Käyttöliittymäsuunnittelu ja konseptointi uuden median Internet-TV-ympäristössä:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Käyttöliittymäsuunnittelu ja konseptointi uuden median Internet-TV-ympäristössä:"

Transkriptio

1 Käyttöliittymäsuunnittelu ja konseptointi uuden median Internet-TV-ympäristössä: -kykyjenlöytämiskilpailu Tatu Marttila Helsinki MA lopputyö TAIDETEOLLINEN KORKEAKOULU Teollisen muotoilun osasto

2 1 Tiivistelmä Tämän lopputyön tavoitteena on selvittää mediatieteiden suhdetta Internet-TV-tuotteen sisältöön ja sen konseptointiin sekä tutkia tuotteen käyttäjäyhteisön toiminnan merkitystä tulevaisuuden Internet-sovellusten tuotannossa ja toteutuksessa. Työ perustuu Home Made Idols ohjelman konseptoinnin ja tuotannon analysointiin. Tämä monikanavainen ja vuorovaikutteinen kykyjenlöytämiskilpailu toteutettiin syksyllä 2006 DINA TV-kanavalle ja Internetiin. Ohjelman tuotantoryhmä koostui Stadian, Arcadan ja TAIK:n opiskelijoista. Tarkastelen ohjelmamme ja Internet-sivustomme konseptointia ja niiden sisällön suunnittelua, vertaan erilaisia teknologisia ratkaisuja ja tutkin Internetissä toimivan mediasisällön käyttöliittymän suhdetta yhteisön tuottaman sisällön kehitykseen. Osana tätä olen tutkinut miten sivuston toimintaideat toteutuivat lähetysjaksolla sekä seurannut haastatteluilla lähetysjakson jälkeen miten käyttäjät kokivat konseptin toiminnan. Työn analyyttisessa osuudessa tarkastelen käyttöliittymäsuunnittelua, käyttäjäkeskeistä suunnittelua ja konseptointia yleisesti tietokone- ja Internet-ympäristössä sivuten Internettelevision ulottuvuuksia ja erityisominaisuuksia. Teoreettisena viitekehyksenä toimivat mediateorian ja mediakasvatuksen tarjoamat näkökulmat. Hypoteesina työssä on, että koska mediakulttuuri peilaa todellisuutta, mallit uuden median tuotteen konseptointiratkaisuihin voidaan löytää mediatutkimuksesta ja yhteisöllisen toiminnan muokkaamalta mediakentältä. Tämä voi laajentaa käyttäjäkeskeisen suunnittelun toimintamahdollisuuksia ja nopeuttaa tuotekonseptointia uuden median markkinoilla, joilla toiminnan menetelmät ovat edelleen jatkuvassa kehityksessä. Avainsanat: Internet-TV; Monikanavainen TV-tuotanto; Käyttäjäkeskeinen suunnittelu; Konseptisuunnittelu; Käyttöliittymäsuunnittelu; Yhteisötoiminta; Yhteisötuotanto; Mediakasvatus.

3 2 Abstract The objective of this thesis is to examine the relation of media sciences to a web-tv product's content and its concepting and to study the meaning of a product's user community activities in the production and implementation of future Internet applications. The work is based on the analysis of the Home Made Idols web-tv concept and its production. This interactive multi-channel "talent contest" was created for the DINA TVchannel and Internet in Autumn The program's production team consisted of students from Stadia, Arcada and UIAH. I examine the concepting and content creation of our program and its web pages, compare different technological solutions and study the relation between the Internet based media content's user interface and the development of communally created content. As a part of this, I've observed during the broadcasting period how the ideas for functionality were actualised on the web pages and interviewed users afterwards on how they experienced the concept. In the analytic part of the work I observe user interface design, user centered design and concept creation in general in computer and Internet environments, which are tangent to Internet-TV's possibilities and its special attributes. The thesis' theoretical context is based on viewpoints from media theory and media education. The hypothesis of the piece is that because media culture reflects the reality, the concept solution models for a new media product can be found from media research and from the field of media, which is amended by communal activity. This can expand the possibilities of user centered design and speed up the concepting of products in new media markets, in which the methods are still in a constant process of evolution. Keywords: Internet-TV; Multi-channel TV production; User centered design; Concept design; User interface design, Communal activity; Communal production; Media education.

4 3 Sisällysluettelo Tiivistelmä...1 Abstract...2 Sisällysluettelo Johdanto Projektin motiivit ja tausta Internet ja media simulaatiokulttuurissa Internetin toimintatekniikoiden ja yhteisötoiminnan kehittyminen Internet yhteisöllisen mediatuotteen alustana Yhteisöllinen sisällöntuotanto Internet-TV ja audiovisuaalisen kulttuurin tuotanto Projektin edeltäjät ja toteuttamisen motiivit Anarchotainment ja tasa-arvoinen mediakenttä Tuotantoskenaarion keventäminen ja kaupallisten realiteettien muutos Katkos.tv ja M2HZ Internet-TV-konseptit ja mediakentän luotaus Yhteisöllisen Internet-mediatuotteen konseptointi Mediateoriat mediatuotteen konseptisuunnittelun apuna Mediakulttuuri ja muuttuvat toiminnan mallit Käyttäjätutkimus ja mediakentän analyysi konseptoinnissa Käyttäjäyhteisön sosiaalisen vuorovaikutuksen merkitys Yhteisöllisen mediatuotteen toiminnan edellytykset Yksilön ja yhteisön tarpeet ja oikeudet Käyttökokemuksen laadun merkitys Käyttöliittymäsuunnittelu ja toiminnan mallit Home Made Idols kykyjenlöytämiskilpailu Konseptoinnin aloittaminen Työryhmän ja tuotantoskenaarion rakentaminen sekä projektivastuu Konseptisuunnittelun sumea alku Käyttöliittymäkonseptoinnin lähtökohdat Käyttöliittymän ominaisuuksista Käyttäjäsegmentointi konseptoinnissa Toiminnan ja osallistumisen teknologiat Käyttöliittymän toiminnalliset ratkaisut Esityksien lähettäminen ja äänestyksen mekaniikka Tekninen alusta ja ylläpidon työkalut... 59

5 Tuotantoprosessin kulku Esituotanto ja mainossivusto Sisällöntuotanto Tuotanto ja TV-lähetykset Ylläpito ja ohjelmatoimitus Sisällöntuotannon painopisteiden muuttaminen Tuotantoskenaarion ja tuotannon menetelmien kehitys Projektin ja sen konseptoinnin analyysi Konseptin ja käytettävyyden analysointi Analyysin menetelmät ja sen ajoittaminen Käyttötiedon analyysi Haastattelu ohjelmaan osallistuneille Konseptoinnin analyysin tuloksia Käyttäjäyhteisön aktiivisuus ja sen kehitys tuotannon aikana Sisällön kehityksen merkitys TV:ssa ja Internetissä Käyttöliittymän toimivuus Ohjelman merkitys käyttäjäyhteisölle Osallistumisen merkitys esiintyjälle Tiedottamisen ja mainonnan vaikutus Viihteen välineet ja kasvatustyö Internet-TV ja medialukutaidon muutos Kaupallisen kentän uusimmat konseptit Johtopäätökset ja projektin tuotannon tulevaisuus Yhteisöllisen Internet-TV-tuotteen konseptointi Mediateoria Internet-TV-tuotteen suunnittelun apuna Mediakasvatuksen ja medialukutaidon kehittäminen Home Made Idols tulevaisuudessa Kuvaluettelo Liitteet Liite 1: Moraalin Hartiat Liite 3: Katkos.tv:n pressitiedote Liite 4: HMI-esiintyjäkirje Liite 5: Nyt-liitteen artikkeli Liite 6: Postia Fremantle Medialta Liite 7: Home Made Idols MoA 2007 näyttelyssä Lähteet

6 5 1. Johdanto Tämä lopputyö keskittyy tutkimaan multimediatuotteen konseptisuunnittelua Internetissä, Internet-TV-ohjelmasisällön käyttöliittymäsuunnittelua ja Home Made Idols Internet-TVohjelman tuotantoprosessia. Työssä tutkin mediatuotteen konseptisuunnittelua erityisesti mediateorian ja mediakasvatuksen näkökulmasta. Tämä näkökulma tarjoaa muotoilijalle uusia välineitä dynaamisella Internet-media-alustalla toimivien konseptien tarkasteluun. Home Made Idols oli Internetiin ja televisioon syksyllä 2006 tuotettu ohjelmakokonaisuus, jossa käyttäjät pääsivät osallistumaan toimintaan omilla esiintymisvideoilla tai katselemaan ja kommentoimaan toistensa esityksiä. Ohjelmaformaatissa käyttäjäyhteisö arvosteli osallistujien esityksiä Internetissä ja äänesti kahden viikon välein kaksi voittajaa, jotka osallistuivat lopulta suoriin TV-lähetyksiin DINA TV:n ohjelmassa vuoden 2006 aikana lokakuun lopusta alkaen. DINA Digital Inventive Narrative Appliances on pääkaupunkiseudun monikanavahanke, jonka päämääränä on tukea media-alan opetusta, tutkimusta ja kehitystä. DINA TV:n Live Factory ohjelmasarjassa esitetty Home Made Idols kykyjenlöytämiskilpailu oli Arcadan, Stadian ja Taideteollisen korkeakoulun opiskelijoista koostuvan tuotantoryhmän sekä muutaman ulkopuolisen tekijän yhdessä toteuttama monikanavainen viihdeohjelma. Home Made Idols ohjelmaan kuului neljä suoraa TV-lähetystä aina kahden viikon välein alkaen, ja se toimi aktiivisesti Internetissä samana ajanjaksona osoitteessa Yhdessä Aapo Korkeaojan kanssa esikonseptoitu ja muun työryhmän kanssa valmiiksi tuotettu ohjelmakonsepti kommentoi modernin kykyjenetsintäohjelmaperinteen olemusta. Sen sisällön ja käytön kehittymisen kautta tutkimme yhteisön käyttäytymistä Internetissä toimivan yhteisöllisen mediatuotteen parissa. Lopputyöprojektin tuotanto ja tutkimus on toteutettu yhteistyössä Taideteollisen korkeakoulun Medialaboratoriossa opiskelevan Aapo Korkeaojan kanssa. Korkeaoja on keskittynyt työssään draamallisen sisällöntuotannon ja tuotannonhallinnan lähtökohtiin. Oma osuuteni on keskittynyt enemmän toiminnallisuuden ja teknisen toteutuksen kehittämiseen, ei niinkään sisällön ja dramaturgian suunnitteluun. Teorian tutkimuksessa olen tutkinut konseptoinnin teorioiden suhdetta mediateorioihin. Olen kuitenkin rajannut lopputyöstä pois mediateorioiden jalostamisen ja keskittynyt osoittamaan miten ne suhteutuvat konseptisuunnitteluprosessiin ja itse mediasovelluksen käyttöön. Oletukseni on, että käyttäjälähtöisen suunnittelun käsitteiden, kuten käyttökokemuksen ja käyttäjän, sekä yhteisöllisen toiminnan tapojen ja merkityksen määritelmät mediatieteissä avaavat uusia näkökulmia konseptisuunnitteluun. Teorialähtöisestä ajattelusta on erityisesti hyötyä silloin kun konseptien kehitys on jatkuvaa, kuten Internet-sovellusten kyseessä ollessa usein on. Uuden median markkinat ja niiden toiminta kehittyvät jatkuvasti luoden ympäristön

7 6 uudenlaisille tuotteille ja palveluille. Analyysiosassa selvitän, mitä projektimme ja sen analyysi kertovat Internetissä kehittyneistä yhteisötoiminnan ja tuotannon uusista muodoista ja toiminnan malleista. Viittaan työssäni kirjallisuuteen, lopputyömateriaaliin ja muutamaan artikkeliin antamassa yksittäisiä esimerkkejä tai selvittämässä taustaa niin mediateorian kuin konseptisuunnitteluteorioiden alueelta. Viittaan myös useisiin eri Internet-sovellusten url-osoitteesiin, jotka saattavat olla myöhemmässä vaiheessa vanhentuneita. Käytän lopputyössäni useita uuden median tai mediatieteiden parissa toimiville henkilöille tuttuja käsitteitä, jotka eivät välttämättä ole lukijalle tuttuja. Pyrin kuitenkin selventämään useiden käsitteiden merkitystä niiden noustessa esille ensimmäistä kertaa. Varsinaista terminologiaa selventävää kappaletta työssäni ei ole. Käsitteellä media tarkoitan tutkimuksessani tiedonvälityksen väylää, ja käsitteellä uusi media Internetiä. Vastaavasti uuden median tuote tarkoittaa Internetissä toimivaa sovellusta, palvelua tai ohjelmistoa. Tässä luvussa käyn läpi lopputyöprojektin lähtökohtia ja työn rajausta. Toisessa luvussa kartoitan projektin taustaa ja motiiveja sekä sitä, miten päädyimme tämänkaltaiseen konseptiin. Kolmannessa luvussa tutkin, miten mediatieteen kentällä vaikuttavat teoriat voisivat auttaa konseptisuunnittelijaa uuden median projektin konseptoinnissa. Neljännen luvun prosessikuvauksessa seuraan ohjelman pitkällisiä esituotanto- ja alkukonseptointivaiheita tuotantoon, jonka aikana pohdimme työryhmässä television ja Internet-TV:n taustaa, tulevaisuutta ja sen tuomia mahdollisuuksia paikalliseen, avoimeen ja yhteisölliseen televisiotuotantoon lähitulevaisuuden mediamaailmassa. Viidennen luvun analyysissä esittelen käytön statistiikkaa ja käyn läpi osallistujille suunnatun haastattelun tuloksia. Kuudennen luvun johtopäätöksissä vertaan konseptoinnin aikana luotuja olettamuksia analyysistä paljastuneeseen todellisuuteen. Haluan kiittää erityisesti työni ohjaajaa Salu Yliriskua ja muuta Teollisen muotoilun osaston sekä Medialaboratorion henkilöstöä. Kiitän myös Aapo Korkeaojaa hedelmällisestä yhteistyöstä Interaktiivisen TV:n kehityksessä ja avusta lopputyöprosessissani sekä koko Home Made Idols in ja DINA TV:n Live Factory n tuotantoryhmää. Heidän lisäkseen kiitän erityisesti jo edesmennyttä isoisääni Tuomo Saloa, joka sponsoroi opintojani pitkään, Liina Sillanpäätä, jonka kärsivällisyys on osoittautunut lähes loputtomaksi, sekä poikaani Juksu Marttilaa, jonka läsnäolo motivoi elämääni jo toista vuotta.

8 7 2. Projektin motiivit ja tausta Home Made Idols -projekti perustuu yhteistyöhön Taideteollisen Korkeakoulun Medialaboratoriossa opiskelevan Aapo Korkeaojan kanssa. Tämä yhteistyö alkoi keväällä 2005 kun suunnittelimme yhdessä interaktiivisia televisio-ohjelmakonsepteja Medialaboratorion Laika-kurssilla. Työn hedelminä syntyi useita konsepteja (mm. Moraalin Hartiat, joka toteutettiin pilottivaiheeseen asti; Liite 1), mutta ennen kaikkea huomasimme intressiemme kohtaavan avoimen ja aktivoivan mediasisällön tuotannossa. Suomessa on valitettavan vähän elävää mediakritiikkiä valtamedioiden sisällä. Osa vallitsevasta mediakulttuuristamme kehittää valtakulttuuria aggressiiviseen, yksilöä kunnioittamattomaan ja lyhytjänteisesti kaupalliseen suuntaan. Hyviä esimerkkejä näistä ovat keltainen lehdistö ja useat tosi-tv-ohjelmat sekä toisaalta amerikkalaistunut ja tylsä ohjelmatarjonta kaupallisten TVkanavien puolella. Projektissamme ja tuotannossamme halusimme tutkia mahdollisuuksia luoda vastapainoa tällaiselle sisällölle ja tuottaa ohjelmaa, joka kehittäisi kulttuuria moniulotteisemmin yhdessä valtamedioiden ulkopuolella toimivien tekijöiden kanssa. Vaikka aloitimme pohdiskelun erilaisten konseptien kautta, hyvin nopeasti rinnalle nousi syvempi pohdinta mediakentän olemuksesta ja kulttuurin merkityksestä. Mediakenttä määrittää sisältöään entistä nopeammin ja avoimemmin kun yhä suurempi osa ihmisistä siirtyy kulttuurin uudelle areenalle Internetiin. Samalla Internetissä tapahtuva perinteisten medioiden fuusio synnyttää aivan uudenlaisia toiminnan muotoja. Ihmisten tarpeet ja halut muuttuvat tuotteiksi, sovelluksiksi ja ohjelmaformaateiksi yhä nopeammin, ja yhä useammin klassisen mediatuotantorakenteen ohi tai sen rinnalla. Tässä mielessä Internet on erittäin dynaaminen media. Sen avoimuus ja välittömyys parhaimmillaan tukee pienten yhteisöjen toimintaa mahdollistaen yksilöllekin entistä selkeämmän väylän vaikuttaa kulttuuriin. Nykyään eri kaupalliset instanssit yrittävät löytää käyttäjiä Internetistä vaihtelevin yhteisön toimintaa tukevin konseptein, joissa sisältö on usein kevyttä ja yhteisölähtöistä. Kaupallisten toimijoiden suurten resurssien mahdollistama konseptitehtailu kuitenkin kyllästää mediakenttää erilaisin sovelluksin, joissa kaikki, mitä käyttäjälle luvataan, on vain vähän näkyvyyttä julkisuudessa. Samalla uuden median merkitys vaikuttamisen kanavana kutistuu. Tämä ongelma kohdataan myös Juha Suorannan ja Mauri Ylä-Kotolan kirjassa Mediakasvatus simulaatiokulttuurissa. Yhä laajempien välineiden väliintulon ja yhä suuremman kaupallisuuden ylivallan vuoksi mediakasvatuksessa joudutaan punnitsemaan suhdetta monenlaisiin sekaannuksiin siitä, mikä on totta ja tärkeätä, mitä pitäisi uskoa, miten elää ja aikansa kuluttaa (Suoranta & Ylä-Kotola 2000, s.58). Kulttuurin ja uuden median käyttäjä saattaa helposti joutua median kyllästämäksi löytämättä kuitenkaan uudelta kulttuurin kentältä itselleen mielekästä sisältöä.

9 8 Teollisen muotoilijan tehtävänä on suunnitella tuote käytettäväksi. Näyttää kuitenkin siltä, että avointen foorumien sekä yhteisöllisen ja dynaamisen Internetin käytön levitessä Internetissä käytettävyys kehittyy nopeammin kuin käytettävyyden suunnittelu. Tällöin muotoilijan voi olla vaikeaa tunnistaa mahdolliset käytön motiivit ja niistä kumpuavat tarpeet erilaisille työkaluille ja toiminnoille. Mediateoriat tarjoavat tuoreita näkökulmia konseptisuunnitteluun, ja ehkä mahdollistavat uusien ja mielekkäiden median käyttötapojen löytämisen. Kulttuurin tuottajana muotoilija kantaa kuitenkin myös vastuuta käyttäjästä tai kuluttajasta, jos asian haluaa näin ilmaista. Modernin mediakasvatuksen ongelmallinen kaksisuuntaisuus esiintyy median ja erityisesti uuden median sisältöjen käytön ja kulutuksen oppimisessa. Kun sisältö otetaan omaksi, sitä muokataan ja samalla sen käytön mekaniikka muokkautuu. Tämä synnyttää uudenlaista medialukutaitoa ja toimintakulttuuria. Suorannan ja Ylä-Kotolan kirjassa todetaan, että omaehtoinen resistanssi tulkitaan kriittisen pedagogiikan kannalta positiiviseksi asiaksi (Suoranta & Ylä-Kotola 2000, s.43). Uudelle mediakentälle Internetiin tarvitaan juuri omaehtoista toimintaa ja sisältöä. Mikäli uusille käyttäjille onnistutaan tarjoamaan tai he itse onnistuvat tarjoamaan oikeat välineet sen luomiseen, niin Internetistä ja sen dynaamisuutta ja yhteisöllisyyttä tukevista ominaisuuksista saadaan enemmän irti Internet ja media simulaatiokulttuurissa Nykyaikainen mediamaailma on murroksessa. Audiovisuaalisen kulttuurin tulva ja integroituva mediakenttä määrittelee yhä laajemmin todellisuutta. Puhutaan simulaatiokulttuurista, jossa todellisuuden simulaatio syrjäyttää todellisuuden. Tämän käsityksen mukaan kulttuurista on tullut simulaatiota, joka toteutuu todellisen maailman sijaan teknologisesti tuotetussa aistiympäristössä. Juha Suoranta ja Mauri Ylä-Kotola väittävät, että keskeinen osa sosiaalista todellisuutta on muuttunut median syvällisesti värjäämäksi (Suoranta & Ylä-Kotola 2000, s.141). Niin median sisältö kuin sen tekniset alustat kehittyvät ja fuusioituvat kovaa vauhtia mobiili- ja Internet-ympäristöissä. Internetin mediakenttä on kasvanut kattamaan monet vanhoista perinteisesti erotetuista medioista, kuten esimerkiksi sanomalehdet ja television, ja muuttanut ne monikanavaisiksi mediatoimijoiksi. Perinteisesti erotetut mediat fuusioituvat uudenlaisiksi kulttuurifoorumeiksi, joissa toimitettu teksti, kuva ja ääni kohtaavat (Kuva 1).

10 9 Kuva 1: Fuusioitunut media ja simulaatiokulttuuri Ismo Kiesiläinen kirjoittaa lopputyössään, että 1970-luvulta alkaen kehittyneen yhteiskunnallisen mediakasvatuksen tavoitteena oli kehittää yhteiskunnallista kriittisyyttä ja kykyä ymmärtää median tuotantomalleja (2003, s.12). Kulttuuri on kuitenkin muuttunut suuntaan, jossa viestintävälineet eivät enää ole ulkopuolisia voimia vaan arkea (Kiesiläinen 2003, s.13). Lähes jokaisen länsimaisen ihmisen on nykyään helppo tuottaa omaa mediasisältöä ja julkaista se, joko omana itsenään, yhteisön jäsenenä tai muussa, ehkä jopa kuvitteellisessa roolissa. Mediassa toimiminen ja sen erityispiirteet näkyvät juuri käyttäjien sosiaalisessa toiminnassa ja etiketissä. Sosiaalinen todellisuus elää yhä vahvemmin mediamaailmassa ja median ehdoilla. Median välineet imaisevat reaalisen maailman sisäänsä kokonaisuudessaan: television itseriittoinen todellisuus ja todellisuuden televisio hämärtävät muun muassa todellisen ja kuvitellun sekä subjektin ja objektin rajat (Suoranta & Ylä-Kotola 2000, s.144). Media määrittää uudenlaisen maailman, jossa eri tekijöiden roolit määritellään uudelleen. Samalla tuotantoskenaario muuttuu. Yhä suurempi osa Internetin sisällöstä on yksityisten tekijöiden valmistamaa, ja jokainen Internetin käyttäjä voi olla median asiantuntija ja tuottaja. Olemme siirtyneet median kuluttajan roolista median sisällön ja informaation tekemisen keskelle, jossa perinteiset alamais/asiantuntija- ja tuottaja/kuluttaja erottelut ovat murroksessa. Simulaatiokulttuuria ja siinä korostunutta audiovisuaalista mediakulttuuria määrittääkin juuri niiden jatkuva kehitys, ja median ristiriitainen rooli on olla sekä muovaavana ja muokattavana (Suoranta & Ylä-Kotola 2000, s.10). Perinteisten isojen mediakulttuurin toimijoiden ja ohjaajien monopoli on uudessa mediassa heikompi, sillä tuotantokoneisto on yhä useamman hallittavissa. Tällöin myös kulttuurinen tieto ja kulttuurisen toiminnan välineet ja metodit ovat enemmän lähtöisin itse käyttäjiltä. Uudessa mediassa kulttuuria ja sen sisältöä rakennetaan konstruktiivisemmin. Valmiita toiminnan malleja ei ole, vaan oppija hahmottaa maailmaa ja sen tulkintaan käytettyjä käsitteitä, ja (re)konstruoi opetuksen sisällöt (Rauste-von Wright & von Wright 1996, s.121). Juha Piiroinen tutkii lopputyössään Digital Concept Design Project koulutuskokeilua. Turun AMK:n ja Lahden AMK:n vuonna 2005 järjestämän digitaalisen sisällöntuotannon alan koulutuksen kehittämiseen liittyneen kurssin yhteydessä oppilaat kehittivät konsepteja uuden median kentälle ilman tiukkaa opetuksellista ohjausta ja päätyivät entistä vapaampaan

11 10 konseptikehittelyyn. Tämän näkökulman mukaan uuden median kulttuurista tuleekin vapaine vaikutuksen välineineen yhä enemmän ihmisen oma konstruktio, jonka varassa hän rakentaa oman käsityksensä todellisuudesta (Piiroinen 2006, s.16). Kognitiiviseen psykologiaan pohjautuvat niin kutsutut konstruktivistisen oppimisen mallit painottavat tiedon rakentamista tiedon siirtämisen sijaan (Kiesiläinen 2003, s.24). Uudessa mediassa olio määrittää itsensä ja tekemisensä yhä itsenäisemmin (Piiroinen 2006, s.17). Konstruktivistisen oppimiskäsityksen mukaan todellinen oppiminen ei koskaan tapahdu siten että oppilas omaksuu opettajan välittämän tiedon ( ) Oppiminen tapahtuu siten, että oppija rakentaa itse oman merkityksensä asiasta (Piiroinen 2006, s.20). Ismo Kiesiläinen kirjoittaa lopputyössään, kuinka emme tee havaintoja todellisuudesta vaan mediasta (Kiesiläinen 2003, s.4). Jos aistimuksemme maailmasta on vain mediassa tapahtuvaa simulaatiota, sen merkityksen määrittelee todellisuuden sijaan simulaatiokulttuurin toiminnan mallit ja merkitykset, jotka löytyvät kulttuurin kentältä ja erityisesti uuden median kentältä. Nykyajan simulaatiokulttuurissa on riskinsä. Tarjonnan määrä nykyajan mediakentässä on niin runsasta ja lyhytjänteistä, että käyttäjät hukkuvat median massiiviseen signaalimereen. Tämän signaalimeren suuruus perustuu kuitenkin tiedon tavoitettavuuteen ja tasaarvoisuuteen. Jos tietoa voi myös muokata eteenpäin, niin silloin uusi kulttuurinen areena, uusi media ja Internetin teknologiat tarjoavat yhä suuremmat mahdollisuudet vaikuttaa kulttuurikentän tarjoamaan sisältöön ja sen tasa-arvoisuuden kehittämiseen Internetin toimintatekniikoiden ja yhteisötoiminnan kehittyminen Internetin yhteisötoiminta juontaa juurensa ajoilta, jolloin toiminta verkossa ei välttämättä ollut käytön mukavuuden ja helppouden värittämää. Verrattuna tähän päivään alkuaikojen tiedonsiirron välineet ja foorumit olivat vain harvojen ulottuvilla teknologisten vaatimustensa ja käyttöön tarvitun asiantuntemuksen vuoksi. Uuden median alkuaikojen yhteisöllisen toiminnan foorumit, kuten 90-luvun modeemikulttuuri, BBS purkit (Bulletin Board System, eli tietokoneen tiedostojen jakelun mahdollistanut teknologia) ja IRC (Internet Relay Chat, eli reaaliaikainen chat-teknologia), ovat teknologioina jo vanhoja. Nykyaikaisten laajakaistajärjestelmien yleistyessä nopeasti lähes jokainen kotitietokoneen omistaja voi halutessaan ottaa osaa Internetin kulttuurikentän tarjontaan. Uudet Internetin käsitteet, kuten reaaliaikaiset tiedon syötteet (RSS, eli nykyisin Really Simple Syndication), joilla seurataan esimerkiksi uutisia, tai käyttäjien keskeiset tiedon jakelujärjestelmät (Peer to Peer, P2P) helpottavat kulttuurin reaaliaikaista seuraamista ja jakamista. Yleisesti käytetyt ohjelmointiympäristöt, kuten Java ja PHP sekä multimediaohjelmistot, kuten Adobe n Flash ja sen streamaavan videon ominaisuudet, mahdollistavat visuaalisesti ja toiminnallisesti rikkaamman uuden median kentän. Vaikka välineet ovat olleet olemassa pidempään, vasta viime aikoina niiden käyttö on helpottunut tarpeeksi, jotta kynnys olisi kaikille tarpeeksi alhainen. Tässä mielessä koko Internet on vielä suhteellisen uusi tuote. Ilpo Koskisen, Katja Battarbeen ja Tuula Mattelmäen toimittamassa Empathic Design kirjassa todetaan, että uuden tuotteen ensimmäiset käyttäjät ovat tyypillisesti teknisesti orientoituneita ihmisiä, ja että he ovat valmiita tinkimään

12 11 tuotteen käyttömukavuudesta ja maksamaan siitä korkeampaa hintaa. Sen sijaan myöhemmät käyttäjät olettavat tuotteelta mukavuutta, käytön helppoutta ja luotettavuutta sekä alhaista hintaa (Koskinen et al. 2003, s.39). Nykyään suuri tekninen asiantuntemus ei enää ole käytön merkittävin kriteeri, vaan Internetin yhteisötoimintaan voi osallistua lähes kuka tahansa. Yhteisöllisiä mediasovelluksia löytyy yhä suuremmassa määrin. Internetin graafisen käyttöliittymän World Wide Web in eli webin toinen sukupolvi yhdistää webin perinteisiä tekniikoita juuri yhteisöllisesti tuotettuun ja dynaamiseen sisältöön. Tämä käsite tunnetaan nimellä Web 2.0. Osallistuminen toimintaan Internetissä on nykyään aiempaa huomattavasti helpompaa, ja tarvittavat median tallennusvälineet löytyvät yhä useamman kuluttajan taskusta. Uusissa kännyköissä on vakiona kuvan ja tekstin tuotantovälineet sekä entistä esteettömämpi väylä saattaa nämä tuotokset laajemman yhteisön saataville Internetiin. Erilaiset kolmannen sukupolven kännyköiden MMS-multimediaviestintään (Multimedia Messaging Service) perustuvat sovellukset liittyvät yhä useamman toimijan palettiin uuden median kentällä, jossa sanomalehtien yleisönosastokulttuuri yhtyy kuvaan, ääneen ja videoon. Nämä sovellukset ruokkivat yhteisöjen ja foorumien toimintaa, mutta perustuvat silti itse viestien ja yhteisön kommunikaation luomiin merkityksiin. Jyväskylän yliopiston julkaisemassa kirjassa Mediat nuorten arjessa todetaan, että vain harva, jos kukaan nuori käytti tietokonetta esimerkiksi TV:n katseluun, kuvien editointiin tai musiikin tekoon (Luukka et al. 2001, s.115). Tällainen havainto nuorten tietokoneen ja Internetin käytöstä tuntuu omituiselta niinkin äskettäin kuin vuosituhannen vaihteessa. Tänä päivänä seitsemän vuotta myöhemmin kuitenkin puhutaan jaeltavista valokuva-albumeista, videoblogeista ja filmi- ja TV-teollisuutta vaivaavasta tallenteiden laittomasta Internetjakelusta. Virtuaalisten yhteisöfoorumien, kuten IRC-Gallerian (http://www.irc-galleria.net) ja Habbo-hotellin (http://www.habbo.fi) virtuaalirahaa myydään kioskeissa, ja virtuaalimaailmassa tapahtuu yhä enemmän oikeaa kaupankäyntiä. Vuosituhannen vaihteessa nuorten median käytössä painottui kommunikaation merkitys, ja kahdella kolmesta oli kännykkä, jota käytettiin niin puhumiseen kuin tekstiviestintään (Luukka et al. 2001, s.237). Näyttääkin siltä että sama yhteisössä ja sosiaalisessa ympäristössä vaikuttamisen halu on muutamassa vuodessa siirtynyt entistä enemmän Internetiin, joka tarjoaa monipuolisemmat ja yhteensopivammat työkalut sovellusten kehittämiseen. On selvää, että uudella kulttuurikentällä myös toiminnan mallit ovat muutoksessa. Pelkästään viimeisen seitsemän vuoden aikana median käyttäminen on radikaalisti muuttunut video- ja kuvatuotannon saavuttaessa yhä useampia käyttäjiä. Uuden median teknologisen kehityksen mahdollistamien uusien toiminnan mallien lisäksi myös itse median käyttö muovaa median käyttötarpeita. Yhteisö on onnistunut luomaan uudelle kulttuurikentälle itse tarvitsemiaan sovelluksia uusien teknologisten mahdollisuuksien myötä usein itsestään kehittyneelle tarpeelle. Tästä toimivat esimerkkeinä muun muassa videoportaalien kehitys sekä videomedian jakelu Internetissä vaihtelevissa konteksteissa. Kun kulttuuri siirtyy yhä enemmän uuteen mediaan tarvitaan myös avointa mediakulttuuria ja itseohjattua mediakasvatusta. Jotta uusia innovaatioita pääsisi syntymään, täytyy yhteisön saada sanella oman mediakasvatuksensa ehdot. Web 2.0:ssa toimivan dynaamisen ja

13 12 yhteisöllisesti ylläpidetyn sivuston nimenä ja tuotannon työkaluna tunnetaan termi wiki. Wiki on sanana ehkä turhankin muodikas ja epämääräinen, mutta kuvaa periaatteessa yhteisöllisesti tuotettua sivustoa, jollaisissa suuri osa Web 2.0:n uudenlaisesta sisällöstä kehittyy. Kuten Juha Piiroinen lopputyössään täsmentää: tiedon syntyminen edellyttää aina yksilön aktiivista tulkintaa (Piiroinen 2006, s.30). Tällainen tulkinta on kuitenkin tiedon synnyttämisessa melko arvotonta, ellei se ole suhteessa toimintayhteisöön ja sen yhteisiin käsityksiin asioista. Samalla tavalla kun yhteisöissä arvotetaan tietoa, mm. wikeissä ynnä muissa yhteisöllisesti tuotetuissa ja hallituissa foorumeissa eri toimintayhteisöt määrittävät ja arvottavat kulttuuriamme Internet yhteisöllisen mediatuotteen alustana Internet on media-alustana joustava ja koostuu monenlaisista teknologisista komponenteista, joilla voidaan luoda monipuolista vuorovaikutteista toimintaa hyvin homogeenisessa käyttöympäristössä. Loppujen lopuksi kaikki Internetin tieto ja sisältö on digitaalista ja voi sinällään määritellä hyvin monenlaisia immateriaalisia järjestelmiä. Internet-sovellusten dynaaminen luonne mahdollistaa niiden toiminnan ja sisällön jatkuvan muokkaamisen. Tämä mahdollistaa konseptien iteratiivisen eli syklisen kehittämisen metodin, jossa konseptoinnin muuttujien säätö jatkuu läpi koko prosessin. Parhaimmillaan tämä dynaamisuus tarjoaa uusissa yhteisöllisissä palveluissa median käyttäjille mahdollisuuden muokata itse käyttämäänsä sisältöä. Kulttuurisen tiedon muokkaamisen mahdollisuus tarjoaa laajemman ja terveemmän näkökulman verrattuna Suorannan ja Ylä-Kotolan ajatukseen populaarikulttuurista, jossa tuottaja ja kuluttaja ovat saman tajuntateollisuuden osasia (Suoranta & Ylä-Kotola 2000, s.119), ja jossa tuotetaan loputtomasti kulttuurista höttöä uutta mediakenttää täyttämään. Sosiologisesti painottuneessa kulttuuritutkimuksellisessa diskurssissa Internet ja sen foorumit edustavat uutta oppimisympäristöä, sillä kyseessä on kulttuurinen ympäristö, jossa tapahtuu sosiaalista toimintaa sekä informaalista oppimista (Suoranta & Ylä-Kotola 2000, s.21). Uudessa oppimisympäristössä kehittyy uuden tiedon lisäksi myös uutta sosiaalista toimintaa. Toisaalta toteutamme uudessa yhteisöllisessä oppimisympäristössä tirkistelyhaluamme ja toisaalta voyeristinkatseemme suuntautuu meihin itseemme meistä ja toisten muodostamista sosiaalisista peileistä (Suoranta & Ylä-Kotola 2000, s.120). Yhteisön toiminnan ja kulttuurin kohtaamisessa käyttäjä joutuu arvioimaan tietoaan paitsi suhteessa mediaan, myös yhä enemmän yhteisön toimintasääntöjen mukaan. Tällainen käyttäjän, yhteisön ja mediatuotteen parissa tapahtuva tiedon uudelleenarviointi muodostaa kullekin tuotteelle tai sisällölle tyypillisen toimintakulttuurin (Kuva 2).

14 13 Kuva 2: Mediatuotteen toimintakulttuuri Juha Piiroinen toteaa lopputyössään, että Internetissä toimivassa yhteisöllisessä mediassa kuten myös mediatuotteessa tiedon rakenteleminen, uuden tiedon luominen ja kehittäminen ovat jatkuvasti toiminnassa (2006, s.25). Piiroinen painottaa sitä, miten merkittävä osa sosiaalisella vuorovaikutuksella on oppimisessa (2006, s.35). Sama mekanismi vaikuttaa median käytön oppimisessa. Maijaliisa Rauste-von Wright ja Johan von Wright kirjoittavat Oppiminen ja koulutus kirjassaan, että ihmistä täytyy tarkastella systeemisestä näkökulmasta monikerroksellisena toimijana, joka esiintyy yksilönä eri sosiaalisten systeemien hierarkiassa (1996, s.89). Huomio painottaa ihmistä sosiaalisten systeemien eri tasoilla toimivaksi toimijaksi, ja tällöin analyysin tärkeimpänä kohteena ovat ne prosessit, joita systeemin sisällä tapahtuu. Kirjan mukaan Kaikki vuorovaikutustilanteet ovat sidoksissa laajempaan sosiaaliseen kokonaisuuteen: niillä on jokin yhteiskunnallinen ja/tai kulttuuriin liittyvä funktio (1996, s.91). Konstruktivistisessa oppimiskäsityksessä sosiaalisen vuorovaikutuksen rooli nousee merkittävään asemaan. Sosiaalisessa kontekstissa yksilön ajatteluprosessit tulevat myös näkyviin niin hänelle itselleen kuin muillekin (Rauste-von Wright & von Wright 1996, s.128). Oppiminen vaatii toimintaa tuottavaa motivaatiota, jota voidaan ruokkia aktivoivilla työtavoilla ja työympäristöllä (Kiesiläinen 2006, s.25). Nämä luovat mahdollisuuksia reflektoida omaa toimintaa yhteisön muiden jäsenten kesken. Piiroisen mukaan tällainen ajattelu ei välttämättä ole edes tietoista. Hän mainitsee oppijan eli käyttäjän alitajuisen säätelyn, johon liittyy sosiaalinen ympäristö, sekä sen miten opiskelijan oman oppimisprosessin hallinta on aina suhteessa yhteisöön (2006, s.36). Esimerkiksi yhteistoimisten opiskelumuotojen edut vaikuttavat Piiroisesta selviltä, sillä ryhmien sisällä tapahtuvalla vuorovaikutuksella on keskeisin merkitys uuden tiedon ja merkitysten synnyttämisessä (2006, s.63). Internet-pohjaisen mediatuotteen suunnittelussa suunnittelijan onkin mietittävä, kuinka käyttäjät saisivat sovelluksesta irti jotain todellista hyötyä ja pääsisivät rakentamaan omia merkityksiään sovelluksen sisältöön ja yhteisön sosiaaliseen toimintaan. HCI-tutkimus (Human-Computer Interaction) ja siihen liittyvät näkemykset kuvaavat vuorovaikutusta koneen ja ihmisen välillä, joka tapahtuu käyttöliittymän välityksellä. Uuden median ympäristössä tulee kuitenkin painottaa sisällön merkitystä. HCI yhteisössä julistetaankin ettei toiminnallisuus ja käytettävyys riitä käyttäjille (Romppanen 2005, s.4). Sisällön kehityksen työkalut ovat nykyään kaikkien saatavilla. Internet on perinteisiä medioita aktiivisempi toimintaympäristö, ja siellä käytettävät ilmaiset teknologiat mahdollistavat yksityisten käyttäjien mediaviestinnän kaupallisten toimijoiden tavoin (Kiesiläinen 2006, s.11). Mediakentän onkin tuettava yksityisten tekijöiden osallistumista sisältönsä kehittämiseen.

15 14 Kriittinen mediapedagogiikka pyrkii muun muassa paljastamaan yhteiskunnallisen toiminnan ja vapauden reunaehdot, sekä tekemään näkyväksi keinotekoista yhteiskuntaa luonnehtivan alamais/asiantuntija-erottelun ja kuluttaja-asenteen (Suoranta & Ylä-Kotola 2000, s.30). Sen tavoitteina on tarkastella teknologian uusia tarjouksia kriittisesti ja antaa äänettömille ääni sekä kirjoittaa ja puhua vähäväkisten puolesta (Suoranta & Ylä-Kotola 2000, s.31). Näitä määritelmiä on hyvä verrata Internetin foorumien ja yhteisöllisen vaikuttamisen kehitykseen, nopeaan tiedon verkottumiseen sekä ideaan ihmisten välisistä neuvotteluista mediakulttuurin muokkaajana. Yhteisöllisen mediatuotteen piirissä ihmisillä on entistä suuremmat välineet ja työkalut itse tarjouksien ja niiden sisällön muokkaamiseen Yhteisöllinen sisällöntuotanto Monet tämän päivän Internetin mediasovelluksista peräänkuuluttavat osallistumista itse sisällöntuotantoon. Kuluttajia houkutellaan itse osallistumaan mainonnan suunnitteluun televisiomainosten suunnittelua ja tuotantoa myöten, kuten esimerkiksi Kotipizzan vuodenvaihteen ja Airwaves-purukumin kevään 2007 kampanjoissa. Uuden median käyttäjät voivat myös osallistua kaupallisten viihdeohjelmien tuotantoon, ja esimerkiksi TVkanava Nelosella pyörivä Extreme Duudsonit ohjelma hakee Internetissä esityksiä kevään 2007 ohjelmistoonsa (Kuva 3; Samankaltaisia kotivideoita hyödyntäviä kaupallisia projekteja nousee mediakentälle yhä suuremmassa määrin. Esimerkiksi Idols TV-ohjelman muottiin tehty Jokamiesluokan Idols-konsepti (http://idols.elisa.fi) ja Soneran Kato Mua viisupalvelu (Kuva 3; hyödyntävät osanottajien esitystaltiointeja verkkosovelluksessa. Uuden median käyttäjä pääsee myös tuottamaan vakavampaa sisältöä esimerkiksi Wikipedian yhteisön ylläpitämän tietosanakirjan (http://www.wikipedia.org) kautta, ja tuottamaan omaa videota, tekstiä ja kuvaa videoportaaleissa, blogeissa ja kuvagalleroissa. Kuva 3: Esimerkkejä yhteisötuotantoa hyödyntävistä mediakonsepteista Internetin yhteisötoiminnalla on tällä hetkellä videosisällön jakelussa kiistaton vaikutuksensa. YouTube n kaltaiset videoportaalit (http://www.youtube.com) ovat nostaneet artisteja

16 15 marginaalista valtavirtaan ohi perinteisen tuotantorakenteen, ja miljoonat ovat luoneet uusia epätodennäköisiäkin kontakteja yhteisöfoorumeissa, kuten MySpace ssa (http:// Yhteisöt ovat vaikuttaneet myös TV-ohjelmien tuotantotoimintaan yhä voimakkaammin ja entistä nopeammin, ja ensimmäiset laajasti myös Internet-sivuilla toimivat monikanavaiset ohjelmakonseptit ovat jo markkinoilla (esim. BigBrother). Suomessa on lanseerattu jo mainoskampanjoita, jossa käyttäjät toimivat ensin materiaalin tuottajina, sitten arvostelijoina ja lopulta materiaalin kuluttajina. Näissä esimerkeissä Internet-videofoorumi ja sen yhteisöllinen toiminta tähtää usein lopulta myös itse televisiomediaan. Kuitenkin pelkästään webissä toimivan sisällön määrä on kasvussa. Perinteinen televisio onkin murroksessa, eikä tulevaisuuden audiovisuaalisen kulttuurin alusta rajaudu välttämättä televisioon, vaan tietokone ehkä korvaa tämän. Tämän kehityksen edetessä televisiotuotannon toimijat pyrkivät saamaan osansa Internetistä siirtämällä ohjelmistoaan myös sinne. Uuden median kenttä muovaakin itseään nopeammin ja itsenäisemmin kuin perinteiset mediat. Suoranta ja Ylä-Kotola kirjoittavat, että nykyhetken mediakulttuuri kirjoittaa aivan omat opetussuunnitelmansa (2000, s.62). Yhteisöllinen Internet-media tarjoaa selkeästi yhä suuremmat mahdollisuudet yhteisön oman medialukutaidon kehittämiseen ja kehittymiseen. Samalla mediatuotteen sisältö ja toiminta kehittyvät, ja median sisältö ja sen muokkaus merkitsevät käyttäjille yhä enemmän. Piiroinen huomioi, että oppijan motivaatio kehittyy kokemusten merkityksellisyyden sekä sosiaalisen vuorovaikutustilanteen ehdoilla (2006, s.33). Silloin pääosassa on toiminnan laatu, sekä toiminnan ja sisällön suhde sosiaaliseen kontekstiin. Kehittääksemme median kulttuuria rikkaammaksi ja laadukkaammaksi on tärkeää luoda ympäristö, jossa mediatajun, mediakompetenssin tai medialukutaidon valmiudet voivat kasvaa. Tällä tavoin median välineet saadaan yhä useamman käyttäjän käsiin, ja mediaan on kaikilla vapaa pääsy (Kiesiläinen 2006, s.55). Piiroinen kirjoittaa, että hänen tutkimassa opetuskokeilussa sisällölliset tavoitteet loivat ryhmien työskentelylle mielekkään tavan toimia (2006, s.75). Yhteisöllisen mediatuotteen käyttäjälle onkin tarjottava mahdollisimman vapaata sisältöä ja toimintaympäristöä, jossa sekä sisällölliset tavoitteet ja toimintamekanismit ovat mahdollisimman dynaamisia. Näin käyttäjä pääsee tuottamaan oman osuutensa kulttuuritiedosta. Tämä tuo toimintaan yhteisössä ja mediatuotteen parissa parhaimmillaan laatua ja mielekkyyttä Internet-TV ja audiovisuaalisen kulttuurin tuotanto Internet-television eli web-tv:n määritelmä on hyvin avoin. Käytännössä se tarkoittaa mitä tahansa Internetistä katsottavaa videosisältöä. Tiukemmin rajattuna termi tarkoittaa minkä tahansa laista Internetissä toimivaa toimitettua sisältöä, joka perustuu, tai jonka osana on ladattavia videoklippejä tai reaaliaikaista videostreamia. Tänä päivänä Internetin yleiset yhteysnopeudet mahdollistavat jo siedettävän kokoisen streamaavan videokuvan jakelun. Lähitulevaisuudessa nyky- TV:n koko sisältö jopa nykyistä laajemmin näyttäisi olevan välitettävissä lähes jokaiselle Internetiin liitetylle tietokoneelle vähintään DV-PAL-tasoisena. Samalla TV-ohjelmiin saadaan lopulta rakennettua todellista interaktiivisuutta.

17 16 Vuorovaikutteinen televisio on tähän asti tukeutunut digitelevision MHP-päätelaitteen paluukanavan mahdollisuuksiin toimia vuorovaikutteisuuden välineenä. Käytännössä tämä toiminto on ollut kuitenkin liian vaikea käyttää ja usein yhteensopimaton muiden järjestelmän osien kanssa. Katsojille uutta järjestelmää myydään nyt vain paremman kuvan järjestelmänä. Digitelevisio ei ole onnistunut tuomaan Internetissä toimivia vuorovaikutteisuuden malleja televisiokulttuuriin, ja uusista interaktiivisista TV-sovelluksista on suurimmaksi osaksi luovuttu. Laajakaistateknologioiden kehittyessä ja web-tv:n muodostuessa tosiasiaksi voidaan kuitenkin puhua vuorovaikutteisen television uudesta aallosta. Internet-TV tuotantokanavana on myös rakenteellinen askel laajasti yhteiskuntakriittisempään mediakulttuuriin. Tom O Reagan ja Ben Goldsmith kirjoittavat Television and New Media lehden artikkelissaan (2006/1), kuinka audiovisuaalisen kulttuurin tukiskenaario on muutoksessa. Audiovisuaalisten toimintatapojen kehitys (Audiovisual policy making) on perinteisesti merkinnyt poliittisesti, teollisesti ja hallituksellisesti TV-draaman, dokumenttien ja elokuvateollisuuden kotimaisten tekijöiden tukemista. Perinteisesti on ollut olemassa pitkäaikainen sitoutuminen julkiseen jakelu- ja lähetystoimintaan kulttuurillisten ja sosiaalisten tavoitteiden tavoittelemiseksi. Nykyisin pitkään toiminut valtiollinen suora ja epäsuora tuki audiovisuaaliselle kulttuurille on muutoksen kourissa uudenlaisen markkinatilanteen ja valtion rahojen käytön uusien prioriteettien takia. Perinteinen paikallinen televisio- ja filmituotanto onkin jo nyt yhdistymässä osaksi isoja kansainvälisiä mediaketjuja, jotka keskittyvät erityisesti uuden median monikanavaiseen toimintaan. Perinteinen TV-mediakenttä on jo pitkään keskittynyt yhä harvemman suuren toimijan hallintaan. Televisiokanavia dominoivat palveluntarjoajat ovat tähän asti pitäneet pienet toimijat poissa saavuttamattomalla kustannusrakenteella, ja tämä käytäntö varmasti jatkuu digitelevisiojärjestelmään siirryttäessä. Enemmistön haluja palvellessaan raskas tuotantorakenne on aiheuttanut mediasisällön homogenisoitumista ja medioiden välisen kritiikin vähenemistä. Tämä kehitys näkyy eri tasoilla niin sisällöntuotannossa kuin eri medioiden suhteessa toisiinsa. Uusi media tukee ja tarvitsee kuitenkin monipuolisempaa sisältöpalettia. Sähköisten medioiden fuusioituessa yhdeksi monikanavaiseksi kulttuurikentäksi syntyy täysin uusia tapoja käyttää televisiota, Internetiä ja mobiilipalveluja kaiken tasoisessa kommunikaatiossa. Kansalais- ja käyttäjälähtöisen ja matalammalla profiililla tuotetun sisällön kehittyminen on uudenlainen ilmiö, joka haastaa olemassa olevat mediasisällön tuottajat sekä yhteiskuntapoliittisesti että sisällöntuotannollisesti. Kuva 4: Internet-TV-toiminnan varhaisempia esimerkkejä jo vuodelta 2005

18 17 Muutama vuosi sitten Suomessa ei toiminut montaakaan tahoa, jotka olisivat tuottaneet televisio-ohjelmaa Internetiin. Kuitenkin tällä hetkellä kehitys on jo vauhdissa. Suuret ja pienemmätkin kaupalliset toimijat sekä valtakunnalliset televisiokanavat ovat ottaneet Internetin jakelukanavakseen, josta löytyy monenlaista video- ja televisiotuotantoa. Yksi buumin tunnetuimmista aloittajista on edellisessä kappaleessa mainittu YouTubevideoportaali, ja erityisesti Google, joka osti portaalin elokuussa 2006 yli puolentoista miljardin dollarin hintaan. Uraa uurtavia toimijoita Suomessa on ollut muutamia, kuten esimerkiksi TV7, eli uskonnollista ja usein Amerikasta lähtöisin olevaa sisältöä lähettävä kanava (Kuva 4; tv7.maxinetti.fi), sekä Seiska TV (http://www.seiska.fi/huhhuh/seiskatv), joka puolestaan edustaa Suomen suurimman viihdelehden sisältöä muunnettuna Internet-TV-formaattiin. Ruotsalainen Afton Bladet (Kuva 4; tuottaa Internet-TVpalveluunsa uutisia ja niin ikään Seiska TV:n kaltaista viihdepainotteista materiaalia. Myös suuret suomalaiset TV-kanavat, kuten Nelonen, MTV3 ja YLE tarjoavat materiaaliaan verkossa. Näitä toimijoita yhdistää mahdollisuus päästä pienin kustannuksin käsiksi suureen määrään materiaalia, joka on jo tuotettu toisenlaista mediaa varten, ja joka vaan sovitetaan uudelle alustalle. Myös YouTube n toiminta perustuu mahdollisuuteen hyödyntää suurta ilmaisen materiaalin määrää, tosin ennemmin sen käyttäjä-tuottaja-yhteisön valtavan koon vuoksi, kuin siksi, että sisältö olisi tuotettu muuhunkiin mediaan. Tällä hetkellä Internet-video, Internet-TV ja uudenlaiset monikanavaisen tuotannon mallit ovat pinnalla, mutta vielä vailla selkeää toiminnan ja tuotannon muotoa. Perinteisen median edustajat ovat heränneet kirjoittamaan tästä uudesta televisioviihteen toiminta-alustasta. Esimerkiksi Iltalehti kirjoitti artikkelin siitä, miten Internetistä löytää ilmaista televisiosisältöä. Artikkelissa mainitaan myös web-tv:sta katsottavia jaksokohtaisesti maksettavia ohjelmia, kuten esimerkiksi MTV3:n Salatut elämät tai Tanssii tähtien kanssa. Lain mukaan web-tv-lähetysten katsominen on sallittua ilman TV-lupamaksua. Laki suojelee kuitenkin sisältöä, ja Internetissä liikkuu paljon TV-tuotantoa, jonka jakeluun ei ole lupia. Tämä realiteetti on saanut myös TV-median perinteiset toimijat älähtämään: esimerkiksi amerikkalainen viihdejätti Viacom ja suomalainen YLE ovat kummatkin haastamassa YouTube a oikeuteen heidän tuottamansa materiaalin luvattomasta jakelusta. Englantilainen BBC on puolestaan valinnut toisenlaisen tien sopien yhteistyöstä YouTube n kanssa ohjelmien mainonnassa ja uutisten sekä vanhan materiaalin jakelussa. Kun tuotettu TV:n kaltainen sisältö siirtyy uuteen mediaan, on tarjolla monenlaisia uusia toimintamahdollisuuksia. Myös tuotantomahdollisuudet monipuolistuvat. Mikäli sisältö aktivoi toimimaan ja onnistuu luomaan ympärilleen toimivan yhteisön, yhteisö alkaa ruokkia sisältöä, ja saadaan aikaan vuoropuhelua. Tämä on jo toteutunut esimerkiksi BigBrotherkonseptissa, jossa varsinaisten nettitoimittajien lisäksi sisältöä sivuille ja keskusteluihin tuottaa iso yhteisö. Kuitenkin, jos suurin osa toiminnasta on kaupallista ja esimerkiksi mainoskampanjan toteutukseen liittyvää, se pidemmän päälle köyhdyttää kulttuurikenttää tukahduttamalla uuden median kentän kaupallisuuden palvelukseen alistetulla kevyellä sisällöllä.

19 18 Kun sisältö köyhtyy, käyttäjät katoavat ja toiminta tietyn konseptin piirissä kuihtuu. Toiminta voi kuihtua myös, jos sisällön pääpaino on uuden median ulkopuolella esimerkiksi televisiossa, ja jos televisiosisältö loppuu. Tämä huomattiin esimerkiksi silloin kun BigBrotherin loputtua SubTV n verkkosivujen käyttö väheni dramaattisesti. Pirkka Aunola kirjoittaa tästä Digikko blogissaan, ja toteaa, että ilmeisesti muuta yhtä kiinnostavaa sisältöä ei sivuilla oikein ollut. Tällainen yhden kortin strategia auttaa oppimaan paljon siitä, kuinka ihmisiä houkutellaan verkkoon, mutta TV-sisällön toimintaa kasvattava vaikutus ei ole pysyvää (Liite 2). Mikäli uuden median käyttäjät ovat näin lyhytjänteisiä, joko Internet-TV-kulttuurista on muotoutumassa kertakäyttökulttuuria, tuote ei onnistu kohtaamaan käyttäjäryhmäänsä tarpeeksi hyvin tai sitten oikeita toiminnan malleja ei ole Internet-TV-tuotantojen suhteen vielä löydetty. Jotta Internet-TV:ta ja sen toiminnan mahdollisuuksia voisi ymmärtää paremmin, käyttäjäyhteisön toimintaa ja toiminnan mekaniikkaa tulisikin selvittää perusteellisemmin Projektin edeltäjät ja toteuttamisen motiivit Tuotannon suunnitteluun ryhtyessämme halusimme pureutua Aapo Korkeaojan kanssa seuraaviin kysymyksiin: minkälaisen toiminta-alustan perinteisiä medioita fuusioiva Internet tarjoaa yhteisön tuottamalle kulttuurisisällölle, ja miten televisiosta tutut viihteen ja kulttuurin mallit soveltuvat Internet-televisiotuotantoihin. Projektin lähtökohtina olivat muutamat selkeät seikat: 1. Vuorovaikutteisen televisiotoiminnan puute 2. Sisällöntuotannollisten mahdollisuuksien yhteisöllinen kanavointi 3. Internetin käytön jatkuva lisääntyminen 4. Medioiden fuusioituminen Samalla tavalla kuin Juha Piiroisen tutkimassa koulutuskokeilussa mekin määrittelimme tavoitteeksemme luoda valmiuksia, joilla käyttäjät kehittäisivät suhdettaan uuteen mediaan (Piiroinen 2006, s.53). Piiroinen toteaa, että mediakulttuurin monipuolisten representaatioiden kehittäminen edistää oppimista (2006, s.60). Toivoimme, että avoin ja yhteisölähtöinen tuotannon näkökulma auttaisi edelleen sisällön ja käyttäjäyhteisön toiminnan kehittämisessä. Oikeanlaisen toiminnan pohjan muovaus oli yksi päätavoitteistamme. Kuten Piiroisen tutkimassa kokeilussa, myös omassa projektissamme motivointi, kommunikaation edistäminen ja ryhmätyöskentelymuotojen tukeminen (Piiroinen 2006, s.12) toimivat tärkeinä tekijöinä sekä konseptia että käyttöliittymän toiminnallisuutta kehitettäessä. Halusimme tarjota käyttäjille työkaluja, aktivoida heitä tutkimaan omaa suhdettaan media- ja kulttuurikasvatukseen ja sitten tutkia heidän reaktioita ja toimintaa osittain yhteisöllisesti tuotetun sisällön parissa. Itselleni muotoilijana ja käyttöliittymäsuunnittelijana tämä tarkoitti myös konseptointiprosessin tutkimista suhteessa uutta mediakenttää määritteleviin teorioihin. Halusin tutkia projektissa, että mitä erityispiirteitä yhteisöllisessä Internet-mediatuotteessa ja erityisesti Internet-TV-tuotteessa ja sen konseptisuunnittelussa on, ja että mitä uutta tarjoaa konseptoinnin, tuotannon ja sisällön tarkastelu mediateorian uusien näkökulmien kautta.

20 19 Motiiveina työllemme toimivat siis paitsi oma haluni tutkia uuden median tuotetta tuotemuotoilijana, myös yhteinen kiinnostuksemme Aapo Korkeaojan kanssa tutkia sisällön tuottamista ja tuotannon menetelmiä Internetin uudessa oppimisympäristössä (Suoranta & Ylä- Kotola 2000, s.21) ja erityisesti uuden median web-tv-ympäristössä. Suorannan ja Ylä- Kotolan sanoin jokainen mediateos on eettinen kannanotto (2000, s.51). Meidän kannanottomme puhui projektissa kulttuurisen, taiteellisesti painottuneen ja ilmaisevan sisällön puolesta Anarchotainment ja tasa-arvoinen mediakenttä Kuten aikaisemmissa kappaleissa on todettu, Internetin esteetön ohjelmiston jakelun rakenne muuttaa perinteisiä alamais/asiantuntija- ja kuluttaja/tuottaja-erotteluja. Dynaaminen ja tuotannoltaan yhteisölähtöinen tietoverkko saattaa parhaimmillaan tai pahimmillaan murtaa ne. Toistaiseksi kaupallinen sektori on parhaansa mukaan vallannut uusia toiminnan lokeroita Internetistä niiden kehittyessä, mutta rinnalle on jäänyt monia ei-kaupallisempia yhteisöjen ylläpitämiä palveluja. Viestinnän siirtyessä uudelle mediakentälle Internetiin, se muuttuukin parhaimmillaan vapaammaksi ja tasa-arvoisemmaksi. Jotta tämä voisi tapahtua, täytyy sisällön ja eri yhteisöjen toiminnan pysyä tarpeeksi aktiivisena ja reagoivana, sekä sisällön tuotannon menetelmien mahdollisimman käyttäjälähtöisinä. Muuten uudesta mediasta tulee uusi väylä pelkkään kaupallisen sektorin mainontaan. Tässä mediakentän kehityksen prosessissa mediakasvatuksen mahdollisuuksilla on merkittävä rooli. Suoranta ja Ylä-Kotola toteavat, että omaehtoinen vastakulttuuri tulkitaan kriittisen pedagogiikan kannalta positiiviseksi asiaksi (2000, s.43). Tuotteemme ja tuotantomme Aapo Korkeaojan ja muun tuotantoryhmän kanssa suunniteltiin tarjoamaan puitteet anarchotainmentviihteelle, jossa käyttäjäyhteisö itse pääsee muokkaamaan tuotannon henkeä ja tätä kautta muokkaamaan median sisältöä sekä kehittämään omaa mediakasvatustaan. Korkeaoja kuvaa käsitettä lopputyössään seuraavasti: Anarchotainment on ironiaa itse itsestään. USA:ssa on tapana vääntää erilaisista sanoista tainmetloppuisia niin, että niistä muodostuu nopeasti tietynlainen instituutio, joka viittaa uskomattoman laajaan viihdekulttuuriin ja -bisnekseen. Anarchotainment väittää samalla olevansa instituutio ja toisaalta sen vastainen. Anarkoviihde (jota käytetään englanninkielisessä anarchotainmentmuodossaan siksi, ettei suomenkielinen viittaa samaan kulttuurikontekstiin, josta sanan moniselitteisyys syntyy) on syntynyt tarpeesta kyseenalaistaa viihteen sisällöt, muoto ja yhteiskunnallinen asema. Televisio-ohjelman kaltaisen, vaikkakin monikanavaisen ohjelmaformaatin kehittäminen tuntui selkeältä tavoitteelta, sillä televisiomedia edusti kaikille tuttua viihdetuotannon kanavaa. Interaktiivinen toiminta toteutettaisiin Internetiin, joka puolestaan edustaa melko uutta ja varsin monipuolista vuorovaikutteista ympäristöä. Internet on perinteisiä medioita aktiivisempi toimintaympäristö, ja siellä käytettävä tekniikka on suhteellisen tasa-arvoista mahdollistaen mediaviestinnän kaupallisten toimijoiden tavoin (Kiesiläinen 2006, s.11). Verrattuna perinteiseen televisiomediaan Internet on huomattavasti joustavampi ja monipuolisempi, ja siellä toimivien mediasovellusten jatkuva ja jopa reaaliaikainen päivittäminen ja kehittäminen on suhteellisen helppoa. Internet multimedian ja audiovisuaalisen kulttuurin kanavana

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa TIES462 Virtuaaliset oppimisympäristöt-kurssi Sanna Kainulainen 2014 Miksi tämä aihe? SOMEn käyttö on yleistynyt Miksi SOMEn käyttö kouluissa ja oppilaitoksissa

Lisätiedot

University of Joensuu Island in Second Life. Teemu Moilanen Telmus Noel Joensuun yliopisto/ Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus skk.joensuu.

University of Joensuu Island in Second Life. Teemu Moilanen Telmus Noel Joensuun yliopisto/ Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus skk.joensuu. University of Joensuu Island in Second Life Teemu Moilanen Telmus Noel Joensuun yliopisto/ Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus skk.joensuu.fi 20 minuuttia Lähtökohdat Second Life - prosessi Second

Lisätiedot

Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio. Asta Bäck

Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio. Asta Bäck Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio Asta Bäck Sosiaalisen median mahdollisuuksia Palvelu voi rakentua kokonaan käyttäjien tuottaman aineiston ja käyttäjien aktiviteetin ympärille Flickr

Lisätiedot

MEDIAKASVATUSLINJAUKSET M E D I A K D I A K A S V A T U S L L I N J A U A U K S E T

MEDIAKASVATUSLINJAUKSET M E D I A K D I A K A S V A T U S L L I N J A U A U K S E T MEDIAKASVATUSLINJAUKSET M E D I A K D I A K A S V A T U S L L I N J A U A U K S E T A K S E T U L N J A U I V T U S L A D A K A S I M D I A K E VIESTINNÄN KESKUSLIITON MEDIAKASVATUSLINJAUKSET: Lasten ja

Lisätiedot

Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa

Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa Miikka Salavuo Teknodida 2008 Onko oppiminen tuote vai prosessi? Kuka määrittelee mitä opitaan? Mikä on tiedon merkitys ja tietokäsitys? Mikä on yhteisön rooli?

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=8&ag=94&t=4&a=3957

http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=8&ag=94&t=4&a=3957 http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=8&ag=94&t=4&a=3957 Oppimisyhteiskunta? tietoyhteiskunta ja oppiminen Teemu Leinonen Median laitos, Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu Luennon rakenne 1. Oppiminen

Lisätiedot

Suuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena

Suuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena Suuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena Miikka Salavuo OPS Kick Off 2013 Kuka olen? Miikka Tabletkoulu.fi Yrittäjä v:sta 2010 Filosofian tohtori 2005

Lisätiedot

Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi

Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi Taustaa 2006 Uimarengas mediatulvaan kirjastosta 2007 2008 Superkirtsin mediaopit 2008 2011 Lapset, media ja kirjastot - n. 20 aluekouluttajaa. Mediakasvatus

Lisätiedot

Pilviväylä projekti 24.1.2014

Pilviväylä projekti 24.1.2014 Pilviväylä projekti 24.1.2014 Tarkoitus ja tavoite Pilviväylän teknisten ratkaisujen tavoitteena on ratkaista ongelmia jotka liittyvät pilvipalveluiden hankintaan, saatavuuteen ja käyttöönottoon kouluissa.

Lisätiedot

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Liiketoiminta kehittyy kehity sinäkin. Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Tieturi Oy / Arja Sipola HTC Santa Maria, Tammasaarenkatu 5, 00180 Helsinki, Finland www.tieturi.fi (09) 431 551

Lisätiedot

Uusi mobiilioppiminen Vantaalla. Tuomas Harviainen kehittämispäällikkö

Uusi mobiilioppiminen Vantaalla. Tuomas Harviainen kehittämispäällikkö Uusi mobiilioppiminen Vantaalla Tuomas Harviainen kehittämispäällikkö Kuka? Kehittämispäällikkö, Vantaan sivistysvirasto FT, TM; postdoc-sopimustutkija, SIS, Tampereen yliopisto Palvelu- ja organisaatiomuotoilija

Lisätiedot

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,

Lisätiedot

ICT:n sosiaalinen käytettävyys

ICT:n sosiaalinen käytettävyys ICT:n sosiaalinen käytettävyys Jouni Backman 06.09.2007 Maailma muuttuu muuttuuko ihminen? Peruuttamaton ja syvällinen käyttäytymisen muutos digitaalinen alkuperäisväestö ja siirtolaiset 120 100 80 60

Lisätiedot

Monimuotoinen etäopetus - laatua ja saatavuutta etäisyyksistä välittämättä. Kolibri-hanke Kuntamarkkinat 10.9.2015

Monimuotoinen etäopetus - laatua ja saatavuutta etäisyyksistä välittämättä. Kolibri-hanke Kuntamarkkinat 10.9.2015 Monimuotoinen etäopetus - laatua ja saatavuutta etäisyyksistä välittämättä Kolibri-hanke Kuntamarkkinat 10.9.2015 Etäopetuksen määritelmät Etäopetus tarkoittaa opetusta, jossa oppilas ja opettaja ovat

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Verkkokurssin suunnitteluprosessi

Verkkokurssin suunnitteluprosessi Verkkokurssin suunnitteluprosessi Koulutusteknologian perusopinnot, Designing e-learning Essi Vuopala, yliopisto-opettaja Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö(let) http://let.oulu.fi Verkkokurssin

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04. Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.2008 Opettajan ammattitaidon kehittymisen tukeminen tietoyhteiskunnassa

Lisätiedot

Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA

Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA 1 Verkkoaivoriiheen osallistuneet olen markkinoinnin ammattilainen 42% ostan markkinointipalveluja 19% myyn markkinointipalveluja 4% vastaan

Lisätiedot

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Matkailutoimialan aamu 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Asiakaskäyttäytyminen internetissä asiakkaan tietotarpeet ja ostopäätökseen vaikuttavat tekijät Internet on noussut vallitsevaksi viestintävälineeksi.

Lisätiedot

VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot

VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot Jussi Silvonen Joensuun VALO -päivä, 8. 5. 2009 (http://jinux.pokat.org/jussi/) Esityksen rakenne Torikatu 10, Joensuu, SONY Bravia, Lieksan koulut = mitä yhteistä?

Lisätiedot

YLE ja sivistys. Sivistys ja mediakansalainen seminaari 19.3.2009. Ismo Silvo strategia- ja kehitysjohtaja YLE

YLE ja sivistys. Sivistys ja mediakansalainen seminaari 19.3.2009. Ismo Silvo strategia- ja kehitysjohtaja YLE YLE ja sivistys Sivistys ja mediakansalainen seminaari 19.3.2009 Ismo Silvo strategia- ja kehitysjohtaja YLE Julkisen palvelun yleisradiotoiminta perustuu sivistysaatteelle Pohjoismaisella YLE toiminnalla

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle - ratkaisu vai ongelma? Educa-messut 24.1.2014 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Vaihtoehtoisten henkilökohtaisten tulevaisuuksien hahmottamista

Lisätiedot

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Kommenttipuheenvuoro liiketoiminnan kehitysjohtaja Asko Alanen

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 Lapin muotoiluohjelman valmistelu Viestinnän tavoite INNOVATIIVISTA MUOTOILUA LAPPILAISILLE HYVINVOINTIA - varmistaa Lapin muotoiluohjelman tunnettuus -

Lisätiedot

Lehdistön tulevaisuus

Lehdistön tulevaisuus Lehdistön tulevaisuus Lehtiasiain neuvottelukunnan raportti 17.12.2013 Lehtiasiain neuvottelukunta Toimikausi 2.1.2012 30.4.2015 Yhteistyöfoorumina, jossa painettuun ja sähköiseen julkaisutoimintaan liittyviä

Lisätiedot

Radikaali kasvatus kääntäjän ja tulkin työelämätaitokurssin viitekehyksenä. TAO-verkoston seminaari Jyväskylä 19.3.2010. Kristiina Abdallah

Radikaali kasvatus kääntäjän ja tulkin työelämätaitokurssin viitekehyksenä. TAO-verkoston seminaari Jyväskylä 19.3.2010. Kristiina Abdallah Radikaali kasvatus kääntäjän ja tulkin työelämätaitokurssin viitekehyksenä TAO-verkoston seminaari Jyväskylä 19.3.2010 Kristiina Abdallah Luennon sisältö Kääntäjän ja tulkin työelämätaitokurssista Oma

Lisätiedot

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? Kulttuuri = jonkin ryhmän ominaislaatu, joka ilmenee erilaisina arvoina ja toimintatapoina sekä aineellisina ja aineettomina tuotteina.

Lisätiedot

Tutkimusjohtaja Jari Kaivo-oja Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto Työpaja-iltapäivä, Ubiikki uutismediassa-tilaisuus, Sokos Hotelli Pasila,

Tutkimusjohtaja Jari Kaivo-oja Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto Työpaja-iltapäivä, Ubiikki uutismediassa-tilaisuus, Sokos Hotelli Pasila, Tutkimusjohtaja Jari Kaivo-oja Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto Työpaja-iltapäivä, Ubiikki uutismediassa-tilaisuus, Sokos Hotelli Pasila, Helsinki Tiistai 19.3.2013 Eräs ubiikkiteknologisen

Lisätiedot

Missä menet, Internet?

Missä menet, Internet? Missä menet, Internet? Lokkaali-hankkeen avajaisseminaari 18.9.2009 Kimmo Paajanen, Neo Arena, CIE kimmo.paajanen@neoarena.fi 1 Miksi internetiin menemiseltä ei voi välttyä? Sanomalehtien perinteinen kehittäminen

Lisätiedot

Sulautuva ohjaus oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa

Sulautuva ohjaus oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa Opintoasiain ja Peda forum päivät 2011, 23.8.2011 Työpaja 3 Sulautuva ohjaus oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa Tiina Pyrstöjärvi ja Leila Saramäki Koulutus ja kehittämispalvelu Aducate, Avoin yliopisto

Lisätiedot

Käyttöliittymän suunnittelu tilastotieteen verkko-opetukseen. Jouni Nevalainen

Käyttöliittymän suunnittelu tilastotieteen verkko-opetukseen. Jouni Nevalainen Käyttöliittymän suunnittelu tilastotieteen verkko-opetukseen Jouni Nevalainen Esityksen sisällysluettelo Työn tausta Ongelman asettelu Käsitteitä ja määritelmiä Käytetyt menetelmät Tulokset Johtopäätökset

Lisätiedot

Digiajan opettajan selviytymispaketti

Digiajan opettajan selviytymispaketti 10+ opepäivitystä odottaa. Aloita lataus nyt! Digiajan opettajan selviytymispaketti Saamelaisalueen koulutuskeskus virtuaalikoulu Ovatko verkko-opetustaitosi päivityksen tarpeessa? Ota askel eteenpäin

Lisätiedot

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden

Lisätiedot

Digitaalisen TV-verkon liikennepalvelujen kokeilut

Digitaalisen TV-verkon liikennepalvelujen kokeilut Digitaalisen TV-verkon liikennepalvelujen kokeilut FITS- syystapaaminen Jukka Andersson Digita Oy Jukka Andersson 30.10.2003 # 1 Digitaalisen television tulevaisuuden historia Business 2.0 lehti lokakuussa

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) SOA yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Ubiikkiteknologia ja sosiaalinen media alueellisessa ja paikallisessa kehittämisessä

Ubiikkiteknologia ja sosiaalinen media alueellisessa ja paikallisessa kehittämisessä Ubiikkiteknologia ja sosiaalinen media alueellisessa ja paikallisessa kehittämisessä tutkija Sirkku Wallin Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus ja koulutuskeskus YTK Aalto yliopisto Digitalisaatiosta elinvoimaa

Lisätiedot

Työkirja tietoteknisen oppimistehtävän suunnitteluun innovatiiviseksi

Työkirja tietoteknisen oppimistehtävän suunnitteluun innovatiiviseksi Työkirja tietoteknisen oppimistehtävän suunnitteluun innovatiiviseksi Mieti oppimistehtäväsi tavoitteita ja vastaa muutamalla sanalla kysymyksiin Oppimistehtävän nimi: Pedagogiikka 1. Oppimista syntyy

Lisätiedot

430 m2. Plussummapeleistä yhteismaahan ja siitä tapahtumien hallintaan John Boydilaisesta näkökulmasta

430 m2. Plussummapeleistä yhteismaahan ja siitä tapahtumien hallintaan John Boydilaisesta näkökulmasta 430 m2 51 m2 42 m2 Plussummapeleistä yhteismaahan ja siitä tapahtumien hallintaan John Boydilaisesta näkökulmasta ARVO-LÄHIÖ Usean pelaajan plussummapeli 1999 Kooperatiivisen ratkaisun valinta: Ehto 1:

Lisätiedot

Sosiaalinen media ja moniammatillisuus nuorille suunnatussa työssä

Sosiaalinen media ja moniammatillisuus nuorille suunnatussa työssä Sosiaalinen media ja moniammatillisuus nuorille suunnatussa työssä ArctiChildren InNet -seminaari, Rovaniemi 25.1.2012 projektisuunnittelija Anna-Laura Marjeta, Verke projektisuunnittelija Heikki Lauha,

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

Sosiaalinen media työnhaussa

Sosiaalinen media työnhaussa Sosiaalinen media työnhaussa Sosiaalisen rekrytoinnin kanavat Englantilaisen yrityksen Provide vuonna 2012 luoma sosiaalisen rekrytoinnin kompassi (inhunt.fi) Some sopii kaikille ei vain viestintä- ja

Lisätiedot

Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle

Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle Ala-aste vanhempainilta Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle Paula Aalto 14.4.2016 MLL:n mediakasvatustyö Mediakasvatuksella pyritään edistämään lasten valmiuksia ymmärtää ja tulkita

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Valo- ja äänisuunnittelun laitoksen kehittämishanke Digitaalisen äänen tutkimusprojekti

Valo- ja äänisuunnittelun laitoksen kehittämishanke Digitaalisen äänen tutkimusprojekti Valo- ja äänisuunnittelun laitoksen kehittämishanke Digitaalisen äänen tutkimusprojekti Jatkohanke vuonna 2001 aloitetulle digitaalisen valon ja äänen tutkimushankkeelle, jolle saatiin 2001 osarahoitus.

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI 6.9.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Anna-Mari Tuovinen 24.11.2010 Lahden

Lisätiedot

mahdollisuuksia paikallisyhdistyksille Suomen omaishoitajien verkosto 26.10.2011

mahdollisuuksia paikallisyhdistyksille Suomen omaishoitajien verkosto 26.10.2011 Sosiaalinen media mahdollisuuksia paikallisyhdistyksille Suomen omaishoitajien verkosto 26.10.2011 1 Sosiaalisen median määrittely Sosiaalinen media on tietoverkkoja ja tietotekniikkaa hyödyntävä viestinnän

Lisätiedot

Uusmedia kuluttajan silmin

Uusmedia kuluttajan silmin Uusmedia kuluttajan silmin Kansallisen multimediaohjelman Kuluttajatutkimukset-hanke SUB Göttingen 7 211790 524 2000 B4519 TEKNOLOGIAN KEHITTÄMISKESKUS Digitaalisen median raportti 2/98 Helsinki I998 Sisältö

Lisätiedot

KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014. Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu. Järjestelmän nimi. versio 1.0

KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014. Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu. Järjestelmän nimi. versio 1.0 KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014 Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu Järjestelmän nimi versio 1.0 Jakelu: Tulostettu: 201543 Samuli Hirvonen samuli.hirvonen@student.tut.fi

Lisätiedot

@juhojokinen. fi.linkedin.com/in/juhojokinen juho.jokinen@dingle.fi

@juhojokinen. fi.linkedin.com/in/juhojokinen juho.jokinen@dingle.fi @juhojokinen fi.linkedin.com/in/juhojokinen juho.jokinen@dingle.fi Agenda Maailma muuttuu Uusi tapa johtaa Viestintä Työkalut Kanavat Seurattavat Oma sisältö Päivittäinen prosessi https://www.youtube.com/watch?v=slhqzxv_tzu

Lisätiedot

Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify

Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Tampereen teknillinen yliopisto Hypermedia MATHM- 00000 Hypermedian opintojakso 30.9.2011 Sisällysluettelo

Lisätiedot

OPPIKIRJATON OPETUS! Kari Nieminen!! Tampereen yliopiston normaalikoulu!! ITK 2015!

OPPIKIRJATON OPETUS! Kari Nieminen!! Tampereen yliopiston normaalikoulu!! ITK 2015! OPPIKIRJATON OPETUS! Kari Nieminen!! Tampereen yliopiston normaalikoulu!! ITK 2015! OMA TAUSTA! Matematiikan opetukseen liittyvä FL-tutkielma tietojenkäsittelyopissa 90-luvun alussa! Jatko-opiskelija "Mobile

Lisätiedot

Media- alan uusi strategia

Media- alan uusi strategia Mediapolis Matchmaking 5.6.2014 Media- alan uusi strategia Maria Niiniharju Business Development Manager Idean Enterprises Oy Erilaistumisen aikakausi on alkanut Asiakkaiden arki, sisällöntuotanto, sisällön

Lisätiedot

Käyttäjä mielessä. Sisältötuotantoa käyttäjälle. luento 13.10.04 / TTY. sohvi.sirkesalo@tamk.fi

Käyttäjä mielessä. Sisältötuotantoa käyttäjälle. luento 13.10.04 / TTY. sohvi.sirkesalo@tamk.fi Käyttäjä mielessä Sisältötuotantoa käyttäjälle luento 13.10.04 / TTY sohvi.sirkesalo@tamk.fi teemat sisällöntuotanto - määrittelyä ideointi, ongelma, tuotekehitys vastaanottajasta käyttäjä tarveskenaario,

Lisätiedot

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat Nokian N8 puhelimessa Uutta Toimii netin kautta, ei ohjelmien asennuksia eikä ylläpitoa, koulun lisäksi käytettävissä myös kotona ja muualla 24/7, lisäksi muita opiskelua helpottavia verkko-opetuksen mahdollistavia

Lisätiedot

IPR 2.0 Netti, Brändi ja Nettibrändi

IPR 2.0 Netti, Brändi ja Nettibrändi IPR 2.0 Netti, Brändi ja Nettibrändi VT Ari-Pekka Launne Kolster OY AB Helsinki 31.5.2012 IPR ja Internet mistä on kysymys? Internet on muuttunut muutamien toimijoiden yhteydenpitovälineestä globaaliksi

Lisätiedot

Minun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto. Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi

Minun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto. Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi Minun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi Kuluttajatutkimukset 2012 Mediaan koukuttuminen ja fragmentoitunut media käyttö: edelläkävijänuoret ja nuoret

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

LAPSET JA NUORET VAIKUTTAJINA MEDIASSA: PEDAGOGISIA NÄKÖKULMIA

LAPSET JA NUORET VAIKUTTAJINA MEDIASSA: PEDAGOGISIA NÄKÖKULMIA LAPSET JA NUORET VAIKUTTAJINA MEDIASSA: PEDAGOGISIA NÄKÖKULMIA S I R K K U K O T I L A I N E N F T, P R O F E S S O R I T A M P E R E E N Y L I O P I S T O Lasten ja nuorten vaikuttaminen mediassa? Miksi

Lisätiedot

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Tuotanto, konseptit, oppiminen yritystoiminnan kehittämisen uudet näkökulmat 25.5.2011 Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Kotisivut ja blogit kemian opetuksen välineinä

Kotisivut ja blogit kemian opetuksen välineinä Kotisivut ja blogit kemian opetuksen välineinä Ari Myllyviita, FM, yhteisöpedagogi (AMK), kemian opettaja, hankekoordinaattori, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Miten yhteisöllisen median työkalut

Lisätiedot

Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta

Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta Innopark Programmes Oy, Visamäentie 33, 13100 Hämeenlinna, info@innopark.fi Taitto: Mainostoimisto Precis Oy Paino: Kopijyvä Oy Tähän vihkoseen on koottu

Lisätiedot

Sosiaalinen Media Suomessa - nykyistä ja tulevaa

Sosiaalinen Media Suomessa - nykyistä ja tulevaa Sosiaalinen Media Suomessa - nykyistä ja tulevaa Taneli Tikka toimitusjohtaja IRC-Galleria.net Dynamoid Oy Technology changes while people's needs remain the same. When it comes to communication products,

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan

Lisätiedot

1. Toimivan IT-ympäristön rakentaminen

1. Toimivan IT-ympäristön rakentaminen 1. Toimivan IT-ympäristön rakentaminen Tarjontaa paljon tarvitaan henkilö, joka kokoaa oikeat palikat yhteen Ensin hahmotetaan kokonaisuus sen jälkeen tarkastellaan pienempiä osa-alueita Koulutus/tiedon

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 VIESTINNÄN PERUSTA...4 2 VIESTINNÄN SÄÄNNÖT...4 2.1 Viestintäsuunnitelman muutoksenhallinta...5 3 SISÄINEN VIESTINTÄ...5

Lisätiedot

työryhmien SharePoint-yhteistyötä helpottava ratkaisu

työryhmien SharePoint-yhteistyötä helpottava ratkaisu työryhmien SharePoint-yhteistyötä helpottava ratkaisu LIIKKEENJOHDON SUURIN HAASTE Modernin yrityksen on muutoksen kyydissä pysyäkseen suunniteltava tehokas strategia ja seurattava sitä. Siinä piilee kuitenkin

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus InnoOmnia tarjoaa vuonna 2011 seuraavat koulutuskokonaisuudet uusi osaajaverkostolle opetushallituksen rahoittamana maksuttomana täydennyskoulutuksena.

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

ERKKI HUJANEN MITEN MEDIA TOIMII? Popup Media/Technopolis Oulu 25.8.2015 Erkki Hujanen Kaleva

ERKKI HUJANEN MITEN MEDIA TOIMII? Popup Media/Technopolis Oulu 25.8.2015 Erkki Hujanen Kaleva MITEN MEDIA TOIMII? Popup Media/Technopolis Oulu 25.8.2015 Erkki Hujanen Kaleva KALEVA Suurin media-alan konserni Pohjois-Suomessa tarjoaa asiakkailleen tuoreita uutisia, kiinnostavia juttuja ja hyödyllisiä

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia työkappale 20.5.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 1 2 KPEDUn tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Syyslukukauden 2012 opintotarjonta

Syyslukukauden 2012 opintotarjonta Syyslukukauden 2012 opintotarjonta ELOKUVA JA TELEVISIO Elokuvan ja median historia 5 op MUOTOILU Taiteen ja kulttuurin historia 3 op MUSIIKKI Musiikin historia 5 op VIESTINTÄ Taidehistoria 5 op Viestintä

Lisätiedot

Tietoyhteiskunta muuttuu muuttuuko mikään?

Tietoyhteiskunta muuttuu muuttuuko mikään? Tietoyhteiskunta muuttuu muuttuuko mikään? Educa 27.1.2012 Hannu Laukkanen 1 Aiheitamme tänään Tieto ja viestintätekniikka - TVT- koulussa ja opetuksessa Sosiaalinen media mahdollisuuksien media Tekijänoikeudet

Lisätiedot

Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti

Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti Teknillinen korkeakoulu 51 Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 21.11.01 Oskari Pirttikoski Ensimmäinen versio 0.2 27.11.01 Oskari Pirttikoski Lisätty termit

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Liisat Ihmemaassa. Diskurssianalyyttinen tutkimus neuleblogeista käytäntöyhteisönä

Liisat Ihmemaassa. Diskurssianalyyttinen tutkimus neuleblogeista käytäntöyhteisönä LiisatIhmemaassa Diskurssianalyyttinentutkimusneuleblogeistakäytäntöyhteisönä Progradu tutkielma Tampereenyliopisto Kasvatustieteenlaitos Kevät2009 MaaritHolm 79855 Tampereenyliopisto Kasvatustieteenlaitos

Lisätiedot

Media ja mainonta 2010 luvulla

Media ja mainonta 2010 luvulla Media ja mainonta 2010 luvulla VTT Asiakasseminaari 20.9.2010 Anna Viljakainen 2 AGENDA Mediamainonta kansainvälisesti Mediamainonta Suomessa Mediamarkkinoiden kehitystrendit mediaryhmittäin Mediamarkkinoiden

Lisätiedot

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi 1 Viitteitä suomalaisen koulutuksen kehitystarpeista Jarkko Hautamäen mukaan suomalaisnuorten oppimistulokset ovat heikentyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi (Hautamäki ym. 2013). 2 Viitteitä

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus)

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Oppimistehtävät ovat mielekkäitä ja sopivan haasteellisia (mm. suhteessa opittavaan asiaan ja oppijan aikaisempaan tietotasoon).

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

ja jälkeen opiskelun Teemu Tokola Oulun Yliopisto Sähkö- ja tietotekniikan osasto

ja jälkeen opiskelun Teemu Tokola Oulun Yliopisto Sähkö- ja tietotekniikan osasto Opiskelijoiden tvt-taidot ennen ja jälkeen opiskelun Teemu Tokola Oulun Yliopisto Sähkö- ja tietotekniikan osasto TVT Tieto- ja viestintäteknologian tät i käyttö muuttunut t rajusti viimeisinä vuosikymmeninä

Lisätiedot

Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD

Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD Anne Rongas 7.4.2015 Anne Rongas 2015, Creative Commons Nimeä-Tarttuva 4.0 Suomi Esitys löytyy: bit.ly/ilmioppibyod Jotain vanhaa, jotain uutta Tässä esityksessä: 1. Mitä

Lisätiedot