KORKEAKOULUOPINNOT HÖGSKOLESTUDIER

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KORKEAKOULUOPINNOT HÖGSKOLESTUDIER"

Transkriptio

1 KORKEAKOULUOPINNOT HÖGSKOLESTUDIER

2 korkeakouluopinnot högskolestudier Tietoja korkeakouluopintoja suunnitteleville Uppgifter för dem som är intresserade av högskolestudier

3 Julkaisija Opetushallitus PL 380 (Hakaniemenranta 6) Helsinki puh Utgivare Utbildningsstyrelsen PB 380 (Hagnäskajen 6) Helsingfors tel Toimitus Kaija Pirinen, Ulla Koistinen, Merja Väistö ja Pirjo Karhu sähköposti: Redaktion Kaija Pirinen, Ulla Koistinen, Merja Väistö och Pirjo Karhu e-post: Käännös Marie Sandberg, Johanna Gröning ja Oliver Blomqvist Översättning Marie Sandberg, Johanna Gröning och Oliver Blomqvist Graafinen suunnittelu ja kansi Janne Turunen Grafisk planering och pärm Janne Turunen Painatus Edita Prima Oy, lokakuu 2009 Tryckt hos Edita Prima Ab, oktober 2009 Painosmäärä kpl Upplaga st. Jakelu Lukiot, ammatilliset oppilaitokset, ammattikorkeakoulut, kirjastot, työ- ja elinkeinotoimistot, yliopistot ja muut julkishallinnon toimipaikat. Distribution Gymnasier, yrkesläroanstalter, yrkeshögskolor, bibliotek, arbets- och näringsbyråer, universitet samt övriga enheter inom den offentliga förvaltningen. 2 Ilmoitusmarkkinointi BF Media Oy Itätuulenkuja 10 A, Espoo puh. (09) , faksi (09) Opetushallitus ei vastaa ilmoitusten sisällöstä. Lainaus Työ- ja elinkeinotoimistoista ja kirjastoista. ISBN (nid.) ISBN (pdf) Annonsförsäljning BF Media Oy Östernvindsgränden 10 A, Esbo tfn. (09) , fax (09) Utbildningsstyrelsen svarar inte för innehållet i de annonser som ingår i guiden. Utlåning På arbets- och näringsbyråer och bibliotek. ISBN (nid.) ISBN (pdf)

4 K O R K E A K O U L U O P I N N O T lukijalle / till läsaren Tämä on korkeakoulujen koulutuksen yleisopas, jonka avulla saat kokonaiskäsityksen siitä, mitä ammattikorkeakoulussa ja yliopistossa voi opiskella. Opas käsittelee lyhyesti myös opintoihin hakemista, kansainvälisiä opintoja sekä opiskelijan arkea. Eri teemoista on koottu runsaasti opiskelijoiden kokemuksia. Seuraavalla aukeamalla olevan tiivistelmän avulla löydät tärkeimmät asiakokonaisuudet. Tässä oppaassa ei käsitellä valintaperusteita eikä koulutuksen sisältöä korkeakouluittain. Niistä tiedotetaan vuosittain ilmestyvissä Ammattikorkeakoulujen valintaopas Yrkeshögskolornas urval ja Yliopistojen valintaopas Universitetens urval -julkaisuissa. Kaikkien Opetushallituksen oppaiden tiedot löytyvät myös Koulutusnetistä (www.koulutusnetti.fi). Tietyn alan koulutusta tai tiettyä koulutusta etsiessä on hyötyä myös kirjan lopussa olevasta aakkosellisesta hakemistosta. Lisätietoja voi kysyä suoraan korkeakouluista, joiden yhteystiedot ovat tämän kirjan lopussa. Useimmat korkeakoulut tekevät omat hakijan oppaansa ja tiedottavat koulutustarjonnastaan kotisivuillaan. Antoisia lukuhetkiä! Det här är den allmänna handboken för utbildning vid högskolor och med dess hjälp får du en helhetsuppfattning om vad man kan studera vid yrkeshögskola och universitet. Handboken behandlar kort även ansökan till utbildning, internationella studier samt studerandens vardag. Studerandes erfarenheter kring flera olika teman har samlats. Med hjälp av sammandraget som finns på nästa uppslag, hittar du de viktigaste helheterna. I denna handbok behandlas varken antagningsgrunder eller utbildningens innehåll enligt högskola. Denna information finns i utbildningsguiderna Ammattikorkeakoulujen valintaopas Yrkeshögskolornas urval och Yliopistojen valintaopas Universitetens urval som utkommer årligen. Uppgifterna i alla Utbildningsstyrelsens guider finner du även från Studieinfo (www.studieinfo.fi). Då man söker efter utbildning inom ett visst utbildningsområde eller ett specifikt utbildningsprogram, kan det alfabetiska registret som finns i slutet av handboken vara till nytta. Ytterligare förfrågningar kan riktas direkt till högskolorna vilkas kontaktuppgifter finns i slutet av guiden. De flesta shögskolor sammanställer även ansökningsguider för sina egna sökande och informerar om utbildningsutbudet via hemsidan. Givande läsestunder! To the reader It is also possible to study for a polytechnic degree in English. This guide contains descriptions of degree programmes in the language of instruction. Information on studies in English offered by the universities can be found on page 164. Contact details for higher education institutions and an index can be found at the end of the guide. You can find further information about education in English at > in english. 3

5 Opiskelu Korkeakoulussa Millaista opiskelu on?...12 Millainen tutkinto korkeakoulussa suoritetaan?...18 Miten rahoitan opinnot ja mistä saan asunnon?...23 Voinko mennä opiskelemaan ulkomaiseen korkeakouluun?...28 Miten korkeakouluun haetaan?...34 Mihin valmistumisen jälkeen?...40 Millaisia koulutusohjelmia ammattikorkeakoulussa on tarjolla?...81 Millaista yliopistojen koulutus on? Att studera vid Högskolan Hurudant är det att studera?...46 Vilken examen avläggs vid högskolan?...52 Hur finansierar jag studierna och hur får jag tag på en bostad?...57 Kan jag inleda studier vid en utländsk högskola?...62 Hur söker man till högskola?...68 Efter examen...74 Vilka utbildningsprogram erbjuder yrkeshögskolan?...81 Hurudana är universitetsstudier?

6 K O R K E A K O U L U O P I N N O T SISÄLTÖ/INNEHÅLL S I S Ä L T Ö / I N N E H Å L L lukijalle opiskelu korkeakoulussa TUTKINTO KORKEAKOULUSTA opiskelijan arki Opintojen rahoitus Opiskelija-asunnot Opiskelijoiden terveydenhuolto Opiskelijajärjestöt KANSAINVÄLISet opinnot Opiskelijavaihto Opiskelupaikan hankkiminen itsenäisesti Kansainvälinen harjoittelu Kansainvälisty kotimaassa Esteettömyys korkeakouluopinnoissa HAKEMINEN KORKEAKOULUUN Kuka voi hakea? Mikä on yhteishaku? Miten opiskelijat valitaan? Mistä tietoa? Opiskelijoiden kokemuksia valintakokeista mihin valmistumisen jälkeen? mitä ammattikorkeakoulussa voi opiskella? Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Luonnontieteiden ala (ICT) Luonnonvara- ja ympäristöala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Tekniikan ja liikenteen ala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Aikuiskoulutus Högskolan på Åland Poliisiammattikorkeakoulu Mitä yliopistossa voi opiskella? Eläinlääketieteellinen koulutusala Farmasian koulutusala Hammaslääketieteelli nen koulutusala Humanistinen koulutusala Kasvatustieteellinen koulutusala Kauppatieteellinen koulutusala Kuvataideala Liikuntatieteellinen Luonnontieteellinen koulutusala Lääketieteellinen koulutusala Maatalous-metsätieteellinen koulutusala Musiikin koulutusala Oikeustieteellinen koulutusala Psykologian koulutusala Sotilasalan koulutus Taideteollinen koulutusala Teatterin- ja tanssin koulutusala Teknillistieteellinen koulutusala Teologinen koulutusala Terveystieteiden koulutusala Yhteiskuntatieteellinen koulutusala Aikuiskoulutus liitteet Liite 1 Ammattikorkeakoulujen hakutoimistot Liite 2 Yliopistojen yhteystiedot koulutusaloittain Liite 3 Lisätietoa ulkomailla opiskelusta kiinnostuneille hakemisto

7 till läsaren Att studera vid högskola examen från högskola STUDERANDENS VARDAG Finansiering av studierna Studentbostäder Hälsovård avsedd för studerande Studentorganisationer INTERNATIONELLA STUDIER Studentutbyte Att ordna studieplats på egen hand Internationell praktik Bli internationell i hemlandet Tillgängliga studier inom högskolor ATT SÖKA TILL HÖGSKOLA Vem kan söka? Vad är gemensam ansökan? Hur antas studerande? Var får jag information? Studerandenas upplevelser av urvalsprovet Vad ska jag göra efter utexamineringen? vad kan man studera vid en yrkeshögskola? Det humanistiska och pedagogiska området Kultur Det naturvetenskapliga området (ICT) Naturbruk och miljöområdet Turism-, kosthålls- och ekonomibranschen Social-, hälso- och idrottsområdet Teknik och kommunikation Det samhälls-vetenskapliga, företagsekonomiska och administrativa området Vuxenutbildning Högskolan på Åland Polisyrkeshögskolan Vad kan man studera vid universitet? Veterinärmedicinska utbildningsområdet Farmaceutiska utbildningsområdet Odontologiska utbildningsområdet Humanistiska utbildningsområdet Pedagogiska utbildningsområdet Ekonomiska utbildningsområdet Utbildningsområdet för bildkonst Naturvetenskapliga utbildningsområdet Medicinska utbildningsområdet Agrikultur-forstvetenskapliga utbildningsområdet Utbildningsområdet för musik Juridiska utbildningsområdet Utbildningsområdet psykologi Konstindustriella utbildningsområdet Utbildningsområdet för teater och dans Teknisk-vetenskapliga utbildningsområdet Teologiska utbildningsområdet Hälsovetenskapliga utbildningsområdet Samhällsvetenskapliga utbildningsområdet Vuxenutbildning Bilagor Bilaga 1 Yrkeshögskolornas ansökningsbyråer Bilaga 2 Universitetens kontaktinformation enligt utbildningsområde Bilaga 3 Tilläggsinformation för personer intresserade av studier utomlands register Polytechnic studies in english Culture Natural sciences (ICT) Natural Resources Tourism, Catering and Domestic Services Social services, health and sports Techology, communication and transport Social Sciences, Business and Administration University studies in english index S I S Ä L T Ö / I N N E H Å L L 9

8 K O R K E A K O U L U O P I N N O T opiskelu korkeakoulussa Suomessa voi opiskella korkeakoulututkinnon joko ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa. Ammattikorkeakoulut suuntautuvat työelämään ja perustavat toimintansa sen vaatimuksiin. Yliopistoille puolestaan on ominaista tieteellinen tutkimus ja siihen perustuva opetus. Korkeakoulusta valmistuneet työskentelevät usein asiantuntijatehtävissä, joissa tarvitaan oman alan tietojen ja taitojen lisäksi suunnittelu- ja arviointitaitoja, luovuutta, sosiaalisia taitoja ja kykyä tehdä päätöksiä. Yksin ja yhdessä Opiskelu on luentojen kuuntelua, itsenäistä tiedonhankintaa ja opiskeltaviin aiheisiin perehtymistä, mutta usein myös ryhmätöitä. Ne voivat olla projekteja, joissa tietoa hankitaan ja prosessoidaan pitkän ajan kuluessa, tai harjoituksia, jotka perustuvat valmiina annettuun materiaaliin. Ryhmässä opiskelu vaatii aktiivista ja vastuullista otetta sekä yhteistyötaitoja. Näitä taitoja harjoitellaan myös tulevaa työelämää varten. Livenä ja verkossa Oppiminen tapahtuu vaihtelevissa ympäristöissä: opettajien johdolla luento- ja harjoitustunneilla, itsenäisesti opiskellen tai virtuaaliopinnoissa. Opiskelutavat ja -menetelmät voivat olla erilaisia ja vaihdella myös eri koulutusalojen välillä. Halutessasi voit lähteä ulkomaille opiskelemaan yhteistyökorkeakouluun tai harjoitteluun. Kansainvälisiä opintoja voi suorittaa myös kotimaassa. Opiskelijan polku Opiskelua korkeakoulussa voi kuvata polkuna. Vaikka tavoite onkin sama, kukin opiskelija seuraa omaa tietään. Matkan varrella on tehtävä päätöksiä: on valittava aiheet, joihin haluaa opinnoissaan suuntautua, tehtävä ratkaisu mahdollisista kansainvälisistä opinnoista, etsittävä sopiva harjoittelupaikka ja mietittävä kiinnostava opinnäytetyön aihe. Tätä urasuunnittelua ei tarvitse tehdä yksin, vaan opiskelijan tukena on joukko apuvoimia: opettajatutoreita, ylemmän vuosikurssin opiskelijatutoreita, opintotoimiston henkilöstöä, harjoittelun ohjaajia, opintoohjaajia jne. o p i s k e l u k o r k e a k o u l u s s a Alan valinta Koulutusohjelman valinta ja haku POLKU OPISKELIJAN Perusopinnot Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Ammatti-/ aineopinnot Vapaasti valittavat/ sivuaineopinnot Kansainväliset opinnot 12

9 Vapautta ja vastuuta Korkeakouluopiskelulle on tyypillistä vapaus suunnitella ja ohjata omaa opiskeluaan. Opiskelijana vastaat pitkälle omaan opiskeluusi liittyvistä valinnoista ja opintojesi etenemisestä. Hyvä työväline oman koulutusohjelman hahmottamiseen ja opintojen suunnitteluun on henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, HOPS. Sen avulla voi tehdä valinnat suoritettavista opinnoista, pohtia omaa osaamista ja kehittymistarpeita sekä miettiä tulevia työtehtäviä. HOPS muuttuu ja tarkentuu sitä mukaa, kuin opiskelijan tiedot ja taidot karttuvat. Tutustu seuraavilla sivuilla korkeakouluopiskelijoiden kokemuksiin. Sopisiko minulle ammattikorkeakoulu vai yliopisto? Opiskelu yliopistossa on teoriapainotteista ja itsenäistä verrattuna ammattikorkeakouluun. Ammattikorkeakouluopiskelu on koulumaisempaa ja käytännönläheisempää. Lisäksi ammattikorkeakouluopiskelijat ovat enemmän yhteydessä työelämään jo opintojen aikana muun muassa opinnäytetöiden ja harjoittelujaksojen merkeissä. Omien urasuunnitelmien lisäksi opiskelupaikkaa miettiessä kannattaa ottaa huomioon itselle sopiva opiskelutyyli. Suunnitelmien teossa sinua auttavat työ- elinkeinotoimiston ammatinvalintapsykologit sekä koulutusneuvojat. Lisätietoja saat osoitteesta Sieltä löytyy myös AVO-ohjelma, jonka avulla voit arvioida kiinnostuksiasi ja löytää niihin sopivia ammatti- ja koulutusvaihtoehtoja. Katso sivulta 22 Mikon ja sivulta 39 Samun kokemuksia yliopisto- ja ammatti korkeakouluopiskelun eroista. Työelämä Jatko-opinnot Syventävät opinnot Harjoittelu Opinnäytetyö Valmistuminen Ammatillinen kehittyminen Urasuunnittelu o p i s k e l u k o r k e a k o u l u s s a 13

10 ulussa opiskelu korkeakoulussa opiskelu korkeak Fuksivuosi: uuden oppimista ja hauskanpitoa Jarmo Leppäniemi on 21-vuotias materiaalitekniikan opiskelija. Fuksivuosi oli opiskeluntäyteinen, mutta mukaan mahtui myös hauskoja tapahtumia uusien opiskelukavereiden kanssa. Apua opintojen alkuun Jarmon opinnot ovat lähteneet hyvin käyntiin ja ovat myös pitkälti vastanneet odotuksia. Kaikki kurssit on menneet läpi ja iso osa vielä hyvillä arvosanoilla Jarmo iloitsee. Ainoastaan varusmiespalvelus ekan vuoden keväällä hiukan sotki kurssien järjestystä. Vaikka Jarmo pyrkii ja usein onnistuukin itse selvittämään opintoihin liittyviä asioita, toteaa hän tutorien avusta olleen ensimmäisillä viikoilla paljon iloa. Itsenäistä opiskeluun orientoitumista helpotti opinto-oppaiden ohella materiaalitekniikan opiskelijoille jaettu muistitikku. Tikku sisälsi tärkeää informaatiota ja mallilukujärjestykset ensimmäisille periodeille. Lisäksi apua saa tarvittaessa opintokansliasta tai vanhemmilta opiskelijoilta. o p i s k e l u k o r k e a k o u l u s s a Monimuotoista opiskelua Materiaalitekniikan opinnot koostuvat luennoista, laskuharjoituksista sekä laboratoriotöistä. Opiskelijat voivat itse vaikuttaa valittavien kurssien määrään sekä siihen, milloin suorittaa mitäkin kursseja. Vapaavalintaisten kurssien vähyys opintojen alkuvaiheessa on kuitenkin yllättänyt Jarmon. Luennot eivät ole pakollisia, sen sijaan laskuharjoituksia Jarmo pitää tärkeinä. Joillakin kursseilla pääsee tekemään myös laboratoriotöitä tai ryhmä- ja paritöitä. Tähän mennessä vaikeinta opinnoissa on Jarmon mielestä ollut fysiikan kurssin laboratoriotöiden työselostusten kirjoittaminen. Kurssi oli ensimmäinen, jossa vaadittiin tieteellistä raportointia eli pitkää, yksityiskohtaista ja asiapitoista tekstiä. Mukavia ovat sen sijaan olleet matematiikan laskuharjoitukset sekä englannin puhekurssin kannustava ryhmätyöhenki. Materiaalitekniikan koulutusohjelmassa pääainevalintoja on vain kaksi, mutta sivuaineissa valinnanvaraa on runsaasti. Jarmo on harkinnut sivuaineeksi mielenkiintoiselta vaikuttavaa prosessiteollisuuden ympäristötekniikkaa. Harjoitteluun Jarmo haluaisi päästä terästehtaalle. Haastattelun teema: opiskelijaelämää fuksin silmin Nimi ja ikä: Jarmo Leppäniemi, 21v. Mitä opiskelet? materiaalitekniikan opiskelija Miksi valinnut alan? vaikutti mielenkiintoiselta ja monipuoliselta alalta Parasta opiskelussa: kiltatoiminta Kehitettävää opiskelussa: yhteistyö osastojen välillä Asuminen opiskeluaikana: aluksi vanhempien luona, nykyään opiskelija-asunnossa Opintojen rahoitus: opintotuki, säästöt, tulevaisuudessa myös kesätyöt Tulevaisuus: tuotekehittelyä tai tutkimusta teollisuudelle Opiskelijatapahtumissa kannattaa olla mukana Teekkarit ovat kuuluisia varsin monipuolisesta juhlimiskulttuuristaan. Erilaisia tapahtumia olikin opintojen alussa niin paljon, ettei Jarmo jaksanut käydä kaikissa, vaikka ne hauskoja olivatkin. Jarmon oma kilta on pieni, porukka näin ollen tiivis ja yhteishenki hyvä. Eniten olen pitänyt killan järjestämistä sitseistä, joihin uudet opiskelijat tulevat varmasti törmäämään. Juomista, syömistä ja laulamista hyvässä seurassa puku päällä, hienoja kokemuksia. Jarmo suositteleekin lämpimästi osallistumaan fuksivuoden alun tapahtumiin, sillä siellä oppii tuntemaan fuksitoverit ja oman killan sekä saa uusia kavereita. Muutenkin kaikenlaisissa tapahtumissa kannattaa käydä, muttei silti unohtaa itse opiskelua, sillä eivät ne opintopisteet itsestään kerry, Jarmo kiteyttää. 14

11 oulussa opiskelu korkeakoulussa opiskelu korke Haastattelun teema: perheellinen opiskelija Nimi: Päivi Lappalainen, 30 v. Koulutus: hotelli-, ravintola- ja suurtalousalan perustutkinto, ruokapalvelujen perustutkinto, kokin ammattitutkinto Nykyiset opinnot: palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelma ammattikorkeakoulussa Miksi valinnut alan: luontainen jatkumo vahvalle ravintola-alan koulutuspohjalle Parasta opiskelussa: valinnanvapaus ja mahdollisuus rakentaa omannäköinen opintopolku Kehitettävää opiskelussa: tiedonkulku ja kontaktiopetuksen lisääminen Asuminen opiskeluaikana: omistusasunto Opintojen rahoitus: opintoraha, opintolaina Tulevaisuus: ajasta ja paikasta riippumatonta, projektiluontoista hanketoimintaa ja ihmisten kanssa olemista Opiskelun ja äitiyden yhdistäminen Päivi on 30-vuotias restonomiopiskelija ja 9-vuotiaan Jesse-pojan äiti. Kuluttajapuolen asiantuntijatehtäviin suuntautuvan opiskelun ja perheen yhdistäminen on onnistunut todella hyvin myös koulusta on joustettu tarpeen vaatiessa. Taustalla useita ravintola-alan tutkintoja Suoritettuaan peruskoulun jälkeen kolmivuotisen ravintola-alan ammattikoulun Päivi suuntasi työelämään. Kokin ammatin lisäksi hän ehti kokeilla kaikenlaista muutakin, mutta kokee palanneensa juurilleen aloitettuaan palvelualojen korkeakouluopinnot. Päivi on suuntautunut kuluttajapuolen asiantuntijatehtäviin. Tulevaisuudessa hän haluaisi työskennellä erilaisissa kehittämishankkeissa esimerkiksi projektipäällikkönä. Lisäksi Päiviä kiinnostaisi tehdä asiakaskäyttäytymistutkimusta. Korkeakoulussa miellyttää valinnanvapaus ja mahdollisuus oman näköiseen opintokokonaisuuteen: Kyllä mahdollisuuksia on, kun niihin ymmärtää tarttua. Päivi on nauttinut opiskelusta, mutta joutunut kiirehtimään valmistumistaan taloudellisista syistä. Hän on pyhittänyt kesät opiskelulle uuden talon maalaamisen ohella ja suorittanut kursseja etäopintoina. Päivillä on riittänyt kiinnostusta olla mukana myös ylimääräisissä projekteissa. Lisäksi ikä on vaikuttanut siihen, että Päivin opiskeluelämä on ollut tunnollista opiskelua juhlimisen sijaan. En vain enää näe itseäni tuolla haalareissa heilumassa, Päivi hymyilee. Äiti ja poika koulun penkillä Päivi aloitti opiskelun ammattikorkeakoulussa samaan aikaan, kun hänen poikansa meni ensimmäiselle luokalle. Jessen mielestä oli ihan kauhean hauskaa, kun äitikin oli ekaluokkalainen. He ovat motivoineet ja auttaneet toinen toistaan koulutehtävissä. Päivin poika lukee mm. sujuvasti englantia ja espanjaa ja on auttanut äitiä kielissä. Päivin mielestä perhe jämäköittää opiskeluja huomattavasti ja on lisännyt motivaatiota opintojen suorittamiseen. Toki vastuuta on paljon, mutta se antaa kuitenkin niin paljon sitä hyvää ja kaunista. Perheeltä saamansa tuen voimin Päivi on ehtinyt hoitaa kodin, perheen ja opiskelun vaivattomasti. Avomies kuulustelee tentteihin ja kivenheiton päässä asuvat vanhemmat hoitavat tarvittaessa Jesseä. Päivi toteaa, ettei lasten vanhempien kannata pelätä opiskelun aloittamista: myös koulusta joustetaan tarvittaessa. Opiskeluun on järjestynyt aikaa Jessen ollessa koulussa sekä iltaisin pojan nukkumaanmenon jälkeen. Kyllä mä luulen, että mulla on ollut enemmän aikaa olla nyt Jessen kanssa, kuin jos olisin töissä. 15 o p i s k e l u k o r k e a k o u l u s s a

12 ulussa opiskelu korkeakoulussa opiskelu korkeak HARJOITTELUT OSANA OPINTOJA Maiju Virta on 22-vuotias kätilöopiskelija, jonka mielestä harjoittelut ovat parasta opinnoissa. Suurimmat onnistumisen tunteet Maiju kokee nimenomaan käytännön työssä. Maiju kiinnostui kätilön työstä jo pienenä, kun näki kätilön hoitavan kotona pienempiä sisaruksia. Synnytysbarbi olikin Maijun ehdoton ykköslelu. Pitkään hän kuitenkin luuli pyrkivänsä opettajaksi, kunnes veli ilmoitti keksineensä hyvän ammatin siskolleen. Siitä lähtien Maiju alkoi kypsytellä ajatusta kätilön ammatista ja lopulta haki koulutukseen heti lukion jälkeen. Opiskelussa korostuu käytännön osaaminen Kätilöopintojen alku oli yhteinen terveydenja sairaanhoitajaopiskelijoiden kanssa. Kätilöt saavat myös sairaanhoitajan pätevyyden. Opinnot jakautuvat yleensä teoria-, tenttija harjoittelujaksoihin. Esimerkiksi keväällä Maijulla oli ensin kolme viikkoa teoriaa, jolloin kaikki päivät kuluivat koululla. Sitten oli viiden viikon neuvolaharjoittelu, jonka jälkeen kolmen viikon tenttijakso sekä kaksi seminaarityön palautusta. Ennen kesälomalle siirtymistä oli luvassa vielä viiden viikon harjoittelu naistentautien osastolla, mihin sisältyi myös työskentelyä naistentautien poliklinikalla. nytystä, tehdä vähintään sata raskauteen liittyvää tutkimusta ja osallistua vähintään sadan lapsivuoteisen naisen ja terveen vastasyntyneen seurantaan ja hoitoon. Koulu auttaa harjoittelupaikan hankkimisessa, tai sen voi hankkia itse. Nykyään harjoittelupaikat varataan Jobstep-palvelun kautta. Paikkoja on tarjolla esimerkiksi lapsivuodeosastolla, neuvolassa, vastasyntyneiden tehoosastolla ja synnytyssalissa. Opintoihin kuuluvista harjoitteluista ei makseta palkkaa, joten niiden aikana täytyy elää opintotuella. Työkokemusta voi kartuttaa myös palkallisilla sairaanhoitajan sijaisuuksilla, joita Maiju onkin tehnyt kesätyönä. Sijaisuudenkin voi saada hyväksytettyä harjoitteluksi. Kätilön työssä tarvitaan herkkyyttä ja vastuuntuntoa Maijun mielestä kätilön ammatissa vaaditaan herkkyyttä, jotta pystyy ymmärtämään äidin tunteita. Lisäksi hän korostaa rohkeuden, vahvan tahdon ja kärsivällisyyden merkitystä kätilön työssä. Tulevaisuudessa Maijua kiinnostavat myös gynekologian opinnot lääketieteellisessä. Seuraavat kymmenen vuotta Maiju aikoo kuitenkin tehdä työtä, josta hän pitää paljon: Kätilön ammatti on vaan niin ihana: pääsee aina uudestaan hämmästelemään syntymän ihmettä. Maiju Virta vajaan viikon ikäisen veljenpoikansa Aaro Aukustin kanssa. o p i s k e l u k o r k e a k o u l u s s a Teoriaopinnot ovat suurelta osin luentoopetusta. Lisäksi harjoitellaan opittavia asioita käytännössä nukkien kanssa sekä toisia apuna käyttäen. Teoriajaksot ovat tiiviitä, ja niiden aikana täytyy omaksua paljon tietoa, jota harjoitteluissa tarvitsee. Harjoittelut ovat olleet osa opintoja alusta alkaen, ja ne muodostavat merkittävän osan kätilöopinnoista. Harjoittelut ovat rankkoja, sillä opiskelijana niissä pitää olla koko ajan valmis oppimaan uutta sekä soveltamaan jo opittua teoriatietoa käytännön työhön. Erityisesti kätilötyöhön liittyvät harjoittelut naistentautien poliklinikalla ja neuvolassa ovat olleet Maijulle mieleisiä. Kätilötyön harjoitteluja varten on EU-direktiiveissä määrälliset tavoitteet. Opiskelijan tulee muun muassa hoitaa itse vähintään 40 syn- Haastattelun teema: Harjoittelu Nimi: Maiju Virta, 22 v. Opinnot: kätilöopiskelija, hoitotyö Miksi valinnut alan: kiinnostui kätilön työstä jo pienenä Parasta opiskelussa: harjoittelut Kehitettävää opiskelussa: kohtaamistilanteisiin valmentaminen, valinnaisuuden lisääminen lukujärjestyksiin Asuminen opiskeluaikana: yksityisen kautta vuokralla Opintojen rahoitus: opintotuki, työt lomien aikana Työ: kesätyössä vastasyntyneiden teho-osastolla Tulevaisuus: kätilön työt, myös gynekologianopinnot lääketieteellisessä kiinnostavat 16

13 oulussa opiskelu korkeakoulussa opiskelu korke Haastattelun teema: suomenkielisenä ruotsinkielisessä koulutuksessa Nimi: Kaisa Koivisto, 21 v. Opinnot: utbildningsprogrammet för medborgaraktivitet och ungdomsarbete, samhällspedagog (YH) Miksi valinnut alan: pitkään halunnut työskennellä lasten ja nuorten parissa Parasta opiskelussa: laaja ala sisältää paljon kiehtovia aiheita, ja sosiaalipainotteisuuden ja ihmisläheisyyden ansiosta oppii myös uutta itsestään Kehitettävää opiskelussa: opetusmateriaaleissa voisi olla avainsanat käännettynä, sanaston tuntemuksesta olisi hyötyä sekä suomenettä ruotsinkielisille Asuminen opiskeluaikana: vanhempien luona Opintojen rahoitus: vanhemmat, opintotuki Tulevaisuus: ennalta ehkäisevä nuorisotyö, osallistuminen alan projekteihin, myös lastensuojeluasiat sekä leikki- ja kuvataideterapia kiinnostavat KAKSI KÄRPÄSTÄ YHDELLÄ ISKULLA: AMMATTI JA KIELITAITO Rohkeasti vain! Itse totuin ruotsin kieleen nopeasti, kehottaa Kaisa, jonka koulutusvalintoihin ei niinkään vaikuttanut kieli kuin kiinnostus alaan ja oppilaitoksen sijainti. Kaisa on aina ollut kiinnostunut kielistä ja pitänyt niiden osaamista hyödyllisenä. Lukion hän kävi englanniksi, joten opiskelun jatkaminen vieraalla kielellä tuntui luonnolliselta vaihtoehdolta. Ruotsinkielinen koulutus löytyi sattumalta netistä ja sijaitsi sopivasti kotipaikkakunnalla. Parin ensimmäisen kuukauden opiskelun jälkeen oli selvää, ettei muiden vaihtoehtojen perään kannattaisi haikailla, vaan yhteisöpedagogin ammatti vastasi juuri Kaisan toiveita, ja ruotsikin oli lähtenyt sujumaan. Nykyisin pystyn keskustelemaan ruotsiksi ilman, että minun täytyy ensin muotoilla lauseet mielessäni, en pelkää kielioppivirheitä ja alan jo pikku hiljaa ymmärtää Pohjanmaan murteella puhuvaa luokkatoveriani, jota edes toiset ruotsinkieliset eivät aina ymmärrä. Ympäristö rohkaisee puhumaan Ruotsinkieliset opiskelukaverit ovat tuntuneet arvostavan suuresti puhumisen yrittämistä, ja etenkin kaksikielisten luokkatovereiden kommentit ovat auttaneet pärjäämään ruotsiksi. Myös opettajat ovat olleet kannustavia ja ymmärtäväisiä, ja koulun henkilökunta on tehnyt olon tervetulleeksi. Kaisa tottui nopeasti kuuntelemaan ruotsia ja ymmärtämään kuulemaansa, ja kirjoittaminenkin alkoi sujua kuin automaattisesti. Yhteisöpedagogin opintojen aihepiirit tarjoavat kuitenkin paljon mahdollisuuksia liittää myös ryhmätöitä ja -keskusteluja tavallisiin luentoihin. Aluksi oli turhauttavaa, kun omat puhetaidot eivät tuntuneet riittävän keskusteluihin osallistumiseen. Toiseen vuoteen mennessä puhuminenkin on alkanut tuntua luonnolliselta. Suun avaamista ei kannata arastella, sillä kielen puhumista oppii vain harjoittelemalla. Ja harjoittelu kannattaa aloittaa heti, sillä jos ensimmäisen vuoden puhuu vain suomea, on vaikea vaihtaa kieltä seuraavanakaan vuonna. Tavoitteena ennalta ehkäisevä työ lasten ja nuorten parissa Lukion jälkeen Kaisa piti ykkösvaihtoehtona lastentarhaopettajan koulutusta, mutta kansalaistoiminnan ja nuorisotyön opiskelu tarjoaa hänen mielestään tulevassa työssä enemmän vapautta ja vaihtelevuutta. Yhteisöpedagogi tekee ennalta ehkäisevää työtä, joka yleensä liittyy vapaa-ajan aktiviteetteihin. Tehtävänä on edistää ja tukea ihmisten hyvinvointia ja osallistumista. Ensimmäisen vuoden työharjoittelujakson myötä Kaisa on päässyt tekemään silloin tällöin sijaisuuksia lastenkodissa. Pedagogi tietää, että kaikki oppivat omalla tavallaan ja eri ihmisille sopivat eri menetelmät, ja siksi meidänkin opetus tapahtuu yleensä tosi monipuolisesti, Kaisa selventää. Perusluentojen lisäksi on ryhmässä työskentelyä ja käytännön projekteja, kuten elävä kirjasto, kestävä kehitys -suunnistus koululaisille ja vapaa-ajan ohjelmaa maahanmuuttajille. o p i s k e l u k o r k e a k o u l u s s a 17

14 K O R K E A K O U L U O P I N N O T TUTKINTO KORKEAKOULUSTA Suomalaisten korkeakoulututkintojen rakentuminen YLIOPISTOT Tohtorin ja lisensiaatin tutkinnot YLEMMÄT KORKEAKOULU- TUTKINNOT ALEMMAT KORKEAKOULU- TUTKINNOT AMMATTIKORKEAKOULUT YLEMMÄT AMMATTIKORKEA- KOULUTUTKINNOT AMMATTIKORKEAKOULU- TUTKINNOT LUKIOT AMMATILLISET OPPILAITOKSET LUKIOKOULUTUS / YO-TUTKINTO AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS / AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT T U T K I N T O K O R K E A K O U L U S T A Ammattikorkeakoulut ja yliopistot ovat rinnakkaisia Suomen korkeakoulujärjestelmässä. Tutkintorakenne on kaksiportainen: Ensimmäisellä tasolla ovat ammattikorkeakoulututkinnot ja yliopistojen alemmat korkeakoulututkinnot. Toisella tasolla suoritetaan ylempi amk-tutkinto tai ylempi korkeakoulututkinto. Rakenne on sama kuin muualla Euroopassa. Ammattikorkeakoulussa suoritetaan ammatillisiin asiantuntijatehtäviin ja niiden kehittämiseen valmentava korkeakoulututkinto. Opintojen tavoitteissa korostuvat työ- ja elinkeinoelämän vaatimukset. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon voi suorittaa vasta, kun on hankkinut työkokemusta korkeakoulututkinnon jälkeen. Yliopistossa suoritettavat perus- ja jatkotutkinnot kehittävät opiskelijoiden tieteellistä ajattelua ja valmiutta tiedon arviointiin sekä uuden tiedon tuottamiseen. Yliopistoissa joillakin aloilla suoritetaan suoraan ylempi korkeakoulututkinto, kuten lääketieteessä. Ylemmän korkeakoulututkinnon jälkeen voi jatkaa opintojaan lisensiaatin tai tohtorin tutkintoon. Tohtorin tutkinto pätevöittää ennen kaikkea tutkijan tehtäviin, ja sen tärkein osa on väitöskirjan laatiminen. Silloin kun julkisen viran tai tehtävän vaatimuksena on korkeakoulututkinto, tämä vaatimus täyttyy, jos hakija on suorittanut 1) ammattikorkeakoulututkinnon, 2) alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon, 3) lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon tai 4) Maanpuolustuskorkeakoulussa upseerin tutkinnon. Korkeakoulututkintojen laajuutta mitataan opintopisteillä (op). Lukuvuoden työmäärän on laskettu olevan keskimäärin tuntia, mikä vastaa 60 opintopistettä. Työmäärä tarkoittaa aikaa, jonka kuluessa oppijan keskimäärin odotetaan saavuttavan vaaditut oppimistulokset. Lue sivulta 22 Mikon haastattelu. Hän opiskelee tutkintoa sekä ammattikorkeakoulussa että yliopistossa. 18

15 Esimerkki AMK-opintojen rakenteesta Ammattikorkeakoulututkintojen laajuus on yleensä 210 tai 240 opintopistettä. Eräät koulutusohjelmat ovat kuitenkin 270 opintopisteen laajuisia. Koulutus kestää kokopäiväopintoina 3,5 4,5 vuotta. OPINTOJEN RAKENNE 210 op Harjoittelu 30 op Mikä on koulutusohjelma? Ammattikorkeakoulututkintoon johtavat opinnot järjestetään koulutusohjelmina, joissa voi olla suuntautumisvaihtoehtoja. Koulutusohjelmat ovat opintokokonaisuuksia, jotka suuntautuvat johonkin työelämän tehtäväalueeseen ja sen kehittämiseen. Teoriaopintoja tukee vahva yhteys käytännön työelämään mm. ohjatussa harjoittelussa, työelämälle tehtävissä kehittämistehtävissä, projekteissa ja opinnäytetöissä. Mikä on tutkintonimike? Tutkintonimike määräytyy opiskelijan koulutusohjelman mukaisesti, esimerkiksi luonnonvara-alan ammattikorkeakoulututkinnon maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmassa suorittanut saa nimikkeekseen agrologi (AMK). Perusopinnot 60 op Opinnäytetyö 15 op Ammattiopinnot 90 op Vapaasti valittavat opinnot 15 op Ammattikorkeakoulujen koulutusalat humanistinen ja kasvatusala kulttuuriala luonnontieteiden ala luonnonvara- ja ympäristöala matkailu-, ravitsemis- ja talousala sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala tekniikan ja liikenteen ala yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Perusopinnoissa luodaan pohja koulutusalan opinnoille ja ammatilliseen erikoistumiseen. Kullakin koulutusalalla suoritettavat tutkinnot ja koulutusohjelmat kuvataan tämän oppaan luvussa Mitä ammattikorkeakoulussa voi opiskella? Useita koulutusohjelmia on tarjolla kolmella kielellä: suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Ammattiopinnoissa opiskelija valitsee osa-alueen, jolla hän hankkii asiantuntijuuden. Vapaasti valittavia opintoja voi suorittaa omassa ammattikorkeakoulussa tai muissa koti- tai ulkomaisissa oppilaitoksissa. Opintojen on oltava korkeakoulutasoisia. Työharjoittelun aikana opiskelija perehtyy oman ammattialansa tehtäviin todellisessa työympäristössä. Ammattikorkeakoulu ohjaa työharjoittelua, joka voi jakaantua ajallisesti useaan osaan. Harjoittelun voi suorittaa myös ulkomailla. Opinnäytetyössä opiskelija syventää osaamistaan erikoistumisalueellaan ja osoittaa kykenevänsä soveltamaan hankkimiaan tietoja ja taitoja työssä. Valtaosa opinnäytetöistä tehdään hankkeina yhteistyössä työelämän kanssa. T U T K I N T O K O R K E A K O U L U S T A 19

16 K O R K E A K O U L U O P I N N O T Esimerkki yliopisto-opintojen rakenteesta Yliopistossa suoritetaan kandidaatin ja maisterin tutkintoja. Kandidaatin tutkinto on alempi korkeakoulututkinto. Se on laajuudeltaan yleensä 180 opintopistettä, ja sen tavoitteellinen suoritusaika on kolme vuotta. Maisterin tutkinto eli ylempi korkeakoulututkinto on yleensä 120 opintopisteen laajuinen, mikä vastaa kahden vuoden opiskelua alemman korkeakoulututkinnon jälkeen. Opintojen laajuus vaihtelee koulutusaloittain, esimerkiksi kuvataiteen kandidaatin tutkinto on 210 opintopistettä. OPINTOJEN RAKENNE 300 op (kandidaatin+maisterin tutkinto) Yliopistossa opiskellaan pääainetta (esim. biotekniikka, englannin kieli) tai koulutusohjelmaa (esim. sähkötekniikan koulutusohjelma, dramaturgian koulutusohjelma). Koulutusohjelmat ovat monitieteisiä opintokokonaisuuksia, joiden puitteissa opiskelijat valitsevat opiskelemansa aineet. Pääaineen lisäksi valitaan sivuaineita, joita voi ottaa myös muista yliopistoista. Muut opinnot Ylemmässä korkeakoulututkinnossa syvennetään pääaineen opintoja ja tehdään pro gradu-tutkielma. Lisäksi suoritetaan muita opintoja. Pääaineopinnot Pääaineella tarkoitetaan oppiainetta, jossa opiskelija suorittaa alemmassa korkeakoulututkinnossa yleensä vähintään aineopinnot sekä kandidaatintutkielman ja ylemmässä korkeakoulututkinnossa syventävät opinnot ja pro gradu -tutkielman. Opinnot on pääosin jäsennelty perus- ja aineopinnoiksi ja syventäviksi opinnoiksi, joissa perehdytään koulutusalan tai oppiaineen sisältöön, sen keskeisiin käsitteisiin, teorioihin ja tutkimusmenetelmiin. Sivuaineopinnot Sivuaineopinnoissa suoritetaan yleensä jonkin oppiaineen perusja aineopintotasoisia opintoja. Useimmiten opintoihin tulee sisältyä tietty määrä joko pakollisia tai vapaavalintaisia sivuaineita. Sivuaineita voi opiskella omassa tai muissa tiedekunnissa tai toisissa yliopistoissa. Kieli- ja viestintäopinnot Kaikkiin tutkintoihin sisältyy äidinkielen, toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen opintoja. Vieraiden kielten opinnoissa painotetaan oman alan kielitaitoa. Kieli- ja viestintäopinnot voivat olla osa perus- tai yleisopintoja. Sivuaineopinnot Opinnäytetyö Kieli- ja viestintäopinnot Muut opinnot Muita opintoja tarvitaan, jos tutkintoon vaadittavat opintopisteet eivät tule täyteen pääaineen perus- ja aineopintojen, sivuaineiden ja tiedekunnan yhteisten opintojen opintopistemääristä. T U T K I N T O K O R K E A K O U L U S T A Pääaineopinnot Alempi korkeakoulututkinto koostuu pääaineen ja yhden tai useamman sivuaineen opinnoista, kieliopinnoista sekä mahdollisista vapaasti valittavista opinnoista. Kaikkiin tutkintoihin kuuluu tieto- ja viestintätekniikan opintoja, kieliopintoja sekä työelämään orientoivia opintoja. Lisäksi tehdään opinnäytetyö. Tutkinto antaa perustan maisterin tutkinnon suorittamiselle. Opinnäytetyö Alempaan korkeakoulututkintoon sisältyy vähintään kuuden ja enintään 10 opintopisteen laajuinen kandidaatintutkielma. Ylempään tutkintoon sisältyy vähintään 20 ja enintään 40 opintopisteen laajuinen pro gradu- tutkielma. Tutkielman tarkoitus on osoittaa alan tutkimusmenetelmien, lähteiden käytön ja tieteellisen tai taiteellisen esitystavan hallintaa. Harjoittelu Yliopistotutkintoihin voi sisältyä pakollinen tai valinnainen harjoittelu. Pakollista harjoittelu on mm. psykologian ja farmasian alan sekä lääketieteellisten alojen koulutuksessa. Harjoittelun laajuus vaihtelee. 20

17 Yliopistojen koulutusalat: eläinlääketieteellinen farmasian ala hammaslääketieteellinen humanistinen kasvatustieteellinen kauppatieteellinen kuvataideala liikuntatieteellinen luonnontieteellinen lääketieteellinen maatalous-metsätieteellinen musiikin ala oikeustieteellinen psykologian ala sotilasala taideteollinen teatteri- ja tanssiala teknillistieteellinen teologinen terveystieteiden ala yhteiskuntatieteellinen Tulevaisuudessa myös yliopistojen koulutustiedotuksessa siirrytään samaan koulutusalaluokitukseen kuin ammattikorkeakouluissa. Kullakin koulutusalalla suoritettavat tutkinnot, pääaineiden hakukohteet ja koulutusohjelmat kuvataan tämän oppaan luvussa Mitä yliopistossa voi opiskella? T U T K I N T O K O R K E A K O U L U S T A 21

18 ulusta tutkinto korkeakoulusta tutkinto korkea Kaksi tutkintoa valttina työelämässä Mikon toiveena on yhdistää folkloristiikan yliopistotutkinto ja käytännönläheisempi ammattikorkeakoulun media-alan tutkinto mielekkääksi kokonaisuudeksi. Opinnot hän on valinnut oman harrastuneisuutensa pohjalta, mutta uskoo kulttuurin ja median olevan toimiva yhdistelmä myös työelämässä. Haastattelun teema: kaksi tutkintoa yliopisto- ja ammattikorkeakouluopintojen erot Nimi: Mikko Kamula, 26v Opinnot: folkloristiikka (yliopisto), viestintä (amk) T U T K I N T O K O R K E A K O U L U S T A 22 Viestinnän moniosaajaksi Mikko aloitti opintonsa yliopistossa folkloristiikan alalla. Sivuaineiksi hän on valinnut mm. kansatieteen, arkeologian ja historian. Pian hän huomasi kaipaavansa opintoihinsa enemmän käytännön puolta ja haki opiskelemaan viestintää ammattikorkeakouluun. Ammattikorkeakoulututkinto keskittyy audio visuaalisen sisällön tuottamiseen ja käsikirjoittamiseen. Mikon mielestä on antoisaa opiskella aloja, joita hän on jo pitkään harrastanut. Opintojen eroista Yliopisto-opiskeluun tottuneelta opiskelu ammattikorkeakoulussa vaati aluksi hieman sopeutumista. Mikko arvelee, että sopeutuminen ammattikorkeakoulusta yliopistoon olisi ollut helpompaa. Ammattikorkeakouluopiskelu on luokkamaisempaa ja selkeästi työelämälähtöisempää, yliopistossa taas on aika paljon kirjatenttejä ja luentoja. Opiskelu yliopistossa on vapaampaa, mutta Mikko kaipaisi enemmän lähiopetusta ja käytäntöä. Yliopistossa on tarvittaessa ollut myös helpompi hidastaa opiskelutahtia. Ammattikorkeakoulussa opiskelu on paljon valvotumpaa, mikä luo tietynlaista järjestelmällisyyttä opiskeluun. Toisaalta ammattikorkeakoulussa ei ole ainejärjestötoimintaeikä harrastusmahdollisuuksia yhtä paljon kuin yliopistossa. Täällä ammattikorkeakoulussa ei ole mitään erillisiä linjoja vaan pyritään oppimaan laajasti koko median kenttä. Itselleni on sopinut tämä koulutusmalli, koska minua kiinnostaa vähän kaikki tällä alalla. Korkeakoulusta saadun perusopetuksen pohjalta voi edelleen kasvattaa omaa asiantuntijuuttaan kiinnostustensa mukaan. Mikko rohkaisee, että lähes jokaisen on mahdollista sopeutua sekä ammattikorkeakoulu- että yliopistoopiskeluun. Täytyy vaan jaksaa uskoa itseensä Mikko uskoo, että tutkinnot tukevat toisiaan, eikä kahdesta tutkinnosta varmasti haittaakaan ole maassa, jossa tutkintoja pidetään hyvin korkeassa arvossa. On tärkeää tiedostaa alalla vallitseva kova kilpailu, ja on tehtävä kovasti töitä päästäkseen näyttämään omat kykynsä: Mulla on haave, että kirjoittaisin kirjan suomalaisesta mytologiasta. Tunnen sitä aika hyvin, kun olen folkloristiikkaa lukenut paljon. Jos siitä tulisi menestynyt teos, sen pohjalta voisi tehdä vaikka elokuvan. Tässä maassa nää on tosi suuria haaveita, mutta pitäähän niitä olla kuitenkin. Miksi valinnut alat: videoiden, televisio-ohjelmien ja elokuvien tekeminen sekä suomalainen kansanperinne on kiinnostanut Parasta opiskelussa: oma oppiala on myös harrastus, opiskelijaelämä Kehitettävää opiskelussa: Ammattikorkeakoulussa pitäisi voida erikoistua enemmän median osa-alueisiin, yliopistossa tarvittaisiin kontaktiopetusta kirjatenttien sijaan Asuminen opiskeluaikana: yksiössä opiskelija-asunnossa ja vuokra-asunnoissa Opintojen rahoitus: opintotuki, työt opiskelujen ohessa; myös oman alan töitä Tulevaisuus: molempien tutkintojen hyödyntäminen työssä, haaveena kirjan kirjoittaminen suomalaisesta mytologiasta

19 K O R K E A K O U L U O P I N N O T opiskelijan arki Opintojen rahoitus Opiskelu korkeakoulussa on opiskelijalle maksutonta. Päätoiminen opiskelija on oikeutettu opintotukeen ja Kelan maksamaan ateriatukeen. Korkeakouluopiskelijana saat alennuksen aterian hinnasta ravintoloissa, jotka ovat Kelan ateriatuen piirissä. Opintotuki Mitä se on? Opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä ja opintolainan valtiontakauksesta. Tuen määrään vaikuttaa opiskelijan ikä, siviilisääty, asumismuoto sekä omat ja joissain tapauksissa vanhempien tai puolison tulot. Saadaksesi opintotukea sinun on edistyttävä opinnoissasi. Opintoraha on valtion rahoittama tuki, joka maksetaan opiskelijalle kuukausittain. Se on veronalaista tuloa. Asumislisää voi saada opiskelija, joka asuu vuokralla tai asumisoikeusasunnossa. Asumislisää ei myönnetä, jos opiskelija asuu vanhempansa kanssa, oman tai puolisonsa lapsen kanssa (eräin poikkeuksin) taikka omistamassaan tai puolisonsa omistamassa asunnossa. Asumislisän kuukausimäärä on 80 prosenttia vuokrasta, mutta kuitenkin korkeintaan 201,60 euroa. Opintolainan ehdoista tulee sopia itse valitsemansa pankin kanssa. Valtio takaa lainan. Opintolainasta voi saada vähennyksen verotuksessa, jos suorittaa korkeakoulututkinnon määräajassa. Tarkempaa tietoa opintotuesta, sen hakemisesta ja myöntämisestä on Kelan opintotukiesitteessä ja Internet-palvelussa Kuinka pitkäksi aikaa opintotukea voi saada? Tukiaika riippuu tutkinnosta ja sen laajuudesta, esimerkiksi: - ammattikorkeakoulututkinto, 210 opintopistettä, tukea enintään 42 kuukautta - ammattikorkeakoulututkinto, 240 opintopistettä, tukea enintään 48 kuukautta - yliopiston alempi korkeakoulututkinto, 180 opintopistettä, tukea enintään 37 kuukautta - yliopiston ylempi korkeakoulututkinto, 120 opintopistettä, tukea enintään 28 kuukautta Korkeakouluopintoihin voi saada tukea yhteensä enintään 70 kk. Jos aloitat uudet korkeakouluopinnot keskeyttämisen jälkeen, jäljellä oleva tukiaika lasketaan vähentämällä käytetyt tukikuukaudet uuden tutkinnon suorittamiseksi tarkoitetusta tukiajasta. Toisen asteen opintoihin käytetty opintotuki ei lyhennä korkeakouluopintojen opintotukiaikaa. Miten tulot vaikuttavat opintotukeen? Tuen määrään vaikuttavat veronalaiset tulot ja apurahat koko kalenterivuoden ajalta (opintotuki pois lukien). Tuloraja on henkilökohtainen, ja se perustuu tukikuukausien määrään. Tuloja ei tutkita tukea maksettaessa, vaan opiskelijan on itse huolehdittava siitä, että vuosituloraja ei ylity. Vuositulorajaan voi vaikuttaa perumalla tukea tai palauttamalla maksettuja tukia tukivuotta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Tuloja valvotaan verotustietojen perusteella. Asumislisään vaikuttavat samassa asunnossa elävän avio- tai avopuolison tulot. Tukea aikuisopiskelijoille Aikuiskoulutustukea voivat saada vähintään 5 vuotta työelämässä olleet opintovapaalla olevat työntekijät ja yrittäjät. Aikuiskoulutustuen myöntää Koulutusrahasto (www.koulutusrahasto.fi). Se vastaa myös aikuiskoulutustuen tiedotuksesta ja neuvonnasta. Ulkomaalaisen opintotuki Ulkomaalaiselle voidaan myöntää opintotukea, jos hänellä on oleskelulupa ja hän on asunut Suomessa muussa kuin opiskelutarkoituksessa vähintään kaksi vuotta. Suomessa asumisen pitää olla luonteeltaan pysyvää. Lyhyemmänkin ajan Suomessa asuneelle voidaan myöntää tukea, jos asumista voidaan erityisistä syistä (esimerkiksi pakolaisuus tai paluumuutto) pitää pysyvänä. Opintotukea ulkomailla opiskeluun Opintotuki voidaan myöntää myös opintoihin ulkomailla, jos ne vastaavat opintotukeen oikeuttavia opintoja Suomessa tai sisältyvät Suomessa suoritettavaan tutkintoon. Opintoraha on ulkomailla opiskeltaessa samansuuruinen kuin Suomessakin. (Katso myös tämän oppaan osio Kansainväliset opinnot.) Miten opintotukea haetaan ja maksetaan? Opintotukea voi hakea verkossa osoitteessa Hakulomakkeita saa myös Kelan toimistoista ja oppilaitoksista. Kela lähettää useimmille oppilaitokseen valituille esitäytetyn hakulomakkeen. Hakemus ja tarvittavat liitteet toimitetaan oppilaitokselle tai Kelalle. Yliopistossa opiskelevat toimittavat hakemuksensa opintotukilautakunnalle. Opintotuki ja erikseen haettavat tuen osat voidaan myöntää aikaisintaan hakemiskuukaudesta lukien. Opintotuki myönnetään yleensä koko opiskeluajaksi. 23 o p i s k e l i j a n a r k i

20 K O R K E A K O U L U O P I N N O T Opiskelija-asunnot Opiskelija-asuntoa voivat hakea kaikki korkeakouluopiskelijat, myös ne, joiden koti on opiskelupaikkakunnalla. Opiskelijaasunnot voivat olla soluasuntoja, pienasuntoja, kimppakämppiä tai perheasuntoja. Perheasuntoa voivat hakea pariskunnat ja perheet, jos jompikumpi puolisoista opiskelee. Lisätietoa opiskelija-asumisesta Suomen opiskelija-asunnot SOA ry:n kotisivuilla Opiskelijoiden terveydenhuolto Ammattikorkeakouluopiskelijat käyttävät kunnallista terveydenhuoltoa. Ammattikorkeakoulussa opiskelevalla on oikeus saada terveydenhuoltoa riippumatta siitä, mikä hänen kotikuntansa on. Joillakin paikkakunnilla opiskelijaterveydenhuolto on keskitetty omaksi yksikökseen ja joissakin ammattikorkeakouluissa on terveydenhoitajan vastaanotto. Opiskelijajärjestöt Hankkiessaan opiskelijakortin korkeakouluopiskelijat liittyvät joko opiskelija- tai ylioppilaskuntaan. Opiskelijakortilla he saavat alennusta muun muassa ruokailusta, matkustamisesta ja terveydenhoidosta. Opiskelijajärjestötoiminnasta on kuitenkin paljon muutakin hyötyä kuin alennukset ja opiskelijoiden edunvalvonta. Järjestöjen kautta saat runsaasti tietoa ja tutustut toisiin opiskelijoihin. Ne tarjoavat myös monipuolisia mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen ja verkostoitumiseen tulevaa työelämää varten. Lähde rohkeasti mukaan! Lisätietoa yliopistojen opiskelijajärjestöistä saat osoitteesta ja ammattikorkeakoulujen järjestötoiminnasta osoitteesta Lue seuraavilta sivuilta Konstan kokemuksia opiskelijan arjesta, Pasin näkemyksiä opiskelijajärjestötoiminnasta ja Villen mietteitä tutor-toiminnasta. Tarkempia lisätietoja oman opiskelupaikkakuntasi opiskelijaterveydenhuollosta saat ammattikorkeakoulusta ja opiskelijakunnasta. Yliopistoissa Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS) tarjoaa ylioppilaskuntien jäsenille terveyden- ja sairaanhoidon sekä mielenterveyden ja hammashuollon palveluja. Sairaalahoidosta, neuvolapalveluista sekä ilta-, yö- ja viikonloppupäivystyksistä huolehtii kunnallinen terveydenhuolto. o p i s k e l i j a n a r k i Opiskelijat maksavat ylioppilaskunnan jäsenmaksun osana terveydenhoitomaksun, joka oikeuttaa käyttämään kaikkia YTHS:n palveluja. Ensimmäisen vuoden opiskelijoille lähetetään kutsu maksuttomaan terveystarkastukseen. Maksuttomia ovat mm. yleislääkärin ja terveydenhoitajan käynnit sekä mielenterveysneuvonnan ja hammashoidon ensikäynnit. Erikois- ja hammaslääkärillä voi käydä pientä korvausta vastaan. YTHS:n kotisivuilta (www.yths.fi) löytyvät terveydenhoitoasemien yhteystiedot aukioloaikoineen. 24

LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET

LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET Lukion jälkeen vaihtoehtoina Ammatilliset perustutkinnot Ammattikorkeakoulut Yliopistot sekä tiede- ja taidekorkeakoulut Opiskelu ulkomailla AMMATILLISET Tarjoavat

Lisätiedot

Vanhempainilta 14.1.2014

Vanhempainilta 14.1.2014 Vanhempainilta 14.1.2014 yliopistot ja korkeakoulut: kandidaatti 3v maisteri 2v lisää ammatillinen perustutkinto (lukion käyneelle 2 v) ammattikorkeakoulu 3,5v Koulutusjärjestelmän ulkopuoliset Vaihtoehdot

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin

Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin Lainsäädäntö ja ohjeistus Opintotukilaki Opintotukiasetus Kotikuntalaki Hallintolaki Ulkomaalaislaki Kelan ohjeet Oikeuskäytäntö 2 Opintotuen

Lisätiedot

Opintotuki 2.9.2013. Opintotukipalvelut

Opintotuki 2.9.2013. Opintotukipalvelut Opintotuki 2.9.2013 Opintotukipalvelut Opintotukipalvelut Yliopistolla omat opintotukipalvelut, missä hoidetaan kaikki opintotukeen liittyvät asiat, myös päätöksenteko Sijaitsee Luotsi-rakennuksen ensimmäisessä

Lisätiedot

Tietoa opintotuesta. Opintotukipalvelut

Tietoa opintotuesta. Opintotukipalvelut Tietoa opintotuesta Opintotukipalvelut Opintotukipalvelut Yliopistolla omat opintotukipalvelut, missä hoidetaan kaikki opintotukeen liittyvät asiat, myös päätöksenteko Sijaitsee Luotsi-rakennuksen ensimmäisessä

Lisätiedot

Opintotuki. Opintotukisihteeri Päivi Piiroinen, Joensuun kampus. Opintotukilautakunnan sihteeri Ulla Pitkänen, Kuopion kampus

Opintotuki. Opintotukisihteeri Päivi Piiroinen, Joensuun kampus. Opintotukilautakunnan sihteeri Ulla Pitkänen, Kuopion kampus Johdatus akateemisiin opintoihin 1 op Opintotuki Opintotukisihteeri Päivi Piiroinen, Joensuun kampus Opintotukilautakunnan sihteeri Ulla Pitkänen, Kuopion kampus Opintotuki Itä-Suomen yliopistolla on oma

Lisätiedot

ORIENTOIVAT OPINNOT 2 VUONNA 2010 OPINTOTUKI

ORIENTOIVAT OPINNOT 2 VUONNA 2010 OPINTOTUKI ORIENTOIVAT OPINNOT 2 VUONNA 2010 OPINTOTUKI OPINTOTUKI ON opintoraha asumislisä lainantakaus lainavähennysoikeus 2 TUKIAJAT Yliopistotutkintoon ( tukiajat 1.8.2005 alkaen) Opinto oikeus pelkästään alempaan

Lisätiedot

JATKOKOULUTUKSEEN HAKEMINEN LUKIO- OPINTOJEN JÄLKEEN

JATKOKOULUTUKSEEN HAKEMINEN LUKIO- OPINTOJEN JÄLKEEN JATKOKOULUTUKSEEN HAKEMINEN LUKIO- OPINTOJEN JÄLKEEN ABI-INFO KEVÄT 2014 Suomen koulutusjärjestelmä Ylioppilas voi hakea 1. Yliopistoon 2. Ammattikorkeakouluun 3. Ammatilliseen peruskoulutukseen 1.- 2.

Lisätiedot

LUKIOVIERAILUT 2016 Jyväskylän ammattikorkeakoulu & Jyväskylän yliopisto

LUKIOVIERAILUT 2016 Jyväskylän ammattikorkeakoulu & Jyväskylän yliopisto LUKIOVIERAILUT 2016 Jyväskylän ammattikorkeakoulu & Opiskelijalähettiläät ja vertaistutorit presents Opiskelemaan korkeakouluun Opiskelu yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa on joissain suhteissa erilaista.

Lisätiedot

AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Oletko? Nainen 431 58,09% Mies 311 41,91% 742 100% Ikäsi?

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti on ollut todella mahtavaa! Olen todella tykännyt olla täällä ja sen myös huomaa arvosanoistani. Kiitokset ammattistartin keksijöille!

Lisätiedot

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013 1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija

Lisätiedot

HOPS ja opintojen suunnittelu

HOPS ja opintojen suunnittelu HOPS ja opintojen suunnittelu Hanna-Mari Kivinen, 8.12.2010 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Fysiikan laitos Mikä ihmeen HOPS? HOPS eli Henkilökohtainen OPintoSuunnitelma HOPS kuuluu 1.8.2005

Lisätiedot

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus

Ammatillinen koulutus Ammatillinen koulutus pähkinänkuoressa AMMA projekti, 2005. Ammatillinen koulutus maahanmuuttajille. YLIOPISTOT 4-7 vuotta Suomen koulutusjärjestelmä AMMATTIKORKEA- KOULUT, 4 vuotta Suomessa kaikki käyvät

Lisätiedot

opintotuki info info vuonna 2008

opintotuki info info vuonna 2008 opintotuki info info vuonna 2008 Opintotukea on opintoraha asumislisä lainantakaus lainavähennysoikeus 2 Kuka saa opintotukea ja kuinka Yliopistotutkintoon monta kuukautta? ( tukiajat 1.8.2005 alkaen)

Lisätiedot

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Yhteishaku, kevät 2016 Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Mitä ysin jälkeen? Peruskoulun jälkeen voit hakea ammattioppilaitokseen hakea lukioon suorittaa 3-4 vuodessa ammatillisen

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta Laki opintotukilain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan opintotukilain (65/1994) 1 :n 4 momentti, 3 :n 4 kohta, 4 :n 2 momentin 2 kohta ja 3 momentin 1 kohta, 5 b, 6 :n 1 momentin 3

Lisätiedot

Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille

Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Filosofinen tiedekunta / Hallintotieteet Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Tutkintojen järjestämistä ja suorittamista koskevat määräykset tarkentavat opetusta ja tutkintoja sääteleviä lakeja,

Lisätiedot

Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005

Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005 OPETUSHALLITUS Laskentapalvelut PERUSTIEDOT/Ammattikorkeakoulu Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005 1.Yhteystiedot Ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulun numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

OPINTOTUEN HISTORIA, NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS. Pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos

OPINTOTUEN HISTORIA, NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS. Pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos OPINTOTUEN HISTORIA, NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS Pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos Esityksen sisältö Suomen opintotukijärjestelmän synty ja kehitys Olennaiset muutokset 1900-luvulta ja 2000-luvun

Lisätiedot

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA Hyvä vastaaja! Kysely on osa kartoitustyötä, jolla keräämme tietoa työssäoppimisesta toisen asteen ammatillisen perustutkinnon opiskelijoilta.

Lisätiedot

OPINTOTUKI KESÄAJALLE

OPINTOTUKI KESÄAJALLE 1 OPINTOTUKI KESÄAJALLE Edellytykset kesällä on tehtävä opintoja 5 op tukikuukautta kohti; koko kesälle haettaessa opintoja suoritettava siis 15 op harjoitteluajalta ei edellytetä em. opintopistemäärää,

Lisätiedot

Opiskelu ja asevelvollisuus numeroina 2012

Opiskelu ja asevelvollisuus numeroina 2012 Opiskelu ja asevelvollisuus numeroina 2012 Voit hakea opiskelijan tukia verkossa www.kela.fi/asiointi Lisätietoja palvelunumeroista ma pe klo 8 18 Opiskelijan tuet 020 692 209 Asevelvollisen tuet 020 692

Lisätiedot

Tavoitteena tutkinto

Tavoitteena tutkinto Tavoitteena tutkinto Helsingin yliopiston Opintojen suunnittelu Opintoja suunnitellessa on hyvä pohtia mitä ja miksi haluat opiskella millaisia tavoitteita sinulla on millainen olet opiskelijana miten

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset 2013-2014

Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset 2013-2014 1 (5) Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Median laitos Graafisen suunnittelun koulutusohjelma (TaM) Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa

Lisätiedot

Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja!

Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja! Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja! Akateemiselta asiantuntijalta edellytetään monipuolista viestintä-osaamista. Kansainvälinen

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne. 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne. 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma sisältö ja rakenne 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,

Lisätiedot

Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä

Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä 8.10.2014 Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä 8.10.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 2 Koulutusuudistuksen siirtymäaika Tampereen

Lisätiedot

Mikä ihmeen kansanopisto? SUOMEN KANSANOPISTOYHDISTYS FINLANDS FOLKHÖGSKOLFÖRENING RY

Mikä ihmeen kansanopisto? SUOMEN KANSANOPISTOYHDISTYS FINLANDS FOLKHÖGSKOLFÖRENING RY Mikä ihmeen kansanopisto? SUOMEN KANSANOPISTOYHDISTYS FINLANDS FOLKHÖGSKOLFÖRENING RY Yleistä avoin kaikille joustava, kokonaisvaltainen ja kokopäiväopiskelu yhteisöllisyys sosiaalisuus läheinen kansainvälinen

Lisätiedot

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat:

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat: VERO-OIKEUS Tax Law Hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintojen tavoitteet Vero-oikeus pääaineena suoritettavan hallintotieteiden kandidaatin tutkinnon (120 ov) ja maisterin tutkinnon (160 ov)

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 2011. 299/2011 Valtioneuvoston asetus. opintotukiasetuksen muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 2011. 299/2011 Valtioneuvoston asetus. opintotukiasetuksen muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 2011 299/2011 Valtioneuvoston asetus opintotukiasetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2011 Valtioneuvoston päätöksen

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kasvatustieteiden tiedekunnan maisteritason erillinen opiskelijavalinta kauppatieteiden kandidaateille kevät 2014 Kasvatustieteiden maisterin tutkinto Valintaperusteet 1. Yleistä Joustava opintopolun kasvatuspsykologian

Lisätiedot

Opintotuen 1.8.2014 muutokset

Opintotuen 1.8.2014 muutokset Opintotuen 1.8.2014 muutokset Opintotukeen tulee useita muutoksia 1.8.2014. Kerromme tässä tiedotteessa muutoksista ja siitä, mitkä muutokset koskevat kaikkia opiskelijoita ja mitkä koskevat vain korkeakouluopiskelijoita

Lisätiedot

SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista. Jyri Sallinen 14.5.

SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista. Jyri Sallinen 14.5. 1 SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista Jyri Sallinen 14.5.2012 15 ammattikorkeakoulua HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoululla on toimipisteet Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä.

Mikkelin ammattikorkeakoululla on toimipisteet Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä. Ohjeen nimi MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ Vastuuhenkilö Opetusjohtaja Tuija Vänttinen Voimaantulo 1.8.2011 Päätös Koulutustiimi 17.5.2011 76 Johtoryhmä 24.5.2011 74 AMK-hallitus 14.6.2011

Lisätiedot

Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille

Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025 TraiNet-kyselyyn vastanneet. Työskentelen, toimin yrittäjänä tai opiskelen: 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 opetus- ja kulttuuriministeriössä

Lisätiedot

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi 1 POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA Lukuvuosi 2015 2016 Opetussuunnitelma on käsitelty koulutustoiminnan ohjausryhmässä 5.5.2015. Poliisiammattikorkeakoulun hallitus on hyväksynyt

Lisätiedot

Korkea-asteen kieliopinnot. Kielitaidon kartuttaminen kuuluu kaikkeen opiskeluun

Korkea-asteen kieliopinnot. Kielitaidon kartuttaminen kuuluu kaikkeen opiskeluun 1 Kielitaidon kartuttaminen kuuluu kaikkeen opiskeluun Korkea-asteen Kaikkiin korkeakoulututkintoihin kuuluu kieliopintoja 2 3 Kaikkiin korkeakoulututkintoihin kuuluu kieliopintoja Työelämän kielitaito

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen yhteishaut 2011

Ammattikorkeakoulujen yhteishaut 2011 Ammattikorkeakoulujen yhteishaut 2011 Nuorten suomen- ja ruotsinkielisen koulutuksen yhteishaku tilanne 27.8. Hakeneet *, ** Hyväksytyt *, ** 2010 2009 Paikan vastaanottaneet* Hakeneet *, ** Hyväksytyt

Lisätiedot

Avoin kaikille Joustava, kokonaisvaltainen. Yhteisöllisyys sosiaalisuus Suomalainen kansainvälinen. www.kansanopistot.fi/ opinnot/hyvatietaa.

Avoin kaikille Joustava, kokonaisvaltainen. Yhteisöllisyys sosiaalisuus Suomalainen kansainvälinen. www.kansanopistot.fi/ opinnot/hyvatietaa. Avoin kaikille Joustava, kokonaisvaltainen opiskelu Yhteisöllisyys sosiaalisuus Suomalainen kansainvälinen www.kansanopistot.fi/ opinnot/hyvatietaa.html www.kansanopistot.fi/ skybase/skymap.htm Kansanopistoja

Lisätiedot

Opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa. Heidi Maaniittu Kela Fulbright Center 12.5.2015

Opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa. Heidi Maaniittu Kela Fulbright Center 12.5.2015 Opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa Heidi Maaniittu Kela Fulbright Center 12.5.2015 2 Sosiaaliturvaan kuuluminen Säännöstausta: oikeus Kelan sosiaaliturvaan Sosiaaliturvasopimus Suomen

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTO. Opinto-ohjaajien LUMA-päivä 1.2.2013. Jouni Pursiainen Dekaani

OULUN YLIOPISTO. Opinto-ohjaajien LUMA-päivä 1.2.2013. Jouni Pursiainen Dekaani OULUN YLIOPISTO Opinto-ohjaajien LUMA-päivä 1.2.2013 Jouni Pursiainen Dekaani OULUN YLIOPISTO OULUN YLIOPISTO Perustettu 1958 16 000 opiskelijaa ja 2 800 työntekijää 6 tiedekuntaa, tulevaisuudessa noin

Lisätiedot

Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015

Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015 Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015 Sosiaalipedagogiikka on tieteenala, joka yhdistää kasvatustieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen näkökulman. Se tarkastelee kasvun

Lisätiedot

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio 1 Tampereen yliopiston organisaatio 2 Tieteenalayksiköt (9 kpl) Biolääketieteellisen teknologian yksikkö Informaatiotieteiden yksikkö Johtamiskorkeakoulu Kasvatustieteiden yksikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden

Lisätiedot

Tradenomit työmarkkinoilla

Tradenomit työmarkkinoilla Tradenomit työmarkkinoilla Uudistu ja uudista 2011 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Minkälaista osaamista tarvitaan? Yleinen osaaminen korostuu

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013. 1039/2013 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013. 1039/2013 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013 1039/2013 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 19

Lisätiedot

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 lisätietoja antavat - laatu- ja suunnittelujohtaja Marjo-Riitta Järvinen, Lahden ammattikorkeakoulu - kehittämispäällikkö Sari Mikkola,

Lisätiedot

Maailmalle Nyt! Opiskelijaksi ulkomaille. Sari Rehèll Helsinki 31.3.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Maailmalle Nyt! Opiskelijaksi ulkomaille. Sari Rehèll Helsinki 31.3.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Maailmalle Nyt! Opiskelijaksi ulkomaille Sari Rehèll Helsinki 31.3.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Kela OT 15. Muutosilmoitus Opintotuki. 1. Hakijan tiedot Henkilötunnus. 270896-123A Matti Meikäläinen. 00000 Helsinki Puhelinnumero

Kela OT 15. Muutosilmoitus Opintotuki. 1. Hakijan tiedot Henkilötunnus. 270896-123A Matti Meikäläinen. 00000 Helsinki Puhelinnumero Kela Muutosilmoitus Opintotuki OT 15 Voit tehdä tämän ilmoituksen ja lähettää sen liitteet myös verkossa /asiointi Lisätietoja /opiskelijat Voit kysyä lisää opiskelijan tukien palvelunumerosta 020 692

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulun toimiala määrätään ammattikorkeakoulun koulutustehtävässä käyttämällä seuraavia koulutusaloja:

Ammattikorkeakoulun toimiala määrätään ammattikorkeakoulun koulutustehtävässä käyttämällä seuraavia koulutusaloja: 1 of 11 2011-04-27 10:37 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2003» 15.5.2003/352 15.5.2003/352 Seurattu SDK 323/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Valtioneuvoston

Lisätiedot

Maailma haltuun. Tutkinto-opiskelijaksi ulkomaille

Maailma haltuun. Tutkinto-opiskelijaksi ulkomaille Maailma haltuun Tutkinto-opiskelijaksi ulkomaille Koko tutkinnon suorittaminen ulkomailla Tutkintoon johtavaa opiskelua, jonka kesto riippuu suoritettavasta tutkinnosta 2. asteen ammatilliset opinnot Alempi

Lisätiedot

Kauppatieteiden maisteri KTM. 31.8.2015 Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta. Kaisu Säilä

Kauppatieteiden maisteri KTM. 31.8.2015 Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta. Kaisu Säilä Kauppatieteiden maisteri KTM Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta Kaisu Säilä Luennon sisältö Kauppatieteiden maisterin (KTM) tutkinto tutkinnon rakenne Tutkinto-ohjelman osaamistavoitteet Täydentävät

Lisätiedot

KEVÄT 2012. KYL Hannele Viljakainen

KEVÄT 2012. KYL Hannele Viljakainen ABI-INFO KEVÄT 2012 1. Yliopistoon 2. Ammattikorkeakouluun 3. Ammatilliseen peruskoulutukseen Eläinlääketiede Farmasia Hammaslääketiede Humanistinen ala Kasvatustieteet Kauppatieteet Kuvataide Liikuntatieteet

Lisätiedot

OPINT O-OP A S STUDIEHANDBOK. Filosofian maisterin tutkinto

OPINT O-OP A S STUDIEHANDBOK. Filosofian maisterin tutkinto VAAS A N Y L I O P I S TO 2 0 1 2 2013 OPINT O-OP A S STUDIEHANDBOK Filosofian maisterin tutkinto Vaasan yliopisto Filosofinen tiedekunta Postiosoite: PL 700, 65101 VAASA Käyntiosoite: Fabriikki, Yliopistonranta

Lisätiedot

Opiskelemaan Saksaan. 19.5.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO ja Saksan liittotasavallan suurlähetystö

Opiskelemaan Saksaan. 19.5.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO ja Saksan liittotasavallan suurlähetystö Opiskelemaan Saksaan 19.5.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO ja Saksan liittotasavallan suurlähetystö OPISKELEMAAN SAKSAAN 2 Saksa on suosittu kohdemaa perinteikäs yliopistomaa

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Kandipalaute - Kandidatrespons - Finnish Bachelor's Graduate Survey. Suomi Svenska English

Kandipalaute - Kandidatrespons - Finnish Bachelor's Graduate Survey. Suomi Svenska English Kandipalaute - Kandidatrespons - Finnish Bachelor's Graduate Survey Suomi Svenska English Hyvä opiskelija, Suomalaissa yliopistoissa toteutetaan valtakunnallinen opiskelijapalautekysely Kandipalaute. Kysely

Lisätiedot

TUTKINTORAKENNE ja TUTKINTOVAATIMUKSET AHOT ja KAIKENLAISTA MUUTA MERKILLISTÄ HARJOITTELU JA OPETUSOHJELMA. Reija Satokangas FT, yliopistonlehtori

TUTKINTORAKENNE ja TUTKINTOVAATIMUKSET AHOT ja KAIKENLAISTA MUUTA MERKILLISTÄ HARJOITTELU JA OPETUSOHJELMA. Reija Satokangas FT, yliopistonlehtori TUTKINTORAKENNE ja TUTKINTOVAATIMUKSET AHOT ja KAIKENLAISTA MUUTA MERKILLISTÄ HARJOITTELU JA OPETUSOHJELMA Reija Satokangas FT, yliopistonlehtori 1 TUTKINTOJEN KOOSTAMINEN HUK (KAAVIOT MANUAALISSA) (SUORITUSAIKA

Lisätiedot

Avoimen yliopiston kauppatieteellisten opintojen alkuinfo 17.8.2015 klo 17.00 Töölön kampus

Avoimen yliopiston kauppatieteellisten opintojen alkuinfo 17.8.2015 klo 17.00 Töölön kampus Avoimen yliopiston kauppatieteellisten opintojen alkuinfo 17.8.2015 klo 17.00 Töölön kampus Kauppatieteellinen ala Väylä - Erillisvalinta Kauppakorkeakoulun kandidaattiohjelmaan - Hakijoille, joilla ei

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 52/2011 Laki. opintotukilain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 52/2011 Laki. opintotukilain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 26 päivänä tammikuuta 2011 52/2011 Laki opintotukilain muuttamisesta Annettu Helsingissä 21 päivänä tammikuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan

Lisätiedot

Opintotuen saajien tulot vuonna 2012 ja vuoteen 2012 kohdistunut tulovalvonta

Opintotuen saajien tulot vuonna 2012 ja vuoteen 2012 kohdistunut tulovalvonta Tilastokatsaus Lisätietoja: 31.03.2014 Anna Koski-Pirilä, puh. 020 634 1373, Ilpo Lahtinen, puh. 020 634 3254, etunimi.sukunimi@kela.fi etunimi.sukunimi@kela.fi Opintotuen saajien tulot vuonna 2012 ja

Lisätiedot

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM)

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010 Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Virt@ -koulutuksen opinnot johtavat taiteen maisterin tutkintoon

Lisätiedot

KANSANTERVEYSTIETEEN KOULUTUS

KANSANTERVEYSTIETEEN KOULUTUS KANSANTERVEYSTIETEEN KOULUTUS KANSANTERVEYSTIETEEN TUTKINTOJEN TAVOITTEET Koulutus tähtää terveystieteiden kandidaatin (TtK, alempi korkeakoulututkinto) ja terveystieteiden maisterin (TtM, ylempi korkeakoulututkinto)

Lisätiedot

Opintotuki toisen asteen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa Erot ja kehittämistarpeet toimeenpanijan näkökulmasta

Opintotuki toisen asteen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa Erot ja kehittämistarpeet toimeenpanijan näkökulmasta Opintotuki toisen asteen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa Erot ja kehittämistarpeet toimeenpanijan näkökulmasta lakimies Jukka Laukkanen Opetusministeriön seminaari 29.10.2007 Miksi toisen asteen oppilaitosten

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

TEKNILLINEN TIEDEKUNTA KAUPPATIETEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTO Ohjeita teknisen viestinnän opiskelijoille tutkintojen suorittamiseen

TEKNILLINEN TIEDEKUNTA KAUPPATIETEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTO Ohjeita teknisen viestinnän opiskelijoille tutkintojen suorittamiseen 7.3.2014 LL TEKNILLINEN TIEDEKUNTA KAUPPATIETEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTO Ohjeita teknisen viestinnän opiskelijoille tutkintojen suorittamiseen SISÄLTÖ 1. KTK Giga - kandidaatintutkinnon suorittaminen

Lisätiedot

Turun ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2007

Turun ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2007 Turun ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2007 Turun ammattikorkeakoulun opiskelija! Kyselyyn vastaamalla olet mukana kehittämässä opetusta ja mielekästä oppimisympäristöä. Kysely on anonyymi, joten

Lisätiedot

Kysely korkeakouluissa opiskeleville maajoukkueurheilijoille ja henkilökunnalle (2URAA-hanke)

Kysely korkeakouluissa opiskeleville maajoukkueurheilijoille ja henkilökunnalle (2URAA-hanke) Kysely korkeakouluissa opiskeleville maajoukkueurheilijoille ja henkilökunnalle (2URAA-hanke) 2013 Urheilijakysely Kyselyyn vastasi 215 suomalaisessa korkeakoulussa opiskelevaa opiskelijaa. Näistä 65 %

Lisätiedot

Kieliä Jyväskylän yliopistossa

Kieliä Jyväskylän yliopistossa ieliä Jyväskylässä Kieliä Jyväskylän yliopistossa Pääainevalikoimaamme kuuluvat seuraavat kielet: englanti ranska ( romaaninen filologia ) ruotsi saksa suomi suomalainen viittomakieli venäjä Sivuaineena

Lisätiedot

Haku HELBUS ohjelmiin

Haku HELBUS ohjelmiin Haku HELBUS ohjelmiin Henkilötiedot Valokuva Nimi: Postiosoite: Puhelinnumero: Sähköposti: Syntymäaika: Aiempi koulutus: Liimaa kuvasi tähän. Vastaa seuraaviin esseekysymyksiin suomeksi tai englanniksi

Lisätiedot

Opintotuen saajien tulot vuonna 2014 ja vuoteen 2014 kohdistunut tulovalvonta

Opintotuen saajien tulot vuonna 2014 ja vuoteen 2014 kohdistunut tulovalvonta Tilastokatsaus Lisätietoja: 30.03.2016 Anna Koski-Pirilä, puh. 020 634 1373, Ilpo Lahtinen, puh. 020 634 3254, etunimi.sukunimi@kela.fi etunimi.sukunimi@kela.fi Opintotuen saajien tulot vuonna ja vuoteen

Lisätiedot

Kansainvälinen tradenomi

Kansainvälinen tradenomi Kansainvälinen tradenomi Liiketalouden kehittämispäivät 7.11.2012 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus- ja työvoimapolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Tulevaisuuden työelämä Globaali toimintaympäristö Muutos

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

Minkälaisissa ammateissa germaanisesta filologiasta valmistunut voi toimia?

Minkälaisissa ammateissa germaanisesta filologiasta valmistunut voi toimia? Lisätietoja germaanisen filologian opiskelusta: Lehtori Satu Selkälä puh. (08) 553 3430 satu.selkala(at)oulu.fi Lisätietoja opiskelijavalinnasta: Humanistisen tiedekunnan kanslia Puh. (08) 553 1011 (vaihde)

Lisätiedot

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Suomen kielen itseopiskelumateriaali

Suomen kielen itseopiskelumateriaali Selma Selkokielisyyttä maahanmuuttajille (OPH) Suomen kielen itseopiskelumateriaali Nimi: Ryhmätunnus: Tutkinto: Tämä opiskelumateriaali liittyy alakohtaiseen lähiopetuspäivään. Kun olet osallistunut lähiopetukseen

Lisätiedot

PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA

PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA LV 2013 2014 1 Sisällysluettelo OPISKELU KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA... 3 KOULUTUSOHJELMAN

Lisätiedot

OPINTOTUKI-INFO VUONNA 2014 LÄÄKETIETEEN OPISKELIJAT

OPINTOTUKI-INFO VUONNA 2014 LÄÄKETIETEEN OPISKELIJAT 1 OPINTOTUKI-INFO VUONNA 2014 LÄÄKETIETEEN OPISKELIJAT SISÄLTÖ OPINTOTUKIAIKA OPINTOJEN RIITTÄVÄ EDISTYMINEN EDISTYMISEN SEURANTA ASUMISLISÄ LAINATAKAUS OPINTOTUEN TULOMALLI OPINTOTUEN HAKEMINEN JA PÄÄTÖKSENTEKO

Lisätiedot

AMMATTILUKIOTOIMINTA TORNIOSSA Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa

AMMATTILUKIOTOIMINTA TORNIOSSA Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa Mikä on ammattilukiotoiminta Torniossa? Mitä tahansa ammatillista perustutkintoa opiskeleva opiskelija voi opiskella perustutkinnon rinnalle myös ylioppilastutkinnon

Lisätiedot

Perustutkintojen suorittamista koskevat määräykset

Perustutkintojen suorittamista koskevat määräykset 109 Hallintotieteiden tiedekunta Hyväksytty hallintotieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 5.6.2007. 1. Tutkintoja ja opiskelua koskevat määräykset Tutkintojen suorittamisessa noudatetaan

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Paras paikka rakentaa tulevaisuuttasi! Kuva: Lea Kallio

Paras paikka rakentaa tulevaisuuttasi! Kuva: Lea Kallio Paras paikka rakentaa tulevaisuuttasi! Kuva: Lea Kallio Opiskelu lukiossa Vaatii hyvän pohjatason äidinkielestä, matematiikasta, ruotsista ja englannista Vaatii itsenäistä otetta opiskeluun ja vastuun

Lisätiedot

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio www.osyk.fi - esittely peruskoulun 9. luokkalaisia varten ( MKE 4.12.2015) Lukiomme vahvuudet Runsaasti oppimista tukevia tekijöitä keskusteleva toimintakulttuuri,

Lisätiedot

Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta

Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta 7 Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta Yliopisto julkaisee yleisoppaan, jokaista tiedekuntaa varten oman opinto-oppaan sekä kieliopintoja varten on erillisen

Lisätiedot

Monta tapaa. parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

Monta tapaa. parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Monta tapaa parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Hae opiskelupaikka, jolla on merkitystä Diak on valtakunnallinen ammattikorkeakoulu, joka koulut taa auttamisen

Lisätiedot

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Tule opiskelemaan ruotsin kieltä ja kulttuuria Ruotsin Västeråsiin! Oletko kiinnostunut ruotsin kielen opiskelusta? Haluatko saada tietoa ruotsalaisesta yhteiskunnasta

Lisätiedot