Huippuvalmennuksella kilpailukykyä- projekti. Matkalla huipulle. -Huippuvalmennuksen työkalut. Toimittanut Leena-Maija Talikka Immo Pylvänen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Huippuvalmennuksella kilpailukykyä- projekti. Matkalla huipulle. -Huippuvalmennuksen työkalut. Toimittanut Leena-Maija Talikka Immo Pylvänen"

Transkriptio

1 Huippuvalmennuksella kilpailukykyä- projekti Matkalla huipulle -Huippuvalmennuksen työkalut Toimittanut Leena-Maija Talikka Immo Pylvänen

2 SISÄLLYSLUETTELO I. Johdanto... 3 II. Valmennustiimin roolit ja tehtävät - henkilökohtaisen valmennussuunnitelman tekijät... 5 III. Huippuvalmennuksen osa-alueet ja kolmiportainen valmennusjärjestelmä... 7 Huippuvalmennuksen muodostuminen... 7 Koulutuksen sisältö Kilpailutoiminnan perustiedot Ammatillinen valmentautuminen Avaintaidot Henkinen valmentautuminen IV. Ammattitaitokilpailutoiminnan aikana suoritetun osaamisen tunnistaminen Valmennussuunnitelman pohja ja aikataulu Laji 1, valmennussuunnitelma Laji 5, valmennussuunnitelma Laji 9, valmennussuunnitelma Laji 22, valmennussuunnitelma Laji 29, valmennussuunnitelma Laji 34, valmennussuunnitelma Muistiinpanoja I. Johdanto Skills-valmennuksen tavoitteena on tuottaa alansa huippuosaajia ja työelämätaitajia, joilla on realistiset mahdollisuudet menestyä ammattiosaamisen kansainvälisissä kilpailuissa. Tarkoituksena on myös motivoida jatkuvaan itsen ja oman työn kehittämiseen ja parantaa työssä jaksamista. Tämä koskee niin valmentajia kuin valmennettaviakin. Kilpailijoiden valmennus EuroSkills, WorldSkills ja Abilympics -tasoisiin ammattitaitokilpailuihin jaetaan kolmeen ammattitaitovalmennusvaiheeseen. Ne eroavat toinen toisistaan valmennettavien määrän, heidän taustaosaamisensa ja kokemuksensa sekä valmennuksen sisällön, intensiteetin ja ajankäytön suhteen. Seuraaviin kilpailuihin tähtäävä valmennus aloitetaan mahdollisimman pian edellisten kilpailujen jälkeen. Valmennuksen suunnittelussa olennaista on paitsi valmennettaville tehtävä kilpailija-analyysi, myös edellisten kilpailujen ja kilpailuvalmennuksen toteutumisen arviointi, jotta tulevassa valmennustyössä onnistutaan. On tärkeää ymmärtää koko valmennusverkoston ja valmennustiimin välinen yhteistyö. Työskentely on tiimimäistä ja jokaisella on merkittävä rooli onnistumisessa. Huippuvalmennuksen valmennusohjelman toteutuksella voidaan myös kohottaa ammatillisen koulutuksen asemaa ja arvostusta. Huippuvalmentaminen kehittää ammatillisten opettajien osaamista mahdollistaen koulutuksen kansainvälisen vertailun. Tähän huippuvalmennuksen mallipohjaan on koottu nimellislaajuudeltaan kymmentä opintoviikkoa vastaavat huippuvalmennuksen osa-alueet, joista voidaan koota kunkin lajin ja valmennettavan tason mukaiset aihekokonaisuudet. Ne ovat räätälöitävissä kyseessä olevaan lajiin ja kuhunkin kansainväliseen kilpailuun sopiviksi sekä valmennettavan aiemmin hankittuja tietoja ja taitoja vastaaviksi. Tavoitteena on, että kansainvälisten kilpailujen valmennuksessa ja kilpailuissa saavutettu osaaminen voidaan tunnistaa osaksi tutkintotavoitteisia ammatillisia opintoja. Valmennukseen osallistuvan työnantajan merkitystä ei voida korostaa liikaa. Huippuvalmennuksessa tulee painottaa haasteellisten työtehtävien vaikutusta huippuosaamisen kehittymiselle, niin itsetunnon kehittymiselle kuin työskentelymotivaation säilymisellekin. Tämä selviää Tampereen yliopiston ammattikasvatuksen tutkimuskeskuksen tutkijan Petri Nokelaisen Huippuosaamisen mallintaminen -tutkimuksesta. Tämän julkaisun on työstänyt Skills Finland ry:n toteuttaman Huippuvalmennuksella kilpailukykyä (Huki) ESR-hankkeen Huki-asiantuntijaryhmä, jonka jäseninä ovat Skills- valmennuspäällikkö Immo Pylvänen, Skills Finland ry, hiusmuotoilun lajipäällikkö Tarja Korjus, Kouvolan seudun ammattiopisto, Web Design lajipäällikkö Tapio Kattainen, Suomen Liikemiesten Kauppaopisto, hitsauksen lajipäällikkö Olli-Pekka Laajoki, Koulutuskeskus Salpaus, kauneudenhoidon lajipäällikkö Tea Lehtikevari, Vaasan ammattiopisto, polymekaniikan lajipäällikkö Rauno Nikkilä, Etelä-Karjalan ammattiopisto ja koulutuspäällikkö Hilkka Tuominiemi (Skills -oppisopimukset) AEL. Ryhmän koordinaattorina ja koollekutsujana on toiminut Huki-projektipäällikkö Leena-Maija Talikka Skills Finland ry:stä ja sihteerinä Hukiprojektiassistentti Annamari Henriksson. Kiitämme lukuisista tarkennuksista, korjauksista ja hyvistä ideoista opetusneuvos Susanna Tauriaista Opetushallituksesta. 2 Matkallla huipulle -Huippuvalmennuksen työkalut Matkallla huipulle -Huippuvalmennuksen työkalut 3

3 Julkaisu antaa kuvan siitä mitä nuoren on hallittava ja osattava menestyäkseen ammattiosaamisen kansainvälisessä kilpailussa. Rautaisen ammattitaidon lisäksi vaaditaan myös laajasti muita avaintaitoja ja henkistä kanttia aivan kuten työelämän ammattilaiseltakin. Kilpailuihin osallistuminen ja niissä menestyminen edellyttää myös kilpailutoiminnan perustietojen hallitsemisen. Liitteinä on lajikohtaisia valmennusohjelmia jo toteutetuista ammattiosaamisen kilpailuvalmennuksista sekä seuraaviin kilpailuihin tähtääviä valmennusohjelmia ja -suunnitelmia. Kiitos kaikille panoksestanne! II. Valmennustiimin roolit ja tehtävät henkilökohtaisen valmennussuunnitelman tekijät EKSPERTTI Ekspertti laatii tarvittaessa lajikuvaukset suomeksi kansainvälisten kilpailujen lajikuvausten perusteella. Ekspertti laatii arviointipisteiden koostumuksen moduuleittain niissä lajeissa, missä kilpailutehtävä on jaettu moduuleihin. Ekspertti osallistuu myös valmennussuunnitelman sisällön laatimiseen sekä tuo lajipäällikölle tuoreimman tiedon kansainväliseltä kentältä ja eksperttifoorumilta. Ekspertti on läsnä koko valmennusprosessin ajan ja osallistuu erilaisiin tapahtumiin, kuten esimerkiksi leireihin mahdollisuuksien mukaan. Hänen läsnäolonsa maajoukkueleirillä on välttämätön. LAJIPÄÄLLIKKÖ Lajipäällikkö laatii yhdessä valmentajan ja ekspertin kanssa valmennettavan kilpailija-analyysin vahvuuksista ja kehittämistarpeista ennen valmentamisen aloittamista. Kilpailija-analyysi päivitetään kolmiportaisen valmennuksen jokaisessa nivelvaiheessa. Lajipäällikkö tekee valmennuksen pohjan lajikohtaisesti valmennussuunnitelmaan ekspertin Lajipäällikkö ja ekspertti seuraavat yhdessä valmennussuunnitelman etenemistä. Ekspertti tuo aina viimeisimmän tiedon eksperttifoorumilta lajipäällikölle. Valmennussuunnitelman laatimisvaiheessa on oleellista miettiä, miten valmennus linkitetään ammatillisiin opintoihin. Perus-, ammatti-. tai erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutuksen järjestäjän tulee myös olla tietoinen valmennuksesta ja sen etenemisestä, kun tutkintoa suoritetaan näyttötutkintojärjestelmässä. Jos kyseessä on ammatillisena peruskoulutuksena suoritettava koulutus tai oppisopimuskoulutus ja se kytkeytyy tutkinnon osan suorittamiseen, liitetään valmennussuunnitelma mukaan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Valmennus ja henkilökohtainen valmennussuunnitelma voidaan liittää ammatillisiin opintoihin ammatillisessa peruskoulutuksessa. Tällöin henkilökohtainen valmennussuunnitelma voi olla henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman osa. Kilpailutehtävät voidaan liittää ammattiosaamisen näyttöihin, jos ne pohtautuvat näyttötutkintojen perusteisiin (ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja kriteerit, ammattitaidon osoittamistavat). Kilpailutehtävät voivat olla ammattiosaamisen näyttöjä, jos ammattiosaamisen näyttöjen toimielin on hyväksynyt niiden järjestämistä koskevan suunnitelman. Näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa henkilökohtainen valmennussuunnitelma voi olla henkilökohtaistamista koskevan asiakirjan osa. Henkilökohtainen valmennussuunnitelma on tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamista. Kilpailutehtävät voidaan liittää ammattiosaamisen näyttöihin, jos ne pohjautuvat tutkintojen perusteisiin (ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja kriteerit, ammattitaidon osoittamistavat). Kilpailutehtävien käytöstä tutkintosuorituksina tulee sopia etukäteen ao. tutkintotoimikunnan kansssa. Kolmikantainen arvioijaryhmä voi esittää kilpailutehtävien tunnustamista tutkintotoimikunnalle. Ao. tutkintotoimikunta päättää osaamisen (=kilpailutehtävien) tunnustamisesta osana tutkintosuorituksia niin kuin näyttötutkinnon järjestämissuunnitelmassa on kuvattu. VALMENTAJA Valmentaja laatii yhdessä lajipäällikön ja valmennettavan kanssa valmennettavan henkilökohtaisen valmennussuunnitelman. Tämä tehdään kilpailuanalyysin pohjalta ennen valmennuksen aloittamista. Mukaan tulee kirjata myös asiaan liittyviä huomioita sekä valmennettavan omia kommentteja kehittymisestä ja kehittymiskohdista. Valmentajan tulee seurata aktiivisesti valmennusprosessin etenemistä ja olla valmennettavan tukena koko valmennusprosessin ajan. Valmentajan tulee olla myös aktiivisesti mukana valmennustapahtumissa. Valmennustiimin välisen tiedonkulun tulee toimia. VALMENNETTAVA Valmennettava osallistuu omalta osaltaan henkilökohtaisen valmennussuunnitelman laadintaan. Valmennettava pitää myös valmennuspäiväkirjaa, jossa hän raportoi säännöllisesti valmentajalle ja lajipäällikölle omaa osaamistaan ja analysoi omaa valmennustaan sekä taitojaan valmennuspäiväkirjassa. Kilpailija-analyysi päivitetään kolmiportaisen valmennuksen nivelvaiheissa. 4 Matkallla huipulle -Huippuvalmennuksen työkalut

4 III. Huippuvalmennuksen osa-alueet ja kolmiportainen valmennusjärjestelmä Valmennuksen osa-alueet Elinikäisen oppimisen avaintaidot Henkinen valmennus Kilpailuvalmennus Ammatillinen valmennus Skills Finland ry koordinoi, kehittää ja tukee huippuvalmennusta erityisten ESR-hankkeiden avulla. Kun kysymyksessä on kansainväliset kilpailut, valmennus toteutetaan kolmiportaisen valmennusjärjestelmän avulla. Siihen kuuluu perusvalmennus, huippuvalmennus ja maajoukkuevalmennus. Ryhmämuotoinen perusvalmennusjakso sijoittuu kiitettävälle tasolle ja siihen valitaan valtakunnallisesti lajista riippuen 3-10 valmennettavaa. Perusvalmennusjoukosta valikoituu karsintakilpailun kautta noin kuuden valmennettavan pienryhmä huippuvalmennukseen. Maajoukkuevalmennusvaiheessa mukana ovat ainoastaan valitut kilpailijat ja heidän mahdolliset varahenkilönsä sparraamassa ja seuraamassa maajoukkuevalmennusta maajoukkueleirillä esimerkiksi seuraavia kilpailuja silmälläpitäen. Tässä valmennuksen vaiheessa saavutetaan sellaiset ammatilliset, kilpailulliset, henkiset ja fyysiset valmiudet, jotka mahdollistavat menestymisen kansainvälisissä kilpailuissa tasaveroisesti maailman muita saman alan huippuosaajia vastaan. Kts. Huippuvalmennuksella kilpailukykyä- valmennuksen opas. Huippuvalmennuksen muodostuminen Nämä neljä osa-aluetta tulee sisältyä kansainvälisten kilpailujen valmennukseen. Valmennustoimintaan osallistuu yllä lueteltujen lisäksi yritysten työpaikkavalmentajia ja ohjaajia sekä entisiä kilpailijoita. He osallistuvat usein valmennustapahtumiin ja koulutuksiin erityistaitojen valmentajina. 1. Kilpailutoiminnan perustiedot osassa kuvataan kilpailutoimintaa yleisesti. 2. Ammatillinen valmentautuminen osassa on kuvattu huippuvalmennuksen rakenne ammattiosaamisen näkökulmasta ja samalla tavalla kuin ammattitutkintojen tutkinnon perusteissa. Tämän julkaisun liitteissä on esimerkkejä eri lajien valmennus suunnitelmista. 3. Avaintaidot osassa kuvataan kilpailutoimintaan oleellisesti liittyvät avaintaidot. 4. Henkinen valmentautuminen osassa kuvataan henkisen valmennuksen rakenne. Nämä muodostavat ne asiat, jotka kilpailussa menestyjän tulee hallita. Matkallla huipulle -Huippuvalmennuksen työkalut Matkallla huipulle -Huippuvalmennuksen työkalut 7

5 Valmennuksen sisältö 1. Kilpailutoiminnan perustiedot Tässä osiossa käsitellään: Mitä ammattitaitokilpailulla tarkoitetaan, mihin sillä tähdätään, mitä sillä saavutetaan ja mitkä ovat kilpailutoiminnan hyödyt. (Kts. Huippuvalmennuksella kilpailukykyä - valmennuksen opas ) Miten eri kilpailutapahtumat eroavat toisistaan (esim. Taitaja-kilpailut, EuroSkills-, WorldSkills-, Abilympics kilpailut jne.)? Eri kilpailut on esitelty Huippuvalmennuksella kilpailukykyä, opas valmennukseen oppaassa. (www.skillsfinland.fi) Kilpailusääntöjen sisältöön tutustuminen. Kansainvälisissä ammattitaitokilpailuissa kilpailusäännöt tarkennetaan aina kilpailujen yhteydessä ja ne tulevat voimaan, kun kyseinen kilpailuorganisaatio ne toimielimissään hyväksyy. On tärkeää huolehtia siitä, että kilpailusäännöt ovat viimeisimmät voimassa olevat. Voimassa olevat säännöt löytyvät kunkin kansainvälisen kilpailun kotisivuilta. Ekspertin rooli on tärkeä, sillä hän tuo viimeisimmän tiedon kilpailusäännöistä valmennustasolle. Pistelaskujärjestelmään tutustuminen. Kansainvälisissä ammattitaitokilpailuissa on käytössä CIS pistelaskujärjestelmä (Competition Information System). Pistelaskennan periaatteena on, että arviointi on kilpailija- tai kilpailijaryhmäkohtaista. Kilpailutehtävät jaetaan tehtäväkuvausten mukaan arviointiosioihin, jotka jakautuvat arviointikohteisiin. Kilpailutehtävät moduloidaan niin, että tehtäväosiot pystytään arvioimaan kunkin kilpailupäivän päätyttyä. Arviointitapoja on objektiivinen ja subjektiivinen arviointi. Eettisten kysymysten esiin nostaminen. Kuinka kilpailutilanteessa tulee suhtautua kanssakilpailijoihin, mitä tarkoittaa Fair Play ja millainen kilpailijan ammattietiikan tulee olla. Kilpailutoiminnan esittely sopii työvälineeksi myös yhteistyökumppanien hankintaan ja muuhun markkinointiin. 2. Ammatillinen valmentautuminen Kansainvälisten kilpailujen valmennukseen osallistuvat nuoret suorittavat joko ammatillista perustutkintoa, ammatti- tai erikoisammattitutkintoa tai opiskelevat korkea-asteen tutkintoa. Huomioi nämä tehdessäsi valmennussuunnitelmaa : Tässä osiossa huomioitava seuraavaa: Lajikuvaus tehdään suomeksi ellei lajikohtaisesti edellytetä, että lajikuva usta tarvitaan englanniksi. Kts liite 1. Valmennussuunnitelma Käydään läpi, mitä Suomessa opetetaan (tutkinnot) sekä mitä tulee opettaa erikseen Skills-valmennuksessa. Oppiminen ja valmennus tapah tuu sekä oppilaitos- että työympäristössä Tutkintotavoitteisessa oppisopimuskoulutuksessa on mahdollista toteutttaa valmen nustoimintaa. Oppisopimuskoulutuksessa tehdään oppisopimus, johon liitetään henkilökohtainen opiskeluohjelma. Tähän voidaan sisällyttää henkilökohtainen val mennussuunnitelma. Ammattitaitokuvaus johdetaan lajikuvauksesta (valmentaja kirjaa vah vuudet ja kehittämiskohteet). Kilpailija-analyysi tehdään ennen valmen nuksen aloittamista. Lajikohtaisia valmennustapahtumia järjestettäessä on sovittava esivalmis telut ja yhteistyö valmennustiimin kesken. Aikaisempien kokemusten hyödyntäminen, kuten entisten kilpailijoiden kutsuminen valmennustilaisuuksiin, jolloin vertaisoppimista tapahtuu. Lajikohtaiset harjoittelukokonaisuudet sovitaan lajipäällikön, ekspertin ja valmentajien kanssa, lajipäällikkö järjestää siellä, missä parhaimmaksi näkee. Lajikohtainen valmennus toteutetaan tehdyn valmennussuunni telman mukaan (harjoitustehtävät jne.). Tiedonkulusta kaikille toimijoille on huolehdittava! Tehtävään käytettävää aikaa tulee harjoitella, harjoitus on olennaista aikatauluttamisessa. 8 Matkallla huipulle -Huippuvalmennuksen työkalut Matkallla huipulle -Huippuvalmennuksen työkalut 9

6 Huomioitavaa henkilökohtaisessa valmennussuunnitelmassa: Huom! Työturvallisuus ja ergonomia Infralista (=mitä kilpailun läpiviemiseksi tarvitaan eli materiaali, välineet, kilpailualue, valaistus jne.) yleensä tarkentuu noin puoli vuotta ennen kisoja, jolloin valmennuksen kohteeksi voi nousta uusia ohjelmistoja tai tekniikoita. Harjoittelukertojen suoritusmäärä, esivalmistelut, yhteistyö= rutiini Vanhojen kilpailutehtävien hyväksikäyttö Ennakkotehtävä julkaistaan noin 3 kuukautta ennen kisoja. Se antaa hyvän loppuvalmennuksen kohteen. Kilpailijan ja valmentajan välinen yhteydenpito (kysymyksiä ja vastauksia) Kestävä kehitys ja yrittäjämäinen toiminta otetaan huomioon läpileikkaavana koko valmennuksen ajan Valmentajan oma esimerkki ja ammattimaisuus näkyy kautta koko kolmiportaisen valmennuksen, esim. oman työn arvostuksessa ja kehittämisotteessa ja valmennettavan menestyksestä kiinnostuneessa asenteessa. Valmentajan tulee näyttää valmennettavalle esimerkkiä koko valmennusprosessin ajan, olla rehti ja reilu. ( Kts. Huippuvalmennuksella kilpailukykyä - valmennuksen opas, kolmiportainen valmennusmalli) 3. Avaintaidot On tärkeää tietää, mitkä muut kuin ammattiin/tekemiseen liittyvät seikat vaikuttavat arviointiin. Kieliopinnot Englanti (yleiskieli ja ammattisanasto) Esiintymistaito Kielet ja kommunikointi, esiintymistaito, kulttuurintuntemus (tapakulttuuri) Yksi avaintaidoista on osata kysyä apua ja neuvotella kilpailutilanteessa muiden kuin oman maan tuomareiden kanssa. Tällöin tuomareille välittyy myös kilpailijan kielitaito ja ammatillinen osaaminen. Hyödynnetään videointia esim. edelliset kilpailut ja harjoitustilanteet. Vertaisarviointi: muu ryhmä arvioi esiintymistä, palautteen vastaanotto Mitä tarkoittaa edustaminen. Käydään läpi kilpailutilanne ja koko kilpailuun ja sen jälkeiseen mediapyöritykseenkin liittyvä prosessi. Harjoi tellaan tilanteita. Tiimityötaito painottuu erityisesti EuroSkills -kilpailuissa, koska kaikki lajit ovat pääsään töisesti tiimilajeja, mutta myös World Skills-kilpailussa huomioitava tiimi työtaidot, ollaan joukkueena liikkeellä. Kulttuurintuntemus Yleistietoa kilpailumaasta Etikettitietous Maan tapakulttuuri Kansainvälinen osaaminen 10 Matkallla huipulle -Huippuvalmennuksen työkalut Matkallla huipulle -Huippuvalmennuksen työkalut 11

7 4. Henkinen valmentautuminen Jatkuvaa, koko ohjauksen läpäisevää! Henkisen valmennuksen apuna mm. Skills Finland ry:n Huippuvalmennuksella kilpailukykyä ( Huki) ESR-hankkeessa tuottamaa Henkisen valmentautumisen työkirja (Minkkinen, Pylvänen, Airaksinen) Henkisen valmentautumisen sisältöjä Paineensietokyky Vuorovaikutustaidot Ihmistuntemus, itsensä tuntemus. Itsensä koossa pitäminen. Avun pyytäminen, ettei jää yksin pähkäilemään. Palautuminen Huumorin merkitys. Liikunta/ravitsemus! Työkykypassi on jo käytössä useissa oppilaitoksissa Hyvinvoinnin merkitys Unen määrä Syömisen rytmitys, määrä ja laatu (ruoka ja juoma). Maajoukkuevalmennusvaiheessa huolehditaan henkisestä valmentautumi sesta ja ryhmäytymisprosessista erityisesti maajoukkueleirien aikana. IV. Huippuvalmennuksen ja kilpailutoiminnan aikana suoritetun osaamisen tunnistaminen Tavoitteena on, että ammattitaitokilpailuissa suoritettu osaaminen voidaan tunnistaa osaksi tutkintotavoitteisia ammatillisia opintoja. Osaamisen tunnistamisesta vastaa lajikohtainen lajipäällikkö tai valmentaja, joka esittää kilpailutehtävien sisällön ja tavoitteet näyttötutkinnosta vastaavalle. Ammatilliseen perustutkintoon johtava koulutus: Jos valmennettava on kilpailusuorituksen aikana vielä ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelemassa perustutkintoa, hänen osaamisensa karsinnoissa tai kilpailusuorituksen aikana voidaan arvioida osana tai kokonaan ammattiosaamisen näyttönä, kun se on ennalta hyväksytty koulutuksen järjestäjän toimielimelle esitetyssä opetussuunnitelmassa. Näyttötutkinnot: Ammattitaitokilpailuissa osoitettu osaaminen voidaan esittää tunnustettavaksi kolmikantaisen arvioijaryhmän päätöksellä. Osaamisen tunnustamisen esityksen edellytyksiä ovat: a) ammattitaitokilpailutehtävät vastaavat näyttötutkinnon perusteita (pt, at tai eat), b) kilpailutehtävät ovat niin laajoja, että ne kattavat vähintään yhden tutkinnon osan / usean tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset. c) kilpailutehtäviä on arvioitu koko työprosessin ajan. Lajikohtainen lajipäällikkö/valmentaja keskustelee asiasta, jos mahdollista, kolmikantaisen arvioijaryhmän kanssa ennen osaamisen tunnustamista koskevan esityksen tekemistä. Tässä yhteydessä on syytä kuulla myös tutkinnon suorittajaa (=kilpailijaa). Esitys aiemmin osoitetun ja luotettavasti dokumentoidun osaamisen tunnustamisesta tehdään ao. tutkintotoimikunnalle niin kuin näyttötutkinnon järjestämissuunnitelmassa on sovittu. Ao. tutkintotoimikunta päättää osaamisen tunnustamisesta. Tutkintovastaava tekee esityksen arviointipöytäkirjaan kilpailijan (=tutkinnon suorittaja) osoitetun osaamisen (=kilpailutehtävä) tunnustamisesta tutkinnon osaksi tai tutkinnon osiksi. 12 Matkallla huipulle -Huippuvalmennuksen työkalut Matkallla huipulle -Huippuvalmennuksen työkalut 13

8 Kolmikantainen arvioijaryhmä allekirjoittaa pöytäkirjan. Lajikohtaisesti on sovittava ne tutkinnon osat, joita käytetään valmennuksessa (esim. tarjoilulajissa neljä (4) tutkinnon osaa, joista kolme (3) soveltuu huippuvalmennukseen, rakennuspeltiseppälajista puolestaan kaikki tutkinnon osat soveltuvat huippuvalmennukseen jne.) Valmennussuunnitelmaan kirjataan kaikkien osapuolten yhteystiedot, myös sen, kuka vastaa valmennettavan tutkinnosta. Lisätietoja Todistukset annetaan huippuvalmennetuille jokaisen nivelvaiheen suorituksista (Skills- todistuspohja). LIITTEET Liite1 : Valmennussuunnitelman pohja ja aikataulu Liite2: Laji 1 Valmennussuunnitelma Liite3: Laji 5 Valmennussuunnitelma Liite4: Laji 9 Valmennussuunnitelma Liite5: Laji 22 Valmennussuunnitelma Liite6: Laji 29 Valmennussuunnitelma Liite7: Laji 34 Valmennussuunnitelma 14 Matkallla huipulle -Huippuvalmennuksen työkalut

9 Liite 1 OHJEISTUSTA Kun haluat nimetä uudelleen Aikataulutus taulukossa olevia osa-alueita, esim. osa-alue 1, niin kaksois klikkaa hiiren oikeanpuoleisella näppäimellä solun A9:n päällä ja kirjoita haluamasi nimi soluun, tai käytä Korvaa toimintoa. Muokaa, Korvaa toiminnolla saat myös nimettyä uudelleen solut. Valitse Muokkaa, Korvaa, Etsittävä, Korvaava. Ohjelma korvaa kaikki etsityt solut Korvaava solun tekstillä. Em. menettelyillä hyperlinkki säilyy. Taulukossa Osa-alueet voit nimetä uudestaan minkä hyvänsä otsikkosolun (tietenkin saman nimiseksi kuin Aikataulutus taulukossa olet nimennyt), eikä se vaikuta muihin toimintoihin, koska otsikko ei ole linkitetty muualle. Älä lisää taulukkoon rivejä, vaan anna rivien korkeuden kasvaa niihin kirjoitettaessa tai muotoile solun korkeutta: Muotoile, rivi, korkeus. Taulukossa Viikko-ohjelmat nimeä uudestaan otsikkosolut, jotka ovat nyt saman nimiset kuin Aikataulutus taulukossa. Muokaa, Korvaa toiminnolla saat nimettyä kaikki Viikko ohjelmat taulukon otsikkosolut. Älä lisää taulukkoon rivejä, vaan anna rivien korkeuden kasvaa niihin kirjoitettaessa tai muotoile solun korkeutta: Muotoile, rivi, korkeus. VALMENNUS AIKATAULU 2010 LISSABON JA 2011 LONTOO NIMI LAJI: 2010 VIIKOT 2011 VIIKOT AMMATTITAITO Osa-alue 1 Osa-alue 2 Osa-alue 3 Osa-alue 4 Osa-alue 5 Osa-alue 6 Osa-alue 7 VALMENNUSSUUNNITELMA FYYSISET VALMIUDET HENKISET VALMIUDET MAAJOUKKUELEIRIT Leirit!A1 Leirit!A1 ANALYYSIT Aloitus Tark PALAUTE: *harjoittelu *kilpailu HARJOITUSTUNNIT: *lajiharjoittelu *työssäharjoittelu *harjoituskilpailut *kilpailu *muut *tunnityhteensä: EuroSkills joukkueen I maajoukkueleiri LAJI EuroSkills joukkueen II maajoukkueleiri EuroSkills 2010 Lissabon 2011 VIIKOT WorldSkills joukkueen I -maajoukkueleiri WorldSkills joukkueen II -maajoukkueleiri WorldSkills joukkueen III -maajoukkueleiri WorldSkills joukkueen IV -majoukkueleiri WorldSkills joukkueen V -maajoukkueleiri WorldSkills Lontoo 2011 WorldSkills joukkueen palauteleiri Leirit!A1 Leirit!A1 Leirit!A1 Leirit!A1 Leirit!A1 Leirit!A1 Leirit!A Matkallla huipulle -Huippuvalmennuksen työkalut Matkallla huipulle -Huippuvalmennuksen työkalut 17

10 Osa-alue 1 Tähän selvitystä osa-alue 1:stä, jos harjoituksissa ilmenee jotakin erikoista kirjataan kaikki tämän kehyksen sisään. Kehystä voidaan venyttää alaspäin niinpaljon kun selvitykset vaativat, älä tee uusia rivejä. Jokainen valmennuskerrasta tehtävä kirjaus on päivättävä. Esim , Jussilla oli selkeästi havaittavissa väsymystä, josta johtuen harjoittelu ei edennyt suunnitellulla tavalla. Viikko 22 AMMATTITAITO Tavoitteet Toteutuminen Huomiot ja kommentit tunnit Tähän kirjoitetaan mitä kyseisellä Tähän kirjoitetaan miten Tähän valmennettava kirjoittaa Osa-alue 1 viikolla tullaan tekemään tässä osoissa suunniteltu valmennus on toteutunut huomioita valmennuksesta tehtävien vaikeista ja helpoista kohdista Osa-alue 2 Tässä käsitellään osa-alue 2:n havainnot. Osa-alue 2 Osa-alue 3 Osa-alue 3 Tässä käsitellään osa-alue 3:n havainnot. Osa-alue 4 Osa-alue 4 Tässä käsitellään osa-alue 4:n havainnot. Osa-alue 5 Osa-alue 5 Tässä käsitellään osa-alue 5:n havainnot. Osa-alue 6 Osa-alue 6 Tässä käsitellään osa-alue 6:n havainnot. Fyysiset valmiudet Osa-alue 7 Tässä käsitellään osa-alue 7:n havainnot. tunnit yhteensä 0 18 Matkallla huipulle -Huippuvalmennuksen työkalut Matkallla huipulle -Huippuvalmennuksen työkalut 19

11 NIMI LAJI HARJOITUSTAUSTA : Aloittanut valmentautumisen: AMMATILLINEN OSAAMINEN : * oma arvio -vahvuudet -kehitettävää * valmentajan arvio -vahvuudet -kehitettävää * yhteinen arvio KILPAILUVALMIUDET * oma arvio KILPAILIJAJA ANALYYSI Pv: Osaamista verrataan oman lajin WSC -lajikuvauksen vaatimuksiin (tai EuroSkills) ANALYYSI TEHDÄÄN VAMENNUKSEN ALUSSA JA VALMENNUJAKSOJEN VAIHTUESSA Leiri aikataulu Lontoo 2011 viikko 2/2011 I leiri ( , pe-su) tutustumisleiri Paikka: Meripuisto 18/2011 II leiri ( , to-pe) Paikka: Kuopio, Taitaja2011 (maajoukkueen julkistaminen) 23/2011 III leiri (1.osa , ma-to) Paikka: oma valmennusyksikkö (WSC -rutiinien läpivienti Calgaryn tehtävillä) III leiri (2.osa , la) Paikka: esim. pääkaupunkiseutu 31/2011 IV leiri (1.osa , ma-to) Paikka: oma valmennusyksikkö (WSC -rutiinin läpivienti Lontoon ennakko tehtävillä) IV leiri (2.osa , la) Paikka: esim. pääkaupunkiseutu 36/2011 V leiri ( , to-la) Paikka: pääkaupunkiseutu (maajoukkueen lähettäminen) 40/2011 WSC2011 ( , to-su) 46/2011 Palauteleiri ( , pe-la) Paikka: pääkaupunkiseutu (palkitsemistilaisuus) * valmentajan arvio Leiri aikataulu Lissabon 2010 * yhteinen arvio FYYSISET VALMIUDET : * oma arvio * valmentajan arvio * yhteinen arvio VALMENNUS viikko HOPS LAJI 37/2010 I leiri ( , pe-la) tutustumisleiri VALMENNNETTAVA Paikka: Meripuisto Kilpailutehtävät Lähtötason arvio Perusvalmennuskausi 46/2010 II leiri ( , osaamisesta/ pe-la) osaamistason kehittämiskohteet tavoitteet/toteutuminen Paikka: pääkaupunkiseutu (maajoukkueen lähettäminen Osa-alue 1 X/2011 Palauteleiri Paikka: pääkaupunkiseutu (palkitsemistilaisuus) Osa-alue 2 Osa-alue 3 Osa-alue 4 Osa-alue 5 Osa-alue 6 Osa-alue 7 Huippuvalmennuskausi osaamistason tavoitteet/toteutuminen Maajoukkuevalmennuskausi osaamistason tavoitteet/toteutuminen HENKISET VALMIUDET : * oma arvio * valmentajan arvio * yhteinen arvio 20 Matkallla huipulle -Huippuvalmennuksen työkalut Matkallla huipulle -Huippuvalmennuksen työkalut 21

12 VALMENNUSSUUNNITELMA Aika: 1) Suunnitelman laatijat: Valmentaja, kilpailija, lajipäällikkö 2) Taustatietoja (koulutuksesta, työhistoriasta, aikaisemmat kilpailut, harrastukset yms.) 3) Edellisen valmennusjakson tavoitteiden toteutuminen Tähän kirjoitetaan minkä koulun on käynyt ennen perustutkintoa Tähän kirjoitetaan minkä perustutkinnon on suorittanut Tähän kirjoitetaa minkä ammattitutkinnon on suorittanut Tähän kirjoitetaan mitä työtehtäviä on tehnyt Kun kysymyksessä on ensimmäinen jakso ei täytetä KILPAILIJATIEDOT LAJINUMERO: KILPAILIJA: Henkilötunnus: Osoite: Posti nro: Postitoimipaikka: Puhelin: Passinumero: TERVEYSTIEDOT Huomioitavat ruoka- ja muut allergiat sekä sairaudet: LAJI: Sähköposti: Kotikunta: T-paidan koko: Kauluspaidan koko(miehet): 4) Suoritettava tutkinto Ammattitutkinnon nimi Milloin on viimeksi suoritettu terveystarkastus? pvm: 5) Ammatilliset kilpailuvalmiudet Kehittäminen Kirjataan mitä osa-alueita on erityisesti kehitettävä Milloin on viimeksi suoritettu hampaiden kunnon tarkastus? pvm: KOULUTUS JA TYÖELÄMÄTIEDOT Ammatillista edeltävä koulutus Ammatillinen perustutkinto Oppisopimus Työkokemus vuotta kuukautta 6) Työympäristöön liittyvät kilpailuvalmiudet Tarkkuus, järjestys, järjestälmellisyys Kehittäminen Muuta, esim. yhteismajoitukseen liittyvää: 7) Fyysiset ja psyykkiset kilpailuvalmiudet Kehittäminen LAJIPÄÄLLIKKÖ: Osoite: Postinumero Postitoimipaikka Puh. Sähköposti: 8) Tavoitteet valmennusjaksolle: VALMENNUSYKSIKKÖ: Valmennusyksikön osoite: VALMENTAJA: Puh. Sähköposti: VALMENNUSYRITYS: 9) Jakelu Valmennusyritykselle, valmentajalle, valmennettavalle, lajipäällikölle, valmennuspäällikölle Valmennusyrityksen osoite: YHTEYSHENKILÖ: Puh. Sähköposti: Päiväys..201 Valmentaja Valmennettava 22 Matkallla huipulle -Huippuvalmennuksen työkalut Matkallla huipulle -Huippuvalmennuksen työkalut 23

13 Polymekaniikkalajin valmennussuunnitelma Calgary2009 Liite 2 Valmennusprosessi Laji 1, Polymekaniikka Lajipäällikkö: Antti Lyhteilä/Tampereen ammattiopisto (Calgary 2009), lajipäällikkö Rauno Nikkilä/ Etelä-Karjalan ammattiopisto (Lontoo 2011) Polymekaniikan valmennusprosessi vuoden 2009 WorldSkills-kilpailuihin käynnistyi kartoittamalla Suomen potentiaalisimmat ehdokkaat maajoukkuevalmennettaviksi. Lajipäällikkö Antti Lyhteilä kartoitti ehdokkaat ja järjesti tammikuussa 2009 karsintakilpailun Lappeenrannassa. Karsintakilpailun tuloksena lahjakkaat nuoret Ville Laurikainen ja Miika Laari valittiin polymekaniikan Suomen edustajiksi Calgaryn kisoihin. Laurikainen valittiin ammattitaitomaajoukkueen kilpailijaksi ja Laari varaedustajaksi. Ammattitaitovalmennus oli aloitettu molempien ehdokkaiden kanssa jo syksyllä 2008, jolloin nuoret harjoittelivat koneistustehtäviä. Laurikainen oli syksyllä myös töissä koneistamo Raimo Martikaisella, mikä auttoi työrutiinin kehittymisessä. Karsintakilpailun jälkeen valmennusprosessi jatkui kartoittamalla Laurikaisen vahvuudet ja heikkoudet Skills Finlandista saadun lomakkeen avulla. Vahvuuksien ja heikkouksien kartoittaminen antoi arvokasta tietoa, jonka pohjalta valmennussuunnitelma rakentui. Keväällä 2009 aloitettiin sähköautomaatiovalmennus eli laiteasennuksen ja ohjelmoinnin harjoittelu (n. 2h/vko) ekspertti/ valmentaja Susanna Kankaanrannan toimesta. Kevään aikana alkoi myös mittaustarkkuuteen liittyvien asioiden opiskelu ammattikorkeakoulun mittauskalibrointikeskuksessa. Koneistusta Laurikainen harjoitteli valmentaja Heikki Suppasen ohjauksessa. Laurikainen sai työvoimatoimiston kautta sopimuksen työharjoittelusta / työelämävalmennuksesta ajalle Sopimus oli todella hyödyllinen, sillä se mahdollisti Ekamon järjestämän valmennuksen ja työskentelyn erilaisissa yrityksissä. Aika helmikuusta toukokuuhun (2009) oli kulunut Japanin tehtävän eri osioiden harjoittelemiseen ja kesällä 2009 oli aika siirtyä harjoittelemaan Japanin tehtävää kokonaisuutena valmentaja Suppasen ohjauksessa. Lisäksi Ville Laurikainen tutustui ammattilaisten työtapoihin työskentelemällä teollisuudessa mm. UPM Kymmenen Kaukaan tehtaalla sekä M. Korhonen Oy:n työntekijänä. Laurikainen opiskeli myös ohjelmointia Lappeenrannan Laitehuollossa sekä kaapelin asennusta ja kytkentää. Kesällä 2009 Laurikainen työskenteli moottoripyöräteamin mekaanikkona. Työ antoi arvokasta kokemusta paineen alla työskentelystä. Skills Finlandin järjestämillä maajoukkueleireillä toteutui puolestaan henkisen valmennuksen osuus. Valmennuksen kautta pyrittiin lisäämään erityisesti varmuutta työn tekemiseen. Jälkikäteen ajatellen valmennustiimin olisi tullut painottaa enemmän myös esiintymistaitojen harjoittelua sekä kielivalmennusta. Edeltävien Japanin WorldSkills-kilpailujen kilpailijaa pyrittiin käyttämään valmennuksessa, mutta valmennustiimin mukaan häntä olisi voinut hyödyntää valmennuksessa enemmänkin. Valmennusjakso päättyi hieman yllättäen kun lopussa olevat kaksi taitojs hiovaa valmennusviikkoa jäi pois huilijakson vuoksi, mutta kaiken kaikkiaan Laurikaisella oli kuitenkin valmennuksen päätyttyä hyvin hallussa sekä ammattitaidot, että elinikäisen oppimisen avaintaidot, joten valmennusprosessi oli onnistunut. Ajankohta: Tapahtuma: Paikka: Vastuu hlö: Tammikuu: Koneistus- ja kokoonpanoharjoittelu I- maajoukkueleiri Espoo Rauno Nikkilä Heikki Suppanen Karsintakilpailu Antti Lyhteilä, Susanna Kankaanranta Helmikuu: Koneistus- ja kokoonpanoharjoittelu Automaatio/logiikka harjoittelu Automaatio/logiikka harjoittelu Automaatio/logiikka harjoittelu Maaliskuu: Koneistus- ja kokoonpanoharjoittelu Automaatio/logiikka harjoittelu Rauno Nikkilä Heikki Suppanen Rauno Nikkilä Heikki Suppanen Maalis-huhtikuu, n. 3 pv Mittaustekniikan harjoittelu AMK,Lappeenranta Smolander Automaatio/logiikka harjoittelu Sähkökeskusten kokoonpano- ja johdotusharjoittelu II -maajoukkueleiri, - maajoukkueen jukkistaminen Huhtikuu: wsc rutiinien läpivienti, Shizuokan tehtävät Instrumentointi M.Korhonen Oy Vaasa, Taitaja II -maajoukkueleiri, osa 3 Pääkaupunkiseutu Koneistus- ja kokoonpanoharjoittelu Automaatio/logiikka harjoittelu Automaatio/logiikka harjoittelu Automaatio/logiikka harjoittelu Automaatio/logiikka harjoittelu Toukokuu: Koneistus- ja kokoonpanoharjoittelu Automaatio/instrumentointi- ja polymekaniikan harjoittelu käytännön työympäristössä. UPM Rauno Nikkilä Heikki Suppanen Rauno Nikkilä Heikki Suppanen Rauno Nikkilä Heikki Suppanen Rauno Nikkilä Heikki Suppanen 24 Matkallla huipulle -Huippuvalmennuksen työkalut Matkallla huipulle -Huippuvalmennuksen työkalut 25

14 Kesäkuu: III- maajoukkueleiri, wsc ruttiinit, Calgaryn ennakkotehtävät III- maajoukkueleiri, osa 2. Pääkaupunkiseutu Calgaryn tehtävän harjoittelu Heinäkuu: Elokuu: xxxxx? Calgaryn tehtävän harjoittelu sekä työelämävalmennus Lappeenrannan Laitehuolto, M. Korhonen Oy Calgaryn tehtävän harjoittelu Henkinen valmennus, kilpailustrategia IV -leiri, maajoukkueen lähettäminen Syyskuu: WSC2009 Lokakuu: Palauteleiri, palkitsemistilaisuus Rauno Nikkilä Heikki Suppanen Heikki Suppanen Heikki Suppanen Heikki Suppanen paikka avoin Antti Lyhteilä, Susanna Kankaanranta, xxxxxxxx? Pääkaupunkiseutu Pääkaupunkiseutu Skills Finland Skills Finland Liite 3 Laji 5 CAD-suunnittelu Lajipäällikkö: Harri Hassinen (Calgary 2009) Taustayhteisö: Salon seudun ammattiopisto WorldSkills-kisoissa Calgaryssa vuonna 2009 suomalaisen CAD-suunnittelun parhaimmistoa edusti Alexander Juustovaara Torniosta. Juustovaara oli suorittanut suunnitteluassistentin perustutkinnon ja kilpailuhetkellä hän oli oppisopimusopiskelijana Lappian koulutuskuntayhtymässä suorittamassa suunnitteluassistentin ammattitutkintoa. Työpaikkana oppisopimusopiskelija Juustovaaralla oli Lappian koulutuskuntayhtymä. Työnantaja / oppisopimustoimisto osallistuivat kilpailijan matka- ja majoituskuluihin silloin, kun Alexander matkusti lajivalmennuksiin esimerkiksi Saloon tai muualle Suomeen. Lajipäällikkönä toimi Harri Hassinen Salon seudun koulutuskuntayhtymästä ja Alexanderin henkilökohtaisena lajivalmentajana Rami Nevala Lappian ammattiopistosta Torniosta. Valmennustoiminta käynnistyi kolmiportaisen valmennussuunnitelman mukaisesti. Aluksi valmennusryhmässä oli mukana Espoon Taitaja-kilpailun (2008) kolme mitalistia sekä yksi Joensuun Taitajissa (2007) menestyksekkäästi kilpaillut nuori. Valmennuksen sisältöön kuului ohjelman käyttötaito ja konepiirustusten tulkintaa sekä luomista. Joulukuussa 2008 valmennettiin kolmea henkilöä ja tammikuussa 2009 järjestettiin Lahdessa karsinta, josta Juustovaara valikoitui maajoukkuevalmennettavaksi. Karsinnan jälkeen alkoi huippuvalmennus ja sen jälkeen maajoukkuevalmennus kohti Calgarya. Henkinen valmennus tapahtui maajoukkueleirien yhteydessä. Henkistä valmennusta tukivat myös maajoukkuevalmennettavan omat harrastukset (Taekwon-do ITF ja jousiammunta). Oppisopimustoimistolla on henkilökohtaistamisen vastuu maajoukkuevalmennettavaa koskevia tietoja ei oltu vielä kirjattu. Ammattiopisto Lappiassa on puolestaan näyttötutkinnon järjestämisoikeudet, joten siellä laadittiin henkilökohtaistamissuunnitelma. Siitä ei ole tietoa, miten henkilökohtaistamissuunnitelmassa otettiin huomioon valmennussuunnitelma. Kielitaito on erittäin olennaisessa osassa CAD-suunnittelussa ja alalla on myös oma erityissanasto. Tällä kertaa valmennettavalla oli lukiopohja kielitaidolle ja hän pärjäsi siinä hyvin, joten kielivalmennukseen ei tarvinnut juurikaan panostaa. Sosiaalisia taitoja ei arvioitu, sillä ne eivät ole ominaisia kyseiselle lajille. Kaiken kaikkiaan valmennus sujui erittäin hyvin ja valmennuksen päätyttyä valmennettava omasi hyvät ammatilliset taidot sekä elinikäisen oppimisen avaintaidot. 26 Matkallla huipulle -Huippuvalmennuksen työkalut Matkallla huipulle -Huippuvalmennuksen työkalut 27

15 Päivämäärä Paikka Sisältö Tunnit Vaasa Ohjelman perusasetukset, projektiedostojen luonti, luonnostelu, mallinnuksen peruspiirteet sekä kokoonpanojen perusteet. Tutustuminen Top-Down - suunnitteluun. Harjoituksia. Autodesk Inventor ohjelma koostuu viiva luonnoksista joista tehdään saman ohjelman mallinnustyökaluilla virtuaalisia 3D malleja (osia). Samalla ohjelmalla luodaan osista kokoonpanomalleja (esim. kokonainen moottori). Mallinnuksen jälkeen luodaan samalla ohjelmalla osista ja kokoonpanoista työpiirustukset tarvittavine merkintöineen. Ohjelma perustuu projektiajatteluun, eli esim. projekti on polttomoottori joka sisältää osia, kokoonpanoja ja piirustuksia. Topdown suunnittelu on käänteistä suunnittelua siinä mielessä että yhden osan sijasta luonnos piirretäänkin useista osista samaan luonnokseen. Näin osien keskinäinen paikoitus ja suunnittelu on helpompaa jatkossa. Kesäkuu 2008 Etätyö Oppilaat lähettivät tarkistettavaksi itse valitsemiaan harjoitustehtäviä keskitteyen osamallinnukseen sekä kokoonpanoihin. Tässä haluttiin varmistaa perusmallinnuksen sujuvuus ennen kuin siirrytään edistyneempiin ominaisuuksiin ja konepiirustuksen merkintöihin Vaasa Työkuvat, parametrien hallinta, Top-Down - mallinnus sekä tutustuminen hybridimallinnukseen. Juha Hantula mukana opastamassa työkuvien standardeissa. Käynti CiTEC engineerin Oy:ssa tutustumassa Urpo Kähtävän suunnitteluryhmän toimintaan. Perehtyminen tarkemmin työpiirustuksiin ja merkintöihin. Top down mallinnuksen soveltaminen käytännön harjoituksin. Hybridimallinnus menetelmänä käyttäen pintoja ja solideja luovasti. Citek vierailulla kävimme katsomassa miten hommat tehdään yrityksessä ja miten suunnitteluprosessi etenee tiimissä. Syyskuu 2008 Etätyö Harjoitustehtäviä, joita tarkistin Vaasa Osa-aluekohtaisesti kertausta sekä uusien ominaisuuksien opettelua koko ohjelman sisällöstä. Harjoitustehtävä, joka piti saattaa alusta loppuun saakka. Heikki Salmi Preseco Oy:sta tarkasti työkuvia ja antoi kommentteja suunnittelupäällikön näkökulmasta. Ulkopuolinen ammattilainen arvioi valmennettavien työpiirustusten tasoa ja antoi niista henkilökohtaista palautetta Helsinki Finalistin karsinta, joka ei ollut mahdollista liiallisen tasaväkisyyden vuoksi. Kertausta ja harjoituksia Vaasa Aikaisemman WSC-tehtävien tekeminen harjoituskilpailun muodossa. Teoriaosuutta moottorien toiminnoista, kaasutinrakenteista, vinsseistä sekä muista mekaanisista laitteista. Mekanismien ja moottoreiden toimintaperiaatteiden sisäistämistä koska se osaalue on aina ollut suomalaisilla kilpailijoilla heikkoa. Toukokuu 2009 Tornio Harjoituskilpailun läpivienti itsenäisesti. Helsingin WSC kisojen tehtävillä toteutettu harjoituskilpailu. Kilpailija kellotti ajan ja arvioi tehtävän jälkeen kuinka kauan vielä menee aikaa kesken jääneiden tehtävien läpiviemiseen. Tämän jälkeen kilpailija teki tehtävät loppuun Vaasa Tutustumista moottoritekniikkaan, vanhojen kilpailutehtävien läpikäyntiä sekä yksittäisten ohjelmapiirteiden läpikäyntiä. Ohjelman aloituspohjien luomista. Moottoritekniikan periaatteita. Kilpailija joutuu WSC kisapaikalla itse luomaan ns. aloituspohjan jossa on valmiiksi määriteltyjä asioita piirtämisen nopeuttamiseksi Salo Merkintätavat, aloituspohjat ja mittavälinekoulutusta Vierailevan mittavälinekouluttajan luento ja opetusta mittavälineiden käytöstä. WSC kisoissa on monena vuonna ollut mitoitustehtävä, jossa täytyy itse mitata kappale josta tekee piirustukset Vaasa Palaute sekä Calgaryn tehtävien ja pisteiden läpikäynti Tutkimme yhdessä tehtävänannot ja kilpailijan palauttamat vastaukset läpi. Palautteen antaminen kohta kohdalta. Huomasimme pistelaskussa virheen, josta teimme protestin. Protesti hyväksyttiin mutta diplomi jäi silti saamatta erittäin pienellä marginaalilla. Kaikki valmennuspäivät klo Ei saatu tarpeeksi suuria eroja valmennettavien välille, jotta luotettava karsinta olisi ollut mahdollista Vaasa Finalistin valinta sekä vaativien ominaisuuksien läpikäyntiä harjoitustehtävien avulla. 16 Vaativammalla tehtävällä karsintakilpailu, jonka jälkeen tasapuolinen valinta voitiin suorittaa. Tasoero oli selkeä Tornio Harjoituskilpailu Soulin tehtävillä ja tehtävien yleisrakenteiden opettelua. 30 Harjoitusvastustajia ja aikaa vastaan kamppailemista. Käytin tätä myös opetustilanteena ja keskustelimme tehtävien rakenteesta kisan aikana Vaasa Taitajakisojen yhteydessä ongelmakohtien läpikäyntiä ja ratkaisujen etsimistä. 20 Calgaryyn valittu kilpailija teki harjoituskilpailuna Shizuokan tehtäviä jotka jäivät kesken. Hän teki tehtävät loppuun oma-aloitteisesti ja kellotti lopullisen ajan. Erinomainen harjoitustilanne jossa ajankäytön rajoitukset ilmenivät kantapään kautta. 28 Matkallla huipulle -Huippuvalmennuksen työkalut Matkallla huipulle -Huippuvalmennuksen työkalut 29

16 Liite 4 Yleistä Laji 9 Informaatioteknologia- IT Software applications Lajipäällikkö: Risto Oksanen, Suomen Liikemiesten Kauppaopisto Lajin valmennus voidaan sisällyttää Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnon ja Liiketalouden perustutkinnon vapaasti valittavaksi tutkinnon osaksi tai näihin tutkintoihin ammatillista osaamista yksilöllisesti täydentäväksi tutkinnon osaksi. Tutkinnon osan laajuus olisi 10 ov. Lajikuvauksessa vaadittavat tiedot WSC Lontoo 2010 lajikuvauksen mukaisesti Microsoft Certified Application Specialist (MCAS) vaadittavat tiedot ja taidot, jotka on määritetty osoitteessa us/certification/mbc.aspx#tab2 (liite 1). Käytettävät ohjelmistot Windows Vista Microsoft Office 2007 Valmennuksen oppimisympäristöt Moodle- oppimisympäristö maajoukkueleirit yhteiset valmennuspäivät harjoittelu valmennusyksikössä/työpaikalla Kilpailijarekrytointi Tiedotus kaikille oppilaitoksille, jotka ovat lähettäneet kilpailijoita Taitaja 2008 ja Taitaja kilpailuiden semifinaaleihin. valmennuksen alussa kartoitetaan ensin kilpailijoiden lähtötaso verrattuna MCAS -vaatimuksiin sekä heidän kielitaitonsa valmennusmateriaalina käytetään Microsoftin MCAS materiaaleja ja testejä omatoimisina harjoituskilpailuina kevään aikana kilpailijat tekevät WSC 2005, 2007 ja 2009 kilpailujen tehtävät soveltuvin osin (muuttunut lajikuvaus huomioidaan) Moodle- oppimisympäristössä kilpailijat suorittavat em. testit ja harjoituskilpailut, sekä sitä kautta tapahtuu pääosin valmennuksen ohjaus ja valmennuspäiväkirjan täyttäminen. Moodleen rakennetaan valmennuksen vaiheistus opeteltavien taitojen pohjalta. Oppimisympäristö mahdollistaa valmennuksen etenemisen yksityiskohtai semman seurannan ja näin se ryhdittää kilpailijan valmentautumista Varsinaisesti tässä lajissa emme käytä perus-, huippu- ja maajoukkue-valmennus kausi ajattelua lajin luonteesta johtuen. Myös osallistujamäärä karsintaan on ollut aina erittäin niukka (3-5 henkilöä). Valmennuksen sisältö Sekä Tieto- ja viestintätekniikan että Liiketalouden perustutkinnon opetussuunni telmat sisältävät nykyisin huomattavassa määrin perus- ja lajivalmennuskaudella harjoitettavia asioita ja näin kaikilla valmennukseen tulevilla kilpailijoilla on hyvät perustaidot. Valmennuksessa keskitytään pääosin vain Office-ohjelmien erityspiir teiden löytämiseen ja ongelmanratkaisutaitojen kehittämiseen. Ongelmanratkaisu taitoja kehitetään myös valmennuksen aikana VBA- ohjelmointitaitojen täydentämi sellä, vaikka lajikuvauksessa ei VBA- ohjelmointitaitoja edellytetäkään. Kilpailutilan teissa nämä taidot useassa kohdassa nopeuttavat ongelman ratkaisua. Jos lähtötasokartoituksessa havaitaan puutteita englannin kielen taidoissa, kilpailijoi ta ohjataan hankkimaan niin kilpailutilanteessa tapahtuviin vuorovaikutustilanteisiin kuin myös tehtävissä esiintyvään ammattisanaston hallintaan riittävä kielitaito. Kuten aiemmin todettiin, Moodlen avulla voidaan valmennuksen etenemistä seurata huomattavasti aiempaa paremmin ja reagoida mahdollisiin ongelmatilanteisiin nope ammin, tämä kasvattaa myös kilpailijan ammattietiikkaa ja työmoraalia. Valmennuksen aikana painotetaan oma-aloitteisuutta, vastuuntuntoa, pitkäjäntei syyttä ja motivoituneisuutta ja sitoutumista asetetun tavoitteen saavuttamiseksi. Valmennusaikana kiinnitetään huomiota huolelliseen työskentelyn suunnitteluun ja henkilökohtaisten työsuunnitelmien tekemiseen, jotta vältytään valmentautumi seen liittyvien lisätehtävien aiheuttamalta stressiltä ja työkuorman ajoittaiselta kohtuuttomalta kasvulta. Myös liikunnan, ergonomisen työskentelyn ja asianmukai sen ruokailun merkitystä korostetaan ja havaittuihin epäkohtiin puututaan. Tieto puolinen koulutus näihin asioihin selostetaan maajoukkueleireillä. Karsintajärjestelmä Toukokuussa 2010 ensimmäinen yhden päivän kestävä karsinta, josta jatkoon pää see kolme parasta kilpailijaa Lokakuussa 2010 toinen karsinta, jonka pituus on kaksi päivää, tämän perusteella valitaan WSC -kilpailija ja hänen varamiehensä Valmennuksen toteutus 30 Matkallla huipulle -Huippuvalmennuksen työkalut Matkallla huipulle -Huippuvalmennuksen työkalut 31

17 Microsoft Certified Application Specialist (MCAS) vaadittavat tiedot ja taidot: PowerPoint Word Skills Being Measured This exam measures your ability to accomplish the technical tasks listed below. Creating and Customizing Documents Create and format documents. Lay out documents. Make documents and content easier to find. Personalize Office Word Formatting Content Format text and paragraphs. Manipulate text. Control pagination. Working with Visual Content Insert illustrations. Format illustrations. Format text graphically. Insert and modify text boxes. Organizing Content Structure content by using Quick Parts. Excel Use tables and lists to organize content. Modify tables. Insert and format references and captions. Merge documents and data sour ces. Reviewing Documents Navigate documents. Compare and merge document versions. Manage tracked changes. Insert, modify, and delete comments. Sharing and Securing Content Prepare documents for sharing. Control document access. Attach digital signatures. Skills Being Measured This exam measures your ability to accomplish the technical tasks listed below. Creating and Manipulating Data Insert data by using AutoFill. Ensure data integrity. Modify cell contents and formats. Change worksheet views. Manage worksheets. Formatting Data and Content Format worksheets. Insert and modify rows and co lumns. Format cells and cell content. Format data as a table. Creating and Modifying Formulas Reference data in formulas. Summarize data by using a formu la. Summarize data by using subtotals. Conditionally summarize data by using a formula. Look up data by using a formula. Use conditional logic in a formula. Format or modify text by using formulas. Display and print formulas. Presenting Data Visually Create and format charts. Modify charts. Apply conditional formatting. Insert and modify illustrations. Outline data. Sort and filter data. Collaborating on and Securing Data Manage changes to workbooks. Protect and share workbooks. Prepare workbooks for distribution. Save workbooks. Set print options for printing data, worksheets, and workbooks. Skills Being Measured This exam measures your ability to accomplish the technical tasks listed below. Creating and Formatting Presentations Create new presentations. Customize slide masters. Add elements to slide masters. Create and change presentation elements. Arrange slides. Creating and Formatting Slide Content Insert and format text boxes. Manipulate text. Add and link existing content to presentations. Apply, customize, modify, and remove animations. Working with Visual Content Access Create SmartArt diagrams. Modify SmartArt diagrams. Insert illustrations and shapes. Modify illustrations. Arrange illustrations and other content. Insert and modify charts. Insert and modify tables. Collaborating on and Delivering Presentations Review presentations. Protect presentations. Secure and share presentations. Prepare printed materials. Prepare for and rehearse presenta tion delivery. Skills Being Measured This exam measures your ability to accomplish the technical tasks listed below. Structuring a Database Define data needs and types. Define and print table relationships. Add, set, change, or remove prima ry keys. Split databases. Creating and Formatting Database Elements Create databases. Create tables. Modify tables. Create fields and modify field properties. Create forms. Create reports. Modify the design of reports and forms. Entering and Modifying Data Enter, edit, and delete records. Navigate among records. Find and replace data. Attach documents to and detach from records. Import data. Creating and Modifying Queries Create queries. Modify queries. Presenting and Sharing Data Sort data. Filter data. Create and modify charts. Export data. Save database objects as other file types. Print database objects. Managing and Maintaining Databases Perform routine database opera tions. Manage databases. 32 Matkallla huipulle -Huippuvalmennuksen työkalut Matkallla huipulle -Huippuvalmennuksen työkalut 33

18 Liite 5 Laji 22 Maalaus ja tapetointi Lajipäällikkö: Kirsti Salo, Turun ammattiopistosäätiö Valmennussuunnitelma kaikille valmennettaville sekä Katja Jaatiselle Galgaryn kisoja varten vuoden 2008 osalta: Toukokuu 2008: Kutsut valmennustilaisuuteen lähetettiin huhtikuun aikana. Valmennettavia kutsuttiin 6 ensimmäiseen valmennuskertaan. Valmennettavia tuli yhteensä neljä. Heistä kaksi Helsingistä, yksi Seinäjoelta ja yksi Turusta. Ensimmäisen valmennuskerta Ennen töiden aloitusta: Kaikille osallistujille selvitettiin pääpiirteittäin valmennusohjelman runko ja tavoitteet Kartoitettiin valmennettavien mahdollisuus saapua tuleviin valmennustilaisuuksiin Selvitettiin, mitkä edellytykset valmennettavilla on osallistua saman syksyn Pohjois maisiin kisoihin (kriteerit olivat Taitaja-kisoissa menestyminen sekä kyseisen valmen nuskerran paras onnistuja) Valmennettaville selvitettiin myös mahdollisuus ammattitutkinnon suorittamiseen (kaikki osallistujat olivat perustutkinnon suorittaneita) valmennuksen yhteydessä. Seuraavaksi harjoituksia, jotka toimivat samalla tilanteen kartoittajana ja jokaisen kykyjen ja taitojen katselmustilanteena. Valmennus Suoritettavat harjoitukset: Laakaoven ylisilotustyö Laakaoven hiontatyö koneellisesti, pohjamaalaustyö ja valmiiksimaalaus Kuvamaalaustyön suurentaminen seinäpinnalle ja kuvan maalaustyön maalaaminen Tekstin suurentaminen ja maalaus Harjoituksen tavoitteet kilpailijalla: Saada perustiedot oven silotus- ja kuvamaalaustyön vaatimuksista Saada ensimmäiset omakohtaiset kokemukset näiden töiden tekemisestä valmen nuksen aikana Kuvamaalaustyössä tarvittavan tekniikan oppiminen Laakaoven pohjatöiden tekniikoiden oppiminen, Materiaalin käyttäytymisen oppiminen Tekstityön suurentamiseen kuuluvien perusteiden oppiminen Kuvamaalaustyön tekeminen loppuun ja lopputulosten mittaus Laakaoven pintamaalaustyön vaativuuden tajuaminen Kuvamaalaustyön hahmottaminen kokonaisuutena sekä mittatarkkuuden tietämys Laakaoven pintamateriaalin käyttäytymisen oppiminen Tekstityön leikkaamisen, tarran siirtämiseen ja maalaamiseen kuuluvien tekniikoiden oppiminen Harjoituksen tavoitteet valmentajalla: Saada tietoutta kilpailun kannalta tärkeiden töiden perusosaamisesta, tekniikoiden hallinnasta ja uuden oppimisesta Saada tietoa senhetkisestä mittatarkkuudesta Saada tietoa valmennettavan käyttäytymisestä ns. kilpailutilanteessa, hermojen hallinnasta yms. Saada tietoa ajan käytön hallinnasta Kesäkuussa valmentaja lähetti palautteen toukokuun valmennuskerrasta (liite 1) jossa myös ilmoitettiin, kuka valittiin edustamaan Pohjoismaisia kisoja Helsinkiin elokuussa Samalla valmennettaville ohjattiin harjoitustyöt kesän ajaksi (kirjainsuurennosten harjoittelu ja kirjainten leikkaustyö). Edustajaksi valittiin Katja Jaatinen, hänellä oli paras sijoitus Taitajakisoista sekä hän pärjäsi myös hyvin ensimmäisellä valmennuskerralla. Tässä vaiheessa Katjan valmennussuunnitelma poikkesi ensimmäisen kerran muiden kilpailijoiden suunnitelmasta. Katjan kanssa sovittiin seuraava valmennuskerta elokuun 1. viikolle ennen kisoja. Tällöin Katja tulisi harjoittelemaan ja valmentautumaan samalla Pohjoismaisia kisoja varten. Tämän valmennusjakson aikana Katja siis kävi läpi koko Pohjoismaisten kisojen kisaohjelman sekä yhdessä valmentajan kanssa hänelle suunniteltiin sopiva vapaan työn kokonaisuus. 34 Matkallla huipulle -Huippuvalmennuksen työkalut Matkallla huipulle -Huippuvalmennuksen työkalut 35

19 Tehdyt harjoitteet Ovimaalaustyö alusta loppuun Listat ja ikkunamaalaustyö alusta loppuun Sävytys ja raitamaalaustyöalusta loppuun Vapaa työ Pienimuotoinen kuvamaalaustyö alusta loppuun Sabloonan maalaustyö Harjoituksen ja valmennuksentavoitteet kilpailijalla ja valmentajalla: Saada töiden kokonaisuus mahtumaan aikatauluun Saada tehdyt työt mahdollisimman laadukkaiksi Saada työn kokonaisuus värisävyineen sopivaksi ja toisiinsa sointuvaksi Saada tarkkuus mahdollisimman hyväksi. Elokuu/Syyskuu 2008 Toinen Katjan yksilöllinen valmennustilaisuus oli Pohjoismaisten kisojen aikana, jotka osuivat siis elo-syyskuun vaihteeseen Tehdyt työt olivat samat kuin edellisenviikon harjoituksissa (liite 2). Tavoite Pohjoismaisille kisoille: Voittaa kyseinen kisa Tulos Pohjoismaisista kisoista: Kilpailun voittaminen Toinen valmennusjakso kaikille valmennettaville (Tällä kertaa Katja ei osallistunut, vaan keskittyi juuri alkaneisiin opintoihinsa.) Suoritettavat harjoitukset Laakaoven eri työvaiheiden tekeminen alusta loppuun Kuvan maalaus seinäpinnalle Tekstin ruudutus ja suurentaminen ja piirtäminen Tekstin suurentaminen ja piirtäminen loppuun, tekstin leikkaaminen, kiinnitystarran kiinnittäminen tarralle ja tarran kiinnitys seinäpintaan. Tarrasaploonan maalaus seinävärillä ja sen jälkeen saploonavärillä peittäväksi Tapetointityöharjoituksena ensimmäisen kerran Harjoituksen tavoitteet kilpailijalla: Ovimaalaustyön tekniikan sujuvuuden parantuminen Kuvamaalaustyön maalauksen tarkkuuden ja sujuvuuden parantaminen Tekstin ruuduttamisen tarkkuus ja tekstin suurentamisen ja piirtämisen oppiminen Kuvamaalaustyön maalauksen tarkkuus ja sujuvuus ja työn saaminen valmiiksi Kiinnitystarran kiinnittämisen tekniikan oppiminen Ovipinnan maalauksen harjoitteleminen mahdollisimman sileäksi, peittäväksi ja pölyttömäksi Tapetoinnin tekniikan oppiminen Harjoituksen tavoitteet valmentajalla: Nähdä valmennettavien kehittyminen tekniikassa ja taidoissa. Kolmas valmennusjakso kaikille valmennettaville (Tälle jaksolle ilmoittautui ja myös hyväksyttiin vielä uusi valmennettava) Valmennuskerran tarkoitus oli toimia pääasiallisesti niiden töiden harjoittamiskertana (tulevaa karsintakisaa ajatellen), joita eri valmennettavat itse sekä valmentaja katsoivat aiheelliseksi harjoitella lisää. Värisävyharjoitus oli kaikille suunnattu tehtävä. Suoritettavat harjoitukset Jokainen sen mukaan, mitä harjoitusta tarvitsee eniten Väriraitojen maalien sävytys ja raitojen maalaustekniikan harjoittelu ensimmäisen kerran Harjoituksen tavoitteet kilpailijalle Töiden sujuvuus, laadun parantaminen, töiden aikataulutus Väriraitojen maalaamisen tekniikan oppiminen Neljäs valmennusjakso kaikille valmennettaville Toimii samalla karsintakisana Galgarya ajatellen Kisaan osallistuivat kaikki viisi valmennettavaa, joista yksi joutui tekemään työn etukäteen aikatauluvaikeuksiensa takia. Kirsti Salo Lajipäällikkö Turun ammattiopistosäätiö 36 Matkallla huipulle -Huippuvalmennuksen työkalut Matkallla huipulle -Huippuvalmennuksen työkalut 37

20 Liite 6 Kilpailutehtävät Lähtötason arvio osaamisesta/ kehittämiskohteet Laji 29 Hiusmuotoilu Lajipäällikkö: Tarja Korjus Kilpailija: Elina Salminen Maaliskuuelokuu 2008 Perusvalmennuskausi osaamistason tavoitteet/toteutuminen Elokuumarraskuu 2008 Huippuvalmennuskausi osaamistason tavoitteet/ toteutuminen Joulukuu elokuu 2009 Maajoukkuevalmennuskausi osaamistason tavoitteet/ toteutuminen Moduuli B PROGRESSIIVI- NEN Osittain hyvät valmiudet -Hyvä värinsuunnittelukyky Kehittämiskohteet: -Puutteita leikkaus ja värjäystekniikassa - Aika ei riitä vielä kokonaisuuden toteutukseen -Leikkaus sujuu hyvin, osaa itse ideoida Ajankäyttöön ei vielä tavoitteita Työn toteutus huippuvalmennuskaudella, yksi karsintatöistä marraskuussa -Pystyy toteuttamaan kehityskelpoisen version itsenäisesti -Värjäystekniikan hallinta hyvä -Leikkaus sujuu hyvin, osaa itse ideoida Osaamistason testaus:wsc karsintakilpailut, marraskuu -Muoto hallinnassa -Leikkaustekniikassa selvä kehittyminen -Värjäystekniikka erinomaista -Ajankäyttö vielä puutteellista -Pystyy toteuttamaan työn itsenäisesti ja näkee virheet -Osaa korjata virheet kilpailutilanteessa -Aika riittää -Kykenee itsenäiseen harjoitteluun -Osaa kehittää työskentelyään annetun palautteen pohjalta Osaamistason testaus:mj-leiri, kesäkuu -Muoto hyvin hallinnassa -Leikkaustekniikka erinomaista -Värjäystekniikka erinomaista -Ajankäyttö hyvin hallinnassa -Hyviä omia ideoita Moduuli A PLASTINEN Hyvä osaaminen, kilpailija tehnyt työtä jo 2vuotta, hallitsee sen melko hyvin. - Hyvä leikkaustekniikka Kehittämiskohteet: -Muodon hallinta vielä puutteellinen -Leikkaus sujuu hyvin -Kampaus sujuu hyvin -Muoto hallintaan -Ajankäyttö hallinnassa -Näkee itse virheet hyvin -Muodon hallinta parantunut -Leikkaustekniikassa selvä kehittyminen -Ajankäyttö ok -Pystyy itsenäiseen leikkaamiseen -Pystyy itsenäiseen kampaamiseen -Muoto hallintaan -Ajankäyttö hyvin hallinnassa Osaamistason testaus:wsc karsintakilpailut, marraskuu -Näkee virheet itse -Kykenee itsenäiseen harjoitteluun -Muoto hallinnassa -Ajankäyttö hallinnassa -Pystyy toteuttamaan työn itsenäisesti ja näkee virheet -Osaa korjata virheet kilpailutilanteessa -Aika riittää -Kykenee itsenäiseen harjoitteluun Osaamistason testaus: SM-kilpailut, maaliskuu, mj-leiri kesäkuussa -Näkee virheet itse -Kykenee täysin itsenäiseen harjoitteluun -Muodon hallinta erinomaista -Ajankäyttö hyvin hallinnassa Moduuli C MIESTEN KAU- PALLINEN VÄRI JA LEIKKAUS Osittain hyvät valmiudet, kilpailija tehnyt työtä kilpailuissa 1 vuoden -Hyvä värinsuunnittelukyky -Nopea Kehittämiskohteet: -Puutteita leikkaus ja värjäystekniikassa. -Leikkaus sujuu hyvin, osaa itse ideoida -Värjäystekniikan hallinta hyvä -Värjäys ja leikkaustekniikkaan nopeutta, harjoitusta työelämässä -Kilpailutyön varsinainen harjoitus ja suunnittelu vasta mjvalmennuskaudella -Pystyy toteuttamaan kehityskelpoisen version itsenäisesti -Värjäystekniikan hallinta hyvä -Leikkaus sujuu hyvin, osaa itse ideoida -Muoto hallinnassa -Leikkaustekniikassa selvä kehittyminen -Värjäystekniikka erinomaista -Ajankäyttö hyvä -Pystyy toteuttamaan työn itsenäisesti ja näkee virheet -Osaa korjata virheet kilpailutilanteessa -Aika riittää -Kykenee itsenäiseen harjoitteluun -Osaa ideoida itsenäisesti Osaamistason testaus: SM-kilpailut, maaliskuu, mj-leiri kesäkuussa -Muoto hyvin hallinnassa -Leikkaustekniikka erinomaista -Värjäystekniikka erinomaista -Ajankäyttö hyvin hallinnassa -Hyviä omia ideoita 38 Matkallla huipulle -Huippuvalmennuksen työkalut Matkallla huipulle -Huippuvalmennuksen työkalut 39

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammatilliset tutkinnot Yhteensä yli 350 kpl erilaisia tutkintoja

Lisätiedot

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä Suunnitelman laadinta Pvm 15/2 2013 Rakenteen tarkistus Pvm 21/3 2013 Muodollinen tarkistus Pvm 28/3 2013 Suunnitelman hyväksyntä Pvm 17/4 2013 Hyväksytty toisen asteen koulutuslautakunnan jaostossa Pvm

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

Uusi valmennusjärjestelmä. Together we make future

Uusi valmennusjärjestelmä. Together we make future Uusi valmennusjärjestelmä Together we make future Everyone Matters Skills Finland ry:n tulee löytää malli, jossa eri ammattialat/lajiperheet voivat itse määrittää sen tavan, jolla he organisoivat ja rahoittavat

Lisätiedot

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Arviointiriihi AEL 25.3.2014 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Säädökset

Lisätiedot

Henkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys

Henkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys Henkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys Opso ry:n syysseminaari 29.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Henkilökohtaistaminen 1.8.2015 alkaen Valtioneuvoston asetus 794/2015,

Lisätiedot

YHTEISTYÖSOPIMUS 2015 2017

YHTEISTYÖSOPIMUS 2015 2017 Liite 3 YHTEISTYÖSOPIMUS 2015 2017 SOPIJAOSAPUOLET Hallinnoija Skills Finland ry Simonkatu 12 B 24 00100 Helsinki Yhteyshenkilö Huippuvalmennuspäällikkö Teija Ripattila puhelinnumero +358 40 455 2020 sähköposti

Lisätiedot

Valmennusjärjestelmässä mukana huippuosaajien-, WorldSkills-, EuroSkills- ja Abilympics - valmennus

Valmennusjärjestelmässä mukana huippuosaajien-, WorldSkills-, EuroSkills- ja Abilympics - valmennus Ammatillisen koulutuksen järjestäjät SKILLS-HUIPPUVALMENNUSYKSIKKÖ HAKU 2015 2017 SKILLS-LAJIPÄÄLLIKÖIDEN JA -VALMENTAJIEN NIMEÄMINEN Skills Finland hakee huippuvalmennusyksiköitä, lajipäälliköitä ja valmentajia

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Uusi valmennusjärjestelmä sekä ekspertin, lajipäällikön ja valmentajien yhteistyö. Teija Ripattila Huippuvalmennuspäällikkö Skills Finland ry

Uusi valmennusjärjestelmä sekä ekspertin, lajipäällikön ja valmentajien yhteistyö. Teija Ripattila Huippuvalmennuspäällikkö Skills Finland ry Uusi valmennusjärjestelmä sekä ekspertin, lajipäällikön ja valmentajien yhteistyö Teija Ripattila Huippuvalmennuspäällikkö Skills Finland ry Valmennus Skills Finland on kehittänyt valmennusjärjestelmän

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen Laki ammatillisesta

Lisätiedot

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Näyttötutkinnot Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Tietoa näyttötutkinnoista tutkintoja järjestävistä oppilaitoksista työvoimatoimistoista oppisopimustoimistoista kirjastoista

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19. 20.3.2009, Helsinki Opetushallitus Ulla Nieminen, Koulutuskeskus Salpaus Taustaa Osuma-projekti,

Lisätiedot

Ammatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto. Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia

Ammatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto. Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia Ammatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia Erja Kotimäki 14.3.2014 Osaava työelämäpedagogi -koulutus Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelijan arviointia

Lisätiedot

Muutokset 1.8.2015 alkaen

Muutokset 1.8.2015 alkaen Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI

OPISKELIJAN ARVIOINTI OPISKELIJAN ARVIOINTI 26.3.2013 Jyväskylä Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Ammattiosaamisen kehittäminen. Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia laivalla Yli-insinööri Timo Repo

Ammattiosaamisen kehittäminen. Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia laivalla Yli-insinööri Timo Repo Ammattiosaamisen kehittäminen Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia laivalla 6.-8.10.2009 Yli-insinööri Timo Repo Käsitys oppimisesta ammatillisessa koulutuksessa Tavoitteena ammatin ja siihen sisältyvän ammattitaidon

Lisätiedot

Taitaja2016. Lajiohjausryhmäpäivä 1.9.2015. www.taitaja2016.fi

Taitaja2016. Lajiohjausryhmäpäivä 1.9.2015. www.taitaja2016.fi Taitaja2016 Lajiohjausryhmäpäivä 1.9.2015 www.taitaja2016.fi Taitaja-kilpailun pakolliset teemat: Yrittäjyys Kestävä kehitys Työhyvinvointi Työturvallisuus Jatkuvat kehittämisteemat: Pedagoginen kehittäminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon. Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym.

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon. Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon uudistuminen i Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon uudistuminen 30.11.2009 Helsinki Aira Rajamäki LUKU 3 PERUSTUTKINNON

Lisätiedot

OTA TALTEEN! Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot MUOVISTA AMMATTI. - Ammatista tutkinto

OTA TALTEEN! Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot MUOVISTA AMMATTI. - Ammatista tutkinto Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot OTA TALTEEN! MUOVISTA AMMATTI - Ammatista tutkinto Suorita perus-, ammattitai erikoisammattitutkinto Muovien kiehtovaan maailmaan pääsee montaa reittiä. Ilman

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen Laki ammatillisesta

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSSÄ OPPIMINEN TEORIAOPINNOT TUTKINTOTILAISUUDET työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä

Lisätiedot

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Vankilaopetuspäivät 7.-8.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Ammatillisen perus- ja aikuiskoulutus yksikkö 1.8.2015 alkaen, työn alla juuri nyt näyttötutkintoihin

Lisätiedot

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi Markku Kokkonen Opetushallitus. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi Markku Kokkonen Opetushallitus. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi Markku Kokkonen Opetushallitus Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Kuka arvioi ammattitaidon? Kolmikanta (työnantaja, työntekijä, opetusala

Lisätiedot

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TI 1.2.2011 TYÖSSÄ OPPIMISEN OHJAAMINEN 8.00 -> Linjastoaamiainen (ruokala, Rustholli) 9.00 -> Työpaikkaohjaajan tietoperusta 9.30 -> Oppimis- ja

Lisätiedot

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab 1/6 Liikunnanohjaus Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa toimimalla liikunnan ohjaustehtävissä. Hän hankkii tarvittavan tiedon, osallistuu tapahtuman

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

2. Suoritettava tutkinto ja noudatettavat tutkinnon perusteet, mahdollinen osaamisala ja tutkinnon osat

2. Suoritettava tutkinto ja noudatettavat tutkinnon perusteet, mahdollinen osaamisala ja tutkinnon osat Henkilökohtaistamista koskeva asiakirja 2 ( 7 ) 1. Tutkinnon suorittajan nimi Perustiedot Sukunimi: Opiskelija AIKO Sähköposti: sahkoposti@sahkoposti.fi Etunimet: Taina Puhelin: 0401234567 Syntymäaika:

Lisätiedot

Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi

Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä Näyttötutkintojen arviointi Sirpa Rintala Tekemällä oppii -projekti TEKEMÄLLÄ OPPII 1.8.2010-31.12.2013 Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle

Lisätiedot

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEET AMMATILLISEN TUTKINNON OSAN MUODOSTUMINEN JA TUTKINNON OSIEN VALINNAISUUS 19.11.2008 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUS SELKOSUOMEKSI. LATUVA - laatua, tukea ja valmennusta työssä tapahtuvaan ammatillisen kielen oppimiseen

OPPISOPIMUSKOULUTUS SELKOSUOMEKSI. LATUVA - laatua, tukea ja valmennusta työssä tapahtuvaan ammatillisen kielen oppimiseen OPPISOPIMUSKOULUTUS SELKOSUOMEKSI LATUVA - laatua, tukea ja valmennusta työssä tapahtuvaan ammatillisen kielen oppimiseen Oppisopimuskoulutus Alkupalaveri, jossa arvioidaan oppisopimuksen edellytykset.

Lisätiedot

Toimikunta päättää aikaisemmin osoitetun osaamisen tunnustamisesta. (Näyttötutkintoopas 2015 s, 27)

Toimikunta päättää aikaisemmin osoitetun osaamisen tunnustamisesta. (Näyttötutkintoopas 2015 s, 27) OPETUSHALLITUS TUTKINTOTOI MIKUNN AT UTBILD NINGSSTYRELSEN E XAME NSKOMMISSIONERNA Lasten ja nuorten erityisohjauksen tutkintotoimikunta (8452) 1.8.2013 31.7.2016 Ohje näyttötutkinnon järjestäjille 11/2015

Lisätiedot

Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi

Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi Luokka Ydinprosessit Prosessin tarkoitus Valmistavan koulutuksen järjestäminen tutkinnon suorittajan ja työelämän tarpeisiin Prosessin

Lisätiedot

huippuvalmennuksen opas

huippuvalmennuksen opas Huippuvalmennuksella kilpailukykyä huippuvalmennuksen opas Toimittanut Leena-Maija Talikka Immo Pylvänen Annamari Henriksson Sisällysluettelo Johdanto... 3 1. Skills-valmennusverkoston rakenne ja johtaminen...

Lisätiedot

Osaavia. eri aloille. tekijöitä. Ammattitaitovalmennus on kaikkien etu

Osaavia. eri aloille. tekijöitä. Ammattitaitovalmennus on kaikkien etu Osaavia tekijöitä eri aloille Ammattitaitovalmennus on kaikkien etu Ammattitaitovalmennus kuuluu kaikille Valmennuksella koulutetaan entistä osaavampaa työvoimaa. Tavoitteena on tehdä Suomesta maailman

Lisätiedot

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Sisältö 1. Suomen koulutusjärjestelmä 2. Ammattitaidon hankkiminen (näyttötutkinto ja ammatillinen peruskoulutus) 3. Arviointi KORKEAKOULUTUTKINTO

Lisätiedot

Tekemällä oppii projektin opinnollistamisen malli

Tekemällä oppii projektin opinnollistamisen malli Tekemällä oppii projektin opinnollistamisen malli Tekemällä oppii projektin loppuseminaari Oppimisen onni ja opinnollistaminen 12.11.2013 Sirpa Rintala Opinnollistaminen Työpaikkakohtainen Kaksisuuntainen

Lisätiedot

TaitajaPLUS - artesaani

TaitajaPLUS - artesaani TaitajaPLUS - artesaani Kuva: Skills Finland / Jaakko Manninen Finalistit Elina Rinta-Harri Invalidiliiton Järvenpään Koulutuskeskus 1 / 6 Timo Siponen Invalidiliiton Järvenpään Koulutuskeskus Maria Tormonen

Lisätiedot

Ammatilliseen. koulutukseen. liittyvää sanastoa

Ammatilliseen. koulutukseen. liittyvää sanastoa Ammatilliseen koulutukseen liittyvää sanastoa Ammatillinen aikuiskoulutus Ammatillisella aikuiskoulutuksella tarkoitetaan ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomia, näyttötutkintoina suoritettavia

Lisätiedot

AMMATTIOPPILAITOKSET Metsäalan Näyttötutkinnoista vastaavat

AMMATTIOPPILAITOKSET Metsäalan Näyttötutkinnoista vastaavat 8476 TIEDOTE 2/2015 1 (5) AMMATTIOPPILAITOKSET Metsäalan Näyttötutkinnoista vastaavat Metsäalan perustutkinto, metsätalouden osaamisala, näyttötutkinnot 1.8.2015 alkaen Uudet metsäalan perustutkinnon perusteet

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio tori t Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi

Lisätiedot

Näyttötutkinnon arvioijan opas

Näyttötutkinnon arvioijan opas Näyttötutkinnon arvioijan opas TAI aikuiskoulutus näyttötutkinnon arvioijan opas 2 Sisältö Mitä ovat näyttötutkinnot? 3 Henkilökohtaistaminen 4 Näyttötutkinnon suorittaminen ja osaamisen arviointi 5 Tutkintotodistus

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYS OPETUSSUUNNITELMISSA 29.3.2011

KANSAINVÄLISYYS OPETUSSUUNNITELMISSA 29.3.2011 KANSAINVÄLISYYS OPETUSSUUNNITELMISSA 29.3.2011 Sirkka-Liisa Kärki Tutkinnot - yksikön päällikkö, opetusneuvos AMMATTIKOULUTUKSEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄ Valmistavat ja valmentavat koulutukset (4) 52 ammatillista

Lisätiedot

Kiipulan ammattiopisto, aikuiskoulutus... Henkilökohtaistamissuunnitelma

Kiipulan ammattiopisto, aikuiskoulutus... Henkilökohtaistamissuunnitelma Kiipulan ammattiopisto, aikuiskoulutus... Henkilökohtaistamissuunnitelma Sisältö Sivu 1. Tutkinnon suorittajan yhteystiedot 3 2. Hakeutumisvaiheen henkilökohtaistaminen 3 3. Tutkinnon suorittamisen henkilökohtaistaminen

Lisätiedot

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO, PELIGRAFIIKAN

Lisätiedot

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Tutkintojärjestelmän/perusteiden kehittämisen tahtotila

Lisätiedot

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Marjut Nyström, lehtori Keskuspuiston ammattiopisto 23.9.2015 Erityisesti Sinulle Opinnollistamisen määritelmä Opinnollistamisella tarkoitetaan ammatillisen

Lisätiedot

Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa.

Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa. Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa. Aikuisten maahanmuuttajien ammatillisten näyttötutkintojen kehittäminen hyvinvointialalla -hanke

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUS. Oppisopimusopiskelijoiden liikkuvuusjaksot ja ECVET. Työelämä. 14.10.2014 Virpi Spangar ECVET expert OPPIMINEN JA OHJAUS

OPPISOPIMUSKOULUTUS. Oppisopimusopiskelijoiden liikkuvuusjaksot ja ECVET. Työelämä. 14.10.2014 Virpi Spangar ECVET expert OPPIMINEN JA OHJAUS Oppisopimusopiskelijoiden liikkuvuusjaksot ja ECVET 14.10.2014 Virpi Spangar ECVET expert OPPISOPIMUSKOULUTUS OPPIMINEN JA OHJAUS AMMATTIALAN TYÖPAIKASSA OPPIMINEN JA OHJAUS KOULUSSA PALKKA Työelämä OPINTOSOSIAALISET

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

AMMATTIOPPILAITOKSET Metsäalan Näyttötutkinnoista vastaavat

AMMATTIOPPILAITOKSET Metsäalan Näyttötutkinnoista vastaavat 8476 TIEDOTE 1/2015 1 (6) AMMATTIOPPILAITOKSET Metsäalan Näyttötutkinnoista vastaavat Metsäalan perustutkinto, metsätalouden osaamisala Näyttötutkinnot 1.8.2015 alkaen Uudet metsäalan perustutkinnon perusteet

Lisätiedot

Urheiluvalmentautumisen tutkinnon osat ammatillisessa tutkinnossa. Tavoitteet. Urheiluvalmennus ja ammatillinen perustutkinto

Urheiluvalmentautumisen tutkinnon osat ammatillisessa tutkinnossa. Tavoitteet. Urheiluvalmennus ja ammatillinen perustutkinto Urheiluvalmentautumisen tutkinnon osat ammatillisessa tutkinnossa Urheilijoiden ammatillisen peruskoulutuksen erityisen tehtävän saaneissa oppilaitoksissa urheiluvalmentautuminen on integroitu yhtenäiseksi

Lisätiedot

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi Tutkintotoimikunnan uutisia

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi Tutkintotoimikunnan uutisia Liiketalouden perustutkinto, merkonomi Tutkintotoimikunnan uutisia Jukka Koivisto puheenjohtaja, liiketalouden tutkintotoimikunta 30.1.2014 Liiketalouden koulutuksen kehittämispäivät Liiketalouden tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

Näyttötutkinnossa osaamista osoitetaan ja arvioidaan tutkintotilaisuudessa tutkinnonsuorittajan henkilökohtaisen tutkintosuunnitelman mukaisesti

Näyttötutkinnossa osaamista osoitetaan ja arvioidaan tutkintotilaisuudessa tutkinnonsuorittajan henkilökohtaisen tutkintosuunnitelman mukaisesti TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU NÄYTTÖTUTKINNOISSA/ARVIOINTI VAIHE 1. Näyttötutkinnossa osaamista osoitetaan ja arvioidaan tutkintotilaisuudessa tutkinnonsuorittajan henkilökohtaisen tutkintosuunnitelman

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma. pisteet. Koodi: LIO39XX Päätös: UOPI C12/2015

15 Opetussuunnitelma. pisteet. Koodi: LIO39XX Päätös: UOPI C12/2015 Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa omassa valmennus- ja kilpailutoiminnassaan. Hän osallistuu Lapin Urheiluakatemian ja edustamansa seuransa

Lisätiedot

Oppisopimusopiskelijan arviointi työpaikalla

Oppisopimusopiskelijan arviointi työpaikalla OPPISOPIMUS Oppisopimusopiskelijan arviointi työpaikalla Palaute jokapäiväisessä työssä Työssä oppimisen arviointi - työpaikkakouluttaja Tutkinnon suorittaminen Aikuisilla tutkintotilaisuudet Nuorilla

Lisätiedot

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10. Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.2011 Sisältö 1. WinNova 2. Opiskelijoiden perehdyttäminen arviointiin 3.

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittajan opas sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Näyttötutkinnon suorittajan opas sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Näyttötutkinnon suorittajan opas sosiaali- ja terveysalan perustutkinto TAI aikuiskoulutus näyttötutkinnon suorittajan opas 2 Sisältö Mitä ovat näyttötutkinnot 3 Henkilökohtaistaminen 4 Näyttötutkinnon

Lisätiedot

Kaupan lähiesimieskoulutus

Kaupan lähiesimieskoulutus Kaupan lähiesimieskoulutus uutta osaamista kaupan kentälle MERCURIA Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Kirsti Jokiranta Työnjohtokoulutuskokeilun verkostopäivä 25.5.2009 Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Miksi

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa 1 Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma / Hensu Tutkinnon osan suorittaja kuvaa etukäteen,

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

Turvallisuusalan perustutkinto. Tutkinto- ja koulutusohjelmakohtainen ammattiosaamisen näyttöjen. toteuttamis- ja arviointisuunnitelma

Turvallisuusalan perustutkinto. Tutkinto- ja koulutusohjelmakohtainen ammattiosaamisen näyttöjen. toteuttamis- ja arviointisuunnitelma ammattiosaamisen näytöt 1 (8) Turvallisuusalan perustutkinto Tutkinto- ja koulutusohjelmakohtainen ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelma Suunnitelma on hyväksytty Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Tiemerkitsijän tutkinto. MAARAKENNUSALAN AMMATTITUTKINTO 2.3.2015 31.12.2015 Nro 3

Tiemerkitsijän tutkinto. MAARAKENNUSALAN AMMATTITUTKINTO 2.3.2015 31.12.2015 Nro 3 Tiemerkitsijän tutkinto MAARAKENNUSALAN AMMATTITUTKINTO 2.3.2015 31.12.2015 Nro 3 SISÄLTÖ AMIEDU Näyttötutkinnot Hyödyt yritykselle Hyödyt henkilöstölle Tutkintojen rahoitus AMIEDU kumppaniksi Maarakennusalan

Lisätiedot

7.12.2009 LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, VALINNAISUUS. Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi

7.12.2009 LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, VALINNAISUUS. Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, TUTKINNON MUODOSTUMINEN JA VALINNAISUUS Opetushallitus infotilaisuus 7.12.2009 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa

Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Soila Nordström Opetusneuvos / Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Ammatillinen aikuiskoulutus yksikkö 11.2.2015 Näyttötutkinnot: tilastotietoja Vuosina

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUS Kouluttaudu ammattiin työtä tekemällä.

OPPISOPIMUSKOULUTUS Kouluttaudu ammattiin työtä tekemällä. OPPISOPIMUSKOULUTUS Kouluttaudu ammattiin työtä tekemällä. MITÄ OPPISOPIMUKSELLA VOI OPISKELLA? Oppisopimus on työssäoppimista ja opiskelua oppilaitoksessa Oppisopimuksen avulla voit suorittaa perustutkinnon

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUOHJELMA

HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUOHJELMA KJ LOGO TÄHÄN Sivu 1 / 5 HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUOHJELMA Tämä asiakirja sisältää asetuksen ammatillisesta koulutuksesta (811/98) sekä asetuksen ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta

Lisätiedot

1. Yleistä... 2. 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2. 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus... 2. 4. Tutkintosuoritusten arvioijat...

1. Yleistä... 2. 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2. 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus... 2. 4. Tutkintosuoritusten arvioijat... Pysyväisohjeet tutkintojen järjestäjille Hyväksytty suntion tutkintotoimikunnan kokouksessa 19.3.2012 SISÄLLYS 1. Yleistä... 2 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus...

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintotoimikunta-asiaa ja näyttötutkintojen järjestämissopimusten uusiminen

Ajankohtaista tutkintotoimikunta-asiaa ja näyttötutkintojen järjestämissopimusten uusiminen Ajankohtaista tutkintotoimikunta-asiaa ja näyttötutkintojen järjestämissopimusten uusiminen Markku Kokkonen Koulutus- ja tutkintotoimikunnat Opetushallitus Näyttötutkintojen järjestämissopimukset (1) Näyttötutkinto-opas

Lisätiedot

Välinehuoltoalan perustutkinnon koulutuskokeilujen yhteistyöpäivä 29.9.2014

Välinehuoltoalan perustutkinnon koulutuskokeilujen yhteistyöpäivä 29.9.2014 Välinehuoltoalan perustutkinnon koulutuskokeilujen yhteistyöpäivä 29.9.2014 Välinehuoltoalan perustutkinto järjestämissopimus ja järjestämissuunnitelma Tuula Karhumäki Välinehuollon tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

Oppisopimuksia ammattikoululaisille

Oppisopimuksia ammattikoululaisille Oppisopimuksia ammattikoululaisille Jaakko Lainio 20.3.2014 Viimeinen vuosi oppisopimuksella Erinomainen yhdistelmämahdollisuus! Opiskellaan ensin perustaidot koulussa ja siirrytään välillä oppisopimuksella

Lisätiedot

Oppisopimuksella ammattiin

Oppisopimuksella ammattiin Oppisopimuksella ammattiin Video: oppisopimuskoulutus: Puualan perustutkinto https://www.youtube.com/watch?v=pvxiyx zaivm Oppisopimus on Työssä oppimista, jota täydennetään opiskelulla oppilaitoksessa

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA TIEDOTE 1(5) TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA 1.8.2015 Tutkinnon perusteet muuttuvat valtakunnallisesti syksyllä 2015, ja kaikki oppilaitoksen opiskelijat siirtyvät suorittamaan tutkintonsa

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

Kilpailulla. actionia. opetukseen. o p p i l a i t o s k i l pa i l u m a l l i

Kilpailulla. actionia. opetukseen. o p p i l a i t o s k i l pa i l u m a l l i Kilpailulla actionia opetukseen o p p i l a i t o s k i l pa i l u m a l l i Jarmo Kainumaan oppilaitoskilpailumalli Kilpailu opetusmenetelmänä Valmennus- ja kilpailutoiminnasta puhuttaessa ajatus siirtyy

Lisätiedot

Yrittäjyys ammattitaitokilpailuissa. Taitajasta yrittäjäksi yrittäjyys osana ammattitaitokilpailuja Helsinki 31.1.2012 Eija Alhojärvi Skills Finland

Yrittäjyys ammattitaitokilpailuissa. Taitajasta yrittäjäksi yrittäjyys osana ammattitaitokilpailuja Helsinki 31.1.2012 Eija Alhojärvi Skills Finland Yrittäjyys ammattitaitokilpailuissa Taitajasta yrittäjäksi yrittäjyys osana ammattitaitokilpailuja Helsinki 31.1.2012 Eija Alhojärvi Skills Finland Skills Finland - toiminnan tavoitteet Edistää tietoisuutta

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA

LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA Oppisopimuskoulutus on ammatillista peruskoulutusta, joka koostuu työnopetuksesta työpaikalla ja tietopuolisesta opetuksesta oppilaitoksessa sekä ohjatuista

Lisätiedot

ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa

ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus -yksikkö

Lisätiedot

YHTEISTYÖSOPIMUS 2012-2013

YHTEISTYÖSOPIMUS 2012-2013 Projektin nimi Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella KILTA Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma Ohjelman osio Valtakunnallinen osio Toimintalinja3 3: Työmarkkinoiden toimintaa

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta. Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus

Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta. Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus Näyttötutkinnot: tilastotietoja Vuosina 1995 2013 suoritettu yhteensä 153 486 ammatillista

Lisätiedot

Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa

Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa Ohjauksen palvelutuokiot Satakunnan Opin ovi ja yhteistyötä koulutukseen! Satakunnan Opin ovi ja yhteistyötä koulutukseen! projektit

Lisätiedot

HAKEUTUMISVAIHEEN SÄHKÖINEN HENKILÖKOHTAISTAMISSUUNNITELMA

HAKEUTUMISVAIHEEN SÄHKÖINEN HENKILÖKOHTAISTAMISSUUNNITELMA HAKEUTUMISVAIHEEN SÄHKÖINEN HENKILÖKOHTAISTAMISSUUNNITELMA Koulutusohjelma Liikunnan ammattitutkinto Tutkinnonsuorittaja Koulutuksen ja tutkinnon vastaavat Maria Anttila Tiina Pyykkönen 1. HENKILÖTIEDOT

Lisätiedot

OPH:n Näyttötutkinto-oppaan mallin mukainen. 2. Tutkinto tai tutkinnon osat, joihin järjestämissopimusta haetaan

OPH:n Näyttötutkinto-oppaan mallin mukainen. 2. Tutkinto tai tutkinnon osat, joihin järjestämissopimusta haetaan Näyttöjen järjestämissuunnitelman (näyttösuunnitelman) malli I. TAUSTATIEDOT 1. Tutkinnon järjestäjä ja yhteystiedot 2. Tutkinto tai tutkinnon osat, joihin järjestämissopimusta haetaan 3. Tutkintokieli

Lisätiedot

OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN JA TUNNISTAMINEN (08/2015)

OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN JA TUNNISTAMINEN (08/2015) 1 OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN JA TUNNISTAMINEN (08/2015) Kuka tunnustaa aikaisemmin hankittua osaamista? Osaamisen tunnustaminen on osa opiskelijan arviointia, ja sitä koskevat samat säädökset kuin muutakin

Lisätiedot

VAASAN AMMATTIOPISTO

VAASAN AMMATTIOPISTO VAASAN AMMATTIOPISTO OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA KULTTUURIALA Media-assistentti Dokumentin tiedot Dokumentin nimi Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnon tutkintokohtainen opetussuunnitelma

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAISTAMISSUUNNITELMA

HENKILÖKOHTAISTAMISSUUNNITELMA 1 HENKILÖKOHTAISTAMISSUUNNITELMA Hakeutuminen Tiedon kirjaamis- ja siirtolupa Tietojen kirjaamisen on kysytty lupa kyllä ei Tässä henkilökohtaistamissuunnitelmassa olevia tietoja saa antaa valmistavassa

Lisätiedot

Opiskelija siirtyy suorittamaan ammatillisen perustutkinnon loppuun oppisopimuskoulutuksena (2+1 malli)

Opiskelija siirtyy suorittamaan ammatillisen perustutkinnon loppuun oppisopimuskoulutuksena (2+1 malli) Opiskelija siirtyy suorittamaan ammatillisen perustutkinnon loppuun oppisopimuskoulutuksena (2+1 malli) Aloitusvaihe Opinto-ohjaaja tiedottaa opiskelijaryhmiä mahdollisuudesta tehdä tutkinto loppuun oppisopimuskoulutuksena

Lisätiedot

Välinehuoltoalan perustutkinnon koulutuskokeilujen yhteistyöpäivä 17.3.2015

Välinehuoltoalan perustutkinnon koulutuskokeilujen yhteistyöpäivä 17.3.2015 8540 Välinehuoltoalan perustutkinnon koulutuskokeilujen yhteistyöpäivä 17.3.2015 Välinehuollon tutkintotoimikunnan linjaukset välinehuoltoalan perustutkinnon järjestämissopimuksissa ja tutkintotilaisuuksissa

Lisätiedot