Koulutus ja työvoiman kysyntä 2020

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Koulutus ja työvoiman kysyntä 2020"

Transkriptio

1 Koulutus ja työvoiman kysyntä 2020 Tulevaisuuden työpaikat osaajia tarvitaan Ilpo Hanhijoki, Jukka Katajisto, Matti Kimari, Hannele Savioja

2 Opetushallitus ja tekijät ISBN (nid.) ISBN (pdf) ULKOASU: Kirsti Pohjapelto PAINO: Edita Prima Oy, Helsinki

3 sisältö ESIPUHE...5 TIIVISTELMÄT TAUSTAA Ennakoinnin tavoitteet ja organisointi Ennakointimenetelmä Ennakoinnin tilastoaineistot ja luokitukset VÄESTÖKEHITYS JA MUUTTOLIIKE Väestökehitys Muuttoliike UUDEN TYÖVOIMAN ENNAKOITU KYSYNTÄ VUOTEEN Talouskehitys Työvoiman kysyntä toimialoittain Työvoiman kysyntä ammattiryhmittäin Poistuma työllisestä työvoimasta Avautuvat työpaikat vuosina Työttömän työvoiman vaikutus uuden työvoiman kysyntään Ammattisiirtymät TYÖVOIMAN KYSYNTÄ KOULUTUKSEN MUKAAN VUOTEEN Ammattien ja koulutuksen vastaavuus Avautuvat työpaikat koulutuksen mukaan ALOITTAJATARVE AMMATILLISESTI SUUNTAUTUNEESSA KOULUTUKSESSA Koulutusjärjestelmän toimivuus ja työelämään sijoittuminen Nuorten ikäluokan kouluttamiseen tarvittava aloittajamäärä Koulutuksen aloittajatarve Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala...149

4 5.3.4 Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara- ja ympäristöala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala ALUEELLISEN ENNAKOINNIN TULOKSIA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ LÄHTEET LIITTEET Käsitteitä Toimialaluokitus Ammattiluokitus Opetushallinnon koulutus-, opintoala- ja koulutusasteluokitus Koulutuksen nykyiset ja tavoitteelliset tehokkuus- ja vaikuttavuuskertoimet Työllisten määrä toimialoittain Työllisten määrä ammattiryhmittäin Työpaikkojen määrän muutos pääammattiryhmittäin, maakunnat yhteensä Poistuma, työllisten määrän muutos ja avautuvat työpaikat ammattiryhmittäin Ammatin vaihtaminen ammattiryhmittäin keskimäärin vuodessa, työvoiman nettoluovuttajat Ammatin vaihtaminen ammattiryhmittäin keskimäärin vuodessa, työvoiman nettosaajat Nettosiirtymän osuus keskimäärin vuodessa vuoden 2000 työllisistä vuotiaiden keskimääräinen ikäluokan muutos (%) vuosina maakunnittain Nuorten ikäluokkaan sovitettu aloittajatarve nykyisillä ja tavoitteellisilla tehokkuus- ja vaikuttavuuskertoimilla perus- ja tavoitekehityksessä Nuorten koulutuksen aloittajatarve ja sen yhteensovittaminen työelämän koulutustarpeen kanssa

5 esipuhe Tämä raportti sisältää ennakointitietoa työvoiman kysynnästä ja tarjonnasta sekä ammatillisesti suuntautuneen koulutuksen aloittajatarpeista. Työvoiman kysyntäennusteet, jotka ulottuvat vuoteen 2020 saakka, on laadittu kahtena vaihtoehtoisena laskelmana (perus- ja tavoitekehitys). Koulutustarpeiden ennakointitulokset kuvaavat ensi vuosikymmenen alkupuolen aloittajatarpeita. Ne on laadittu koulutus- ja opintoaloittain ammatillisesta peruskoulutuksesta, ammattikorkeakoulutuksesta ja yliopistokoulutuksesta sekä perus- että tavoitekehitystä kuvaavana vaihtoehtona. Tulokset painottuvat nuorten ammatillisesti suuntautuneeseen koulutukseen, mutta raportista ilmenevät myös kokonaisaloittajatarpeet, joihin sisältyy sekä nuorten että aikuisten koulutus. Ennakoinnin lähtökohtana ovat olleet toimialoittaiset pitkän aikavälin työvoiman kysyntäennusteet, jotka perustuvat työministeriön Työvoima projektin (Työvoima 2025, 2007) työhön. Raportissa on kuvattu ennakointimenetelmä ja eri ennakointivaiheet. Aineisto on pyritty sisällyttämään mahdollisimman laajasti raporttiin. Osa muusta tausta-aineistosta löytyy Opetushallituksen Internetsivuilta. Ennakointityötä on hyödynnetty muun muassa vuosien koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman (Opetusministeriö 2008) aloittajatavoitteiden valmistelussa. Tässä raportissa on lyhyt yhteenveto myös maakuntien liittojen ja niiden ennakointiryhmien toteuttamien maakuntaennakointien tuloksista. Tarkemmat tiedot löytyvät maakuntien liittojen omista raporteista, niiden Internet-sivuilta ja Opetushallituksen ennakoinnin sähköisestä tietopalvelusta Enstistä (www.oph.fi/info/ensti). Ennakoinnista ja raportin kirjoittamisesta ovat vastanneet opetusneuvokset Ilpo Hanhijoki, Jukka Katajisto, Matti Kimari ja Hannele Savioja. Erityisasiantuntija Ulla Taipale-Lehto on osallistunut mallin kehittämiseen ja ennakointityöhön. Osastosihteerit Riitta Siitonen ja Vesa Tiese ovat osallistuneet ennakoinnissa käytettyjen aineistojen muokkaukseen ja raportin tekniseen valmisteluun. Myös opetusministeriön Koulutustarjonta työryhmä laajapohjaisine asiantuntijaryhmineen on tukenut ennakointityötä ja antanut arvokasta palautetta.

6 Rinnakkain ennakointityön kanssa toteutettiin Opetushallituksessa Euroopan sosiaalirahaston ja opetusministeriön rahoittama projekti, jonka tavoitteena oli kehittää ennakointimenetelmää, ennakoinnin laskentamallia ja alueellista ennakointiyhteistyötä. Kehittämistyötä testattiin samanaikaisesti tässä ennakointityössä. ESR-projektin työstä vastasivat erikoissuunnittelija Seppo Montén, erikoissuunnittelija Samuli Leveälahti sekä ohjelmoija Jari Järvinen. Opetushallitus kiittää kaikkia tähän ennakointiin osallistuneita yhteistyötahoja. Lisäksi Opetushallitus kiittää maakuntien liittoja ja niiden ennakointiryhmiä yhteistyöstä ja alueellisen ennakoinnin toteuttamisesta. Opetushallitus toivoo, että ennakointituloksia voidaan hyödyntää sekä valtakunnallisesti että alueellisesti koulutustarjonnasta päätettäessä. Ritva Jakku-Sihvonen Laatujohtaja

7 Tiivistelmät TIIVISTELMÄ Tämän työn tavoitteena on ennakoida pitkän aikavälin työvoiman kysyntään pohjautuvia koulutustarpeita. Työvoiman kysyntää on tarkasteltu vuoteen Kysynnän muutoksesta on johdettu ammatillisesti suuntautuneen koulutuksen (ammatillinen peruskoulutus, ammattikorkeakoulutus ja yliopistokoulutus) aloittajatarpeet ensi vuosikymmenen alkupuolelle. Ennakointityö kytkeytyi vuosien koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman valmisteluun. Määrällisten koulutustavoitteiden valmistelusta vastasi opetusministeriön Koulutustarjonta työryhmä. Sen työssä päähuomio kiinnittyi nuorten ammatillisesti suuntautuneen koulutuksen aloittajatarpeisiin, joita raportoidaan tässä julkaisussa. Tulokset on ilmaistu koko valtakuntaa koskevina aloittajatarpeina, ja ne kattavat sekä suomen- että ruotsinkielisen koulutuksen ja erityisopetuksen. Ruotsinkielisen koulutuksen valtakunnallisia tarpeita ennakoitiin erikseen omassa hankkeessaan. Samanaikaisesti valtakunnallisen työn kanssa työvoima- ja koulutustarpeita ennakoitiin kaikissa maakunnissa vastaavalla menetelmällä alueellista strategiatyötä ja päätöksentekoa varten. Koulutuksen määrällisiä ennakointituloksia käytetään paitsi koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmia valmisteltaessa myös ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen tulos- ja tavoitesopimuksia valmisteltaessa, koulutuksen järjestämisluvista päätettäessä sekä ammatinvalinnan ohjauksessa, työvoimaneuvonnassa ja opinto-ohjauksessa. Pitkän aikavälin ennakointitiedoilla pyritään ohjaamaan koulutuksen järjestäjien vuosittaista tarjontaa. Aloittajatavoitteet on esitetty tässä julkaisussa kahtena vaihtoehtona, jotka ovat peruskehitys ja tavoitekehitys. Kehittämissuunnitelmaa valmisteltaessa on painotettu tavoitekehityksen ennakointituloksia. Ennakoinnin lähtökohtana oli työllisten määrän kehitys toimialoittain vuoteen 2020 mennessä. Ennusteet perustuvat työministeriön Työvoima työryhmän työn tuloksiin. Peruskehityksen vaihtoehdossa työllisten määrän ennakoidaan kasvavan noin :lla ja tavoitekehityksen vaihtoehdossa lähes :lla. Työllisen työvoiman määrä kasvaisi lähtökohtavuoteen 2004 verrattuna useimmilla toimialoilla. Tavoitekehityksen mukaan määrällisesti eniten kasvua on sosiaalipalveluissa, terveydenhuoltopalveluissa sekä liike-elämän teknisissä

8 ja kaupallis-hallinnollisissa palveluissa. Eniten työllisyyden ennakoidaan vähenevän maa-, riista- ja kalataloudessa, tukkukaupassa ja agentuuritoiminnassa sekä julkisessa hallinnossa. Työllisten määrän ennakoidaan muuttuvan, ja lisäksi työelämästä poistuu kaudella yhteensä noin työntekijää, mikä on 41 prosenttia vuoden 2004 työllisten määrästä. Kun otetaan huomioon työpaikkojen lisäys ja poistumaa korvaavat työpaikat, avautuu ennakointikaudella peruskehityksessä lähes ja tavoitekehityksessä noin työpaikkaa. Työpaikkoja avautuisi keskimäärin vuosittain peruskehityksessä ja tavoitekehityksessä Kun otetaan huomioon nuorten keskimääräisen ikäluokan (16 21-vuotiaat) koko ensi vuosikymmenen alkupuolella (noin ) ja tavoite nuorten työvoimaosuudesta (90 %), nuorisoikäluokka pystyisi tyydyttämään tavoitekehityksen vaihtoehdossa noin 80 prosenttia ja peruskehityksen vaihtoehdossa noin 90 prosenttia uuden työvoiman tarpeesta. Eniten työpaikkoja ennakoidaan avautuvan molemmissa kehitysvaihtoehdoissa palvelutyön, sosiaali- ja terveysalan työn sekä teollisen työn pääammattiryhmissä. Viimeksi mainitussa poistuman osuus avautuvista työpaikoista on merkittävä. Ammattiryhmittäin tarkasteltuna eniten työpaikkoja avautunee vuoteen 2020 mennessä kauppiaiden ja myyjien, sosiaalialan työntekijöiden ja ohjaajien sekä sairaanhoitajien ja muun terveydenhuollon asiantuntijoiden ammattiryhmissä. Koulutuspoliittisena lähtökohtana on se, että koko peruskoulun ja lukion päättävällä ikäluokalla on mahdollisuus ammatillisesti suuntautuneeseen koulutukseen ammatillisessa tai korkea-asteen koulutuksessa. Lisäksi riittävälle osalle ikäluokasta varataan mahdollisuus edetä ammatillisen koulutuksen jälkeen korkeakouluopintoihin, erityisesti ammattikorkeakouluihin (Koulutus ja tutkimus ). Laskelmien mukaan tähän päästään, jos koulutustarjonta mitoitetaan niin, että aloittajamäärä on ensi vuosikymmenen alkupuolella noin Tällöin laskelmissa on otettu huomioon koulutuksen läpäisy sekä ensimmäisen tutkinnon jälkeen seuraavalla koulutusasteella uuden tutkinnon suorittavien osuus (koulutusväylät) ja tutkinnon jälkeen työelämään siirtyvien osuus. Näille tekijöille on asetettu ennakoinnissa nykytilanteesta poikkeavat tavoitteet, joiden saavuttaminen edellyttää koulutuksen tehokkuuden ja vaikuttavuuden lisäämistä. Tehokkuus- ja vaikuttavuustavoitteiden nostaminen vähentää aloittajatarvetta useimmilla opintoaloilla. Seuraavassa tarkastellaan ennakoituja aloittajatarpeita koulutusaloittain. Yksityiskohtaisempia ennakointituloksia ja niihin vaikuttavia tekijöitä esitellään luvussa 5.3.

9 Humanistinen ja kasvatusala Humanistisen ja kasvatusalan koulutuksen ennakoitu aloittajatarve on jonkin verran pienempi kuin nykyinen aloittajamäärä sekä peruskehityksen että tavoitekehityksen vaihtoehdossa. Tavoitekehityksessä supistamistarvetta on ensisijaisesti aloittajamäärältään suurimmalla koulutusasteella eli yliopistokoulutuksessa ja siinä kaikilla opintoaloilla paitsi opetus- ja kasvatustyön sekä teologian opintoaloilla. Opetus- ja kasvatustyössä aloittajatarve on kasvava ja teologian opintoalalla koulutustarve vastaa nykytilannetta. Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen sekä viittomakielisen ohjauksen ammatillisen peruskoulutuksen aloittajatarve vastaa nykytilannetta. Ammattikorkeakoulutuksessa kansalaistoiminnan ja nuorisotyön sekä viittomakielentulkin koulutuksen aloittajatarve kasvaa hieman. Kulttuuriala Kulttuurialan koulutustarjonta ei vastaa kaikilta osin työvoimatarpeita. Koulutuksen ennakoitua vähennystarvetta on eniten ammatillisessa peruskoulutuksessa ja ammattikorkeakoulutuksessa. Tämä johtuu pääasiassa siitä, että alalla työskentelevät ovat suhteellisen nuoria ja työllisten ikäpoistuma on pientä. Alan yliopistokoulutuksen vähennystarve on sen sijaan pienempää kuin ammatillisessa peruskoulutuksessa ja ammattikorkeakoulutuksessa. Ammatillisessa peruskoulutuksessa supistustarve kohdistuu määrällisesti eniten suurimpiin opintoaloihin, toisin sanoen käsi- ja taideteollisuusalan sekä viestintä- ja informaatiotieteen koulutukseen. Vähennystarve painottuu prosentuaalisesti eniten kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen yliopistokoulutukseen. Musiikkialan ammatillista peruskoulutusta ja ammattikorkeakoulutusta on tarpeen vähentää huomattavasti. Vähennystarpeeseen vaikuttavat myös koulutuksen läpäisylle asetetut tavoitteet. Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan aloittajatarpeesta peruskehityksen ja tavoitekehityksen mukaiset ennakoinnit antavat vastakkaisen tuloksen. Peruskehityksen mukaan aloittajatarve kasvaisi ja tavoitekehityksessä taas vähenisi vuoden 2006 tilanteesta. Peruskehityksen mukaan ammatillisen peruskoulutuksen aloittajatarve ja ammattikorkeakoulun aloittajatarve olisivat suuremmat kuin vuonna Yliopistokoulutuksen tarve pienenisi. Tavoitekehityksessä ammatillisen peruskoulutuksen ja ammattikorkeakoulutuksen tarve vastaa nykytilannetta. Yliopistokoulutuksen

10 tarve olisi tässäkin vaihtoehdossa alhaisempi kuin vuonna 2006 aloittaneiden määrä. Liiketalouden ja kaupan opintoalalla yliopistokoulutuksen aloittajatarve on molemmissa vaihtoehdoissa nykyistä pienempi. Samoin on pienemmillä opintoaloilla eli kansantalouden, hallinnon, tilastotieteen ja politiikkatieteiden opintoaloilla. Oikeustieteen opintoaloilla on sen sijaan lisäystarvetta sekä perus- että tavoitekehityksen vaihtoehdoissa, ja sosiaalitieteissä lisäystä tarvitaan tavoitekehityksen vaihtoehdossa. Luonnontieteiden ala Luonnontieteiden koulutusalan ennakoitu aloittajatarve on prosenttia vuonna 2006 opiskelunsa aloittaneiden määrästä. Kaikkein eniten aloittajatarpeen ennakoidaan vähenevän ammatillisessa peruskoulutuksessa. Tällä koulutusalalla on ammatillista peruskoulutusta ja ammattikorkeakoulutusta vain tietojenkäsittelyn opintoalalla. Painopiste on ammattikorkeakoulutuksessa, jonka aloittajatarve tavoitekehityksen vaihtoehdossa on nykyisiä aloittajamääriä suurempi. Myös yliopistokoulutuksessa aloittajatarpeen ennakoidaan olevan huomattavasti nykyistä pienempi. Tämä edellyttää, että yliopistokoulutuksen opintoaloilla pystytään merkittävästi parantamaan koulutuksen läpäisyä. Luonnontieteellisen koulutuksen ennakoitu aloittajatarve on ollut samansuuntainen myös aikaisemmin tehdyillä ennakointikierroksilla. Tekniikan ja liikenteen ala Tekniikan ja liikenteen koulutusalan ennakoitu nuorten koulutuksen aloittajatarve on nykytilaan nähden kasvava niin perus- kuin tavoitekehityksessäkin. Peruskehityksessä kasvu on 6 prosenttia ja tavoitekehityksessä 9 prosenttia. Koulutusasteittaisia ennakointituloksia tarkasteltaessa tekniikan ja liikenteen koulutusalalla havaitaan selvä kouluasteiden välinen ero. Molempien kehitysvaihtoehtojen mukaan ammatilliseen peruskoulutukseen tarvitaan lisää opiskelijoita. Sen sijaan korkeakoulutuksen (ammattikorkeakoulu ja yliopisto) aloittajamääriä olisi ennakointilaskelmien mukaan tarve nykyisestä vähentää. Tavoitekehityksessä aloittajatarpeiden vähennykset ovat korkeakoulutuksessa peruskehitystä huomattavasti pienempiä. Vaikka koulutusalalle kokonaisuudessaan on tarvetta saada lisää aloittajia, aloittajatarpeissa on suuriakin eroja kouluasteiden ja opintoalojen välillä. Määrällisesti eniten tulevaisuudessa on lisäystarvetta kone-, metalli- ja energiatekniikan, arkkitehtuurin ja rakentamisen, ajoneuvo- ja kuljetustekniikan sekä prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikan opintoaloilla ammatillisessa peruskoulutuk- 10

11 sessa. Aloittajatarvetta selittävät ennen kaikkea toimialojen ennakoitu kehitys ja tuleva ammattiryhmittäinen poistuma. Ennakoitujen koulutuksen lisäämistarpeiden kanssa on tekniikan ja liikenteen koulutusalalla jo pidempään voitu todeta, että esimerkiksi opiskelijamäärien voimakas lisäys on vienyt alan teknillistieteellisen koulutuksen suorituskyvyn äärirajoille. Opetusministeriö onkin kirjannut koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan vuosille , että alan korkeakouluopetusta halutaan vahvistaa muun muassa koulutusohjelmarakenteita uudistamalla ja koulutuksen läpäisyä parantamalla. Luonnonvara- ja ympäristöala Luonnonvara- ja ympäristöalan aloittajatarpeen ennakoidaan kasvavan ammattikorkeakouluissa ja pienenevän ammatillisessa peruskoulutuksessa sekä yliopistoissa. Peruskehityksen ja tavoitekehityksen vaihtoehdoissa on vain pieni ero. Tavoitekehitys painottaa jalostusasteen nostamista ja uusien menetelmien ja tuotteiden kehittämistä, minkä vuoksi ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen aloittajatarve on peruskehitystä suurempi ja vastaavasti ammatillisen peruskoulutuksen tarve on pienempi. Maatilatalouden opintoalalla on kasvua ammatillisessa peruskoulutuksessa ja ammattikorkeakoulussa. Metsätalouden opintoalalla on aloittajamäärien vähentämistarvetta kaikilla koulutusasteilla sillä edellytyksellä, että varsinkin ammatillisen peruskoulutuksen suorittaneiden pysyvyys metsätalouden ammateissa paranee. Muilla opintoaloilla on pääasiassa vähentämistarvetta. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutustarpeen ennakoidaan kasvavan nykytilanteeseen verrattuna eniten kaikista koulutusaloista: peruskehityksessä 15 prosenttia ja tavoitekehityksessä 20 prosenttia. Lisäystarvetta on peruskehityksessä etenkin ammatillisessa peruskoulutuksessa mutta myös yliopistokoulutuksessa. Tavoitekehitysvaihtoehdossa kasvutarvetta on kaikilla koulutusasteilla. Koulutustarvetta lisää ennen kaikkea ennakoitu sosiaalipalvelujen ja terveydenhuoltopalvelujen toimialojen voimakas kasvu. Määrällisesti eniten aloittajamäärien lisäystarvetta on ennakointitulosten mukaan sosiaali- ja terveysalan (alojen yhteiset ohjelmat) ammatillisessa peruskoulutuksessa, terveysalan opintoalan ammattikorkeakoulutuksessa sekä teknisten terveyspalvelujen opintoalalla. Vähennystarvetta on eniten kauneudenhoitoalan ammatillisessa peruskoulutuksessa ja sosiaalialan ammattikorkeakoulutuksessa. 11

12 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Matkailu-, ravitsemis- ja talousalan ammatillisesti eriytyneen nuorten koulutuksen aloittajatarve kasvaa molemmissa kehitysvaihtoehdoissa nykytilanteeseen verrattuna. Alan ammatillisen peruskoulutuksen ja yliopistokoulutuksen aloittajatarve on tulevaisuudessa nykytilaan nähden suurempi. Ammatillisen peruskoulutuksen lisätarve johtuu puhdistuspalvelujen koulutuksen poikkeuksellisen suuresta lisäystarpeesta. Ammattikorkeakoulujen aloittajatarve on sen sijaan huomattavasti pienempi kuin nykyiset aloittajamäärät. Siitä huolimatta, että alan keskeisille toimialoille, kuten matkailu-, majoitus- ja ravitsemistoiminnan toimialalle, ennakoidaan työllisten kasvua, useiden opintoalojen koulutustarve supistuu ammattirakenteiden muutoksen ja eräiden ammattiryhmien ikäpoistumien vähäisyyden vuoksi. Matkailualan ja puhdistuspalvelujen ammatillisen peruskoulutuksen ennakointitulokset poikkeavat huomattavasti nykyisistä aloittajamääristä. Matkailualan ammatillisen peruskoulutuksen ja ammattikorkeakoulutuksen, majoitus- ja ravitsemisalan sekä kotitalous- ja kuluttajapalvelujen ammatillisen peruskoulutuksen aloittajatarpeet pienenevät. Sen sijaan puhdistuspalvelujen koulutustarve kasvaa nykytilanteeseen verrattuna, samoin kuin kotitalous- ja kuluttajapalvelujen ammattikorkeakoulu- ja yliopistokoulutuksen tarpeet. 12

13 SAMMANDRAG Målet med detta arbete var att prognostisera utbildningsbehoven utgående från arbetskraftsefterfrågan på lång sikt. Arbetskraftsefterfrågan har granskats fram till år Behoven av nybörjarplatser inom yrkesinriktad utbildning (grundläggande yrkesutbildning, yrkeshögskoleutbildning och universitetsutbildning) i början av nästa årtionde beskrivs utgående från förändringarna i efterfrågan. Prognostiseringsarbetet var anknutet till beredandet av utvecklingsplanen för utbildning och forskning för åren De kvantitativa utbildningsmålen utarbetades inom undervisningsministeriets projekt Utbildningsutbud I projektet uppmärksammades i huvudsak utbildningsbehoven inom yrkesinriktad utbildning för ungdomar som presenteras i denna publikation. Resultaten återges som behov av nybörjarplatser i hela Finland och de omfattar både svensk- och finskspråkig utbildning samt specialundervisning. Behoven inom den svenskspråkiga utbildningen i Finland har prognostiserats skilt i ett separat projekt. Parallellt med det riksomfattande arbetet prognostiserades arbetskrafts- och utbildningsbehoven med en motsvarande metod i alla landskap för att stödja regionalt strategiarbete och beslutsfattande. Prognosresultaten kommer, förutom vid beredandet av utvecklingsplaner för utbildning och forskning, även att användas vid beredandet av yrkeshögskolornas och universitetens resultat- och målavtal, vid beslutandet om tillstånd att ordna utbildning samt vid yrkesvägledning, arbetskraftsrådgivning och studiehandledning. Syftet med en långsiktig prognostisering är att styra utbildningsanordnarnas årliga utbildningsutbud. Målen för antalet nybörjarplatser presenteras i denna publikation enligt två alternativ: basutveckling och målutveckling. Prognosresultaten enligt målutvecklingsalternativet har varit tongivande vid beredandet av utvecklingsplanen. Utgångspunkt för prognostiseringen var sysselsättningsutvecklingen per yrkesområde fram till år Prognoserna för sysselsättningsutvecklingen baserar sig på resultat av arbetet inom arbetsministeriets projekt Arbetskraft Enligt alternativet basutveckling förutspås sysselsättningen öka med cirka och enligt alternativet målutveckling med närmare personer. Antalet sysselsatta skulle öka inom flera yrkesområden jämfört med år Enligt alternativet målutveckling finns den största kvantitativa tillväxten inom social- och hälsovård samt inom teknik och handelsadministration. Sysselsättningen förutspås minska mest inom jordbruk, jakthushållning och fiskerihushållning, partihandel och agenturverksamhet samt inom den offentliga sektorn. Antalet sysselsatta kommer enligt prognosen att förändras och dessutom avgår under perioden totalt cirka arbetstagare från arbetslivet, vilket 13

14 är 41 procent av antalet sysselsatta år När man beaktar arbetsplatsökningen samt arbetsplatserna som frigörs på grund av avgång från arbetslivet, uppstår under prognosperioden enligt basutvecklingsalternativet närmare arbetsplatser och enligt målutvecklingsalternativet cirka arbetsplatser. Enligt basutvecklingsalternativet skulle i medeltal arbetsplatser bli lediga per år och enligt målutvecklingsalternativet När man beaktar den genomsnittliga storleken på åldersklassen unga (16 21-åringar) i början av nästa årtionde samt målet för de ungas arbetskraftsandel (90 %), skulle ungdomsåldersklassen enligt målutvecklingsalternativet kunna fylla ungefär 80 procent av behovet av ny arbetskraft och enligt basutvecklingsalternativet ungefär 90 procent. Flest arbetsplatser förutspås enligt bägge utvecklingsalternativen bli lediga inom servicebranschen, social- och hälsovård samt inom de största yrkesgrupperna inom industriellt arbete. I den sistnämnda gruppen är andelen arbetsplatser som frigörs till följd av avgång betydande. Granskat enligt yrkesgrupp kommer fram till år 2020 det största antalet arbetsplatser att bli lediga inom yrkesgrupperna köpmän och försäljare, socialarbetare och handledare inom socialbranschen samt sjukskötare och andra specialister inom hälsovård. Utbildningspolitiskt är utgångspunkten att hela den åldersklass som går ut grundskolan eller gymnasiet ska ha möjlighet till yrkesinriktad utbildning inom yrkesutbildningen eller den högre utbildningen. Dessutom ska en tillräckligt stor del av åldersklassen ha möjlighet att efter yrkesutbildningen fortsätta med högskolestudier, särskilt vid yrkeshögskolor (Utbildning och forskning ). Kalkylerna visar att detta går att genomföra, om utbildningsutbudet dimensioneras så att antalet nybörjarplatser i början av nästa årtionde är ungefär Kalkylerna beaktar då genomströmningen samt andelen studerande som efter sin första examen avlägger en annan examen på följande utbildningsstadium (utbildningsvägar) och andelen studerande som efter sin examen övergår till arbetslivet. För dessa faktorer finns mål uppställda i prognosen, som avviker från nuläget och som för att uppnås förutsätter ökad effektivitet inom utbildningen. Ökad utbildningseffektivitet innebär ett minskat behov av nybörjarplatser inom de flesta studieområden. I det följande granskas det förutspådda behovet av nybörjarplatser per utbildningsområde. Det humanistiska och pedagogiska området Behovet av nybörjarplatser inom det humanistiska och pedagogiska området kommer att vara en aning mindre än i dag, såväl enligt basutvecklings- som enligt målutvecklingsalternativet. Enligt målutvecklingsalternativet det primära nedskärningsbehovet finns inom universitetsutbildningen som har det största antalet 14

15 nybörjare, närmare bestämt inom alla studieområden förutom undervisning och fostran samt teologi. Inom studieområdet undervisning och fostran är utbildningsbehovet växande och inom studieområdet teologi motsvarar utbildningsbehovet nuläget. Behovet av nybörjarplatser inom ungdoms- och fritidsinstruktion samt teckenspråkshandledning inom den grundläggande yrkesutbildningen motsvarar nuläget. När det gäller medborgaraktivitet och ungdomsarbete samt utbildning till teckenspråkstolk inom yrkeshögskoleutbildningen ökar behovet av nybörjarplatser en aning. Kultur Utbildningsutbudet inom kultur motsvarar inte till alla delar arbetskraftsbehoven. Behovet av nedskärning finns främst inom den grundläggande yrkesutbildningen och yrkeshögskoleutbildningen. Det beror huvudsakligen på att de personer som arbetar inom branschen är förhållandevis unga och åldersavgången liten. Nedskärningsbehovet inom universitetsutbildningen är däremot mindre än inom den grundläggande yrkesutbildningen och yrkeshögskoleutbildningen. Behovet av nedskärning inom den grundläggande yrkesutbildningen gäller främst de största studieområdena, med andra ord utbildning inom hantverk och konstindustri samt mediakultur och informationsvetenskaper. Relativt sätt finns det största behovet av nedskärning inom universitetsutbildningen i kultur och konstforskning. Grundläggande yrkesutbildning och yrkeshögskoleutbildning inom musik bör skäras ned avsevärt. Behovet av nedskärning beror på målinriktade effektivitetskoefficienter samt på att avgången från arbetslivet är liten. Det samhällsvetenskapliga, företagsekonomiska och administrativa området När det gäller prognostisering av behovet av nybörjarplatser inom det samhällsvetenskapliga, företagsekonomiska och administrativa området ger basutvecklingsoch målutvecklingsalternativet motsatta resultat. Enligt basutvecklingsalternativet skulle behovet öka och enligt målutvecklingsalternativet igen minska jämfört med år Enligt basutvecklingsalternativet skulle behovet av nybörjarplatser inom den grundläggande yrkesutbildningen och yrkeshögskoleutbildningen vara större än år Inom universitetsutbildningen skulle behovet minska. Enligt målutvecklingsalternativet motsvarar behovet inom den grundläggande yrkesutbildningen och yrkeshögskoleutbildningen nuläget. Behovet inom universitetsutbildningen skulle också enligt detta alternativ vara lägre än antalet nybörjare år

16 Inom studieområdet företagsekonomi och handel är behovet av nybörjarplatser inom universitetsutbildning enligt båda alternativen mindre än i dag. Samma gäller inom de mindre studieområdena, d.v.s. samhällsekonomi, administration, statistik och politikvetenskap. Inom juridik finns det däremot behov av ökning, såväl enligt basutvecklings- som enligt målutvecklingsalternativet och inom socialvetenskap behövs enligt målutvecklingsalternativet en ökning. Det naturvetenskapliga området Det förutspådda behovet av nybörjarplatser inom det naturvetenskapliga området är procent av antalet nybörjare år Behovet av nybörjarplatser förutspås minska allra mest inom den grundläggande yrkesutbildningen. Grundläggande yrkesutbildning och yrkeshögskoleutbildning finns inom detta utbildningsområde endast inom studieområdet databehandling. Tyngdpunkten ligger på yrkeshögskoleutbildningen, där behovet av nybörjarplatser enligt målutvecklingsalternativet är större än nuvarande antal nybörjare. Även inom universitetsutbildningen förutspås behovet av nybörjarplatser minska betydligt jämfört med i dag. Det här förutsätter att genomströmningen inom studieområdena inom universitetsutbildningen förbättras avsevärt. Det förutspådda behovet av nybörjarplatser inom naturvetenskaplig utbildning motsvarar tidigare prognoser. Teknik och kommunikation Behovet av nybörjarplatser för ungdomar inom utbildningsområdet teknik och kommunikation förutspås öka såväl enligt bas- som enligt målutvecklingsalternativet. Enligt alternativet basutveckling är ökningen 6 procent och enligt målutveckling 9 procent. Vid en granskning av prognosresultaten enligt utbildningsstadium, kan man notera en klar skillnad mellan utbildningsstadierna inom utbildningsområdet teknik och kommunikation. Enligt bägge utvecklingsalternativen behövs fler studerande inom den grundläggande yrkesutbildningen. Inom högskoleutbildningen (yrkeshögskola och universitet) finns det däremot enligt prognoskalkylerna behov av att minska antalet nybörjare. Enligt målutvecklingsalternativet är behoven att minska antalet nybörjarplatser i högskoleutbildningen betydligt mindre än enligt basutvecklingsalternativet. Fastän det som helhet finns behov av fler nybörjarplatser inom utbildningsområdet, finns det stora skillnader mellan de olika utbildningsstadierna och studieområdena. Det kvantitativt största behovet av ökning i framtiden finns inom den grundläggande yrkesutbildningen, närmare bestämt inom studieområdena maskin-, metalloch energiteknik, arkitektur och byggande, fordons- och transportteknik samt 16

17 process-, kemi- och materialteknik. Det ökade behovet av nybörjarplatser beror framför allt på den förutspådda utvecklingen inom dessa områden och den kommande avgången från arbetslivet. Förutom de förutspådda ökade utbildningsbehoven, har man redan länge inom utbildningsområdet teknik och kommunikation kunnat konstatera att till exempel den kraftigt ökade mängden studerande har drivit den tekniskvetenskapliga utbildningens kapacitet till sin yttersta gräns. I undervisningsministeriet plan för utbildning och forskning för åren finns därför dokumenterat att högskoleutbildningen inom området ska stärkas bland annat genom att utbildningsprogrammens uppbyggnad moderniseras och genomströmningen förbättras. Naturbruk och miljöområdet Behovet av nybörjarplatser inom naturbruk och miljöområdet förutspås öka i yrkeshögskolor och minska inom den grundläggande yrkesutbildningen och universitetsutbildningen. Mellan alternativen basutveckling och målutveckling finns endast en liten skillnad. I målutvecklingsalternativet betonas höjd förädlingsgrad och utveckling av nya metoder och produkter, vilket är orsaken till att behovet av nybörjarplatser är högre i yrkeshögskolor och universitet och i motsvarande grad lägre inom den grundläggande yrkesutbildningen än enligt basutvecklingsalternativet. Inom studieområdet lantbruk förutspås en tillväxt inom den grundläggande yrkesutbildningen och yrkeshögskoleutbildningen. Inom studieområdet skogsbruk finns ett behov av nedskärning av antalet nybörjarplatser på alla utbildningsstadier, under förutsättning att speciellt de som avlagt examen inom grundläggande yrkesutbildning i högre grad stannar kvar i yrkena inom skogsbranschen. Inom övriga studieområden finns det huvudsakligen behov av nedskärningar. Social-, hälso- och idrottsområdet Utbildningsbehovet inom social-, hälso- och idrottsområdet förutspås öka mest jämfört med alla andra utbildningsområden: enligt basutvecklingsalternativet 15 procent och enligt målutvecklingsalternativet 20 procent. Behovet av ökning finns enligt basutvecklingsalternativet främst inom den grundläggande yrkesutbildningen men också inom universitetsutbildningen. Enligt målutvecklingsalternativet finns ett tillväxtbehov på alla utbildningsstadier. Orsaken till det ökade utbildningsbehovet är först och främst den förutspådda kraftiga tillväxten inom yrkesområdena social- och hälsovårdstjänster. Det kvantitativt största behovet av flera nybörjarplatser finns enligt prognosresultaten inom social- och hälsoområdet (gemensamma program) inom den grund- 17

18 läggande yrkesutbildningen, inom studieområdet hälsovård inom yrkeshögskoleutbildningen samt inom studieområdet teknisk hälsoservice. Nedskärningsbehov finns inom skönhetsbranschen inom den grundläggande yrkesutbildningen samt inom det sociala området inom yrkeshögskoleutbildningen. Turism-, kosthålls- och ekonomibranschen Behovet av nybörjarplatser inom turism-, kosthålls- och ekonomibranschen inom yrkesinriktad utbildning för ungdomar förutspås enligt bägge utvecklingsalternativen öka jämfört med nuläget. Behovet av nybörjarplatser kommer i framtiden att vara större än i dag inom den grundläggande yrkesutbildningen och universitetsutbildningen. Det ökade behovet inom den grundläggande yrkesutbildningen beror på att behovet inom rengöringsservice har ökat exceptionellt mycket. Behovet av nybörjarplatser inom yrkeshögskoleutbildningen däremot kommer att vara betydligt mindre än antalet nybörjare i dag. Trots att en ökning av sysselsättningen förutspås inom centrala områdena som turism, inkvartering och kosthåll, minskar utbildningsbehoven inom flera studieområden till följd av att yrkesstrukturerna förändras och åldersavgången inom vissa yrkesgrupper är liten. Prognosresultaten för turism och rengöringsservice inom den grundläggande yrkesutbildningen avviker märkbart från de nuvarande antalen nybörjare. Behovet av nybörjarplatser minskar inom turism inom den grundläggande yrkesutbildningen och yrkeshögskoleutbildningen samt inom inkvarterings- och kosthållsbranschen, huslig ekonomi och konsumentservice inom den grundläggande yrkesutbildningen. Däremot ökar utbildningsbehovet inom rengöringsservice samt inom huslig ekonomi och konsumentservice inom yrkeshögskole- och universitetsutbildningen jämfört med i dag. 18

19 SUMMARY The objective of this work was to anticipate educational needs on the basis of longterm demand for labour, which has been examined up until Changes in demand for labour have been used as a basis to derive intake needs for vocationally/professionally oriented provision i.e. upper secondary vocational education and training (VET), polytechnic education and university education for the early part of the next decade. Anticipation work was linked to preparation of the Development Plan for Education and Research for Quantitative educational targets were prepared by the Committee on Educational Provision The Committee focused its work primarily on educational needs in terms of vocationally/professionally oriented provision aimed at young people, which are reported in this publication. The results have been expressed in terms of nationwide intake needs that cover both Finnish- and Swedish-language provision and special needs education. National needs for Swedish-language provision were anticipated in a specific project. In parallel with national work, demand for labour and educational needs were also anticipated in all regions, using a corresponding method, for the purposes of regional strategy development and decisionmaking. In addition to preparation of the periodic Development Plans for Education and Research, quantitative educational anticipation results are also used when preparing target and performance agreements between the Ministry of Education and individual polytechnics and universities, deciding on authorisations to provide education and training, as well as for the purposes of vocational guidance, employment counselling and guidance counselling. Longterm anticipation data is used to steer education providers annual provision. In this publication, intake targets have been presented in terms of two alternative scenarios, namely, the basic development scenario and the target development scenario. The Development Plan was prepared with a focus on anticipation results in line with the target scenario. The point of reference used for anticipation constituted development trends in the number of employed people by industry up until Forecasts are based on the results of the work carried out by the Labour Force 2025 working group appointed by the Ministry of Labour. The basic scenario anticipates that the number of employed people will increase by about 63,000, whereas the equivalent figure in the target scenario is almost 190,000. The employed labour force would thus increase in most industries when compared with the reference year, i.e The target scenario suggests that the highest quantitative growth will take place in health and social work and technical, commercial and administrative business services. The most considerable decreases in employment rates are expected to oc- 19

20 cur within agriculture, hunting and fishing, commission and wholesale trade and public administration. The number of employed people is expected to change, while a total of about 913,000 employees are retiring from the labour market during the period from 2005 to 2020, accounting for 41% of the number of employed people in When allowing for job increases and new opportunities compensating for natural wastage, the number of job opportunities over the anticipation period will be almost 980,000 in the basic scenario and about 1,100,000 in the target scenario. In other words, the average number of job openings projected in the basic and target scenarios would be 61,000 and 69,000 jobs per year, respectively. Taking account of the average size of the young age group (those aged 16 to 21) in the early part of the next decade (about 64,000) and the targeted labour force participation rate for young people (90%), the young age group would be able to satisfy about 80% of the demand for new labour anticipated in the target scenario, while the equivalent figure for the basic scenario is 90%. Both scenarios anticipate the highest number of job openings in the major occupational groups of service work, health and social work and manufacturing. In the lastmentioned group, natural wastage accounts for a significant proportion of job openings. An analysis by occupational group indicates that the largest number of jobs becoming available by 2020 will probably be found within the occupational groups of merchants and sales workers, social services workers and instructors, as well as nurses and other health care professionals. The education policy premise is that all age groups leaving comprehensive and upper secondary schools will be offered opportunities to study for qualifications in vocational or higher education. In addition, a sufficient share of vocational qualificationholders will have the possibility to continue in higher education, particularly at polytechnics. (Development Plan for Education and Research ) According to calculations, this target will be achieved if educational provision is quantified to accommodate about 95,300 entrants in the early part of the next decade. These calculations take account of completion rates and the proportions of holders of initial qualifications moving on to the next level of education to complete higher qualifications (educational tracks) and those entering the labour market. The targets set for these factors as part of the anticipation project differ from the current situation and achievement of the targets requires an increase in the efficiency and effectiveness of education and training. Raising efficiency and effectiveness targets will lead to a reduction in intake needs in most fields of education. 20

KOULUTUS JA TYÖVOIMAN KYSYNTÄ 2020

KOULUTUS JA TYÖVOIMAN KYSYNTÄ 2020 KOULUTUS JA TYÖVOIMAN KYSYNTÄ 2020 Tulevaisuuden työpaikat osaajia tarvitaan Ilpo Hanhijoki, Jukka Katajisto, Matti Kimari, Hannele Savioja 1 Opetushallitus ja tekijät ISBN 978-952-13-3831-1 (nid.) ISBN

Lisätiedot

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA Opetushallinnon koulutustarjontaprojektien tavoitteita ja tuloksia Tulevaisuusluotain seminaari 9.2. 2005 Ilpo Hanhijoki Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Ennakointi tukee koulutustarjonnan päätöksentekoa

Ennakointi tukee koulutustarjonnan päätöksentekoa Työpoliittinen Aikakauskirja 1/2009 Katsauksia ja keskusteluja Ennakointi tukee koulutustarjonnan päätöksentekoa Matti Kimari 1 Johdanto Tässä artikkelissa esitellään Opetushallituksen koulutustarpeiden

Lisätiedot

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Työvoima- ja koulutustarve 2025 maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Maakunnan suunnittelun kokonaisuus UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNTAKAAVA Budj. rahoitus EU-ohj.rahoitus

Lisätiedot

KOULUTUS JA TYÖVOIMAN KYSYNTÄ 2025

KOULUTUS JA TYÖVOIMAN KYSYNTÄ 2025 Ilpo Hanhijoki, Jukka Katajisto, Matti Kimari ja Hannele Savioja KOULUTUS JA TYÖVOIMAN KYSYNTÄ 2025 Ennakointituloksia tulevaisuuden työpaikoista ja koulutustarpeista Raportit ja selvitykset 2011:25 Opetushallitus

Lisätiedot

Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi

Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi Työvoimatarve koulutuksen aloittajatarpeeksi VATT:n toimialaennuste (työlliset) 2008 2025» Perusura ja tavoiteura Toimialaennuste muunnettu ammattirakenne-ennusteeksi

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA TKOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2007-2012 T Luonnos lausunnolle 6/2007, määräaika 9/2007 T Esitys valmis 12.10.2007 T Sivistyspoliittisen ministeriryhmän käsittely 10-11/2007 T Valtioneuvoston

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

Ennakointi ammatillisessa koulutuksessa

Ennakointi ammatillisessa koulutuksessa Ennakointi ammatillisessa koulutuksessa Läpäisyntehostamisohjelman työseminaari 11.5.2015 Samuli Leveälahti Opetusneuvos Ennakointi- ja strateginen kehittäminen -yksikkö Opetushallitus Sisältö Läpäisystä,

Lisätiedot

KOULUTUS JA TYÖVOIMAN KYSYNTÄ 2015

KOULUTUS JA TYÖVOIMAN KYSYNTÄ 2015 Ilpo Hanhijoki, Seppo Kantola, Mervi Karikorpi, Jukka Katajisto, Matti Kimari, Hannele Savioja KOULUTUS JA TYÖVOIMAN KYSYNTÄ 2015 Valtakunnallisia ja alueellisia laskelmia Tekijät ja Opetushallitus ISBN

Lisätiedot

Viite: Opetusministeriön päätökset 25.6.2002 ja 27.9.2002 (36/400/2002) Asia: Opetushallinnon koulutusluokituksen muuttaminen

Viite: Opetusministeriön päätökset 25.6.2002 ja 27.9.2002 (36/400/2002) Asia: Opetushallinnon koulutusluokituksen muuttaminen Dnro 19/400/2004 Pvm 25.3.2004 Jakelussa mainituille Viite: Opetusministeriön päätökset 25.6.2002 ja 27.9.2002 (36/400/2002) Asia: Opetushallinnon koulutusluokituksen muuttaminen Opetusministeriö on päättänyt

Lisätiedot

ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET. Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi

ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET. Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi ALUSTUKSEN SISÄLTÖ - Yleistä koulutustarpeiden ennakoinnista - Ennakointiyhteistyö

Lisätiedot

Nuorten koulutuksen aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi vuodelle 2016 KORKEAKOULUTUS. Varsinais-Suomi + Satakunta

Nuorten koulutuksen aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi vuodelle 2016 KORKEAKOULUTUS. Varsinais-Suomi + Satakunta Nuorten koulutuksen aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi KORKEAKOULUTUS %) vuoden %) vuoden 1 Humanistinen ja kasvatusala 811 795 525-270 -33,9 4 897 4 827 4 990 163 3,4

Lisätiedot

AMMATILLINEN KOULUTUS 2010. Työvoiman tarve vuonna 2010 ja ammatillisen koulutuksen mitoitus

AMMATILLINEN KOULUTUS 2010. Työvoiman tarve vuonna 2010 ja ammatillisen koulutuksen mitoitus 1 Veikko Autio, Ilpo Hanhijoki, Jukka Katajisto, Matti Kimari, Leena Koski, Jukka Lehtinen, Seppo Montén, Ulla Taipale, Anneli Vasara AMMATILLINEN KOULUTUS 2010 Työvoiman tarve vuonna 2010 ja ammatillisen

Lisätiedot

Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat )

Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat ) KM 8.5.2007 Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat ) Taulukko 1.1 Avautuvat työpaikat 2005-2020, henkeä vuodessa ( Tavoitekehitys, Pääammattiryhmät) Pirkan- Pääammattiryhmät maa Häme

Lisätiedot

KOULUTUS, TYÖLLISYYS JA KOULUTUKSEN ENNAKOINTI

KOULUTUS, TYÖLLISYYS JA KOULUTUKSEN ENNAKOINTI Ilpo Hanhijoki KOULUTUS, TYÖLLISYYS JA KOULUTUKSEN ENNAKOINTI Tulevaisuuden osaamisperustan rakentaminen 11.6.2014 Opetushallituksen tehtävät ennakoinnissa työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi (määrällinen

Lisätiedot

POHJANMAAN LIITON ALUEELLINEN KOULUTUKSEN ENNAKOINTIPROSESSI PROSESSIN VAIHEET JA TULOKSET POHJANMAAN LIITTO/ KOULUTUKSEN ENNAKOINTIHANKE

POHJANMAAN LIITON ALUEELLINEN KOULUTUKSEN ENNAKOINTIPROSESSI PROSESSIN VAIHEET JA TULOKSET POHJANMAAN LIITTO/ KOULUTUKSEN ENNAKOINTIHANKE POHJANMAAN LIITON ALUEELLINEN KOULUTUKSEN ENNAKOINTIPROSESSI PROSESSIN VAIHEET JA TULOKSET POHJANMAAN LIITTO/ KOULUTUKSEN ENNAKOINTIHANKE Pekka Kauppinen 29.2.2008 2 Sisällysluettelo...2 1. JOHDANTO..3

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 976/2012 vp Musiikkialan koulutuspaikat Päijät-Hämeessä Eduskunnan puhemiehelle Opetus- ja kulttuuriministeriö on julkaissut esityksensä koulutustarjonnan alueellisiksi tavoitteiksi

Lisätiedot

Tässä artikkelissa esitellään. Koulutus- ja osaamistarpeet ennakointityötä kahdesta näkökulmasta

Tässä artikkelissa esitellään. Koulutus- ja osaamistarpeet ennakointityötä kahdesta näkökulmasta Koulutus- ja osaamistarpeet ennakointityötä kahdesta näkökulmasta Matti Kimari Opetusneuvos, VTM Koulutustarve-ennakointiyksikön esimies Opetushallitus matti.kimari@oph.fi Sirkka-Liisa Kärki Opetusneuvos,

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

KOULUTUS JA TYÖVOIMAN KYSYNTÄ 2025

KOULUTUS JA TYÖVOIMAN KYSYNTÄ 2025 Ilpo Hanhijoki, Jukka Katajisto, Matti Kimari ja Hannele Savioja KOULUTUS JA TYÖVOIMAN KYSYNTÄ 2025 Ennakointituloksia tulevaisuuden työpaikoista ja koulutustarpeista, väliraportti Raportit ja selvitykset

Lisätiedot

www.arcada.fi Camilla Wikström-Grotell, prefekt, prorektor DIAK to be Arcada s new neighbour A new sports hall is being planned

www.arcada.fi Camilla Wikström-Grotell, prefekt, prorektor DIAK to be Arcada s new neighbour A new sports hall is being planned OPINTOJEN TEHOKKUUS, LAATU JA PEDAGOGISET RATKAISUT työelämä- ja opiskelijalähtöiset pedagogiset ratkaisut amk-koulutuksessa 16.9. Työpaja I: Opintojen tehokkuus ja laatu www.arcada.fi DIAK to be Arcada

Lisätiedot

P1 Valitaan kaikki yhdestä jonosta

P1 Valitaan kaikki yhdestä jonosta KYH - aikuiskoulutuksen yhteishaku, MK-tutkintoon johtava koulutus VLINTPERUSTEET 3.4.27 ( 5) 2627 2, Tekniikan ja liikenteen yksikkö 293 XXXXX Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma rvosanojen kysyminen

Lisätiedot

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Ennakoima yhessä! - Lapin ennakoinnin toimintamalli Pohjalla tiivis yhteistyö alueviranomaisten,

Lisätiedot

OKM:N OHJAUKSEN ALAT JA ISCED-LUOKITUKSEN UUDISTUS 5.3.2015. Ylitarkastaja Jukka Haapamäki

OKM:N OHJAUKSEN ALAT JA ISCED-LUOKITUKSEN UUDISTUS 5.3.2015. Ylitarkastaja Jukka Haapamäki OKM:N OHJAUKSEN ALAT JA ISCED-LUOKITUKSEN UUDISTUS 5.3.2015 Ylitarkastaja Jukka Haapamäki Sisältö Nykyisin käytössä olevat koulutus ja tieteenalaluokitukset Koulutus ja tieteenalaluokitusten käyttö ISCED

Lisätiedot

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges Lappeenranta, 5th September 2014 Contents of the presentation 1. SEPRA what is it and why does it exist? 2. Experiences

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project. Koulutuksen järjestäjät oppilaitoksineen. Oppilaitokset Suomessa: Partners in Finland:

Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project. Koulutuksen järjestäjät oppilaitoksineen. Oppilaitokset Suomessa: Partners in Finland: Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project Kam oon China- verkostoon kuuluu kaksitoista (12) koulutuksen järjestäjää eri puolilta Suomea. Verkosto on perustettu 1998 alkaen. Hankkeen hallinnoijana

Lisätiedot

OKM:N OHJAUKSEN ALOJEN UUDISTAMINEN 1.9.2015. Ylitarkastaja Jukka Haapamäki

OKM:N OHJAUKSEN ALOJEN UUDISTAMINEN 1.9.2015. Ylitarkastaja Jukka Haapamäki OKM:N OHJAUKSEN ALOJEN UUDISTAMINEN 1.9.2015 Ylitarkastaja Jukka Haapamäki Sisältö Nykyisin käytössä olevat koulutus ja tieteenalaluokitukset Koulutus ja tieteenalaluokitusten käyttö ISCED uudistus OKM:n

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Jatko-opintovaihtoehdot/ Further studies

Jatko-opintovaihtoehdot/ Further studies Jatko-opintovaihtoehdot/ Further studies Lukion jälkeen.. Ammatillinen toinen aste 2v. Ammattikorkeakoulut 3,5-4v. Yliopistot 5,5-6 v. Opinnot ulkomailla After Upper Secondary Vocational school, 2 years

Lisätiedot

ALUEIDEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEIDEN MUUTOKSIA 2010-LUVULLA. Yhteenveto maakuntien liittojen keskeisistä ennakointituloksista

ALUEIDEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEIDEN MUUTOKSIA 2010-LUVULLA. Yhteenveto maakuntien liittojen keskeisistä ennakointituloksista ALUEIDEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEIDEN MUUTOKSIA 2010-LUVULLA Yhteenveto maakuntien liittojen keskeisistä ennakointituloksista Opetushallitus ja tekijät Moniste 17/2007 ISBN 978-952-13-3425-2 (nid.) ISBN

Lisätiedot

Koulutus ja tutkimus 2007 2012 Alustava laskelma koulutustarjonnan tavoitteista vuodelle 2012

Koulutus ja tutkimus 2007 2012 Alustava laskelma koulutustarjonnan tavoitteista vuodelle 2012 Opetusministeriö Koulutus Undervisningsministeriet Koulutus ja tutkimus 2007 2012 Alustava laskelma koulutustarjonnan tavoitteista vuodelle 2012 Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:26

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 759/2004 vp Liikunnanopettajien pätevöityminen terveystiedon opettajiksi Eduskunnan puhemiehelle Uuden lain myötä aikaisemmin valmistuneet liikunnanopettajat eivät ole päteviä opettamaan

Lisätiedot

Lausunto koulutustarjonnan alueellisista tavoitteista

Lausunto koulutustarjonnan alueellisista tavoitteista LAUSUNTO 20.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausunto koulutustarjonnan alueellisista tavoitteista Etelä-Savon maakuntaliitto antaa lausuntonsa opetus-

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 475/2012 vp Ammattikorkeakoulujen turvaaminen aikuiskoulutuksen Eduskunnan puhemiehelle Julkisuuteen tulleen tiedon mukaan ammattikorkeakoulujen rahoitusmallia ollaan uudistamassa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1010/2008 vp Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon asema sosiaalialalla Eduskunnan puhemiehelle Ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojärjestelmää luotaessa syntyi myös sosiaalialalle ylempi

Lisätiedot

Suomen 2011 osallistumiskriteerit

Suomen 2011 osallistumiskriteerit KAH Suomen 2011 osallistumiskriteerit ARTEMIS Call 2011 -työpaja @ Helsinki 17.1.2011 Oiva Knuuttila KAH ARTEMIS Advanced Research and Technology for Embedded Intelligence and Systems Sulautettuja tietotekniikkajärjestelmiä

Lisätiedot

Koulutus ja tutkimus 2007 2012 Alustava laskelma koulutustarjonnan tavoitteista vuodelle 2012

Koulutus ja tutkimus 2007 2012 Alustava laskelma koulutustarjonnan tavoitteista vuodelle 2012 Opetusministeriö Koulutus Undervisningsministeriet Koulutus ja tutkimus 2007 2012 Alustava laskelma koulutustarjonnan tavoitteista vuodelle 2012 Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:26

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön alustava esitys vuoden 2016 koulutustarjonnaksi

Opetus- ja kulttuuriministeriön alustava esitys vuoden 2016 koulutustarjonnaksi Keskustelun avaus - koulutustarjonnan alueelliset tavoitteet Opetus- ja kulttuuriministeriön alustava esitys vuoden 2016 koulutustarjonnaksi 1. Johdanto Opetus- ja kulttuuriministeriö pyysi kirjeellään

Lisätiedot

Structure of Service Production in Central Finland

Structure of Service Production in Central Finland Structure of Service Production in Central Finland Martti Ahokas Regional Council of Central Finland Introduction Traditionally services in Finland produced by over 400 municipalities The service production

Lisätiedot

Mikko Niininen. Statistics on professional training and employment in the arts

Mikko Niininen. Statistics on professional training and employment in the arts Mikko Niininen Tilastotietoa taidealan ammatillisesta koulutuksesta ja työllisyydestä Statistics on professional training and employment in the arts Mikko Niininen ja Taiteen keskustoimikunta 2003 Kansi:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 876/2010 vp Työnantajien Kela-maksun poiston vaikutus työpaikkojen määrään Eduskunnan puhemiehelle Työnantajien Kela-maksu on hallituksen esityksestä poistettu. Hallitus perusteli esityksessään

Lisätiedot

Employment in North Ostrobothnia - Spring 2014 -

Employment in North Ostrobothnia - Spring 2014 - Employment in North Ostrobothnia - Spring 2014 - Senior Adviser Jarkko Pietilä Centre for Economic Development, Transport and the Environment for North Ostrobothnia Department of Economic Development,

Lisätiedot

LUONNOS RT 80260 EN AGREEMENT ON BUILDING WORKS 1 THE PARTIES. May 1998 1 (10)

LUONNOS RT 80260 EN AGREEMENT ON BUILDING WORKS 1 THE PARTIES. May 1998 1 (10) RT 80260 EN May 1998 1 (10) AGREEMENT ON BUILDING WORKS This agreement template is based on the General Terms and Conditions of Building Contracts YSE 1998 RT 16-10660, LVI 03-10277, Ratu 417-7, KH X4-00241.

Lisätiedot

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006

Lisätiedot

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma Painonnosto 13.5.2016 (kansallinen, CUP) Below in English Paikka: Nääshalli Näsijärvenkatu 8 33210 Tampere Alustava aikataulu: Punnitus 12:00-13:00

Lisätiedot

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-INSTRUMENT OY has generate new consistency transmitter with blade-system to meet high technical requirements in Pulp&Paper industries. Insurmountable advantages are

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA. Sisältö. Päälähteet

Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA. Sisältö. Päälähteet Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentosarja: Suomi ikääntyy 2015 19.2.2015 Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA Sisältö Käsitteitä:

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari

Lisätiedot

LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTA. Laivaseminaari 6.5.2014 Salla Hurnonen

LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTA. Laivaseminaari 6.5.2014 Salla Hurnonen LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTA Laivaseminaari 6.5.2014 Salla Hurnonen SEURANTA Seurannan kehittäminen aloitettu syksyllä 2011 Ensimmäinen julkistus 2013 Hankkeita käynnissä v. 2014 24 kpl 55 koulutuksen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)

Lisätiedot

Koulutus ja tutkimus 2007 2012

Koulutus ja tutkimus 2007 2012 Opetusministeriö Koulutus Undervisningsministeriet Koulutus ja tutkimus 2007 2012 tavoitteiden väliarviointi Kehittämissuunnitelmassa asetettujen vuoden 2012 koulutustarjonnan Opetusministeriön työryhmämuistioita

Lisätiedot

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN LIITE 3 29.9.2011 SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN Taustaa Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013 Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Oppilaitosten tutkintoon johtamaton koulutus vuonna 2013 Oppilaitostunnus 12345

Oppilaitosten tutkintoon johtamaton koulutus vuonna 2013 Oppilaitostunnus 12345 Oppilaitosten tutkintoon johtamaton vuonna 2013 Oppilaitostunnus 12345 Oppilaitoksen nimi Täyttäjän sukunimi Täyttäjän etunimi Puhelin esim. 015-12345678 Faksi esim. 015-12345678 Päivämäärä esim. 01032013

Lisätiedot

OPM:N HALLINNONALAN LINJAUKSET JA SOVELTAMINEN HANKKEIDEN PÄÄTÖKSENTEOSSA

OPM:N HALLINNONALAN LINJAUKSET JA SOVELTAMINEN HANKKEIDEN PÄÄTÖKSENTEOSSA OPM:N HALLINNONALAN LINJAUKSET JA SOVELTAMINEN HANKKEIDEN PÄÄTÖKSENTEOSSA Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Valtioneuvosto hyväksyy joka neljäs vuosi suunnitelman opetusministeriön hallinnonalan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Työvoimatarve ja -tarjonta Helsingin seudulla Behovet och utbudet av arbetskraft i. Helsingforsregionen. Jobbutvecklingen i

Työvoimatarve ja -tarjonta Helsingin seudulla Behovet och utbudet av arbetskraft i. Helsingforsregionen. Jobbutvecklingen i Työvoimatarve ja -tarjonta Helsingin seudulla Behovet och utbudet av arbetskraft i Helsingforsregionen Seppo Montén Artikkelissa valotetaan Helsingin seudun (12 kuntaa) työpaikkakehitystä vuoteen 2015

Lisätiedot

Koulutusvalinnat, opinto-ohjaus ja sukupuoli

Koulutusvalinnat, opinto-ohjaus ja sukupuoli Koulutusvalinnat, opinto-ohjaus ja sukupuoli Segregaation lieventäminen kouluissa ja oppilaitoksissa keskustelutilaisuus 21.1.2010 Heli Kuusi Esityksen kuviot perustuvat Koulutus ja sukupuolten tasa-arvo

Lisätiedot

Keski-Suomen TE-toimisto

Keski-Suomen TE-toimisto Keski-Suomen TE-toimisto Administrative structure Ministry of Employment and the Economy (TEM) Centre for Economic Development, Transport and the Environment (ELY Centre) 15 Employment and Economic Development

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Veikko Vuoristo Majoitus- ja ravitsemisala III 4.5.2011

Veikko Vuoristo Majoitus- ja ravitsemisala III 4.5.2011 Veikko Vuoristo 4.5.2011 Majoitus- ja ravitsemisala III = Keskustelufoorumi, jossa tiedonvaihtoa tuetaan avoimella keskustelulla eri toimialojen osaamistarpeista. Kokoontuu toimialakohtaisesti. Koostuu

Lisätiedot

Photo: Paavo Keränen. KAINUU in statistics 2009

Photo: Paavo Keränen. KAINUU in statistics 2009 Photo: Paavo Keränen KAINUU in statistics 2009 KAINUU IN PROPORTION TO THE WHOLE OF FINLAND Forest area Total area Roads Primary production Summer cottages Unemployed Populat. over 64 years Number of farms

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta

Perustietoa hankkeesta Perustietoa hankkeesta Kiina-verkosto on perustettu 1990 luvulla. Kam oon China verkoston nimellä toiminta on jatkunut vuodesta 2007 alkaen. Hankkeen hallinnoija: Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä 1.8.2012

Lisätiedot

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana Taustaa KAO mukana FINECVET-hankeessa, jossa pilotoimme ECVETiä

Lisätiedot

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016 Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Wallstreet lyhyesti Perustettu vuonna 2006, SiPa toimilupa myönnetty 3/2014 Täysin kotimainen,

Lisätiedot

Työpaikkakehitys ja työvoimatarve 2025 KESU-prosessi 2010-2011

Työpaikkakehitys ja työvoimatarve 2025 KESU-prosessi 2010-2011 Työpaikkakehitys ja työvoimatarve 2025 KESU-prosessi 2010-2011 Työvoimatarve koulutuksen aloittajatarpeeksi Pohjana VATT:n toimialaennuste 2008 2025 ns. perusura Maakunnan kommenttien pohjalta ns. tavoiteura

Lisätiedot

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Ostamisen muutos muutti myynnin Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Taking Sales to a Higher Level Mercuri International on maailman suurin myynnin konsultointiyritys. Autamme asiakkaitamme parantamaan

Lisätiedot

Prognos över yrkeshögskoleutbildningen. Ammattikorkeakoulutuksen ennakointi

Prognos över yrkeshögskoleutbildningen. Ammattikorkeakoulutuksen ennakointi Prognos över yrkeshögskoleutbildningen Ammattikorkeakoulutuksen ennakointi Utbildar yrkeshögskolorna tillräckligt med yrkesfolk för arbetsmarknaden? Valmistuuko ammattikorkeakouluista riittävä määrä ammattilaisia

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Humanistinen ja kasvatusala Det humanistiska och pedagogiska området

Humanistinen ja kasvatusala Det humanistiska och pedagogiska området Humanistinen ja kasvatusala Det humanistiska och pedagogiska området Asioimistulkkauksen koulutus, Diak Turku 27. 28.5.2014 (yksipäiväinen koe / en dags prov) Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutus

Lisätiedot

Lapin Kuntapäivä 22.9.2010 Koulutuksen turvaaminen ja ennakointi

Lapin Kuntapäivä 22.9.2010 Koulutuksen turvaaminen ja ennakointi Lapin Kuntapäivä 22.9.2010 Koulutuksen turvaaminen ja ennakointi Rovaniemi Erityisasiantuntija Maarit Kallio-Savela, Suomen Kuntaliitto Jatkumo esiopetuksesta perusopetuksen kautta toiselle asteelle nuoruus

Lisätiedot

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings

Lisätiedot

Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi 18.8.2010: Koulutustarjonta 2016-prosessin käynnistyminen alueilla ja alueellinen ennakointiyhteistyö

Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi 18.8.2010: Koulutustarjonta 2016-prosessin käynnistyminen alueilla ja alueellinen ennakointiyhteistyö Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi 18.8.2010: Koulutustarjonta 2016-prosessin käynnistyminen alueilla ja alueellinen ennakointiyhteistyö Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto Esityksen sisältö lyhyesti: -

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto 15-vuotiaat vuosina 2008 ja 2020 2 410 1 898-21,3

Lisätiedot

TAULUKKOLUETTELO TAULUKKO

TAULUKKOLUETTELO TAULUKKO TAULUKKOLUETTELO TAULUKKO 1: HELSINGIN YLEISSIVISTÄVIEN KOULUJEN LUKUMÄÄRÄ YLLÄPITÄJITTÄIN 2009-2014 TAULUKKO 2: HELSINGIN YLEISSIVISTÄVIEN KOULUJEN OPPILAS- JA OPISKELIJAMÄÄRÄ YLLÄPITÄJITTÄIN 2009-2014

Lisätiedot

Arvoisa vastaanottaja,

Arvoisa vastaanottaja, Arvoisa vastaanottaja, Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt asettaa koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointia ja valmistelua varten työryhmän 17.9.2014. Työryhmän tehtävänä on 1) Koordinoida koulutustarpeen

Lisätiedot

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Puhe ja kieli, 27:4, 141 147 (2007) 3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Soile Loukusa, Oulun yliopisto, suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos & University

Lisätiedot

Verkkokauppatilasto 2014. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1

Verkkokauppatilasto 2014. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1 Verkkokauppatilasto 2014 Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1 Verkkokauppatilasto Suomalaisen verkkokaupan arvo Verkkokauppatilasto sisältää kaiken verkkokauppaostamisen Kaikki

Lisätiedot

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Case Saudi Arabia EduCluster Finland Ltd. Anna Korpi, Manager, Client Relations AIPA-päivät Kouvolassa 11.6.2013 11.6.2013 EduCluster Finland Ltd Contents

Lisätiedot

Sisällysluettelo Table of contents

Sisällysluettelo Table of contents Sisällysluettelo Table of contents OTC:n Moodlen käyttöohje suomeksi... 1 Kirjautuminen Moodleen... 2 Ensimmäinen kirjautuminen Moodleen... 2 Salasanan vaihto... 2 Oma käyttäjäprofiili... 3 Työskentely

Lisätiedot

New Skillsand Jobs- New Skills Network. hakukierroksen 2012 painopisteissä 18.10.2011

New Skillsand Jobs- New Skills Network. hakukierroksen 2012 painopisteissä 18.10.2011 New Skillsand Jobs- Tulevaisuuden osaajat hakukierroksen 2012 painopisteissä 18.10.2011 New Skills Network Komission rahoittamaa temaattista toimintaa Tavoitteena levittää LLP-ohjelman tuloksia, edistää

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakoulujen uusien opiskelijoiden määrä väheni Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavan koulutuksen uusien opiskelijoiden

Lisätiedot

KESU Kehityspäällikkö Marko Koskinen

KESU Kehityspäällikkö Marko Koskinen KESU -2016 13.6.2012 Kehityspäällikkö Marko Koskinen Mitoituksen periaatteita/ KT2016 Nuorisoikäluokan ennakoitu kehitys yhteiskunta- ja nuorisotakuun toteuttamisessa Toiselle asteelle siirtyvän keskimääräisen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

RAKLI KTI Barometer Survey. Autumn 2012

RAKLI KTI Barometer Survey. Autumn 2012 RAKLI KTI Barometer Survey Autumn Market rents 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 (autumn 2013) eur/sqm/ month 140 130 120 110 100 90 80 70 60 50 40 Market rents Retail in Helsinki

Lisätiedot

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 lisätietoja antavat - laatu- ja suunnittelujohtaja Marjo-Riitta Järvinen, Lahden ammattikorkeakoulu - kehittämispäällikkö Sari Mikkola,

Lisätiedot

LX 70. Ominaisuuksien mittaustulokset 1-kerroksinen 2-kerroksinen. Fyysiset ominaisuudet, nimellisarvot. Kalvon ominaisuudet

LX 70. Ominaisuuksien mittaustulokset 1-kerroksinen 2-kerroksinen. Fyysiset ominaisuudet, nimellisarvot. Kalvon ominaisuudet LX 70 % Läpäisy 36 32 % Absorptio 30 40 % Heijastus 34 28 % Läpäisy 72 65 % Heijastus ulkopuoli 9 16 % Heijastus sisäpuoli 9 13 Emissiivisyys.77.77 Auringonsuojakerroin.54.58 Auringonsäteilyn lämmönsiirtokerroin.47.50

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 664/2003 vp Laboratoriolääketieteen ammattiryhmien koulutus- ja työtilanne Eduskunnan puhemiehelle Laboratoriolääketieteen asiantuntijoita, kuten erilaisia laboratoriolääkäreitä, sairaalakemistejä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 416/2013 vp Kehitysvamma-alan ammattitutkinnon kelpoisuus sosiaali- ja terveysalalla Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvamma-alan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta tarjotaan useissa

Lisätiedot