Johto-organisaatiot tienhaarassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Johto-organisaatiot tienhaarassa"

Transkriptio

1 1 Tutkimukset ja selvitykset 2/00 Johto-organisaatiot tienhaarassa Valtion keskushallinnon virastojen, laitosten ja liikelaitosten johto-organisaatiot arvion kohteena Markku Temmes - Timo Moilanen 2000 ISSN ISBN Julkaisun sähköinen versio , web design Mirja Fogelgren (VM) Huom. sähköisesti julkaistun asiakirjan ulkoasu ei ole täysin identtinen verrattuna alkuperäiseen julkaisuun, minkä johdosta sivunumerointi ja vastaavat seikat tulee aina tarkistaa alkuperäisestä julkaisusta.

2 2 SISÄLLYS 1 Johdanto Arviointihankkeen tavoitteet Arvioinnissa käytetty empiirinen aineisto Arviointikriteerit Liikkeenjohdollinen kirjallisuus Tilannetekijät Rakennetekijät Roolivaihtoehdot Suorituskyky Johto-organisaatioiden uudistaminen Johto-organisaatioiden uudistamisprosessi Aiempia tutkimustuloksia Jäsenten valintaa koskevat rajoitukset Ministeriöiden aseman vahvistuminen Johto-organisaatiotyöskentelyn nykytila Johtokuntien yleispiirteet Johtokunnat hallinnonaloittain Johtokunnat perustamisvuoden mukaan Johtokunnan asettaminen Kokouskäytännöt Jäsenten lukumäärä Palkitsemisjärjestelmä ja ajankäyttö Johtokuntien jäsenet Koulutustausta Toimiasema Ikärakenne Valintakriteerit Johtokuntakokemus Tärkeimmät ominaisuudet Kiintiöt ja esteellisyys Johtokunnan asialista ja todellinen vaikutusvalta Päätöksentekotapa Tehtäväkentän vakiintuneisuus Tehtävät Suhde tulosohjaukseen... 67

3 3 3.4 Vastuukysymykset Johtokunnan ja virastopäällikön välinen suhde Johtokuntatyöskentelyn toimivuus Johtokunnan ja ministeriön välinen suhde Ministeriön kanta ja esteellisyys Strategiakapasiteetti Johtokuntapolitiikan mahdollisuudet Johtokuntatyöskentelyn kehittäminen Teemakokoukset Tutustumiskäynnit Koulutus ja valmennus Itsearviointi Johtokunnan sihteerin taustatietoja Johtopäätökset Suositukset LÄHTEET... 98

4 4 1 Johdanto 1.1 Arviointihankkeen tavoitteet Valtiovarainministeriö tilasi Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin laitokselta valtion keskushallinnon virastojen ja laitosten johto-organisaatioiden toimintaa koskevan arviointitutkimuksen (VM 79/18/98). Hanke käynnistettiin helmikuussa 1999, ja arviointiraportti jätettiin tilaajalle tammikuussa Arviointihankkeen johtajana toimi prof. Markku Temmes ja raportoinnista vastasi tutkija Timo Moilanen. Empiirisen aineiston käsittelystä vastasi tutkimusavustaja Suvi Mäkelä, joka laati arvioinnissa käytettävän aineiston pohjalta johtoelinten jäsenten taustaa koskevan pro gradu -opinnäytetyön (Mäkelä 1999). Arviointiryhmän työskentelyä ohjasi ylijohtaja Jorma Karjalaisen (VM) johtama ohjausryhmä, johon kuuluivat ylitarkastaja Terttu Mellin (VM), neuvotteleva virkamies Seppo Tiihonen (VM), ylijohtaja Ritva Viljanen (VRK) ja neuvotteleva virkamies Sinikka Wuolijoki (VM). Hankkeen loppuvaiheessa Wuolijoki siirtyi Pariisiin OECD:n tehtäviin ja hänen tilalleen tuli ylitarkastaja Ari Holopainen (VM). Arviointitutkimus kohdistuu johto-organisaatiotoimikunnan mietinnön (KM 1989:8) ja sitä seuranneen hallinnon kehittämisen ministerivaliokunnan ( ) tekemien linjaratkaisujen ympärille. Arviointitutkimuksen tavoitteena on (1) selvittää 1990-luvulla käyttöön otetun johtokunta/hallitusmallin toteutuksessa noudatetut periaatteet; (2) kerätä ja analysoida tietoa virastojen ja laitosten johto-organisaatioista; (3) arvioida johtoorganisaatioiden roolia ja kehittämismahdollisuuksia ministeriöiden ja ko. virastojen ja laitosten ohjaussuhteen keskeisenä elementtinä sekä (4) tarkastella yksityisen sektorin hallitustyöskentelyssä omaksuttujen toimintatapojen käyttökelpoisuutta virastoissa ja laitoksissa. Arviointiraportti lähtee liikkeelle arvioinnissa kerätyn empiirisen aineiston ja analyysiprosessin kuvauksella (alaluku 1.2). Työn kysymyksenasettelua ja arviointikriteereitä on täsmennetty alaluvussa 1.3, ja hallitustyöskentelyä koskevaa materiaalia tarkastellaan alaluvussa 1.4. Luvussa kaksi on käsitelty johto-organisaatiouudistuksen taustoja, toteuttamista ja aiempia tutkimustuloksia. Luku kolme on tutkimuksen empiirinen osio, jossa tarkastellaan johto-organisaatiotyöskentelyn nykytilannetta. Analyysin keskeiset

5 5 tulokset esitetään luvussa neljä johtopäätöksinä ja luvussa viisi käsitellään arvioijien tekemiä suosituksia. Arvioijat ovat jakaneet työtään siten, että arviointikriteerien sekä uudistushankkeen kuvaus on prof. Temmeksen käsialaa ja empiirinen osio puolestaan tutkija Moilasen kirjoittamaa. Johtopäätökset ja suositukset on laadittu yhdessä, ja arvioijat myös vastaavat raportista yhdessä. 1.2 Arvioinnissa käytetty empiirinen aineisto Valtionhallinnossa käytetään useita erityyppisiä johto-organisaatioita. Valtaosassa valtion virastoja ja laitoksia johto-organisaationa toimii johtokunta (61 kpl, 81%), loput ovat ns. päällikkövirastoja (14 kpl, 19%) (Mellin 1998,1). Valtionyhtiöiden ja liikelaitosten johto-organisaationa toimii hallitus, minkä lisäksi melkein joka toisessa valtionyhtiöissä on sidosryhmäelimenä toimiva hallintoneuvosto (41%) 1. Osakeyhtiön johtoorganisaationa toimii osakeyhtiölain mukaan aina yhtiön hallitus. Organisaation sisäisenä johtoelimenä niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla toimii yleensä johtoryhmä 2. Liike-elämää koskevassa kirjallisuudessa toisinaan samaistetaan johtokunta ja johtoryhmä toisiinsa (esim. Hirvonen et al. 1998, 48). Tästä ei ole valtion keskushallinnossa kysymys, sillä johtokuntajohtoisissa virastoissa on pääsääntöisesti myös johtoryhmä (tarkemmin s. 35 ja 78). Johtokuntien tehtävät ovat pitkälti rinnasteisia yritysten hallituksiin, ja monissa tapauksissa virastojen ja laitosten johto-organisaatiota kutsutaan johtokunnan sijasta hallitukseksi. Arvioinnin nimenomaisena kohteena ovat valtion keskushallinnon virastojen ja laitosten sekä liikelaitosten johto-organisaatiot. Valtionyhtiöt, valtionapua saavat organisaatiot ja kuntasektori kokonaisuudessaan on rajattu hankkeen ulkopuolelle 3. Virastojen ja yritysten välimuotona toimivien liikelaitosten johto-organisaatioiden tarkastelu edesaut- 1 2 Tilanne (VM 13/1997, liite 6). Johtoryhmän tehtävistä, työskentelystä, kehittämisestä ja suhteesta hallitukseen ks. Porenne - Salmimies 1996, Daily - Schwenk Valtion omistamien yhtiöiden hallitustyöskentelystä ks. Dornstein (1988, 8-10), jonka mukaan ulkoiset valvontamekanismit kuten säädökset, linjaratkaisut sekä myös tulostavoitteet ovat osoittautuneet riittämättömiksi ohjausvälineiksi, mikä on suunnannut huomion sisäiseen kontrolliin erityisesti hallituksen avulla.

6 6 taa johto-organisaatiotyöskentelyn luonteen ja toimintaympäristön ymmärtämistä. Toisin sanoen aineistoa kerättiin myös valtion neljästä liikelaitoksesta 4, ja niitä tarkastellaan jatkossa omana ryhmänään. Selkeyden vuoksi raportissa puhutaan jatkossa pääsääntöisesti pelkästään johtokunnista. Johtokuntatyöskentelyä verrataan valtionyhtiöiden ja suuryhtiöiden hallitustyöskentelystä saataviin tietoihin. Hallitus ja johtokunta ovat molemmat kollegiaalisia elimiä, jotka toimivat pääsääntöisesti yhtenä kokonaisuutena. Arviointitutkimus aloitettiin käymällä läpi johto-organisaatiouudistuksen taustat ja tavoitteet. Lisäksi arvioijat kävivät läpi liikkeenjohdolliseen tutkimuksen piirissä käytyä laajaa ja monipuolista corporate governance -keskustelua (ks. s ). Vaikka taustaaineisto oli laadukasta, oli tarpeellista päästä mahdollisimman lähelle käytännön johtoorganisaatiotyöskentelyä riittävän esiymmärryksen saavuttamiseksi. Arviointiryhmä haastatteli joukon kokeneita johtokuntatyöskentelyn "ammattilaisia" ja siihen perehtyneitä asiantuntijoita 5. Yhdessä alan tutkimuksen kanssa haastattelut loivat pohjan täsmällisemmälle kysymyksenasettelulle. Mahdollisimman suuren kattavuuden saavuttamiseksi arviointiryhmä päätti kerätä aineiston kyselyn avulla. Koska johtokuntia koskeva perustieto on sihteereillä (jäsenet, kokoukset, palkkiot, tiedotus jne.), kohdistui kyselyn ensimmäinen vaihe heihin. Sihteereille lähetettiin 4 sivuinen kyselylomake (ks. liite 1), johon valitusta 66:sta organisaatiosta vastauksia saatiin 62 sihteeriltä (palautusprosentti 93,9) 6. Aineiston keruun toisessa vaiheessa kysely kohdistettiin sihteereiden kautta johtokuntien jäsenille ja puheenjohtajille. Toisin sanoen sihteerit lähettivät laajemman 13-sivuisen kyselylomakkeen eteenpäin ao. johtokuntien jäsenille (ks. liite 2). Lomakkeita karhuttiin kertaalleen määräajan päättymisen jälkeen, ja lopuksi palautettuja vastauksia saatiin kaikkiaan 293 kappaletta. Kun sihteereiltä saadun tiedon perusteella tiedetään, että 64 johtokunnassa on kaikkiaan 473 jäsentä, saadaan palautusprosentiksi riittävän hyvä 4 5 Nämä ovat metsähallitus, valtion kiinteistölaitos, ilmailulaitos ja hallinnon kehittämiskeskus. Arviointiryhmä haastatteli helmi-maaliskuun vaihteessa 1999 seuraavia henkilöitä: Matti Aura, Ahti Hirvonen, Lea Kauppi, Juhani Kivelä, Martti Laosmaa, Jarmo Ratia, Timo Santalainen, Kyösti Vesterinen ja Jukka Wuolijoki. 6 Kahdesta johtokunnasta ei saatu sihteerin eikä jäsenten vastauksia. Koska kyseiset virastot olivat kooltaan hyvin pieniä, ne päätettiin jättää kokonaan tarkastelun ulkopuolelle. Kahdesta muusta virastosta saatiin jäsenten vastauksia, mutta sihteereiden vastaukset puuttuivat. Jatkossa tarkasteltavien johtokuntien kokonaislukumäärä on siis 64.

7 7 61,9. Vastaavantyyppistä kaksivaiheista keruutekniikkaa käytettiin myös yhtiöiden hallitustyöskentelyä koskeneessa tutkimuksessa, jossa perustiedot kerättiin hallituksen sihteeriltä ja syventävät tiedot hallitusten ja hallintoneuvostojen puheenjohtajilta, jäseniltä ja yhtiöiden toimitusjohtajilta (ks. Hirvonen et al. 1998, 187). Tässä tutkimuksessa aineiston keruussa oli vielä kolmas vaihe, minkä muodosti ministeriöohjauksesta vastaaville virkamiehille tehty kysely (liite 3). Ohjaavien virkamiesten nimitiedot saatiin sihteereiden kyselylomakkeesta. Valtaosassa tapauksista lomake suunnattiin ohjauksesta vastaavalle johtavalle virkamiehelle (kansliapäällikkö, valtiosihteeri, alivaltiosihteeri, osastopäällikkö). Seitsemässä tapauksessa johtokunnan sihteeri oli merkinnyt lomakkeeseen myös asioiden käytännön valmistelusta vastaavan virkamiehen, jolle myös lähetettiin sama kyselylomake. Lomakkeen lähetekirjeeseen lisättiin toivomus, että mikäli ohjausvastuu käytännössä jakaantuu useammalle henkilölle (päällikölle ja valmistelevalle virkamiehelle), kaikki osalliset vastaisivat kyselyyn erikseen. Alkuperäistä kyselylomaketta supistettiin ja siihen lisättiin muutama ministeriöohjausta koskeva lisäkysymys. Kaikkiaan 9-sivuisen kyselylomakkeen palautti yhden karhukierroksen jälkeen 32 ministeriöohjauksesta vastaavaa virkamiestä (vastausten laskennallinen palautusprosentti 50,0%) Arviointikriteerit Arviointitutkimuksen lähtökohtana on se, että virastojen, laitosten ja liikelaitosten johto-organisaatioita tarkastellaan osana poliittis-hallinnollista ohjausta. Toisena näkökulmana on liikkeenjohdon teoria (tarkemmin alaluvussa 1.4), joka palvelee vertailukohtana ja mahdollisten uusien innovaatioiden lähteenä. Tutkimuksessa molemmat näkökulmat tarkennetaan toisaalta ohjaavan organisaation, ministeriön 7 Neljä vastaajaa vastaa useamman kuin yhden viraston ohjauksesta, eli vastanneita henkilöitä oli yhteensä 28. Vastaajista 18 (64,3%) oli johtavassa asemassa olevia virkamiehiä ja loput 10 (35,7%) oli valmistelevia virkamiehiä. Toisin sanoen aineiston keruun laajentaminen ministeriöohjaajan tapauksessa päällikköä laajemmalle oli perusteltua, koska se edesauttoi vastausosuuden kasvua. Toisaalta laadullisessa mielessä valmistelevien virkamiesten tiedot ja käsitykset johtokunnasta eivät välttämättä ole aivan yhteneväiset päällikön kanssa. Tämä seikka lisää osaltaan ministeriöohjaaja-aineiston perusteella tehtävien johtopäätösten epävarmuutta. Neljässä tapauksessa saatiin saman viraston ohjauksesta vastaavan päällikön ja valmistelevan virkamiehen vastaus. Toisin sanoen aineisto kattaa 43,8% tarkasteltavista johtokunnista (28/64).

8 8 ohjaustarpeista lähteväksi tarkasteluksi ja toisaalta virastojen ja laitoksen johtamisen tarpeista lähteväksi näkökulmaksi. Ministeriöohjauksen näkökulma. Ministeriöiden ohjaussuhdetta ja johtokuntien roolia analysoidaan Suomessa 1990-luvulla käyttöön otetun tulosohjausjärjestelmän luomaa taustaa vasten. Perinteisesti yhtenäinen valtionhallinto on jakautunut aikaisempaa selvemmin kolmeen osa-alueeseen: ydinhallintoon, julkisia palveluja tuottavaan hallintoon ja markkinaehtoisia tehtäviä hoitavaan hallintoon (VNp 1998). Tämän kehityksen seurauksena valtioneuvoston ja ministeriöiden ohjaustehtävä on monipuolistunut ja vaikeutunut. Ministeriöiden sektorit ovat heterogeenisempia ja ministeriöiden ohjaavilta virkamiehiltä edellytetään usein hallinnollisten taitojen ohella palvelusektorin sekä liiketalouden ja liikkeenjohdon tuntemusta. Ohjauskriteerit ovat sekä yhteiskuntapoliittisia että taloudellisia. Kysymys on ministeriön ohjausmahdollisuuksista ja toisaalta virastojen ja laitosten itsenäisestä toimivallasta ja edellytyksistä vastata tulostavoitteiden puitteissa toimintansa tuloksellisuudesta ja kehittämisestä. Johtokuntien osalta olennaisinta onkin niiden merkitys ohjausvälineenä lainsäädännön ja talousohjauksen rinnalla. Tarkastelussa on otettava huomioon myös ohjausotteen ulottuminen virastojen ja laitosten alaiseen alue- ja paikallishallintoon. Virastojen ja laitosten suhde kuntiin muodostaa erään tarkasteltavan osa-alueen niissä tapauksissa, joissa virastojen ja laitosten toiminta tukee kunnissa toteutettavaa julkista palvelutuotantoa. Sektorihallinnon ohjaussuhteiden lisäksi joudutaan tarkastelemaan johtokuntien roolia ja vaikutusmahdollisuuksia eri sektorien välisen koordinaation aikaansaamisessa. Johtokuntajärjestelmän toimivuutta koskevat arviointikriteerit tarkentuvat siis toisaalta perinteisiin poliittis-hallinnollista ohjausta arvioiviin kriteereihin, ja toisaalta julkisia palveluja ja palvelujärjestelmiä sekä valtion markkinaehtoisen toiminnan ohjauksen arviointikriteereihin. Johtokuntajärjestelmän arviointikriteerit saavat ministeriöohjauksen näkökulmasta seuraavan sisällön: Johtokunnissa toteutuvan poliittis-hallinnollisen ohjauksen mielekkyys ja tehokkuus Johtokunnissa toteutuvan julkisten palvelujen ohjauksen mielekkyys ja tehokkuus

9 9 Johtokunnissa toteutuvan markkinaehtoisten tehtävien ohjauksen mielekkyys ja tehokkuus Johtokuntien toimivuus hallinnonalojen ja virastojen toiminnan koordinoinnissa Johtokuntien toimivuus vertikaalisessa koordinoinnissa keskus-, alue- ja paikallishallinnon kesken Johtokuntien toimivuus valtio-kunta -suhteen näkökulmasta Virastotasolla tarkastelun painopiste on johtokuntien ja hallitusten aseman ja roolin arvioinnissa virastojen johtamisen saaman tuen näkökulmasta. Olennaisia osakysymyksiä ovat johtokuntien jäsenten ja puheenjohtajien valintaperusteet, johtokuntien kytkentä virastojen ja laitosten eritasoiseen johtamiseen ja johtokuntien rooli toiminnan seurannassa ja valvonnassa. Johtokunnan kapasiteettia voidaan eritellä tarkastelemalla sen jäsenistöä heidän edustamansa asiantuntemuksen ja kokemuksen perusteella. Tällöin johtokunnan puheenjohtajan rooli viraston ja laitoksen johdon tukena korostuu. Johtokuntajärjestelmän arviointikriteerit saavat virastojen ja laitosten näkökulmasta seuraavan sisällön: Viraston ja laitoksen johtokunnalta saama toiminnan johtamisen poliittishallinnollinen tuki Viraston ja laitoksen johtokunnalta saama julkisia palveluja ja palvelujärjestelmiä koskeva asiantuntijatuki Virastojen ja laitosten johtokunnalta saama liiketaloudellinen ja liikkeenjohdollinen tuki Johtokunnan jäsenten edustama poliittis-hallinnollinen asiantuntemus ja kokemus Johtokunnan jäsenten edustama julkisia palveluja ja palvelujärjestelmiä koskeva asiantuntemus ja kokemus Johtokunnan jäsenten edustama liiketaloudellinen ja liikkeenjohdon asiantuntemus ja kokemus Johtokunnan puheenjohtajan rooli ja panos viraston ja laitoksen johdon tukena

10 10 Liikkeenjohdollinen näkökulma. Suurten yritysten piirissä on managementin kehityksen myötä syntynyt johto-organisaatioiden teoriaa ja käytäntöä, jolla on merkitystä virastojen johto-organisaatioiden sisäisen työskentelyn kehittämisessä. Tutkimuksen yhtenä näkökulmana on tarkastella näitä innovaatiomahdollisuuksia. Tällöin on kuitenkin otettava huomioon virastojen ja laitosten johtokuntien erot verrattuna osakeyhtiölain mukaisten yhtiöiden hallituksiin. Omistajaohjauksen näkökulman analysoinnin yhteydessä pyritään kiinnittämään erityistä huomiota johtokuntien kautta toteutuvan omistajaohjauksen ja yritysten hallitusten kautta toteutuvan omistajaohjauksen eroihin. Liikkeenjohdollisesta viitekehyksestä johdetut virastojen ja laitosten johtokuntamallin arviointikriteerit saavat seuraavan sisällön: Erot ja yhtäläisyydet ministeriön ohjausotteen ja liikkeenjohdollisen omistajaohjauksen välillä virastojen ja laitosten johtokuntatyöskentelyssä Erot ja yhtäläisyydet liikkeenjohdollisen hallitustyöskentelyn ja virastojen ja laitosten nykyisen johtokuntatyöskentelyn välillä Liikkeenjohdollisen omistajaohjauksen sovellettavuus virastojen ja laitosten johtokuntatyöskentelyssä Liikkeenjohdollisen hallitustyöskentelyn sovellettavuus virastojen ja laitosten johtokuntatyöskentelyssä 1.4 Liikkeenjohdollinen kirjallisuus Johtamista ja johto-organisaatioita koskeva keskustelu on ollut aktiivisempaa yksityisen sektorin piirissä. Valtionhallinnossa ammattimainen johtaminen on noussut esille varsinaisesti vasta viimeisen kymmenen vuoden aikana, ja yhä edelleen sitä pidetään valtionhallinnolle vieraana (johtokuntien osalta ks. s ). Alan kirjallisuus on perinteisesti koskenut johtajaa yksilönä (johtamistaito), ei niinkään johtamista kollektiivisena toimintana tai osana yhtiön hallintajärjestelmää (corporate governance). Tekstit ovat nojautuneet pitkälti kirjoittajien henkilökohtaisiin kokemuksiin (esim. af Trolle 1980),

11 11 ei niinkään systemaattisiin tutkimuksiin (Lainema 1998, 126). Usein tutkimukset koskevat jotain tiukkaan rajattua erityiskysymystä kuten naisten roolia hallituksessa (esim. Burke 1997, Hajba 1990) tai hallituksen jäsenten lukumäärän vaikutusta työskentelyn tehokkuuteen (esim. Eisenberg et al. 1998, Huther 1997, Yermack 1996). Hallitustyöskentelyyn ei kiinnitetty juurikaan huomiota luvuilla (Mace 1987, vii), mutta 1990-luvun kuluessa tilanne on merkittävästi muuttunut ja hallitustyöskentely on noussut voimakkaasti esille sekä kansainvälisesti että Suomessa 8. Yksi syy muutokseen on omistajien aktivoituminen. Erityisesti suurten institutionaalisten sijoittajien, eläkerahastojen ja rahastoyhtiöiden hallitustyöskentelylle asettamat vaatimukset ovat vaikuttaneet asiaan (Hirvonen et al. 1998, ). Omistajan roolin korostumisen ja täsmentymisen ohella hallitustyöskentely on tärkeää mm. tuottoodotusten, oman pääoman tarpeen lisäämisen ja globalisoituvan talouden johdosta (Hirvonen et al. 1998, 17-18). Yksityisellä sektorilla yrityksen toiminnasta vastaa yleensä toimitusjohtaja. Toimitusjohtaja johtaa yrityksen jokapäiväistä toimintaa. Mikäli toimitusjohtaja on myös yrityksen ainoa omistaja, yrityksen johtaminen on omistajaohjausta eikä erillistä valvontaa tarvita. Nykyajalle on kuitenkin tyypillistä, että johtaminen ja omistaminen ovat irtaantuneet toisistaan. Aiempien perhe- tai sukuomistajien tilalle on tullut lukuisia erilaisia omistajia, eivätkä he voi eivätkä halua osallistua yrityksen päivittäiseen johtamiseen. Esimerkiksi osakeyhtiössä yritysjohdon toimintaa ohjaa ja valvoo omistajien nimittämä hallitus. Hallituksen tehtäviin kuuluu mm. toimitusjohtajan valinta ja irtisanominen, organisaation luominen, linjaratkaisut, taloudellisten tavoitteiden asettaminen ja niiden saavuttamisen valvonta. Epätavalliset tai laajakantoiset asiat kuten suuret investoinnit ja sitoumukset kuuluvat aina hallituksen päätösvaltaan 9. 8 Hallitustyöskentely on saanut runsaasti myös lehdistön huomiota. Suomalaisen hallitustyöskentelyn yleisenä heikkoutena on pidetty sitä, että samat henkilöt toimivat useissa eri tehtävissä ristikkäisissä rooleissa (HS , A2). Hallituspaikkojen "harvain valtaa" koskevasta selvityksen mukaan suomalaisen talouselämän johto on aina keskittynyt kolmen miehen käsiin (HS , E3). 9 Yhdysvalloissa 1960-luvun lopulla tehdyssä kenttätutkimuksessa hallituksen havaittiin toimivan ennen kaikkea toimitusjohtajan neuvonantajana ja jonkinlaisena kurinpitäjänä (asioiden säännöllinen esittely vertaisilleen). Varsinaisena päätöksentekijänä hallitus toimi vain kriisitilanteissa, silloinkin lähinnä erottamalla vanhan toimitusjohtajan ja valitsemalla uuden. Sen sijaan hallituksilla ei ollut strategista tavoitteiden asettajan roolia, kyseenalaistavaa roolia eikä roolia johdon valinnassa muutoin kuin pakottavissa

12 12 Eräissä suuryrityksissä ja liki joka toisessa valtionyhtiöissä on hallituksen lisäksi hallintoneuvosto. Hallintoneuvoston päätehtävä on toiminnan jälkikäteisvalvonta lähinnä tilinpäätöksen, tilintarkastuskertomusten ja toimitusjohtajan selvitysten perusteella. Hallintoneuvostolla ei ole strategista päätöksentekijän roolia, vaan laajan omistajakunnan luottamuselimenä sillä on lähinnä suhdetoimintarooli (Hajba 1990, 10-11). Liikeelämässä hallintoneuvostoista on pääasiassa luovuttu, ja samaa on suositeltu myös valtonyhtiöille 10 (Hirvonen et al. 1998, 41). Yleensä corporate governance -käsite ymmärretään omistajien (shareholder) välillisenä tai välittömänä vaikuttamisena yrityksen johtamiseen. Tärkeimmät välilliset vaikutuskeinot ovat hallituksen suorittama johdon valvonta ja vuoropuhelu, johdon palkitsemisjärjestelmä ja yrityksen pääomarakenne. Välitöntä vaikutusvaltaa omistajat voivat käyttää myymällä ja ostamalla yrityksen osakkeita sekä yhtiökokouksessa valitsemalla yhtölle hallituksen (Lainema 1998, 15). Hallitus on tärkein omistajaohjauksen väline. Laajemman määritelmän mukaan omistajien ohella myös sidosryhmät (stakeholder) vaikuttavat yrityksen johtamiseen. Hallituksen roolina on nähty mm. (1) finanssinäkemyksen mukainen yrityksen taloudellisen arvon maksimointi, (2) sidosryhmänäkemyksen mukainen yrityksen omien ja muiden sidosryhmien kuin omistajien etujen edistäminen tai (3) sidosryhmätasapainonäkemyksen mukainen omistajien ja muiden sidosryhmien etujen yhteensovittaminen (Lainema 1998, 26-29) 11. Viimeaikainen keskustelu yhtiön hallinnoinnista (corporate governance) on kohdistunet erityisesti hallitusrakenteen ympärille: tulisiko yhtiöllä olla ulkoinen, sisäinen vai sekakriisitilanteissa. Tilanne ei ollut juuri muuttunut, kun tutkimus toistettiin vuonna Tilanteen muuttamiseksi hallitukseen tarvitaan yrityksen ulkopuolisia jäseniä, mikä on toimitusjohtajien vastustuksen vuoksi ollut hyvin vaikeaa. Ulkopuolisten jäsenten osuus on kuitenkin ollut tasaisessa kasvussa. (Mace 1987, 125, , ) 10 Helsingin Sanomat on kritisoinut valtionyhtiöiden hallintoneuvostoja mm. Soneran yksityistämistä ja listautumista (HS , A2), Kemiran toimitusjohtajan valintaa (HS , A2) sekä Nesteen johtajasopimusta koskeneissa pääkirjoituksissaan (HS , A2; myös , B10). 11 Tutkimuksen mukaan sekä omistajat että itse yritys erottuvat selkeästi tärkeimmiksi hallituksen jäsenten lojaliteetin kohteiksi. Yhdysvalloissa korostuu enemmän vastuu osakkeenomistajille, Euroopassa vastuu yritykselle itselleen (Lainema 1998, 29-30). Suomalainen liikkeenjohto puolestaan näki asiakkaat ja henkilöstön omistajia tärkeämmiksi sidosryhmiksi, vaikka omistajien painoarvo oli noussutkin kymmenen vuoden kuluessa (Miettinen 1994, 16-17).

13 13 hallitus? Sisäinen hallitus koostuu toimivasta johdosta, ja sen puheenjohtajana on yhtiön oma toimitusjohtaja. Ulkoisessa hallituksessa jäsenet ovat sivutoimisia, yhtiön ulkopuolisia omistajien luottamusta nauttivia asiantuntijoita. Sekahallituksissa osa jäsenistä kuuluu toimivaan johtoon ja osa jäsenistä tulee yhtiön ulkopuolelta. Sisäisen hallituksen ongelmana on ohjaus- ja valvontajärjestelmän tosiasiallinen puutteellisuus, potentiaalinen reviirinvalvonta ja toimitusjohtajan liian vahva asema suhteessa omistajiin. Sekahallituksen ongelmana on se, että hallituksen puheenjohtajana toimiva toimitusjohtaja dominoi keskusteluja. Hallitus käsittelee vain niitä asioita, jotka toimiva johto tuo hallitukseen. (Hirvonen et al ) Hallitustyöskentelyä koskevassa kirjallisuudessa nähdään että ulkoinen, yhtiöstä riippumattomista asiantuntijoista koottu hallitus muodostaa sopivan vastavoiman toimivalle johdolle (johdon toimien kyseenalaistaminen ja tukeminen) 12. Erityisesti yllätyksellinen ja epävarma ympäristö vaatii pientä ja ulkoisten jäsenten miehittämää hallitusta, jonka jäsenet omaavat paljon kontakteja toimialan kannalta keskeisiin organisaatioihin ja yrityksiin samalla kun heidän omat tietonsa ja osaamisensa ovat yhtiön johdosta riippumattomia (Lainema 1998, 48). Useimmat sekahallituksen ongelmat voidaan välttää, mikäli hallituksen puheenjohtaja ja jäsenistön enemmistö ovat ulkopuolisia. Vaikka hallituksen puheenjohtajan oikeudellinen asema ei juurikaan eroa jäsenestä, on puheenjohtaja avainasemassa käytännön hallitustyöskentelyn kannalta. Koska puheenjohtajan tehtävänä on hallituksen koollekutsuminen ja kokouksen johtaminen, pitää puheenjohtajan seurata yhtiön toimintaa muita tarkemmin ja pitää tiivistä yhteyttä yhtiön johtoon. Puheenjohtajan tulee nauttia osakkeenomistajien luottamusta ja hänen tulee olla riippumaton yhtiöstä ja sen johdosta. Lisäksi hänellä tulee olla sellaisia henkilökohtaisia ominaisuuksia, että hän voi saavuttaa tehtävän edellyttämän arvovallan hallituksessa ja sen ulkopuolella. Puheenjohtajan tehtävä vie huomattavasti enemmän aikaa kuin jäsenen tehtävä. Hallituksen jäsenten keskeisiä valintaperusteita 12 Hallitustyöskentelyn erityistapaus on konserniyhtiö, jolla itsellään on ulkoinen hallitus. Sen sijaan juridisesti itsenäisissä tytäryhtiöissä käytetään sisäistä hallitusta. Koska emoyhtiöllä on määräysvalta tytäryhtiöihin nähden, päättää emoyhtiö tytäryhtiöiden hallitusten kokoonpanosta. Usein konsernin toimitusjohtaja kuuluu merkittävimpien tytäryhtiöiden hallituksiin ja on niiden puheenjohtaja, samoin kuin hallituksen jäsenet toimivat edustamiensa toimialojen merkittävimpien tytäryhtiöiden hallitusten puheenjohtajina (Hirvonen et al. 1998, ). Konsernimuodon erityispiirteistä tarkemmin ks. Lainema (1998, , ).

14 14 kuin jäsenen tehtävä. Hallituksen jäsenten keskeisiä valintaperusteita ovat kokemus ja ammattitaito. Jäsenen täytyy olla sillä tasolla, että hän kykenee tasavertaisen keskusteluun toimitusjohtajan kanssa. Hallituksen puheenjohtajan ja toimitusjohtajan tulisikin avustaa uusia jäseniä toimialaosaamisen hankinnassa. Vaikka puheenjohtaja ja jäsenet on valittu eri tahojen "mandaatilla", ei mandaattiajattelu saa heijastua enää hallitustyöskentelyyn. (Hirvonen et al ) Puheenjohtajan rinnalla myös toimitusjohtajan panos on ratkaisevan tärkeä, koska toimitusjohtajalla on ylivertainen tieto organisaatiosta ja hän voi käytännössä kontrolloida hallituksen agendaa (Lainema 1998, 44). Hallituksen ja toimitusjohtajan toimivallan välinen raja ei ole kuitenkaan suoraviivainen vaan limittäinen. Toimitusjohtaja on jatkuvasti kytköksissä hallitukselle kuuluviin laajakantoisiin kysymyksiin valmistellen niitä ja toteuttaen hallituksen päätöksiä. Tärkeintä toimitusjohtajan ja hallituksen välisessä suhteessa on yhteistyö: hallitus ei ole toimintakykyinen ilman toimitusjohtajan aktiivista työpanosta, eikä toimitusjohtajan tehtävien hoitaminen ole tehokasta ilman hallituksen tukea (Hirvonen et al. 1998, ). Toimitusjohtaja on selkeässä valtaasemassa, kun taas hallituksen valta riippuu erityisesti kahdesta tekijästä: (1) missä määrin hallitus kykenee vaikuttamaan ulkoisten resurssien saatavuuteen ja (2) missä määrin sillä on tietoa yrityksen liiketoiminnasta (Lainema 1998, 114). Hallituksen ja toimitusjohtajan yhteistyötä voidaan tyypitellä sen mukaan, missä määrin ne käyttävät valtaa eli kykenevät viemään läpi haluamansa vaihtoehdot (taulukko yksi). Taulukko 1: Hallituksen ja toimitusjohtajan yhteistyömallit (Lainema 1998, 107) Hallituksen valta Toimitusjohtajan valta Vähäinen Korkea Vähäinen Korkea Vahtimestarihallitus sisäinen hallitus, seremoniallinen vähäinen lisäarvo Lakimääräinen hallitus toimitusjohtajan valitsema, klubi vähäinen lisäarvo Määräävä hallitus kyseenalaistava, saneleva suuri lisäarvo Osallistuva hallitus kyseenalaistava, keskusteleva suurin lisäarvo

15 15 Sisäinen hallitus on tyypillisesti vahtimestarihallitus, joka ei voi kävellä esimiehensä ylitse. Hallitus on muodollinen elin, jonka rooliksi jää muualla päätettyjen asioiden vahvistaminen. Lakimääräinen hallitus on olemassa, koska laki vaatii sitä. Lakimääräinen hallitus on kumileimasin, joka ei kykene kyseenalaistamaan toimitusjohtajan päätöksiä. Usein tämä rooli on seurausta vahvan ja menestyksellisen toimitusjohtajan pitkästä kaudesta, kun hallituksen ei ole tarvinnut huolehtia yrityksen menestyksestä. Kummassakaan tapauksessa hallitus ei tuo juurikaan lisäarvoa yhtiölle. (Lainema 1998, ) Määräävä hallitus koostuu ulkopuolisista, jotka ovat yrityksestä riippumattomia. Hallitus pakottaa toimitusjohtajan perustelemaan esityksensä hyvin. Ongelmatilanteissa määräävä hallitus ottaa helposti itselleen vastuun myös operatiivisesta johtamisesta. Linjaerimielisyyksissä hallitus voi myös estää yhtiön uudistumiskykyä. Osallistuvan hallituksen roolina on testata ja kyseenalaistaa johdon esitykset, mikä pakottaa johdon perustelemaan kantansa. Osallistuva hallitus on luonteeltaan konsensushakuinen, ja pyrkii etsimään ongelmiin ratkaisua pikemminkin keskustelulla kuin voimankäytöllä. Osallistuvan hallituksen ja toimitusjohtajan välillä on valtatasapaino, ja toimitusjohtaja itse sitoo hallituksen mukaan päätösten valmisteluun saaden samalla käyttöönsä hallituksen tiedot ja kokemukset. (Lainema 1998, ) Kuitenkaan yhtä ihanteellista hallituksen roolia ei ole, vaan se riippuu erilaisista tilannetekijöistä. Tietyt tilannetekijät johtavat määrätynlaisiin rakenteellisiin ratkaisuihin, mikä puolestaan rajaa hallituksen roolien toteutumismahdollisuuksia 13. Ollakseen yrityksen kannalta hyödyllinen täytyy hallituksen sopia rakenteeltaan ja roolivalinnoiltaan tilannetekijöiden asettamiin reunaehtoihin (ks. kuvio yksi). Ulkoisia tilannetekijöitä ovat mm. yrityksen toimiala, kilpailutilanne sekä lait ja määräykset, sisäisiä puolestaan yrityksen koko, ikä, monialaisuus ja omistusrakenne. Tutkimusten mukaan osallistuva ja määräävä hallitus ovat parhaita sekä toimitusjohtajan mielestä että yrityksen tuloksella mitattuna (Lainema 1998, ). 13 Tilannesidonnaisuudesta ks. myös Alhavan artikkelisarja Fakta-lehden numeroissa 4/1996, s , 5/1996, s , 6-7/1996, s ). Johto-organisaation erilaisista rooleista erityyppisissä valtion keskushallinnon organisaatioissa ks. s. 22.

16 16 Tilannetekijät Rakennetekijät Roolivaihtoehdot Suorituskyky Ulkoiset tilantekijät - kilpailuympäristön säätelytaso - toimialan/toi-mialojen kilpailu - toimialan/toimialojen menestystekijät - lait ja määräykset Hallituksen koostumus - koko - ulkopuolisten osuus Hallituksen ominaisuudet - jäsenten profiilit - jäsenten sitoutuminen - hallituksen näkemys roolistaan Hallituksen työnjako - tiedon hankinta/saanti - puheenjohtaja -valiokuntien määrä ja luonne Hallituksen rooli - palvelutehtävät - taloudellinen valvonta - strateginen kyseenalaistaminen - organisatorinen kyseenalaistaminen Yrityksen suorituskyky - taloudelliset mittarit - osakearvo Sisäiset tilannetekijät - yrityksen elinkaaren vaihe - yrityksen koko - yrityksen monialaisuus - omistusrakenne - toimitusjohtajan johtamistyyli Hallituksen työskentelyprosessi - kokousten useus - kokousten pituus/agenda - muodollisuus - yhteistyö CEO/hallitus - normit - itsearviointi Lähde: Zahra ja Pearce II 1989(sovellettu) Kuvio 1: Hallituksen roolin määräytyminen (Lainema 1998, 38) Hallituksen jäsen voi joutua toimistaan korvausvastuuseen. Jäsen on vastuussa osakkeenomistajille ja kolmatta osapuolta kohtaan silloin, jos hallitus toimii vastoin osakeyhtiölain säädöksiä tai yhtiöjärjestyksen määräyksiä (esim. virheellisesti laadittu tilinpäätös). Sen sijaan yhtiölle hallitus on laajemmassa vastuussa, mikä toteutuu kun yleistä huolellisuusvelvollisuutta rikotaan. Korvausvastuu on luonteeltaan tuottamusvastuuta, eli korvattavan vahingon täytyy olla aiheutettu tahallisesti tai tuottamuksesta. Tappioon johtavan taloudellisen riskin ottaminen ei sinänsä ole huolimattomuutta, jos toimet perustuvat hyvin valmisteltuihin suunnitelmiin. Yksittäinen hallituksen jäsen voi vapautua korvausvastuusta ainoastaan äänestämällä ko. päätöstä vastaan. Sen sijaan

17 17 pidättäytyminen päätöksenteosta ja äänestämisestä ei vapauta korvausvastuusta muulloin kuin esteellisyystilanteissa. Nykyään monet hallitukset tekevät yhtiön kustannuksella vastuuvakuutuksen, joka ei kuitenkaan korvaa tahallisesti tai törkeällä tuottamuksella aiheutettua vahinkoa. (Hirvonen et al. 1998, ) 2 Johto-organisaatioiden uudistaminen 2.1 Johto-organisaatioiden uudistamisprosessi Valtion keskushallinnon virastojen ja laitosten johto-organisaatio on Ruotsi-Suomen ajoista 1600-luvulta alkaen ollut kollegio. Siinä merkittävät asiat käsitellään yksikön istunnossa, johon kuuluvat yksikön korkeimmat virkamiehet virka-asemansa perusteella. Kollegiotyöskentelyn yksi tärkeä esikuva on ollut asioiden tuomioistuinkäsittely. Kolleginen päätöksentekotapa korostaa huolellista, tarkkaa ja monipuolista käsittelyä sekä oikeusturvaa. Ruotsissa kollegioista luovuttiin 1970-luvun alussa, jolloin viraston johtoon asetettiin joko johtokunta tai virastopäällikkö. (Kiviniemi - Hotti 1986, 18, vrt. KM 1989:8, s ). Suomessa päätös johtokuntien asettamisesta ja kollegioiden lakkauttamisesta tehtiin hallinnon kehittämisen ministerivaliokunnassa , ja kollegioista luovuttiin nopeaan tahtiin 1990-luvun vaihteessa. Kysymystä on kuitenkin tätä ennen tarkasteltu useamman eri uudistushankkeen yhteydessä. Valtion keskushallintokomitea käsitteli mietinnöissään (KM 1975:120, KM 1978:22) myös johto-organisaatioiden uudistamista, ja piti tärkeänä selvittää voitaisiinko johto-organisaatioiden asiantuntemusta monipuolistaa ja laajentaa sekä ottaa päätöksentekoon mukaan ulkopuolisia tahoja. Komitea näki vaihtoehdoiksi (1) valtioneuvoston asettaman neuvoa-antavan neuvottelukunnan, (2) kollegioiden täydentämisen valtioneuvoston tai presidentin nimittämillä ulkopuolisilla jäsenillä, (3) kollegion korvaamisen valtioneuvoston tai presidentin nimittämällä ulkopuolisista jäsenistä koostuvalla johtokunnalla tai (4) kollegisesta päätöksenteosta luopumisen ja ylimmän ratkaisuvallan antamisen viraston päällikölle. Komitea ei kuitenkaan katsonut johto-organisaatioiden uudistamista tarpeelliseksi, vaan piti parempana niiden kehittämistä virkamieskollegion perustalta.

18 18 Valtion liikelaitoskomitea (KM 1985:2) käsitteli liikelaitosten johto-organisaatioita. Komitea piti johtokuntaa laitoksen omista johtajista koostuvaa kollegiota parempana johto-organisaationa. Ohjauksen ja valvonnan kannalta oli perusteltua luopua kollegioista ja siirtyä pääosin ulkopuolisista jäsenistä koostuviin johtokuntiin. Samantyyppiseen kannanottoon päätyi myös hallinnon hajauttamiskomitea (KM 1986:12), joka ehdotti valtion keskushallinnon virastojen ja laitosten johto-organisaatioksi valtioneuvoston määräajaksi nimeämää johtokuntaa. Johtokunta tulisi koota siten, että luotaisiin kytkentä laajempaan yhteiskuntapoliittiseen tavoitteenasetteluun ja kyettäisiin päättämään linjakysymyksistä. Komitean luonnostelemien vaihtoehtojen mukaan johtokunta voisi koostua joko (1) puheenjohtajana toimivasta virastopäälliköstä ja 4-6 valtioneuvoston nimeämästä asiantuntevasta luottamusmiesjäsenestä, (2) puheenjohtajana toimivasta virastopäälliköstä, viraston osastopäälliköistä ja osastopäällikköjä vastaavasta määrästä valtioneuvoston nimeämiä asiantuntevia luottamusmiesjäseniä tai (3) viraston yleisjohtoon kuuluvista virkamiehistä ja vastaavasta määrästä valtioneuvoston nimeämiä asiantuntevia luottamusmiesjäseniä. Seuraavaksi asiaa tarkasteltiin johto-organisaatiotoimikunnan mietinnössä (KM 1989:8). Toimikunnan mukaan kollegiaalinen johtamistapa ei vastaa nykyajan vaatimuksia. Kollegion haittoina pidettiin mm. kankeutta, hitautta, päätöksenteon muodollisuutta ja avoimuuden puutetta. Toimikunta esitti kollegioiden korvaamista valtioneuvoston määräajaksi asettamilla johtokunnilla, joiden tehtävä olisi mm. viraston toimintalinjan määrittäminen, periaatteellisesti merkittävien asioiden käsittely, toiminta- ja taloussuunnitelmasta sekä tulo- ja menoarviosta päättäminen ja yhteydenpidon tehostaminen ministeriön ja muiden keskeisten sidosryhmien kanssa. Toimikunta näki johtokunnat jäsenmäärältään suppeina asiantuntijaeliminä, jotka tuli rakentaa virastokohtaisten tarpeiden mukaan. Lainkäyttöasiat (valitukset ja hakemukset) erotettiin viraston johtamisesta ja niitä varten perustettiin erillisiä lautakuntia. Mietinnön mukaan viraston päällikön tulisi pääsääntöisesti toimia johtokunnan puheenjohtajana, ja ulkopuolista puheenjohtajaa voitaisiin ajatella lähinnä muutosvaiheen ajaksi. Johtokunnan jäsenten enemmistön tulee yleensä olla viraston ulkopuolelta. Johtokunnat tulee nähdä virastojen johtamisen lisävoimavarana. Johtokunnan roolia suhteessa tu-

19 19 losohjaukseen ei määritelty tarkemmin, vaikka toimikunta piti tärkeänä myös ministeriöohjauksen uudistamista toiminta- ja tulostavoiteperustaiseksi.

20 Aiempia tutkimustuloksia Johto-organisaatioita on viimeisen 20 vuoden aikana tarkasteltu empiirisesti usean tutkimuksen ja selvityksen osana, mutta niiden kautta ei muodostu kovin systemaattista kokonaiskuvaa johtokuntajärjestelmän eri puolista luvun puolivälissä tehdyn tutkimuksen mukaan kollegioiden keskimääräinen jäsenmäärä (6) oli hieman pienempi kuin johtokuntien (8). Tutkimuksessa havaittiin, että virastojen oma edustus johtoorganisaatiossa oli vähentynyt kymmenen vuoden aikavälillä ( %, %), vaikka se edelleenkin oli hyvin suuri. Sen sijaan viraston ohjauksesta vastaavan ministeriön edustus johtokunnassa oli erittäin kattava (73% vs. 95%), kun taas elinkeinoelämän jäsenten edustus oli kasvanut vain hieman (21% vs. 28%) (Kiviniemi - Hotti 1986, 21). Vuonna 1984 valtaosa (80%) keskusvirastojen kollegioiden päätöksistä koostui yksittäistapauksista (esim. verohuojennukset, lääkeaineiden myyntiluvat, asuntolainat). Seuraavaksi suurimmat asiaryhmät koskivat valitusasioita (9%) ja nimitysasioita (4%). Vähiten keskusvirastojen kollegiot tekivät päätöksiä toiminnan yleisistä suuntaviivoista (2%). Muiden virastojen ja laitosten kollegioissa eniten päätöksiä tehtiin koskien yksittäistapauksia (44%) ja muille viranomaisille annettavia lausuntoja (38%). Toiminnan suuntaviivoja koskevia päätöksiä tehtiin vähemmän (5%), valitusasioita ei käsitelty lainkaan. Asiaryhmät painottuvat kuitenkin virastoittain eri tavalla (Hotti 1985, 10-14). Keskusvirastojen kollegioissa äänestettiin tai jätettiin eriäviä mielipiteitä eniten (78%), muissa kollegioissa (60%) ja johtokunnissa (26%) vähemmän. Tällaisia tilanteita esiintyi kuitenkin harvoin, kerran pari vuodessa (Hotti 1985, 20). Määrällisesti vuonna 1984 johtokunnassa tehtiin keskimäärin 169 päätöstä, kun keskusviraston kollegiossa niitä tehtiin keskimäärin 1226 ja muiden virastojen ja laitosten kollegioissa keskimäärin 428 päätöstä. Kollegiot kokoontuivat keskimäärin kerran viikossa (50 ja 42 / v) ja johtokunnat kerran kuussa (13 / v). Keskusvirastojen kollegioiden kokoukset kestivät keskimäärin 1 h 5 min, muiden kollegioiden 1 h 21 min ja johtokuntien kokoukset 1 h 45 min (Hotti 1985, 19). Kun päätösmäärät suhteutetaan keskimääräiseen kokoustiheyteen ja kokousten kestoon voidaan laskea, että keskusviraston

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Valtion elokuvatarkastamosta annetun lain :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Valtion elokuvatarkastamosta annettua lakia niin, että viraston johtokunta

Lisätiedot

HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS

HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 17.2.2016 HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS :n (jäljempänä Yhtiö ) hallitus on hyväksynyt tämän työjärjestyksen osana konsernin hallinto- ja ohjausjärjestelmää. Työjärjestys ohjaa hallituksen työskentelyä ja täydentää

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

HE 33/2010 vp. siirrettäisiin asetuksesta lakiin. Esityksen tarkoituksena on saattaa keskusta koskevat säännökset vastaamaan perustuslain vaatimuksia

HE 33/2010 vp. siirrettäisiin asetuksesta lakiin. Esityksen tarkoituksena on saattaa keskusta koskevat säännökset vastaamaan perustuslain vaatimuksia HE 33/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi mittatekniikan keskuksesta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi mittatekniikan keskuksesta annettua lakia. Ehdotettavat muutokset

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN. 4.2.2009 Heinola 5.2.2009 Lahti

PÄIJÄT-HÄMEEN. 4.2.2009 Heinola 5.2.2009 Lahti PÄIJÄT-HÄMEEN KUNTAPÄÄTTÄJÄSEMINAARI 4.2.2009 Heinola 5.2.2009 Lahti VALTUUTETUN ESTEELLISYYS On rajoitetumpaa kuin muun luottamushenkilön esteellisyys Koskee vain valtuuston kokousta (kuntalaki 52 ) Jos

Lisätiedot

Valviran asiantuntijan tehtävät ja rooli. Valviran asiantuntijasymposium Arja Myllynpää

Valviran asiantuntijan tehtävät ja rooli. Valviran asiantuntijasymposium Arja Myllynpää Valviran asiantuntijan tehtävät ja rooli Valviran asiantuntijasymposium 16.4.2013 Arja Myllynpää 1 Asiaryhmiä, joissa Valvira voi pyytää asiantuntijalausuntoa (esim.): Valvontaluonteiset asiat terveydenhuollon

Lisätiedot

UPM-KYMMENE OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS

UPM-KYMMENE OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 1 (5) UPM-KYMMENE OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS UPM-Kymmene Oyj:n (jäljempänä yhtiö) hallitus on hyväksynyt tämän hallituksen työjärjestyksen (työjärjestys) 31.5.2006. Työjärjestystä on muutettu viimeksi

Lisätiedot

ALMA MEDIA OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS NIMITYSTOIMIKUNNAN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT

ALMA MEDIA OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS NIMITYSTOIMIKUNNAN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT ALMA MEDIA OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS 1 NIMITYSTOIMIKUNNAN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT 2 Alma Media Oyj:n ( Yhtiö ) osakkeenomistajien nimitystoimikunta ( Toimikunta ) on yhtiön

Lisätiedot

Componenta Oyj. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Componenta Oyj. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 1 (5) Componenta Oyj Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement) 2011 Tämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on käsitelty Componenta Oyj:n hallituksen kokouksessa

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 122/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi metsäkeskuksista ja metsätalouden kehittämiskeskuksesta annetun lain 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Valtion ylimpiä virkamiehiä koskeva ilmoitus sidonnaisuuksista (Valtion virkamieslain 26 :n 1-4 kohdissa tarkoitetut virat)

Valtion ylimpiä virkamiehiä koskeva ilmoitus sidonnaisuuksista (Valtion virkamieslain 26 :n 1-4 kohdissa tarkoitetut virat) Valtion ylimpiä virkamiehiä koskeva ilmoitus sidonnaisuuksista (Valtion virkamieslain 26 :n 1-4 kohdissa tarkoitetut virat) Sidonnaisuuksien ilmoittaminen sidonnaisuuslomakkeella Valtion ylimmän virkamiesjohdon

Lisätiedot

Kansliapäällikön puheenvuoro

Kansliapäällikön puheenvuoro Edessä oli pitkä urakka, mutta päätös oli tehty, ja sehän on aina hyvä juttu. Kansliapäällikön puheenvuoro Haastava tulevaisuus mistä yhteinen suunta? Valtiovarainministeriön ja Tampereen johtamiskorkeakoulun

Lisätiedot

Valtorin hallituksen tehtävät. Valtorin asiakaspäivä Timo Valli, hallituksen puheenjohtaja

Valtorin hallituksen tehtävät. Valtorin asiakaspäivä Timo Valli, hallituksen puheenjohtaja Valtorin hallituksen tehtävät Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Timo Valli, hallituksen puheenjohtaja Valtorin virstanpylväät Jyrki Kataisen hallitusohjelma 6/2011 TORI- ja myös TUVE-hankkeet Laki valtion

Lisätiedot

Ihmisoikeusvaltuuskunnan työjärjestys

Ihmisoikeusvaltuuskunnan työjärjestys Ihmisoikeusvaltuuskunnan työjärjestys Hyväksytty 9.3.2015 Ihmisoikeuskeskuksen valtuuskunta toimii perus- ja ihmisoikeusalan toimijoiden kansallisena yhteistyöelimenä, käsittelee laajakantoisia ja periaatteellisesti

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

AHLSTROM OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS

AHLSTROM OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS AHLSTROM OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS 5.4.2016 1. Nimitystoimikunnan tarkoitus Ahlstrom Oyj:n (jäljempänä Yhtiö ) osakkeenomistajien nimitystoimikunta on Yhtiön osakkeenomistajien

Lisätiedot

YLIOPISTOKOLLEGION TOIMINTA JA ROOLI

YLIOPISTOKOLLEGION TOIMINTA JA ROOLI YLIOPISTOKOLLEGION TOIMINTA JA ROOLI Professori Kari Lukka Yliopistokollegion puheenjohtaja Turun yliopisto 28.1.2016 2 Yliopistolaki 22 : SÄÄDÖKSET YLIOPISTOKOLLEGIOSTA (I) Julkisoikeudellisessa yliopistossa

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arkistolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan arkistolakia muutettavaksi siten, että siihen lisätään perussäännökset arkistolaitoksen

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS Jykes Kiinteistöt Oy

OSAKASSOPIMUS Jykes Kiinteistöt Oy LUONNOS OSAKASSOPIMUS 5.10.2016 Jykes Kiinteistöt Oy 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Osapuolet... 3 2. Sopimuksen tausta ja tarkoitus... 3 3. Yleisvelvoite... 3 4. Yhtiön hallinto ja omistajaohjaus... 3 5. Osakkeiden

Lisätiedot

Aalto-yliopiston ylioppilaskunta Esitys 1 (5) Esteellisyys omaisuuskysymyksessä Puheenjohtaja Antti Karkola 1.3.2012 AYYE / PJ / 2 / 2012

Aalto-yliopiston ylioppilaskunta Esitys 1 (5) Esteellisyys omaisuuskysymyksessä Puheenjohtaja Antti Karkola 1.3.2012 AYYE / PJ / 2 / 2012 Aalto-yliopiston ylioppilaskunta Esitys 1 (5) Antti Karkola 1.3.2012 E / PJ / 2 / 2012 Tämä esitys edustajiston jäsenten esteellisyydestä käsiteltäessä ns. omaisuuskysymystä käsitellään edustajiston kokouksen

Lisätiedot

SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA

SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA SISÄLTÖ Hallituksen koko 3 Riippumattomuuden arviointi 3 Hallituksen kokoonpano 3 Nimitys- ja palkkiovaliokunnan tehtävät 4 2 SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN

Lisätiedot

Tarkastuskomitean mandaatti

Tarkastuskomitean mandaatti EKP JULKINEN Tarkastuskomitean mandaatti Euroopan keskuspankin (EKP) neuvosto on perustanut EKP:n työjärjestyksen artiklan 9a nojalla korkean tason tarkastuskomitean. Se vahvistaa nykyisiä sisäisen ja

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

HE 111/2014 vp. sosiaali- ja terveysministeriön yhteydestä oikeusministeriön yhteyteen. Samalla lapsiasiavaltuutetun itsenäisestä ja riippumattomasta

HE 111/2014 vp. sosiaali- ja terveysministeriön yhteydestä oikeusministeriön yhteyteen. Samalla lapsiasiavaltuutetun itsenäisestä ja riippumattomasta HE 111/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle yhdenvertaisuuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi annetun hallituksen esityksen (HE 19/2014 vp) täydentämisestä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta kuntalain muuttamisesta, lausuntopyyntö , VM057:00/2016

Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta kuntalain muuttamisesta, lausuntopyyntö , VM057:00/2016 1 VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE ASIA Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta kuntalain muuttamisesta, lausuntopyyntö 8.6.2016, VM057:00/2016 LAUSUNNON ANTAJA Tampereen kaupunginhallitus PL 487 33101 Tampere

Lisätiedot

HELEN OY:N OSAKKEENOMISTAJAN NIMITYSTOIMIKUNNAN EHDOTUKSET VARSINAISELLE YHTIÖKOKOUKSELLE 2016

HELEN OY:N OSAKKEENOMISTAJAN NIMITYSTOIMIKUNNAN EHDOTUKSET VARSINAISELLE YHTIÖKOKOUKSELLE 2016 HELEN OY:N OSAKKEENOMISTAJAN NIMITYSTOIMIKUNNAN EHDOTUKSET VARSINAISELLE YHTIÖKOKOUKSELLE 2016 Helen Oy:n yhtiökokouksessa 27.8.2014 perustettiin osakkeenomistajan pysyvä nimitystoimikunta, jonka tehtävänä

Lisätiedot

Sukupuoli ja valta Pohjoismaissa - selvityksen tuloksia

Sukupuoli ja valta Pohjoismaissa - selvityksen tuloksia Sukupuoli ja valta Pohjoismaissa - selvityksen tuloksia Tasa-arvoasiain neuvottelukunta, 19.3.2010 Linda Hart, MA, E.MA Projektitutkija/Sukupuoli ja valta Pohjoismaissa Tutkija, Sosiaalitieteiden laitos,

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

Valtionhallinnon rakenteiden uudistaminen hallituksen ohjelman ja kärkihankkeiden mukaisesti

Valtionhallinnon rakenteiden uudistaminen hallituksen ohjelman ja kärkihankkeiden mukaisesti Valtionhallinnon rakenteiden uudistaminen hallituksen ohjelman ja kärkihankkeiden mukaisesti Kuntamarkkinat 9.9.2015 Hallitusneuvos, yksikön päällikkö Tarja Hyvönen, valtiovarainministeriö Kunta- ja aluehallinto-osasto

Lisätiedot

Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO. Hallituksen ohjesääntö

Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO. Hallituksen ohjesääntö Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO Hallituksen ohjesääntö 15.11.2016 Sivu 1 / 5 Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan hallituksen ohjesääntö I LUKU Yleistä 1 Soveltaminen

Lisätiedot

JUHTA asetus ja asettaminen. JUHTA Sami Kivivasara, VM JulkICT

JUHTA asetus ja asettaminen. JUHTA Sami Kivivasara, VM JulkICT JUHTA asetus ja asettaminen JUHTA 28.2.2013 Sami Kivivasara, VM JulkICT Asetuksen uudistamisen taustaa Edellinen asetus oli annettu 2006 ja sitä on osittain uudistettu useaan kertaan. Tietohallintolaki

Lisätiedot

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä Työ- ja elinkeinoministeriö ALKU uudistus ja maakunnan yhteistyöryhmät ALKU uudistuksessa MYR:lle ei tullut erityisiä uusia

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1.12.2003 1. luku YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena

Lisätiedot

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI Esittelyaineisto Boardmanin BOARD MAPPING HALLITUSARVIOINTI Board Mapping -hallitusarviointi auttaa hallitusta arvioimaan omaa toimintaansa ja kehittämään sitä

Lisätiedot

Päätöksenteossa huomioitavaa perehdytyskoulutus uusille luottamushenkilöille

Päätöksenteossa huomioitavaa perehdytyskoulutus uusille luottamushenkilöille Päätöksenteossa huomioitavaa perehdytyskoulutus uusille luottamushenkilöille 6.2.2015 päätösvalmistelupäällikkö Tiina Kyöttilä-Vettenranta 1 9.2.2015 Kokouksen julkisuus - Valtuuston kokoukset ovat julkisia,

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

Valtion tietojärjestelmähankkeiden arviointitoiminnan kehittäminen. Arja Terho

Valtion tietojärjestelmähankkeiden arviointitoiminnan kehittäminen. Arja Terho Valtion tietojärjestelmähankkeiden arviointitoiminnan kehittäminen Arja Terho Tarve arviointitoiminnalle tuottavuuden kehittämishankkeissa tietojärjestelmillä merkittävä rooli varmistettava hankkeiden

Lisätiedot

PK-hallitusbarometri

PK-hallitusbarometri PK-hallitusbarometri 7.2.13 Alue N 5 45 4 35 3 25 15 1 5 45 kauppakamari (N = 45) Asema organisaatiossa kauppakamari (N = 45) 45 42 4 35 3 25 15 16 22 1 5 toimitusjohtaja hallituksen puheenjohtaja hallituksen

Lisätiedot

Miten ammattikorkeakoulujen rakenne ja rahoitus tulisi Kansalaisinfo, Arkadiankatu 3 Arvo Jäppinen

Miten ammattikorkeakoulujen rakenne ja rahoitus tulisi Kansalaisinfo, Arkadiankatu 3 Arvo Jäppinen Miten ammattikorkeakoulujen rakenne ja rahoitus tulisi järjestää? 15.9.2010 Kansalaisinfo, Arkadiankatu 3 Arvo Jäppinen Ylläpito, omistus, hallinto Ammattikorkeakoulujen monipuolinen omistajarakenne säilytetään

Lisätiedot

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5)

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) 143 Lausunto ehdotuksesta valtionhallinnon viestintäsuositukseksi HEL 2016-010244 T 00 01 06 Päätös Päätöksen perustelut toteaa valtioneuvoston kanslialle lausuntonaan

Lisätiedot

Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa:

Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa: JOHTAJASOPIMUS Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa: 1. Kuntayhtymän johtaminen Kuntayhtymän johtaja

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

Sivutoimilupien ja - ilmoitusten periaatteet ja hakeminen

Sivutoimilupien ja - ilmoitusten periaatteet ja hakeminen Sivutoimilupien ja - ilmoitusten periaatteet ja hakeminen 1. Noudatettavat lait ja säännökset Laki kunnallisesta viranhaltijasta (304/2003) 18 Työsopimuslaki 3. luku 3 Hallintolaki (6.6.2003/434) 5. luku

Lisätiedot

Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista

Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista Uudet säännöt hyväksytetään jäsenillä Vuosikokouksessa 15.4.2016 ja syyskokouksessa 2016 Uudet Säännöt 2016

Lisätiedot

4-16 jäsentä. Verohallitus määrää veroviraston. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verohallintolakia.

4-16 jäsentä. Verohallitus määrää veroviraston. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verohallintolakia. HE 204/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi verohallintolain 3 ja 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verohallintolakia. Verotuksen oikaisulautakunnan

Lisätiedot

Lapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan

Lapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan Lapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan vaikuttamistyön päällikkö Osa I Taustamuuttujat Vastaajat Vastaajia

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan keskushallinnon toimialan liikelaitosten johtosääntö

Nurmijärven kunnan keskushallinnon toimialan liikelaitosten johtosääntö Nurmijärven kunnan keskushallinnon toimialan liikelaitosten johtosääntö www.nurmijarvi.fi Nurmijärven kunnan keskushallinnon toimialan liikelaitosten johtosääntö Sisällysluettelo Liikelaitosten organisaatio

Lisätiedot

Toimialariippumattomien tieto- ja viestintäteknisten tehtävien kokoamishankkeen asettaminen

Toimialariippumattomien tieto- ja viestintäteknisten tehtävien kokoamishankkeen asettaminen Asettamispäätös VM035:00/2012 16.5.2012 Toimialariippumattomien tieto- ja viestintäteknisten tehtävien kokoamishankkeen asettaminen 1 Asettaminen 2 Toimikausi 3 Tausta Valtiovarainministeriö on tänään

Lisätiedot

Hallitustyöskentelyn itsearviointi VAHVUUDET ja PARANTAMISALUEET. Päivämäärä: Versio: 1

Hallitustyöskentelyn itsearviointi VAHVUUDET ja PARANTAMISALUEET. Päivämäärä: Versio: 1 Hallitustyöskentelyn itsearviointi VAHVUUDET ja PARANTAMISALUEET Laatinut: Pertti Heikkilä Päivämäärä: 27.9.2016 Versio: 1 Hallitustyöskentelyn itsearviointi Hallitustyöskentelyn itsearviointi toteutettiin

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 184/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua

Lisätiedot

HE 230/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta

HE 230/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työeläkeasioiden

Lisätiedot

Menettely tekniikan tutkinto-ohjelman akkreditoinnin lopputuloksen uudelleen käsittelemiseksi

Menettely tekniikan tutkinto-ohjelman akkreditoinnin lopputuloksen uudelleen käsittelemiseksi Menettely tekniikan tutkinto-ohjelman akkreditoinnin lopputuloksen uudelleen käsittelemiseksi Lyhyt kuvaus menettelystä Tässä asiakirjassa kuvataan menettely, jonka mukaisesti Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallintaosasto: Tytäryhteisöjen hallitusten toiminnan arviointi 2010

Helsingin kaupunki, talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallintaosasto: Tytäryhteisöjen hallitusten toiminnan arviointi 2010 Helsingin kaupunki, talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallintaosasto: Tytäryhteisöjen hallitusten toiminnan arviointi 2010 Digium Oy / Marko Mäkipää 22.11.2010 Sisällysluettelo SISÄLTÖ sivu Arvioinnin

Lisätiedot

9 VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN HALLITUKSEN JÄSENILLE JA TOIMITUSJOHTAJALLE

9 VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN HALLITUKSEN JÄSENILLE JA TOIMITUSJOHTAJALLE AFFECTO OYJ PÖYTÄKIRJA 112011 3 (6) 7 TILINPÄÄTÖKSEN VAHVISTAMINEN Merkittiin, että yhtiön ja konsernin tilinpäätös, toimintakertomus ja tilintarkastuskertomus olivat lain ja yhtiöjäijestyksen mukaisesti

Lisätiedot

Menettely auditoinnin lopputuloksen uudelleen käsittelemiseksi. Lyhyt kuvaus menettelystä

Menettely auditoinnin lopputuloksen uudelleen käsittelemiseksi. Lyhyt kuvaus menettelystä Menettely auditoinnin lopputuloksen uudelleen käsittelemiseksi Lyhyt kuvaus menettelystä Tässä asiakirjassa kuvataan menettely, jonka mukaisesti Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen auditointiin

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 43/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan sairausvakuutuslakia muutettavaksi siten, että sosiaalivakuutuslautakunnat

Lisätiedot

JOHTAMISEN KÄRKIHANKKEET

JOHTAMISEN KÄRKIHANKKEET JOHTAMISEN KÄRKIHANKKEET Valtionhallinnon johdonfoorumin aamukahvit 13.5.2016 Juha Sarkio, Katju Holkeri, Ari Holopainen Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto PARANNETAAN JOHTAMISTA JA TOIMEENPANOA TAVOITE:

Lisätiedot

ja miten se laaditaan?

ja miten se laaditaan? Millainen on hyvä asiantuntijalausunto ja miten se laaditaan? asiantuntijan näkökulma Valviran asiantuntijasymposium 8.2.2017 Helsinki Pia Lahtinen Kehittämispäällikkö, YTL Asiantuntijalausunnon merkitys

Lisätiedot

KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN OHJESÄÄNTÖ

KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN OHJESÄÄNTÖ KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN OHJESÄÄNTÖ (malli) Hyväksytty Keskustan kunnallisasiain neuvottelukunnassa 18.4.2012 ja vahvistettu puoluehallituksessa 27.4.2012 Valtuustoryhmän tarkoitus 1 kunnan / kaupungin

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 859. Tasavallan Presidentin avoin kirje. valtioneuvostossa toimeenpannusta muutoksesta. Annettu Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 2007

SISÄLLYS. N:o 859. Tasavallan Presidentin avoin kirje. valtioneuvostossa toimeenpannusta muutoksesta. Annettu Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 2007 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 2007 N:o 859 864 SISÄLLYS N:o Sivu 859 Tasavallan Presidentin avoin kirje valtioneuvostossa toimeenpannusta muutoksesta... 3867 860

Lisätiedot

Kysely rehulain ankarasta vastuusta. Evira Hannu Miettinen MMM/ELO

Kysely rehulain ankarasta vastuusta. Evira Hannu Miettinen MMM/ELO Kysely rehulain ankarasta vastuusta Evira 30.3.2012 Hannu Miettinen MMM/ELO Ankara vastuu? Tuottamuksesta riippumaton vastuu Korvausvastuun syntyminen ilman tahallista tai huolimatonta toimintaa taikka

Lisätiedot

PERUSTUSLAKI JA LAINVALMISTELUN LAATU

PERUSTUSLAKI JA LAINVALMISTELUN LAATU PERUSTUSLAKI JA LAINVALMISTELUN LAATU Ylijohtaja Sami Manninen Oikeusministeriö 2.3.2017 LAINVALMISTELUSTA KESKUSTELLAAN AIKA AJOIN //Hallituksen lakiesitysten tasoon on puututtu tavan takaa sekä eri ministeriöiden

Lisätiedot

UPM-KYMMENE OYJ HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS

UPM-KYMMENE OYJ HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS UPM-KYMMENE OYJ HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS UPM-KYMMENE OYJ HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS UPM-Kymmene Oyj:n (jäljempänä yhtiö) hallitus on hyväksynyt tämän hallituksen työjärjestyksen (työjärjestys) 31.5.2006.

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle eräiden valtiovarainministeriön hallinnonalan virastojen ja laitosten johtokuntien lakkauttamista koskevaksi lainsäädännöksi Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tilastokeskuksesta

Lisätiedot

Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy Osakassopimus ver

Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy Osakassopimus ver 1 Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy Osakassopimus ver 25.4.2016 1. Osapuolet 1. Tampereen kaupunki, joka omistaa 71,20 % osakkeista ja äänivallasta 2. Ylöjärven kaupunki, joka omistaa 8,53 % osakkeista

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

Metsähallituksen uusi toimintamalli

Metsähallituksen uusi toimintamalli Metsähallituksen uusi toimintamalli 17.2.2011 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Liikelaitos METSÄHALLITUS -KONSERNI nykyisellään PÄÄJOHTAJA Metsähallituksen yhteiset konserniyksiköt

Lisätiedot

LAPIN AMMATTIKORKEAKOULU OY:N OSAKASSOPIMUS

LAPIN AMMATTIKORKEAKOULU OY:N OSAKASSOPIMUS Sivu 1 / 4 LAPIN AMMATTIKORKEAKOULU OY:N OSAKASSOPIMUS 1. Osapuolet Tämän osakassopimuksen osapuolia ovat: 1) Lapin yliopisto, osoite PL 122, 96101 ROVANIEMI 2) Rovaniemen kaupunki, osoite PL 8216, 96101

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI VAKKA-SUOMEN VEDEN JOHTOSÄÄNTÖ 1.1.2009

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI VAKKA-SUOMEN VEDEN JOHTOSÄÄNTÖ 1.1.2009 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI VAKKA-SUOMEN VEDEN JOHTOSÄÄNTÖ 1.1.2009 Kaupunginvaltuusto 20.10.2008 VAKKA-SUOMEN VEDEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 Nimi ja tehtävät Vakka-Suomen Vesi LIIKELAITOS on KUNTALAIN MUKAINEN Uudenkaupungin

Lisätiedot

Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös 15/0789/3, Antero Pohjonen, Antti Annala, Kaija Asunmaa, Kyösti Rahkonen

Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös 15/0789/3, Antero Pohjonen, Antti Annala, Kaija Asunmaa, Kyösti Rahkonen KORKEIMMALLE HALLINTO-OIKEUDELLE ASIA Kunnallisasiaa koskeva valitus MUUTOKSENHAUN KOHTEENA OLEVA PÄÄTÖS VALITTAJA VASTAPUOLI Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös 15/0789/3, 9.10.2015 Keuruun kaupunki

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä

SISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä elokuuta 2001 N:o 682 687 SISÄLLYS N:o Sivu 682 Laki Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten

Lisätiedot

Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy JOHTOSÄÄNTÖ (1/6) Hyväksytty Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 26.11.2014 YLEISTÄ.

Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy JOHTOSÄÄNTÖ (1/6) Hyväksytty Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 26.11.2014 YLEISTÄ. Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy JOHTOSÄÄNTÖ (1/6) Hyväksytty Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 26.11.2014 YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n

Lisätiedot

RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TYÖJÄRJESTYS

RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TYÖJÄRJESTYS RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TYÖJÄRJESTYS Annettu 7. päivänä huhtikuuta 2016 Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtajan päätöksen mukaisesti määrätään Rikosseuraamuslaitoksesta 27 päivänä marraskuuta 2009 annetun

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarat kuntakonsernissa strategiat hallinnaksi?

Henkilöstövoimavarat kuntakonsernissa strategiat hallinnaksi? Henkilöstövoimavarat kuntakonsernissa strategiat hallinnaksi? 19.4.2012 Kuntatalo, Helsinki KT Kuntatyönantajat Erityisasiantuntija Jari Salomaa, Oy Audiapro Ab jari.salomaa@audiapro.fi 045 671 2322 Esitykseni

Lisätiedot

POSTI- JA TELEHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA. Nro 52 Kiertokirje valtion liikelaitoksista. valtion liikelaitoksista

POSTI- JA TELEHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA. Nro 52 Kiertokirje valtion liikelaitoksista. valtion liikelaitoksista POSTI- JA TELEHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA 1987 Nro 52 Nro 52 Kiertokirje valtion liikelaitoksista Säädöskokoelmassa on julkaistu seuraava laki (627/87): A Laki valtion liikelaitoksista Annettu Naantalissa

Lisätiedot

Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu. Esittelymateriaali

Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu. Esittelymateriaali Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu Esittelymateriaali Esityksen sisältö Viitta-työkalun tausta Miten työkalu on syntynyt? Viitta-työkalun tavoitteet ja hyödyt Itsearviointiprosessi

Lisätiedot

KoJo: Projektiryhmälle tiedotettavat asiat

KoJo: Projektiryhmälle tiedotettavat asiat KoJo: Projektiryhmälle tiedotettavat asiat 15.12.2016 Työpajassa 30.11. tunnistettiin maakuntaan siirtyvien tehtäväkokonaisuuksien toiminnallisia yhteyksiä. Tuloksena syntyvä visualisointi toimitetaan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 7/ (5) Kaupunginhallituksen johtamisen jaosto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 7/ (5) Kaupunginhallituksen johtamisen jaosto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (5) 5 Lausunto pormestarin ja alueellisten toimielinten suoria vaaleja koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta HEL 2015-005013 T 03 00 00 Esitysehdotus esittää

Lisätiedot

Toimiva hallitus yrityksen kehittämisen kulmakivenä

Toimiva hallitus yrityksen kehittämisen kulmakivenä Toimiva hallitus yrityksen kehittämisen kulmakivenä Kimmo Rasila 18.6.2013 Kimmo Rasila for Kasvufoorumi Mihin hallitusta tarvitaan? 1. Strategisesta suunnasta päättäminen Missä on yhtiön tulevaisuus käytettävissä

Lisätiedot

TERVEYSMINISTERIÖ 9.2.2005

TERVEYSMINISTERIÖ 9.2.2005 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ PÄÄTÖS 9.2.2005 STM/316/2005 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN PÄÄTÖS ERÄIDEN RAUTATIELIIKEN- TEESSÄ TYÖSKENTELEVIEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖPAIKKOJEN TYÖSUOJELU- VALVONNAN SIIRTÄMISESTÄ

Lisätiedot

SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA. Milla Aaltonen

SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA. Milla Aaltonen SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA Milla Aaltonen Riiteleminen on pienelle ihmiselle raskasta tutkittua tietoa oikeusturvasta Rakenne: yleinen osa, empiirinen osa, kommentaari ja suositukset Empiirisen osan tarkoituksena

Lisätiedot

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä Euroopan tilintarkastustuomioistuin on Euroopan unionin toimielin, joka perussopimuksen mukaan perustettiin huolehtimaan unionin varojen tarkastamisesta.

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN OHJESÄÄNTÖ OPISKELIJAEDUSTAJIEN VALINNASTA

TURUN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN OHJESÄÄNTÖ OPISKELIJAEDUSTAJIEN VALINNASTA sivu 1/6 TURUN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN OHJESÄÄNTÖ OPISKELIJAEDUSTAJIEN VALINNASTA Edustajiston päätös 5.8.2009, 27.1.2010, 20.4.2011 ja 20.5.2015. 1 LUKU Yleisiä määräyksiä 1 Soveltamisala Sen lisäksi,

Lisätiedot

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 OIKEUSMINISTERIÖ LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 Työ-ja elinkeinoministeriö TEM/1924/00.04.01/2014 LÄHETETTYJEN TYÖNTEKIJÖIDEN DIREKTIIVIN TÄYTÄNTÖÖNPANOA KOSKEVAN DIREKTIIVIN JA TYÖNTEKIJÖIDEN VAPAATA

Lisätiedot

17.12.2015 PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN

17.12.2015 PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN 1 (5) PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kuntayhtymän hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että

Lisätiedot

Helsingin yliopistokonsernin konserniohje

Helsingin yliopistokonsernin konserniohje 1(7) Yliopiston hallitus on hyväksynyt en Helsingin Sisältö 1 Yliopistokonsernin määritelmä ja ohjeen soveltamisala... 2 2 Yliopistokonsernin johto... 2 3 Tytär- ja osakkuusyhteisöjen sekä säätiöiden perustaminen...

Lisätiedot

Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen & julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen & julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen & julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri 30.10.2012 Ilmari Hyvönen Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto Aiheita Tietohallintolaki ja julkisen hallinnon

Lisätiedot

Yliopiston näkökulma sivutoimiseen yrittäjyyteen. Henkilöstöasiantuntija Tanja Mikkonen

Yliopiston näkökulma sivutoimiseen yrittäjyyteen. Henkilöstöasiantuntija Tanja Mikkonen Yliopiston näkökulma sivutoimiseen yrittäjyyteen Henkilöstöasiantuntija Tanja Mikkonen 3.12.2012 Kilpaileva toiminta - työsopimus Kaikissa yliopiston työsopimuksissa on sovittu: Työsopimuslain 3 luvun

Lisätiedot

FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN

FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN 11.11.2011 1 (6) Finanssivalvonnalle Lausuntopyyntö 7.10.2011, Dnro 10/2011 FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN Finanssivalvonta (FIVA) on pyytänyt lausuntoa Finanssialan Keskusliitolta

Lisätiedot

Omistajaohjaus kuntakonsernissa

Omistajaohjaus kuntakonsernissa Omistajaohjaus kuntakonsernissa Johtava lakimies, varatuomari Pirkka-Petri Lebedeff Suomen Kuntaliitto Omistajaohjaus ammatillisessa koulutuksessa Kuntamarkkinat Helsinki 14.9.2011 Esityksen pääkohdat

Lisätiedot

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan

Lisätiedot

YLÖJÄRVEN KAUPUNGIN KONSERNIOHJE

YLÖJÄRVEN KAUPUNGIN KONSERNIOHJE YLÖJÄRVEN KAUPUNGIN KONSERNIOHJE Kaupunginvaltuusto 10.11.2011 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 Konserniohjeen tarkoitus ja tavoite... 2 2 Konserniohjeen soveltamisala... 2 3 Konserniohjeen hyväksyminen ja sitovuus...

Lisätiedot

Asetus valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä

Asetus valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä Asetus valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä JUHTA 12.12.2013 Lainsäädäntöneuvos Sami Kivivasara LAIN KÄSITTELYN TILANNE (HE 150/2013 vp) Hallintovaliokunta antoi mietintönsä

Lisätiedot

HKL:n johtamisjärjestelmän uudistaminen

HKL:n johtamisjärjestelmän uudistaminen HKL:n johtamisjärjestelmän uudistaminen Suunnittelu & Valmistelu Toimeenpano Vakiinnuttaminen HKL johtoryhmä työpaja 13.5.2015 1 Uuden johtamisjärjestelmän suunnittelu ja valmistelu 1. Projektin tavoitteet,

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

KAJAANIN MAMSELLI -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN MAMSELLI -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN MAMSELLI -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 08.02.2016 6 I YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena liikelaitoksena

Lisätiedot

Oulun läänin Kiinteistöyhdistys Yhtiön johto

Oulun läänin Kiinteistöyhdistys Yhtiön johto Yhtiön johto Yhtiön johto käsittää hallituksen sekä isännöitsijän Johdon tehtävä Yhtiön hallituksen ja isännöitsijän on huolellisesti toimien edistettävä yhtiön etua (1 luku 1 ) Johdon toimittava: huolellisesti

Lisätiedot

VAKUUTUSOSAKEYHTIÖ HENKI-FENNIAN HYVÄÄ HALLINNOINTI- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄÄ SEKÄ HYVÄÄ HALLINTOTAPAA KOSKEVA OHJEISTUS 1 (5)

VAKUUTUSOSAKEYHTIÖ HENKI-FENNIAN HYVÄÄ HALLINNOINTI- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄÄ SEKÄ HYVÄÄ HALLINTOTAPAA KOSKEVA OHJEISTUS 1 (5) VAKUUTUSOSAKEYHTIÖ HENKI-FENNIAN HYVÄÄ HALLINNOINTI- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄÄ SEKÄ HYVÄÄ HALLINTOTAPAA KOSKEVA OHJEISTUS 1 (5) 2 (5) Yleinen lähtökohta Corporate Governance (CG) -työryhmän vuonna 2003 julkaisemat

Lisätiedot