Koulutus ja työvoiman kysyntä 2020

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Koulutus ja työvoiman kysyntä 2020"

Transkriptio

1 Koulutus ja työvoiman kysyntä 2020 Tulevaisuuden työpaikat osaajia tarvitaan Ilpo Hanhijoki, Jukka Katajisto, Matti Kimari, Hannele Savioja

2 Opetushallitus ja tekijät ISBN (nid.) ISBN (pdf) ULKOASU: Kirsti Pohjapelto PAINO: Edita Prima Oy, Helsinki

3 sisältö ESIPUHE...5 TIIVISTELMÄT TAUSTAA Ennakoinnin tavoitteet ja organisointi Ennakointimenetelmä Ennakoinnin tilastoaineistot ja luokitukset VÄESTÖKEHITYS JA MUUTTOLIIKE Väestökehitys Muuttoliike UUDEN TYÖVOIMAN ENNAKOITU KYSYNTÄ VUOTEEN Talouskehitys Työvoiman kysyntä toimialoittain Työvoiman kysyntä ammattiryhmittäin Poistuma työllisestä työvoimasta Avautuvat työpaikat vuosina Työttömän työvoiman vaikutus uuden työvoiman kysyntään Ammattisiirtymät TYÖVOIMAN KYSYNTÄ KOULUTUKSEN MUKAAN VUOTEEN Ammattien ja koulutuksen vastaavuus Avautuvat työpaikat koulutuksen mukaan ALOITTAJATARVE AMMATILLISESTI SUUNTAUTUNEESSA KOULUTUKSESSA Koulutusjärjestelmän toimivuus ja työelämään sijoittuminen Nuorten ikäluokan kouluttamiseen tarvittava aloittajamäärä Koulutuksen aloittajatarve Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala...149

4 5.3.4 Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara- ja ympäristöala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala ALUEELLISEN ENNAKOINNIN TULOKSIA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ LÄHTEET LIITTEET Käsitteitä Toimialaluokitus Ammattiluokitus Opetushallinnon koulutus-, opintoala- ja koulutusasteluokitus Koulutuksen nykyiset ja tavoitteelliset tehokkuus- ja vaikuttavuuskertoimet Työllisten määrä toimialoittain Työllisten määrä ammattiryhmittäin Työpaikkojen määrän muutos pääammattiryhmittäin, maakunnat yhteensä Poistuma, työllisten määrän muutos ja avautuvat työpaikat ammattiryhmittäin Ammatin vaihtaminen ammattiryhmittäin keskimäärin vuodessa, työvoiman nettoluovuttajat Ammatin vaihtaminen ammattiryhmittäin keskimäärin vuodessa, työvoiman nettosaajat Nettosiirtymän osuus keskimäärin vuodessa vuoden 2000 työllisistä vuotiaiden keskimääräinen ikäluokan muutos (%) vuosina maakunnittain Nuorten ikäluokkaan sovitettu aloittajatarve nykyisillä ja tavoitteellisilla tehokkuus- ja vaikuttavuuskertoimilla perus- ja tavoitekehityksessä Nuorten koulutuksen aloittajatarve ja sen yhteensovittaminen työelämän koulutustarpeen kanssa

5 esipuhe Tämä raportti sisältää ennakointitietoa työvoiman kysynnästä ja tarjonnasta sekä ammatillisesti suuntautuneen koulutuksen aloittajatarpeista. Työvoiman kysyntäennusteet, jotka ulottuvat vuoteen 2020 saakka, on laadittu kahtena vaihtoehtoisena laskelmana (perus- ja tavoitekehitys). Koulutustarpeiden ennakointitulokset kuvaavat ensi vuosikymmenen alkupuolen aloittajatarpeita. Ne on laadittu koulutus- ja opintoaloittain ammatillisesta peruskoulutuksesta, ammattikorkeakoulutuksesta ja yliopistokoulutuksesta sekä perus- että tavoitekehitystä kuvaavana vaihtoehtona. Tulokset painottuvat nuorten ammatillisesti suuntautuneeseen koulutukseen, mutta raportista ilmenevät myös kokonaisaloittajatarpeet, joihin sisältyy sekä nuorten että aikuisten koulutus. Ennakoinnin lähtökohtana ovat olleet toimialoittaiset pitkän aikavälin työvoiman kysyntäennusteet, jotka perustuvat työministeriön Työvoima projektin (Työvoima 2025, 2007) työhön. Raportissa on kuvattu ennakointimenetelmä ja eri ennakointivaiheet. Aineisto on pyritty sisällyttämään mahdollisimman laajasti raporttiin. Osa muusta tausta-aineistosta löytyy Opetushallituksen Internetsivuilta. Ennakointityötä on hyödynnetty muun muassa vuosien koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman (Opetusministeriö 2008) aloittajatavoitteiden valmistelussa. Tässä raportissa on lyhyt yhteenveto myös maakuntien liittojen ja niiden ennakointiryhmien toteuttamien maakuntaennakointien tuloksista. Tarkemmat tiedot löytyvät maakuntien liittojen omista raporteista, niiden Internet-sivuilta ja Opetushallituksen ennakoinnin sähköisestä tietopalvelusta Enstistä (www.oph.fi/info/ensti). Ennakoinnista ja raportin kirjoittamisesta ovat vastanneet opetusneuvokset Ilpo Hanhijoki, Jukka Katajisto, Matti Kimari ja Hannele Savioja. Erityisasiantuntija Ulla Taipale-Lehto on osallistunut mallin kehittämiseen ja ennakointityöhön. Osastosihteerit Riitta Siitonen ja Vesa Tiese ovat osallistuneet ennakoinnissa käytettyjen aineistojen muokkaukseen ja raportin tekniseen valmisteluun. Myös opetusministeriön Koulutustarjonta työryhmä laajapohjaisine asiantuntijaryhmineen on tukenut ennakointityötä ja antanut arvokasta palautetta.

6 Rinnakkain ennakointityön kanssa toteutettiin Opetushallituksessa Euroopan sosiaalirahaston ja opetusministeriön rahoittama projekti, jonka tavoitteena oli kehittää ennakointimenetelmää, ennakoinnin laskentamallia ja alueellista ennakointiyhteistyötä. Kehittämistyötä testattiin samanaikaisesti tässä ennakointityössä. ESR-projektin työstä vastasivat erikoissuunnittelija Seppo Montén, erikoissuunnittelija Samuli Leveälahti sekä ohjelmoija Jari Järvinen. Opetushallitus kiittää kaikkia tähän ennakointiin osallistuneita yhteistyötahoja. Lisäksi Opetushallitus kiittää maakuntien liittoja ja niiden ennakointiryhmiä yhteistyöstä ja alueellisen ennakoinnin toteuttamisesta. Opetushallitus toivoo, että ennakointituloksia voidaan hyödyntää sekä valtakunnallisesti että alueellisesti koulutustarjonnasta päätettäessä. Ritva Jakku-Sihvonen Laatujohtaja

7 Tiivistelmät TIIVISTELMÄ Tämän työn tavoitteena on ennakoida pitkän aikavälin työvoiman kysyntään pohjautuvia koulutustarpeita. Työvoiman kysyntää on tarkasteltu vuoteen Kysynnän muutoksesta on johdettu ammatillisesti suuntautuneen koulutuksen (ammatillinen peruskoulutus, ammattikorkeakoulutus ja yliopistokoulutus) aloittajatarpeet ensi vuosikymmenen alkupuolelle. Ennakointityö kytkeytyi vuosien koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman valmisteluun. Määrällisten koulutustavoitteiden valmistelusta vastasi opetusministeriön Koulutustarjonta työryhmä. Sen työssä päähuomio kiinnittyi nuorten ammatillisesti suuntautuneen koulutuksen aloittajatarpeisiin, joita raportoidaan tässä julkaisussa. Tulokset on ilmaistu koko valtakuntaa koskevina aloittajatarpeina, ja ne kattavat sekä suomen- että ruotsinkielisen koulutuksen ja erityisopetuksen. Ruotsinkielisen koulutuksen valtakunnallisia tarpeita ennakoitiin erikseen omassa hankkeessaan. Samanaikaisesti valtakunnallisen työn kanssa työvoima- ja koulutustarpeita ennakoitiin kaikissa maakunnissa vastaavalla menetelmällä alueellista strategiatyötä ja päätöksentekoa varten. Koulutuksen määrällisiä ennakointituloksia käytetään paitsi koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmia valmisteltaessa myös ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen tulos- ja tavoitesopimuksia valmisteltaessa, koulutuksen järjestämisluvista päätettäessä sekä ammatinvalinnan ohjauksessa, työvoimaneuvonnassa ja opinto-ohjauksessa. Pitkän aikavälin ennakointitiedoilla pyritään ohjaamaan koulutuksen järjestäjien vuosittaista tarjontaa. Aloittajatavoitteet on esitetty tässä julkaisussa kahtena vaihtoehtona, jotka ovat peruskehitys ja tavoitekehitys. Kehittämissuunnitelmaa valmisteltaessa on painotettu tavoitekehityksen ennakointituloksia. Ennakoinnin lähtökohtana oli työllisten määrän kehitys toimialoittain vuoteen 2020 mennessä. Ennusteet perustuvat työministeriön Työvoima työryhmän työn tuloksiin. Peruskehityksen vaihtoehdossa työllisten määrän ennakoidaan kasvavan noin :lla ja tavoitekehityksen vaihtoehdossa lähes :lla. Työllisen työvoiman määrä kasvaisi lähtökohtavuoteen 2004 verrattuna useimmilla toimialoilla. Tavoitekehityksen mukaan määrällisesti eniten kasvua on sosiaalipalveluissa, terveydenhuoltopalveluissa sekä liike-elämän teknisissä

8 ja kaupallis-hallinnollisissa palveluissa. Eniten työllisyyden ennakoidaan vähenevän maa-, riista- ja kalataloudessa, tukkukaupassa ja agentuuritoiminnassa sekä julkisessa hallinnossa. Työllisten määrän ennakoidaan muuttuvan, ja lisäksi työelämästä poistuu kaudella yhteensä noin työntekijää, mikä on 41 prosenttia vuoden 2004 työllisten määrästä. Kun otetaan huomioon työpaikkojen lisäys ja poistumaa korvaavat työpaikat, avautuu ennakointikaudella peruskehityksessä lähes ja tavoitekehityksessä noin työpaikkaa. Työpaikkoja avautuisi keskimäärin vuosittain peruskehityksessä ja tavoitekehityksessä Kun otetaan huomioon nuorten keskimääräisen ikäluokan (16 21-vuotiaat) koko ensi vuosikymmenen alkupuolella (noin ) ja tavoite nuorten työvoimaosuudesta (90 %), nuorisoikäluokka pystyisi tyydyttämään tavoitekehityksen vaihtoehdossa noin 80 prosenttia ja peruskehityksen vaihtoehdossa noin 90 prosenttia uuden työvoiman tarpeesta. Eniten työpaikkoja ennakoidaan avautuvan molemmissa kehitysvaihtoehdoissa palvelutyön, sosiaali- ja terveysalan työn sekä teollisen työn pääammattiryhmissä. Viimeksi mainitussa poistuman osuus avautuvista työpaikoista on merkittävä. Ammattiryhmittäin tarkasteltuna eniten työpaikkoja avautunee vuoteen 2020 mennessä kauppiaiden ja myyjien, sosiaalialan työntekijöiden ja ohjaajien sekä sairaanhoitajien ja muun terveydenhuollon asiantuntijoiden ammattiryhmissä. Koulutuspoliittisena lähtökohtana on se, että koko peruskoulun ja lukion päättävällä ikäluokalla on mahdollisuus ammatillisesti suuntautuneeseen koulutukseen ammatillisessa tai korkea-asteen koulutuksessa. Lisäksi riittävälle osalle ikäluokasta varataan mahdollisuus edetä ammatillisen koulutuksen jälkeen korkeakouluopintoihin, erityisesti ammattikorkeakouluihin (Koulutus ja tutkimus ). Laskelmien mukaan tähän päästään, jos koulutustarjonta mitoitetaan niin, että aloittajamäärä on ensi vuosikymmenen alkupuolella noin Tällöin laskelmissa on otettu huomioon koulutuksen läpäisy sekä ensimmäisen tutkinnon jälkeen seuraavalla koulutusasteella uuden tutkinnon suorittavien osuus (koulutusväylät) ja tutkinnon jälkeen työelämään siirtyvien osuus. Näille tekijöille on asetettu ennakoinnissa nykytilanteesta poikkeavat tavoitteet, joiden saavuttaminen edellyttää koulutuksen tehokkuuden ja vaikuttavuuden lisäämistä. Tehokkuus- ja vaikuttavuustavoitteiden nostaminen vähentää aloittajatarvetta useimmilla opintoaloilla. Seuraavassa tarkastellaan ennakoituja aloittajatarpeita koulutusaloittain. Yksityiskohtaisempia ennakointituloksia ja niihin vaikuttavia tekijöitä esitellään luvussa 5.3.

9 Humanistinen ja kasvatusala Humanistisen ja kasvatusalan koulutuksen ennakoitu aloittajatarve on jonkin verran pienempi kuin nykyinen aloittajamäärä sekä peruskehityksen että tavoitekehityksen vaihtoehdossa. Tavoitekehityksessä supistamistarvetta on ensisijaisesti aloittajamäärältään suurimmalla koulutusasteella eli yliopistokoulutuksessa ja siinä kaikilla opintoaloilla paitsi opetus- ja kasvatustyön sekä teologian opintoaloilla. Opetus- ja kasvatustyössä aloittajatarve on kasvava ja teologian opintoalalla koulutustarve vastaa nykytilannetta. Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen sekä viittomakielisen ohjauksen ammatillisen peruskoulutuksen aloittajatarve vastaa nykytilannetta. Ammattikorkeakoulutuksessa kansalaistoiminnan ja nuorisotyön sekä viittomakielentulkin koulutuksen aloittajatarve kasvaa hieman. Kulttuuriala Kulttuurialan koulutustarjonta ei vastaa kaikilta osin työvoimatarpeita. Koulutuksen ennakoitua vähennystarvetta on eniten ammatillisessa peruskoulutuksessa ja ammattikorkeakoulutuksessa. Tämä johtuu pääasiassa siitä, että alalla työskentelevät ovat suhteellisen nuoria ja työllisten ikäpoistuma on pientä. Alan yliopistokoulutuksen vähennystarve on sen sijaan pienempää kuin ammatillisessa peruskoulutuksessa ja ammattikorkeakoulutuksessa. Ammatillisessa peruskoulutuksessa supistustarve kohdistuu määrällisesti eniten suurimpiin opintoaloihin, toisin sanoen käsi- ja taideteollisuusalan sekä viestintä- ja informaatiotieteen koulutukseen. Vähennystarve painottuu prosentuaalisesti eniten kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen yliopistokoulutukseen. Musiikkialan ammatillista peruskoulutusta ja ammattikorkeakoulutusta on tarpeen vähentää huomattavasti. Vähennystarpeeseen vaikuttavat myös koulutuksen läpäisylle asetetut tavoitteet. Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan aloittajatarpeesta peruskehityksen ja tavoitekehityksen mukaiset ennakoinnit antavat vastakkaisen tuloksen. Peruskehityksen mukaan aloittajatarve kasvaisi ja tavoitekehityksessä taas vähenisi vuoden 2006 tilanteesta. Peruskehityksen mukaan ammatillisen peruskoulutuksen aloittajatarve ja ammattikorkeakoulun aloittajatarve olisivat suuremmat kuin vuonna Yliopistokoulutuksen tarve pienenisi. Tavoitekehityksessä ammatillisen peruskoulutuksen ja ammattikorkeakoulutuksen tarve vastaa nykytilannetta. Yliopistokoulutuksen

10 tarve olisi tässäkin vaihtoehdossa alhaisempi kuin vuonna 2006 aloittaneiden määrä. Liiketalouden ja kaupan opintoalalla yliopistokoulutuksen aloittajatarve on molemmissa vaihtoehdoissa nykyistä pienempi. Samoin on pienemmillä opintoaloilla eli kansantalouden, hallinnon, tilastotieteen ja politiikkatieteiden opintoaloilla. Oikeustieteen opintoaloilla on sen sijaan lisäystarvetta sekä perus- että tavoitekehityksen vaihtoehdoissa, ja sosiaalitieteissä lisäystä tarvitaan tavoitekehityksen vaihtoehdossa. Luonnontieteiden ala Luonnontieteiden koulutusalan ennakoitu aloittajatarve on prosenttia vuonna 2006 opiskelunsa aloittaneiden määrästä. Kaikkein eniten aloittajatarpeen ennakoidaan vähenevän ammatillisessa peruskoulutuksessa. Tällä koulutusalalla on ammatillista peruskoulutusta ja ammattikorkeakoulutusta vain tietojenkäsittelyn opintoalalla. Painopiste on ammattikorkeakoulutuksessa, jonka aloittajatarve tavoitekehityksen vaihtoehdossa on nykyisiä aloittajamääriä suurempi. Myös yliopistokoulutuksessa aloittajatarpeen ennakoidaan olevan huomattavasti nykyistä pienempi. Tämä edellyttää, että yliopistokoulutuksen opintoaloilla pystytään merkittävästi parantamaan koulutuksen läpäisyä. Luonnontieteellisen koulutuksen ennakoitu aloittajatarve on ollut samansuuntainen myös aikaisemmin tehdyillä ennakointikierroksilla. Tekniikan ja liikenteen ala Tekniikan ja liikenteen koulutusalan ennakoitu nuorten koulutuksen aloittajatarve on nykytilaan nähden kasvava niin perus- kuin tavoitekehityksessäkin. Peruskehityksessä kasvu on 6 prosenttia ja tavoitekehityksessä 9 prosenttia. Koulutusasteittaisia ennakointituloksia tarkasteltaessa tekniikan ja liikenteen koulutusalalla havaitaan selvä kouluasteiden välinen ero. Molempien kehitysvaihtoehtojen mukaan ammatilliseen peruskoulutukseen tarvitaan lisää opiskelijoita. Sen sijaan korkeakoulutuksen (ammattikorkeakoulu ja yliopisto) aloittajamääriä olisi ennakointilaskelmien mukaan tarve nykyisestä vähentää. Tavoitekehityksessä aloittajatarpeiden vähennykset ovat korkeakoulutuksessa peruskehitystä huomattavasti pienempiä. Vaikka koulutusalalle kokonaisuudessaan on tarvetta saada lisää aloittajia, aloittajatarpeissa on suuriakin eroja kouluasteiden ja opintoalojen välillä. Määrällisesti eniten tulevaisuudessa on lisäystarvetta kone-, metalli- ja energiatekniikan, arkkitehtuurin ja rakentamisen, ajoneuvo- ja kuljetustekniikan sekä prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikan opintoaloilla ammatillisessa peruskoulutuk- 10

11 sessa. Aloittajatarvetta selittävät ennen kaikkea toimialojen ennakoitu kehitys ja tuleva ammattiryhmittäinen poistuma. Ennakoitujen koulutuksen lisäämistarpeiden kanssa on tekniikan ja liikenteen koulutusalalla jo pidempään voitu todeta, että esimerkiksi opiskelijamäärien voimakas lisäys on vienyt alan teknillistieteellisen koulutuksen suorituskyvyn äärirajoille. Opetusministeriö onkin kirjannut koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan vuosille , että alan korkeakouluopetusta halutaan vahvistaa muun muassa koulutusohjelmarakenteita uudistamalla ja koulutuksen läpäisyä parantamalla. Luonnonvara- ja ympäristöala Luonnonvara- ja ympäristöalan aloittajatarpeen ennakoidaan kasvavan ammattikorkeakouluissa ja pienenevän ammatillisessa peruskoulutuksessa sekä yliopistoissa. Peruskehityksen ja tavoitekehityksen vaihtoehdoissa on vain pieni ero. Tavoitekehitys painottaa jalostusasteen nostamista ja uusien menetelmien ja tuotteiden kehittämistä, minkä vuoksi ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen aloittajatarve on peruskehitystä suurempi ja vastaavasti ammatillisen peruskoulutuksen tarve on pienempi. Maatilatalouden opintoalalla on kasvua ammatillisessa peruskoulutuksessa ja ammattikorkeakoulussa. Metsätalouden opintoalalla on aloittajamäärien vähentämistarvetta kaikilla koulutusasteilla sillä edellytyksellä, että varsinkin ammatillisen peruskoulutuksen suorittaneiden pysyvyys metsätalouden ammateissa paranee. Muilla opintoaloilla on pääasiassa vähentämistarvetta. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutustarpeen ennakoidaan kasvavan nykytilanteeseen verrattuna eniten kaikista koulutusaloista: peruskehityksessä 15 prosenttia ja tavoitekehityksessä 20 prosenttia. Lisäystarvetta on peruskehityksessä etenkin ammatillisessa peruskoulutuksessa mutta myös yliopistokoulutuksessa. Tavoitekehitysvaihtoehdossa kasvutarvetta on kaikilla koulutusasteilla. Koulutustarvetta lisää ennen kaikkea ennakoitu sosiaalipalvelujen ja terveydenhuoltopalvelujen toimialojen voimakas kasvu. Määrällisesti eniten aloittajamäärien lisäystarvetta on ennakointitulosten mukaan sosiaali- ja terveysalan (alojen yhteiset ohjelmat) ammatillisessa peruskoulutuksessa, terveysalan opintoalan ammattikorkeakoulutuksessa sekä teknisten terveyspalvelujen opintoalalla. Vähennystarvetta on eniten kauneudenhoitoalan ammatillisessa peruskoulutuksessa ja sosiaalialan ammattikorkeakoulutuksessa. 11

12 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Matkailu-, ravitsemis- ja talousalan ammatillisesti eriytyneen nuorten koulutuksen aloittajatarve kasvaa molemmissa kehitysvaihtoehdoissa nykytilanteeseen verrattuna. Alan ammatillisen peruskoulutuksen ja yliopistokoulutuksen aloittajatarve on tulevaisuudessa nykytilaan nähden suurempi. Ammatillisen peruskoulutuksen lisätarve johtuu puhdistuspalvelujen koulutuksen poikkeuksellisen suuresta lisäystarpeesta. Ammattikorkeakoulujen aloittajatarve on sen sijaan huomattavasti pienempi kuin nykyiset aloittajamäärät. Siitä huolimatta, että alan keskeisille toimialoille, kuten matkailu-, majoitus- ja ravitsemistoiminnan toimialalle, ennakoidaan työllisten kasvua, useiden opintoalojen koulutustarve supistuu ammattirakenteiden muutoksen ja eräiden ammattiryhmien ikäpoistumien vähäisyyden vuoksi. Matkailualan ja puhdistuspalvelujen ammatillisen peruskoulutuksen ennakointitulokset poikkeavat huomattavasti nykyisistä aloittajamääristä. Matkailualan ammatillisen peruskoulutuksen ja ammattikorkeakoulutuksen, majoitus- ja ravitsemisalan sekä kotitalous- ja kuluttajapalvelujen ammatillisen peruskoulutuksen aloittajatarpeet pienenevät. Sen sijaan puhdistuspalvelujen koulutustarve kasvaa nykytilanteeseen verrattuna, samoin kuin kotitalous- ja kuluttajapalvelujen ammattikorkeakoulu- ja yliopistokoulutuksen tarpeet. 12

13 SAMMANDRAG Målet med detta arbete var att prognostisera utbildningsbehoven utgående från arbetskraftsefterfrågan på lång sikt. Arbetskraftsefterfrågan har granskats fram till år Behoven av nybörjarplatser inom yrkesinriktad utbildning (grundläggande yrkesutbildning, yrkeshögskoleutbildning och universitetsutbildning) i början av nästa årtionde beskrivs utgående från förändringarna i efterfrågan. Prognostiseringsarbetet var anknutet till beredandet av utvecklingsplanen för utbildning och forskning för åren De kvantitativa utbildningsmålen utarbetades inom undervisningsministeriets projekt Utbildningsutbud I projektet uppmärksammades i huvudsak utbildningsbehoven inom yrkesinriktad utbildning för ungdomar som presenteras i denna publikation. Resultaten återges som behov av nybörjarplatser i hela Finland och de omfattar både svensk- och finskspråkig utbildning samt specialundervisning. Behoven inom den svenskspråkiga utbildningen i Finland har prognostiserats skilt i ett separat projekt. Parallellt med det riksomfattande arbetet prognostiserades arbetskrafts- och utbildningsbehoven med en motsvarande metod i alla landskap för att stödja regionalt strategiarbete och beslutsfattande. Prognosresultaten kommer, förutom vid beredandet av utvecklingsplaner för utbildning och forskning, även att användas vid beredandet av yrkeshögskolornas och universitetens resultat- och målavtal, vid beslutandet om tillstånd att ordna utbildning samt vid yrkesvägledning, arbetskraftsrådgivning och studiehandledning. Syftet med en långsiktig prognostisering är att styra utbildningsanordnarnas årliga utbildningsutbud. Målen för antalet nybörjarplatser presenteras i denna publikation enligt två alternativ: basutveckling och målutveckling. Prognosresultaten enligt målutvecklingsalternativet har varit tongivande vid beredandet av utvecklingsplanen. Utgångspunkt för prognostiseringen var sysselsättningsutvecklingen per yrkesområde fram till år Prognoserna för sysselsättningsutvecklingen baserar sig på resultat av arbetet inom arbetsministeriets projekt Arbetskraft Enligt alternativet basutveckling förutspås sysselsättningen öka med cirka och enligt alternativet målutveckling med närmare personer. Antalet sysselsatta skulle öka inom flera yrkesområden jämfört med år Enligt alternativet målutveckling finns den största kvantitativa tillväxten inom social- och hälsovård samt inom teknik och handelsadministration. Sysselsättningen förutspås minska mest inom jordbruk, jakthushållning och fiskerihushållning, partihandel och agenturverksamhet samt inom den offentliga sektorn. Antalet sysselsatta kommer enligt prognosen att förändras och dessutom avgår under perioden totalt cirka arbetstagare från arbetslivet, vilket 13

14 är 41 procent av antalet sysselsatta år När man beaktar arbetsplatsökningen samt arbetsplatserna som frigörs på grund av avgång från arbetslivet, uppstår under prognosperioden enligt basutvecklingsalternativet närmare arbetsplatser och enligt målutvecklingsalternativet cirka arbetsplatser. Enligt basutvecklingsalternativet skulle i medeltal arbetsplatser bli lediga per år och enligt målutvecklingsalternativet När man beaktar den genomsnittliga storleken på åldersklassen unga (16 21-åringar) i början av nästa årtionde samt målet för de ungas arbetskraftsandel (90 %), skulle ungdomsåldersklassen enligt målutvecklingsalternativet kunna fylla ungefär 80 procent av behovet av ny arbetskraft och enligt basutvecklingsalternativet ungefär 90 procent. Flest arbetsplatser förutspås enligt bägge utvecklingsalternativen bli lediga inom servicebranschen, social- och hälsovård samt inom de största yrkesgrupperna inom industriellt arbete. I den sistnämnda gruppen är andelen arbetsplatser som frigörs till följd av avgång betydande. Granskat enligt yrkesgrupp kommer fram till år 2020 det största antalet arbetsplatser att bli lediga inom yrkesgrupperna köpmän och försäljare, socialarbetare och handledare inom socialbranschen samt sjukskötare och andra specialister inom hälsovård. Utbildningspolitiskt är utgångspunkten att hela den åldersklass som går ut grundskolan eller gymnasiet ska ha möjlighet till yrkesinriktad utbildning inom yrkesutbildningen eller den högre utbildningen. Dessutom ska en tillräckligt stor del av åldersklassen ha möjlighet att efter yrkesutbildningen fortsätta med högskolestudier, särskilt vid yrkeshögskolor (Utbildning och forskning ). Kalkylerna visar att detta går att genomföra, om utbildningsutbudet dimensioneras så att antalet nybörjarplatser i början av nästa årtionde är ungefär Kalkylerna beaktar då genomströmningen samt andelen studerande som efter sin första examen avlägger en annan examen på följande utbildningsstadium (utbildningsvägar) och andelen studerande som efter sin examen övergår till arbetslivet. För dessa faktorer finns mål uppställda i prognosen, som avviker från nuläget och som för att uppnås förutsätter ökad effektivitet inom utbildningen. Ökad utbildningseffektivitet innebär ett minskat behov av nybörjarplatser inom de flesta studieområden. I det följande granskas det förutspådda behovet av nybörjarplatser per utbildningsområde. Det humanistiska och pedagogiska området Behovet av nybörjarplatser inom det humanistiska och pedagogiska området kommer att vara en aning mindre än i dag, såväl enligt basutvecklings- som enligt målutvecklingsalternativet. Enligt målutvecklingsalternativet det primära nedskärningsbehovet finns inom universitetsutbildningen som har det största antalet 14

15 nybörjare, närmare bestämt inom alla studieområden förutom undervisning och fostran samt teologi. Inom studieområdet undervisning och fostran är utbildningsbehovet växande och inom studieområdet teologi motsvarar utbildningsbehovet nuläget. Behovet av nybörjarplatser inom ungdoms- och fritidsinstruktion samt teckenspråkshandledning inom den grundläggande yrkesutbildningen motsvarar nuläget. När det gäller medborgaraktivitet och ungdomsarbete samt utbildning till teckenspråkstolk inom yrkeshögskoleutbildningen ökar behovet av nybörjarplatser en aning. Kultur Utbildningsutbudet inom kultur motsvarar inte till alla delar arbetskraftsbehoven. Behovet av nedskärning finns främst inom den grundläggande yrkesutbildningen och yrkeshögskoleutbildningen. Det beror huvudsakligen på att de personer som arbetar inom branschen är förhållandevis unga och åldersavgången liten. Nedskärningsbehovet inom universitetsutbildningen är däremot mindre än inom den grundläggande yrkesutbildningen och yrkeshögskoleutbildningen. Behovet av nedskärning inom den grundläggande yrkesutbildningen gäller främst de största studieområdena, med andra ord utbildning inom hantverk och konstindustri samt mediakultur och informationsvetenskaper. Relativt sätt finns det största behovet av nedskärning inom universitetsutbildningen i kultur och konstforskning. Grundläggande yrkesutbildning och yrkeshögskoleutbildning inom musik bör skäras ned avsevärt. Behovet av nedskärning beror på målinriktade effektivitetskoefficienter samt på att avgången från arbetslivet är liten. Det samhällsvetenskapliga, företagsekonomiska och administrativa området När det gäller prognostisering av behovet av nybörjarplatser inom det samhällsvetenskapliga, företagsekonomiska och administrativa området ger basutvecklingsoch målutvecklingsalternativet motsatta resultat. Enligt basutvecklingsalternativet skulle behovet öka och enligt målutvecklingsalternativet igen minska jämfört med år Enligt basutvecklingsalternativet skulle behovet av nybörjarplatser inom den grundläggande yrkesutbildningen och yrkeshögskoleutbildningen vara större än år Inom universitetsutbildningen skulle behovet minska. Enligt målutvecklingsalternativet motsvarar behovet inom den grundläggande yrkesutbildningen och yrkeshögskoleutbildningen nuläget. Behovet inom universitetsutbildningen skulle också enligt detta alternativ vara lägre än antalet nybörjare år

16 Inom studieområdet företagsekonomi och handel är behovet av nybörjarplatser inom universitetsutbildning enligt båda alternativen mindre än i dag. Samma gäller inom de mindre studieområdena, d.v.s. samhällsekonomi, administration, statistik och politikvetenskap. Inom juridik finns det däremot behov av ökning, såväl enligt basutvecklings- som enligt målutvecklingsalternativet och inom socialvetenskap behövs enligt målutvecklingsalternativet en ökning. Det naturvetenskapliga området Det förutspådda behovet av nybörjarplatser inom det naturvetenskapliga området är procent av antalet nybörjare år Behovet av nybörjarplatser förutspås minska allra mest inom den grundläggande yrkesutbildningen. Grundläggande yrkesutbildning och yrkeshögskoleutbildning finns inom detta utbildningsområde endast inom studieområdet databehandling. Tyngdpunkten ligger på yrkeshögskoleutbildningen, där behovet av nybörjarplatser enligt målutvecklingsalternativet är större än nuvarande antal nybörjare. Även inom universitetsutbildningen förutspås behovet av nybörjarplatser minska betydligt jämfört med i dag. Det här förutsätter att genomströmningen inom studieområdena inom universitetsutbildningen förbättras avsevärt. Det förutspådda behovet av nybörjarplatser inom naturvetenskaplig utbildning motsvarar tidigare prognoser. Teknik och kommunikation Behovet av nybörjarplatser för ungdomar inom utbildningsområdet teknik och kommunikation förutspås öka såväl enligt bas- som enligt målutvecklingsalternativet. Enligt alternativet basutveckling är ökningen 6 procent och enligt målutveckling 9 procent. Vid en granskning av prognosresultaten enligt utbildningsstadium, kan man notera en klar skillnad mellan utbildningsstadierna inom utbildningsområdet teknik och kommunikation. Enligt bägge utvecklingsalternativen behövs fler studerande inom den grundläggande yrkesutbildningen. Inom högskoleutbildningen (yrkeshögskola och universitet) finns det däremot enligt prognoskalkylerna behov av att minska antalet nybörjare. Enligt målutvecklingsalternativet är behoven att minska antalet nybörjarplatser i högskoleutbildningen betydligt mindre än enligt basutvecklingsalternativet. Fastän det som helhet finns behov av fler nybörjarplatser inom utbildningsområdet, finns det stora skillnader mellan de olika utbildningsstadierna och studieområdena. Det kvantitativt största behovet av ökning i framtiden finns inom den grundläggande yrkesutbildningen, närmare bestämt inom studieområdena maskin-, metalloch energiteknik, arkitektur och byggande, fordons- och transportteknik samt 16

17 process-, kemi- och materialteknik. Det ökade behovet av nybörjarplatser beror framför allt på den förutspådda utvecklingen inom dessa områden och den kommande avgången från arbetslivet. Förutom de förutspådda ökade utbildningsbehoven, har man redan länge inom utbildningsområdet teknik och kommunikation kunnat konstatera att till exempel den kraftigt ökade mängden studerande har drivit den tekniskvetenskapliga utbildningens kapacitet till sin yttersta gräns. I undervisningsministeriet plan för utbildning och forskning för åren finns därför dokumenterat att högskoleutbildningen inom området ska stärkas bland annat genom att utbildningsprogrammens uppbyggnad moderniseras och genomströmningen förbättras. Naturbruk och miljöområdet Behovet av nybörjarplatser inom naturbruk och miljöområdet förutspås öka i yrkeshögskolor och minska inom den grundläggande yrkesutbildningen och universitetsutbildningen. Mellan alternativen basutveckling och målutveckling finns endast en liten skillnad. I målutvecklingsalternativet betonas höjd förädlingsgrad och utveckling av nya metoder och produkter, vilket är orsaken till att behovet av nybörjarplatser är högre i yrkeshögskolor och universitet och i motsvarande grad lägre inom den grundläggande yrkesutbildningen än enligt basutvecklingsalternativet. Inom studieområdet lantbruk förutspås en tillväxt inom den grundläggande yrkesutbildningen och yrkeshögskoleutbildningen. Inom studieområdet skogsbruk finns ett behov av nedskärning av antalet nybörjarplatser på alla utbildningsstadier, under förutsättning att speciellt de som avlagt examen inom grundläggande yrkesutbildning i högre grad stannar kvar i yrkena inom skogsbranschen. Inom övriga studieområden finns det huvudsakligen behov av nedskärningar. Social-, hälso- och idrottsområdet Utbildningsbehovet inom social-, hälso- och idrottsområdet förutspås öka mest jämfört med alla andra utbildningsområden: enligt basutvecklingsalternativet 15 procent och enligt målutvecklingsalternativet 20 procent. Behovet av ökning finns enligt basutvecklingsalternativet främst inom den grundläggande yrkesutbildningen men också inom universitetsutbildningen. Enligt målutvecklingsalternativet finns ett tillväxtbehov på alla utbildningsstadier. Orsaken till det ökade utbildningsbehovet är först och främst den förutspådda kraftiga tillväxten inom yrkesområdena social- och hälsovårdstjänster. Det kvantitativt största behovet av flera nybörjarplatser finns enligt prognosresultaten inom social- och hälsoområdet (gemensamma program) inom den grund- 17

18 läggande yrkesutbildningen, inom studieområdet hälsovård inom yrkeshögskoleutbildningen samt inom studieområdet teknisk hälsoservice. Nedskärningsbehov finns inom skönhetsbranschen inom den grundläggande yrkesutbildningen samt inom det sociala området inom yrkeshögskoleutbildningen. Turism-, kosthålls- och ekonomibranschen Behovet av nybörjarplatser inom turism-, kosthålls- och ekonomibranschen inom yrkesinriktad utbildning för ungdomar förutspås enligt bägge utvecklingsalternativen öka jämfört med nuläget. Behovet av nybörjarplatser kommer i framtiden att vara större än i dag inom den grundläggande yrkesutbildningen och universitetsutbildningen. Det ökade behovet inom den grundläggande yrkesutbildningen beror på att behovet inom rengöringsservice har ökat exceptionellt mycket. Behovet av nybörjarplatser inom yrkeshögskoleutbildningen däremot kommer att vara betydligt mindre än antalet nybörjare i dag. Trots att en ökning av sysselsättningen förutspås inom centrala områdena som turism, inkvartering och kosthåll, minskar utbildningsbehoven inom flera studieområden till följd av att yrkesstrukturerna förändras och åldersavgången inom vissa yrkesgrupper är liten. Prognosresultaten för turism och rengöringsservice inom den grundläggande yrkesutbildningen avviker märkbart från de nuvarande antalen nybörjare. Behovet av nybörjarplatser minskar inom turism inom den grundläggande yrkesutbildningen och yrkeshögskoleutbildningen samt inom inkvarterings- och kosthållsbranschen, huslig ekonomi och konsumentservice inom den grundläggande yrkesutbildningen. Däremot ökar utbildningsbehovet inom rengöringsservice samt inom huslig ekonomi och konsumentservice inom yrkeshögskole- och universitetsutbildningen jämfört med i dag. 18

19 SUMMARY The objective of this work was to anticipate educational needs on the basis of longterm demand for labour, which has been examined up until Changes in demand for labour have been used as a basis to derive intake needs for vocationally/professionally oriented provision i.e. upper secondary vocational education and training (VET), polytechnic education and university education for the early part of the next decade. Anticipation work was linked to preparation of the Development Plan for Education and Research for Quantitative educational targets were prepared by the Committee on Educational Provision The Committee focused its work primarily on educational needs in terms of vocationally/professionally oriented provision aimed at young people, which are reported in this publication. The results have been expressed in terms of nationwide intake needs that cover both Finnish- and Swedish-language provision and special needs education. National needs for Swedish-language provision were anticipated in a specific project. In parallel with national work, demand for labour and educational needs were also anticipated in all regions, using a corresponding method, for the purposes of regional strategy development and decisionmaking. In addition to preparation of the periodic Development Plans for Education and Research, quantitative educational anticipation results are also used when preparing target and performance agreements between the Ministry of Education and individual polytechnics and universities, deciding on authorisations to provide education and training, as well as for the purposes of vocational guidance, employment counselling and guidance counselling. Longterm anticipation data is used to steer education providers annual provision. In this publication, intake targets have been presented in terms of two alternative scenarios, namely, the basic development scenario and the target development scenario. The Development Plan was prepared with a focus on anticipation results in line with the target scenario. The point of reference used for anticipation constituted development trends in the number of employed people by industry up until Forecasts are based on the results of the work carried out by the Labour Force 2025 working group appointed by the Ministry of Labour. The basic scenario anticipates that the number of employed people will increase by about 63,000, whereas the equivalent figure in the target scenario is almost 190,000. The employed labour force would thus increase in most industries when compared with the reference year, i.e The target scenario suggests that the highest quantitative growth will take place in health and social work and technical, commercial and administrative business services. The most considerable decreases in employment rates are expected to oc- 19

20 cur within agriculture, hunting and fishing, commission and wholesale trade and public administration. The number of employed people is expected to change, while a total of about 913,000 employees are retiring from the labour market during the period from 2005 to 2020, accounting for 41% of the number of employed people in When allowing for job increases and new opportunities compensating for natural wastage, the number of job opportunities over the anticipation period will be almost 980,000 in the basic scenario and about 1,100,000 in the target scenario. In other words, the average number of job openings projected in the basic and target scenarios would be 61,000 and 69,000 jobs per year, respectively. Taking account of the average size of the young age group (those aged 16 to 21) in the early part of the next decade (about 64,000) and the targeted labour force participation rate for young people (90%), the young age group would be able to satisfy about 80% of the demand for new labour anticipated in the target scenario, while the equivalent figure for the basic scenario is 90%. Both scenarios anticipate the highest number of job openings in the major occupational groups of service work, health and social work and manufacturing. In the lastmentioned group, natural wastage accounts for a significant proportion of job openings. An analysis by occupational group indicates that the largest number of jobs becoming available by 2020 will probably be found within the occupational groups of merchants and sales workers, social services workers and instructors, as well as nurses and other health care professionals. The education policy premise is that all age groups leaving comprehensive and upper secondary schools will be offered opportunities to study for qualifications in vocational or higher education. In addition, a sufficient share of vocational qualificationholders will have the possibility to continue in higher education, particularly at polytechnics. (Development Plan for Education and Research ) According to calculations, this target will be achieved if educational provision is quantified to accommodate about 95,300 entrants in the early part of the next decade. These calculations take account of completion rates and the proportions of holders of initial qualifications moving on to the next level of education to complete higher qualifications (educational tracks) and those entering the labour market. The targets set for these factors as part of the anticipation project differ from the current situation and achievement of the targets requires an increase in the efficiency and effectiveness of education and training. Raising efficiency and effectiveness targets will lead to a reduction in intake needs in most fields of education. 20

KOULUTUS JA TYÖVOIMAN KYSYNTÄ 2020

KOULUTUS JA TYÖVOIMAN KYSYNTÄ 2020 KOULUTUS JA TYÖVOIMAN KYSYNTÄ 2020 Tulevaisuuden työpaikat osaajia tarvitaan Ilpo Hanhijoki, Jukka Katajisto, Matti Kimari, Hannele Savioja 1 Opetushallitus ja tekijät ISBN 978-952-13-3831-1 (nid.) ISBN

Lisätiedot

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA Opetushallinnon koulutustarjontaprojektien tavoitteita ja tuloksia Tulevaisuusluotain seminaari 9.2. 2005 Ilpo Hanhijoki Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Ennakointi tukee koulutustarjonnan päätöksentekoa

Ennakointi tukee koulutustarjonnan päätöksentekoa Työpoliittinen Aikakauskirja 1/2009 Katsauksia ja keskusteluja Ennakointi tukee koulutustarjonnan päätöksentekoa Matti Kimari 1 Johdanto Tässä artikkelissa esitellään Opetushallituksen koulutustarpeiden

Lisätiedot

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Työvoima- ja koulutustarve 2025 maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Maakunnan suunnittelun kokonaisuus UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNTAKAAVA Budj. rahoitus EU-ohj.rahoitus

Lisätiedot

KOULUTUS JA TYÖVOIMAN KYSYNTÄ 2025

KOULUTUS JA TYÖVOIMAN KYSYNTÄ 2025 Ilpo Hanhijoki, Jukka Katajisto, Matti Kimari ja Hannele Savioja KOULUTUS JA TYÖVOIMAN KYSYNTÄ 2025 Ennakointituloksia tulevaisuuden työpaikoista ja koulutustarpeista Raportit ja selvitykset 2011:25 Opetushallitus

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA TKOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2007-2012 T Luonnos lausunnolle 6/2007, määräaika 9/2007 T Esitys valmis 12.10.2007 T Sivistyspoliittisen ministeriryhmän käsittely 10-11/2007 T Valtioneuvoston

Lisätiedot

Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi

Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi Työvoimatarve koulutuksen aloittajatarpeeksi VATT:n toimialaennuste (työlliset) 2008 2025» Perusura ja tavoiteura Toimialaennuste muunnettu ammattirakenne-ennusteeksi

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

Ennakointi ammatillisessa koulutuksessa

Ennakointi ammatillisessa koulutuksessa Ennakointi ammatillisessa koulutuksessa Läpäisyntehostamisohjelman työseminaari 11.5.2015 Samuli Leveälahti Opetusneuvos Ennakointi- ja strateginen kehittäminen -yksikkö Opetushallitus Sisältö Läpäisystä,

Lisätiedot

KOULUTUS JA TYÖVOIMAN KYSYNTÄ 2015

KOULUTUS JA TYÖVOIMAN KYSYNTÄ 2015 Ilpo Hanhijoki, Seppo Kantola, Mervi Karikorpi, Jukka Katajisto, Matti Kimari, Hannele Savioja KOULUTUS JA TYÖVOIMAN KYSYNTÄ 2015 Valtakunnallisia ja alueellisia laskelmia Tekijät ja Opetushallitus ISBN

Lisätiedot

Viite: Opetusministeriön päätökset 25.6.2002 ja 27.9.2002 (36/400/2002) Asia: Opetushallinnon koulutusluokituksen muuttaminen

Viite: Opetusministeriön päätökset 25.6.2002 ja 27.9.2002 (36/400/2002) Asia: Opetushallinnon koulutusluokituksen muuttaminen Dnro 19/400/2004 Pvm 25.3.2004 Jakelussa mainituille Viite: Opetusministeriön päätökset 25.6.2002 ja 27.9.2002 (36/400/2002) Asia: Opetushallinnon koulutusluokituksen muuttaminen Opetusministeriö on päättänyt

Lisätiedot

Nuorten koulutuksen aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi vuodelle 2016 KORKEAKOULUTUS. Varsinais-Suomi + Satakunta

Nuorten koulutuksen aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi vuodelle 2016 KORKEAKOULUTUS. Varsinais-Suomi + Satakunta Nuorten koulutuksen aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi KORKEAKOULUTUS %) vuoden %) vuoden 1 Humanistinen ja kasvatusala 811 795 525-270 -33,9 4 897 4 827 4 990 163 3,4

Lisätiedot

Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet

Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet Liiketalouden koulutuksen kehittämispäivät 29. - 30.1.2014 Samuli Leveälahti Opetusneuvos Opetushallitus samuli.levealahti@oph.fi

Lisätiedot

ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET. Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi

ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET. Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi ALUSTUKSEN SISÄLTÖ - Yleistä koulutustarpeiden ennakoinnista - Ennakointiyhteistyö

Lisätiedot

Nuorten koulutuksen maakunnalliset aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi vuodelle 2016

Nuorten koulutuksen maakunnalliset aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi vuodelle 2016 Nuorten koulutuksen maakunnalliset aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi Tavoitekehitys 1 Humanistinen ja kasvatusala 868 861 617-244 -28,3 5 770 5 774 5 830 56 1,0 2 Kulttuuriala

Lisätiedot

AMMATILLINEN KOULUTUS 2010. Työvoiman tarve vuonna 2010 ja ammatillisen koulutuksen mitoitus

AMMATILLINEN KOULUTUS 2010. Työvoiman tarve vuonna 2010 ja ammatillisen koulutuksen mitoitus 1 Veikko Autio, Ilpo Hanhijoki, Jukka Katajisto, Matti Kimari, Leena Koski, Jukka Lehtinen, Seppo Montén, Ulla Taipale, Anneli Vasara AMMATILLINEN KOULUTUS 2010 Työvoiman tarve vuonna 2010 ja ammatillisen

Lisätiedot

Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat )

Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat ) KM 8.5.2007 Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat ) Taulukko 1.1 Avautuvat työpaikat 2005-2020, henkeä vuodessa ( Tavoitekehitys, Pääammattiryhmät) Pirkan- Pääammattiryhmät maa Häme

Lisätiedot

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan

Lisätiedot

KOULUTUS, TYÖLLISYYS JA KOULUTUKSEN ENNAKOINTI

KOULUTUS, TYÖLLISYYS JA KOULUTUKSEN ENNAKOINTI Ilpo Hanhijoki KOULUTUS, TYÖLLISYYS JA KOULUTUKSEN ENNAKOINTI Tulevaisuuden osaamisperustan rakentaminen 11.6.2014 Opetushallituksen tehtävät ennakoinnissa työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi (määrällinen

Lisätiedot

Työssäoppimisen tilannekatsaus 2008

Työssäoppimisen tilannekatsaus 2008 Työssäoppimisen tilannekatsaus 2008 Kysely koulutuksen järjestäjille vastaukset Soila Salonen Osaamisen ja sivistyksen asialla 10.10.2008 www.oph.fi 40 Koulutuksen alat, joita koulutuksen järjestäjät järjestävät

Lisätiedot

Tässä artikkelissa esitellään. Koulutus- ja osaamistarpeet ennakointityötä kahdesta näkökulmasta

Tässä artikkelissa esitellään. Koulutus- ja osaamistarpeet ennakointityötä kahdesta näkökulmasta Koulutus- ja osaamistarpeet ennakointityötä kahdesta näkökulmasta Matti Kimari Opetusneuvos, VTM Koulutustarve-ennakointiyksikön esimies Opetushallitus matti.kimari@oph.fi Sirkka-Liisa Kärki Opetusneuvos,

Lisätiedot

POHJANMAAN LIITON ALUEELLINEN KOULUTUKSEN ENNAKOINTIPROSESSI PROSESSIN VAIHEET JA TULOKSET POHJANMAAN LIITTO/ KOULUTUKSEN ENNAKOINTIHANKE

POHJANMAAN LIITON ALUEELLINEN KOULUTUKSEN ENNAKOINTIPROSESSI PROSESSIN VAIHEET JA TULOKSET POHJANMAAN LIITTO/ KOULUTUKSEN ENNAKOINTIHANKE POHJANMAAN LIITON ALUEELLINEN KOULUTUKSEN ENNAKOINTIPROSESSI PROSESSIN VAIHEET JA TULOKSET POHJANMAAN LIITTO/ KOULUTUKSEN ENNAKOINTIHANKE Pekka Kauppinen 29.2.2008 2 Sisällysluettelo...2 1. JOHDANTO..3

Lisätiedot

Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat )

Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat ) KM 9.5.2007 Kärkineliö-maakunnat Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat ) Taulukko 1.1 Avautuvat työpaikat 2005-2020, henkeä vuodessa Laskennallinen ikäluokan riittävyys avautuviin työpaikkoihin.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 976/2012 vp Musiikkialan koulutuspaikat Päijät-Hämeessä Eduskunnan puhemiehelle Opetus- ja kulttuuriministeriö on julkaissut esityksensä koulutustarjonnan alueellisiksi tavoitteiksi

Lisätiedot

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Akateemisten asioiden komitea Academic Affairs Committee 11 October 2016 Eija Zitting

Lisätiedot

UNDERVISNIGS- OCH KULTURMINISTERIETS FEEDBACK TILL YRKESHÖGSKOLAN NOVIA HÖSTEN 2011

UNDERVISNIGS- OCH KULTURMINISTERIETS FEEDBACK TILL YRKESHÖGSKOLAN NOVIA HÖSTEN 2011 UNDERVISNINGS- OCH KULTURMINISTERIET 05.10.2011 UNDERVISNIGS- OCH KULTURMINISTERIETS FEEDBACK TILL YRKESHÖGSKOLAN NOVIA HÖSTEN 2011 1. HÖGSKOLANS UPPGIFT, PROFIL OCH FOKUSOMRÅDEN Yrkeshögskolan har inte

Lisätiedot

AIKO-foorumi. Marko Koskinen,

AIKO-foorumi. Marko Koskinen, AIKO-foorumi Marko Koskinen, 26.5.2011 Sivistyksen suunta 2020/ Suomen kuntaliitto Elinikäinen oppiminen: - Elinikäisen oppimisen perusta luodaan jo varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa, mutta sen

Lisätiedot

Tilaisuuden avaus. Ennakointiseminaari Helsinki, Johtaja Esa Karvinen

Tilaisuuden avaus. Ennakointiseminaari Helsinki, Johtaja Esa Karvinen Tilaisuuden avaus Ennakointiseminaari Helsinki, 16.2.2016 Johtaja Esa Karvinen Koulutus ja inhimillinen pääoma ovat keskeisiä työn ja hyvinvoinnin turvaamisen kannalta Suomi elää monin tavoin haasteellisessa

Lisätiedot

P1 Valitaan kaikki yhdestä jonosta

P1 Valitaan kaikki yhdestä jonosta KYH - aikuiskoulutuksen yhteishaku, MK-tutkintoon johtava koulutus VLINTPERUSTEET 3.4.27 ( 5) 2627 2, Tekniikan ja liikenteen yksikkö 293 XXXXX Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma rvosanojen kysyminen

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Efficiency change over time

Efficiency change over time Efficiency change over time Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 14.11.2007 Contents Introduction (11.1) Window analysis (11.2) Example, application, analysis Malmquist index (11.3) Dealing with panel

Lisätiedot

KOULUTUS JA TYÖVOIMAN KYSYNTÄ 2025

KOULUTUS JA TYÖVOIMAN KYSYNTÄ 2025 Ilpo Hanhijoki, Jukka Katajisto, Matti Kimari ja Hannele Savioja KOULUTUS JA TYÖVOIMAN KYSYNTÄ 2025 Ennakointituloksia tulevaisuuden työpaikoista ja koulutustarpeista, väliraportti Raportit ja selvitykset

Lisätiedot

KUOPION KANSALAISOPISTO Kuopio Community College Welcome - Tervetuloa!

KUOPION KANSALAISOPISTO Kuopio Community College Welcome - Tervetuloa! KUOPION KANSALAISOPISTO Kuopio Community College 2012-2013 Welcome - Tervetuloa! CONTENTS: Education system and adult education in Finland Kuopio Community College I I I I I I I I basic information main

Lisätiedot

Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland

Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland www.helsinki.fi/yliopisto This presentation - Background

Lisätiedot

Ennakoinnin ohjausryhmä/ Pirkanmaa. Marko Koskinen,

Ennakoinnin ohjausryhmä/ Pirkanmaa. Marko Koskinen, Ennakoinnin ohjausryhmä/ Pirkanmaa Marko Koskinen, 23.6.2011 Uusi hallitusohjelma mm. - Painopistealueet: 1. Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen, 2. Julkisen talouden vakauttaminen,

Lisätiedot

Tutkintojen perusteet uutta osaamista ja joustavuutta. Examensgrunder ny kompetens och flexibilitet

Tutkintojen perusteet uutta osaamista ja joustavuutta. Examensgrunder ny kompetens och flexibilitet Tutkintojen perusteet uutta osaamista ja joustavuutta Examensgrunder ny kompetens och flexibilitet Keskeiset muutokset Centrala ändringar Muutokset tutkintorakenteessa (asetus) Muutokset ammatillisen perustutkinnon

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Ammatillinen opettajakorkeakoulu - Ammatillinen opettajakorkeakoulu 2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Päivämäärä 762007 Tekijä(t) Merja Hilpinen Julkaisun laji Kehittämishankeraportti Sivumäärä 65 Julkaisun kieli Suomi Luottamuksellisuus

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Ennakoima yhessä! - Lapin ennakoinnin toimintamalli Pohjalla tiivis yhteistyö alueviranomaisten,

Lisätiedot

ProAgria. Opportunities For Success

ProAgria. Opportunities For Success ProAgria Opportunities For Success Association of ProAgria Centres and ProAgria Centres 11 regional Finnish ProAgria Centres offer their members Leadership-, planning-, monitoring-, development- and consulting

Lisätiedot

OKM:N OHJAUKSEN ALOJEN UUDISTAMINEN 1.9.2015. Ylitarkastaja Jukka Haapamäki

OKM:N OHJAUKSEN ALOJEN UUDISTAMINEN 1.9.2015. Ylitarkastaja Jukka Haapamäki OKM:N OHJAUKSEN ALOJEN UUDISTAMINEN 1.9.2015 Ylitarkastaja Jukka Haapamäki Sisältö Nykyisin käytössä olevat koulutus ja tieteenalaluokitukset Koulutus ja tieteenalaluokitusten käyttö ISCED uudistus OKM:n

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

OKM:N OHJAUKSEN ALAT JA ISCED-LUOKITUKSEN UUDISTUS 5.3.2015. Ylitarkastaja Jukka Haapamäki

OKM:N OHJAUKSEN ALAT JA ISCED-LUOKITUKSEN UUDISTUS 5.3.2015. Ylitarkastaja Jukka Haapamäki OKM:N OHJAUKSEN ALAT JA ISCED-LUOKITUKSEN UUDISTUS 5.3.2015 Ylitarkastaja Jukka Haapamäki Sisältö Nykyisin käytössä olevat koulutus ja tieteenalaluokitukset Koulutus ja tieteenalaluokitusten käyttö ISCED

Lisätiedot

www.arcada.fi Camilla Wikström-Grotell, prefekt, prorektor DIAK to be Arcada s new neighbour A new sports hall is being planned

www.arcada.fi Camilla Wikström-Grotell, prefekt, prorektor DIAK to be Arcada s new neighbour A new sports hall is being planned OPINTOJEN TEHOKKUUS, LAATU JA PEDAGOGISET RATKAISUT työelämä- ja opiskelijalähtöiset pedagogiset ratkaisut amk-koulutuksessa 16.9. Työpaja I: Opintojen tehokkuus ja laatu www.arcada.fi DIAK to be Arcada

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

7.4 Variability management

7.4 Variability management 7.4 Variability management time... space software product-line should support variability in space (different products) support variability in time (maintenance, evolution) 1 Product variation Product

Lisätiedot

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: September 2013

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: September 2013 POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: September 2013 TYÖLLISYYSKATSAUS Syyskuu 2013 Lisätiedot: Jorma Höykinpuro puh +358 50 312 8568 ja Olli Peltola tfn +358 50

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Vaikuttavuus ja arviointi

Vaikuttavuus ja arviointi Vaikuttavuus ja arviointi KA2 ammatilliselle koulutukselle Hanketyöpaja osa II Impact: Effect that the activities and results have on people, practices, organisations and systems Sustainability: Capacity

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project. Koulutuksen järjestäjät oppilaitoksineen. Oppilaitokset Suomessa: Partners in Finland:

Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project. Koulutuksen järjestäjät oppilaitoksineen. Oppilaitokset Suomessa: Partners in Finland: Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project Kam oon China- verkostoon kuuluu kaksitoista (12) koulutuksen järjestäjää eri puolilta Suomea. Verkosto on perustettu 1998 alkaen. Hankkeen hallinnoijana

Lisätiedot

Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.0% in 2016 GDP growth 2016/2015, %

Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.0% in 2016 GDP growth 2016/2015, % Russia Rest of Eastern Europe Brazil America Middle East and Africa Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.% in 216 GDP growth 216/215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Average growth:

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

ENNAKOINTI

ENNAKOINTI ENNAKOINTI 10.9.2013 Oulun seudun ammattiopisto OSAO Aloitti nykymuodossaan 1.1.2005 1.1.2009 alkaen 12 koulutusyksikköä ja hallintoyksikkö Opiskelijoita yhteensä n. 11 300 Perusopetuksessa 6 000 Aikuiskoulutuksessa

Lisätiedot

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges Lappeenranta, 5th September 2014 Contents of the presentation 1. SEPRA what is it and why does it exist? 2. Experiences

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Lausunto koulutustarjonnan alueellisista tavoitteista

Lausunto koulutustarjonnan alueellisista tavoitteista LAUSUNTO 20.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausunto koulutustarjonnan alueellisista tavoitteista Etelä-Savon maakuntaliitto antaa lausuntonsa opetus-

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1010/2008 vp Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon asema sosiaalialalla Eduskunnan puhemiehelle Ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojärjestelmää luotaessa syntyi myös sosiaalialalle ylempi

Lisätiedot

Koulutus ja tutkimus 2007 2012 Alustava laskelma koulutustarjonnan tavoitteista vuodelle 2012

Koulutus ja tutkimus 2007 2012 Alustava laskelma koulutustarjonnan tavoitteista vuodelle 2012 Opetusministeriö Koulutus Undervisningsministeriet Koulutus ja tutkimus 2007 2012 Alustava laskelma koulutustarjonnan tavoitteista vuodelle 2012 Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:26

Lisätiedot

ALUEIDEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEIDEN MUUTOKSIA 2010-LUVULLA. Yhteenveto maakuntien liittojen keskeisistä ennakointituloksista

ALUEIDEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEIDEN MUUTOKSIA 2010-LUVULLA. Yhteenveto maakuntien liittojen keskeisistä ennakointituloksista ALUEIDEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEIDEN MUUTOKSIA 2010-LUVULLA Yhteenveto maakuntien liittojen keskeisistä ennakointituloksista Opetushallitus ja tekijät Moniste 17/2007 ISBN 978-952-13-3425-2 (nid.) ISBN

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 759/2004 vp Liikunnanopettajien pätevöityminen terveystiedon opettajiksi Eduskunnan puhemiehelle Uuden lain myötä aikaisemmin valmistuneet liikunnanopettajat eivät ole päteviä opettamaan

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4)

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4) Tilasto T1106120-s2012palaute Kyselyn T1106120+T1106120-s2012palaute yhteenveto: vastauksia (4) Kysymys 1 Degree programme: (4) TIK: TIK 1 25% ************** INF: INF 0 0% EST: EST 0 0% TLT: TLT 0 0% BIO:

Lisätiedot

LAPLAND Above Ordinary

LAPLAND Above Ordinary LAPLAND Above Ordinary Lapin palaute Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotukseen ammatillisen peruskoulutuksen koulutustarjontaan ja kokonaisopiskelijamääriä koskevaan suunnitelmaan vuosille 2013-2016.

Lisätiedot

Koulutus ja tutkimus 2007 2012 Alustava laskelma koulutustarjonnan tavoitteista vuodelle 2012

Koulutus ja tutkimus 2007 2012 Alustava laskelma koulutustarjonnan tavoitteista vuodelle 2012 Opetusministeriö Koulutus Undervisningsministeriet Koulutus ja tutkimus 2007 2012 Alustava laskelma koulutustarjonnan tavoitteista vuodelle 2012 Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:26

Lisätiedot

Capacity Utilization

Capacity Utilization Capacity Utilization Tim Schöneberg 28th November Agenda Introduction Fixed and variable input ressources Technical capacity utilization Price based capacity utilization measure Long run and short run

Lisätiedot

The CCR Model and Production Correspondence

The CCR Model and Production Correspondence The CCR Model and Production Correspondence Tim Schöneberg The 19th of September Agenda Introduction Definitions Production Possiblity Set CCR Model and the Dual Problem Input excesses and output shortfalls

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla

Koulutustarpeet 2020-luvulla Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmän esitys tutkintotarpeesta Osaaminen muutoksessa Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 2015 Ilpo Hanhijoki

Lisätiedot

Jatko-opintovaihtoehdot/ Further studies

Jatko-opintovaihtoehdot/ Further studies Jatko-opintovaihtoehdot/ Further studies Lukion jälkeen.. Ammatillinen toinen aste 2v. Ammattikorkeakoulut 3,5-4v. Yliopistot 5,5-6 v. Opinnot ulkomailla After Upper Secondary Vocational school, 2 years

Lisätiedot

LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTA. Laivaseminaari 6.5.2014 Salla Hurnonen

LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTA. Laivaseminaari 6.5.2014 Salla Hurnonen LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTA Laivaseminaari 6.5.2014 Salla Hurnonen SEURANTA Seurannan kehittäminen aloitettu syksyllä 2011 Ensimmäinen julkistus 2013 Hankkeita käynnissä v. 2014 24 kpl 55 koulutuksen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1034/2006 vp Kymenlaakson ammattikorkeakoulun sairaanhoitajakoulutuksen lisääminen Eduskunnan puhemiehelle Sairaanhoitohenkilökunnan palkkaamisen ongelmat ovat nykypäivää erityisesti

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 475/2012 vp Ammattikorkeakoulujen turvaaminen aikuiskoulutuksen Eduskunnan puhemiehelle Julkisuuteen tulleen tiedon mukaan ammattikorkeakoulujen rahoitusmallia ollaan uudistamassa.

Lisätiedot

LIITE 1: MENETELMÄKUVAUS

LIITE 1: MENETELMÄKUVAUS LIITE 1: MENETELMÄKUVAUS TARKASTELTAVAT T Tekniikan ja liikenteen koulutusalan alemman tai ylemmän koulutusasteen tutkinnon suorittaneita työvoimaan kuuluvia henkilöitä on Suomessa noin 224 600. Opetushallituksen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 35/2010 vp Matkailualan koulutus Etelä-Karjalassa Eduskunnan puhemiehelle Tänä keväänä päätetään matkailun koulutuspaikkojen tulevaisuudesta Suomessa. Opetusministeriön kantana on,

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön alustava esitys vuoden 2016 koulutustarjonnaksi

Opetus- ja kulttuuriministeriön alustava esitys vuoden 2016 koulutustarjonnaksi Keskustelun avaus - koulutustarjonnan alueelliset tavoitteet Opetus- ja kulttuuriministeriön alustava esitys vuoden 2016 koulutustarjonnaksi 1. Johdanto Opetus- ja kulttuuriministeriö pyysi kirjeellään

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

Employment in North Ostrobothnia - Spring 2014 -

Employment in North Ostrobothnia - Spring 2014 - Employment in North Ostrobothnia - Spring 2014 - Senior Adviser Jarkko Pietilä Centre for Economic Development, Transport and the Environment for North Ostrobothnia Department of Economic Development,

Lisätiedot

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006

Lisätiedot

Structure of Service Production in Central Finland

Structure of Service Production in Central Finland Structure of Service Production in Central Finland Martti Ahokas Regional Council of Central Finland Introduction Traditionally services in Finland produced by over 400 municipalities The service production

Lisätiedot

Teollisuuden tuotannon ja uusien tilausten supistuminen on jatkunut euromaissa

Teollisuuden tuotannon ja uusien tilausten supistuminen on jatkunut euromaissa Teollisuuden tuotannon ja uusien tilausten supistuminen on jatkunut euromaissa Industry Production and Value of New Orders Continue to Shrink in the Eurozone Teollisuuden ostopäällikköindeksi / Manufacturing

Lisätiedot

Area and population 3. Demographic changes 4. Housing 5. Municipal economy 6. Sectoral employment 7. Labour and work self-sufficiency 8

Area and population 3. Demographic changes 4. Housing 5. Municipal economy 6. Sectoral employment 7. Labour and work self-sufficiency 8 2004 Statistics Uusimaa Helsinki Region Area and population 3 Demographic changes 4 Housing 5 Municipal economy 6 Sectoral employment 7 Labour and work self-sufficiency 8 Unemployment 9 Transport 10 Age

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013 Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Mikko Niininen. Statistics on professional training and employment in the arts

Mikko Niininen. Statistics on professional training and employment in the arts Mikko Niininen Tilastotietoa taidealan ammatillisesta koulutuksesta ja työllisyydestä Statistics on professional training and employment in the arts Mikko Niininen ja Taiteen keskustoimikunta 2003 Kansi:

Lisätiedot

Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011. Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen

Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011. Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011 Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen 1 Työikäisen väestön määrän suhteellinen pieneneminen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen sopeuttamistarpeet ja kehittäminen vuosina

Ammatillisen koulutuksen sopeuttamistarpeet ja kehittäminen vuosina Ammatillisen koulutuksen sopeuttamistarpeet ja kehittäminen vuosina 2013-2016 Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Johtaja Mika Tammilehto 13.11.2012 Ammatillisen koulutuksen menosäästöt

Lisätiedot

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012 POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012 TYÖLLISYYSKATSAUS Marraskuu 2012 Lisätiedot: Olli Peltola puh +358 50 312 8727 Pohjanmaan työllisyyskatsaus

Lisätiedot

Englanninkielisten tutkintojen tarjonta suomalaisissa korkeakouluissa. Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen 2008

Englanninkielisten tutkintojen tarjonta suomalaisissa korkeakouluissa. Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen 2008 Englanninkielisten tutkintojen tarjonta suomalaisissa korkeakouluissa Korkeakoulu ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen 2008 Irma Garam, Hanna Boman CIMO CIMO tiedon tuottajana Kerätä,

Lisätiedot

Suomen 2011 osallistumiskriteerit

Suomen 2011 osallistumiskriteerit KAH Suomen 2011 osallistumiskriteerit ARTEMIS Call 2011 -työpaja @ Helsinki 17.1.2011 Oiva Knuuttila KAH ARTEMIS Advanced Research and Technology for Embedded Intelligence and Systems Sulautettuja tietotekniikkajärjestelmiä

Lisätiedot

Koulutustoimikunnista osaamisen ennakointifoorumiksi

Koulutustoimikunnista osaamisen ennakointifoorumiksi Koulutustoimikunnista osaamisen ennakointifoorumiksi Ennakointiryhmien aloitusseminaari 1.6.2017 Ylijohtaja Mika Tammilehto 1 Osaamisen ennakointifoorumi Toimii opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen

Lisätiedot

UUDENLAISEEN ENNAKOINTIAJATTELUUN

UUDENLAISEEN ENNAKOINTIAJATTELUUN UUDENLAISEEN ENNAKOINTIAJATTELUUN Työ-, koulutus- ja elinkeinoasiainneuvoston ennakointijaoston esitys työvoima- ja koulutustarpeen ennakoinnin kehittämiseksi Työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi

Lisätiedot

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN LIITE 3 29.9.2011 SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN Taustaa Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa

Lisätiedot

OPM:N HALLINNONALAN LINJAUKSET JA SOVELTAMINEN HANKKEIDEN PÄÄTÖKSENTEOSSA

OPM:N HALLINNONALAN LINJAUKSET JA SOVELTAMINEN HANKKEIDEN PÄÄTÖKSENTEOSSA OPM:N HALLINNONALAN LINJAUKSET JA SOVELTAMINEN HANKKEIDEN PÄÄTÖKSENTEOSSA Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Valtioneuvosto hyväksyy joka neljäs vuosi suunnitelman opetusministeriön hallinnonalan

Lisätiedot

Koulutus ja tutkimus 2007 2012

Koulutus ja tutkimus 2007 2012 Opetusministeriö Koulutus Undervisningsministeriet Koulutus ja tutkimus 2007 2012 tavoitteiden väliarviointi Kehittämissuunnitelmassa asetettujen vuoden 2012 koulutustarjonnan Opetusministeriön työryhmämuistioita

Lisätiedot

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma Painonnosto 13.5.2016 (kansallinen, CUP) Below in English Paikka: Nääshalli Näsijärvenkatu 8 33210 Tampere Alustava aikataulu: Punnitus 12:00-13:00

Lisätiedot

Arvoisa vastaanottaja,

Arvoisa vastaanottaja, Arvoisa vastaanottaja, Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt asettaa koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointia ja valmistelua varten työryhmän 17.9.2014. Työryhmän tehtävänä on 1) Koordinoida koulutustarpeen

Lisätiedot

GOOD WORK LONGER CAREER:

GOOD WORK LONGER CAREER: Juhani Ilmarinen, Ville Ilmarinen, Pekka Huuhtanen, Veikko Louhevaara, Ove Näsman GOOD WORK LONGER CAREER: WORK WELL-BEING IN FINNISH TECHNOLOGY INDUSTRIES 2010-2015 Background Collective agreement between

Lisätiedot

Olet vastuussa osaamisestasi

Olet vastuussa osaamisestasi Olet vastuussa osaamisestasi Ohjelmistoammattilaisuuden uudet haasteet Timo Vehmaro 02-12-2015 1 Nokia 2015 Mitä osaamista tulevaisuudessa tarvitaan? Vahva perusosaaminen on kaiken perusta Implementaatio

Lisätiedot