102 Areena Oy:n osakassopimuksen ja yhtiöjärjestyksen hyväksyminen. 105 Valtuustoaloite kohtuuhintaisen asumisen edistämiseksi Mikkelissä

Transkriptio

1 Mikkeli Pöytäkirja 10/ (67) Aika , klo 12:00-22:22 Paikka Kaupungintalo, kaupunginvaltuuston istuntosali Käsitellyt asiat 97 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 98 Pöytäkirjan tarkastus 99 Siikasalmen vesiosuuskunnan lainatakaus 100 Kuivasalmen vesiosuuskunnan lainatakaus 101 Konsernitilisopimuksen tililuottojen vahvistaminen 102 Areena Oy:n osakassopimuksen ja yhtiöjärjestyksen hyväksyminen 103 Veroprosentit vuodelle Talousarvio vuonna 2016 Lisäpykälät 105 Valtuustoaloite kohtuuhintaisen asumisen edistämiseksi Mikkelissä 106 Valtuustoaloite / konserniyhtiöiden määrä, päällekkäisyydet, tarpeellisuus, kustannustehokkuus ja palvelutehokkuus 107 Valtuustoaloite liikuntaharrastuksen mahdollisuuksien lisäämiseksi Mikkelissä

2 Mikkeli Pöytäkirja 10/ (67) Saapuvilla olleet jäsenet Satu Taavitsainen, puheenjohtaja Kirsi Olkkonen, 1. varapuheenjohtaja Mauri Miettinen, 2. varapuheenjohtaja Eero Aho Markku Aholainen Liisa Ahonen Paavo Barck Rauni Berndt Taina Harmoinen Raimo Heinänen Vesa Himanen Marita Hokkanen Marianne Huoponen Elina Hölttä Sami Järvinen Markku Kakriainen, poistui 15:35 Marja Kauppi Outi Kauria Harri Kivinen, poistui 15:35 Jyrki Koivikko, poistui 22:18 Tapani Korhonen Seija Kuikka Veli Liikanen Hannu Mielonen Olli Miettinen Pekka Moilanen Olli Nepponen Kalle Nieminen Heikki Nykänen Juhani Oksman, saapui 12:26, poistui 20:40 Petri Pekonen Matti Piispa Tero Puikkonen Heikki Pyrhönen Minna Pöntinen Jukka Pöyry Pekka Pöyry Erkki Rantalainen Jari Roivas Armi Salo-Oksa Arto Seppälä Keijo Siitari Markku Siitari Mikko Siitonen Mali Soininen Jaana B. Strandman, poistui 15:35 Petri Tikkanen Hannu Toivonen Hannu Tullinen Markku Turkia Osmo Ukkonen Jaana Vartiainen Juha Vuori

3 Mikkeli Pöytäkirja 10/ (67) Jaakko Väänänen Päivi Ylönen Juha Kontinen, varavaltuutettu Leena Teittinen, varavaltuutettu Ari Kuikka, varavaltuutettu Anne Korhola, varavaltuutettu Antti Suhonen, varavaltuutettu, saapui 12:42, poistui 15:35 Jussi Marttinen, varavaltuutettu, saapui 12:10 Hannu Hulkkonen, varavaltuutettu, saapui 16:05 Keijo Partio, varavaltuutettu, saapui 16:05 Muut saapuvilla olleet Ari Liikanen, hallintojohtaja, sihteeri Kati Kähkönen, kaupunginhallituksen jäsen, poistui 17:17 Sari Teittinen, kaupunginhallituksen jäsen, poistui 19:35 Timo Halonen, kaupunginjohtaja Jari Laitinen, vt. talousjohtaja Jouni Riihelä, tekninen johtaja Juha Ropponen, ohjelmajohtaja, poistui klo 13:57, saapui 14:56 Jukka Savolainen, kaupunginlakimies Virpi Siekkinen, sivistystoimenjohtaja Timo Talo, vs. sosiaali- ja terveysjohtaja Satu-Mari Tolonen, viestintäpäällikkö Simone Stevenson, nuorisovaltuuston puheenjohtaja, poistui 17:35 Merja Peltonen, toimistosihteeri Poissa Marja Hämäläinen Raine Lehkonen Satu Pulkkinen Lenita Toivakka Hannu Kilkki, kaupunginhallituksen jäsen Allekirjoitukset Satu Taavitsainen Puheenjohtaja Ari Liikanen Sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty Taina Harmoinen Vesa Himanen

4 Mikkeli Pöytäkirja 10/ (67) Pöytäkirjan nähtävänäolo Kaupunginkansliassa Ari Liikanen, hallintojohtaja

5 Mikkeli Pöytäkirja 10/ (67) 97 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokouskutsu ja esityslista on lähetetty valtuutetuille Kokouskutsu on asetettu julkisten kuulutusten ilmoitustaululle ja julkaistu sanomalehdissä Länsi-Savo ja Mikkelin Kaupunkilehti Päätös Suoritetussa nimenhuudossa todettiin, että valtuutetut Satu Pulkkinen, Lenita Toivakka, Raine Lehonen ja Marja Hämäläinen olivat ilmoittaneet esteestä osallistua valtuuston kokoukseen ja heidän varajäsenikseen oli kutsuttu Juha Kontinen, Ari Kuikka, Leena Teittinen ja Anne Korhola. Todettiin, että nimenhuudossa oli paikalla 54 varsinaista valtuutettua ja 4 varavaltuutettua ja yksi poissa. Koska kokouskutsu on julkaistu valtuuston edellyttämällä tavalla valituissa ilmoituslehdissä ja kaupungin virallisella ilmoitustaululla sekä lähetetty vähintään neljä päivää aikaisemmin valtuutetuille, puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Merkitään, että valtuutettu Juhani Oksman saapui kokoukseen klo Merkitään, että kokouksessa pidettiin tauot klo ja

6 Mikkeli Pöytäkirja 10/ (67) 98 Pöytäkirjan tarkastus Ehdotus Pöytäkirjantarkastajiksi valitaan valtuutetut Taina Harmoinen ja Vesa Himanen. Päätös Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin valtuutetut Taina Harmoinen ja Vesa Himanen.

7 Mikkeli Pöytäkirja 10/ (67) Kaupunginhallitus, 334, Kaupunginvaltuusto, 99, Siikasalmen vesiosuuskunnan lainatakaus MliDno Kaupunginhallitus, , 334 Valmistelija / lisätiedot: Jari Laitinen jari.laitinen@mikkeli.fi Liitteet 1 Liite tp Siikasalmen vesiosuuskunta Mikkelin kaupunginvaltuusto on tehnyt päätöksen Siikasalmen vesiosuuskunnan käyttö- ja jätevesiverkoston rakentamista varten otetun euron lainan omavelkaisesta takauksesta. Osuuskunta huolehtii käyttö- ja jätevesiverkoston toiminnasta Mikkelissä Porrassalmen, Siikasalmen, Olkkolanniemen, Valkolan ja Heimarin alueilla. Nordea Pankki Suomi Oyj:lle annettu kaupungin omavelkainen takaus on vanhentunut (Laki velan vanhentumisesta 8). Takaus on tarve uusia velkakirjalainan jäljellä olevalle ,77 euron pääomalle. Mikkelin kaupunki on antanut omavelkaisen takauksen myös Siikasalmen vesiosuuskunnan verkoston laajennusta koskevalle pääomaltaan 1,3 milj. euron velkakirjalainalle, jäljellä oleva takausvastuu tämän lainan osalta on ,23 euroa. Kaupungin takausvastuut Siikasalmen vesiosuuskunnan osalta ovat yhteensä ,00 euroa ( ). Liitteenä Siikasalmen vesiosuuskunnan tilinpäätös vuodelta Ehdotus Esittelijä: Timo Halonen, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että Siikasalmen vesiosuuskunnalle myönnetty takaus jäljellä olevalle ,77 euron lainapääomalle uusitaan. Esitys kaupunginvaltuustolle. Päätös Hyväksyttiin. Kaupunginvaltuusto, , 99 Liitteet 1 Liite kv tp Siikasalmen vesiosuuskunta

8 Mikkeli Pöytäkirja 10/ (67) Ehdotus Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että Siikasalmen vesiosuuskunnalle myönnetty takaus jäljellä olevalle ,77 euron lainapääomalle uusitaan. Päätös Hyväksyttiin. Tiedoksi Siikasalmen vesiosuuskunta, talouspalvelut, Kunnan Taitoa/kirjanpito

9 Mikkeli Pöytäkirja 10/ (67) Kaupunginhallitus, 335, Kaupunginvaltuusto, 100, Kuivasalmen vesiosuuskunnan lainatakaus MliDno Kaupunginhallitus, , 335 Valmistelija / lisätiedot: Jari Laitinen jari.laitinen@mikkeli.fi Liitteet 1 Liite tp Kuivasalmen vesiosuuskunta Mikkelin kaupunginvaltuusto on tehnyt päätöksen Kuivasalmen vesiosuuskunnan käyttö- ja jätevesiverkoston rakentamista varten otetun euron lainan omavelkaisesta takauksesta. Osuuskunta huolehtii käyttö- ja jätevesiverkoston toiminnasta Saimaan ranta- alueella Tornimäeltä Annilansaareen saakka. Nordea Pankki Suomi Oyj:lle annettu kaupungin omavelkainen takaus on vanhentunut (Laki velan vanhentumisesta 8). Takaus on tarve uusia velkakirjalainan jäljellä olevalle ,40 euron pääomalle. Mikkelin kaupungilla ei ole muita takausvastuita Kuivasalmen vesiosuuskuntaa koskien. Liitteenä Kuivasalmen vesiosuuskunnan tilinpäätös vuodelta Ehdotus Esittelijä: Timo Halonen, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että Kuivasalmen vesiosuuskunnalle myönnetty takaus jäljellä olevalle ,40 euron lainapääomalle uusitaan. Esitys kaupunginvaltuustolle. Päätös Hyväksyttiin. Kaupunginvaltuusto, , 100 Liitteet 1 Liite kv tp Kuivasalmen vesiosuuskunta Ehdotus Kaupunginhallitus:

10 Mikkeli Pöytäkirja 10/ (67) Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että Kuivasalmen vesiosuuskunnalle myönnetty takaus jäljellä olevalle ,40 euron lainapääomalle uusitaan. Päätös Hyväksyttiin. Tiedoksi Kuivasalmen vesiosuuskunta, talouspalvelut, Kunnan Taitoa/kirjanpito

11 Mikkeli Pöytäkirja 10/ (67) Kaupunginhallitus, 336, Kaupunginvaltuusto, 101, Konsernitilisopimuksen tililuottojen vahvistaminen MliDno Kaupunginhallitus, , 336 Valmistelija / lisätiedot: Jari Laitinen jari.laitinen@mikkeli.fi Liitteet 1 Liite Tililuotot konsernitilillä Kaupunginvaltuusto on päättänyt tililuottojen myöntämisestä Miset Oy:lle ja Miktech Oy:lle konsernitiliratkaisun käyttöönoton yhteydessä. Miset Oy:lle on myönnetty euron ja Miktech Oy:lle euron tililuotto. Miset Oy on sulautunut Miktech Oy:öön kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti. Yhtiöiden käytössä olleet konsernitiliin liitetyt tililuotot on tarve yhdistää fuusiossa syntyneen Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n maksuvalmiuden ylläpitämiseksi. Konsernitilisopimuksen mukaiset tililuotot on esitetty liitteessä. Ehdotus Esittelijä: Timo Halonen, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että konsernitiliin liitetyt Miset Oy:lle ( ,00 euroa) ja Miktech Oy:lle ( ,00 euroa) myönnetyt tililuotot lopetetaan ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:lle otetaan käyttöön euron suuruinen konsernitiliin liitetty tililuotto lukien. Esitys kaupunginvaltuustolle. Päätös Hyväksyttiin. Merkitään, että Armi Salo-Oksa ja Markku Turkia ilmoittivat olevansa esteellisiä ja poistuivat kokouksesta tämän pykälän käsittelyn ajaksi. Ilmoitukset hyväksyttiin. Kaupunginvaltuusto, , 101 Liitteet 1 Liite kv Tililuotot konsernitilillä

12 Mikkeli Pöytäkirja 10/ (67) Ehdotus Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että konsernitiliin liitetyt Miset Oy:lle ( ,00 euroa) ja Miktech Oy:lle ( ,00 euroa) myönnetyt tililuotot lopetetaan ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:lle otetaan käyttöön euron suuruinen konsernitiliin liitetty tililuotto lukien. Päätös Hyväksyttiin. Tiedoksi Talouspalvelut, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, Kunnan Taitoa/maksuliikenne

13 Mikkeli Pöytäkirja 10/ (67) Kaupunginhallitus, 214, Kaupunginvaltuusto, 65, Kaupunginhallitus, 224, Kaupunginhallitus, 360, Kaupunginvaltuusto, 102, Areena Oy:n osakassopimuksen ja yhtiöjärjestyksen hyväksyminen MliDno Kaupunginhallitus, , 214 Valmistelija / lisätiedot: Jouni Riihelä, Virpi Siekkinen Liitteet 1 Liite Aiesopimus Mamk Mikkelin Ammattikorkeakoulu on selvittänyt Mikkeliin sijoittuvan monitoimihallin rakentamista, sen edellytyksiä ja vaikutuksia. MAMK on tehnyt raportin ja konkreettisen esityksen, jonka mukaisesti halli voisi olla käyttövalmiina vuoden 2017 aikana Kalevankankaalla. Kaupungin tulee muodostaa kanta siihen voidaanko hallihankkeeseen osallistumista ja hallin rakentamista selvittää yhdessä kaupungin kanssa ja sopia siitä aiesopimuksella. Aiemmat selvitykset Mikkeli selvitti monitoimihallin rakentamisen tarvetta jo vuonna 2012 erillisellä kehittämisprojektilla. Työn tuloksena laadittiin raportti. Projektissa selvitettiin laajemmin liikuntapaikkojen tarvetta, määrää ja kehittämistä. Raportissa todettiin, että erityisesti liikuntapaikkana monitoimihallille on selkeä tarve Mikkelissä. Lisäksi tuolloin arvioitiin hallissa järjestettävän joitakin massatapahtumia vuosittain. Massatapahtumien välillisiä taloudellisia tuloja kaupungin elinkeinoelämälle ja kaupungille itselleen ei selvityksessä arvioitu. Keväällä 2014 valmistui kaupungin Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalveluiden palveluselvitys. Selvityksessä todetaan, että monitoimihallin rakentaminen parantaisi palloilulajien ja yleisurheilun harjoittelumahdollisuuksia oleellisesti, parantaisi kilpaurheilun edellytyksiä ja mahdollistaisi suurien urheilutapahtumien järjestämisen Mikkelissä, parantaisi koulujen liikuntatuntien järjestämismahdollisuuksia ja vapauttaisi liikuntasaleista vuoroja terveyttä ylläpitävään liikuntaan. Lisäksi monitoimihalli mahdollistaisi suurten kulttuuritapahtumien järjestämisen. Selvityksessä todetaan, että palveluverkkotyöryhmä puoltaa monitoimihallin rakentamista erikseen tehtävien selvitysten perusteella. Alueen katujen ja turvallisuuden kuntoon laittaminen Areena on suunniteltu rakennettavan Kalevankankaalle, jossa jo olemassa olevia urheilukiinteistöjä ja jota kiertävät ulkoilureitit ja lenkkipolut. Alueen olemassa oleva infra ei vastaa nykyistä alueen käyttöä kevyen liikenteen, liikenneturvallisuuden, pysäköinnin ja logistiikan tarpeiden osalta. Kaupunki on teettänyt alueen kehittämiseksi koko alueen järjestelyjä koskevan yleissuunnitelman, joka on tarkoitus toteuttaa vaiheittain. Suunnitelmasta osa, esimerkiksi urheilukiinteistöjen välittömässä läheisyydessä oleva

14 Mikkeli Pöytäkirja 10/ (67) aluepysäköintiratkaisu tonttien uudelleen muodostuksineen tulee toteuttaa hallihankkeen yhteydessä. Kalevankankaan kadun loppuosa, kevyenliikenteen ratkaisut, ulkoilureitin alikulku ja Kalevankankaan kadun pysäköintiratkaisut tulee toteuttaa joka tapauksessa kevyen liikenteen turvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden parantamiseksi. Ladun rakentamisen yhteydessä tulee myös uudelleen linjata ja parantaa ulkoilun reitistöjä. Mikkelin ammattikorkeakoulun esitys Mikkelin kaupungille Kaupunginhallitukselle luovutettiin maanantaina MAMK AREENA Hyvinvointia ja vetovoimaa raportti, jonka yhteydessä tehtiin kaupungille esitys hallihankkeen rakentamisesta Mikkeliin. Rahoitusmalleja esitettiin kaksi. Vaihtoehto yksi on se, että Mamk sijoittaisi hankkeeseen viisi miljoonaa euroa omaa pääomaa. Lisäksi Mamk sijoittaisi hankkeeseen kolme miljoonaan euroa vierasta pääomaa. Tämä edellyttäisi, että kaupunki investoi hankkeeseen 6 miljoonaa euroa ja maksaa 15 vuoden ajan käyttömaksuja vuositasolla euroa. Suomen Nuoriso-opisto on myös päättänyt osallistua hankkeeseen euron pääomasijoituksella. Tällä rahoitusmallilla kaupunki yhdessä Mamkin kanssa vastaa Areenan käyttökustannuksista sekä liiketaloudellisesta toiminnasta. Vaihtoehto kaksi on, että Mamk sijoittaisi hankkeeseen viisi miljoonaa euroa omaa pääomaa. Lisäksi Mamk sijoittaisi hankkeeseen 9 miljoonaan euroa vierasta pääomaa. Tämä edellyttäisi, että kaupunki solmisi Areenasta ammattikorkeakoulun kanssa 15 vuoden ajaksi käyttäjäsopimuksen, jonka arvo vuositasolla olisi euroa. Tässäkin vaihtoehdossa Suomen Nuorisoopisto on mukana euron pääomasijoituksella. Tällä rahoitusmallilla Mamk ottaisi vastuun Areenan käyttökustannuksista sekä liiketaloudellisesta toiminnasta kokonaisuudessaan. Tarkemmassa neuvottelussa todettiin, että raportista poiketen voidaan kahden esityksen mallin väliin valmistella kolmas vaihtoehto. Tässä vaihtoehdossa kaupunki investoi hankkeeseen miljoona euroa ja maksaa 15 vuoden ajan käyttömaksuja vuositasolla euroa. Myös tässä vaihtoehdossa Suomen Nuoriso-opisto on mukana euron pääomasijoituksella. Muusta rahoituksesta vastaa Mamk. Tällä rahoitusmallilla kaupunki yhdessä Mamkin kanssa vastaa Areenan käyttökustannuksista sekä liiketaloudellisesta toiminnasta pääomasijoituksen suhteessa. Perusteluja areenalle Areenahankkeella on alueellisesti huomattava hyvinvointia edistävä vaikutus. Mikkelissä tai koko Etelä-Savon maakunnassa ei ole monitoimihallia, joka palvelee erilaisten käyttäjäryhmien liikuntatarpeita tasavertaisesti ja monipuolisesti. Asianmukaisista harjoitustiloista on pulaa, mikä on verottanut seurojen junioritoimintaa, mutta myös kilpatason toimintaa. Kaupungin liikuntapalvelujen arvion mukaan tällä hetkellä noin 2/3 haetuista sisäliikuntatilavuoroista pystytään myöntämään. Moni urheiluseura haluaisi kysynnän kasvaessa kasvattaa toimintaansa varsinkin nuorille, mutta tätä varten on ollut hyvin vähän salitiloja tarjolla. Kaupungin Liikuntapalvelut näkee monitoimihallin tarpeellisena erityisesti sisäpalloilulajien ja yleisurheilun kehittymiselle kaupungissa. Monitoimihallista rakentuu viikoittaista harjoittelua tukeva ja mikkeliläistä liikuntaa ja urheilua eteenpäin vievä tila.

15 Mikkeli Pöytäkirja 10/ (67) Harjoitteluolosuhteiden parantuessa seurojen on mahdollista kehittää edelleen junioritoimintaa, mutta myös edustusjoukkueiden toimintaa. Harjoitteluolosuhteiden oleellisen parantumisen lisäksi monitoimihallissa voidaan järjestää kansallisen ja kansainvälisen tason kilpailuja ja otteluja. SM-tason yleisurheilun hallikisat mahdollistuvat Areenan myötä, samoin kuin jopa lentopallon Maailmanliigan ottelut. Myös Mikkelissä harrastuslajina erittäin suositun salibandyn kehittyminen kohti Suomen kärkeä mahdollistuu. Liikuntatoimen mielestä on tärkeää huomata, että oheisharjoittelupaikkana (juoksu, hypyt, heitot, toisen lajin harjoitukset) monitoimihalli palvelee myös muita lajeja, kuten jalkapalloa ja jääkiekkoa. Monitoimihalli mahdollistaisi mikkeliläisten liikuntaseurojen harrastajamäärän kasvattamisen ja takaisi oleellisesti paremmat olosuhteet lajien viemiseksi kohti kansallista huippua. Uusien liikuntatilojen tarve ja seurojen kiinnostus on ilmeinen, mutta koska seurojen taloudelliset resurssit ovat rajalliset, vuorojen hinta muodostuu kriittiseksi toimintaa ohjaavaksi tekijäksi. Käyttöasteeseen vaikuttaa oleellisesti myös käyttömukavuus sekä tilojen muuntelun joustavuus. Hallin tulee sijoittua Kalevankankaalle yhtenäisen harjoittelu-, kilpailu- ja tapahtumakeskuksen luomiseksi jäähallien, raviradan, kuplahallin, läheisten ulkoilureittien ja yksityisen liikuntatarjonnan kanssa. Mikkelin koulujen liikuntatilat ovat tehokkaassa käytössä sekä päiväaikaan että iltaisin. Monipuolinen, erilaiset turnaukset ja tapahtumat mahdollistava monitoimihalli vahvistaisi liikunnan lisäämistä koululaisten päiviin ja kaupunkilaisten vapaa-ajalle. Koulujen liikuntatilana areenaa voi käyttää yksittäisissä tapahtumissa, kisapäivinä ja teemapäivinä. Hallin etäisyys kouluista aiheuttaa kuljetuskustannuksia ja voi rajoittaa areenan jatkuvaa käyttöä lukuun ottamatta Kalevankankaan koulua, jonka lähiliikuntapaikkatarjontaa areena täydentäisi merkittävästi. Lukion yokirjoitukset vaativat suuren tilan. Sähköiset yo-kirjoitukset alkavat syksyllä 2016 ja kaikki aineet kirjoitetaan sähköisesti vuodesta 2019 alkaen. Tähän tarkoitukseen tarvitaan paitsi iso, lukittava tila, myös mm. kiinteät verkkoliittymät ja sähköliittymät lähes 300 tietokoneelle. Kaupungin on varmistettava tällaisen tilan toimivuus. Myös tapahtumatilaa ja juhlatilaa, joka mahdollistaisi isojenkin koulujen yhteiset tapahtumat (vanhojen tanssit, valmistujaiset, teemapäivät ym.), tarvitaan. Liikuntapalveluiden ja koulujen liikunta- ja monitoimitilatarpeeseen vastaamisen lisäksi areena luo mahdollisuuksia Mikkelin alueen kehitykseen usein eri tavoin. Kalevankankaan kehittäminen urheilu- ja liikuntakokonaisuutena luo tunnettuutta ja vetovoimaisuutta, vahvistaa Mikkelin alueen liikunta- ja urheiluimagoa, opiskelupaikkakuntavetovoimaisuutta, mahdollistaa laajemman tapahtumajärjestämisen ja -tarjonnan sekä tuo asiakas- ja kassavirtaa myös muualta Suomesta ja kansainvälisesti. Laadullisia vaikutuksia ovat mm. uusien urheiluun ja hyvinvointiin kytkeytyvien liiketoimintojen ja kaupallisten toimintojen sekä tapahtumien houkutteleminen alueelle, lisääntyvät investoinnit sekä kuntalaisten liikunta- ja vapaaajanviettomahdollisuuksien määrällinen ja laadullinen parantuminen.

16 Mikkeli Pöytäkirja 10/ (67) Lisäksi areena mahdollistaa monipuoliset hyvinvointi ja terveyspalvelut sekä tutkimus- ja testauspalvelut. Näiden taloudelliset vaikutukset kerrotaan MAMK Areena Hyvinvointi ja vetovoimaa -hankesuunnitelmassa. Aiesopimus Mikkelin ammattikorkeakoulun kanssa on valmisteltu aiesopimus areenahankeen jatkovalmisteluun. Aiesopimuksessa määritellään hankkeen jatkovalmistelun tavoite sekä toimenpiteet ja reunaehdot tavoitteen saavuttamiseksi. Aiesopimuksella kaupunki sitoutuu osallistumaan valmisteluun ja tekemään lopullisen päätöksen osallistumisesta hankkeeseen viimeistään mennessä. Lisäksi aiesopimuksen mukaan osapuolet vastaavat niistä selvitysvaiheen kustannuksista, jotka aiheutuvat yksinomaan omaan käyttöön laadituista selvitystoimenpiteistä ja niihin liittyvästä omasta työstä. Aiesopimus on liitteenä. Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, hallintojohtaja Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy liitteenä olevan aiesopimuksen areenahankeen jatkovalmisteluun. Lisäksi todetaan, että lopullinen päätös osallistumisesta hankkeeseen tehdään syksyn 2015 aikana talousarvion 2016 ja suunnitelman päätöksenteon yhteydessä. Lisäksi kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että aiesopimus voidaan allekirjoittaa heti ja kaupunginvaltuusto valtuuttaa kaupunginhallituksen tekemään siihen vähäisiä muutoksia. Esitys kaupunginvaltuustolle. Päätös Keskustelun aikana esittelijä täydensi esitystään seuraavalla lauseella: Edelleen kaupunginhallitus toteaa, että jatkovalmistelussa on huomioitava myös muut rahoitus- ja omistusvaihtoehdot. Veli Liikanen esitti, että aiesopimusta ei tehdä vaan valmistelua jatketaan talousarviokäsittelyn yhteydessä. Esitystä ei kannatettu, joten se raukesi. Jaakko Väänänen esitti Outi Kaurian kannattamana seuraavaa: MAMK on tarjoutunut rakentamaan Areenan omalla kustannuksellaan. Kaupungin ei tule tässä taloudellisessa tilanteessa ryhtyä Areenan osakkaaksi. Kaupunki voi vuosittaisen talousarvion puitteissa ostaa käyttövuoroja.. Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaisemista siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän täydennettyä esitystä, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Jaakko Väänäsen esitystä, äänestävät "ei". Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 11 jaa-ääntä (Sari Teittinen, Petri Pekonen, Raine Lehkonen, Olli Nepponen, Juha Vuori, Seija Kuikka, Markku Siitari, Vesa Himanen, Petri Tikkanen, Arto Seppälä ja Elina Hölttä), 3 ei-ääntä (Outi Kauria, Veli Liikanen ja Jaakko Väänänen) ja yksi jäsen oli poissa. Puheenjohtaja totesi, että esittelijän täydennetty esitys on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi. Merkitään, että sivistystoimenjohtaja Virpi Siekkinen ja tekninen johtaja Jouni Riihelä esittelivät asiaa kaupunginhallitukselle.

17 Mikkeli Pöytäkirja 10/ (67) Kaupunginvaltuusto, , 65 Liitteet 1 Liite kv Aiesopimus Mamk 2 Liite kv Äänestysluettelo Ehdotus Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto hyväksyy liitteenä olevan aiesopimuksen areenahankeen jatkovalmisteluun. Lisäksi todetaan, että lopullinen päätös osallistumisesta hankkeeseen tehdään syksyn 2015 aikana talousarvion 2016 ja suunnitelman päätöksenteon yhteydessä ja, että jatkovalmistelussa on huomioitava myös muut rahoitus- ja omistusvaihtoehdot. Lisäksi kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että aiesopimus voidaan allekirjoittaa heti ja kaupunginvaltuusto valtuuttaa kaupunginhallituksen tekemään siihen vähäisiä muutoksia. Päätös Keskustelun aikana valtuutettu Jaakko Väänänen esitti mm. valtuutettujen Outi Kaurian, Erkki Rantalaisen ja Juhani Oksmanin kannattamana seuraavaa: "MAMK on tarjoutunut rakentamaan Areenan omalla kustannuksellaan. Kaupungin ei tule tässä taloudellisessa tilanteessa ryhtyä Areenan osakkaaksi. Kaupunki voi vuosittaisen talousarvion puitteissa ostaa käyttövuoroja." Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että on tehty kaupunginhallituksen esityksestä poikkeava kannatettu esitys. Puheenjohtaja esitti asian ratkaistavaksi äänestämällä siten, että ne, jotka kannattavat valtuutettu Väänäsen esitystä, äänestävät "ei", ja ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen esitystä, äänestävät "jaa". Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 41 jaa-ääntä, 16 ei-ääntä ja 2 tyhjää ääntä. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen esitys on tullut hyväksytyksi. Merkitään, että äänestysluettelo liitetään pöytäkirjaan. Liite 2. Merkitään, että talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen ilmoitti olevansa esteellinen ja poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn ajaksi. Ilmoitus hyväksyttiin. Merkitään, että sivistystoimenjohtaja Virpi Siekkinen ja Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy:n kehitysjohtaja, vararehtori Kalevi Niemi selostivat asiaa kaupunginvaltuustolle. Merkitään, että valtuutettu Matti Piispa poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen. Merkitään, että kokouksessa pidettiin tauko tämän asian käsittelyn jälkeen klo

18 Mikkeli Pöytäkirja 10/ (67) Kaupunginhallitus, , 224 Valmistelija / lisätiedot: Ari Liikanen ari.liikanen@mikkeli.fi Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, hallintojohtaja Kaupunginhallitus nimeää Areenahankkeen jatkovalmisteluun kaupungin edustajat Mamk Oy:n kanssa käytäviin neuvotteluihin. Päätös Kaupunginhallitus nimesi edustajiksi kaupunginhallituksen puheenjohtajiston Seija Kuikan, Arto Seppälän ja Olli Nepposen sekä lisäksi Veli Liikasen, Kati Kähkösen, Erkki Rantalaisen, Ari Liikasen, Jouni Riihelän ja Virpi Siekkisen. Kaupunginhallitus, , 360 Valmistelija / lisätiedot: Ari Liikanen, Jouni Riihelä, Virpi Siekkinen Liitteet 1 Liite Osakassopimus Areena Oy, versio Liite Yhtiöjärjestys Areena Oy 3 Liite Areenan osakeomistus vuosittain 4 Liite Perustamissopimus Areena Oy Kaupunginhallitus nimesi kokouksessaan Areena-hankkeen jatkovalmisteluun kaupungin edustajiksi Mamk Oy:n kanssa käytäviin neuvotteluihin kaupunginhallituksen puheenjohtajiston Seija Kuikan, Arto Seppälän ja Olli Nepposen sekä Mikko Siitosen, Kati Kähkösen, Erkki Rantalaisen, Ari Liikasen, Jouni Riihelän ja Virpi Siekkisen.Lisäksi kaupunginjohtaja Timo Halonen on osallistunut neuvotteluihin viran vastaanottamisen jälkeen. Neuvotteluryhmä on kokoontunut viisi kertaa ja neuvotteluiden perusteella päätynyt esittämään molemmille osapuolille hyväksyttäväksi liitteenä olevat valmisteluasiakirjat. Olennaisimmat muutokset aiesopimukseen ovat: Yhtiölle muodostetaan kaksi osakesarjaa: A-sarja ja K-sarja. Osakesarjat eroavat toisistaan siten, että A-sarjan osakkeilla on sata (100) ääntä ja K- sarjan osakkeilla yksi (1) ääni. Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy:n sopimuksen allekirjoitusajankohtana omistamat osakkeet (2 025 kappaletta) ovat A-sarjan osakkeita. Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy, Mikkelin kaupunki ja Suomen Nuorisoopiston kannatusyhdistys ry sitoutuvat järjestämään suunnatut osakeannit

19 Mikkeli Pöytäkirja 10/ (67) ja merkitsemään anneissa A-sarjan osakkeita niin, että Mikkelin kaupunki merkitsee osakkeita eurolla.lisäksi sopijapuolet sitoutuvat toteuttamaan suunnattuja osakeanteja Mikkelin kaupungille ja kaupunki sitoutuu merkitsemään anneissa K-sarjan osaketta kunkin kalenterivuoden tammikuun viimeiseen päivään mennessä välisenä aikana, yhteensä K-sarjan osaketta. Kunkin osakkeen merkintä-hinta on 100 euroa, yhteensä euroa per vuosi. Näillä osakejärjestelyillä yhtiön määräysvalta siirtyy Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy:ltä alkaen kaupungille edellyttäen, että se on täyttänyt kaikki osakassopimuksen mukaiset suoritusvelvoitteensa. Näiden osakejärjestelyiden lisäksi Mikkelin kaupunki sitoutuu vuokraamaan Areenan tiloja ja ostamaan tilojen käyttöoikeuksia ja halliyhtiön palveluita erikseen sovittavalla tavalla euron arvosta (alv 0 %) vuosittain Areenan valmistumista seuraavan 15 vuoden aikana. Ehdotus Esittelijä: Timo Halonen, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että Mikkelin kaupunki osallistuu Areena Oyn yhtiön toimintaan Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy:n ja Suomen Nuoriso-opiston kannatusyhdistys ry:n kanssa valmisteluasiakirjojen mukaisesti ja että kaupunginhallitus oikeutetaan tarvittaessa tekemään niihin vähäisiä muutoksia. Päätös Keskustelun aikana Jaakko Väänänen esitti Minna Pöntisen ja Outi Kaurian kannattamana seuraavaa: "MAMK Areena on kieltämättä hankkeena hyvä mutta ajankohta ja taloustilanne on se, että tässä tilanteessa en voi kannattaa hanketta. Hanketta arvioitaessa on huomioitava taloustilanne, jossa kaupunki on useana vuotena joutunut karsimaan palvelujaan sosiaalipalveluja ja varsinkin kouluverkkoa on karsittu ja jälleen ovat karsinnan kohteena tulevassa talousarviossa. On varsin vaikeaa perustella kuntalaisille samanaikaisesti veronkorotuksia tuntuvaa lainanottoa palvelujen alasajoa ja palveluverkoston mm.liikuntapaikkojen lakkauttamista ja karsintaa. Vaikutus Areenaan sitoutuminen kaupungille on vuosittaiseen talousarvioon euron rahamenoon? Esitän, ettei kaupunki tässä taloustilanteessä lähde hankkeeseen mukaan." Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän esitystä, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Jaakko Väänäsen esitystä äänestävät "ei". Suoritetussa äänestyksessä annettiin 10 jaa-ääntä (Jaana Vartiainen, Petri Pekonen, Juha Vuori, Seija Kuikka, Hannu Kilkki, Olli Nepponen, Arto Seppälä, Markku Turkia, Armi Salo-Oksa, Sari Teittinen) ja 4 ei-ääntä (Outi Kauria, Kati Kähkönen, Jaakko Väänänen, Minna Pöntinen) ja yksi tyhjä ääni (Vesa Himanen). Puheenjohtaja totesi, että esittelijän esitys on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi. Merkitään, että Veli Liikanen ilmoitti olevansa esteellinen ja poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn ajaksi. Ilmoitus hyväksyttiin. Veli Liikasen tilalle saapui kokoukseen hänen varajäsen Minna Pöntinen klo

20 Mikkeli Pöytäkirja 10/ (67) Merkitään, että sivistysjohtaja Virpi Siekkinen ja tekninen johtaja Jouni Riihelä sekä Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy:n hallinto- ja talousjohtaja Heikki Siira selostivat asiaa kaupunginhallitukselle. Merkitään, että pöytäkirja tarkastettiin kokouksessa tämän pykäkän osalta. Merkitään, että vt.talousjohtaja Jari Laitinen saapui kokoukseen klo ja poistui klo ja vs. sosiaali- ja terveysjohtaja Timo Talo saapui kokoukseen klo Merkitään, että tämän pykälän jälkeen Minna Pöntinen poistui kokouksesta klo ja Veli Liikanen saapui takaisin kokoukseen. Kaupunginvaltuusto, , 102 Liitteet 1 Liite kv Osakassopimus Areena Oy, versio Liite kv Yhtiöjärjestys Areena Oy 3 Liite kv Areenan osakeomistus vuosittain 4 Liite kv Perustamissopimus Areena Oy 5 Liite kv Äänestysluettelo Ehdotus Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että Mikkelin kaupunki osallistuu Areena Oyn yhtiön toimintaan Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy:n ja Suomen Nuoriso-opiston kannatusyhdistys ry:n kanssa valmisteluasiakirjojen mukaisesti ja että kaupunginhallitus oikeutetaan tarvittaessa tekemään niihin vähäisiä muutoksia. Äänestykset Pohjaesitys on Kyllä, Markku Aholaisen esitys on Ei Kyllä Olli Nepponen Seija Kuikka Päivi Ylönen Jari Roivas Arto Seppälä Matti Piispa Juha Vuori Jaana Vartiainen Kirsi Olkkonen Petri Tikkanen Elina Hölttä Marianne Huoponen Ari Kuikka Heikki Pyrhönen Eero Aho Petri Pekonen Markku Siitari

21 Mikkeli Pöytäkirja 10/ (67) Jussi Marttinen Pekka Pöyry Heikki Nykänen Markku Turkia Armi Salo-Oksa Taina Harmoinen Olli Miettinen Juha Kontinen Hannu Mielonen Tero Puikkonen Pekka Moilanen Anne Korhola Mali Soininen Antti Suhonen Markku Kakriainen Marja Kauppi Kalle Nieminen Sami Järvinen Mauri Miettinen Hannu Toivonen Paavo Barck Ei Veli Liikanen Outi Kauria Jaakko Väänänen Rauni Berndt Markku Aholainen Jaana B. Strandman Minna Pöntinen Raimo Heinänen Liisa Ahonen Mikko Siitonen Osmo Ukkonen Keijo Siitari Hannu Tullinen Vesa Himanen Marita Hokkanen Erkki Rantalainen Jukka Pöyry Satu Taavitsainen Leena Teittinen Juhani Oksman Tapani Korhonen Päätös Keskustelun aikana valtuutettu Markku Aholainen esitti mm. valtuutettujen Raimo Heinäsen, Osmo Ukkosen ja Outi Kaurian kannattamana, että tätä hanketta ei hyväksytä. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että on tehty kaupunginhallituksen esityksestä poikkeava esitys. Puheenjohtaja esitti asian ratkaistavaksi äänestämällä siten, että ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen esitystä, äänestävät "kyllä" ja ne, jotka kannattavat valtuutettu Aholaisen esitystä, äänestävät "ei". Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 38 jaa-ääntä ja 21 ei-ääntä. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen esitys on tullut hyväksytyksi.

22 Mikkeli Pöytäkirja 10/ (67) Merkitään, että äänestysluettelo liitetään pöytäkirjaan. Liite 6. Merkitään, että valtuutetut Jyrki Koivikko ja Harri Kivinen ilmoittivat olevansa esteellisiä ja poistuivat kokouksesta tämän pykälän käsittelyn ajaksi. Ilmoitukset hyväksyttiin. Merkitään, että Harri Kivisen tilalle kokoukseen saapui varavaltuutettu Jussi Marttinen klo ja Jyrki Koivikon tilalle kokoukseen saapui varavaltuutettu Antti Suhonen klo Merkitään, että tekninen johtaja Jouni Riihelä ja Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy:n hallinto- ja talousjohtaja Heikki Siira selostivat asiaa kaupunginvaltuustolle. Merkitään, että valtuutettu Juhani Oksman saapui kokoukseen tämän pykälän käsittelyn aikana klo Merkitään, että puheenjohtajana toimi 1. varapuheenjohtaja Kirsi Olkkonen klo Merkitään, että valtuutetut Markku Kakriainen, Harri Kivinen ja Jaana Strandman poistuivat kokouksesta tämän pykälän käsittelyn jälkeen klo Merkitään, että kokouksessa pidettiin tauko tämän pykälän käsittelyn jälkeen klo Tiedoksi Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy, Suomen Nuoriso-opiston kannatusyhdistys ry, Mamk Areena Oy, tekninen toimi/jouni Riihelä, sivistystoimi/virpi Siekkinen, talouspalvelut

23 Mikkeli Pöytäkirja 10/ (67) Kaupunginhallitus, 340, Kaupunginhallitus, 344, Kaupunginhallitus, 361, Kaupunginvaltuusto, 103, Veroprosentit vuodelle 2016 MliDno Kaupunginhallitus, , 340 Valmistelija / lisätiedot: Jari Laitinen jari.laitinen@mikkeli.fi Kuntien on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) perusteella ilmoitettava seuraavan tilivuoden veroprosentit verottajalle viimeistään edeltävän vuoden marraskuun 17 päivänä. Veroprosenttipäätöksen perustana on kaupungin nykyinen hyväksytty strategia, tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelma ja kaupunginjohtajan esitys vuoden 2016 talousarvioksi. Talousarvioesitys on laadittu siten, että kaupunki pitää tuloveroprosentin ennallaan (20 prosenttiyksikköä) ja nostaa kiinteistöveroja 0,1 prosenttiyksikköä (pl. yleishyödyllinen yhteisö ja rakentamaton rakennuspaikka). Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti nostetaan 0,10 prosenttiyksikköä 0,65 prosenttiin, muun kuin vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti nostetaan 0,10 prosenttiyksikköä 1,20 prosenttiin, yleinen kiinteistöveroprosentti nostetaan 0,10 prosenttiyksikköä 1,30 prosenttiin ja voimalaitosrakennuksen kiinteistöveroprosentti nostetaan 0,10 prosenttiyksikköä 2,60 prosenttiin. Kaupunginvaltuusto hyväksyy veroprosentit kokouksessaan Mikkelin kaupungin vuoden 2016 veroprosentit: Kunnallisveroprosentti 20,00 % 20,00 % Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti Muun kuin vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti Yleinen kiinteistöveroprosentti Voimalaitosrakennuksen kiinteistöveroprosentti 0,55 % 0,65 % 1,10 % 1,20 % 1,20 % 1,30 % 2,50 % 2,60 % Yleishyödyllinen yhteisö 0,00 % 0,00 %

24 Mikkeli Pöytäkirja 10/ (67) Rakentamaton rakennuspaikka 3,00 % 3,00 % Kunnallisveroprosentti Koko maan painotettu keskiarvo on 19,84 % vuonna 2015, jossa oli nousua 0,10 prosenttiyksikköä vuoteen 2014 verrattuna. Vuodesta 2013 vuoteen 2014 veroprosentti nousi keskimäärin 0,36 %. Etelä-Savon keskimääräinen tuloveroprosentti on 20,74 % vuonna 2015, jossa nousua on 0,13 prosenttiyksikköä vuoteen 2014 verrattuna. Mikkelin kaupunki säilyttää kunnallisveroprosentin vuoden 2015 tasolla tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelman mukaisesti. Kiinteistöveroprosentit Kunnat voivat päättää kiinteistöveroprosenteista seuraavalla vaihteluvälillä: Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti 0,37 % - 0,80 % Muun kuin vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti 0,80 % - 1,55 % (voi olla enimmillään 0,6 prosenttiyksikköä suurempi kuin vakituisten asuinrakennusten veroprosentti) Yleinen kiinteistöveroprosentti 0,80 % - 1,55 % Voimalaitosrakennuksen kiinteistöveroprosentti 0,80 % - 2,85 % Yleishyödyllinen yhteisö 0,00 % - 1,55 % Rakentamaton rakennuspaikka 1,00 % - 3,00 % Kiinteistöverojen nostaminen 0,10% prosenttiyksiköllä tuo Mikkelille lisää verotuloja noin 2,1 milj. euroa. Ehdotus Esittelijä: Timo Halonen, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto päättää vahvistaa tuloveroprosentiksi 20,00 % vuodelle Lisäksi kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto vahvistaa seuraavat kiinteistöveroprosentit vuodelle 2016: Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti 0,65 % Muun kuin vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti 1,20 % Yleinen kiinteistöveroprosentti 1,30 % Voimalaitosrakennusten kiinteistöveroprosentti 2,60 % Yleishyödyllinen yhteisö 0,00 % Rakentamaton rakennuspaikka 3,00 % Esitys kaupunginvaltuustolle. Päätös Asian käsittelyä jatketaan pidettävässä kokouksessa. Merkitään, että Kati Kähkönen, Jari Laitinen ja Timo Talo saapuivat kokoukseen tämän pykälän aikana.

25 Mikkeli Pöytäkirja 10/ (67) Kaupunginhallitus, , 344 Ehdotus Esittelijä: Timo Halonen, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus jatkaa asian käsittelyä. Päätös Asian käsittelyä jatketaan maanantaina pidettävässä kokouksessa. Merkitään, että kaupunginhallitus käsitteli :t samanaikaisesti. Kaupunginhallitus, , 361 Ehdotus Esittelijä: Timo Halonen, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus jatkaa asian käsittelyä. Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto päättää vahvistaa tuloveroprosentiksi 20,00 % vuodelle Lisäksi kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto vahvistaa seuraavat kiinteistöveroprosentit vuodelle 2016: Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti 0,65 % Muun kuin vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti 1,20 % Yleinen kiinteistöveroprosentti 1,30 % Voimalaitosrakennusten kiinteistöveroprosentti 2,60 % Yleishyödyllinen yhteisö 0,00 % Rakentamaton rakennuspaikka 3,00 % Esitys kaupunginvaltuustolle. Päätös Keskustelun aikana Olli Nepponen esitti Petri Pekosen kannattamana, 1) ettei veroja koroteta 2) että talousarvion sivun 24 kolmannen kappaleen luettelo muutetaan seuraavaan muotoon: "- valtionosuuksia lisätään 1 milj. eurolla - eläköityminen hyödynnetään 70 %:sti (2.45 milj. euroa) - perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatiosta saatava synergiahyöty on 1.7 milj. euroa - lukiokoulutusta tehostetaan 0.1 milj. eurolla - sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta hakee talousarvioesityksensä lisäksi toiminnastaan säästöjä (1,5 milj. euroa) - toimintakuluja leikataan (yhteensä 1.7 milj. euroa) - toimintatuottoja kasvatetaan koko kaupungin osalta (1.0 milj. euroa) 3) että määrärahoja osoitetaan kulttuuri-nuoriso-liikuntalautakunnalle euroa, kasvatus- ja opetuslautakunnalle euroa, sosiaali-

26 Mikkeli Pöytäkirja 10/ (67) ja terveystuotantolautakunnalle omaishoitoon euroa ja muuhun toimintaan euroa. Markku Turkia esitti Arto Seppälän kannattamana, että - kiinteistöveron nosto ja eläköityminen (50 %) toteutetaan kaupunginjohtajan esittämällä tavalla - valtio-osuuksia lisätään 1 milj. eurolla - osinkotuloja lisätään euroa - tulopuolelle lisätään valtiolta tulevaa omaishoidon rahaa euroa - leikataan erikoissairaanhoidon laskutuksesta 2 milj. euroa sisältäen ensihoidon siirtämisen pelastuslaitokselle - kunulille kohdennetaan euroa ja kasvatus- ja opetustoimelle kohdennetaan euroa, yhteensä 1 milj. euroa Veli Liikanen esitti, että talousarvion sivun 24 kolmannen kappaleen luettelossa pysytään kaupunginjohtajan esityksessä ja lisätään valtio-osuuksiin 1 miljoona euroa ja korotetaan tuloveroprosenttia 0,25 %-yksikköä. Kukaan ei kannattanut esitystä, joten se raukesi. Puheenjohtaja selosti edellä mainitut esitykset ja esitti sen ratkaistavaksi siten, että ensin äänestetään Olli Nepposen ja Markku Turkian esityksistä. Ne, jotka kannattavat Olli Nepposen esitystä, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Markku Turkian esitystä, äänestävät "ei" ja sen jälkeen voittanut esitys asetetaan esittelijän esitystä vastaan. Selonteko ja äänestysesitys hyväksyttiin. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 10 jaa-ääntä (Armi Salo- Oksa, Olli Nepponen, Sari Teittinen, Seija Kuikka, Juha Vuori, Outi Kauria, Petri Pekonen, Kati Kähkönen, Vesa Himanen, Jaakko Väänänen) ja 5 ei-ääntä (Veli Liikanen, Arto Seppälä, Markku Turkia, Jaana Vartiainen, Hannu Kilkki). Puheenjohtaja totesi, että Olli Nepposen esitys on voittanut äänestyksen. Seuraavaksi puheenjohtaja esitti, että ne jotka kannattavat kaupunginjohtajan esitystä äänestävät "jaa" ja ne jotka kannattavat Olli Nepposen esitystä äänestävät "ei". Äänestysesitys hyväksyttiin. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 5 jaa-ääntä (Veli Liikanen, Jaana Vartiainen, Arto Seppälä, Markku Turkia, Hannu Kilkki) ja 10 ei-ääntä (Seija Kuikka, Vesa Himanen, Armi Salo- Oksa, Outi Kauria, Olli Nepponen, Juha Vuori, Kati Kähkönen, Petri Pekonen, Jaakko Väänänen, Sari Teittinen). Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallitus on hyväksynyt Olli Neppsen esityksen. Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto päättää vahvistaa tuloveroprosentiksi 20,00 % vuodelle Lisäksi kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto vahvistaa seuraavat kiinteistöveroprosentit vuodelle 2016: Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti 0,55 % Muun kuin vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti 1,10 % Yleinen kiinteistöveroprosentti 1,20 % Voimalaitosrakennusten kiinteistöveroprosentti 2,50 % Yleishyödyllinen yhteisö 0,00 % Rakentamaton rakennuspaikka 3,00 % Esitys kaupunginvaltuustolle. Merkittiin, että kaupunginhallitus käsitteli :t samanaikaisesti.

27 Mikkeli Pöytäkirja 10/ (67) Kaupunginvaltuusto, , 103 Liitteet 1 Liite kv Äänestysluettelo Ehdotus Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto päättää vahvistaa tuloveroprosentiksi 20,00 % vuodelle Lisäksi kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto vahvistaa seuraavat kiinteistöveroprosentit vuodelle 2016: Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti 0,55 % Muun kuin vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti 1,10 % Yleinen kiinteistöveroprosentti 1,20 % Voimalaitosrakennusten kiinteistöveroprosentti 2,50 % Yleishyödyllinen yhteisö 0,00 % Rakentamaton rakennuspaikka 3,00 % Päätös Keskustelun aikana valtuutettu Markku Turkia esitti valtuutettu Rauni Berndtin kannattamana tuloveroprosentin nostamista 20,25 %:iin. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että on tehty kaupunginhallituksen esityksestä poikkeava esitys. Puheenjohtaja esitti asian ratkaistavaksi äänestämällä siten, että ne, jotka kannattavat valtuutettu Turkian esitystä, äänestävät "ei" ja ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen esitystä, äänestävät "kyllä". Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 33 jaa-ääntä ja 25 ei-ääntä. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen esitys on tältä osin tullut hyväksytyksi. Kaupunginvaltuuston vahvisti kiinteistöveroprosentit kaupuinhallituksen esityksen mukaisesti. Merkitään, että kaupunginvaltuusto käsitteli :t samanaikaisesti. Merkitään, että äänestysluettelo liitetään pöytäkirjaan. Liite 1. Merkitään, että valtuutettu Juhani Oksman poistui kokouksesta pykälien käsittelyn aikana klo Merkitään, että kokouksessa pidettiin tauko klo Tiedoksi Talouspalvelut, Verohallinto, Suomen Kuntaliitto

28 Mikkeli Pöytäkirja 10/ (67) Kaupunginhallitus, 208, Kaupunginhallitus, 341, Kaupunginhallitus, 345, Kaupunginhallitus, 362, Kaupunginvaltuusto, 104, Talousarvio vuonna 2016 MliDno Kaupunginhallitus, , 208 Valmistelija / lisätiedot: Arja-Leena Saastamoinen, Jari Laitinen Liitteet 1 Liite Talousarvioraami 2016 Uusi kuntalaki Osana valtion ja kuntien neuvottelumenettelyä valmistellaan kuntatalousohjelma (12 ). Kuntatalousohjelman valmistelu on osa julkisen talouden suunnitelman ja valtion talousarvioesityksen valmistelua. Kuntatalousohjelmassa arvioidaan rahoituksen riittävyyttä kuntien tehtävien hoitamiseen (rahoitusperiaate). Kuntien toimintaympäristön, palveluiden kysynnän ja kuntien tehtävien muutokset arvioidaan ja tehdään arvio kuntatalouden kehityksestä. Kuntataloutta arvioidaan kokonaisuutena, osana julkista taloutta ja kuntaryhmittäin. Arvioinnissa eritellään kuntien lakisääteiset ja muut tehtävät ja arvioidaan kuntien toiminnan tuottavuutta. Kuntatalousohjelman valmistelee valtiovarainministeriö yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön, ympäristöministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön sekä tarvittaessa muiden ministeriöiden kanssa. Kuntatalousohjelman perusteena olevat taloudelliset ennusteet ja kuntatalouden kehitysarvion laatii valtiovarainministeriö. Suomen Kuntaliitto ry osallistuu kuntatalousohjelman valmisteluun. Kunnassa on oltava kuntastrategia (37 ), jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Kuntastrategiassa tulee ottaa huomioon: 1) kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen; 2) palvelujen järjestäminen ja tuottaminen; 3) kunnan tehtäviä koskevissa laeissa säädetyt palvelutavoitteet; 4) omistajapolitiikka; 5) henkilöstöpolitiikka; 6) kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet;

29 Mikkeli Pöytäkirja 10/ (67) 7) elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittäminen. Kuntastrategian tulee perustua arvioon nykytila-arvioon sekä arvioon toimintaympäristön muutoksista ja niiden vaikutuksista kunnan tehtäviin. Kuntastrategiassa tulee määritellä myös sen toteutumisen arviointi ja seuranta. Uusi kuntalaki tiivistää koko kuntakonsernin ohjausta kokonaisuutena. Kuntalain 47 :n mukaan Omistajaohjauksella on huolehdittava siitä, että kunnan tytäryhteisön toiminnassa otetaan huomioon kuntakonsernin kokonaisetu. Kunnan tytäryhteisön hallituksen kokoonpanossa on otettava huomioon yhteisön toimialan edellyttämä riittävä talouden ja liiketoiminnan asiantuntemus. Konserniohjetta sovelletaan kunnan tytäryhteisöjen sekä soveltuvin osin osakkuusyhteisöjen omistajaohjaukseen. Konserniohjeessa annetaan tarpeelliset määräykset ainakin: 1) kuntakonsernin talouden ja investointien suunnittelusta ja ohjauksesta; 2) konsernivalvonnan ja raportoinnin sekä riskienhallinnan järjestämisestä; 3) tiedottamisesta ja kunnan luottamushenkilöiden tietojensaantioikeuden turvaamisesta; 4) velvollisuudesta hankkia kunnan kanta asiaan ennen päätöksentekoa; 5) konsernin sisäisistä palveluista; 6) kunnan tytäryhteisöjen hallitusten kokoonpanosta ja nimittämisestä; 7) kunnan tytäryhteisöjen hyvästä hallinto- ja johtamistavasta. Tytäryhteisön tilintarkastajana on oltava emon tilintarkastusyhteisö. Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio (110 ) ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa ja -suunnitelmassa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa.

30 Mikkeli Pöytäkirja 10/ (67) Kunnan toimintaa on kaikki se, missä se kunta on mukana organisointitavasta riippumatta. Hallitusohjelma Julkisen talouden tulot ja menot on oltava tasapainossa. Veropolitiikka tukee kasvun, yrittäjyyden ja työllisyyden vahvistamista ja työn verotuksen kevennys tukee työllisyyttä, talouskasvua ja palkkamalttia ostovoiman kehitystä turvaamalla. Kärkihankkeisiin ja korjausvelan vähentämiseen panostetaan kertaluonteisesti 1,6 miljardia euroa vuoden 2018 loppuun mennessä. Kärkihankkeita ovat mm. peruskoulutuksen uudistaminen digitaalisten oppimisympäristöjen avulla, lapsi- ja perhepalveluiden asiakaslähtöinen muutosohjelma ja ikäihmisten kotihoidon kehittäminen. Hallitus on sopinut julkista taloutta vahvistavasta sopeuttamisohjelmasta. Samalla kohdennetaan resursseja uudelleen omaishoidon vahvistamiseen, takuueläkkeen korottamiseen ja lastensuojeluun, sekä ulkoisen turvallisuuden vahvistamiseen. Nettomääräisesti näiden vaikutus on 4 miljardin euron tasapainotus vuoden 2019 tasolla. Julkista taloutta vahvistetaan 6 miljardilla eurolla vuoteen 2021 mennessä. Lisäksi hallitus toteuttaa pitkällä tähtäimellä vaikuttavia toimia, jotka vahvistavat julkista taloutta vuositasolla 4 miljardilla eurolla. Keskeiset toimet tässä ovat sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus sekä kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen. Kuntien toimintavapauksia tullaan edistämään. Elinkeinoelämän kilpailukykyä ja yritystoiminnan edellytyksiä tulisi vahvistaa kaikessa päätöksenteossa. Opintopolkuja joustavoitetaan, työuria pidennetään, taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta lisätään ja vahvistetaan innovaatioiden kaupallistamista. Julkisia palveluita tullaan digitalisoimaan kasvavaa vauhtia. Lisäksi vahvistetaan kokeilukulttuuria, jolla tavoitellaan innovatiivisia ratkaisuja, parannetaan palveluita, edistetään omatoimisuutta ja yrittäjyyttä sekä vahvistetaan alueellista ja paikallista päätöksentekoa ja yhteistyötä. Toiminnan painopisteet Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Mikkelin kaupungin strategian syyskuussa Kestävä kasvu ja talous perustuu asukkaiden, elinkeinojen ja ympäristön hyvinvointiin, joita ohjataan toimialarajat ylittäen valtuuston ( 35) hyvinvointiohjelmien avulla. Talousjohtaja ja taloussuunnittelupäällikkö ovat käyneet toukokuussa 2015 raamineuvottelut kaikkien toimialojen sekä liikelaitosten ja taseyksiköiden kanssa. Talousarvion 2016 valmistelun lähtökohdat Kaupungin käyttötalouden toteutumisennuste on huolestuttava. Kaupungin tilinpäätös tulee toimialojen, erityisesti sosiaali- ja terveystoimen, tekemien ennusteiden mukaan olemaan selvästi alijäämäinen myös vuonna 2015, mikäli välittömiin toimenpiteisiin talouden tervehdyttämiseksi ei ryhdytä. Johdon ennuste 3/ 2015 osoittaa, että talousarvion mukaisesti edetään. Tämä edellyttää kuitenkin tiukkaa talouskuria ja ehdottomasti talousarviossa