Käyttöliittymäsuunnittelu ja konseptointi uuden median Internet-TV-ympäristössä:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Käyttöliittymäsuunnittelu ja konseptointi uuden median Internet-TV-ympäristössä:"

Transkriptio

1 Käyttöliittymäsuunnittelu ja konseptointi uuden median Internet-TV-ympäristössä: -kykyjenlöytämiskilpailu Tatu Marttila Helsinki MA lopputyö TAIDETEOLLINEN KORKEAKOULU Teollisen muotoilun osasto

2 1 Tiivistelmä Tämän lopputyön tavoitteena on selvittää mediatieteiden suhdetta Internet-TV-tuotteen sisältöön ja sen konseptointiin sekä tutkia tuotteen käyttäjäyhteisön toiminnan merkitystä tulevaisuuden Internet-sovellusten tuotannossa ja toteutuksessa. Työ perustuu Home Made Idols ohjelman konseptoinnin ja tuotannon analysointiin. Tämä monikanavainen ja vuorovaikutteinen kykyjenlöytämiskilpailu toteutettiin syksyllä 2006 DINA TV-kanavalle ja Internetiin. Ohjelman tuotantoryhmä koostui Stadian, Arcadan ja TAIK:n opiskelijoista. Tarkastelen ohjelmamme ja Internet-sivustomme konseptointia ja niiden sisällön suunnittelua, vertaan erilaisia teknologisia ratkaisuja ja tutkin Internetissä toimivan mediasisällön käyttöliittymän suhdetta yhteisön tuottaman sisällön kehitykseen. Osana tätä olen tutkinut miten sivuston toimintaideat toteutuivat lähetysjaksolla sekä seurannut haastatteluilla lähetysjakson jälkeen miten käyttäjät kokivat konseptin toiminnan. Työn analyyttisessa osuudessa tarkastelen käyttöliittymäsuunnittelua, käyttäjäkeskeistä suunnittelua ja konseptointia yleisesti tietokone- ja Internet-ympäristössä sivuten Internettelevision ulottuvuuksia ja erityisominaisuuksia. Teoreettisena viitekehyksenä toimivat mediateorian ja mediakasvatuksen tarjoamat näkökulmat. Hypoteesina työssä on, että koska mediakulttuuri peilaa todellisuutta, mallit uuden median tuotteen konseptointiratkaisuihin voidaan löytää mediatutkimuksesta ja yhteisöllisen toiminnan muokkaamalta mediakentältä. Tämä voi laajentaa käyttäjäkeskeisen suunnittelun toimintamahdollisuuksia ja nopeuttaa tuotekonseptointia uuden median markkinoilla, joilla toiminnan menetelmät ovat edelleen jatkuvassa kehityksessä. Avainsanat: Internet-TV; Monikanavainen TV-tuotanto; Käyttäjäkeskeinen suunnittelu; Konseptisuunnittelu; Käyttöliittymäsuunnittelu; Yhteisötoiminta; Yhteisötuotanto; Mediakasvatus.

3 2 Abstract The objective of this thesis is to examine the relation of media sciences to a web-tv product's content and its concepting and to study the meaning of a product's user community activities in the production and implementation of future Internet applications. The work is based on the analysis of the Home Made Idols web-tv concept and its production. This interactive multi-channel "talent contest" was created for the DINA TVchannel and Internet in Autumn The program's production team consisted of students from Stadia, Arcada and UIAH. I examine the concepting and content creation of our program and its web pages, compare different technological solutions and study the relation between the Internet based media content's user interface and the development of communally created content. As a part of this, I've observed during the broadcasting period how the ideas for functionality were actualised on the web pages and interviewed users afterwards on how they experienced the concept. In the analytic part of the work I observe user interface design, user centered design and concept creation in general in computer and Internet environments, which are tangent to Internet-TV's possibilities and its special attributes. The thesis' theoretical context is based on viewpoints from media theory and media education. The hypothesis of the piece is that because media culture reflects the reality, the concept solution models for a new media product can be found from media research and from the field of media, which is amended by communal activity. This can expand the possibilities of user centered design and speed up the concepting of products in new media markets, in which the methods are still in a constant process of evolution. Keywords: Internet-TV; Multi-channel TV production; User centered design; Concept design; User interface design, Communal activity; Communal production; Media education.

4 3 Sisällysluettelo Tiivistelmä...1 Abstract...2 Sisällysluettelo Johdanto Projektin motiivit ja tausta Internet ja media simulaatiokulttuurissa Internetin toimintatekniikoiden ja yhteisötoiminnan kehittyminen Internet yhteisöllisen mediatuotteen alustana Yhteisöllinen sisällöntuotanto Internet-TV ja audiovisuaalisen kulttuurin tuotanto Projektin edeltäjät ja toteuttamisen motiivit Anarchotainment ja tasa-arvoinen mediakenttä Tuotantoskenaarion keventäminen ja kaupallisten realiteettien muutos Katkos.tv ja M2HZ Internet-TV-konseptit ja mediakentän luotaus Yhteisöllisen Internet-mediatuotteen konseptointi Mediateoriat mediatuotteen konseptisuunnittelun apuna Mediakulttuuri ja muuttuvat toiminnan mallit Käyttäjätutkimus ja mediakentän analyysi konseptoinnissa Käyttäjäyhteisön sosiaalisen vuorovaikutuksen merkitys Yhteisöllisen mediatuotteen toiminnan edellytykset Yksilön ja yhteisön tarpeet ja oikeudet Käyttökokemuksen laadun merkitys Käyttöliittymäsuunnittelu ja toiminnan mallit Home Made Idols kykyjenlöytämiskilpailu Konseptoinnin aloittaminen Työryhmän ja tuotantoskenaarion rakentaminen sekä projektivastuu Konseptisuunnittelun sumea alku Käyttöliittymäkonseptoinnin lähtökohdat Käyttöliittymän ominaisuuksista Käyttäjäsegmentointi konseptoinnissa Toiminnan ja osallistumisen teknologiat Käyttöliittymän toiminnalliset ratkaisut Esityksien lähettäminen ja äänestyksen mekaniikka Tekninen alusta ja ylläpidon työkalut... 59

5 Tuotantoprosessin kulku Esituotanto ja mainossivusto Sisällöntuotanto Tuotanto ja TV-lähetykset Ylläpito ja ohjelmatoimitus Sisällöntuotannon painopisteiden muuttaminen Tuotantoskenaarion ja tuotannon menetelmien kehitys Projektin ja sen konseptoinnin analyysi Konseptin ja käytettävyyden analysointi Analyysin menetelmät ja sen ajoittaminen Käyttötiedon analyysi Haastattelu ohjelmaan osallistuneille Konseptoinnin analyysin tuloksia Käyttäjäyhteisön aktiivisuus ja sen kehitys tuotannon aikana Sisällön kehityksen merkitys TV:ssa ja Internetissä Käyttöliittymän toimivuus Ohjelman merkitys käyttäjäyhteisölle Osallistumisen merkitys esiintyjälle Tiedottamisen ja mainonnan vaikutus Viihteen välineet ja kasvatustyö Internet-TV ja medialukutaidon muutos Kaupallisen kentän uusimmat konseptit Johtopäätökset ja projektin tuotannon tulevaisuus Yhteisöllisen Internet-TV-tuotteen konseptointi Mediateoria Internet-TV-tuotteen suunnittelun apuna Mediakasvatuksen ja medialukutaidon kehittäminen Home Made Idols tulevaisuudessa Kuvaluettelo Liitteet Liite 1: Moraalin Hartiat Liite 3: Katkos.tv:n pressitiedote Liite 4: HMI-esiintyjäkirje Liite 5: Nyt-liitteen artikkeli Liite 6: Postia Fremantle Medialta Liite 7: Home Made Idols MoA 2007 näyttelyssä Lähteet

6 5 1. Johdanto Tämä lopputyö keskittyy tutkimaan multimediatuotteen konseptisuunnittelua Internetissä, Internet-TV-ohjelmasisällön käyttöliittymäsuunnittelua ja Home Made Idols Internet-TVohjelman tuotantoprosessia. Työssä tutkin mediatuotteen konseptisuunnittelua erityisesti mediateorian ja mediakasvatuksen näkökulmasta. Tämä näkökulma tarjoaa muotoilijalle uusia välineitä dynaamisella Internet-media-alustalla toimivien konseptien tarkasteluun. Home Made Idols oli Internetiin ja televisioon syksyllä 2006 tuotettu ohjelmakokonaisuus, jossa käyttäjät pääsivät osallistumaan toimintaan omilla esiintymisvideoilla tai katselemaan ja kommentoimaan toistensa esityksiä. Ohjelmaformaatissa käyttäjäyhteisö arvosteli osallistujien esityksiä Internetissä ja äänesti kahden viikon välein kaksi voittajaa, jotka osallistuivat lopulta suoriin TV-lähetyksiin DINA TV:n ohjelmassa vuoden 2006 aikana lokakuun lopusta alkaen. DINA Digital Inventive Narrative Appliances on pääkaupunkiseudun monikanavahanke, jonka päämääränä on tukea media-alan opetusta, tutkimusta ja kehitystä. DINA TV:n Live Factory ohjelmasarjassa esitetty Home Made Idols kykyjenlöytämiskilpailu oli Arcadan, Stadian ja Taideteollisen korkeakoulun opiskelijoista koostuvan tuotantoryhmän sekä muutaman ulkopuolisen tekijän yhdessä toteuttama monikanavainen viihdeohjelma. Home Made Idols ohjelmaan kuului neljä suoraa TV-lähetystä aina kahden viikon välein alkaen, ja se toimi aktiivisesti Internetissä samana ajanjaksona osoitteessa Yhdessä Aapo Korkeaojan kanssa esikonseptoitu ja muun työryhmän kanssa valmiiksi tuotettu ohjelmakonsepti kommentoi modernin kykyjenetsintäohjelmaperinteen olemusta. Sen sisällön ja käytön kehittymisen kautta tutkimme yhteisön käyttäytymistä Internetissä toimivan yhteisöllisen mediatuotteen parissa. Lopputyöprojektin tuotanto ja tutkimus on toteutettu yhteistyössä Taideteollisen korkeakoulun Medialaboratoriossa opiskelevan Aapo Korkeaojan kanssa. Korkeaoja on keskittynyt työssään draamallisen sisällöntuotannon ja tuotannonhallinnan lähtökohtiin. Oma osuuteni on keskittynyt enemmän toiminnallisuuden ja teknisen toteutuksen kehittämiseen, ei niinkään sisällön ja dramaturgian suunnitteluun. Teorian tutkimuksessa olen tutkinut konseptoinnin teorioiden suhdetta mediateorioihin. Olen kuitenkin rajannut lopputyöstä pois mediateorioiden jalostamisen ja keskittynyt osoittamaan miten ne suhteutuvat konseptisuunnitteluprosessiin ja itse mediasovelluksen käyttöön. Oletukseni on, että käyttäjälähtöisen suunnittelun käsitteiden, kuten käyttökokemuksen ja käyttäjän, sekä yhteisöllisen toiminnan tapojen ja merkityksen määritelmät mediatieteissä avaavat uusia näkökulmia konseptisuunnitteluun. Teorialähtöisestä ajattelusta on erityisesti hyötyä silloin kun konseptien kehitys on jatkuvaa, kuten Internet-sovellusten kyseessä ollessa usein on. Uuden median markkinat ja niiden toiminta kehittyvät jatkuvasti luoden ympäristön

7 6 uudenlaisille tuotteille ja palveluille. Analyysiosassa selvitän, mitä projektimme ja sen analyysi kertovat Internetissä kehittyneistä yhteisötoiminnan ja tuotannon uusista muodoista ja toiminnan malleista. Viittaan työssäni kirjallisuuteen, lopputyömateriaaliin ja muutamaan artikkeliin antamassa yksittäisiä esimerkkejä tai selvittämässä taustaa niin mediateorian kuin konseptisuunnitteluteorioiden alueelta. Viittaan myös useisiin eri Internet-sovellusten url-osoitteesiin, jotka saattavat olla myöhemmässä vaiheessa vanhentuneita. Käytän lopputyössäni useita uuden median tai mediatieteiden parissa toimiville henkilöille tuttuja käsitteitä, jotka eivät välttämättä ole lukijalle tuttuja. Pyrin kuitenkin selventämään useiden käsitteiden merkitystä niiden noustessa esille ensimmäistä kertaa. Varsinaista terminologiaa selventävää kappaletta työssäni ei ole. Käsitteellä media tarkoitan tutkimuksessani tiedonvälityksen väylää, ja käsitteellä uusi media Internetiä. Vastaavasti uuden median tuote tarkoittaa Internetissä toimivaa sovellusta, palvelua tai ohjelmistoa. Tässä luvussa käyn läpi lopputyöprojektin lähtökohtia ja työn rajausta. Toisessa luvussa kartoitan projektin taustaa ja motiiveja sekä sitä, miten päädyimme tämänkaltaiseen konseptiin. Kolmannessa luvussa tutkin, miten mediatieteen kentällä vaikuttavat teoriat voisivat auttaa konseptisuunnittelijaa uuden median projektin konseptoinnissa. Neljännen luvun prosessikuvauksessa seuraan ohjelman pitkällisiä esituotanto- ja alkukonseptointivaiheita tuotantoon, jonka aikana pohdimme työryhmässä television ja Internet-TV:n taustaa, tulevaisuutta ja sen tuomia mahdollisuuksia paikalliseen, avoimeen ja yhteisölliseen televisiotuotantoon lähitulevaisuuden mediamaailmassa. Viidennen luvun analyysissä esittelen käytön statistiikkaa ja käyn läpi osallistujille suunnatun haastattelun tuloksia. Kuudennen luvun johtopäätöksissä vertaan konseptoinnin aikana luotuja olettamuksia analyysistä paljastuneeseen todellisuuteen. Haluan kiittää erityisesti työni ohjaajaa Salu Yliriskua ja muuta Teollisen muotoilun osaston sekä Medialaboratorion henkilöstöä. Kiitän myös Aapo Korkeaojaa hedelmällisestä yhteistyöstä Interaktiivisen TV:n kehityksessä ja avusta lopputyöprosessissani sekä koko Home Made Idols in ja DINA TV:n Live Factory n tuotantoryhmää. Heidän lisäkseen kiitän erityisesti jo edesmennyttä isoisääni Tuomo Saloa, joka sponsoroi opintojani pitkään, Liina Sillanpäätä, jonka kärsivällisyys on osoittautunut lähes loputtomaksi, sekä poikaani Juksu Marttilaa, jonka läsnäolo motivoi elämääni jo toista vuotta.

8 7 2. Projektin motiivit ja tausta Home Made Idols -projekti perustuu yhteistyöhön Taideteollisen Korkeakoulun Medialaboratoriossa opiskelevan Aapo Korkeaojan kanssa. Tämä yhteistyö alkoi keväällä 2005 kun suunnittelimme yhdessä interaktiivisia televisio-ohjelmakonsepteja Medialaboratorion Laika-kurssilla. Työn hedelminä syntyi useita konsepteja (mm. Moraalin Hartiat, joka toteutettiin pilottivaiheeseen asti; Liite 1), mutta ennen kaikkea huomasimme intressiemme kohtaavan avoimen ja aktivoivan mediasisällön tuotannossa. Suomessa on valitettavan vähän elävää mediakritiikkiä valtamedioiden sisällä. Osa vallitsevasta mediakulttuuristamme kehittää valtakulttuuria aggressiiviseen, yksilöä kunnioittamattomaan ja lyhytjänteisesti kaupalliseen suuntaan. Hyviä esimerkkejä näistä ovat keltainen lehdistö ja useat tosi-tv-ohjelmat sekä toisaalta amerikkalaistunut ja tylsä ohjelmatarjonta kaupallisten TVkanavien puolella. Projektissamme ja tuotannossamme halusimme tutkia mahdollisuuksia luoda vastapainoa tällaiselle sisällölle ja tuottaa ohjelmaa, joka kehittäisi kulttuuria moniulotteisemmin yhdessä valtamedioiden ulkopuolella toimivien tekijöiden kanssa. Vaikka aloitimme pohdiskelun erilaisten konseptien kautta, hyvin nopeasti rinnalle nousi syvempi pohdinta mediakentän olemuksesta ja kulttuurin merkityksestä. Mediakenttä määrittää sisältöään entistä nopeammin ja avoimemmin kun yhä suurempi osa ihmisistä siirtyy kulttuurin uudelle areenalle Internetiin. Samalla Internetissä tapahtuva perinteisten medioiden fuusio synnyttää aivan uudenlaisia toiminnan muotoja. Ihmisten tarpeet ja halut muuttuvat tuotteiksi, sovelluksiksi ja ohjelmaformaateiksi yhä nopeammin, ja yhä useammin klassisen mediatuotantorakenteen ohi tai sen rinnalla. Tässä mielessä Internet on erittäin dynaaminen media. Sen avoimuus ja välittömyys parhaimmillaan tukee pienten yhteisöjen toimintaa mahdollistaen yksilöllekin entistä selkeämmän väylän vaikuttaa kulttuuriin. Nykyään eri kaupalliset instanssit yrittävät löytää käyttäjiä Internetistä vaihtelevin yhteisön toimintaa tukevin konseptein, joissa sisältö on usein kevyttä ja yhteisölähtöistä. Kaupallisten toimijoiden suurten resurssien mahdollistama konseptitehtailu kuitenkin kyllästää mediakenttää erilaisin sovelluksin, joissa kaikki, mitä käyttäjälle luvataan, on vain vähän näkyvyyttä julkisuudessa. Samalla uuden median merkitys vaikuttamisen kanavana kutistuu. Tämä ongelma kohdataan myös Juha Suorannan ja Mauri Ylä-Kotolan kirjassa Mediakasvatus simulaatiokulttuurissa. Yhä laajempien välineiden väliintulon ja yhä suuremman kaupallisuuden ylivallan vuoksi mediakasvatuksessa joudutaan punnitsemaan suhdetta monenlaisiin sekaannuksiin siitä, mikä on totta ja tärkeätä, mitä pitäisi uskoa, miten elää ja aikansa kuluttaa (Suoranta & Ylä-Kotola 2000, s.58). Kulttuurin ja uuden median käyttäjä saattaa helposti joutua median kyllästämäksi löytämättä kuitenkaan uudelta kulttuurin kentältä itselleen mielekästä sisältöä.

9 8 Teollisen muotoilijan tehtävänä on suunnitella tuote käytettäväksi. Näyttää kuitenkin siltä, että avointen foorumien sekä yhteisöllisen ja dynaamisen Internetin käytön levitessä Internetissä käytettävyys kehittyy nopeammin kuin käytettävyyden suunnittelu. Tällöin muotoilijan voi olla vaikeaa tunnistaa mahdolliset käytön motiivit ja niistä kumpuavat tarpeet erilaisille työkaluille ja toiminnoille. Mediateoriat tarjoavat tuoreita näkökulmia konseptisuunnitteluun, ja ehkä mahdollistavat uusien ja mielekkäiden median käyttötapojen löytämisen. Kulttuurin tuottajana muotoilija kantaa kuitenkin myös vastuuta käyttäjästä tai kuluttajasta, jos asian haluaa näin ilmaista. Modernin mediakasvatuksen ongelmallinen kaksisuuntaisuus esiintyy median ja erityisesti uuden median sisältöjen käytön ja kulutuksen oppimisessa. Kun sisältö otetaan omaksi, sitä muokataan ja samalla sen käytön mekaniikka muokkautuu. Tämä synnyttää uudenlaista medialukutaitoa ja toimintakulttuuria. Suorannan ja Ylä-Kotolan kirjassa todetaan, että omaehtoinen resistanssi tulkitaan kriittisen pedagogiikan kannalta positiiviseksi asiaksi (Suoranta & Ylä-Kotola 2000, s.43). Uudelle mediakentälle Internetiin tarvitaan juuri omaehtoista toimintaa ja sisältöä. Mikäli uusille käyttäjille onnistutaan tarjoamaan tai he itse onnistuvat tarjoamaan oikeat välineet sen luomiseen, niin Internetistä ja sen dynaamisuutta ja yhteisöllisyyttä tukevista ominaisuuksista saadaan enemmän irti Internet ja media simulaatiokulttuurissa Nykyaikainen mediamaailma on murroksessa. Audiovisuaalisen kulttuurin tulva ja integroituva mediakenttä määrittelee yhä laajemmin todellisuutta. Puhutaan simulaatiokulttuurista, jossa todellisuuden simulaatio syrjäyttää todellisuuden. Tämän käsityksen mukaan kulttuurista on tullut simulaatiota, joka toteutuu todellisen maailman sijaan teknologisesti tuotetussa aistiympäristössä. Juha Suoranta ja Mauri Ylä-Kotola väittävät, että keskeinen osa sosiaalista todellisuutta on muuttunut median syvällisesti värjäämäksi (Suoranta & Ylä-Kotola 2000, s.141). Niin median sisältö kuin sen tekniset alustat kehittyvät ja fuusioituvat kovaa vauhtia mobiili- ja Internet-ympäristöissä. Internetin mediakenttä on kasvanut kattamaan monet vanhoista perinteisesti erotetuista medioista, kuten esimerkiksi sanomalehdet ja television, ja muuttanut ne monikanavaisiksi mediatoimijoiksi. Perinteisesti erotetut mediat fuusioituvat uudenlaisiksi kulttuurifoorumeiksi, joissa toimitettu teksti, kuva ja ääni kohtaavat (Kuva 1).

10 9 Kuva 1: Fuusioitunut media ja simulaatiokulttuuri Ismo Kiesiläinen kirjoittaa lopputyössään, että 1970-luvulta alkaen kehittyneen yhteiskunnallisen mediakasvatuksen tavoitteena oli kehittää yhteiskunnallista kriittisyyttä ja kykyä ymmärtää median tuotantomalleja (2003, s.12). Kulttuuri on kuitenkin muuttunut suuntaan, jossa viestintävälineet eivät enää ole ulkopuolisia voimia vaan arkea (Kiesiläinen 2003, s.13). Lähes jokaisen länsimaisen ihmisen on nykyään helppo tuottaa omaa mediasisältöä ja julkaista se, joko omana itsenään, yhteisön jäsenenä tai muussa, ehkä jopa kuvitteellisessa roolissa. Mediassa toimiminen ja sen erityispiirteet näkyvät juuri käyttäjien sosiaalisessa toiminnassa ja etiketissä. Sosiaalinen todellisuus elää yhä vahvemmin mediamaailmassa ja median ehdoilla. Median välineet imaisevat reaalisen maailman sisäänsä kokonaisuudessaan: television itseriittoinen todellisuus ja todellisuuden televisio hämärtävät muun muassa todellisen ja kuvitellun sekä subjektin ja objektin rajat (Suoranta & Ylä-Kotola 2000, s.144). Media määrittää uudenlaisen maailman, jossa eri tekijöiden roolit määritellään uudelleen. Samalla tuotantoskenaario muuttuu. Yhä suurempi osa Internetin sisällöstä on yksityisten tekijöiden valmistamaa, ja jokainen Internetin käyttäjä voi olla median asiantuntija ja tuottaja. Olemme siirtyneet median kuluttajan roolista median sisällön ja informaation tekemisen keskelle, jossa perinteiset alamais/asiantuntija- ja tuottaja/kuluttaja erottelut ovat murroksessa. Simulaatiokulttuuria ja siinä korostunutta audiovisuaalista mediakulttuuria määrittääkin juuri niiden jatkuva kehitys, ja median ristiriitainen rooli on olla sekä muovaavana ja muokattavana (Suoranta & Ylä-Kotola 2000, s.10). Perinteisten isojen mediakulttuurin toimijoiden ja ohjaajien monopoli on uudessa mediassa heikompi, sillä tuotantokoneisto on yhä useamman hallittavissa. Tällöin myös kulttuurinen tieto ja kulttuurisen toiminnan välineet ja metodit ovat enemmän lähtöisin itse käyttäjiltä. Uudessa mediassa kulttuuria ja sen sisältöä rakennetaan konstruktiivisemmin. Valmiita toiminnan malleja ei ole, vaan oppija hahmottaa maailmaa ja sen tulkintaan käytettyjä käsitteitä, ja (re)konstruoi opetuksen sisällöt (Rauste-von Wright & von Wright 1996, s.121). Juha Piiroinen tutkii lopputyössään Digital Concept Design Project koulutuskokeilua. Turun AMK:n ja Lahden AMK:n vuonna 2005 järjestämän digitaalisen sisällöntuotannon alan koulutuksen kehittämiseen liittyneen kurssin yhteydessä oppilaat kehittivät konsepteja uuden median kentälle ilman tiukkaa opetuksellista ohjausta ja päätyivät entistä vapaampaan

11 10 konseptikehittelyyn. Tämän näkökulman mukaan uuden median kulttuurista tuleekin vapaine vaikutuksen välineineen yhä enemmän ihmisen oma konstruktio, jonka varassa hän rakentaa oman käsityksensä todellisuudesta (Piiroinen 2006, s.16). Kognitiiviseen psykologiaan pohjautuvat niin kutsutut konstruktivistisen oppimisen mallit painottavat tiedon rakentamista tiedon siirtämisen sijaan (Kiesiläinen 2003, s.24). Uudessa mediassa olio määrittää itsensä ja tekemisensä yhä itsenäisemmin (Piiroinen 2006, s.17). Konstruktivistisen oppimiskäsityksen mukaan todellinen oppiminen ei koskaan tapahdu siten että oppilas omaksuu opettajan välittämän tiedon ( ) Oppiminen tapahtuu siten, että oppija rakentaa itse oman merkityksensä asiasta (Piiroinen 2006, s.20). Ismo Kiesiläinen kirjoittaa lopputyössään, kuinka emme tee havaintoja todellisuudesta vaan mediasta (Kiesiläinen 2003, s.4). Jos aistimuksemme maailmasta on vain mediassa tapahtuvaa simulaatiota, sen merkityksen määrittelee todellisuuden sijaan simulaatiokulttuurin toiminnan mallit ja merkitykset, jotka löytyvät kulttuurin kentältä ja erityisesti uuden median kentältä. Nykyajan simulaatiokulttuurissa on riskinsä. Tarjonnan määrä nykyajan mediakentässä on niin runsasta ja lyhytjänteistä, että käyttäjät hukkuvat median massiiviseen signaalimereen. Tämän signaalimeren suuruus perustuu kuitenkin tiedon tavoitettavuuteen ja tasaarvoisuuteen. Jos tietoa voi myös muokata eteenpäin, niin silloin uusi kulttuurinen areena, uusi media ja Internetin teknologiat tarjoavat yhä suuremmat mahdollisuudet vaikuttaa kulttuurikentän tarjoamaan sisältöön ja sen tasa-arvoisuuden kehittämiseen Internetin toimintatekniikoiden ja yhteisötoiminnan kehittyminen Internetin yhteisötoiminta juontaa juurensa ajoilta, jolloin toiminta verkossa ei välttämättä ollut käytön mukavuuden ja helppouden värittämää. Verrattuna tähän päivään alkuaikojen tiedonsiirron välineet ja foorumit olivat vain harvojen ulottuvilla teknologisten vaatimustensa ja käyttöön tarvitun asiantuntemuksen vuoksi. Uuden median alkuaikojen yhteisöllisen toiminnan foorumit, kuten 90-luvun modeemikulttuuri, BBS purkit (Bulletin Board System, eli tietokoneen tiedostojen jakelun mahdollistanut teknologia) ja IRC (Internet Relay Chat, eli reaaliaikainen chat-teknologia), ovat teknologioina jo vanhoja. Nykyaikaisten laajakaistajärjestelmien yleistyessä nopeasti lähes jokainen kotitietokoneen omistaja voi halutessaan ottaa osaa Internetin kulttuurikentän tarjontaan. Uudet Internetin käsitteet, kuten reaaliaikaiset tiedon syötteet (RSS, eli nykyisin Really Simple Syndication), joilla seurataan esimerkiksi uutisia, tai käyttäjien keskeiset tiedon jakelujärjestelmät (Peer to Peer, P2P) helpottavat kulttuurin reaaliaikaista seuraamista ja jakamista. Yleisesti käytetyt ohjelmointiympäristöt, kuten Java ja PHP sekä multimediaohjelmistot, kuten Adobe n Flash ja sen streamaavan videon ominaisuudet, mahdollistavat visuaalisesti ja toiminnallisesti rikkaamman uuden median kentän. Vaikka välineet ovat olleet olemassa pidempään, vasta viime aikoina niiden käyttö on helpottunut tarpeeksi, jotta kynnys olisi kaikille tarpeeksi alhainen. Tässä mielessä koko Internet on vielä suhteellisen uusi tuote. Ilpo Koskisen, Katja Battarbeen ja Tuula Mattelmäen toimittamassa Empathic Design kirjassa todetaan, että uuden tuotteen ensimmäiset käyttäjät ovat tyypillisesti teknisesti orientoituneita ihmisiä, ja että he ovat valmiita tinkimään

12 11 tuotteen käyttömukavuudesta ja maksamaan siitä korkeampaa hintaa. Sen sijaan myöhemmät käyttäjät olettavat tuotteelta mukavuutta, käytön helppoutta ja luotettavuutta sekä alhaista hintaa (Koskinen et al. 2003, s.39). Nykyään suuri tekninen asiantuntemus ei enää ole käytön merkittävin kriteeri, vaan Internetin yhteisötoimintaan voi osallistua lähes kuka tahansa. Yhteisöllisiä mediasovelluksia löytyy yhä suuremmassa määrin. Internetin graafisen käyttöliittymän World Wide Web in eli webin toinen sukupolvi yhdistää webin perinteisiä tekniikoita juuri yhteisöllisesti tuotettuun ja dynaamiseen sisältöön. Tämä käsite tunnetaan nimellä Web 2.0. Osallistuminen toimintaan Internetissä on nykyään aiempaa huomattavasti helpompaa, ja tarvittavat median tallennusvälineet löytyvät yhä useamman kuluttajan taskusta. Uusissa kännyköissä on vakiona kuvan ja tekstin tuotantovälineet sekä entistä esteettömämpi väylä saattaa nämä tuotokset laajemman yhteisön saataville Internetiin. Erilaiset kolmannen sukupolven kännyköiden MMS-multimediaviestintään (Multimedia Messaging Service) perustuvat sovellukset liittyvät yhä useamman toimijan palettiin uuden median kentällä, jossa sanomalehtien yleisönosastokulttuuri yhtyy kuvaan, ääneen ja videoon. Nämä sovellukset ruokkivat yhteisöjen ja foorumien toimintaa, mutta perustuvat silti itse viestien ja yhteisön kommunikaation luomiin merkityksiin. Jyväskylän yliopiston julkaisemassa kirjassa Mediat nuorten arjessa todetaan, että vain harva, jos kukaan nuori käytti tietokonetta esimerkiksi TV:n katseluun, kuvien editointiin tai musiikin tekoon (Luukka et al. 2001, s.115). Tällainen havainto nuorten tietokoneen ja Internetin käytöstä tuntuu omituiselta niinkin äskettäin kuin vuosituhannen vaihteessa. Tänä päivänä seitsemän vuotta myöhemmin kuitenkin puhutaan jaeltavista valokuva-albumeista, videoblogeista ja filmi- ja TV-teollisuutta vaivaavasta tallenteiden laittomasta Internetjakelusta. Virtuaalisten yhteisöfoorumien, kuten IRC-Gallerian (http://www.irc-galleria.net) ja Habbo-hotellin (http://www.habbo.fi) virtuaalirahaa myydään kioskeissa, ja virtuaalimaailmassa tapahtuu yhä enemmän oikeaa kaupankäyntiä. Vuosituhannen vaihteessa nuorten median käytössä painottui kommunikaation merkitys, ja kahdella kolmesta oli kännykkä, jota käytettiin niin puhumiseen kuin tekstiviestintään (Luukka et al. 2001, s.237). Näyttääkin siltä että sama yhteisössä ja sosiaalisessa ympäristössä vaikuttamisen halu on muutamassa vuodessa siirtynyt entistä enemmän Internetiin, joka tarjoaa monipuolisemmat ja yhteensopivammat työkalut sovellusten kehittämiseen. On selvää, että uudella kulttuurikentällä myös toiminnan mallit ovat muutoksessa. Pelkästään viimeisen seitsemän vuoden aikana median käyttäminen on radikaalisti muuttunut video- ja kuvatuotannon saavuttaessa yhä useampia käyttäjiä. Uuden median teknologisen kehityksen mahdollistamien uusien toiminnan mallien lisäksi myös itse median käyttö muovaa median käyttötarpeita. Yhteisö on onnistunut luomaan uudelle kulttuurikentälle itse tarvitsemiaan sovelluksia uusien teknologisten mahdollisuuksien myötä usein itsestään kehittyneelle tarpeelle. Tästä toimivat esimerkkeinä muun muassa videoportaalien kehitys sekä videomedian jakelu Internetissä vaihtelevissa konteksteissa. Kun kulttuuri siirtyy yhä enemmän uuteen mediaan tarvitaan myös avointa mediakulttuuria ja itseohjattua mediakasvatusta. Jotta uusia innovaatioita pääsisi syntymään, täytyy yhteisön saada sanella oman mediakasvatuksensa ehdot. Web 2.0:ssa toimivan dynaamisen ja

13 12 yhteisöllisesti ylläpidetyn sivuston nimenä ja tuotannon työkaluna tunnetaan termi wiki. Wiki on sanana ehkä turhankin muodikas ja epämääräinen, mutta kuvaa periaatteessa yhteisöllisesti tuotettua sivustoa, jollaisissa suuri osa Web 2.0:n uudenlaisesta sisällöstä kehittyy. Kuten Juha Piiroinen lopputyössään täsmentää: tiedon syntyminen edellyttää aina yksilön aktiivista tulkintaa (Piiroinen 2006, s.30). Tällainen tulkinta on kuitenkin tiedon synnyttämisessa melko arvotonta, ellei se ole suhteessa toimintayhteisöön ja sen yhteisiin käsityksiin asioista. Samalla tavalla kun yhteisöissä arvotetaan tietoa, mm. wikeissä ynnä muissa yhteisöllisesti tuotetuissa ja hallituissa foorumeissa eri toimintayhteisöt määrittävät ja arvottavat kulttuuriamme Internet yhteisöllisen mediatuotteen alustana Internet on media-alustana joustava ja koostuu monenlaisista teknologisista komponenteista, joilla voidaan luoda monipuolista vuorovaikutteista toimintaa hyvin homogeenisessa käyttöympäristössä. Loppujen lopuksi kaikki Internetin tieto ja sisältö on digitaalista ja voi sinällään määritellä hyvin monenlaisia immateriaalisia järjestelmiä. Internet-sovellusten dynaaminen luonne mahdollistaa niiden toiminnan ja sisällön jatkuvan muokkaamisen. Tämä mahdollistaa konseptien iteratiivisen eli syklisen kehittämisen metodin, jossa konseptoinnin muuttujien säätö jatkuu läpi koko prosessin. Parhaimmillaan tämä dynaamisuus tarjoaa uusissa yhteisöllisissä palveluissa median käyttäjille mahdollisuuden muokata itse käyttämäänsä sisältöä. Kulttuurisen tiedon muokkaamisen mahdollisuus tarjoaa laajemman ja terveemmän näkökulman verrattuna Suorannan ja Ylä-Kotolan ajatukseen populaarikulttuurista, jossa tuottaja ja kuluttaja ovat saman tajuntateollisuuden osasia (Suoranta & Ylä-Kotola 2000, s.119), ja jossa tuotetaan loputtomasti kulttuurista höttöä uutta mediakenttää täyttämään. Sosiologisesti painottuneessa kulttuuritutkimuksellisessa diskurssissa Internet ja sen foorumit edustavat uutta oppimisympäristöä, sillä kyseessä on kulttuurinen ympäristö, jossa tapahtuu sosiaalista toimintaa sekä informaalista oppimista (Suoranta & Ylä-Kotola 2000, s.21). Uudessa oppimisympäristössä kehittyy uuden tiedon lisäksi myös uutta sosiaalista toimintaa. Toisaalta toteutamme uudessa yhteisöllisessä oppimisympäristössä tirkistelyhaluamme ja toisaalta voyeristinkatseemme suuntautuu meihin itseemme meistä ja toisten muodostamista sosiaalisista peileistä (Suoranta & Ylä-Kotola 2000, s.120). Yhteisön toiminnan ja kulttuurin kohtaamisessa käyttäjä joutuu arvioimaan tietoaan paitsi suhteessa mediaan, myös yhä enemmän yhteisön toimintasääntöjen mukaan. Tällainen käyttäjän, yhteisön ja mediatuotteen parissa tapahtuva tiedon uudelleenarviointi muodostaa kullekin tuotteelle tai sisällölle tyypillisen toimintakulttuurin (Kuva 2).

14 13 Kuva 2: Mediatuotteen toimintakulttuuri Juha Piiroinen toteaa lopputyössään, että Internetissä toimivassa yhteisöllisessä mediassa kuten myös mediatuotteessa tiedon rakenteleminen, uuden tiedon luominen ja kehittäminen ovat jatkuvasti toiminnassa (2006, s.25). Piiroinen painottaa sitä, miten merkittävä osa sosiaalisella vuorovaikutuksella on oppimisessa (2006, s.35). Sama mekanismi vaikuttaa median käytön oppimisessa. Maijaliisa Rauste-von Wright ja Johan von Wright kirjoittavat Oppiminen ja koulutus kirjassaan, että ihmistä täytyy tarkastella systeemisestä näkökulmasta monikerroksellisena toimijana, joka esiintyy yksilönä eri sosiaalisten systeemien hierarkiassa (1996, s.89). Huomio painottaa ihmistä sosiaalisten systeemien eri tasoilla toimivaksi toimijaksi, ja tällöin analyysin tärkeimpänä kohteena ovat ne prosessit, joita systeemin sisällä tapahtuu. Kirjan mukaan Kaikki vuorovaikutustilanteet ovat sidoksissa laajempaan sosiaaliseen kokonaisuuteen: niillä on jokin yhteiskunnallinen ja/tai kulttuuriin liittyvä funktio (1996, s.91). Konstruktivistisessa oppimiskäsityksessä sosiaalisen vuorovaikutuksen rooli nousee merkittävään asemaan. Sosiaalisessa kontekstissa yksilön ajatteluprosessit tulevat myös näkyviin niin hänelle itselleen kuin muillekin (Rauste-von Wright & von Wright 1996, s.128). Oppiminen vaatii toimintaa tuottavaa motivaatiota, jota voidaan ruokkia aktivoivilla työtavoilla ja työympäristöllä (Kiesiläinen 2006, s.25). Nämä luovat mahdollisuuksia reflektoida omaa toimintaa yhteisön muiden jäsenten kesken. Piiroisen mukaan tällainen ajattelu ei välttämättä ole edes tietoista. Hän mainitsee oppijan eli käyttäjän alitajuisen säätelyn, johon liittyy sosiaalinen ympäristö, sekä sen miten opiskelijan oman oppimisprosessin hallinta on aina suhteessa yhteisöön (2006, s.36). Esimerkiksi yhteistoimisten opiskelumuotojen edut vaikuttavat Piiroisesta selviltä, sillä ryhmien sisällä tapahtuvalla vuorovaikutuksella on keskeisin merkitys uuden tiedon ja merkitysten synnyttämisessä (2006, s.63). Internet-pohjaisen mediatuotteen suunnittelussa suunnittelijan onkin mietittävä, kuinka käyttäjät saisivat sovelluksesta irti jotain todellista hyötyä ja pääsisivät rakentamaan omia merkityksiään sovelluksen sisältöön ja yhteisön sosiaaliseen toimintaan. HCI-tutkimus (Human-Computer Interaction) ja siihen liittyvät näkemykset kuvaavat vuorovaikutusta koneen ja ihmisen välillä, joka tapahtuu käyttöliittymän välityksellä. Uuden median ympäristössä tulee kuitenkin painottaa sisällön merkitystä. HCI yhteisössä julistetaankin ettei toiminnallisuus ja käytettävyys riitä käyttäjille (Romppanen 2005, s.4). Sisällön kehityksen työkalut ovat nykyään kaikkien saatavilla. Internet on perinteisiä medioita aktiivisempi toimintaympäristö, ja siellä käytettävät ilmaiset teknologiat mahdollistavat yksityisten käyttäjien mediaviestinnän kaupallisten toimijoiden tavoin (Kiesiläinen 2006, s.11). Mediakentän onkin tuettava yksityisten tekijöiden osallistumista sisältönsä kehittämiseen.

15 14 Kriittinen mediapedagogiikka pyrkii muun muassa paljastamaan yhteiskunnallisen toiminnan ja vapauden reunaehdot, sekä tekemään näkyväksi keinotekoista yhteiskuntaa luonnehtivan alamais/asiantuntija-erottelun ja kuluttaja-asenteen (Suoranta & Ylä-Kotola 2000, s.30). Sen tavoitteina on tarkastella teknologian uusia tarjouksia kriittisesti ja antaa äänettömille ääni sekä kirjoittaa ja puhua vähäväkisten puolesta (Suoranta & Ylä-Kotola 2000, s.31). Näitä määritelmiä on hyvä verrata Internetin foorumien ja yhteisöllisen vaikuttamisen kehitykseen, nopeaan tiedon verkottumiseen sekä ideaan ihmisten välisistä neuvotteluista mediakulttuurin muokkaajana. Yhteisöllisen mediatuotteen piirissä ihmisillä on entistä suuremmat välineet ja työkalut itse tarjouksien ja niiden sisällön muokkaamiseen Yhteisöllinen sisällöntuotanto Monet tämän päivän Internetin mediasovelluksista peräänkuuluttavat osallistumista itse sisällöntuotantoon. Kuluttajia houkutellaan itse osallistumaan mainonnan suunnitteluun televisiomainosten suunnittelua ja tuotantoa myöten, kuten esimerkiksi Kotipizzan vuodenvaihteen ja Airwaves-purukumin kevään 2007 kampanjoissa. Uuden median käyttäjät voivat myös osallistua kaupallisten viihdeohjelmien tuotantoon, ja esimerkiksi TVkanava Nelosella pyörivä Extreme Duudsonit ohjelma hakee Internetissä esityksiä kevään 2007 ohjelmistoonsa (Kuva 3; Samankaltaisia kotivideoita hyödyntäviä kaupallisia projekteja nousee mediakentälle yhä suuremmassa määrin. Esimerkiksi Idols TV-ohjelman muottiin tehty Jokamiesluokan Idols-konsepti (http://idols.elisa.fi) ja Soneran Kato Mua viisupalvelu (Kuva 3; hyödyntävät osanottajien esitystaltiointeja verkkosovelluksessa. Uuden median käyttäjä pääsee myös tuottamaan vakavampaa sisältöä esimerkiksi Wikipedian yhteisön ylläpitämän tietosanakirjan (http://www.wikipedia.org) kautta, ja tuottamaan omaa videota, tekstiä ja kuvaa videoportaaleissa, blogeissa ja kuvagalleroissa. Kuva 3: Esimerkkejä yhteisötuotantoa hyödyntävistä mediakonsepteista Internetin yhteisötoiminnalla on tällä hetkellä videosisällön jakelussa kiistaton vaikutuksensa. YouTube n kaltaiset videoportaalit (http://www.youtube.com) ovat nostaneet artisteja

16 15 marginaalista valtavirtaan ohi perinteisen tuotantorakenteen, ja miljoonat ovat luoneet uusia epätodennäköisiäkin kontakteja yhteisöfoorumeissa, kuten MySpace ssa (http:// Yhteisöt ovat vaikuttaneet myös TV-ohjelmien tuotantotoimintaan yhä voimakkaammin ja entistä nopeammin, ja ensimmäiset laajasti myös Internet-sivuilla toimivat monikanavaiset ohjelmakonseptit ovat jo markkinoilla (esim. BigBrother). Suomessa on lanseerattu jo mainoskampanjoita, jossa käyttäjät toimivat ensin materiaalin tuottajina, sitten arvostelijoina ja lopulta materiaalin kuluttajina. Näissä esimerkeissä Internet-videofoorumi ja sen yhteisöllinen toiminta tähtää usein lopulta myös itse televisiomediaan. Kuitenkin pelkästään webissä toimivan sisällön määrä on kasvussa. Perinteinen televisio onkin murroksessa, eikä tulevaisuuden audiovisuaalisen kulttuurin alusta rajaudu välttämättä televisioon, vaan tietokone ehkä korvaa tämän. Tämän kehityksen edetessä televisiotuotannon toimijat pyrkivät saamaan osansa Internetistä siirtämällä ohjelmistoaan myös sinne. Uuden median kenttä muovaakin itseään nopeammin ja itsenäisemmin kuin perinteiset mediat. Suoranta ja Ylä-Kotola kirjoittavat, että nykyhetken mediakulttuuri kirjoittaa aivan omat opetussuunnitelmansa (2000, s.62). Yhteisöllinen Internet-media tarjoaa selkeästi yhä suuremmat mahdollisuudet yhteisön oman medialukutaidon kehittämiseen ja kehittymiseen. Samalla mediatuotteen sisältö ja toiminta kehittyvät, ja median sisältö ja sen muokkaus merkitsevät käyttäjille yhä enemmän. Piiroinen huomioi, että oppijan motivaatio kehittyy kokemusten merkityksellisyyden sekä sosiaalisen vuorovaikutustilanteen ehdoilla (2006, s.33). Silloin pääosassa on toiminnan laatu, sekä toiminnan ja sisällön suhde sosiaaliseen kontekstiin. Kehittääksemme median kulttuuria rikkaammaksi ja laadukkaammaksi on tärkeää luoda ympäristö, jossa mediatajun, mediakompetenssin tai medialukutaidon valmiudet voivat kasvaa. Tällä tavoin median välineet saadaan yhä useamman käyttäjän käsiin, ja mediaan on kaikilla vapaa pääsy (Kiesiläinen 2006, s.55). Piiroinen kirjoittaa, että hänen tutkimassa opetuskokeilussa sisällölliset tavoitteet loivat ryhmien työskentelylle mielekkään tavan toimia (2006, s.75). Yhteisöllisen mediatuotteen käyttäjälle onkin tarjottava mahdollisimman vapaata sisältöä ja toimintaympäristöä, jossa sekä sisällölliset tavoitteet ja toimintamekanismit ovat mahdollisimman dynaamisia. Näin käyttäjä pääsee tuottamaan oman osuutensa kulttuuritiedosta. Tämä tuo toimintaan yhteisössä ja mediatuotteen parissa parhaimmillaan laatua ja mielekkyyttä Internet-TV ja audiovisuaalisen kulttuurin tuotanto Internet-television eli web-tv:n määritelmä on hyvin avoin. Käytännössä se tarkoittaa mitä tahansa Internetistä katsottavaa videosisältöä. Tiukemmin rajattuna termi tarkoittaa minkä tahansa laista Internetissä toimivaa toimitettua sisältöä, joka perustuu, tai jonka osana on ladattavia videoklippejä tai reaaliaikaista videostreamia. Tänä päivänä Internetin yleiset yhteysnopeudet mahdollistavat jo siedettävän kokoisen streamaavan videokuvan jakelun. Lähitulevaisuudessa nyky- TV:n koko sisältö jopa nykyistä laajemmin näyttäisi olevan välitettävissä lähes jokaiselle Internetiin liitetylle tietokoneelle vähintään DV-PAL-tasoisena. Samalla TV-ohjelmiin saadaan lopulta rakennettua todellista interaktiivisuutta.

17 16 Vuorovaikutteinen televisio on tähän asti tukeutunut digitelevision MHP-päätelaitteen paluukanavan mahdollisuuksiin toimia vuorovaikutteisuuden välineenä. Käytännössä tämä toiminto on ollut kuitenkin liian vaikea käyttää ja usein yhteensopimaton muiden järjestelmän osien kanssa. Katsojille uutta järjestelmää myydään nyt vain paremman kuvan järjestelmänä. Digitelevisio ei ole onnistunut tuomaan Internetissä toimivia vuorovaikutteisuuden malleja televisiokulttuuriin, ja uusista interaktiivisista TV-sovelluksista on suurimmaksi osaksi luovuttu. Laajakaistateknologioiden kehittyessä ja web-tv:n muodostuessa tosiasiaksi voidaan kuitenkin puhua vuorovaikutteisen television uudesta aallosta. Internet-TV tuotantokanavana on myös rakenteellinen askel laajasti yhteiskuntakriittisempään mediakulttuuriin. Tom O Reagan ja Ben Goldsmith kirjoittavat Television and New Media lehden artikkelissaan (2006/1), kuinka audiovisuaalisen kulttuurin tukiskenaario on muutoksessa. Audiovisuaalisten toimintatapojen kehitys (Audiovisual policy making) on perinteisesti merkinnyt poliittisesti, teollisesti ja hallituksellisesti TV-draaman, dokumenttien ja elokuvateollisuuden kotimaisten tekijöiden tukemista. Perinteisesti on ollut olemassa pitkäaikainen sitoutuminen julkiseen jakelu- ja lähetystoimintaan kulttuurillisten ja sosiaalisten tavoitteiden tavoittelemiseksi. Nykyisin pitkään toiminut valtiollinen suora ja epäsuora tuki audiovisuaaliselle kulttuurille on muutoksen kourissa uudenlaisen markkinatilanteen ja valtion rahojen käytön uusien prioriteettien takia. Perinteinen paikallinen televisio- ja filmituotanto onkin jo nyt yhdistymässä osaksi isoja kansainvälisiä mediaketjuja, jotka keskittyvät erityisesti uuden median monikanavaiseen toimintaan. Perinteinen TV-mediakenttä on jo pitkään keskittynyt yhä harvemman suuren toimijan hallintaan. Televisiokanavia dominoivat palveluntarjoajat ovat tähän asti pitäneet pienet toimijat poissa saavuttamattomalla kustannusrakenteella, ja tämä käytäntö varmasti jatkuu digitelevisiojärjestelmään siirryttäessä. Enemmistön haluja palvellessaan raskas tuotantorakenne on aiheuttanut mediasisällön homogenisoitumista ja medioiden välisen kritiikin vähenemistä. Tämä kehitys näkyy eri tasoilla niin sisällöntuotannossa kuin eri medioiden suhteessa toisiinsa. Uusi media tukee ja tarvitsee kuitenkin monipuolisempaa sisältöpalettia. Sähköisten medioiden fuusioituessa yhdeksi monikanavaiseksi kulttuurikentäksi syntyy täysin uusia tapoja käyttää televisiota, Internetiä ja mobiilipalveluja kaiken tasoisessa kommunikaatiossa. Kansalais- ja käyttäjälähtöisen ja matalammalla profiililla tuotetun sisällön kehittyminen on uudenlainen ilmiö, joka haastaa olemassa olevat mediasisällön tuottajat sekä yhteiskuntapoliittisesti että sisällöntuotannollisesti. Kuva 4: Internet-TV-toiminnan varhaisempia esimerkkejä jo vuodelta 2005

18 17 Muutama vuosi sitten Suomessa ei toiminut montaakaan tahoa, jotka olisivat tuottaneet televisio-ohjelmaa Internetiin. Kuitenkin tällä hetkellä kehitys on jo vauhdissa. Suuret ja pienemmätkin kaupalliset toimijat sekä valtakunnalliset televisiokanavat ovat ottaneet Internetin jakelukanavakseen, josta löytyy monenlaista video- ja televisiotuotantoa. Yksi buumin tunnetuimmista aloittajista on edellisessä kappaleessa mainittu YouTubevideoportaali, ja erityisesti Google, joka osti portaalin elokuussa 2006 yli puolentoista miljardin dollarin hintaan. Uraa uurtavia toimijoita Suomessa on ollut muutamia, kuten esimerkiksi TV7, eli uskonnollista ja usein Amerikasta lähtöisin olevaa sisältöä lähettävä kanava (Kuva 4; tv7.maxinetti.fi), sekä Seiska TV (http://www.seiska.fi/huhhuh/seiskatv), joka puolestaan edustaa Suomen suurimman viihdelehden sisältöä muunnettuna Internet-TV-formaattiin. Ruotsalainen Afton Bladet (Kuva 4; tuottaa Internet-TVpalveluunsa uutisia ja niin ikään Seiska TV:n kaltaista viihdepainotteista materiaalia. Myös suuret suomalaiset TV-kanavat, kuten Nelonen, MTV3 ja YLE tarjoavat materiaaliaan verkossa. Näitä toimijoita yhdistää mahdollisuus päästä pienin kustannuksin käsiksi suureen määrään materiaalia, joka on jo tuotettu toisenlaista mediaa varten, ja joka vaan sovitetaan uudelle alustalle. Myös YouTube n toiminta perustuu mahdollisuuteen hyödyntää suurta ilmaisen materiaalin määrää, tosin ennemmin sen käyttäjä-tuottaja-yhteisön valtavan koon vuoksi, kuin siksi, että sisältö olisi tuotettu muuhunkiin mediaan. Tällä hetkellä Internet-video, Internet-TV ja uudenlaiset monikanavaisen tuotannon mallit ovat pinnalla, mutta vielä vailla selkeää toiminnan ja tuotannon muotoa. Perinteisen median edustajat ovat heränneet kirjoittamaan tästä uudesta televisioviihteen toiminta-alustasta. Esimerkiksi Iltalehti kirjoitti artikkelin siitä, miten Internetistä löytää ilmaista televisiosisältöä. Artikkelissa mainitaan myös web-tv:sta katsottavia jaksokohtaisesti maksettavia ohjelmia, kuten esimerkiksi MTV3:n Salatut elämät tai Tanssii tähtien kanssa. Lain mukaan web-tv-lähetysten katsominen on sallittua ilman TV-lupamaksua. Laki suojelee kuitenkin sisältöä, ja Internetissä liikkuu paljon TV-tuotantoa, jonka jakeluun ei ole lupia. Tämä realiteetti on saanut myös TV-median perinteiset toimijat älähtämään: esimerkiksi amerikkalainen viihdejätti Viacom ja suomalainen YLE ovat kummatkin haastamassa YouTube a oikeuteen heidän tuottamansa materiaalin luvattomasta jakelusta. Englantilainen BBC on puolestaan valinnut toisenlaisen tien sopien yhteistyöstä YouTube n kanssa ohjelmien mainonnassa ja uutisten sekä vanhan materiaalin jakelussa. Kun tuotettu TV:n kaltainen sisältö siirtyy uuteen mediaan, on tarjolla monenlaisia uusia toimintamahdollisuuksia. Myös tuotantomahdollisuudet monipuolistuvat. Mikäli sisältö aktivoi toimimaan ja onnistuu luomaan ympärilleen toimivan yhteisön, yhteisö alkaa ruokkia sisältöä, ja saadaan aikaan vuoropuhelua. Tämä on jo toteutunut esimerkiksi BigBrotherkonseptissa, jossa varsinaisten nettitoimittajien lisäksi sisältöä sivuille ja keskusteluihin tuottaa iso yhteisö. Kuitenkin, jos suurin osa toiminnasta on kaupallista ja esimerkiksi mainoskampanjan toteutukseen liittyvää, se pidemmän päälle köyhdyttää kulttuurikenttää tukahduttamalla uuden median kentän kaupallisuuden palvelukseen alistetulla kevyellä sisällöllä.

19 18 Kun sisältö köyhtyy, käyttäjät katoavat ja toiminta tietyn konseptin piirissä kuihtuu. Toiminta voi kuihtua myös, jos sisällön pääpaino on uuden median ulkopuolella esimerkiksi televisiossa, ja jos televisiosisältö loppuu. Tämä huomattiin esimerkiksi silloin kun BigBrotherin loputtua SubTV n verkkosivujen käyttö väheni dramaattisesti. Pirkka Aunola kirjoittaa tästä Digikko blogissaan, ja toteaa, että ilmeisesti muuta yhtä kiinnostavaa sisältöä ei sivuilla oikein ollut. Tällainen yhden kortin strategia auttaa oppimaan paljon siitä, kuinka ihmisiä houkutellaan verkkoon, mutta TV-sisällön toimintaa kasvattava vaikutus ei ole pysyvää (Liite 2). Mikäli uuden median käyttäjät ovat näin lyhytjänteisiä, joko Internet-TV-kulttuurista on muotoutumassa kertakäyttökulttuuria, tuote ei onnistu kohtaamaan käyttäjäryhmäänsä tarpeeksi hyvin tai sitten oikeita toiminnan malleja ei ole Internet-TV-tuotantojen suhteen vielä löydetty. Jotta Internet-TV:ta ja sen toiminnan mahdollisuuksia voisi ymmärtää paremmin, käyttäjäyhteisön toimintaa ja toiminnan mekaniikkaa tulisikin selvittää perusteellisemmin Projektin edeltäjät ja toteuttamisen motiivit Tuotannon suunnitteluun ryhtyessämme halusimme pureutua Aapo Korkeaojan kanssa seuraaviin kysymyksiin: minkälaisen toiminta-alustan perinteisiä medioita fuusioiva Internet tarjoaa yhteisön tuottamalle kulttuurisisällölle, ja miten televisiosta tutut viihteen ja kulttuurin mallit soveltuvat Internet-televisiotuotantoihin. Projektin lähtökohtina olivat muutamat selkeät seikat: 1. Vuorovaikutteisen televisiotoiminnan puute 2. Sisällöntuotannollisten mahdollisuuksien yhteisöllinen kanavointi 3. Internetin käytön jatkuva lisääntyminen 4. Medioiden fuusioituminen Samalla tavalla kuin Juha Piiroisen tutkimassa koulutuskokeilussa mekin määrittelimme tavoitteeksemme luoda valmiuksia, joilla käyttäjät kehittäisivät suhdettaan uuteen mediaan (Piiroinen 2006, s.53). Piiroinen toteaa, että mediakulttuurin monipuolisten representaatioiden kehittäminen edistää oppimista (2006, s.60). Toivoimme, että avoin ja yhteisölähtöinen tuotannon näkökulma auttaisi edelleen sisällön ja käyttäjäyhteisön toiminnan kehittämisessä. Oikeanlaisen toiminnan pohjan muovaus oli yksi päätavoitteistamme. Kuten Piiroisen tutkimassa kokeilussa, myös omassa projektissamme motivointi, kommunikaation edistäminen ja ryhmätyöskentelymuotojen tukeminen (Piiroinen 2006, s.12) toimivat tärkeinä tekijöinä sekä konseptia että käyttöliittymän toiminnallisuutta kehitettäessä. Halusimme tarjota käyttäjille työkaluja, aktivoida heitä tutkimaan omaa suhdettaan media- ja kulttuurikasvatukseen ja sitten tutkia heidän reaktioita ja toimintaa osittain yhteisöllisesti tuotetun sisällön parissa. Itselleni muotoilijana ja käyttöliittymäsuunnittelijana tämä tarkoitti myös konseptointiprosessin tutkimista suhteessa uutta mediakenttää määritteleviin teorioihin. Halusin tutkia projektissa, että mitä erityispiirteitä yhteisöllisessä Internet-mediatuotteessa ja erityisesti Internet-TV-tuotteessa ja sen konseptisuunnittelussa on, ja että mitä uutta tarjoaa konseptoinnin, tuotannon ja sisällön tarkastelu mediateorian uusien näkökulmien kautta.

20 19 Motiiveina työllemme toimivat siis paitsi oma haluni tutkia uuden median tuotetta tuotemuotoilijana, myös yhteinen kiinnostuksemme Aapo Korkeaojan kanssa tutkia sisällön tuottamista ja tuotannon menetelmiä Internetin uudessa oppimisympäristössä (Suoranta & Ylä- Kotola 2000, s.21) ja erityisesti uuden median web-tv-ympäristössä. Suorannan ja Ylä- Kotolan sanoin jokainen mediateos on eettinen kannanotto (2000, s.51). Meidän kannanottomme puhui projektissa kulttuurisen, taiteellisesti painottuneen ja ilmaisevan sisällön puolesta Anarchotainment ja tasa-arvoinen mediakenttä Kuten aikaisemmissa kappaleissa on todettu, Internetin esteetön ohjelmiston jakelun rakenne muuttaa perinteisiä alamais/asiantuntija- ja kuluttaja/tuottaja-erotteluja. Dynaaminen ja tuotannoltaan yhteisölähtöinen tietoverkko saattaa parhaimmillaan tai pahimmillaan murtaa ne. Toistaiseksi kaupallinen sektori on parhaansa mukaan vallannut uusia toiminnan lokeroita Internetistä niiden kehittyessä, mutta rinnalle on jäänyt monia ei-kaupallisempia yhteisöjen ylläpitämiä palveluja. Viestinnän siirtyessä uudelle mediakentälle Internetiin, se muuttuukin parhaimmillaan vapaammaksi ja tasa-arvoisemmaksi. Jotta tämä voisi tapahtua, täytyy sisällön ja eri yhteisöjen toiminnan pysyä tarpeeksi aktiivisena ja reagoivana, sekä sisällön tuotannon menetelmien mahdollisimman käyttäjälähtöisinä. Muuten uudesta mediasta tulee uusi väylä pelkkään kaupallisen sektorin mainontaan. Tässä mediakentän kehityksen prosessissa mediakasvatuksen mahdollisuuksilla on merkittävä rooli. Suoranta ja Ylä-Kotola toteavat, että omaehtoinen vastakulttuuri tulkitaan kriittisen pedagogiikan kannalta positiiviseksi asiaksi (2000, s.43). Tuotteemme ja tuotantomme Aapo Korkeaojan ja muun tuotantoryhmän kanssa suunniteltiin tarjoamaan puitteet anarchotainmentviihteelle, jossa käyttäjäyhteisö itse pääsee muokkaamaan tuotannon henkeä ja tätä kautta muokkaamaan median sisältöä sekä kehittämään omaa mediakasvatustaan. Korkeaoja kuvaa käsitettä lopputyössään seuraavasti: Anarchotainment on ironiaa itse itsestään. USA:ssa on tapana vääntää erilaisista sanoista tainmetloppuisia niin, että niistä muodostuu nopeasti tietynlainen instituutio, joka viittaa uskomattoman laajaan viihdekulttuuriin ja -bisnekseen. Anarchotainment väittää samalla olevansa instituutio ja toisaalta sen vastainen. Anarkoviihde (jota käytetään englanninkielisessä anarchotainmentmuodossaan siksi, ettei suomenkielinen viittaa samaan kulttuurikontekstiin, josta sanan moniselitteisyys syntyy) on syntynyt tarpeesta kyseenalaistaa viihteen sisällöt, muoto ja yhteiskunnallinen asema. Televisio-ohjelman kaltaisen, vaikkakin monikanavaisen ohjelmaformaatin kehittäminen tuntui selkeältä tavoitteelta, sillä televisiomedia edusti kaikille tuttua viihdetuotannon kanavaa. Interaktiivinen toiminta toteutettaisiin Internetiin, joka puolestaan edustaa melko uutta ja varsin monipuolista vuorovaikutteista ympäristöä. Internet on perinteisiä medioita aktiivisempi toimintaympäristö, ja siellä käytettävä tekniikka on suhteellisen tasa-arvoista mahdollistaen mediaviestinnän kaupallisten toimijoiden tavoin (Kiesiläinen 2006, s.11). Verrattuna perinteiseen televisiomediaan Internet on huomattavasti joustavampi ja monipuolisempi, ja siellä toimivien mediasovellusten jatkuva ja jopa reaaliaikainen päivittäminen ja kehittäminen on suhteellisen helppoa. Internet multimedian ja audiovisuaalisen kulttuurin kanavana

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Tekijät: Hanni Muukkonen, Minna Lakkala, Liisa Ilomäki ja Sami Paavola, Helsingin yliopisto 1 Suunnitteluperiaatteet trialogisen oppimisen pedagogiikalle 1.

Lisätiedot

SmartSet virtuaalistudioratkaisu opetuksessa

SmartSet virtuaalistudioratkaisu opetuksessa Lumen 3/2016 TEEMA-ARTIKKELI SmartSet virtuaalistudioratkaisu opetuksessa Timo Puukko, MA, päätoiminen tuntiopettaja, kaupan ja kulttuurin ala, Lapin ammattikorkeakoulu Asiasanat: digitaalisuus, innovaatiot,

Lisätiedot

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin 1 Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Päivi Häkkinen PERUSOPETUS 2020 Tietoyhteiskuntavalmiudet 18.3.2010, Opetushallitus, Helsinki 2 Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan ja halutaan

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot

VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot Jussi Silvonen Joensuun VALO -päivä, 8. 5. 2009 (http://jinux.pokat.org/jussi/) Esityksen rakenne Torikatu 10, Joensuu, SONY Bravia, Lieksan koulut = mitä yhteistä?

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

Yhteisöllinen oppiminen ja sosiaalinen media

Yhteisöllinen oppiminen ja sosiaalinen media Yhteisöllinen oppiminen ja sosiaalinen media Miikka Salavuo Turku 26.4.2013 Kuka olen? Miikka Tabletkoulu.fi Yrittäjä v:sta 2010 Filosofian tohtori 2005 Tutkimus-, kehittämis- & koulutustehtävissä (JY

Lisätiedot

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Annukka Uusitalo 28.2.2006 Mediakasvatuskeskus Soveltavan kasvatustieteen laitos

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti 2 4. 1 1. 2 0 1 6 Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti Hanna Repo, Asiakkuusjohtaja Risto Laine, Myyntijohtaja Otavamedia OMA Autamme asiakkaitamme luomaan merkityksellistä vuorovaikutusta

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN

ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN Me kirjoittajat tapasimme toisemme ensimmäisen kerran alkuvuodesta 2008 haastattelun merkeissä. Riku oli juuri aloittanut tuolloin maailman suosituimman verkkoyhteisön,

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI 6.9.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Anna-Mari Tuovinen 24.11.2010 Lahden

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 Lapin muotoiluohjelman valmistelu Viestinnän tavoite INNOVATIIVISTA MUOTOILUA LAPPILAISILLE HYVINVOINTIA - varmistaa Lapin muotoiluohjelman tunnettuus -

Lisätiedot

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Johdanto Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamyn toiminta päättyy 31.12.2017 kolmen tamperelaisen korkeakoulun yhdistymisen myötä. Tamy ja Tampereen teknillisen

Lisätiedot

YLE ja sivistys. Sivistys ja mediakansalainen seminaari 19.3.2009. Ismo Silvo strategia- ja kehitysjohtaja YLE

YLE ja sivistys. Sivistys ja mediakansalainen seminaari 19.3.2009. Ismo Silvo strategia- ja kehitysjohtaja YLE YLE ja sivistys Sivistys ja mediakansalainen seminaari 19.3.2009 Ismo Silvo strategia- ja kehitysjohtaja YLE Julkisen palvelun yleisradiotoiminta perustuu sivistysaatteelle Pohjoismaisella YLE toiminnalla

Lisätiedot

Jetta Huttunen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu. Kaupan ja kulttuurin toimiala Viestinnän koulutusohjelma Teostuotannon suuntautumisvaihtoehto

Jetta Huttunen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu. Kaupan ja kulttuurin toimiala Viestinnän koulutusohjelma Teostuotannon suuntautumisvaihtoehto Jetta Huttunen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Kaupan ja kulttuurin toimiala Viestinnän koulutusohjelma Teostuotannon suuntautumisvaihtoehto päätoiminen tuntiopettaja jetta.huttunen@tokem.fi Jetta Huttunen

Lisätiedot

Viestintäsisältöjen/- tuotteiden tuotanto. Viestinnän perusteet 2013 Ryhmä kuusi

Viestintäsisältöjen/- tuotteiden tuotanto. Viestinnän perusteet 2013 Ryhmä kuusi Viestintäsisältöjen/- tuotteiden tuotanto Viestinnän perusteet 2013 Ryhmä kuusi PRODUSAGE = Production + Usage (suom. käyttäjätuotanto) Perinteisessä teollisuustuotannossa kuluttaja on vain kuluttaja,

Lisätiedot

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Opettajan näkökulma sulautuvaan opetukseen verkkooppimisympäristössä Hyödyllisintä opettajan näkökulmasta on verkkoympäristön

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

Matka tietoyhteiskuntaan kohti paratiisia vai kadotusta?

Matka tietoyhteiskuntaan kohti paratiisia vai kadotusta? TieVie-juhlaseminaari 20.3.2007 Matka tietoyhteiskuntaan kohti paratiisia vai kadotusta? Olli-Pekka Heinonen YLE Tietotekniikan 6. sukupolvea Tietotekniikka-ajan lyhyt historia 1. sukupolvi, suurkoneet

Lisätiedot

Oppimisaihiot opetuksessa Tomi Jaakkola, Sami Nurmi & Lassi Nirhamo Opetusteknologiayksikkö Turun yliopisto

Oppimisaihiot opetuksessa Tomi Jaakkola, Sami Nurmi & Lassi Nirhamo Opetusteknologiayksikkö Turun yliopisto Oppimisaihiot opetuksessa Tomi Jaakkola, Sami Nurmi & Lassi Nirhamo Turun yliopisto Oppimisaihiot (Learning Object, LO) Opetusteknologian kansainvälisen standardointikomitean määritelmän mukaan oppimisaihio

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki. Seppo Tella, 1

Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki. Seppo Tella, 1 Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki Seppo Tella, 1 Vieras kieli työvälineenä n Vieraiden kielten asemaa voidaan kuvata monilla eri metaforilla. n Työväline-metafora

Lisätiedot

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 TkT Olli Mertanen ja KTT Liisa Kairisto-Mertanen Innovaatiopedagogiikan avulla pyritään tuottamaan ammattitaitoa, joka

Lisätiedot

OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN

OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN FT Katriina Sulonen 30.11.2016 Kehittämishankkeet ja uudistukset onnistuvat, kun - työyhteisössä on muutama aktiivinen, innostava henkilö - löytyy halu

Lisätiedot

FUTUREX Future Experts

FUTUREX Future Experts FUTUREX Future Experts 2010-2013 Työnantajahaastattelujen satoa miksi laajoja osaamiskokonaisuuksia tarvitaan, millaista osaamista tarvitaan? Sirke Pekkilä, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto Miksi laajoja

Lisätiedot

Ohjaajan työnkuva muuttuuentä

Ohjaajan työnkuva muuttuuentä Ohjaajan työnkuva muuttuuentä työtavat? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Diginä vai livenä ohjauksen menetelmät ja välineet 25.11.2016 Tampere Johdantoa Uuden teknologian

Lisätiedot

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.

Lisätiedot

Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle

Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle Ala-aste vanhempainilta Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle Paula Aalto 14.4.2016 MLL:n mediakasvatustyö Mediakasvatuksella pyritään edistämään lasten valmiuksia ymmärtää ja tulkita

Lisätiedot

Aleksi Neuvonen Demos Helsinki Aikamme kaupunkien kaksi kulttuuria

Aleksi Neuvonen Demos Helsinki  Aikamme kaupunkien kaksi kulttuuria Aleksi Neuvonen Demos Helsinki www.demos.fi Aikamme kaupunkien kaksi kulttuuria Demos Helsinki www.demos.fi Demos Helsinki on Suomen ensimmäinen riippumaton ajatushautomo, think tank. Sen perusti joukko

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

3. Tutkimuspaketti: Mobiili sisällöntuotanto

3. Tutkimuspaketti: Mobiili sisällöntuotanto 3. Tutkimuspaketti: Mobiili sisällöntuotanto Marja-Riitta Kotilainen Projektitutkija/Optek-hanke Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Mobiiliopiskelu ja sisällöntuotanto Mobiilius: tietoa voidaan vastaanottaa

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Potkua peruskoulun tvt-taitoihin sekä sosiaalisen median käyttöön Jyväskylä, Oskari Uotinen viestintäkonsultti, yrittäjä

Potkua peruskoulun tvt-taitoihin sekä sosiaalisen median käyttöön Jyväskylä, Oskari Uotinen viestintäkonsultti, yrittäjä Potkua peruskoulun tvt-taitoihin sekä sosiaalisen median käyttöön Jyväskylä, 22.10. Oskari Uotinen viestintäkonsultti, yrittäjä Tutustuminen ja esittelyt Ketäs te olette? Etsi täältä sellainen henkilö,

Lisätiedot

Mitä on osallistava mediakasvatus?

Mitä on osallistava mediakasvatus? Mitä on osallistava mediakasvatus? Pirjo Sinko, opetusneuvos, Opetushallitus Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 4.12.2012 Helsinki Media auttaa lapsia ja nuoria osallistumaan Osallistaminen - suomalaisen

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen

Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen Aalto-yliopisto, HEMA-instituutti ama.auvinen@aalto.fi http://www.hema.aalto.fi Mistä arvontuotannossa on kysymys? arvontuotannon tutkimus

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Ari Haasio Yliopettaja, YTL, FM Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Ari Haasio Yliopettaja, YTL, FM Seinäjoen ammattikorkeakoulu Ari Haasio Yliopettaja, YTL, FM Seinäjoen ammattikorkeakoulu Kannattaako vaivautua? Lisää Töitä Uusia välineitä opeteltavaksi Aikaa palaa opetuksen suunnitteluun Omien kokemusteni mukaan sosiaalisen median

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu

Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu Vieraantuminen ja anomia Sosiaalinen vieraantuminen (alienaatio), kuvaa

Lisätiedot

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä LET.OULU.FI Niina Impiö 14.4.2010 Väitöskirjatutkimuksen tavoite Ymmärtää opettajayhteisöjen yhteisöllistä työskentely- ja toimintakulttuuria. Tutkia

Lisätiedot

Valo- ja äänisuunnittelun laitoksen kehittämishanke Digitaalisen äänen tutkimusprojekti

Valo- ja äänisuunnittelun laitoksen kehittämishanke Digitaalisen äänen tutkimusprojekti Valo- ja äänisuunnittelun laitoksen kehittämishanke Digitaalisen äänen tutkimusprojekti Jatkohanke vuonna 2001 aloitetulle digitaalisen valon ja äänen tutkimushankkeelle, jolle saatiin 2001 osarahoitus.

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

LAPSET JA NUORET VAIKUTTAJINA MEDIASSA: PEDAGOGISIA NÄKÖKULMIA

LAPSET JA NUORET VAIKUTTAJINA MEDIASSA: PEDAGOGISIA NÄKÖKULMIA LAPSET JA NUORET VAIKUTTAJINA MEDIASSA: PEDAGOGISIA NÄKÖKULMIA S I R K K U K O T I L A I N E N F T, P R O F E S S O R I T A M P E R E E N Y L I O P I S T O Lasten ja nuorten vaikuttaminen mediassa? Miksi

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Sulautuva sosiaalityö

Sulautuva sosiaalityö Sulautuva sosiaalityö Sosiaalityön tutkimuksen päivät Sosiaalityön yliopiston lehtori, VTT Camilla Granholm camilla.granholm@helsinki.fi Twitter:@cgranhol Taustaa Väittelin huhtikuussa 2016 Väitöskirjani

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD

Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD Anne Rongas 7.4.2015 Anne Rongas 2015, Creative Commons Nimeä-Tarttuva 4.0 Suomi Esitys löytyy: bit.ly/ilmioppibyod Jotain vanhaa, jotain uutta Tässä esityksessä: 1. Mitä

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Avoimet oppimisympäristöt osallistavat teknologia tuo tasa-arvoa. Leena Vainio, Omnia Sajos, INARI

Avoimet oppimisympäristöt osallistavat teknologia tuo tasa-arvoa. Leena Vainio, Omnia Sajos, INARI Avoimet oppimisympäristöt osallistavat teknologia tuo tasa-arvoa Leena Vainio, Omnia Sajos, INARI 24.11.2014 Esimerkkejä oppimisympäristöistä Avara museo - kehitettiin museoammattilaisten aikuispedagogista

Lisätiedot

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus)

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Oppimistehtävät ovat mielekkäitä ja sopivan haasteellisia (mm. suhteessa opittavaan asiaan ja oppijan aikaisempaan tietotasoon).

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017 Teematyöpaja III Opetushallitus 22.1.2016 TEEMATYÖPAJAN 22.1.2016 OHJELMA / PROGRAM 9.30 10.00 Ilmoittautuminen ja kahvi/ Anmälan och kaffe, Monitoimisalin aula

Lisätiedot

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä Mikko Hartikainen 18.11.2009 Kuvataide oppiaineena perusopetuksessa Visuaalista kulttuurikasvatusta Osa

Lisätiedot

Kouluopetuksen avaintaitoja käsittelevä eurooppalainen verkosto http://keyconet.eun.org Yleistä KeyCoNet-projektista KeyCoNet (2012 2014) on eurooppalainen verkosto, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Opettajat arvioinnin ja koulu-koti-yhteistyön toteuttajina Heidi Krzywacki, Tiina Korhonen, Laura Koistinen, Jari Lavonen 19.8.2011 1 Tutkimus- ja kehittämishankkeessa

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Kuluttaminen ja kulttuuri

Kuluttaminen ja kulttuuri 23C580 Kuluttajan käyttäytyminen Kuluttaminen ja kulttuuri Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Luennon aiheet Kulttuuri käsitteenä mitä se oikein tarkoittaa? Kulttuuri

Lisätiedot

Opetus ja oppiminen verkossa. Erno Lehtinen Turun yliopisto

Opetus ja oppiminen verkossa. Erno Lehtinen Turun yliopisto Opetus ja oppiminen verkossa Erno Lehtinen Turun yliopisto Virtuaaliyliopistotoiminnan kokemukset Virtuaaliyliopisto poliittisena projektina Avoimen yliopisto-opetuksen ja kampuspohjaisen opetuksen näkökulmat

Lisätiedot

Käytettävyys ja käyttäjätutkimus. Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi

Käytettävyys ja käyttäjätutkimus. Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi Käytettävyys ja käyttäjätutkimus Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi Teron luennot Ke 15.2 miniluento Ti 28.2 viikkotehtävän anto (T,M) To 1.3 Tero paikalla (tehtävien tekoa) Ti 6.3

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia

OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2014 Juho Helminen Ajattelu ja oppimaan oppiminen Itsestä huolehtiminen

Lisätiedot

Tapio Kallioja toimitusjohtaja. Capital Markets Day 14.5.2003. SWelcom 14.5.2003

Tapio Kallioja toimitusjohtaja. Capital Markets Day 14.5.2003. SWelcom 14.5.2003 Tapio Kallioja toimitusjohtaja Capital Markets Day Nykyiset toiminta-alueet Kaupallinen televisio Digitaalinen maanpäällinen televisio Kaapelitelevisio Laajakaista-internet Digitaalinen kaapelitelevisio

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

Verkkokoulutus ja uuden oppimiskulttuurin luominen. TieVie-kouluttajakoulutus Helsinki Pirjo Ståhle

Verkkokoulutus ja uuden oppimiskulttuurin luominen. TieVie-kouluttajakoulutus Helsinki Pirjo Ståhle Verkkokoulutus ja uuden oppimiskulttuurin luominen TieVie-kouluttajakoulutus Helsinki 8.11.2002 Pirjo Ståhle Organisaation tieto- ja toimintaympäristöt Suhteet avoin tiedonvaihto mekaaninen orgaaninen

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Media ja mainonta 2010 luvulla

Media ja mainonta 2010 luvulla Media ja mainonta 2010 luvulla VTT Asiakasseminaari 20.9.2010 Anna Viljakainen 2 AGENDA Mediamainonta kansainvälisesti Mediamainonta Suomessa Mediamarkkinoiden kehitystrendit mediaryhmittäin Mediamarkkinoiden

Lisätiedot

7.4.7. KÄSITYÖ VALINNAINEN LISÄKURSSI

7.4.7. KÄSITYÖ VALINNAINEN LISÄKURSSI 7.4.7. KÄSITYÖ VALINNAINEN LISÄKURSSI 339 LUOKKA 8 2 h viikossa TAVOITTEET oppii tuntemaan käsityöhön liittyviä käsitteitä ja käyttämään erilaisia materiaaleja, työvälineitä ja menetelmiä oppii käsityön

Lisätiedot

Mitä kuva kertoo? Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori

Mitä kuva kertoo? Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori Mitä kuva kertoo? Luokat 5 9 Toinen aste Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori 408 Tehtävä: Pohditaan, millaisia käsityksiä verkossa olevista kuvista saa tarkastelemalla muiden nuorten profiilikuvia.

Lisätiedot

Digitaalinen oppiminen lukiossa

Digitaalinen oppiminen lukiossa Digitaalinen oppiminen lukiossa Englanninopettajana tämän päivän koulussa Tuula Sutela 2.11.2011 Generation D, the digital natives, the natural born multi-taskers (Chris Sanderson, The Future Laboratory,

Lisätiedot

Sosiaalisen median pelisäännöt. FC Honka ry

Sosiaalisen median pelisäännöt. FC Honka ry Sosiaalisen median pelisäännöt FC Honka ry 16.05.2016 Honkalaisuus on tukemista, jakamista ja arvostamista Honkalaiseen perheeseen kuuluvat niin pelaajat kuin heidän läheisensä, joukkueiden ja seuran toimijat

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Tulevaisuuden oppimisympäristöt TVT:n ja oppimisympäristöjen kehittäminen

Tulevaisuuden oppimisympäristöt TVT:n ja oppimisympäristöjen kehittäminen Tulevaisuuden oppimisympäristöt TVT:n ja oppimisympäristöjen kehittäminen Teemu Leinonen Media Lab Helsinki, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Aalto-yliopisto Teemu Leinonen Professori, Uuden median

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

Virtuaaliopetuksen päivät Kommenttipuheenvuoro Leena Mäkelä

Virtuaaliopetuksen päivät Kommenttipuheenvuoro Leena Mäkelä Virtuaaliopetuksen päivät Kommenttipuheenvuoro 2.12.2013 Leena Mäkelä Pirkanmaalle syntyi 1.1.2013 Tredu Tampereen ammattiopisto ja Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymä PIRKO yhdistyivät vuoden alussa

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kirjallisuutta monilukutaidolla. FT, yliopistonlehtori Reijo Kupiainen Kasvatustieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto

Lasten ja nuorten kirjallisuutta monilukutaidolla. FT, yliopistonlehtori Reijo Kupiainen Kasvatustieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Lasten ja nuorten kirjallisuutta monilukutaidolla FT, yliopistonlehtori Reijo Kupiainen Kasvatustieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Hyviä uutisia http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001135082.html

Lisätiedot

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.)

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.) VALINNAISET OPINNOT Valinnaisia opintoja pedagogisten opintojen yleistavoitteiden suuntaisesti tarjoavat normaalikoulu, kasvatustiede ja ainedidaktiikka. Laajuus: 3 opintopistettä Ajoitus: Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op)

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 15.1.2014 31.5.2015 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi 2 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot