Ville Valo Speakeasy Vilja Byström Henna Inkinen 4x Taidegalleria Blogit AVAILABLE FOR FREE

Transkriptio

1 #1 Ville Valo Speakeasy Vilja Byström Henna Inkinen 4x Taidegalleria Blogit AVAILABLE FOR FREE

2 Päätoimittaja Toimitussihteeri Art Director Kirjoittajat S I S Ä L L Y S L U E T T E L O 3 Pääkirjoitus 4 TAF 09 6 Kaikki lähtee suunnittelusta. Vilja Byström ja TAF festivaalin järjestäminen. 8 REGINA 10 Henna Inkinen 12 4 x Taidegalleria 14 Tanssia, kiemuroita & kabareetunnelmaa! Esittelyssä Speakeasy! -elokuvamusikaali. 16 Mitä tekee äänipostimies? 18 Pelinkehityskerho SCORE 20 Valoakrobatiaa. Valosuunnitelija Eero Auvinen. 21 Koulun studiosta listaykköseksi. Jussi Järviniemi. 22 Animaattorit esittelyssä 23 Paperiset rokkarit. Hanne Zenjugan paperinukke koristaa keskiaukeamaa. 24 International Week Kicks TAF off Study Media in English - in Tampere TOP 3 Tampereen menomestat 25 TAF yhdistyvien korkeakoulujen harjoituskenttänä 26 Gallup: Mitä jokaisen pitäisi tietää pääsykokeista? 27 Takkeja ja tarinoita Tampereelta 28 BLOGIT Sataprosenttista Silveriä 29 BLOGIT Skandinaavista & amerikkalaista 30 Latinalaisrymejä ja poskisuudelmia. Sini Timonen opiskelijavaihdossa Mexicossa. 32 Tussikerho 34 TTVOn Bändit 35 TTVO Survival kit 36 Rämpimisen kautta unelmaduuniin. Tre Film. 37 Yrittäjyyttä kaveriporukalla. Obscure Entertainment. 38 C-kaseteista maailman markkinoille. Sami Sänpäkkilä ja Fonal Records. 39 Kainosti, voittoa tavoittelematta. Kaino-kustanne. 40 Valokuvataide -kurssin satoa. 42 Kik! Kuvittajat Kannen kuvat Kannen nukke Kannen kirjaimet Julkaisija Painotalo Painos

3 M A G A Z I N E TEKIJÄT Bertta Häkkinen Maria Huttunen Jaakko Kärnä Petteri Aartolahti Antti Haapio Maria Huttunen Ville Kankainen Cai Melakoski Jarno Muhonen Leena Mäkelä Emmi Nuorgam Essi Nieminen Jukka Nieminen Tiina Rinkinen Pauliina Saarman Anna Savisaari Minna Suoniemi Anssi Tenhunen Elle Yli-Ojanperä Mika Korento Päivi Viinikainen Liina Mäki-Patola Jenni Lahtinen T T V O n T i m a n t i t Kädessäsi on uunituore TAF Magazine, ole hyvä! Tämä lehti antaa lähikuvan Finlaysonin punatiilisten seinien uumenissa sijaitsevan koulun opiskelijoista ja heidän elämästään. Lehti on läpileikkaus opiskelijoiden nelivuotisiin opintoihin, ensimmäisestä opiskeluvuodesta valmistumiseen ja siitä vielä esimerkiksi oman yrityksen perustamiseen. Jarmo Mikkilä Hanne Zenjuga Jaakko Kärnä TAF 09 / Tampereen Ammattikorkeakoulu Taide ja viestintä Esa Print Oy Tampere 1500 / painettu kierrätyspaperille Tampereen ammattikorkeakoulu Taide ja viestintä Finlaysoninkatu Tampere Neljä opiskeluvuotta kuluu ihmeellisen nopeasti. On mahtavaa huomata kuinka paljon tuona aikana onkaan ehtinyt tehdä asioita. Ja korostan sanaa tehdä, koska koulussamme TTVO:lla, todellakin tehdään paljon. Itsenäiset ja käytännönläheiset opiskeluprojektit tuovat mukavan vastapainon normaaliin lähiopetukseen. Erilaisia projekteja löytyy melkein yhtä paljon kuin itse opiskelijoitakin: nettisivujen suunnittelusta vaikkapa kuunnelman äänittämiseen. Itse opiskelen mediatuottamista, mutta neljän vuoden aikana olen ehtinyt toimia mukana monissa projekteissa mitä ihmeellisimmissä työtehtävissä. Olen työskennellyt esimerkiksi liikenteen pysäyttäjänä, äänittäjänä, partituurin lukijana ja maskeeraajana. Ja voin sanoa, että koskaan ei ole ollut tylsää! Medianomin tutkintoon sisältyy siis mitä erilaisimpia taitoja, varsinkin kun kyse koulustamme TTVO:sta! Toukokuu on kohta puolivälissä ja lukuvuosi päättyy. Tampere Art Factory pitää huolen siitä, että nämä koulumme timantit, toistaan upeammat opiskelijatyöt pääsevät oikeutetusti esille. Työt, joiden parissa on uurastettu yksin tai porukassa, ja joihin on ammennettu osaamista lukemattomia päiviä ja öitä. Viikonlopun aikana on ainutlaatuinen tilaisuus nähdä kaikki nämä työt yhtä aikaa. Nautinnollista ja antoisaa TAF-festivaalia! Bertta Häkkinen Päätoimittaja

4 TTVO WERSTAS DEMOLA TR1 MÄLTINRANTA TAMK:n kuvataiteen opiskelijoiden lopputyönäyttely, jossa kaikki mahtuvat tanssimaan. Videoita, maalauksia, veistoksia, valokuvaa. Taidekeskus Mältinranta Avoinna ma-to klo 12-18, pe-su klo Taiderakennus TR1 Avoinna ke-pe 10-18, la-su klo

5 TA M P E R E A R T FA C T O R Y TAF esittelee tuoreita opiskelijatöitä. Festivaali tarjoaa toukokuisena viikonloppuna monipuolista ohjelmaa useissa näytöstiloissa. Kankaalla mm. lyhytelokuvia kepeästä komediasta koskettavaan draamaan, musiikkielokuviin ja dokumentteihin. Lisäksi esillä on taitavia animaatioita, videotaidetta ja rokkaavia musiikkivideoita. Muuta media-alan kenttää edustavat muun muassa kuunnelmat ja valotyöt. DEMOLA näyttelyareenassa sijaitsee pelinkehityskerho Scoren pääpiste, jossa on mm. mahdollisuus testata opiskelijoiden tuottamia pelejä. Lisäksi tilassa on esillä monipuolinen tarjonta visuaalisen- ja verkkomedian innovatiivisia projekteja. TAF kokoaa hienon kattauksen taidetta. Open Studiossa veistoksia, piirustuksia ja installaatioita. Viikonlopun aikana festivaaliyleisö pääsee todistamaan myös yllätyksellisiä performansseja Museoiden yössä ja Mahdollisuuksien torilla. TAF Loungesta löytyy festivaalin tarkemmat tiedot ja herkullista oheisohjelmaa. Avoimet ovet ja ilmainen sisäänpääsy! Perjantai klo Lauantai klo Tarkempi ohjelma osoitteessa Pidätämme oikeudet ohjelmamuutoksiin TAF Klubit Kahvila Valo Ravintola Laterna Perjantai klo Tussitytöt Colonization 337 Anssi8000 & Maria Stereo Lauantai klo Nun/Nat DISCO Paul Easy National RGB Regina Klubien lipunmyynti ovelta 5 e Finlaysoninkatu 7, 2. krs

6 Kuinka saadaan kasaan TAF-festivaali ja millaisia tyyppejä kätkeytyy kaiken tuon työn taakse? TAF-festivaalin tuottajalla Vilja Byströmillä tuntuu olevan selkeät sävelet. Avainsanoja festivaalissa ovat opiskelijalähtöisyys, selkeys ja helposti lähestyttävyys. On tärkeää pysyä maan pinnalla ja tehdä asiat niin kuin me opiskelijat osaamme. K a i k k i l ä h t e e s u u n n i t t e l u s t a - - Essi Nieminen, teksti Jarmo Mikkilä, kuva

7 Tampereen Ammattikorkeakoulussa neljättä vuotta mediatuottamista opiskeleva Vilja Byström otti suuren haasteen vastaan ryhdyttyään TAF 09 Festivaalin päätuottajaksi. - Tapahtumatuottaminen on kiinnostava asia, joten opettajien houkuttelemana lähdin tämän kevään festivaalin vetovastuuseen. Kesäkuulle asti ulottuva projekti starttasi työparin etsimisellä. Tuottajapariksi löytyikin luokkatoveri Bertta Häkkinen ja yhdessä naiset kasasivat loput työryhmästä. Festivaalin AD:ksi ryhtyi Jaakko Kärnä ja nettivastaavaksi Petri Eskelinen. Lisäksi tekninen työryhmä täydentyi toisen vuoden opiskelijoista. - Työryhmämme on loistava. Ei haittaa, vaikka kaikki eivät ole viimeisen vuosikurssin opiskelijoita. On hyvä että kouluumme jää ihmisiä, joilta löytyy TAF-kokemusta myös tuleville vuosille, Byström huomauttaa. Päätuottajan vastuu alkoi suunnittelusta. Festivaalikokonaisuuden hahmotuttua alkoi kaikkien festivaalipalasten käytännön organisointi. Lopuksi oli varsinaisen tuotantovaiheen vuoro. Byström on se henkilö joka pitää langat käsissään ja eri tuotantotahojen väliset yhteydet kunnossa. - Pääosin lähettelen sähköposteja ja puhun puhelimessa tiedustelen ja sovin asioita, palaveeraan päivittäin ja olen yhteyksissä tekijöihin. Koulun puolesta työryhmällä on käytössään opettajista koostuva ohjausryhmä, joka viikoittaisissa kokouksissaan käsittelee esille nousseita asioita. Byström on tästä neuvoa antavasta hallituksesta hyvillään. - Opettajista on iso apu; he ovat asiantunteva taho, jolta uskaltaa kysyä neuvoa! Työharjoittelu suuressa osassa Työharjoittelunsa Byström suoritti jo ensimmäisten opiskeluvuosien aikana Oulun Musiikkivideofestivaaleilla, missä hän vastasi Ilmakitaransoiton MM-kisojen koordinoinnista. Harjoittelun myötä Byström innostui tapahtumatuottamisesta. Tuo innostus poiki myös idean tekeillä olevaan opinnäytetyöhön, jossa tavoitteena on yhtenäistää ilmakitarasoiton MM-kisojen kansallisten järjestäjien toimintaa. Yli 20 maata järjestää ensin omat karsintakisansa, joiden voittajat edustavat maataan Oulussa järjestettävässä MMfinaalissa. Jokaisella maalla on omanlaisensa näkemys tapahtumatuotannosta, ja Byström pyrkiikin tarjoamaan apuvälineitä eri maiden tuottajille: - Toisaalla tuottaminen on ammattimaista, toisaalla taas lähdetään mukaan harrastuspohjalta; haluaisin lähteä etsimään ratkaisuja toiminnan yhtenäistämiseksi. Tuottajaksi sattuman kautta Aiemmin Jyväskylässä journalismia opiskellut Byström päätyi tuottajaksi sattuman kautta. - Olen aina ollut järjestelmällinen tyyppi tuottajalta vaaditut ominaisuudet kuvasivat minua hyvin, vaikka en alasta sen paremmin tiennytkään. Byström laskee hyvän tuottajan tärkeimmiksi ominaisuuksiksi kyvyn organisoida, pitää langat käsissä ja ennen kaikkea kuunnella työryhmänsä tarpeita. - Tuottajan tulee toimia esikuvana työryhmälleen. Kun tuottaja pysyy tyynenä, asiat hoituvat ja ryhmä voi luottaa esikuvaansa. Alan työllisyysnäkymät tuotantopäällikkö kokee haasteellisina. Tapahtumatuotannossa on harvoin virkoja avoinna, joten työllistyminen vaatii paljon. - TTVO tarjoaa laaja-alaista opetusta, mutta kulttuurituottaminen jää ehkä vähän vähemmälle. Eteenpäin auttavatkin kuitenkin oikeanlainen työharjoittelupaikka sekä oma aktiivisuus opiskeluaikana. - -

8 TAF-klubin yleisölle on luvassa mannaa ja nektaria, kun TTVO:lta lähtöisin oleva Regina nousee tapahtuman pääesiintyjänä Laternan lavalle Kevätkiertueen avauskeikka Tampereen Klubilla näytti bändin edelleen iskevän suoraan indiekansan poppihermoon. Yhtye julkaisi maaliskuussa kolmannen pitkäsoittonsa Puutarhatrilogia, jota bändin laulaja Iisa kuvailee entistä orgaanisemmaksi: Tuotanto on ytimekkäämpää ja musiikista on lähtenyt turhia rönsyjä. Nyt on aika positiivinen tsemppi. Koulun opeista tukea poppitouhuihin Bändin pojat Mikko P. ja Mikko R. soittivat jo opiskeluaikoinaan yhteisissä kokoonpanoissa. Regina sai muotonsa koulun loppusuoralla Iisan tultua mukaan kuvioihin. Myös hän käväisi Finlaysonilla crossmedia-opintojensa vuoksi. Regina popittaa kesän Tampereelle TAF-klubin pääesiintyjä palaa tutuille kulmille Petteri Aartolahti ja Ville Kankainen, teksti Viestinnän opinnot ja bänditoiminta ovat kulkeneet sujuvasti käsi kädessä. Mikko on tuottanut kaikki meidän levyt itse, Iisa kertoo. Mikko P. nyökkää virnistäen: Ääniopinnoista on ollut yhtyeen kannalta hyötyä, ja saatiinhan me myös koululta ekoille keikoille kamoja lainaan joillain keksityillä projektinimillä. Se on hienoa kun harrastuksesta voi saada itselleen ammatin, bändin miksaaja ja kiertuemanageri Iiro Hokkanen mietiskelee. Iirohan toteuttaa myös meidän musiikkivideot TTVO:n opeilla, Mikko P jatkaa. - Iiron ensimmäinen video Paras Aika Vuodesta oli ehdokkaana Muuvi musiikkivideokilpailussa. Helsinkiläistyneen bändin mielestä Tampereelle on aina kiva tulla keikalle. Yleisössä näkyy paljon tuttuja kasvoja, ja meininki on aina ollut kohdillaan. Se on kuin kotiin tulisi, Iisa kiteyttää. - -

9 - -

10 A r k e n a M e d i a t a i d e Henna Inkinen 30-vuotias kuvataiteilija. Asuu Riihimäellä, kotoisin Harjavallasta. Tutkinnot: ylioppilastutkinto, audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto, kuvataiteilija (AMK) Töissä Ylen tv-uutisissa mediatoimittajana. Kuvataideopettajan sijaisuuksia Tampereen Sara Hildén akatemian lasten ja nuorten kuvataidekoulussa. Pitänyt kaksi yksityisnäyttelyä ja osallistunut erilaisiin yhteisnäyttelyihin. Perheeseen kuuluvat avomies ja kolme kissaa. Nettisivut Jukka Nieminen, teksti ja kuva Henna Inkinen on Tampereen ammattikorkeakoulun kuvataiteen koulutusohjelmasta valmistuva kuvataiteilija. Hän asuu sympaattisessa puutalossa Riihimäen keskustassa yhdessä avopuolisonsa kanssa. Kotona ovat vastassa myös kolme leppoisaa kissaa, Minku, Kiki ja Mette, jotka ovat saaneet uuden kodin löytöeläinkodista. Riihimäen keskustassa sijaitsevassa talossa asuu Henna Inkinen yhdessä avopuolisonsa kanssa. Inkinen valmistuu tänä keväänä Tampereen ammattikorkeakoulun kuvataiteen koulutusohjelmasta. Lämmintunnelmainen ja värikylläinen koti on täynnä kauniita vanhoja esineitä pariskunnan elämän varrelta. Mukana on myös jotain uutta ja käytettynä ostettua - tyyliuskollisesti tietenkin. Pariskunta päätyi Riihimäelle pari vuotta sitten osittain paikkakunnan sopivan sijainnin vuoksi. He ovat molemmat töissä Helsingissä ja Inkinen on opiskellut Tampereella. Suurin vaikuttaja muuttoon oli kuitenkin talo itsessään. Talosta muodostui suorastaan pakkomielle jo netin myyntisivuston kautta, Inkinen kuvailee löytöä. Talo oli valmiiksi remontoitu, joten siihen oli helppo muuttaa. Lopputulos oli juuri sellainen, mikä sai sen tuntumaan omalta kodilta. Inkisen arki on kiireistä töiden, vapaa-ajan ja koulun kanssa tasapainoilua. Hän työskentelee Yleisradion tv-uutisissa mediatoimittajana keskimäärin neljä kertaa kuussa, kesäisin täyspäiväisesti. Oma koti on tärkeä vastapaino kiireelle, vaikka suuri osa omasta työskentelystä tapahtuukin kotona. Moniulotteinen mediataide Taiteen saralla Inkistä kiinnostaa erityisesti mediataide: video, valokuva, taide-elokuva ja näiden erilaiset yhdistelmät. Rajattu kaksi- tai kolmiulotteinen taiteen muoto ei tarjoa niitä tasoja, jotka minua kiehtovat, Inkinen perustelee. Videotaide on muotona paljon vapaampi, ja aika tuo teokseen merkittävän ulottuvuuden. Videotaiteeseen voi yhdistää paljon erilaisia elementtejä, kuten ääntä ja valoa. Ne muokkaavat teosta ja niiden kautta vastaanottajan tunnekokemuksiin voi vaikuttaa. Myös mediataiteeseen usein tiiviisti liittyvä työryhmätyöskentely on Inkiselle mieluista. Se tarjoaa hyvää vastapainoa omien ajatusten kanssa painiskelulle. Yhteiskunnalliset ja henkilökohtaisesti koskettavat aiheet ovat Inkiselle mielekkäitä: hän on kiinnostunut muun muassa yhteiskunnan heikoiksi määrittelemistä ihmisistä

11 Henkisesti sairaaksi määritelty on oikeasti terve, koska reagointi on terveen merkki. Herkkyys ei ole sairaus. Töissään Inkinen yhdistelee sekä elokuvataiteen traditiosta alkunsa saavaa dokumentaarista ja draamallista kieltä, että nykykuvataiteen edustamaa performatiivisuutta. Teoksessa Työ tekijäänsä kiittää käsitellään osuvasti opiskelun ja työn tekemisen yhdistelmän vaikeutta Suomessa. Teos koostuu nauhoitetusta keskustelusta sosiaalivirkailijan kanssa ja videosta, jossa Inkinen tekee oikeaa työtä kaivamalla kuoppaa ja sen jälkeen peittämällä sen. Kuivakkaan yhteiskunnalliseen aiheeseen mehukkaan lisämausteen tuovat virkailijan asenteet ja kommentit. Virkailija esimerkiksi ihmettelee, miksi Inkinen on halunnut lähteä näin vaikealle uralle ja tahtoo vapaaehtoisesti harrastella taidetta. Tällaisiin asenteisiin taiteilijat törmäävät säännöllisesti. Nuoren taiteilijan uusin teos Adaption on esillä TAF:ssa järjestettävässä valmistuvien kuvataiteilijoiden lopputyönäyttelyssä Diskurssidiskossa. Teos on taide-elokuva, joka käsittelee itsetuhoisuutta ja sopeutumattomuutta todellisuuteemme länsimaisen naisen kannalta. juttu. Kaikki aika menee tietokoneen kanssa nyhrätessä ja tapellessa. Aivotila on rajallinen ja sitä ei pitäisi täyttää teknisillä asioilla, joista ei nauti yhtään, Inkinen kuvailee. Maalaaminen ja piirtäminen ovat jääneet lähes kokonaan, sillä aika ei riitä kaikkeen ja Inkisen taide syntyy ideoista, jotka ovat toteutettavissa vain videon tai valokuvan kautta. Joskus tartun pensseliinkin, mutta lähinnä omaksi iloksi. Käsillä tekeminen on terapeuttista toimintaa, jota suosittelen kaikille jossain muodossa. Muutakin kuin glooriapumpulia Inkinen näkee tulevaisuudessa kasoittain haasteita, mutta hän suhtautuu niihin tyynesti. En suhtaudu virallisesti taiteilijaksi siirtymiseen pelokkaasti, eivätkä nuo saappaat tunnu sinänsä mitenkään suurilta. Taiteilijana toiminen on ammatti muiden joukossa, sanoo taiteilijan työtä jo parisen vuotta ammattimaisesti tehnyt Inkinen. Valmistumisen jälkeen suurin muutos on TTVO:n kautta saatujen resurssien loppuminen, joiden merkitystä Inkinen korostaa jatkuvasti. Hän on valmistautunut siihen, että voi mennä kymmenenkin vuotta ennen mahdollista työskentelyapurahaa. On ymmärrettävää, etteivät kaikki voi saada valtion rahaa ja hyväksyntää taiteelliselle työskentelylleen. Unelma on tietenkin se, että voisi tehdä täysipäiväisesti työtä taiteilijana. Mutta on kohtuullista, että joutuu tekemään paljon työtä matkalla ihannetilanteeseen. Myös oman taiteellisen työskentelyn sisällöllisen ja käsitteellisen pohjan laajentaminen tuntuu jatkossa innostavalta. Inkinen onkin jo hakenut jatko-opintoihin maisteriohjelmaan sekä Kuvataideakatemiaan, että Taideteolliseen korkeakouluun. Koulun päättyminen on surullista siinäkin mielessä, että TTVO:n suoma ystävien yhteisöllisyys ja tuki loppuu. Yhteisö tarkoittaa ylellistä kommunikaatiota muiden taiteilijoiden kanssa, mikä edesauttaa myös omassa työskentelyssä. Mahtava luokkayhteisö on ollut TTVO-vuosien parasta antia, Inkinen hehkuttaa. Tekijä haluaa säilyttää teoksessaan erilaisten tulkintojen mahdollisuuden eikä taiteilija itse halua ottaa kantaa itsemurhan oikeutukseen. Adaption pohjaa katsojakokemuksen voimaan ja jättää kokijan päätelmille subjektiivisen vapauden, mikä onkin nyky- ja mediataiteelle tunnusomaista. Tietokone työparina Todellisuus taiteilijana toimimisessa on paljon karumpi kuin voisi luulla. Työ on suurelta osin tietokoneen kanssa istumista ja erilaisten tiedotteiden, näyttely- ja apurahahakemusten kirjoittamista. Myös Inkisen vahva ennakkotyö ja teosten suunnittelu on kirjallista. Välillä tulen sadatelleeksi, että miten tässä nyt kävikin näin, kun käsillä tekeminen on se

12 Leila Oksa, kuva 1. Galleria Rajatila 2. Galleriaa ylläpitää 1996 perustettu Rajataide ry. Aluksi 10 jäsentä, nykyinen jäsenmäärä on noin 80. Perustajat ja nykyiset jäsenet suureksi osaksi TTVO:lta valmistuneita ja opiskelijoita. 3. Galleria aloitti 1997 Satakunnankadulla, Hämeenpuistossa vuodesta Galleria ja yhdistys ovat voittoa tavoittelematonta toimintaa. Galleria suosii näyttelyvalinnoissaan nuoria taiteilijoita ja kokeellisempiakin, tuoreita ideoita. 5. Näyttelyhaku kaksi kertaa vuodessa, huhtikuun ja lokakuun loppu vuotisjuhlavuonna 2006 järjestetyt RASSUT- Rajataiteen messut, TR1-näyttelytilassa Tampereella, 40 taiteilijaa 7. Yhdistyksen periaate on luoda aktiivista taidetoimintaa ja työllistää taiteilijoita oman toiminnan kautta. Yhdistys siten toimii foorumina jonka kautta on mahdollista organisoida tapahtumia ja taidetoimintaa. Gallerian tilat ovat osaltaan tärkeä kohtauspaikka jäsenille. 1. Gallerian nimi 2. Suhde TTVO:hon 3. Miten galleria on saanut alkunsa 4. Mikä on gallerian toiminta-ajatus 5. Voiko galleriasta hakea näyttelyaikaa 6. Ikimuistoisin näyttely 7. Erikoista 4 x Taide 1.Huoltamo galleria ja projektitila 2. Toimintaa pyörittää kuvataiteilija, TTVO:n lehtori Minna Suoniemi 3. Tyhjillään ollut entinen Teboilin tankkis löytyi alkuvuonna 2006 alun perin työhuoneeksi. 4. Nykytaiteen näyteikkuna kaupunkilaisille ja tamperelaiselle taideyleisölle. Nykytaidetta esillä laajasti, myös yhteisöllisiä teoksia. 5. Kuratoitu näyttelyohjelma, taiteilijat kutsutaan tekemään projekti. Huoltamon tilaan ja ympäristöön suunniteltuja projekteja voi ehdottaa. 6. Liina Mäki-Patolan ja Elise Mäkitalon Mökillä kaupungissa, mökkisimulaatio kaupungin keskellä keräsi kaupunkilaisia grillaamaan, kahvittelemaan ja lastenaltaaseen kahlaamaan. 7. Jani Leinosen yhdessä TTVO:n opiskelijoiden kanssa toteuttama Hyllytetyt Elovena mainokset sai aikaan haastekirjelmöintiä Raision kanssa lehtien palstoilla ja siivitti osaltaan Leinosen matkaa kesän 2009 Venetsian Biennaaliin. Koonnut Minna Suoniemi Päivi Viinikainen & Liina Mäki-Patola, kuvitus

13 1. Ikuinen galleria 2. Toimintaa pyörittää TTVO:n kuvataiteen opiskelijoista koostuva toimikunta 3. Perustettu 2003, nykyisiin tiloihin Perustamassa mukana mm. Kaija Papu ja Aino Louhi, joka myös suunnitteli alkuperäisen timanttilogon. 4. Esittelee TTVO:n opiskelijoiden ja opettajien projekteja ja järjestää kutsunäyttelyitä. Myös vaihtonäyttelyitä muiden taidekoulujen gallerioissa. 5. Avoin näyttelyhaku kaksi kertaa vuodessa, lisätiedot toimikunnalta. 6. Teemu Mäki kutsui omaan kutsunäyttelyynsä työpariksi opiskelijansa Pia Sirénin. Näyttelyssä molempien omakuvat kilpailivat huomiosta. 7. Vappuna 2006 Ikuinen galleria vieraili Maa- Tila galleriassa Helsingissä näyttelyllä ja tapahtumalla Timanttimaa, simaa, simaa. Avajaisissa esiintyi tuolloin vain pienten piirien tuntema huippuhyvä Risto. Liina Mäki-Patola, teokset galleria Pispalan nykytaiteen keskus Hirvitalo 2. Toimintaa pyörittää Pispalan kulttuuriyhdistys ry. Suurin osa yhdistyksen jäsenistä TTVO:lta valmistuneita, tai siellä opiskelevia taiteilijoita. 3. Perustettiin 2006 tyhjillään olevaan kaupungin omistamaan kiinteistöön. Hirvitalon haltuunotto tapahtui alusta asti kaupungin kanssa neuvotellen, läänintaiteilija Marketta Mäkisen avustamana. 4. Hirvitalo on laiskottelun, kekseliäisyyden ja yllättävän toimeliaisuuden tila. Tarjoamme ilmaisia tiloja taidenäyttelyjen ja tapahtumien järjestämiseen. Kannustamme tee-se-itse -henkiseentaidetoimintaan ja aktivismiin. Pyrimme pitämään taiteen osanayhteiskunnallista keskustelua. 5. Kuka tahansa voi jättää meille näyttelyhakemuksia pitkin vuotta, mutta näyttelyt valitaan neljä kertaa vuodessa, kolmen kuukaudenvälein. 7. Vappu Kantosen Kapitalistisen kuonan labyrintti -installaatio houkutteli paikallisia lapsia sokkeloihinsa niin paljon, että aina galleriaa sulkiessa piti taskulampun kanssa tarkastaa, että heitä ei jäänyt installaation sokkeloihin lymyilemään

14 T a n s s i a, k i e m u r o i t a & k a b a r e e t u n n e l m a a! Pauliina Saarman, teksti Kaisa Kukkonen, kuva Parrasvalot tuikkisivat tieni tähtiin, kaikki mulle hurraavat kun verhot aukeaa! Mutta miten käy, kun elokuva-alan opiskelijat haukkaavat kakusta sen isomman palan ja lähtevät tekemään elokuvamusikaalia? TTVO:lla neljättä vuotta leikkaamista opiskeleva Juha Kuoppala alkoi vuosi sitten työstää yhdessä käsikirjoittaja Arttu Salmen kanssa käsikirjoitusta, josta muotoutui lopulta Speakeasy! elokuvamusikaali. Aluksi elokuva oli vain kasa hajanaisia lauseita. Ohjaaja Juha Kuoppala kertoo, ettei prosessi ollut aivan ongelmaton. - Elokuva on ollut yli vuoden koko ajan mielessä päällimmäisenä. Välillä on ollut tuskaa ja välillä tosi hauskaa, Kuoppala kertaa. - Tämä on ollut vaikeimman kautta oppimista monessakin kohdassa. Kuvauksissakin aikataulu tiukentui kesken kaiken ja kuvauspaikalla Musiikkiteatteri Palatsissakin oli remontti vielä täydessä touhussa. Kuoppalalle elokuva on myös osa hänen opinnäytetyötään, jonka aiheena on musikaaligenre. - Halusin tehdä tyylilajillisesti tavallisuudesta poikkeavan elokuvan. Koulussamme, tai ylipäänsä Suomessa, ei musikaaleja juurikaan tehdä. - Lisäksi se tarjoaa herkullisen mahdollisuuden leikitellä ja tehdä ylilyöntejä, vaikka tarina olisikin perinteinen. Elokuva on tällä hetkellä jälkituotantovaiheessa ja ensi-ilta lähenee. Se, mitä sopii odottaa, ei ole ehkä tyypillisin opiskelijaelokuva. - Elokuva sijoittuu salakapakkaan kieltolain aikaan, kuvitteellisessa Suomen suurkaupungissa. Komediallisessa tarinassa päähenkilö Susku joutuu seikkailuun ja hänen isänsä salaisuus selviää, Kuoppala selvittää. Konkarinäyttelijä opiskelijoiden ohjauksessa Suskun isän, Oskarin roolissa on teatterista tuttu Esko Roine. - Rooli oli minulle mielen piristystä, on mukavaa päästä seuraamaan alaa vasta opiskelevien ihmisten työtä. Roineen mielestä erityisesti se, että kuvausryhmä pääsi tekemään elokuvaa Musiikkiteatteri Palatsiin, toi sille lisäarvoa. Palatsi on entisöity alkuperäiseen asuunsa 20-luvun tyyliin. - Palatsissa tehty jakso oli vaativaa elokuvantekoa, oli kaikki ne valot ja laitteet, Roine kertaa

15 Roine ei ole itse vielä päässyt näkemään lopputulosta ja odottaakin sitä mielenkiinnolla. Pohtiessaan teatterin ja elokuvan tekemisen eroja vastaus tulee helposti. - Harjoitteleminen. Elokuvaa tehdessä, kuten tässäkin tapauksessa, on usein kiire. Kiireessä tekemistä voisi helpottaa se, että kohtaukset harjoiteltaisiin etukäteen eikä näyttelijän tarvitsisi niin paljoa pohtia tekniikkaa. Yhteistyötä yli koulurajojen Kiireessä joutui työskentelemään myös elokuvamusiikin säveltäjä Eveliina Vilpakka. - Kolme kuukautta idean kuulemisesta bändin ensimmäisiin treeneihin on säveltäjän näkökulmasta lyhyt aika, Vilpakka naurahtaa. - Jotkin kappaleet ovat syntyneet kesätyöpaikalla hiljaisissa yövuoroissa. Loppulaulu on sävelletty ja sanoitettu pikkutunneilla mopin varteen nojaten. Vilpakka opiskelee klassisen musiikin sävellystä Pirkanmaan ammattikorkeakoulussa. Työn välitti hänelle hänen opettajansa. - Oli mahtavaa työskennellä ryhmässä, jossa kaikki osa-alueet toimivat itsenäisesti ja pystyin itse keskittymään täysillä säveltämiseen. Elokuvamusiikkia sävellettäessä lähtökohdat ovat erilaiset kuin tavallisesti. Kuvan ehdoilla tehdessä täytyy keskittyä muuhunkin kuin improvisointiin. - Sain käsikirjoituksen sähköpostiini ja aloimme ohjaajan kanssa pitää palavereita kesällä Juha (Kuoppala) oli miettinyt kohtausten sisältöä ja musiikin tehtävää aika perusteellisesti, mikä oli suureksi avuksi sävellystyössä. Sain myös biisien kestot ja välisoittojen paikat 10 sekunnin tarkkuudella. Speakeasy! elokuvamusikaali TAF 09 festivaalilla Tupakka, viina ja villit naiset - musikaalielokuvia näytöksessä

16 Jarno Muhonen, Teksti Mika Korento, Kuvitus Miten lyhyenkin elokuvan valmiiksi saattamisessa voi muka kestää niin kauan? Ovatko nämä leffojen tekijät vähän hidasta väkeä, hei? Vastaus löytyy käsitteen jälkituotanto, tuttavallisemmin postin sisältä. Elokuvan teossa riittää paljon erilaisia työnkuvia, yksityiskohtien miettimistä ja ongelmien ratkaisua. Aikaa valmiista käsikirjoituksesta valmiiseen elokuvaan vierähtää lyhyenkin elokuvan kohdalla helposti vuoden päivät. Viimeinen etappi elokuvan valmistumisen tiellä on jälkituotanto: posti, eli Post Production. Digitalisoitumisen myötä jälkituotannon luonne on muuttunut. Eritoten äänen kannalta digivallankumous oli käänteentekevä asia. Äänten rakentaminen ja kerrostaminen nauhakeloilla toimiessa oli rajoittunutta, mutta digitaalisuuden myötä tekniikan asettamat esteet poistuivat. Ääni on elokuvassa kuvalle alisteinen ja sen funktio on alitajuinen. Katsoja saa huomata upean kuvan, mutta ääni ei saa varastaa huomiota. Tämän alitajuisen funktion ja äänen taustalla pysyttelemisen johdosta sen merkitys ja mahdollisuudet on joskus helppo unohtaa

17 Lyhyt oppimäärä äänimiesten A M M A T T I S L A N G I I N Dialogileikkaaminen tarkoittaa kuvauspaikalta eli kentältä saadun materiaalin läpikäymistä ja siistimistä. Siistiminen tarkoittaa elokuvan tunnelmaan sopimattomien äänten eliminoimista ja dialogiraidan saattamista yhteneväisen kuuloiseksi. Tyypillisiä häiritseviä ääniä ovat valojen aiheuttamat sirinät, kameran ääni, liikenteen melu ja kuvausryhmän liikehdinnän äänet. Ambiensseilla, eli atmoilla tai pohjilla luodaan se tila, jossa elokuva tapahtuu. Eli esimerkiksi levottoman kuuloinen kaupunki tai vaarallisen kuuloinen metsä. Näitä tietyn kuuloisia tiloja ei tietenkään löydy valmiina, vaan ne on koostettava useista eri äänistä. Efektileikkaaminen on samanhenkistä rakentamista kuin ambienssienkin luominen. Autenttiset äänet kuulostavat elokuvassa alirealistiselta ja laihalta, joten äänileikkaajan on liioiteltava ja koostettava äänikokonaisuuksia jotka kuulostavat elokuvalliselta. Yksinkertaisetkin elokuvassa tapahtuvat asiat, kuten ovien avaukset tai aseiden laukaukset koostuvat helposti kolmesta-neljästä eri äänestä. Foley tarkoittaa kuvan kanssa synkronissa jälkiäänitettyä ääntä, jolla tuetaan yleensä lähinnä näyttelijöiden toimintoja. Tyypillisiä foleyääniä ovat askeleet ja muut liikehdinnät, ja erilaisten esineiden äänet, kuten lasien kilahtelut tai tupakan palamisen aiheuttamat ritinät. Miksaaminen on viimeinen työvaihe. Se tarkoittaa tasapainon hakemista, ja valintojen tekemistä sen suhteen mitä kuullaan, millä voimakkuudella ja minkä luonteisena. Jos elokuvassa tapahtuu äänellisesti liikaa, tulee ääniraidasta nopeasti sekavan kuuloinen. Miksausvaiheessa on siis elokuvan äänestä se lopullinen, tasainen paketti

18 Petteri Aartolahti, teksti, kuvat Jaakko Kärnä, kuvitus Pelinkehityskerhossa luodaan sosiaalisesti mutta tosissaan Score voi antaa potkustartin pelialalle työllistymiseen Basson vaimea jyminä ja iloinen puheensorina kaikuvat portaikossa. Äkkiseltään tulee fiilis, kuin olisin vanhan Music Bar Sputnikin rappukäytävässä. Päämäärämme on kuitenkin Finlaysonin alueella sijaitseva innovaatioympäristö Demola, jonka tiloissa pelinkehityskerho Score pitää paraikaa peli-iltaa. - Score on pelialasta kiinnostuneille suunnattu kerho, jonka tarkoituksena on saada Suomen peliala tunnetuksi mahdollisimman laajasti erityisesti alasta kiinnostuneiden nuorten keskuudessa, varapuheenjohtaja Antti Salomaa selittää. - Ja jokaiselle jäsenelleen Score on ihan oma juttunsa. Jos he haluavat alalle, niin mietitään, mitä he osaavat ja mitä he haluavat oppia. Sen jälkeen katsotaan voidaanko tämän eteen tehdä yhdessä jotain, perustajajäsen Teemu Haila tarkentaa. Sekä Haila, että Salomaa hakivat alun alkaen Tampereen ammattikorkeakouluun opiskelemaan vuorovaikutteisuuden suunnittelua, koska tulevaisuus pelialalla kiinnosti. Idea pelikehityskerhon perustamisesta syntyi siitä, kun pelialaan liittyvä opetus oli kiven alla. - Päätettiin pistää oma porukka pystyyn. Jos ei kerran ole olemassa tällaista järjestöä, niin tehdään sellainen itse, jotta saadaan tavattua jengiä ja koottua toisemme yhteen. Parissa vuodessa jäseniä on ehtinyt kertyä jo yli viisikymmentä, Haila kertoo. TTVO:n suhtautuminen kerhoon ja oppilaiden oma-aloitteisuuteen on ollut alusta asti positiivista. Tukea on annettu niin laitteiston kuin tilojenkin suhteen, ja nykyään koululla on Scoren ansiosta kokonainen pelilaboratorio. Yhteistyötä isojen nimien kanssa Hämyisessä vanhassa teollisuustilassa käyskentelee noin parinkymmenen hengen suuruinen joukko peleistä kiinnostuneita opiskelijoita. Suurella valkokankaalla jatkuvasti pelattava rytmipeli Rock Band säestää illanviettoa, pari pöytää on varattu lautapeleille. Scoren oma peli Overboard on onnistunut naulamaan pienen ryhmän innostuneita pelaajia eteensä pitkäksi aikaa

19 - Scoressa on tehty tähän mennessä lähinnä kouluprojekteja. Jos jollain kurssilla tulee mahdollisuus tehdä pelejä, niin monet haluavat tehdä ne Scoren tiloissa ja saada Scorelta apua, Salomaa kertoo. - Laajempiin peliprojekteihin ei vielä olla ehditty. Saa nähdä, mitä tässä kevään aikana tulee valmiiksi, Haila jatkaa. Pelien tekemisen lisäksi Score on myös järjestänyt ohjelmointiopetusta muille Tamkin oppilaille sekä pitänyt peleistä kiinnostuneille työpajoja, joissa on käsitelty pelien suunnittelemista ideasta valmiiksi peliksi. Puolen vuoden toiminnan jälkeen yhteistyökumppaniksi löytyi Suomen Microsoft, joka on tukenut kerhoa muun muassa ohjelmistojen ja opetusmateriaalin avulla. - Muita yhteistyötahoja ovat olleet Demola, jolta on saatu lisää tilaa ja paremmat puitteet. - Mukana on myös ollut pelikehittäjien yhdistys IGDA (International Game Development Association) joka on antanut neuvoa ja mahdollistanut kontakteja pelifirmoihin. Avointa keskustelua ja kontakteja on ollut tosi paljon, Haila listaa. Kontaktien kautta Scoren jäsenille on alkanut satelemaan työtarjouksia ja kerhon jäseniä on myös työllistynyt pelifirmoihin. - Yli puolet pelialan työpaikoista menee ihmisiltä ohi, ennen kuin niitä on ilmoitettu yhtään missään. Kerhon avulla ihmiset alkavat pääsemään luuppiin mukaan ja kuulevat työpaikoista ennen kuin ne ovat menneet, Haila täsmentää. Pelialan lähetyssaarnaajat Illan lähentyessä loppuaan osa porukasta on jo kadonnut omille teilleen. Innostunut keskustelu ja hymyt kävijöiden kasvoilla kertovat, että ilta on ollut onnistunut ja erityisesti sosiaalinen tapahtuma. - Me tykätään kokoontua, sosialisoida, ja olla luovia sitä kautta. Se on paras tapa löytää tekijöitä eri projekteille. Se on sitä, mihin pyritään, Salomaa kertoo. - Pelin tekeminen on sitä, että sinulla itselläsi pitää olla hauskaa. Suu mutrussa ei saa kovin hauskaa tuotetta kasaan, Haila jatkaa. - Me ollaan vähän niin kuin pelialan lähetyssaarnaajia, jotka ottavat oppinsa IGDA:n raamatusta, Salomaa filosofoi. SCORE TAF 09 festivaalilla DEMOLA Näyttelyareenassa. score.igda.fi/ vas. Antti Salomaa, oik. Teemu Haila

20 V a l o akrobatiaa - Sirkuksessa valosuunnittelija pääsee toteuttamaan itseään Ville Kankainen, teksti Petteri Aartolahti, kuva Ville Kankainen, teksti Päivi Viinikainen, kuvitus Katsomon valtaa pimeys. Jännittyneet kuiskaukset vaimenevat maalailevan musiikin nostattaessa tunnelmaa. Sinisen ja punaisen sävyissä viipyilevät valot värjäävät tilan spektrin eri väreissä. Valonsäteet kantavat tanssivan trapetsiballerinan kaukana erottuvan katon hämyyn. Moderni sirkus on valon kuninkuuslaji, innostuu Eero Auvinen. Auvinen on Tampereen ammattikorkeakoulun valaisulinjalta valmistunut valosuunnittelija ja sirkustyöläinen. Auvinen on viettänyt suuren osan elämästään sirkuksen parissa ja siinä sivussa hän hankki rakkaasta harrastuksestaan itselleen ammatin. Tanssin ohella sirkuksessa on suurimmat vapaudet ja pääsee itse eniten vaikuttamaan kokonaisteokseen. Auvista viehättää erityisesti se, että sirkusvalaisussa pääsee mukaan kokonaisteoksen luomiseen. Valot hoitavat pitkälti lavasteiden virkaa, joten parhaimmillaan valosuunnittelija pääsee vaikuttamaan esityksen suunnitteluun aivan alkumetreiltä asti. Haastavinta sirkusvalaisussa on tasapainottelu visuaalisuuden ja turvallisuuden välimaastossa, Auvinen kertoo. Kulissien takana sirkus onkin hillitöntä duunia: skarppia ja kurinalaista. Kun on nähnyt kauniin trapetsiballerinan poistuvan lavalta nilkat verta vuotaen ja joka paikka mustelmilla, siitä on glamour kaukana. Onnettomuuksia kuitenkin sattuu, ja siihen on tässä ammatissa totuttava. Leikkimiseen ja fiilistelyyn ei harjoituksissa ole paljon varaa, sillä jos tulee blackout, joku on päällään lattialla. Vaikka opiskelijan tavoitteena olisi nimenomaan suunnittelutyö, Auvinen kannustaa valaisun opiskelijoita hiomaan myös teknistä osaamistaan opiskeluaikana. Kovan luokan ammattilaisia kaivataan aina. Parasta koulussa oli, kun saattoi vielä tehdä hommaa opiskelijastatuksella. Sai leikkiä ja oli oikeus mokatakin, Auvinen muistelee. Kannattaa kuitenkin muistaa se, että silloin kun keikasta aletaan pyytämään rahaa, ollaan ammattilaisia. Se tarkoittaa sitä, että on itse vastuussa tekemisistään, hän täsmentää. Uransa huippukohtia kerratessaan Auvinen muistelee parin vuoden takaisia televisioituja Sorin sirkuksen esityksiä Tampere-talossa: Tuntui hienolta tehdä isossa talossa hienolla fiiliksellä. Tämä on unelma-ammatti, hän huokaa. E e r o A u v i n e n - Valosuunnittelija, Tero Saarinen Companyn tekninen johtaja, yrittäjä - Harrastanut sirkusta vuosina Sorin Sirkuksen joulu-show n valosuunnittelija vuodesta Kokemusta lisäksi Circus Ruskasta ja Sirkus Finlandiasta. - Piirsi Helsingin euroviisujen 3D -valokartan - Työskennellyt mm. Göteborgin oopperassa, Englannin kansallisbaletissa ja Savonlinnan Oopperajuhlilla - Kiertänyt n. 30 maassa