässä tulipesiä ennakkoon, ja ruokaa voisi säilyttää maakellareissa, jolloin jääkaappi ei olisi välttämätön mökkikapine. Uudenlaisiakin ratkaisuja on jo olemassa, mutta ihmisillä ei ole niistä tietoa. Mökkipakettien tarjoajien pitäisi kertoa asiakkailleen eri mahdollisuuksista jo hankintapäätösvaiheessa. Kun kunnan rakennusvalvonta saa lupapaperit, on jo usein myöhäistä antaa neuvontaa, sillä muutokset maksavat. Sanoista tekoihin HINKU PaKu -ryhmää vetävän Niiles Airolan mukaan ekotehokas mökkeily on monen tekijän summa. Mökkiläisen pitäisi kiinnittää huomiota muun muassa käyttötottumuksiinsa, rakennuksen vaippaan, energian tuottamiseen ja hukkalämmön hallintaan sekä mökkimatkoihin. Kaikesta tästä syntyy matriisi, jossa on lähes 30 x 80 tekijää. Eipä ihme, että tavallinen mökkiläinen on hämillään. Verkkosivuiltamme löytyvästä hiililaskurista voi olla apua, Airola sanoo. Energiankulutuksen vähentämisessä pääsee hyvään alkuun, kun ensin tunnistaa omat huonot tavat. Toinen askel on tehdä vihreä sähkösopimus ja seurata, mihin energiaa kuluu. Sitten voi systemaattisesti vähentää listan kärkijuttuja. Todellisuudessa hyvän mökkiläisen hiilijalanjäljestä yli 50 prosenttia tulee autoilusta mökille. Airolan mökkiä lämmittää keväisin polttopuun lisäksi SolarVenti-ilma-aurinkovaraaja. Hän on pienentänyt mökkeilynsä aiheuttamaa hiilijalanjälkeä lähes puolella muuttamalla autonsa monipolttoainekäyttöiseksi Flexifuel-autoksi. Monipolttoaineautot toimivat tavallisen 95E-bensiinin lisäksi myös E85-etanolipolttoaineella tai näiden sekoituksella. Lisäksi hän kertoo haaveilevansa omasta tuulimyllystä. Vesihuollon ongelmat Airola on ratkaissut tyhjentämällä putket talveksi. Jos mökissä kuitenkin halutaan pitää vedet, ainakin uusi mökki on mahdollista suunnitella siten, että vain vesikalusteita ja putkistoja sisältävä tekniikkatila pidetään lämpimänä talvisin. Kuva: Sirpa Mustonen Mökit kuluttavat tällä hetkellä viitisen prosenttia lämmitysenergiasta, mutta osuus on selvästi kasvamassa kakkosasuntotrendin myötä. Yhteiskunnan pitäisi reagoida tähän. Perusmökistä sähkösyöpöksi Suomessa on lähes puoli miljoonaa mökkiä. Noin 76 prosenttia niistä on liitetty sähköverkkoon. Viime vuosina vanhoja mökkejä on paljon peruskorjattu, ja niiden varuste- ja mukavuustasoa on nostettu. Monet uudet vapaa-ajan asunnot muistuttavat kooltaan ja varustelutasoltaan omakotitaloa. Metsäntutkimuslaitoksen seurantatutkimuksen mukaan mökkeilyn suosio suomalaisten keskuudessa on selvästi kasvanut ja siihen käytettyjen päivien määrä lisääntynyt. Kymmenen vuotta sitten siihen käytettiin keskimäärin 31 päivää, mutta nyt jo 38 päivää vuodessa. Vuonna 2010 mökkien sähkönkulutuksen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt ovat noin 0,25 miljoonaa tonnia eli noin viisi prosenttia kotitalouksien päästöistä. Jos kehitys jatkuu samanlaisena, päästöt puolitoistakertaistuvat vuoteen 2025 menneessä, sillä mökkien sähkönkulutus kasvaa keskimäärin nopeammin kuin kotitalouksien. Tiedot perustuvat ympäristöministeriön rahoittaman Vapaa-ajan ekotehokkuus (VA- PET) -tutkimushankkeen tuloksiin. Peruslämmityksestä vakiotehoiseen Työtehoseuran koordinoiman VAPEThankkeen mukaan keskeisiä energiansäästökeinoja talviasuttavissa mökeissä ovat siirtyminen peruslämmityksestä vakiotehoiseen lämmitykseen sekä lämmityksen etäohjaukseen ja ilmalämpöpumppujen hyödyntämiseen. Vakiotehoiseen lämmitykseen siirtymisellä tarkoitetaan sitä, että mökin lämpötila säädettäisiin aina muutama astetta ulkoilmaa korkeammalle, ei siis esimerkiksi pysyvään 5 15 asteen peruslämpöön. Peruslämmössä oleva mökki kuluttaa sähköä keskimäärin noin kilowattituntia vuodessa, kun pelkkä sähköistetty mökki kuluttaa vain noin kilowattituntia vuodessa. Vakiotehoinen lämmitys pitäisi mökin riittävän kuivana, vaikka sisälämpötila laskisikin pakkasen puolelle kylmällä ilmalla. Vakiotehoinen lämmitys on kuitenkin mahdollista vain, jos mökin vesihuolto ja kodinkoneet kestävät pakkasen. Pakkasenkestävä vesihuolto hakusessa Pakkasenkestävän vesihuollon vaihtoehtoja ovat jäätymätön, tyhjennettävä, lämmitetty järjestelmä tai niiden yhdistelmä. Toistaiseksi markkinoilla ei ole jäätymättömiä järjestelmiä, myynnissä olevien tyhjentäminen vedestä on erittäin hankalaa ja lämmitettävät vesijohdotkin ovat hintavia. Lisäksi nykyiset vesilukot ja -kalusteet sekä hanat ovat varsin pakkasarkoja ja jäätyvät helposti. Yritykset saavat helposti myytyä tavallisten asuintalojen tarvikkeita ja laitteita sekä kalliita järjestelmiä myös mökkiläisille. Siksi niillä ei ole kiinnostusta kehittää järkevämpiä ratkaisuja vapaa-ajan asunnoille, sanoo vesihuoltoa VAPET-hankkeessa tutkinut Erkki Santala Suomen ympäristökeskuksesta. Santalan mukaan rahoituksen löytyminen ekotehokkaan loma-asumisen tutkimiseen ja kehittämiseen on osoittautunut vaikeaksi, vaikka asia olisi erittäin ajankohtainen. Suuri osa vanhoista loma-asunnoista on saavuttanut peruskorjausiän, ja nyt tarvittaisiin innovatiivisia ratkaisuja niiden mukavuustason nostamiseksi fiksusti niin, ettei niitä samalla muuteta energiasyöpöiksi. MARIA VIRTANEN, , NIILES AIROLA, , ERKKI SANTALA, , Suomen ympäristökeskus Erkki Santalan mukaan yrityksillä ei ole toistaiseksi ollut kiinnostusta kehittää vapaaajan asunnoille sopivia vesihuoltolaitteita ja -järjestelmiä. Kuva: Henni Nuutinen 12 MOTIVA XPRESS 2/2010 MOTIVA XPRESS 2/

8 LIIKENTEESSÄ TEKSTI: JOCHIM DONNER LIIKENTEESSÄ E kymppi tulee oletko valmis? Kuva: Juhani Laurikko Kuvamanipulointi: Jarkko Hienonen, Poutapilvi Web Design Uusi E10-bensiini vähentää liikenteen hiilidioksidipäästöjä TEKSTI: MERVI TEPPONEN Suomi kasvattaa biopolttoaineiden osuutta tieliikenteessä EU:n päätösten mukaisesti osana ilmastonmuutoksen torjuntaa. ETANOLIN ja biokomponenttien osuus bensiinissä ja dieselissä kasvaa, autonostopäätöksiin tarvitaan nyt tarkkuutta. Ensi vuoden alusta markkinoille tulee E10-bensiini. Se sisältää 10 prosenttia etanolia, 5 prosenttia enemmän kuin nykyiset bensiinilaadut. Jopa 72 prosenttia autokannasta voi tällä hetkellä tankata tätä E10-bensiiniä. E10:tä seuraa E20 ehkä jo vuoden 2015 paikkeilla. Myös jätepohjainen E85-etanoli yleistyy. Tätä taustaa vasten autonostajan on harkittava, ostaako bensiiniauton vaiko monipolttoaineauton. Flexifuel-tekniikka mahdollistaa jopa 85 prosentin etanoliosuuden bensiiniautoissa ja on siten varteenotettava vaihtoehto. Tekniikan taustapeileissä pohditaan, millä polttoaineella tulevaisuuden autot liikkuvat. Sähkö on kompakti energiamuoto, mutta laajamittaiseen käyttöön sähköautosta ei ole. Jo yksistään jakeluverkon luominen lähes tyhjästä tulisi niin kalliiksi, ettei kukaan ole sitä halukas rakentamaan. Sama pätee myös erilaisiin kaasuihin, kuten vetyyn ja maakaasuun. Tällä hetkellä kaikki merkit viittaavat siihen, että biobensiini ja -diesel ovat ainoat järkevät vaihtoehdot. Moottoritekniikka ja polttoaineet ovat jo olemassa, enää tarvitaan kuluttajilta tahto siirtyä uusiutuvien polttoaineiden käyttäjiksi. Vuoden 2011 alussa bensiinin peruslaaduksi on tulossa enintään 10 tilavuusprosenttia etanolia sisältävä bensiini E10 edellyttäen, että tarvittavat kansalliset lainsäädäntömuutokset on tehty. Kasvava bio-osuus auttaa vähentämään liikenteen hiilidioksidipäästöjä. Tieliikenteen polttoaineita kehitetään jatkuvasti ympäristönäkökohdat huomioiden ilmastonmuutoksen hallitsemiseksi: mitä vähemmän ajettaessa syntyy CO 2 :ta (g/km), sitä parempi ympäristön kannalta. CO 2 -päästöjä voidaan vähentää esimerkiksi lisäämällä bensiiniin biokomponentteja. Suomessa liikennepolttoaineiden jakeluyhtiöille on asetettu velvoite toimittaa markkinoille määrätty osuus biopolttoaineita osana bensiiniä tai dieselpolttoainetta tai sellaisenaan. Vuonna 2010 bensiini sisältää enintään 5 tilavuusprosenttia bioetanolia tai vastaavan määrän eettereitä. Etanolipitoisuus kasvaa EU:n polttoainedirektiivi ja uusiutuvan energian käytön edistämisdirektiivi tarkoittavat käytännössä, että markkinoille tuodaan jatkossa bensiinilaatuja, joiden etanolipitoisuus on nykyistä suurempi. Mitä uudempi auto, sitä todennäköisemmin uusi E10-bensiini soveltuu siihen polttoaineeksi. Käytössä olevista bensiinikäyttöisistä autoista arviolta runsaat 70 prosenttia voi käyttää E10-bensiiniä. Niille autoille, joihin E10-bensiini ei sovellu, on edelleen tarjolla etanolipitoisuudeltaan nykyisenkaltaista bensiiniä. Uuden E10-bensiinin merkintä huoltoaseman pumpulla on näillä näkymin 95 E10 ja nykyisenkaltaisen moottoribensiinin merkintä 98 E5. Tietoa saa verkosta Motiva avasi kesän alussa verkkosivuston josta löytyy tietoa eri automerkkien ja -mallien E10-sopivuudesta. Myös auton valmistajat neuvovat asiakkaitaan asiassa. Uuden bensiinin tullessa korostuu myös auton käyttäjän vastuu ottaa selvää siitä, mitkä polttoaineet hänen ajoneuvoonsa käyvät. Sivustolla on myös muuta tietoa uuteen moottoribensiiniin liittyen. Kysymyksiä ja vastauksia -osiosta löytyy yleisluontoisia vastauksia noin pariinkymmeneen kysymykseen. Sivuilta löytyy lisäksi muun muassa linkkilista ja tiedotteita. Huoltoasemien rengaspainetempaus kesäkuussa HUOLTOASEMILLA tempaistaan kesäkuuta oikeiden rengaspaineiden puolesta ja muistutetaan niiden vaikutuksesta polttoaineenkulutukseen. Tempauksen takana ovat öljyalan energiatehokkuussopimuksessa mukana olevat liikennepolttoaineiden jakeluyhtiöt. Tempausviikon kuluessa huoltoasemilla järjestetään erilaisia tapahtumia. Asiakkaiden saataville tulee tietoa sopivien rengaspaineiden merkityksestä, ja heille voidaan myös tarjota apua rengaspaineiden tarkistamisessa. Lisätietoa saa kunkin huoltoasemaketjun verkkosivuilta. Energiatehokkuussopimus Höylä III:ssa ovat mukana jakeluyhtiöt kattavasti eli Neste, Shell, St1, SOK:n ABC-ketju, Teboil ja SEO. 14 MOTIVA XPRESS 2/2010 MOTIVA XPRESS 2/

9 LÄMMITYSJÄRJESTELMÄT TEKSTI JA KUVA: JUSSI LAITINEN Lisälämpöä AURINGOSTA Keuruulaisen kerrostalon pannuhuoneessa ei haise öljy. Sen sijaan pellettejä kilisee syöttöputkesta polttimeen parin minuutin välein. Tahti harvenee vähitellen ja syöttö lakkaa kokonaan, kun aurinko tuosta nousee ja alkaa kunnolla lämmittää, isännöitsijä Lauri Lahtinen sanoo keväisenä aamuna jyhkeän pellettikattilan äärellä. Pelletti- ja aurinkolämmitys otettiin käyttöön vuonna Järjestelmä on kerrostaloissa ainoa laatuaan Suomessa. Lämmitys on optimoitu niin, että pellettikattilan tietokone seuraa koko ajan aurinkokeräimistä tulevan veden lämpötilaa. Poltin sammuu, kun vesi on riittävän lämmintä. Pelletti-aurinko-yhdistelmä voitti selvästi hintavertailun, kun osakkeenomistajat vertailivat vaihtoehtoja vanhentuneelle öljylämmitykselle. Maalämpö ja kaukolämpö jäivät toiseksi. Euro oli konsulttina. Mutta monet asukkaat vaativat myös ympäristöystävällistä järjestelmää, Lahtinen sanoo. Valinta oli helppo, kun halvin vaihtoehto oli myös ekologinen. Talon katolla auringossa kimaltelee komea rivi tyhjiöputkikeräimiä. Putket ovat pinnalta viileitä, mutta sisältä kiehuvan kuumia. Ne tuottavat arviolta 15 megawattituntia lämpöenergiaa vuodessa. Kolmen kuukauden ajan 40 asunnon lämmin vesi ja kylpyhuoneiden lämmitys saadaan ilmaiseksi auringosta, Lahtinen sanoo tyytyväisenä. Jos asuisin omakotitalossa aurinkoisella paikalla, laittaisin ilman muuta samanlaisen systeemin. Auringosta ilmaista energiaa Pelletti-aurinko-hybridi löytyy muutamasta sadasta omakotitalosta Suomessa, sanoo Pellettienergiayhdistyksen toiminnanjohtaja Hannes Tuohiniitty. Luultavasti järjestelmä yleistyy. Uusissa taloissa suositaan nyt varsinkin aurinkokeräimien ja pellettitakan yhdistelmää. Takka on halvempi kuin varsinainen pellettikattila. Joensuussa asuva sveitsiläis-suomalainen Franz Schnider asensi pellettikattilan ja aurinkolämmön yhdistelmän uuteen taloonsa jo vuonna Harvoilla Suomessa on asiasta yhtä pitkä kokemus. Valitsisiko hän nyt saman systeemin? Kyllä. Ongelmia on ollut vain silloin, kun Pelletin ja aurinkolämmön yhdistelmä saa kehuja käyttäjiltä. Edullinen ja ekologinen hybridi toimii kerrosja omakotitalossa. pelletti on ollut huonolaatuista. Aurinkojärjestelmä antaa ilmaista energiaa eikä vaadi huoltoa. Vain kiertoveden paineita pitää tarkkailla, Schnider sanoo. Talossa on 245 neliötä. Pellettejä kuluu seitsemän tonnia vuodessa. Kattila ja aurinkokeräimet on liitetty samaan litran varaajaan. Investointi oli aika iso, mutta maalämpö olisi maksanut enemmän. Kustannusten lisäksi ympäristöasiat vaikuttivat valintaan, Schnider sanoo. Kaukolämpö ei houkuttele Kun rovaniemeläinen Jyrki Riipi laajensi "mummonmökkiään", laajennusosaan tuli vesikiertoiseen lattialämmitykseen kytketty pellettitakka ja käytettynä ostetut tasokeräimet. Takkaan menee kerralla noin 40 kiloa pellettiä. Se riittää talvella pariksi vuorokaudeksi. Tulipesä sammuu automaattisesti, kun keräimistä tulee lämmintä vettä. Aurinkoa riittää napapiirilläkin, Riipi sanoo. Lisäksi talossa on ilmalämpöpumppu ja tavallinen klapitakka. Seuraavaksi voisi harkita ilma-vesilämpöpumppua, vesikiertoista puutakkaa tai maalämpöä, Riipi kertoo. Prosessi kuvastaa mainiosti uudenlaista hybridiajattelua: rakennuksen lämmitys ei enää ole yksi pysyvä järjestelmä vaan muuttuva kokonaisuus, joka rakennetaan pala kerrallaan. Riipi kertoo valinneensa pelletti-aurinko-yhdistelmän juuri siksi, että siihen on helppo liittää uusia osia. Ennen talossa oli suora sähkölämmitys, josta Riipi halusi luopua kovien käyttökustannusten takia. Talon vierestä kulkee myös kaukolämpöputki, mutta toistaiseksi kaukolämpö ei ole pärjännyt hintavertailussa. Se taitaisi olla myös liian helppo vaihtoehto miehelle, joka mielellään virittelee taloteknisiä laitteita omin käsin. Helppo ja halpa käyttää Tammisaaressa asuva Thomas Bergman sanoo löytäneensä monta hyvää syytä valita pelletti-aurinko-yhdistelmä. Sähkön hinta nousee varmasti paljon lähivuosina. Aurinkokeräimet olivat itsestään selvä juttu, koska niistä saa ilmaista energiaa. Investointi oli kilpailukykyinen, ja - Kolmen kuukauden ajan 40 asunnon lämmin vesi ja kylpyhuoneiden lämmitys saadaan ilmaiseksi auringosta, Lauri Lahtinen sanoo. PELLETTIENERGIAYHDISTYKSEN Hannes Tuohiniitty antaa neuvoja niille, jotka harkitsevat pelletti-aurinkolämmitystä: Kannattaa ostaa avaimet käteen - paketti, eli kaikki laitteet samalta firmalta. Ohjaus pitää toteuttaa niin, että pellettikattila sammuu silloin, kun aurinkolämpöä tulee tarpeeksi. Tarvitaan riittävän iso varaaja, jossa on useita lämmönsiirtokierukoita ja pystyjakauma, eli keräinten lämpö ohjataan varaajan alaosaan, pellettikattilan lämpö yläosaan. Motivan ja Suomen Pellettienergiayhdistyksen pellettipuhelin palvelee arkisin klo 9 15 numerossa Vaikuttavia numeroita KEURUUN Ylä-Kivelästä tuli 2008 ensimmäinen pelletti-aurinko-kerrostalo Suomessa. Se sai samana vuonna Vuoden taloyhtiöteko-palkinnon. Isännöitsijä Lauri Lahtinen on pitänyt tarkkaa kirjaa tärkeistä numeroista: Koko investointi Valtion avustus energiatuki Maksettavaksi jäi (pelletti aurinko ) Öljynkulutus vuonna 2007 oli litraa, mikä maksaisi nykyhinnoilla euroa vuodessa. Pellettiä vuonna 2009 kului 72,5 tonnia, eli euroa vuodessa. Lämmityskulut ovat siis nyt alle puolet öljyyn verrattuna. Investointi maksanee itsensä takaisin 5 6 vuodessa. Talon hiilijälki putosi noin 115 tonnia vuodessa, kun öljy jäi pois. Miksei näitä taloja ole enemmän? Monissa kohteissa asia on työn alla, mutta päätökset ovat avustuspolitiikasta kiinni, Keuruun järjestelmän toimittaneen KSM Lämpötekniikan toimitusjohtaja Jussi Päivike sanoo. Päivikkeen mukaan uusiutuvan energian tukipolitiikka on Suomessa lyhytjänteistä ja poukkoilevaa. Taloyhtiöt eivät uskalla tehdä investointeja vaan jäävät odottamaan, mitä seuraavaksi tulee. Suomessa on tuhansia 1970-luvun kerrostaloja, joissa öljylämmitys vetää viimeisiään, Päivike muistuttaa. (Laskelmien oletukset: Kevytöljyn hinta 0,75 senttiä/litra. Pelletin hinta 200 euroa/tonni. Öljyn päästökerroin 267 g CO 2 /kwh. Yksi kwh = 0,1 l öljyä.) pellettivarastolle löytyi helposti paikka, Bergman luettelee. Valintaa helpotti, että pellettikattila tuli kaverilta sopuhintaan. Vuonna 2009 rakennetussa talossa on 140 neliötä. Ensimmäinen neljän tonnin pellettisatsi kesti 14 kuukautta. Jos pelletin hinta on 200 euroa tonni, vuoden lämmityskustannuksiksi tulee alle 800 euroa. Pelletin menekkiä alentaa järjestelmän optimointi. Illalla kattila tarkistaa, paljonko aurinko on lämmittänyt ja syttyy vain tarvittaessa, Bergman selittää tyytyväisenä. Lisälämpöä tulee erikoisesta puolivaraavasta takasta, joka lämmittää samalla seinän toisella puolella olevan kiukaan. Yksi asia näyttää yhdistävän pelletti-aurinko-hybridin käyttäjiä: kaikki ihmettelevät, miksi järjestelmä on niin harvinainen. Tuohiniityn mukaan Pellettienergiayhdistys ja ympäristöministeriö ovat alustavasti suunnitelleet hanketta, jossa hybridin mahdollisuuksia tutkittaisiin. 16 MOTIVA XPRESS 2/2010 MOTIVA XPRESS 2/

10 UUSIUTUVA ENERGIA TEKSTI: IIRIS LAPPALAINEN UUSIUTUVA ENERGIA Bioenergian puolestapuhuja Juha Rautanen on ollut kehittämässä Motivan uusiutuvan energian työtä ja bioenergiaverkostoja toistakymmentä vuotta. Pellettien käytön laajentumisella olisi paljon hallituksen äskettäin julkistamia virallisia energiatavoitteita suuremmat mahdollisuudet, arvelee Motivan johtava asiantuntija Juha Rautanen. Pellettilämmitys olisi ilman muuta suositeltava ratkaisu suomalaisiin koteihin ja pkteollisuudenkin lämmöntuottoon, Rautanen sanoo painokkaasti. Bioenergian käytön edistämisestä innostunutta asiantuntijaa kiinnostaa erityisesti puupolttoaineen kotimaisuus ja sitä kautta huoltovarmuus. Tosin taloudellinen lama vaikutti viime vuonna siihen, että Suomessa tuotettiin alle tonnia pellettejä. Palattiin lähes kolmen vuoden takaisiin lukuihin. Vientikin supistui vastaavasti ja toisaalta Suomeen tuotiin Tullihallituksen ennakkotiedon mukaan tonnia pellettejä lähinnä Venäjältä. Meillä tarvittaisiin pellettilämmityksen tueksi markkinaehtoinen pellettiohjelma. Siihen suuntaan olemme yrittäneet toimia yhteistyössä Suomen Pellettienergiayhdistyksen kanssa. Pitäisi kyetä määrätietoisemmin suuntaamaan alan yritysten, pellettien, laitevalmistajien ja -myyjien näkyvyyttä, jotta pellettilämmitys nousisi aktiivisesti esiin hyvänä vaihtoehtona. Lämpöä puusta Rautasella on työviikkoja haastattelua tehtäessä jäljellä enää kaksi ennen eläkevuosia. Motivassa on vierähtänyt 12 kiinnostavaa vuotta. Aloitin vuonna 1998, jolloin kauppa- ja teollisuusministeriö oli lisännyt energiansäästön palvelukeskus Motivan tilaukseen uusiutuvan energian. Työkentäksi bioenergian puolella määriteltiin pien- ja keskisuuri käyttö. Vuonna 1999 alkoi puuenergianeuvojien koulutus Jyväskylän ja Satakunnan ammattikorkeakoulujen kanssa. Neuvojia koulutettiin seuraavina vuosina myös Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa. Koulutuksen sai yhteensä yli 200 neuvojaa. Puuenergianeuvojien samoin kuin puulämpöä myyvien lämpöyrittäjien työtä on pyritty tukemaan erilaisten materiaalien ja vuosittaisten koulutustilaisuuksien muodossa. Näiden verkostojen kehittäminen ja ylläpito ovat olleet Rautasen työssä tärkeässä roolissa. Pellettien kehittämisnäkymiä Pelletit tulivat muun bioenergian ohessa mukaan Motivan työhön heti alussa, sillä pellettien tuotanto oli alkanut Suomessa samoihin aikoihin. Motiva järjesti ensimmäisen pellettiseminaarin Helsingissä vuonna Juha muistelee, miten hän oli kutsunut seminaariin Itävallan pellettienergiayhdistyksen puheenjohtajan Christian Rakosin. Hän ei sillä kertaa päässyt Suomeen asti mutta lähetti esityksensä, jonka Rautanen esitti hänen puolestaan. Itävallassa oli tehty ennen pellettilämmityksen buumia virheitä, joista Rakos halusi kertoa suomalaisille, jotta ne voitaisiin välttää. Ihan ensimmäisinä ongelmina pienlaitteissa olivat Itävallassa ja myöhemmin valitettavasti myös Suomessa pellettien laatuun liittyvät. Myös laitteiston yhteensopivuudessa oli meillä aluksi samanlaisia ongelmia. Pellettikattilan täytyy olla suunniteltu pelleteille. Järjestelmä toimii kitkatta, kun poltin Kuva: Kimmo Haimi ja kattila ovat hyvin integroidut. Myös pelletin laatu, saatavuus ja kilpailukykyinen hinta ovat tärkeitä tekijöitä pellettien voittokulussa, Rautanen tiivistää. Suomen energiapolitiikka selittää pellettien edistymisen eroja Itävaltaan ja naapurimaahan Ruotsiinkin nähden. Meillä ei ole annettu kotitalouksille sellaista vahvaa tukea kuin Itävallassa tai Ruotsissa. Ajatuksena on ollut, että uudet lämmitystavat leviävät markkinoiden kehittyessä. Varmasti olisi tarvittu jotain voimakkaampaa sysäystä. Ei tilannetta kuitenkaan ole kokonaan menetetty. Neuvoisin edelleen toimimaan aktiivisesti tälläkin saralla. Hybridiratkaisut siis sellaiset, joissa on yhdistetty useita eri uusiutuvan energian lämmitystapoja ovat varmasti tulevaisuuden kestäviä vaihtoehtoja. Myös pellettien varastointia pitäisi kehittää. Olen ehdottomasti maanalaisen säiliön kannalla. Niitä ratkaisuja pitäisi edelleen työstää. Kuva: Olavi Alatalo/Vastavalo Vastatuulen murtajia tarvitaan TEKSTI: IIRIS LAPPALAINEN Tuulivoima on monen mielestä hyvä asia periaatteellisella tasolla, mutta käytännössä rakentamishankkeet viivästyvät monestakin syystä. Suomi on tuulivoimarakentamisen hännänhuippuja Euroopassa. Edes uudet asetetut tavoitteet eivät nosta meitä 18. sijaa korkeammalle tasolle EU-kumppaneiden joukossa. Niidenkin saavuttaminen näyttää vaikealta, sillä kaavoitus- ja lupamenettelyt sekä niihin liittyvät ympäristövaikutusten arvioinnit vievät paljon aikaa. Myöskään tukijärjestelmää ei ole vielä lyöty lopullisesti lukkoon. Tuulivoiman tulevaisuutta Suomessa ja Euroopassa pohdittiin Tuulivoima seminaarissa Helsingissä toukokuussa. Suomi on iso maa. Tavoitteen mukaisen 700 tuulivoimalan rakentamiseen tarvitaan 200 neliökilometrin alue eli likimain Helsingin pinta-ala. Kyseessä on valtakunnallisesti ajateltuna suhteellisen pieni alue, joten keskustelu tuulivoiman haitoista tästä näkökulmasta katsoen on hämmästyttävää, sanoo ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka seminaarissa. Pokka lupaa, että ministeriö ryhtyy uudistamaan syksyllä tuulivoimarakentamista koskevaa ohjeistusta. Käytännöt kuntatasolla ovat kovasti vaihdelleet, ja ala odottaakin selkeyttä menettelyihin. Niin kauan kuin maakuntakaavat ovat vielä kesken, vastuu kaavoituksesta siirtyy kuntiin. Ministeriö vakuuttaa, että kuntakaavoihin tuulivoimarakentamiseen sopivia alueita voidaan merkitä ilman maakuntakaavaakin. Näin ei kuitenkaan yleensä menetellä. Ministeriö on nyt osoittanut lähes kaikille maakuntien liitoille rahoitusta kaavoja varten tehtäviin selvityksiin. Yhteistä tahtoa tarvitaan Kaavoitus ei olekaan alan ainoa ongelma. Nyt odotetaan vielä jännityksellä, kuinka tuulivoimarakentamisen tukemiseksi suunniteltu syöttötariffijärjestelmä etenee valtion hallinnossa. Myös lupa-asiat ovat ongelmallisia. Johtaja Tuulivoimasta verkossa Toukokuussa avattu uusi tuulivoimarakentamisen tietolähde, jonka Motiva on julkaissut yhteistyössä ympäristöministeriön, Energiateollisuus ry:n, työja elinkeinoministeriön ja Suomen Tuulivoimayhdistys ry:n kanssa. Se on tehty ensisijaisesti auttamaan eri toimijoita lupa- ja kaavoitusmenettelyissä sekä lisäämään tietoa tuulivoiman ympäristövaikutuksista. Tuulivoiman kartoituksen tietosivusto ja yhteys internet-kartta-aineistoon, josta löytyy tuulisuustiedot mallinnettuna koko Suomen alueelta. Suomen tuulivoimayhdistyksen ja Motivan yhteisesti tuottama tuulivoimasta kertova monipuolinen tietosivusto. Heli Rissanen wpd Finland Oy:stä valottaa tuulivoimarakentamisen lupahakemusten ongelmakohtia Suomessa. Yhtiömme toimii yhteensä 20 maassa Euroopassa ja Amerikassa. Teimme yhtiön sisäisen gallupin, jossa oli mukana Suomi, Ruotsi, Saksa, Espanja, Italia, Puola, Bulgaria, Kanada ja Etelä-Amerikka. Saimme tuloksen, jonka mukaan Suomessa ympäristövaikutusten arviointeihin ja lupamenettelyihin kuluu jopa neljä vuotta. Muihin maihin nähden meillä luvan saamiseen kuluu aikaa jopa kaksinkertaisesti. Suomessa luvan hankkiminen on kaksivaiheisen ja kaiken kattavan ympäristövaikutusten arvioinnin vuoksi myös yksiselitteisesti kalleinta. Voin kokemuksesta sanoa, että tuulivoiman ympäristövaikutusten arviointi on paljon raskaampi prosessi kuin suuren terästehtaan rakentamiseen liittyvä, Rissanen vahvistaa. Kansliapäällikkö Pokka peräänkuuluttaa yhteistä tahtoa ja talkoohenkeä. Tuulivoiman suhteen meidän kannattaa puhaltaa yhteen hiileen. Mielestäni ongelmia on liioiteltu, vaikka totta on sekin, että haitatonta energiantuotantomuotoa ei ole. Juha Rautanen on tarttunut jo oman sukunsa historian penkomiseen Suomessa, Saksassa ja eteläisessä Afrikassa. Mutta uusia näkökulmia pitkän linjan bioenergiaosaajalle myös ammattiasioihin avautuu varmasti eläkepäivinä. 18 MOTIVA XPRESS 2/2010 MOTIVA XPRESS 2/

11 KURJENMIEKKA KYTKENNÄT Onni yksillä, kesä kaikilla X P R E S S WWF julkaisi kesän korvalla Onnellisuuspoliittisen manifestin. Sen mukaan kaikinpuolinen hyvinvointi on mahdollista, kun ihmisten onnellisuus otetaan politiikan teon tavoitteeksi. Manifestin toivotaan olevan lähtölaukaus prosessille, jossa poliittiset päättäjät ja ihmiset laajemminkin ryhtyvät pohtimaan, mihin kehitystä suunnataan jatkossa. Elämän laadun ja hyvinvoinnin parantaminen olisi siis paras keino pysäyttää luonnonvarojen hupeneminen. I V A M O T I E K K A K U R J E N M ***** MUTTA mitä onkaan onni? Mikä meidät tekee onnelliseksi? Moni tuntee itsensä onnelliseksi käynnistäessään aamulla uuden autonsa, minä puolestani puhkun intoa kun nousen polkupyöräni satulaan tai kävelen bussipysäkille kuunnellen linnunlaulua. Minä rakastan kaupungin villejä pusikoita, ystäväni nauttii vasta sitten, kun viimeisetkin kaupungin metsät on muutettu hoidetuiksi puistoiksi. Voinko sanoa, että hänen onnensa ei ole oikein? ***** SITTEN on vielä vaikeampia asioita, joita yritetään ratkoa esimerkiksi kaupungin päättävissä elimissä. Talven mittaan jouduin useamman kerran liukastelemaan Hämeentien varresta kohti Ilmatieteen laitosta Kumpulan mäellä. Kumpulan kampusalueella opiskelee ja työskentelee päivittäin yli henkilöä. Ensin rakennettiin uudet hienot laitokset ja sitten huomattiin, että joukkoliikennettä reitteineen ei oikein oltu loppuun asti ajateltu. Asemakaavaan tosin oli tehty varaus joukkoliikennekadulle. Moni on arvostellut sitä, että kampusalue on liikenteellisesti hankalassa paikassa. Se jää juna-, raitiotie-, bussi- ja jopa henkilöautoyhteyksien väliin. Nyttemmin kaksi bussilinjaa liikennöi kampusalueen kautta. Se ei kuitenkaan riitä. ***** KIISTELY siitä, mistä kautta Kumpulan kampuksen joukkoliikenne pitäisi järjestää, on jatkunut jo vuosia. Kumpulalaiset vastustavat joukkoliikennekadun rakentamista Pasilaan päin Kumpulan läpi. Paikallinen seura on ehdottanut vaihtoehtoista reittiä entisen satamaradan pengertä pitkin Vallilanlaaksossa. Mutta siellä on yksi onnellisten yhteisö: siirtolapuutarha. Sen kesäasukkaat vastustavat joukkoliikenteen linjaamista laakson läpi. Arvokas kulttuurimaisema, puistoalueen rauha ja helpot kevyen liikenteen yhteydet tuhoutuisivat heidän mukaansa kadun rakentamisen myötä. Paineet rakentaa tehokas joukkoliikenne läpi laakson kasvavat. Vallilasta itään sijoittuu entisen sataman alueelle rakennettava asukkaan Kalasatama. Sieltä on saatava nopea joukkoliikenneyhteys Pasilaan, ja se näyttäisi kulkevan juuri laakson poikki. Samalla Kumpulan kampuksenkin poikittaiset liikenneyhteydet paranisivat. Vallilanlaakson siirtolapuutarhalaisten rauha heidän onnensa olisi siis uhattuna, ja Kumpulan asuinalueen rauha säilyisi. Kumpi onni painaa enemmän, jää nähtäväksi. ***** ONNEKSI ihminen on sopeutuvainen. Mutta onnen ottaminen päätöksenteon pohjaksi, kuulostaa minusta siltä kuin joku haluaisi määrätä, mitä onni on. Sellaista on eri puolilla maailmaa kokeiltu, huonoin tuloksin Parhaat keinot käyttöön Energiatodistustieto muistiin BUILD UP -portaali keskittyy rakennusten energiatehokkuuteen. Tärkeimpänä tavoitteena on vähentää rakennusten energiankulutusta koko Euroopassa siirtämällä parhaat käytännöt markkinoille ja edistämällä niiden käyttöönottoa. Sivustolla on myös runsaasti tietoa rakennuksia koskevasta EU:n energiapolitiikasta ja lainsäädännöstä. Interaktiivisen portaalin avulla on mahdollista jakaa tietoa, ohjeita, työkaluja ja esimerkkejä energiaa säästävistä toimista Euroopassa. YMPÄRISTÖMINIS- TERIÖ on aloittanut keväällä tiedon keruun energiatodistuksista. Sitä varten on perustettu seurantajärjestelmä, johon kerätään tietoja sekä uusista että olemassa olevista rakennuksista. Uusista rakennuksista on kevään aikana pyydetty tietoja kuntien rakennusvalvonnoilta ja olemassa olevista kohteista erillisten energiatodistusten antajilta. Järjestelmässä seurataan energiatodistusten määriä sekä rakennustyypeittäin että energialuokittain, myös kohteiden rakennustilavuudet ja bruttoneliöt pyydetään ilmoittamaan. Olemassa olevien rakennusten kohdalla on pyydetty tietoja myös todistusten hinnoittelusta. Tietoja energiatodistuksista voidaan syöttää seurantajärjestelmään jatkuvasti. Ympäristöministeriö pyytää jatkossa tiedot vähintään kahdesti vuodessa. Energiatodistusten seuranta perustuu lakiin energiatodistuksista, jossa säädetään myös energiatodistusten arkistointi niiden laatijoiden ja kuntien rakennusvalvontaviranomaisten velvollisuudeksi. MAARIT HAAKANA, ympäristöministeriö Kuva: Rakennustieto Oy TEKSTI: KIMMO RAUTIAINEN Rakennukset aiheuttavat merkittävän osan Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Uudisrakennuksista tulee säädösohjauksella yhä energiatehokkaampia ja kysyntä energiatehokkuutta parantaviin korjauksiin kasvaa jatkuvasti. Tällä alueella on tapahtunut viime vuosina paljon, ja juuri ilmestynyt Energia- ja ekologiakäsikirja - Suunnittelu ja rakentaminen toimii kokoavana hakuteoksena. Se on myös lajissaan ainoa. Kirja on suunnattu ensisijaisesti rakennusalan päättäjille, suunnittelijoille ja kiinteistönhoitajille, mutta se soveltuu myös oppikirjaksi. Rakennusten energiankulutus muodostuu suuresta joukosta eri tekijöitä, jotka on käsitelty kirjassa havainnollisesti. Energiatehokkuuteen vaikuttaa eristämisen lisäksi moni muu seikka, kuten rakennuksen muoto ja tilankäyttö. Kaikissa rakennuksissa tarvitaan talotekniikkaa huolehtimaan sisäolosuhteista. Suunnittelusta valintoihin Suomen oloissa jopa passiivitalot tarvitsevat lämmitysjärjestelmän, ja kirjassa käsitellään myös energiantuotannon suunnittelua. On ilahduttavaa, että kirjassa on otettu kantaa myös yhdyskuntasuunnitteluun, sillä se vaikuttaa esimerkiksi liikkumistarpeeseen. Kirjassa esitellään rakennustyypeittäin uudisrakennusten energiatehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä, jotka voidaan jo suunnitteluvaiheessa ottaa huomioon. Asuinrakennuksissa on huomioitava hieman eri asioita kuin toimistorakennuksissa, palvelurakennuksissa tai vaikkapa teollisuusrakennuksissa. Korjausrakentaminen on uudisrakentamista monimutkaisempaa ja kirjassa esitellään paitsi energiatehokuutta parantavia toimenpiteitä niin myös Markku Lappalainen on kirjoittanut useita kirjoja rakennusten energiansäästöstä. Uusin teos soveltuu myös oppikirjaksi. Ekotehoa rakentamiseen suunnitteluvaihetta ja perusselvitysten tekoa. Suunnittelupöydällä tehdään isoja päätöksiä, jotka vaikuttavat energiatehokkuuteen. Energiaa kuluu rakentamisessa ja sitä on sitoutunut rakennustuotteisiin. Kirjan viimeinen luku antaa myös vinkkejä yksilön vaikutusmahdollisuuksista. Siinä lähdetään liikkeelle asennemuutoksesta, joka tarvitaan ekologisemman elämäntavan omaksumiseen. Rakennustieto Oy:n kustantaman kirjan on kirjoittanut tekniikan tohtori, arkkitehti, RT-kortiston päätoimittaja Markku Lappalainen. Hän on kirjoittanut useita kirjoja rakennusten energiatehokkuudesta ja on toimittanut SAFAn rakentamisen Energiakäsikirjan vuonna Energia- ja ekologiakäsikirja suunnittelu ja rakentaminen. Markku Lappalainen. Rakennustieto Oy, 200 s MOTIVA XPRESS 2/2010 MOTIVA XPRESS 2/

12 Kuva: Tiina Haapalahti KYTKENNÄT Tokaluokkalaiset ovat tulevaisuuden päättäjiä TEKSTI: SIRPA MUSTONEN Jämsän Aluelämpö Oy on tukenut Tokaluokkalaisten Energiansäästöviikkoa alusta alkaen eli vuodesta Vuosien varrella kaukolämpöön ja yhtiöön on tutustunut jo yli koululaista Jämsässä. Jämsän Aluelämmön toimitusjohtaja Kari Laakso muistelee, kuinka innostui säästöviikosta vuonna 1996, kun hänen oma nuorempi poikansa sattui juuri silloin olemaan toisella luokalla. Sen jälkeen yhtiössä onkin vieraillut jo yli tokaluokkalaista. Kaikki alueen tokat, noin parikymmentä luokkaa ja runsaat 250 oppilasta, ovat vuosittain tulleet kyläilemään säästöviikon aikana. Pidän jokaiselle luokalle eräänlaisen oppitunnin. Tarjoamme myös limsat ja munkit sekä tutustumme tekniikkaamme valvomossa. Ryhmiä käy keskimäärin 3 4 päivässä koko säästöviikon ajan, joten juuri muuta ei silloin ehdi tehdäkään. Vierailu meillä on tokaluokkalaisille säästöviikon kohokohta, Laakso sanoo. Laulut raikumaan paikallisradioon Jämsän Aluelämpö on kustantanut kaikille alueensa tokaluokkalaisille Lasten Keskuksen julkaisemat Hei kaikki toimii! -aineistot, jotka sisältävät muun muassa Lasten energiakirjan, diplomin ja väijykortin sekä opettajien materiaalin. Uutuutena paketissa on tänä vuonna rintanappi ja energialauluäänite, joka sisältää myös laulujen karaokeversiot ja nuotit. Energia-asioita käydään kouluissa läpi aineiston avulla. Minusta energiansäästöviikkoa kannattaa ehdottomasti viettää. Lapset ovat olleet tavattoman innostuneita asiasta ja etsivät energiatuhlareita väijykortin avulla. Tokaluokkalaiset ovat hyvin vastaanottavassa iässä ja viisaina lapsina kasvattavat myös vanhempiaan, Laakso toteaa. Kilpailulla näkyvyyttä Säästöviikko huipentuu kilpailuun, johon tokaluokat voivat lähettää töitään. Tukijayhtiöt järjestävät kilpailun alueensa kouluille. Alueelliset voittajatyöt osallistuvat valtakunnalliseen kilpailuun, jonka pääpalkintona on opintomatka Helsinkiin. Olemme muutaman kerran järjestäneet energiakilpailun ja Korven koulu taisi yhtenä vuonna päästä valtakunnan kilpailussa toiseksi. Kustansimme silloin luokalle retken Ähtärin eläinpuistoon ja Minisuomeen. Toiselle hyvin menestyneelle luokalle kustansimme luokkaretken Jyväskylään. Laakson mielestä säästöviikon viettäminen on pitkäjänteistä yhteiskuntavastuun kantamista, joka samalla rakentaa positiivista julkisuuskuvaa koko kaukolämpöalalle. Kaikille meillä käyneille koululaisille jää uskoakseni myönteinen mielikuva meistä. Tällä voi olla alan kannalta merkitystä silloin, kun nämä tokaluokkalaiset tulevaisuudessa meidän jälkeemme päättävät asioista. KARI LAAKSO, , jamsanaluelampo.fi, Jämsän Aluelämpö Oy Suhdanneluonteiset energia-avustukset SUHDANNELUONTEISIA energia-avustuksia kerros- ja rivitalojen korjauksiin voi hakea korjattavan kohteen sijaintikunnasta. Hakuaika päättyy 17. syyskuuta. Korkeintaan 15 prosentin avustusta voi hakea yhteisö, jolla on omistuksessaan ympärivuotisessa asuinkäytössä vähintään kahden asunnon rakennus. Avustusta haetaan erikseen uusiutuvan energian käyttöönotolle. Samalla hakijalla voi siten olla kaksi eri hakemusta: uusiutuvan energian käyttö ja muut toimenpiteet. Hakemukseen on liitettävä kopiot urakkasopimuksen tai muun sopimusasiakirjan sivuista, jotka koskevat töiden aloittamisajankohtaa, urakkahintaa ja sopimusosapuolia Y-tunnuksineen. Työt on aloitettava viimeistään 31. joulukuuta, ja ne on toteutettava vuoden 2011 loppuun mennessä. Kunnat hakevat avustusvaltuutta ARAlta hakuajan päätyttyä 1. lokakuuta mennessä ja tekevät sen jälkeen avustuspäätökset. ARA päättää kuntien ja kuntayhtymien omista avustushakemuksista. Lisätietoja avustuksesta saa kunnasta. Hakulomakkeet löytyvät ARAn verkkosivuilta. Viileetä tietoa kaupalle KESÄN ja lämpimien säiden myötä päivittäiskauppojen kylmäntarve kasvaa. Kylmäjärjestelmä vie monesti jopa puolet kaupan sähkönkulutuksesta. KYTE kylmää tehokkaasti -analyysin avulla kauppojen kylmäntuotannon energiakulutuksesta voidaan nipistää jopa neljännes. Tietoa menetelmästä ja kaupan kylmälaitteiden energiatehokkaasta käytöstä tarjoillaan Motivan esitteessä Kylmää tehokkaasti päivittäistavarakaupalle. Talviurheiluun uutta tehokkuutta ENERGIATEHOKKUUTTA lisäämällä suuri hiihtokeskus voi säästää jopa kymmeniätuhansia euroja vuodessa. Tehostamis- ja säästövinkit on koottu uunituoreeseen Energiatehokas hiihtokeskus -oppaaseen. Motivan koordinoima yhteistyöhanke on lisännyt hiihtokeskusyritysten tietoisuutta siitä, mihin energiaa kuluu ja miten yritykset voivat tehostaa sen käyttöä. Hiihtokeskuksessa tarvitaan energiaa rinteiden lumetukseen ja kunnossapitoon, hisseihin, valaistukseen sekä huolto- ja palvelurakennuksiin. Seuranta on elintärkeää turhan kulutuksen kitkemiseksi. Uusi opas on kaikkien suomalaisten hiihtokeskusten käytettävissä. Ne palvelevat yhteensä noin 1,2 miljoonaa laskettelijaa, jotka viettävät rinteessä vuoden aikana likimain kolme miljoonaa laskettelupäivää. Yhden henkilön laskettelupäivän aikana kuluu noin 20 kilowattituntia. Yhteishankkeen ovat rahoittaneet työ- ja elinkeinoministeriö, Suomen Hiihtokeskusyhdistys ry sekä toimialan yritykset. Projekti tukee elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen toteuttamista matkailu- ja ravintola-alalla. SARI TOLLET, , Suomen Hiihtokeskusyhdistys ry JUHA PAKARINEN, Motiva Julkaisija: Motiva Oy Urho Kekkosen katu 4 6 A Postiosoite: PL 489, HELSINKI Puh , faksi Puolueettomalle asiantuntemukselle on kysyntää MOTIVAN asiantuntijat olivat vuonna 2009 mukana monessa laajassa hankkeessa kehittämässä mm. valtakunnallista kuluttajaneuvonnan arkkitehtuuria ja selvittämässä Suomen tulevia energiatehokkuustoimia työ- ja elinkeinoministeriön toimikunnassa. Energianeuvonta käynnistyi viidellä toimialalla, maatiloille syntyi oma energiatehokkuussopimus ja kotitalouksille kehitettiin oma Tee se itse -katselmusmalli. Energia- ja materiaalitehokkuus ja uusiutuva energia nousivat usein otsikoihin vuoden mittaan. Motiva menestyi myös taloudellisesti. Vuoden 2009 liikevaihto oli 5,9 miljoonaa euroa. Suurin asiakkaamme on työ- ja elinkeinoministeriö. Vuoden lopussa työntekijöitä oli 41. Viime vuoden tulokset on koottu Motivan vuoden 2009 vuosikatsaukseen, joka on tuotettu suomeksi ja englanniksi. Vuosikatsaus sekä tilinpäätös tiedot löytyvät myös verkkosivuiltamme. Motiva asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä. Toimitus: Päätoimittaja: Iiris Lappalainen Viestintäjohtaja: Jochim Donner Toimitussihteeri: Sirpa Mustonen Toimitus: Jari Aalto, Kirsi-Maaria Forssell, Minna Mattsson, Suvi Salmela Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Lehden kortilla tai puh Julkaisutilaukset myös sähköpostilla Motiva Xpress ilmestyy 4 kertaa vuodessa. MX 3/10 ilmestyy lokakuussa. Vuosikerta: Maksuton Painos: Paino: Erweko Painotuote Oy Taitto: Mainostoimisto Grafex Oy Johto ja hallinto Jouko Kinnunen Pirjo Jakobsson Mirva Kulju Jenni Tuomola* Energiatehokkuus teollisuus Hille Hyytiä Pekka Ahtila Pertti Koski Elina Laine Minna Mattsson* Juha Pakarinen Pyry Penttinen Energiatehokkuus palvelut ja kuluttajat Seppo Silvonen Kirsi-Maaria Forssell* Tapio Jalo Antti Kokkonen Päivi Laitila Irmeli Mikkonen Vesa Peltola Okariina Rauta Kimmo Rautiainen Johanna Taskinen MATERIAALITEHOKKUUS Henrik Österlund Isa-Maria Bergman Paula Eskola Suvi Salmela* Uusiutuva energia Timo Määttä Olli Laitinen Iiris Lappalainen* Elina Ojala Vaikutusten arviointi Ulla Suomi Saara Elväs Lea Gynther Ritva Isohella Viestintä Jochim Donner Jari Aalto Nina Alsi Kirsi Gimishanov Sirpa Mustonen MOTIVA SERVICES OY Osmo Nojonen * kuuluvat myös viestintätiimiin sähköpostit: Lehden tietoja lainattaessa on lähde mainittava. Työ- ja elinkeinoministeriö tukee lehden julkaisemista. ISSN Kansikuva: Jari Aalto 22 MOTIVA XPRESS 2/2010 MOTIVA XPRESS 2/

13

KULTU-kokeiluhankkeet

KULTU-kokeiluhankkeet KULTU-kokeiluhankkeet Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman Vähemmästä viisaammin tavoitteena on vähentää niin kotien kuin julkisen sektorin ympäristöhaittoja ja kasvihuonekaasupäästöjä. Sen mukaan

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen

Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen 15.6.2011 Jyri Nieminen, VTT 2 Vapaa-ajan asumisen ekotehokkuus Mökkimatkoja vuodessa noin 5 miljardia kilometriä 90 % matkoista henkilöautoilla Matkojen keskipituus

Lisätiedot

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Esityksen sisältö Motivan kestävien julkisten hankintojen neuvontapalvelu Mitkä hankinnat kestäviksi ja miten;

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Lähde: LVI-talotekniikkateollisuus ry ja YIT Energian loppukäyttö rakennuksissa ERA17 Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika -toimintaohjelmassa

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Kuluttajien energianeuvonnan käynnistäminen Keski-Suomessa - Energiaviisas kuluttaja. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Kuluttajien energianeuvonnan käynnistäminen Keski-Suomessa - Energiaviisas kuluttaja. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Kuluttajien energianeuvonnan käynnistäminen Keski-Suomessa - Energiaviisas kuluttaja Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Energianeuvonnan taustaa ja tavoitteet Neuvonnan aikataulu ja sisältö

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Kestävät liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Kestävät liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Kestävät liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 20.10.2014 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä

Lisätiedot

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

Ruokapalvelut: Energia ja vesi Ohje ympäristökriteereistä julkisissa hankinnoissa

Ruokapalvelut: Energia ja vesi Ohje ympäristökriteereistä julkisissa hankinnoissa Ruokapalvelut: Energia ja vesi Ohje ympäristökriteereistä julkisissa hankinnoissa Sisällys 1. Kulutuksen seuranta 2. Ympäristösuunnitelma 3. Valaistus 4. Uusien keittiölaitteiden hankinta 5. Keittiön energiankulutuksen

Lisätiedot

Kodin tuntu tulee läheltä

Kodin tuntu tulee läheltä Kodin tuntu tulee läheltä Lämmin koti on arvokas, muttei kallis Hippu-kaukolämpö tuo arkeesi turvaa. Edullisesti ja ekologisesti Lapista. Miksi liittyä kaukolämpöön? Kaukolämpö tuo mukavuutta arkeen ihmisistä

Lisätiedot

E10 BENSIINI 2011 Tiedotustilaisuus ke Hotelli Scandic Continental, Helsinki

E10 BENSIINI 2011 Tiedotustilaisuus ke Hotelli Scandic Continental, Helsinki E10 BENSIINI 2011 Tiedotustilaisuus ke 26.5.2010 Hotelli Scandic Continental, Helsinki Öljy ja Kaasualan Keskusliitto Toimitusjohtaja Helena Vänskä MIKSI POLTTOAINEET UUDISTUVAT? Ilmastonmuutoksen hillintä

Lisätiedot

Liikenteen energiansäästöpolitiikka ja sen haasteet - näkökulma: kuorma-auto- ja pakettiautoliikenne sekä energiapalveludirektiivi

Liikenteen energiansäästöpolitiikka ja sen haasteet - näkökulma: kuorma-auto- ja pakettiautoliikenne sekä energiapalveludirektiivi Liikenteen energiansäästöpolitiikka ja sen haasteet - näkökulma: kuorma-auto- ja pakettiautoliikenne sekä energiapalveludirektiivi VTT 9.5.2006 Risto Saari Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenteen energiansäästöpolitiikka

Lisätiedot

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 24.11.2016 Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v. 2015

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Mitä päästöjä tarkastellaan? Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma koskevat ainoastaan

Lisätiedot

TransEco-tutkimusohjelma

TransEco-tutkimusohjelma TransEco-tutkimusohjelma 2009-2013 TransEcon biopolttoainetutkimus Nils-Olof Nylund 20.4.2010 Liikenteen sopeuttaminen kestävään kehitykseen IEA Renewable Energy Technology Deployment 2010 Liikennesektorin

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennusten osuus kokonaisenergiankulutuksesta on noin 40 prosenttia eli 140 TWh 140

Lisätiedot

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari 10.11.2016 Eurooppa-neuvosto lokakuu 2014 : EU:n 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

OMAKOTILIITON LAUSUNTO

OMAKOTILIITON LAUSUNTO OMAKOTILIITON LAUSUNTO Lausuntopyyntö/asiantuntijakutsu Ympäristövaliokunta to 25.2.2016 klo 10.00 HE 150/2015 vp (energiatodistus) SISÄLTÖ Kansalaisaloite Eduskunnan lausumat HE 150/2015 VP Energiatodistuksen

Lisätiedot

Miten valtio vauhdittaa investointeja puhtaisiin ratkaisuihin?

Miten valtio vauhdittaa investointeja puhtaisiin ratkaisuihin? Miten valtio vauhdittaa investointeja puhtaisiin ratkaisuihin? Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus PARIISIN ILMASTOKOKOUS JA PUHTAAT RATKAISUT SUOMELLE 25.11.2015, Pikkuparlamentin auditorio Puhdas ratkaisu

Lisätiedot

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat liikkumisen portinvartijana Yhteiskäyttöautot Pyörävuokraamot Pyöräliikkeet ja huolto palvelut

Lisätiedot

Kuhmoisten kunta. Pasi Tainio

Kuhmoisten kunta. Pasi Tainio Kuhmoisten kunta hiilineutraaliksi Pasi Tainio Pasi Tainio Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tekniikan kandidaatti Energiatekniikka Energiatekniikan diplomi-insinööri Energiatalous Kotoisin Padasjoelta

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Kokemukset energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönotosta

Kokemukset energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönotosta Kokemukset energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönotosta Kommenttipuheenvuoro Helena Kivi-Koskinen Energia- ja ympäristöpäällikkö www.ruukki.com Ruukki tänään Liikevaihto 3,7 miljardia euroa vuonna 2006

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Cleantech referenssejä kuntien julkisilla hankinnoilla. Kuntien innovatiiviset hankinnat ja talous, Oulu Isa-Maria Bergman, Motiva Oy

Cleantech referenssejä kuntien julkisilla hankinnoilla. Kuntien innovatiiviset hankinnat ja talous, Oulu Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Cleantech referenssejä kuntien julkisilla hankinnoilla Kuntien innovatiiviset hankinnat ja talous, Oulu 2.2.2015 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Esitykseni Lyhyesti Motivasta Cleantech määritelmä ja kansalliset

Lisätiedot

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio,

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, 20.9.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Suvilahden ja Kivikon aurinkovoimalat PPA-uutuus Muuta aurinkoenergiaan

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-vuositapaaminen 23.11.2011 Liikkumisen ohjauksen hankehaku

Lisätiedot

Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa? Liikenne ja ilmasto -seminaari 16.9.2009, Helsinki Johanna Taskinen, Motiva Oy

Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa? Liikenne ja ilmasto -seminaari 16.9.2009, Helsinki Johanna Taskinen, Motiva Oy Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa? Liikenne ja ilmasto -seminaari 16.9.2009, Helsinki Johanna Taskinen, Motiva Oy Liikkumistottumuksiin ja -asenteisiin pitää ryhtyä vaikuttamaan joka

Lisätiedot

Energiatehokkuus hankinnoissa

Energiatehokkuus hankinnoissa Energiatehokkuus hankinnoissa Pohjoismaiden kestävien hankintojen viikko Satu Hyrkkänen, Motiva Oy 2.11.2015 Satu Hyrkkänen, Motiva Oy 1 Esityksen sisältö Uutta, ajankohtaista, tulevaa Tietoa, työkaluja,

Lisätiedot

Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot Alue 5: Materiaalitehokkuus

Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot Alue 5: Materiaalitehokkuus Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot 1 5.1 Ekologisen tuotesuunnittelun edistäminen... 3 5.2 Uusiokäytön ja kestävän kulutuksen edistäminen... 4 5.3 Materiaalitehokkuus

Lisätiedot

Kestäviin valintoihin vaikuttavat pykälät ja politiikkatoimet. Miten huomioida ympäristönäkökohdat hankintaprosessissa

Kestäviin valintoihin vaikuttavat pykälät ja politiikkatoimet. Miten huomioida ympäristönäkökohdat hankintaprosessissa Kestävät julkiset hankinnat Elina Ojala, Motiva Esityksen sisältö Motiva ja Motivan hankintapalvelu Kestäviin valintoihin vaikuttavat pykälät ja politiikkatoimet Hankintojen tilanne EU:ssa ja Suomessa

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Myyrmäen keskusta 001925 Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Vantaan kaupunki 23.9.2016 Vaikutukset ympäristöön ja ilmastoon Kaavaan esitettyjen uusien kortteleiden 15403, 15406 ja 15422,

Lisätiedot

Kodista ekokodiksi Ekokoti-hankkeen päätöstilaisuus 20.11.2014

Kodista ekokodiksi Ekokoti-hankkeen päätöstilaisuus 20.11.2014 Kodista ekokodiksi Ekokoti-hankkeen päätöstilaisuus 20.11.2014 Projektiryhmä: Suomen ympäristökeskus SYKE Ekokumppanit Oy Ekoleima Ay Suomen ympäristöopisto SYKLI Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

Resurssiviisas tulevaisuus - seminaari 26.5.2016, Kuopio Hille Hyytiä

Resurssiviisas tulevaisuus - seminaari 26.5.2016, Kuopio Hille Hyytiä Eurooppalaiset ja valtakunnalliset energiatehokkuustavoitteet, kuinka yritysten kilpailukykyä voidaan parantaa vähähiilisin ja energiatehokkain ratkaisuin? Resurssiviisas tulevaisuus - seminaari 26.5.2016,

Lisätiedot

Kaksi tapaa vähentää sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöjä kunnassa. Miten hankintaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä?

Kaksi tapaa vähentää sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöjä kunnassa. Miten hankintaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä? Kaksi tapaa vähentää sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöjä kunnassa Miten hankintaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä? Mitä ovat sähkön alkuperätakuut? EU:ssa käytössä oleva yhtenäinen järjestelmä.

Lisätiedot

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Ammattilaisen kädenjälki 9.11.2016 Mia Nores 1 Cleantech eli puhdas teknologia Tuotteet, palvelut, prosessit ja teknologiat, jotka edistävät

Lisätiedot

Hankintojen ympäristönäkökulmat ja niiden huomiointi hankinnan eri vaiheissa

Hankintojen ympäristönäkökulmat ja niiden huomiointi hankinnan eri vaiheissa Hankintojen ympäristönäkökulmat ja niiden huomiointi hankinnan eri vaiheissa Ympäristönäkökohdat hankinnoissa Kuopio 29.10.2008 Vesa Haapamäki Materiaalitoimen johtaja Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Esityksen

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä 30.11.2016 Luotettavaa tietoa ja vaikuttavia ratkaisuja resurssitehokkaisiin toimiin

Lisätiedot

Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla

Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-tilaisuus 17.4.2013 Liikenne ja päästöt Kotimaan liikenne tuotti v. 2011 noin 13,1

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimukset. Energiavirasto Juha Toivanen

Energiatehokkuussopimukset. Energiavirasto Juha Toivanen Energiatehokkuussopimukset Energiavirasto Juha Toivanen 9.2.2016 Vapaaehtoista sopimustoimintaa energiansäästöstä energiatehokkuuteen ESD 2006 EED 2014 2020 Energiansäästö sopimukset Jatkoaika Energiatehokkuus

Lisätiedot

Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea

Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea HSL:n ja Motivan työnantajaseminaari 14.3.2013 Päivi Huhtala Tuko Logistics Osuuskunta Päivittäistavarakaupan valikoima-, hankinta-

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

Rovaniemen ilmasto-ohjelma

Rovaniemen ilmasto-ohjelma Rovaniemen ilmasto-ohjelma 2012-2020 Miksi ilmasto-ohjelma? Ilmastonmuutos on suuri globaali ympäristöongelma Kansainväliset ja kansalliset sitoumukset Maakunnallinen ilmastostrategiatyö Kunnille ei ole

Lisätiedot

KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ. Ympäristöasiat Kuopiossa Tapio Kettunen

KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ. Ympäristöasiat Kuopiossa Tapio Kettunen KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ Ympäristöasiat Kuopiossa 10.4.2014 Tapio Kettunen Toimenpide Säästö vuodessa Vuotavan wc-istuimen tai hanan korjaaminen 100-900 Huonelämpötilan laskeminen yhdellä asteella

Lisätiedot

Julia hanke Ohjeistus julkisten hankintojen hiilijalanjälkilaskureihin Tuoteryhmä: kopio- ja pehmopaperit

Julia hanke Ohjeistus julkisten hankintojen hiilijalanjälkilaskureihin Tuoteryhmä: kopio- ja pehmopaperit Julia 2030 -hanke Ohjeistus julkisten hankintojen hiilijalanjälkilaskureihin Tuoteryhmä: kopio- ja pehmopaperit Suomen ympäristökeskus SYKE, Maija Mattinen, 20.12.2011. Lomakkeet ja ohjeet on kirjoitettu

Lisätiedot

Suomen kestävän kehityksen toimikunta, kokous 3/ 2010

Suomen kestävän kehityksen toimikunta, kokous 3/ 2010 Suomen kestävän kehityksen toimikunta, kokous 3/ 2010 Säätytalo 13.10.2010 10 1 Yhteistyöllä, rohkeudella ja luovuudella kohti hiilineutraalia kuntaa! Kari koski Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Hinku-hanke

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmus. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Uusiutuvan energian kuntakatselmus. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Uusiutuvan energian kuntakatselmus Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Kuntien KETS ja KEO sopimukset KETS (Kuntien energiatehokkuussopimus) yli 20 000 asukkaan kunnat yli 20 000 MWh/a:n kuntayhtymät KEO (Kuntien

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta. 10.09.2015 Pekka Hjon

Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta. 10.09.2015 Pekka Hjon Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta 10.09.2015 Pekka Hjon Agenda 1 Vallitseva tilanne maailmalla 2 Tulevaisuuden vaihtoehdot 3 Moottorinvalmistajan toiveet

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, Toni Semenoja

Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, Toni Semenoja Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, 15.02.2016 Toni Semenoja Mitä hyötyä on energiatehokkuudesta? Energian järkevä, tehokas ja taloudellinen käyttö on niin asiakkaan kuin energiayhtiönkin etu. Energia-alan

Lisätiedot

Neste Oil energiatehokkuus - käytäntöjä ja kokemuksia. Energiatehokkuus kemianteollisuudessa seminaari

Neste Oil energiatehokkuus - käytäntöjä ja kokemuksia. Energiatehokkuus kemianteollisuudessa seminaari Neste Oil energiatehokkuus - käytäntöjä ja kokemuksia Energiatehokkuus kemianteollisuudessa seminaari 22.8.2013 Agenda 1. Neste Oil Oyj ja Porvoon jalostamo 2. Neste Oilin energian käyttö ja energian käyttö

Lisätiedot

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima Kaukolämpöpäivät 24.8.2016 Kari Anttonen Savon Voiman omistajat ja asiakkaat Kuopio 15,44 % Lapinlahti 8,49 % Iisalmi 7,34 % Kiuruvesi

Lisätiedot

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502

Lisätiedot

Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys

Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys Kestävyyskriteeri-Info Pekka Ripatti 23.11.2012 Miksi kestävyyskriteeri-info? EMV:ssa on aloittanut uusiutuvan energian ryhmä EMV on käynnistänyt valmistautumisen

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Tartu tositoimiin! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen

Tartu tositoimiin! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen Tartu tositoimiin! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen Ilmasto vuonna 2030 Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi ja Kerava ovat päättäneet yhdessä ryhtyä toimiin ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Työpaikkojen kestävä liikkuminen - päättäjäkyselyn tuloksia -webinaarin

Työpaikkojen kestävä liikkuminen - päättäjäkyselyn tuloksia -webinaarin Työpaikkojen kestävä liikkuminen - päättäjäkyselyn tuloksia -webinaarin 28.6.2016 Aloitamme klo 9.00 Kysymykset viestitoiminnon kautta Webinaari tallennetaan AIKATAULU JA OHJELMA Linjat aukeavat klo 8.45

Lisätiedot

Yleisiä väärinkäsityksiä markkinavuoropuhelusta

Yleisiä väärinkäsityksiä markkinavuoropuhelusta Yleisiä väärinkäsityksiä markkinavuoropuhelusta Vuoropuhelu on liian työläistä - tarjonta ja hintataso voidaan selvittää tarjouskilpailulla. Toimittajia ei saa rasittaa vuoropuhelulla ennen hankintaa heillä

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito Taloyhtiön energiatehokas ylläpito Taloyhtiöiden energiailta 07.10.2015, Jyväskylän kaupunginkirjasto DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Tarjolla tänään Lähtötilanteen haltuun otto Arkisia, mutta tärkeitä

Lisätiedot

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

15 kiinteistön energiatehokkuuden parantaminen ESCO-konseptilla

15 kiinteistön energiatehokkuuden parantaminen ESCO-konseptilla 15 kiinteistön energiatehokkuuden parantaminen ESCO-konseptilla Juha Vuorenmaa, rakennuttajapäällikkö Marita Tamminen, projektipäällikkö Vantaan kaupunki, Tilakeskus Miksi ja millä perusteilla ESCOon -

Lisätiedot

Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset

Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset Remontoi energiatehokkaasti 26.11.2013, Sedu Aikuiskoulutuskeskus Johanna Hanhila, Thermopolis Oy Oletko vaihtamassa lämmitysjärjestelmää?

Lisätiedot

Ajankohtaisia energia-asioita taloyhtiöihin. Energianeuvoja Tommi Tuomi

Ajankohtaisia energia-asioita taloyhtiöihin. Energianeuvoja Tommi Tuomi Ajankohtaisia energia-asioita taloyhtiöihin Energianeuvoja Tommi Tuomi Kymenlaakson energianeuvonta Energianeuvoja Tommi Tuomi 020 615 7449 tommi.tuomi@kouvola.fi Sähköposti ja puhelin neuvontaa, neuvonta

Lisätiedot

Miksi kaukojäähdytystä? Kaukojäähdytys - vaihtoehto lämmitysmarkkinoiden muutoksessa

Miksi kaukojäähdytystä? Kaukojäähdytys - vaihtoehto lämmitysmarkkinoiden muutoksessa Miksi kaukojäähdytystä? Kaukojäähdytys - vaihtoehto lämmitysmarkkinoiden muutoksessa Marko Riipinen Kaukolämpöpäivät 29.-30.8.2012 DIPOLI Lämmitysmarkkinat Uudella mallilla vastataan joustavammin asiakkaiden

Lisätiedot