KAUNIAISTEN KAUPUNKI GRANKULLA STAD KAUNIAISTEN KAUPUNGIN MAANKÄYTÖN JA ASUMISEN KEHITYSKUVA
|
|
- Teija Lahtinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KAUNIAISTEN KAUPUNKI GRANKULLA STAD KAUNIAISTEN KAUPUNGIN MAANKÄYTÖN JA ASUMISEN KEHITYSKUVA Kaupunginvaltuusto hyväksynyt
2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO KEHITYSKUVAN TARVE JA TARKOITUS...3 MIKÄ ON KEHITYSKUVA?...3 KAUNIAISTEN KEHITYSKUVAN RAKENNE LÄHTÖKOHDAT NYKYTILANNE...5 RAKENNETUN YMPÄRISTÖN KEHITTYMINEN...5 KAAVOITUSTILANNE...6 VÄESTÖ...7 ASUNTOKANTA JA ASUMISTASO SUUNNITTELUTILANNE...9 MAANKÄYTÖN YLEISSUUNNITELMA 2004 (MASU 2) TAVOITTEET JA MAHDOLLISUUDET ASUMISEN TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ ASUMISEN ERITYISPIIRTEITÄ VÄESTÖN IKÄJAKAUMA PIENTALOALUEIDEN TÄYDENTYMINEN PALVELUT ASUKASMÄÄRÄN KASVUN VAIKUTUKSET PALVELUTARPEESEEN TERVEYDENHUOLTO JA SAIRAANHOITO VANHUKSET JA MUUT PALVELUASUMISTA TARVITSEVAT PÄIVÄKODIT KOULUT TYÖPAIKAT SEKÄ LIIKE- JA TOIMITILAKEHITYS KEHITYSKUVA ASUMISEN JA MAANKÄYTÖN VISIO KAUNIAISTEN ASUMINEN TULEVAISUUDESSA KEHITTÄMISALUEET KESKUSTAN ALUE KOIVUHOVIN ALUE TURUNVÄYLÄN ALUE
3 4 ASEMATIE GALLTRÄSK, ETELÄ VILLA BREDAN ALUE JUUSINTIE ASEMATIE YHTEENVETO JA TOTEUTUSOHJELMA LIITTEET LIITE 1 Asemakaavojen mukainen maankäyttö LIITE 2 Rakentamattomat ja vajaasti rakennetut asuintontit LIITE 3 Kunnalliset peruspalvelut LIITE 4 Kehittämiskohteet ja toimenpiteet LIITE 5a Kaupungin omistamat muut rakentamattomat tontit, jotka eivät sisälly kehittämisalueisiin (taulukko) LIITE 5b Kaupungin omistamat muut rakentamattomat tontit, jotka eivät sisälly kehittämisalueisiin (kartta) 2
4 1. JOHDANTO 1.1 KEHITYSKUVAN TARVE JA TARKOITUS MIKÄ ON KEHITYSKUVA? Kaavoitusta täydentävä alueiden käytön ja kehittämisen tueksi laadittava kehityskuva on strateginen asiakirja, joka yleispiirteisenä suunnitelmana sijoittuu maanäytön hierarkiassa yleiskaavan rinnalle asemakaavaa ohjaavaksi epäviralliseksi tavoiteohjelmaksi. Kehityskuva on kuvaus alueiden tulevasta maankäytöstä, siihen vaikuttavista tekijöistä ja tulevan maankäytön aiheuttamista muutoksista. Kehityskuvassa otetaan huomioon muun muassa väestön ja työpaikkojen kehitys, olemassa olevat maankäytön suunnitelmat, ympäröivä aluerakenne ja mahdolliset hankkeet sekä yleiset yhteiskunnalliset trendit. Kehityskuva esitetään useimmiten havainnollisena tekstin, karttojen, kaavioiden ja kuvien yhdistelmänä. Kehityskuvaan voidaan valita kehittämisalueita, joita tutkitaan tarkemmin. Strategisena asiakirjana kehityskuvaa tulee myös tarkistaa ja päivittää esimerkiksi valtuustokausittain. Kauniaisten ensimmäinen kehityskuva hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa ( 13). Kehityskuvan ajanjaksona olivat vuodet , jolloin se oli ajallisesti yhdenmukainen pääkaupunkiseudun kuntien yhteisen suunnittelun kanssa. Kehityskuvan tavoitteet ja mahdollisuudet määriteltiin luottamushenkilöistä ja virkamiehistä koostuneessa työryhmässä. Muutoin kehityskuva laadittiin virkatyönä. Uuden valtuustokauden alkaessa vuoden 2013 alussa on aihetta tarkistaa ja päivittää myös Kauniaisten kehityskuva vastaamaan uuden valtuuston tavoitteita. Päivitetty kehityskuva on laadittu virkatyönä. KAUNIAISTEN KEHITYSKUVAN RAKENNE Kauniaisten asumisen ja maankäytön kehityskuva on koko kunnan aluetta koskeva strateginen suunnitelma, joka esitetään karttamuotoisina kaavioina ja sitä täydentävinä teksteinä, kuvina ja piirroksina. Päivitetyn kehityskuvan ajanjaksona ovat vuodet , jolloin kehityskuvan ajanjakso vastaa kaupungin asuntoohjelmaa ja on edelleen yhdenmukainen pääkaupunkiseudun kuntien yhteisen suunnittelun kanssa. Kauniaisten kaupungin alue on suurimmaksi osaksi asemakaavoitettu. Kaupungin alueella on kuitenkin vielä muutamia asumisen kannalta merkityksellisiä rakentamattomia tai vajaasti rakennettuja alueita, joiden kehittämistä tulee tarkemmin tutkia. Nämä alueet on nimetty kehitysalueiksi. Kehityskuva keskittyy myös Kauniaisten erityispiirteisiin. Näitä ovat epätasapainoinen ikärakenne, asumismuotojen yksipuolisuus ja väljän pientaloalueen määrälli- 3
5 sesti suuri osuus. Kauniaisten kehityskuvassa paneudutaan siis seuraaviin kysymyksiin: kaupunkirakenteellinen strategia kehittämisalueet asukkaiden ikäjakauma asumismuotojen jakauma pientaloalueiden täydentyminen Kehityskuvassa selvitetään myös tulevan asukasmäärän lisäyksen vaikutusta julkisten peruspalvelujen tarpeeseen. Kehityskuvan tarkoituksena on antaa suuntaviivat palvelujen maankäytöllisiin sijoittamismahdollisuuksiin. Kunkin palvelusektorin sektorikohtaisissa ohjelmissa tarkastellaan palvelun tuottamisen sisältö- ja tilatarpeita tarkemmin. 4
6 2. LÄHTÖKOHDAT 2.1 NYKYTILANNE RAKENNETUN YMPÄRISTÖN KEHITTYMINEN Kauniaisten kaupunki sai alkunsa 1900-luvun alussa perustetusta huvilayhdyskunnasta. Suuriin puutarhatontteihin perustuva huvila-asutus keskittyi ensin rautatien varrelle sekä Gallträskin ympäristöön. Vuonna 1920 huvilayhdyskunnasta tuli kauppala ja ensimmäinen asemakaava vahvistettiin vuonna Tämä asemakaava ei juurikaan muuttanut Kauniaisten kaupunkikuvaa, vaan päinvastoin korosti yhdyskunnan puistomaista ympäristöä. Itsenäiseksi kauppalaksi muuttuminen sekä asukasmäärän kasvu tekivät tosin välttämättömäksi kaavoittaa tontteja myös palveluja varten. Suurten villojen aikakausi alkoi sodan jälkeen olla ohi. Kauniaisiin alettiin rakentaa keskimääräistä kookkaampia omakotitaloja. Kauppala laajeni merkittävästi, kun Kasavuoren alue liitettiin Kauniaisiin vuonna Kasavuoressa on edelleen voimassa kaupungin vanhin asemakaava vuodelta Otto-I. Meurmanin 1960 luvulla laatimat asemakaavat toivat Kauniaisiin paitsi tehokkaamman omakotirakentamisen myös kerros- ja rivitaloalueita. Kauppalan symboliksi kohosi keskustaan 7-kerroksinen tornitalo sekä Kasavuoreen useita kerrostaloja. Meurmanin asemakaavoja erityisesti vuosilta on yhä voimassa vielä laajalti ja ne ohjaavat edelleen Kauniaisten pientaloalueiden rakentamista. Vuonna 1972 Kauniaisista tuli kaupunki. Vanhoja asemakaavoja alettiin uudistaa periaatteena vähentää rakentamisen tehokkuutta. Näitä asemakaavan muutoksia toteutettiin erityisesti Gallträskin ympäristössä ja kaupungin pohjoisosissa. Vuonna 1992 kaupunginvaltuusto hyväksyi koko Kauniaisten kaupungin alueen kattavan maankäytön yleissuunnitelman (Masu 1), jossa määriteltiin asemakaavan muutoksissa noudatettavat periaatteet. Pientaloalueilla Masu 1 tähtäsi rakennusoikeuden vähentämiseen kuitenkin niin, että asuntojen lukumäärä säilyisi ennallaan. Vuonna 2004 hyväksytyssä maankäytön yleissuunnitelmassa (Masu 2) luovuttiin rakennusoikeuksien vähentämistavoitteesta. Kauniaisten kaupunkikuvalle on edelleenkin luonteenomaista pientalovaltaisuus ja 5
7 luonnonläheisyys. Kaupungin maankäytön kehittämisen päätavoitteena on nykyisen maankäyttörakenteen säilyttäminen ja eheyttäminen. Tämän päivän kaupunkisuunnittelu tähtää moderniin huvilakaupunkiin ympäristöarvot ja perinteet huomioon ottaen. Kauniaisten keskusta rakentuu entistä tiiviimmäksi ja kaupunkimaisemmaksi. Kaavoituksen painopiste on kerrostaloasuntotuotannossa keskustaan sekä radan varrelle asemien läheisyyteen. KAAVOITUSTILANNE Lähes koko Kauniaisten alue on nykyisin asemakaavoitettu. Kaupungin alueella on voimassa 166 kpl eri aikoina vahvistunutta asemakaavaa, joissa suurimmassa osassa mukana on pientalojen korttelialueita. Asemakaavat kattavat reilut 570 ha eli noin 95 % koko kaupungin alueesta. Maankäytön suunnittelussa tämä merkitsee olemassa olevien asemakaavojen ja suunnitelmien tarkentamista kulloisiakin tarpeita vastaaviksi. Rakennusmaata asemakaava-alueesta on n. 290 ha eli hieman yli puolet. Virkistysalueita asemakaava-alueesta on lähes 30 %. Kaavoitettuja rakennustontteja on reilut 1000 kpl ja niiden pinta-ala on keskimäärin 3028 m2. Keskimääräinen tonttitehokkuus on 0,32 ja aluetehokkuus 0,15. Asuntoja asemakaavoissa on osoitettu 4401 kpl eli keskimäärin 4,4 kullekin tontille. Rakennusoikeutta kaavoihin sisältyy yhteensä n k-m 2 (ks. liite 1: Asemakaavojen mukainen maankäyttö). Asemakaavoitetut alueet eri käyttötarkoituksittain v
8 VÄESTÖ Kauniaisten väkiluku on noussut selkeästi vuodesta Vuoden 2012 lopussa väestömäärä oli 8914 asukasta 1. Eri ikäryhmien prosentuaalinen osuus on pysynyt ennallaan viime vuosina. Suurimmat ikäryhmät muodostavat yli 63-vuotiaat ja vuotiaat. Yli 63-vuotiaiden osuus väestöstä on yli 20 prosenttia, mikä on enemmän kuin muissa pääkaupunkiseudun kunnissa tai koko maassa 2. Pienimmät ikäryhmät ovat vuotiaat ja alle kouluikäiset. Alle kouluikäisten lasten määrä on vähentynyt 2000-luvun alusta reilut 10 %, mutta viime vuosina tämä ikäryhmä on kääntynyt uudestaan kasvuun. Väestön kehitys Kauniaisissa v Väestörakenne Kauniaisissa v Väestörekisterikeskus 2 Tilastokeskus 3 Tilastokeskus ja Väestörekisterikeskus 7
9 Kauniaislaisista reilut 80 % elää perheessä. Tyypillisessä kauniaislaisessa lapsiperheessä on molemmat vanhemmat ja kaksi vuotiasta lasta perheen keskikoon ollessa 3,03 henkilöä. Nuoria perheitä Kauniaisissa on vähän. Lapsettomia perheitä on yhä enemmän. Yksin elävien osuus väestöstä ei ole viime vuosina muuttunut. ASUNTOKANTA JA ASUMISTASO Kauniaisissa oli vuoden 2011 lopussa yhteensä 3462 vakinaisesti asuttua asuntoa. Keskimääräinen asuinpinta-ala henkeä kohden oli 46,9 m 2. Luku on säilynyt samalla tasolla viime vuosina. Asuinpinta-ala asukasta kohden on Kauniaisissa selvästi korkeampi kuin muissa pääkaupunkiseudun kunnissa tai koko maassa, joissa vastaavat luvut vuonna 2011 olivat seuraavat: Espoo 36,1 m 2, Helsinki 34,2 m 2, Vantaa 34,9 m 2 ja koko maa 39,4 m 2. 4 Kauniaislaisista suurin osa asuu pientaloissa, noin 65 %. Erillisissä pientaloissa sijaitsevien asuntojen keskimääräinen pinta-ala oli vuoden 2007 lopussa 209 m 2 ja rivi- tai ketjutaloissa sijaitsevien asuntojen 118 m 2. Kerrostaloasuntojen keskimääräinen pinta-ala oli 79 m 2. Keskimääräinen pinta-ala asuntoa kohden Kauniaisissa oli 135 m 2, kun koko maassa vastaava luku oli 97 m 2 ja pääkaupunkiseudulla 87 m 2. 5 Asuntojen lukumäärä Kauniaisissa talotyypeittäin v Tilastokeskus 5 Tilastokeskus 6 Tilastokeskus 8
10 2.2 SUUNNITTELUTILANNE HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTÖN, ASUMISEN JA LIIKENTEEN YHTEISTYÖ Helsingin seudun 14 kuntaa ovat jatkaneet strategista yhteistyötä MAL - neuvottelukunnan puitteissa. Helsingin seudun yhteistyökokous (HSYK) hyväksyi seudun vision vuonna 2009 ja seuraavana vuonna 2010 hyväksyttiin seudulle yhteiset maankäytön, asumisen ja liikenteen strategiset linjaukset. Vuonna 2011 teetettiin konsulttityönä Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenteeseen ja aluekehitykseen liittyvä tulevaisuuden kehityskuvapuheenvuoro Rajaton metropoli. Uusi maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus allekirjoitettiin seudun kuntien ja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän sekä valtion välillä kesäkuussa Aiesopimuksen mukaan seudullisena tavoitteena on rakentaa vuosittain keskimäärin asuntoa. Tavoitteena on myös, että alueen kunnissa on uustuotannosta valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa vähintään 20 % (2500 as/v). ARA-vuokra-asuntojen tulee olla ensisijaisesti normaaleja vuokra-asuntoja. Aiesopimusta on tarkoitus jatkaa myös vuoden 2015 jälkeen. Kauniainen on aiesopimuksessa sitoutunut sopimuskaudella keskimääräiseen 60 asunnon vuosittaiseen tuotantoon. ARA-vuokra-asuntojen osuus tästä on keskimäärin 12 asuntoa vuodessa. Helsingin seudulle laaditaan yhteinen maankäyttösuunnitelma, jossa sovitetaan yhteen alue- ja yhdyskuntarakenteen sekä liikennejärjestelmän kehittämisperiaatteet ja -ratkaisut. Työn yhteydessä määritellään maankäyttö- ja rakennuslain 46 a :n mukaisen pääkaupunkiseudun yhteisen yleiskaavan tarve ja aikataulutus sekä seudun muiden kuntien alueille laadittavien yhteisten yleiskaavojen tarve ja aikataulutus. Helsingin seudun maankäytön, liikenteen ja asumisen neuvottelukunta on laatinut toteutusohjelman 2020 (MAL-2020), jossa tarkastellaan mm. asuntorakentamisen edellytyksiä kunnissa. Kauniaisten rakentuminen on edennyt jo pitkälle ja se on tapahtunut toteuttaen pääkaupunkiseudun tavoitteita. Pientalovaltainen kaupunkirakenne, joka tukeutuu hyviin liikenneyhteyksiin, erityisesti raideliikenteeseen, vastaa pääkaupunkiseudun yhteisiä linjauksia. MAANKÄYTÖN YLEISSUUNNITELMA 2004 (MASU 2) Kauniaisten yhdyskuntarakenteen kehitystä ja maankäyttöä koskevat periaatteet on esitetty kaupunginvaltuuston hyväksymässä maankäytön yleissuunnitelmassa (Masu 2). Yleissuunnitelmassa on tarkasteltu kaupungin maankäytöllisiä tarpeita vuoteen 2020 asti. Keskeisimpinä teemoina Masu 2:ssa ovat viheralueet, rakennettu ympäristö sekä liikenne. Masu 2:n mukaan Kauniaisten varsinaiset kerrostaloalueet sijaitsevat keskustassa ja sen lähituntumassa sekä Kasavuoren alueella. Asumisen osalta Masu 2:n tavoitteena on varautua uusien asuinkerrostalojen rakentamiseen keskustaan. Masu 9
11 2:sta poiketen on kerrostaloaluetta kaavoitettu kuitenkin Venevalkamantien varrelle sekä myös Koivuhovin aseman ympäristöön. Valtaosa Kauniaisten rakennusmaasta on pientaloaluetta. Erityisesti vanhimpien asemakaavojen mukaisilla pientaloalueilla on vielä mahdollisuuksia täydennysrakentamiseen. Masu 2:n tavoitteena on väljyyden, vehreyden sekä huvilakaupunkimaisen luonteen säilyttäminen Kauniaisten pientaloalueilla. Pientaloalueiden kaavoituksessa Kauniaisissa on ollut käytäntönä, että asemakaavassa määrätään asuntojen lukumäärä. Masu 2:n periaatteena on, ettei pientaloalueilla kaavamuutoksin lisätä tonttien rakennusoikeutta, mutta sitä voidaan suurilla tonteilla järjestellä joustavammin asuntojen kesken (mm. Meurmanin vuoden 1964 kaavat). Maankäytön yleissuunnitelman päivittäminen on ajoitettu vuodelle Maankäytön yleissuunnitelman 2004 (Masu 2) suunnitelmakartta. 10
12 ASUNTO-OHJELMA (-2017) Vuosille laaditun asunto-ohjelman tavoitteena on tarkastella kaupungin asuntorakentamista sekä edellytyksiä ja lähtökohtia kaupungin toimenpiteille asuntotuotannon edistämiseksi. Ohjelmassa on selvitetty kaupungin asunto-oloja sekä asuntopoliittiset ja kaavalliset mahdollisuudet kaupungin toteuttamalle asuntotuotannolle kuluvan vuosikymmenen loppuun. Asunto-ohjelma vastaa myös siihen, miten Kauniaisten kaupunki osaltaan pyrkii toteuttamaan pääkaupunkiseudun yhteisiä asuntopoliittisia tavoitteita. Kauniaisten maankäyttöarviot perustuvat siihen, että kaupungin väestö voisi lähivuosikymmenten aikana kasvaa noin asukkaaseen. Tämä olisi hyvin mahdollista, jos suunniteltu tuotantopotentiaali toteutuu. Asukasmäärän lisäys tavoiteajanjaksolla voisi olla n henkilöä. Kauniaisten tavoite vuosien välisenä aikana yhteensä 540 asunnon tuotantoon tarkoittaa vuosittaisena tuotantotavoitteena keskimäärin 60 asuntoa. Keskustan, Venevalkamantien ja Koivuhovin alueet lisäävät merkittävästi lähivuosien uuden asuntotuotannon määrää. Yksityisten maanomistajien omistamien pientaloalueiden osalta toteutetaan voimassa olevan asemakaavan mukaista rakentamista. Kaupungin omistamien alueiden osalta voidaan asemakaavallista tarkastelua tehdä suunniteltujen hankkeiden toteuttamiseksi. Kaupunki käyttää asunto-ohjelmakaudella omassa omistuksessaan olevan, tosin suppean, kaava-varannon suurimmaksi osaksi asuntotuotantoon ja tekee lisäksi väestötavoitteita tukevia kohdennettuja kaavamuutoksia. Kaavoituksessa tulee kuitenkin huomioida myös tulevaisuuden palvelutarpeet ja varautua näihin. Kaupunki pyrkii luomaan Kauniaisissa sellaiset asunto-olosuhteet, että tarjolla on monipuolisesti erilaisia asuntoja. Erityisen tärkeänä pidetään asuntotarjonnan riittävyyttä nuorisolle, erityistä apua ja tukea asumisessaan tarvitseville sekä kaupungin henkilökunnalle. Kaupungin henkilökunnan asumisen turvaaminen liittyy kaupungin tavoitteeseen varmistaa itselleen riittävä henkilöstön saanti kiristyvillä työvoimamarkkinoilla. 11
13 3. TAVOITTEET JA MAHDOLLISUUDET 3.1 ASUMISEN TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ Seuraavaan on koottu asumiseen liittyviä yleisiä tulevaisuuden kehitysnäkymiä: Uusia asuntoja tarvitaan edelleen Helsingin seudun asuntotarve on maan suurin. Väestönkasvun ennustetaan jatkuvan pitkälle tulevaisuuteen, perustuen pitkälti ulkomailta tulevaan muuttoon. Asumisen laatu paranee ja asumisväljyys kasvaa Asuntojen keskikoko kasvaa tasaisesti. Asumisväljyys lisääntyy jatkuvasti. Asumisen tekninen taso, laitteet ja tekniikka kehittyvät. Asukkaat ikääntyvät Väestön vanhetessa asuntojen ja asuinympäristöjen esteettömyys muodostuvat yhä tärkeämmiksi vaatimuksiksi. Ikääntyvät asukkaat tarvitsevat monipuolista palveluasuntorakentamista. Asuminen erilaistuu Asumisen erot kasvavat. Kunnat kilpailevat hyvistä asukkaista. Tavoitellut asukkaat ovat nuoria, aktiivisia, työssäkäyviä, hyvin koulutettuja ja yhteisöllisiä. Asumisen kulutus- ja sijoitusosuus jatkaa kasvuaan ja asuminen on tulevaisuudessakin suhteellisen kallista. Osa asunnontarvitsijoista ei selviä ilman asumisen tukea ja kohtuuhintaista sosiaalista asumista tarvitaan. Asumiselta odotetaan joustavuutta Asumisen tulee vastata asukkaiden muuttuviin elämäntilanteisiin ja perheolosuhteisiin. Asuinrakennusten ja asuntojen tulee olla ratkaisuiltaan joustavia. Erilaisia asumismuotoja eri asumistarpeisiin Eri elämänvaiheissa tarvitaan erilaisia asuntoja. Eri ikäryhmillä ja erilaisilla perhekunnilla on erilaisia tarpeita asumismuotojen suhteen. Vuokra-asuminen ja osaomistusasuminen nousevat omistusasumisen vaihtoehdoiksi. Kaupunkiympäristöä koskevat odotukset kasvavat Ympäristön laadulta, turvallisuudelta ja palveluilta vaaditaan yhä enemmän. Erityisesti tämä koskee perheitä, joilla on päiväkoti- ja kouluikäisiä lapsia. Liikkuminen lisääntyy Liikkumisen määrä työssä ja vapaa-aikana kasvaa edelleen. Työmatkasukkulointi lisääntyy ja pitkät työmatkat ovat yhä yleisempiä. Joukkoliikenteeseen tukeutuvaa asumista tulee suosia. 12
14 Asukkaiden asumistoiveet ovat yhä konservatiivisia Suomalaisten suhde asumiseen on arkisen käytännöllinen. Suomi kaupungistuu, mutta kaupunkiluonnolla on yhä enemmän kysyntää. Kysyntä suuntautuu enenevässä määrin erimuotoisiin kaupunkipientaloihin ja -villoihin. 3.2 ASUMISEN ERITYISPIIRTEITÄ VÄESTÖN IKÄJAKAUMA Kauniaisten väestön ikäjakauman vinoutumaa on omalta osaltaan pyrittävä korjaamaan asuntojen tarjonnalla. Kauniaisissa tarvitaan asuntoja erityisesti vuotiaille sekä lapsiperheille, joissa lapset ovat päivähoitoikäisiä. Lapsiperheiden lukumäärää kasvattamalla kaupungin väestön keski-ikää voidaan alentaa. Yksinasuville soveltuvia asuntoja ovat yksiöt ja pienet kaksiot, nuorille pareille 2-3 h+k -asunnot ja nuorille lapsiperheille 3-4 h+k -asunnot. Nuorille aikuisille, opiskelijoille ja lapsiperheille suunnattujen asuntojen tulee olla kohtuuhintaisia. Tämän vuoksi myös vuokra-asumisen sekä erilaisten osaomistus- ja palvelusuhdeasuntojen määrän lisääminen on perusteltua. PIENTALOALUEIDEN TÄYDENTYMINEN Kauniaisissa toteutuu vuosittain n asuntoa pientalotonteille. Kauniaisten lisärakentamispotentiaalia sisältävät pientalotontit ovat pääosin yksityisessä omistuksessa ja toteutuvat siten maanomistajien omien intressien mukaisesti. Pientaloalueiden tiivistämisen kannalta oleellista on uusien asuntojen rakentaminen. Kehityskuvan päivittämisen yhteydessä on tutkittu pientalotontteja, joilla on mahdollista toteuttaa uusia asuntoja voimassa olevien asemakaavojen mukaisesti. Näistä liitteeseen 2 on esitetty ne tontit, joilla ei ole voimassa olevaa rakennuslupaa. Kauniaisissa on runsaat 850 pientalotonttia, joilla on rakennusoikeutta yhteensä n k-m² eli n. 65 % kaavoitetusta rakennusoikeudesta. Asuntoja pientalotonteille on kaavoitettu n kpl eli n. 60 % kaikkien kaavojen sisältämästä asuntomäärästä. Kokonaan rakentamattomia pientalotontteja on 38 kpl. Rakennusoikeutta näillä tonteilla on n k-m² ja rakennettavia asuntoja 70 kpl. Vajaasti rakennettuja pientalotontteja, joille on jäljellä olevan rakennusoikeuden ja asuntojen lukumäärän perusteella mahdollista rakentaa lisää asuntoja on n. 139 kpl. Valtaosa näistä on kahden asunnon tontteja, joille on rakennettu yksi asunto. Asuntoja vajaasti rakennetuille tonteille voitaisiin nykyisten asemakaavojen mukaan rakentaa lisää n. 170 kpl. Asukasmäärässä tämä tarkoittaisi laskennallisesti n. 425 asukkaan lisäystä (ks. liite 2: Rakentamattomat ja vajaasti rakennetut asuintontit). 13
15 3.3 PALVELUT ASUKASMÄÄRÄN KASVUN VAIKUTUKSET PALVELUTARPEESEEN Kaupungin väestönkasvun tavoitteena asukasta vuoteen 2020 mennessä. Nykyisten asemakaavojen ja vireillä olevien kaavasuunnitelmien mukaan vuoteen 2020 mennessä olisi mahdollista toteuttaa reilut 950 uutta asuntoa, mikä tarkoittaisi noin 2000 asukkaan lisäystä. Seuraavassa on tarkasteltu asukasmäärän lisäyksen vaikutusta julkisten palvelujen tarpeeseen (ks. liite 3: Kunnalliset peruspalvelut). TERVEYDENHUOLTO JA SAIRAANHOITO Nykytila Kauniaislaisten perusterveydenhuollosta vastaa Kauniaisten terveysasema. Terveysaseman vuodeosasto, jossa on 30 sairaansijaa, sijaitsee Tammikummussa Lippajärven rannalla. Lisäksi Kauniaisilla on Espoon Puolarmetsän sairaalassa yhdeksän sairaspaikkaa. Kehittämistarpeet Kunnallisessa terveydenhuollossa mitoituksena on keskimäärin yksi lääkäri ja yksi hoitaja 2000 asukasta kohden. Nykyisen terveysaseman tilat ovat väestömäärän lisäystä ajatellen tulevaisuudessakin riittävät, erityisesti jos nykyisin terveysaseman tiloissa tapahtuva koti- ja laitoshuollon hallinto siirtyy muualle. Haasteena saattaa olla voimaan astuva terveydenhuoltolakiin perustuva potilaan oikeus valita terveysasemansa oman asuinpaikkansa ulkopuoleltakin. Tästä johtuvaa potilasmäärän lisäystä on vaikea ennakoida. VANHUKSET JA MUUT PALVELUASUMISTA TARVITSEVAT Nykytila Kauniaisissa on kaupungin pääasiassa vanhusväestölle tarjoamia hoitopaikkoja useissa eri toimipisteissä: Villa Anemone on 21-paikkainen pääsääntöisesti dementoituville tarkoitettu hoivakoti, Villa Apollo 16 asuntoa ja 6 henkilön ryhmäkodin käsittävä palvelukoti sekä Villa Breda 18-paikkainen vanhainkoti. Villa Bredan tontilla on lisäksi 27 kauniaislaisille eläkeläisille tarkoitettua vuokra-asuntoa. Palokunnantien eläkeläistaloissa on kaupungilla asuntoa sekä Casa Seniorissa kolme vuokra-asuntoa. Omien yksiköiden lisäksi kaupunki ostaa sekä laitoshoitoa että palveluasumista myös ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Kehittämistarpeet Väestön kasvun ja ikääntymisen seurauksena on odotettavissa, että palveluasumisen tarve lisääntyy oleellisesti. Kaupungin valitsemat palvelujen tuottamistapoja koskevat ratkaisut vaikuttavat tällöin merkittävästi kaupungin tilatarpeisiin. Palveluasumista tarvitseville tulisi olla tarjolla monimuotoisia asumisvaihtoehtoja, koska 14
16 heidän tarpeensa ovat erilaisia. Hoitokulujen kohtuullistamisen ja hoidon laadun parantamisen vuoksi nykyisin hajallaan sijaitsevia palveluja tulisi keskittää. Kauniaisten ikääntymispoliittisen strategian linjausten mukaisesti Villa Bredan alueelle tullaan rakentamaan nykyistä laajempi palvelukeskus vastaamaan väestörakenteen kasvaviin haasteisiin. Alueelle tullaan rakentamaan pienehköja esteettömiä vuokra-asuntoja noin 60 kappaletta ja tehostetun palveluasumisen ryhmäkoteja noin 60 asukkaalle. Osa näistä voidaan tarjota muillekin apua tarvitseville kuin ikäihmisille. Palvelukeskusta laajennetaan samassa yhteydessä ja sen palvelutarjontaa monipuolistetaan. Tavoitteena on luoda vireä kohtaamispaikka erilaisine palveluineen sekä lounasmahdollisuuksineen kuntalaisille asukkaan väestönkasvulla Villa Bredan tontin toteutuminenkaan ei kuitenkaan riitä kattamaan kokonaan kaupungin palveluasumisen tarvetta. Tulevaisuudessa tulisi mahdollistaa myös yksityisen palveluasumisen toteuttaminen lähelle palveluja. Palveluasuntotuotantoon soveltuisivat esimerkiksi kaupungin omistama kerrostalotontti Junghansinkujalla tai terveyskeskuksen tontin itäosa Asematiellä. PÄIVÄKODIT Nykytila Kaupungilla on 8 omaa päiväkotia ja 2 ostopalvelupäiväkotia, joissa on yhteensä n. 460 päivähoitopaikkaa. Tämän lisäksi Kauniaisissa toimii yksi yksityinen päiväkoti. Päiväkodit riittävät juuri palvelemaan tämänhetkistä väestömäärää, kun osa perheistä käyttää yksityistä päivähoitoa. Kehittämistarpeet Kauniaisten väestön lisäys 2000 asukkaalla tarkoittaisi nykyisellä ikäjakaumalla 140 päivähoitopaikan lisätarvetta. Tulevaisuudessa päiväkotien määrää on suunniteltu vähennettävän ja yksiköiden kokoa suurennettavan. Kasavuoren uusi päiväkoti on valmistunut 2012, Sansinpellon uusi päiväkoti valmistunee vuoden 2015 alussa, ja lisäksi Koivuhoviin rakennetaan uusi päiväkoti. Vanhojen, pienten päiväkotien käytöstä luovuttaessa kunnallisessa päivähoidossa niiden vuokraamista yksityisten päivähoidon tuottajien käyttöön voidaan harkita, jotta perheillä olisi mahdollista valita lapsilleen myös pieni päivähoitoyksikkö mahdollisine painotuksineen. KOULUT Nykytila Kauniaisissa on kolme suomenkielistä ja kolme ruotsinkielistä koulua. Suomenkieliset alaluokat (luokat 1-6) ovat Mäntymäen koulussa, jossa vuonna 2013 on 400 oppilasta. Granhultsskolan on ruotsinkielinen alakoulu, jossa oppilaita on 400. Kasavuoren koulu sisältää suomenkieliset yläluokat (luokat 7-9), joilla oppilaita on 340. Ruotsinkielisessä yläkoulussa - Hagelstamska skolan oppilaita on 278. Suomenkielinen Kauniaisten lukio sijaitsee Kasavuoren koulun yhteydessä ja oppi- 15
17 laita siellä on 375. Gymnasiet Grankulla samskola on ruotsinkielinen lukio, jossa oppilaita on 280. Suomenkielisissä kouluissa oppilaista espoolaisia on yläluokilla 60 % ja lukiossa 69 %. Ruotsinkielisissä kouluissa oppilaista espoolaisia on yläluokilla 64 % ja lukiossa noin puolet. Kehittämistarpeet Pedagoginen kehitystyö vaatii, että tilat vastaavat tämän päivän oppimistarpeita. Oppiminen ryhmissä edellyttää erilaisia oppimisympäristöjä kuin aikaisemmin. Oppiympäristöjen (luokkien) varustaminen on oltava hyvätasoista, jotta kognitiiviset ja emotionaaliset tekijät, ihmissuhteet, luovuus ja oppilaan oma ohjaus toteutuisivat. Pieniä ryhmätiloja tarvittaisiin lähes kaikille luokka-asteille. Ylioppilaskirjoitukset suoritetaan osittain tietokoneiden avulla jo vuonna Siihen mennessä sekä järjestelmien että opiskelijoiden osaamisen on oltava suorituksen toteuttamisen edellyttämällä tasolla. TYÖPAIKAT SEKÄ LIIKE- JA TOIMITILAKEHITYS Kauniaisten työpaikat ovat suurelta osin liike-, palvelu- ja toimitilasektoreilla. Teollisuuden työpaikkoja on jäljellä vain Venevalkamantien varrella. Liike- ja toimitilarakentamiseen vaikuttaa merkittävästi sijainti, joten niiden sijoittuminen hyvien joukkoliikenneyhteyksien varteen on tärkeää. Liike- ja toimitilarakentaminen keskittyy kaupungin keskustaan erityisesti aseman läheisyyteen, jossa sillä on parhaat edellytykset menestyä. Keskustan alueeseen liittyvän Kauniaistentien varrella oleva huoltoasematontti on muutettu toimistotontiksi, mikä lisää työpaikkojen määrää kaupungissa. Liiketiloja toteutettaneen myös Koivuhovin aseman läheisyyteen. 16
18 4. KEHITYSKUVA 4.1 ASUMISEN JA MAANKÄYTÖN VISIO KAUNIAISTEN ASUMINEN TULEVAISUUDESSA Kauniaisten tulee pyrkiä tarjoamaan monipuolisia asumisvaihtoehtoja eri elämänvaiheita eläville nykyisille ja tuleville asukkaille. Erityisesti tulee kiinnittää huomioita lapsiperheisiin ja asumisessaan palveluja tarvitseviin asukkaisiin. Asumista tulee monipuolistaa nykyisestä lisäämällä tarpeellisessa määrin kerrostalojen, pienten asuntojen, vuokra-asuntojen ja ARA asuntojen määrää sekä toteuttamalla mahdollisesti asumisoikeusasuntoja. KAUPUNKIRAKENTEELLINEN STRATEGIA Kauniaisten imagollista profiloitumista vehreänä huvilayhdyskuntana tulee vaalia ja sen säilyminen tulee varmistaa tulevissa maankäyttöratkaisuissa. Rakennettua ympäristöä täydennetään ja eheytetään nykyisen kaupunkirakenteen sisällä. Maankäytön hallitulla tiivistämisellä vahvistetaan myös Kauniaisten joukkoliikenteen palvelutasoa ja kaupungin statusta joukkoliikenteeseen tukeutuvana kaupunkina. Asemakaavojen mukaisen pientaloasumisen laadukasta toteuttamista tuetaan joustavalla hallinnolla. Puisto- ja viheralueverkosto säilytetään laajuudeltaan ennallaan samalla sen laatua ja palvelevuutta parantaen. KEHITTÄMISALUEET Kaupungin maankäytölliset kehittämistavoitteet on kohdennettu erikseen määritetyille kahdeksalle kehittämisalueelle, joiden asemakaavan muutoksissa kaupunki on aktiivinen toimija. Kehittämisalueet ovat tällä hetkellä joko kokonaan tai suurelta osin kaupungin omistuksessa. Kehittämisalueiksi tähän kehityskuvatyöhön on valittu seuraavat alueet (ks. liite 4: Kehittämiskohteet ja toimenpiteet): 1. Keskustan alue 2. Koivuhovin alue 3. Turunväylän alue 4. Asematie Gallträsk, etelä 6. Villa Bredan alue 7. Juusintie 9 8. Asematie 17 Kehittämisalueiden ulkopuolelle jäävät kaupungin omistuksessa olevat rakentamattomat tontit on koottu liitteeseen 5a (taulukko) ja 5b (kartta). 17
19 4.2 KEHITTÄMISALUEET 1 KESKUSTAN ALUE Nykytilanne Keskustan asemakaavaa on uudistettu kahdessa eri vaiheessa. Liikekeskustan (Keskusta 1) asemakaavan muutos valmistui v ja alueen toteuttaminen on edennyt rakentamisvaiheeseen. Keskusta 2 alueen kaavoitus etenee vaiheittain. Laaksotien korttelin asemakaavan muutos valmistui v ja alueen rakentaminen on käynnissä. Asema-alueen asemakaavan muutos valmistui v Radan pohjoispuolisten alueiden osalta liityntäpysäköintialueen asemakaavan muutos valmistui v ja Ratatyöläisten korttelin kaavoitus valmistunee v aikana. Liikekeskustan ja Laaksotien korttelin uusien asemakaavojen myötä keskustaan on kaavoitettu yhteensä viisi uutta liike-/kerrostalotonttia, joihin on varattu rakennusoikeutta asumiselle yhteensä k-m 2 noin 230 kerrostaloasunnolle. Havainnekuva Kauniaisten keskustasta. Kehityskuva Kaupunkiradan rakentamisen yhteydessä Kauniaisten asema siirretään länteen päin. Laaksotien kortteliin valmistuu 47 asuntoa sekä liike- ja toimistotilaa neljään eri rakennukseen. Asemarakennus säilytetään ja asema-alueelle rakennetaan toimistotalo. Liityntäpysäköintialueen suunnittelua tarkennetaan kaupunkiradan suunnittelun yhteydessä ja pysäköintipaikkojen määrää pyritään lisäämään. Ratatyöläis- 18
20 ten kortteliin osoitetaan rakennusoikeutta reilut 5000 k-m², mikä mahdollistaa arviolta 65 uuden asunnon rakentamisen. Korttelin autopaikat sijoitetaan korttelin länsireunaan rakennettavaan pysäköintitaloon. 2 KOIVUHOVIN ALUE Nykytilanne Koivuhovin aseman ja sen ympäristön alue on pääosin kaavoittamatonta. Bredanportti -kadun molemmin puolin on kaavoitettu yhteensä kaksi asuin- ja liiketalojen korttelia, joiden rakennusoikeus on yhteensä 2795 k-m². Alueelle on laadittu Koivuhovin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos, jonka valtuusto on hyväksynyt Hyväksymispäätöksestä on valitettu Helsingin hallinto-oikeuteen. Kehityskuva Alueelle on kaavoitettu pääasiassa kerrostaloasuntoja, päiväkotitontti sekä jonkin verran aluetta palvelevia liike- ja palvelutiloja mm. varaus pienelle päivittäistavarakaupalle. Kerrostaloasuntojen määrä on n. 300 asuntoa, joista ARA -tuotantoon n. 45 asuntoa. Lisäksi alueelle on varattu 15 omakotitonttia, jotka voidaan luovuttaa omatoimiseen rakentamiseen. Alueelle on mahdollista toteuttaa ekologista rakentamista. Havainnekuva valtuuston hyväksymästä Koivuhovin asemakaavasta. 19
21 3 TURUNVÄYLÄN ALUE Nykytilanne Kaavoittamaton alue sijaitsee erillään Kauniaisten muusta rakenteesta ja rajoittuu Espoon rajaan. Alueen läpi kulkee Turunväylä, joka aiheuttaa merkittävää ympäristöhaittaa ja rajoittaa alueen kehittämismahdollisuuksia. Kehityskuva Alueelle ei nykytilanteessa voi kaavoittaa asumista ympäristöhaittojen (liikennemelu ja pienhiukkaset) takia. Mikäli aluetta halutaan kehittää voimakkaasti osana pääkaupunkiseudun asuntotuotantoa, voitaisiin alueelle suunnitella n asukkaan kokonaisuus. Tämä edellyttäisi kuitenkin Turunväylän kattamista tai siirtämistä tunneliin. Väestömäärän voimakas lisääntyminen edellyttäisi Kauniaisten palveluiden uudelleen arviointia. Alueelta on luontevat yhteydet Kasavuoren ulkoilualueelle ja se sivuaa Keski- Espoon urheilukeskusta. Siten alue soveltuisi yleisten toimintojen kuten liikuntapalveluiden tms. käyttöön. Turunväylän alueen likimääräinen sijainti ilmakuvassa. 20
22 4 ASEMATIE Nykytilanne Asematien, Valkonauhantien ja Vanhan Turuntien rajaamalla alueella sijaitsee kaupungin omistama tontti, joka on pinta-alaltaan m². Voimassa olevan asemakaavan mukaan tontille on osoitettu 3300 k-m² rakennusoikeutta kaksikerroksisille asuintaloille. Asuntojen lukumäärää ei ole rajoitettu. Maankäytön yleissuunnitelmassa 2004 (Masu 2) tontin pohjoisosa on esitetty viheralueeksi. Tontin käyttöä rajoittavat suuret korkeuserot sekä tontin pohjoisosalle kohdistuva liikennemelu. Kehityskuva Korttelialueen voisi toteuttaa kokonaisuutena tiivistä ja matalaa rakennustapaa noudattaen alueen ominaispiirteet säilyttäen. Alueelle on mahdollista toteuttaa laajempiin viheralueisiin liittyvä lähipuisto. Haastavista maastonmuodoista ja liikennemelusta johtuen asumisen ja viheralueiden käyttötarkoitusrajoja tulee tutkia MA- SU:sta poiketen. Asematie likimääräinen sijainti ilmakuvassa. 21
23 5 GALLTRÄSK, ETELÄ Nykytilanne Kaupunki omistaa Gallträskin eteläpuolisella alueella useita pientalotontteja. Alueella voimassa olevaa asemakaavaa ei ole ollut mahdollista toteuttaa mm. alueelta todetun suojeltavan kasvin sekä liito-oravan elinpiirien vuoksi. Voimassa oleva asemakaava ei myöskään ohjaa riittävästi rakentamista alueella, joka kuuluu valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon (RKY 2009). Kehityskuva Aluetta voitaisiin kehittää osoittamalla alueelle huvilakaupunkiin soveltuvaa asuinrakentamista alueen luonto-, maisema- ja kulttuurihistorialliset arvot huomioiden. Suunnittelussa tulee varmistaa uhanalaisen lehtonatan sekä kulttuurihistoriallisten rakennusten suojelu sekä kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaan Kavallintien katualuevaraus ja siihen liittyvät suojelutarpeet. Gallträsk, etelä, alueen likimääräinen sijainti pohjoisen suunnasta otetussa viistokuvassa. 22
24 Gallträsk, etelä, kaupungin omistama alue, rauhoitusalueen sijoittuminen sekä voimassa olevan asemakaavan mukainen maankäyttö. 6 VILLA BREDAN ALUE Nykytilanne Voimassa olevan asemakaavan mukaan Villa Bredan nykyiselle tontille (A=12005 m²) saa rakentaa 4000 k-m² yleisiä rakennuksia kaupungin käyttöön. Tontilla sijaitsee tällä hetkellä Villa Bredan palvelukeskus sekä eläkeläisten asuntoja. Asunnot puretaan lisärakentamisen yhteydessä. Alueelle laadittu asemakaavan muutos noudattaa Kauniaisten ikääntymispoliittista strategiaa, jossa asumiseen ja hoitoympäristöihin liittyvinä tavoitteina on mainittu uusien asumismuotojen sekä uusien palvelu- ja asumiskonseptien kehittäminen. Valtuusto on hyväksynyt Villa Bredan asemakaavan muutoksen. Valitusaika loppuu Kehityskuva Hankkeen toteutus on jaettu kahteen osaan: Palvelukeskuksen laajentamiseen sekä asuinkerrostalojen rakentamiseen (2 kpl). Asuinkerrostaloihin on mahdollista toteuttaa 23
25 eritasoisia palveluasuntoja tai normaalia asumista, joiden toteutusmuoto ja rahoitus tulevat harkittavaksi erikseen. Hankkeen toteutuksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota rakennusten sijoitteluun suhteessa naapurirakennuksiin sekä esteettömiin kulkuyhteyksiin alueen sisällä ja olemassa olevaan jalankulku- ja polkupyöräverkostoon liityttäessä. Havainnekuva Villa Bredan alueesta. 24
26 7 JUUSINTIE 9 Nykytilanne Nykyisten nuoriso- ja opiskelija-asuntojen vieressä sijaitsee kaupungin omistama tontti, jonka pinta-ala on 3609 m². Tontti on voimassa olevassa asemakaavassa osoitettu kolmen asunnon pientalotontiksi, jolle on osoitettu rakennusoikeutta 600 k-m². Kehityskuva Tontti säilytetään asemakaavan mukaisesti pientalotonttina. Tontin rakennusoikeutta nostamalla on mahdollista lisätä asuntojen lukumäärää. Juusintie 9 likimääräinen sijainti ilmakuvassa. 8 ASEMATIE 17 Nykytilanne Alueen pinta-ala on n m² ja se on osa terveyskeskuksen tonttia. Voimassa olevassa asemakaavassa tontti on osoitettu yleisten rakennusten korttelialueeksi, jonka rakennusoikeudesta enintään 35 % saa käyttää asuntojen rakentamiseen. Tontille on osoitettu rakennusoikeutta 3600 k- m², joka on toteutettu lähes kokonaan. 25
27 Alueella on arviolta 1920-luvulla rakennettu huvila. Rakennuksessa toimii päiväkoti. Kauniaisten rakennusinventointiprojektissa huvilan on todettu olevan arkkitehtuuriltaan vaatimaton ja menettäneen arvostaan lisää tai 60-luvulla tehdyssä laajennuksessa, mutta rakennuksella olevan paikallishistoriallinen ja ympäristöllinen arvo. Rakennusta ei ole suojeltu asemakaavassa. Asematie 17 likimääräinen sijainti ilmakuvassa. Kehityskuva Alueen sijoittuminen keskeisesti pääväylän varteen ja palveluiden läheisyyteen mahdollistaa alueen kehittämisen asumiseen rakennustehokkuudella e= , noin 3000 k-m². Vanha rakennus täytyisi purkaa uudisrakentamisen tieltä. Asunnot voitaisiin suunnata esim. senioreille tai terveyspalveluita tarvitseville. 26
28 4.3 YHTEENVETO JA TOTEUTUSOHJELMA Oheiseen taulukkoon on koottu arvio kehittämisalueilla tällä kehityskuvakaudella (vv ) mahdollisesti toteutuvasta asunto- sekä liike- ja toimistorakentamisen määrästä ja ajoituksesta. Kohde n:o Alueen nimi asuinkerrosala k-m² asuntojen lukumäärä liike/ toimistotilojen kerrosala k-m² rakentamisen ajankohta v. 1 Keskusta 2:n alue Koivuhovin alue Asematie Gallträsk, etelä Villa Bredan alue Juusintie Asematie Yhteensä Taulukko kehityskuvakaudella koko kaupungin alueella vuosittain mahdollisesti toteutuvasta asuntotuotannosta sekä sen vaikutuksesta Kauniaisten väestömäärään: Asuntojen lisäys ja asukasluvun kasvu: Vuosi Uudet asunnot lkm Asukasmäärän lisäys Väestö Yhteensä
29
30
31 Kunnalliset peruspalvelut Päiväkodit Suunnitellut päiväkodit Koulut Vanhusten palvelut Terveysasema Sansinpelto Sansåker Koivuhovi Björkgård Kauniaisten maankäytön ja asumisen kehityskuva LIITE 3
32 Kehittämiskohteet ja toimenpiteet ASEMATIE matalaa ja tiivistä asumista Keskusta Koivuhovin alue Turunväylän alue Asematie Gallträsk, etelä Villa Breda Juusintie 9 Asematie 17 GALLTRÄSK, ETELÄ asumista kulttuurihistoriallisten ja luontoarvojen ehdoilla JUUSINTIE 9 asumista 4 7 ASEMATIE 17 asumista + palvelua tarvitseville + senioreille 5 8 VILLA BREDA palvelukeskuksen laajennus palvelu ja senioriasumista lisätään merkittävästi TURUNVÄYLÄN ALUE Soveltuu nykyisellään parhaiten yleisille toiminnoille Urheiluhallirakentamista Asuntorakentaminen edellyttää Turunväylän tunneloimista tai kattamista KOIVUHOVIN ALUE n. 320 asuntoa + sis. 45 ARA asuntoa päivittäistavarakauppa, päiväkoti ja palvelu ja liiketiloja KESKUSTA asuntoja radan molemmille puolille liike, palvelu ja toimistotiloja päivittäistavarakaupan yksikkö liityntäpysäköintipuisto Kauniaisten maankäytön ja asumisen kehityskuva LIITE 4
33 Kaupungin omistamat muut rakentamattomat tontit, jotka eivät sisälly kehittämiskohteisiin Kauniaisten kaupungin maankäytön ja asumisen kehityskuva LIITE 5 a Kohde kartalla Kiinteistö- tai kaavatunnus Osoite Käyttötarkoitus kaavassa Pinta-ala m2 Rakennusoikeus k-m2 Tehokkuusluku e Bensowinkuja 4 Y ,20 Masussa VL Yhtiönkuja 6 AO , Tornikuja 4 AO , Tornikuja 3 AO , Riistarinne 4 AO , Jondalintie 16 AO , Junghansinkuja 3 AK , Martankuja 2-4 Y , Bredantie 66 AO , Bredantie 83 AO ,32 Masussa VL Yrjö Liipolan tie 16 AO , Kasavuorentie 11 AP , Bredanniitynkuja 4 AO , Magnus Hagelstamin tie 1 AO-15/s , Niinimäki 5 AO , Alppikuja 2 AO , Oppilaskodintie AP , Krouvikalliontie 4 A ,31 Masussa VL Yhteensä ,24
34
Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013
Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 Kaavoituskatsaus laaditaan kerran vuodessa ja se sisältää selostuksen Kauniaisten kaupungissa sekä
LisätiedotTalous- ja suunnittelukeskus
Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina
LisätiedotMaankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten KAAVOITUSKATSAUS
Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 14.10.2015 KAAVOITUSKATSAUS 2015 2016 KAAVOITUSKATSAUS 2015 2016 Kaavoituskatsaus laaditaan kerran vuodessa ja se sisältää selostuksen Kauniaisten kaupungissa sekä
LisätiedotStrategia 2017 > Strategia 2018 Yhdyskuntatoimen toimenpiteet strategisiin tavoitteisiin 1-3 (muutokset punaisella)
Strategia 2017 > Strategia 2018 Yhdyskuntatoimen toimenpiteet strategisiin tavoitteisiin 1-3 (muutokset punaisella) VALTUUSTOKAUDEN PAINOPISTEALUEET JA TAVOITTEET 1. Varmistetaan mahdollisuus kohtuuhintaiseen
LisätiedotMaankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten KAAVOITUSKATSAUS
Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 20.10.2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 2015 KAAVOITUSKATSAUS 2014 2015 Kaavoituskatsaus laaditaan kerran vuodessa ja se sisältää selostuksen Kauniaisten kaupungissa sekä
LisätiedotKAUNIAISTEN MAANKÄYTÖN JA ASUMISEN KEHITYSKUVA
2015 KAUNIAISTEN MAANKÄYTÖN JA ASUMISEN KEHITYSKUVA Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten Kauniainen Grankulla 28.4.2015 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 3 1.1 MIKÄ ON KEHITYSKUVA?... 3 1.2 KAUNIAISTEN
LisätiedotAsuntotuotanto Vantaalla
Asuntotuotanto Vantaalla Vantaan kaupunkirakenteen kehitys 1960-2014 Asuntopolitiikan päätavoitteita Täydennysrakentamisen edistäminen Vantaan asuntorakentamisennuste 2015-2024 ARY:n vierailu Vantaalla
LisätiedotASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja
Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista
LisätiedotASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta
ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018 Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta Joulukuukuu 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. MAANHANKINTA JA KAAVOITUS - Maanhankinta - Kaavoitus 3. ASUNTOTUOTANTO - Uusi tuotanto
LisätiedotTäydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa
Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa Kehittämisjohtaja Olli Isotalo RAKLI: Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen Finlandiatalo 5.3.2015 Espoo toteuttaa Helsingin seudun MAL-sopimusta
LisätiedotROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA
ROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA Kaupunginvaltuuston informaatio to 9.12.2010 Rakennemallien vaihtoehdot Lähtötilanne ja tavoitteet Perusselvitykset Mitoitus Vyöhykkeet ja osa-alueet
LisätiedotLuettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset
RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN
LisätiedotPaikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL
Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Valmistuneet/ valmistuvat asunnot 70 % asunnoista sijoittui alueille,
LisätiedotOsallistumis ja arviointisuunnitelma
ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 139 TONTIT 13 JA 14, KAIRATIE 20 JA 24 1 Osallistumis ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Rovaniemen kaupungin 3. kaupunginosan korttelin 139 tontit
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010
TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Pekka Hinkkanen 20.4.2010 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 91 000
LisätiedotAsuntotuotannon haasteet Helsingille Valtakunnallinan asunto- ja yhdyskuntapäivä 8.5.2008 Helsinki
Asuntotuotannon haasteet Helsingille Valtakunnallinan asunto- ja yhdyskuntapäivä 8.5.2008 Helsinki Apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Helsingin kaupunki Asumisen uhkakuva on kasvanut Vuokra-asuntotuotanto
LisätiedotMaapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito
Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Kymppi-Moni hankkeen työpaja 15.2.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Ari Jaakola tietopalvelupäällikkö,
LisätiedotEsikaupunkialueiden ajankohtaisia hankkeita
Esikaupunkialueiden ajankohtaisia hankkeita ASUNTOINFO 7.2.2014 projektinjohtaja Outi Säntti Tässä esityksessä hankkeita lännestä itään. Uusien asuinalueiden lisäksi Helsingin vanhoilla alueilla rakennetaan
Lisätiedotkaavatunnus AM2092 Dnro 3401/2010 Tekninen lautakunta on hyväksynyt asemakaavan muutoksen ASEMAKAAVAN- MUUTOSALUE
ASEMAKAAVAN SELOSTUS 16.12.2011 päivättyyn Oulun kaupungin Kiviniemen kaupunginosan korttelin 86 tonttia nro 2 koskevaan asemakaavan muutokseen (Kultasirkuntie 21) kaavatunnus AM2092 Dnro 3401/2010 Tekninen
LisätiedotKurvolan asemakaava. Asemakaavan vaiheittainen muutos. Ehdotus
Kurvolan asemakaava Asemakaavan vaiheittainen muutos Ehdotus Kaavan laatija: Akaan kaupunki Päiväys: KAAVAN TUNNISTETIEDOT Kaavan nimi Kurvolan vaiheittainen asemakaavan muutos Kaavan päiväys Kiinteistöt
LisätiedotRakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011
Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 12.10.2012 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan Lahteen rakennettiin vuoden 2011 aikana uutta kerrosalaa yhteensä
LisätiedotKaavoituskatsaus
Kaavoituskatsaus 2018 2019 20.9.2018 Sisällys KAAVOITUSKATSAUS 2018 2019... 2 MAAKUNTAKAAVOITUS... 2 VIREILLÄ OLEVAT MAAKUNTAKAAVAT... 2 UUSIMAA-KAAVA 2050... 2 ÖSTERSUNDOMIN ALUEEN KAAVA... 2 HELSINGIN
LisätiedotKARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017
1 (8) KH 25.3.2013 KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA, MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU 2 (8) STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT / MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki
LisätiedotKohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013
Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen Esityksen sisältö Hieman asuntotuotannon ja kaavoituksen volyymeistä Espoossa Asuntotuotannon kriittiset tekijät maankäytön
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma
s. 1 / 6 Alue 150713 Lippajärvi Asemakaavan muutos Asianumero 4737/10.02.03/2015 18.4.2016 Asemakaavan muutoksen tavoitteena on lisätä alueen rakennusoikeutta, nostaa kerroslukua ja sallia myös rivitalojen
LisätiedotAlue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.
XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä
LisätiedotPORNAINEN. Tikantie ASEMAKAAVAN MUUTOS. Päiväys
PORNAINEN Tikantie ASEMAKAAVAN MUUTOS Päiväys 10.5.2017 Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 16.1.2017 Luonnos nähtävänä (MRA 30 ) 31.1-14.2.2017 Ehdotus nähtävänä (MRA 27 ) Hyväksytty kunnanvaltuustossa
LisätiedotHelsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013
Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seuranta Aiesopimuskauden ensimmäinen seurantaraportti on koottu Seurattavat
Lisätiedotks. http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;60;498;75030;87898;88248
Taulukko1. Tyytyväin en Ei osaa sanoa Tyytymätön Asunnon koko ja varusteet 84 8 8 5. Rauhallisuus ja yleinen järjestys 81 10 9 6. Asuinalueen arvostus 74 15 12 8. Liikenneturvallisuus 73 14 13 1. Melutaso
LisätiedotASUNTO-OHJELMA VUOSILLE
ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE lokakuu 2018 2 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. MAANHANKINTA, KAAVOITUS JA TONTTIEN LUOVUTUS... 3 2.1 Maanhankinta... 3 2.2 Kaavoitus... 3 2.3 Tonttien luovutus... 4 3. UUSTUOTANTO...
LisätiedotPääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2015. Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2015 -aineistosta
Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2015 Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2015 -aineistosta SeutuRAMAVA-aineisto HSY tuottaa Seudullisen perusrekisterin pohjalta kaksi kertaa vuodessa,
LisätiedotLempäälän kunta Strateginen yleiskaava 2040 Kehityskuvavaihtoehdot: asumisen sijoittuminen
Lempäälän kunta Strateginen yleiskaava 2040 Kehityskuvavaihtoehdot: asumisen sijoittuminen 12.6.2018 Asutus nykyisin ja eri alueiden tehokkuus asutuksen jakautuminen (%) asutus nykyisin* rivi- ja kerrostalot
LisätiedotASUNTO- POLITIIKKA. Selvityksen tausta ja tavoite SOSIAALISESTI KESTÄVÄT KAUPUNGIT
Selvityksen tausta ja tavoite SOSIAALISESTI KESTÄVÄT KAUPUNGIT ASUNTO- POLITIIKKA TAVOITE: Kartoitetaan Jyväskylässä toimivien rakennusliikkeiden ja rakennuttajien näkemyksiä asuntopolitiikasta, asuinalueiden
LisätiedotESPOON POHJOIS- JA KESKIOSIEN YLEISKAAVA
ESPOON POHJOIS- JA KESKIOSIEN YLEISKAAVA ESPOON POHJOIS- JA KESKIOSIEN YLEISKAAVA Tapahtunut tähän mennessä 2013 lautakunta päätti käynnistää osayleiskaavatyön valmistelun 2014 Lautakunta päätti vision
LisätiedotKymppi-Moni -hanke. Väestöennusteen laatiminen Vantaalla. Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere. Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija
Kymppi-Moni -hanke Väestöennusteen laatiminen Vantaalla Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Väestöennusteen laadinta Vantaalla väestöennuste laaditaan Vantaalla
LisätiedotASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos
ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan
LisätiedotKAAVAVARANTO
KAAVAVARANTO 31.1.016 Asemakaavareservi kerrosneliömetreissä talotyypeittäin (AO, AR, AK) sekä maanomistuksen mukaan (yksityinen / kunta) jaoteltuna Asemakaavareservi AO (kem) Asemakaavareservi AP, AR
LisätiedotKAUPPAKATU 13. asemakaavan muutos ASUKAS- TILAISUUS Mauri Hähkiöniemi, kaavasuunnittelija (Jyväskylän kaupunki)
KAUPPAKATU 13 asemakaavan muutos ASUKAS- TILAISUUS 16.1.2019 Mauri Hähkiöniemi, kaavasuunnittelija (Jyväskylän kaupunki) tilaisuuden kulku 1. Asemakaavahankkeen esittely - lähtökohdat - tavoitteet - suunnittelu-
LisätiedotKatsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen
Tiivistelmä Helsingin seudun MAL-seurannasta, 25.11.2014 Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus
LisätiedotTEKNIIKKAKESKUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Asemakaavan muutos ja laajennus NURMO. Suunnittelualueen sijainti
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NURMO TEKNIIKKAKESKUS Suunnittelualueen sijainti Asemakaavan muutosalue sijaitsee Seinäjoen kaupungin n kaupunginosassa kortteleissa 7077 ja maantie ja kaavoittamattomilla
LisätiedotASUNTO-OHJELMA VUOSILLE Kontiolahden kunta tekninen lautakunta
ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2018-2021 Kontiolahden kunta tekninen lautakunta lokakuu 2017 2 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. MAANHANKINTA, KAAVOITUS JA TONTTIEN LUOVUTUS... 3 2.1 Maanhankinta... 3 2.2 Kaavoitus...
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOSLUONNOSLUONNOKSEN SELOSTUS (NRO 12276) PÄIVÄTTY 14.8.2014. Asemakaavan muutosluonnos koskee:
1 ASEMAKAAVAN MUUTOSLUONNOSLUONNOKSEN SELOSTUS (NRO 12276) PÄIVÄTTY 14.8.2014 Asemakaavan muutosluonnos koskee: Helsingin kaupungin 31. kaupunginosan (Lauttasaari) korttelin 31119 tontteja 1 ja 12 Hankenumero:
LisätiedotValtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012
Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 Hallituksen
LisätiedotKORTTELIN 24 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS
KORTTELIN 24 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS LUONNOS 28.2.2017 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT:.. 2017 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 28. PÄIVÄNÄ HELMIKUUTA 2017 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA 1 PERUS-
LisätiedotPARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS
PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS Maanmittari Oy Öhman 2014 RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus koskee 2.1.2014 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.
LisätiedotHelsingin kaupungin näkemyksiä asuntopolitiikan kehittämiskohteista. Anni Sinnemäki Kaupunkiympäristön apulaispormestari, Helsinki
Helsingin kaupungin näkemyksiä asuntopolitiikan kehittämiskohteista Anni Sinnemäki Kaupunkiympäristön apulaispormestari, Helsinki Helsinki kasvaa voimakkaasti Helsingissä on käynnissä Euroopan suurimpia
LisätiedotLohjan kaupunki Kaupunkikehitys Kaavoitus IJ Kaavaselostus L67 IMMULA, KORTTELI KAUPUNGINOSA IMMULA KORTTELIN 14 ASEMAKAAVAMUUTOS
Lohjan kaupunki Kaupunkikehitys Kaavoitus IJ 19.4.2017 Kaavaselostus L67 IMMULA, KORTTELI 14 29. KAUPUNGINOSA IMMULA KORTTELIN 14 ASEMAKAAVAMUUTOS YHTEYSTIEDOT KAAVOITUKSEN YHTEYSTIEDOT Lohjan kaupunki
LisätiedotAsunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015
Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta
LisätiedotToimintaympäristön tila Espoossa 2018 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen
Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Tekninen ja ympäristötoimi, Kaupunkisuunnittelukeskus ja Asuntoyksikkö Lähde: Trimble
LisätiedotRIUN ASEMAKAAVAN MUUTOS, LIKOLAMMINTIE
KANGASALAN KAUPUNKI Kaavaselostus 1 (7) RIUN ASEMAKAAVAN MUUTOS, LIKOLAMMINTIE 1. Perus- ja tunnistetiedot PÄIVÄYS 30.10.2018 ASEMAKAAVAN NUMERO 825 KAUPUNKI Kangasala OSA-ALUE Riku KORTTELI 4009 KAAVA-ALUEEN
LisätiedotHakunilan asuntotuotanto
Hakunilan asuntotuotanto Kormuniityn suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailu 15.8.2017 Tomi Henriksson asumisasioiden päällikkö Hakunilan suuralueen väestö 1.1.1971-1.1.2014 ja ennuste vuoteen 2024 35 000
LisätiedotPientä täydennystä SeutuRAMAVAn käyttö Vantaan pientaloprojektissa
Pientä täydennystä SeutuRAMAVAn käyttö Vantaan pientaloprojektissa HSY:n paikkatietoseminaari 22.3.2017 Anna-Karin Kyrönviita, kaavoitusinsinööri Maria Hyövälti, pientalokoordinaattori Vantaan kaupunki
LisätiedotAlueelle kohdistuvat suunnittelukaudella 2014-2018 seuraavat kaavoitushankkeet: Hanke Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio
Asuntila Asuntilasta on rakentunut 1990-luvun loppupuolesta alkaen vajaan 3 000 asukkaan pientaloalue. Alue on laaja, yhtenäinen ja monipuolinen pientaloalue, jossa on lähipalvelut. Asuntila ei kasva enää
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
SIUNTIO ASEMAKAAVA BOTÅKER OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Päiväys 12.6.2014 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen alkaessa osana
LisätiedotHiukkavaara Oulun kaupungin keskeinen kasvusuunta. Laadittu yhteistyössä Kopa, YYP, SiKu ja Oulun Tilakeskus 18/06/2013
Oulun kaupungin keskeinen kasvusuunta Laadittu yhteistyössä Kopa, YYP, SiKu ja Oulun Tilakeskus 18/06/2013 Miksi on rakennettava? Oulun kaupunki on Pohjois-Suomen kasvava keskuskaupunki. Oulun kaupungin
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA JA KAAVA-ALUEEN RAJAUS ALUEEN ORTOKUVA 2011 1 Kohde Kaavan lähtökohdat ja tavoitteet Vireilletulo Maakuntakaavojen yhdistelmä Asemakaavan muutos Korkeavaha I B Aloite: Kupungin
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 20. 20 Asunto-ohjelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia) (Pöydälle 20.1.2014 ja 10.2.2014)
24.03.2014 Sivu 1 / 1 4236/10.04.00/2013 8 20.1.2014 12 10.2.2014 20 Asunto-ohjelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia) (Pöydälle 20.1.2014 ja 10.2.2014) Valmistelijat / lisätiedot: Anne Savolainen, puh. 040 353
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KORTTELIN 2023 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS 1.
1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 24.10.2014 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KORTTELIN 2023 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. SUUNNITTELUALUE KUVA 1 Suunnittelualueen sijainti osoitettu sinisellä ympyrällä.
LisätiedotMAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 2015-2019
Kunla 30.9.2014 112 Liite nro 3 MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 2015-2019 Elinkeino- ja kuntakehityskeskus 25.9.2014 KUNLA 30.9.2014 1. MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMAN TEHTÄVÄ JA TAVOITTEET Maankäytön toteuttamisohjelman
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KIISKINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KIISKINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 12.10.2015, tarkistettu 13.1.2016 KUNTA Euran kunta 050 Kylä Kauttua 406 Korttelit 902-926, 930-940, 950-969, 971-974 Kaavan
LisätiedotMaankäytön rakenne Seuranta
Maankäytön rakenne 2013- Seuranta 2013-2014 Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus TLE 4.5.2016 ESIPUHE Lohjan kaupunginvaltuusto hyväksyi maankäytön rakenne 2013- rakennemallin kokouksessaan 14.5.2014.
LisätiedotYLÖJÄRVI, KIRKONSEUTU ASEMAKAAVAN MUUTOS Kuruntie ja korttelit 8 sekä 282 (välillä Soppeenmäki Viljakkalantie)
SELOSTUS YLÖJÄRVI, KIRKONSEUTU ASEMAKAAVAN MUUTOS Kuruntie ja korttelit 8 sekä 282 (välillä Soppeenmäki Viljakkalantie) 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaavaselostus koskee 10.6.2014 päivättyä
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 96
06.10.2014 Sivu 1 / 1 3797/02.07.00/2014 96 Yleisten rakennusten tontin vuokraus Kilosta Y-Säätiölle nuorisoasuntojen rakentamista varten kortteli 54144 tontti 10 Valmistelijat / lisätiedot: Laura Schrey,
Lisätiedotvalmistelija: anna-kaisa.kauppinen@kirkkonummi.fi
Kunnanhallitus 341 02.11.2015 Kunnanvaltuusto 5 16.11.2015 5 Kuuden tontin ostaminen Masalan keskustan asemakaava-alueelta 740/10.00.02/2015 Kunnanhallitus 02.11.2015 341 Kunta on neuvotellut YIT Rakennus
Lisätiedothaasteet ja ratkaisut
Täydennysrakentamisen haasteet ja ratkaisut pääkaupunkiseudulla MAL-verkoston seminaari Mari Siivola yleiskaavapäällikkö Strateginen valinta kehittää nykyistä kaupunkia Olemassa oleva kehittyy uudisrakentamisen
LisätiedotMAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA 2018: Liite 1 ASUNTOALUEIDEN TOTEUTUMINEN JA TONTINLUOVUTUS >
MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA 2018: Liite 1 ASUNTOALUEIDEN TOTEUTUMINEN JA TONTINLUOVUTUS 2018 --> 1 SELITTEET Rakenteilla olevat rakennukset 8/2018 Pienalueen väestömäärä 8/2018 Tontin luovutusvuosi värin
LisätiedotOULAISTEN KAUPUNGIN 8. (KASARMINMÄKI) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 9 TONTTIA 4 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS.
ASEMAKAAVAN SELOSTUS 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot OULAISTEN KAUPUNGIN 8. (KASARMINMÄKI) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 9 TONTTIA 4 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS. ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU
LisätiedotNurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus
1 Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ritoniemen 124 kaupunginosan matkailu- sekä katualueita että korttelia 14 koskeva asemakaavan muutos (Bomba - Sotkan ympäristö
LisätiedotSiltatien alue MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat. Tontit $K V2014 $K V2015 ->
Siltatien alue Ydinkeskustan jälkeen merkittävin kasvusuunta on Siltatien alue, joka on tällä hetkellä rakentamaton alue. Osayleiskaavoituksen tavoitteena on muodostaa alueesta itsenäinen noin 5 300 asukkaan
LisätiedotKlaukkalan asemakaavoitettujen asuinalueiden täydennysrakentamismahdollisuudet
Klaukkalan asemakaavoitettujen asuinalueiden täydennysrakentamismahdollisuudet Tässä selvityksessä on tarkasteltu Klaukkalan asemakaavoitettujen asuinalueiden täydentämismahdollisuuksia. Selvityksen tavoitteena
LisätiedotTARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS
TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS Ote osoitekartasta. KOHDEALUE Asemakaavan muutosalue sijaitsee Pumminmäen kaupunginosassa Tarmonpolun varressa. Muutosalueeseen kuuluu kortteli 4. Korttelin pinta-ala on
LisätiedotHelsingin seudun yhteistyökokous apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä
Helsingin seudun yhteistyökokous 19.3.2009 apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Helsingin seudun MAL-visio 2050 -taustaa Kansainvälinen Greater Helsinki Vision 2050 - ideakilpailu vuonna 2007 Kilpailutulosten
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 65. 65 Asuntotontin vuokraaminen Leppävaarasta Avara Koti Oy:lle, korttelin 51038 tontti 1
02.06.2014 Sivu 1 / 1 4766/02.07.00/2012 122 3.12.2012 122 2.12.2013 65 Asuntotontin vuokraaminen Leppävaarasta Avara Koti Oy:lle, korttelin 51038 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot: Henry Laine, puh.
LisätiedotMYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.
Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä
LisätiedotKaupunkisuunnitteluvirasto ja ikääntyneet
Kaupunkisuunnitteluvirasto ja ikääntyneet Kari Tenkanen KSV/Liikennesuunnitteluosasto 23.9.2015 Kaupunkisuunnitteluviraston toiminta Kaupunkisuunnitteluvirasto vastaa Helsingin kaavoituksesta ja liikenteen
LisätiedotRakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016
Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto
LisätiedotASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2012-2015. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta
ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2012-2015 Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta Helmikuu 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. MAANHANKINTA JA KAAVOITUS - Maanhankinta - Kaavoitus 3. ASUNTOTUOTANTO - Korjausrakentaminen
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 13/2013 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 173 09.10.2013. 173 Asianro 6689/10.00.02.01/2013
Kuopion kaupunki Pöytäkirja /0 () 7 Asianro 89/0.00.0.0/0 Alueen varaaminen Männistön kaupunginosan korttelista 0 (Untamonkatu) / Kuopion Vanhustenkotiyhdistys ry Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden
LisätiedotItäinen Ylöjärvi MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat.
Itäinen Ylöjärvi Tämä osa-alue koostuu Siivikkalan ja Mettistön asemakaava-alueista sekä läheisestä maaseutualueesta. Siivikkalan asukkaiden palvelujen käyttö on perinteisesti suuntautunut Tampereen suuntaan,
LisätiedotLIITE 1 Kaava-alueen sijaintikartta. Kaava-alue rajattu punaisella viivalla kartalle. Hiu 19. kaupunginosa Puron tilan kohdalla asemakaavamuutos
LIITE 1 Kaava-alueen sijaintikartta. Kaava-alue rajattu punaisella viivalla kartalle. Hiu 19. kaupunginosa Puron tilan kohdalla asemakaavamuutos LIITE 3 LIITE 4 UUSIKAUPUNKI YLEISKAAVA KESKEINEN ALUE
LisätiedotAsukastilaisuudessa esitetyt sijaintiehdotukset Kourulan alueen päiväkotikoululle ja ehdotettujen sijaintipaikkojen analyysi
LIITE 6 Asukastilaisuudessa 15.8.2017 esitetyt sijaintiehdotukset Kourulan alueen päiväkotikoululle ja ehdotettujen sijaintipaikkojen analyysi Tiistaina 15.8.2017 pidettiin Kuusimäen koulun ruokalassa
LisätiedotRakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014
lkm krsm Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson.. Rakennus ja asuntotuotanto vuonna Vuonna Lahden rakennustuotanto oli ja asuntotuotanto 8. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto pysyi lähes
LisätiedotIisalmen ydinkeskusta kasvun mahdollisuudet
Iisalmen kaupunki Kaupunkisuunnittelu / vs. asemakaava-arkkitehti Annaelina Isola 2.5.2014 Iisalmen ydinkeskusta kasvun mahdollisuudet 1. Johdanto Ydinkeskustan asemakaavamuutokseen ja sen tavoitteidenasetteluun
LisätiedotKAAVOITUKSEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET IISALMEN KAUPUNGISSA
KAAVOITUKSEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET IISALMEN KAUPUNGISSA SARI NIEMI IISALMEN KAUPUNKI 8.5.2012 Safa-palkinto 2011 Omaleimaisuutta ja perinteitä vaalivasta yhdyskuntasuunnittelusta IISALMI KUOPIO 85
LisätiedotNATTARIN ASEMAKAAVAN MUUTOS, VIERTOLANTIE
KANGASALAN KAUPUNKI Kaavaselostus 1 (7) NATTARIN ASEMAKAAVAN MUUTOS, VIERTOLANTIE 1. Perus- ja tunnistetiedot PÄIVÄYS 20.8.2018 ASEMAKAAVAN NUMERO 818 KAUPUNKI Kangasala OSA-ALUE Nattari/002 KORTTELI 1008
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
PORI/2409/2015 VP 16/12.5.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HYVELÄNVIIKIN 54. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 54 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1676 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma,
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Ak 5188 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI 25.10.2016 ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kankaanpään kaupungin 1. kaupunginosan (Keskus) korttelia 40 koskeva asemakaavan
LisätiedotMaapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012
Maapolitiikan pääperiaatteet Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapoliittinen ohjelma Maapoliittinen ohjelma on asiakirja, jossa valtuusto määrittelee maapoliittiset tavoitteet ja periaatteet. Sipoon kunnan
LisätiedotSeudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista
Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista Jaakko Hupanen Ilari Rasimus Harri Järvenpää tekninen johtaja kaavoituspäällikkö kiinteistöinsinööri
LisätiedotVEIKKOLAN TEOLLISUUSALUE Asemakaavan muutos kortteli 125 tontti 2
ASEMAKAAVANMUUTOKSEN SELOSTUS Kunta: Kirkkonummi Kaavan nimi: VEIKKOLAN TEOLLISUUSALUE Asemakaavan muutos kortteli 125 tontti 2 Hankenumero: 40118 Piirustusnro: 3121 Laatija: kaavoitusteknikko Mikael Pettersson.
LisätiedotAsuntokunnat ja asuminen vuonna 2012
asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.
LisätiedotAsemakaavaselostus Asemakaavan muutos A-2670 Nikkilän (23.) kaupunginosan korttelin 1403 tonttia 43
Asemakaavaselostus Asemakaavan muutos A-2670 Nikkilän (23.) kaupunginosan korttelin 1403 tonttia 43 12.4.2016 ja aluehankkeet Kaupunginarkkitehti Anne Karvinen-Jussilainen, asemakaavavalmistelija Kyllikki
LisätiedotKUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE. Tiivistelmä
KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE Tiivistelmä Strategisen maankäytön palvelut 8.6.2015 Kuopion strategia vuoteen 2020 Kuopion kasvusopimus Kuopion väestöennuste vuoteen 2030 Kaupunkirakennesuunnitelma
LisätiedotKortteli: 281 ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kunnanhallituksen kaavoituspäätös 2.11.2015 236 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä 13-26.11.
ILMAJOKI 16.12.2015 Ahonkylä Asemakaavan muutoksen selostus, KORTTELI 281, TONTIT 1 JA 2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alue: VIHTAKALLION ALUE Kunta: ILMAJOKI Kunnanosa: AHONKYLÄN KUNNANOSA
LisätiedotTäydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Vantaalla. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan tulosseminaari 5.3.
Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Vantaalla Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan tulosseminaari 5.3.2015 Täydennysrakentamistarpeen tausta Vantaalla 2010: 51 063 aluerakentamisen
LisätiedotHELSINGIN SEUDUN YHTEINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA -MASU
29.4.2013 HELSINGIN SEUDUN YHTEINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA -MASU Suunnittelualue 1,3 miljoonaa asukasta (2012) 0,7 miljoonaa työpaikkaa (2010) 0,7 miljoonaa asuntoa (2011) 29.4.2013 Yhteinen maankäyttösuunnitelma
LisätiedotRakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014
lkm krsm2 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 2..215 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 214 Vuonna 214 Lahden rakennustuotanto oli 9 ja asuntotuotanto 859. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto
LisätiedotOjoisten terveysasema
Ojoisten terveysasema Rakennusoikeutta on jäljellä 328 k-m2 Voidaan muuttaa moneen muuhun käyttöön rakennus on arvokas, mutta kunnosta riippuu purkamismahdollisuus muu kuin julkinen tai palvelukäyttö vaatii
LisätiedotKAAVOITUSKATSAUS
OULAISTEN KAUPUNKI 13.2.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2011-2012 Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista,
LisätiedotHYVINKÄÄN ASUMISEN LINJAUKSET
HYVINKÄÄN ASUMISEN LINJAUKSET 2019-2027 ASUMISEN VISIO KASVAVA JA KEHITTYVÄ KAUPUNKI TARJOAA JOKAISEN ELÄMÄNTILANTEESEEN SOPIVIA ASUMISVAIHTOEHTOJA TURVALLISESSA JA VIIHTYISÄSSÄ ASUINYMPÄRISTÖSSÄ 2 ALKUSANAT
Lisätiedot