Maskun kirkonmäen metsäalueiden hoitosuunnitelma

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Maskun kirkonmäen metsäalueiden hoitosuunnitelma"

Albert Katajakoski
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 (6) Terhi Ajosenpää, ProAgria Länsi-Suomi/Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset Santtu Raimoranta, MHY Lounametsä Maskun

kaksi metsäistä mäkeä, Myllymäki ja Raatomäki.

Mäen eteläosa on mäntyvaltaista, pohjoisosassa esiintyy enemmän kuusta.

Pensaskerroksessa on etenkin harjun päällä runsaasti pihlajaa ja katajaa.

1 1 (6) Terhi Ajosenpää, ProAgria Länsi-Suomi/Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset Santtu Raimoranta, MHY Lounametsä Maskun kirkonmäen metsäalueiden hoitosuunnitelma Suunnitelman kohteet Hoitosuunnitelman kohteena on Maskun kirkonmäellä sijaitsevat kaksi metsäistä mäkeä, Myllymäki ja Raatomäki. Raatomäki on harjumetsää, jonka lounais- ja eteläreuna on jyrkkärinteinen vanhan hiekanoton jäljiltä. Mäen eteläosa on mäntyvaltaista, pohjoisosassa esiintyy enemmän kuusta. Lehtipuustoa kasvaa varsinkin koillis- ja pohjoispuolen rinteiden alaosissa, kuten haapaa, raitaa ja koivua. Pensaskerroksessa on etenkin harjun päällä runsaasti pihlajaa ja katajaa. Raatomäen eteläosan päivänpuoleisella rinteellä kasvaa aukkopaikoissa harjujen paahdelajistoa, kuten nuokkukohokkia, tervakukkaa ja kissankelloa sekä arkeofyyteistä pölkkyruohoa. Rinteen juurella hautausmaan puolella kasvaa huonokuntoinen kuusirivistö. Raatomäellä päällä kulkee eteläpohjoissuuntainen polku, joka on lähialueen asukkaiden suosiossa.

2 (6) Myllymäki on loivapiirteinen mäki, joka on ilmeisesti saanut nimensä siitä siellä on sijainneesta tuulimyllystä.

Kallion eteläpuolella on kallioketolajistoa, joka on jäänyt vadelmakasvustojen alle. Tapulitien varressa on rakennuksen kivijalka. Kissankäpäläkasvusto Maskuntien varressa.

Maastossa on kaivuun jälkiä, ja sieltä on ilmeisesti otettu hiekkaa vuosikymmeniä sitten. Maskuntien ja Tapulitien varressa kasvaa monilajista puustoa, jossa kasvaa mm.

2 2 (6) Myllymäki on loivapiirteinen mäki, joka on ilmeisesti saanut nimensä siitä siellä on sijainneesta tuulimyllystä. Keskellä mäkeä on mäntyryhmien reunustama avokallioalue, jota käytetään seurakunnan kerhojen luontokohteena ja joka sopisi hyvin esimerkiksi metsäkirkkojen paikaksi. Kallion eteläpuolella on kallioketolajistoa, joka on jäänyt vadelmakasvustojen alle. Tapulitien varressa on rakennuksen kivijalka. Kissankäpäläkasvusto Maskuntien varressa. Kissankäpälä on silmälläpidettävä harju- ja ketolaji, joka vaatii valoa ja avoimuutta. Myllymäen pohjoisosa on kuusivaltaista tuoretta ja lehtomaista kangasta. Maastossa on kaivuun jälkiä, ja sieltä on ilmeisesti otettu hiekkaa vuosikymmeniä sitten. Maskuntien ja Tapulitien varressa kasvaa monilajista puustoa, jossa kasvaa mm. vaahteraa, jalavaa, tammea ja pihlajaa sekä koivua ja mäntyä. Teiden risteyksessä on kurtturuusua ja vuorimäntyjä ja mongolianvaahteraa. Molemmilta mäillä sijaitsee muinaismuistolain suojelema kiinteä muinaisjäännös. Myllymäellä on sijainnut pronssi- ja rautakauden vaihteeseen ajoittuva asuinpaikka. Raatomäellä on löydetty ristiretkiaikainen ruumiskalmisto. Kummastakaan ei enää ole merkkejä maastossa eivätkä ne aiheuta erityisiä rajoituksia hakkuutyölle. Museovirasto on pystyttänyt muinaisjäännöksistä kertovan infotaulun Maskuntien varteen Raatomäelle. Suunnitelman laadinta Suunnitelman ovat laatineet Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten/proagria Länsi-Suomen maisemasuunnittelija Terhi Ajosenpää ja Metsänhoitoyhdistys Lounametsän metsäasiantuntija Santtu Raimoranta, joka on vastannut kustannusarvion laatimisesta. Kohteisiin tutustuttiin seurakunnan talouspäällikkö Kari Sipilän ja puutarhuri-suntio Kati Hannulan kanssa. Hoito- ja työmaasuunnittelua varten tehtiin Santtu Raimorannan, Terhi Ajosenpään ja Kari Sipilän yhteinen maastokäynti. Lähialueen asukkaille ja kaikille kiinnostuneille järjestettiin hautausmaan ja kirkonmäen metsäalueiden maisemakävely, jossa kuultiin asukkaiden mielipiteitä ja kerättiin palautetta suunnitteilla olevista hoitotöistä. Kävelylle osallistui kymmenkunta seurakunnan työntekijää, luottamushenkilöä ja asukasta. Kävelystä on tehty erillinen raportti, jossa annetaan suosituksia hautausmaan puuston sekä sitä ympäröivän kuusiaidan hoitoon ja uudistamiseen.

Hakkuissa säilytetään puuston peitteisyys ohjaamalla kasvua jatkuvan kasvatuksen periaatteiden mukaisesti.

3 3 (6) Hoidon tavoitteet ja periaatteet Hoidon tavoitteena on säilyttää metsämäkien puuston elinvoimaisuus ja uudistumiskyky. Tiheää puustoa harvennetaan pääasiassa poimintahakkuin, jotka kohdistuvat kaikkiin puuston kerroksiin. Hakkuissa säilytetään puuston peitteisyys ohjaamalla kasvua jatkuvan kasvatuksen periaatteiden mukaisesti. Puustoa uudistetaan avaamalla muutamia pienaukkoja, joista poistetaan pääasiassa vanhoja kuusia. Hakkuissa suositaan puuston monilajisuutta. Kasvutilaa annetaan etenkin jaloille lehtipuille vaahteraa lukuun ottamatta, jonka voimakasta leviämistä ja vesomista hillitään raivauksissa. Erityistä huomiota kiinnitetään vanhojen mäntyjen ja muiden erikoisen muotoisten puiden, vanhat jalopuiden ja sellaisten lahopuiden/kolopuiden, joista ei ole vaaraa poluilla kulkijoille, säilymiseen. Tyvilahokuuset poistetaan turvallisuussyistä varsinkin polkujen ja teiden läheisyydestä. Teiden varsien reunavyöhykkeiden vaihtelevuutta ja kerroksellisuutta lisätään. Näkymiä avataan sekä metsän sisään että sieltä ulos. Harjulajiston kasvupaikkoja hoidetaan poistamalla niiden ympäriltä varjostavaa puustoa ja vesakkoa.

4 (6) Raatomäen hoito Kaikkien kuusten poisto Maskuntien varresta eli avataan pienaukko. Aukkoon istutetaan suurikokoisia koivun tai muun lehtipuun taimia. Taimet suojataan.

Hautausmaan itä-koillisen kuusiaidan poisto hautakivien ja aidan välistä. Toteutetaan niin, että kuusiaita ei vaurioidu (aita suojataan, puut kaadetaan korkeaan kantoon tms.

4 4 (6) Raatomäen hoito Kaikkien kuusten poisto Maskuntien varresta eli avataan pienaukko. Aukkoon istutetaan suurikokoisia koivun tai muun lehtipuun taimia. Taimet suojataan. Männikön varovainen harvennus (n. 90r/ha) Koko alue raivataan huomioiden monilajisuus, monikerroksellisuus ja näkymien vaihtelevuus. Hautausmaan itä-koillisen kuusiaidan poisto hautakivien ja aidan välistä. Toteutetaan niin, että kuusiaita ei vaurioidu (aita suojataan, puut kaadetaan korkeaan kantoon tms.) Jyrkänteen puuston harvennus ja näkymäaukkojen tekeminen. Kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että rinteen maa ei lähde valumaan eikä harjukasvien esiintymien päälle jää hakkuutähteitä. Myllymäen hoito Kellotapulin läheisen reunavyöhykkeen isojen huonokuntoisten kuusten ja vuorimäntyjen poisto. Kuusten takana olevan mäntyryhmän säilytys Avokallioalueella mäntyryhmien harvennus Tammien ja jalavien suojelu (huonokuntoistenkin), vesakkomuotoista vaahteraa poistetaan Maskuntien varresta puiden poisto ja näkymien avausta Tapulitienvarren mäntyryhmien harvennusta Pohjoisosan kuusikon varovainen harvennus (n. 90r/ha), kallion vieressä pienaukon teko kuusia poistamalla Aluskasvuston havupuiden harvennus Hakkuutähteet kerätään kissankäpäläkasvuston päältä eikä sen yli ajeta

5 5 (6) Töiden toteutus Hakkuutyö toteutetaan metsurityönä ja runkojen kuljetus hevosella korjuuvaurioiden minimoimiseksi. Alueet raivataan työtä haittaavasta vesakosta ja aluspuustosta ennen hakkuun aloitusta. Ajourat linjataan rinteen korkeuskäyrien suuntaisesti luontaisia väyliä hyödyntäen. Polut ja kulkuväylät pidetään auki töiden aikana. Suojeltavat kohteet nauhoitetaan maastoon ennen töiden alkamista. Hakkuutähteet kerätään pois polkujen varsilta, muualla ne jätetään metsään lahoamaan. Hakkuutyön aikana pyritään puut kaatamaan niin, että suurimmat oksamassat kertyvät kauemmaksi poluista ja että suuria oksakasoja ei synny, vaan hakkuutähteet leviävät tasaisesti alueelle. Seurakunta voi halutessaan antaa asukkaille mahdollisuuden käydä keräämässä hakkuutähteistä polttopuuta. Polkujen varsien hakkuutähteiden siivous suositellaan järjestettäväksi talkootyönä. Töiden alkamisesta ilmoitetaan tiedotteilla polkujen alkupäässä. Hakkuutyön aikana suositellaan pidettäväksi tiedotus- ja tutustumistilaisuus hakkuutyön tarkoituksesta ja hevosmetsurin työskentelystä. Kustannukset ja tulot Hakkuualueen pinta-ala on noin 1,5 hehtaaria ja hakkuukertymä on noin m 3. Puutavarasta saatava tulot arvioidaan olevan noin 2300 euroa, kun poistettava puumäärä on vähintään 70 m 3. Tästä tukkipuun osuudeksi on arvioitu noin 20 m 3, loput on energiapuuta. Koska poistettavat puut ovat pääasiassa huonokuntoisia kuusia, joiden lahon määrä selviää vasta paikan päällä, selviää tukkiosuus vasta hakkuutöiden aikana. Hevosmetsurin työ pitää sisällään puiden kaadon ja rankojen metsäkuljetuksen varastopaikoille. Hevosmetsurin työn kokonaishinnaksi on arvioitu n euroa. Hakkuukuviot rajautuvat Maskun kunnan omistamiin kapea-alaisiin palstoihin (kartta liitteenä), joiden hakkuu tässä samassa yhteydessä olisi järkevää. Santtu Raimoranta ja Kari Sipilä sopivat kustannusten jakamisesta kunnan kanssa.

6 (6) Jatkohoito Teiden ja polkujen varsilla tehdään vesakon ja aluspuuston raivausta 3-5 vuoden välein. Huonokuntoisia puita poistetaan tarpeen mukaan.

6 6 (6) Jatkohoito Teiden ja polkujen varsilla tehdään vesakon ja aluspuuston raivausta 3-5 vuoden välein. Huonokuntoisia puita poistetaan tarpeen mukaan. Seuraava harvennus tehdään noin vuoden kuluttua, pienaukkohakkuita toteutetaan tästä hakkuusta saatujen palautteiden ja kokemusten mukaan. Harju- ja paahdelajiston elinympäristöt pidetään vapaana puiden taimista. Tarpeen mukaan ne niitetään raivaussahan niittoterällä ja/tai kasvimassa haravoidaan rehevöitymisen ja umpeenkasvun estämiseksi. Museoviraston kanssa neuvotellaan infotaulun siirtämisestä paremmin saavutettavissa olevalla paikalle.

Samankaltaiset tiedostot

Maskun hautausmaan maisemakävely

Maskun hautausmaan maisemakävely 28.9.2016 Maskun hautausmaalla järjestettiin maisemakävely kesiviikkona 28.9.2016. Mukana oli 10 kävelijää ja keskustelu puiden uudistamisesta kävi vilkkaana. Maisemakävelyn