KUNTAINFRAA KÄSITTELEVIÄ HANKKEITA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUNTAINFRAA KÄSITTELEVIÄ HANKKEITA"

Transkriptio

1 Suomen Kuntaliitto ry KUNTAINFRAA KÄSITTELEVIÄ HANKKEITA Tilanne syksyllä 2012 Anu Kerkkänen

2 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO KÄYNNISSÄ OLEVAT HANKKEET Vesihuoltolaitosten arvonmääritysperiaatteiden vakiointi ( ) Katujen korjausvelka (2012) OPUS (2012-) Tukefin 1, 2, 3 ja 4 (2007-) Taitava kuntarakennuttaja -kirjahanke (2012) Hankintoihin liittyvä kehittämishanke (2012-) KuVe-hanke (Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu) ( ) Infrarakentaminen muutoksessa ( ) Infra TM ( ) PÄÄTTYNEET HANKKEET (KÄYTÄNNÖN TYÖKALUT) Elinkaarikustannuslaskennan kehityshanke (2011) SOPIVA-hanke HUOVI-hanke Käytännön kumppanuusmallit -hanke ( ) Kansallinen elinkaarimalli ( ) Teknisen ja ympäristötoimen tuottavuus ja vaikuttavuus, mittaristo ( ) PÄÄTTYNEET HANKKEET (TEORIA, SELVITYKSET YMS.) Kupera ( ) C-business ( ) ROTI-raportti Katujen ylläpitokustannuksia lisäävät suunnitteluratkaisut ( ) Katujen kuntotieto (2011) Kokemuksia elinkaarimallihankkeista ( ) InfraTimantti Esiselvitys ( ) NETTISIVUJA kuntatekniikka.fi infrakuntoon.fi esteeton.fi themesta.net

3 1 JOHDANTO Kuntainfraan liittyen on ollut ja on parhaillaan käynnissä useita hankkeita, jotka pyrkivät tavalla tai toisella parantamaan kuntainfran hoitoa ja omistusta. Hankkeiden kirjo on laaja: Osa hankkeista on pitkälti teoreettisia, osa pyrkii kehittämään hyvinkin käytännönläheisiä työkaluja. Myös hankkeiden aihepiirit ja yksityiskohtaisuus vaihtelevat. Tähän paperiin on koottu tietoa kuntainfraa käsittelevistä hankkeista. Hankkeet on jaoteltu kolmeen kategoriaan: Luvussa kaksi käsitellään parhaillaan käynnissä olevia hankkeita, luvussa kolme käsitellään jo päättyneitä hankkeita, jotka ovat tuottaneet käytännön työkaluja ja luvussa neljä käsitellään jo päättyneitä teoriaan painottuneita hankkeita. Lisäksi paperin loppuun (luku 5) on kerätty lista kuntainfraan liittyvistä nettisivuista: Nekin ovat useimmiten erilaisten hankkeiden tuotoksia. Paperissa käsiteltävät hankkeet liittyvät teemoihin omaisuuden hallinta ja omistajuus, julkinen-yksityinen yhteistyö ja arjen riskien hallinta. Paperiin on pyritty kokoamaan kattava lista näihin teemoihin liittyvistä, suhteellisen tuoreista hankkeista. Koska hankemaailma on laaja ja rönsyilevä, ja myös hankkeiden toteuttajia on paljon, lista on kuitenkin väistämättä vain otos - vaikkakin kattava - kaikista käynnissä olevista tai jo toteutetuista hankkeista. 2 KÄYNNISSÄ OLEVAT HANKKEET Tähän lukuun on koottu tietoa parhaillaan käynnissä olevista hankkeista. Näiden hankkeiden tuloksista kannattaa siis olla kuulolla. 2.1 Vesihuoltolaitosten arvonmääritysperiaatteiden vakiointi ( ) Hankkeessa kehitetään yhteisiä arvonmääritysperiaatteita vesihuoltolaitoksille. Konsulttina hankkeessa toimii Pöyry Finland Oy. Hankkeen pilottikohteita ovat Vaasa, Lahti, Turku ja Nokia; mukaan on mahdollisesti tulossa myös muutama pienempi kunta. Hanketta rahoittavat muun muassa Vesilaitosyhdistys ja Kuntaliitto. 2.2 Katujen korjausvelka (2012) Hankkeen tavoitteena on tuottaa kunnille viitekehys katujen korjausvelan arviointiin. Hankkeen on tarkoitus valmistua vuoden 2012 loppuun mennessä. Hankkeen toteuttaja on Rapal Oy. Hankkeessa on mukana Kuntaliitto ja 18 kuntaa. 2

4 2.3 OPUS (2012-) OPUS-hanke (Kuntien teknisen toimen palvelukokonaisuuden optimointi ja johtaminen) on Aaltoyliopiston BIT-tutkimuskeskuksen yhdessä kuntien kanssa suunnittelema hanke, jonka päätarkoituksena on pureutua teknisten palveluiden tuotteistamisen tuotteistamispilottien avulla. 2.4 Tukefin 1, 2, 3 ja 4 (2007-) Tukefin-tuottavuushankkeiden toteuttaja on Innokonseptit Oy. Hankkeiden yhteistyökumppaneita ovat muun muassa Rakennusteollisuus RT sekä Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI. Hankkeissa tavoitellaan konkreettisia toimia tuottavuuden hyväksi. Hankkeiden toteutus perustuu valmennukseen, joka koostuu sekä hankintojen kehittämispiloteista että Lean -ajattelumallin hyödyntämisestä. 2.5 Taitava kuntarakennuttaja -kirjahanke (2012) Hankkeen toteuttajia ovat Rakennusinsinöörien liitto RIL ry ja Kuntaliitto. Muina rahoittajina mukana ovat Talonrakennusteollisuus ry, INFRA ry, TEKES, Maarakennusalan neuvottelukunta MANK, Hämeenlinnan kaupunki ja Helsingin kaupunki. Hankkeen tavoitteena on aikaansaada kattava, ajan tasalla oleva kunnallisen rakennuttamisen ohje. Ohje on tarkoitettu rakennuttamisorganisaation käsikirjaksi. Ohjeessa kuvataan rakennuttamisen eri vaiheet ja niihin liittyvät toimenpiteet kuntarakennuttamisen sekä muun julkisen rakennuttamisen kannalta. Ohjeessa käsitellään sekä talonrakentamista että infrarakentamista. Ohjeen on tarkoitus valmistua vuoden 2012 lopulla. 2.6 Hankintoihin liittyvä kehittämishanke (2012-) Hanke on Rakennusteollisuus RT:n ja Kuntaliiton yhteinen. Hankkeen toteuttaja on asianajotoimisto Gastrén & Snellman Oy. Hankkeen tarkoituksena on tuottaa kunnille sopimusmalli, prosessikuvaus, päätöspöytäkirjamalli sekä esittelijöille tarkoitettuja diasarjoja hankintojen tekemisen tueksi. 2.7 KuVe-hanke (Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu) ( ) Hankkeessa tuotetaan yleisten alueiden ylläpidon kustannuslaskelmat kuntien teknisen toimen tuloksellisuuden mittaamista varten. Hankkeen toteuttaja on Rapal Oy. 3

5 2.8 Infrarakentaminen muutoksessa ( ) Hankkeen toteuttajia ovat VTT ja Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK, mukana hankkeessa on myös yhdistyksiä/järjestöjä ja yksityisiä toimijoita. Hankkeen tavoitteena on tuottaa infra-alalle yhteinen tietopohja ja alaa paremmin palveleva tilastointi, kehittää markkinoiden seurantaa, konkretisoida toimintaympäristön muutosten vaikutus infrarakentamiseen sekä tunnistaa infrarakentamisen tulevaisuuden osaamis- ja työvoimatarpeet. Hankkeen tulokset on tarkoitus koota kahdeksi raportiksi, joissa tarkastellaan infrarakentamisen rakennetta ja infrarakentamisen tulevaisuutta. 2.9 Infra TM ( ) Infra TM on tilaajapuolen (Liikennevirasto, kaupunkeja, Infra ry) yhteishanke. Hankekoordinointia toteuttaa Rakennustietosäätiö. Hankkeen päämääränä on luoda Suomen inframarkkinoille avoin ja yhtenäinen InfraBIM-tietomalli, joka perustuu kansainvälisiin paikkatieto- ja tuotemallistandardeihin sekä kotimaiseen vakionimikkeistöön. Lisätietoa hankkeesta löytyy osoitteesta 3 PÄÄTTYNEET HANKKEET (KÄYTÄNNÖN TYÖKALUT) Tässä luvussa tarkastellaan jo päättyneitä hankkeita jotka ovat tuottaneet käytännön työkaluja. Käytännön työkaluilla tarkoitetaan tässä yhteydessä hyvin konkreettisia tuotoksia, kuten webbisovelluksia tai laskentamalleja. 3.1 Elinkaarikustannuslaskennan kehityshanke (2011) Elinkaarikustannuslaskennan kehityshanke toteutettiin vuonna Hankkeen toteuttaja oli Rapal Oy, rahoittajia hankkeella oli yhteensä 20, joista kuntia 17. Hankkeessa määriteltiin elinkaarilaskennan periaatteet ja laadittiin laskentaohje. Pilottilaskenta ei kuulunut hankkeeseen, laskenta tehdään kaupunkien omina pilottiprojekteina. Hankkeen tuottama laskentaohje ja laskentapohja löytyvät sivulta 4

6 3.2 SOPIVA-hanke SOPIVA on Huoltovarmuuskeskuksen hanke, jossa kehitettiin yrityksille ja julkishallinnon organisaatioille työkaluja, joiden avulla organisaatiot voivat parantaa toimintavarmuuttaan. Hanke toteutettiin elinkeinoelämän ja julkishallinnon yhteistyönä. Hanke tuotti SOPIVA-suositukset toiminnan jatkuvuuden hallintaan. Hanke tuotti organisaatioiden käyttöön myös valmiit mallisopimuslausekkeet, joiden tarkoituksena on helpottaa SOPIVA-suositusten liittämistä sopimuksiin. Linkit hankkeen tuottamiin aineistoihin löytyvät sivulta 3.3 HUOVI-hanke HUOVI-hanke on SOPIVA-hankkeen ohella yksi Huoltovarmuuskeskuksen kärkihankkeista. Hanke tuotti HUOVI-portaalin, joka tukee huoltovarmuuskriittisiä yrityksiä vakaviin häiriöihin varautumisessa. Portaalin kautta tarjotaan yrityksille työkaluja, ohjeita ja koulutusta riskienhallinnan ja jatkuvuudenhallinnan kehittämiseen. HUOVI-portaalin jatkuvuudenhallinnan arviointityökalun avulla huoltovarmuuskriittiset yritykset ja niiden toimipaikat voivat arvioida omaa jatkuvuudenhallintansa tasoa ja asettaa jatkuvuudenhallinnalleen tavoitetason. Vastaamalla kypsyyskysymyksiin yritykset saavat tietoa oman jatkuvuudenhallintansa tilasta ja toimintansa häiriöherkkyydestä. Vastaustensa perusteella yritykset saavat räätälöityjä vinkkejä toimintansa kehittämiseen ja kuvan oman jatkuvuudenhallintansa tasosta suhteessa toimialan yleiseen jatkuvuudenhallinnan tasoon. Portaali tarjoaa organisaatioille myös ajankohtaista tietoa jatkuvuussuunnittelusta ja tukimateriaalia tehtävien toimenpiteiden tueksi. Lisäksi se tarjoaa tietoa huoltovarmuusorganisaation tapahtumista ja muista ajankohtaisista asioista. Portaalin sisältämän yritys- ja henkilötietokannan avulla pidetään yllä huoltovarmuuskriittisten yritysten ja toimipaikkojen vastuuhenkilöiden yhteystietoja. Jatkossa on mahdollista, että portaalia laajennetaan myös kuntien käyttöön. Lisätietoa HUOVI-portaalista löytyy osoitteesta 3.4 Käytännön kumppanuusmallit -hanke ( ) 5

7 Käytännön kumppanuusmallit -hankkeessa pyrittiin kehittämään Suomen markkinoille vakiintunut toimintatapa kumppanuusmallien toteutukseen. Hankkeessa pyrittiin varmistamaan nopeampi ja edullisempi hankintaprosessi sekä alentamaan julkisten tilaajien kynnystä kumppanuusmallien käyttöön. Hankkeessa olivat mukana Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry, Kuntaliitto, TEKES, Espoo, Oulu, Inspira Oy, Pöyry CM Oy, Ernst & Young Oy sekä Asianajotoimisto Peltonen, Ruokonen & Itäinen Oy. Hankkeessa kehitettiin hankinnassa käytettävä toimintamalli ja kilpailutusmenettely, tuotettiin palvelukuvauksia sekä sopimusdokumentaatioita. Hankkeen tuottamat dokumentit löytyvät osoitteesta 3.5 Kansallinen elinkaarimalli ( ) Vuosina toteutettu Kansallinen elinkaarimalli -kehityshanke oli jatkoa rakennusteollisuus RT:n vuosina koordinoimalle Elinkaarimallit-hankkeelle. Hankkeen käynnistäjiä ja koordinaattoreita olivat Rakennusteollisuus RT ry ja Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry. Hankkeeseen osallistui lisäksi iso joukko julkisen ja yksityisen sektorin edustajia. Hankkeen tarkoituksena oli kehittää yksityisrahoitusmallin kilpailukykyä erityisesti sen rahoituskustannusten osalta. Tarkoituksen oli myös tarkastella ns. budjettirahoitusmallin talouslaskentaa ja selkiyttää eri mallien välistä taloudellista vertailua julkisen sektorin tilaajien (hankintayksiköiden) näkökulmasta. Kehityshankkeen tuloksena syntyi Kansallinen elinkaarimalli, jota ehdotetaan sovellettavaksi julkisen sektorin hankintayksiköille, yksityisen sektorin tuottajille (rakennusliikkeille) sekä oman ja vieraan pääoman ehtoisille rahoittajille. Mallin perusperiaatteet esitetään hankkeen loppuraportissa, joka on ladattavissa osoitteessa Raportissa esitetään mallin perusperiaatteiden lisäksi ratkaisuja keskeisimpiin sopimuksellisiin ja taloudellisiin kysymyksiin, jotka nousevat esille mallia sovellettaessa. 3.6 Teknisen ja ympäristötoimen tuottavuus ja vaikuttavuus, mittaristo ( ) Hankkeessa tarkasteltiin teknisen ja ympäristösektorin tuottavuuden ja vaikuttavuuden mittaamista Balanced Scorecardin (BSC) neljän näkökulman kautta. Näkökulmia ovat taloudellinen, asiakas-, sisäisten prosessien ja henkilöstönäkökulma. Hankkeen tilaaja oli Päijät-Hämeen liitto ja hankkeessa olivat mukana kaikki Päijät-Hämeen kunnat: Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola, Orimattila, Padasjoki ja Sysmä. Hankkeen toteuttaja oli Sito Oy. 6

8 Hanke oli osa laajempaa kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojektia (nk. PAKETTI-projektia), jossa olivat mukana kaikki Päijät-Hämeen kunnat. Projekti oli Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittama projekti ja sen tavoitteena oli jatkaa ja toimeenpanna Paras -hankkeen selvityksiä. PAKETTI-projekti toteutettiin vuosina Hanke tuotti BSC periaatteiden mukaisesti toteutetun työkalun, jota voidaan käyttää johtamisen välineenä ja jonka avulla voidaan arvioida mihin BSC:n sektoriin jatkossa on tarpeellista panostaa resursseja. Työkalu kehitettiin konsulttivetoisesti työpajatyöskentelyssä. Hankkeen pilottikohteena olivat liikenneväylät ja yleiset alueet. Hankkeen loppuraportti Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen. Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa löytyy osoitteesta 4 PÄÄTTYNEET HANKKEET (TEORIA, SELVITYKSET YMS.) Tässä luvussa tarkastellaan hankkeita, jotka ovat tuottaneet teoreettisia/käsitteellisiä tuloksia tai jotka ovat luonteeltaan tutkimuksia tai taustaselvityksiä. On kuitenkin syytä huomioida, että myös tässä luvussa käsiteltävien hankkeiden tuloksiin voi sisältyä esimerkiksi tarkistuslistoja tai vastaavia - siis myös eräänlaisia työkaluja. Luvussa keskitytään hiljattain päättyneisiin hankkeisiin: 2000-luvulla on ollut käynnissä paljon hankkeita, joita ei tässä käsitellä. Esimerkiksi Kuntaliito on 2000-luvulla toteuttanut kaksi tärkeää kuntainfran kehittämiseen liittyvää hanketta. JYMY-hanke ( ) selvitti julkisen ja yksityisen sektorin välisiä kaavoituksen ja kaavan toteuttamisen yhteistyömenettelyjä ja kehittämismahdollisuuksia, JYK-hankkeen ( ) tarkoituksena oli puolestaan lisätä ymmärrystä kuntien toimitila- ja infrastruktuurihankkeiden vallitsevasta toimintaympäristöstä tulevaisuuden visioineen sekä vaihtoehtoineen. 4.1 Kupera ( ) Aalto BIT-tutkimuskeskuksen, Tampereen yliopiston yhdyskuntatieteiden laitoksen ja 18 kaupungin KU- PERA-hankkeen tavoitteena oli tunnistaa ja analysoida innovatiivisia toimintamalleja sekä jalkauttaa uusia perusrakennepalvelujen kehittämiskonsepteja yhteistyössä osallistuvien kaupunkien teknisen toimen kanssa. Hankkeessa erityisen huomion kohteena olivat perusrakennepalvelujen rahoituksen, omistajuuden ja operoinnin innovaatiot. Hanketta rahoitettiin Tekesin Rakennettu ympäristö -ohjelmasta. Hankkeen päätuotos on kirja Huomispäivän infrastruktuuri. Näkökulmia kuntien teknisen toimen uudistamiseen. Kirja on ladattavissa Kuntaliiton kirjakaupasta osoitteesta 7

9 Koko kirjan yleinen johtopäätös on, että tekniselle sektorille tarvitaan uudenlaista innovaatiokulttuuria. Kirjan eri luvuissa on lisäksi nostettu esiin yksityiskohtaisempia, hankkeessa käsiteltyjä teemoja koskevia johtopäätöksiä. Esimerkiksi tuotteistamisen ja hankintaosaamisen osalta kirjassa todetaan, että tuotteistuksessa tarvitaan kaupunkien yhteistyötä, entistä laajempaa markkinalähtöistä perspektiiviä sekä ulkopuolista puolueetonta ja ammattitaitoista tahoa tukemaan prosessia. Omistajapolitiikan osalta todetaan, että kuntien omistamisen peruslähtökohtana on omistuksen ja omistajuuden merkityksen kirkastaminen ja ottaminen osaksi kaupungin strategia. Kirjassa korostetaan myös omistukseen liittyvän tiedonhallinnan ja seurannan kehittämisen tärkeyttä. Yksityisen sektorin kanssa tehtävästä yhteistyöstä todetaan, että kaupunkien tulisi kehittää uudenlaisia integroivia yhteistyömuotoja yksityisten toimijoiden kanssa. Kirjassa korostetaan lisäksi, että suurten ulkoistettujen kokonaisuuksien läpiviemisessä on tärkeä saattaa urakka- ja sopimusasiakirjat kuntoon kilpailullisella neuvottelumenettelyllä. 4.2 C-business ( ) C-Business on Oulun yliopiston, VTT:n ja Aalto-yliopiston Tekes-rahoitteinen yhteishanke, joka toteutettiin vuosina Hankkeen tavoitteena oli selvittää yhteiskunnan teknisten verkostojen omistusja hallintomallien vahvuuksia ja heikkouksia. Hankkeessa keskityttiin erityisesti katuihin, vesihuoltolaitoksiin ja satamiin. Pääasiallisina tietolähteinä käytettiin infrastruktuuriverkostoissa mukana olevien toimijoiden haastatteluja, kirjallisuutta sekä tilinpäätöksiä. Hanke tuotti useita julkaisuja, esimerkiksi seuraavat: Leviäkangas P., Talvitie A., Haapasalo H., Herrala M., Pakkala P., Nokkala M., Rönty J. & Finnilä K. (2011) Ownership and governance of Finnish infrastructure networks. VTT Publications 777, Espoo. Herrala M., Pakkala P. & Nokkala M. (eds.) (2011) SWOT analyses of infrastructure networks' ownership and governance models. Oulun yliopiston tuotantotalouden osaston tutkimusraportteja 7/2011 Lista kaikista hankkeen tuottamista julkaisuista löytyy osoitteesta Vesihuoltolaitosten osalta hankkeen tuloksissa todetaan, että kuntaomistajan tulisi keskittyä omistajapolitiikkaan ja rooliinsa omistajana eikä operatiivisena johtajana. Vesihuoltolaitoksen johtokunnan ja hallituksen jäseniä valittaessa tulisi etusijalle asettaa liikkeenjohdollinen ja tekninen osaaminen. Vesihuoltolaitoksen johdon tulisi myös tehdä pitkän aikavälin investointisuunnitelmia sekä hallita systemaattisesti vesihuoltolaitoksen omaisuutta. 4.3 ROTI-raportti

10 ROTI-raportti on Suomen rakennetun omaisuuden tilaa kuvaava raportti, joka perustuu asiantuntijoiden paneelityöskentelyyn. Raportti julkaistiin helmikuussa Raportin rahoittajia olivat valtion ja järjestöjen edustajat (yhteensä 15). Aiemmin on tuotettu 2 vastaavaa raporttia. ROTI-raportti on ladattavissa osoitteesta Raportissa todetaan, että rakennetun omaisuuden kunto on Suomessa hyvän ja tyydyttävän välillä, mutta nykysuunta vie huolestuttavasti alaspäin. Suurin korjausvelka, noin miljardia euroa, on raportin mukaan rakennuksissa, jotka kattavat kansallisvarallisuudesta 47 prosenttia. Rakennusten kunto saa raportissa asiantuntijoilta yleisarvosanaksi 7½. Suomen liikenneverkot, jotka sisältävät maanteiden lisäksi metsä- ja yksityistiet, rautatiet, lentoasemat ja merikuljetussatamat, saivat yleisarvosanaksi niin ikään 7½. Yhdyskuntatekniset järjestelmät, kuten kadut, vesihuolto, kaukolämpö, tietoliikenne ja jätehuolto pärjäsivät arvioinnissa hieman paremmin (arvosana 8). Kaikilla kolmella rakennetun ympäristön alueella kehityksen suunnan arvioitiin vievän heikompaan suuntaan. Uhkakuvina nähtiin muun muassa niukentuvat resurssit sekä vanhentuneet toiminnan ja hallinnon rakenteet. Toisaalta usealta osa-alueelta löydettiin myös uutta ajattelua ja kiitettävää palvelutasoa. 4.4 Katujen ylläpitokustannuksia lisäävät suunnitteluratkaisut ( ) Tutkimuksen tiedot Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää katujen ylläpitokustannusten muodostumista tarkastelemalla erilaisia katujen ja kaupunkialueiden rakenteita, varusteita ja materiaaleja. Tutkimuksessa pyrittiin löytämään seikkoja, jotka vaikuttavat katujen ylläpitokustannuksiin merkittävästi. Tutkimuksessa selvitettiin myös, kuinka kaavoituksella ja katujen suunnittelulla voidaan helpottaa ja tehostaa kunnossapitoviranomaisten työtä. Tutkimus on rajattu koskemaan maanpäällisen katualueen ja katualueeseen kuuluvien rakenteiden, kalusteiden sekä varusteiden ylläpitoa. Tutkimus toteutettiin Helsingin kaupungin toimeksiannosta. Tutkimus perustui kirjallisuusselvitykseen, kunnossapidon ja suunnittelualan ammattilaisten haastatteluihin sekä kenttätutkimukseen (kaupunkikävelykierroksiin). Lisäksi tehtiin työsaavutusmittaus, jonka avulla testattiin erilaisten rakenteiden aiheuttamaa työn hidastuvuutta. Hankkeen tuloksissa todetaan, että ylläpito pitäisi ottaa huomioon paremmin jo suunnitteluvaiheessa. Hankkeen tulokset on koottu julkaisuun: Kolehmainen, Linda (2010) Katujen ylläpitokustannuksia lisäävät suunnitteluratkaisut. Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisut 2010:9 / Katu- ja puisto-osasto. Julkaisu on ladattavissa osoitteessa 9

11 4.5 Katujen kuntotieto (2011) Katujen kuntotieto on Carement Oy:n teettämä opinnäytetyö. Opinnäytetyön empiirinen aineisto kerättiin kyselyllä. Kyselyllä selvitettiin, kuinka paljon pienissä ja keskisuurissa ( asukasta) kunnissa on hankittu kuntotietoa ja mihin kuntotieto varastoidaan. Kysely lähetettiin 171 kunnalle, vastausprosentti oli 47, eli vastaus saatiin 81 kunnalta. Tutkimus on ladattavissa osoitteessa Tutkimuksessa havaittiin, että pienissä ja keskisuurissa kunnissa katuverkon kuntoa ja sen kehittymistä seurataan melko huonosti. Osassa kunnista ei ole edes inventoitu katuverkon pituuksia. Suuressa osassa kuntia katu- ja kuntotietojen tallennus tapahtuu excel-tiedostoon tai katumestarin muistiin. Tutkimuksen mukaan katu- ja kuntotietojen hallinta ja varastointi koetaan ongelmallisena, koska katurekisterit ovat pienten kuntien tarpeisiin liian raskaita, kalliita tai hankalia opetella käyttämään. Ne myös vaativat resursseja: ohjelmistoja ja työtunteja. Osassa kuntia mitattua kuntotietoa on olemassa jonkin verran, mutta tietoa ei osata analysoida ja jalostaa käytettävään muotoon. 4.6 Kokemuksia elinkaarimallihankkeista ( ) Tutkimushanke tehtiin Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RALKI ry:n, Rakennusteollisuus RT ry:n ja Infra ry:n aloitteesta. Tutkimuksessa selvitettiin elinkaarimalleista saatuja kokemuksia haastattelemalla tilaajien, palveluntuottajien, eläkevakuutusyhtiöiden ja loppukäyttäjien edustajia. Haastateltavia oli yhteensä 19. Tutkimushanke tuotti loppuraportin: Hakkarainen, Niina (2011) Kokemuksia elinkaarimallihankkeista - haastattelututkimus rakennushankkeen eri osapuolille. Raportti on ladattavissa osoitteessa Raportissa todetaan, että yleisesti ottaen haastateltavat suhtautuivat elinkaarimalleihin positiivisesti ja toivoivat niitä kehitettävän edelleen ja käytettävän laajemmin. Tutkimuksen haasteena oli kuitenkin jo sen määritteleminen, mikä on elinkaarimallihanke: Tilaajien ja palveluntuottajien näkemykset kohtasivat vain osittain. Keskeisimpiä kysymyksiä olivat innovatiivisuus, riskinjakoja maksumekanismit. Lähes kaikki haastateltavat toivoivat innovaatioita hankkeisiin. Osa tilaajista kuitenkin koki, ettei todellisia innovaatioita syntyisi vaikka niille jätettäisiinkin tila. palveluntuottajat toivoivat tilaajien kilpailuttavan toiminnan sijaan lopputulosta, jolloin innovaatioillekin jäisi tilaa. Tilaajat eivät nähneet maksumekanismeja ongelmallisina toisin kuin palveluntuottajat: Palveluntuottajien mukaan maksumekanismit ovat ongelmallisia 10

12 monimutkaisuutensa ja sanktioiden suuruuden vuoksi. Tilaajat näkivät elinkaarimallien vaikeutena hankkeiden kannattavuuden osoittamisen päätöksenteon valmistelussa. Palveluntuottajat kokivat keskeisiksi kehittämisen kohteiksi riskinjaon ja maksumekanismit. Eläkevakuutusyhtiöiden edustajat katsoivat, etteivät heidän intressinsä ja tuotto-odotuksena kohtaa sen kanssa, mitä elinkaarimallihankkeilla olisi tarjota. Haastattelussa mukana ollut loppukäyttäjä oli tyytyväinen hankkeeseen. 4.7 InfraTimantti Esiselvitys ( ) Esiselvitys on tehty InfraTM-ryhmän (Liikennevirasto, Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Turku, Oulu, Lahti, Infra ry) tilauksesta ja tiiviissä yhteistyössä sen kanssa. Työn tarkoituksena on ollut valmisteltavana olevan InfraTimantti-hankkeen suuntaaminen infran tilaajien kannalta tärkeimpiin kysymyksiin. Esiselvityksen toteutti VTT. Hankkeen loppuraportti Hyvärinen, Juha; Mäkeläinen, Tarja; Rekola, Mirkka & Törnqvist, Jouko (2010) InfraTimantti esiselvitys, loppuraportti on ladattavissa osoitteessa Raportissa johtopäätökset on tiivistetty kahdeksaan alakohtaan: Alan kehittyminen ja tehokkuuden lisääminen edellyttää yhteistoimintaa Tietomallintamisen tulee tukea yhdyskuntatasoista päätöksentekoa Tilaajien tarpeet mallintamiseen tulee jäsentää Lähtötietojen on oltava riittäviä. Tuottajan näkökulmasta on myös tärkeää, että kaikki tilaajat toimisivat yhtenäisen käytännön mukaan. Tietomallintamisen käyttöönottoon tarvitaan henkilöstön motivointia, tukea ja koulutusta. Lisäksi kokonaisprosessin ymmärtäminen laajempana kuin organisaatiokohtaisena prosessina on edellytys alan systeemiseen kehittymiseen. Pilotit ovat lähes ainoa keino viedä uusia systeemisiä asioita reaalimaailmaan. Benchmark-selvityksiä esimerkkitapauksista tulisi käyttää keinona selventää kysymystä Mitä hyötyä tietomallintaminen tuo ja kuinka suuri hyöty on? Hyödyn arviointiin tulee kehittää mittaristoa ja mittareille sekä numeerisia että kvalitatiivisia parametreja. Alan kyvykkyyksien kehittymisen seuranta on tärkeää. Kyvykkyyden seurantaan tulisi räätälöidä Suomen infrarakentamisen ja -kehittämisen toimintaympäristöön sopivat seurantamatriisit. 5 NETTISIVUJA 11

13 5.1 kuntatekniikka.fi Kuntatekniikka.fi on kuntatekniikan foorumin 1 verkkopalvelu. Kuntatekniikka.fi -verkkopalvelusta löytyy kuntatekniikan uutisia sekä tietoa muun muassa alan avoimista työpaikoista, täydennyskoulutuskursseista, seminaareista ja messuista. Olennainen osa verkkopalvelua ovat hankekehitykseen soveltuvat verkkotyötilat, jotka mahdollistavat luottamuksellisen mielipiteiden vaihdon ja asiakirjojen valmistelun. Sivusto sisältää myös ajankohtaisiin aiheisiin tarttuvan Puheenvuoro-palstan ja kuntatekniikan julkaisu- ja kuvapankin sekä tarjoaa mahdollisuuden uutiskeskusteluihin. Sivuston ylläpidosta ja uutispäivityksestä vastaa Kuntatekniikka -lehden toimitus. 5.2 infrakuntoon.fi Infrakuntoon.fi on Kuntaliiton, Asuinto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLIn, Infra ry:n, Tampereen ammattikorkeakoulun, Suomen tieyhdistyksen ja Vesilaitosyhdistyksen yhdessä tuottama sivusto. Sivusto julkaistiin keväällä Sivusto tuo esiin toimiva infran merkityksen ja oikea-aikaisen ja ennakoivan kunnossapidon tärkeyden. 5.3 esteeton.fi Esteeton.fi sivusto sisältää tietoa rakennetun ympäristön ja liikkumisen esteettömyydestä. Sivusto palvelee erityisesti suunnittelun ja rakentamisen ammattilaisia ja paikallistoimijoita. Verkkosivulta löytyy tietoa ja työkaluja esteettömään rakentamiseen ja asumiseen sekä liikkumiseen. Tarjolla on myös ajankohtaisia esteettömään rakentamiseen liittyviä uutisia sekä esteettömyystapahtumien kalenteri. Verkkopalvelua ylläpitää Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE. 5.4 themesta.net Themesta.net on rakennus- ja kiinteistöpalvelualan ammateista kertova sivusto. Sivuston taustalla on Rakennus- ja kiinteistöpalvelualan vetovoima ry. Yhdistys pyrkii parantamaan rakennus- ja kiinteistöpalvelualan vetovoimaa ja arvostusta nuorten keskuudessa monin eri tavoin. Vetovoima ry:n jäseniä ovat rakennus- ja kiinteistöpalvelualan keskeiset järjestöt (esimerkiksi Infra ry, Rakennustuoteteollisuus RTT ry ja Talonrakennusteollisuus ry). 1 Kuntatekniikan foorumi on Suomen Kuntatekniikan yhdistyksen (SKTY), kuntien ja Suomen Kuntaliiton muodostaman KEHTO-konsortion käynnistämä verkosto, joka kehittää osaamista, tiedonvaihtoa ja kumppanuuksia kuntatekniikan alalla. 12

Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö maankäytössä

Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö maankäytössä Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö maankäytössä Eväitä yhteistyön rakentamiseen ja hallintaan Helsinki 2008 ISBN 978-952-213-412-7 (painettu) ISBN 978-952-213-422-6 (pdf) TEKIJÄ Työryhmä 1. painos

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin välinen yhteistyö

Julkisen ja yksityisen sektorin välinen yhteistyö Julkisen ja yksityisen sektorin välinen yhteistyö Ulriika Leponiemi Pentti Siitonen Ari-Veikko Anttiroiko Tampereen yliopisto Yhdyskuntatieteiden laitos Tampere 2010 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Julkinen

Lisätiedot

Sähköisten palvelujen kehittäminen

Sähköisten palvelujen kehittäminen Sähköisten palvelujen kehittäminen Toimintamalli ja käsikirja Esipuhe... 4 Sähköisten palveluiden kehittämisen toimintamallin käsikirja... 7 Liite 1: Toimintamalli kalvoesitys... 39 Liite 2: Linkkiosio

Lisätiedot

Palvelut ja tiedot käytössä. Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012 2020

Palvelut ja tiedot käytössä. Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012 2020 Palvelut ja tiedot käytössä Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012 2020 SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe... 1 1 Julkisen hallinnon ICT:n toimintaympäristö ja nykytila... 3 1.1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Palveluyritys ja yliopisto yhteistyössä. Pontta liiketoimintaan, lisäarvoa tutkimukseen

Palveluyritys ja yliopisto yhteistyössä. Pontta liiketoimintaan, lisäarvoa tutkimukseen Palveluyritys ja yliopisto yhteistyössä Pontta liiketoimintaan, lisäarvoa tutkimukseen Palveluyritys ja yliopisto yhteistyössä Pontta liiketoimintaan, lisäarvoa tutkimukseen Elinkeinoelämän keskusliitto

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO FILOSOFINEN TIEDEKUNTA

VAASAN YLIOPISTO FILOSOFINEN TIEDEKUNTA VAASAN YLIOPISTO FILOSOFINEN TIEDEKUNTA Antti Mäenpää ÄLYKKÄÄN ERIKOISTUMISEN MITTAAMINEN Esimerkkinä Pohjanmaan triple helix -tutkimus Aluetieteen pro gradu -tutkielma VAASA 2014 1 SISÄLLYSLUETTELO TAULUKKO-

Lisätiedot

007 2 Espoo Otamedia, / Oy Multiprint Juhani Ukko Jussi Karhu Paino Sanna Pekkola Hannu Rantanen Voutilainen Jarkko Tenhunen Lauri rokset Piir Oy

007 2 Espoo Otamedia, / Oy Multiprint Juhani Ukko Jussi Karhu Paino Sanna Pekkola Hannu Rantanen Voutilainen Jarkko Tenhunen Lauri rokset Piir Oy HELSINKI 2007 raportteja 57 Suorituskyky nousuun! Hyödynnä henkilöstösi osaaminen Juhani Ukko Jussi Karhu Sanna Pekkola Hannu Rantanen Jarkko Tenhunen Juhani Ukko, Jussi Karhu, Sanna Pekkola, Hannu Rantanen,

Lisätiedot

Suomi Teollisen Internetin Piilaakso

Suomi Teollisen Internetin Piilaakso Heikki Ailisto (toim.) Martti Mäntylä (toim.) Timo Seppälä (toim.) Jari Collin Marco Halén Jari Juhanko Marko Jurvansuu Raija Koivisto Helena Kortelainen Magnus Simons Anu Tuominen Teuvo Uusitalo Suomi

Lisätiedot

IDEASTA PROJEKTIKSI PROJEKTINVETÄJÄN KÄSIKIRJA Paul Silfverberg Konsulttitoimisto Planpoint Oy Työministeriö

IDEASTA PROJEKTIKSI PROJEKTINVETÄJÄN KÄSIKIRJA Paul Silfverberg Konsulttitoimisto Planpoint Oy Työministeriö IDEASTA PROJEKTIKSI PROJEKTINVETÄJÄN KÄSIKIRJA Paul Silfverberg Konsulttitoimisto Planpoint Oy Työministeriö "Terve järki riittää kaikkeen projektitoimintaan mutta se ei ihan aina riitä" Suunnitteluoppaan

Lisätiedot

Palvelujen tuotteistamisesta kilpailuetua

Palvelujen tuotteistamisesta kilpailuetua Palvelujen tuotteistamisesta kilpailuetua Opas yrityksille Elina Jaakkola, Markus Orava, Virpi Varjonen Palvelujen tuotteistamisesta kilpailuetua Opas yrityksille Elina Jaakkola Markus Orava Virpi Varjonen

Lisätiedot

kunnat ja kilpailu Paula Linna Timo Pihkala Kilpailutus ja toimittajayhteistyö

kunnat ja kilpailu Paula Linna Timo Pihkala Kilpailutus ja toimittajayhteistyö Paula Linna Timo Pihkala Kilpailutus ja toimittajayhteistyö kunnissa kunnat ja kilpailu KUNNALLISALAN KEHITTÄMISSÄÄTIÖ Kilpailutus ja toimittajayhteistyö kunnissa Paula Linna Timo Pihkala Kilpailutus ja

Lisätiedot

Kuntien kulttuuripalveluiden indikaattorit: raportti 22 kaupungin yhteisen vertailevan tietokannan ja internetportaalin perustamisesta

Kuntien kulttuuripalveluiden indikaattorit: raportti 22 kaupungin yhteisen vertailevan tietokannan ja internetportaalin perustamisesta Kuntien kulttuuripalveluiden indikaattorit: raportti 22 kaupungin yhteisen vertailevan tietokannan ja internetportaalin perustamisesta 5.5.2011 Sari Karttunen Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö

Lisätiedot

4/2002. Sonja Valjus. Virtual Mobility in Reality Selvitys tieto- ja viestintätekniikan käytöstä Leonardo da Vinciliikkuvuushankkeissa

4/2002. Sonja Valjus. Virtual Mobility in Reality Selvitys tieto- ja viestintätekniikan käytöstä Leonardo da Vinciliikkuvuushankkeissa 4/2002 Sonja Valjus Virtual Mobility in Reality Selvitys tieto- ja viestintätekniikan käytöstä Leonardo da Vinciliikkuvuushankkeissa /1 /2 Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO CIMO Publications 4/2002

Lisätiedot

CICERO Learning -selvitysraportti TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGIAN HYÖDYNTÄMINEN OPETUKSESSA JA OPISKELUSSA

CICERO Learning -selvitysraportti TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGIAN HYÖDYNTÄMINEN OPETUKSESSA JA OPISKELUSSA CICERO Learning -selvitysraportti TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGIAN HYÖDYNTÄMINEN OPETUKSESSA JA OPISKELUSSA SISÄLLYS ESIPUHE.......................................................................................3

Lisätiedot

Teknologiaohjelmat ja innovaatioiden kehittäminen muuttuvassa markkinaympäristössä

Teknologiaohjelmat ja innovaatioiden kehittäminen muuttuvassa markkinaympäristössä Teknologiaohjelmat ja innovaatioiden kehittäminen muuttuvassa markkinaympäristössä Arviointiraportti Mari Hjelt Ylva Gilbert Alina Pathan Teknologiaohjelmaraportti 7/2005 Helsinki 2005 Kilpailukykyä teknologiasta

Lisätiedot

Hille Koskela Riikka Nurminen. Ymmärtää voi, mutta hyväksyä ei Jakomäen ilkivallanehkäisyprojektin arvioinnin loppuraportti

Hille Koskela Riikka Nurminen. Ymmärtää voi, mutta hyväksyä ei Jakomäen ilkivallanehkäisyprojektin arvioinnin loppuraportti Hille Koskela Riikka Nurminen Ymmärtää voi, mutta hyväksyä ei Jakomäen ilkivallanehkäisyprojektin arvioinnin loppuraportti 12.6.2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. Arviointitutkimuksen tavoitteet 2. Tutkimuksen teoreettinen

Lisätiedot

Yhteenveto verkottuneen toiminnan turvallisuudesta tehdyistä tutkimuksista ja selvityksistä

Yhteenveto verkottuneen toiminnan turvallisuudesta tehdyistä tutkimuksista ja selvityksistä TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-07169-08 Kemikaaliverkot Yhteenveto verkottuneen toiminnan turvallisuudesta tehdyistä tutkimuksista ja selvityksistä Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Yngve Malmén & Ismo Ruohomäki

Lisätiedot

JULKISTEN PALVELUJEN UUDET TUOTANTOTAVAT

JULKISTEN PALVELUJEN UUDET TUOTANTOTAVAT LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULUN JULKAISUSARJA C 11 Pasi-Heikki Rannisto, Tapio Pento ja Matti Vedenkannas (toim.) JULKISTEN PALVELUJEN UUDET TUOTANTOTAVAT Laurea-ammattikorkeakoulun julkaisusarja C 11 Julkisten

Lisätiedot

Yhteistyöstä voimaa? Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten yhteistyö ja verkottuminen

Yhteistyöstä voimaa? Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten yhteistyö ja verkottuminen Yhteistyöstä voimaa? Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten yhteistyö ja verkottuminen Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 32/2010 satu aaltonen jarna heinonen jaana hildén anne kovalainen

Lisätiedot

Liikenteen ja viestinnän avoin tieto. Työryhmän raportti

Liikenteen ja viestinnän avoin tieto. Työryhmän raportti Liikenteen ja viestinnän avoin tieto Työryhmän raportti Julkaisuja 10/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön visio Hyvinvointia ja kilpailukykyä hyvillä yhteyksillä toiminta-ajatus Liikenne- ja viestintäministeriö

Lisätiedot

kirsti mäensivu ulla rasimus opas nuorten ohjaus- ja palveluverkostoille

kirsti mäensivu ulla rasimus opas nuorten ohjaus- ja palveluverkostoille kirsti mäensivu ulla rasimus opas nuorten ohjaus- ja palveluverkostoille Opit käyttöön-hanke Sisällys Kenelle opas on kirjoitettu, Mihin opasta tarvitaan?... 4 1. Laki ja kunta luovat kivijalan nuorten

Lisätiedot

Ei ylhäältä annettuna, vaan yhdessä tavoitteellisesti toimien. ESR-välityömarkkinahankkeiden toimintamallien siirrettävyyttä koskeva tutkimus

Ei ylhäältä annettuna, vaan yhdessä tavoitteellisesti toimien. ESR-välityömarkkinahankkeiden toimintamallien siirrettävyyttä koskeva tutkimus Ei ylhäältä annettuna, vaan yhdessä tavoitteellisesti toimien ESR-välityömarkkinahankkeiden toimintamallien siirrettävyyttä koskeva tutkimus Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 17/2012

Lisätiedot

ENEMMÄN KUIN OSIENSA SUMMA

ENEMMÄN KUIN OSIENSA SUMMA Rannisto Pasi-Heikki, Stenvall Jari, Juusenaho Riitta (toim.) ENEMMÄN KUIN OSIENSA SUMMA Sopimusohjaus ja moniääninen johtaminen Tampereella Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi A 13/2011

Lisätiedot

Työterveyshuollon periaatteet, toimintamallit ja yhteistyö

Työterveyshuollon periaatteet, toimintamallit ja yhteistyö Työterveyshuollon periaatteet, toimintamallit ja yhteistyö Kunnallinen työterveyshuoltotutkimus 2010 Kuntien eläkevakuutuksen raportteja 2/2010 Toni Pekka, Risto Kaartinen, Maija Träskelin, Pauli Forma

Lisätiedot

Vuokko Kurki VESIHUOLLON YLIKUNNALLINEN SOPIMUSPOHJAINEN YHTEISTYÖ. Diplomityö

Vuokko Kurki VESIHUOLLON YLIKUNNALLINEN SOPIMUSPOHJAINEN YHTEISTYÖ. Diplomityö TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kemian- ja biotekniikan laitos Bio- ja ympäristötekniikan laboratorio Vuokko Kurki VESIHUOLLON YLIKUNNALLINEN SOPIMUSPOHJAINEN YHTEISTYÖ Diplomityö Tarkastajat dos. Tapio

Lisätiedot

1 Maankäyttö 3. 2 Liikenne 4. 3 Joukkoliikenne 5. 4 Asuminen 6. 5 Rakennusvalvonta 8. 6 Ympäristö 9. 7 Jätehuolto 10. 8 Infra 11

1 Maankäyttö 3. 2 Liikenne 4. 3 Joukkoliikenne 5. 4 Asuminen 6. 5 Rakennusvalvonta 8. 6 Ympäristö 9. 7 Jätehuolto 10. 8 Infra 11 Hyvä rakennettu ympäristö takaa kuntien elinvoiman Hallitusohjelmatavoitteett 2011 2015 Suomen Kuntaliitto Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö Hyvä rakennettu ympäristö takaa kuntienn elinvoiman 1 Sisältö

Lisätiedot

Älykkään muutoksen Suomi

Älykkään muutoksen Suomi Älykkään muutoksen Suomi Sisällysluettelo Älykkäämmällä toiminnalla hyvinvointia 4 Julkisen sektorin tuottavuushyppy 5 Suomesta palvelujen maailmanmestari 8 Tietotekniikka kansalaistaidoksi ja luontevaksi

Lisätiedot

Ei vain tätä päivää varten. OK-opintokeskuksen ja sen jäsenjärjestöjen vuosien 2007-2009 koulutushankkeiden jälkikäteisarviointi

Ei vain tätä päivää varten. OK-opintokeskuksen ja sen jäsenjärjestöjen vuosien 2007-2009 koulutushankkeiden jälkikäteisarviointi Ei vain tätä päivää varten OK-opintokeskuksen ja sen jäsenjärjestöjen vuosien 2007-2009 koulutushankkeiden jälkikäteisarviointi Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä 3 2. Johdanto, tausta ja asetelma 4 3. Toteutus,

Lisätiedot

TIETO-, NEUVONTA- JA OHJAUSPALVELUJEN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ JA KOORDINOINTI

TIETO-, NEUVONTA- JA OHJAUSPALVELUJEN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ JA KOORDINOINTI TIETO-, NEUVONTA- JA OHJAUSPALVELUJEN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ JA KOORDINOINTI Tilannekuva elinikäisen ohjauksen kehittämisestä ELY-alueilla Syksy 2012 Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia LAITURI-projekti

Lisätiedot