Johto-organisaatiot tienhaarassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Johto-organisaatiot tienhaarassa"

Transkriptio

1 1 Tutkimukset ja selvitykset 2/00 Johto-organisaatiot tienhaarassa Valtion keskushallinnon virastojen, laitosten ja liikelaitosten johto-organisaatiot arvion kohteena Markku Temmes - Timo Moilanen 2000 ISSN ISBN Julkaisun sähköinen versio , web design Mirja Fogelgren (VM) Huom. sähköisesti julkaistun asiakirjan ulkoasu ei ole täysin identtinen verrattuna alkuperäiseen julkaisuun, minkä johdosta sivunumerointi ja vastaavat seikat tulee aina tarkistaa alkuperäisestä julkaisusta.

2 2 SISÄLLYS 1 Johdanto Arviointihankkeen tavoitteet Arvioinnissa käytetty empiirinen aineisto Arviointikriteerit Liikkeenjohdollinen kirjallisuus Tilannetekijät Rakennetekijät Roolivaihtoehdot Suorituskyky Johto-organisaatioiden uudistaminen Johto-organisaatioiden uudistamisprosessi Aiempia tutkimustuloksia Jäsenten valintaa koskevat rajoitukset Ministeriöiden aseman vahvistuminen Johto-organisaatiotyöskentelyn nykytila Johtokuntien yleispiirteet Johtokunnat hallinnonaloittain Johtokunnat perustamisvuoden mukaan Johtokunnan asettaminen Kokouskäytännöt Jäsenten lukumäärä Palkitsemisjärjestelmä ja ajankäyttö Johtokuntien jäsenet Koulutustausta Toimiasema Ikärakenne Valintakriteerit Johtokuntakokemus Tärkeimmät ominaisuudet Kiintiöt ja esteellisyys Johtokunnan asialista ja todellinen vaikutusvalta Päätöksentekotapa Tehtäväkentän vakiintuneisuus Tehtävät Suhde tulosohjaukseen... 67

3 3 3.4 Vastuukysymykset Johtokunnan ja virastopäällikön välinen suhde Johtokuntatyöskentelyn toimivuus Johtokunnan ja ministeriön välinen suhde Ministeriön kanta ja esteellisyys Strategiakapasiteetti Johtokuntapolitiikan mahdollisuudet Johtokuntatyöskentelyn kehittäminen Teemakokoukset Tutustumiskäynnit Koulutus ja valmennus Itsearviointi Johtokunnan sihteerin taustatietoja Johtopäätökset Suositukset LÄHTEET... 98

4 4 1 Johdanto 1.1 Arviointihankkeen tavoitteet Valtiovarainministeriö tilasi Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin laitokselta valtion keskushallinnon virastojen ja laitosten johto-organisaatioiden toimintaa koskevan arviointitutkimuksen (VM 79/18/98). Hanke käynnistettiin helmikuussa 1999, ja arviointiraportti jätettiin tilaajalle tammikuussa Arviointihankkeen johtajana toimi prof. Markku Temmes ja raportoinnista vastasi tutkija Timo Moilanen. Empiirisen aineiston käsittelystä vastasi tutkimusavustaja Suvi Mäkelä, joka laati arvioinnissa käytettävän aineiston pohjalta johtoelinten jäsenten taustaa koskevan pro gradu -opinnäytetyön (Mäkelä 1999). Arviointiryhmän työskentelyä ohjasi ylijohtaja Jorma Karjalaisen (VM) johtama ohjausryhmä, johon kuuluivat ylitarkastaja Terttu Mellin (VM), neuvotteleva virkamies Seppo Tiihonen (VM), ylijohtaja Ritva Viljanen (VRK) ja neuvotteleva virkamies Sinikka Wuolijoki (VM). Hankkeen loppuvaiheessa Wuolijoki siirtyi Pariisiin OECD:n tehtäviin ja hänen tilalleen tuli ylitarkastaja Ari Holopainen (VM). Arviointitutkimus kohdistuu johto-organisaatiotoimikunnan mietinnön (KM 1989:8) ja sitä seuranneen hallinnon kehittämisen ministerivaliokunnan ( ) tekemien linjaratkaisujen ympärille. Arviointitutkimuksen tavoitteena on (1) selvittää 1990-luvulla käyttöön otetun johtokunta/hallitusmallin toteutuksessa noudatetut periaatteet; (2) kerätä ja analysoida tietoa virastojen ja laitosten johto-organisaatioista; (3) arvioida johtoorganisaatioiden roolia ja kehittämismahdollisuuksia ministeriöiden ja ko. virastojen ja laitosten ohjaussuhteen keskeisenä elementtinä sekä (4) tarkastella yksityisen sektorin hallitustyöskentelyssä omaksuttujen toimintatapojen käyttökelpoisuutta virastoissa ja laitoksissa. Arviointiraportti lähtee liikkeelle arvioinnissa kerätyn empiirisen aineiston ja analyysiprosessin kuvauksella (alaluku 1.2). Työn kysymyksenasettelua ja arviointikriteereitä on täsmennetty alaluvussa 1.3, ja hallitustyöskentelyä koskevaa materiaalia tarkastellaan alaluvussa 1.4. Luvussa kaksi on käsitelty johto-organisaatiouudistuksen taustoja, toteuttamista ja aiempia tutkimustuloksia. Luku kolme on tutkimuksen empiirinen osio, jossa tarkastellaan johto-organisaatiotyöskentelyn nykytilannetta. Analyysin keskeiset

5 5 tulokset esitetään luvussa neljä johtopäätöksinä ja luvussa viisi käsitellään arvioijien tekemiä suosituksia. Arvioijat ovat jakaneet työtään siten, että arviointikriteerien sekä uudistushankkeen kuvaus on prof. Temmeksen käsialaa ja empiirinen osio puolestaan tutkija Moilasen kirjoittamaa. Johtopäätökset ja suositukset on laadittu yhdessä, ja arvioijat myös vastaavat raportista yhdessä. 1.2 Arvioinnissa käytetty empiirinen aineisto Valtionhallinnossa käytetään useita erityyppisiä johto-organisaatioita. Valtaosassa valtion virastoja ja laitoksia johto-organisaationa toimii johtokunta (61 kpl, 81%), loput ovat ns. päällikkövirastoja (14 kpl, 19%) (Mellin 1998,1). Valtionyhtiöiden ja liikelaitosten johto-organisaationa toimii hallitus, minkä lisäksi melkein joka toisessa valtionyhtiöissä on sidosryhmäelimenä toimiva hallintoneuvosto (41%) 1. Osakeyhtiön johtoorganisaationa toimii osakeyhtiölain mukaan aina yhtiön hallitus. Organisaation sisäisenä johtoelimenä niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla toimii yleensä johtoryhmä 2. Liike-elämää koskevassa kirjallisuudessa toisinaan samaistetaan johtokunta ja johtoryhmä toisiinsa (esim. Hirvonen et al. 1998, 48). Tästä ei ole valtion keskushallinnossa kysymys, sillä johtokuntajohtoisissa virastoissa on pääsääntöisesti myös johtoryhmä (tarkemmin s. 35 ja 78). Johtokuntien tehtävät ovat pitkälti rinnasteisia yritysten hallituksiin, ja monissa tapauksissa virastojen ja laitosten johto-organisaatiota kutsutaan johtokunnan sijasta hallitukseksi. Arvioinnin nimenomaisena kohteena ovat valtion keskushallinnon virastojen ja laitosten sekä liikelaitosten johto-organisaatiot. Valtionyhtiöt, valtionapua saavat organisaatiot ja kuntasektori kokonaisuudessaan on rajattu hankkeen ulkopuolelle 3. Virastojen ja yritysten välimuotona toimivien liikelaitosten johto-organisaatioiden tarkastelu edesaut- 1 2 Tilanne (VM 13/1997, liite 6). Johtoryhmän tehtävistä, työskentelystä, kehittämisestä ja suhteesta hallitukseen ks. Porenne - Salmimies 1996, Daily - Schwenk Valtion omistamien yhtiöiden hallitustyöskentelystä ks. Dornstein (1988, 8-10), jonka mukaan ulkoiset valvontamekanismit kuten säädökset, linjaratkaisut sekä myös tulostavoitteet ovat osoittautuneet riittämättömiksi ohjausvälineiksi, mikä on suunnannut huomion sisäiseen kontrolliin erityisesti hallituksen avulla.

6 6 taa johto-organisaatiotyöskentelyn luonteen ja toimintaympäristön ymmärtämistä. Toisin sanoen aineistoa kerättiin myös valtion neljästä liikelaitoksesta 4, ja niitä tarkastellaan jatkossa omana ryhmänään. Selkeyden vuoksi raportissa puhutaan jatkossa pääsääntöisesti pelkästään johtokunnista. Johtokuntatyöskentelyä verrataan valtionyhtiöiden ja suuryhtiöiden hallitustyöskentelystä saataviin tietoihin. Hallitus ja johtokunta ovat molemmat kollegiaalisia elimiä, jotka toimivat pääsääntöisesti yhtenä kokonaisuutena. Arviointitutkimus aloitettiin käymällä läpi johto-organisaatiouudistuksen taustat ja tavoitteet. Lisäksi arvioijat kävivät läpi liikkeenjohdolliseen tutkimuksen piirissä käytyä laajaa ja monipuolista corporate governance -keskustelua (ks. s ). Vaikka taustaaineisto oli laadukasta, oli tarpeellista päästä mahdollisimman lähelle käytännön johtoorganisaatiotyöskentelyä riittävän esiymmärryksen saavuttamiseksi. Arviointiryhmä haastatteli joukon kokeneita johtokuntatyöskentelyn "ammattilaisia" ja siihen perehtyneitä asiantuntijoita 5. Yhdessä alan tutkimuksen kanssa haastattelut loivat pohjan täsmällisemmälle kysymyksenasettelulle. Mahdollisimman suuren kattavuuden saavuttamiseksi arviointiryhmä päätti kerätä aineiston kyselyn avulla. Koska johtokuntia koskeva perustieto on sihteereillä (jäsenet, kokoukset, palkkiot, tiedotus jne.), kohdistui kyselyn ensimmäinen vaihe heihin. Sihteereille lähetettiin 4 sivuinen kyselylomake (ks. liite 1), johon valitusta 66:sta organisaatiosta vastauksia saatiin 62 sihteeriltä (palautusprosentti 93,9) 6. Aineiston keruun toisessa vaiheessa kysely kohdistettiin sihteereiden kautta johtokuntien jäsenille ja puheenjohtajille. Toisin sanoen sihteerit lähettivät laajemman 13-sivuisen kyselylomakkeen eteenpäin ao. johtokuntien jäsenille (ks. liite 2). Lomakkeita karhuttiin kertaalleen määräajan päättymisen jälkeen, ja lopuksi palautettuja vastauksia saatiin kaikkiaan 293 kappaletta. Kun sihteereiltä saadun tiedon perusteella tiedetään, että 64 johtokunnassa on kaikkiaan 473 jäsentä, saadaan palautusprosentiksi riittävän hyvä 4 5 Nämä ovat metsähallitus, valtion kiinteistölaitos, ilmailulaitos ja hallinnon kehittämiskeskus. Arviointiryhmä haastatteli helmi-maaliskuun vaihteessa 1999 seuraavia henkilöitä: Matti Aura, Ahti Hirvonen, Lea Kauppi, Juhani Kivelä, Martti Laosmaa, Jarmo Ratia, Timo Santalainen, Kyösti Vesterinen ja Jukka Wuolijoki. 6 Kahdesta johtokunnasta ei saatu sihteerin eikä jäsenten vastauksia. Koska kyseiset virastot olivat kooltaan hyvin pieniä, ne päätettiin jättää kokonaan tarkastelun ulkopuolelle. Kahdesta muusta virastosta saatiin jäsenten vastauksia, mutta sihteereiden vastaukset puuttuivat. Jatkossa tarkasteltavien johtokuntien kokonaislukumäärä on siis 64.

7 7 61,9. Vastaavantyyppistä kaksivaiheista keruutekniikkaa käytettiin myös yhtiöiden hallitustyöskentelyä koskeneessa tutkimuksessa, jossa perustiedot kerättiin hallituksen sihteeriltä ja syventävät tiedot hallitusten ja hallintoneuvostojen puheenjohtajilta, jäseniltä ja yhtiöiden toimitusjohtajilta (ks. Hirvonen et al. 1998, 187). Tässä tutkimuksessa aineiston keruussa oli vielä kolmas vaihe, minkä muodosti ministeriöohjauksesta vastaaville virkamiehille tehty kysely (liite 3). Ohjaavien virkamiesten nimitiedot saatiin sihteereiden kyselylomakkeesta. Valtaosassa tapauksista lomake suunnattiin ohjauksesta vastaavalle johtavalle virkamiehelle (kansliapäällikkö, valtiosihteeri, alivaltiosihteeri, osastopäällikkö). Seitsemässä tapauksessa johtokunnan sihteeri oli merkinnyt lomakkeeseen myös asioiden käytännön valmistelusta vastaavan virkamiehen, jolle myös lähetettiin sama kyselylomake. Lomakkeen lähetekirjeeseen lisättiin toivomus, että mikäli ohjausvastuu käytännössä jakaantuu useammalle henkilölle (päällikölle ja valmistelevalle virkamiehelle), kaikki osalliset vastaisivat kyselyyn erikseen. Alkuperäistä kyselylomaketta supistettiin ja siihen lisättiin muutama ministeriöohjausta koskeva lisäkysymys. Kaikkiaan 9-sivuisen kyselylomakkeen palautti yhden karhukierroksen jälkeen 32 ministeriöohjauksesta vastaavaa virkamiestä (vastausten laskennallinen palautusprosentti 50,0%) Arviointikriteerit Arviointitutkimuksen lähtökohtana on se, että virastojen, laitosten ja liikelaitosten johto-organisaatioita tarkastellaan osana poliittis-hallinnollista ohjausta. Toisena näkökulmana on liikkeenjohdon teoria (tarkemmin alaluvussa 1.4), joka palvelee vertailukohtana ja mahdollisten uusien innovaatioiden lähteenä. Tutkimuksessa molemmat näkökulmat tarkennetaan toisaalta ohjaavan organisaation, ministeriön 7 Neljä vastaajaa vastaa useamman kuin yhden viraston ohjauksesta, eli vastanneita henkilöitä oli yhteensä 28. Vastaajista 18 (64,3%) oli johtavassa asemassa olevia virkamiehiä ja loput 10 (35,7%) oli valmistelevia virkamiehiä. Toisin sanoen aineiston keruun laajentaminen ministeriöohjaajan tapauksessa päällikköä laajemmalle oli perusteltua, koska se edesauttoi vastausosuuden kasvua. Toisaalta laadullisessa mielessä valmistelevien virkamiesten tiedot ja käsitykset johtokunnasta eivät välttämättä ole aivan yhteneväiset päällikön kanssa. Tämä seikka lisää osaltaan ministeriöohjaaja-aineiston perusteella tehtävien johtopäätösten epävarmuutta. Neljässä tapauksessa saatiin saman viraston ohjauksesta vastaavan päällikön ja valmistelevan virkamiehen vastaus. Toisin sanoen aineisto kattaa 43,8% tarkasteltavista johtokunnista (28/64).

8 8 ohjaustarpeista lähteväksi tarkasteluksi ja toisaalta virastojen ja laitoksen johtamisen tarpeista lähteväksi näkökulmaksi. Ministeriöohjauksen näkökulma. Ministeriöiden ohjaussuhdetta ja johtokuntien roolia analysoidaan Suomessa 1990-luvulla käyttöön otetun tulosohjausjärjestelmän luomaa taustaa vasten. Perinteisesti yhtenäinen valtionhallinto on jakautunut aikaisempaa selvemmin kolmeen osa-alueeseen: ydinhallintoon, julkisia palveluja tuottavaan hallintoon ja markkinaehtoisia tehtäviä hoitavaan hallintoon (VNp 1998). Tämän kehityksen seurauksena valtioneuvoston ja ministeriöiden ohjaustehtävä on monipuolistunut ja vaikeutunut. Ministeriöiden sektorit ovat heterogeenisempia ja ministeriöiden ohjaavilta virkamiehiltä edellytetään usein hallinnollisten taitojen ohella palvelusektorin sekä liiketalouden ja liikkeenjohdon tuntemusta. Ohjauskriteerit ovat sekä yhteiskuntapoliittisia että taloudellisia. Kysymys on ministeriön ohjausmahdollisuuksista ja toisaalta virastojen ja laitosten itsenäisestä toimivallasta ja edellytyksistä vastata tulostavoitteiden puitteissa toimintansa tuloksellisuudesta ja kehittämisestä. Johtokuntien osalta olennaisinta onkin niiden merkitys ohjausvälineenä lainsäädännön ja talousohjauksen rinnalla. Tarkastelussa on otettava huomioon myös ohjausotteen ulottuminen virastojen ja laitosten alaiseen alue- ja paikallishallintoon. Virastojen ja laitosten suhde kuntiin muodostaa erään tarkasteltavan osa-alueen niissä tapauksissa, joissa virastojen ja laitosten toiminta tukee kunnissa toteutettavaa julkista palvelutuotantoa. Sektorihallinnon ohjaussuhteiden lisäksi joudutaan tarkastelemaan johtokuntien roolia ja vaikutusmahdollisuuksia eri sektorien välisen koordinaation aikaansaamisessa. Johtokuntajärjestelmän toimivuutta koskevat arviointikriteerit tarkentuvat siis toisaalta perinteisiin poliittis-hallinnollista ohjausta arvioiviin kriteereihin, ja toisaalta julkisia palveluja ja palvelujärjestelmiä sekä valtion markkinaehtoisen toiminnan ohjauksen arviointikriteereihin. Johtokuntajärjestelmän arviointikriteerit saavat ministeriöohjauksen näkökulmasta seuraavan sisällön: Johtokunnissa toteutuvan poliittis-hallinnollisen ohjauksen mielekkyys ja tehokkuus Johtokunnissa toteutuvan julkisten palvelujen ohjauksen mielekkyys ja tehokkuus

9 9 Johtokunnissa toteutuvan markkinaehtoisten tehtävien ohjauksen mielekkyys ja tehokkuus Johtokuntien toimivuus hallinnonalojen ja virastojen toiminnan koordinoinnissa Johtokuntien toimivuus vertikaalisessa koordinoinnissa keskus-, alue- ja paikallishallinnon kesken Johtokuntien toimivuus valtio-kunta -suhteen näkökulmasta Virastotasolla tarkastelun painopiste on johtokuntien ja hallitusten aseman ja roolin arvioinnissa virastojen johtamisen saaman tuen näkökulmasta. Olennaisia osakysymyksiä ovat johtokuntien jäsenten ja puheenjohtajien valintaperusteet, johtokuntien kytkentä virastojen ja laitosten eritasoiseen johtamiseen ja johtokuntien rooli toiminnan seurannassa ja valvonnassa. Johtokunnan kapasiteettia voidaan eritellä tarkastelemalla sen jäsenistöä heidän edustamansa asiantuntemuksen ja kokemuksen perusteella. Tällöin johtokunnan puheenjohtajan rooli viraston ja laitoksen johdon tukena korostuu. Johtokuntajärjestelmän arviointikriteerit saavat virastojen ja laitosten näkökulmasta seuraavan sisällön: Viraston ja laitoksen johtokunnalta saama toiminnan johtamisen poliittishallinnollinen tuki Viraston ja laitoksen johtokunnalta saama julkisia palveluja ja palvelujärjestelmiä koskeva asiantuntijatuki Virastojen ja laitosten johtokunnalta saama liiketaloudellinen ja liikkeenjohdollinen tuki Johtokunnan jäsenten edustama poliittis-hallinnollinen asiantuntemus ja kokemus Johtokunnan jäsenten edustama julkisia palveluja ja palvelujärjestelmiä koskeva asiantuntemus ja kokemus Johtokunnan jäsenten edustama liiketaloudellinen ja liikkeenjohdon asiantuntemus ja kokemus Johtokunnan puheenjohtajan rooli ja panos viraston ja laitoksen johdon tukena

10 10 Liikkeenjohdollinen näkökulma. Suurten yritysten piirissä on managementin kehityksen myötä syntynyt johto-organisaatioiden teoriaa ja käytäntöä, jolla on merkitystä virastojen johto-organisaatioiden sisäisen työskentelyn kehittämisessä. Tutkimuksen yhtenä näkökulmana on tarkastella näitä innovaatiomahdollisuuksia. Tällöin on kuitenkin otettava huomioon virastojen ja laitosten johtokuntien erot verrattuna osakeyhtiölain mukaisten yhtiöiden hallituksiin. Omistajaohjauksen näkökulman analysoinnin yhteydessä pyritään kiinnittämään erityistä huomiota johtokuntien kautta toteutuvan omistajaohjauksen ja yritysten hallitusten kautta toteutuvan omistajaohjauksen eroihin. Liikkeenjohdollisesta viitekehyksestä johdetut virastojen ja laitosten johtokuntamallin arviointikriteerit saavat seuraavan sisällön: Erot ja yhtäläisyydet ministeriön ohjausotteen ja liikkeenjohdollisen omistajaohjauksen välillä virastojen ja laitosten johtokuntatyöskentelyssä Erot ja yhtäläisyydet liikkeenjohdollisen hallitustyöskentelyn ja virastojen ja laitosten nykyisen johtokuntatyöskentelyn välillä Liikkeenjohdollisen omistajaohjauksen sovellettavuus virastojen ja laitosten johtokuntatyöskentelyssä Liikkeenjohdollisen hallitustyöskentelyn sovellettavuus virastojen ja laitosten johtokuntatyöskentelyssä 1.4 Liikkeenjohdollinen kirjallisuus Johtamista ja johto-organisaatioita koskeva keskustelu on ollut aktiivisempaa yksityisen sektorin piirissä. Valtionhallinnossa ammattimainen johtaminen on noussut esille varsinaisesti vasta viimeisen kymmenen vuoden aikana, ja yhä edelleen sitä pidetään valtionhallinnolle vieraana (johtokuntien osalta ks. s ). Alan kirjallisuus on perinteisesti koskenut johtajaa yksilönä (johtamistaito), ei niinkään johtamista kollektiivisena toimintana tai osana yhtiön hallintajärjestelmää (corporate governance). Tekstit ovat nojautuneet pitkälti kirjoittajien henkilökohtaisiin kokemuksiin (esim. af Trolle 1980),

11 11 ei niinkään systemaattisiin tutkimuksiin (Lainema 1998, 126). Usein tutkimukset koskevat jotain tiukkaan rajattua erityiskysymystä kuten naisten roolia hallituksessa (esim. Burke 1997, Hajba 1990) tai hallituksen jäsenten lukumäärän vaikutusta työskentelyn tehokkuuteen (esim. Eisenberg et al. 1998, Huther 1997, Yermack 1996). Hallitustyöskentelyyn ei kiinnitetty juurikaan huomiota luvuilla (Mace 1987, vii), mutta 1990-luvun kuluessa tilanne on merkittävästi muuttunut ja hallitustyöskentely on noussut voimakkaasti esille sekä kansainvälisesti että Suomessa 8. Yksi syy muutokseen on omistajien aktivoituminen. Erityisesti suurten institutionaalisten sijoittajien, eläkerahastojen ja rahastoyhtiöiden hallitustyöskentelylle asettamat vaatimukset ovat vaikuttaneet asiaan (Hirvonen et al. 1998, ). Omistajan roolin korostumisen ja täsmentymisen ohella hallitustyöskentely on tärkeää mm. tuottoodotusten, oman pääoman tarpeen lisäämisen ja globalisoituvan talouden johdosta (Hirvonen et al. 1998, 17-18). Yksityisellä sektorilla yrityksen toiminnasta vastaa yleensä toimitusjohtaja. Toimitusjohtaja johtaa yrityksen jokapäiväistä toimintaa. Mikäli toimitusjohtaja on myös yrityksen ainoa omistaja, yrityksen johtaminen on omistajaohjausta eikä erillistä valvontaa tarvita. Nykyajalle on kuitenkin tyypillistä, että johtaminen ja omistaminen ovat irtaantuneet toisistaan. Aiempien perhe- tai sukuomistajien tilalle on tullut lukuisia erilaisia omistajia, eivätkä he voi eivätkä halua osallistua yrityksen päivittäiseen johtamiseen. Esimerkiksi osakeyhtiössä yritysjohdon toimintaa ohjaa ja valvoo omistajien nimittämä hallitus. Hallituksen tehtäviin kuuluu mm. toimitusjohtajan valinta ja irtisanominen, organisaation luominen, linjaratkaisut, taloudellisten tavoitteiden asettaminen ja niiden saavuttamisen valvonta. Epätavalliset tai laajakantoiset asiat kuten suuret investoinnit ja sitoumukset kuuluvat aina hallituksen päätösvaltaan 9. 8 Hallitustyöskentely on saanut runsaasti myös lehdistön huomiota. Suomalaisen hallitustyöskentelyn yleisenä heikkoutena on pidetty sitä, että samat henkilöt toimivat useissa eri tehtävissä ristikkäisissä rooleissa (HS , A2). Hallituspaikkojen "harvain valtaa" koskevasta selvityksen mukaan suomalaisen talouselämän johto on aina keskittynyt kolmen miehen käsiin (HS , E3). 9 Yhdysvalloissa 1960-luvun lopulla tehdyssä kenttätutkimuksessa hallituksen havaittiin toimivan ennen kaikkea toimitusjohtajan neuvonantajana ja jonkinlaisena kurinpitäjänä (asioiden säännöllinen esittely vertaisilleen). Varsinaisena päätöksentekijänä hallitus toimi vain kriisitilanteissa, silloinkin lähinnä erottamalla vanhan toimitusjohtajan ja valitsemalla uuden. Sen sijaan hallituksilla ei ollut strategista tavoitteiden asettajan roolia, kyseenalaistavaa roolia eikä roolia johdon valinnassa muutoin kuin pakottavissa

12 12 Eräissä suuryrityksissä ja liki joka toisessa valtionyhtiöissä on hallituksen lisäksi hallintoneuvosto. Hallintoneuvoston päätehtävä on toiminnan jälkikäteisvalvonta lähinnä tilinpäätöksen, tilintarkastuskertomusten ja toimitusjohtajan selvitysten perusteella. Hallintoneuvostolla ei ole strategista päätöksentekijän roolia, vaan laajan omistajakunnan luottamuselimenä sillä on lähinnä suhdetoimintarooli (Hajba 1990, 10-11). Liikeelämässä hallintoneuvostoista on pääasiassa luovuttu, ja samaa on suositeltu myös valtonyhtiöille 10 (Hirvonen et al. 1998, 41). Yleensä corporate governance -käsite ymmärretään omistajien (shareholder) välillisenä tai välittömänä vaikuttamisena yrityksen johtamiseen. Tärkeimmät välilliset vaikutuskeinot ovat hallituksen suorittama johdon valvonta ja vuoropuhelu, johdon palkitsemisjärjestelmä ja yrityksen pääomarakenne. Välitöntä vaikutusvaltaa omistajat voivat käyttää myymällä ja ostamalla yrityksen osakkeita sekä yhtiökokouksessa valitsemalla yhtölle hallituksen (Lainema 1998, 15). Hallitus on tärkein omistajaohjauksen väline. Laajemman määritelmän mukaan omistajien ohella myös sidosryhmät (stakeholder) vaikuttavat yrityksen johtamiseen. Hallituksen roolina on nähty mm. (1) finanssinäkemyksen mukainen yrityksen taloudellisen arvon maksimointi, (2) sidosryhmänäkemyksen mukainen yrityksen omien ja muiden sidosryhmien kuin omistajien etujen edistäminen tai (3) sidosryhmätasapainonäkemyksen mukainen omistajien ja muiden sidosryhmien etujen yhteensovittaminen (Lainema 1998, 26-29) 11. Viimeaikainen keskustelu yhtiön hallinnoinnista (corporate governance) on kohdistunet erityisesti hallitusrakenteen ympärille: tulisiko yhtiöllä olla ulkoinen, sisäinen vai sekakriisitilanteissa. Tilanne ei ollut juuri muuttunut, kun tutkimus toistettiin vuonna Tilanteen muuttamiseksi hallitukseen tarvitaan yrityksen ulkopuolisia jäseniä, mikä on toimitusjohtajien vastustuksen vuoksi ollut hyvin vaikeaa. Ulkopuolisten jäsenten osuus on kuitenkin ollut tasaisessa kasvussa. (Mace 1987, 125, , ) 10 Helsingin Sanomat on kritisoinut valtionyhtiöiden hallintoneuvostoja mm. Soneran yksityistämistä ja listautumista (HS , A2), Kemiran toimitusjohtajan valintaa (HS , A2) sekä Nesteen johtajasopimusta koskeneissa pääkirjoituksissaan (HS , A2; myös , B10). 11 Tutkimuksen mukaan sekä omistajat että itse yritys erottuvat selkeästi tärkeimmiksi hallituksen jäsenten lojaliteetin kohteiksi. Yhdysvalloissa korostuu enemmän vastuu osakkeenomistajille, Euroopassa vastuu yritykselle itselleen (Lainema 1998, 29-30). Suomalainen liikkeenjohto puolestaan näki asiakkaat ja henkilöstön omistajia tärkeämmiksi sidosryhmiksi, vaikka omistajien painoarvo oli noussutkin kymmenen vuoden kuluessa (Miettinen 1994, 16-17).

13 13 hallitus? Sisäinen hallitus koostuu toimivasta johdosta, ja sen puheenjohtajana on yhtiön oma toimitusjohtaja. Ulkoisessa hallituksessa jäsenet ovat sivutoimisia, yhtiön ulkopuolisia omistajien luottamusta nauttivia asiantuntijoita. Sekahallituksissa osa jäsenistä kuuluu toimivaan johtoon ja osa jäsenistä tulee yhtiön ulkopuolelta. Sisäisen hallituksen ongelmana on ohjaus- ja valvontajärjestelmän tosiasiallinen puutteellisuus, potentiaalinen reviirinvalvonta ja toimitusjohtajan liian vahva asema suhteessa omistajiin. Sekahallituksen ongelmana on se, että hallituksen puheenjohtajana toimiva toimitusjohtaja dominoi keskusteluja. Hallitus käsittelee vain niitä asioita, jotka toimiva johto tuo hallitukseen. (Hirvonen et al ) Hallitustyöskentelyä koskevassa kirjallisuudessa nähdään että ulkoinen, yhtiöstä riippumattomista asiantuntijoista koottu hallitus muodostaa sopivan vastavoiman toimivalle johdolle (johdon toimien kyseenalaistaminen ja tukeminen) 12. Erityisesti yllätyksellinen ja epävarma ympäristö vaatii pientä ja ulkoisten jäsenten miehittämää hallitusta, jonka jäsenet omaavat paljon kontakteja toimialan kannalta keskeisiin organisaatioihin ja yrityksiin samalla kun heidän omat tietonsa ja osaamisensa ovat yhtiön johdosta riippumattomia (Lainema 1998, 48). Useimmat sekahallituksen ongelmat voidaan välttää, mikäli hallituksen puheenjohtaja ja jäsenistön enemmistö ovat ulkopuolisia. Vaikka hallituksen puheenjohtajan oikeudellinen asema ei juurikaan eroa jäsenestä, on puheenjohtaja avainasemassa käytännön hallitustyöskentelyn kannalta. Koska puheenjohtajan tehtävänä on hallituksen koollekutsuminen ja kokouksen johtaminen, pitää puheenjohtajan seurata yhtiön toimintaa muita tarkemmin ja pitää tiivistä yhteyttä yhtiön johtoon. Puheenjohtajan tulee nauttia osakkeenomistajien luottamusta ja hänen tulee olla riippumaton yhtiöstä ja sen johdosta. Lisäksi hänellä tulee olla sellaisia henkilökohtaisia ominaisuuksia, että hän voi saavuttaa tehtävän edellyttämän arvovallan hallituksessa ja sen ulkopuolella. Puheenjohtajan tehtävä vie huomattavasti enemmän aikaa kuin jäsenen tehtävä. Hallituksen jäsenten keskeisiä valintaperusteita 12 Hallitustyöskentelyn erityistapaus on konserniyhtiö, jolla itsellään on ulkoinen hallitus. Sen sijaan juridisesti itsenäisissä tytäryhtiöissä käytetään sisäistä hallitusta. Koska emoyhtiöllä on määräysvalta tytäryhtiöihin nähden, päättää emoyhtiö tytäryhtiöiden hallitusten kokoonpanosta. Usein konsernin toimitusjohtaja kuuluu merkittävimpien tytäryhtiöiden hallituksiin ja on niiden puheenjohtaja, samoin kuin hallituksen jäsenet toimivat edustamiensa toimialojen merkittävimpien tytäryhtiöiden hallitusten puheenjohtajina (Hirvonen et al. 1998, ). Konsernimuodon erityispiirteistä tarkemmin ks. Lainema (1998, , ).

14 14 kuin jäsenen tehtävä. Hallituksen jäsenten keskeisiä valintaperusteita ovat kokemus ja ammattitaito. Jäsenen täytyy olla sillä tasolla, että hän kykenee tasavertaisen keskusteluun toimitusjohtajan kanssa. Hallituksen puheenjohtajan ja toimitusjohtajan tulisikin avustaa uusia jäseniä toimialaosaamisen hankinnassa. Vaikka puheenjohtaja ja jäsenet on valittu eri tahojen "mandaatilla", ei mandaattiajattelu saa heijastua enää hallitustyöskentelyyn. (Hirvonen et al ) Puheenjohtajan rinnalla myös toimitusjohtajan panos on ratkaisevan tärkeä, koska toimitusjohtajalla on ylivertainen tieto organisaatiosta ja hän voi käytännössä kontrolloida hallituksen agendaa (Lainema 1998, 44). Hallituksen ja toimitusjohtajan toimivallan välinen raja ei ole kuitenkaan suoraviivainen vaan limittäinen. Toimitusjohtaja on jatkuvasti kytköksissä hallitukselle kuuluviin laajakantoisiin kysymyksiin valmistellen niitä ja toteuttaen hallituksen päätöksiä. Tärkeintä toimitusjohtajan ja hallituksen välisessä suhteessa on yhteistyö: hallitus ei ole toimintakykyinen ilman toimitusjohtajan aktiivista työpanosta, eikä toimitusjohtajan tehtävien hoitaminen ole tehokasta ilman hallituksen tukea (Hirvonen et al. 1998, ). Toimitusjohtaja on selkeässä valtaasemassa, kun taas hallituksen valta riippuu erityisesti kahdesta tekijästä: (1) missä määrin hallitus kykenee vaikuttamaan ulkoisten resurssien saatavuuteen ja (2) missä määrin sillä on tietoa yrityksen liiketoiminnasta (Lainema 1998, 114). Hallituksen ja toimitusjohtajan yhteistyötä voidaan tyypitellä sen mukaan, missä määrin ne käyttävät valtaa eli kykenevät viemään läpi haluamansa vaihtoehdot (taulukko yksi). Taulukko 1: Hallituksen ja toimitusjohtajan yhteistyömallit (Lainema 1998, 107) Hallituksen valta Toimitusjohtajan valta Vähäinen Korkea Vähäinen Korkea Vahtimestarihallitus sisäinen hallitus, seremoniallinen vähäinen lisäarvo Lakimääräinen hallitus toimitusjohtajan valitsema, klubi vähäinen lisäarvo Määräävä hallitus kyseenalaistava, saneleva suuri lisäarvo Osallistuva hallitus kyseenalaistava, keskusteleva suurin lisäarvo

15 15 Sisäinen hallitus on tyypillisesti vahtimestarihallitus, joka ei voi kävellä esimiehensä ylitse. Hallitus on muodollinen elin, jonka rooliksi jää muualla päätettyjen asioiden vahvistaminen. Lakimääräinen hallitus on olemassa, koska laki vaatii sitä. Lakimääräinen hallitus on kumileimasin, joka ei kykene kyseenalaistamaan toimitusjohtajan päätöksiä. Usein tämä rooli on seurausta vahvan ja menestyksellisen toimitusjohtajan pitkästä kaudesta, kun hallituksen ei ole tarvinnut huolehtia yrityksen menestyksestä. Kummassakaan tapauksessa hallitus ei tuo juurikaan lisäarvoa yhtiölle. (Lainema 1998, ) Määräävä hallitus koostuu ulkopuolisista, jotka ovat yrityksestä riippumattomia. Hallitus pakottaa toimitusjohtajan perustelemaan esityksensä hyvin. Ongelmatilanteissa määräävä hallitus ottaa helposti itselleen vastuun myös operatiivisesta johtamisesta. Linjaerimielisyyksissä hallitus voi myös estää yhtiön uudistumiskykyä. Osallistuvan hallituksen roolina on testata ja kyseenalaistaa johdon esitykset, mikä pakottaa johdon perustelemaan kantansa. Osallistuva hallitus on luonteeltaan konsensushakuinen, ja pyrkii etsimään ongelmiin ratkaisua pikemminkin keskustelulla kuin voimankäytöllä. Osallistuvan hallituksen ja toimitusjohtajan välillä on valtatasapaino, ja toimitusjohtaja itse sitoo hallituksen mukaan päätösten valmisteluun saaden samalla käyttöönsä hallituksen tiedot ja kokemukset. (Lainema 1998, ) Kuitenkaan yhtä ihanteellista hallituksen roolia ei ole, vaan se riippuu erilaisista tilannetekijöistä. Tietyt tilannetekijät johtavat määrätynlaisiin rakenteellisiin ratkaisuihin, mikä puolestaan rajaa hallituksen roolien toteutumismahdollisuuksia 13. Ollakseen yrityksen kannalta hyödyllinen täytyy hallituksen sopia rakenteeltaan ja roolivalinnoiltaan tilannetekijöiden asettamiin reunaehtoihin (ks. kuvio yksi). Ulkoisia tilannetekijöitä ovat mm. yrityksen toimiala, kilpailutilanne sekä lait ja määräykset, sisäisiä puolestaan yrityksen koko, ikä, monialaisuus ja omistusrakenne. Tutkimusten mukaan osallistuva ja määräävä hallitus ovat parhaita sekä toimitusjohtajan mielestä että yrityksen tuloksella mitattuna (Lainema 1998, ). 13 Tilannesidonnaisuudesta ks. myös Alhavan artikkelisarja Fakta-lehden numeroissa 4/1996, s , 5/1996, s , 6-7/1996, s ). Johto-organisaation erilaisista rooleista erityyppisissä valtion keskushallinnon organisaatioissa ks. s. 22.

16 16 Tilannetekijät Rakennetekijät Roolivaihtoehdot Suorituskyky Ulkoiset tilantekijät - kilpailuympäristön säätelytaso - toimialan/toi-mialojen kilpailu - toimialan/toimialojen menestystekijät - lait ja määräykset Hallituksen koostumus - koko - ulkopuolisten osuus Hallituksen ominaisuudet - jäsenten profiilit - jäsenten sitoutuminen - hallituksen näkemys roolistaan Hallituksen työnjako - tiedon hankinta/saanti - puheenjohtaja -valiokuntien määrä ja luonne Hallituksen rooli - palvelutehtävät - taloudellinen valvonta - strateginen kyseenalaistaminen - organisatorinen kyseenalaistaminen Yrityksen suorituskyky - taloudelliset mittarit - osakearvo Sisäiset tilannetekijät - yrityksen elinkaaren vaihe - yrityksen koko - yrityksen monialaisuus - omistusrakenne - toimitusjohtajan johtamistyyli Hallituksen työskentelyprosessi - kokousten useus - kokousten pituus/agenda - muodollisuus - yhteistyö CEO/hallitus - normit - itsearviointi Lähde: Zahra ja Pearce II 1989(sovellettu) Kuvio 1: Hallituksen roolin määräytyminen (Lainema 1998, 38) Hallituksen jäsen voi joutua toimistaan korvausvastuuseen. Jäsen on vastuussa osakkeenomistajille ja kolmatta osapuolta kohtaan silloin, jos hallitus toimii vastoin osakeyhtiölain säädöksiä tai yhtiöjärjestyksen määräyksiä (esim. virheellisesti laadittu tilinpäätös). Sen sijaan yhtiölle hallitus on laajemmassa vastuussa, mikä toteutuu kun yleistä huolellisuusvelvollisuutta rikotaan. Korvausvastuu on luonteeltaan tuottamusvastuuta, eli korvattavan vahingon täytyy olla aiheutettu tahallisesti tai tuottamuksesta. Tappioon johtavan taloudellisen riskin ottaminen ei sinänsä ole huolimattomuutta, jos toimet perustuvat hyvin valmisteltuihin suunnitelmiin. Yksittäinen hallituksen jäsen voi vapautua korvausvastuusta ainoastaan äänestämällä ko. päätöstä vastaan. Sen sijaan

17 17 pidättäytyminen päätöksenteosta ja äänestämisestä ei vapauta korvausvastuusta muulloin kuin esteellisyystilanteissa. Nykyään monet hallitukset tekevät yhtiön kustannuksella vastuuvakuutuksen, joka ei kuitenkaan korvaa tahallisesti tai törkeällä tuottamuksella aiheutettua vahinkoa. (Hirvonen et al. 1998, ) 2 Johto-organisaatioiden uudistaminen 2.1 Johto-organisaatioiden uudistamisprosessi Valtion keskushallinnon virastojen ja laitosten johto-organisaatio on Ruotsi-Suomen ajoista 1600-luvulta alkaen ollut kollegio. Siinä merkittävät asiat käsitellään yksikön istunnossa, johon kuuluvat yksikön korkeimmat virkamiehet virka-asemansa perusteella. Kollegiotyöskentelyn yksi tärkeä esikuva on ollut asioiden tuomioistuinkäsittely. Kolleginen päätöksentekotapa korostaa huolellista, tarkkaa ja monipuolista käsittelyä sekä oikeusturvaa. Ruotsissa kollegioista luovuttiin 1970-luvun alussa, jolloin viraston johtoon asetettiin joko johtokunta tai virastopäällikkö. (Kiviniemi - Hotti 1986, 18, vrt. KM 1989:8, s ). Suomessa päätös johtokuntien asettamisesta ja kollegioiden lakkauttamisesta tehtiin hallinnon kehittämisen ministerivaliokunnassa , ja kollegioista luovuttiin nopeaan tahtiin 1990-luvun vaihteessa. Kysymystä on kuitenkin tätä ennen tarkasteltu useamman eri uudistushankkeen yhteydessä. Valtion keskushallintokomitea käsitteli mietinnöissään (KM 1975:120, KM 1978:22) myös johto-organisaatioiden uudistamista, ja piti tärkeänä selvittää voitaisiinko johto-organisaatioiden asiantuntemusta monipuolistaa ja laajentaa sekä ottaa päätöksentekoon mukaan ulkopuolisia tahoja. Komitea näki vaihtoehdoiksi (1) valtioneuvoston asettaman neuvoa-antavan neuvottelukunnan, (2) kollegioiden täydentämisen valtioneuvoston tai presidentin nimittämillä ulkopuolisilla jäsenillä, (3) kollegion korvaamisen valtioneuvoston tai presidentin nimittämällä ulkopuolisista jäsenistä koostuvalla johtokunnalla tai (4) kollegisesta päätöksenteosta luopumisen ja ylimmän ratkaisuvallan antamisen viraston päällikölle. Komitea ei kuitenkaan katsonut johto-organisaatioiden uudistamista tarpeelliseksi, vaan piti parempana niiden kehittämistä virkamieskollegion perustalta.

18 18 Valtion liikelaitoskomitea (KM 1985:2) käsitteli liikelaitosten johto-organisaatioita. Komitea piti johtokuntaa laitoksen omista johtajista koostuvaa kollegiota parempana johto-organisaationa. Ohjauksen ja valvonnan kannalta oli perusteltua luopua kollegioista ja siirtyä pääosin ulkopuolisista jäsenistä koostuviin johtokuntiin. Samantyyppiseen kannanottoon päätyi myös hallinnon hajauttamiskomitea (KM 1986:12), joka ehdotti valtion keskushallinnon virastojen ja laitosten johto-organisaatioksi valtioneuvoston määräajaksi nimeämää johtokuntaa. Johtokunta tulisi koota siten, että luotaisiin kytkentä laajempaan yhteiskuntapoliittiseen tavoitteenasetteluun ja kyettäisiin päättämään linjakysymyksistä. Komitean luonnostelemien vaihtoehtojen mukaan johtokunta voisi koostua joko (1) puheenjohtajana toimivasta virastopäälliköstä ja 4-6 valtioneuvoston nimeämästä asiantuntevasta luottamusmiesjäsenestä, (2) puheenjohtajana toimivasta virastopäälliköstä, viraston osastopäälliköistä ja osastopäällikköjä vastaavasta määrästä valtioneuvoston nimeämiä asiantuntevia luottamusmiesjäseniä tai (3) viraston yleisjohtoon kuuluvista virkamiehistä ja vastaavasta määrästä valtioneuvoston nimeämiä asiantuntevia luottamusmiesjäseniä. Seuraavaksi asiaa tarkasteltiin johto-organisaatiotoimikunnan mietinnössä (KM 1989:8). Toimikunnan mukaan kollegiaalinen johtamistapa ei vastaa nykyajan vaatimuksia. Kollegion haittoina pidettiin mm. kankeutta, hitautta, päätöksenteon muodollisuutta ja avoimuuden puutetta. Toimikunta esitti kollegioiden korvaamista valtioneuvoston määräajaksi asettamilla johtokunnilla, joiden tehtävä olisi mm. viraston toimintalinjan määrittäminen, periaatteellisesti merkittävien asioiden käsittely, toiminta- ja taloussuunnitelmasta sekä tulo- ja menoarviosta päättäminen ja yhteydenpidon tehostaminen ministeriön ja muiden keskeisten sidosryhmien kanssa. Toimikunta näki johtokunnat jäsenmäärältään suppeina asiantuntijaeliminä, jotka tuli rakentaa virastokohtaisten tarpeiden mukaan. Lainkäyttöasiat (valitukset ja hakemukset) erotettiin viraston johtamisesta ja niitä varten perustettiin erillisiä lautakuntia. Mietinnön mukaan viraston päällikön tulisi pääsääntöisesti toimia johtokunnan puheenjohtajana, ja ulkopuolista puheenjohtajaa voitaisiin ajatella lähinnä muutosvaiheen ajaksi. Johtokunnan jäsenten enemmistön tulee yleensä olla viraston ulkopuolelta. Johtokunnat tulee nähdä virastojen johtamisen lisävoimavarana. Johtokunnan roolia suhteessa tu-

19 19 losohjaukseen ei määritelty tarkemmin, vaikka toimikunta piti tärkeänä myös ministeriöohjauksen uudistamista toiminta- ja tulostavoiteperustaiseksi.

20 Aiempia tutkimustuloksia Johto-organisaatioita on viimeisen 20 vuoden aikana tarkasteltu empiirisesti usean tutkimuksen ja selvityksen osana, mutta niiden kautta ei muodostu kovin systemaattista kokonaiskuvaa johtokuntajärjestelmän eri puolista luvun puolivälissä tehdyn tutkimuksen mukaan kollegioiden keskimääräinen jäsenmäärä (6) oli hieman pienempi kuin johtokuntien (8). Tutkimuksessa havaittiin, että virastojen oma edustus johtoorganisaatiossa oli vähentynyt kymmenen vuoden aikavälillä ( %, %), vaikka se edelleenkin oli hyvin suuri. Sen sijaan viraston ohjauksesta vastaavan ministeriön edustus johtokunnassa oli erittäin kattava (73% vs. 95%), kun taas elinkeinoelämän jäsenten edustus oli kasvanut vain hieman (21% vs. 28%) (Kiviniemi - Hotti 1986, 21). Vuonna 1984 valtaosa (80%) keskusvirastojen kollegioiden päätöksistä koostui yksittäistapauksista (esim. verohuojennukset, lääkeaineiden myyntiluvat, asuntolainat). Seuraavaksi suurimmat asiaryhmät koskivat valitusasioita (9%) ja nimitysasioita (4%). Vähiten keskusvirastojen kollegiot tekivät päätöksiä toiminnan yleisistä suuntaviivoista (2%). Muiden virastojen ja laitosten kollegioissa eniten päätöksiä tehtiin koskien yksittäistapauksia (44%) ja muille viranomaisille annettavia lausuntoja (38%). Toiminnan suuntaviivoja koskevia päätöksiä tehtiin vähemmän (5%), valitusasioita ei käsitelty lainkaan. Asiaryhmät painottuvat kuitenkin virastoittain eri tavalla (Hotti 1985, 10-14). Keskusvirastojen kollegioissa äänestettiin tai jätettiin eriäviä mielipiteitä eniten (78%), muissa kollegioissa (60%) ja johtokunnissa (26%) vähemmän. Tällaisia tilanteita esiintyi kuitenkin harvoin, kerran pari vuodessa (Hotti 1985, 20). Määrällisesti vuonna 1984 johtokunnassa tehtiin keskimäärin 169 päätöstä, kun keskusviraston kollegiossa niitä tehtiin keskimäärin 1226 ja muiden virastojen ja laitosten kollegioissa keskimäärin 428 päätöstä. Kollegiot kokoontuivat keskimäärin kerran viikossa (50 ja 42 / v) ja johtokunnat kerran kuussa (13 / v). Keskusvirastojen kollegioiden kokoukset kestivät keskimäärin 1 h 5 min, muiden kollegioiden 1 h 21 min ja johtokuntien kokoukset 1 h 45 min (Hotti 1985, 19). Kun päätösmäärät suhteutetaan keskimääräiseen kokoustiheyteen ja kokousten kestoon voidaan laskea, että keskusviraston

Tiivistelmä Dno: 131/54/03

Tiivistelmä Dno: 131/54/03 Tiivistelmä Dno: 131/54/03 Tarkastus kohdistui yhteiskunnallista erityisintressiä omaavien valtionyhtiöiden omistajaohjaukseen. Tarkastuksessa keskityttiin vastuuministeriön ja yhtiön hallituksen rooliin

Lisätiedot

KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN. Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen

KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN. Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen Sisältö 1. Kunnan toiminta ja ohjaus verkostomaailmassa 2. Kunnan johtamisen kokonaisuus ja johtamisen

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön omistajaohjauksessa olevien osakeyhtiöiden hallinnointiohje (Corporate Governance -ohje) 1.1.

Liikenne- ja viestintäministeriön omistajaohjauksessa olevien osakeyhtiöiden hallinnointiohje (Corporate Governance -ohje) 1.1. Liikenne- ja viestintäministeriön omistajaohjauksessa olevien osakeyhtiöiden hallinnointiohje (Corporate Governance -ohje) 1.1.2012 Sisäisiä julkaisuja 6/2011 Liikenne- ja viestintäministeriön visio Hyvinvointia

Lisätiedot

HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE)

HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) 20.5.2010 1 / 5 Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Finlands Universitetsfastigheter Ab:n (jäljempänä yhtiö ) päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan osakeyhtiölakia

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN. 4.2.2009 Heinola 5.2.2009 Lahti

PÄIJÄT-HÄMEEN. 4.2.2009 Heinola 5.2.2009 Lahti PÄIJÄT-HÄMEEN KUNTAPÄÄTTÄJÄSEMINAARI 4.2.2009 Heinola 5.2.2009 Lahti VALTUUTETUN ESTEELLISYYS On rajoitetumpaa kuin muun luottamushenkilön esteellisyys Koskee vain valtuuston kokousta (kuntalaki 52 ) Jos

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

Taloyhtiö 2006 korjausrakentaminen 27.4.2006. Ben Grass Rakennusneuvos, Varatuomari ben.grass@kolumbus.fi puh. 0400 601501

Taloyhtiö 2006 korjausrakentaminen 27.4.2006. Ben Grass Rakennusneuvos, Varatuomari ben.grass@kolumbus.fi puh. 0400 601501 Taloyhtiö 2006 korjausrakentaminen 27.4.2006 Ben Grass Rakennusneuvos, Varatuomari ben.grass@kolumbus.fi puh. 0400 601501 Käsite Corporate Governance = Yrityksen hallinnan kehittäminen, siten että omistajuutta

Lisätiedot

NORDIC ALUMINIUM OYJ:N SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ

NORDIC ALUMINIUM OYJ:N SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ 1(5) NORDIC ALUMINIUM OYJ:N SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ (CORPORATE GOVERNANCE STATEMENT) Tämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on käsitelty Nordic Aluminium Oyj:n hallituksen kokouksessa

Lisätiedot

Hallitus takaa yrityksesi tulevaisuuden

Hallitus takaa yrityksesi tulevaisuuden Hallitus takaa yrityksesi tulevaisuuden Miten rakentaa lisäarvoa tuottava hallitus Eero Ottila HHJ,partner 28.9.2012 Teemat joita esityksessä pohditaan Miksi lisäarvohallitus Mitä lisäarvoa hallitus tuo

Lisätiedot

16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous

16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous 16.12.2013 I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät 1. Raskone Oy:n hallintoelimet 1.1. Yhtiökokous Osakeyhtiölain mukaan ylintä päätäntävaltaa osakeyhtiössä käyttää yhtiökokous, joka

Lisätiedot

PK hallitusbarometri VII 2015. Pirkanmaa Tampereen kauppakamarialue

PK hallitusbarometri VII 2015. Pirkanmaa Tampereen kauppakamarialue PK hallitusbarometri VII 205 Pirkanmaa alue Alue Kaikki vastaajat (N=280) N 200 80 60 40 20 00 80 60 40 20 0 7 55 3 33 40 72 78 59 29 35 50 09 77 22 4 9 78 82 Asema organisaatiossa 60 50 40 30 20 0 0 53

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA Kunnanvaltuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista (13

Lisätiedot

Pori-konserni ja sen johtaminen. Esa Lunnevuori

Pori-konserni ja sen johtaminen. Esa Lunnevuori Pori-konserni ja sen johtaminen Esa Lunnevuori Kunnallisesta toiminnasta Viime vuosina on toteutettu merkittävä ja syvälle käynyt toiminnan muutos Emokunnan lähipiiriin on rakennettu mittava kuntakonserni

Lisätiedot

Alue. Kaikki vastaajat (N = 994)

Alue. Kaikki vastaajat (N = 994) Alue Kaikki vastaajat (N = 994) 160 149 140 120 120 109 128 N 100 80 60 40 20 0 25 18 35 18 60 45 50 19 83 30 2 9 90 4 Asema organisaatiossa % 80 70 60 50 40 30 20 10 0 74% 13% 7% 7% Kaikki vastaajat (N

Lisätiedot

HYVÄ HALLINTOTAPA ASUNTO- OSAKEYHTIÖSSÄ. Asianajaja Timo A. Järvinen

HYVÄ HALLINTOTAPA ASUNTO- OSAKEYHTIÖSSÄ. Asianajaja Timo A. Järvinen HYVÄ HALLINTOTAPA ASUNTO- OSAKEYHTIÖSSÄ Asianajaja Timo A. Järvinen YRJÖNKATU 27 A, 00100 HELSINKI, PUH. (09) 608 822 e-mail: timo.jarvinen@palsalalex.fi Asunto-osakeyhtiön johdon tehtävistä AOYL 54.1

Lisätiedot

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Seppo Mustonen HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Pohjois-Suomen Hallituspartnerit ry Jäsenet 91 kpl PKyritykset Hallituspartnerien tarkoituksena on edistää ammattimaista ja eettisesti korkeatasoista Suomessa

Lisätiedot

Valtion ylimpiä virkamiehiä koskeva ilmoitus sidonnaisuuksista (Valtion virkamieslain 26 :n 1-4 kohdissa tarkoitetut virat)

Valtion ylimpiä virkamiehiä koskeva ilmoitus sidonnaisuuksista (Valtion virkamieslain 26 :n 1-4 kohdissa tarkoitetut virat) Valtion ylimpiä virkamiehiä koskeva ilmoitus sidonnaisuuksista (Valtion virkamieslain 26 :n 1-4 kohdissa tarkoitetut virat) Sidonnaisuuksien ilmoittaminen sidonnaisuuslomakkeella Valtion ylimmän virkamiesjohdon

Lisätiedot

Aalto-yliopiston ylioppilaskunta Esitys 1 (5) Esteellisyys omaisuuskysymyksessä Puheenjohtaja Antti Karkola 1.3.2012 AYYE / PJ / 2 / 2012

Aalto-yliopiston ylioppilaskunta Esitys 1 (5) Esteellisyys omaisuuskysymyksessä Puheenjohtaja Antti Karkola 1.3.2012 AYYE / PJ / 2 / 2012 Aalto-yliopiston ylioppilaskunta Esitys 1 (5) Antti Karkola 1.3.2012 E / PJ / 2 / 2012 Tämä esitys edustajiston jäsenten esteellisyydestä käsiteltäessä ns. omaisuuskysymystä käsitellään edustajiston kokouksen

Lisätiedot

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Esityksen teemat Kunnan toiminnan johtaminen kokonaisuutena Kuntastrategia

Lisätiedot

HALLITUKSEN JA ISÄNNÖITSIJÄN VELVOLLISUUDET - AOYL ja hyvä hallintotapa. Lakimies, VT Sirkka Terho Suomen Kiinteistöliitto ry

HALLITUKSEN JA ISÄNNÖITSIJÄN VELVOLLISUUDET - AOYL ja hyvä hallintotapa. Lakimies, VT Sirkka Terho Suomen Kiinteistöliitto ry HALLITUKSEN JA ISÄNNÖITSIJÄN VELVOLLISUUDET - AOYL ja hyvä hallintotapa Lakimies, VT Sirkka Terho Suomen Kiinteistöliitto ry ISÄNNÖITSIJÄN TEHTÄVÄT yhtiön juokseva hallinto laissa ei yksityiskohtaisesti

Lisätiedot

PK-hallitusbarometri 2015. Kysely PK-yritysten hallitustyöskentelystä ja hallinnoinnin kehittämisestä

PK-hallitusbarometri 2015. Kysely PK-yritysten hallitustyöskentelystä ja hallinnoinnin kehittämisestä PK-hallitusbarometri 2015 Kysely PK-yritysten hallitustyöskentelystä ja hallinnoinnin kehittämisestä PK-hallitusbarometri Kauppakamarien PK-hallitusbarometri on valtakunnallinen kyselytutkimus, johon vastasi

Lisätiedot

Hallituspartneripäivät Oulussa 12.9.2014 Mitä hallituksen huolellisuusvelvoite tarkoittaa?

Hallituspartneripäivät Oulussa 12.9.2014 Mitä hallituksen huolellisuusvelvoite tarkoittaa? Hallituspartneripäivät Oulussa 12.9.2014 Mitä hallituksen huolellisuusvelvoite tarkoittaa? KHT Jari Karppinen Hallituksen työskentelyä ohjaavat yleisperiaatteet osakeyhtiölain näkökulmasta Sivu 2 Osakeyhtiölain

Lisätiedot

PK-hallitusbarometri. Kysely PK-yritysten hallitustyöskentelystä ja hallinnoinnin kehittämisestä 2015

PK-hallitusbarometri. Kysely PK-yritysten hallitustyöskentelystä ja hallinnoinnin kehittämisestä 2015 PK-hallitusbarometri Kysely PK-yritysten hallitustyöskentelystä ja hallinnoinnin kehittämisestä 2015 PK-hallitusbarometri Keskuskauppakamarin ja kauppakamarien PK-hallitusbarometri on valtakunnallinen

Lisätiedot

Tiivistelmä Dno: 358/54/01 VALTION LIIKELAITOSTEN TULOS- JA OMISTAJA- OHJAUS. Tarkastusnäkökulma ja tarkastuskohteet

Tiivistelmä Dno: 358/54/01 VALTION LIIKELAITOSTEN TULOS- JA OMISTAJA- OHJAUS. Tarkastusnäkökulma ja tarkastuskohteet Tiivistelmä Dno: 358/54/01 VALTION LIIKELAITOSTEN TULOS- JA OMISTAJA- OHJAUS Tarkastusnäkökulma ja tarkastuskohteet Tulos- ja omistajaohjaus on tässä tarkastuksessa määritelty eduskunnan, valtioneuvoston,

Lisätiedot

PK-hallitusbarometri. Kysely PK-yritysten hallitustyöskentelystä ja hallinnoinnin kehittämisestä 2015

PK-hallitusbarometri. Kysely PK-yritysten hallitustyöskentelystä ja hallinnoinnin kehittämisestä 2015 PK-hallitusbarometri Kysely PK-yritysten hallitustyöskentelystä ja hallinnoinnin kehittämisestä 2015 PK-hallitusbarometri Keskuskauppakamarin ja kauppakamarien PKhallitusbarometri on valtakunnallinen kyselytutkimus,

Lisätiedot

SEB GYLLENBERG RAHASTOYHTIÖ OY:N OMISTAJAOHJAUSTA KOSKEVAT PERIAATTEET (CORPORATE GOVERNANCE)

SEB GYLLENBERG RAHASTOYHTIÖ OY:N OMISTAJAOHJAUSTA KOSKEVAT PERIAATTEET (CORPORATE GOVERNANCE) 1 SEB GYLLENBERG RAHASTOYHTIÖ OY:N OMISTAJAOHJAUSTA KOSKEVAT PERIAATTEET (CORPORATE GOVERNANCE) SEB Gyllenberg Rahastoyhtiö Oy:n (jäljempänä Rahastoyhtiö) hallitus on hyväksynyt nämä omistajaohjausta koskevat

Lisätiedot

Finanssivalvonnan työjärjestys

Finanssivalvonnan työjärjestys 1 Finanssivalvonnan työjärjestys Johdanto Finanssivalvonnasta annetun lain (878/2008) 8 :n mukaan pankkivaltuusto vahvistaa Finanssivalvonnalle työjärjestyksen. Pankkivaltuuston tehtävänä on 1) valvoa

Lisätiedot

SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA

SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA SISÄLTÖ 3 Hallituksen koko 3 Riippumattomuus 3 Jäsenten valinta 4 Nimitys- ja palkkiovaliokunnan tehtävät 2 Sampo Oyj:n hallituksen monimuotoisuuspolitiikka

Lisätiedot

Valtion. ylimmän johdon valintaperusteet

Valtion. ylimmän johdon valintaperusteet Valtion ylimmän johdon valintaperusteet pähkinänkuoressa Valtionhallinnon johtajapolitiikkaa koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti valtiovarainministeriö on täsmentänyt yhdessä ministeriöiden

Lisätiedot

Hallituspartnerit esittäytyy

Hallituspartnerit esittäytyy Hallituspartnerit esittäytyy Pohjois-Suomen Hallituspartnerit ry Seppo Mustonen Pohjoissuomalainen hallitustyön kehittäjä Seppo Mustonen / Hallituspartnerit 2015 OHJELMA 13.00 Kahvit 13.15 Seppo Mustonen,

Lisätiedot

UPM-KYMMENE OYJ HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS

UPM-KYMMENE OYJ HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS UPM-KYMMENE OYJ HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS UPM-KYMMENE OYJ HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS UPM-Kymmene Oyj:n (jäljempänä yhtiö) hallitus on hyväksynyt tämän hallituksen työjärjestyksen (työjärjestys) 31.5.2006.

Lisätiedot

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Sisällys 1. Johdanto 2. Nykytilanne 3. Sisäinen valvonta 4. Riskienhallinta 5. Kuntalain muutos 1.7.2012 1. Johdanto Sisäinen

Lisätiedot

Keskuskauppakamarin ja kauppakamarien PK-hallitusbarometri 2015

Keskuskauppakamarin ja kauppakamarien PK-hallitusbarometri 2015 Keskuskauppakamarin ja kauppakamarien PK-hallitusbarometri 2015 Keskuskauppakamarin ja kauppakamarien PK-hallitusbarometri on valtakunnallinen kyselytutkimus, johon vastasi tämän vuoden tammi- ja helmikuun

Lisätiedot

KUNTIEN PALVELUKESKUS KPK ICT OY:N HALLINTOSÄÄNTÖ

KUNTIEN PALVELUKESKUS KPK ICT OY:N HALLINTOSÄÄNTÖ KUNTIEN PALVELUKESKUS KPK ICT OY:N HALLINTOSÄÄNTÖ 1. KUNTIEN PALVELUKESKUS KPK ICT OY:N TAUSTA JA TAVOITTEET Kuntien palvelukeskus KPK ICT Oy (jäljempänä Yhtiö) on kuntatoimijoiden omistama valtakunnallinen

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivät 9.10.11.2011 Laurea Vuokko Kohtamäki, Tampereen yliopisto/ Higher Education Group Lähtökohtia

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 20.1.2009 Muutos 5 :ään, kv 12.12.2012 85 VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kaupungin hallinnon ja talouden valvonta

Lisätiedot

Hyvää ja ammattimaista hallitustyöskentelyä

Hyvää ja ammattimaista hallitustyöskentelyä Taloyhtiötapahtuma 11.4.2013 Hyvää ja ammattimaista hallitustyöskentelyä AKHA on perustettu edistämään hyvää ammattimaista ja eettisesti korkeatasoista asunto- ja kiinteistöyhtiöiden hallitustyöskentelyä.

Lisätiedot

Hallituksen velvollisuudet, toimintatavat ja vastuut uuden lain mukaan

Hallituksen velvollisuudet, toimintatavat ja vastuut uuden lain mukaan Hallituksen velvollisuudet, toimintatavat ja vastuut uuden lain mukaan mikä muuttuu muuttuuko mikään? Tomas Lindholm Roschier Holmberg Sisältö 2 Tehtävien ja vastuun ilmeneminen uudessa laissa Lojaliteettivelvollisuus

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen valtion keskushallinnossa

Tiedolla johtaminen valtion keskushallinnossa Tiedolla johtaminen valtion keskushallinnossa Tuloksia julkisen sektorin uudistamista koskevasta kyselytutkimuksesta (COCOPS) Tutkimus ja tiedolla johtaminen valtionhallinnon kehittämisessä tutkijat ja

Lisätiedot

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Hyvä hallintomalli valtion erityistehtävää hoitavissa yhtiöissä ja niiden omistajaohjauksessa (7/2013) 204/54/2011 CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy, 10.6.2013.

Lisätiedot

Uusi kuntalaki: Miten omistajaohjausta vahvistetaan ja yhteistoimintamuotoja selkeytetään Kuntalaki uudistuu -seminaari Kuntatalo 3.6.

Uusi kuntalaki: Miten omistajaohjausta vahvistetaan ja yhteistoimintamuotoja selkeytetään Kuntalaki uudistuu -seminaari Kuntatalo 3.6. Uusi kuntalaki: Miten omistajaohjausta vahvistetaan ja yhteistoimintamuotoja selkeytetään Kuntalaki uudistuu -seminaari Kuntatalo 3.6.2014 Johtava lakimies Kirsi Mononen Kuntakonserni ja kunnan toiminta

Lisätiedot

Hallituksen työjärjestys

Hallituksen työjärjestys Hallituksen työjärjestys 1. Yleistä Hallitus toimii voimassa olevan lainsäädännön, yhtiöjärjestyksen ja osakassopimuksen mukaisesti. Hallituksen toimintaa säätelevät erityisesti osakeyhtiölaki (kuntalaki),

Lisätiedot

Uusi kuntalaki: Miten sähköisiä toimintatapoja edistetään? Katariina Huikko, lakimies Kuntalaki uudistuu seminaari Kuntatalo 3.6.

Uusi kuntalaki: Miten sähköisiä toimintatapoja edistetään? Katariina Huikko, lakimies Kuntalaki uudistuu seminaari Kuntatalo 3.6. Uusi kuntalaki: Miten sähköisiä toimintatapoja edistetään? Katariina Huikko, lakimies Kuntalaki uudistuu seminaari Kuntatalo 3.6.2014 Tavoitteena Ajasta ja paikasta riippumattoman päätöksenteon mahdollistaminen

Lisätiedot

4.8. Toimitusjohtajan valta ja asema. 1. Yleistä. 2. Valta ja oikeus edustaa yhtiötä

4.8. Toimitusjohtajan valta ja asema. 1. Yleistä. 2. Valta ja oikeus edustaa yhtiötä 4.8. Toimitusjohtajan valta ja asema Antti Hannula Asianajaja, MBA, Senior Partner Asianajotoimisto Aldea Oy antti.hannula@aldea.fi 1. Yleistä Usein yhtiöissä pohditaan missä asioissa toimitusjohtajalla

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Porin kaupungin ja kaupunkikonsernin Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet KH 27.1.2014, KV 10.2.2014 Työryhmädokumentti 23.1.2014 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2 2. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Sivutoimilupien ja - ilmoitusten periaatteet ja hakeminen

Sivutoimilupien ja - ilmoitusten periaatteet ja hakeminen Sivutoimilupien ja - ilmoitusten periaatteet ja hakeminen 1. Noudatettavat lait ja säännökset Laki kunnallisesta viranhaltijasta (304/2003) 18 Työsopimuslaki 3. luku 3 Hallintolaki (6.6.2003/434) 5. luku

Lisätiedot

Tällä asiakirjalla täsmennetään Vapon johtamisen periaatteissa (Corporate Governance) esitettyä.

Tällä asiakirjalla täsmennetään Vapon johtamisen periaatteissa (Corporate Governance) esitettyä. Liite 2. Vapo Oy:n hallituksen työjärjestys Tällä asiakirjalla täsmennetään Vapon johtamisen periaatteissa (Corporate Governance) esitettyä. Yhtiön liiketoimintaan liittyvään päätöksentekoon ja valvontaan

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1.12.2003 1. luku YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena

Lisätiedot

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Aluehallintovirastojen strateginen ohjaus ja tulosohjaus HAUS 15.6.2010 Neuvotteleva virkamies Anu Nousiainen ALUEHALLINTOVIRASTOJEN OHJAUS, AVI-laki

Lisätiedot

Valvontajärjestelmä. Tarkastuslautakunta

Valvontajärjestelmä. Tarkastuslautakunta 1 Keski-Pohjanmaan liiton hallintosääntö 1.1.2011 30 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Ulkoinen valvonta järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta

Lisätiedot

SISÄLLYS ESIPUHE...9 1. JOHDANTO HYVÄÄN JA TEHOKKAASEEN JOHTAMIS- JA HALLINTOJÄRJESTELMÄÄN...11

SISÄLLYS ESIPUHE...9 1. JOHDANTO HYVÄÄN JA TEHOKKAASEEN JOHTAMIS- JA HALLINTOJÄRJESTELMÄÄN...11 ESIPUHE...9 1. JOHDANTO HYVÄÄN JA TEHOKKAASEEN JOHTAMIS- JA HALLINTOJÄRJESTELMÄÄN...11 1.1 Corporate governance hyvän johtamis- ja hallintojärjestelmän normisto Suomessa...15 1.1.1 Osakeyhtiölaki...15

Lisätiedot

Liiketoiminnan ohjaus Tampereen kaupungissa

Liiketoiminnan ohjaus Tampereen kaupungissa Liiketoiminnan ohjaus Tampereen kaupungissa Valtuuston koulutus 22. 23.1.2013 Liiketoiminnan kehitysjohtaja Kristiina Michelsson 22.1.2013 Liiketoiminnan ohjaus 2 Tampereen kaupunkikonsernin tytäryhteisöjä

Lisätiedot

Kuka kantaa virkavastuuta? Tanja Mansikka, VT, OTL Kuntamarkkinat 9.9.2015

Kuka kantaa virkavastuuta? Tanja Mansikka, VT, OTL Kuntamarkkinat 9.9.2015 Kuka kantaa virkavastuuta? Tanja Mansikka, VT, OTL Kuntamarkkinat 9.9.2015 Väärinkäytösten ehkäisy kunnallishallinnossa Vaalikelpoisuusrajoitukset valtuuston ja toimielimiin Esteellisyyssäännökset Kuntalaki

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2011

Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2011 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON TYÖJÄRJESTYS Dnro 52/03/11 Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2011 Syyttäjälaitoksesta annetun lain (439/2011) 16 :n nojalla vahvistan, apulaisvaltakunnansyyttäjää ja

Lisätiedot

Osuuskunnan Hyvä Hallintohenkilö HH-valmennus

Osuuskunnan Hyvä Hallintohenkilö HH-valmennus Osuuskunnan Hyvä Hallintohenkilö HH-valmennus PI-johtamiskoulu 28. 29.10. ja 2.-3.12.2015 Aika Jakso I: 28. - 29.10.2015 Jakso II: 2.- 3.12.2015 Paikka Eerikkilän Urheiluopisto, Forssa Kylpylähotelli Caribia,

Lisätiedot

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011 Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 AMMATTIKORKEAKOULUT OSAKEYHTIÖIKSI Ammattikorkeakoulut ovat jatkossa osakeyhtiöitä ja siten

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI

23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI 23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI Turun kaupungin tarkastuslautakunta 9.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI SISÄLLYSLUETTELO 1 Taustaa... 2 2 Tavoitteiden sisältö

Lisätiedot

Naisten suuri osuus hallituksissa ei nosta naisten määrää johtoryhmissä

Naisten suuri osuus hallituksissa ei nosta naisten määrää johtoryhmissä Eron suuruusluokka prosenttiyksikköinä Keskuskauppakamarin selvitys 6.3.2014 Naisten suuri osuus hallituksissa ei nosta naisten määrää johtoryhmissä Keskuskauppakamari julkaisi viime marraskuussa selvityksensä

Lisätiedot

lääketieteessä seminaari 28.3.2012

lääketieteessä seminaari 28.3.2012 Avoimuus Lisää tähän otsikko ja sidonnaisuudet lääketieteessä seminaari 28.3.2012 PK-johtaja Pentti Mäkinen Miksi sidonnaisuudet ovat ongelma Päätöksenteon riippumattomuuden ja puolueettomuuden turvaaminen

Lisätiedot

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Corporate Governance Statement 2011

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Corporate Governance Statement 2011 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Corporate Governance Statement 2011 Tämä selvitys Saga Furs Oyj:n hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on annettu 25.11.2011 erillisenä kertomuksena ja julkaistu

Lisätiedot

HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 11.11.2008 84 Noudatetaan 1.1.2009 alkaen 1 Toimiala Tässä johtosäännössä määritellään vesihuoltolaitoksen, sen johtokunnan ja toimitusjohtajan

Lisätiedot

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVIA HANKKEITA Turvallisuusjohtaja Rauli Parmes Liikenne- ja viestintäministeriö Keskushallinnon uudistushanke Nykyisen hallituksen ohjelmassa on linjattu, että hallitus

Lisätiedot

Hallitus osakeyhtiössä

Hallitus osakeyhtiössä Hallitus osakeyhtiössä Jokaisella osakeyhtiöllä on Osakeyhtiölain (OYL) mukaan oltava hallitus, johon kuuluu yhdestä viiteen varsinaista jäsentä, ellei yhtiön omassa yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin.

Lisätiedot

Kirjailijat 2. 2.1 Hyvän hallinnon ohjeet 39 2.2 Yhtiökokous 41

Kirjailijat 2. 2.1 Hyvän hallinnon ohjeet 39 2.2 Yhtiökokous 41 Sisällys Kirjailijat 2 Esipuhe 5 1 Johdanto: suomalainen taloyhtiö 13 1.1 Asunto-osakeyhtiö eilen, tänään ja huomenna 13 1.1.1 Mikä on asunto-osakeyhtiö? 13 1.1.2 Asunto-osakeyhtiölainsäädännön historiaa

Lisätiedot

Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista

Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista Uudet säännöt hyväksytetään jäsenillä Vuosikokouksessa 15.4.2016 ja syyskokouksessa 2016 Uudet Säännöt 2016

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI VAKKA-SUOMEN VEDEN JOHTOSÄÄNTÖ 1.1.2009

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI VAKKA-SUOMEN VEDEN JOHTOSÄÄNTÖ 1.1.2009 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI VAKKA-SUOMEN VEDEN JOHTOSÄÄNTÖ 1.1.2009 Kaupunginvaltuusto 20.10.2008 VAKKA-SUOMEN VEDEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 Nimi ja tehtävät Vakka-Suomen Vesi LIIKELAITOS on KUNTALAIN MUKAINEN Uudenkaupungin

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarat kuntakonsernissa strategiat hallinnaksi?

Henkilöstövoimavarat kuntakonsernissa strategiat hallinnaksi? Henkilöstövoimavarat kuntakonsernissa strategiat hallinnaksi? 19.4.2012 Kuntatalo, Helsinki KT Kuntatyönantajat Erityisasiantuntija Jari Salomaa, Oy Audiapro Ab jari.salomaa@audiapro.fi 045 671 2322 Esitykseni

Lisätiedot

Juha Suutala 6.9.2007

Juha Suutala 6.9.2007 Juha Suutala 6.9.2007 iiketoiminnan ja IT:n yhteistyö -case Tapiola Sisältö Toimintaympäristön kuvaus IT:n rooli yhtiöryhmässä IT:n ja liiketoiminnan yhteistyö Liiketoimintastrategiasta IT-strategiaan

Lisätiedot

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012 Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa Valtioneuvostossa tehtävä politiikka-, lainsäädäntöja resurssiohjaus yhtenäiseksi Hallituksen strategisen näkemyksen nykyistä parempi toimeenpano

Lisätiedot

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä.

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä. SISÄLLYSLUETTELO 1. LUKU, LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA... 2 1 Toimiala... 2 2 Johtokunnan kokoonpano ja toimikausi... 2 3 Johtokunnan tehtävät ja ratkaisuvalta... 3 4 Päätöksenteko johtokunnassa... 3 2. LUKU,

Lisätiedot

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12. VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.2013 153 VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN

Lisätiedot

Ulkopuolista asiantuntemusta hallitustyöskentelyyn

Ulkopuolista asiantuntemusta hallitustyöskentelyyn Ulkopuolista asiantuntemusta hallitustyöskentelyyn Ulkopuolisen asiantuntijan valinta hallitukseen - uhka vai mahdollisuus? Asiamies, VT Keijo Kaivanto Kiinteistöalan hallitusammattilaiset AKHA ry 1 1.4.2014

Lisätiedot

ILMARISEN HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS

ILMARISEN HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 1 (5) ILMARISEN HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 1. Hallituksen kokoonpanoa koskevat vaatimukset Hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet. Hallitukseen kuuluu 12 varsinaista jäsentä sekä 4 varajäsentä. Hallintoneuvosto

Lisätiedot

Konserniohjaus ja uusi kuntalaki

Konserniohjaus ja uusi kuntalaki Konserniohjaus ja uusi kuntalaki Kuntajohtajapäivät Dipolissa 22.8.2013 Lakiasiain johtaja Arto Sulonen, Suomen Kuntaliitto Konsernisääntelyn tavoitteet ja näkökulmat Tavoitteena sääntelyn läpinäkyvyys:

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ (CORPORATE GOVERNANCE STATEMENT)

SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ (CORPORATE GOVERNANCE STATEMENT) SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ (CORPORATE GOVERNANCE STATEMENT) Johdanto Listayhtiön on esitettävä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästään (jäljempänä selvitys) toimintakertomuksen yhteydessä.

Lisätiedot

suunnittelu 2.1 Hallitus valitaan yhtiökokouksessa

suunnittelu 2.1 Hallitus valitaan yhtiökokouksessa 2 toiminta ja sen suunnittelu 2.1 Hallitus valitaan yhtiökokouksessa Yhtiökokous valitsee hallituksen. Vaaleissa valituksi tulevat eniten ääniä saaneet ehdokkaat, ellei yhtiöjärjestys määrää toisin. Yhtiöjärjestyksessä

Lisätiedot

Omistajuuden ja johtamisen yhteys

Omistajuuden ja johtamisen yhteys Omistajuuden ja johtamisen yhteys Mikko Haapanen Hallituksen pj, Boardman Oy Suunta 2011 seminaari 3.11.2011. Kymenlaakson kauppakamari, RUK Hamina Omistajien asialla - johdon tukena BOARDMAN- PARTNERIT

Lisätiedot

Yhdistystoimijan ABC. Rekisteröity yhdistys. Rekisteröimätön yhdistys. Yhdistysrekisteri

Yhdistystoimijan ABC. Rekisteröity yhdistys. Rekisteröimätön yhdistys. Yhdistysrekisteri Yhdistystoimijan ABC Rekisteröity yhdistys on oikeushenkilö (juridinen henkilö) voi tehdä sitoumuksia jäsenet eivät ole henkilökohtaisesti vastuussa on merkitty yhdistysrekisteriin paras ratkaisu pitkäaikaiseksi

Lisätiedot

Hyvä hallintotapa - isännöitsijän ja puheenjohtajan yhteistyö

Hyvä hallintotapa - isännöitsijän ja puheenjohtajan yhteistyö Hyvä hallintotapa - isännöitsijän ja puheenjohtajan yhteistyö toimitusjohtaja Mikko Peltokorpi, Matinkylän Huolto Oy hallituksen puheenjohtaja, Suomen Isännöintiliitto ry Taloyhtiön toimielinten roolijako

Lisätiedot

Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management

Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management 2008 IBM Corporation IBM Cognos: suorituskyvyn johtamisen asiantuntija IBM osti

Lisätiedot

Toimialariippumattomien tieto- ja viestintäteknisten tehtävien kokoamishankkeen asettaminen

Toimialariippumattomien tieto- ja viestintäteknisten tehtävien kokoamishankkeen asettaminen Asettamispäätös VM035:00/2012 16.5.2012 Toimialariippumattomien tieto- ja viestintäteknisten tehtävien kokoamishankkeen asettaminen 1 Asettaminen 2 Toimikausi 3 Tausta Valtiovarainministeriö on tänään

Lisätiedot

RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TYÖJÄRJESTYS

RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TYÖJÄRJESTYS RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TYÖJÄRJESTYS Annettu 7. päivänä huhtikuuta 2016 Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtajan päätöksen mukaisesti määrätään Rikosseuraamuslaitoksesta 27 päivänä marraskuuta 2009 annetun

Lisätiedot

Omistajaohjaus ja kuntien yhtiöt 10.04.2013 PIETARSAARI. Pasi Pönkä lakimies, varatuomari pasi.ponka@kuntaliitto.fi

Omistajaohjaus ja kuntien yhtiöt 10.04.2013 PIETARSAARI. Pasi Pönkä lakimies, varatuomari pasi.ponka@kuntaliitto.fi Omistajaohjaus ja kuntien yhtiöt 10.04.2013 PIETARSAARI Pasi Pönkä lakimies, varatuomari pasi.ponka@kuntaliitto.fi tilintarkastajat yhtiön johto yhtiökokous hallintoneuvosto hallitus toimitusjohtaja yhtiöoikeudellinen

Lisätiedot

KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUSLIIKELAITOKSEN (KAIKU -LIIKELAITOKSEN) JOHTOSÄÄNTÖ

KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUSLIIKELAITOKSEN (KAIKU -LIIKELAITOKSEN) JOHTOSÄÄNTÖ KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUSLIIKELAITOKSEN (KAIKU -LIIKELAITOKSEN) JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 24.9.2012 57. Voimassa 1.1.2013 alkaen. 1. Yleistä 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan

Lisätiedot

Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy JOHTOSÄÄNTÖ (1/6) Hyväksytty Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 26.11.2014 YLEISTÄ.

Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy JOHTOSÄÄNTÖ (1/6) Hyväksytty Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 26.11.2014 YLEISTÄ. Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy JOHTOSÄÄNTÖ (1/6) Hyväksytty Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 26.11.2014 YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n

Lisätiedot

LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE

LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE Pohjois-Suomen aluehallintoviraston määräys 27.3.2014 1. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on päätöksellään 27.3.2014 määrännyt osuuskuntalain (1488/2001) 7 luvun

Lisätiedot

OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne. Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014

OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne. Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014 OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014 Aiheita RAKETTI hanke päättyi, työ jatkuu OKM:n CSC:ltä korkeakouluille ostamat palvelut Korkeakoulujen tietohallinnon

Lisätiedot

Halloped-koulutus. Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 22.1.2014

Halloped-koulutus. Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 22.1.2014 Halloped-koulutus Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 22.1.2014 Koulutuksen sisältö 1) Nopeat perusteet yliopiston hallinnosta 2) Edunvalvonnan perusteita 3) Halloped-keissejä Yliopiston

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUKSEN MUUTOS OULUN AMMATTIKORKEAKOULU OY

OSAKASSOPIMUKSEN MUUTOS OULUN AMMATTIKORKEAKOULU OY OSAKASSOPIMUKSEN MUUTOS OULUN AMMATTIKORKEAKOULU OY OSAKASSOPIMUKSEN MUUTOS Tällä sopimuksella (jäljempänä Sopimus ) Oulun Ammattikorkeakoulu Oy:n ( Yhtiö ) osakkeenomistajat yksimielisesti muuttavat [].[].2013

Lisätiedot

SIPOON VESIHUOLTOLIIKELAITOS

SIPOON VESIHUOLTOLIIKELAITOS SIPOON VESIHUOLTOLIIKELAITOS Johtosääntö Sipoon kunta Sisällys 1 Liikelaitoksen nimi... 2 2 Liikelaitoksen toimiala... 2 3 Johtokunnan kokoonpano... 2 4 Johtokunnan tehtävät ja ratkaisuvalta... 2 5 Esittely...

Lisätiedot

Metsähallituksen uusi toimintamalli

Metsähallituksen uusi toimintamalli Metsähallituksen uusi toimintamalli 17.2.2011 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Liikelaitos METSÄHALLITUS -KONSERNI nykyisellään PÄÄJOHTAJA Metsähallituksen yhteiset konserniyksiköt

Lisätiedot

KAJAANIN MAMSELLI -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN MAMSELLI -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN MAMSELLI -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 08.02.2016 6 I YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena liikelaitoksena

Lisätiedot

Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu. Esittelymateriaali

Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu. Esittelymateriaali Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu Esittelymateriaali Esityksen sisältö Viitta-työkalun tausta Miten työkalu on syntynyt? Viitta-työkalun tavoitteet ja hyödyt Itsearviointiprosessi

Lisätiedot

Toimialajohtajana toimii kehitysjohtaja ja hänen sijaisenaan kaupunginhallituksen määräämä viranhaltija.

Toimialajohtajana toimii kehitysjohtaja ja hänen sijaisenaan kaupunginhallituksen määräämä viranhaltija. 1 KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA KESKUSHALLINNON JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: 13.12.2004 Voimaantulo: 1.1.2005 Muutos: 1.1.2007 Muutos: 8.12.2008 Voimaantulo: 1.1.2009 Muutos: 15.11.2010 Voimaantulo: 1.1.2011

Lisätiedot

Kohti yrityksen voimavarahallitusta

Kohti yrityksen voimavarahallitusta Kohti yrityksen voimavarahallitusta Harri Lukander asianajaja, varatuomari OSAKEYHTIÖN HALLITUKSEN TEHTÄVÄT 2 Hallituksen tehtävät osakeyhtiön hallitus huolehtii ja vastaa kaikista niistä yhtiöoikeudellisista

Lisätiedot

Hallituksen valinnassa noudatetaan tasa-arvolain säännöksiä.

Hallituksen valinnassa noudatetaan tasa-arvolain säännöksiä. Kemin kaupungin tytäryhteisöjen konserniohje / Liite nro 1 1 (7) KEMIN KAUPUNGIN TYTÄRYHTIÖIDEN HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS (Soveltuvin osin noudatettavaksi) Tämä työjärjestys on hyväksytty yhtiön hallituksessa

Lisätiedot