JIK-PERUSPALVELULIIKELAITOS- KUNTAYHTYMÄN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JIK-PERUSPALVELULIIKELAITOS- KUNTAYHTYMÄN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2011"

Transkriptio

1 JIK-PERUSPALVELULIIKELAITOS- KUNTAYHTYMÄN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2011 Johtokunta Yhtymäkokous

2 1 SISÄLTÖ sivu 1. TOIMINTAKERTOMUS KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAN KATSAUS VUODEN 2011 TOIMINNASTA KUNTAYHTYMÄN HALLINTO Yhtymäkokous Johtokunta Tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja Johtoryhmä Tilaajalautakunta JIK ky:n organisaatiokaavio KUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖ TOIMINTAAN VAIKUTTAVAT RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS Yleinen taloudellinen tilanne Kuntatalouden menokehitys Kuntien verotulojen ja valtionosuuksien kehitys JIK-PERUSPALVELULIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN TOIMINTA JA TALOUS Toiminta Talous Tuloslaskelma ja rahoituslaskelma TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN TOIMINNAN RAHOITUS RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET KOKONAISTULOT JA -MENOT JOHTOKUNNAN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ TALOUSARVION TOTEUTUMINEN TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Liikelaitoskuntayhtymän toiminnallisten tavoitteiden saavuttaminen Asiakas Prosessit/palvelutuotanto Talous Henkilöstö ja osaaminen Hallinto Hallinto ja talous Huolto Työterveyspalvelut Hyvinvointipalvelut Hyvinvointipalvelujen hallinto Terveys- ja sairaanhoitopalvelut sekä lääketieteelliset tukipalvelut Perhekeskus Kotihoito Asumispalvelut Projektit ja tutkimushankkeet Erikoissairaanhoito Suun terveydenhuolto Ympäristöterveydenhuolto Investoinnit KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN YHTEENVETO MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMISESTA TILASTO-OSA... 59

3 2 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. Kuntayhtymän johtajan katsaus vuoden 2011 toiminnasta Terveydenhuoltolaki astui voimaan Suurimpana yksittäisenä muutoksena oli lain edellyttämä ensihoidon vastuun siirtyminen kunnilta sairaanhoitopiirille. Ensihoidon valmisteluun liittyvää keskustelua käytiin vuoden aikana aktiivisesti, koska valmistellut esitykset sisälsivät erittäin suuret ensihoidon ja sairaankuljetuksen kustannusten nousuennusteet. Terveydenhuoltolaissa edellytetään järjestämissuunnitelman tekemistä yhdessä erikoissairaanhoidon kanssa. Järjestämissuunnitelma valmisteltiin koko Etelä-Pohjanmaan perusturvan johdon yhteistyönä, ja syksyllä 2011 valmisteluluonnos perusturvan osalta luovutettiin Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikön Aksilan jatkovalmisteluun. Terveydenhuoltolaissa korostuu asiakkaan ja potilaan liikkumisen ja valinnan vapaus. Tätä periaatetta oli JIK ky:ssä noudatettu jo aikaisemmin, ja lain myötä periaate asiakkaiden ja potilaiden vapaasta liikkumisesta JIK ky:n palveluissa vahvistettiin viralliseksi käytännöksi. Erityisen ilahduttavia olivat JIK ky:n hyvät tulokset Kevan työhyvinvointikyselyssä. JIK ky:n henkilöstön vastausprosentti kyselyssä oli 80 %. Työhyvinvointikysely on tehty yhteensä 31 kuntatyönantajan organisaatiossa, ja JIK ky sijoittui tuloksillaan 5 parhaan joukkoon. Muutosvuosista huolimatta henkilöstöllä on säilynyt työn tekemisen ilo ja työmotivaatio. Virkalääkäritilanne parani vuonna 2011 aikaisemmasta, ja lääkärin vastaanottokäyntien toteuma oli 100 % suunnitellusta määrästä. Hammaslääkäritilanne huonontui JIK-alueella, kuten koko Suomessa. Hoito- ja hoivahenkilöstön vakituisiin toimiin ja virkoihin oli hyvin hakijoita, mutta sairaanhoitajasijaisuuksiin oli haasteellista saada työvoimaa. Sairauspoissaolotilastot vuodelta 2011 antavat viitteitä siitä, että mm. hoivapalveluiden henkilöstömitoituksia tulee tarkastella talousarvioiden valmistelun yhteydessä. JIK ky:n palvelutuotantoon liittyviä kiinteistökysymyksiä käsiteltiin useassa virkamies- ja luottamushenkilötyöryhmässä. Vuoden 2011 suoritetavoitteet toteutuivat kuntayhtymätasoisena keskiarvona 98,7- prosenttisesti, eli toiminta toteutui lähes suunnitellusti. Keskimääräistä suoritteiden toteumaprosenttia laski mm. erityistyöntekijöiden (perheneuvolat, terapiapalvelut) henkilökuntavajaus. Työterveyshuollon tavoitteena on kattaa omat toimintamenonsa toimintatuloillaan. Tämä tavoite saavutettiin myös kolmantena toimintavuotena. Suoritteissa näkyy valitettavana kehityksenä edelleen pitkäaikaislaitoshoidon hoitopäivien ylittyminen suunnitellusta. Tähän kehitykseen pyrittiin puuttumaan laitospaikkojen vähentämisellä. Terveyskeskusten lääketieteellisesti aktiivisen vuodeosastohoidon terävöittämistä kehitettiin pilottina Kurikan terveyskeskuksessa. Kurikan terveyskeskuksen pitkäaikaishoitosiipi siirrettiin alkaen hoivapalveluiden asumispalveluyksiköksi, ja siitä tuli hoivakoti. Tästä saatujen hyvien kokemusten perusteella myös Jalasjärven ja Ilmajoen terveyskeskuksien sekä Jurvan terveysaseman pitkäaikaisyksiköt siirretään alkaen hoivapalveluiden vastuualueelle kuuluviksi hoivakodeiksi. Pitkäaikaislaitoshoidon hoitopäiviä terveyskeskuksen vuodeosastolla asukasta kohden oli Jalasjärvellä 1,39, Ilmajoella 1,17, Kurikassa 0,26 (0,78 hoivakotiyksikkö mukaan luettuna), Jurvan alueella 2,04 ja JIK ky:ssä keskimäärin 1,05 (1,21 Kurikan hoivakotiyksikkö mukaan luettuna). Vastaavasti akuutti- ja kuntoutustoiminnan hoitopäiviä terveyskeskuksen

4 3 vuodeosastolla asukasta kohden oli Jalasjärvellä 1,67, Ilmajoella 0,85, Kurikassa 1,13, Jurvan alueella 1,38 ja JIK ky:ssä keskimäärin 1,19. Palvelurakenteen kehittäminen edelleen avohoitopainotteiseksi vaatii jatkuvaa arviointia ja toimenpiteitä, jotta pystytään vastaamaan palveluiden voimakkaasti kasvavaan kysyntään tulevaisuudessa. Vuosina jäsenkuntamaksuosuudet on sovitettu annettuihin talousraameihin, ja jäsenkuntamaksuosuuksien toteuma on ollut yhteensä 99,9 % laskettuna alkuperäisistä talousarvioista. JIK ky:n taloudellinen tulos kahden ylijäämäisen tilikauden jälkeen oli vuonna 2011 noin euroa alijäämäinen, mistä johtuen tarkkaan menotalouteen on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. JIK ky:n kolmas toimintavuosi 2011 onnistui kuitenkin kokonaisuudessaan arvioituna hyvin. Palvelut pystyttiin turvaamaan väestölle, ja henkilöstöä saatiin rekrytoitua virkoihin sekä sijaisuuksiin. Onnistuneesta palvelutuotannosta kuuluu kiitos ja tunnustus koko henkilöstölle, johtoryhmälle ja luottamushenkilöjohdolle, jotka ovat vieneet organisaatiota hallitusti eteenpäin Kuntayhtymän hallinto Yhtymäkokous Yhtymän ylintä päätösvaltaa edustaa yhtymäkokous. Kunkin kunnan kunnanhallitukset valitsevat yhtymäkokousedustajat erikseen jokaista yhtymäkokousta varten. Jokaisesta kunnasta valitaan 1 edustaja kutakin alkavaa 3000:ta asukasta kohden. Tämän hetken asukaspohjien mukaan valitaan Jalasjärveltä kolme, Ilmajoelta neljä ja Kurikasta viisi edustajaa. Yhtymäkokous on kokoontunut kertomusvuoden aikana kaksi kertaa ja käsitellyt 17 asiaa Johtokunta Johtokunta valitaan vaalikaudeksi kerrallaan, ja siihen kuuluu 9 jäsentä; kolme jäsentä jokaisesta kunnasta eli Jalasjärveltä, Ilmajoelta ja Kurikasta sekä heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Kunnallisvaalikaudeksi on valittu (varajäsenet suluissa): Kurikasta Ilmajoelta Jalasjärveltä Kaarina Hautala (Paavo Tyrväinen) Margit Parkkamäki (Riikka Perä) Matti Ollila (Maire Lammi) Veli Haavisto (Terttu Salo) Regina Ollila (Esa Niemistö) Seppo Pirttikoski (Juha Kurikka) Anne Ojajärvi (Hannu Laulaja) Ahti Arokallio (Harri Mäkiranta) Osmo Metsä-Ketelä (Maire Hämeenniemi) Johtokunnan puheenjohtaja on Matti Ollila ja varapuheenjohtaja Veli Haavisto. Esittelijänä on toiminut johtaja Anna-Kaisa Pusa. Johtokunta on kokoontunut kertomusvuoden aikana 12 kertaa ja käsitellyt 199 asiaa.

5 Tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja JIK ky:n yhtymäkokous on valinnut tarkastuslautakunnan jäsenet ja varajäsenet kunnallisvaalikaudeksi (varajäsenet suluissa): Jalasjärveltä Ilmajoelta Kurikasta Kalevi Kujala (Päivi Mäkelä) Katja Kuusisto (Pekka Lehtinen) Matti Koivuluoma (Sari Mantere) Tuula Ranta (Matti Ylisaukko-oja) Matti Uusi-Kakkuri (Mauri Kananoja) Aarre Asiala (Pirkko Potka) Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja on Matti Koivuluoma sekä varapuheenjohtajana Katja Kuusisto. Lautakunta on kokoontunut kertomusvuoden aikana 8 kertaa ja käsitellyt 53 asiaa. JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän hallinnon ja talouden tarkastajaksi vuosille on valittu JHTT-yhteisö Oy Audiator Ab, jonka vastuunalaisena JHTT-tilintarkastajana toimii JHTT, HTM Ritva Mäenpää. Avustavana tarkastajana on toiminut tarkastaja Petter Karjaluoto ja joulukuusta 2011 alkaen tarkastaja Raija Ylevä Johtoryhmä JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän johtaja, toimialajohtajat ja hallinnon johtajat/päälliköt muodostavat JIK ky:n johtoryhmän. Puheenjohtajana toimii johtaja Anna-Kaisa Pusa. JIK ky:n johtoryhmä: Johtaja Anna-Kaisa Pusa, puheenjohtaja Johtava ylilääkäri Esa Mäkiniemi Ylihammaslääkäri Vuokko Lusa ( saakka) Vt. ylihammaslääkäri Sari Rajamäki ( alkaen) Hoitotyön johtaja Elise Lepistö Hoivapalveluiden johtaja Tarja Palomäki Terveysvalvonnan johtaja Virpi Ala-Risku Hallintojohtaja Hannele Koivisto Talousjohtaja Arto Saarela Tietohallintopäällikkö Mika Linna ( saakka) Vt. tietohallintopäällikkö Seija Haapala ( alkaen) Tiedottaja Maria Parkkonen, sihteeri Tilaajalautakunta JIK-tilaajatoimintojen yhteistoimintasopimuksen mukaan JIK-yhteistoiminta-alueen tilaajalautakunta on sijoitettu Jalasjärven kunnan organisaatioon. Tilaajalautakunnan tehtävänä on toimialueensa asukkaiden oman elämänhallinnan, sosiaalisen turvallisuuden ja terveyden edistäminen sekä inhimillisen kasvun tukeminen. Tilaajalautakunta vastaa alueensa kunnille kuuluvien terveyden- ja sairaanhoitopalveluiden sekä vanhustenhuollon ja ympäristöterveydenhuollon palveluiden järjestämisestä. Palvelut tuotetaan pääsääntöisesti JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän toimesta. Jalasjärven kunnanvaltuusto on valinnut tilaajalautakunnan jäseniksi ja varajäseniksi (varajäsen suluissa):

6 5 Jalasjärveltä Ilmajoelta Kurikasta Martti Selin (Eija Mäntymäki) Tarja Mäntykoski (Heikki Maja) Raija Viitamäki (Antti Alho) Markku Löppönen (Seija Tirkkonen) Lasse Mukkala (Pirkko Yli-Krekola) Marja-Leena Markus (Eija Marttila) Puheenjohtajaksi Jalasjärven kunnanvaltuusto on valinnut Martti Selinin. Jalasjärven kunnanvaltuusto on vahvistanut tilaajalautakunnan kokoonpanon ja valinnut lautakunnalle kaksi varapuheenjohtajaa: I varapuheenjohtaja Marja-Leena Markus ja II varapuheenjohtaja Raija Viitamäki. Esittelijänä on toiminut controller Marjukka Kätevä JIK ky:n organisaatiokaavio 1.3. Kuntayhtymän henkilöstö JIK ky:ssä palvelusuhteessa oli 913 henkilöä. Vakinaisia oli 628 henkilöä, joista 539 kokoaikaista ja 89 osa-aikaista. Vakinaisista virkasuhteisia oli 86 ja työsuhteisia 542. Määräaikaisessa palvelusuhteessa oli 285 henkilöä, joista 254 kokoaikaista ja 31 osaaikaista. Määräaikaisista palvelussuhteista oli virkasuhteisia 18 ja työsuhteisia 267.

7 6 Oppisopimussuhteisia (työsuhde) oli 4 henkilöä ja työllistämistuella (työsuhde) työllistettynä oli 5 henkilöä. Luvuissa ei ole huomioitu omaishoitajia. Henkilökunnan jakautuminen eri yksiköihin Henkilöstön lukumäärä Vakinaiset Sijaiset Yhteensä Hallinto ja talous Huolto Hyvinvointipalvelujen hallinto Työterveyspalvelut Terveys- ja sairaanhoitopalvelut Perhekeskus Kotihoito Asumispalvelut (hoiva) Projektit ja tutkimushankkeet Suun terveydenhuolto Ympäristöterveydenhuolto Yhteensä Tarkemmat henkilöstöä koskevat tiedot ilmenevät erillisestä henkilöstötilinpäätöksestä. Toimintavuoden 2011 aikana JIK ky:n johtokunta on tehnyt seuraavat henkilöstöä koskevat päätökset: JIK ky:n virkoihin ja työsopimussuhteisiin vaadittavat kelpoisuusvaatimukset Työyhteisöille suunnattu työhyvinvointiraha Henkilöstön työkyvyn tukeminen Välittävä työyhteisö -toimintamallin avulla Ilmajoen Palvelutalosäätiön hoitohenkilöstön siirtyminen JIKperuspalveluliikelaitoskuntayhtymän palvelukseen Työhyvinvointimäärärahan korottaminen vuodelle JIK ky:n tasa-arvosuunnitelma vuosille Luentopalkkioiden maksamisen periaatteet JIK ky:ssä Hälytysrahan maksaminen Työsuojelun yhteistoimintahenkilöstön nimeäminen jatkokaudelle Ilmajoen kotihoitoringin työntekijöiden työsuhteet Aloitetoiminnan periaatteet JIK ky:ssä JIK ky:n päihdeohjelma Tupakoimattomuuden edistäminen JIK ky:ssä/jik ky:n muuttuminen savuttomaksi työpaikaksi Mielenterveyspalveluyksiköiden siirtäminen Ilmajoen kunnalta ja Kurikan kaupungilta JIK ky:n toiminnaksi Työsuojelun toimintaohjelma ja työsuojelun toimintasuunnitelma vuodelle Osatyökykyisen henkilöstön työssä jatkamisen tukeminen JIK ky:n ja jäsenkuntien yhteistyönä Kannustuslisän maksamisen perusteet JIK ky:ssä

8 Toimintaan vaikuttavat riskit ja epävarmuustekijät Johtokunta on päättänyt järjestetyn vakuutusten kilpailuttamisen perusteella, että kuntayhtymän vakuutukset otetaan vahinkovakuutusyhtiö IF Oy:stä lukien toistaiseksi. Omaisuusriskien osalta kullakin kiinteistöllä oleva irtaimisto on vakuutettu pääsääntöisesti täysarvovakuutuksella. Kiinteistöt ovat vuokralla liikelaitoskuntayhtymällä ja jäsenkuntien vakuutusturvaan kuuluvia. Henkilöstöriskien osalta käytetään pääsääntöisesti pienintä yleisesti käytettävien vakuutusehtojen mukaista omavastuuta. Liikelaitoskuntayhtymän vahingonkorvausvastuuta varten on otettu vastuuvakuutus (toiminnanvastuu), ja hallinnonvastuuta varten vastuuvakuutus (erityisvastuu). Keskeytysvahinkoihin on varauduttu lisäkuluvakuutuksella liikelaitoskuntayhtymän toiminnan osalta. Tilikauden 2011 aikana osa lääkärien, hammaslääkärien ja erityistyöntekijöiden viroista on ollut täyttämättä, joten se on asettanut haasteita toiminnalle ja lisännyt ostopalveluiden käyttöä Sisäisen valvonnan järjestäminen Johtokunta on nimennyt kustannuspaikkakohtaiset vastuuhenkilöt. Johtokunta on tarkistanut päätöstä ja hyväksynyt JIK ky:n osasto- ja kustannuspaikkakohtaiset toiminnalliset vastuuhenkilöt ja esimiesvastuuhenkilöt sekä laskujen hyväksyjät alkaen. Johtokunta on lisäksi päätöksillään määrittänyt nimenkirjoitukseen oikeutetut sekä tilin käyttöön oikeutetut. Laskujen hyväksymisoikeuden laajentamisesta johtokunta on päättänyt JIK ky:n taloudenhoidon toimintaohjeet on johtokunta hyväksynyt JIK ky:n hankinta-ohjeet ja -valtuudet on johtokunta hyväksynyt JIK ky:n sisäisen valvonnan ohjeen ja riskienhallintapolitiikan on johtokunta hyväksynyt Yleinen taloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen tilanne Vuoden 2011 alkupuoliskolla Suomen talous kasvoi hyvää vauhtia ja vielä kesällä talouskasvun odotettiin kehittyvän suotuisasti koko vuoden osalta. Loppukesästä alkanut epävarmuuden nousu, koskien erityisesti euroaluetta, välittyi nopeasti reaalitalouden puolelle. Suomen talous kasvoi vuonna 2011 tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 2,9 % (bruttokansantuote) ja siten kasvu on osoittautumassa aikaisemmin arvioitua vaatimattomammaksi. Taloustilastot ovat osoittaneet laaja-alaisesti aktiviteetin hidastumisen niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Myös Euroopan ulkopuolella kasvu on hidastumassa. Vuonna 2010 alkanut työttömyysasteen lasku pysähtyi syksyllä ja vuoden 2011 työttömyysaste oli 7,8 %. Keskimäärin koko talouden palkkasumma kasvoi vuonna 2011 noin 4,7 %. Investoinnit kehittyivät myönteisesti vuonna 2011, kasvun ollessa 5,5-6,0 %, mutta kääntyvät kysynnän vähentyessä laskuun vuonna Kotitalouksien kulutus on ollut verrattain vahvaa lisääntyen lähes 3,5 % vuonna Kasvua tukivat myönteinen työllisyystilanne ja alhainen korkotaso. Kuluttajahintaindeksin muutos vuonna 2011 oli 3,4 %. Ennuste vuoden 2012 kuluttajahintojen vuosimuutokseksi on 2,7 % aikaisempaa vaatimattomampien talouden näkymien laimentaessa kuluttajahintojen nousupaineita.

9 Kuntatalouden menokehitys Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvu vuonna 2010 oli 4,2 %. Vuonna 2011 toimintamenojen kasvu nopeutui ennakkotietojen mukaan 4,4 %:iin. Kunta-alan ansiotasoindeksi nousi vuonna 2011 noin 2,5 %. Kunta-alan palkkasumman kehitystä kuvaavien tilastojen mukaan kuntien palkkasumma on kasvanut vuonna 2011 kuitenkin noin 4,3 %. Tähän ansiotasoindeksiä suurempaan nousuun vaikuttivat henkilökunnan määrän ja rakenteen kehitys. Kunta-alan virka- ja työehtosopimusten mukaisesti kaikilla sopimusaloilla maksettiin yleiskorotus 1,2 % sekä paikallinen järjestelyerä 0,8 %. Lisäksi maksettiin kertaeränä euroa sopimusalasta riippuen. Palkantarkistusten kustannusvaikutus vuositasolla oli yhteensä 1,6 %. Kunta-alan kustannustaso kokosi vuonna 2011 peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna 2,6 %. Julkisten menojen hintaindeksi (JMHI) mittaa valtiontalouden ja kuntatalouden (kuntien ja kuntayhtymien) menojen hintakehitystä. Kuntatalouden hintaindeksi nousi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 3,2 prosenttia vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä vuotta aiempaan verrattuna Kuntien verotulojen ja valtionosuuksien kehitys Vuonna 2010 kuntien verotulot kokonaisuudessaan kasvoivat 4,2 %. Verotulojen kokonaiskasvu vuonna 2011 ennakkotietojen mukaan oli 3,4 %. Vuonna 2012 verotulot kasvavat tämän hetkisen arvion mukaan vain noin 1,7 %, mikä johtuu veroperustemuutoksista ja yhteisöveron jako-osuuden alenemisesta. Kuntien valtionosuudet lisääntyivät vuonna ,7 % ja ennakkotietojen mukaan valtionosuuksien kasvu vuonna 2011 oli keskimäärin 3,3 %. Arvioiden mukaan valtionosuuksien kasvu nousisi vuonna 2012 noin 4,5 prosenttiin JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän toiminta ja talous Toiminta JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä perustettiin Ilmajoen ja Jalasjärven kunnanvaltuustojen sekä Kurikan kaupunginvaltuuston päätöksillä ja kuntayhtymän varsinainen toiminta alkoi Kokonaisuutena ottaen vuoden 2011 talousarvioon sisältyvät toiminnalliset tavoitteet ovat kolmantena toimintavuotena toteutuneet hyvin. Suoritetavoitteiden keskimääräinen toteumaprosentti aritmeettisena keskiarvona laskettuna oli kuntayhtymätasolla 98,7 %. Tarkemmat suoritetavoitteet ja -toteumat ovat tilasto-osassa Talous Käyttötalous: Talousarvio 2011 Toteutunut 2011 Toteuma-% Toimintatuotot ,1 % Toimintakulut ,3 % Toimintakate ,7 %

10 9 Käyttötalouden toteutuneet toimintatuotot olivat euroa talousarviota suuremmat ja toimintakulut olivat euroa talousarviota suuremmat. Toimintakate on euroa talousarviota pienempi. Vertailu on tehty muutettuun talousarvioon Taulukoissa on näkyvissä myös alkuperäinen talousarvio Tuottojen osalta myyntituotot jäsenkunnilta alittuivat Tästä oman toiminnan osalta alitusta oli ja erikoissairaanhoidon osalta alitusta oli Myös sotilasvammalain mukaiset korvaukset Valtiokonttorilta alittuivat Näitä tuloarvioiden alituksia paikkasi kotikuntakorvausten, työterveyshuollon, vuodeosastohoidon sekä kotipalvelun maksu- ja myyntituottojen ylitykset. Kulujen ylitys johtui mm. henkilöstömenojen :n määrärahaylityksestä, mistä määrästä aiheutui lomapalkkavarauksen laskentaperusteen muuttumisesta. Lääkäripalvelujen ostomääräraha ylittyi , mihin ei nyt aikaisempien tilikausien tapaan jäänyt katetta henkilöstömenojen alittumisesta. Aineiden ja tarvikkeiden menomääräraha ylittyi johtuen lääkkeiden, hoitotarvikkeiden ja ilmaisjakelutarvikkeiden kasvaneesta käytöstä sekä niiden hintojen noususta. Omaishoidontuen määräraha ylittyi johtuen tukipäivien määrän 15,6 %:n kasvusta. Tilavuokrat (vuokrattu pääosin jäsenkunnilta) ylittivät varatun määrärahan :lla. Investoinnit: Investointien osalta talousarviomäärärahat olivat yhteensä euroa ja määrärahan käyttö investointeihin oli yhteensä euroa eli 50,8 % talousarviosta. Määrärahaalituksen suurimpina syinä olivat Effica-potilastietojärjestelmän uusimiseen liittyvien lisenssiym. sopimusneuvottelujen jatkuminen vuodelle 2012 sekä Jurvan terveysaseman muutostöiden ja siihen liittyvien hammashoitolan kalustehankintojen siirtyminen eteenpäin. Myös muita pienempiä hankintoja joko alitti varatun investointimäärärahan tai siirtyi vuodelle Tuloslaskelma ja rahoituslaskelma Toimintakate: Tuloslaskelman välituloksena esitettävä toimintakate ilmoittaa, paljonko käyttötalouden kulujen jälkeen jää rahoituskuluihin ja poistoihin. Toimintakate vuonna 2011 oli euroa. Vuosikate: Vuosikate on tuloslaskelman välitulos, joka ilmoittaa, paljonko tuloja jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien suunnitelmapoistojen suuruinen, on kuntayhtymän tulorahoitus riittävä. Pitkällä aikavälillä vuosikatteella tulee kattaa sekä lainojen lyhennykset että investoinnit. Lyhyellä aikavälillä investointeja ja lainojen lyhennyksiä voidaan kattaa uudella lainanotolla. Vuoden 2011 tilinpäätöksen mukaan vuosikate oli euroa, mikä on huomattavasti talousarvion euron vuosikatetta heikompi. Käyttöomaisuuden suunnitelmapoistot olivat euroa. Näin ollen tilikauden tulos on euroa (alijäämä). Rahoitus: Rahoituslaskelma on osa tilinpäätöstä. Rahoituslaskelmassa esitetään rahaliikenteeseen vaikuttavat tekijät, joita ovat tulorahoitus (vuosikate), investoinnit, antolainojen muutokset ja lainojen lyhennykset. Näiden erien jälkeen on nähtävissä rahoitustarve. Tulorahoituksessa vuosikate tuloslaskelmasta oli euroa ja investointien rahavirta oli euroa eli yhteensä euroa. Rahoituksen (mm. saamisten ja korottomien velkojen muutos) rahavirta oli euroa. Näiden erotuksena rahavarojen muutos vuonna 2011 oli euroa.

11 10 Jäsenkuntien maksuosuudet: Jäsenkunnilta vuonna 2011 perityt myyntituotot jakaantuivat seuraavasti: Jäsenkuntalaskutus 2011 ( ), vertailut talousarvioon Vertailut muutettuun talousarvioon 2011 Jäsenkunta JIK oma toiminta TA 2011 muutettu TP 2011 Yli+/alitalousarvion Toteuma-% Jalasjärvi ,1 % Ilmajoki ,0 % Kurikka ,9 % Yhteensä ,7 % Erikoissairaanhoito TA 2011 muutettu TP 2011 Yli+/alitalousarvion Toteuma-% Jalasjärvi ,2 % Ilmajoki ,5 % Kurikka ,2 % Yhteensä ,4 % Yhteensä TA 2011 muutettu TP 2011 Yli+/alitalousarvion Toteuma-% Jalasjärvi ,7 % Ilmajoki ,3 % Kurikka ,0 % Yhteensä ,5 % Vertailut alkuperäiseen talousarvioon 2011 Jäsenkunta JIK oma toiminta TA 2011 alkup. TP 2011 Yli+/alitalousarvion Toteuma-% Jalasjärvi ,1 % Ilmajoki ,5 % Kurikka ,9 % Yhteensä ,8 % Erikoissairaanhoito TA 2011 alkup. TP 2011 Yli+/alitalousarvion Toteuma-%

12 11 Jalasjärvi ,5 % Ilmajoki ,2 % Kurikka ,0 % Yhteensä ,1 % Yhteensä TA 2011 alkup. TP 2011 Yli+/alitalousarvion Toteuma-% Jalasjärvi ,4 % Ilmajoki ,7 % Kurikka ,3 % Yhteensä ,2 % Jäsenkunnilta perityt myyntituotot vuonna 2011 olivat yhteensä euroa ja alittivat vuoden 2011 muutetun talousarvion eurolla (alkuperäiseen talousarvioon verrattuna ylitys oli ). Toteumaprosentti oli 99,5 % (alkuperäiseen talousarvioon vrt. 103,2 %). Alkuperäisen talousarvion ylitys johtui Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin huomattavasti nousseista maksuosuuksista. Tarkemmat jäsenkuntien maksuosuuslaskelmat ovat tilasto-osassa Tilikauden tuloksen muodostuminen TULOSLASKELMA Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä(-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korvaus peruspääomasta Muut rahoituskulut Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia Tilikauden ylijäämä (alijäämä)

13 12 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Sijoitetun pääoman tuotto, % -18,00 22,04 Voitto, % -0,94 1,31 Sijoitetun pääoman tuotto, % = 100*(Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä+kunnalle/kuntayhtymälle maksetut korkokulut+muille maksetut korkokulut+korvaus peruspääomasta)/(oma pääoma+sijoitettu korollinen vieras pääoma+poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) Voitto,% = 100*(Yli-/alijäämä ennen varauksia/liikevaihto) 1.9. Toiminnan rahoitus RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Investointien rahavirta Investointimenot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos muilta Korottomien velkojen muutos muilta Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % -104,67 398,89 Pääomamenojen tulorahoitus, % -104,67 398,89 Kassan riittävyys, pv Quick ratio 1,25 1,49 Current ratio 1,27 1,52

14 13 Investointien tulorahoitus, % = 100 * (Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä + Poistot ja arvonalentumiset - Tuloverot) / Investointien omahankintameno Pääomamenojen tulorahoitus, % = 100 * (Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä + Poistot ja arvonalentumiset - Tuloverot) / (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys +lainanlyhennykset) Kassan riittävyys (pv) = 365 pv * Rahavarat / Kassasta maksut tilikaudella Quick ratio = (Rahat ja pankkisaamiset + Rahoitusarvopaperit + Lyhytaikaiset saamiset) / (Lyhytaikainen vieras pääoma - Saadut ennakot) Current ratio = (Vaihto-omaisuus + Lyhytaikaiset saamiset + Rahoitusarvopaperit + Rahat ja pankkisaamiset)/ (Lyhytaikainen vieras pääoma - Saadut ennakot) Rahoitusasema ja sen muutokset TASE VASTAAVAA VASTATTAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT A OMA PÄÄOMA I Aineettomat hyödykkeet I Peruspääoma Muut pitkävaikutteiset menot IV Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) V Tilikauden ylijäämä (alijäämä) II Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto D VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen B VAIHTUVAT VASTAAVAT Ostovelat I Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet II Lyhytaikainen Ostovelat II Saamiset Muut velat Lyhytaikaiset saamiset Siirtovelat Myyntisaamiset Muut saamiset VASTATTAVAA YHTEENSÄ Siirtosaamiset IV Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

15 14 TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 27,00 36,07 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 13,07 10,91 Kertynyt ylijäämä, Omavaraisuusaste, % = 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot Kertynyt ylijäämä (alijäämä) = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Kokonaistulot ja -menot KOKONAISTULOT JA MENOT TULOT MENOT Toiminta Toiminta Toimintatuotot ,52 Toimintakulut ,31 Korkotuotot ,35 Korvaus peruspääomasta ,00 Muut rahoitustuotot 3 300,95 Muut rahoituskulut 420,04 Rahoitustoiminta Investoinnit Oman pääoman lisäykset Investointimenot ,90 Kokonaistulot yhteensä ,82 Kokonaismenot yhteensä ,25 Kokonaistulot Kokonaismenot = , ,25= ,43 Muut maksuvalmiuden muutokset Rahavarojen muutos = [ ,24]-[ ,81]= [ ,34] Johtokunnan esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Kuntalain 87 k :n mukaan johtokunnan on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Johtokunta esittää yhtymäkokoukselle, että tilikauden alijäämä ,96 euroa katetaan taseen Edellisten tilikausien ylijäämästä kuluvan vuoden kirjanpidossa.

16 15 2. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 2.1. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Yhtymäkokouksessa päätettiin, että JIK ky:n toiminnan ja talouden tavoitteet käsitellään tasapainotetun tulosmittariston (BSC) muodossa. Vuoden 2011 toimintaa ja taloutta ohjaavat keskeiset toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet hyväksyttiin yhtymäkokouksessa Tilivelvollinen vastuuhenkilö: kuntayhtymän johtaja KÄYTTÖTALOUS Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Käyttötalous JIK ky yht. Toimintatulot , ,44 Toimintamenot , ,23 Toimintakate , ,79 Poistot ja arvonalentumiset , , Liikelaitoskuntayhtymän toiminnallisten tavoitteiden saavuttaminen Asiakas TAVOITE/ KRIITTINEN MENESTYSTEKIJÄ TOIMENPITEET 2011 TAVOITETASO/ MITTARI TOTEUTUMINEN JIK ky:n väestö saa tarvitsemansa palvelut oikea-aikaisesti hoitotakuun ja/tai todetun hoidontarpeen määräämissä rajoissa. Palvelujen saatavuus on kansallisen terveysohjelman eli hoitotakuun mukainen. Välitön yhteydensaanti virka-aikana terveyskeskukseen. Kiireellistä hoitoa tarvitsevat pääsevät lääkärin tai terveydenhuollon ammattihenkilön vastaanotolle saman päivän aikana. Toteutunut. Toteutunut. Kiireettömän hoidon tarpeen arvioon pääsee terveydenhuollon ammattihenkilölle kolmen arki- Toteutunut.

17 16 Hoivapalveluiden saatavuus pohjautuu valtakunnallisiin laatusuosituksiin ja lainsäädäntöön. päivän kuluessa. Lakisääteinen sosiaalipalveluiden arviointi toteutuu. Toteutunut. Palvelut ovat laadukkaita ja laadunvarmistamista ja -mittaamista kehitetään mm. asiakas- ja potilastyytyväisyystutkimuksilla sekä takaamalla joustava potilasasiamiestoiminta potilasvahinkolain mukaisesti.. Asiakkaan tarpeiden ja elämän tilanteen kokonaisuuden huomioiva ammattitaitoinen palvelu sekä moniammatillinen ote. Joustavat hoitopolut (nopea tarpeen mukainen hoitoon pääsy, järkevä tutkimusstrategia, hoito ja kuntoutus). Parannettavissa sairauksissa toimii tehokas hoitoprosessi (tavoitteena työ/toimintakyvyn palauttaminen). Valtakunnalliset käypähoitosuositukset ja laatusuositukset käytössä. Ostopalveluiden joustava käyttö osana palveluprosesseja hoidon ja hoivan kokonaisuus huomioiden. Palveluprosessien laadun mittaaminen ja arviointijärjestelmät. Aktiivinen yhteistyö erikoissairaanhoidon kanssa. Jatkuvasti käytössä potilastietojärjestelmän yhteydessä. Puitesopimukset voimassa usean palveluntuottajan kanssa. Hoidon saatavuuden seuranta. Hoitoaikojen seuranta. Erikoisalojen edustajien tapaaminen. Perusterveydenhuollon yksikkö. Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman työstäminen koko Etelä-Pohjanmaalle. Tiivis yhteistyö Epshp:n tietohallinnon ja röntgenin kanssa. Pitkäaikaissairauksissa taataan hoidon jatkuvuus sekä omatoimisuutta tukevat hoito- ja palveluratkaisut. Palvelutyytyväisyyskyselyt. Asiakastyytyväisyyskysely tehty: lääkärinvastaanotot ja palveluasuminen. Terveyttä ja hyvinvointia edistävää toimintaa tehdään yhteistyössä peruskuntien kanssa. Väestön osallistaminen palveluiden kehittämiseen ja omaehtoisen hyvinvointia tukevan toiminnan tukeminen. Palvelujärjestelmästä tiedottaminen sekä viestinnän kehittäminen. Useita tilaisuuksia järjestetty väestölle. Yhteiset seminaarit ja koulutukset peruskuntien kanssa. Aktiivinen väestölle tiedottaminen sekä neuvontapalvelut.

18 17 Potilas- ja asiakasturvallisuutta kehitetään STM:n linjausten mukaisesti. Systemaattinen tiedonkeruu asiakas- ja potilasturvallisuudesta Potilas- ja asiakasturvallisuuden jatkuva arviointi. Potilasasiamiestoiminta. Asiakas-/potilaspalautteet käsitellään yleisellä tasolla myös johtoryhmässä. Kirjallinen muistutuskäytäntö käytössä. HaiPron käyttöönotto siirtyi vuodelle Prosessit/palvelutuotanto TAVOITE/ KRIITTINEN MENESTYSTEKIJÄ TOIMENPITEET 2011 TAVOITETASO/ MITTARI TOTEUTUMINEN Asiakkaan ja potilaan kokonaishoito toteutuu tarkoituksenmukaisella tavalla. Väestön sairastavuus huomioidaan palvelutuotannon suuntaamisessa. Oikea hoidon porrastus: Potilas oikealla hoidon tasolla kotihoidon, asumispalveluiden (hoivan), perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluissa. Lähipalveluiden kehittäminen väestön tarpeiden mukaisesti. Palvelurakenteen kehittäminen huomioiden koko JIK:n väestöpohja. Ei erikoissairaanhoidon sakkomaksuja pääsääntöisesti (Kurikka poikkeus muutaman potilaan kohdalla). Palvelurakennetta kehitetään avohoitopainotteiseksi (vuodeosastopaikkojen vähentäminen). Palvelutuotannon tarpeiden mukaiset hoiva- ja hoitokiinteistöt kartoitetaan ja arvioidaan yhdessä tilaajalautakunnan kanssa Tilojen käyttöarviot, remontit ja uudisrakennukset suunnitellaan palvelutuotannon tarpeiden lähtökohdasta. Perustettu kiinteistörakentamisen ohjausryhmä ja sektorikohtaiset työryhmät. Potilaan itsenäistä selviytymistä tukeva kotihoito palvelutuotannon lähtökohtana; kuntouttavat koti- ja hyvinvointipalvelut. Kuntouttava hoiva- ja hoitotyö kaiken käytännön työn lähtökohtana. Palvelurakenteen avohoitopainotteisuutta lisätään ja laitoshoitoa vähennetään valtakunnallisten suositusten mukaisesti. Terveyskeskusten vuodeosastohoitoa terävöitetään akuutti- ja Kehitetään terveyskeskusten vuodeosastojen hoitoympäristöä ja henkilöstömitoitusta siten, että aktiivinen kuntoutus ja akuuttihoito on mahdollisimman optimaalista. Pitkäaikaislaitoshoitoa pilotoidaan Kurikan lähipalveluissa Henkilöstömitoitusta korjattu ja kuntoutusta edistävää toimintaa kehitetty (esim. Jurvan vuodeosasto). Toteutunut alkaen.

19 18 kuntoutustoimintaan. hoivakotiyksikkönä. Potilaiden hoitoaika vuodeosaston akuuttiosastolla on alle 14 vuorokautta. Toteuma keskimäärin koko JIK ky:ssä oli 11,55 hoitopäivää (v ,74 hp). Hyvän laadun takuu palvelutuotannossa ja palvelutuotannon yhtenäistäminen parhaiden käytäntöjen mukaiseksi. Asiantuntijahoitajatoimintaa kehitetään ja työnjakoa täsmennetään lääkäreiden kanssa. Päivystystoimintaa kehitetään määrällisesti ja laadullisesti. Vastaanottotoiminnan Potkun vastuulääkärit henkilöstön työnjakoa terveyskeskuksiin kehitetään ja toimitaan nimetty. aktiivisesti Lakeuden Potku-hankkeessa sekä sovelletaan valtakunnallisia hyviä hankkeita omaan toimintaan. Asiakkaan ja potilaan hoitopolku etenee hallitusti palveluprosessissa. Aktiivinen yhteistyö toimii ammattilaisten, asiakkaiden ja potilaiden sekä omaisten kanssa. Erityisasiantuntijoiden osaaminen hyödynnetään palvelutuotannossa. Hoitoprosesseja arvioidaan jatkuvasti hoitopalavereissa ja vastuualueen palavereissa (esim. hyvinvointipalvelujen johtoryhmä). Päällekkäistä työtä vältetään palveluprosesseissa. Terveyden edistämisen yhteinen strategia eri ikäryhmille yhdessä peruskuntien kanssa. Terveydenedistämisen strategiatyö meneillään yhdessä jäsenkuntien kanssa Talous TAVOITE/ KRIITTINEN MENESTYSTEKIJÄ TOIMENPITEET 2011 TAVOITETASO/ MITTARI TOTEUTUMINEN Palvelukokonaisuus on kustannustehokas ja vaikuttava. Kustannusten nousua hillitään kuntatalouden raameihin. Toiminnan raportointi/ seurantajärjestelmiä kehitetään edelleen. Henkilöstöresurssit ja palvelut kohdennetaan hallitusti. Talousarviototeuman säännöllinen seuranta toteutetaan neljännesvuosittain. Talousarviototeumaa seurattu johtokunnan tasolla vuosineljänneksittäin ja esimiestasolla kuukausittain. Raamia on noudatettu Palvelut määritellään JIK ky:n alkuvaiheessa tehdyillä tuotteilla ja suoritteilla kunnes valtakunnallisesti määritellään Käyntitilastointi kehitetään tuotteistamista tukevaksi. Kustannuslaskenta ja Toimintaa ja taloutta kuvaavien mittareiden edelleen kehittäminen ja Effica-lomakkeistojen yhtenäistäminen Yhteinen Efficapotilastietojärjestelmä otettu käyttöön vuoden 2011 aikana koko JIK-alueella sekä

20 19 yhteneväiset ja vertailukelpoiset tuotteet. Henkilöstön kustannustietoisuutta lisätään. tuotteiden hinnoittelu toteutuu vertailukelpoisesti. Lähiesimiehet hallitsevat taloushallintoon liittyvät asiat.. siten, että raporttien kokoaminen tehostuu. Talousarvion merkitys ymmärretään lähiesimiestasolle asti ja sen mukaisesti toimitaan kustannustehokkaasti. terveys- että vanhuspalveluissa. Esimiehille on järjestetty talous- ja hankintakoulutusta. Tiliöintiohjeistus on laadittu ja siitä annettu koulutusta. Toiminnan ja talouden kehittäminen objektiivisen tiedon pohjalta eri toimintayksiköiden palvelutuotannosta ja kustannuksista. Lääkärin vastaanoton käynneistä 60 % on perustyöaikana. Kaikista käynneistä perustyöaikana 59 %. Arkipäivätyöstä perustyöaikana 74 %. Päivystyskäynnit kaikista käynneistä 59 %. Hoidon painopiste siirretään edelleen erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuollon suuntaan. Perusterveydenhuollon ja vanhustenpalveluiden prosenttiosuutta nostetaan noin 1,5 %:lla vuodesta 2010 vuoteen Vuosi oma esh ,1 42, ,9 42, ,3 41,7 Sairaanhoitopiirin palveluja korvaavia, edullisempia ja nopeampia ostopalveluita käytetään. Sairaanhoitopiirin ulkopuolisia ostopalveluita käytetään silloin, kun ostaminen tuo kustannustehokkuutta ja nopeutta palvelurakenteeseen. Yksityisen erikoissairaanhoidon käyttö lisääntyi 10,3 % Henkilöstö ja osaaminen TAVOITE/ KRIITTINEN MENESTYSTEKIJÄ TOIMENPITEET 2011 TAVOITETASO/ MITTARI TOTEUTUMINEN Liikelaitoskuntayhtymällä on osaava ja ammattitaitoinen henkilöstö. Työnohjausta tarjotaan henkilöstölle. Henkilöstön koulutuspäivät/vuosi. Työnohjauksen määrä. Koulutustarpeiden pohjalta henkilöstölle laaditaan täydennyskoulutussuunnitelmat. Täydennyskoulutussuunnitelmat laadittu puolivuosittain työyksiköiden esittämien tarpeiden pohjalta. Työnohjausryhmiä yht. 20 ja yksilötyön-

21 20 ohjausta yht. 6:lle Mentoroinnin kehittäminen. Mentorointikoulutusta valmisteltu.toteutuu v Henkilöstö on hyvinvoivaa. Työhyvinvointikyselyn toteuttaminen ja sen pohjalta työhyvinvointisuunnitelma. Työhyvinvointikyselyn tulokset. Työhyvinvointikysely toteutui. Koko JIK ky:n tasolla tarkasteltaessa tulokset olivat useimmilta osin vertailuaineistoa paremmat. Työhyvinvointisuunnitelmien laadinta v Sairauspoissaolojen määrä. Sairauspoissaoloja keskimäärin 15,4 pv/hlö (kasvua +2,3). Työtapaturmien määrä. Työtapaturmia yht. 47 kpl (muutos 0). Henkilöstön vaihtuvuus. Henkilöstön vaihtuvuus 11,7 % (kasvua + 1,3 %). Henkilöstön liikunta- ja kulttuuriharrastusten tukeminen. Liikunta- ja kulttuurisetelien käyttöönotto. Lisäksi tyhy-ryhmä koordinoi muuta työhyvinvointia tukevaa harrastus- ja virkistystoimintaa. Työsuojelun toimintasuunnitelman toteuttaminen. Työsuojelun toimintaohjelma valmistui ja toimintasuunnitelman mukaisia toimenpiteitä toteutettu. Rekrytointi on ennakoivaa ja tuloksellista. Laura-sijaisrekisterijärjestelmän tehokas hyödyntäminen. Sijaisten saatavuus. Käytössä Laurarekrytointi- ja sijaishallintajärjestemä, jossa vuoden lopussa 209 sijaishakemusta. Rekrytointihoitaja välitti työyksiköihin yht. 129 sijaista. Sairaanhoitajista eniten pulaa. Oma henkilöstö joustanut äkillisissä tarpeissa. Kesällä opiskelijat suurena apuna. Lääketieteellinen Toteutui. JIK ky:n

22 21 peruskoulutus ja PTLvaiheen koulutus mahdollistetaan terveyskeskuksissa. kaikki terveyskeskukset ovat opetusterveyskeskuksia. Laaditaan rekrytointisuunnitelma lääkäreille ja hoitohenkilöstölle. Valmisteltu rekrytointiohjelmaa vuosille Kiinteä yhteistyö yliopistojen, ammattikorkeakoulujen sekä toisen asteen oppilaitosten kanssa. Harjoittelijoiden määrä. Opiskelijoita ja muita harjoittelijoita yht Työnantajakuvan kehittäminen. Hakijoiden määrä/avoinna oleva toimi/virka. Työhyvinvointikyselyn mukaan työnantajamaine erinomainen. Avoimia hakuja vakituisiin virkoihin/ toimiin oli yht. 40. Sairaanhoitaja-hakuja oli 7, tehtävään oli keskimäärin 22 hakijaa ja enimmillään 36 hakijaa. Lähihoitajahakuja oli 10, tehtävään oli keskimäärin 33 hakijaa ja enimmillään 44. Lääkärihakuja oli 6, keskimäärin alle 1 hakija virkaa kohden. Hammaslääkärihauissa ei saatu yhtään hakemusta. Eniten hakijoita oli toimistosihteerien tehtäviin. Henkilöstövoimavaroja on riittävästi ja niitä käytetään tehokkaasti ja tuottavasti. Töiden organisointi tarkoituksenmukaisesti henkilöstön koulutus ja kokemus huomioiden. Virkojen/toimien määrä. Virkoja 104 ja työsuhteita 567,8, yht. 671,8 kpl (kasvua + 29,8) Henkilöstöä kannustetaan työnkiertoon liikelaitoskuntayhtymän eri toimipisteissä. Henkilökunnan mitoitus suhteessa valtakunnallisiin suosituksiin. Vuodeosastoilla hoitohenkilöstön mitoitus pääasiassa tyydyttävällä tasolla. Hoivan yksiköissä noin puolessa henkilöstövajausta.

23 22 Työnkierrossa olleiden määrä. Työnkierrossa oli yht. 17 henkilöä. Henkilöstöjohtaminen on pitkäjänteistä, avointa ja systemaattista. Henkilöstöhallinnollisten periaatteiden ja käytäntöjen yhtenäistämistä jatketaan. Kehityskeskustelukäytäntöjen kehittäminen. Esimiesvalmennuksen järjestäminen. Palkkaharmonisoinnin toteuttaminen. Kehityskeskustelujen kattavuus. Henkilöstöhallinnollisia periaatteita ja käytäntöjä yhtenäistetty ohjeistuksin. Lähiesimiehet kävivät kehityskeskusteluja henkilöstönsä kanssa keskimäärin 75 %: sesti. Esimiehille järjestettiin kehityskeskusteluvalmennusta osana esimiesvalmennusta. Palkkaharmonisoinnin viimeinen vaihe toteutettiin Hallinto Tilivelvollinen vastuuhenkilö: kuntayhtymän johtaja KÄYTTÖTALOUS Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Hallinto (sis. huollon) Toimintatulot , ,96 Toimintamenot , ,67 Toimintakate , ,63 Poistot ja arvonalentumiset , ,84 SITOVAT TAVOITTEET TAVOITE/ KRIITTINEN MENESTYSTEKIJÄ TOIMENPITEET 2011 TAVOITETASO/ MITTARI TOTEUTUMINEN Johto ja hallinto Liikelaitoskuntayhtymän valtakunnallinen verkostoituminen. Hyvä yhteistyötoimielintyöskentely YHTEhanke. Liikelaitoskuntayhtymän muutosprosessin tukeminen ja roolien Hyvä yhteistoimielintyöskentely seminaari järjestettiin Etelä- Pohjanmaan Opistolla

24 23 selkiyttäminen Kutsuttuina olivat JIK-kuntien valtuustojen ja hallitusten varsinaiset puheenjohtajat, kunnan-/kaupunginjohtajat, JIK-tilaajalautakunta sekä JIK ky:n johtokunta ja johtoryhmä. Ulkopuoliset asiantuntijat Kuntaliitosta ja FCG:stä. JIK-kuntien valtuustoille ja muille luottamushenkilöille sekä viranhaltijoille suunnattu tilinpäätösseminaari ( ) peruuntui liian vähäisen ilmoittautujamäärän vuoksi. STM:n ja VM:n muutosjohtamisen tuki hanke. Yli Rajojen! Muutosjohtamisen tuki hankkeen seminaari järjestettiin Etelä-Pohjanmaan Opistolla Kutsuttuina olivat JIKkuntien valtuustojen ja hallitusten varsinaiset puheenjohtajat, kunnan- /kaupunginjohtajat, JIKtilaajalautakunta sekä JIK ky:n johtokunta ja johtoryhmä sekä JIK ky:n esimiehet. Ulkopuoliset asiantuntijat VM:n Kuntaosastolta, THL:stä, Kuntaliitosta, Tekesistä sekä TTL:stä. Hallintotoimintojen arviointi ja kehittäminen. Tehokkaat ja säännölliset kokoukset. Asian käsittelyaika pääsääntöisesti enintään 2 kuukautta. JIK-johdon kehitysiltapäivä järjestettiin Mäntylän tilalla Jurvassa. Kutsuttuina olivat JIKtilaajalautakunta sekä JIK ky:n johtokunta ja johtoryhmä. Ulkopuolinen asiantuntija THL:stä. Kokouksia pidetty säännöllisesti sekä etukäteen laadittujen ja lähetettyjen asialistojen pohjalta. Sähköisen kokoushallinnan käyttöönotto

25 24 johtokunnan kokouksissa. Asiakirjahallinnon ja arkistotoimen kehittäminen. Asianhallintaohjelmiston käyttöönotto. Tiedonhallintasuunnitelman valmistuminen. KuntaToimiston käyttöönotto. Dokumenttienhallintajärjes telmän käyttöönotto. Arkki-arkistonhallintasovelluksen käyttöönotto. Tiedohallintasuunnitelmien valmistelu. Säännöt ja menettelytapaohjeet ajan tasalla. Yhtenäistäminen ja päivitys. Sisällöllisesti ja toiminnallisesti oikein. Laadittu sisäisen valvonnan opas ja riskienhallintapolitiikka. Päätöksentekoprosessia koskeva ohjeistus. Työsuojelutoiminnan kehittäminen. Osa-aikainen työsuojelu-päällikkö. Työsuojelun toimintaohjelma. Vakituisessa palvelussuhteessa työsuojelupäällikkö 50 % työpanoksella. Työsuojelun toiminta-ohjelma ja toimintasuunnitelma vuodelle 2012 hyväksytty. Tietosuojan varmistaminen Osa-aikainen tietosuojavastaava. Lain vaatima tietosuojan taso. Määräaikainen tietosuojavastaava 50 % työpanoksella. Lokipolitiikan valmistelu. Viestinnän kehittäminen Tehokas ulkoinen viestintä. Näkyvyys rekrytointitapahtumisissa. Messutapahtumien määrä. Osallistuttiin Tampereen lääketieteen kandidaattien järjestämään Kunta etsii lääkäriä tapahtumaan Rekrytointiaiheinen jouluillallinen JIK-alueen lääketieteen opiskelijoille jouduttiin perumaan vähäisen ilmoittautujamäärän vuoksi. Rekrytointi-ilmoitukset. Työpaikkailmoitukset on julkaistu JIK ky:n virallisen ilmoitustaulun ja verkkosivun lisäksi TE-keskuksen

26 25 Väestölle ja sidosryhmille tiedottaminen. Väestöviestinnän tehostaminen. Tiedotustilaisuudet. Mediatiedotteet Lehti-ilmoituksia on lisäksi julkaistu harkinnan mukaan (yhteensä 22 kpl). Ilmoitukset on julkaistu Ilkassa ja Pohjalaisessa (6 ilmoitusta molemmissa), paikallislehdissä (2 ilmoitusta kaikissa 4 lehdessä), Psykologilehdessä (1) ja Hammaslääkäri-lehdessä (1). Lehti-ilmoitusten lisäksi on ilmoitusten julkaisussa hyödynnetty aktiivisesti tkrekry.fi-sivustoa, yliopistojen maksuttomia työpaikkailmoitussivustoja. Tiedotustilaisuuksia järjestettiin 2. Terveysvalvonnan Oivapilottiprojektin (aiemmin nimellä Smiley-projekti) alkamisesta informoitiin Etelä- Pohjanmaan Opistolla, Ilmajoella. Kutsuttuina olivat median lisäksi elintarvike- ja ravintolaalan yrittäjät sekä laitoskeittiöiden edustajat, joita projekti koski. Kevan koordinoiman työhyvinvointikyselyn tuloksista pidettiin tiedotustilaisuus , Hotelliravintola Pitkä-Jussissa, Kurikassa. Lisäksi medialle varattiin mahdollisuus tulla keskustelemaan johtavan ylilääkärin kanssa joustavaan terveyskeskuksen valintaan liittyvistä kysymyksistä , Rouvalaan, Ilmajoelle. Mediatiedotteita julkaistiin yhteensä 13. Lisäksi paikallislehdille toimitettiin 1 informatiivinen artikkeli

27 26 Joka kodin palveluopas. terveysaiheisen artikkeliyhteistyön pilottina joulukuussa Joka kodin palveluopasta ei julkaistu puhelinnumerotilanteen vakiintumattomuuden vuoksi. Henkilöstöhallinto Tietojärjestelmien kehittäminen. Tilastot ajan tasalla. HRM-lomasuunnitteluohjelmiston käyttöönotto Henkilöstötilinpäätös vuosittain. Toteutui. HRM Lomasuunnitteluohjelmisto otettiin käyttöön. Matkojenhallinnan käyttöönoton laajennus Populus matkojen hallinta -ohjelmiston käyttöönotto laajentui koskemaan koko henkilöstöä. Palkkojen maksu määräpäivänä oikeille henkilöille oikean suuruisena. 100 % palkanmaksuista oikein. Toteutui. Taloushallinto Tietojärjestelmien kehittäminen Sähköisten osto- ja myyntilaskujen sekä laskutusputken käyttöönotto. Käytössä syksyllä Järjestelmien hankinta siirtyi vuoteen Kirjanpidon viive. Kirjanpidon viive enintään 42 pv. Kirjapidon viive oli 4 16 pv, keskiarvo 9 pv. Maksuvalmius. Maksuvalmius 30 pv. Toteutui, maksuvalmius oli 38 pv. Viivästyskorkotaso % maksatuksesta. enintään 0,01 % Toteutui. Viivästyskorot olivat 0,0005 % maksatuksesta. Muut tavoitteet: Sähköisen viestinnän kehittäminen (mm. internet, intranet). Tietohallinto vastaa liikelaitoskuntayhtymän tietoverkon tehokkaan käytön ylläpitämisestä. Henkilöstöhallinnon tavoitteena on virka- ja työehtosopimusten täytäntöönpanossa ja soveltamisessa oikea ja samanlainen tulkinta JIK ky:n eri yksiköissä. TYHY-toiminnan avulla edistetään henkilökunnan työssä jaksamista.

28 27 Toteutuminen: JIK ky:n julkisten verkkosivujen uudistuksen teknisen toteutuksen ja visuaalisen suunnittelun kilpailutus toteutettiin syksyllä Tarjouskilpailun voitti Oy Poutapilvi Web Design Ab. Julkisten verkkosivujen sisällönuudistusta varten koottiin verkkovastaavien ryhmä, jonka edustajat koordinoivat sisällönuudistusta omilla alueillaan ja keräävät tarvittaessa omia työryhmiään projektia varten. Verkkovastaavia on yhteensä 18, ja heille järjestettiin aloituskoulutus verkkokirjoittamisesta marraskuussa Henkilöstöhallinto järjesti esimiehille koulutusta KVTES:n Vuosiloma-osiosta sopimuksen oikean ja yhdenmukaisen tulkinnan varmistamiseksi. Myös sopimustulkinnan yhdenmukaistamiseksi valmisteltiin ohjeistukset matkakustannusten korvausperiaatteista sekä työajan käyttämisestä terveydenhuoltokäynteihin. Lisäksi päivitettiin henkilöstöopas. Arkistotoimen osalta jatkettiin tehtäväprosessien kuvaamista ja tiedonhallintasuunnitelmien laadintaa Arkki-sovelluksessa. KuntaToimiston hankinnan myötä otettiin käyttöön diaari, viranhaltijapäätössovellus, valmistelijan työpöytä, esityslista-pöytäkirjajärjestelmä ja sähköinen päätösarkisto. JIK ky:n sopimukset tallennettiin dokumenttienhallinta-järjestelmään. Työsuojelutoimikunta kokoontui viisi kertaa. Työntekijöiden työkyvyn ja työhyvinvoinnin varhaisen tukemiseen tarkoitettua Välittävä työyhteisö-toimintamallia on saatettu käytäntöön. Työsuojelutoimikunta on omalta osaltaan edistänyt JIK ky:n savuttomuuteen siirtymistä. Vaarojen ja riskikartoitusten tuloksia on analysoitu työsuojeluvaltuutettujen, työterveyshuollon ja työantajan edustajien kanssa ja tehty kehittämisehdotuksia. Työsuojeluun liittyen on alan yleisten riskien ja omien riskikartoitusten perusteella valmisteltiin esimiesten ja henkilökunnan käyttöön oppaita keskeisten ongelmien ennaltaehkäisyyn ja hoitamiseen. Valmistuneet oppaat olivat Käsin tehtävät nostot ja siirrot, Hyvän käytöksen opas, Asiakasväkivallan uhan hallinta, Päihteet ja työpaikka sekä Henkisen kuormittumisen hallinta. JIK ky tuki henkilöstön liikunta- ja kulttuuriharrastuksia Tyhy-ryhmän kautta. Ryhmän tehtävänä on henkilöstön omaehtoiseen virkistys- ja harrastustoimintaan varatun määrärahan käytön kohdentaminen. Vuoden alussa otettiin käyttöön liikunta- ja kulttuurisetelit Hallinto ja talous KÄYTTÖTALOUS Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Hallinto ja talous Toimintatulot , ,05 Toimintamenot , ,11 Toimintakate , ,16 Poistot ja arvonalentumiset , ,84 Toimintavuoden aikana on tuotettu tarvittavat hallinto-, talous- ja tietohallintopalvelut koko kuntayhtymän, sen eri yksiköiden sekä sidosryhmien tarpeisiin. Sähköisistä henkilöstöhallinnon menetelmistä on otettu käyttöön HRM-lomalaskenta. Talousja henkilöstötietojärjestelmien SEPA-päivitykset vietiin loppuun. Asianhallinta- ja sopimustenhallintajärjestelmät otettiin käyttöön. Tuotteiden hinnat on määritelty jäsenkuntalaskutusta varten pääosin erilaisten suoritteiden pohjalta. Käyntitilastointia on

29 28 kehitetty yhdenmukaiseksi ja yhtenäinen tilastointijärjestelmä on saatu käyttöön Effica 4.0 potilastietojärjestelmän käyttöönoton myötä terveyden-/sairaanhoidon palveluissa kesäkuusta 2011 ja vanhusten palveluissa lokakuusta 2011 alkaen Huolto KÄYTTÖTALOUS Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Huolto Toimintatulot , ,09 Toimintamenot , ,44 Toimintakate , ,53 Poistot ja arvonalentumiset Kiinteistöt Tilapäällikön palvelujen hankinta siirtyi JIK-tilaajalautakunnan vastuulle vuoden 2011 alusta. JIK ky:n jäsenkunnilta vuokraamien tilojen osalta on esitetty jäsenkunnille vuosikorjaustarpeet. Ilmajoen terveyskeskuksen laajennus- ja saneeraussuunnitelman suunnittelutyö jatkui. Myös Jalasjärven terveyskeskuksen peruskorjauksen II vaiheen sekä Pentinlamminkodin tilat korvaavan hoivayksikön suunnittelutyöt jatkuivat. Jurvan terveysaseman tilamuutossuunnittelu mm. hammashoitolan tarpeiden takia jatkui. JIK ky:n tulevaisuuden tilatarpeiden suunnittelua ja valmistelua varten nimettiin ohjausryhmä. Ohjausryhmän tehtävänä on asettaa yhteinen tahtotila ja palvelurakenteen raamit eri jäsenkuntien kiinteistöinvestoinneille sekä työstää toimeksiannot eri työryhmille. Varastot Varastotoimintojen selvittelyä jatkettiin edelleen. Konsulttiselvitys varastologistiikasta valmistui alkuvuodesta Sen mukaisesti suunniteltiin varastoinnin ja siihen liittyvien kuljetusten kehittämistä. Jurvan terveysaseman varaston yhdistämisestä Kurikan terveyskeskuksen varastoon tehtiin päätös vuoden 2011 lopussa. Varastologistiikan kokonaisuuden kehittämispäätökset siirtyivät vuodelle Työterveyspalvelut Tilivelvollinen vastuuhenkilö: työterveyshuollon vastaava lääkäri KÄYTTÖTALOUS Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Työterveyspalvelut Toimintatulot , ,54 Toimintamenot , ,15 Toimintakate , ,69 Poistot ja arvonalentumiset , ,27

30 29 Toiminta-ajatus Työterveyshuoltopalvelujen tuottaminen JIK ky:n alueella toimiville työpaikoille ja yrittäjille. SITOVAT TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on yhteistyössä työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon kanssa edistää työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, työyhteisön toimintaa sekä työntekijän terveyttä ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa ja ehkäistä työhön liittyviä sairauksia ja tapaturmia. TAVOITE/ KRIITTINEN MENESTYSTEKIJÄ TOIMENPITEET 2011 TAVOITETASO/ MITTARI TOTEUTUMINEN Asiakasnäkökulma Hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisten ja kilpailukykyisten palveluiden tuottaminen lähipalveluna. Yksikön toimintatapojen kehittäminen ja yhdistäminen (organisaation toiminta, tuotteet, laskutus). TTH:n Laatuavain, yksikön sisäinen arvio. Kehityskeskustelut. Talouden seuranta 3 kk:n välein. On toteutunut. (BotniaSEITTI) On toteutunut. On toteutunut. Palvelujen saatavuus asiakkaiden kanssa tehtyjen sopimusten mukaisesti. Lääkärien ja työterveyshoitajien riittävyydestä huolehtiminen aktiivisella rekrytoinnilla. Sairaanhoidossa lääkäriin pääsy hoitotakuun puitteissa. Seurataan poikkileikkaustutkimuksena. Asiakastyytyväisyyskysely (syksy 2011). Osittain toteutunut. Sairaanhoidossa lääkäriin pääsy on toteutunut. On toteutunut. (BotniaSEITTI) Muut tavoitteet: Tavoitteena on, että työterveyshuolto kattaa menonsa tuloillaan, eikä jäsenkuntalaskutusta tältä osin tule. Toteutuminen: Työterveyshuolto kuuluu kaikille työssäkävijöille ja on osa perusterveydenhuoltoa. Työterveyshuolto toimii kussakin kunnassa ja Kurikan alueella myös Jurvassa entisissä toimitiloissaan. Henkilöstöön tuli lisää Kurikkaan osastosihteerin toimi, josta 85% kohdistuu työterveyshuoltoon. Työterveyshuollon laskutuksen ja asiakasrekisterin ylläpitämisessä osastosihteerien työpanos on erittäin tärkeä.

31 30 Työterveyshuollon tavoitteena valtakunnallisesti on työkyvyttömyyden ehkäisy ja työkyvyn edistäminen, mihin käytännössä pyritään työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen mallin mukaisesti toimien yhdessä työpaikkojen kanssa. Ns. varhaisen tuen toimintamallin jalkauttamisessa arjen yhteistyöhön yrityksien kanssa vaaditaan kaikkien työntekijöidemme aktiivista työotetta. Pientyöpaikkojen osalta, joita suurin osa työpaikoistamme on, yhteistyö hoituu pitkälti työterveyshoitajien ja työfysioterapeuttien toimesta. Työterveyslääkärin työssä korostui työkyvyn arviointi, tukitoimet ja ammatillisen kuntoutuksen käynnistäminen sairaanhoidon ohella. Tulevat sairausvakuutuslakimuutokset tulevat entisestään lisäämään lääkäriresurssien tarvetta. Työterveyshuollon asiakkaista enemmistö, n. 3000, on jäsenkuntien/kuntayhtymän palveluksessa. Työterveyshuollon huollossa olevien työpaikkojen ja työntekijöiden määrä on oleellisesti säilynyt ennallaan eli vastaamme n. 550 työpaikan ja n työntekijän ja n. 890 maatalous- ja yksinyrittäjän työterveyshuollosta. Sairaanhoitosopimuksen piiriin kuuluu n työntekijää, joista osalla on sairaanhoitosopimuksia työterveyshoitajan vastaanotoille. Toimintamme kehittämisen tukena on Työterveyslaitoksen organisoima BotniaSEITTI. kehittämisohjelma, jonka päätavoitteena on kehittää hankealueen kunnallisen työterveyshuollon toimivuutta, tasalaatuisuutta ja vaikuttavuutta sekä vahvistaa työterveyshuollon ja perusterveydenhuollon yhteistyötä. Kehittämisohjelma alkoi keväällä 2011 ja päättyy Siinä ovat mukana kaikki Pohjanmaan kunnalliset työterveyshuoltoyksiköt. Hankkeen kautta toteutimme asiakastyytyväisyyskyselyn työnantajille ja henkilöasiakkaillemme. Tuloksemme olivat samansuuntaiset muiden hankkeeseen osallistuvien kesken, josta olimme iloisia. Henkilöstömme on selvinnyt hyvin työvaatimuksistamme ottaen huomioon, että yhteistoimintamme on vielä verrattain nuorta. Työyhteisömme jaksamista on tuettu työnohjauksella ja työyhteisön hyvinvointisuunnitelman kehittämishankkeiden käynnistämisellä Hyvinvointipalvelut Tilivelvollinen vastuuhenkilö: johtava ylilääkäri KÄYTTÖTALOUS Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Hyvinvointipalvelut Toimintatulot , ,58 Toimintamenot , ,96 Toimintakate , ,38 Poistot ja arvonalentumiset , ,74 Vastuualueen toiminnasta on vastannut johtava ylilääkäri ja terveyskeskuskohtaisesti toiminnasta ovat vastanneet lähipalvelujen ylilääkärit. Johtavan ylilääkärin alaisuudessa toimiva hoitotyön johtaja on vastannut vastuuyksikön hoitotyön toiminnasta ja henkilöstöhallinnosta. Hoitotyön johtajan alaisuudessa toimivat osastonhoitajat ovat vastanneet terveyskeskuskohtaisesti vastuuyksikön hoitotyön toiminnasta ja henkilöstöhallinnosta delegointipäätösten mukaan.

32 Hyvinvointipalvelujen hallinto KÄYTTÖTALOUS Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Hyvinvointipalvelujen hallinto Toimintatulot , ,81 Toimintamenot , ,46 Toimintakate , ,27 Poistot ja arvonalentumiset , ,21 Tämä yksikkö käsittää hoidon ja hoivan hallinnon kustannuspaikan. Sisältää johtavan ylilääkärin ja lähiylilääkäreiden hallintoon käyttämän työn suhteelliset palkkausosuudet. Sisältää myös hoitotyön johtajan, hoivapalveluiden johtajan sekä ylihoitajan (50 %) määrärahat. Käsittää myös Effica-potilastietojärjestelmän sekä sijaishallinta- ja rekrytointiohjelmistojen käyttömenot Terveys- ja sairaanhoitopalvelut sekä lääketieteelliset tukipalvelut KÄYTTÖTALOUS Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Terveys- ja sairaanhoitopalvelut Toimintatulot , ,51 Toimintamenot , ,87 Toimintakate , ,36 Poistot ja arvonalentumiset , ,94 Lääketieteelliset tukipalvelut Toimintatulot , ,17 Toimintamenot , ,87 Toimintakate , ,70 Poistot ja arvonalentumiset , ,47 Toiminta-ajatus Toiminnan tavoitteena on terveyden edistäminen, sairauksien ennaltaehkäisy sekä sairauksien varhainen toteaminen ja hoito. Lääkärien vastaanotto ja ensiapu sekä lääketieteelliset tukipalvelut Lääketieteellisiin tukipalveluihin ovat vuonna 2011 kuuluneet laboratorio, röntgen, fysioterapia, välinehuolto sekä lääkekeskus Jalasjärvi (osan vuotta) ja Kurikka. Jalasjärven lääkehuolto on siirretty Epshp:n hoidettavaksi vuonna 2011.

33 32 Toiminta-ajatus Lääkärien vastaanotto ja ensiapu sekä lääketieteelliset tukipalvelut tuottavat toimialaansa kuuluvat lähipalvelut jokaisen jäsenkunnan alueella. SITOVAT TAVOITTEET TAVOITE/ KRIITTINEN MENESTYSTEKIJÄ TOIMENPITEET 2011 TAVOITETASO/ MITTARI TOTEUTUMINEN Väestö saa tarvitsemansa palvelut oikea-aikaisesti. Lääkäreitä rekrytoidaan aktiivisesti. 4-5 lääkäriä avoimiin virkoihin. Toteutunut (4 lääkäriä tullut vakinaisiin virkoihin) Sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien määrä riittävä lääkärinvastaanotoilla. Kiireellistä hoitoa tarvitsevat pääsevät lääkärin tai terveydenhuollon ammattihenkilön vastaanotolle saman päivän aikana. Kiireellistä hoitoa tarvitsevien vastaanotto toteutunut saman päivän aikana. Seuranta Välitön yhteyden saanti terveyskeskukseen/ puhelujen seuranta keskitetysti 2 krt/vuosi. Kiireettömän hoidon tarpeen arvioon pääsee terveydenhuollon ammattihenkilölle kolmen arkipäivän kuluessa tai lääkärin vastaanotolle 3 kk:n kuluessa (seur. 6 kk välein). Välitön yhteydensaanti toteutunut, mutta keskitetty puhelujen seuranta vain x1/vuosi. Toteutunut. Sairaanhoitajan ja terveydenhoitajan vastaanottojen kehittäminen kansansairauksien hoitoon. Sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajavastaanottojen toteutumisen seuranta. Lakeuden POTKU -hankkeessa JIK-alueella 100 % sairaanhoitajaresussi ja 20 % lääkäriresurssi. Henkilöstörakenteen korjaaminen sairaanhoitaja/terveydenhoitajapainotteisemmaksi mahdollisuuksien mukaan. Seuranta on toteutunut Effica-potilastietojärjestelmän avulla. 100 % sairaanhoitajaresurssi toteutunut ja 20 % lääkäriresurssi toteutunut syksystä 2011 alkaen. Henkilöstörakennetta on korjattu johtokunnan päätöksillä (vakanssilisäykset ja -muutokset).

34 33 Palvelut ovat Henkilökunnan sisällöllisesti täydennyskoulutus 3 laadukkaita ja 10 pv/vuosi/työntekijä asiakaslähtöisiä ja JIK ky:n yhteisten lääkärinvastaanotoilla ja koulutusiltapäivien niihin liittyvissä järjestäminen. Samat tukipalveluissa. käytännöt vähitellen. Käypähoidon suositusten ja/tai valtakunnallisten/shp: n laatusuositusten mukainen toiminta. Koulutuksen toteutumisen seuranta. Röntgenin auditointia jatketaan. Asiakastyytyväisyysmittaus, tulosten läpikäynti ja hyödyntäminen. Hoidon tason seuranta: mm RR tason seuranta RR-potilailla, HbA1 c- seuranta, amputaatiot. Koulutuksen toteutumista on seurattu web-tallennuksen ja koulutuksen osallistujaluetteloiden avulla. Auditointi on toteutunut, tulokset hyvät. Asiakastyytyväisyysmittaus tehty, tuloksia ei ole vielä käyty läpi. RR-tason seuranta tehty Conmedicin toteuttamana, HbA1C-seuranta tehty otoksena syksyllä Porrastus pth/esh toteutuu. Henkilökunnan erikoisosaamisten hyödyntäminen. Erikoissairaanhoidon käytön seuranta. Säännölliset kehityskeskustelut. Seuranta toteutunut E- PSHP:n sopimusohjausraportointina. Kehityskeskustelut on käyty kerran vuodessa. Yhteinen Efficapotilastietokanta ja kirjaamiskäytäntöjen yhtenäistäminen. Effica 4.0 potilastietokanta käytössä kesällä Toteutunut alkaen. Jokaisella JIK ky:n paikkakunnalla toteutuu asiakaspalvelu lähipalveluperiaatteella lääkärin vastaanotto, fysioterapia, laboratorionäytteenotto, röntgen. Päivystystoiminnan Käyntimäärien seuranta. Seuranta toteutunut edelleen kehittäminen. Effica-potilastietojärjestelmän avulla. Rtg- toiminta omana toimintana jokaisessa tk:ssa. Digitaalinen röntgen Jalasjärvellä, Ilmajoella ja Kurikassa. Laboratorionäytteenottopalvelut neljässä laboratoriopisteessä. Toteutunut 1/2011. Toteutunut. Fysioterapia toimii lähipalveluperiaatteella ja fysioterapeuttien erityisosaamista hyödynnetään joustavasti koko JIK ky:n alueella. Erityisosaamista vaativien käyntien määrällinen seuranta (esim. lymfaterapia) Seuranta toteutunut Effica-potilastietojärjestelmän avulla.

35 34 Muut tavoitteet: Pitkäaikaissairaiden omahoidon tukemista ja palveluohjauksen kehittämistä on jatkettu Potku-projektin toimesta. Toteutuminen: Lääkärien vastaanoton ja ensiavun sekä lääketieteellisten tukipalvelujen toiminta perustuu terveydenhuoltolakiin ja -asetuksiin. Lääkärin virkoihin on saatu neljä työntekijää. Kesälomakaudella opiskelijasijaisten saatavuus oli hyvä. Ns. eurovaiheen määräaikaisia lääkäreitä on ollut kaksi suorassa työsuhteessa. Kaksi lääkäriä oli erikoistumassa. Kaikkiaan 5 lääkärin vakanssia vastaava lääkärityövoima on ostettu arkityöhön vuokralääkärityövoimaa toimittavilta yrityksiltä. Puitesopimus on kolmen palveluntuottajan kanssa saakka. Lisäksi viikonloppupäivystys on kokonaan toteutettu ostopalveluna. Konsultoivia erikoislääkäreitä JIK ky:n terveyskeskuksissa on ollut kardiologian, sisätautien, geriatrian, neurologian, nuorisopsykiatrian, gynekologian, radiologian ja fysiatrian erikoisaloilta. Jalasjärven mielenterveysyksikön psykiatripalvelut on ostettu yksityiseltä palveluntuottajalta. Vastaanottotoiminnan tukemiseksi on ostettu tarvittaessa erikoissairaanhoitoa korvaavia tutkimus- ja erikoislääkäripalveluja yksityisiltä palveluntuottajilta. Muun muassa maha- ja suolistotähystyksiä, sydämen rasitustutkimuksia, sydämen ultraäänitutkimuksia, holter- ja uniapnea-tutkimuksia ja muita erityistutkimuksia on tehty terveyskeskuksissa pääasiassa ulkopuolisten erikoislääkärien toimesta. Terveyskeskuksista on ohjattu maksusitoumuksella yksityiselle palveluntuottajalle erilaisiin tutkimus- ja konsultaatiopalveluihin. Varsinainen yksityinen erikoissairaanhoito on ollut vähäistä. Lääkärikäynnit ovat koko JIK ky:n alueella toteutuneet tavoitteen mukaisesti (toteutumisprosentti 100,1%). Terveyskeskuskohtaista vaihtelua toteumaprosenteissa kuitenkin on. Hoitajien itsenäisiin vastaanottokäynteihin on panostettu. Muistihoitajatoiminta on toteutettu omana toimintana, jossa työparina on toiminut geriatri ostopalveluna. Syksyllä 2010 aloitetun ns. POTKU-hankkeen mukaista kehittämistyötä on jatkettu. Hankkeessa on tavoitteena kehittää pitkäaikaissairaiden potilaiden hoitoa ja siinä ovat mukana kaikki E-P:n alueen perusterveydenhuollon yksiköt. Projekti rahoitetaan 75 % Kaste-hankkeesta ja 25 % osallistuvien organisaatioiden rahoituksella. JIK ky:n jokaisessa terveyskeskuksessa työskentelee osa-aikainen POTKU-hankkeen sairaanhoitaja. Projekti kestää syksyyn 2012 ja Potku 2-hankkeen rahoitushakemus on vireillä. Hoitajavastaanottotoimintaa on pyritty kehittämään. Jurvan terveysaseman vuodeosastolta yksi sairaanhoitajan toimi on siirretty lääkärin vastaanotolle ja välinehuollosta vapautunut toimi on muutettu sairaanhoitajan/ terveydenhoitajan toimeksi Kurikan terveyskeskuksen lääkärin vastaanotolle. Lääkäripäivystys on hoidettu ma to klo 8 22 lähipalveluperiaatteella paikkakunnittain. Perjantaisin päivystys on toiminut kahdessa pisteessä klo 18 saakka ja yhdessä klo 22 saakka. Viikonloppupäivystykset on hoidettu ostopalveluna päivystyssuunnitelman mukaan. Kesällä 2011 Ilmajoki ja Kurikka vuorottelivat ma to iltapäivystyksessä klo Jalasjärven terveyskeskus päivysti kesällä ma to klo 20 saakka. Toiminta oli yhtä sujuvaa kuin kesällä 2010 ja vastasi palvelutarvetta. A-klinikalta on siirtynyt päihdeasiakkaiden ajokykyseuranta terveyskeskusten lääkärin vastaanotoille.

36 35 Laboratoriotutkimusten kriteerien yhtenäistämistä on jatkettu. Kesäkuussa 2011 on siirrytty yhtenäiseen Effica-tietojärjestelmään. JIK ky:n laboratoriotoimintojen uudelleenjärjestely on ollut esillä v ja mahdollisuudet siirtää toiminta E-PSHP:n järjestämäksi on selvitetty, Laboratoriotoimintaa on päätetty jatkaa omana toimintana. Jalasjärven ja Ilmajoen röntgeniin on hankittu digitaaliset röntgenlaitteet vuodenvaihteessa Radiologi on käynyt jokaisessa terveyskeskuksessa tekemässä ultraäänitutkimuksia ja röntgenkuvalausuntoja. Fysioterapiahenkilöstö on kokoontunut säännöllisesti esimiesten johdolla. Toimintaa on yhtenäistetty ja erikoisosaamista on hyödynnetty koko JIK ky:n alueella. Lymfaterapia on toteutettu pääasiallisesti omana toimintana Jalasjärven ja Ilmajoen terveyskeskuksissa. Vuonna 2011 on tehty fysioterapeuttien ja lääkäreiden yhteistyönä selkäkipupotilaiden hoitoketju. Välinehuollon toiminnan muutoksia on järjestelty Kurikassa ja Jalasjärvellä. Jurvan terveysaseman välinehuolto on päätetty hoitaa Kurikan terveyskeskuksessa. Jalasjärven välinehuollossa on toiminut oma välinehuoltaja, mutta toiminnan uudelleenjärjestelystä on keskusteltu. Ilmajoen terveyskeskuksen lääkehuolto on hoidettu keskussairaalan apteekin kautta. Jalasjärven terveyskeskuksen lääkehuolto siirtyi E-PSHP:stä hoidettavaksi ja Kurikan terveyskeskuksen lääkehuollon siirtämisestä E-PSHP:n vastuulle alkaen tehtiin päätös. Työntekijäpula ja sijaisten vaihtuvuus on vaikeuttanut toimintaa ajoittain erittäin paljon. Erityisesti lääkäreistä, sairaanhoitajista ja laboratoriohoitajista on ollut pulaa. Lääkärityövoimaa välittävät yritykset eivät joka tilanteessa ole pystyneet tarjoamaan työvoimaa kysyntää vastaavasti. Vakinainen henkilökunta on joustanut kiitettävästi työvuorojen suhteen ja kantanut raskaan vastuun toiminnan sujumisesta ja sijaistyövoiman jatkuvasta perehdyttämisestä. Vuodeosastotoiminta Toiminta-ajatus Vuodeosastot tuottavat toimialaansa kuuluvat lähipalvelut jokaisen jäsenkunnan alueella. SITOVAT TAVOITTEET TAVOITE/ KRIITTINEN MENESTYSTEKIJÄ Asiakasnäkökulma TOIMENPITEET 2011 TAVOITETASO/ MITTARI TOTEUTUMINEN Potilaat saavat tarvitsemansa vuodeosastohoidon oikea-aikaisesti. Vuodeosastopaikan saatavuus on mahdollinen tilanteen mukaan. Vuodeosastopaikka järjestetään 1-3 vrk:n sisällä. Toteutunut pääosin (Kurikassa välillä vaikeuksia).

37 36 Hoitojakson suunnitelmallisuus, mahdollisimman nopea kuntoutuminen ja kotiutuminen. Prosessinäkökulma Ajan tasalla oleva hoitosuunnitelma. Potilaalle ja omaisille hoidon tavoitteista tiedottaminen. Kotiutussuunnitelma. Kuormittavuuden seuranta, oikea hoidon porrastus, minimoidaan sakkomaksut. Keskimääräisen hoitojakson pituuden seuranta akuutti- ja kuntotusosastolla.. Toteutunut Efficapotilastietojärjestelmän avulla. Seuranta toteutunut. Akuutti- ja kuntoutustoiminnan terävöittäminen terveyskeskuksissa. Perustellut pitkäaikaishoitopäätökset. Laitospaikkojen vähentäminen. Toteutunut (Kurikan pitkäaikaishoito hoivan vastuualueelle ). Potilaan kokonaishoito toteutuu tarkoituksen mukaisella tavalla. Oikea hoidon porrastus. Potilaan hoitoaika vuodeosaston akuuttiyksikössä on alle 14 vrk. Toteutunut pääosin (paitsi Jurva 18 vrk) Toteuma hoitopäivät: - Jalasjärvi hp - Ilmajoki hp - Kurikka hp - Jurva hp Potilaan hoitopolku etenee hallitusti palveluprosessissa. Kuntouttava hoitotyö kaiken hoidon lähtökohtana. Hoitojakson pituuden seuranta. Hoitojakson pituuden seuranta toteutunut Effica-potilastietojärjestelmän avulla. Tietotekniikan hyödyntäminen. Sähköinen kirjaaminen. Effica-potilastietojärjestelmän optimaalinen hyödyntäminen potilaan jatkohoidon takaamiseksi. Toimintamallien läpikäyminen vuodeosastojen ja lääkärivastaanoton sekä kotihoidon kanssa keväällä 2011 (Effica 4.0 -koulutuksen yhteydessä ja sen jälkeen). Toimintamallit on käyty läpi. Suositusten mukainen henkilöstömitoitus. Avoimet virat/toimet Hoitohenkilöstön täytettynä, tarvittaessa mitoitus tyydyttävällä toimien lisäys. tasolla (akuuttihoidossa vähintään 0,6, kuntoutus- ja pitkäaikaishoidossa vähintään 0,5). Akuuttihoidossa henkilöstömitoitus toteutunut tyydyttävästi kaikilla vuodeosastoilla. Kuntoutus- ja pitkäaikaishoidossa toteutunut pääosin (Kurikassa kuntoutushoidossa ajoittain alle 0,5 ja Jalasjärvellä pitkäaikaishoidossa 0,48).

38 37 Muut tavoitteet: Hoitotyön henkilöstön tehtävien uudelleenorganisointi potilaan hoidon jatkuvuuden tukemiseksi ja hoitohenkilökunnan tiimityön kehittämiseksi esim. siten, että akuutti- ja kuntoutushoidossa lääkärinkierroilla oleva sairaanhoitaja työskentelee aamuvuoroissa ma pe 1 3 viikon jakson kerrallaan ja vastaavalla tavalla työskentelee 1 perus-/lähihoitaja. Tämä toimintatapa on todettu toimivaksi. Toteutuminen: Vuodeosastoja on JIK ky:ssä ollut vuonna 2011 viisi. Jalasjärvellä on ollut yksi vuodeosasto, Kurikassa ja Ilmajoella on molemmissa ollut kaksi vuodeosastoa. Vuodepaikkoja oli v lopussa yhteensä 206. JIK ky:ssä on tavoitteena laitospaikkojen vähentäminen. Näin paikkaluku saadaan lähemmäs valtakunnallista suositusta. Vuoden 2011 aikana vähennettiin Kurikasta 22 paikkaa siten, että pitkäaikaisyksikkö siirtyi alkaen hoivapalvelujen vastuualueelle hoivakodiksi. Vuodeosastojen toiminnassa on toteutettu kuntouttavan hoitotyön periaatteita. Pitkäaikaislaitoshoidon määrä on kuitenkin kokonaisuudessaan JIK ky:n vuodeosastoilla jonkin verran noussut vuodesta 2010 (v ,3 %, v ,4 %). Jalasjärven, Ilmajoen ja Jurvan Vuodeosastojen pitkäaikaishoidon siirtämistä hoivapalveluiden vastuualueelle alkaen on valmisteltu. Vuodeosastoilla on toteutettu ympärivuorokautisesti akuutti-, kuntoutus- ja pitkäaikaishoitoa, paitsi Kurikassa ainoastaan akuutti- ja kuntoutushoitoa. Kokonaisuutena JIK-alueen pitkäaikaislaitoshoidon määrä on kuitenkin jonkin verran kasvanut tavoitteeseen verrattuna. Kaikilla JIK ky:n vuodeosastoilla on kirjallisten kuntoutussuunnitelmien käyttöönottoa pyritty tehostamaan ja kuntouttava toiminta on tuottanut tulosta. Kuitenkin kuukausittain 5-10 henkilöä/vuodeosasto on odottanut jatkohoitopaikan järjestymistä avohoitoon (tuettu asuminen jne). Vuodeosastojen käyttöasteet ja keskimääräiset hoitoajat v ovat olleet: Jalasjärven terveyskeskuksessa käyttöaste 93 % ja hoitoaika lyhytaikaishoidossa (sis. akuuttihoidon ja kuntoutuksen) 10 pv sekä pitkäaikaishoidossa 20 pv, Ilmajoen terveyskeskuksessa käyttöaste 103 % ja hoitoaika lyhytaikaishoidossa (sis. akuuttihoidon ja osan kuntoutusta) 6 pv. sekä pitkäaikaishoidossa (sis. pitkäaikaishoidon ja osan kuntoutusta) 20 pv., Kurikan terveyskeskuksessa 103 % ja hoitoaika lyhytaikaishoidossa 8 pv. (sis. akuuttihoidon ja kuntoutuksen), Jurvan terveysasemalla 100 % ja hoitoaika lyhytaikaishoidossa 15 pv (sis. akuutti- ja kuntoutushoidon) sekä pitkäaikaishoidossa 30 pv. Vuodeosastojen henkilökunta osallistui runsaslukuisesti JIK ky:ssä järjestettyihin sisäisiin koulutuksiin, joita oli mm. hätäensiavusta, saattohoidosta, lääkehoidosta, inkontinenssin hoidosta, potilastietojärjestelmästä ja hygienia-asioista. Ulkoisiin koulutuksiin on osallistuttu tarpeen mukaan (esim. kivun hoito). Vuodeosastojen esimiehet ovat osallistuneet lukuisiin sisäisiin ja ulkoisiin koulutuksiin, jotka ovat olleet pääasiassa esimiestehtäviin liittyviä (esim. henkilöstöhallinnon sähköiset ohjelmistot). Jalasjärven, Ilmajoen ja Kurikan vuodeosastojen henkilökunnalle on aloitettu työnohjaukset, jotka jatkuvat myös vuonna Lääkäripulan ja vaihtuvuuden vuoksi hoitajien vastuu potilaiden hoidosta on lisääntynyt erityisesti vuosilomien aikana. Tämä on vaikuttanut hoitajien kokemaan työhyvinvointiin työn kuormittavuuden lisäännyttyä. Vuodeosastojen henkilökunta on osallistunut koko organi-

39 38 saatiossa toteutettuun Kuntien eläkevakuuutuksen työhyvinvointikyselyyn. Henkilökunnalle vuonna 2011 myönnetty työhyvinvointiraha (100 /henkilö) on käytetty monenlaiseen työhyvinvointi- ja virkistystoimintaan. Henkilökunnan työergonomiaan on kiinnitetty huomiota hankkimalla lisää esim. sähkökäyttöisiä potilassänkyjä, suihkutuoleja ja pyörätuoleja. Rekrytoinnin osalta erityisesti sairaanhoitajien saaminen sijaisiksi on vaikeutunut entisestään ja etenkin kesälomien aikana on turvauduttu erillisjärjestelyihin minimisairaanhoitajamiehityksen takaamiseksi jokaiseen työvuoroon. Aikuisten terveysneuvonta Toiminta-ajatus Aikuisten terveysneuvonta kohdistaa toimialaansa kuuluvat lähipalvelut jokaisen jäsenkunnan alueelle. SITOVAT TAVOITTEET TAVOITE/ KRIITTINEN MENESTYSTEKIJÄ TOIMENPITEET 2011 TAVOITETASO/ MITTARI TOTEUTUMINEN Asiakasnäkökulma Laadukkaat, terveyden edistämisen, sairauksien ennaltaehkäisyn sekä varhaisen toteamisen ja hoidon mahdollistavat moniammatilliseen toimintatapaan perustuvat palvelut. Tehokas ja toimiva ajanvaraus. Vastaanotolle pääsy helppoa. Toteutunut, ajan saa noin viikossa. Palvelut saatavissa tarpeen mukaan yksilökäynteinä tai ryhmäohjauksena. Ryhmäohjauksen kehittäminen. Asiakkaille palveluista tiedottaminen. Diabetesohjauksessa Ensitieto-ryhmät säännöllinen toteutuneet. ryhmätoiminta käynnistetään jokaisessa terveyskeskuksessa Ajantasainen lehti- ja internettiedottaminen. Toteutunut, uudet internet-sivut tekeillä. Palvelujen laatu yhdenvertainen kaikissa JIKkunnissa. Resurssien ja toimintatapojen yhtenäistäminen JIK-kunnissa. Hoitopolkujen läpikäyminen Toteutunut diabeteksen osalta, hoitopolku yhtenäistetty. Seulonnat yhtenäiset.

40 39 Prosessinäkökulma Tehokkaat, oikein mitoitetut ja ajoitetut palvelut asiakkaiden hyvinvointi ja kansansairauksien ehkäisy huomioiden. Strategiasuunnitteluun perustuvat yhteiset käytännöt JIK- kunnissa. KTL:n asetukset ja suositukset, käypähoito-suositukset. Käypähoitosuositusten mukaista toimintaa viety eteenpäin. Terveyden edistämisen strategiassa huomioitu aikuisten osuus. Ennaltaehkäisyn ja varhaisen puuttumisen painottaminen. Diabetes- ja muistihäiriöriskissä olevien henkilöiden varhainen tunnistaminen. Muistihoitajan ja geriatrin työparityöskentely, vastaanotolle ohjaudutaan hoitoon osallistuvan henkilöstön kautta. Toteutuminen: Aikuisten terveysneuvonnan palvelut ovat sisältäneet sairaanhoitajan, terveydenhoitajan tai diabeteshoitajan vastaanottotoiminnan, naisten joukkotarkastukset (mammografia, papa), suolistosyövän seulonnan ja pitkäaikaissairaiden hoitotarvikejakelun. Maksuttomaan seulontamammografiaan on kutsuttu vuosina 1943, 1945, 1947, 1949, 1951, 1953, 1955, 1957, 1959 ja 1961 syntyneet. Kuvauksiin kutsuttuja oli 2469 henkilöä, joista seulontaan osallistui 2202 henkilöä (89,2 %). Kirurgiseen jatkotoimenpiteeseen lähetettiin 17 henkilöä. Todettujen syöpien osalta tilastot tulevat myöhemmin. Suolistosyöpäseulontaan kutsuttiin JIK ky:n alueella 1208 henkilöä, joista seulontaan osallistui n. 66 %. Jatkotutkimuksia vaativia seulontatuloksia löytyi 33 henkilöltä (2,7 %). Vuoden 2011 papa-seulonnoista saadaan yhteenvedot myöhemmin kevään 2012 aikana. Vuonna 2011 on jatkettu hoitajien itsenäisen vastaanottotoiminnan yhtenäistämistä esim. diabeteshoidossa. Mielenterveystyö Toiminta-ajatus Mielenterveystyö kohdistaa toimialaansa kuuluvat lähipalvelut jokaisen jäsenkunnan alueelle. SITOVAT TAVOITTEET

41 40 TAVOITE/ KRIITTINEN MENESTYSTEKIJÄ TOIMENPITEET 2011 TAVOITETASO/ MITTARI TOTEUTUMINEN Väestö saa tarvitsemansa palvelut oikea-aikaisesti. Lääkäripalvelujen ja muun hoitohenkilöstön määrä riittävä. Yksityislääkärin ostopalveluja jatketaan ja terveyskeskuslääkärin palveluja vähintään 20 tuntia kuukaudessa. Lääkäriresurssi toteutunut. Jonotusaika hoitajille korkeintaan kaksi viikkoa. Jonotusaika hoitajille pidentynyt, ylityön määrä lisääntynyt, mutta vastaanottoajan saa tarvittaessa 2 viikossa. Palvelut ovat sisällöllisesti laadukkaita ja asiakaslähtöisiä. Henkilökunnan täydennyskoulutus 3-10 pv/vuosi/työntekijä. Säännöllinen työnohjaus. Koulutuksen ja työnohjauksen toteutumisen seuranta. Säännölliset kehityskeskustelut. Seuranta toteutunut. Toteutunut, vuosittain 100 %. Ennaltaehkäisy ja kuntalaisten mielenterveyden edistäminen. Koko perheen huomioiva toimintatapa. Perhe-/paritapaamisten määrän seuranta. Lasten huostaanottojen määrän seuranta omassa asiakaskunnassa (korkeintaan valtakunnan keskitaso). Toteutunut. Lasten psykiatrisen erikoissairaanhoidon kustannusten seuranta (korkeintaan valtakunnan keskitaso). Lastenpsykiatrian kustannukset nousussa erikoissairaanhoidossa. Toteutuminen: Mielenterveystyön kustannuspaikkaan on kuulunut Jalasjärven terveyskeskuksessa toimiva perusterveydenhuollon mielenterveysyksikkö, jossa on työntekijöinä 3 psykiatrian sairaanhoitajaa, yksi mielenterveyshoitaja, osa-aikainen lääkäri ja osa-aikainen terveyskeskuspsykologi. Aikaisemmin työryhmään on kuulunut sosiaalityöntekijä, mutta JIK ky:n organisoituessa ko. palvelut jäivät kunnan alaisuuteen. Tarvittavat psykiatrian erikoislääkäripalvelut on hankittu ostopalveluina. Toiminta ei ole täysin kattanut kysyntää. Muissa JIK ky:n kunnissa ovat toimineet erikoissairaanhoidon alaiset psykiatrian poliklinikat. Jalasjärven mielenterveysyksikön vastaanottokäynnit ovat toteutuneet lähes tavoitteen mukaisesti (toteutumaprosentti 98,3 %).

42 41 Mielenterveysyksikön asiakkaaksi on voinut hakeutua suoraan varaamalla ajan henkilökohtaisesti tai terveyskeskuksen työntekijöiden ohjaamana. Lisäksi asiakkaita on ohjautunut mielenterveysyksikköön erikoissairaanhoidosta ja kuntoutuslaitoksista. Asiakaskunta on ollut pääosin työikäisiä, mutta myös nuoria ja ikääntyviä on ollut palvelujen piirissä. Painopiste on pyritty pitämään akuuttitilanteiden hoitamisessa. Myös pitkäaikaisia potilaita on ollut palvelujen piirissä ja pitkäaikaispotilaiden palvelut ovat vaatineet yhden työntekijän työajan. Hoitomuotoina ovat olleet yksilö- ja paritapaamiset, perhetapaamiset, kotikäynnit, ryhmätoiminnot, lääkehoito ja verkostotyö. Masennuksesta kärsivien potilaiden määrä on kasvanut. Depressiohoitajan vastaanottotoimintaa on toteutettu kaikissa JIK ky:n terveyskeskuksissa Perhekeskus Perhekeskus (perheneuvola, äitiys- ja lastenneuvola, perhesuunnittelu, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, psykologi, puheterapia- ja toimintaterapiapalvelut) KÄYTTÖTALOUS Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Perhekeskus Toimintatulot , ,12 Toimintamenot , ,20 Toimintakate , ,92 Poistot ja arvonalentumiset Toiminta-ajatus Perhekeskus tuottaa toimialaansa kuuluvat lähipalvelut jokaisen jäsenkunnan alueelle. SITOVAT TAVOITTEET TAVOITE/ KRIITTINEN MENESTYSTEKIJÄ TOIMENPITEET 2011 TAVOITETASO/ MITTARI TOTEUTUMINEN Asiakasnäkökulma Hyvinvoinnin edistäminen ja sairauksien ehkäisy. Kansansairauksien ehkäisy ja perheen psyykkisen hyvinvoinnin jatkuva huomioiminen. Neuvola-asetuksen mukainen toiminta alkaen (valt.neuv. asetus 380/2009). Systemaattiset 4 kk ikäisten lasten laajennetut terveystarkastukset yhtenäistetty. Ylipainoisten lasten, nuorten ja odottavien äitien suhteellisen määrän kasvun pysäyttäminen. Neuvokas perhemenetelmän mukainen toiminta aloitettu. Systemaattinen painotilastointijärjestelmä luotu Effica-

43 42 hoitokertomukseen. Alueelliseen lasten painonhallinnan kehittämistyöhön on osallistuttu. Palveluiden riittävyys ja saatavuus. Riittävät henkilöresurssit sekä henkilöstöresurssien yhtenäistäminen JIKalueella. Virat/toimet täytettyinä pätevillä henkilöillä lakisääteisellä (valt.neuv. asetus 380/2009) tasolla. Ei toteutunut, suunnitelma vuodelle 2012 tehty terveydenhoitajaresurssien lisäämisestä. Perhetyöntekijä Jalasjärven Perhekeskukseen. Perhetyöntekijä määräaikaisena Jalasjärvelle alkaen. Prosessinäkökulma Tehokkaat, oikein mitoitetut ja ajoitetut palvelut perheiden hyvinvointi ja kansansairauksien ehkäisy huomioiden. Strategiasuunnitteluun perustuvat yhteiset käytännöt JIKkunnissa. Perhekeskustyyppisen toimintamallin toteuttaminen JIKkunnissa, Jalasjärvellä ja Ilmajoella toiminnan suunnittelu perhekeskusmallin suuntaan. Tiimikoulutuksen käynnistäminen Jalasjärvellä ja Ilmajoella ja jatkaminen Kurikassa. Toteutunut. Toteutunut. Toteutuminen: Perhekeskuksen toiminta on toteutettu Kansanterveys- ja Terveydenhuoltolakien ja asetusten edellyttämällä tavalla sisältäen terveysneuvonta- ja seurantapalvelut. Koko JIK ky:n alueella äitiys-, lasten- ja perhesuunnittelun käyntejä tehtiin tavoitteiden mukaisesti v (toteuma 99,8 %). Kouluterveydenhuollossa tavoite alittui (toteuma 75,3 %), mutta opiskeluterveydenhuollossa se ylittyi (toteuma 115,4 %). Perheneuvolakäynnit (psykologi, sosiaalityöntekijä, perheterapeutti) (76,6 %) ja Terapiapalvelukäynnit (psykologi, puheterapeutti, toimintaterapeutti) alittuivat (80,0 %), mikä johtui ensisijaisesti työntekijävajeesta. Perhekeskus on toiminut Kurikassa ja Jalasjärvellä moniammatillisena työryhmänä samoissa tiloissa. Ilmajoella on terveyskeskuksen peruskorjaussuunnittelun yhteydessä varattu yhteiset tilat neuvola- ja perheneuvolatoimintaan. Strategiat (äitiys- ja perhesuunnittelu, lastenneuvola, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto) vuoteen 2016 saakka on päivitetty ja voimaan tulleen valtioneuvoston asetuksen (n:o 380) mukainen toiminta on käynnistetty. Tavoitteena on terveyden edistäminen ja

44 43 ongelmien/sairauksien ennaltaehkäisy sekä niiden varhainen toteaminen ja varhainen puuttuminen. Perhekeskuksessa toimii terveydenhoitajia, lääkäreitä, psykologeja, puheterapeutteja, sosiaalityöntekijöitä, perheterapeutteja, toimintaterapeutti ja vastaanottosihteereitä. Lisäksi Kurikan perhekeskuksessa on toiminut määräaikaisena vuoden loppuun saakka 1 ½ perheohjaajaa ja Jalasjärven perhekeskuksessa määräaikainen perhetyöntekijä. Ilmajoen perhekeskuksessa on toiminut Ilmajoen kunnan työntekijä yhtenä päivänä viikossa ehkäisevässä perhetyössä. Perheohjaajat ja perhetyöntekijät ovat toteuttaneet varhaisen tuen antamista koteihin ongelmien ilmetessä ja niiden ollessa vielä hallittavissa. Osalla perhetyöntekijöistä työnkuvaan on sisältynyt myös kodinhoidollisia tehtäviä. Uusi neuvolaasetus edellyttää (velvoite alkaen) muun muassa perhetyöntekijäresurssien saatavuutta. Henkilöstölle on tarjottu muun muassa varhaisen vuorovaikutuksen, Neuvokas perhemenetelmän ja Hoivaa ja leiki-menetelmän mukaista koulutusta. Lisäksi on osallistuttu täsmennettyihin koulutuksiin, jotka on suunnattu perhekeskustyön eri sektoreille Kotihoito KÄYTTÖTALOUS Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Kotihoito Toimintatulot , ,70 Toimintamenot , ,61 Toimintakate , ,91 Poistot ja arvonalentumiset ,00 Toiminta-ajatus Kotihoitopalvelut ja kotihoidon tukipalvelut sekä omaishoidontuki JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä tarkoittavat pääsääntöisesti yli 65-vuotiaille annettavaa hoivaa, hoitoa ja huolenpitoa, jotka tukevat asiakkaan omassa kodissa pärjäämistä mahdollisimman pitkään. Kotihoidon asiakkuus määräytyy asiakkaan toimintakyvyn ja kokonaistilanteen perusteella. Palveluista tehdään yhdessä asiakkaan ja hänen lähiomaistensa kanssa hoitoja palvelusuunnitelma. Asiakkaiden omatoimisuutta ja itsemääräämisoikeutta tuetaan ja kunnioitetaan. Asiakkaita kohdellaan yhdenvertaisesti ja heidät kohdataan ammatillisesti ja empaattisesti. Toiminnassa huomioidaan taloudellisuusnäkökohdat. SITOVAT TAVOITTEET TAVOITE/ KRIITTINEN MENESTYSTEKIJÄ TOIMENPITEET 2011 TAVOITETASO/ MITTARI TOTEUTUMINEN

45 44 Asiakkaan omien tarpeiden mukaiset palvelut, tuloksena tyytyväinen asiakas. Kuntouttava työote. Asiakkaiden itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen. Onnistunut, räätälöity kotiutus. Palveluohjaus integroituna palveluprosessiin. SAS-toiminta. Kotona asuvien määrä kohti valtakunnallista tavoitetta, joka on kunnan yli 75- vuotiaista 91-92%. Säännöllisen kotihoidon piirissä olevien määrä kohti valtakunnallista suositusta; kunnan yli 75-v %. Kotona asuvien määrä jäi vuonna 2011 vielä alle valtakunnallisen suosituslukujen. Kotihoidon palveluiden kriteeristöt yhdenmukaistettiin vuoden 2011 aikana. Säännöllisen kotihoidon piirissä olevien määrä jäi alle valtakunnallisen suosituksen. Ammattitaitoinen ja riittävä henkilöstö. Tavoitteena valtakunnallisen suosituksen mukainen henkilöstömäärä. Työtä tehdään moniammatillisissa tiimeissä. Työtä tukevan kouluttautumisen mahdollistaminen. Työhyvinvointitoiminta tukemassa työssä jaksamista. Varhainen työkykyä heikentäviin epäkohtiin puuttuminen. Tehdään vuosittain talousarvioon esityksiä henkilöstömäärän ja -rakenteen kehittämisestä kohti valtakunnallisia suosituslukuja. Osaamiskartoitukset ja -näytöt ja työilmapiirikartoitukset säännöllisesti. Sairauspoissaolojen seuraaminen. Esitetyt henkilöstölisäykset ovat toteutuneet ja henkilöstömitoituksia on pystytty parantamaan. JIKky:n henkilöstön työhyvinvointisyke kysely toteutui syksyllä Työhyvinvointisuunnitelmien teko talvikautena Lähiesimiehet seuraavat sairauspoissaoloja puolivuosittain agsohjelmalla. Muut tavoitteet: Ennaltaehkäisevien kotihoidon tukipalveluiden kehittäminen ja yhteistyön tiivistäminen eri toimijatahojen kanssa vuoden 2011 aikana. Uuteen terveydenhuoltolakiin sisältyvä velvoite iäkkäiden neuvontapalveluiden järjestämisestä tulee huomioida vuoden 2011 toiminnassa. Toteutuminen: Kotihoitopalveluissa tavoitteena oli tuottaa asiakkaille palveluita oikea-aikaisesti, riittävästi ja laadukkaasti ja turvata siten asiakkaiden kotona asuminen mahdollisimman pitkään. JIKalueella kotihoidon palveluita tarjotaan jokaisessa kunnassa klo 7 22 välisenä aikana. Kevään 2011 aikana kotihoidon henkilöstöstä koottu työryhmä valmisteli kotihoidon yhtenäisiä kriteereitä, jotka hyväksyttiin kesäkuussa 2011 JIK ky:n johtokunnassa. Kotihoidon kriteerit selkiyttävät palveluiden kohdentamista kotihoitoa tarvitseville aikuisille henkilöille JIK ky:n alueella. Palvelujen järjestämisen lähtökohtana on asiakkaiden tasavertainen ja oikeudenmukainen kohtelu sekä yhtenäisin periaattein tehtävä tarveharkinta.

46 45 Kotihoitopalveluiden suoritemäärät toteutuivat kotipalvelun osalta 94,5 % ja kotisairaanhoidon osalta 106,9 %. Kotihoidon henkilökunnan ammatillisia valmiuksia on parannettu jatkuvasti täydennyskoulutusta tarjoamalla (esim. lääkehoidon koulutus sekä vuoden 2011 aikana toteutuneet vanhustyön erikoisammattitutkinto koulutus sekä lähihoitajan oppisopimuskoulutus muutaman työntekijän osalta). Vuodeosastoilta kotiutuvien asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen on tuonut lisääntyviä haasteita kotihoitohenkilökunnalle palveluiden riittävyyden suhteen. Ilmajoen ja Jalasjärven kotihoitoyksiköissä on otettu käyttöön syksyllä 2011 kotihoitoeffica sovellus, joka mahdollistaa asiakasta koskevan ajantasaisen tiedon välittämisen sitä tarvitsevalle henkilöstölle. Ilmajoen alueella aikaisemmin Ilmajoen Palvelusäätiön henkilökuntana toiminut ns. Hopiaradin alueen henkilöstö, kaksi työntekijää, siirtyivät vuoden 2011 alusta JIK ky:n henkilöstöksi. Kotihoidon strategia on päivitetty 2011 aikana ja sen kautta luodaan pitkän tähtäimen suunnitelmat kotihoidon palveluiden kehittämiselle JIK-alueella. Palvelusetelijärjestelmän käyttöönoton selvittäminen toteutettiin syksyn 2011 aikana ja palveluseteli tullaan ottamaan käyttöön vuoden 2012 alussa tilapäisen ja säännöllisen kotihoidon sekä omaishoitajan sijaishoitajapalvelun osalta. Kotihoidon tukipalveluita ovat toimintavuoden aikana olleet vanhusten päivätoiminta ja Klubitoiminta alueen 75 tai 77 vuotta täyttäville (nimi muutettiin hyvinvointipäivä -77 päiväksi), ennaltaehkäisevät kotikäynnit sekä ateria-, kuljetus- ja turvapalvelut. Näiden palveluiden tavoitteena on tukea asiakkaiden omissa kodeissa pärjäämistä tiiviissä yhteistyössä kotihoitopalveluiden kanssa. Turvapalvelut on JIK-alueella ulkoistettu Esperi Care Oy:n kautta toteutettavaksi siten, että JIK ky valvoo palvelun toimivuutta. Tukipalveluiden osalta tavoite on toimia ennaltaehkäisevästi ja tukemalla asiakkaiden omia voimavaroja sekä tiedottamalla. Ennaltaehkäisevän toiminnan osalta vuosi 2011 oli uusien avauksien vuosi. Sisäinen ENSIOprojekti sai rahoituksen kahden projektityöntekijän palkkaukseen. Tammikuusta 2011 alkaen projektissa on tehnyt työtä avopalveluohjaaja ja maaliskuusta 2011 alkaen fysioterapeutti. Heidän työnsä tavoite oli kehittää monimuotoisesti vanhusväestön parissa tehtävää ennaltaehkäisevää toimintaa JIK-alueella. Työn sisältöjä ovat olleet mm. SAS-toiminnan yhtenäistäminen ja edelleen kehittäminen, asiakastyytyväisyyskyselyt, toiminnan vaikuttavuuden kehittäminen (vanhusten päivätoimintayksiköt, vuorohoitopalvelut, kotihoidon kriteerit), yhteistyö eri järjestötoimijoiden ja seurakuntien kanssa alueella, Voimaa vanhuuteen valtakunnallisen hankkeen paikallinen vetäminen ja sen mukanaan tuomat iäkkäiden terveysliikunnan eri kehittämistoimet. Vuoden 2011 aikana projektin työntekijät kohtasivat vajaa 1300 ihmistä ennaltaehkäisevän vanhustyön puitteissa JIK-alueella. ENSIO-projekti jatkuu vuonna Omaishoidontuki on lakisääteinen sosiaalipalvelumuoto, jonka järjestämisestä kunta vastaa määrärahojensa puitteissa. Omaishoitajuus on suuri voimavara, joka tukee muuta kunnallista palvelujärjestelmää. JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä vastasi alueen 65 vuotta täyttäneiden asukkaiden omaishoidontukipalveluista. JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä yhtenäistetyt omaishoidontuen saamisen kriteerit turvaavat asiakkaille tasaarvoisen hakemusten käsittelyn. Vuoden 2011 alusta JIK ky:n johtokunta päätti, että omaishoidon tuen myöntäminen perustuu hoidon tarpeen arviointiin, ei määrärahan riittävyyteen. Tämä on mahdollistanut omaishoitajien tasa-arvoisen kohtelun JIK-alueella. Jos omaishoitajuuden kriteerit ovat täyttyneet, on palvelua ollut mahdollisuus myöntää. Omaishoidon tukipäivien määrä vuonna 2011 koko alueella oli 116,3 %, Jalasjärven alueella peräti 149 % ja Ilmajoella 123,1 % eli tuen käyttö on tehokasta. Omaishoitajien lakisääteisten vapaapäivien turvaaminen on haaste, johon pyritään vastaamaan, mutta joka ei kaikilta osin onnistu. Kotihoidon palvelusetelijärjestelmän käyttöönotto vuoden 2012 alussa mahdollistaa omaishoitajille uuden palvelumuodon käyttämisen, ns. lomittajapalvelun hoitajan omassa kodissa.

47 Asumispalvelut KÄYTTÖTALOUS Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Asumispalvelut Toimintatulot , ,28 Toimintamenot , ,10 Toimintakate , ,38 Poistot ja arvonalentumiset ,00-8,00 Toiminta-ajatus Asumispalveluiden vastuualueen tavoitteena on turvata laadukkaat ja riittävät asumispalvelut turvallisissa, esteettömissä ja viihtyisissä asumisyksiköissä niille asiakkaille, joiden palveluita ei pystytä enää omissa kodeissa tarjoamaan. Ikäihmisten laitosasumisen määrää ei tulla lisäämään. Tehostetun palveluasumisen määrän kehittämisessä otetaan huomioon vuoden 2008 valtakunnallinen ikäihmisten palvelujen laatusuositus. SITOVAT TAVOITTEET TAVOITE/ KRIITTINEN MENESTYSTEKIJÄ TOIMENPITEET 2011 TAVOITETASO/ MITTARI TOTEUTUMINEN Palvelurakenteen muuttaminen valtakunnallisen laatusuosituksen mukaisesti. Laitoshoitopaikkojen vähentäminen. Laitoshoitopaikkojen vähentäminen edelleen ja/tai toiminnan sisällöllinen muuttaminen. Laitoshoitopaikkojen määrä väheni muutamilla yksittäisillä paikoilla. Toiminnallisesti Kurikan vuodeosaston pitkäaikaisosasto siirtyi hoivapalveluiden vastuualueelle ja muuttui hoivapalveluiden laitosyksiköksi. Toiminnallisesti pyritään kodinomaisuuteen. Vuorohoitotoiminnan lisääminen. Vuorohoitopaikkojen lisääminen 5 paikkaa. Vuorohoitopaikkojen määrä on pysynyt ennallaan.

48 47 Riittävä, ammattitaitoinen ja vanhustyöhön perehtynyt henkilöstö. Henkilöstömäärän lisääminen vuosittain kohti valtakunnallista henkilöstömitoitussuositusta. Ammatillisen täydennyskoulutuksen turvaaminen henkilöstölle. Tehdään vuosittain talousarvioon esityksiä henkilöstömäärän ja -rakenteen kehittämisestä kohti valtakunnallisia suosituslukuja. Talousarvion puitteissa täydennyskoulutussuunnitelma Esitetyt toimilisäykset ovat toteutuneet, osittain sisäisin siirroin Koskenkorvan pienkodin lopetettua toimintansa. JIKky:n sisäinen täydennyskoulutus on monipuolista. Asiakaspalautteen kerääminen. JIK-alueella kerätään asiakaspalautetta säännöllisesti. Asiakaspalaute kerätään joka 3. vuosi /yksikkö. Tulostavoite vähintään hyvä. Asiakaspalaute kerättiin ensimmäisen kerran keskitetysti ENSIO-projektin työntekijän toimesta syksyllä Siitä kootun palautteen perusteella tehdään kehittämissuunnitelmat mennessä. Reklamaatioiden kirjaaminen ja nopea käsittely. Reklamaatioiden määrä ja niistä aiheutuvat toimenpiteet. Reklamaatioiden määrää seurataan. Hoidon porrastuksen toimivuus. Yhtenäinen, ajan tasalla oleva tieto eri palveluihin jonottavista henkilöistä. Toimintakyvyn yhtenäinen arviointi ohjaa sijoittumista yksiköihin. Jonotustilannetta seurataan säännöllisesti. Sama toimintakyvyn mittari käytössä koko JIK-alueella. SAS-toiminnan kehittäminen edelleen. SAS-toiminnan kehittämisen yhteydessä toteutetaan myös jonotilanteen seuraaminen yhtenäisin periaattein koko JIK-alueella. Yhtenäinen toimintakyvyn mittari on käytössä JIKalueella. Muut tavoitteet: Yhteistyötä eri toimijoiden kesken tiivistetään niin JIK ky:n toimijoiden kesken kuin myös JIK ky:n ulkopuolelle. JIK ky:n eri toimintayksiköiden välillä pidetään säännöllisesti kokouksia ja tehdään tutustumiskäyntejä, tavoitteena toisten parhaista käytännöistä oppiminen (benchmarking). Yksiköissä kehitetään edelleen asiakkaiden tarvitsemien palveluiden arviointiosaamista (hoito- ja palvelusuunnitelmat arjen työvälineiksi, RAI). Yhteistyö myös yksityisten yritysten ja yhdistysten ylläpitämien yksikköjen välillä on tärkeää. JIK ky:n ostamien palveluiden osalta palvelurakenteen tulisi olla pitkälti samansisältöinen kuin omissakin toimintayksiköissä. Tämä edellyttää tietojen vaihtoa ja yhteensovittamista myös näiden tahojen kanssa.

49 48 Työntekijöiden erityisosaamista tulee tukea. Työnkierto tukee myös osaltaan sekä benchmarking-toimintaa että oman osaamisen hyödyntämistä mahdollisimman laajaalaisesti. Toteutuminen: Palvelurakennetta on muutettu valtakunnallisen laatusuosituksen mukaisesti. Pitkäaikaisia laitoshoitopaikkoja on vähennetty edelleen muutamilla paikoilla vuoden 2011 aikana. Vuodeosastoilla toteutuvan pitkäaikaisen hoivan siirtäminen hoivapalveluiden vastuualueelle aloitettiin vuoden 2011 alussa muuttamalla Kurikan vuodeosaston pitkäaikaisosasto hoivapalveluiden vastuualueen hoivakodiksi. Hoivakoti Rauhala aloitti toimintansa 22- paikkaisena yksikkönä ja alkuvuodesta 2011 paikkaluku muutettiin 20 paikkaan, joka mahdollistaa asukashuoneiden järjestelyn kodinomaisemmaksi ja myös henkilöstömitoitusta tukevaksi. Muutoksesta saadun palautteen mukaan toiminta vuodeosaston akuutti- ja kuntoutusosastoilla on selkeytynyt pitkäaikaisosaston muutoksen myötä. Painopiste toiminnassa oli pitkäaikaisen laitoshoidon ja tehostetun palveluasumisen sekä palveluasumisen suuntaamisessa siten, että yksiköihin ohjautuvien asiakkaiden tarve tämän tyyppiselle hoidolle ja hoivalle on perusteltu hyvin vahvasti ja JIK-alueella yhtenäisin periaattein. SAS-toiminnan kehittämisestä pidettiin keväällä 2011 palaveri, jonka tuloksena SAS-toiminta yhtenäistettiin sekä aikataulullisesti että esityslista/pöytäkirja työskentelyn osalta. Yhtenäistäminen tukee sitä, että eri yksiköihin jonottavien tilanne on tasavertainen JIK-alueen eri kunnissa. SAS-työryhmän tekemistä päätöksistä tehtävät kirjalliset viranhaltijapäätökset yhtenäistettiin myös. Hoivan laitoshoitoyksiköiden asumispäivä-tavoitteen vuoden 2011 toteuma oli 96,1 %, tehostettujen asumispalveluyksiköiden 97,9 % ja palveluasumisen 85,2 %. Asumispalveluiden kiinteistösuunnitelmiin liittyvät työryhmät kokoontuivat vuoden 2011 aikana. Kaikissa JIK-alueen kunnissa on tarpeita iäkkäiden asumispalveluiden osalta myös kiinteistörakentamisen osalta, akuutein tarve toteuttaa Jalasjärvellä Pentinlammen tehostetun asumisyksikön korvaavat tilat. Kiinteistörakentamisen suunnittelussa tehdään yhteistyötä kuntien edustajien kanssa. Asumispalveluiden ostotoiminta tuki JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän omaa asumispalveluiden toimintaa. Keväällä 2011 Ilmajoen alueella Niittykoti 1 ja 2 asumisyksiköiden henkilökunta siirtyi JIK ky:n palvelukseen ja ostotoiminta ko. yksiköiden osalta loppui. Ostopalveluiden osalta palveluiden hankkimisessa noudatetaan hankintalain säädöksiä. Asumispalveluiden palvelusetelin käyttöönottoa suunniteltiin syksystä 2011 alkaen. Yksityisiin palveluasumisyksiköihin sijoittuvat asiakkaat ovat samanarvoisessa asemassa kuin JIK ky:n omiin yksiköihin sijoittuvat esim. maksukäytäntöjen suhteen silloin, kun sijoitus tapahtuu JIK ky:n SAS-työryhmän päätöksellä. Yksityisten palveluasumisyksiköiden kanssa tehtiin hyvää ja säännöllistä yhteistyötä Projektit ja tutkimushankkeet KÄYTTÖTALOUS Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Projektit ja tutkimushankkeet Toimintatulot , ,41 Toimintamenot , ,03 Toimintakate ,38-145,38

50 49 Toimintavuonna olivat käynnissä seuraavat projektit ja hankkeet: Kurikan perhekeskushanke Porukalla palvelua perheen parhaaksi jatkui v Hankkeen aikana kehitettyä moniammatillisen tiimityön toimintamallia vakiinnutettiin ja laajennettiin toimintamallin käyttö kaikkiin alle kouluikäisten lasten perheisiin. FinIP-rokotetutkimus: FinIP-rokotetutkimuksessa selvitettiin uuden pneumokokkirokotteen vaikutuksia rokotetuilla lapsilla ja rokottamattomassa väestössä. Projekti päättyi kesällä 2011, mutta THL:n maksamat korvaukset siirtyivät osin alkuvuoteen Jurvan vuodeosaston kehittäminen: Vuoden 2010 menosäästöistä vuodelle 2011 siirretyillä määrärahoilla jatkettiin kehittämistyötä ja palkattiin määräajaksi Jurvan terveysaseman vuodeosastolle sairaanhoitaja ja kuntoutukseen suuntautunut lähihoitaja. Tavoitteena oli kuntoutussuunnittelua ja -toimintaa lisäämällä tukea jatkohoitopaikkaa odottavien potilaiden toimintakykyä ja siten edesauttaa kotiutusta. Ensio-projekti (ensiote ikääntymiseen): Ennaltaehkäisevien palveluiden sekä tiedottamisja neuvontapalveluiden kehittämisprojekti. Tavoitteena on tukea ikääntyvien henkilöiden kanssa tehtävällä monimuotoisella työllä heidän omia voimavaroja ja kotona selviytymistä mahdollisimman pitkään. Projektin menot oli vuonna 2011 jaettu eri alueiden vanhusten tukipalveluiden kustannuspaikoille. Vuodelle 2012 projektille avattiin oma kustannuspaikka. Terve kuntalainen hanke: JIK-alueen asukkaiden terveydenedistämis-hanke, tarkoitus on luoda eri osapuolten kanssa pysyviä liikuntapalveluita ja muita terveyttä edistäviä palveluita. Hankkeeseen palkattiin määräaikainen terveydenedistämiskoordinaattori. Terveystieteellinen tutkimus: Kunnan tai kuntayhtymän ylläpitämälle terveydenhuollon toimintayksikölle maksetaan yliopistotasoisen terveystieteellisen tutkimustoiminnan korvauksia vuosittain julkaisujen perusteella. Tavoitteena on, että valtion korvaus terveystieteellisestä tutkimuksesta kannustaisi ja mahdollistaisi tutkimustyön kunnissa ja kuntayhtymissä. Vanhustyön kehittämisyksikkö -hanke: Tavoitteina pohjalaismaakuntien alueella on syventää yhteistyötä tutkimuksen, kehittämisen ja käytännön työn välillä alueellisesti, vahvistaa vanhustyön rakenteita Paras-hankkeen kanssa yhdensuuntaisesti, tukea kuntien kehittämistyötä, generoida ja välittää sosiaali- ja terveydenhuollon sektoreiden välistä yhteistyötä, palvelujen laadun ja ennaltaehkäisevän työn parantaminen, ikäihmisten oman osallisuuden edistäminen, vapaaehtoisen omaishoivan ja -hoidon tukeminen. Lakeuden Potku -hanke (CCM-hanke): JIK ky:n osalta hankesuunnitelma käsittää pitkäaikaissairaiden/palveluiden suurkuluttajien palvelu- ja hoitoprosessien parantamisen care manager -toimintaa ja tiimityötä kehittämällä, työnjaon täsmentäminen lääkäreiden ja lääkärivastaanottojen sairaan-/terveydenhoitajien ja neuvoloiden aikuisvastaanottotyötä tekevien terveydenhoitajien kesken, ryhmäohjauksen kehittäminen, pitkäaikaissairaiden toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen, hoitajavastaanottotoiminnan kehittäminen koulutuksen avulla ja painopistealueena MBO-potilaiden palvelu- ja hoitoprosessin kehittäminen.

51 Erikoissairaanhoito KÄYTTÖTALOUS Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Erikoissairaanhoito Toimintatulot , ,80 Toimintamenot , ,80 Toimintakate ,00 0,00 Muut tavoitteet: Tavoitteena on järjestää JIK-alueen väestölle tarpeenmukaiset erikoissairaanhoidon palvelut korkeatasoisina hoitotakuun määrittämissä aikarajoissa. Yhteistyötä kehitetään Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa, jolta pääosin ostetaan erikoissairaanhoitopalvelut. Jäsenkuntien taloustilanteesta johtuen on huomattavat paineet erikoissairaanhoidon kustannusten hillitsemiseksi. Toteutuminen: Erikoissairaanhoito ostettiin pääasiassa Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriltä. Vaasan sairaanhoitopiirin käyttö tapahtui pääasiassa E-P:n sairaanhoitopiirin kautta. Kurikan kaupungin Jurvan alueen väestöä koskien on tehty erillissopimus Vaasan sairaanhoitopiirin kanssa. Erityistason sairaanhoitoon potilaat ohjautuivat pääasiassa E-P:n sairaanhoitopiirin kautta. Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymältä Lehtiharjun sairaalasta ostettiin psykogeriatrisia hoitopäiväpalveluja. Epshp:n laskuttamat palvelumaksut kasvoivat edellisestä vuodesta Jalasjärven osalta 8,3 %, Ilmajoen osalta 12,2 % ja Kurikan osalta 7,6 %. Koko JIK ky:n osalta palvelumaksut kasvoivat 9,2 %. Lehtiharjun sairaalasta ostettiin psykogeriatrisia hoitopäiväpalveluja edellisvuotta vähemmän, palvelumaksujen määrä laski 29,8 %. Yksityisiltä lääkäriasemilta ostettiin erikoislääkäripalveluja pääosin tutkimuspalveluja sekä konsultaatioita. Lisäksi ostetaan jonkin verran pienimuotoisesti hoitopalveluita ja toimenpiteitä. Ostot yksityisiltä palveluntuottajilta kasvoivat edellisestä vuodesta 10,3 %. Sairaanhoitopiiriin perustettiin perusterveydenhuollon yksikkö jonka yksi keskeinen tehtävä on perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön kehittäminen. Tämän yksikön rakenteen ja toiminnan suunnittelussa JIK ky:n edustajat ovat vahvasti olleet mukana. Tässä kehittämisessä myös sairaanhoitopiirin perusturvan toiminta-alueiden välinen tiivistynyt yhteistyö on ollut merkittävää.

52 Suun terveydenhuolto Tilivelvollinen vastuuhenkilö: ylihammaslääkäri KÄYTTÖTALOUS Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Suun terveydenhuolto Toimintatulot , ,09 Toimintamenot , ,59 Toimintakate , ,50 Poistot ja arvonalentumiset , ,72 Toiminta-ajatus Suun terveydenhuollon tavoitteena on tarjota monipuolisia ja laadukkaita suun terveydenhuollon palveluja lähipalveluperiaatteella jäsenkuntien alueella. SITOVAT TAVOITTEET TAVOITE/ KRIITTINEN MENESTYSTEKIJÄ TOIMENPITEET 2011 TAVOITETASO/ MITTARI TOTEUTUMINEN Moniammatillisuuden hyödyntäminen, jatkuu Sosiaali- ja terveydenhoitohenkilökunnan kouluttaminen. Ikäihmisiä hoitavan henkilökunnan koulutus jatkuu. Ikäihmisiä hoitavan henkilökunnan koulutukset saatettu päätökseen vuoden 2011 aikana. Suun hoito osaksi asiakkaan muuta hoitoa. Suun terveyden Yhteydenpito sisäisiin arvostuksen ja asiakkaisiin ja näkyvyyden lisääminen. yhteistyöryhmiin. Suun hoito osaksi hoito- ja palvelusuunnitelmaa. Kysely lähiesimiehille: mitä tarvitsevat ja mitä tietoa heillä jo on suun terveydenhuollosta. On osittain toteutunut, mutta toiminta jatkuu vielä Kyselyn toteuttaminen jäänyt vastuuhenkilön irtisanouduttua kesällä Työhyvinvointi työyhteisön tasolla. Selvitetään henkilöstön henkilökohtaiset arviot työyhteisön toimivuudesta. Kyselyllä selvitetään lähtötaso. Seurataan parin vuoden välein. Työhyvinvointikysely suoritettu osana KEVAn työhyvinvointikyselyä. Valittu yhdessä suun terveydenhuollon kehittämiskohteet.

53 52 Muut tavoitteet: Tavoitteena on tuottaa väestölle suun terveydenhuollon palveluja ottamalla huomioon asiakaslähtöisyys ja vaikuttavuus, taloudellisuus, prosessien tehokkuus sekä henkilöstön työhyvinvointi ja työyhteisön toimivuus. Tavoitteena on myös suun terveydenhuollon arvostuksen vahvistaminen, moniammatillinen yhteistyö ja suun hoidon saaminen osaksi potilaan muuta hoitoa. Ennaltaehkäisevä työ ja sen uudet menetelmät vahvistuvat. Toteutuminen: JIK ky:n suun terveydenhuoltoa johtaa ylihammaslääkäri, jonka esimies on kuntayhtymän johtaja. Hammaslääkärin virkoja on yhteensä 15. Vuoden lopussa niistä täytettynä oli 10. Tavoitteiden totetumista haittasi erittäin paljon pula hammaslääkärityövoimasta. Kolme hammaslääkäriä irtisanoutui kesän 2011 aikana, eikä heidän tilalleen saatu palkattua vakinaista työvoimaa. Lisäksi täytettyinä olevista viroista vain seitsemää hoitaa kokoaikainen hammaslääkäri. Hammaslääkärityövoimaa välittävät firmat eivät ole pystyneet toimittamaan työvoimaa kysynnän mukaisesti, ainoastaan Ilmajoella oli kokoaikainen hammaslääkäri koko vuoden MediRadiX Oy:stä. Suuhygienistin toimia on yhteensä 4. Lisäksi Ilmajoella ja Jalasjärvellä on toimi määräaikainen suuhygienisti. Suuhygienistien työpanosta on käytetty hammaslääkärityövoimapulan aikana ensisijaisesti potilastyöhön. Työnjakoa on kehitetty äärimmilleen. Hoitotakuu toteutui hoidon tarpeen arvioinnin ja särkypotilaiden osalta hyvin. Samoin ne, joilla oli jotain vaivaa hampaistossa, saivat avun 1 3 kk:n kuluessa hoitotakuun periaatteiden mukaisesti. Kiireettömän hoidon osalta tilanne paheni vuoden aikana, Jalasjärvelle ja Ilmajoelle on jouduttu laittamaan potilaita kiireettömän hoidon jonoon, jota pyritään purkamaan, kunhan JIK ky:n kanssa sopimuksen hammaslääkärityövoiman vuokraamisesta tehnyt firma toimittaa hammaslääkärit sovitun mukaisesti. Vuoden 2011 loppuun mennessä jonotusaika oli vielä alle 3 kuukautta. Moniammatillisuuden hyödyntämisessä hammashoitajat ovat olleet avainasemassa. Hammashoitajista kaksi on syksyn 2011 aikana vienyt päätökseen ikäihmisiä hoitavan henkilökunnan koulutukset ja osa hammashoitajista on käynyt kouluilla pitämässä harjausopetustilaisuuksia. Hoitotakuu Tavoite Toteutuminen Hoidon tarpeen arvio Puhelimessa tai shg Toteutui Särkypotilaat Hoito samana päivänä Toteutui Potilaat, joilla jotain vaivaa 1 3 kk Toteutui Muu kiireetön hoito 6 kk Toteutui Hoitotakuun toteutuminen kiireettömän hoidon osalta ilmoitetaan puolivuosittain Vuoden 2011 suoritetavoitteista on toteutunut 96,8 % (v ,6 %). Viikonloppu- ja arkipyhäpäivystys on järjestetty yhteistyössä muiden kuntien kanssa Seinäjoella. Asiasta tiedotetaan viikoittain paikallislehdessä.

54 Ympäristöterveydenhuolto Tilivelvollinen vastuuhenkilö: terveysvalvonnan johtaja KÄYTTÖTALOUS Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Ympäristöterveydenhuolto Toimintatulot , ,45 Toimintamenot , ,68 Toimintakate , ,23 Poistot ja arvonalentumiset Toiminta-ajatus Ympäristöterveydenhuolto on ennaltaehkäisevää kansanterveystyötä, jonka tehtävänä on yksilöön, väestöön ja elinympäristöön kohdistuva terveyden edistäminen sekä sairauksien ja tapaturmien ehkäisy. SITOVAT TAVOITTEET TAVOITE/ KRIITTINEN MENESTYSTEKIJÄ TOIMENPITEET 2011 TAVOITETASO/ MITTARI TOTEUTUMINEN Tuottaa kuntalaisille riittävät eläinlääkäripalvelut kaikkina vuorokauden aikoina. Terveysvalvonnan johtajan suorittama seuranta. Kiireelliset tapaukset voidaan hoitaa saman päivän aikana. Toteutui. Ehkäistä elintarvikkeista ja muista tuotteista sekä ympäristöstä aiheutuvia terveysriskejä. Valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi, tarkastuskäyntien kattavuus. Yli 60 % valtakunnallisten valvontasuunnitelmien tavoitteista. Ei toteutunut. Muut tavoitteet: Tavoitteena on ympäristöterveydenhuollon asiakkaiden neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen, eri tiedotuskanavia hyödyntäen. Tavoitteena kohteiden omavalvontasuunnitelmien päivittäminen nykylainsäädäntöä vastaavaksi. Tavoitteena on myös eläinlääkäreiden toiminnan suunnitelmallisuuden parantaminen, jotta toimintaa ja toimitiloja voitaisiin jatkossa kehittää tarkoituksenmukaisemmiksi. Toteutuminen: Elintarvikevalvonnassa osallistuttiin Oiva-pilottiprojektiin, jossa kehitettiin uutta toimintamallia elintarvikevalvontaan. Ilmajoen eläinlääkintähuolto jouduttiin hoitamaan useiden kuukausien ajan muiden eläinlääkäreiden toimesta sijaispulan takia.

55 Investoinnit Tilivelvollinen vastuuhenkilö: kuntayhtymän johtaja Investointien osalta talousarviomäärärahat olivat yhteensä euroa ja määrärahan käyttö oli yhteensä ,90 euroa eli 50,8 % talousarviosta. Investointikohteet: Kohde Talousarvio- Käyttö ( ) Käyttö-% määräraha ( ) Tietohallinnon investoinnit , ,80 64,0 % Effica-potilastietojärjestelmä, , ,98 60,1 % yhteinen Henkilöstöhallinnon lisäohjelmat , ,20 66,0 % Asianhallintaohjelma , ,00 70,8 % Taloushallinnon lisäohjelmistot ,00 0,00 0,00 % Puhelinkeskuksen päivitys , ,00 32,9 % Hammaslääkärin hoitoyksikkö/ ,00 0,00 0,00 % Jurva Hammaslääkärin hoitoyksikkö/ , ,92 54,1 % Ilmajoki Hammashoitolan kaapistot/ ,00 0,00 0,00 % Jurva Sentrifugi/Ilmajoen laboratorio , ,00 55,9 % Sähköistetyt potilassängyt / , ,00 97,5 % Jalasjärven vuodeosasto Vetokaappi / Jalasjärven , ,00 37,6 % vuodeosasto Kemian analysaattori / Kurikan laboratorio , ,00 85,6 % Yhteensä , ,90 50,8 %

56 Käyttötalouden toteutuminen KÄYTTÖTALOUS Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Hallinto Toimintatulot , , , , ,96 Toimintamenot , , , ,67 Toimintakate , , , ,63 Poistot ja arvonalentumiset , , , ,84 Työterveyspalvelut Toimintatulot ,00-840, , , ,54 Toimintamenot , , , ,15 Toimintakate , , , ,69 Poistot ja arvonalentumiset 5 210, , , ,27 Hyvinvointipalvelut Toimintatulot , , , , ,58 Toimintamenot , , , , ,96 Toimintakate , , , ,38 Poistot ja arvonalentumiset , , , ,74 Suun terveydenhuolto Toimintatulot , , , , ,09 Toimintamenot , , , ,59 Toimintakate , , , ,50 Poistot ja arvonalentumiset , , , ,72 Ympäristöterveydenhuolto Toimintatulot ,00-680, , , ,45 Toimintamenot , , , ,68 Toimintakate , , , ,23 Käyttötalous yhteensä Toimintatulot , , , , ,44 Toimintamenot , , , , ,23 Toimintakate , , , ,79 Poistot ja arvonalentumiset ,00 0, , , ,57

57 Tuloslaskelmaosan toteutuminen TULOSLASKELMA Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Toimintatulot , , , , ,44 Myyntitulot , , , , ,75 Maksutulot ,00 0, , , ,03 Tuet ja avustukset , , , , ,58 Muut toimintatulot ,00 0, , , ,58 Toimintamenot , , , , ,23 Henkilöstömenot , , , , ,95 Palvelujen ostot , , , , ,83 Aineet, tarvikkeet, tavarat , , , , ,42 Avustukset muille ,00 0, , , ,77 Muut toimintakulut , , , , ,26 Toimintakate ,00 0, , , ,79 Rahoitustulot ja -menot ,00 0, , , ,26 Korkotulot ,00 0, , , ,35 Muut rahoitustulot 2 000,00 0, , , ,95 Muut rahoitusmenot ,00 0, , ,04 670,04 Vuosikate ,00 0, , , ,53 Poistot ja arvonalentumiset ,00 0, , , ,57 Tilikauden tulos 0,00 0,00 0, , ,96 Tilikauden ylijäämä 0,00 0,00 0, , , Investointien toteutuminen INVESTOINNIT Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poiktalousarvio muutokset muutosten keama jälkeen Effica-potilastietojärjestelmä, yhteinen Menot , , , ,02 Henkilöstöhallinnon lisäohjelmistot Menot , , , ,80 Asianhallintaohjelma Menot , , , ,00 Taloushallinnon lisäohjelmistot Menot , ,00 0, ,00 Puhelinkeskuksen päivitys Menot , , , ,00 Aineettomat hyödykkeet yhteensä Menot ,00 0, , , ,82

58 57 Effica-potilastietojärjestelmä, yhteinen Menot , , ,00 0,00 Tietohallinnon investoinnit Menot , , , ,20 Hammaslääkärin hoitoyksikkö Jurva Menot , ,00 0, ,00 Hammaslääkärin hoitoyksikkö Ilmajoki Menot , , , ,08 Hammashoitolan kaapistot, Jurva Menot , ,00 0, ,00 Sentrifugi, Ilmajoen laboratorio Menot , , , ,00 Sähköistetyt potilassängyt, Jalasjärvi vo Menot , , ,00-380,00 Vetokaappi, Jalasjärven vuodeosasto Menot , , , ,00 Kemian analysaattori, Kurikan laboratorio Menot , , , ,00 Aineelliset hyödykkeet yhteensä Menot ,00 0, , , ,28 Investoinnit yhteensä Menot ,00 0, , , ,10

59 Rahoitusosan toteutuminen RAHOITUSOSA Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Toiminta ja investoinnit Toiminnan rahavirta Vuosikate , , , ,53 Investointien rahavirta Investointimenot , , , ,10 Rahoitusosuudet investointimenoihin Toiminta ja investoinnit, netto ,00 0, , , ,43 Vaikutus maksuvalmiuteen ,00 0, , , , Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Määrärahat Tuloarviot Alkup. TA:n TA muu- Toteu- Poik- Alkup. TA:n TA muu- Toteu- Poiktalous- muutok- tosten tuma keama talous- muutok- tosten tuma keama arvio set jälkeen arvio set jälkeen KÄYTTÖTALOUSOSA Hallinto Työterveyspalvelut Hyvinvointipalvelut Suun terveydenhuolto Ympäristöterveydenhuolto TULOSLASKELMAOSA Korkotulot Muut rahoitustulot Muut rahoitusmenot INVESTOINTIOSA Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet RAHOITUSOSA Vaikutus maksuvalmiuteen YHTEENSÄ

60 59 3. TILASTO-OSA JIK-PERUSPALVELULIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ TILINPÄÄTÖS 2011 JÄSENKUNNITTAISET MAKSUOSUUDET Yhteensä Jalasjärvi Ilmajoki Kurikka Menot / asukasluku Oma toiminta Toimintatuotot Toimintakulut = Toimintakate Poistot = Alijäämä Rahoitustuotot ja -kulut Oman toiminnan nettomenot euroa/asukas Erikoissairaanhoidon menot euroa/asukas Myyntituotot jäsenkunnilta nettomenot euroa/asukas JIK ky bruttomenot (sisältäen rahoitusmenot ja kaluston investointimenot) Talousarvion ylitys(-) / alitus(+) jäsenkuntien osalta JIK ky:n käyttötalouden alijäämä Jäsenkuntien maksuosuudet oman toiminnan osalta on laskutettu pääosin talousarvion nettomenojen ja toteutuneiden suoritteiden perusteella. Erikoissairaanhoito laskutettu läpilaskutuksena.

61 60

62 61

63 62

64 63

65 64

66 65

67 66

68 67

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Pelastusjohtaja Jari Sainio

Pelastusjohtaja Jari Sainio TILINPÄÄTÖS 2010 Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta VARSINAIS-SUOMEN ALUEPELASTUSLAUTAKUNTA Tilivelvollinen viranhaltija: Pelastusjohtaja Jari Sainio STRATEGINEN KEHYS Toiminta-ajatus: Visio: Laadukkaat

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010 TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

JIK-PERUSPALVELULIIKELAITOS- KUNTAYHTYMÄN

JIK-PERUSPALVELULIIKELAITOS- KUNTAYHTYMÄN JIK-PERUSPALVELULIIKELAITOS- KUNTAYHTYMÄN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2010 1 SISÄLTÖ sivu 1. TOIMINTAKERTOMUS... 2 1.1. KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAN KATSAUS VUODEN 2010 TOIMINNASTA... 2 1.2. KUNTAYHTYMÄN HALLINTO...

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS 16.3.2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ KUNTAYHTYMÄN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMISVERTAILU VUODELTA 2014

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.215 klo 9 Maaningan kunta Tilinpäätös 214 3.3.215 Kunnan toimintaympäristö ja vetovoimaisuus Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin kuntaliitos valmisteltiin päätösten

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Työllisyystilanne oli hyvä ja 3,57 prosentin työttömyysaste oli maan alhaisempia.

Työllisyystilanne oli hyvä ja 3,57 prosentin työttömyysaste oli maan alhaisempia. LUODON KUNTA Tilinpäätös 2014 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Kuntatalouden sopeuttaminen jatkui. Valtionosuuksien uudet yleiset leikkaukset otettiin käyttöön samalla kun luvatut leikkaukset

Lisätiedot

JIK-PERUSPALVELULIIKELAITOS- KUNTAYHTYMÄN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2012

JIK-PERUSPALVELULIIKELAITOS- KUNTAYHTYMÄN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2012 JIK-PERUSPALVELULIIKELAITOS- KUNTAYHTYMÄN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2012 Johtokunta 25.3.2013 Yhtymäkokous 19.6.2013 1 SISÄLTÖ sivu 1. TOIMINTAKERTOMUS... 3 1.1. KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAN KATSAUS VUODEN 2012

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO

VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO KuntaPro Oy vuonna 2014... 2 Keskeiset tuotanto- ja talousluvut... 3 KuntaPro Oy:n hallinto... 3 Johdon palkitseminen... 3 Henkilöstö... 3 Tuloslaskelma 2014... 4 Tase

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24

Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24 Tulosta Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

YH Asteri yhdistys YH14

YH Asteri yhdistys YH14 TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset Myyntisaamiset pitkäaik. Muut pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy T A S E K I R J A 31.12.2014

Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy T A S E K I R J A 31.12.2014 Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy T A S E K I R J A 31.12.2014 Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy Y-tunnus: 0582075-3 Kotipaikka: Joensuu Säilytä 31.12.2024 asti Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 29.06.2010 09:25

Suomen Asiakastieto Oy 29.06.2010 09:25 Suomen Asiakastieto Oy 29.06.2010 09:25 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity kaupparekisteriin

Lisätiedot

Oletus. Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO

Oletus. Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO Oletus 1, 8, 6, 4, 2,, Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO 913 KUM TOT. 912 KUM TOT. Ero ed. vuoteen 1212 KUM TOT. Ennuste ed. vuoden

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 Liite Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014 TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan Energia Oy Vuosikertomus 2014 Konserni Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2014 1.1. 31.12.2013 LIIKEVAIHTO 128 967 121 379 Valmistus omaan käyttöön 4 869 4 273 Liiketoiminnan

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36

Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36 Tulosta Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 Toiminta-ajatus Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää katu- ja viheralueita sekä kiinteistöjen

Lisätiedot

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA Tilikausi Edellinen tilikausi Kiinteistön tuotot Vastikkeet Hoitovastikkeet 0,00 0,00 Hankeosuussuoritukset 0,00 0,00 Kulutusperusteiset vastikkeet 0,00 0,00 Erityisvastikkeet

Lisätiedot

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (yh11)

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (yh11) TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset Tilikauden tulos

Lisätiedot

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 TOIMINTAKERTOMUS Sivu 1 Yhtiö on Jyväskylän kaupungin tytäryhteisö ja kuuluu Jyväskylän kaupunkikonserniin sen alakonsernina. Yhtiön osakepääoma Jakautuu 864 osakkeeseen. Kaikilla

Lisätiedot

JIK-PERUSPALVELULIIKELAITOS- KUNTAYHTYMÄN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013

JIK-PERUSPALVELULIIKELAITOS- KUNTAYHTYMÄN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013 JIK-PERUSPALVELULIIKELAITOS- KUNTAYHTYMÄN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013 Johtokunta 28.3.2014 Yhtymäkokous 25.6.2014 1 SISÄLTÖ sivu 1. TOIMINTAKERTOMUS... 3 1.1. KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAN KATSAUS VUODEN 2013

Lisätiedot

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (Yh13)

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (Yh13) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 Maa- ja vesialueet 1110 Rakennukset ja rakennelmat 1120 Koneet ja kalusto Sijoitukset 1200

Lisätiedot

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13)

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön (+) Liiketoiminnan

Lisätiedot

Transkokko Oy - 17124311. Pvm Rating Limiitti

Transkokko Oy - 17124311. Pvm Rating Limiitti Standard 2014-05-16 10:52 Teppo Testi TRANSKOKKO OY POSTIOSOITE: TESTITIE 17,99999 TESTILÄ, SUOMI Y-TUNNUS. 1712431-1 D&B D-U-N-S NR. 46-111-2222 PUHELIN 99-123456 TILINPÄÄTÖS 201212 A Luottokelpoinen

Lisätiedot

1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013. Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93

1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013. Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93 Kiint.Oy Peiponaho T U L O S L A S K E L M A Sivu 1 Y-tunnus 9017024-8 1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013 Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93 LIIKEVAIHTO

Lisätiedot

ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014

ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014 1 Keski-Pohjanmaan liiton maakuntavaltuustolle Tarkastuslautakunnan ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014 Mikä on hyvä tavoite: Hyvä tavoite toteuttaa kuntalaisen tarpeita, on realistinen mutta tarpeeksi haastava,

Lisätiedot

Rahoitusosassa sitovia eriä ovat antolainaukseen varatut määrärahat.

Rahoitusosassa sitovia eriä ovat antolainaukseen varatut määrärahat. Talousarvion täytäntöönpanomääräysten 2.1 kohdan mukaan Tehtäväalueen määräraha on kaupunginvaltuuston vahvistama menojen yhteissumma ottaen huomioon talousarvion ensikertaisen hyväksymisen jälkeen tehdyt

Lisätiedot

Urheiluseura - Asteri mallitilikartta (u111)

Urheiluseura - Asteri mallitilikartta (u111) TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Kulut Sijoitus- ja rahoitustoiminta Kulut Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset

Lisätiedot

Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1

Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 ESIMERKKI APTEEKIN TULOSLASKELMASTA APTEEKIN TULOSLASKELMA Liikevaihto 3 512 895 Kelan ostokertapalkkiot 34 563 Muut tuotot 27 156

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

Yhdistys ry Asteri kirjanpito-ohjelman tulostusmalli

Yhdistys ry Asteri kirjanpito-ohjelman tulostusmalli TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset Tilikauden tulos

Lisätiedot

ESPOO TALOUSPALVELUT -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017

ESPOO TALOUSPALVELUT -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 ESPOO TALOUSPALVELUT -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 ESPOO TALOUSPALVELUT -LIIKELAITOS Toiminta Espoo Talouspalvelut liikelaitos jakaantuu hankintapalvelut -palveluyksikköön sekä

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18

Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18 Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18 Yrityksen perustiedot Malliyritys Oy Yritystie 5 00100 Helsinki Y-tunnus 011111111 Kaupparekisterinumero Kotipaikka Helsinki Rekisteröity kaupparekisteriin 01.01.2000

Lisätiedot

Tilike-kuntatilitoimisto

Tilike-kuntatilitoimisto TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA 01.01. 31.12.2012 TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA 01.01. 31.12.2012 SISÄLLYSLUETTELO Sivu Tilinpäätös Toimintakertomus 1 Toteutumisvertailut 2-3 Tuloslaskelma 4 Rahoituslaskelma 5 Tase

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Oppitunnin sisältö Tuloslaskelma Mikä on tuloslaskelma?

Lisätiedot

PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ========================================

PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ======================================== PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ======================================== KUNNAN TALOUS TULOSLASKELMA 30.4.2015 Pöytyän kunta Tuloslaskelma Tp 2014 Ta 2015 Käyttö Alitus/ylitys Tot-%

Lisätiedot

Arvo EUR 1.000 2004/2005 Syyskuu 968 702 42.398 35.430 Varastomyynti 10 9 217 193 Yhteensä 978 711 42.616 35.624. 1.

Arvo EUR 1.000 2004/2005 Syyskuu 968 702 42.398 35.430 Varastomyynti 10 9 217 193 Yhteensä 978 711 42.616 35.624. 1. TURKISTUOTTAJAT OYJ OSAVUOSIKATSAUS KAUDELTA 1.9.2005-30.11.2005 Konsernin kehitys Turkistuottajat-konsernin tilikauden ensimmäinen neljännes on kulupainotteista joulukuussa käynnistyvän myyntikauden valmistelua.

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,9 30,7 *Lainojen takaisinmaksut -29,7 0,0 *Omien osakkeiden hankinta -376,2-405,0 0,0 30,7

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,9 30,7 *Lainojen takaisinmaksut -29,7 0,0 *Omien osakkeiden hankinta -376,2-405,0 0,0 30,7 RAHOITUSLASKELMA (1000 euroa) VUODELTA 2014 Liiketoiminnan rahavirta *Myynnistä ja muista liiketoim. tuotoista saadut maksut 1010,4 1044,3 *Maksut liiketoiminnan kuluista -839,9-860,6 *Saadut korot 3,8

Lisätiedot

Talouden ohjaus johtokuntien tehtävänä

Talouden ohjaus johtokuntien tehtävänä Talouden ohjaus johtokuntien tehtävänä Johtokuntakoulutus 20.2.2013 Tampere talo 1 Talous ja liiketoimintaryhmä Sisältö Talouden ohjauksen elementit Talouden toiminnot ja toimijat Tampereen kaupungissa

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilinpäätös 2015 Soile Luukkainen 3.6.2016 1 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilikauden tuloksen muodostuminen 2015 3.6.2016 Soile Luukkainen 2 Tilinpäätös 2015 Toimintatuotot 201.160,30

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

TULOSLASKELMAN RAKENNE

TULOSLASKELMAN RAKENNE TULOSLASKELMAN RAKENNE Liiketoiminnan tuotot Toiminnan kulut Liikevoitto VÄHENNETÄÄN Liikevaihdon ansaintaan liittyvät kulut Rahoituserät Satunnaiset erät Tilinpäätösjärjestelyt Tilikauden voitto Verot

Lisätiedot

Kullo Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9

Kullo Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9 Kullo Golf Oy Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9 TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2020 asti Tilinpäätöksen laatija: Tilisampo Oy 1 TILINPÄÄTÖS

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015 Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Sisältö Mitä on yrityksen taloudellinen tila? Tunnuslukujen perusteet

Lisätiedot

Hyvigolf Oy TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014. Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1

Hyvigolf Oy TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014. Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1 Hyvigolf Oy Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1 TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2024 asti Tilinpäätöksen toteutti: Visma Services Oy Helsinki

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) 1 1 000 euroa 1.1. - 31.12.2006 1.1. - 31.12.2005 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 266 897 260 025 Rakennusmateriaaliryhmä

Lisätiedot

Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT

Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2015 2 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Kuopion Veden vesihuollon toiminta-alue on laajentunut viimeisen kymmenen vuoden

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9. Julkaistu: 2003-11-12 08:00:20 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016 1 KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2015 oli tarkistusten jälkeen lähes 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2016 esiteltävä vuoden

Lisätiedot

Testiyritys SQL-Suomalainen Oy - 00000006. Pvm Rating Limiitti

Testiyritys SQL-Suomalainen Oy - 00000006. Pvm Rating Limiitti Standard 2014-05-13 12:40 Erja Fasta TESTIYRITYS SQL-SUOMALAINEN OY (L) POSTIOSOITE: SQLKATU 60 60, 99999 KORVATUNTURI, SUOMI Y-TUNNUS. 0000000-6 D&B D-U-N-S NR. 65-200-7816 TILINPÄÄTÖS 201310 AA Hyvä

Lisätiedot

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013 TALOUDELLINEN YHTEENVETO 213 Taloudellinen yhteenveto 213 Sisältö Oulun Energia konserni... 3 Oulun Energia... 4 Oulun Sähkönmyynti Oy... 6 Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy... 8 Oulun Energia Urakointi

Lisätiedot

Ravintola Gumböle Oy

Ravintola Gumböle Oy Ravintola Gumböle Oy Gumbölentie 20 02770 Espoo Kotipaikka: Espoo Y-tunnus: 2463691-9 TASEKIRJA 1.1.2013-31.12.2013 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2023 asti Tilinpäätöksen toteutti: Gumböle Golf

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

SALON RAUTA OY. Yritys valmistaa metallisia portaita ja portteja sekä ruostumattomasta teräksestä mm. postilaatikoita.

SALON RAUTA OY. Yritys valmistaa metallisia portaita ja portteja sekä ruostumattomasta teräksestä mm. postilaatikoita. SALON RAUTA OY Salon Rauta Oy:n perustivat 1.9.1998 Antti ja Timo Salo. Antti Salo toimii yrityksessä toimitusjohtajana sekä talousjohtajana ja Timo Salo hallituksen puheenjohtajana sekä myyntijohtajana.

Lisätiedot

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013 TALOUDELLINEN YHTEENVETO 213 Taloudellinen yhteenveto 213 Sisältö Oulun Energia konserni... 3 Oulun Energia... 4 Oulun Sähkönmyynti Oy... 6 Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy... 8 Oulun Energia Urakointi

Lisätiedot

KANGASALAN LÄMPÖ OY TASEKIRJA 31.12.2006

KANGASALAN LÄMPÖ OY TASEKIRJA 31.12.2006 KANGASALAN LÄMPÖ OY TASEKIRJA 31.12.2006 2 Kangasalan Lämpö Oy Tyrnimarjankuja 3 36220 Kangasala Kotipaikka Kangasala Y-tunnus 0510578-4 TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA 1.1. 31.12.2006 SISÄLLYS SIVU Tuloslaskelma

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 KONSERNI Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2015 1.1. 31.12.2014 LIIKEVAIHTO 124 532 128 967 Valmistus omaan käyttöön 4 647 4 869 Liiketoiminnan

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 01.01.2015-31.12.2015 FINEXTRA OY 2(11) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot

Lisätiedot

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PIENYRITYKSEN KULULAJIKOHTAINEN TULOSLASKELMA 1. LIIKEVAIHTO 2. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 3. Valmistus omaan käyttöön 4. Liiketoiminnan

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) prosenttia 12/ 1 (9) 31.12. Väestö Vuoden lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 89, josta Lieksassa 11 77, Nurmeksessa 7998 ja Valtimolla 2.321 asukasta. Juuan väkimäärä oli 536. Pielisen Karjalan

Lisätiedot

JIK-PERUSPALVELULIIKELAITOS- KUNTAYHTYMÄN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014

JIK-PERUSPALVELULIIKELAITOS- KUNTAYHTYMÄN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 JIK-PERUSPALVELULIIKELAITOS- KUNTAYHTYMÄN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 Johtokunta 27.3.2015 Yhtymäkokous 24.6.2015 1 SISÄLTÖ sivu 1. TOIMINTAKERTOMUS... 3 1.1. KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAN KATSAUS VUODEN 2014

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Turun seudun kuntien taloudesta Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Tulorahoituksen riittävyys selvityksen lähtötilanteessa Tuloslaskelmien yhdistelmä* Koko maa

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2015 1 6/2014 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 17 218 10 676 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 5 205 1 916 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta 30,2 % 17,9 % 19,0

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 31.5.2015 Väestö 0,00 Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.448, josta Lieksassa 12.052, Nurmeksessa 8.049 ja Valtimolla 2.347 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.111. Toukokuussa Nurmeksen

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 174 14.09.2015 Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 235/02.00.00/2015 Kunnanhallitus 14.09.2015 174 Valmistelija: kunnansihteeri Asian tausta: Sonkajärven kunnan

Lisätiedot

TALOUSARVION 2013 SEURANTARAPORTTI

TALOUSARVION 2013 SEURANTARAPORTTI SIIKAJOEN KUNTA TALOUSARVION 2013 SEURANTARAPORTTI 30.9.2013 Talousarvion seurantaraportti 30.9.2013 Tuloslaskelma: Tasaisen kertymän mukaan toimintatuotot ja toimintakulut saisivat olla syyskuun lopussa

Lisätiedot

Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta. Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu

Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta. Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu Tuloslaskelma Tuloslaskelman laadinnasta on säädetty kirjanpitolain 3.luvun 1 :ssä Kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

Henkilökunta vuoden lopussa 378 Henkilökunnan muutos % 10,2 Henkilökunta keskimäärin 364

Henkilökunta vuoden lopussa 378 Henkilökunnan muutos % 10,2 Henkilökunta keskimäärin 364 TOIMINTA LYHYESTI 1999-2000 Liikevaihto mmk 2682 Liikevoitto mmk 86 % / Liikevaihto % 3,2 Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja mmk 124 % / Liikevaihto % 4,6 Tilikauden voitto mmk 86 % / Liikevaihto

Lisätiedot