Kehitä ja ideoi Avainklubissa. Elinvoimaiset yritykset ponnistavat Uusyrityskeskuksista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kehitä ja ideoi Avainklubissa. Elinvoimaiset yritykset ponnistavat Uusyrityskeskuksista"

Transkriptio

1 Tasavallan presidentin kansainvälistymispalkinnot Golla The Switch Music Export Finland Arvoseminaari Suomalaisten arvot puhuttavat Kehitä ja ideoi Avainklubissa Elinvoimaiset yritykset ponnistavat Uusyrityskeskuksista

2 AVAINLIPPU Vuosijulkaisu Arvoseminaari Aihe pisti presidentti Tarja Halosen pohtimaan suomalaisten perusarvoja Markku Wileniuksen kanssa. 22 Haluatko vaikuttaa? Nyt sinulla on mahdollisuus kehittää suomalaisia tuotteita ja palveluita kotikoneellasi. 24 Avainlippu-lehti Käsissäsi on ensimmäinen Avainlippu-niminen lehti, jonka historia peilaa yhteiskuntamme murroksia. Kansainvälistymispalkinnot Maailmalla menestyneet yritykset pokkasivat palkintonsa Presidentinlinnassa SISÄLLYSLUETTELO 3 Luovuuden ja rohkeuden vuosi 4 * Suomalaisen Työn Liiton arvoseminaari: Suomi konttaa puoliteholla 6 Mistä Suomi elää tulevaisuudessa? 7 Tutkimukset ajan hermolla 8 INNOSUOMEEN ennätysmäärä ehdotuksia 11 * Tasavallan presidentin kansainvälistymispalkinnot Suomen Maksuturva: Turvallista shoppailua verkossa 16 * Elinvoimaisimpien yritysten takana ovat Uusyrityskeskukset 18 Rakennustoimisto Pohjola: Asiakkaiden ja henkilöstön ehdoilla 19 Kevätseminaari haastoi salintäyteisen yleisön aivotyöhön 20 Innostavia kampanjoita edessä ja takana 22 * Kuluttajat ja yritykset yhteen: Avainklubi jalostaa suomalaisten oivallukset menestystuotteiksi 24 Suomalaisen työn lehti keisariajalta tietoyhteiskuntaan 25 Suomalaisen Työn Liiton jäsenyritykset ja -yhteisöt 28 Suomalaisen Työn Liiton henkilökunta 2011 * Kannessa 2

3 Avainlippu takaa suomalaisuuden Avainlippu-alkuperämerkki kertoo, että tuote on valmistettu tai palvelu tuotettu Suomessa. Merkki antaa kuluttajille mahdollisuuden valita suomalainen vaihtoehto ja vaikuttaa omien ostopäätösten kautta omaan ja muiden ihmisten elämään. Avainlipun käyttöä valvoo Suomalaisen Työn Liitto. AVAINLIPPU Vuosijulkaisu 2011 Päätoimittaja: Pekka Tsupari Toimituspäällikkö: Miia Välikorpi Toimittajat: Mirja Ekholm Merja Mantila Pia Mikkonen Mikko-Olavi Seppälä Sami Tuurna Markku Wilenius Suomalaisen Työn Liitto PL 429 (Mikonkatu 17 A) Helsinki P. (09) Kannen kuva: Golla Oy Ulkoasu ja taitto: Quickmac Oy Jarkko Lehtonen Kirjapaino: Painonet Oy Luovuuden ja rohkeuden vuosi Vuosi Suomalaisen Työn Liiton toimitusjohtajana on kulunut ripeästi. Kokemus on ollut hyvin myönteinen, ja rehellisesti voin todeta, että kivasti on mennyt. Tästä suuri kiitos osaavalle henkilöstölle, keskustelevalle johtokunnalle ja aktiivisille jäsenille, jotka kaikki ovat opastaneet ja kannustaneet toimitusjohtajaa luovuuteen ja rohkeuteen. Vuosi 2010 sujui liiton näkökulmasta suotuisasti. Liitto sai 292 uutta jäsentä, ja liiton jäsenmäärä oli vuoden lopussa ennätykselliset Vireille laitetut uudistukset ja lähestyvä 100-vuotisjuhla luovat hyvän perustan liiton toiminnalle vuodelle Uuden jäsentietojärjestelmän käyttöön otto parantaa jäsenten palvelua ja säästää kustannuksia. Uusi jäsenmaksu on yrityksille aiempaa oikeudenmukaisempi, sillä se ottaa huomioon yrityksen koon lisäksi myös Avainlipun käytön. Tiukkaa tutkimusta ja vahvaa viestintää Vuoden 2010 aikana liitto tuotti tutkimustietoa aiempia vuosia runsaammin. Aktivoituminen lisäsi näkyvyyttä julkisuudessa ja vahvisti liiton kuvaa yhteiskunnallisena asiantuntijaorganisaationa. Vuoden kohokohta oli liiton järjestämä Suomi suomalaisten silmin -arvoseminaari (s. 4). Säätytalolla pidetty seminaari sai arvovieraat, tasavallan presidentti Tarja Halosen, elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen ja salintäyteisen yleisön innostumaan aiheesta. Tasavallan presidentti Tarja Halosen mukaan suomalaisten käsitys omasta maastaan oli tervetullut raportti. Lisäksi vastaukset kertovat järkevistä ja vastuunsa tuntevista ihmisistä. Viestinnässään liitto noudatti aktiivista ja rohkeaa verkottumisen kulttuuria. Liitto oli vahvasti mukana keskeisissä suomalaisissa yrityspalkinnoissa. Erilaiset palkitsemiset antavat liitolle mahdollisuuden tutustua maan innovatiivisimpaan ja menestyneimpään yrityskenttään. Liitto myös aktivoi sidosryhmiään, kuten valtuustoa ja toimikuntia järjestämällä jäsenyrityksissä teematapaamisia, jolloin syntyi hedelmällistä vuorovaikutusta. Viestinnällisesti tuloksellisia olivat myös taustainfo-tapaamiset tiedotusvälineiden toimitusten kanssa. Vuosi 2010 sujui liiton näkökulmasta suotuisasti. Ajatukset Avainklubiin Yksi uusi askel liiton historiassa otetaan kuluvana keväänä. Vappuviikolla julkistetaan liiton perustama Avainklubi, joka on internetissä toimiva yhteisöpalvelu (s. 22). Se tarjoaa kuluttajille mahdollisuuden osallistua suomalaisten tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen. Jokaisella suomalaisella on siis konkreettinen mahdollisuus olla mukana luomassa työpaikkoja ja auttamassa Suomea menestykseen. Dorit Salutskij Paperi: Kotimainen Galerie Art Silk Luovuudella ja rohkeudella, Pekka Tsupari Toimitusjohtaja 3

4 AVAINLIPPU Vuosijulkaisu 2011 Suomalaisen Työn Liiton arvoseminaari Suomi konttaa puoliteholla Suomalaisen Työn Liiton arvoseminaari Suomi suomalaisten silmin sai arvovieraat, tasavallan presidentti Tarja Halosen, elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen ja salintäyteisen yleisön innostumaan. Teksti: Mirja Ekholm Kuvat: Dorit Salutskij - Suomalaisen Työn Liitto ja WOIMA-säätiö ovat tehneet suuren palveluksen selvittäessään kansalaisten arvoja, tämä pitää toistaa tästä lähtien vuosittain, kirjoittaa blogissaan Jyväskylän Yliopiston innovaatiotoiminnan tutkimusprofessori Antti Hautamäki. Olemme ison murroksen keskellä sekä taloudessa että yhteiskunnassa. Finanssikriisi on opettanut, että kasvun pitää olla kestävällä pohjalla. Suomalaisten luonteelle on leimallista aitous ja avoimuus. Joka kerta, kun yhteisössä on usko tulevaisuuteen, yhteiskunta on vahva. Nyt Suomi käy puoliteholla. Yhteiskunnassa on tällä hetkellä vahva vaikuttamisen halu ja suomalaisten sosiaalinen omatunto on yllättävän vahva, sanoi professori Markku Wilenius WOIMA-säätiöstä esitellessään tutkimus tuloksia Säätytalossa Helsingissä. Talouselämä toipui, mutta köyhyys jäi Ehkä tällä hetkellä Suomen hyvinvointia eniten uhkaavia tekijöitä on tuloerojen 4 ja sen myötä myös terveyserojen kasvu. Ne ovat vahvasti kytköksissä toisiinsa. Eurooppalaisessa perspektiivissä Suomi on vielä pienten tuloerojen ja pienen köyhyyden maa. Tilanne on kuitenkin muuttumassa. Useissa Eurostatin tilastoinnissa Suomi on jo saanut kyseenalaista kunniaa maana, jossa köyhyys ja eriarvoisuus ovat kasvaneet muita nopeammin. Myös OECD on kiinnittänyt huomionsa Suomen tilanteeseen. Rikkain kymmenys on rikastunut edelleen aivan omaa tahtiaan kun taas pienituloisimmassa kymmenyksessä ei ole tapahtunut mitään merkittävää parannusta. Laman jälkeen talouselämän toipuminen oli nopeaa, mutta köyhyys jäi, totesi tasavallan presidentti Tarja Halonen omassa puheenvuorossaan. Suomalaiset järkeviä ja vastuunsa tuntevia Tasavallan presidentti Tarja Halosen mukaan suomalaisten käsitys omasta maastaan on tervetullut raportti. Lisäksi vastaukset kertovat järkevistä ja vastuunsa tuntevista ihmisistä. Toivon, että hyvinvointiyhteiskunnan repeily ja siitä kannettava huoli näkyy myös kevään vaaleissa. Vastausten tulkinnoissa näkyy varmasti erilaisia mielipiteitä. Sitä ei pitäisi pelätä. Nykyaikaisessa demokraattisessa yhteiskunnassa se on luonnollista, mutta jos halutaan vakavasti saada aikaan myös tuloksia, pitää keskustelua jatkaa yhteistenkin tavoitteiden löytämiseksi. Se auttaisi suomalaisia viihtymään omassa maassaan, parantamaan yhteistä maailmaa ja rakentamaan ehkä sitä kaivattua brändiäkin, sanoi Tarja Halonen. Kansalaiset mukaan luomaan lisäarvoa Olemme jääneet teollisen ajan ajattelun vangiksi. Suomella on hienot mahdollisuudet ja kulttuuri on vielä käyttämätön voimavara. Nyt on aika ottaa kansalaiset mukaan luomaan lisäarvoa, sanoi Sitran yliasiamies Mikko Kosonen omassa puheenvuorossaan. Hän mainitsi suomalaisyrityksen, globaalisti menestyneen Kone Oyj:n, joka on mukana tiiviisti yhdyskuntasuunnittelussa. Hissikauppa hyötyy tällaisesta toiminnasta.

5 Johtajan tehtävä on mahdollistaa ihmisten osaaminen, kiteytti Mikko Kosonen. Rehellisyys, luotettavuus, aitous ja positiivisuus Arvoseminaarin paneelissa korostuvat suomalaisten vahvimmat arvot. Kahdeksan vuotta ministerinä toimiminen on osoittanut, että Suomessa on valtavasti osaamista. Mutta miten generoimme sen työpaikoiksi Suomessa, pohti Suomalaisen Työn Liiton valtuuston puheenjohtaja, elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen. Hänelle tärkeitä arvoja ovat rehellisyys ja luotettavuus. Tärkein on oma perhe ja lähipiiri. Yliasiamies Mikko Kososelle positiivinen asenne, kun on voinut positiivisuudella koskettaa toista ihmistä, on ollut henkilökohtaisesti ratkaiseva. Siitä lähtee positiivisuuden kierre, positiivinen usko yhdessä tekemisen voimaan. Olen syvällisesti nähnyt positiivisuuden voiman, jopa sijoittajat vaistoavat positiivisuuden, Mikko Kosonen sanoi. Helsinki Design Weekin tuottaja Kari Korkman uskoi myös positiivisuuden voimaan. Sen hän oli saanut kokea helsinkiläisen virkamiehen asenteessa. Virkamies meni mukaan Kari Korkmanin visioihin, eikä esittänyt yhtään toteuttamisen tielle kasaantuvaa estettä. Perhe ja vanhat ystävät ovat Viestintätoimisto Taitomylly Oy:n asiakkuusjohtaja Susanna Paloheimon tärkeimmät voiman lähteet. Arvotutkimuksessa noussut vanhuksista huolehtiminen sai hänet visioimaan uutta asennoitumista. En ihmettele yhtään, että vanhuksista huolehtiminen on noussut tulevaisuuden tärkeimpien arvojen joukkoon. Oman äidin sairaus on avannut silmäni. Tarvitaan rohkeita yrittäjiä, jotka kehittävät menetelmiä ja välineitä vanhusten hoidon parantamiseksi. Sen sijaan, että tuleva vanhuus pelottaa, vanhuudesta voisi tehdä odottamisen arvoisen. Kannattaisi palkita Vuoden Mummo ja Vaari, Vuoden Arvo ja Rauha. Ruotsin arvotutkimuksen tuloksiin perehtynyt organisaatiokonsultti Virva Herlitz sanoi, että käytännöllisyys näkyy hyvin Suomi-Ruotsi tasolla. Suomalainen tekee hyvin, mitä lupaa. Suomella on hieno brändi maailmalla. Omimpana hän pitää aitoutta ja moniarvoisuutta, jotka ovat johdattaneet häntä maailmalla eteenpäin. Kun tekee työtä 6000 palvelualan ammattilaisen kanssa, tärkeintä on luottamus ja luotettavuus, sanoi HOK-Elannon henkilöstöjohtaja Antero Levänen omiksi arvoikseen. Hän on huomannut, että arvotutkimuksessakin noussut elämänlaatu näkyy palvelualalla. Vapaa-aika on tärkeämpi kuin raha. Suomalaisen Työn Liitto järjestää myös tänä vuonna arvoseminaarin itsenäisyyspäivää edeltävänä perjantaina eli

6 AVAINLIPPU Vuosijulkaisu 2011 Teksti Markku Wilenius Kirjoittaja on WOIMA-säätiön hallituksen puheenjohtaja ja Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuksen professori. Kuva Dorit Salutskij Mistä Suomi elää tulevaisuudessa? Suomi polkee rikkinäisellä pyörällä Tulokset olivat hämmästyttäviä. Vallitsevina yhteiskunnallisina arvoina vahvimmin nousivat esiin byrokratia, työttömyys ja epävarmuus tulevaisuudesta. Kolme tärkeintä arvoa halutulle yhteiskunnalle olivat demokratia, köyhyyden vähentäminen ja vanhuksista huolehtiminen. Näitä vasten tärkeimmät henkilökohtaiset arvot olivat rehellisyys, huolehtivaisuus, välittävyys ja perhe. Mitä nämä tulokset kertovat? Ne antavat kuvan Suomesta, jossa kansalaisilla on vahva sosiaalinen omatunto, mutta maa käy tosiasiassa puoliteholla. Suomi on kuin polkupyörä, jonka kumit ovat löysät ja jota on siksi raskasta ajaa. Suomea vaivaa byrokratia, joka ei anna kansalaisille mahdollisuutta toteuttaa omaa näkemystään hyvästä elämästä. Tutkimus kertoo myös rapautuvasta hyvinvointivaltiosta, jota ei ole osattu kehittää inhimillisiä tarpeita vastaavaksi. Eriarvoistumisen uhka Tutkimuksen tulokset ovat eräänlainen hätähuuto. On aika kohdistaa huomiota yhteiskuntamme ja kulttuurimme tukipilareihin: ihmiset kaipaavat konkreettisia yhteisöllisyyden osoituksia ja mahdollisuuksia toimia ja vaikuttaa. Kuten EVAnkin äskettäinen tutkimus osoittaa, ihmisillä WOIMA-säätiö teki yhdessä Suomalaisen Työn Liiton kanssa Suomi suomalaisten silmin tutkimuksen, jonka tarkoituksena oli valaista suomalaisten arvoja sellaisina kun he ne itse kokevat. Vastaava tutkimus on tehty jo 12 maassa. Tutkimuksessa kysyttiin mitkä ovat suomalaisten henkilökohtaiset arvot, minkälaisia he näkevät vallitsevat yhteiskunnalliset arvot ja minkälaisia arvoja he haluaisivat nähdä yhteiskunnassa toteutuvan. Siis yksinkertaisesti: minkälaista Suomea suomalaiset haluavat rakentaa? on edelleen vahva vaikuttamisen halu ja puheet politiikan kuolemisesta ovat ennenaikaisia. Taustalla on laajempi talouden ja yhteiskunnan murros. Samalla kun teollinen rakenne ja ajattelumalli murtuvat, maailmantalouden seuraava sykli on jo alkanut. Talouden liikevoimana ei tässä uudessa syklissä olekaan työn tuottavuus tietoteknologiaa hyödyntäen vaan raaka-aineiden ja energian tuottavuuden kasvattaminen. Samalla murtuu palkkatyöyhteiskunnan malli, palvelujen osuus kasvaa ja väestön ikääntymisen myötä myös kysyntä muuttuu. Tämä murros heijastuu myös tutkimuksen tuloksissa. Lähes puolet nyky-yhteiskunnan arvoista nähdään negatiivisina. Sen sijaan että mahdollistaisimme ihmisarvoista elämää ja ruokkisimme yrittäjyyttä, me ylläpidämme rakenteita jotka estävät näiden toteutumista. Samalla tutkimus osoittaa, että meillä on paljon hyvää, jonka pohjalle voidaan rakentaa. Myös käytännöllisyys, aitous ja itsellisyys nousivat henkilökohtaisissa arvoissa top10:een. Nämä näyttäisivät olevan erityisesti suomalaisia arvoja kansainvälisessä vertailussa. Yhdistämällä ne vahvaan sosiaaliseen omaantuntoon ja kansanvaltaisuuteen luulisi Suomelle löytyvän sellainen brändi, joka kestää myös ajan hammasta ja sellaista työtä, josta Suomi elää tulevaisuudessa. 6

7 Sami Tuurna tutkimuspäällikkö Tutkimukset ajan hermolla Rento vappu ystävien kesken Suomalaisen Työn Liitto ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK toteuttivat keväällä 2010 vappututkimuksen, jossa selvitettiin ensimmäistä kertaa suomalaisen työn päivän kunniaksi suomalaisten vapun viettoa ja suhtautumista työhön. Vapussa suomalaiset arvostavat yhdessäoloa ystävien ja läheisten kanssa rentoutuen ja leväten. Vapun viettoon suomalaiset käyttävät keskimäärin 60 euroa henkeä kohti. Kolmeksi tärkeimmäksi työmotivaation lähteeksi tulivat hyvä työilmapiiri, hyvä palkka sekä mahdollisuus omien taitojen hyödyntämiseen. Jopa 60 prosenttia kaikista vastaajista katsoi työn vaikuttavan positiivisesti terveyteen. Tutkimuksen mukaan suomalaiset arvostavat laajasti kotimaista omistajuutta, sillä yli 90 prosenttia vastaajista pitää erittäin tärkeänä Suomen tulevaisuudelle yritysten omistuksen ja hallinnan säilymistä suomalaisissa käsissä. Juhannus ja Suomi Liitto selvitti suomalaisten juhannuksen viettoa ja teki samalla barometroinnin Suomen nykytilasta ja tulevaisuudesta. Suomi sai kouluarvosanaksi 7,9 ja vastaajista lähes neljännes antoi Suomelle kiitettävän arvosanan. Samalla Suomi nähtiin kuitenkin ikääntyvänä hyvinvointiyhteiskuntana, jossa on hyvä elää ja työskennellä, mutta ei välttämättä mielletä kuuluvaksi korkean osaamisen ja teknologian edelläkävijöiden kärkiryhmään. Kaikkein eniten suomalaisuutta kuvastavat oma kieli, luonto ja Suomen itsenäisyys. Nuorten ikäluokkien (15 34-vuotiaat) mielestä suomalaisuutta ovat erityisesti suomalainen sisu, hiljaisuus ja vaatimattomuus. Nuoret eivät pidä omaa kieltä tai itsenäisyyttä yhtä tärkeinä suomalaisuuteen liitettävinä asioina kuin muut vastaajat. Juhannus ja sen vietto kuvaavat tyypillisesti suomalaista elämänmenoa parhaimmillaan ja lähes puolet vastaajista kokee juhannuksessa parhaimpana yhdessäolon läheisten ja ystävien kanssa, yli kolmannes suomalaisen keskikesän juhlan ja neljännes ruokien ja juomien nauttimisen sekä maaseudun rauhan. Yli kolmannes vastaajista viettää juhannusta mieluiten vapaa-ajan asunnolla, vajaa kolmannes saunoen ja kotona ystävien, tuttavien ja läheisten kanssa juhlien tai maaseudun rauhassa. Rahaa juhannuksena käytetään keskimäärin 100 euroa henkilöä kohti. Yrittäjyysilmapuntari 2010 Suomen ensimmäisen Yrittäjyysilmapuntarin toteuttivat yhdessä liiton kanssa Suomen Uusyrityskeskukset ry, Elisa Oyj ja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma. Taloustutkimus Oy kartoitti suuren yleisön mielipiteet ja Suomalaisen Työn Liitto kysyi uusyrityskeskusten asiakkaiden, eli alle viisi vuotta toimineiden yrittäjien, mielipiteet. Yli 80 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että yrittäjyyttä pitää edistää aktiivisesti. Yrittäjyyden edistämisen keskeisin toimenpide on pienyrittäjyyden toiminnan ehtojen parantaminen. Toiseksi tärkeimpänä keinona suomalaiset näkevät suomalaisten yritysten tuotteiden ja palvelujen ostamisen. Kolmanneksi tärkeimpänä menetelmänä nähdään nykyistä kilpailukykyisempi yritysverotus, joka suosisi sijoittamista omaan yritykseen. Keinovalikoiman kärkeen nousevat myös julkisten hankintojen suuntaamista suomalaisille yrityksille sekä verotus, joka suosisi yritysten sijoittumista Suomeen. Yrittäjät itse kokevat positiivisena väitteen, että Suomessa on hyvä yrittää. Myös suuri yleisö on tätä mieltä. Suomalaisia houkuttelee eniten yrittäjyyteen itsenäinen työ, vapaus ja mahdollisuus vaikuttaa omiin tuloihin. Suuren yleisön mielestä suomalainen yrittäjä on ahkera, rohkea ja kilpailuhenkinen. Yrittäjät itse kokevat kyllä olevansa ahkeria, rohkeita, vapautta rakastavia ja vastuullisia. Joulua odotellessa Liiton Taloustutkimus Oy:llä teettämässä joulukampanjointiin liittyneessä tutkimuksessa suomalaiset kertoivat panostavansa jouluun edellisvuotta enemmän. Kuluttajat arvioivat käyttävänsä omiin jouluvalmisteluihinsa ja lahjahankintoihinsa keskimäärin 439 euroa. Vuonna 2009 vastaava summa oli 370 euroa. Perinteisesti joulukaupan suuruutta on arvioitu vähittäiskaupan myynnin kautta. Tutkimuksen mukaan kuluttajat käyttävät jouluvalmisteluihin ja lahjahankintoihin kokonaisuudessaan melkein kaksi kertaa niin paljon rahaa kuin joulukauppaan, jonka työllisyysvaikutus on yksin jo kymmenisen tuhatta henkilötyövuotta. Suomalaisille joulu on vuoden tärkein juhla. Kouluarvosanoin mitattuna kansalaiset antavat sille arvosanaksi 8,9. Laatu on hintaa vahvempi peruste lahjaostoksissa. Asuinpaikasta ja koulutuksesta riippumatta miehet ja naiset ovat yhtä mieltä, että joululahjahankinnassa laatu ratkaisee. Kansalaisista 87 prosenttia ilmoitti, että kotimaisuus vaikuttaa ostopäätöksiin ainakin jossain määrin. Joululahjojen hankinta, joulusaunassa käynti, jouluruoan valmistus, kotijoulu ja hautausmaalla käynti kuuluvat suomalaiseen jouluperinteeseen vahvasti. Dorit Salutskij 7

8 AVAINLIPPU Vuosijulkaisu 2011 Suomalaisen Työn Liitto oli ensimmäistä kertaa valitsemassa ja jakamassa INNOSUOMI-palkintoja. Suomalaisten innovaatioissa näkyi koko elämän kirjo hiihdosta leikkauspöydälle ja internetin turvallisuudesta masennuksen ehkäisyyn. Käyttäjät innovaatioiden lähteinä INNOSUOMEEN ennätysmäärä ehdotuksia - Jokaisella toimialalla on paljon erilaisia tiedostamattomia ja tiedostettuja tapoja, joita haastamalla on mahdollista löytää valtavasti uutta arvoa. Kyky unelmoida on kilpailuetu, epäonnistumalla opimme ja menestymme nopeammin, luovuus on luopumista ja nauru on energiaa. Meidän tulee keskittyä varjelemaan ja kasvattamaan ihmisten ainutlaatuisuutta, filosofoi Aalto-yliopiston tutkimuspäällikkö ja yli-innovaatioaktivisti Anssi Tuulenmäki puheenvuorossaan Tasavallan presidentin INNOSUOMI 2010 palkintojen jakotilaisuudessa Helsingissä. INNOSUOMEN vuoden 2010 teemana oli Käyttäjät innovaatioiden lähteinä. Tällä ajankohtaisella teemalla korostetaan, että tuote- ja palvelu ratkaisujen menestyminen markkinoilla rakentuu entistä enemmän käyttäjien tarpeisiin ja käyttäjien osallistumiseen alusta alkaen innovointiprosessiin. Teema innoitti monia osallistumaan kilpailuun. INNOSUOMI-palkintoehdokkaita tuli kaikkiaan 202 kappaletta. INNOSUOMI-palkitut tuovat esiin merkittäviä ja laaja-alaisia suomalaisia innovaatioita ja mikä parasta, lasten luovuus näyttää olevan rajaton, sanoi INNOSUOMI-työvaliokunnan puheenjohtaja, toimitusjohtaja Pekka Tsupari. Tasavallan presidentti Tarja Halosen jakamien INNOSUOMI-palkintojen lisäksi valtakunnallisessa Innopäivä-juhlassa jaettiin 11. kerran varusmiesten INNOINT-keksintökilpailun ja koululaisten INNOKOULU-ideointitapahtuman palkinnot. Varusmiesten INNOINT-keksintökilpailuun saatiin yhteensä 86 ehdotusta, näistä palkittiin neljä ja kaksi sai kunniamaininnan. 8

9 Koululaisten INNOKOULU-tapahtumassa tämän vuoden alueena oli Rovaniemi. Ammatillisten oppilaitosten sarjassa kilpailutettiin Lapin ammattiopiston opiskelijoiden opinnäytetöitä, joista yksi palkittiin. Peruskoulujen 1. ja 2. luokkalaisten sarjaan osallistui 12 koulua ja yli 400 koululaista, joiden seitsemän ehdotusta palkittiin. Kuvassa koululaisten kanssa presidenttipari sekä takana vasemmalla toimitusjohtaja Pekka Tsupari ja opetushallituksen pääjohtaja Timo Lankinen. Kuva: Heikki Savolainen. T-Balance-asu pitää leikkauspotilaan lämpimänä Kuopiolainen Telespro Finland Oy on kehittänyt T-Balance-asun ehkäisemään leikkauspotilaan lämmönmenetystä koko leikkausprosessin ajan. Leikkauksessa potilaan lämpötilan lasku on ongelma, koska anestesia heikentää potilaan omaa lämmönsäätelyjärjestelmää. Jo vähäinenkin ydinlämmön lasku voi aiheuttaa leikkaukseen riskejä. Se saattaa lisätä verenvuotoa leikkauksen aikana, haitata leikkauksesta toipumista ja johtaa komplikaatioihin. Potilaan jäähtyminen alkaa usein jo ennen leikkausta valmisteluvaiheessa ja jatkuu vielä leikkauksen jälkeen heräämössä. Potilaan lämmönhukkaa pyritään estämään erilaisilla peitteillä ja lämmittimillä. T-Balance-asun materiaali on kolmikerroslaminaatti: ulkoa sileää mikrokuituneulosta, sisältä pehmeää fleeceä ja välissä on lämmön haihtumista estävä, hengittävä, mutta nesteen pitävä kalvo. Asussa on useita harkitusti sijoitettuja erikoisvetoketjuja, joita avataan siten, että vain toimenpiteen vaatima osa paljastuu. T-Balance asu soveltuu käytettäväksi lähes kaikissa leikkauksissa ja toimenpiteissä. Tutkimusten mukaan potilaiden lämpötilan laskun estäminen lyhentää potilaiden sairaalassaoloaikaa. Tätä kautta myös hoidon kustannukset vähenevät. Telespro Finland Oy on vuonna 2004 perustettu yritys, joka kehittää ja markkinoi potilaan suojaamis tuotteita pelastusalalle ja sairaaloihin. Telespro Finland Oy tekee jatkuvaa yhteistyötä tutkimuslaitosten, sairaaloiden ja pelastusalan ammattilaisten sekä pesuloiden kanssa. 9

10 AVAINLIPPU Vuosijulkaisu 2011 Heikki Savolainen Yli 16 miljoonaa internetin käyttäjää turvautuu WOT:iin Web of Trust on turvallista internetin käyttöä edistävä yhteisöpalvelu, joka auttaa löytämään luotettavat nettisivustot aitoihin käyttäjäkokemuksiin perustuen. Verkkoselaimeen asennettavan ilmaisen WOT-lisäosan avulla internetin käyttäjät voivat arvioida käyttämänsä verkko sivustot niiden luotettavuuden, asioinnin turvallisuuden, tietosuojan ja lapsiturvallisuuden perusteella. WOT näyttää käyttäjien arvioihin ja luotettaviin tietolähteisiin perustuvan nettisivuston maineen liikennevaloja muistuttavien symbolien avulla esimerkiksi haku koneita käytettäessä. WOT varoittaa käyttäjiä virusten ja haittaohjelmien lisäksi myös uhkista, joita pelkkä automatisoitu teknologia ei löydä, kuten esimerkiksi lapsille sopimattomasta sisällöstä, urkinta- ja huijaussivustoista sekä huonoista asiakaskokemuksista. WOT on asennettavissa Internet Explorerille, Fire foxille, Google Chromelle, Safarille ja Operalle. Palvelulla on yli 16 miljoonaa käyttäjää maailmanlaajuisesti ja sen avulla on luokiteltu yli 30 miljoonaa verkkosivustoa. Web of Trustin keksivät ja yrityksen WOT Services perustivat Tampereen teknillisen yliopiston jatko-opiskelijat Sami Tolvanen ja Timo Ala-Kleemola vuonna Yhteisöpalvelun kehittämisen lisäksi yritys myy WOT Trust Seal -sertifikaatteja hyvämaineisille verkkosivuille sekä lisenssejä WOT-mainetietokannan käyttämiseen esimerkiksi hakukone-, media- ja tietoturvayrityksille globaalisti. Maastohiihtosuksien pohjat uusiksi Vuonna 2005 perustetun Matti Järvinen Oy:n perusajatuksena on ollut tehdä hiihtolenkille lähdön kynnys matalaksi ja tuoda lajin pariin uusia harrastajia. Uusi teknologia antoi ulottuvuuksia myös tälle alalle ja keksijä Matti Järvinen lähti hakemaan ratkaisuja voitelemattoman suksen kehittämiseksi. Erityisesti hän ajatteli lapsia, joille suksien huolto on hankalaa. Kehitys- ja testauskokeiden jälkeen onnistuttiin löytämään toimiva seos, joka integroidaan suksen pohjaan. Keksintö on patentoitu ja lisenssit myyty kahdelle suomalaiselle suksitehtaalle. Karhu Ski valmistaa suksia OPTIGRIP tuotemerkillä ja Peltonen Ski NANOGRIP-tuotemerkillä. Pohjapinnoitteissa on pieniä eroja, mutta molemmat ovat hyvin toimivia. Pohjapinnoitteen raaka-aineiden hankinnasta ja valmistuksesta vastaa edelleen Matti Järvinen Sport Oy. Yritys on kehittänyt myös Optiwax Gripcare hoitoaineen nanosuksen pohjan huoltoon. Sillä voidaan poistaa ladulta kertyneet epäpuhtaudet. Matti Järvinen Sport Oy:n tuotteet on ensisijaisesti tarkoitettu tavallisille hiihdon harrastajille. Painetta on syntynyt aktiivi- ja kilpahiihtäjien puolelta, joten tuotekehittely jatkuu edelleen. Kirkasvalokuulokkeella eroon masennuksesta Kunniakirjalla palkittu Valkee Oy on kehittänyt ja tuonut markkinoille uudenlaisen, tehokkaan kirkasvalokuulokkeen. Valoa ja hyvinvointia kaamoksen keskelle tuovan innovaation isät ovat diplomi-insinööri Antti Aunio ja eläinfysiologi Juuso Nissilä. Tuoteidea sai alkunsa henkilökohtaisesta tarpeesta selvitä pimeässä vuodenajassa työ- ja toimintakykyisenä. Laitetta on tutkittu vuodesta 2008 lähtien yhteistyössä Oulun yliopiston ja Oulun Diakonissalaitoksen kanssa. Ensimmäisessä hoitotutkimuksessa yhdeksän kymmenestä vakavasti kaamosmasentuneesta koki oireidensa poistuvan kokonaan neljässä viikossa. Sittemmin tutkimuskenttää on laajennettu myös muihin masennuksen alatyyppeihin. Valkee-kirkasvalokuuloke on taskukokoinen, mp3-soitinta muistuttava ja kätevästi käyttäjänsä mukana kulkeva laite. Koska sen avulla kirkasvalohoito suunnataan tehokkaasti suoraan sinne missä sitä eniten tarvitaan, riittää käyttöajaksi vain 8 12 minuuttia vuorokaudessa. Lääkelaitehyväksyttyä tuotetta kehitetään ja valmistetaan Suomessa. Tulevaisuudennäkymät ovat Valkee Oy:lle kirkkaat, tällä hetkellä myynti ulottuu Suomen lisäksi myös muihin Pohjoismaihin ja EU:n alueelle. Vuonna 2007 perustetun yrityksen keksintöön on haettu patenttia kansainvälisesti. Reaaliaikaista asiakas- ja työtyytyväisyys palautetta kustannustehokkaasti Kunniakirjalla palkittu HappyOrNot tarjoaa uudenlaisen ja vaivattoman työvälineen asiakas- tai henkilöstötyytyväisen seurantaan ja varmistamiseen. Laite on käytössä kauppa- ja palveluyrityksillä sekä työpaikoilla niiden jokaisena aukiolopäivänä ja -tuntina. Neljällä hymiöpainikkeella varustetut palautelaitteet seisovat omalla jalallaan, ovat langattomia ja vaivattomasti siirrettävissä toimipaikan sisällä. HappyOrNot-järjestelmä vastaa raportoinnista ja muusta tukiviestinnästä asiakkaalle. Käyttöönotto ei aiheuta muutostöitä tai lisäkustannuksia käyttäjäyritykselle toimipaikassa tai järjestelmissä. Yritysjohto saa automaattisissa sähköpostiraporteissa selkeät visuaaliset raportit konsernin, alueiden tai yksittäisten toimipaikkojen suoriutumisesta. Internet-pohjainen raportointikäyttöliittymä mahdollistaa seurannan jopa tuntikohtaisella tarkkuudella. Kuluttajalle ja työntekijälle HappyOrNot on helposti ymmärrettävä, houkutteleva ja anonyymi tapa antaa palautetta kokemuksestaan päivittäin. Palvelu voi tuottaa palautetta jopa 60 prosentilta toimipaikan asiakkaista joka päivä. Menetelmä perustuu tiedonsiirtoteknologiaan, joka on toimintavarma maailmanlaajuisesti. Vuoden 2010 aikana menetelmä on otettu käyttöön lukuisissa ketjuyrityksissä eri toimialoilla. Asiakkaana ovat ruoka- ja päivittäistavarakauppa, matkailu- ja ravintola-ala, urheiluväline-kauppa, kodin elektroniikkakauppa, rautakauppa, liikunta- ja hyvinvointikeskukset, yksityinen terveydenhuolto ja työterveyspalvelut, pankki- ja vakuutusala. Yritys on perustettu vuonna

11 Teksti: Mirja Ekholm Kuvat: Atte Kajova Tasavallan presidentti Tarja Halonen jakoi 3. helmikuuta vuoden 2010 kansainvälistymispalkinnot mobiilituotteiden laukkuja valmistavalle Gollalle, tuuli- ja aurinkovoimaan pohjautuvia energiaratkaisuja toimittavalle The Switchille ja suomalaista musiikkivientiä edistävälle Music Export Finlandille. Suomalaisen Työn Liitto oli jakamassa kansainvälistymispalkintoja, joiden tavoitteena on edistää yritysten toimintaa kansainvälisessä ympäristössä sekä kykyä kehittää ja soveltaa uusia toimintamalleja. Palkintojen takana ovat Suomalaisen Työn Liitto, Finpro ja Suomen Messusäätiö. Tasavallan presidentin kansainvälistymispalkinnot 2010 Laukkuja, aurinkoenergiaa ja musiikkia Golla Oy:n myyntijohtaja Bernhard Gerlich, brand manager Meri Kähkönen ja toimitusjohtaja Petri Kähkönen, The Switch Vice President Reijo Takala, talousjohtaja Dag Sandås, presidentti Tarja Halonen, ja toimitusjohtaja Jukka-Pekka Mäkinen sekä Music Export Finland ry:n edustajat, toimitusjohtaja Eicca Toppinen Apocalyptica Acency Oy, toiminnanjohtaja Paulina Ahokas ja hallituksen puheenjohtaja Veikko Koivumäki. - Nämä yritykset ovat hyviä esimerkkejä siitä, että kansainvälisillä markkinoilla menestyminen ei ole kiinni yhtiön koosta. Pk-yrityskin voi nousta alallaan merkittävään asemaan etevämmillä teknologioilla ja kekseliäillä toimintatavoilla, iloitsi presidentti Tarja Halonen puhuessaan palkinnon saajille. Suomalaisen työn ja osaamisen korkean tason säilyminen ja jatkuva kehittäminen ovat yhteisiä haasteitamme. Julkisen sektorin tehtävänä on luoda liiketoiminnalle vakaa toimintaympäristö. Suomalaiset yritykset ovat osanneet hyödyntää tehokkaasti kansainvälisten markkinoiden avaamia mahdollisuuksia. On ilahduttavaa, että yritykset ovat viime vuosina ottaneet entistä aktiivisemman roolin ympäristö- ja yhteiskuntavastuun kantamisessa. Tämä on myös yksi kansainvälistymispalkinnon kriteereistä, presidentti Halonen sanoi. 11

12 AVAINLIPPU Vuosijulkaisu 2011 Golla mobiililaukkujen globaali ykkösbrändi Golla Oy on kansainvälisesti toimiva, mobiilituotteille suunnattujen laukkujen valmistaja. Helsinkiläinen yritys yhdistää muotia ja teknologiaa ja sen laukuilla on asiakkaita ympäri maailmaa. Gollan valttina on design, jolle leimaa-antavaa on värikkyys, raikkaat printit, laadukkaat materiaalit sekä viimeistelty ulkoasu. Golla Oy:n taival alkoi vuonna 1994, metallisten huonekalujen ja erilaisten design- ja lahjatavaroiden suunnittelusta Kollan kylässä Satakunnassa. Tuotteet myivät hyvin, mutta niille kaivattiin kuitenkin linjaa ja jatkuvuutta. Yrityksen nimen G tuli osin Rauman murteesta, osin kansainvälisyyden vuoksi. Autotallista kulutuselektroniikkamessuille Saksaan Juristin koulutuksen saanut Petri Kähkönen valmisti yrityksen ensimmäiset tuotteet veljensä Olli Kähkösen kanssa raumalaisessa autotallissa. Vuonna 1996 veljekset lähtivät kulutuselektroniikkamessuille Saksaan. Vuokrasimme kaikkein halvimman pakettiauton ja lastasimme sen täyteen koiranluun muotoisia cd-pöytätelineitä ja ankanjaloilla seisovia cd-telineitä. Messut olivat järkyttävän iso menestys. Yritys kolminkertaisti edellisen vuoden liikevaihdon neljässä päivässä. Maailmanmenestystä matkapuhelinten peesissä 2000-luvun alussa cd-telineet vaihtuivat kännykkäpusseihin. Aivan ensimmäinen pussi oli kudottu pipo. Vuonna 2001 syntyi ensimmäinen laukkumallisto. Matkapuhelimet olivat valloittaneet maailman, ja Gollan värikkäät kännykkälaukut saivat heti huomiota. Nyt, kymmenen vuotta myöhemmin, Gollalla on värivaihtoehdot mukaan lukien yli 170 tuotetta ja myyntipisteitä on maailmalla yli 120 eri maassa. Tuotteita myydään sekä elektroniikkamyymälöissä että -osastoilla. Jatkossa lisääntyvät myös Gollan shop-in-shopit. Vuonna 2010 yrityksen liikevaihto oli 29 miljoonaa euroa ja työntekijöitä Helsingin Hietalahdenrannassa on 75. Vuonna 2001 päätimme keskittyä laukkuihin ja asetimme tavoitteeksemme olla mobiilituotteille suunnattujen laukkujen tunnetuin brändi maailmalla. Tässä olemme onnistuneet. Olemme nyt ehdottomasti oman alamme ykkönen sekä markkinaosuudella että myyntimäärällä mitattuna. Golla on originaali, muut seuraavat perässä, Golla Oy:n toimitusjohtaja Petri Kähkönen sanoo. Naiset ja nuoret inspiroivat Yrityksessä keskitytään oman suunnitteluosaamisen myötä tuoteportfolioon, jonka ydinasioita ovat muodikkuus, design, laatu, viimeistelty ulkoasu ja hyvä käytettävyys. Gollan printit ja värit toimivat globaalisti niin Euroopassa, Yhdysvalloissa kuin Aasian markkinoillakin. Olimme markkinoilla ensimmäisiä kannettaville mobiililaitteille tarkoitettujen laukkujen suunnittelijoita. Tajusimme, että erityisesti naiset ja nuoret haluavat muutakin kuin mustaa väriä tietokoneita, kameroita, kännyköitä ja soittimia suojaaviin kantolaukkuihin, Petri Kähkönen kertoo. Messumarkkinointi tuo tulosta Alkuvuosina Golla tuplasi kasvunsa vuosittain ja edelleenkin kasvu on reipasta. Messumarkkinointiin on satsattu alusta asti, ja Golla mainittiinkin jälleen parhaiden messuosastojen joukossa Las Vegasin kävijää tavoittavilla CES-messuilla 12

13 Music Export Finland 50 vientihanketta 2011 tammikuussa Näkyvyyttä ja uusia myyntipaikkoja tarvitaan matkalla ammattilaismessujen tähdestä kuluttajien tietoisuuteen. Tunnettuutta lisää myös Gollan parin vuoden takainen päätös avata viisi myynti toimistoa maailmalle: Esseniin, Lilleen, Shanghaihin, Chicagoon ja Tokioon. Rohkeaa päätöksentekoa ei taantuma lannistanut, ja voimakasta kasvua on saatu viime vuosina Yhdysvalloissa ja Aasiassa. Eurooppa on meille edelleen tärkeä, sillä täällä opittua voidaan toteuttaa muuallakin. Silti painopiste siirtyy yhä enemmän pois lähi alueelta. Seuraava voisi olla oman myymälän perustaminen Shanghaihin. Nokia auttoi meitä paljon tiennäyttäjänä kansainvälisille markkinoille. Käytämme pitkälti samoja jakeluteitä Nokian kanssa, Petri Kähkönen kertoo. Suomalaisuus on tärkeä elementti Gollan tuotteiden suunnittelusta vastaa yhdeksän suomalaista suunnittelijaa. Menestyksemme kulma kivenä on hyvä laatu. Kyllä kiinalaisetkin osaavat tehdä hyvää laatua, kunhan laadunvalvonta ja koulutus ovat kunnossa. Kiinan tehtaidemme johto on suomalaisissa käsissä. Tehtaamme ovat myös auditoituja ja pidämme huolta ympäristöasioista, Petri Kähkönen sanoo. Kähkönen toivoo yrityksensä menestyksen antavan rohkeutta aloitteleville yrityksille. Suomalaisuus on meille tärkeä elementti ja pääkonttorimme pysyy Helsingissä jatkossakin. Helsinki mielletään maailmalla mielenkiintoisena design-kaupunkina. Suomalaisilla pienillä yrityksillä on paljon mahdollisuuksia maailmalla, olemme siitä loistava esimerkki, Petri Kähkönen vakuuttaa. Cannes, tammikuu Apocalyptican keikka loppuu. Valot sammuvat. Kansainvälinen yleisö vaatii lisää. Maailman suurimman musiikin ammattilaistapahtuman Midemin suomalaisten isännöimä avajaisilta on ollut täydellinen menestys. Ruotsalaiset kollegat saapuvat onnittelemaan Paulina Ahokasta, suomalaisen musiikin vientiä edistävän Music Export Finlandin toiminnanjohtajaa. Tasavallan presidentin kansainvälistymispalkinnon, yhteisöpalkinnon saaneen Music Export Finlandin tehtävänä on auttaa suomalaista musiikkialaa kasvattamaan vientitulojaan. Music Export Finland tuo yhteen kansainväliset musiikkipäättäjät ja -ostajat sekä suomalaiset levy- ja kustannusyhtiöt, artistiyhtiöt, agentuurit ja managementit. Yhdistys lanseeraa yhteistyössä heidän kanssaan musiikkituotteita kansainvälisille ammattilaisille sekä kasvattaa suomalaisten musiikinviejien osaamista sekä vientiresursseja. Tuloksena syntyy muun muassa jakelu-, julkaisu-, kustannus-, ja kiertueyhteistyösopimuksia. Vuosina suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo on kasvanut noin 35 prosentin vuosivauhdilla. Vuonna 2008 musiikkiviennin markkinaarvo oli noin 25 miljoonaa euroa. Suomalaisen musiikkialan yritykset ovat ketteriä ja nopeita omaksumaan uusia bisnesmalleja ja tuotteiden jalostusaste alkaa olla korkealla kansainvälisellä tasolla: ala on osoittanut riskinottokykynsä sekä sitoutumisensa, eli nyt lisäämme vauhtia entisestään, summaa Paulina Ahokas. Uudenlaisia Music Export Finlandiin mukaan tulleita yrityksiä edustavat esimerkiksi biisintekopeli ja -yhteisö SongHi ja lipunmyyntialusta GigsWiz. Tehtävämme on auttaa alaa löytämään uusia tulonmuodostuksen lähteitä, Ahokas sanoo. Music Export Finlandin tarina alkoi Daruden, Bomfunk MC s:n, HIMin ja The Rasmuksen kansainvälisen läpimurron siivittämänä vuonna Finpron vientirenkaaksi kolmivuotisen rahoituksen pohjalta rakennettu kahdentoista visionäärisen levy- ja kustannusyhtiön sekä musiikki organisaation palveluksessa toiminut Music Export Finland muuttui 2005 yhdistykseksi Music Export Finland Association ry:ksi. Artisteja, teosmyyntiä ja palveluliiketoimintaa Musiikkivienti koostuu hyödykkeiden ja palveluiden myynnistä sekä tekijänoikeuskorvauksien tuloutumisesta. Voimakkaimmin kehittyvä musiikkiviennin sektori on palveluliiketoiminta, jossa erityisesti keikkamyynti- ja muu konserttitoiminta kasvaa voimakkaasti. Muita kehittyviä musiikkiviennin sektoreita ovat teosmyynti ja uudet palvelut. Säveltäjien, sanoittajien, sovittajien, tuottajien sekä kustantajien yhteistyöstä syntyvä teosmyynti on hyvässä vauhdissa, jonka tuloksena suomalaiset tekstinkirjoittajat ovat näkyneet listaykkösinä esimerkiksi Etelä-Koreassa, Saksassa ja Norjassa. Suomesta ja suomalaisista artisteista on tullut yhä kiinnostavampia kansainvälisillä musiikkimarkkinoilla. Suomalaisen musiikin menestyksen takana on puhtaasti laatu. Toimialana suomalainen kevyt musiikki on kypsynyt kansainväliset mitat täyttävälle tasolle, Paulina Ahokas analysoi. Suomalaisen musiikin menestykseen löytyy selitys jo 1960-luvulla alkaneesta systemaattisesta ja korkeatasoiseksi kehittyneestä musiikkikoulutuksesta. Sieltä alkanut työ näkyy ja kuuluu yhä paremmin, musiikkitieteen maisteri Paulina Ahokas vakuuttaa. Itsekin useissa bändeissä soittanut Paulina Ahokas on työskennellyt muun muassa Down by The Laiturin tiedottajana ja Suomen Lontoon instituutissa taidevastaavana. Jos Juhani Merimaa toi rock n rollin Suomeen, niin musiikkibisneksen tahtonainen Paulina Ahokas vie suomalaista rockia maailmalle. 13

14 AVAINLIPPU Vuosijulkaisu 2011 The Switch rohkealla teknologiasovellutuksella uusiutuvan energian pelikentille The Switch perustettiin vuonna 2006 visiolle teknologian murroksesta. Yrityksessä oltiin varmoja, että kestomagneettigeneraattorit ja tehonmuokkaimet ovat uusiutuvan energian tulevaisuutta. Se oli rohkea väittämä, sillä markkinoilla ei ollut yhtään merkittävää toimijaa, joka olisi hyödyntänyt käyttämäämme teknologiaa. Nyt, viisi vuotta myöhemmin, sitä käytetään suurimmassa osassa uusia tuuliturbiinimalleja, The Switchin toimitusjohtaja Jukka-Pekka Mäkinen kertoo. The Switch valmistaa tuuliturbiineihin kestomagneettigeneraattoreita ja tehonmuokkaimia, joiden avulla tuuli- ja aurinkovoimaloiden tuottama energia muunnetaan verkkoon sopivaksi sähköenergiaksi. Edistyksellisen teknologian ansiosta voimaloiden hyötysuhdetta on pystytty parantamaan ja laitteet pystyvät tuottamaan sähköä, joka täyttää sähköyhtiöiden kasvavat vaatimukset. Suomalainen energia maailmalla Start up -yritystä Rotatek Finland, Verteco ja Youtility yhdistivät voimansa tarkoituksena luoda toimija, jolla on alusta asti tarpeeksi rahkeita kansainvälisille markkinoille. Syntyi The Switch. Yrityksellä on mallitehtaat Lappeenrannassa ja Vaasassa, pääkonttori Vantaalla, sekä tytäryhtiöt tuulivoiman suurilla markkinoilla USA:ssa ja Kiinassa. Kansainvälinen verkosto yltää lisäksi Saksaan, Tanskaan, Espanjaan, Intiaan ja Koreaan. Yhdysvalloissa kehitetään Emerging Businesses -liiketoimintaa, joka keskittyy muun muassa nopeasti kasvavaan aurinkoenergiaan. Suuri joukko asiak kaita 14 on Kiinassa, joka on yritykselle merkittävä markkina-alue. Myös ajoituksemme onnistui: Turbiinien komponenteista oli pulaa, ja tuulivoiman kehittäjät kaipasivat markkinoille uusia valmistajia. Vaikka kilpailu on taantuman myötä koventunut, uusiutuvan energian markkinat kasvavat yhä, Jukka- Pekka Mäkinen sanoo. Yhteisillä arvoilla eteenpäin The Switch on kasvanut yli 100 prosentin vuosivauhtia. Huimassa kyydissä organisaation on ollut pakko oppia ja luoda uusia toimintamalleja nopeasti. Ratkaisut räätälöidään asiakaskohtaisesti, jolloin tuotekehitys on avainasemassa. Yritys työllistää 270 henkilöä ja vuoden 2010 arvioitu liikevaihto on yli 130 miljoonaa euroa. Kasvuvaihe on pystytty hoitamaan melkoisen mukavasti, mutta mitä isommaksi tullaan, sitä kovemmaksi peli käy. Uusiutuvan energian pelikenttä on hyvin dynaaminen. Tuotekehityksen ja kasvun on jatkuttava. Toimitusjohtaja Mäkinen kiittää henkilöstöä, joka on hitsautunut eteenpäinpyrkiväksi The Switch -tiimiksi. Näin nopea kasvu ei olisi ollut mahdollista ilman selkeitä yhteisiä arvoja ja päätösvallan jakamista organisaatiossa. The Switchin toiminta suuntautui alusta asti kansainvälisille markkinoille. Asiakkaita maailmalla on noin kaksisataa, joista merkittäviä toimijoita muutamia kymmeniä. Jopa 80 tonnia painavia, asiakkaalle räätälöityjä laiteratkaisuja myydään kovalla jalkatyöllä. Joulumyynti verkkokaupoissa oli ennätys. Verkkokauppa yleistyy vauhdilla ja trendi suosii yhä suurempia ja arvokkaampia hankintoja, sanoo Helsingin Ruoholahdessa toimivan Suomen Maksuturva Oy:n toimitusjohtaja Mikael Smeds. Teksti: Mirja Ekholm Kuvat: Atte Kajova Pankkiuraa maksuliikennetoimialalla tehnyt Mikael Smeds huomasi kollegansa ICT-kehitysjohtaja Konsta Karvisen kanssa, että verkkokauppa kasvaa koko ajan. Kesällä 2007 Suomen Maksuturva Oy rekisteröitiin ja 2008 keväällä alkoi maksuturvan kehitystyö. Verkkokauppa oli juuri lähtemässä vahvaan nousuun. Pankkitaustasta oli hyötyä, sillä olin työskennellyt OP-Pohjolassa liiketoiminnan ja tietojärjestelmien kehittämisen parissa. Koodasimme kaiken itse oman henkilö kunnan voimin. Asiakkaana ostaja ja myyjä Nyt Suomen Maksuturvalla on vajaa tuhat yhteistyöyritystä. Maksuturvan escrow-toimintaperiaate turvaa sekä ostajan että myyjän edun. Ostajan rahoja ei heti tilitetä yrityksille, vaan rahat kulkevat Suomen Maksuturvan asiakasvaratilin kautta. Maksu tilitetään verkkokaupalle kun asiakas on vastaanottanut tuotteen ja on siihen

15 Turvallista shoppailua verkossa tyytyväinen. Asiakkaalla on aina mahdollisuus reklamoida tai tarvittaessa palauttaa tilaamansa tuote. Yhteistyöyritykset maksavat kuukausimaksun sekä myyntiin perustuvan transaktiomaksun. Eurooppalaisessa tarkastelussa verkkokauppa on Isossa-Britanniassa jo merkittävä osa kaupankäyntiä ja Ruotsissakin yleisempää kuin Suomessa. Nykyisin venäläiset ovat yhä kiinnostuneempia suomalaisista tuotteista. Kun ihmiset ovat paljon verkossa, suunta on yhä enemmän kivijalkakaupoista verkkokauppoihin, joissa ostoksia voi tehdä milloin tahansa. Suomen Maksuturva huolehtii siitä että kauppa sujuu sekä ostajan että myyjän kannalta kivuttomasti. Pankkimaailmasta yrittäjäksi ryhtyminen oli Mikael Smedsin sanojen mukaan iso loikka. Uuden yrityksen eteen pitää tehdä enemmän uhrauksia, mutta ilo ja palkinto tulevat, kun asiakkaat ja markkinat käyttävät palveluita ja saa itse olla mukana verkkokaupan kehityksen kärjessä. Parasta tässä on, että saa olla mukana markkinoilla tarjoamassa verkkokauppiaille turvallisia ratkaisuja liiketoimintaan ja että kuluttajat voivat tehdä hankintoja helpolla ja turvallisella tavalla. Kuluttaja luottaa Avainlippuun Suomen Maksuturva Oy:n omistavat Matu Capital Oy, MyyryCapital Oy sekä joukko yksityishenkilöitä. Yhtiö on täysin suomalaisomistuksessa, ja se käyttää Avainlippua ylpeänä tuotteissaan. Uskon, että Avainlippu merkitsee kuluttajalle luotettavuutta ja varmuutta, Mikael Smeds sanoo. Luontoliikuntaa harrastava Mikael Smeds pitää mansikkapaikkanaan Suomen saaristoa. On tärkeää pitää elämän arvot mielessä. Vaikka työpäivät yrittäjänä toisinaan venyvät on suhtautuminen työntekoon pysyttävä hallinnassa. Tänä keväänä Mikael Smedsin elämässä aukeaa uusi lehti, kun perheeseen syntyy esikoinen ja yrittäjätoimitusjohtaja pitää isyysloman. Maksuturva Basic sisältää pankkien verkkomaksupainikkeet, ajantasaisen maksuliikenteen seurannan ja tapahtumakohtaiset tilitykset, jotka voi viedä suoraan kirjanpitoon. Lisäksi sopimuksessa on tuki ostajan reklamaatioiden ja palautusten käsittelylle, kotimaisten logistiikkayritysten toimitusten seuranta ja teknisen tuki. Maksuturva-palvelu on arvonlisäverosta vapaa rahoituspalvelu. Maksuturva Gold -palvelussa voi edellisten lisäksi maksaa Visa, Visa Electron ja MasterCard-maksukorteilla ja seurata myös kansainvälisten logistiikkayritysten toimituksia. Gold-asiakkaita ovat mm. Maritim ja Unikulma. Maksuturva Tailored toteuttaa räätälöidysti maksu- ja hyvitysratkaisut, esimerkiksi palveluiden ja työsuoritusten myynnin ja monikanavaratkaisut. Tailored-asiakkaita ovat mm. Onninen Oy:n Hanakat LVI-ketju ja Linnanmäki. 15

16 AVAINLIPPU Vuosijulkaisu 2011 yrittäjien määrä kasvaa koko ajan, sanoo Suomen Uusyrityskeskuksen toi- -Nuorten mitusjohtaja Pia Backman. Alle 25-vuotiaiden nuorten osuus uusista yrittäjistä on kymmenen prosenttia. Suurin osa, 45 prosenttia, uuden yrityksen perustajista on työelämässä kokemusta hankkineita vuotiaita. Nuorten yrittäjyyteen on varmaan vaikuttanut koulussa yrittäjyyteen perehdyttäminen. Silti nuorille yrittäjille olisi hyvä olla pitempiaikainen neuvontaprosessi. Viime vuonna teimme muun muassa yhteistyösopimuksen yrityskummien kanssa parantaaksemme neuvontaprosessia Uusyrityskeskuksissa, Pia Backman sanoo. Oma osaaminen innostaa yrittäjäksi Yrityksen perustajista selvällä enemmistöllä, 32 prosentilla, on ammattikoulutausta. Opisto- tai ammattikorkeakoulu on taustalla viidenneksellä uusista yrittäjistä. Uusyrityskeskuksen neuvonnan piiriin tullaan monesti melko kevein yrittäjyystiedoin. Siksi yhteistyötä tehdään tiiviisti 16

17 Yrittäjyys on nosteessa. Valtakunnallisen Suomen Uusyrityskeskukset ry:n tilastot paljastavat, että verkoston kautta Suomessa perustettiin viime vuonna 8313 uutta yritystä. Helsingissä perustettiin ennätykselliset 1009 uutta yritystä. Teksti: Mirja Ekholm Kuvat: Atte Kajova Elinvoimaisimpien yritysten takana ovat Uusyrityskeskukset Verohallinnon ja Yritys-Suomi -toimijoiden kanssa. Liiketoimintasuunnitelmaa rakennettaessa on oltava selvillä monista lakisääteisistä asioista kuten sosiaaliturvamaksuista ja yrittäjien eläkemaksuista. Yrittäjäksi aikovan hyödyllisin ja edullisin tie on mennä paikalliseen Uusyrityskeskukseen yritysideansa kanssa. Laajalta asiantuntijoiden joukolta saa opastusta yritysidean pallotteluun, liiketoimintasuunnitelmaan ja starttirahaan. Valtakunnallinen verkosto Suomessa on 31 Uusyrityskeskusta, joilla on yli 80 palvelupistettä. Verkostossa työskentelee 156 toimihenkilöä, ja se toimii yli 200 kunnan alueella. Verkoston taustatukena on 1300 asiantuntijaa, yli 1000 yritystä ja 270 yhteisöä. Uusyrityskeskusten neuvonnan kautta syntyneet yritykset ovat keskimääräistä selvästi elinvoimaisempia, sillä kahden vuoden kuluttua perustamisesta 90 prosenttia yrityksistä on vielä toiminnassa ja viiden vuoden kuluttua 80 prosenttia. Merkittävintä on se, että vain alle neljä prosenttia aloittaneista yrittäjistä lopettaa toimintansa konkurssin vuoksi viiden ensimmäisen vuoden kuluessa. Toiminta on erittäin kustannustehokasta, uusyrityskeskuksen kautta uuden yrityksen hinnaksi tulee noin 900 euroa, Pia Backman sanoo. Reilut kaksikymmentä vuotta Suomessa toimineet Uusyrityskeskukset ovat lunastaneet paikkansa yhteiskunnassa joustavana, asiantuntevana ja hinta-laatusuhteeltaan vertaansa vailla olevana toimijana. Uusyrityskeskusten verkoston jäseniä ovat mm. lukuisat yritykset, yhteisöt, pankit, vakuutuslaitokset, verohallinto, Suomen Yrittäjät, MTK, EK ja Suomalaisen Työn Liitto. Mikrokasvuohjelmalle on tilaus Selkeäkin yritysidea saa paikallisen Uusyrityskeskuksen asiantuntijoilta arvokasta sparrausta. Seuraava panostuksemme keskittyy mikrokasvuohjelmaan, jolla kannustetaan yrittäjiä palkkaamaan se ensimmäinen työntekijä. Kasvun siemen pitäisi kylvää jo yritystä perustettaessa, Pia Backman sanoo. Mikrokasvuohjelma sisältää yrityksen neuvontapalvelut ensimmäiset kolme toiminta vuotta. Mietinnässä ovat myös proaktiivinen starttirahan porrastus ja ensimmäisen työntekijän palkkatuki. Olemme tehneet laskelmia uusien yritysten toiminnan kerrannaisvaikutuksista yhteiskuntaan. Yritystulo, palkansaajan ostovoima ja verotulot kasvavat ja toisaalta toimeentulotuen ja asumistuen tarve vähenee. Terveydenhuoltokulut vähenevät myös, sillä työterveydenhuolto ja yritysten vakuutukset helpottavat kunnan panostusta. Maahanmuuttajat yrittäjyyden lisäarvona Uusyrityskeskusten loppusuoralla oleva Masuuni-hanke johdattaa maahanmuuttajia yrittäjiksi. Yrittäjyysoppaita on julkaistu kymmenellä eri kielellä ja yritysneuvojille on pidetty kulttuurikoulutusta. Myös Verohallinto pitää tärkeänä, että maahanmuuttajat saavat oikeaa tietoa. Maahanmuuttajien myötä yritysideat ovat selvästi monipuolistuneet. Esimerkkinä ovat ekopesulat ja juristipalvelut. Eniten maahanmuuttajien yrityksiä on syntynyt pääkaupunkiseudulle ja Tampereelle. Maahanmuuttajia tarvitaan Suomessa työvoimaksi, uuden yritystoiminnan käynnistäjäksi ja globaalien verkostojen ylläpitäjäksi. Onnistunut Masuuni-hanke halutaan nyt malliksi Kanadaan. Suomalaiset yksimielisiä yrittäjyyden edistämisestä Suomalaisen Työn Liitto ja Suomen Uusyrityskeskukset teettivät syksyllä 2010 tutkimuksen, jonka mukaan yli 80 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että yrittäjyyttä pitää edistää aktiivisesti. Yrittäjyyden edistämisessä keskeisintä suomalaisten mielestä on pienyrittäjyyden toiminnan ehtojen parantaminen. Toiseksi tärkeimpänä suomalaiset näkevät suomalaisten yritysten tuotteiden ja palvelujen ostamisen. Kolmanneksi tärkeimpänä keinona edistää yrittäjyyttä nähdään nykyistä kilpailukykyisempi yritysverotus, joka suosisi sijoittamista omaan yritykseen. Keinovalikoiman kärkeen nousevat myös julkisten hankintojen suuntaamista suomalaisille yrityksille sekä verotus, joka suosisi yritysten sijoittumista Suomeen, sanoo Suomen Uusyrityskeskusten hallituksen puheenjohtaja ja Suomalaisen Työn Liiton toimitusjohtaja Pekka Tsupari. Tässä on seuraavaan hallitusohjelmaan hyödyllisiä lauseita! 17

18 AVAINLIPPU Vuosijulkaisu 2011 Rakennustoimisto Pohjola Oy Perustettu 1989 Toiminta-alue Pirkanmaa ja Etelä-Suomi Liikevaihto 35,5 miljoonaa euroa 2010 Pohjola kuuluu Suomen Asiakastieto Oy:n korkeimpaan luottoluokitukseen Pohjola työllistää yhteensä yli 400 henkilöä: oma henkilökunta 40, aliurakoitsijoiden työntekijät 150, alaan liittyvät palvelut: suunnittelu, kauppa, viranomaisohjaus 120, rakennustuoteteollisuus 100 Teksti: Mirja Ekholm Kuvat Ari Ijäs Asiakkaiden ja henkilöstön ehdoilla Uusia energiamääräyksiä tulee liian tiiviiseen tahtiin rakennusalan asiantuntijoita kuulematta. Tästä esimerkkinä on tarve käyttää nelilasisia ikkunoita. Tämän talven pakkasilla lämmin sisäilma ei riittänyt lämmittämään ulommaista lasia, joka höyrystyi ja jäätyi, sanoo tamperelaisen Rakennustoimisto Pohjola Oy:n toimitusjohtaja, DI Juha Metsälä. Passiivitalojen rakentamisessakin olemme etunojassa. Rakentajia arveluttavat myös lisääntyvät rakenteiden eristevahvuudet. Rakenteiden toimivuudesta ei ole vielä tutkittua tietoa. Juha Metsälä sanoo Suomen olevan huippumaa rakentamisessa. Asunnot ovat kuivia, katot pitävät ja Suomessa on vähiten kosteusvaurioita. Alan haasteet ovat työvoiman saatavuus ja uudet energiamääräykset. Pirkanmaan suurin rakennusyritys Rakennustoimisto Pohjola Oy on Suomalaisen Työn Liiton uusimpia jäsenyrityksiä. Haluamme erottua positiivisesti. Kaikki mikä tukee ja vahvistaa uskottavuutta on etu, kun kilpailemme isojen ulkomaisten rakennusyritysten kanssa. Olemme isoja notkeampi perheyritys. Saamme hallituksen koolle puolessa päivässä ja johtoryhmän puolessa tunnissa, jos tilanne niin vaatii. Hallitukseen Juha Metsälä on saanut riippumattomia huippuasiantuntijoita, jotka sparraavat yritystä. Pohjola Oy:n hallituksessa 18 työskentelevät rakennustekniikan professori Teuvo Tolonen, Keskon aluejohtaja Jari Alanen ja VVO:n entinen konsernijohtaja Ben Grass. Lama oli meidän onni Hämeenkyröläisen maanviljelijäperheen poika Juha Metsälä perusti 22-vuotiaana yhtiökumppaneineen rakennusalan yrityksen vuonna Hän oli rakentanut konehalleja ja muita rakennuksia pienestä pitäen kotitilalla ja yrittäjyys tuntui itsestään selvältä ammatinvalinnalta. Olin kummajainen, yrittäjyys ei vielä silloin ollut sellaisessa arvossa kuin nykyään. Teimme aluksi pieniä urakoita ja peruskorjauksia luvun lama oli meidän onni. Saimme hyviä tontteja ja hyvää työvoimaa. Vuosina 1995 ja 1996 olimme Suomen tuottavin rakennusliike. Teemme melkein samankokoista tulosta kun isot kilpailijamme. Juha Metsälä opiskeli Tampereen teknillisessä yliopistossa ja teki diplomityön strategiaprosessista omassa yrityksessään. Yhteistyö TTY:n kanssa on jatkunut 15 vuotta. Meillä on jatkuvasti diplomityötään tekeviä opiskelijoita talossa ja olemme saaneet sitä kautta taloon monia avainhenkilöitä. En tiedä parempaa bisnestä, kun sijoittaa näihin opiskelijoihin ja saada moninkertainen hyöty myöhemmin, Juha Metsälä sanoo. Pohjola Oy on vuodesta 2006 lähtien osallistunut Suomen laatupalkintoprosessiin. Prosessiin tuloksena saamme tiedot henkilöstön ja asiakkaiden tyytyväisyydestä sekä kannattavuudesta. Henkilöstön tyytyväisyys on noussut prosessin myötä. Yksikin työmaapäällikkömme sai viran kaupungilta, mutta hän palasi takaisin meille. Rehellisyys ja oikeudenmukaisuus kantaa Pohjola Oy on nyt hankekehittäjä. Yritys ostaa maa-alueen, hankkii siihen kaavan, markkinoi ja rakentaa. Alihankkijoista ja yhteistyökumppaneista valtaosa on samoja joka projektissa. Vuonna 2010 yritys sai Suomen Asiakastiedon parhaan maksuluokan statuksen. Alihankintaketjumme on loistavassa kunnossa ja se takaa myös laadun. Teemme joka projektin osallistujille tyytyväisyyskyselyn ja meidät on koettu rehellisiksi ja oikeudenmukaisiksi. Juha Metsälä pitää kuntoaan yllä liikkumalla. Kuusi kertaa viikossa vähintään 45 minuuttia on tavoite ja lajit ovat hiihto, hölkkä, uinti, pyöräily, melonta, jooga ja pilates. Pyynikin rinteen takana Tahmelassa asuva viiden lapsen isä on myös himolukija, muutama kirja on työn alla jatkuvasti.

19 Digimaailma on hyvin kustannustehokas, vakuutti toimitusjohtaja Jane Moilanen. Teksti: Mirja Ekholm Kuvat: Atte Kajova Kevätseminaari haastoi salintäyteisen yleisön aivotyöhön Suomalaisen Työn Liiton uusin idea on perustaa Avainklubi, jossa kuluttajat voisivat osallistua avoimeen innovaatiotoimintaan, lupasi toimitusjohtaja Pekka Tsupari salintäyteiselle seminaariyleisölle toukokuussa Helsingissä. Vuoden loppuun mennessä Avain klubin kehitys oli harpannut jo pitkiä askelia. Liiton ja 13 pilottiyrityksen suuri ja rohkea hanke käynnistyy vapun alla tiedotus tilaisuuden myötä. Avainklubin avulla pääsemme edistämään käyttäjälähtöistä innovointia. Kaikilla suomalaisilla on arjen käytännöissä valtavasti tietoa, joka ei välity tavaroita ja palveluita tuottaville yrityksille. Avainklubissa luomme tällaisen kohtaamispaikan, Pekka Tsupari hehkutti. Ensto Electric Oy:n B-to-B-markkinoinnista vastaava Ulla Poutiainen tiedusteli, miten Avainlipun viesti nivoutuu ympäristöarvoihin? Ympäristöarvot ja eettisyys vetoavat erityisesti nuoriin. Liiton tutkimusten mukaan yhä useampi haluaa vaikuttaa kotimaisilla hankinnoilla ympäristöön, vastasi Pekka Tsupari. Internet-sukupolvi aikuistuu mielipidevaikuttajiksi Internet- ja mobiilisukupolvi aikuistuu. Yhdysvalloissa kolmannes alle 35-vuotiaista naisista ja joka neljäs ikäluokan mies on Facebookissa. Sosiaalisessa medias sa elävästä nuorisosta on tullut mielipidevaikuttajia, sanoi brändin rakentamisesta puheenvuoron pitänyt House of Branding -yhtiöiden toimitusjohtaja Jane Moilanen. Brändin vahvuus lähtee sisäisestä, koko henkilöstön sitoutuneisuudesta. Sosiaalinen media muuttaa koko ajan muotoaan. Muuttunut viestintäkenttä on tuonut paljon mahdollisuuksia pk-sektorille. Digimaailma on kustannustehokas, Jane Moilanen kiteytti. Suomalainen tuote on turvallinen valinta Kannustamme K-kauppiaita ottamaan myyntiin paikallisia tuotteita, sanoi Ruokakesko Oy:n toimitusjohtaja Terho Kalliokoski. Kauppiaan pitää tuntea asiakkaansa, sillä asiakkaalla on valta valita suomalaista vaihtaa vuodessa asuinkuntaa. Se tietää kauppiaille haasteita. Jos uusi asiakas haluaa tiettyä leipää, kauppias tilaa sitä. Jos uusi tuote liikkuu, se myös pysyy valikoimissa. Hiili- ja vesijalanjäljestä on tulossa ympäristökriteeri Valio on meijerialan Nokia, joka tekee maailman parasta sveitsiläistä juustoa, sanoi Valio Oy:n johtaja Annikka Hurme. Suomalaisuus näkyy Valiolla innovatiivisuutena ja puhumme mieluummin vastuullisuudesta, johon sisältyy seitsemän vahvaa arvoa: tuotteen laatu ja turvallisuus, eettisyys, ravitsemus ja hyvinvointi, henkilöstön hyvinvointi, taloudellinen vastuu, maaseudun elinvoimaisuus ja ympäristö. Ympäristöpuolella keskitymme luontoon ja puhtauteen. Suomalaisuus on yhtä kuin maaseudun elinvoimaisuus. Jokainen kesämökkiläinen tietää, että jos tien päässä on maitotila, pidetään tiekin kunnossa. Tankkiautot eivät kinttupoluilla liikennöi, Annikka Hurme kertoi. Pk-sektorilla suuret mahdollisuudet tuotteistaa innovaatioita Tietoa on olemassa, mutta täytyy myös osata yhdistää erilaista tietoa, sanoi Vallila Interior Oy:n toimitusjohtaja Anne Berner puheenvuorossaan luovuudesta, muotoilusta ja tietotaidosta kilpailuetuna. Luovuus on yrityksemme merkittävin kilpailuetu. Olemme alamme edelläkävijöitä omalla mallistollamme. Luova organisaatio on rohkeutta, vastuunottoa ja työtä, työtä ja työtä sekä kaaosta. Tarvitaan epävarmuutta, mutta joka päivä täytyy pystyä kannustamaan. Uteliaisuus pitää yllä tietoa, mitkä tarinat puhuttelevat. Pitää uskaltaa luottaa sattumaan, Anne Berner sanoi luottavaisena. Trendien tunnistamisessa lähdemme siitä, mihin uskomme ja otamme riskin. Emme ole koskaan tehneet kilpailija-analyysiä. Seuraamme Valion maitotölkin kuvitusta, emme Marimekon kuoseja. Design on taiteen laji, jossa on teknisiä ja kaupallisia rajoitteita, kuten esimerkiksi tuolissa. Olemme kiitollisia, että Avainlippuun on liitetty lause Design in Finland! Sillä on selkeä lisäarvo ja se on sitä käsialaa, missä kulttuurissa elämme, Anne Berner kiteytti. 19

20 ilmoitusliite AVAINLIPPU Vuosijulkaisu 2011 Innostavia k Teksti: Pia Mikkonen, Merja Mantila edessä j Kevätseminaari , Helsinki Tule kuulemaan luovuudesta, suomalaisuudesta ja ehkä vähän hulluudestakin. Kevätseminaarin avaa Sleepy Sleepersistä ja Leningrad Cowboysista tuttu Markku Juhani Mato Valtonen! Helsingin Kauppatorilla tapahtuu Suomalaisen Työn Liitto on varannut Pappatunturien 10-vuotisjuhlaajoon kymmenen pappatunturia, joiden vuokratuotto käytetään lyhentämättömänä sotiemme veteraanien hyväksi. Ajoa edeltää tapahtuma Kauppatorilla 10 12, jonka jälkeen pappatunturit ajavat Kaunialan Sairaalaan (aiemmin Kaunialan Sotavammasairaala). Suomalaisen Työn Liiton varaamat mopot somistetaan mukaan tulevien jäsenyritysten ja suomalaisuuden tunnuksin. Suomi- Areena, Pori Suomalaisen Työn Liitto on mukana SuomiAreenalla Porissa perjantaina Tee yrityksesi kesätreffit Poriin suomalaisuuden sateenvarjon alla! Osallistu ja ehdota teemoja Suomi Areenan lavalle! hyvä suomi suomalaisen työn liiton liite lokakuu 2010 Mari KivinieMi: TyöTä ja hyvinvointia LähiTuoTTaja avasi Tien ravintolaketjuihin Wave-KengäT hurmasivat japanissa autovahanvalmistaja KuunTeLee KäyTTäjää LanTaKasasTa versoi vetävä vientibisnes voimalasäätimet TarKKuusTyönä Avainlippulehti Kauppalehti Option liitteenä vuonna 2011 Avainlippu-lehti haluaa pitää Kauppalehti Option lukijat ajan hermolla suomalaisesta työstä tuottamalla toimituksellisen sisällön jäsenyritysten laajasta kirjosta. Lehdestä tarjotaan myös ilmoitustilaa Suomalaisen Työn Liiton asiakkaille jäsenetuhintaan. Avainlippulehti ilmestyy kaksi kertaa vuonna 2011: maalis- ja marraskuussa. Ilmoitusten myynnistä asiakkaillemme vastaa Alma Media Lehdentekijät Oy, JUHLa vuosi 2012 Suomalaisen Työn Liiton vuosi 2011 alkaa tapahtuma painotteisesti ja jatkuu yllätyksellisellä näkymisellä Suomen suvessa. Muotoilupääkaupunki -hanke Suomalaisen Työn Liiton Muotoilupääkaupunki-hanke toteutetaan World Design Helsinki vuonna. Hanke on sisältöyhteistyöohjelma, joka valmistellaan yhdessä jäsenyritysten kanssa. Tavoitteena on tarjota tapahtumia, yleisökohtaamisia ja osallistuttaa kuluttajia muotoiluun. Suomalaisen Työn Liitolla on jäseninä useita merkittäviä muotoiluyrityksiä sekä lukuisia muotoilua tuotteissaan ja palveluissaan hyödyntäviä yrityksiä. Hanke edistää suomalaista muotoiluosaamista erityisesti pitkäjänteisen muotoilutyön ja muotoiluyritystoiminnan näkökulmista. Suoma Lainen joulu 2011 Suomalainen joulukampanja on aloitettu vuonna Vuoden 2010 asiakaspalautteiden perusteella Suomalaisen Työn Liitto uudistaa joulukonseptia vuonna Laajan jouluisen sisällön tuotantoon etsitään yhteistyökumppaneita, jotka voivat omalta osaltaan olla mukana toteuttamassa suomalaista joulukampanjaa. Viestinnällisiä kärkiä hiotaan ja entistä kohdennetumpaa markkinointia suunnitellaan joulun eri osa-alueille: joululahjat, -ruoka ja jouluun valmistautuminen. Suomalaisen Työn Liitto viettää 100-vuotisjuhliaan Rakennamme parhaillaan juhlavuoden ohjelmakokonaisuutta. Tavoitteena on nostaa suomalainen työ puheenaiheeksi näyttävästi ja mielenkiintoisella tavalla. Toteutamme kampanjan suomalaisen työn tarinoista, jotka esitetään televisiossa vuoden 2012 aikana. Teemme myös laajan maakuntakierroksen ja vuosi huipentuu syyskuussa Musiikkitalon juhlagaalaan. 20

Suomen Yrittäjyysbarometri 2010

Suomen Yrittäjyysbarometri 2010 Suomen Yrittäjyysbarometri 2010 Yrittäjyysbarometri mittaa yrittäjyyden ilmapiiriä Suomessa Kohderyhminä olivat tällä kertaa uusyrittäjät (1600 alle 5 vuotta yrittäjänä toiminutta vastaajaa) ja suuri yleisö

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2008-31.1.2009

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Finnairin strategia toiminut Aasian liikenteessä miljoonan matkustajan kasvu Aasian strategian myötä 2001 visio Pohjolan paras, eturivin eurooppalainen

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Luotettava ratkaisutoimittaja

Luotettava ratkaisutoimittaja Luotettava ratkaisutoimittaja 40 vuoden kokemuksella 1 Asiakaslähtöistä ongelmanratkaisua jo 40 vuotta Vuonna 1976 perustettu Sermatech Group on kasvanut 40 vuodessa mekaniikan suunnittelu- ja valmistusyhtiöstä

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Verkkokauppa ja Kotisivut

Verkkokauppa ja Kotisivut Kaupan liiton verkkokauppa -koulutus 2011 6.4.2011 Hotelli Radisson Blu Royal Verkkokauppa ja Kotisivut Markku Korkiakoski, Vilkas Group Oy Agenda Vilkas Group Oy:n esittely Käsitteitä? Monikanavainen

Lisätiedot

YRITYS-SUOMEN BRÄNDIKIRJA

YRITYS-SUOMEN BRÄNDIKIRJA YRITYS-SUOMEN BRÄNDIKIRJA Luomme Suomelle parempaa tulevaisuutta Toimeliaisuus ja rohkea yrittäjyys luovat hyvinvointia Suomelle. Kilpajuoksussa menestykseen julkisten yrityspalveluiden tehtävänä on toimia

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä.

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Edunvalvonta Toimintaympäristön seuranta Osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen Ratkaisumyynti: mahdollisuuksia

Lisätiedot

LAADUN MERKITYS PALVELULIIKE- TOIMINNASSA. Arto Engbom 23.1.2015 Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Laatupäivä

LAADUN MERKITYS PALVELULIIKE- TOIMINNASSA. Arto Engbom 23.1.2015 Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Laatupäivä LAADUN MERKITYS PALVELULIIKE- TOIMINNASSA Arto Engbom Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Laatupäivä LAADUN MERKITYS PALVELULIIKETOIMINNASSA Arto Engbom Laatu ja kehitysjohtaja, Laitteet liiketoiminta-alue

Lisätiedot

NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA

NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA Vie yrityksesi pidemmälle Olitpa yrityksesi nykyisestä suorituskyvystä mitä mieltä tahansa, jokainen yritysorganisaatio pystyy parantamaan tuottavuuttaan

Lisätiedot

Suomalaisen Työn Liiton yhteisökuva Liiton Surveypal-nettitutkimus

Suomalaisen Työn Liiton yhteisökuva Liiton Surveypal-nettitutkimus Suomalaisen Työn Liiton yhteisökuva 2010 Liiton Surveypal-nettitutkimus 27.12.2010 13.1.2011 Henkilöstön palvelukyky JÄSENET 2010 30 37 JÄSENET 2008 32 35 Liiton henkilöstön palvelukyky JÄSENET 2006 JÄSENET

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Kasvua mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Jukka-Pekka Kuokkanen, aluejohtaja Dextra Oy / Pihlajalinna -konserni

Kasvua mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Jukka-Pekka Kuokkanen, aluejohtaja Dextra Oy / Pihlajalinna -konserni Kasvua mutta ei hinnalla millä hyvänsä Jukka-Pekka Kuokkanen, aluejohtaja Dextra Oy / Pihlajalinna -konserni 1 Aamun juoni Alussa oli yksi mies ja laukku tänään työntekijöitä on Dextra/Pihlajalinna - konsernissa

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry 1 Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry Rauman Yrittäjät Yrittäjän asialla, paikallisesti 2 Rauman

Lisätiedot

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ.

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. Wulff-Yhtiöt Oyj rekrytointi Kari Juutilainen InHunt Group gsm 044 995 5382 kari.juutilainen@inhunt.fi www.urawulffilla.fi Myynti on työtä, jossa tuloksellisuus

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA -tavoitteet - sisältö - toteutus Avausseminaari 25.11.2003 Katrina Harjuhahto-Madetoja ohjelmajohtaja SUOMI TIETOYHTEISKUNTANA MILLAINEN ON TIETOYHTEISKUNTA? tieto

Lisätiedot

Suomalaisen Työn Liitto & Yhteiskunnallinen yritys -merkki

Suomalaisen Työn Liitto & Yhteiskunnallinen yritys -merkki Suomalaisen Työn Liitto & Yhteiskunnallinen yritys -merkki Yhteiskunnallinen yritys -video https://www.youtube.com/watch?v=qvzrov0hrpk&index=5&list=plqcgvrn8a51wavbtihertuijvqiv0qcj_ Suomalaisen Työn

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

25 vuotta lämpöä laadukkaasti Vantaa Lappeenranta Kuopio - Turku. Henkilökunnan määrä 25

25 vuotta lämpöä laadukkaasti Vantaa Lappeenranta Kuopio - Turku. Henkilökunnan määrä 25 25 vuotta lämpöä laadukkaasti Vantaa Lappeenranta Kuopio - Turku Liikevaihto n. 6 milj. Henkilökunnan määrä 25 Omistajat: Jukka Itkonen 55%, Reijo Lappalainen 34 %, Hannu Janhunen 7 %, Muu avainhenkilöstö

Lisätiedot

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus 10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus Wulff merkittävä toimistomaailman toimija Pohjoismaissa ö 1 Wulff-Yhtiöt lukuina ö 2 Wulff-Yhtiöt Oyj liikevaihdon jakautuminen vuonna 2010

Lisätiedot

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush Merkityksellisyys työn uusi trendi Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto 1.12.2016 Tieke / Slush Suomalaisen Työn Liiton tehtävänä on edistää työn arvostusta. Avainlippu vuodesta 1965 Design from Finland

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen

Lisätiedot

MARKO KESTI. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen

MARKO KESTI. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen MARKO KESTI Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen TALENTUM Helsinki 2010 Copyright 2010 Talentum Media Oy ja tekijä Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad ISBN: 978-952-14-1508-1 Kariston Kirjapaino

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2008

Nuorisotutkimus 2008 Nuorisotutkimus 08 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin huhtikuussa 08 verkkokyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

75 % YRITTÄJISTÄ KOKEE DIGITALISAATIOSSA ONNISTUMISEN TÄRKEÄKSI YRITYKSENSÄ TULEVAISUUDELLE SONERA YRITTÄJÄTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI

75 % YRITTÄJISTÄ KOKEE DIGITALISAATIOSSA ONNISTUMISEN TÄRKEÄKSI YRITYKSENSÄ TULEVAISUUDELLE SONERA YRITTÄJÄTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI % YRITTÄJISTÄ KOKEE DIGITALISAATIOSSA ONNISTUMISEN TÄRKEÄKSI YRITYKSENSÄ TULEVAISUUDELLE SONERA YRITTÄJÄTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI 1 TUTKIMUKSEN PÄÄHAVAINNOT 2 Onko yrityksesi kasvamassa vai hiipumassa?

Lisätiedot

Yritysten internetin käyttö välineenä työpanosten ostamisessa ja myymisessä

Yritysten internetin käyttö välineenä työpanosten ostamisessa ja myymisessä Vappututkimus 2012: Yritysten internetin käyttö välineenä työpanosten ostamisessa ja myymisessä 26.4.2012 Suomalaisen Työn Liitto Yritysten internetin käyttö välineenä työpanosten ostamisessa ja myymisessä

Lisätiedot

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yritysyhdistää yksityissektorin liiketoimintataidot

Lisätiedot

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous?

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015 Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? 26.5.2015 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tekstiiliteollisuusalan tilannetta

Lisätiedot

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYY tekee Turun yliopistosta parhaan mahdollisen paikan opiskella, opiskelijoista hyvinvoivia ja opiskeluajasta ikimuistoisen. VISIO Ihanteiden TYY on opiskelijoiden avoin ja

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

#UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra

#UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra #UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra Twitter: @keranenhenna Muuttuko työelämä työsuhteet? 200 Työsuhteiden tulevaisuus 190 180 Jatkuva osa-aikatyö 170

Lisätiedot

Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet. EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila

Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet. EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila Suomen globaalit haasteet Ilmastonmuutos Eurokriisi Energiapaletin muutos Regulaatiousko ja -tulva

Lisätiedot

Vakuutusalan asiakastyytyväisyys korkealla tasolla Yrityspuoli nousussa

Vakuutusalan asiakastyytyväisyys korkealla tasolla Yrityspuoli nousussa EPSI Rating Vakuutus 2016 Päivämäärä: 14-11-2016 Lisätietojen saamiseksi, vieraile kotisivuillamme (www.epsi-finland.org) tai ota yhteyttä Tarja Ilvonen, CEO EPSI Rating Suomi Puhelin: +358 569 1921 Sähköposti:

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2015 23. helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja 2014: Kannattava kasvu jatkui 2014 2013 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset Me 6 812,6 6 151,0

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

TABLETIT JA EUROOPAN TUOTTAVUUS- VALLANKUMOUS TUTKIMUSRAPORTTI

TABLETIT JA EUROOPAN TUOTTAVUUS- VALLANKUMOUS TUTKIMUSRAPORTTI TABLETIT JA EUROOPAN TUOTTAVUUS- VALLANKUMOUS TUTKIMUSRAPORTTI TUOTTAVUUSVALLANKUMOUS ON VASTA ALUSSA Jan Kaempfer Markkinointipäällikkö, Panasonic Computer Product Solutions. Tabletit ovat aloittaneet

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

Töihin Verohallintoon

Töihin Verohallintoon Töihin Verohallintoon Yllättävän hyvä Meillä voit joustavasti yhdistää työn ja vapaa-ajan. Meillä on tehtävien vaativuuden ja oman työsuorituksen huomioiva palkkausjärjestelmä joustava työaika mahdollisuus

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinnon uudistamistyö. Heli Huotari ja Paula Hyytiäinen

Liiketalouden perustutkinnon uudistamistyö. Heli Huotari ja Paula Hyytiäinen Liiketalouden perustutkinnon uudistamistyö Heli Huotari ja Paula Hyytiäinen 23.11.2016 Uudistamistyön taustoja Liiketalouden uudet tutkinnon perusteet tulevat voimaan 1.8.2018 Osaamisalat poistuvat Esitys

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita 3 BLOGI Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita

Lisätiedot

Kasvisten laatujärjestelmien ajankohtaispäivä

Kasvisten laatujärjestelmien ajankohtaispäivä Kasvisten laatujärjestelmien ajankohtaispäivä 23.11.2016 Asiantuntija Merja Söderström Päivittäistavarakauppa ry Päivittäistavarakauppa ry (PTY) on päivittäistavarakaupan ja Foodservice-tukkukaupan edunvalvoja

Lisätiedot

Digia lyhyesti 81 M 5,9 M. Pörssiyhtiö NASDAQ Helsinki

Digia lyhyesti 81 M 5,9 M. Pörssiyhtiö NASDAQ Helsinki Ihmiset strategiamuutoksen ytimessä Kohti uudenlaista digiarkea Johtajuuden merkitys uusien asioiden tekemisessä Huippuasiantuntijoiden rooli muutoksessa J.Juppo, 1.11.2016 Digia lyhyesti Kasvava digitaalisiin

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti 2 4. 1 1. 2 0 1 6 Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti Hanna Repo, Asiakkuusjohtaja Risto Laine, Myyntijohtaja Otavamedia OMA Autamme asiakkaitamme luomaan merkityksellistä vuorovaikutusta

Lisätiedot

Osavuosikatsausjulkistus 3 kk (1.11.2009 31.1.2010) Reijo Mäihäniemi Toimitusjohtaja 4.3.2010

Osavuosikatsausjulkistus 3 kk (1.11.2009 31.1.2010) Reijo Mäihäniemi Toimitusjohtaja 4.3.2010 Osavuosikatsausjulkistus 3 kk (1.11.2009 31.1.2010) Reijo Mäihäniemi Toimitusjohtaja 4.3.2010 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Taloudellinen kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2009

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Raportointikauden

Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Raportointikauden Sivu 1 (7) Kyseessä on projektin väliraportti jaksorahoitusraportti loppuraportti PROJEKTIN TUNNISTETIEDOT Projektin nimi Lyhenne Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Diaarinumero Päätösnumero Raportointikauden

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Henkilöstömäärän muutos ja yritysten kokoluokittain, henkilöä

Henkilöstömäärän muutos ja yritysten kokoluokittain, henkilöä Henkilöstömäärän muutos 2001 2011 ja 2001 2012 yritysten kokoluokittain, henkilöä 55 000 50 397 2001 2011 45 000 35 000 25 000 15 000 5 000-5 000 43 698 21 017 20 053 16 826 18 500 12 494 10 856 10 2049

Lisätiedot

ICT-alan muutos ja Pohjois-Suomen menestymisen mahdollisudet

ICT-alan muutos ja Pohjois-Suomen menestymisen mahdollisudet ICT-alan muutos ja Pohjois-Suomen menestymisen mahdollisudet Puheenvuoro PPL:n Ennakointiseminaarissa 5.9.2013 / Sauli Sohlo / MA Instituutti Puheenvuoro perustuu 19.4.2013 julkaistuun raporttiin ICT-alan

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Nopea, kätevä ja luotettava kahviratkaisu itsepalveluun

Nopea, kätevä ja luotettava kahviratkaisu itsepalveluun Nopea, kätevä ja luotettava kahviratkaisu itsepalveluun Tarvitsen ratkaisun, joka tarjoaa hyvää kahvia nopeasti. Mahdollisuuksia Kahvinjuojat ovat yhä vaativampia. He haluavat todella hyvää kahvia ja laajan

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Hyvä suunnittelu kannattaa aina. Siitä syntyy rakennuksesi käytettävyys, turvallisuus ja arvo, olipa kohde minkä kokoinen

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto

Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto Taru-Kalusteen Tarja Siivonen toiminut yrittäjänä 40 vuotta Nummelan Kenttälässä toimivan Taru-Kalusteen yrittäjä Tarja Siivoselle on kertynyt yrittäjyysvuosia

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Tekesin rahoituspalvelut kasvuun ja kansainvälistymiseen. Eeva Salminen Palvelujohtaja Startup-yritykset

Tekesin rahoituspalvelut kasvuun ja kansainvälistymiseen. Eeva Salminen Palvelujohtaja Startup-yritykset Tekesin rahoituspalvelut kasvuun ja kansainvälistymiseen Eeva Salminen Palvelujohtaja Startup-yritykset Sisältö - Kasvu & kansainvälistyminen - Rahoituspalvelut - Verkostopalvelut - Ajankohtaista 10-2015

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, kevät 016 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 7 9 Rakentaminen Kauppa 1 1 1 16 Palvelut 60 61 Muut 1 1 0 0 30 40 0 60 70 : Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN 2 Inergia on monipuolinen energia-alan ammattilainen läheinen, inhimillinen ja lappilaisten tarpeita aidosti ymmärtävä Alkusanat Inergian toiminta-ajatus on selkeä: Inergia-konserni

Lisätiedot

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta

Lisätiedot

Toimitusjohtajat tentissä

Toimitusjohtajat tentissä Onko teknologiateollisuus sinun tulevaisuutesi? Teknologiateollisuus ry Eteläranta 10, PL 10, 00131 Helsinki puhelin 09 19231, faksi 09 624 462, www.teknologiateollisuus.fi Toimitusjohtajat tentissä 18.9.2012

Lisätiedot

INTOHIMOINEN OMISTAJUUS KANSALAISKYSELY

INTOHIMOINEN OMISTAJUUS KANSALAISKYSELY INTOHIMOINEN OMISTAJUUS KANSALAISKYSELY 22.6.2016 15.6.2016 15706 Intohimoinen omistajuus Johdanto Tämän tutkimuksen on toteuttanut Taloustutkimus Oy Suomalaisen työn liiton toimeksiannosta. Tutkimuksen

Lisätiedot

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu VIHREÄÄ KIINTEISTÖKEHITYSTÄ Aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

ARCTIC LOGISTICS KONFERENSSI MURMANSKISSA ( ) PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN 07/10/2011 MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN

ARCTIC LOGISTICS KONFERENSSI MURMANSKISSA ( ) PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN 07/10/2011 MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN KANSAINVÄLISTYMINEN BARENTSIN ALUEELLA: MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN YRITYSTEN KOKEMUKSIA Taija Heinonen Pro gradu tutkielma Markkinoinnin koulutusohjelma Oulun yliopisto ARCTIC

Lisätiedot

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen ESR Pohjois-Karjalassa Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari 2.12.2010 Raisa Lappeteläinen Euroopan Sosiaalirahasto EU:n rakennerahasto rahoittaa inhimillisten voimavarojen kehittämistä ESR:n tehtävänä

Lisätiedot

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000

Lisätiedot

LADEC OY. Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit Yrittäjänä toimiminen

LADEC OY. Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit Yrittäjänä toimiminen LADEC OY Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit 18.11.2015 Yrittäjänä toimiminen Luovien alojen yrittäjyys erilaistako? On luotava tuote tai palvelu, jonka asiakas haluaa ostaa (Luovien

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Avoimen yliopiston neuvottelupäivät Helsinki Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen Kansalaisopistojen liitto KoL

Avoimen yliopiston neuvottelupäivät Helsinki Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen Kansalaisopistojen liitto KoL Avoimen yliopiston neuvottelupäivät Helsinki 15.11.2012 Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen Kansalaisopistojen liitto KoL YLEISESTÄ TAUSTATILANTEESTA Meneillään suomalaisen talouden ja yhteiskunnan murros

Lisätiedot

Lataa strategiset työkalut

Lataa strategiset työkalut Lataa strategiset työkalut Joiden avulla saavutat taloudellisen riippumattomuuden. Mitä sinä tekisit, jos pystyisit rakentamaan jopa 4.000,00 kuukaudessa tuottavan tulovirran? Entä miten pitkään olet valmis

Lisätiedot

Kansainvälistymiseen tarvitset rohkean tarinan

Kansainvälistymiseen tarvitset rohkean tarinan Kansainvälistymiseen tarvitset rohkean tarinan Sisältömarkkinoinnilla kasvuun seminaari 6.6. / Kati Keronen Kuvalähde: https://www.flickr.com/photos/psd/8591351239 Tervehdys! @KatiKeronen Asiakaslähtöisen

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, kevät 5 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 6 6 7 Palvelut 5 59 Muut 0 0 0 50 60 70 Pk-yritysbarometri, kevät 5 alueraportti, : Henkilökunnan

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot