Ohjaus kuuluu kaikille. Oulu Heikki Turkka

Transkriptio

1 Ohjaus kuuluu kaikille Oulu Heikki Turkka

2 Koulutuksen kehittäminen ja rakenneuudistukse Päivitykset Oppilashuoltolaki 2014 Huolen liputus (Sitra) Wilma, winha, primus ym Opetusuunnitelmat Nuorisotakuu Lakiuudistukset > Vuorovaikutuksen vähäisyys

3 Teemmekö virheitä? Ryhmän edessä opiskelijan nonseleeraaminen Tehdään enemmän töitä helppojen ja mukavien kanssa Jos ei nyt niin milloin? Jos et sinä niin kuka? Jos haluamme saada sen mitä meillä nyt on, jatka toimimalla niin kuin olet tähän asti toiminut Muutosvastarinta ja muutoksen hankaluus

4 Päivän aiheita 1, muutostarpeet Muuttunut maailma Miten rakenteemme vastaa haasteeseen? Nuoruusiän haasteet Koulut ja oppilaitokset kasvatuksen tukena Huolen puheeksi ottaminen ja kodin kanssa tehtävä yhteistyö Nivelvaihetyö Verkostotyö

5 Päivän aiheita 2, ratkaisumalleja Yksilölliset tarpeet Oppimistyylit Havaintokanavat Nivelvaiheen saattaminen Verkostotyön mahdollisuudet YKSILÖLLINEN POLUTTAMINEN Yhteisölliset tarpeet Turvallinen oppimisympäristö, ryhmäyttäminen OHR:n kehittäminen Tukirakenteet kasvattajalle

6

7

8

9

10

11 RAKKAUS TARPEELLISUUDEN TUNNE YHTEISÖN HYVÄKSYNTÄ

12 Itsemääräämisoikeus Ikä Kalvo: Lasten lääkäri E. Hermanson

13 Olemmeko ajan kartalla? Rakenteet 70-luvulta sekä koulu- nuoriso- ja sosiaalitoimessa

14 yksilöä! Miten nyt halutaan mitata

15 Syrjäytymispeli Suojaavat tekijät Riskitekijät

16 Ulkopuolisiksi jääneiden ja työttömien, vuotiaiden vanhempien koulutustaso verrattuna kaikkien vuotaiden vanhempien koulutustasoon Kaikki vuotiaat Isän koulutus Äidin koulutus vuotiaat ulkopuoliset Isän koulutus Äidin koulutus % 20% 40% 60% 80% 100% Vain perusaste Keskiaste Alin korkea-aste Ylempi korkeakoulu- ja tutkija-aste Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäyntitilasto, väestölaskennat Tilastokeskus/Pek ka Myrskylä

17 Syrjään jäämisen riski asumismuodon ja perheaseman mukaan 2010, erikseen vieraskieliset Syrjään jääneet Miehiä Syrjään jääneet Naisia Syrjään jääneet Mol. sp m iehet riski-% yht. naiset 1) riski-% yht. yht. riski-% % yht. Yhteensä , , ,5 100, Lapsi , , ,0 39, Perheen m ies - nainen , , ,9 19, Yksin asuva , , ,0 31, Asunnoton/laitos , , ,2 9, Kotimaiset Yhteensä , , ,3 100, Lapsi , , ,2 44, Perheen m ies - nainen , , ,5 18, Yksin asuva , , ,8 28, Asunnoton/laitos , , ,2 8, Vieraskieliset Yhteensä , , ,1 100, Lapsi , , ,8 21, Perheen m ies - nainen , , ,6 24, Yksin asuva , , ,5 39, Asunnoton/laitos , , ,6 14, ) Syrjässä olevista naisista poistettu alle 7-vuotiaiden äidit Tilastokeskus/Pek ka Myrskylä

18 OPETTAJA KASVATTAJANA?

19 Luokanohjaajan työkenttä Koulun sisäinen yhteistyö Kouluyhteisö: yhteiset arvot, säännöt, tavoitteet ja toimintamallit - yhteisöllisyys Kodin ja koulun yhteistyö Oma opettajuus; luokanohjaajuus Oppilaiden kohtaaminen Luokan ja sen ryhmien ohjaaminen

20

21 Opettajan ja kasvattajan haasteita Oppimisvaikeudet Kehitysviivästymät Sukupolvien ylimenevä koulutuskielteisyys Perheväkivalta (17%) Jne Roope

22 Yhden aikuisen merkitys nuorelle kultainen käden puristus Mieti omasta nuoruudesta merkityksellinen aikuinen tai merkityksellinen kohtaaminen aikuisen kanssa. (keskustele vieruskaverin kanssa) Pohdi miksi aikuinen oli tärkeä, miksi juuri se kohtaaminen oli tärkeä

23 Kivakoulu?

24 Verkostotyö ja työparityö Nuorisoasema Lääkäri Sosiaalityö Perheet ja lastensuojelu Opiskeluun ja kasvattamiseen sitouttaminen Koppihoidon vaikutus arkeen

25 Parityön määrittelyä Työparitoiminta Parityöskentelyä Vantaan nuorisoaseman ideasta benchmarkattua Tiivistä yhteistyötä, asiakkaiden ja eri asiantuntijoiden kolmiopeliä keskipisteessä asiakas ja hänen tilanteensa työntekijöillä omat orientaationsa yhteisesti rakennettua näkemystä tilanteesta positiivinen kontrolli / itsekontrolli vrt. verkostotyö

26 Yhteiskunnan näkökulma: Parityön tarve Palvelujärjestelmien nykyinen rakenne Sektoroitunut asiantuntijuus, räikein esimerkki päihde-/mtongelmat Järjestelmälähtöisyys. Isot kaupungit vaikeampia. (Esim. Nokian kaupungin malli) Yksilön näkökulma: Nykyaikainen yhteiskunta ja elämäntapa moniasiaakkuuksia Järjestelmän puutteellinen kyky kohdata asiakkaiden todellisuutta, jota elämäksikin kutsutaan

27 Parityön tavoitteita Dialogisuus: Yhteinen ymmärrys ja tilanne määrittely Tilaa asiakkaalle, rooliasetelmien tekeminen näkyväksi, jopa purkaminen Irrottautua paremmin tietämisestä Systeeminen ajattelu: Irti yksilön syyllistämisestä Verkoston olemassaolon ja mahdollisuuksien tekeminen näkyväksi Yhteen osasysteemiin vaikuttamalla voidaan vaikuttaa kokonaisuuteen Ratkaisukeskeinen ajattelu: Tulevaisuus-suuntautuneisuus Ratkaisuihin ja onnistumisiin keskittyminen

28 Mihin parityöskentelyllä voidaan päästä Asiakkaan ja lähiverkoston valtaistaminen Ylhäältäpäin tietämisen vähentäminen Asiakkuuksien ja asiantuntijuuksien yhdistäminen Kokonaisvaltainen tapa käsitellä asiakkaan elämää yhdessä samaan suuntaan Verkostojen ja sitä kautta palvelurakenteiden kehittyminen ja nopeampi reagointi mahdollisuus tulevaisuudessa!!!! Usein henkilöistä riippuvaa. Olisi myös kirjattava työntekijöiden työnkuvauksiin (Esim. perehdyttämiskansio)

29 Arjen kohtaamiset kehityskulkujen voimavaraksi Vakavia väkivallantekoja tehneiden tutkimus Sosiaaliset taidot ja tunnetaidot avainasemassa Erityisesti koulujen ja oppilaitosten rooli korostunut Kielteiset kehät voimavaroiksi Keskustelun ydin ei pitäisi olla kenen pitää kasvattaa, vaan miten kasvattaa Minna Rytkönen TtM (väit. )

30 Ratkaisu löytyy aikuisten myönteisistä asenteista ja tulkintatavoista kohdata lapsi tai nuori. Tiedostava aikuinen ei kompastu lapsen pintakäytökseen, vaan kykenee näkemään myös sen taakse. Minna Rytkönen (Väit.) Kehityskulkuja ja väliintuloja. Ekologinen näkökulma vakavan väkivallanteon tehneen nuoren sosioemotionaalisen terveyden kehitykseen

31 Opettajat pyrkivät toimimaan koulun virallisten normien mukaan ja säilyttämään oman auktoriteettiasemansa ja ammattiylpeytensä. Silloin kun se ei onnistu, opettajat ratkaisevat tilanteen laskemalla vaatimuksia, tinkimällä säännöistä, joskus menettämällä malttinsa, olemalla puuttumatta ja katsomalla läpi sormien sekä mukauttamalla toimintaansa. Nämä ratkaisumallit vahvistavat usein ammattikoulun epävirallista kulttuuria, jonka määrittelevät opiskelijat, eivät opettajat. Ammattikoulun normit törmäävät nuorten miesten epäviralliseen kulttuuriin, Kati Kauravaara

32 Nivelvaihetyö Haavi-projektit aikoinaan Vantaalla Haavi I 72% E-päätöksellä Haavi II 72% E-päätöksellä Haavi II 41% raskaampien tukitoimien piirissä

33 Mitä kaikkea voimme tehdä

34 Turvallinen yhteisö Työelämän menestyksestä 84% perustuu ihmissuhteisiin ja luovuuteen. Vain 16% perinteisiin työtaitoihin (Bentley) Ihmissuhdetaitojen ja luovuuden oppimisen edellytyksenä on turvallinen ryhmä sekä oppimisympäristö

35 Ohjauksellisuus Kasvatus Ohjauksellisuus tapa kohdata kunnioittavasti vuorovaikutuksessa merkityksellisyyden kokemuksen luominen tekee yksilön näkyväksi yhteisössä voimaantuminen oppimisen kasvualusta Oppiminen Ohjaus vuorovaikutusta, jonka tavoitteena on oppijan ajatteluprosessien kehittyminen ja opittava aines/sisältö on keskiössä tärkeää oppijan oppimisen tukeminen ja pätevyyden tunteen säilyttäminen; autaa oppilasta onnistumaan

36 Jos haluat kohdata, kuuntele. Jos haluat ymmärtää, näe.

37 Ryhmän kohtaaminen Tavoitteet: Ryhmäytymisen tukeminen Ryhmän kanssa toimiminen, vuorovaikutustaitojen kehittäminen Edellytykset: Pelisäännöt Aikuisuus, turvallisuus Kiireettömyys, ajan antaminen Keskittyminen opetustilanteeseen Aikuisen oma persoona pelissä

38 Ryhmäyttäminen ja aikuisen rooli Ihmisen perustarve on kuulua ryhmään. Kun nuoret ihmiset kohtaavat, he joko ryhmäytyvät, muodostavat yhteisön tai jakaantuvat. Tässä prosessissa opettajalla, aikuisella on tärkeä rooli. Jos aikuinen ei sitä roolia ota, ryhmäytyy luokka tupakkapaikalla ns. Ryyppäämällä ryhmäksiilmiö Tiedostetaanko riskit lasten ja nuorten keskenään rakentuneista yhteisöistä?

39 Turvallisen ryhmän ja itseksi tulemisen tärkeys Perheinstituutioiden ja yhteiskunnan muutos Oppimisen ja työelämän muutos Opettaminen / Menetelmä Ihmisen tulee omata tunneälyä ja vuorovaikutustaitoja (Bentley)

40 Milloin tulee huolehtia ryhmästä Uusi ryhmä Ryhmän kokoonpano muuttuu Ryhmän hierarkia muuttuu nuorten toimesta Lapset ja nuoret levottomia Akuutti muutos ryhmän jäsenen yksityiselämässä Maanantaisin Tuntien alussa Case M. Leino

41 Turvallinen ryhmä ja oppiminen Opettaminen ei ole enää tiedonsiirtoa vaan vuorovaikutusta Tiedollinen oppiminen on muuttunut vuorovaikutusprosesseiksi, jossa turvallinen ryhmä on peruslähtökohta. Tällöin kaikilla on turvallinen paikka ja uskaltavat sanoa mielipiteensä.

42 Turvallisuus ja ongelmien ehkäisy Turvaton oirehtii häiritsevästi käyttäytymällä Pelkään ryhmiä Skinhead-ilmiö Yksinäisyydessä vihasta kasvaa riski (Olavi Sydänmaalakka)

43 Jokaisella nuorella tulisi olisi edes yksi aikuinen, jonka kohdata.

44 Kohtaaminen, sen ydin? Jari Wihersaari 2011 Kahden ihmisen todellisuuden aito kohtaaminen antaa ihmisyydelle sen mielen (Rogers 1980). Kohtaaminen on ihmisenä olemisen ja ihmiseksi tulemisen perusprosessi, osapuolten kasvutilanne. Tarkastelemme maailmaa omasta minuudesta käsin. Kohtaamisessa nähdään asiaa toisen näkökulmasta. Oman itsen tunteminen ja sen kautta toisen kohtaaminen. Ainutlaatuisuus, läsnäolo, inhimillisyys Ei onnistu pakotettuna

45 Henkilökohtaisia kohtaamisia

46 Nuoren henkilökohtainen kohtaaminen Puhutaanko Nuoresta Nuorelle vai Nuoren kanssa

47 Kohtaaminen vaatii Aikaa, keskittymistä Toisen kunnioitusta, luottamusta Taitoa kuulla ja kuunnella ei valmiita vastauksia, diagnosointia Vastavuoroista perspektiivinottoa Prosessiluontoisuuden ymmärtämistä

48 Tutustun nuoreen ja nuori itseensä Kuka nuori on Yhteystiedot Vahvuudet: missä hyvä Kehittämisen paikat: vaikeat kouluaineet, saatu tuki Tavoitteet opiskelulle tuen tarve Läheiset Yhteistiedot Muut vuorovaikutussuhteet; kaverit, kiusaaminen, opettajat Harrastukset; mitä, missä, milloin? Vapaa-aika Tulevaisuuden toiveet

49 Huolen puheeksi ottaminen, vaikeiden asioiden käsittely Eri työntekijöillä on erilainen huoli ja huolen aste Ei tarvitse yrittää määrittää huolen objektiivista tasoa (eli onko ongelmaa vai ei) Kuva tilanteesta rakentuu vuorovaikutuksessa, siinä esiin tulevista tunteista ja velvoitteista ja on näin syvästi sidottu kontaktiin Oma subjektiivinen huolesi riittää; puutu omaan huoleesi Kun kertoo olevansa huolissaan, niin samalla pyytää toista ihmistä auttamaan huolen ratkaisemisessa samalla tavoitteena myös oman huolen vähentäminen

50 Tuen antaminen vaatii Ohjattavan kehitystilanteen ja kasvun tunnistamista Ei tueta pilalle, tehdä puolesta ei anna valmiuksia omaan, itsenäiseen selviytymiseen, vaarana riippuvuus Jätetään tuki antamatta heitteille jättämistä, vaarana huolen kasvaminen

51 Haastavin nuori on aikuisen paras valmentaja Häneltä voi oppia uusia näkökulmia! toisesta ihmisestä oppimisesta omasta opetus/ohjaustyylistä omasta itsestään vuorovaikutuksesta ja näiden kautta voi kehittää omaa toimintaansa, opettajuuttaan ja ohjauksellista toimintatapaansa. Seinä ja Helander 2009

52 Haasteellisen oppilaan opetus Havaintokanavat ja oppimistyylit Auditiivinen, visuaalinen, kinesteettinen, taktiilinen Fyysiset tarpeet Temperamentit Luonnostaan rauhallinen, toinen vilkas, yksi ilmaisee itseään voimakkaasti, toinen hillitymmin, yksi haluaa vielä pohtia ja harkita, kun toinen jo toimii. Perhe Vahvuusalueet Haasteellinen oppilas on lähes aina haasteellinen kotonakin JAKSATKO SINÄ?

53 Kannustus Rehellinen ja ansaittu palaute ei ole keneltäkään pois (puhutaan hyvää selän takana) Nuorilla on hyvin vähän positiivista käsitystä:( Oppimisestaan Osaamisestaan Taidoistaan Kehittämisen paikoista (Akateeminen arvostus vs. oppimisvaikeudet)

54 Koulun käytävillä, vapaa-aikana tms.

55 Koulun käytävillä, vapaa-aikana Merkityksellisyys tekee yksilön näkyväksi yhteisössä. Jokainen tapaamamme ihminen täyttää käyttäytymisellään yhtä ihmisille yhtäläistä tapaa. Jokainen ihminen omalla olemisellaan ja käyttäytymisellään viestittää lähimmäisilleen ja kysyy lähimmäisiltään yhtä ainoaa asiaa: Näetkö minut? Arkkipiispa John Vikström 2008 Mitä sinulle kuuluu?

56 Ei ole tarkoituskaan, että meri on tyyni, vaan että purjehtija on taitava.

57 Opettajan huoneentaulu Jokaisella oppilaalla on oikeus turvalliseen koulupäivään. Jokaisella on tarve tulla kuulluksi. Oppilaan paha olo voi pysyä kauan piilossa. Lasten ja nuorten aggressiivinen käyttäytyminen ei vähene ilman, että siihen puututaan. Jos opetustasi häiritään melulla ja sillä, ettei sinun ohjeitasi noudateta siihen sinun ei tarvitse suostua. Olet erityinen avain oppilaan ongelmien havaitsemisessa luota omiin havaintoihisi luota itseesi. Voit aina pysäyttää koulun kellon ja antaa hetken vain aikaa oma aito läsnäolosi auttaa enemmän kuin ehkä uskotkaan.

58 Oppilashuollon huoneentaulu tarjota oppilaille konkreettista ja henkilökohtaista apua koulunkäyntiin antaa huoltajille ja opettajille tietoa ja apua kasvatustyöhön sekä keinoja vuorovaikutustaitoihin lasten ja nuorten kanssa tukea tiedonkulun edistämistä ja avunsaantia myös koulun ulkopuolisilta tahoilta osallistua koulun ilmapiirin, asenteiden ja työkäytäntöjen kehittämiseen oppilaiden koulunkäynnille ja hyvinvoinnille myönteisiksi osallistua moniammatilliseen yhteistyöhön ongelmien ennaltaehkäisemiseksi ja ratkaisemiseksi