Koroinen Räntämäki Halinen Oriketo Metsämäki. Täältä pesee Orikedollakin! s. 3. Kapteeni Koukku putosi ulos satukirjasta s. 12

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Koroinen Räntämäki Halinen Oriketo Metsämäki. Täältä pesee Orikedollakin! s. 3. Kapteeni Koukku putosi ulos satukirjasta s. 12"

Transkriptio

1 KoroiSet 1/2015 Koroinen Räntämäki Halinen Oriketo Metsämäki Täältä pesee Orikedollakin! s. 3 Kapteeni Koukku putosi ulos satukirjasta s. 12 Raili ja Voitto Linnan juhlissa s. 16

2 2 KoroiSet 1/2015 KoroiSet ilmestyy Neljä numeroa vuodessa: vuonna 2014 maalis-, touko-, syys- ja joulukuussa Jakelu 5500 kpl, jaetaan kotitalouksiin ja yrityksiin seuraavissa Turun kaupungin osissa: Koroinen, Räntämäki, Halinen, Oriketo, Metsämäki Julkaisijat Halinen-Räntämäki -seura, Halisten omakotiyhdistys, Hamaron pienkiinteistöomistajain yhdistys ry, Maarian seurakunnan Itä-Maarian alueneuvosto, Turun kristillinen opisto, Elävän Kulttuurin Koroinen Vastaava toimittaja Tapio Jokinen, puh , Toimitussihteeri Tytti Issakainen Toimituskunta Ann-Christin Antell, Toni Ekroos, Tytti Issakainen, Tapio Jokinen, Asta Kinghorn, Johanna Lampinen, Timo Leinonen, Jussi Nurmi, Pertti Pussinen, Pirjo Ranti, Laura Tikkanen, Virpi Lummevuo Toimitus Kansikuva Tytti Issakainen: Talviaurinko kirkastaa maisemaa Maariassa Ulkoasu Janne Peltonen Painopaikka Finepress Oy, Turku Ilmoitusmyynti Tapio Jokinen, puh , Ilmoitusaineistot Valmis ilmoitusaineisto pdf-muodossa osoitteeseen koroinen.fi viimeistään 2 viikkoa ennen lehden julkaisuviikkoa Ilmoituksen suunnittelu ja tekstiladonta Ilmoituksen taitto- ja muutostyö: 50 e/tunti, yhden tunnin veloitus on minimitaksa. Aineisto osoitteeseen viimeistään 2 viikkoa ennen lehden julkaisuviikkoa. Maksuliikenne Liedon Osuuspankki Lehden vastuu Ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä lehden suurin vastuu rajoittuu ilmoituksen hinnan korvaamiseen. Lehti ei vastaa virheestä, joka aiheutuu esim. puutteellisesta tai virheellisestä ilmoitusaineistosta, puhelinvälityksessä tapahtuneesta väärinkäsityksestä tai epäselvästä käsikirjoituksesta. Ilmoitushinnat koko sivu 2310 e puoli sivua vaaka 1265 e puoli sivua pysty 1265 e 1/4 sivua 700 e 1/8 sivua 350 e 1/16 sivua 175 e 1/32 sivua 90 e Alennukset Vuosialennus 20% (neljä lehteä/vuosi) joutsenmerkki tähän! Piippu kaatuu Turun kaupungin kiinteistöliikelaitos järjesti 4.2. Turun kristillisellä opistolla tilaisuuden, jossa selvitettiin polttolaitoksen purkamiseen liittyviä asioita. Tilaisuuden avasi tonttipäällikkö Timo Laiho, joka kertoi purkulupien tilanteesta. Hän totesi kaikkien lupien olevan kunnossa ja purkutyön alkavan Ensimmäinen kuukausi tulee olemaan työmaan perustamista ja sisätilojen purkamista. Muita kaupungin edustajia oli paikalla projektipäällikkö Pirkko Kunnari sekä hankinta- ja logistiikkakeskuksesta Teija Ravea-Unkuri. Lisäksi paikalla oli urakoitsijan edustaja Sauli Saarinen Delete Oy:stä ja tilaajan eli kaupungin pääkirjoitus valitsema työmaan valvoja Henry Talvi Turun A-insinöörit Oy:stä. Kaupunki oli järjestänyt kilpailutuksen purkamisesta ja saanut kaikkiaan viisi eri tarjousta, joista halvin oli Delete Oy:n antama veroton hinta ,00 euroa. Esimerkiksi Eko-Kemin tarjous verottomana oli ,00 euroa ja kallein tarjous oli ,00 euroa verottomana. Tarjousten suuri ero johti vilkkaaseen keskusteluun ja epäilykseen siitä, ovatko tarjoukset vertailukelpoisia. Deleten edustaja kertoi, että tarjouksia on vertailtu kaupungin kanssa ja että he ovat ymmärtäneet oikein tarjousasiakirjat ja tarjous vastaa niitä. Lisäksi tervehdys Juhlavuonna opiston ikkunasta Opiston ikkunasta näkyy mainiosti ulos, sillä se on uuden uutukainen. Suuren urakan pölyt ovat vihdoin laskeutuneet tai paremminkin siivottu pois. Turun kristillisen opiston päärakennuksen peruskorjaus aloitettiin viime vuoden keväällä ja saatiin valmiiksi marraskuun alkuun mennessä. Neljäkymmentä vuotta vanha rakennus kohennettiin uutta vastaavaksi. Katto sai uuden pinnan, ikkunat vaihdettiin, lämpöeristystä lisättiin, ilmastointi, sähköt ja putket uusittiin, pintoja ehostettiin. Pari vuotta sitten saatiin valmiiksi asuntolan peruskorjaus. Opiston tiloissa kelpaa nyt toimia. Ne saavat käyttäjiltä, niin henkilökunnalta, opiskelijoilta kuin lyhytaikaisilta kokousvierailta ja majoittujilta runsaasti kiitoksia. Opisto on valmis aloittamaan juhlavuoden vieton. Tätä kirjoittaessani sadat turkulaiset lapset ovat juuri vierailleet opistolla katsomassa lastenohjaajaopiskelijoiden tekemää satunäytelmää. Pienet vieraat viihtyivät ja eläytyivät tunteella kirjoistaan hypähtäneiden satuhahmojen maailmaan. Turun kristillinen opisto kouluttaa ammattilaisia, lapsi- ja perhetyön ohjaajia, viittomakielen ohjaajia, koulunkäynnin aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajia, suntioita ja web designereitä. Opistolla järjestetään vuosittain kymppiluokka ja perusopetusta, maahanmuuttajat opiskelevat suomen kieltä ja kulttuuria. Vapaan sivistystyön linjoilla opiskellaan oikeustiedettä, lääketieteellisen orientoivia aineita, psykologiaa ja kasvatustieteitä, viittomakieltä ja visuaalista kommunikointia sekä uutena linjana ensi syksystä lähtien kauppatieteitä. Lisäksi on tarjolla ns. lyhytkursseja ja työelämää palvelevaa ammatillista lisäkoulutusta. Opiskelijamäärä on tänä vuonna noin 650. Turun kristillinen opisto viettää parhaillaan perustamisensa 90-vuotisjuhlavuotta. Ensimmäiset vuosikymmenet opisto toimi keskustassa Sepänkadulla. Linnasmäen kupeessa uusissa tiloissa aloitettiin vuonna Tiloja on useaan otteeseen laajennettu vastaamaan kasvavia opiskelijamääriä. Turun kristillinen opisto ja Linnasmäki oy palvelevat mielellään lähialueen asukkaita ja laajemminkin Turun seutua juhla-, kokousja majoituspaikkana. Ja tietysti: opisto on nuorille ja vanhemmillekin turkulaisille oivallinen opiskelupaikka. Arkipäivisin opistolla on tarjolla lounas, joka on maittava mahdollisuus lähialueen asukkaille ja alueella työssä käyville. Sauli Saarinen kertoi, että yhtiöllä on 700 työtekijää ja liikevaihtoa 100 miljoonaa euroa. Heillä on myös runsaasti referenssikohteita vaativista purkutöistä. Työmaan valvoja Henry Talvi antoi lyhyen selvityksen työhistoriastaan ja selvitti, miten purkutyö tulee tapahtumaan ja että työn aikana tullaan pitämään alueen asukkaat ajan tasalla työn edistymisestä. Hän antoi myös yhteystietonsa tilaisuudessa olleille, mikä antoi luottavaisen kuvan hänen toimistaan. Turun kristillinen opisto on vuosikymmenien ajan kuulunut herännäisopistojen joukkoon. Herännäisyys on luterilaisen kirkon piirissä toimiva avaran armon liike. Opistossa on päivittäin vapaaehtoiset aamuhartaudet. Kerran kuukaudessa järjestetään siioninvirsiseurat, joihin kaikki ovat lämpimästi tervetulleita. Hyvä mahdollisuus osallistumiseen tarjoutuu esimerkiksi opistolaispäivänä Marian päivänä Aloitamme Maarian kirkossa messulla. Ohjelma jatkuu opiston tarjoamalla lounaalla ja siioninvirsiseuroilla. Lämpimästi tervetuloa opistolle! Tapani Rantala Turun kristillisen opiston rehtori Tilaisuudessa oli noin 30 henkilöä, ja keskustelu jatkui vilkkaana kaupungin tarjoamien pullakahvien nauttimisen merkeissä. Kiinteistöliikelaitoksen järjestämästä tilaisuudesta jäi paikalle olleille luottavainen kuva. Toivotaan, että työt tulevat tapahtumaan mahdollisimman vähin melu- ynnä muiden haittojen seurauksin, kun piippu kaatuu touko-kesäkuun aikana. Tapio Jokinen vastaava toimittaja Kiirastuli Yrjö Jylhän runoja Talvisodan päättymisestä tulee maaliskuussa kuluneeksi 75 vuotta. Sodan äänet hiljenivät rintamilla kello 11. Runoilija Yrjö Jylhä tulkitsi suomalaisten tuntoja runokokoelmassaan Kiirastuli runoja sodan ja rauhan ajoilta. Teos ilmestyi Runot ovat koskettaneet lukijoita, ja teoksesta on otettu useita painoksia. Jylhän runoja esitetään sunnuntaina kello 14 Yli-Maarian seurakuntatalolla, Mittumaarintie 73, ja kello 16 Kotimäen seurakuntatalolla Jäkärlässä, Arkeologinkatu 1. Runoja tulkitsevat muun muassa Pasi Salminen sekä Tuula ja Veikko Sailola. Esityksessä on mukana Karjala-kuoro. Käsikirjoitus ja musiikin sovitus on Lasse Vahtolan, ohjaus Mirja Ahosen. Tilaisuudet järjestää Maarian seurakunta.

3 Orikedon Kotipesula uudelle omistajalle Turun Kotipesulassa Orikedolla on hiljan toteutunut vanha hyväksi koettu käytäntö. Edellinen omistaja jäi eläkepäivien viettoon ja toimintaa jatkaa yrittäjän ja firman hyvin tunteva, hyvä tuttava. Ja hyvin on vaihto sujunut. KoroiSet 1/ Edeltäjäni toimi tässä 22 vuotta, ja olen yhtä kauan tuntenut hänet, joten luotin häneen ja saamiini tietoihin ja uskoin siihen, että tästä voisi leipä tulla, sanoo Orikedon Kotipesulan uusi yrittäjä Rami Seppälä. Alku ollut ihan sellainen kuin odotin. Ihan kivasti on lähtenyt käyntiin. Koneet tekevät puhdasta jälkeä Pesulan erikoisuus on laakavesipesukone. Se pesee maton kuin maton. Hinta on yleistariffin mukaan kuusitoista euroa neliöltä ja sisältää kuivatuksen ja kaikki aineet. Konekantaan kuuluu myös neljä rumpukonetta: pieni ja kolme isompaa. Orikedolla on runsaasti liikkeitä, eri alojen palveluyrityksiä. Sieltäkö pääosa asiakkaista tulee? Sanotaan että nyt aluksi tuntuu, että enemmän tulee yksityispuolen ihmisiä kuin yrityksiä, kertoo Rami Seppälä alkuviikkojen kokemuksistaan. Yksityiset ovat mattopuolellakin suurin asiakasryhmä. Pesemme oikeastaan mitä tahansa mattoja, mutta meillä ei silitetä, mankeloida, eikä ole kemiallista pesua. Yritykset ovat myös tulleet palveluja hakemaan. Työvaatteita enemmälti, Seppälä sanoo. Mistä lähin kilpailija löytyy? Laakavesipesukone selvittää käsinsolmitut matot ja muut, joita ei voida rumpukoneissa pestä. Yksityisasiakkaat ovat mattopuolellakin suurin asiakasryhmä, kertoo uusi pesulayrittäjä Rami Seppälä. Luulisin, että Kirkkotien suunnasta. Yksityiset ovat mattopuolellakin suurin asiakasryhmä. maksuihin. Ehkä vuoden päästä on syytä päivittää tilannetta, aprikoi uusi yrittäjä, joka uskoo pikku hiljaa mentävän eteenpäin... Pienet hanat vaihtuivat isoihin Rami Seppälä omalta kohdaltaan on kaikkinensa tehnyt melkoisen muutoksen: mies on vaihtanut pienistä hanoista isoisempiin. Juu, olin tähän asti panimolla alihankkijana 23 vuotta. Huolsin erilaisia juomalaitteita. Erilaista pesemistä. Oluthanoja ja virvoitusjuomalaitteita. Kaikkea, mitä niihin liittyy, kylmäkaappeja myöten. Mikä sai vaihtamaan alaa? Halu muutokseen ja mahdollisuus tehdä se. Nyt on päivätyö, ei päivystyksiä eikä sadan kilometrin säteistä työkenttää. Vaikutat aika levolliselta ja rauhalliselta? Nyt on säännöllinen työaika, josta tarvittaessa kyllä venytään. Vähän totuttelua tämä vaatii, mutta eiköhän tämä tästä, pohtii tuore uudenlainen pesulayrittäjä. Teksti: Jussi Nurmi Kuvat: Timo Leinonen Palvelujen päivitystä harkitaan noin vuoden päästä, ennustaa Rami Seppälä. Ruuhkaa juhlien edellä Joko alan sesongit eli ruuhkahuiput ovat tiedossa? Olen siinä edellisen yrittäjän tietojen varassa. Sesongit pyörii maaliskuusta eteenpäin. Tietenkin toukokuussa tulee juhlia ja joulunalus on myös ruuhkaisempaa, Rami Seppälä ennakoi. Vähän arvoituksellista minulle on muun muassa se, paljonko iäkkäämpi väki enää jaksaa laitureilla mattopyykillä käydä... Kyllä kuivattaminen on kovaa hommaa, vaikka olisi kunnon kesääkin. Meillä on täällä tehokas kuivatushuone ja ihan asiakkaiden tarpeiden mukaan mennään, lupaa Seppälä. Onko luvassa uudistuksia tai muutoksia Orikedon pesukuvioihin? Ei suurempia muutoksia ruveta vielä näillä näkymin tekemään. Ei myöskään Ruunikkokatu 3:ssa Orikedolla toimiva Turun Kotipesula on saanut uuden yrittäjän. Palvelut ja hinnat ovat toistaiseksi entisenlaisia: mattojen ja kodintekstiilien palvelupesua ja mattojen ja käytävämattojen laakavesipesua.

4 4 KoroiSet 1/2015 Eläinten joulurauha viidettä kertaa Virnamäellä Suuri koirayleisö ja muut eläinkuulijat seurasivat jälleen menneenä jouluna omaa joulurauhan julistustaan Halisten Virnamäellä. Lisäksi emäntiä ja isäntiä oli paikalla lähes sata. Komoisten Kaisa on eläinten joulurauhan julistuksen vakiokuuntelija. Hän on tyytyväinen tapahtumaan ja lähettää eläintuttaville terveisiä: Hau! Kaisa ohjaa oikealle paikalle Komoisten tilan oma koira on nimeltään Kaisa ja hän on kultainennoutaja. Kaisa on 7 8-vuotias narttu. Hän on ystävällinen ja miellyttämisen haluinen ja ehkä myös hieman hidas, mutta ei tyhmä kuitenkaan. Kaisa seuraa pihan touhuja valppaasti, tervehtii ystävällisesti ohikulkijoita hännänheilutuksella. Kaisa tietää jo, missä on kenenkin paikka. Kerran, kun hevosia oltiin tuomassa sisälle, Kaisa oli taas tapansa mukaan seuraamassa, miten asiat edistyvät. Kuinka ollakaan, niin yksi hevosista eksyi väärään karsinaan. Kaisa otti tilanteen haltuun haukkumalla ja komentamalla hevosta oikeaan paikkaan. Halisten Virnamäellä julistettiin taas menneenä jouluna eläimille joulurauhaa. Tapahtumaa on nyt järjestetty jo viiden vuoden ajan. Kaikki alkoi kiitollisuudesta Ajatus tapahtuman järjestämisestä lähti liikkeelle siitä, että asumme perheeni kanssa Komoisten maatilalla. Tilan läpi kulkee kaupungin ulkoilureitti ja se on ulkoilijoiden ja koirien suosiossa. Tapahtumalla halusimme toisaalta muistuttaa ihmisiä Virnamäen alueen ainutlaatuisuudesta, toisaalta myös osoittaa kiitollisuutta Luojan luomasta luomakunnasta ja kaikista ihanista lemmikeistä. Tapahtuma on järjestetty säässä kuin säässä, yhtään kertaa ei ole jätetty väliin sään vuoksi. Tapahtumalla on ollut uskollisia kävijöitä, ja joka vuosi on mukaan löytänyt myös uusia tulijoita. Tänä vuonna paikalle tuli ennätysyleisö, lähemmäs sata henkeä sekä heidän lemmikkinsä. Yhtenä uutena tulokkaana runsaslukuisen koirayleisön joukossa nähtiin angorakani. Alusta asti tapahtuman järjestäjinä ovat olleet Maarian seurakunta, Katariinanseurakunta sekä HalisSeura. Ilosanoma eläimille Ohjelma on muodostunut aika vakioksi. Väki kokoontuu Valkkimyllynkujan ja Kalloisten kadun kulmalle ja lähtee sieltä sitten yhdessä lyhtykulkueena kohti Virnamäkeä. Virnamäellä on laulettu muutama joululaulu ja seurakunnasta on pappi tuonut lyhyen tervehdyksen. Menneenä jouluna oli tervehdysvuorossa Saara Palmunen Maarian seurakunnasta. Saara kertoi, että aikoinaan Betlehemissä eläimet saivat olla ensimmäisten joukossa kuulemassa ilosanomaa Vapahtajan syntymästä. Katariinanseurakunnan kanttori Elina Kerokoski laulatti väkeä kuulakkaalla äänellään. Joulurauhan eläimille on monena vuonna julistanut Halisakka tai Halisukko. Viimeksi joulurauhan julisti Halisakka Ann-Christin Antell. Ann-Christin kertoi kuulijoille alueen kulttuurihistoriasta ja arkeologisista löydöksistä. Tällä paikalla on pitkä historia. Lopuksi HalisSeura tarjosi lämmintä glögiä ja pipareita. Tavataan taas ensi jouluna! Kuva ja tekstit: Saara Markkula RAKENNUSLEVYJÄ vuodesta 1970 Luotettavaa ja hyvää palvelua, nopeasti ja ammattitaidolla Autokatu 2, Turku puh PARTURI KAMPAAMO LEVY-JAATI OY Avoinna: ma-ti-to-pe 9 17 ke la 9 14 Turun KOTIPESULA Mattojen ja kodintekstiilien palvelupesula Ruunikkokatu 3 Orikedon postin vieressä Puh Nopeasti Edullisesti Vaivattomasti Avoinna ark Plyysi- ja käytävämatot laakavesipesuna Sahauspalvelu Maija Lehtiö Halisten liikekeskus Gregorius IX:n tie Turku Puh Gsm MONIPUOLINEN LAATUVALIKOIMA PIKKUHERKUISTA REILUIHIN RUOKA-ANNOKSIIN! VEIKKAUS Aukioloajat: ma pe 8 21, la 12 20, su OLUTTA MUKAAN JOKA PÄIVÄ GRILLI JA ELINTARVIKEKIOSKI MYÖS KALASTUSLUVAT MEIL- TÄ! TERVETULOA! MAUKKAAT ANNOKSET NOPEA PALVELU ISOT PARKKITILAT HALISTUPA Emmauksenkatu 1, p ORIKEDON TAVERNA Avoinna joka päivä klo Grillattu broileri 8 Vanha Tampereentie 137 Turku, p L H Av Ru my

5 KoroiSet 1/ Mahdollisuuksien Myllärintalo Helmi Halistenkoskella Halisten Myllärintalo huokuu historiaa, mutta talo ei nuku. Sen tiloissa vilisee vierailijoita ja kuhisee toiminta. Yhdistyksille talo tarjoaa leppoisat kokoustilat. Halistenkosken kupeessa, runsaslehväisten puiden varjossa sijaitsee vanha Myllärintalo. Talo nykykuosissaan on palvellut vierailijoita ja das, jossa on voinut tutustua jokiasioihin ja moniin näyttelyihin, vuokrata kanootin kesäiselle jokiretkelle tai vain poiketa juomaan kupin kahvia. Paikka on Turun kaupungin omistama, mutta sitä ylläpitää muiden toimiensa ohessa Aurajokisäätiö yhdessä Turun ympäristönsuojelutoimen kanssa. paikallisia asukkaita yli kymmenen vuotta Aurajoen opastuskeskuksena. Keskus on pienimuotoinen historian ja luonnon kei- Inspehtorin asunto Myllärintalo on nimensä mukaisesti ollut aikanaan Maarian myllyyn kuulunut asuinrakennus. Rakennus on ollut sijoillaan lähes kaksisataa vuotta, tiettävästi se on rakennettu vuonna 1832 inspehtorin perheen asunnoksi. Tätä vielä vanhempi tupa, joka varsinaisesti toimi mylläreiden asuinrakennuksena, sijaitsi samassa pihapiirissä nykyisen vajan paikalla. Vanhoista myllyajoista on muistuttamassa edelleen myös vanha kivikellari tien vieressä. Muut kosken partaalla sijainneet rakennukset ovat ajan myötä hävinneet, mutta niitä voi muistella pienoismallien ääressä vesilaitosmuseossa ja opastuskeskuksessa. Myllärintalossa voi kahvitella, pitää kokouksia ja tutustua Auran rantojen historiaan ja luontoon. Nordea Pankki Suomi Oyj Näyttelyyn ja kanoottiretkelle Kevään tullen Myllärintalolla on vilskettä. Paikka on Aurajoen opastuskeskus Myllärintalo odottaa jo kovin kevättä! säännöllisesti avoinna yleisölle kesäkuukausina, mutta koululaiset ja ryhmät vierailevat talossa ahkeraan myös muina aikoina. Opastuskeskuksen näyttelyissä avautuu ikkunoita Aurajoen historiaan, luontoon ja maisemaan sekä toki muihinkin taloon sopiviin teemoihin. Talon alakerrassa on vuosittain vaihtuva tietopitoinen näyttely ja yläkerran kokoontumistilan seinät ovat tarjolla vaikkapa luontokuville ja taiteelle. Vaikka opastuskeskuksen kesäaika on vilkasta, toimintaa ja tapahtumia mahtuisi sinne lisääkin vuoden ympäri. Sijaintinsa ja puitteittensa kautta talo ympäristöineen tarjoaa mielenkiintoisia mahdollisuuksia myös alueen yhdistyksille ja muille toimijoille. Pihapiirin ulkopuolella odottavat kanoottilaituri sekä koskiranta kalaportaineen, vesilaitosmuseo on kävelymatkan päässä ja lähistöllä on myös kaunis Virnamäen luontoreitti. Palaveripaikka ja tapahtuma-areena Aurajokisäätiön ja opastuskeskuksen toiminta on voittoa tavoittelematonta ja tähtää yleishyödyllisiin toimiin ja tuloksiin. Niinpä säätiö tarjoaakin mielellään myös muille toimijoille mahdollisuutta käyttää taloa. Esimerkiksi yhdistykset ja ryhmät voivat pitää kokoontumisia opastuskeskuksessa kohtuullista korvausta vastaan. Palavereihin ja vaikkapa luentoiltoihin tai kursseihin löytyy avuksi langaton nettiyhteys, videotykki sekä tietysti mahdollisuus kahvitteluun. Myllärintalo pihapiireineen on myös ihanteellinen pienempien yleisötapahtumien areena. mukaan opastuskeskuksen toimintaan! Sinikka Paulin Toiminnanjohtaja/ Aurajokisäätiö Lisätietoja Myllärintuvasta ja Aurajokisäätiöstä: ja Aurajokisäätiön toimisto, puh Elämäsi MATKAILU -JA HARRASTE MATKAILU -JA HARRASTE kokoisia MATKAILUTERVETULOA -JA HARRASTE -AJONEUVOPÄIVÄ MATKAILUTERVETULOA -JA HARRASTE -AJONEUVOPÄIVÄ -AJONEUVOPÄIVÄ KOTIMAISELLE -AJONEUVOPÄIVÄ SU KOTIMAISELLE koteja TERVETULOA KA LA klo Nordeasta myös vakuutukset kaikenlaisten päivien varalle. Nordea Vakuutukset tarjoavat sinulle suojaa pahan päivän varalle ja rauhaa nauttia hyvistä päivistä. Saat juuri sinulle mitoitetun vakuutusturvan. Hyödyt myös pankki- ja vakuutusasioidesi keskittämisestä. Tutustu vahinko- ja henkilövakuutuksiin osoitteessa nordea.fi/vakuutukset Nordea Vakuutusten myöntäjinä ovat If Vahinkovakuutusyhtiö Oy ja Nordea Henkivakuutus Suomi Oy, joiden asiamiehenä Nordea Pankki Suomi Oyj toimii. Teemme sen mahdolliseksi LA klo kotimaiselle yrittäjävetoiselle kotimaiselle yrittäjävetoiselle katsastusasemalle Tuulissuolle! MATKAILU -JA HARRASTE katsastusasemalle Tuulissuolle! -AJONEUVOPÄIVÄ LA klo LA klo LA kotimaiselle yrittäjävetoiselle katsastusasemalle Tuulissuolle! kotimaiselle yrittäjävetoiselle MATKAILU -JA HARRASTE klo Tuulissuolle! katsastusasemalle KOTIMAISELLE SUOM Ajankohtaista: ajoneuvojen Maksuton sammuttimien tarkastus Katsastukset aikaa varaamatta. katsastusasemalle Tuulissuolle! Katsastukset hinattavat laitteet tulee (Paloco Oy) aikaa varaamatta. Kaikki autoilla vedettävät KATS Maksuton sammuttimien tarkastus katsastukset, Maksuton sammuttimien rekisteröidä Harrasteajoneuvoja esillä tarkastus Nauti arjesta ilman turhia sitoumuksia. Valitse elämäsi kotimaiselle yrittäjävetoiselle -AJONEUVOPÄIVÄ LA 17.5.Ajankohtaista: klo Kaikkien katsastusasemalle Tuulissuolle! Katsastukset aikaa varaamatta. kotimaiselle yrittäjävetoiselle Kaikki autoilla vedettävät Katsastukset aikaa varaamatta. Ajankohtaista: (Paloco Oy) hinattavat laitteet tulee mennessä. Maksuton tarkastus Kaikki Harrasteajoneuvoja esillä autoillasammuttimien vedettävät (Paloco Oy) rekisteröinnit ja rekisteröidä vakuuttaminen mennessä. Kysy lisätietoja meiltä WP-Katsastuksesta. Kysy lisätietoja vaivattomasti. Tarjoilua. Grilli kuumana Katsastukset varaamatta. Tarjoilua. Grilliaikaa kuumana näköinen ja kokoinen asumisoikeusasunto Vasolta Harrasteajoneuvoja esillä Maksuton sammuttimien tarkastus ja toivota huoleton elämä tervetulleeksi! (Paloco Oy) Tarjoilua. Grilli kuumana Harrasteajoneuvoja esillä WP-Katsastus Oy Tarjoilua. Grilli kuumana WP-Katsastus WP-KatsastusOy Oy Tuulissuontie 34, Lieto puh. (02) nordea.fi Tuulissuontie 34, Lieto puh. (02) Tuulissuontie 34, Lieto puh. (02) Rauhankatu 4, Turku puh. (02) Kysy lisätietoja (Paloco Oy) Katsastukset aikaa varaamatta. laitteet tulee hinattavat Tarjoilua. Grilli kuumana Maksuton sammuttimien tarkastus Harrasteajoneuvoja esillä WP-Katsastuksesta. rekisteröidä (Paloco Oy) Tarjoilua. Grilli kuumana mennessä. Harrasteajoneuvoja esillä WP-Katsastus WP-Katsastuksesta. Oy WP-Katsastus WP-KatsastusOy Oy Tuulissuontie 34, Lieto puh. (02) WP-Katsastus Oy Tuulissuontie Tuulissuontie34, 34,Lieto Lieto puh. puh.(02) (02) Tuulissuontie 34, Lieto puh. (02)

6 6 KoroiSet 1/2015 Maarian kirkkomaa ja kahdeksankulmainen kappeli Noin neljänsadan metrin päässä Maarian kirkosta on Maarian hautausmaa. Se on pienin Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kahdeksasta hautausmaasta. Maarian hautausmaasta käytettiin myös nimitystä Maarian Keskinen hautausmaa. 125-vuotias hautausmaa Keskiaikaisen Maarian kirkon lattian alle hautaaminen lopetettiin 1800-luvun vaihteessa. Tämän jälkeen kirkon ympärillä oleva Maarian kirkkomaa osoittautui varsin pian liian pieneksi. Seurakunta rakensi Maarian hautausmaan ja siunauskappelin. Hautausmaa vihittiin käyttöön 1890 ja kappeli Hautausmaan alue on 0,4 hehtaarin laajuinen. Kappelissa on tilaa 30 saattovieraalle. Hautojapaikkoja on noin 870. Hautausmaa on nykyisin täyteen haudattu, joten vainajia voidaan haudata vain vanhoihin sukuhautoihin tai seurakunnalle palautuneisiin hautoihin. kiveys ja rautakautista keramiikkaa. Peltoalueen luoteisosasta tunnetaan varhaisroomalainen kalmisto. Hautausmaan laajennuksesta luovuttiin. Viikon kahdeksas päivä Kappeli on kahdeksankulmainen. Kristillisessä ajattelussa ja kirkkotaiteessa luku kahdeksan merkitsee uudelleen alkamista, ylösnousemusta ja uudestisyntymistä. Jumala loi maailman seitsemässä päivässä, mutta luomistyö jatkui Jeesuksen ylösnousemuksessa. Kristuksen ylösnousemuksessa alkoi uusi ajanjakso - viikon kahdeksas päivä. Tämä vertauskuva on taustalla, kun kastemaljat ja kastekappelit on varhaiskirkon ajoista saakka usein tehty kahdeksankulmaisiksi. Voimme ajatella siunauskappelia katsellessamme, että kuolema on uuden taivaallisen elämän alku. Maarian hautausmaalla kulkija voi pysähtyä Maarian pitäjän vanhojen tilojen hautapaasien ääreen tai aivan lähiaikoina kuolleitten muistomerkkien kohdalla. Hautausmaan rauha pysäyttää. Läheisen tien melu vaimenee suurten puitten katveessa. Teksti ja kuvat: Pertti Pussinen Maarian kirkkomaan kahdeksankulmainen kappeli. Esihistoriallisen asutuksen paikka Hautausmaan laajennusta suunniteltiin 1990-luvulla, mutta läheisen peltoalueen arkeologisissa koekaivauksissa löydettiin kaksi esihistoriallista kohdetta. Toinen löytö viittaa rautakautiseen rakennukseen pellon luoteisnurkassa ja toinen alue on pellon länsireunassa. Sieltä löytyi noen ja hiilen sekainen Halisten kylän torpparin Karl Lindströmin ( ) hauta on pääkäytävän kolmannessa rivissä vasemmalla. Hän oli taitava muurari, ja hänen muuraamansa on kirkon vieressä oleva viljamakasiini (1897). HUIPPUTARJOUKSIA! ELÄVÄ EKUMENIA Turun kristilliset kirkot tutuiksi TURKU, Piiskakuja 10 puh yli 2500 vaihtoautoa Netissä yli 2500 ajoneuvoa: * tai ja yli 350 matkailuajoneuvoa Kaikista voit tehdä kaupat myös meillä.! Puhelun hinta 0207-alk. numeroon lankapuhelim. 8,28 snt/puhelu + 7 snt/min (alv 23%), matkapuhelim. 8,28 snt/puhelu + 17 snt/min (alv 23%) Syksyllä 2014 alkanut luentosarja jatkuu maanantaisin kevätkaudella 2015 Turun työväenopiston luentosalissa Kaskenkatu 5: ma 2.3. klo Pettymyksestä lähetysliikkeeksi Miksi Adventtikirkko on olemassa? LKT Terho Paavilainen ja seurakuntapastori Kerttuli Giantzaklidis ma klo Ortodoksikirkko maailmassa ja Suomessa kirkkoherra Ion Durac ma klo Missä ekumenia tulee lihaksi? Näkymiä Turun paikallisekumeniasta pastori Miika Ahola Tutustumiskäynnit kirkkokuntien kirkkoihin: Tietoja tutustumiskäynneistä saa taidekappelin nettisivuilta ja luentotilaisuuksissa luennoitsijoilta. Luentokortti kauden kaikkiin opiston luentoihin 40, kertamaksu 8. Tutustumiskäynnit maksuttomia. Vastuulliset järjestäjät Kappelin Ladyt ja Turun suomenkielinen työväenopisto

7 KoroiSet 1/ Asuuko sinussa pieni martta? Marttailu (substantiivi), marttailla (verbi) tarkoittaa yhteen kokoontumista ja yhdessä tekemistä. Vapaaehtoistyön tekeminen on yhdenlaista marttailua: yhdessä tekemistä. Vapaaehtoistyö on yksittäisten ihmisten tai yhteisöjen hyväksi tehtyä toimintaa, josta ei saa rahallista korvausta eli palkkaa. Sitä tehdään omasta vapaasta tahdosta, ilman pakkoa. Vapaaehtoistoiminnaksi ei kuitenkaan lasketa toimintaa, jota pidetään velvollisuutena perhettä tai sukua kohtaan. Vapaaehtoistyötä voi tehdä kuka tahansa iästä ja asuinpaikasta riippumatta kykyjensä, aikataulunsa ja voimavarojensa mukaan. Kotimaan lisäksi vapaaehtoistyötä voi tehdä myös ulkomailla. Suurella osalla järjestöjä ja seuroja on tarjolla vapaaehtoistoimintaa, esimerkiksi vanhusten ystäväpalvelu, puhelinpäivystys tai katupartiointi. Suomen Punainen Risti kuuluu Suomen suurempiin kansalaisjärjestöihin, jonka toiminnassa on mukana noin vapaaehtoisjäsentä. Vuonna 2011 oli Euroopan vapaaehtoistoiminnan vuosi kaikissa EU-maissa. Yksi uraauurtavista vapaaehtoisista on Martta-järjestö. Martat on yli satavuotias kotitalousneuvontaa antava kansalaisjärjestö, joka edistää kotien ja perheiden hyvinvointia ja kotitalouden arvostusta. Järjestö on puoluepoliittisesti sitoutumaton. Se antaa jäsenilleen valmiuksia vaikuttaa omassa elinympäristössään ja yhteiskunnassa. Martta-järjestö perustettiin keväällä Lucina Hagmanin perustaman yhdistyksen tarkoituksena oli sivistää kansaa naisten avulla. Ansiokasta vapaaehtoistyötä ovat pitkään tehneet myös seurakunnat ikääntyneiden parissa. Turussa sosiaali- ja terveysalan opiskelijat osallistuvat ikäihmisten kanssa tehtävään vapaaehtoistyöhön hyvin. Hoitolaitoksessa vapaaehtoinen täydentää sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaisten osaamista omalla elämänkokemuksellaan ja taidoillaan, antamalla aikaansa. Monessa vapaaehtoistehtävässä eteen tulee myös raskaita asioita, kuten sairautta ja huono-osaisuutta. Elämän haurautta joutuu katsomaan silmästä silmään. Hyvään elämään kuuluvat ilo ja suru, valo ja varjot. Muita hyvän elämän tekijöitä ovat itsekkyyden ja epäitsekkyyden tasapaino, sosiaaliset kontaktit, mielekäs tekeminen ja vapaaehtoistoiminta, jossa yhdistyvät kaikki muut hyvän elämän ainekset. Vapaaehtoistoiminta on myös yhteisöllisyyden eri muotojen tiivistymä. Pitkäjänteisyyden, sosiaalisten kontaktien ja harrastuksenkaltaisuuden ansiosta se on auttamisen muotona erityisen palkitseva. Siinä ihmiset saavat toteuttaa aidosti omia intressejään. Toisaalta vapaaehtoistyön pitää olla sellaista, että siihen on helppo lähteä mukaan. Pitkät kurssit ja vuosien sitoutumisodotukset karsivat vapaaehtoisia, jotka haluavat osallistua työhön heti ja vain hetken aikaa. Mutta on paljon muitakin tapoja tehdä vapaaehtoistyötä. Vertaistukitoiminta, päivystys kriisi-, rikosuhri- ym. puhelimissa, avustaja-, ystävä-, tukihenkilö- ja ulkoiluystävätoiminta sellaisenaan on vapaaehtoistyötä. Ja on aina hyvä saada palautetta. Positiivista palautetta voi antaa itselleenkin. Jokaisen hoitoalallakin työskentelevän kannattaisi aina työpäivän päätteeksi taputtaa itseään olalle ja palauttaa mieleensä ainakin yhden ihmisen kasvot, jonka hyvää elämää on päivän aikana edistänyt. Itse marttailen ahkerasti seurakunnan, kolmannen sektorin järjestöjen, ammatillisten järjestöjen toiminnassa, koska auttamisesta tulee hyvä mieli, oppii aina uutta ja saa toteuttaa myös itseään. Ja toiminnassa tapaa uusia mukavia ihmisiä. Tätä lukiessa tunnistitko itsessäsi kiinnostuksen marttailuun? Jos tunnistit, niin sinussa asuu pieni martta, joten Sinua ja sinun apuasi tarvitaan. Ja lopuksi: Jos haluat kulkea nopeasti, kulje yksin. Jos haluat kulkea kauas, kulje yhdessä. Afrikkalainen sananlasku. Riitta Karjalainen sairaanhoitaja Turun kaupunginvaltuuston varavaltuutettu Palvellaanko Sinua nykyisessä pankissasi? Entä arvostatko pysyvyyttä ja läheistä palvelua? Me teemme niin. Tule kokemaan tämä itse. Palvelemme asiakkaitamme myös kassapalveluissa koko aukioloajan. Meidät tavoitat henkilökohtaisista puhelinnumeroista. Siirrämme asiakkuutesi meille vaivattomasti valtakirjalla. Lieto, Hyvättyläntie 10, puh Piikkiö, Hadvalantie 10, puh Turku, Kauppiaskatu 9, puh Vastuuta ympäristöstä VaiVattomasti! Lisätietoja puhelin oma LoKero poltto- KeLpoiseLLe jätteelle! LajitteLe jätteet helposti Kotipihassasi! NeLiLoKeroiseN QuattroseLeCt-jäte astian avulla Kierrätät tehokkaasti KaiKKi KotitaLoutesi jätteet. SITA Finland tarjoaa sinulle Suomen edistyksellisimmän kierrätysmahdollisuuden omalla pihallasi. Quattroselect on omakoti- ja rivitaloille sekä pienyrityksille tarkoitettu, 370-litrainen nelilokeroinen jäteastia, jonka avulla kierrätät keräyskartongin, -lasin ja -metallin sekä polttokelpoisen jätteen. palvelualue: Turku, Kaarina, Lieto ja Rusko. LajitteLemaLLa: kierrätät samalla kertaa kaikki kotitaloutesi jätteet vähennät kasvihuonepäästöjä säästät luonnonvaroja. Quattroselect-astiaan kerätään vain hyötyjätteitä (ei polttokelpoista jätettä) Raisiossa, Naantalissa, Maskussa ja Nousiaisissa. Meille on helppo tulla Ilmaiset parkkipaikat oven vieressä Invapaikka, pyörätuoliluiska ja automaattiovet Avoinna: arkisin 9-19 ja lauantaisin 9-15 Autistenkatu 1, Turku (Satakunnantien varrella) p LUOTETTAVAA, JOUSTAVAA JA MONIPUOLISTA KIINTEISTÖHUOLTOPALVELUA JOKA TALON TARPEISIIN HUOLTOTYÖT SIIVOUKSET ULKOALUEIDEN HOITO HARJAKONE- PALVELU PÄIVYSTYKSET SIJAISUUDET TURUN KIINTEISTÖÄSSÄ OY RIIMUKATU TURKU Fax PÄIVYSTYS 24h SAUTILA OY Turkulainen kuljetusyritys kolmannessa polvessa Vaihtolavakuljetukset Vaihtolavojen vuokraus Koukkuvaihtolavakuljetukset yhdistelmäautoilla max. 120m 3 Sepeli-, sora- ja multatoimitukset Lumiurakat Teiden kastelut Nosturiauto kappaletavarakuljetuksiin Lavettikuljetukset Kaivuupalvelut Maa-ainesten kuormaus Pyöräkuormaajapalvelut Riimukatu 11, Turku Puh Fax

8 8 KoroiSet 1/2015 Aarne Michaël Tallgren ( ) Tehty työ elää Maarian pappilan pojasta kasvoi Viron arkeologian isä, Helsingin yliopiston arkeologian professori, kansainvälisesti arvostettu tutkija ja kotiseutuliikkeen innoittaja. Maarian pappilassa varttunut Aarne Michaël Tallgren tuttavallisemmin Mikko Tallgren osoittautui jo uransa alkuvaiheessa 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä uudenlaista ajattelua luovaksi arkeologiksi. Hänen tutkimusmatkansa suuntautuivat Kaukasukselle ja Uralille. Tallgren oli nuorena tutkijana myös kotiseutututkimuksen uranuurtaja. Hän oli perustamassa Kotiseutu-lehteä, julkaisi alan tutkimuksia, toimi Suomen Kotiseutututkimuksen Keskusvaliokunnassa ja juurrutti kotiseutuajattelua ylioppilaisiin. Hänen mielestään kotiseututyön tuli olla kaikkien kansalaisten liike, ei vain akateemisten piirien tutkimuksen aihe. Tämä ajattelutapa kohtasi vastustusta. Tallgrenin toiminnan alkuvuosista arkeologina ja kotiseutuliikkeen innoittajana on kerrottu KoroiSet-lehden edel- II osa lisessä, joulukuun numerossa. Kotiseututyöstä takaisin arkeologian pariin Kiista kotiseutututkimuksen peruskysymyksistä jäi ratkaisematta. Alan koulutusta lisättiin osin kiistan tuloksena. Myös osakunnissa tehtävä kotiseututyö oli kohdannut vastusta. Samaan aikaan Tallgrenin kiinnostus arkeologiaan heräsi uudelleen. Vuonna 1915 Tallgren teki taas tutkimusmatkan Venäjälle. Uralilla ollessaan hän sai tiedon opettajansa ja ystävänsä, Suomen ensimmäisen valtion- Tallgrenit perhekuvassa noin vuonna Edessä istumassa vas. rovasti Ivar Tallgren, Kaarlon tytär Helena Tallgren, Jenny Maria Montin-Tallgren ja tuntematon nainen. Takana seisomassa vas. Aili Tallgren, Mikko Tallgren, Kaarlon puoliso Anna Tallgren, Anna-Maria Tallgren, Kaarlon tytär Marjatta Tallgren, Kaarlon poika Olavi Tallgren, Kaarlo Tallgren, Tyyni Tallgren (myöh. Tuulio) ja Oiva Tallgren (myöh. Tuulio). Maarian pappilan kuva-albumi arkeologin Johannes Reinhold Aspelinin kuolemasta. Kokemus sai hänet kirjoittamaan silloisista tuntemuksistaan Helsingin Sanomissa: Täällä oli Aspelinin sydän ja näiden muinaisten kansojen kirjoittamattoman historian tutkimuksen alullepano, se työ joka tulee kirkastamaan Aspelinin nimen historian lehdille. Matkan jälkeen seurasi Tallgrenin työuran hedelmällisin kausi. Venäjän muinaisuus, johon hänen väitöskirjansa oli avannut oven, pysyi pääkiinnostuksen kohteena. Ikään kuin kauden huipentumana vuonna 1919 ilmestyi väitöskirjan jatko-osa, joka käsitteli ns. Ananino-kulttuuria. Tämä kulttuuri vaikutti Volgan keskijuoksulla noin 2500 vuotta sitten noin 600 vuoden ajan. Sille oli ominaista, että aseissa käytettiin pronssin lisäksi myös jo rautaa. Myöhemmin rauta syrjäytti pronssin kokonaan. Kulttuurin vaikutuksia on löydetty Fennoskandiankin alueella. Samaan aikaan Tallgren julkaisi lukuisia kirjoituksia Suomenkin arkeologiasta. Ne käsittelivät Aurajoen suun kirjoittamattoman ajan eli esihistorian lisäksi eri maakuntien ja koko Suomenkin arkeologiaa. Yhdessä äitinsä Jenny-Maria Montin-Tallgrenin kanssa Mikko Tallgren julkaisi tutkimuksen Maarian pitäjän paikannimistä vuonna Tämän kirjan he omistivat perheen lastenhoitajana toimineen Maarian pappilan kuva-albumi Emilia Marjasen (os. Löytty) vanhimmalle pojalle, Vilho Marjaselle, joka oli kaatunut Tampereen taisteluissa Viron arkeologian isä Tallgren halusi pohtia suuria kysymyksiä ja järjestellä tutkimuksissa esille tulevia asioita uudella tavalla. Hän omasi taidon ja halun innostaa tähän myös muita. Hänen kiinnostuksensa Aurajoen suun muinaisuuteen, kotiseutuliikkeeseen ja Suomen asujaimiston alkuperään tuottivat merkittäviä tuloksia osin juuri näistä syistä. Vastaavanlaisen haasteen antoi hänelle tarjottu Tarton yliopiston arkeologian professuuri. Tämän viran hän otti vastaan syyslukukauden alussa Tarton virka tarjosi Tallgrenille mahdollisuuden luoda perusta koko Viron arkeologialle. Häntä pidetäänkin perustavanlaatuisen työnsä ansiosta Viron arkeologian isänä. Professoriksi Helsinkiin Helsingin yliopistoon perustettiin monen yrityksen jälkeen arkeologian professorin virka 1921 Tallgrenin ankaran kriitikon, Julius Ailion, laatiman esityksen pohjalta. Ailio haki itsekin kyseistä virkaa. Myös Tallgren haki virkaa, johon hänet vuoden 1923 joulukuussa nimitettiin. Viran täyttöä edelsi tiukka kiista Julius Ailion kanssa. Kun Tallgren sitten siirtyi Helsingin yliopistoon vuoden 1924 alussa, hänelle avautui taas mahdollisuus palata Venäjän ja Itä-Euroopan laajojen arkeologisten tutkimusten pariin. Tallgren esitti Muinaismuistoyhdistykselle uuden julkaisun perustamiseen tähtäävää hanketta. Sen tarkoituksena oli Itä-Euroopan arkeologian tulosten välittäminen länteen. Ailio vastusti hanketta. Kun Muinaismuistoyhdistyksen hallitus kuitenkin hyväksyi hankkeen, Mikko kirjoitti kotiinsa: Eikö totta, on kuitenkin ihanaa elää. Julkaisu sai nimen Eurasia Septentrionalis Antiqua. Sen ensimmäinen numero ilmestyi vuonna Siinä keskityttiin Mustanmeren arojen pronssikauden kysymyksiin. Siinä ollutta Tallgrenin tutkimusta metallikulttuurin omaksumisesta kyseisellä alueella pidetään yhtenä hänen merkittävimmistä tutkimuksistaan. Tallgren oli kymmenisen vuotta suunnitellut tällaisen julkaisun perustamista. Professorin virka tarjosi hänelle mahdollisuuden omalla aktiivisella tutkimustoiminnalla hankkia julkaisulle myös merkittävää sisältöä. Nyt koittikin Tallgrenin kansainvälisen uran kannalta merkittävin tieteellinen jakso. Hän kykeni jatkamaan Venäjän ja Itä-Euroopan arkeologian tutkimista erityisesti pronssikaudelta. Hän teki useita matkoja alueella. Samalla hän hankki hyvin mittavan tutkimusaineiston ja loi laajan suhdeverkoston venäläisiin arkeologeihin. Tulokset hän jakoi Eurasian välityksellä alan harrastajille ympäri maailmaa. Tutkimusalueen laajuus toi ongelmia Tallgren oli äitinsä innoittamana aloittanut Aurajoen suun ja Koroisten niemen kirjoittamattoman asutushistorian selvittämisen. Se oli varmasti herättänyt hänessä kysymyksen siitä, mistä asujaimisto alueelle oli aikoinaan tullut. Tähän kysymykseen hänen oppi-isänsä Aspelin oli tarjonnut oman vastauksensa, johon sisältyi teoria kansojen alkukodista Altain alueella kaukana Aasian keskusta-alueella. Tallgren kumosi oppi-isänsä teoriat. Hän torjui yleisemminkin ajatuksen siitä, että tietyillä kansakunnilla ylipäänsä olisi olemassa sellaisesta alkukotia, josta kyseinen kansakunta erilaisten sisäisten prosessien kautta olisi muodostunut nykymuotoonsa. Hän puolusti käsitystä, jonka mukaan kansakunnat ovat vähitellen kehittyneet erilaisista ihmisistä. Vain täysin eristyksessä eläneet ihmisyhteisöt ovat voineet kehittyä sisäisien prosessien kautta. Hän ei kuitenkaan menettänyt kiinnostustaan laajojen ja Suomen ulkopuolella olevien alueiden arkeologiaan. Tallgren ei halunnut olla vakiintuneiden käsitysten vanki, vaan etsi niiden takaa luotettavampaa ja varmempaa tietoa. Opiskelualaansa valitessaan 19-vuotias Mikko kirjoitti kotiinsa ajatuksiaan: Ja oleellista ei ole mikään muu kuin suuret perustotuudet ja korkeat siveyslait, kaikki muu on vähäpätöistä, sillä totuus on suunnattomasti yläpuolella kaikkia ihmiskeksintöjä, kuten dogmit ovat, ja ihminen on erehtyväinen Näin kunnianhimoinen tutkija ikään kuin ajautui tutkimaan niin laajaa kohdetta, Venäjän ja Itä-Euroopan muinaisuutta, että se tuotti hänelle ahdistusta. Aineisto paisui niin laajaksi, että sen hallitseminen tuotti ongelmia. Hän pelkäsi myös, että laajuus merkitsi samalla vähäistä

9 KoroiSet 1/ tutkimuksellista syvyyttä. Lisäksi hän koki olevansa tutkimushankkeessaan yksin. Vuonna 1932 hän pohdiskelee: Olisi kai ollut parasta vain kyntää omaa peltoa vain syvemmältä, kasvattaa jälkipolvi, joka pysyy kiinni maankamarassa ja kykenee. Ei meistä (Suomi) eikä Skandinaviastakaan ole suurvallan rakentajaksi. Koko ote on väärä. Realiteetit ovat ainoa oikea pohja. Porttikielto Neuvostoliittoon Eurasia oli sekä arkeologinen että kansatieteellinen julkaisu, josta julkaistiin kaikkiaan 12 nidettä vuosina Arkeologia oli valta-asemassa, koska Tallgren oli lehden toimittamisessa niin keskeinen henkilö. Sarja sammui, kun Neuvostoliitto kielsi tutkijoiden yhteydet ulkomaailmaan. Viimeisimpiin numeroihin vuosina Tallgren käytti varastossa olleita käsikirjoituksia. Valtaosan artikkeleista Tallgren kirjoitti itse. Kaukasian esihistoriaa koskeva artikkeli Eurasiassa oli viimeinen pronssikautta koskeva tutkimus. Tallgren olisi varmasti jatkanut Kaukasuksen tutkimuksiaan, sillä hän piti sitä mielenkiintoisimpana tutkimusalueena. Poliittiset olosuhteet tulivat kuitenkin vastaan. Tallgren lähetti avoimen kirjeen Neuvostoliiton viranomaisille. Kirje oli vastalause Neuvostoliitossa harjoitettua tiedemiesten kohtaan harjoitettua vainoa kohtaan. Kirjeen seurauksena Tallgrenin mahdollisuudet matkustaa Neuvostoliittoon vähenivät. Hän teki kuitenkin vielä 1935 matkan Venäjälle. Matkallaan hän sai tiedon Neuvostoliitossa 1935 Stalinin vainoissa teloitetuista arkeologeista. Hän julkaisi nimet Eurasiassa Seurauksena tästä hänet erotettiin Neuvostoliiton tieteellisten seurojen jäsenyydestä ja hän sai maahantulokiellon. Ei politiikkaa arkeologiaan Tallgrenin poleeminen kirjoitus Oman itsensä kanssa painiskeleva muinaistiede julkaistiin Kalevalaseuran vuosikirjassa Laajempana ja ehkä vielä kärjekkäämpänä se julkaistiin Eurasiassa Kirjoituksessa Tallgren esitti, että tieteeseen ei pidä ujuttaa kangistuneita oppirakennelmia, metafysiikkaa eikä kansallisuusaatteita tai vihaa jotakin kansakuntaa kohtaan. Tallgren piti arkeologiaa tieteenä, joka tutki ilman kirjallisten lähteiden tukea ihmisten taloudellisen ja sosiaalisen elämän ja uskonnollisen ajattelun kehittymistä aikanaan. Tallgren erotteli tiukasti toisistaan arkeologiset kulttuurit ja etniset kansakunnat. Hän vastusti voimakkaasti arkeologian alistamista poliittisille tavoitteille, mikä Saksassa ja Neuvostoliitossa siihen aikaan oli tapana. Myös poliittisen vastakkainasettelun ilmapiiri vihastutti Tallgrenia. Hän toimi Varsinaissuomalaisen osakunnan inspehtorina Vuonna 1928 hän erosi toimesta, koska osakunta asettui tukemaan yliopiston muuttamiseksi vain suomenkieliseksi. Kirjoituksillaan Tallgren vastusti 1930-luvulla Lapuan liikettä, joka isänmaallisuuden nimissä kohdisti väkivaltaisia toimia valtion vihollisena pitämiään kansalaisia vastaan ilman lain antamaa valtuutta. Voimat loppuvat Vuonna 1937 Tallgrenia kohtasi vakavan verenkiertohäiriö. Hän toipui siitä, mutta vuonna 1940 hän joutui vaikeaan leikkaukseen, josta hän ei täysin palannut ennalleen. Heikentynyt terveys oli yhtenä syynä Eurasian lopettamiseen vuonna Toisen maailmansodan puhkeaminen 1939 olisi joka tapauksessa tehnyt sen julkaisemisen mahdottomaksi. Tallgren oli ollut mukana Suomen Kotiseutututkimuksen Keskusvaliokunnan toiminnassa aktiivisesti sen perustamisesta, vuodesta 1908, lähtien. Valiokunnan toiminta oli hiipunut koko 1930-luvun sen heikon taloudellisen pohjan takia. Lopulta se johti valiokunnan lakkauttamiseen Viimeisenä puheenjohtajana oli Kustaa Vilkuna. Hän totesi lakkauttamisen yhteydessä, että itse kotiseututyö ei pääty päätöksen myötä. Sitä on vain tehtävä laajemmalla rintamalla ja toisin muodoin. Mikko Tallgren korosti, että kotiseututyötä johtivat valiokunnan lakkauttamisen jälkeen maakunnat itse, ja reaalisemmin kuin ennen. Tärkeä rengas kuitenkin puuttuu tällä hetkellä: koossa pitävä ja yhtenäisyyttä luova keskuselin. Työkyvyn heikentyminen, Eurasian julkaisemisen lopettaminen, kotiseututyön pirstaleinen tilanne ja sodan tuomat monet surun viestit merkitsivät Tallgrenille eristäytymistä ja alakuloista mieltä. Talvisodan synnyttämä yhtenäinen puolustushenki ylivoimaista vastustajaa vastaan innoitti Tallgrenia vielä. Hän kirjoitti: [e]ikös ole suurta, että kansamme on yksi! Alakulo valtasi kuitenkin pysyvämmin hänen mielensä sodan jatkuessa. Mutta hän ei menettänyt toivoaan. Ajatukset kuolemasta askarruttivat, mutta hän ei kuitenkaan vajonnut toivottomuuteen. Hän kirjoitti: Ihminen ei kuole, henki elää. Kuolemaa hän odottaa tilaansa pohtien: Energia ei kuole suoraa päätä. Aarne Michael Tallgren sai vastaanottaa monia huomionosoituksia täyttäessään 60 vuotta Lopullisesti hänen voimansa raukesivat kahden kuukauden päästä Suomen Muinaismuistoyhdistys julkaisi Ella Kivikosken kirjan A. M. Tallgrenin elämästä. Kirja sai nimen Tehty työ elää. Muinaismuistoyhdistys pystytti myös pitkäaikaiselle jäsenelleen ja puheenjohtajalleen hautamuistomerkin Maarian kirkon hautausmaalle. Muistomerkkiin hakattiin sama teksti: Tehty työ elää. A. M. Tallgren oli itse käyttänyt tätä lausetta Maarian historia I -kirjan esipuheessa, joka oli päivätty maarianpäivänä 1944, todetessaan Maarian kunnan lakkaavan olemasta itsenäisenä kuntana. Timo Leinonen LÄHTEET Einar W. Juva. A. M. Tallgrenin muistolle. Varsinais-Suomen Maakuntakirja 10. Turku Kivikoski, Ella. Tehty työ elää. A. M. Tallgren Suomen muinaisyhdistys. Helsinki Stenfors, Piia. Suomalainen kotiseutuliike Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Helsinki Päivitetty Viitattu Päivitetty Päivitetty Aarne Michael Mikko Tallgren oli Suomen Muinaismuistoyhdistyksen jäsen ja puheenjohtaja Yhdistys pystytti hänen haudalleen Maarian kirkkomaalle hautapaasin, johon on hakattu teksti: Tehty työ elää. Samassa perhehaudassa lepäävät Mikon isä kirkkoherra Ivar Tallgren sekä sisaret Aili ja Anna-Maria Tallgren. Timo Leinonen A.M. TALLGREN SYMPOSIUM: TEHTY TYÖ ELÄÄ Maarian pappilassa varttuneelle, Suomen kotiseutuliikkeen perustajahahmolle, Viron, Suomen ja Venäjänkin arkeologian suurelle nimelle, Aarne Michaël Tallgrenille ( ) omistettujen tilaisuuksien ohjelmat: Osa I Turun kristillisellä opistolla Lustokatu 7, Turku kello Tallgren-suvun edustajien terveiset symposiumille Kirjailija Tytti Issakainen: A. M. Tallgrenin elämänkaari. Suomen Kotiseutuliiton puheenjohtaja, professori Janne Vilkuna: A. M. Tallgren, Suomen kotiseutuliikkeen uranuurtaja. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen puheenjohtaja, professori Mika Lavento: A. M. Tallgren, yhdistyksen pitkäaikainen jäsen ja puheenjohtaja. Toimittaja Jukka Palm: A. M. Tallgren tutkimusmatkailijana. Arkeologi Juha Ruohonen: Aurajoen varren muinaisjäännökset ja niiden löytöhistoria sekä Ravattulan Ristimäen kirkonpaikan uudet tutkimustulokset. Kaarina-Seura ry:n puheenjohtaja Sirkka Mylly: Symposiumin osa II Koriston tallilla ja Ravattulan Ristimäellä. Tilaisuus on maksuton. Väliajalla on kahvitarjoilu. Kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita tilaisuuksiin! Järjestäjät: KoroiSet-lehti, Turun kristillinen opisto, Turku-Seura ry, Kaarina-Seura ry, Lakipalvelu Leinonen Osa II Kaarinassa, Koriston tallilla ja Ravattulan Ristimäellä Prännikatu 1, Kaarina kello Dosentti Visa Immonen: Piikkiössä syntynyt arkeologi Juhani Rinne ( ) ja hänen elämäntyönsä. Arkeologi Kaisa Lehtonen: Kaarinan kaupungin alueella Aurajoen läheisyydessä olevia arkeologisia löytöpaikkoja ja niiden kertomaa. Kaarina-Teatteri Ry:n näyttelijät Jarmo Kujala ja Martti Lappi: Unen ja toden rajamailla. Tarinoita ja lauluja Ravattulan Ristimäellä. Tilaisuudet ovat maksuttomia. Tilaisuuksien väliajalla on kahvitarjoilu. Koriston tallilta järjestetään kuljetus Ristimäellä elokuun tilaisuuden yhteydessä. Kuljetuksesta peritään 5 euron maksu. Kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita tilaisuuksiin! Juha Ruohonen Timo Leinonen

10 10 KoroiSet 1/2015 Koroistenniemi Metsähallituksen hoidossa Kulttuurihistoriallisesti arvokas Koroistenniemi on siirtynyt Metsähallituksen hoitoon. Niemen käyttöä ja kehittämistä suunnitellaan monen tahon kanssa yhteisvoimin. Janne Peltonen Vuoden 2014 alussa Koroistenniemi siirtyi valtion kiinteistöstrategian mukaisesti Museovirastolta Metsähallituksen luontopalvelujen hoitoon yhdessä 28 muun historiallisen kohteen kanssa. Kulttuuriperinnön hoito ei ole Metsähallitukselle uutta, sillä sen hoidossa on jo entuudestaan satoja arvokkaita rakennuksia ja muinaisjäännöksiä. Luontopalvelut ryhtyy nyt suunnittelemaan siirtyneiden kohteiden käyttöä ja kehittämistä. Piispanistuin Koroistenniemellä Aurajoen alajuoksulla sijaitseva Koroistenniemi on Suomen varhaiskeskiajan kenties tärkein keskuspaikka. Koroistenniemen piispankirkko oli 1200-luvulla Suomen kirkollinen ja hengellinen keskus. Nykyään kirkosta on jäljellä vain kivijalka ja muistona paikan historiasta kohoaa Koroistenniemen tuttu maamerkki, valkoinen risti. Niemen takana on piispalle kuulunut Koroisten kartano tiluksineen ja peltoineen. Eläviksi tapahtumapaikoiksi Historia kiinnostaa, ja monet luontopalveluille siirtyneistä kohteista ovat tärkeitä niin matkailulle kuin paikallisillekin. Näitä historiallisia arvokohteita kehitetään ennakkoluulottomasti, mutta niiden arvolle sopivalla tavalla eläviksi ja iloa tuottaviksi tapahtumapaikoiksi. Luontopalvelut pyrkii olemaan mahdollistaja, joka tarjoaa puitteet ja kannustaa paikallisia toimijoita mukaan kehittämään toimintaa. Yrittäjien ja yhteisöjen kanssa tehdään yhteistyötä historian elävöittämisessä, opastuksessa ja esimerkiksi kahvilatoiminnassa. Tavoitteena on, että kohteet tuottavat hyvinvointia kävijöille, mahdollisuuksia paikallisille yrittäjille ja yhteisöille, euroja paikallistalouteen ja hyvää mainetta alueelle. Koroistenniemellä yhteistyö paikallisten toimijoiden, Turun kaupungin ja kaupunginosayhdistysten kanssa on erityisen tärkeää, sillä niemi osana Aurajoen maisemia on kaupunkilaisten suosima lähivirkistyskohde. Valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi luokiteltu Koroistenniemi on myös osa Turun kansallista kaupunkipuistoa. Koroistennimen tulevaisuutta ideoitiin joukolla Marraskuun lopussa luontopalvelut järjesti Koroistennie- men sidosryhmille yhteisen työpajan, jossa kerättiin ideoita ja ajatuksia alueen kehittämiseen. Mukana oli ideoijia muun muassa Turun kaupungin eri toimialoilta, Elävän Kulttuurin Koroinen EKK ry:stä, Pyhän Birgitan ja autuaan Hemmingin seurakunnasta sekä Halinen-Räntämäki ry -kaupunginosaseurasta ja Aurajokisäätiöstä. Työpajassa esille nousi erityisesti toive kehittää Koroistenniemelle lisää erilaista toimintaa ja tapahtumia. Myös yhteistyötä viereisen Koroisten tilan kanssa toivottiin lisättävän. Sieltä käsin olisi mahdol- lista järjestää esimerkiksi erilaisia tapahtumia ja kursseja. Keskusteluissa korostui myös Koroistenniemen luonne kirkollisena paikkana, jota tulee kunnioittaa ja ottaa huomioon toimintaa suunniteltaessa. Työpajassa oltiin yhtä mieltä siitä, että paikkaan liittyvä mielenkiintoinen historia ja moninaiset tarinat halutaan saada nykyistä paremmin kävijöiden tietoon ja sitä kautta lisätä paikan arvostusta. Opasteita ja verkkosivut Tänä vuonna Metsähallituksen luontopalvelut uusii Koroistenniemen opasteet. Kesään mennessä Koroistenniemi saa myös omat verkkosivunsa -sivustolle, jossa esitellään kaikki luontopalvelujen hoidossa olevat luonto- ja historiakohteet. Maisemanhoitoa jatketaan niittämällä alue kaksi kertaa kesän aikana. Koroistenniemelle laaditaan myös luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma. Aino von Boehm Suunnittelija Metsähallituksen luontopalvelut Painoväri sininen: C = 100 M = 93 Y = 40 K = 0 kukkakauppa NUMMEN NARSISSI KY Vanha Hämeentie 29 Turku Puh AVOINNA: Ark La Su Web-väri (RGB) sininen: R = 1 G = 31 B = 74 Maarian Myllyojalla Tapahtuu c/o Marja-Liisa Haapa-aho Paimalantie 374, TURKU ks. Tilaisuudet järjestää Ruusuportti ry Kahdeksanvuotias viulisti, pianisti, laulaja Maxim Larionov esiintyy usein Maarian Myllyojalla. Avanto ja konsertit talven iloja Maariassa Nyt on aika lähteä avantouinnille Maarian Rivieralle, entisen tiilitehtaan hiekkakuopalle Jäkärlässä. Avantoa pidetään sulana koko talven. Kauneuselämystä hakevalle hiihto pitkin Maarian altaan rantoja (jäälle meno voi koitua uimareissuksi) on melkein yhtä vaikuttavaa kuin soutu altaan pituudelta kesäaikaan. Maarialaisiin voi tutustua vaikkapa SPR:n kirpputorilla leppoisalla kahvituokiolla. Paikka on hyvin suosittu ja siellä kokoontuu useita ryhmiä, muun muassa aikuisten miesten ukkokerho. Kulttuuri on Maariassa tärkeää. Myllyojan huippukonsertit useita kertoja vuodessa tarjoa- vat maailmankuulujen taiteilijoiden musiikkia, seuraavan kerran lauantaina 7. maaliskuuta klo 18. Vakioesiintyjiä ovat pianisti Maria Kamchilina-Larionova, säveltäjä, alttoviulisti Oleg Larionov TFO:sta sekä heidän poikansa, 8-vuotias Maxim, joka on CCI-kuoron nuorin jäsen. Hän voitti ikäluokkansa vuosi sitten New Yorkin maailmanlaajuisessa viulistikilpailussa. Usein mukana on myös oopperalaulaja, bassobaritoni Juha Kotilainen sekä joku Pietarin Mariinsky-teatterin sopraanoista. Teksti ja kuva: Päivi Eskola

11 EVIVA-toimintaohjelma Alueellisia malleja asukkaiden hyväksi EVIVA-ohjelma kehittää Turun eri kaupunginosissa yhteistoiminnan malleja. Tarkoituksena on lisätä asukkaiden hyvinvointia. Päämäärää kohti edetään kokeilemalla ja asukkaitten kokemuksia kuunnellen. Turun kaupungin Vapaa-aikatoimialan EVIVA-toimintaohjelma on testannut vuodesta 2012 alkaen alueellisen yhteistyön verkostomaista toimintatapaa Runosmäki-Raunistulan, Pansio- Jyrkkälän, Varissuo-Lausteen sekä Nummi-Halisten suuralueilla. Toimintatapa on vahvistanut yhteistyötä niin Turun kaupungin kulttuuri-, nuoriso-, liikunta-, kirjasto- ja museopalveluiden kesken kuin myös muiden kaupungin toimialojen välillä. Ytimenä aluetiimit Vaikka yhteistyötä on aina tehty vahvasti eri kaupunginosissa Turussa, ei yhteistyölle ja verkostomaiselle työskentelylle ole Aluekumppanuuden jälkeen ollut enää yhteistä toimintatapaa. EVIVA:n ajaman toimintamallin ytimenä ovat vapaa-ajan työntekijöistä koostuvat aluetiimit. Aluetiimien tehtäväksi on annettu parantaa tiedonkulkua alueilla, edistää asukkaiden omaehtoista toimintaa sekä kehittää alueellisia vapaa-ajan palveluja yhdessä asukkaiden kanssa asukkaiden tarpeet ja toiveet huomioiden. Aluetiimien tueksi kullekin suuralueella on koottu myös kaupungin toimijoiden verkostot, jotka koostuvat vapaa-aikatoimialan edustajien lisäksi hyvinvointi-, sivistys- ja ympäristötoimialan edustajista. Nykyisellään aluetiimit toimivat Pansiossa, Runosmäessä, Varissuo-Lausteella sekä Nummi-Halisissa. Kuluvan vuoden aikana aluetiimit perustetaan myös muille viidelle suuralueelle. Nummi-Halisten aluetiimin jäsenet tulevat EVIVA-tiimin lisäksi Kuralan Kylämäestä (museopal-velut), Q-vuoren nuorisotalolta (nuorisopalvelut), liikuntapalvelukeskuksesta, Nummen kirjastosta (kirjastopalvelut) sekä yleisten kulttuuripalvelujen yksiköstä. MAUKKAAT ANNOKSET NOPEA PALVELU ISOT PARKKITILAT Kehittämistä kokemusten kautta EVIVA on halunnut luoda Turun kaupungin Vapaa-aikatoimialalle uudenlaista yrittämisen ja testaamisen työkulttuuria, jossa pitkäjänteisen kehittämistyön rinnalle on haettu myös nopeita kokeiluja ja uudenlaista palveluideoiden testaamista. Kokeilukulttuurissa asioita ei voi eikä tarvitse suunnitella valmiiksi, vaan puolivalmis palvelu tai pelkkä ajatus tuodaan asukkaiden arvioitavaksi. EVIVA onkin testannut monia uusia palvelukonsepteja ja tapoja toimia käytännössä ennen lopullisia ratkaisuja. Taidetalkkari ja Nappi naapuri Runosmäen ja Pansion aluetiimit perustettiin ensimmäisinä, ja näillä alueilla on myös testattu eniten alueellisen yhteistyön erilaisia menetelmiä. Alueellisen vapaa-aikaohjaajan tehtävä pilotoitiin näillä alueilla vuosina Runosmäessä kokeil- EVIVA lyhyesti Turun kaupungin vapaa-ajanhallintokuntien EVIVAtoimintaohjelma on ottanut tehtäväkseen kaupunkilaisten hyvinvoinnin parantamisen kannustamalla kaikkia turkulaisia virikkeellisempään vapaa-aikaan ja vaihtamaan vapaalle liikunnan, kulttuurin ja erilaisten harrastusten pariin. Kaupunkilaisten hyvinvointia parannetaan räätälöimällä vapaa-ajanpalveluja entistä enemmän vastaamaan kaupunkilaisten toiveita ja tarpeita. EVIVA on lyhenne sanoista ennaltaehkäisevä virikkeellinen vapaa-aika. ORIKEDON TAVERNA Avoinna joka päivä klo tiin myös Unelmien kotikulmat -metodia, jossa haettiin uusia tapoja suunnitella palveluja yhdessä alueen asukkaiden kanssa. Taidetalkkari on parantunut asuinympäristöjen viihtyvyyttä yhteisötaiteen keinoin niin Runosmäessä kuin Pansiossakin ja jatkaa työtään myös kuluvana vuotena. Tulevan kevään ja kesän tärppinä voi mainita Nappi naapuri -sovelluksen, joka toimii sosiaali-sen median kanavissa ja jonka avulla voi helposti ja mukavasti sekä löytää että tarjota apua naapureilleen. Esimerkkejä voisi luetella vielä paljon enemmän, mutta olennaista näissä kokeiluissa on ollut niiden pilottimainen luonne: osa on onnistunut paremmin ja osa huonommin, mutta kaikista on kuitenkin saatu arvokasta oppia. Nummi-Halisten alueella pääpaino tulee tänä vuonna olemaan Halisten nuorten palveluiden parantamisessa ja siihen liittyen tullaan näkemään muutamia mielenkiintoisia kokeiluja. Toni Ekroos EVIVA-hankkeen koordinaattori Grillattu broileri 8 Vanha Tampereentie 137 Turku, p Kuuntele kirjaa! Haluatko osallistua mukavaan ja helppoon tapahtumaan kirjastossa? Tule lukemaan ääneen! Tarvitaan vain hiukan rohkeutta ja hyvää lukemista! Lukemisen saat valita itse, samoin kohderyhmän: lapsille tai aikuisille, kavereille tai kaikille tai vaikka kirjaston käsinukelle. Toivomme lukijaa toukokuun Nummenpakanviikolle mutta myös muut ajankohdat käyvät. Ota yhteyttä Nummen kirjastoon aukioloaikoina tai soita Maikulle, tai sähköposti turku.fi. Kuule runoilijaa Jos et halua esiintyä, tule lainaamaan äänikirjoja tai kuuntelemaan elävää runoilijaa keskiviikkona klo 18. Silloin Nummen kirjastossa Mika Kivelä esittelee uusimman kokoelmansa Räkäkännirakkautta. KoroiSet 1/2015 Ihanaa turinaa Muista myös ikäihmisten Turinakerho joka keskiviikko klo Siellä saa turista, jutella ja tehdä muuta kivaa kahvittelun lomassa. Terveisin Nummen kirjasto, Töykkälänkatu 22. Avoinna ma-to klo 10-19, pe Haaveissa ensiasunto? Tule kuulemaan asiantuntijoiden vinkit oman kodin hankintaan Turun Seudun Osuuspankin Ensiasunnon ostajan iltaan tiistaina klo 17.30, Maariankatu 4. Ensiasunnon ostajan illassa tarjoamme tiiviin tietopaketin ensiasunnon ostajalle. Kerromme ASP-säästämisestä, turvallisista asuntolainoista, asuntokaupan vaiheista ja vastuista, veroasioista sekä vakuutuksista. Tilaisuuden alussa tarjolla pientä purtavaa. Ilmoittauduthan viimeistään osoitteessa op.fi/turunseutu. Yhdessä hyvä tulee. LOUNASRAVINTOLA TURKU Humaliston- ja Puutarhakadun kulma Avoinna arkisin klo Runsaan noutopöydän lisäksi myös Kebab annoksia. NOUTOPÖYTÄ 9 TERVETULOA LOUNAALLE 11

12 12 KoroiSet 1/2015 Eve Mäkinen Nalle Puhina, Karoliina Honkanen Kapteeni Koukkuna ja Laura Laasanen Ihmemaasta eksyneenä Liisana eläytyivät rooleihinsa. Lastenohjaajat näyttämöllä Abrakadabra ja simsalabim Turun kristillisen opiston lastenohjaajaopiskelijoiden näytelmä on jokakeväinen odotettu tapahtuma pienille ja suuremmillekin katsojille. Lastenohjaajaopiskelijoiden näytelmä on jo niin kauan ollut osa Turun kristillisen opiston kevätlukukautta, että ilmaisuaineiden opettaja Marjaana Utriainen ei muista, kuinka monetta näytelmää tällä kertaa oli ohjaamassa. Ehkä kymmenettä, ehkä viidettätoista. Satuhahmot etsivät tietä kotiin Siitäkään ei ole muistikuvaa, mistä tarkalleen idea tämänvuotiseen näytelmään tuli. Kyseessä on kestävän kehityksen trendiin sopiva kierrätetty idea: koripallon heittelyn seurauksena lastenhuoneen kirjahylly kaatuu ja satuhahmot putoavat kirjoistaan. Tarvitaan lauluja, taikasanoja ja monenmoista jumppaa ennen kuin Tarzan pääsee Janensa luokse, Liisa Ihmemaahan ja Peter Pan ystävineen (ja rakkaine vihollisineen) takaisin Mikä-Mikä- Maahan. Hurja juttu -näytelmän ohjaaja koosti opiskelijoiden toiveiden mukaan aiempien käsikirjoitustensa pohjalta. Esitetäänhän Shakespearenkin näytelmiä vuosi- Näytöspäivinä ohjaaja Marjaana Utriainen vetäytyi taka-alalle, mutta seurasi esityksiä vuorosanoja supisten ja opiskelijoita kannustaen. Näytelmäkurssin ja esityksen onnistumisen takaa molemminpuolinen luottamus, hän kertoo. sadasta toiseen eli hyvää ideaa kannattaa ja täytyy käyttää useammin kuin kerran, totesi ohjaaja urakan alkaessa joulukuussa. Opiskelijoiden luomus Esityksen tuoreuden takaavat ensi kertaa lavalle astuvat näyttelijät, opiston toisen vuosikurssin lastenohjaajaopiskelijat. Näytelmä on heidän parin opintoviikon laajuinen valinnainen kurssinsa. Lavastus, puvustus, laulujen sanoittaminen, koreografia kaikki ne ovat opiskelijoiden itse työryhmissään luomia. Kaiken kaikkiaan esityksen harjoitteluun jää noin 35 tuntia, noin viikko, joten siinä ei ole mitään huolestuttavaa, että vajaa viikko ennen esityksiä näytelmä on vielä vaiheessa. Uudelleen sanoitettu lastenlaulu ei toimi, osa opiskelijoista kerääntyy pulisemaan, näyttämöllä harhaillaan päämäärättömästi. Puhelin pirisee, kun kutsun saaneet päiväkodit varailevat paikkoja näytöksiin. Ohjaaja syöksyy puhaltamaan puhtia väsähtäneeseen koreografiaan: Ei mitään vinonapamuodostelmia vaan puhtia, eläytymistä, tiedostakaa nonverbaalit viestinne! Opiskelijat ryhdistäytyvät ja virittävät laulun, työ jatkuu. Satapäin lapsia ja pari outoa possua Viikko kului, koitti tammikuun loppu. Noin viisisataa lasta ja yli sata opiston omaa opiskelijaa, maahanmuuttajia, perusopetuksen opiskelijoita sekä tietysti henkilökuntaa, saapui katsomaan näytelmää. Aitiopaikat heti näyttämön edessä permannolla oli totta kai varattu kunniavieraille, päiväkotien lapsille ja heidän ohjaajilleen. Ensimmäisessä esityksessä on vielä jännittynyt tunnelma, mutta parin esityksen jälkeen opiskelijat esiintyvät itsevarmasti, eläytyen ja selvästi nauttien. Lapset nauravat, aikuiset hörähtelevät, tunnelma on iloinen ja innostunut. Näissä opiston lastenohjaajaopiskelijoiden näytelmissä on aina jotakin hauskaa kaikenikäisille, välillä nauravat sekä aikuiset että lapset, Veli Pontevan kadottaneet pienet possut, Emma Mälkönen ja Anna Rinne, löysivät turvallisen paikan Punahilkka Heidi Virtasen selän takaa. välillä jommatkummat, joskus naurattaa vain lasten spontaanit reaktiot, toteaa opiston äidinkielen opettaja Anu Visa. Samaa sanovat monet opiston maahanmuuttajaopiskelijat, joiden koulupäiviin esitys tuo mukavaa vaihtelua, mutta tarjoaa samalla uuden tilaisuuden oppia suomea: Oli hauskaa nähdä tuttuja satuhahmoja ja oppia niiden suomenkielisiä nimiä. Winnie Puh on siis Nalle Puh, sanoo perusopetukseen valmistavassa opetuksessa opiskeleva Ahmad Faez. Ennestään tuntemattomiakin hahmoja näytelmässä nähtiin: Veli Pontevaa kaivanneet pienet possut, joita Emma Mälkönen ja Anna Rinne hauskasti esittivät, nöf-nöf, eivät olleet tuttuja monille aasialaisille ja afrikkalaisille opiskelijoille. Niinpä kolmen pienen possun ja ison pahan suden tarinaan voidaan tutustua tarkemmin suomen kielen oppitunneilla. Kurssi tuottaa lisäetuja Hauskaa on näytelmäkurssin aikana myös näyttelijöillä ja ohjaajalla, minkä takaa molemminpuolinen luottamus. Hernettä ei vedetä nenään napakasta palautteesta, sillä kurssilla päästään ihan käytännössä harjoittelemaan niitä Iik! Täällähän on lapsia! kauhistelivat kirjoistaan pudonneet satuhahmot. taitoja, joille lastenohjaajan ammattitaito rakentuu: paineensietokykyä, vuorovaikutustaitoja ja luovuutta. Näytelmä on bonus, jonka kurssi tuottaa, kertoo Marjaana Utriainen. Opiston laadukkaalle koulutukselle se on joka tapauksessa oiva markkinointiväline: näytetään työelämälle, mitä kaikkea opistolta valmistuvat lastenohjaajat osaavat varhaiskasvatuksen lisäksi. Kuten kaikkialla työelämässä, huoli tämänkin kurssin jatkosta on olemassa. Mitä tapahtuu puolentoista vuoden kuluttua, kun ohjaaja uhkaa vetäytyä eläkkeelle? Asiaa lounaalla pohdiskelleet teologisten aineiden opettaja Leena Haarala ja viittomakielen lehtori, viittomakielen yksikön koulutusvastaava Tiina Haaksilahti ovat sitä mieltä, että Marjaana varmasti haluaa eläkepäiviltäänkin tulla ohjaamaan näytelmiä. Mitähän ohjaaja itse on tästä mieltä? Selvää on, että Turun kristillisen opiston lastenohjaajaopiskelijoiden näytelmä sekä hyödyttää että ilahduttaa kaikkia ja sille toivotaan menestyksekästä jatkoa. Teksti: Laura Tikkanen Kuvat: Anna Zhuchkova

13 KoroiSet 1/ Vakuusmaksut alk Vuokraan sisältyy 10 Mbit/s laajakaistayhteys. Lemmikit sallittu. Lisätiedot ja hakemukset: Vuokra-asuntoja KOTIKÄYTTÖÖN TVT Asunnot Oy Käsityöläiskatu 3, Turku Avoinna: ma 10 17, ti pe Vuokraus, puh. (02) HUOLLOT JA KORJAUKSET KAIKKIIN AUTOMERKKEIHIN. MYÖS ILMASTOINTIHUOLLOT JA DIAGNOSTIIKKATESTAUKSET. AUTO-SALO Kärsämäentie 4 Turku Puh Puutarhan pyhimys Monet yksityiskohdat pihoissa tekevät tontista mielenkiintoisen. Kasvimaailman valinta kerralla tai vuosien mittaan on kuin kertomus omistajansa esteettisestä mausta ja tavoitteista ympäristön parantamiseksi. Puut ja pensaat eivät kuitenkaan aina kehity, niin kuin oli toivottu kuvia katsellessa ja taimia hankittaessa. Tai sitten on leikkausinto loppunut ja hallittu luonnontila päässyt vallalle. No, tontin ja pihamiljöön rakentelu on loputonta puuhaa ja monista pirun mielenkiintoista, kunhan pääsee perusasioista jyvälle. Ja nostaahan satsattu työ koko talon arvoa niin sisärakenteiden parantamisen kuin ulkoalueiden hoidonkin puolesta. Nyt kauppaan tulleet monet ryömivät ja tiheäkasvuiset havupuut pensaat ja hillittykasvuiset pienpuut houkuttelevat uusiin ostoihin, istutuksiin ja kasvinvaihtoihin. Eikä se jää tähän,vaan mukaan tulee eriväristä ja -muotoista pystiä ja koristetta. Lintuja, tonttuja, sieniä ja erikokoisia figuureja sekä pikkueläimiä löytyy pihaa sulostuttamaan. Ovathan ne helppohoitoisempia kuin elävät kasvit aiheissa olisi kuitenkin vielä toivomisen varaa. Pystien materiaalejakaan on tuskin ajateltu kylmään ilmastoon, elleivät ne ole selvää kiveä, Graniitista tehtyjä löytyy muutamia aiheita, ja silloin on talvenkestävyys taattu, jos vaan toteutus miellyttää. Muistuu mieleeni eräs pystin ostaja Uppsalan ulkopuolelta, kirkonmies, joka päätti kerralla koristella tasamaapihansa. Sienet ja pikkuaasit oli hankittu. Myös pari ujoa neitsyttä keimaili jo jalustalla lähellä pääkäytävää. Minun tehtäväni oli valita sopivia kasveja verhoamaan jalustoja ja osittain alastonta peltotonttia. Pystit eivät sitä tehneet, päinvastoin. Piha näytti todella paljaalta uusine hankintoineen. Kuunliljan isot lehdet peittävät paljon, ja pensaat kasvaessaan muodostaisivat salaperäisen sokkelokäytävistön, josta löytyisi kätkeytyneitä tonttuja ja neitsyeitä vesipytty olalla. Kaikki kasvoi hyvin kasvukauden aikana. Patsaspinnan sammaloituminen ottaisi ehkä pari vuotta,tai kauemmin, ja patina sulauttaisi pystien kelmeät pinnat paremmin pohjoismaiseen valoon. Näin puhuimme altaanilla kahvia maistellessa ja kasvua ihaillessa. Ystäväni oli muuttanut Kaliforniasta Upsalaan ja halusi näyttää, kuinka tontti nopeasti asutetaan sekä ulkoa ja sisältä. Taideteokset oli hankittu paikallisesta liikkeestä ja ulkotiloihin tarkoitettu. Naapurien kommentit olivat yleensä kiittäviä ja odottavia. Ystäväni pihassa kasvit kuihtuivat syksyllä ja pakkanen puri viimeiset marjaomenat tilhien avustamana, tilhien, joita hän kivenkovaan väitti papukaijoiksi eikä uskonut niiden pesivän pohjolassa. Lumi paranteli daamien muotoa erikoisen viehkoksi pääkäytävän varrella. Välillä lumi peitti pensaat ja katot. Välillä se suli pois, aivan kuin meillä Turussa on talvisin tapana. Tuntui kuin figuurit olisivat eläneet talven käsittelyssä. Huurre puuteroi erikoisesti neitsyet. Se ikään kuin kasvoi ulos ruumiinosista pehmentäen jo ennestään herkulliset muodot ylimaallisen kauniiksi. Ne hohtivat helmikuussa kuin valkoiset papittaret antiikin saduissa. Kevät tuli, ja kylmyys väistyi vähitellen paljastaen urheat lumikellot pystien juurella. Pienten yöpakkasten kera ne mursivat yöroudan loistaen kevään ensi airueina. Tuskin oli ilmat asettuneet ja puutarhatuolit kannettu altaanille, niin alkoi tapahtua. Ennen niin viehko ilme neidolla muuttui päivä päivältä. Puolet daamin naamasta valui pois, käsistä putosi sormia kuin spitaalisesta ja embare luiskahti jalkoihin olalta. Jos talvi oli ollut kylmä, niin toinen kesä olikin sitten pysteille aivan liian kuuma. Muruset vierivät joka sateen jälkeen runsaina patsaan kasvoilta muuttaen ne yhtä ilmeikkääksi kuin vanhan äitini leipälapio. Kannattaa tarkistaa hankittaessa, että koriste kestää Länsi-Suomen ilmastoa. Ja jos epäilee materiaalia eikä tunne sitä, jää ilo pystistä yhtä lyhyeksi kuin muuttolintujen vierailut ja pesimiset tontilla. Itse toivon enemmän mielikuvitusta koko valikoimaan. Toivon, että suomalaiset pihat saisivat jotakin omasta tarustostaan koristeiden joukkoon, vaikkapa mini Havis-Amandan tai Väinämöisen harppunsa kanssa. Ehkä itse valitsisin jos valikoimaa on kunnon graniitista tehdyn puutarhan pyhimyksen. Näinkin muutamia sopivan kokoisia Rooman ulkopuolella eräässä liikkeessä. Vahinko vain, että sieltä ei löytynyt meidän Pyhää Henrikiämme. Sitä paitsi se massa, josta patsaat oli tehty, ei näyttänyt aidolta kiveltä eikä edes kuululta marmorilta, jolla Helsingissä taloja päällystetään. Olen mielestäni huomannut selvää pienen kulttipaikan puutetta, kun olen syynännyt ihmisten pihoja. Tarkoitukseen sopiva esine ei ole tatti eikä aasi, vaan tunnistettava hahmo, joka lisää ajatuksen lentoa silloin, kun on aika pysähtyä filosofoimaan ja mietiskelemään omassa puutarhassa. Työn lomassa kannattaa myös ottaa aikaa ja miettiä, minkä oksan minä annan kasvaa ja onko jo aika kaataa tuo vanha täysin palvellut Astrakaani, vai annanko puuvanhukselle vielä pari vuotta aikaa, onhan sen isoisä istuttanut ennen sotaa. Kunnon selvä reliefi jäätymistä kestävästä kivestä tai mukavalla motiivilla olisi hyvä lahja monelle laiminlyödylle tuttavalle. Jos hinta- ja laatusuhde vain on sopiva, niin uskon, että kaupat syntyvät. Arno Kasvi Kirjoittaja on Ruissalon kasvitieteellisen puutarhan emeritus ylipuutarhuri, joka kulkee puutarhoissa ja muistoissaan.

14 14 KoroiSet 1/2015 Maarian seurakunnan tapahtumia MAARIAN KIRKKO Messu joka sunnuntai klo 10. Arki-illan ehtoollinen parillisten viikkojen ke klo Pieni rukoushetki parittomien viikkojen ke klo PALLIVAHAN KIRKKO Viikkomessu sunnuntaisin klo 17. Johannesmessu joka kuukauden viimeisenä su klo 17. PERHEKERHOT Perhekerhot ovat avoimia kaikille lapsiperheille. Hartaus- ja muskarihetket, askartelua ja vapaata leikkiä. Ennakkoilmoittautumista ei tarvita. Mukaan voi ottaa pienet eväät ja sisätossut. Pallivahan srk-keskus to klo 9 Perhekerho, ti klo 14 Vauvakerho. Maarian pappila ti klo 9 Perhekerho. Halisten srk-talo ma klo Perhekahvila. Hepokullan srk-talo ti klo 9.30 Perhekerho. Kotimäen srk-talo pe klo 9.30 Perhekerho. Yli-Maarian srk-talo to klo 9.30 Perhekerho ja ke klo Iltaperhekerho. Perhekerhoja ei hiljaisella viikolla JUMPPAA KROPALLE JA KOPALLE Tuoli- ja muistijumpissa saa virikettä ikääntyvälle keholle ja aivoille turvallisessa ympäristössä. Jumppien yhteydessä välillä myös hartaushetki. Tuolijumpat Hepokullan srk-talo joka ti klo Pallivahan srk-keskus joka ma klo Hinta 2, sis. kahvit. Kotimäen srk-koti parillisten vkojen ti klo 14. Yli-Maarian srk-taloparittomien vkojen to klo 13. Muistijumpat Muisteluryhmä Hepokullan srk-talo, parillisten vkojen ma klo 13. Kotimäen srk-koti, parittomien vkojen ti tasapainottelua klo ja kädentaitoja klo Muistijumppa Kotimäen srk-koti, parillisten vkojen ke klo 13. PAPPI PAIKALLA Ke klo 13 pappi on tavattavissa ilman ajanvarausta Raunistulan srk-talolla ja Yli-Maarian srk-talolla. PÄÄSIÄINEN Maarian kirkko Su klo 10 Palmusunnuntain messu, Leena Sirén, Mikko Laurén, Tero Niemi Ma klo Hiljaisen viikon iltajumalanpalvelus, Katri Rinne, Ulla Vuola Ti klo Hiljaisen viikon iltajumalanpalvelus, Katri Rinne, Tero Niemi Ke 1.4. klo Hiljaisen viikon iltajumalanpalvelus, Katri Rinne, Tero Niemi To 2.4. klo 18 Kiirastorstain iltamessu, Kimmo Loukiala, Katri Rinne, Ulla Vuola La 4.4. klo 22 Pääsiäisyön messu, Mikko Laurén, Jari Laaksonen, Heikki Rainio Su 5.4. klo 10 Pääsiäisaamun messu, Leena Sirén, Lassi Rajamäki, Ulla Vuola Ma 6.4. klo 10 Messu, Kimmo Loukiala, Heikki Rainio Pallivahan kirkko Pe klo Nuorten messu, Anna Orenius, Ulla Vuola Su klo 17 Palmusunnuntain Johannesmessu Ke 1.4. klo 18 Lasten pääsiäiskirkko, Saara Palmunen, Ulla Vuola To 2.4. klo 18 Kiirastorstain iltamessu, Jari Laaksonen, Leena Sirén, Saara Palmunen, Tero Niemi Su 5.4. klo 17 Viikkomessu Anna Orenius, Meeri Kokkola, Heikki Rainio, Pirjo Lepistö Kotimäen srk-talo su klo 13 Palmusunnuntain perhekirkko ja pääsiäisvaellus, Kimmo Loukiala Runosmäen srk-koti ke 1.4. klo 12 Ehtoollishartaus. Jari Laaksonen. Kirkkokahvit. Yli-Maarian srk-talo ke 1.4. klo 18 Ehtoollishartaus, Kimmo Loukiala, Heikki Rainio, Seppo Hörkkö OSOITTEET Maarian kirkko, Maunu Tavastin katu 2 Pallivahan kirkko ja srk-keskus, Paltankatu 2 Halisten srk-talo, Gregorius IX:n tie 8 Hepokullan srk-talo, Varkkavuorenkatu 23 Kotimäen srk-talo Arkeologinkatu 1, Jäkärlä Maarian pappila, Sorolaisenkatu 4 Raunistulan srk-talo, Murtomaantie 12 Yli-Maarian srk-talo, Mittumaarintie 73 Muutokset mahdollisia. Lisää seurakunnan toiminnasta löydät Kirkko ja me -lehdestä sekä TURUN KRISTILLISEEN OPISTOON opistolaispäivän viettoon Marian päivänä klo 10 messu Maarian kirkossa messun jälkeen lounas opistolla klo 13 siioninvirsiseurat opistolla katajamäki Parturissa Aulis Katajamäki on syntyperäinen halislainen ja asunut Halisissa 70 vuotta. Nykyään hän asuu Uittamolla. Olen niitä miehiä, jotka eivät helposti vaihda parturia. Syy lienee se, etten minä kuitenkaan pysty sanomaan, mistä pitäisi leikata ja mistä ei. Hiuksista toiset leikataan päätä myöten ja toisia vain vähän latvasta lyhennetään ja muita siltä väliltä. Olen asunut poissa Halisista jo toistakymmentä vuotta, mutta silti käyn siellä parturissa. Kun minä tulen ovesta sisään, tietävät jo heti, miten tuon tupaukon hiukset leikataan. Mutta ajattelin vähän muistella sitä aikaa, kun hinta määräsi parturin. Pikkupoikana ollessani oli yleensä parturi Nummenmäen Kirkkotiellä Kerkon Elli. Elli kun leikkasi noin puoleen hintaan muihin verrattuna. Taloudelliset tekijät ratkaisivat silloin parturin. Ellillä oli parturinliike omassa asunnossaan, pienessä torpassa jo mainitulla Kirkkotiellä. Pystyuuni (kakluuni) oli yhdessä nurkassa. Talvella siellä oli yleensä niin kylmä, että Elli leikkasi hiuksia päällystakki yllä. Muistan hänen kerran sanoneen: Kyl kelpaa ku on koivupuuta mitä pessään panna. Minä en niitä nähnyt, mutta tuo asenne toi hänelle varmaan muutaman lämpöasteen lisää, millä tarkeni. Siihen aikaan myös hiustenleikkuukoneet saivat liikkeelle panevan voimansa leikkaajan käsistä. Kahvoista puristamalla ja hellittämällä leikkuuterät liikkuivat. Niinpä siitä hiukset katkesivat, jos nyt sitten katkesivat. Nimittäin joskus kävi niin, että parturi siirsikin jo konetta toiseen leikattavaan kohtaan, vaikka osa hiuksista oli kiinni vielä koneessa. Siitä sitten johtui ylimääräinen tukistus ja sen seurauksena joskus jopa kiljaisu. (Koettakaapa vain kiskoa hiuksia juurineen, ei tunnu hyvältä.) Kehitys tukanleikkuun sarallakin edistyi niin, että siihenkin käytetään nyt sähkökäyttöisiä koneita. Muistan, kun ensimmäiset olivat termospullon näköisiä lieriöitä. Eipä ollut epäilystäkään, etteivätkö hiukset olisi katkenneet. Nykyiset hiustenleikkuukoneet ovat jo kämmenen pohjaan lähes katoavia kännyköitä. Toimivat akulla, joten johdotkaan eivät haittaa. Mistähän sana parturi on lähtöisin? Olisiko niin, että kun miehet ennen kävivät ajattamassa partansa mainitun laisissa liikkeissä, niin mahdollisen sanan tukkaturi korvasikin sana parturi. Aulis Katajamäki Opisto juhlii tänä vuonna 90-vuotista taivaltaan. opistolle myös arkisin. Kello ruokasalissa on tarjolla maittava lounas. Tule testaamaan ja nauttimaan! Turun kristillinen opisto, Lustokatu 7, Turku terveydeksi! Kuntoilua maltilla mutta säännöllisesti Hiljattain julkaistiin tanskalainen tutkimus, jonka mukaan kuntoilijan ei kannata juosta kovaa ja pitkään vaan hölkätä rauhallisemmin kohtuullisia matkoja. Tämä ei oikeastaan ole yllätys, sillä jo kauan on tiedetty, että fyysisen harjoittelun terveyshyödyt eivät lisäänny loputtomiin harjoittelun lisääntyessä. Tässä tanskalaisten tutkimuksessa parhaaksi osoittautui hölkkä kolmasti viikossa. Sopiva hölkkäaika oli puolesta tunnista kolmeen varttiin kerralla. Terveysvaikutukset eivät tule viikon tai edes kuukauden hölkkäilyn tuloksena, vaan sen pitää olla pysyvää ja muodostua osaksi elämää. Niille jotka eivät pysty hölkkäämään, on myös hyviä uutisia. Nimittäin kaikki liikunta, pienikin, on pelkästään hyväksi. Lähdetään vaikka istumisesta. Kannattaa nousta ylös ainakin kerran tunnissa ja olla jalkeilla pari kolme minuuttia. Tällä pienellä liikkumisella on jo huomattavan edullinen vaikutus elimistöön. Jos istuu koko päivän, näitä ylösnousuja pitäisi olla säännöllisesti. Jokapäiväisessä elämässä kannattaa mahdollisimman usein valita vaihtoehto, joka laittaa liikkeelle. Valitse siis tavalliset portaat hissin tai liukuportaiden sijaan. Jos mahdollista, korvaa autolla ajaminen kävelyllä tai pyöräilyllä. Hissin tai auton käyttöä ei tietenkään ole syytä kieltää, mutta mitä useammin liikut, sitä parempi. Kuntoliikunnan osalta tiedetään, että lyhyetkin rupeamat edistävät terveyttä. Oli se sitten punttien nostoa, jumppaa, kävelyä tai hölkkää. Nostamalla joka päivä käsipuntteja kertaa tai vaikkapa vain nousemalla tuolista 5 10 kertaa peräkkäin, edistät jo terveyttäsi. Jos 2 3 tunnin viikoittainen hölkkä tapahtuu 10 minuutin jaksoissa, sillä on lähes samanlaiset positiiviset terveysvaikutukset kuin jos liikuntaa tehtäisiin puoli tuntia kerrallaan. Mutta jälleen: näitä 10-minuuttisia pitäisi tehdä säännöllisesti ja riittävästi. Lihasten kunto on tärkeä tekijä torjuttaessa yhtä yleisimmistä nykyajan terveysuhkista, kakkostyypin diabetesta. Vaikka olisi hiukan ylipainoakin, hyvä lihaskunto on diabetekselta suojaava tekijä. Lihaskuntoa saadaan parhaiten liikkumalla monipuolisesti. Parasta on, jos liikkumisesta saa vielä mielihyvääkin. Sitä saa parhaiten liikkumalla toisten kanssa. Ai, että miten minä itse liikun? Kerran pari viikossa yritän pelata pallopelejä, käyn äijäjumpassa ja kotona jumppaan sekä nostelen käsipuntteja. Säännöllisyys on haaste. Sitä edistävät kaverit. Jos joutuu olemaan kerran tai pari pois, niin kaverit alkavat heti ihmetellä, että missä äijä on ollut, kun ei ole näkynyt. Pentti Huovinen Kirjoittaja on lääkäri ja tietokirjailija Turun Räntämäen kulmalta

15 KoroiSet 1/ Innostu TKO? Opiston ilmoitus? Lapsi- ja perhetyön perustutkinto: ammatillinen peruskoulutus Lapsi- ja perhetyön perustutkinto: näyttötutkinto Viittomakielisen ohjauksen perustutkinto Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinto Suntion ammattitutkinto Web designer Kauppatieteet Lääketieteelliseen suuntaavat opinnot Oikeustiede Psykologia ja kasvatustiede Viittomakieli ja visuaalinen kommunikointi Perusopetus 10-luokka Maahanmuuttajien suomen kielen alkeisopinnot Maahanmuuttajien suomen kielen jatko-opinnot Kuralan Kylämäen kevätohjelmaa 2015 Tapahtumat Laitetaan pääsiäistä Pe 9 14, la-su luvun maalaiskoti valmistautuu pääsiäisen viettoon. Kuralan Kylämäen teemaviikonloput Iso-Kohmon emäntä puuhailee maalaistalon askareissa ja Kokeiluverstaalla syvennytään kädentaitoihin eri materiaalien kautta. Kahvila Omena ja Kanelissa voi piipahtaa nauttimassa kupillisen kuumaa juota-vaa. Vapaa pääsy! Työpajoissa pieni materiaalimaksu. Kerran kuussa: la-su klo Pääsiäiskuoseja kankaalle ja munanmaalausta perinteisellä vahatekniikalla Pienille ritareille kesäleikkeihin: jousi, kilpi ja miekka Silkkimaalauksella koruja ja huiveja. Työpajat Taitotiistai Kaikenikäisille joka tiistai Kuralan kokeiluverstaalla klo Ei ennakkoilmoittautumista. Vapaa pääsy! Helmikuu: Paperista ja paperimassasta Maaliskuu: Kevättä ja pääsiäisvalmisteluja Huhtikuu: Kuralan kurakuukausi - materiaalina savi Toukokuu: Iki-ihania koruja ja asusteita nahasta ja kankaasta Kätkösuunnistusta Kuralassa Tulkitse karttaa ja seuraa vihjeitä! Suosittu kätkösuunnistuskartta on lumien sulamisen jälkeen jälleen käytössä. Kursseja loppukeväästä ja alkukesästä - ilmoittautuminen auki nyt! Ilmoittaudu kursseille osoitteessa turku.fi/kuralankylamaki Mollamaijakurssi Ti klo Valmistetaan oma mollamaija persoonallisella vaateparrella perinteisten 1950-luvun kaavojen ja ohjeiden mukaan. Nuorille ja aikuisille. Kurssimaksu 30e/hlö (sis. materiaalit). Kuralan kesäleirit I ja II (suomenkieliset) Leikitään ulkosalla, tutustutaan Kylämäen ympäristöön ja maalaiskylän elämänmenoon sekä tehdään erilaisia 50-luvusta inspiroituneita kädentöitä. Kouluikäisille lapsille. Leiri I: , ma-pe klo Leiri II: , ma-pe klo Leirimaksu 50 e/hlö. Omat eväät mukaan, pukeuduthan sään mukaisesti! Härligt häftiga sommarkursser I och II (på svenska) Igen en gång dags för de populära svenskspråkiga sommarkurserna på Kurala Bybacke där vi njuter av sommar och sol i en unik miljö. Kursprogrammet är en mix av natur, historia, lek och kreativitet. Läger I: , må-fr, kl Läger II: , må-fr, kl Kursavgift: 50 euro där material ingår. Egen matsäck med. Kolme keskiaikaista kesäpäivää / Tre medeltida dagar (kaksikielinen/tvåspråkigt) 12 v. täyttäneille, maanantaista keskiviikkoon klo Keskiaikaisia taitoja ja tekemisiä puusta, nahas-ta, villasta oman valinnan mukaan. Kurssimaksu 30 euroa + materiaalit. Hinta: 30 euroa + materiaalit. Omat eväät mukaan. *** För 12 år fyllda, måndag onsdag kl Medeltida tekniker i trä, av läder, textil och ull efter eget val. Kursavgift 30 euro + material, egen matsäck med. Kahvila Omena ja Kaneli Kahvila Omena ja Kaneli avoinna Museon aukioloaikoina sekä kevätkaudella: Ti La-su Kahvilamuskarit tiistaisin (ikäsuositus 0 2-vuotiaille) (ikäsuositus 2 5-vuotiaille) Osallistumismaksu 5 e/aikuinen ja lapsi, sis. kahvin ja pullan. Yhteislauluhetket lauantaisin klo 13 Laulamme perinteisiä yhteislauluja. Vapaa pääsy! Kylämäkeen, Jaanintie 45, Turku. Puh

16 16 KoroiSet 1/2015 Raili miehensä Voitto Hellstenin kanssa Presidentin Linnan juhlissa vuonna Kärsämäen tyttö maailman turuilla Nuori Raili lähti Kärsämäestä maailmalle ja valloitti kuusikymmentä maata. Seikkailut on nyt talletettu yksiin kansiin. Kirja Kärsämäestä maailman turuille kertoo Raili Lehtosen elämästä 1930-luvulta tähän päivään. Kaerlan alueella Mullin talon läheisyyteen nousi talvisodan jälkeen niin sanottuja ruotsalaistaloja Kaerlan myllyn työntekijöiden perheille. Sellaisessa talossa asui Lehtosen kuusihenkinen perhe kymmeniä vuosia. Yksi lapsista oli Raili. Kotikylällä Koulu ja harrastukset olivat lähellä, kyläyhteisön elämä oli tasaisen rauhallista, sotavuosia lukuun ottamatta. Kärsämäen kasarmille ja ampumakentälle harjoituksiin marssivat sotilaat olivat tuttu näky jo rauhan aikana. Toki sota kosketti raskaasti monta perhettä, sillä kaikki eivät palanneet omaistensa luokse, vaan Maarian kirkon sankarihautaan. Pulavuosien jälkeen elä- Maailmanmatkaaja Raili Malm, muistelmien kirjoittaja Sirkka Tähti-Rantanen ja kirjan valokuvaaja Anette Varjonen. Anette Varjonen - Anette FOTOGRAFIK Kortteja ja kirjeitä sateli maailmalta. mä hiljalleen koheni, ja viisikymmenluvulle tultaessa tuntui, että ollaan voiton puolella. Oppia Pariisista Jo kouluvuosinaan Raili Lehtonen oli suunnitellut kampaajan ammattia ja haaveillut omasta liikkeestä. Päämäärätietoisen nuoren naisen tielle tulleet esteetkään eivät haavetta kaataneet. Heti kun oli mahdollista, hän suuntasi opintomatkoille ulkomaille, kohteena aluksi Saksa, myöhemmin muun muassa Pariisi ja Lontoo. Oma kampaamo toimi hyvin, asiakaskunta vakiintui, tuli ajankohtaiseksi palkata työntekijöitä. Vuosien varrella hän koulutti itsensä lisäksi työntekijöitään ja lähetti myös heitä oppiin ulkomaille. Alalla vallitsevia trendejä Raili toi tullessaan ja oli aina kokeilemassa ja kehittämässä uutta. Sukunimet vaihtuivat Ensimmäinen avioliitto oli myönnytys isän vaatimukseen. Elettiin aikaa, jolloin nainen ei yksin voinut saada lasta ja omistaa taloa ilman miestä. Nimi muuttui Lehtosesta Kulmalaksi. Kahden lapsen jälkeen liitto purkautui. Sitten elämään astui Voitto Hellsten, tunnettu pikajuoksija. Raili ja Voitto alkoivat seurustella. Elettiin vuotta Voitto oli lähdössä Melbournen Olympialaisiin. Raili kertoo: Voitto halusi kihlautua, minä en. Näin olisi hyvä. Vesosen kultasepänliikkeen kohdalla hän veti minut liikkeeseen haluten katsoa sormuksia. Vastustelin edelleen, mutta kun hän ehdotti minulle nilkkarengasta, se tuntui kivalta joten annoin hitsata kultaketjun nilkkani ympärille. Siinä se on edelleen kaikkien vuosien jälkeen. Itsel- leen hän osti sormuksen. Avioliitto sprintteri-kansanedustaja Voitto Hellstenin kanssa tutustutti Railin sen ajan urheilijoihin, poliitikkoihin ja julkisuuden henkilöihin. Matkustaminen omassa maassa urheilijoiden kanssa teki Railille tutuksi laajalti kaupungit, urheilukentät, opistot ja tietysti eturivin urheilijoiden elämän. Oli uskomatonta, miten urheilijoita palvottiin. Pikkupojat tietysti, mutta myös naiset ja miehet ympäröivät kysymyksineen. Posti toi päivittäin kirjeitä ja kortteja. Rooman olympialaisissa Raili osallistui myös miehensä kilpailumatkoihin. Pääsin Rooman olympialaisiin vuonna 1960 Voiton mukana. Se oli suurenmoinen kokemus. Voitto asui Olympiakylässä, minä roomalaisessa hotellissa, aivan Fontana Di Trevin läheisyydessä. Kun Voitto oli juossut, pidimme yhteisen loman. Rooma nähtävyyksineen ja väen paljouksineen oli tietysti näkemisen arvoista. Me suuntasimme kuitenkin Napoliin ja sieltä Caprille, kokien sinisen luolan hämmästyttävän kauneuden. Voitto ei ollut tyytyväinen suomalaisten johtajien ja valmentajien panokseen, sillä kaikki tekivät, miten parhaaksi katsoi. Aikatauluja ei annettu, ne piti itse kysellä. Yhteishenki ei toiminut, joten Voiton mielessä alkoi kypsyä ajatus urheilusta luopumisesta. Voitto oli tulisielu, ja äkkipikainen, helposti loukkaantuva, eikä aina punninnut sanomisiaan. Niitä hän sitten katui jälkeenpäin. Kotikylä Suomen taivaan alla sen muistan aina maailmalla sinne muistoissani palaan uudelleen Pihapiirit, kauniit puut ja pensaat, hyvä perheeni, ei sille vertaa. Kun sieltä maailmalle lähti sydämensä sinne jätti niistä juuriaan ei koskaan irti saa silmäni kun suljen lapsuuteeni kuljen pihapiiriin pieneen palaan yhä uudelleen. Sirkka Tähti-Rantasen runo Kärsämäeltä maailman turuille -kirjassa Urheilijat lähetettiin kisakaupungista kotimaahan, sillä päätösjuhla ja kiitospuheet varattiin johtoportaalle. Kun Voitto Hellsten valittiin kansanedustajaksi, muuttui perheen normaali rytmi. Yrittäjän ja kansanedustajan eläminen samassa perheessä oli jatkuvaa aikatauluttamista, joka ei pidemmän päälle toiminut. Ajauduttiin avioeroon. Vuosikymmeniksi Ruotsiin Kolmas avioliitto Lars-Göran Malmin kanssa vei Railin Västeråsiin kolmeksikymmeneksi vuodeksi. Ruotsissakin Raili perusti kampaamoliikkeen. Turussa toimi Kampaamo Salon Ami. Sitä hoitivat hänen kaksi tytärtään sekä hänen sisarensa Regina Varjonen. Myös kolmannen miehensä työn tarjoaman edun vuoksi Railin oli mahdollista käydä erityisissä kohteissa kymmenien vuosien aikana. Anette Varjonen - Anette FOTOGRAFIK Ystäviä ja kosijoita Raili tutustui matkoillaan usein sattuman kautta mielenkiintoisiin henkilöihin. Eräs sellainen oli Nicolas Talham, Jordanian kuninkaan serkku, Ammanin kaupungin arkkitehti. Syntyi monivuotinen ystävyys perheiden kesken. Jordaniassa Nicolas Talham pyysi Railia taidenäyttelyn emännäksi. Mielenkiintoinen tehtävä kuitenkin aiheutti pienen kömmähdyksen vuoksi pitkän ja jännittävän ketjureaktion. Eräs tuttavuus toi eteen sinnikkään kosijan, taidemaalaripianisti Fernando Albenitzin, edesottamukset. Etevä maalari käytti myös haamumaalaria, joten hänelle jäi vain signeeraus. Raili muistelee Ensimmäisen kerran olin Kiinassa mieheni Lars-Göranin kanssa jo luvun alkupuolella, jolloin sinne vasta alkoi olla turistien helpompi päästä. Maon kuolemasta oli muutama vuosi, joka tapahtui Kansa oli kuin heräämässä painajaisunestaan. Turisti oli silloin kansalle sen verran harvinainen näky, että meitä jäätiin tuijottamaan. Lars, joka oli pitkä, kookas ja vaalea, sai osakseen valtavasti huomiota. Pienet kiinalaismiehet tulivat viereen mittauttamaan itseään ja vertailemaan pituuseroa. Lars ei toista kertaa tullut Kiinaan, ja minultakin meni melkein 10 vuotta seuraavaan matkaan. Kiinan lisäksi olen käynyt noin kuudessakymmenessä maassa. Kiina osoittautui mielenkiintoisemmaksi. Siksi sinne tuli matkustettua kymmenen kertaa. Ehkä vieläkin matka suuntautuu sinne. Teksti: Sirkka Tähti-Rantanen Kuvat: Anette Varjonen Kirjaa Kärsämäestä maailman turuille. Kertomuksia Raili Malmin elämästä voi tiedustella tekijältä: puhelin Raili perusti kampaamon Turkuun ja Västeråsiin.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related Syyskuu no 55 /2012 http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related "Särkyneille on puhuttava hiljaa ja sanoin, jotka eivät lyö. Kuin tuuli, joka vaalii viljaa, kuin lempeä ja lämmin yö. Särkyneitä

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti

Lisätiedot

PIIRIKUVERNÖÖRIN TIEDOTE TAMMIKUU 2013

PIIRIKUVERNÖÖRIN TIEDOTE TAMMIKUU 2013 PIIRIKUVERNÖÖRIN TIEDOTE TAMMIKUU 2013 ARVOISAT LEIJONAT, LEOT, LADYT JA PUOLISOT KAUSI ON PUOLIVÄLISSÄ Kausi on ollut vauhdikas ja tapahtumarikas. Kiitokset klubeille ja jäsenille menneestä syksystä.

Lisätiedot

18 JAN SEDERHOLMIN SIJOITTAMAA REIKÄÄ, JA SE ON VASTA ALKUA. KÄÄNNÄ SIVUA JA NÄE LISÄÄ.

18 JAN SEDERHOLMIN SIJOITTAMAA REIKÄÄ, JA SE ON VASTA ALKUA. KÄÄNNÄ SIVUA JA NÄE LISÄÄ. 18 JAN SEDERHOLMIN SIJOITTAMAA REIKÄÄ, JA SE ON VASTA ALKUA. KÄÄNNÄ SIVUA JA NÄE LISÄÄ. PARAS PALVELU 2007 GOLF DIGEST -LEHTI PAY & PLAY PREMIUM Minämäki Aura Masku Naantali Kultaranta Golf Turku Sauvo

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta Vihdin seurakunnassa

Vapaaehtoistoiminta Vihdin seurakunnassa Vapaaehtoistoiminta Vihdin seurakunnassa ANNA AIKAASI VAIKKA VAIN TUNNIKSI KERRALLAAN Vihdin seurakunnassa on monipuoliset mahdollisuudet osallistua vapaaehtoistoimintaan. Voit tulla esim. mummiystäväksi

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PERUSTEHTÄVÄ / MISSIO Seurakunta kutsuu ihmisiä armollisen ja kolmiyhteisen Jumalan yhteyteen, julistaa evankeliumia ja rohkaisee

Lisätiedot

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry.

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Kahvila Elsie Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Hyvät sipoolaiset, Olet saanut käteesi aivan uuden esitteen, joka kertoo Palvelutalo Elsieen perustettavasta kahvilasta. Tämä kahvila avautuu maanantaina

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2015

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2015 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.1.2016 klo 9.00 Nuorten miesten työttömyys vähenee Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ-

Lisätiedot

Suomalainen Klubi 26.1.2015. Jukka Heikkilä

Suomalainen Klubi 26.1.2015. Jukka Heikkilä Suomalainen Klubi 26.1.2015 Jukka Heikkilä 1 Perustettu 18.1.1944 nimellä Sotamuistoyhdistys ry. V. 1949 Sotamuseoseura ry. V. 1957 Sotahistoriallinen Seura ry. > sotahistoriallinen yleisseura Vuonna 2004

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA

VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA VASTAANOTTOKESKUKSESSA TOIMIVILLE VAPAAEHTOISILLE VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA Olemme Punaisen Ristin Ruissalon osaston vapaaehtoisia Punainen Risti ja Punainen Puolikuu tunnetaan

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Uudistuva kylä kaupungissa

Uudistuva kylä kaupungissa Uudistuva kylä kaupungissa Uudistuva kylä kaupungissa hankkeessa etsitään uusia tapoja lasten ja nuorten palveluiden kehittämiseen käyttäjälähtöisesti ja perinteisiä sektorirajoja rohkeasti ylittäen. Pilottialueina

Lisätiedot

115 vuotta. Uudenmaan Martat ry 85 vuotta. Anne Lempinen

115 vuotta. Uudenmaan Martat ry 85 vuotta. Anne Lempinen 115 vuotta Uudenmaan Martat ry 85 vuotta Anne Lempinen Uudenmaan Martat 85 vuotta Tuodaan juhlavuosi osaksi arkea Juhlavuotta tuodaan monin tavoin ja erilaisin tapahtumin esille tavoitteena on, että juhlavuosi

Lisätiedot

SYSMÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1 ( 10 ) KIRKKONEUVOSTO 1/2010 17.2.2010

SYSMÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1 ( 10 ) KIRKKONEUVOSTO 1/2010 17.2.2010 SYSMÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1 ( 10 ) Aika Keskiviikko 17.2.2010 klo 18.30 20.10 Paikka Olavin toimintakeskus, Kokoustila Katiska, Uotintie 7 Läsnä Petri Tervo puheenjohtaja Matti Kurvinen varapuheenjohtaja

Lisätiedot

IHMISTEN JOKI KOHTAAMISIA JA KYSYMYKSIÄ AURAJOELLA. Helena Ruotsala, Turun yliopisto, Kansatiede, helena.ruotsala@utu.fi

IHMISTEN JOKI KOHTAAMISIA JA KYSYMYKSIÄ AURAJOELLA. Helena Ruotsala, Turun yliopisto, Kansatiede, helena.ruotsala@utu.fi . IHMISTEN JOKI KOHTAAMISIA JA KYSYMYKSIÄ AURAJOELLA Helena Ruotsala, Turun yliopisto, Kansatiede, helena.ruotsala@utu.fi AURAJOEN MONET KASVOT AURAJOEN NYKYISYYDESTÄ JA TULEVAISUUDESTA Kerrottu koettu

Lisätiedot

LÄÄKÄRIN VASTAANOTTO TIEDOTTAA! Torstaina 20.11.14 lääkärin vastaanotto suljettu klo 11.00 16.00 henkilökunnan koulutuksen vuoksi.

LÄÄKÄRIN VASTAANOTTO TIEDOTTAA! Torstaina 20.11.14 lääkärin vastaanotto suljettu klo 11.00 16.00 henkilökunnan koulutuksen vuoksi. KOKKOLAN KAUPUNKI TIEDOTTAA Lohtajalainen Lohtajan aluetoimiston tiedotuslehti 21/2014 16.11.2014 Kokkolan kaupungin Lohtajan aluetoimisto os. Lokaniituntie 1, 68230 Lohtaja Avoinna ma pe, klo 9 11 ja

Lisätiedot

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA Historiaa Kymmenen vuotta sitten Korpiojan Hurskaiset päättivät perustaa Juho ja Maria Hurskaisen jälkeläisten sukuseuran. Samaan aikaan oli jo keskusteltu

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

Toimintakertomus 2012 Maarian seurakunta

Toimintakertomus 2012 Maarian seurakunta Toimintakertomus 2012 Maarian seurakunta Maarian seurakunta A.D. 2012 Maarian seurakunta on laaja ja monimuotoinen. Seurakuntamme työtä tehdään neljällä alueella: etelässä, lännessä, idässä ja pohjoisessa.

Lisätiedot

EURAJOEN KULTTUURIKAVERI-PALVELU

EURAJOEN KULTTUURIKAVERI-PALVELU EURAJOEN KULTTUURIKAVERI-PALVELU Kulttuurikaverin kanssa voit lähteä niin konserttiin kuin pesäpallo-otteluunkin! Eurajoen kulttuuritoimi Eurajoen sosiaalitoimi Kulttuurikaverin tilaaminen on helppoa:

Lisätiedot

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka Kirkkovuosi Adventti aloittaa kirkkovuoden. Ensimmäisenä adventtina lauletaan Hoosianna ja sytytetään ensimmäinen kynttilä, toisena toinen, kolmantena kolmas ja neljäntenä neljäs kynttilä. Adventti, Adventus

Lisätiedot

Vapaaehtoiset ja perheet - neuvoja, apua, tukea Petri Paju

Vapaaehtoiset ja perheet - neuvoja, apua, tukea Petri Paju Vapaaehtoiset ja perheet - neuvoja, apua, tukea Petri Paju Emma & Elias Tuhti-ryhmän kysely Tavoitteena kerätä keskitetysti raportointiin tarvittavat tiedot vapaaehtoisilta Kerätä aineisto, joka tarjoaa

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0 Kaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0 Tähtitieteellinen yhdistys Kaanin Planeetta ry Julkaisi: Kaanin Planeetta ry Päätoimitta: Jari J.S. Heikkinen Ilmestyminen: Kolme numeroa vuodessa (huhtikuu, elokuu,

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 30.9.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 KOULUTTAJAN MERKITYS Tiedän omaavani taidot, joita ohjaamiseen tarvitaan

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat

Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat Toivotamme sinut tervetulleeksi rippikouluun kotiseurakunnassa! Laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi Mikä ihmeen rippikoulu? Rippikoulu on seurakunnan koulu. Kasteessa

Lisätiedot

RUHA WOLLEY ry seurana.

RUHA WOLLEY ry seurana. KAUSIJULKAISU 2012-2013 27. kausi Ruha Ruhan lentopalloilun päätukija www.netikka.net/ruha.wolley -1- - 2 - RUHA WOLLEY ry seurana. Seura on aloittanut toimintansa vuonna 1986 ja on siitä yhtäjaksoisesti

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Varsinaissuomalaisen kuvataidekulttuurin tukeminen ja sen tunnettuuden lisääminen 2. Varsinais-Suomi on kuvataiteilijoiden näkökulmasta houkutteleva

Lisätiedot

Melontaretket Aurajoella Aurajokimelonta 20 vuotta! 2011 2.-3.7. 29.5. 27.8. YÖMELONTA AURAJOKIMELONTA KEVÄTMELONTA Aurajoen opastuskeskus Myllärintalo avoinna 1.6.-31.8.2011, talviaikaan tilauksesta Tervetuloa!

Lisätiedot

Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset. Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast

Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset. Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast Huomionosoitusten ilo vaikkei innostuisikaan juuri siitä mitä saa, ani harvaa oikeasti

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta sosiaali- ja terveysvirastossa. Miia Pulkkinen Vs. Vapaaehtoistyön koordinaattori Sosiaali- ja terveysvirasto

Vapaaehtoistoiminta sosiaali- ja terveysvirastossa. Miia Pulkkinen Vs. Vapaaehtoistyön koordinaattori Sosiaali- ja terveysvirasto Vapaaehtoistoiminta sosiaali- ja terveysvirastossa Miia Pulkkinen Vs. Vapaaehtoistyön koordinaattori Sosiaali- ja terveysvirasto Virastopäällikkö Perhe- ja sosiaalipalvelut Terveys- ja päihdepalvelut Sairaala-,

Lisätiedot

Klo 15.30 KARLIN SUKUSEURA RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SUKUKOKOUS Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat Sääntömuutokset

Klo 15.30 KARLIN SUKUSEURA RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SUKUKOKOUS Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat Sääntömuutokset KARLIN SUKUSEURA RY KUTSU SUKUJUHLAAN JA SUKUKOKOUKSEEN 16.6.2013 Karlin sukuseura ry:n sukuneuvostolla on ilo kutsua Sinut perheineen yhdistyksen sääntöjen edellyttämään varsinaiseen sukukokoukseen 16.6.2013.

Lisätiedot

toimisto 017 261 2348 gsm 050 537 5857 gsm 0440 576 205

toimisto 017 261 2348 gsm 050 537 5857 gsm 0440 576 205 Toimintakalenteri Lokakuu-Marraskuu 2012 Vuoden teema: YHTEYS Seurakunnan posti- ja käyntiosoite Toimisto avoinna Kemilänrinne 3 tiistaisin ja torstaisin 70340 Kuopio klo 10-12 Pastori, seurakunnan johtaja

Lisätiedot

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Alhaalta ylöspäin Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi. Sisältö, tekijät ja budjetti. Avoin haku verkossa:

Lisätiedot

SUOMEN HOSTELLIJÄRJESTÖ JA JÄSENJÄRJESTÖT 2014

SUOMEN HOSTELLIJÄRJESTÖ JA JÄSENJÄRJESTÖT 2014 SUOMEN HOSTELLIJÄRJESTÖ JA JÄSENJÄRJESTÖT 2014 SUOMEN HOSTELLIJÄRJESTÖ - on vuonna 1935 perustettu valtakunnallinen hostellitoiminnan keskusjärjestö. - liittyi kansainväliseen hostelliliittoon, IYHF:ään,

Lisätiedot

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa! Kuvittele että voisit saada parhaat palat sekä maaseudusta että kaupungista. Luonto ja historia olisivat lähellä,

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat AIKA TEHDÄ HYVÄÄ! VAPAAEHTOISTOIMINTA TIKKURILAN SEURAKUNNASSA Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat Onko sinulla aikaa tehdä HYVÄÄ? Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan! Vapaaehtoistyö on vapaaehtoista

Lisätiedot

Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat

Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat Toivotamme sinut tervetulleeksi rippikouluun kotiseurakunnassasi! Laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi Mikä ihmeen rippikoulu? Rippikoulu on seurakunnan koulu. Kasteessa

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Valmistelut avajaisia varten

Valmistelut avajaisia varten POISTARIPAJA -hanke 10.6.2014 Oona Salo Texvex Forssan avajaiset 3.6.2014 juhlistettiin Forssan Texvexin virallisia avajaisia iloisissa tunnelmissa. Päivään sopi niin lasten askartelua, tekstiilin lajittelua

Lisätiedot

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A.

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A. 1(56) Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011 Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 Kuvat, photos Jorma A. Vesterinen Sukuseuramme lippu liehui Korholan kartanon lippusalossa koko kesätapahtumamme

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA johtreht/4 1 SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTOKUNTA 26.5.2009

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA johtreht/4 1 SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTOKUNTA 26.5.2009 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA johtreht/4 1 4 POHJOISEN ALUEOPISTON ESITTELY Sto EHDOTUS Merkitään tiedoksi. Lisätiedot: Vattula Kaarina, aluerehtori (pohjoinen alueop.), puhelin 310 88541 ESITTELIJÄ Historiaa

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Omatoiminen tehtävävihko

Omatoiminen tehtävävihko Rippikoulu 2014 Ilomantsin ev.lut. seurakunta Omatoiminen tehtävävihko Nimi Rippikouluryhmä palautettava viimeistään 30.4.2014 Rippikoulusi alkaa nyt eikä vasta kesällä leirijaksolle tullessasi. Omatoimiset

Lisätiedot

TOIMINTAKALENTERI ALKUVUODELLE 2016 Jyväskylän KaupunkiMartat ry. "Asenne ratkaisee, taidot tulevat bonuksena"

TOIMINTAKALENTERI ALKUVUODELLE 2016 Jyväskylän KaupunkiMartat ry. Asenne ratkaisee, taidot tulevat bonuksena TOIMINTAKALENTERI ALKUVUODELLE 2016 Jyväskylän KaupunkiMartat ry "Asenne ratkaisee, taidot tulevat bonuksena" Nuorekas Jyväskylän KaupunkiMartat ry on perustettu vuonna 2003. Jäsenistömme koostuu eri ikäisistä

Lisätiedot

Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15. Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan

Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15. Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15 Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan Vuokkiniemi on pieni mutta kuuluisa kylä Vienan Karjalassa suuren Venäjän läntisellä laidalla. Äitisemme Vuokkiniemi on

Lisätiedot

Seurakunnan posti- ja käyntiosoite Toimisto avoinna. Pastori, seurakunnan johtaja Nuorisotyöntekijä

Seurakunnan posti- ja käyntiosoite Toimisto avoinna. Pastori, seurakunnan johtaja Nuorisotyöntekijä Toimintakalenteri Marraskuu-Joulukuu 2012 Vuoden teema: YHTEYS Seurakunnan posti- ja käyntiosoite Toimisto avoinna Kemilänrinne 3 tiistaisin ja torstaisin 70340 Kuopio klo 10-12 Pastori, seurakunnan johtaja

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

Uusi suunta. Juurien tunteminen tekee vahvaksi

Uusi suunta. Juurien tunteminen tekee vahvaksi Uusi suunta Juurien tunteminen tekee vahvaksi Arja Saijonmaa Arja Saijonmaa on suomalaisen saunan lähettiläs ja suuren suosion saavuttaneen Sauna kirjan kirjoittaja. Voimansa hän ammentaa kuulaasta järvimaisemasta

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2015!

laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2015! laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2015! Rippikoulu on ajankohtainen asia sinulle, joka täytät 15 vuotta vuonna 2015. Tässä asiassa et ole yksin, joka vuosi n. 90 % laukaalaisista ikäisistäsi

Lisätiedot

AISTIT AVOINNA YMPÄRI VUODEN

AISTIT AVOINNA YMPÄRI VUODEN Aistikahvilan saattaminen ympärivuotiseksi Deme-passi koulutus 2012-2013 LOMAKOTI ILONPISARA Toiminnan alku Aistikahvila sai alkunsa THL (terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen) Mental healthprojektista,

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World!

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! SENIORIPYSÄKKI Senioripysäkki -toiminta on tarkoitettu eläkeikäisille (60+), jotka ovat kokeneet elämässään muutoksia ja luopumisia

Lisätiedot

Onks tääl tämmöstäki ollu?

Onks tääl tämmöstäki ollu? Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa

Lisätiedot

laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2014!

laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2014! laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2014! Rippikoulu on ajankohtainen asia sinulle, joka täytät 15 vuotta vuonna 2014. Tässä asiassa et ole yksin, joka vuosi n. 90 % laukaalaisista ikäisistäsi

Lisätiedot

79 NCC TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI. Kiinnostus alueeseen. NCC Business Parks -konsepti

79 NCC TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI. Kiinnostus alueeseen. NCC Business Parks -konsepti 79 NCC TONTINVARAUSANOMUS 1 (3) 20.2.2007 Helsingin kaupunki Kiinteistövirasto (kirjaamo) Katariinankatu 1 00 1 70 TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI Kiinnostus

Lisätiedot

Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014. Sisällys

Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014. Sisällys 1 Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014 Sisällys 1. Puheenjohtajan palsta 2. Tulevia koulutustilaisuuksia 3. Yhteistyökumppanin tiedotus, Spira Oy Hallituksen kokouksen esityslistalle

Lisätiedot

Uusi ennaltaehkäisevä virikkeellinen vapaa-ajan toimintaohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi 24.4.2012. 20.4.2012 Riitta Luoma 1

Uusi ennaltaehkäisevä virikkeellinen vapaa-ajan toimintaohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi 24.4.2012. 20.4.2012 Riitta Luoma 1 Uusi ennaltaehkäisevä virikkeellinen vapaa-ajan toimintaohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi 24.4.2012 20.4.2012 Riitta Luoma 1 Mikä on EVIVA? EVIVA on vuosille 2011-2015 Turun kaupunginhallituksen

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia..

2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia.. 2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia.. Pääkirjoitus. Hei vaan kaikki lukijat, tässä olisi nyt toinen numero lehdestä jolla on nyt nimikin.

Lisätiedot

Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään Vuojoen kartanon kesäretkestä. WSOY:n edustaja Joni Strandberg WSOY "Puutarhan aika" "Onnellinen puutarhuri"

Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään Vuojoen kartanon kesäretkestä. WSOY:n edustaja Joni Strandberg WSOY Puutarhan aika Onnellinen puutarhuri Kirja- ja matkailta Karkasimme puutarhaan kirjojen ja matkojen pariin karkauspäivänä 29.2. Hyvissä ajoin ennen tilaisuuden alkua väkeä alkoi saapua Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään tekemään edullisia

Lisätiedot

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina.

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina. lokakuu tiedote Jos Sinulla on tiedotettavaa: kirjoita teksti suoraan sähköpostin viestiosaan, viestin pituus enintään 600 merkkiä, ei erikoismerkkejä ( VERSAALIA, kursiivia, lihavointeja, väriä yms.),

Lisätiedot

Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa

Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa Terveydenhuoltoneuvos Annikki Lämsä Terveyspointin toiminnan perusta Oulunsalon kunnan hyvinvointi ja terveyden edistämisstrategiat Seurakunnan

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

Helsingin tuomiokirkko Kesä 2013

Helsingin tuomiokirkko Kesä 2013 Helsingin tuomiokirkko Kesä 2013 Taas kukkasilla kukkulat, oi Herra, kaikki vyötät ja laumat lukemattomat taas laitumilla syötät. Näin kaikki maa nyt iloissaan sinulle laulaa kiitostaan, julistaa kunniaasi.

Lisätiedot

Tervetuloa Expokeskukseen. Virtuaalitapahtumat netissä 24/7 - aina avoinna

Tervetuloa Expokeskukseen. Virtuaalitapahtumat netissä 24/7 - aina avoinna Tervetuloa Expokeskukseen Virtuaalitapahtumat netissä 24/7 - aina avoinna WWW.NETEXPO.CENTER aukeaa lokakuussa 2015 Netexpo näkyy ja kuuluu 15.10 alkaen Virtuaalisen Expokeskuksen maailma kutsuu vierailijaa

Lisätiedot

MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015)

MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015) MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015) Valmisteluryhmän terveiset Kumppanuustalon suunnittelu ja valmistelu etenee 1. Kulmassa toteutettiin suunnitteluilta 10.2.2015. Tilaisuudessa

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

PIRKANMAAN HOITOKOTI KÄYTÄNNÖN OHJEITA KUOLEMAN JÄLKEEN

PIRKANMAAN HOITOKOTI KÄYTÄNNÖN OHJEITA KUOLEMAN JÄLKEEN PIRKANMAAN HOITOKOTI KÄYTÄNNÖN OHJEITA KUOLEMAN JÄLKEEN 1 Potilaan kuoleman jälkeen Läheisillä on mahdollisuus hyvästellä vainaja kiireettömästi potilashuoneessa tai Hoitokodin kappelissa. Läheiset voivat

Lisätiedot

ELIMÄEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2016 1(5) Seurakuntaneuvosto

ELIMÄEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2016 1(5) Seurakuntaneuvosto ELIMÄEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2016 1(5) SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS 1/2016 Aika ja paikka Ke 3.2.2016 klo 18-19.51 Elimäen Seurakuntakeskus, Mettäläntie 3, kulmakamari (käynti Härmävaarantien puolelta),

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Sairaanhoitajaopiskelija Terhi, 21v Sairaanhoitaja Noora, 28v Allergia- ja astmahoitaja Kirsi, 34v Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Laatupäällikkö Teija, 50v Yksikönjohtaja

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

6.5.2015. Läsnä Hermonen Merja puheenjohtaja. Tuomarila Sinikka. Janne Aso, Laura Langh-Lagerlöf, Sanna Tähkämaa

6.5.2015. Läsnä Hermonen Merja puheenjohtaja. Tuomarila Sinikka. Janne Aso, Laura Langh-Lagerlöf, Sanna Tähkämaa PÖYTÄKIRJA 4/2015 1 SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS Aika klo 17.00 Paikka Piikkiön pappila Läsnä Hermonen Merja puheenjohtaja Koho Matti Janne Ason vara Hilakari Laura klo 17.21 lähtien, 56 Huoponen Kirsi Kanervavuori

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

LAMMIN SEURAKUNTA ADVENTTI JA JOULUAIKA 2015

LAMMIN SEURAKUNTA ADVENTTI JA JOULUAIKA 2015 LAMMIN SEURAKUNTA ADVENTTI JA JOULUAIKA 2015 2 JUMALAN- PALVELUKSET JUMALANPALVELUKSET su 29.11. klo 10 klo 18 su 6.12. klo 11 su 13.12. klo 10 su 20.12. klo 10 to 24.12. klo 14 klo 15.30 klo 16.30 pe

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot

Kimmeltävien hankien ja huurteisen luonnon kauneutta kaikille! Terveisin,

Kimmeltävien hankien ja huurteisen luonnon kauneutta kaikille! Terveisin, Turun Seudun Epilepsiayhdistys ry TOIMISTO AVOINNA: Vartiokuja 1 20700 TURKU tiistai keskiviikko 9:00 15:00 Puh. (02) 231 9632 torstai 9:00 17:00 e-mail: toimisto@tsey.fi Internetsivut: www.tsey.fi torstaikerhoiltaisin

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012

JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012 JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012 Hyvääsyksynalkuakaikillejäsenillemme! KävimmeelokuunlopussaretkelläPorvoossajaHangossa.Oliupeasääjamuutenkin reissuolionnistunut.kuvassaistunmustionlinnankartanonportaikolla.enollutkäynytsiellä

Lisätiedot

www.saalem.net Lähetit Dorfstrasse 10, A 3142 Weissenkirchen, Austria puh. 43-2784-2055, e-mail: riku@missio.info ruut@missio.info

www.saalem.net Lähetit Dorfstrasse 10, A 3142 Weissenkirchen, Austria puh. 43-2784-2055, e-mail: riku@missio.info ruut@missio.info Toimisto: Avoinna ke - to klo 10 12, puh. 6822 233 Työntekijät: Jukka Nieminen, pastori, puh. 0400 920 363 s-posti: jukka.nieminen@saalem.net Jukka talvilomalla 16. 24.2. Reijo Vierula, pastori, puh. 045

Lisätiedot

ARKEOLOGIPÄIVÄT 2012

ARKEOLOGIPÄIVÄT 2012 ARKEOLOGIPÄIVÄT 2012 Suomen muinaismuistolaki 50 vuotta: vetreä keski-ikäinen vai raihnainen vanhus? & Arkeopeda - opetusta, opastusta, oppimista Toimittaneet: Johanna Enqvist, Juha Ruohonen & Mervi Suhonen

Lisätiedot

TOIMINTAKALENTERI JA MUU TOIMINTA

TOIMINTAKALENTERI JA MUU TOIMINTA TOIMINTAKALENTERI JA MUU TOIMINTA Päivitetty 15.08.2014 ELOKUU 2014 Avoinna arkisin ti - pe klo 10-12, lisäksi ke 6.8. ja 20.8. klo 16-18 Aila Schwartzin valokuvanäyttely Ke 20.8. klo 13.00-15.00 Peli-iltapäivä,

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot