AVI Yhdessä turvallista varhaiskasvatusta

Transkriptio

1 AVI Yhdessä turvallista varhaiskasvatusta FYYSINEN KASVU- JA OPPIMISYMPÄRISTÖ RAKENNUSTEN TURVALLISUUS arkkitehti Anneli Hellsten, H&M Arkkitehdit

2 H&M - YLI 30 KOULUA SUUNNITELLUT LAHTELAINEN ARKKITEHTITOIMISTO Kohteemme ovat olleet vaativia uudisrakennuksia, perusparannuksia ja laajennuksia. Meille loppukäyttäjä on todellinen asiakas, jonka toiminnalliset ja pedagogiset tarpeet ohjaavat hankkeen suunnittelua. Koulujen suunnitteluun kehittämämme osallistavan suunnitteluprosessin lopputuloksena syntyy tiloja, jotka sekä toimivat että opettavat.

3 OKM:n OPPILAITOSTEN RAKENTEELLINEN TURVALLISUUS työryhmän raportti 2015 Jatkettiin SM:n Jokelan ja Kauhajoen kouluampumistapausten johdosta laadittua Oppilaitosten turvallisuus -raporttia. Kouluampumistapauksien lisäksi käsiteltiin mm. esteettömyyttä, suojautumista, poistumisturvallisuutta sekä muita turvallisuuden parantamistarpeita. TYÖRYHMÄ ANTOI YHTEENSÄ 17 SUOSITUSTA OPETUKSEEN OSALLISTUVALLA ON OIKEUS TURVALLISEEN OPISKELUYMPÄRISTÖÖN Perusopetuslaki 29 Varhaiskasvatuslaki 6 Lukiolaki 21 Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta 28 Kirja löytyy ladattavana pdftiedostona OKM:n sivustolta

4 VARHAISKASVATUS KUNTIEN PÄIVÄKODEISSA Päiväaikaan myös muita eri organisaatioiden työntekijöitä, esim. ruokahuolto ja kiinteistönhoito. Samassa rakennuksessa esim. koulu, kirjasto, päiväkoti, nuorisotilat sekä liikunta- ja vapaa-ajantila. ulkopuolisia käyttäjäryhmiä, esim. kerhot, opistot, järjestöt, urheiluseurat, asukasyhdistykset ym.

5 LÄHTÖTILANNE ON AINA ERILAINEN SCHOOL PROJECT GUINEA-BISSAU 2012 Peruskoulu-, lukio- ja päiväkotirakennukset ovat pääosin kuntien omistuksessa. Yksityiset päiväkodit sijoittuvat usein vanhoihin tiloihin.

6 LÄHTÖTILANNE ON AINA ERILAINEN Turvallisuuden kannalta ongelmallisimpia ovat rakentamisajankohtansa turvallisuusajatteluja edustavat rakennukset. Vaikka rakennukset ovat turvallisuudeltaan aina ainakin periaatteessa viimeisen rakennusluvan vähimmäistason mukaisia, niistä löytyy lukuisia turvallisuuspuutteita, joita voi olla vaikea poistaa. Jos edellisestä korjauksesta kauan, rakennuksessa on rakennusosia, jotka eivät enää täytä määräyksiä. Tilan käyttötavan muuttuessa ei rakenteellinen turvallisuus ehkä vastaa muuttunutta käyttötarkoitusta.

7 LÄHTÖTILANNE ON AINA ERILAINEN Tiloja on otettu opetus- tai varhaiskasvatuksen käyttöön ilman lupakäsittelyä. rakentamismääräyksiä ei ole aina täysin noudatettu, vaan on oikaistu toteutuksessa. valmistumisen jälkeen tehtyjä korjauksia ei ole dokumentoitu eikä pienissä korjaustoimissa noudatettu turvallisuuden kannalta tärkeitä käytänteitä. usein turvallisuutta on jopa heikennetty, esimerkiksi jättämällä palokatkot toteuttamatta sähkö- ja viemärivetoja jälkeenpäin toteutettaessa.

8 RAKENNUKSEN KÄYTÖNAIKAINEN TURVALLISUUS Vastuu oppilaitoksen tilojen turvallisuudesta on ensisijaisesti koulutuksen järjestäjällä <= ilmoitukset käyttäjiltä Koulutuksen järjestäjän ja oppilaitoksen johdon vastuulla on turvallisuussuunnitelman käyttöönottaminen ja sitä koskevan koulutuksen järjestäminen henkilöstölle Kaikkien käyttäjien on osaltaan huolehdittava oppilaitosten turvallisuudesta

9 KOULURAKENNUKSEN MUOTO JA KOKO, SIJAINTI JA TONTTIJÄRJESTELYT Suositus 1 Koulupihojen suunnittelua varten laaditaan ohjeistus, jossa kiinnitetään huomiota mm. pihojen toiminnallisuuteen, turvallisuuteen, esteettömyyteen, valvottavuuteen, virikkeellisyyteen, viihtyisyyteen ja huollettavuuteen. Pihatilat esteettömiä, hyvin valaistuja, ei katvealueita, pelastustiet avoimia Pihat rajataan siten, että käyttäjät saavat selkeän käsityksen pihan rajoista. Huolto- ja pysäköintialueet välituntipihoista erilleen.

10 Pienen maalaiskoulun turvallinen pihapiiri

11 Turvallisuuteen vaikutetaan myös rakennuksen korkeudella, muodolla ja koolla. Toiminnallisesti pienempiin kokonaisuuksiin jaettu rakennus on myös turvallisuuden kannalta perusteltua. Viihtyisä ja monipuolista tekemistä tarjoava piha vähentää kiusaamista. Aitaamista suositellaan, kun se on liikenne- tai muun turvallisuuden kannalta tarpeellista. Päiväkotiin ja kouluihin, joissa on esikouluryhmiä, suositellaan 120 cm korkeaa aitaa mm. karkaamisen estämiseksi.

12 Suositus 2 Rakentamismääräyskokoelman E1 ohjeen mukainen pudottautumiskorkeus tarkistetaan lapsille ja ikääntyneille ihmisille turvalliseksi ja asetetaan pudottautumisalustalle turvallisuusvaatimukset Nykyisin: Jos parvekkeelta tai ikkunalta pudottautumiskorkeus maanpinnalle tai muulle palossa turvalliselle paikalle on enintään 3,5 m, ei kiinteitä tikkaita vaadita.

13 KOULURAKENNUKSEN TILAT JA TILAJÄRJESTELYT Suositus 3 Tarkistetaan Opetushallituksen oppilaitosten tilamitoituksesta ja tilojen suunnittelusta antamat ohjeet turvallisuuden näkökulmasta. FYYSINEN YMPÄRISTÖ VAIKUTTAA TERVEELLISYYTEEN JA TURVALLISUUTEEN

14 PERUSTANA ON TURVALLINEN TYÖSKENTELYILMAPIIRI Viihtyisät ja siistit tilat tukevat ja lisäävät positiivista sosiaalista käyttäytymistä ja täten ehkäisevät ilkivaltaa, kiusaamista ja väkivaltaisuutta. Tilojen avoimuus edistää sosiaalista valvontaa.

15 HÄIRIÖTILANTEIDEN HUOMIOIMINEN TILASUUNNITTELUSSA henkilöriskien minimointi tärkeintä, tilojen ominaisuudet voivat sekä edistää tai heikentää turvallisuutta. tilojen tulee olla selkeästi hahmotettavia ja hyvin valvottavia, vahtimestarit sisäänkäynteihin tiloihin tulee voida suojautua, niistä on pystyttävä poistumaan nopeasti ja pelastamaan turvallisesti tilat hyvä ryhmitellä pienempiin toiminnallisiin kokonaisuuksiin. Uudet koulut korkeintaan 2 kerroksisia

16 Taloisännän tila on välittömästi pääsisäänkäynnin yhteydessä ja siitä on hyvä näkyvyys aula ja ruokailutiloihin Jos mahdollista vain yksi käytössä oleva pääovi

17 AVOIMET TILAT POSITIIVISTA TURVALLISUUTTA Tilojen avoimuus tukee sosiaalista valvontaa, jota voidaan täydentää teknisellä valvonnalla Avoimet tilaratkaisut tarjoavat pitkiä näkymiä, niin ilkivallantekijälle, kuin mahdollisille uhreille ja pelastajille

18 Pako-ovet eri tilojen välillä auttavat pelastautumaan, mutta antavat myös väkivallantekijälle mahdollisen etenemisreitin Avotilojen yhteyteen suojapaikoiksi soveltuvia lukittavia tiloja. Osa seinistä on hyvä tehdä sellaisiksi, että niiden taakse voidaan piiloutua ja suojautua

19 Sisäovien lasiosien ja sisäikkunoiden sekä vitriinien tulee olla vaaratilanteessa helposti ja nopeasti peitettävissä esimerkiksi kaihtimin tai verhoin.

20 Avoimet lasikulmat ongelmallisia turvallisuuden kannalta Näkymät => Sosiaalinen kontrolli Suojautuminen kalusteeseen tai seinän taakse Palotekniset poistumistiet - pakollisia Väliaikainen suojautuminen esim. varastoon Tilojen välillä pakenemisovi - Ei voida lukita Avoin tila - KYLLÄ Lukittavissa oleva tila KYLLÄ Varatie ikkunan tai oven kautta ulos Luokkahuoneiden seinien poistaminen jälkikäteen mm. poistumisturvallisuus Mikko Helasvuo / LSAVI, Opetus ja kulttuuri -vastuualue

21 Varatie ulos! Pakenemisikkuna, jossa on kiintokahva ja varatiemerkintä. On otettava huomioon etteivät pienet lapset pääse omin päin avaamaan ikkunaa Kuva: Mikko Helasvuo Mikko Helasvuo / LSAVI, Opetus ja kulttuuri -vastuualue Mikko Helasvuo

22 Uudet avoimet oppimisympäristöt ovat haasteellisia ja näiden osalta turvallisuuden huomioiminen jo suunnitteluvaiheessa on erityisen tärkeää.

23 Asiakastilojen kalustaminen Näkymät => Sosiaalinen kontrolli asiakkaat Pakenemisovi Turvallisuutta tukeva kalustuksen sijoittelu oppilashuollon tilassa, jossa on vain yksi ovi Kuvat: Mikko Helasvuo Mikko Helasvuo / LSAVI, Opetus ja kulttuuri -vastuualue 23

24 Suositus 4 Määritetään akustiikan hyväksyttävät raja-arvot oppilaitosten tiloille ja annetaan niitä koskevat määräykset ja ohjeet RakMK C1: luokkahuoneiden, lasten lepohuoneiden, toimistohuoneiden ja vastaavien tilojen ääneneristys ja meluntorjunta on suunniteltava ja toteutettava tilan käyttö huomioon ottaen niin, että toimintaa vastaavat riittävän hyvät ääniolosuhteet on mahdollista saavuttaa. Erityishoito- ja -opetustiloissa tarpeellinen ääneneristys ja -vaimennus suunnitellaan ja toteutetaan tapauskohtaisesti tilassa tapahtuva toiminta huomioon ottaen. Luokissa 44 R w db

25 Suurin osa opetustiloista on suunniteltu ns. frontaaliopetukseen eikä niiden akustiikka ole välttämättä riittävä nykyaikaisille opetusmenetelmille. KESKITTYMISTÄ HÄIRITSEVÄÄ ÄÄNTÄ AIHEUTUU viereisistä tiloista ja pihalta (huono ääneneristys) uusista toimintatavoista ja laitteista (avoimet oppimisympäristöt) Ilmanvaihtolaitteista; melutaso ylittää usein standardi suositukset. AV-laitteista; melutaso ylittää usein annetut ohjearvot. MELU viivästyttää puheen ja kielen oppimista aiheuttaa oppimisvaikeuksia vaikuttamalla kielteisesti keskittymiseen, havainnointikykyyn, oppimiseen ja muistiin. on vaikutusta lasten koulumenestykseen ja pitkällä aikavälillä jopa syrjäytymiseen.

26 Akustiikkaa ei useinkaan suunnitella riittävän hyvin Uudet rakennukset eivät eroa akustisilta ominaisuuksiltaan vanhoista ellei akustiikan vaatimuksia ole otettu huomioon. Rakentamismääräyskokoelmassa ei ole määräyksiä oppilaitosten tilojen akustiikan raja-arvoista. meluisimpia tiloja ovat ruokailu- ja liikuntatilat sekä teknisen käsityön opetustilat.

27 Kaikuisassa ja meluisassa tilassa hätäkuulutukset kuuluvat huonosti. Hyvä akustiikka on tärkeää kaikissa opetustiloissa, mutta se korostuu varhaiskasvatuksen ja erityisopetuksen tiloissa. Opettajat joutuvat korottamaan ääntään meluisassa opetustilassa, mikä on toistuessaan terveyden kannalta haitallista. Melualtistus aiheuttaa stressiä ja siten verenpaineen nousua. Työperäisellä melualtistuksella on yhteys sydän- ja verisuonitautien puhkeamiseen ja kuulovammojen syntymiseen.

28 RAKENNUS- JA TALOTEKNISET OSAT SEKÄ KIINTEÄ SISUSTUS, MERKINNÄT JA OPASTEET SEKÄ IRTAIMISTO JA SISUSTEET Suositus 5 Rakentamismääräyskokoelman F1 esteettömyyttä koskevia määräyksiä täydennetään erityisesti aistivammaisten henkilöiden ja lasten huomioon ottamiseksi. (YM)

29 IRTAIMISTO JA SISUSTEET lisäävät rakennuksen palokuormaa, syttyvät yleensä ensimmäisinä levittäen paloa nopeasti, muodostavat palaessaan runsaasti savua ja myrkyllisiä kaasuja Ilkivaltaisen sytyttämisen estämiseksi valitaan mahdollisimman vaikeasti syttyviä materiaaleja Herkästi syttyvää materiaalia ei tiloihin, joissa työskennellessä käytetään tulta tai ilkivaltainen sytyttely on yleisempää

30 Esteettömyys tulisi olla keskeinen osa julkisten rakennusten turvallisuuden suunnittelua. Esteetön ympäristö on kaikille turvallinen. Pääsy Mahdollistettava kaikille tasoille ja kerroksiin.

31 Erityisopetuksen tiloissa korostuvat psyykkisen turvallisuuden tarpeet. Vammaisille tarkoitetuissa erityiskouluissa tulee ottaa huomioon oppilaiden havainnointi- ja toimintakyvyn puutteet ja erityistarpeet. AISTITILAN NUOTIO- PAIKKA

32 Suositus 6 Rakentamismääräyskokoelman F2 käyttö- ja huoltoturvallisuutta koskevia ohjeita muutetaan velvoittaviksi säännöksiksi mm. seuraavilta osin (YM): portaat, luiskat, kulkusillat, kaiteet ja käsijohteet lasien ja peilien turvamerkinnät ja niiden korkeudet sellaisiksi, että lasten, heikkonäköisten ja pyörätuolilla liikkuvien on helppo havaita ne talotikkaisiin lasten kiipeämistä vaikeuttava este, sillä ohjeen mukainen alimmaisen puolan korkeus mm ei ole riittävä.

33 KAIDE- KORKEUDET 700 JA 900, KÄÄNNÖS SEINÄÄN OPASTAVAA VALAISTUSTA JÄLKIHEIJAS- TAVAT OPASTEET PORTAIDEN ETUREUNASSA PARANNETAAN POISTUMIS- TURVALLISUUTTA VANHA KAIDE KOROTETTIIN JA VERKOT UUSITTIIN

34 Turvamerkintöjä lasipinnoissa, näkyvätkö riittävästi?

35 Suositus 7 Laaditaan ohje oppilaitosrakennuksissa käytettävistä opasteista, paikannus- ja muista merkinnöistä päivittäistä toimintaa ja häiriötilanteita varten. Ohjeeseen sisällytetään mm.: opetustilojen sisäpuolinen poistumisopaste jälkiheijastavat opasteet lattiassa tai lattianrajassa poistumisreittien havaittavuuden tehostamiseksi paikkatietojen käyttö opasteissa. Suositus 8 Laaditaan ohje opetusteknologia- ja esityslaitteiden korkeimmasta sallitusta äänitasosta.

36 Kaikilla tulee olla selkeä yhteinen käsitys siitä, missä osassa koulua he ovat ja miten sitä nimitetään. Tiloilla on oltava molemmin selkeä nimi tai muu tunniste Opetustilojen sisäpuolinen poistumisopaste

37 KAIDEKORKEUDET 700 JA 900, +TURVAURAT KAUHAJOEN KOULUKESKUKSEN OPASTEITA

38 sisusteille sekä irtaimisto- ja sisustehankinnoille tarvitaan tarkemmat turvallisuusohjeet myös rakennuksen pelastussuunnitelmassa tulisi olla kuvaus irtaimiston paloturvallisuudesta sekä oppilastöiden ja taideteosten turvallisesta esillepanosta ja säilyttämisestä Paloturvallisuuteen vaikuttavat oppilastyöt, somisteet, lavasteet, taideteokset, havaintomateriaalit kuten täytetyt eläimet jne.

39 Kuvataiteen luokka ennen peruskorjausta

40 Sama tila korjauksen jälkeen.

41 TEKNISET TURVAJÄRJESTELYT, LUKITUS JA KULUNVALVONTA Suositus 9 Rakentamismääräyskokoelmaan sisällytetään määräys akkuvarmennetun kuulutusjärjestelmän asentamisesta yli 100 oppilaan oppilaitoksiin ja erityisoppilaitoksiin sekä kaksi- tai useampikerroksisiin oppilaitosrakennuksiin. KUULUTUSJÄRJESTELMÄ ON KESKEINEN OPPILAITOSYMPÄRISTÖN TURVALLISUUTTA LISÄÄVÄ TEKIJÄ.

42 KUULUTUSPISTEET lukittavassa tilassa ja muuallakin kuin kansliassa, henkilökunnan taukohuoneessa tai vahtimestarin tilassa. Järjestelmä KAKSISUUNTAINEN, jolloin myös opetus- /ryhmätilasta voidaan tehdä kuulutus, tai langaton, jolloin kuulutus voidaan tehdä jokaisesta järjestelmään kytketystä matkapuhelimesta. Järjestelmästä tulee voida antaa häiriötilanteesta riippuen ERI PUOLELLE RAKENNUSTA ERILAISIA KUULUTUKSIA. Myös itse KUULUTUKSET ON OHJEISTETTAVA, esimerkiksi sovitaan ennalta erilaisista koodiviesteistä. Äänimerkkien ei tulisi erota liikaa tavanomaisen toiminnan viestinnästä.

43 Suositus 10 Laaditaan teknisistä turvajärjestelyistä ohjeet, jotka sisältävät mm. oppilaitosrakennusten riskinarviointiin perustuvan varustamisen tallentavalla kameravalvontalaitteistolla ja kulunvalvontalaitteistolla sekä käytössä olevien rakennusten kuulutuslaitteiston toimivuuden säännöllisestä arvioimisesta. KUN ULKOKUOREN OVET OVAT LUKOSSA JA KULKU VALVOTTUA, ASIATTOMAN SISÄÄN TUNKEUTUMISEN RISKI KUITENKIN PIENENEE.

44 Toimiva kulunvalvonta ja lukitus ovat olennaisia tekijöitä turvallisuusriskien hallinnassa, vaikka eräissä väkivaltatapauksissa tekijällä on ollut pääsyoikeus rakennukseen. Turvatekniikan suunnitelmat yhteistyössä alan erityissuunnittelijoilla. Vastuut ja rajapinnat on sovittava selkeästi. Turvallisuusjärjestelmiä pitää myös jatkuvasti ylläpitää ja huoltaa niiden toimivuuden varmistamiseksi.

45 PALO- JA PELASTUSTURVALLISUUDEN PARANTAMINEN Suositus 11 Laaditaan ohjeet poistumisturvallisuusselvityksen laatimisesta erityisoppilaitoksille, joissa opiskelevien toimintakyky on tavanomaista huonompi.

46 Suositus 12 RakMK:n sisällytetään seuraavat määräykset poistumisturvallisuuden parantamiseksi: palovaroitinjärjestelmä alle 100 oppilaan oppilaitoksiin automaattinen paloilmoitinjärjestelmä vähintään 100 oppilaan oppilaitoksiin opetustiloihin käytävään johtavan oven lisäksi pakenemiseen soveltuva tilojen välinen reittiovi sekä avattava ikkuna ensimmäisessä kerroksessa poistumisen varatieksi ja tätä ylemmissä kerroksissa pelastamista varten erillinen ilmanvaihto käytäville ja opetustiloille vaatteiden säilytys vaatekaapeissa tai erillisissä vaatehuoneissa.

47 KOTKAN KARHUVUOREN KOULUSSA ON KAIKISTA TILOISTA TOINEN PAKOREITTI OHI KESKIKÄYTÄVÄ-ALUEEN LISÄKSI

48 ENNEN Vaatteet pois käytäviltä erillisille vaatesäilytysalueille. JÄLKEEN Ongelmina on ilkivalta, sytyttely, varastelu ja kiusaaminen, lisäksi käytäville perinteisesti sijoitetut vaatteiden avoimet säilytystilat lisäävät palokuormaa merkittävästi. Tilat on suunniteltava helposti valvottaviksi esim. kameravalvonnalla ja sijoitettava sisäänkäyntien yhteyteen erilleen kulkuväylistä. Turvallisuutta voidaan lisätä esim. vesijohtoon kytketyllä automaattisella sammutinlaitteistolla.

49 Suositus 13 Laaditaan ohjeet käytössä olevien oppilaitosrakennusten varustamisesta palovaroitinjärjestelmällä tai automaattisella paloilmoitinjärjestelmällä. Suositus 14 Laaditaan valtakunnallinen kokonaisselvitys erityyppisten rakennusten ml. oppilaitosrakennusten varustamisesta joko osittain tai kokonaan automaattisella sammutusjärjestelmällä ja sen kustannuksista ja taloudellisuudesta. YLLÄTTÄVÄÄ ON, ETTÄ EDELLEEN useimmista oppilaitoksista puuttuu paloilmoitinjärjestelmä eikä niissä ole edes palovaroittimia.

50 4-KERROKSISEN KOULUN PERUSKORJAUKSESSA, rakennuksessa on myös varhaiskasvatuksen tiloja suunniteltiin pelastautuminen ja pakoreitit palo-osastoitiin vanhat avoportaat lisättiin tarvittavat uudet hätäpoistumisportaikot riittävän suuret helposti avattavat ikkunat / tikkaat riittävä alkusammutuskalusto varautuminen ulkoiseen uhkaan huomioitava. Joskus voi olla tarpeellista suojautua sisälle. Vanhat monikerroksiset koulut ongelmallisimpi a

51 TURVALLISUUDEN HUOMIOINTI SUUNNITTELU- JA RAKENTAMISPROSESSISSA Suositus 15 Laaditaan oppilaitosrakennusten suunnittelua varten opas, jossa otetaan huomioon turvallisuusnäkökohdat mm. sisällyttämällä hankesuunnitelmaan kohdetta koskeva riskikartta. Suositus 16 Rakentamismääräyskokoelmaan sisällytetään määräys esteettömyyssuunnitelman laatimiseksi osana julkisten rakennusten rakennuslupa-asiakirjoja.

52 MIHIN SUUNNITTELULLA VOIDAAN VAIKUTTAA Ulkotilat; mm. rakennuksen sijoitus ja muoto Sisätilat; tilajäsentely, tilojen selkeys ja valvottavuus palo-osastointi, savuosastointi, pelastautumis- ja pelastamisreitit materiaalit rakennuksessa, sisustuksessa ja kalusteissa valaistus, valvontajärjestelmät, lukitukset, opastus LIIKUNTATILOISSA EI SAA OLLA SISÄPUOLISIA PILAREITA

53 MISSÄ VAIHEISSA SUUNNITTELUA VOIDAAN JA PITÄÄ VAIKUTTAA Tarveselvitysvaihe Selvitetään vaihtoehtoratkaisujen turvallisuus Hankesuunnitteluvaihe laaditaan suunnittelulle turvallisuustavoitteet Ehdotussuunnitteluvaihe tutkitaan tavoitteille vaihtoehtoiset ratkaisut Yleissuunnitteluvaihe ja rakennuslupa tarkennetaan turvasuunnitelma viranomaisneuvotteluin Toteutussuunnitteluvaihe Laaditaan yhteisesti hyväksytyt toteutussuunnitelmat Toteutus / rakentaminen Valvotaan suunnitelmien toteutuminen piirustusten mukaisesti

54 YHTEISTYÖLLÄ VOIDAAN VAIKUTTAA LOPPUTULOKSEEN tilaaja Tilaajan tahtotila on tärkein vaikuttaja ja ohjaaja pääsuunnittelija / arkkitehti Ammattitaitoinen ja motivoitunut erikoissuunnittelijat Aitoa osallistumista ja osaamista rakennusvalvonta / palotarkastus Koko maahan yhtenäiset käytännöt valvojat / urakoitsijat Turvallisuuden tunnistaminen, määräysten noudattaminen Käyttäjä OLTAVA MUKANA ALUSTA LÄHTIEN, YLEENSÄ PARAS PAIKALLISTUNTEMUS!

55 PELASTAUTUMISALUEET suuret rakennukset osastoidaan pienemmiksi pelastautumisalueiksi, joista on turvallinen poistumistie ulos. alueet rajataan keskuslukittavilla ovilla mahdollistaen suojautumisen rakennuksen sisällä toiselle pelastautumisalueelle. alueiden rajaaminen perustuu rakennuksen palotekniseen osastointiin, mutta riskitarkastelussa voidaan päätyä myös tästä poikkeaviin ratkaisuihin. Palotilanteiden poistumisturvallisuus ei saa heiketä pelastautumisalueita muodostettaessa.

56 RAKENNUKSEN KÄYTÖNAIKAINEN TURVALLISUUS Suositus 17 Laaditaan ohjeet oppilaitosten turvallisuuteen liittyvien suunnitelmien ja ohjeistuksen keskittämisestä säännöllisesti päivitettävään turvallisuussuunnitelmaasiakirjaan, johon liitetään mm. pelastuslain edellyttämä pelastussuunnitelma, riskikartta ja toimintaohjeet erilaisissa häiriötilanteissa.

57 TYÖKALUJA TURVALLISEMPIIN TILOIHIN Turvallisuuteen liittyvien lähtötietojen kartoitus > tavoitteet suunnittelulle helppoja tsekkauslistoja eri suunnitteluvaiheille työturvallisuuden rinnalle käytön turvallisuus Lisätään kaikkein koulusuunnitteluun osallistuvien tietoisuutta turvallisuusasioissa järjestetään turvallisuuteen liittyvää koulutusta päivitetään määräyksiä ja ohjeita korostetaan sosiaalisen valvonnan ja positiivisen ilmapiirin merkitystä koulussa

58 LÄMMIN KIITOS MIELENKIINNOSTANNE!