KOULUTUSTOIMIALAN TIETOSTRATEGIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOULUTUSTOIMIALAN TIETOSTRATEGIA"

Transkriptio

1 Tampereen kaupunki KOULUTUSTUSTOIMIALA Tietohallinnon ohjausryhmä Koulutustoimialan raporttisarja 9/ KOULUTUSTOIMIALAN TIETOSTRATEGIA 1. Koulutustoimialan tietostrategian lähtökohdat 2. Koulutustoimialan tietohallinnon strategiset päämäärät 3. Koulutustoimialan tietohallinnon kriittiset menestystekijät ja arviointikriteerit 4. Hallintopalvelukeskuksen tietostrategia 5. Opetuspalvelukeskuksen ja yleissivistävän koulutuksen tietostrategia 6. Ammattiopiston tietostrategia 7. Ammattikorkeakoulun tietohallintostrategia Tampere 2002

2 2 Sisällysluettelo ESIPUHE KOULUTUSTOIMIALAN TIETOSTRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT KOULUTUSTOIMIALAN TIETOHALLINNON STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT Toimintatapoja ja työmenetelmiä kehitetään Tietohallinto tukee toimialojen palvelutuotantoa Sähköinen asiointi ja e-oppiminen on osa palvelutuotantoa Tietoturvallisuus on kokonaisuutena kunnossa Tietovarannot ja tietoprosessit sekä operatiiviset toiminnot ovat korkeatasoisia Tietohallintoa kehitetään strategisten verkostojen avulla TIETOHALLINNON KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT JA ARVIOINTIKRITEERIT HALLINTOPALVELUKESKUKSEN TIETOSTRATEGIA Toiminnallinen visio ja tietotekniikan hyödyntämisen yleistavoite Tietotekniikka palvelutuotannon tukena Investointien täysimääräinen hyödyntäminen Tietoverkkopalveluiden kehittäminen Tietotekniikkakeskuksen rooli ja hallintopalvelukeskuksen tehtävät OPETUSPALVELUKESKUKSEN JA YLEISSIVISTÄVÄN KOULUTUKSEN TIETOSTRATEGIA Tietotekniikka palvelutuotannon tukena Tietotekniikkainvestointien täysimääräinen hyödyntäminen Tietojärjestelmien keskinäinen yhteensopivuus Tietoverkkopalveluiden kehittäminen Tietotekniikkakeskuksen ja opetuspalvelukeskuksen roolit tietotekniikan kehittämisessä ja käytössä AMMATTIOPISTON TIETOSTRATEGIA Yeistä Opetuksen tietotekniikka Hallinnon tietotekniikka Tietoverkon kehittäminen Toteutusperiaatteet AMMATTIKORKEAKOULUN TIETOHALLINTOSTRATEGIA...21 LIITTEET...22

3 3 ESIPUHE Tietostrategian tehtävänä on luoda suuntaviivat tietotekniikan hyväksikäytölle ja sen organisoinnille. Sen jälkeen kun kaupungin hallinnon eri tasoilla oli hyväksytty toiminnalliset strategiat ja myös koko kaupungin tietostrategia, laadittiin toimialakohtaiset tai yksikkötasoiset tietostrategiat. Koulutustoimialan tietostrategia koottiin toimialan tietohallinnon ohjausryhmässä marraskuussa Kokonaisuuteen päätettiin liittää Tampereen ammattikorkeakoulun johtoryhmän hyväksymä tietohallintostrategia, joka oli tietohallintojohtaja Matti Hartikaisen valmistelema. Ammattiopiston osuuden valmisteli atkpalvelupäällikkö Jorma Aalto, yleissivistävän koulutuksen ja opetuspalvelukeskuksen osuuden oppimateriaalipäällikkö Lauri Mäkelä ja toimialan yleisen osuuden sekä hallintopalvelukeskuksen osuuden valmisteli tietohallintokoordinaattori Pirjo Koivula. Raportissa on pyritty käyttämään hyväksi riittävässä määrin muissa yhteyksissä hyväksyttyjä visioita ja kriteereitä, jotta vältytään ristiriitaisuuksilta kaupungin hallinnon eri tasojen ja tahojen strategioiden välillä. 1. KOULUTUSTOIMIALAN TIETOSTRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT Tietostrategiat ohjaavat koulutustoimialan ja tieto- ja viestintätekniikan käytön kehittämistä hallinnossa ja opetuksessa. Opetushallituksen suosituksen mukaisesti oppilaitostemme tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategiat laadittiin pääosin vuonna Ammattikorkeakoulu laatii kyseisen strategian vuonna Tämä käsillä oleva strategia kattaa koulutustoimialan hallintopalvelukeskuksen, opetuspalvelukeskuksen sekä eri oppilaitosten hallinnon ja raportilla uudistetaan vuonna 1999 tehty strategia. Seuraava kuviossa on kuvattu edellä mainittujen strategioiden kokonaisuus. Tietohallinto tarkoittaa tietoresurssien hyväksikäytön suunnittelua, johtamista, toteutusta ja valvontaa. Koulutustoimialan tietohallinnon yleisenä tavoitteena on koulutus- ja hallintopalvelujen parantaminen ja niiden jatkuvuuden turvaaminen, toiminnan tuloksellisuuden, tuottavuuden ja laadun kohottaminen. Koulutustoimialalla on oppiminen ja sen tukeminen myös tieto- ja viestintätekniikan keinoin keskeisin toiminnallinen tavoite. Tämä sekä Tampereen kaupungin ja koulutustoimen vuonna 2002 laaditut strategiat antavat perustan tietohallinnon kehittämiselle. Tampereen kaupungin koulutukseen läheisesti liittyviä strategisia päämääriä ovat mm. seuraavat (Lähde: Kaikem paree Tampere): 1. Tampere on kansalaisten tietoyhteiskunnan johtava kehittäjä ja soveltaja 3. Tampere on maailmanluokan koulutus-, tutkimus- ja osaamiskeskus

4 4 Tampere on kansalaisten tietoyhteiskunnan johtava kehittäjä ja soveltaja Vuonna 2012 merkittävä osa kaupungin tarjoamista palveluista on saatavissa myös tietoverkkojen kautta. Kaupungin tarjoamat palvelut ovat kansalaisten saatavilla ajasta ja paikasta riippumatta. Tärkeitä kehitysaskeleita ovat uudet ja yksinkertaiset henkilön sähköisen tunnistamisen muodot, www-pohjaisten sovellusten yhdistäminen tavanomaisiin tietojärjestelmiin, nopeiden ja edullisten laajakaistayhteyksien kehittyminen sekä langattomien mahdollisuuksien laajeneminen. Kaupunki kehittää prosessejaan uuden teknologian tarjoamien mahdollisuuksien mukaan yksinkertaistamalla ja tehostamalla niitä niin, että monia rutiinitöitä jätetään koneiden tehtäväksi. Samoin hyödynnetään yhteistyökumppaneiden tarjoamia palveluita joustavasti. Verkossa tuotettavia julkisia palveluita ovat esimerkiksi etähoidon palvelut, oppimispalvelut, asioiden vireillepano, laskutus sekä erilaisten lupien ja anomusten käsittely. Myös kansalaisten osallistumista lisätään ja vahvistetaan. Tamperelaiset käyttävät verkkopalveluita aktiivisesti. Tämän mahdollistaa verkkopalvelujen hyvä saatavuus julkisissa paikoissa. Kansalaisten kyvystä käyttää informaatio- ja kommunikaatioteknologian sovelluksia huolehditaan päiväkodeista ja peruskoulusta lähtien riittävällä koulutuksella. Tietoyhteiskunta nähdään tasa-arvoistavana yhteiskuntana ja tiedollisen syrjäytymisen uhkaa torjutaan määrätietoisesti. Kaupunki kehittää jatkuvasti verkkopalveluitaan ja toimii yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa tiiviissä yhteistyössä. Kehittämishankkeissa on aina mukana useita osapuolia ja niiden yhtenä tavoitteena on synnyttää kansainvälisesti kilpailukykyistä liiketoimintaa alueen yrityksille. Uuden teknologian sovellukset edellyttävät uusia kansalaistaitoja. Tietoyhteiskunta on oppimisen, osaamisen ja sivistyksen yhteiskunta. Kaupungin eri toimialojen yhteistyö on tietoyhteiskuntahankkeita suunniteltaessa välttämätöntä. Tietoyhteiskunta on entistä enemmän vuorovaikutuksen yhteiskunta. Asukkaat odottavat nopeata palvelua ja mahdollisuuksia vaikuttaa palvelun sisältöön. Myös edustuksellinen demokratia kohtaa suoran käyttäjä- ja asukasdemokratian lisääntymisen, koska sähköiset viestimet tekevät osallistumisen entistä helpommaksi. Suomen tietoyhteiskuntastrategiassa keskeistä on tekniikan ja sisältöjen kehittämisen ohella palveluprosessien uudistaminen. Erityisesti julkisen sektorin toimintamallien ja palveluprosessien odotetaan uudistuvan siten, että tietoja viestintäteknologian soveltaminen on mielekästä ja tuloksellista niin hallinnon kuin kansalaistenkin kannalta. Tampereen kaupunki uudistaa palvelutoimintaansa ja päätöksentekoansa määrätietoisesti kohti tietoyhteiskunnan mahdollisimman tasa-arvoista palvelumallia. Sähköisten palvelujen kehittäminen tähtää entistä nopeampaan palveluun, joustavaan palveluaikaan ja paikkaan sekä työtä helpottavaan itsepalveluun. Tämä edellyttää kuitenkin sekä teknisten järjestelmien että palvelukulttuurin uudistamista. Myös kuntalaisia on koulutettava sähköisten palvelujen käyttöön. Uudella tieto- ja viestintäteknologialla sekä niihin liittyvällä multimedialla voidaan kaikkia kaupungin palvelu- ja tuotantoprosesseja kehittää. Prosessien kehittämisessä uudet sähköisen tunnistamisen menetelmät mahdollistavat laajemman verkottumisen. Uuden teknologian soveltamismahdollisuuksia on kaikissa toiminnoissa. Nopeasti kehittyvä www-pohjaisten ratkaisujen ja tavanomaisten tietojärjestelmien kommunikointi mahdollistaa entistä tehokkaamman työn hajauttamisen sekä kansalaisten ja yhteistyökumppaneiden kommunikoinnin. Koulutustoimialalla ja päiväkodeissa voidaan hyödyntää erilaisia

5 5 virtuaalisia oppimisympäristöjä. Kulttuuritoimessa voidaan kehittää uusia taiteen kokemisen muotoja. Tampere on maailmanluokan koulutus-, tutkimus- ja osaamiskeskus Tampereen menestymismahdollisuudet globaalissa kilpailussa perustuvat korkeatasoisen osaamiseen ja sen kaupallistamiseen. Osaamisperustan rakentuminen alkaa kodeissa, päiväkodeissa ja peruskouluissa, joissa tärkeätä on yleisten tietoyhteiskunnan taitojen ja valmiuksien oppiminen elämän perustietojen ja -taitojen lisäksi. Tampereen vetovoimaisuutta lisäävät päiväkotien ja koulujen monipuoliset vaihtoehdot. Lukioissa ja ammatillisessa koulutuksessa valittua linjaa vahvistetaan kiinnittämällä huomiota kansainvälisyyteen ja työelämäyhteyksiin. Tamperelainen korkeakouluopetus on monella alalla korkeinta kansainvälistä tasoa. Sekä tiedekorkeakouluissa että ammattikorkeakouluissa koulutetaan huomattava määrä ulkomaisia opiskelijoita, joista osa jää valmistuttuaan kaupunkiin. Tampere on kiinnostava opiskelukaupunki, koska se huolehtii riittävästä opiskelija-asuntotarjonnasta sekä muista tärkeistä elämisen laadun edellytyksistä. Opiskelijoiden ohella myös opettaja- ja tutkijakunta on kansainvälistä. Kansainvälisesti terävin tutkimus ja koulutus liittyvät erityisesti informaatio- ja kommunikaatioteknologiaan, bio- ja terveysteknologiaan, koneenrakennukseen ja automaatioon, viestintään sekä yhteiskuntatieteisiin. Nämä painopistealat saavat rinnalleen uusia keihäänkärkiä. Tutkimuksella ja koulutuksella on kiinteät yhteydet alueen elinkeinoelämään. Nopeaa ja tehokasta osaamisen siirtymistä tukee toimiva alueellinen innovaatiojärjestelmä, ja osaamispohjaista yrittäjyyttä luo korkeakoulujen koulutus ja asennekasvatus. Yritysten ja tutkimuksen tiiviin yhteistyön sekä korkeatasoisen työvoiman saatavuuden vuoksi kansainväliset informaatio-, kommunikaatio- ja terveysteknologiayritykset ovat sijoittaneet Tampereelle tutkimusja kehitystoimintojaan. Tampereen kaupungin rooli järjestelmän kehittäjänä on aktiivinen. Kaupungin rahoitus kohdistuu uusien ja syntymässä olevien yksiköiden ja konseptien rahoitukseen, joissa osapuolina on sekä yrityksiä että alueen korkeakouluja. Uusia aloitteita etsitään ja kehitetään aktiivisesti. Koulutuksen, kulttuurin ja sivistyksen edistäminen ja tukeminen myös tieto- ja viestintätekniikan keinoin on mahdollista entistä monipuolisemmin. Myös koulutustoimialalle vuonna 2002 laadittu oma toimintastrategia antaa perustaa tietohallinnon kehittämiselle. s-tampere-visio: Tampere on kansainvälisesti arvostettu, oppiva, menestyvä ja luova, kulttuurisesti moniarvoinen eurooppalainen sivistyskaupunki. Visiossa määritellyn tavoitetilan saavuttamista edistetään seuraavin strategisin päämäärin: Tuemme lasten ja nuorten eheää ja tasapainoista kasvua. Kehitämme Tamperetta monikulttuurisena yhteisönä. Turvaamme kaikille kansalaisille riittävät valmiudet toimia tietoyhteiskunnassa. Käytämme kouluja ja muita soveltuvia kiinteistöjä alueellisina toimintakeskuksina. Emme salli kenenkään syrjäytyvän. Sisäistämme ja sovellamme kestävän kehityksen periaatteita. Kehitämme turvallisen ja innovatiivisen oppimisympäristön kaikille koulutusasteille. Takaamme korkeatasoisen opetuksen ja luomme edellytykset kansainvälisesti vertailukelpoisille ja kilpailukykyisille koulutuspalveluille. Koulut edistävät yhteisöllisyyttä toimimalla alueidensa keskuksina.

6 6 Toimimme yhteistyössä yritysten ja yhteisöjen kanssa edistääksemme Tampereen seudun ja Pirkanmaan asukkaiden hyvinvointia. Useimpien edellä mainittujen päämäärien toteuttamiseen voi tieto- ja viestintätekniikka antaa uusia ja tehokkaita keinoja. Toisaalta uudet tekniikat ja niiden kohtuuton ja väärä käyttö voivat osaltaan estää mainittujen päämäärien saavuttamisen. Tietoyhteiskunta voi siis merkitä yksilötasolla sitä, että jokapäiväinen elämä rikastuu monin tavoin ja turvallisuus lisääntyy, mutta pahimmillaan yksilöt voivat passivoitua ja eristäytyä, vaikka viestintämahdollisuudet lisääntyvätkin. Tästä syystä kriittinen vaikutusten analysointi sekä etukäteen että jälkikäteen on tärkeää. Kaupungin ja koulutustoimialan strategioiden lisäksi Tampereen kaupungin tietostrategia antaa kehittämisperiaatteita, joihin toimialan eri yksiköiden tietohallinnon kehittämisen päämäärät ja periaatteet tulee sovittaa yhteen. VISIO Tietohallinto tukee kaupunkikonsernin tietojohtamista ja palvelujen tuottamista, turvaa päätöksenteon edellytykset ja palvelujen tehokkuuden, taloudellisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden ajantasaisin ja luotettavin tiedoin. Tietohallinnon perustehtävänä on turvata organisaation dokumentoidun tiedon hyödynnettävyys. Perustehtäviin kuuluu myös toteuttaa lainsäädännössä asetetut informaation julkisuutta, suojaamista ja eheyttä koskevat vaatimukset. Tehokkuuden, taloudellisuuden ja vaikuttavuuden optimoimiseksi on tietojohtamisen haasteita tarkasteltava yksittäisen toimintayksikön ja toimialan ohella myös julkisyhteisön kokonaisuuden kannalta. Tietotekniikan hyödyntämisen suurin haaste on toimialatasolla. Kukin toimiala tekee tietojärjestelmiin liittyvät ratkaisunsa omista palvelu- ja toimintalähtökohdistaan ottaen kuitenkin huomioon yleiset, koko kaupungin laajuiset tietohallinnon linjaukset. Kaupungin tietotekniikkakeskuksen rooli on ensisijaisesti operatiivisten, käytännön tietotekniikkapalvelujen tuottamisessa. Yhdessä tietohallinnon kanssa tietotekniikkakeskus tukee asiakkaidensa tietoteknisiä kehitysprojekteja ja yksiköiden tietohallintostrategioiden muodostamista siten, että tietotekniikka tukee ja tehostaa toimintayksiköiden omaa perustoimintaa. Yleisenä tavoitteena kaupungin organisaatiossa on tehtyjen tietojärjestelmäinvestointien täysimääräinen hyödyntäminen ja järjestelmien ja hankkeiden kustannustehokkuuden parantaminen.

7 7 2. KOULUTUSTOIMIALAN TIETOHALLINNON STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT Tietohallinto tukee koulutustoimialan tietojohtamista ja palvelujen tuottamista, turvaa päätöksenteon edellytykset ja opetus- ja hallintopalvelujen tehokkuuden, taloudellisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden ajantasaisin ja luotettavin tiedoin. Tämän vision toteuttamiseksi on asetettu seuraavat kuusi strategista päämäärää Toimintatapoja ja työmenetelmiä kehitetään Tietohallintostrategian tehtävänä on luoda suuntaviivat tietotekniikan hyväksikäytölle ja sen organisoinnille. Tietohallinto pyritään saamaan toimialan johtamista ja suunnittelua palvelevaksi sekä palvelutuotantoa tukevaksi siten, että työntekijät saavat tarvitsemansa tiedot oikeaan aikaan ja että he käyttävät näitä tietoja hyödyllisesti. Palvelukykyisyyden ja vaikuttavuuden lisäksi tietohallinnon tulisi olla tuottavaa niin, että tarvittavat tiedot saadaan kohtuullisin kustannuksin luotettavina ja oikeassa muodossa oikeaan aikaan ja paikkaan. Tietohallintostrategian lainsäädännöllisenä perusteena voidaan pitää voimaan astunutta lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta, jossa määritellään hyvä tiedonhallintatapa. Tämä edellyttää viranomaisen huolehtivan asiakirjoihin ja tietojärjestelmiin sisältyvien tietojen saatavuudesta, käytettävyydestä, suojaamisesta ja eheydestä sekä muista tietojen laatuun vaikuttavista tekijöistä. Julkisuuslaki edellyttää julkishallinnolta myös entistä suurempaa avoimutta. Viranomaiset velvoitetaan ottamaan kansalaisten tietoon liittyvät oikeudet huomioon tietohallinnossaan. Koulutusasioiden päätöksentekoon on myös tulevaisuudessa tulossa uusia työmenetelmiä tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksien myötä. Esimerkiksi tietojenkäsittelyltään hyvin laaja ja työläs opettajien viranhaku- ja täyttöprosessi muuttuu lähivuosina toimistorutiinien osalta. Myös johtotasolla tietojen itsenäinen hyväksikäyttö järjestelmien kysely- ja raportointiohjelmia käyttäen laajenee entisestään (esim. määrärahakyselyt ja Kuntatoimiston valmistelijan työpöydän käyttö). Koulutustoimialalla kaikkien oppilaitosten hallinnon järjestelmien käyttöä kehitetään siten, että päätöksentekoa ja sen valmistelussa käytetään yhteisiä menettelytapoja myös tietojen syötössä Tietohallinto tukee toimialojen palvelutuotantoa Koulutustoimialan palvelutuotanto on luonteeltaan tietointensiivistä ja siksi on erityisen tärkeää, että toimialan tietojärjestelmien käyttöä ja muuta tietohallintoa kehitetään toiminnan ja palvelutuotannon ehdoilla. Kehittämistyön edellytyksenä on tiivis ja toimiva yhteistyö järjestelmien käyttäjien, tietohallinnon ohjausryhmän, tietotekniikkakeskuksen ja järjestelmien toimittajien kesken. Koulutustoimialan tietojärjestelmäratkaisut tukevat koulutus- ja hallintopalvelujen tuottamista tai järjestämistä monin tavoin. Eräissä järjestelmissä koordinointi kaupungin kokonaisjärjestelmiin on tärkeää ja tietojärjestelmien yhteensopivuus ja -toimivuus korostuu

8 8 kokonaisuuden tasolla. Luonnollisesti tämä koskee niitä tietojärjestelmiä, jotka ovat kaupunkikonsernitasolla yhteisiä (mm. henkilöstöhallinto-, taloushallinto- ja viestintäjärjestelmät). Tietohallinnolla on erityinen vastuu uusien toimintaa kehittävien, tietoteknisten ratkaisujen etsimisessä sekä yksikkörajat ylittävien mahdollisuuksien kartoituksessa Sähköinen asiointi ja e-oppiminen on osa palvelutuotantoa Sähköisellä asioinnilla tai verkkoasioinnilla tarkoitetaan perinteistä asiointia täydentävää, korvaavaa tai uudistavaa julkisten palvelujen tuottamista, jakelua, käyttöä ja niihin liittyvää vuorovaikutusta, joka perustuu tietoverkkojen hyödyntämiseen. Julkiset verkkopalvelut ovat tietoverkkojen kautta kansalaisille, yrityksille ja yhteisöille ja toisille hallinnon yksiköille tarjottavia palveluja, jotka ulottuvat tiedottavasta aineistosta ja tiedonhausta aina vuorovaikutteisten palvelujen tuottamiseen ja mahdollisuuksiin osallistua asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon. Julkisen sektorin JUHTA-prosessissa kansalaisen verkkolomakepalvelun tukemiseksi edetään kaksitahoisesti. Yhtäältä kehittämishankkeessa hyödynnetään kansalaisen verkkolomakepalvelun tuloksia kunnallishallinnossa sekä toisaalta kehitetään mahdollisuutta kunnallisten lomakkeiden yhdenmukaisesta käytötönotosta verkossa. Kummassakin hankkeessa huomioidaan uuden sähköisen asiointikanava vaikutukset koko kunnalliseen palveluprosessiin. Samoin hankkeessa selvitetään olemassa olevien perusrekistereiden hyödyntäminen osana kuntalaisen sähköistä asiointia. Hankkeen tavoitteena on seuraavaa: 1) jokaisesta toiminnosta voitaisiin sopia yksi peruslomake, joka soveltuu pääosin kaikkien kuntien käyttöön, 2) verkkolomakkeiden käyttöönoton yhteydessä selvitetään myös julkisten rekistereiden hyödyntämismahdollisuudet siten, että rekistereiden tiedot olisivat käytössä lomakkeen täyttämisen yhteydessä, 3) kansalaisen verkkolomakepalvelussa olevien valtion lomakkeiden käyttöönotto kunnissa, 4) JHS-suositus kunnallisen palvelun tietosisällöstä ja sen liittämisestä osaksi organisaation palveluprosessia. Koulutustoimialan hallinnossa hakemusten sähköisellä jakelulla ja palauttamisella voidaan joitain palveluita tarjota joustavasti kellonajasta ja henkilökunnan läsnäolosta riippumatta. Sähköisen asioinnin mahdollisuuksien suunnittelu ja käyttöönotto pitää tehdä tarkkaan harkiten ja ottamalla huomioon sekä asiakkaiden että henkilöstön tietosuoja ja muu oikeusturva. Koulutusorganisaatiot tuottavat yhä monimuotoisempaa opetusta tietoverkkoja hyödyntäen. E-oppimisen laajentaminen on trendi, joka näkyy peruskoulusta yliopistoihin saakka tulevaisuuden oppimisympäristöjen rakentamisessa. Näin voidaan tukea yksilökohtaista oppimista ja elinikäistä oppimista uusin verkkopedagogisin metodein. Osin uusilla tavoilla oppiminen tuo uusia elämyksiä ja uusia erityisryhmiä oppimisen piiriin. Verkkotiedottamisen lähtökohtana on ennen kaikkea Kaikem paree Tampere -vision ensimmäinen strateginen päämäärä: "Tampereella on asukkaiden tarpeista ja osallistumisesta lähtevät hyvän elämän palvelut". Asukkaiden verkkotiedotustarpeita on selvitetty vuosittain laajalla www-käyttäjäkyselyllä jo vuodesta Kyselyiden tulokset antavat kuvaa siitä, minkälaista verkkotiedotusta ja -palveluita asukkaat kaipaavat. Muun

9 9 muassa näiden tulosten perusteella verkkotiedotusta tullaan jatkuvasti kehittämään yhtenäisemmäksi, helppokäyttöisemmäksi ja asiakaslähtöisemmäksi. Yhteistyö kaupungin eri toimialojen välillä on siksi välttämätöntä. Verkko tarjoaa myös mahdollisuuden lisätä kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia. Erilaisten www-kyselyiden määrää onkin tarkoitus lisätä, ja tätä varten Internet-tiedotus on luomassa työkalua, jolla kaupungin eri yksiköt voivat helposti ja ilman erityistaitoja luoda kyselyitä palveluistaan verkkoon, ja käsitellä niiden tuloksia automaattisesti. Tämä niin sanottu lomake-editori otetaan käyttöön viimeistään vuonna Verkkotiedotusta tehostetaan hajauttamalla päivittämisvastuuta syvemmälle organisaatioon. Tämän mahdollistaa loppuvuodesta 2002 käyttöönotettava sisällönhallintatyökalu, jonka avulla verkkojulkaisemista helpotetaan sisällöntuottajan näkökulmasta ja jopa automatisoidaan. Xml-tekniikkaan perustuva sisällönhallintatyökalu mahdollistaa myös monikanavajulkaisemisen, kun sisältö on irrotettu ulkoasusta. Näin luodaan edellytykset verkkosisältöjen tuomiselle myös mobiililaitteisiin ja digi-televisioon Tietoturvallisuus on kokonaisuutena kunnossa Vastuu koulutustoimialan eri yksiköiden tietoturvasta on jokaisella tietojärjestelmän käyttäjällä oman toimintansa osalta ja johdolla kokonaisuudesta. Koska koulutustoimialan asiakkaita koskevat tiedot ovat monelta osin arkaluonteisia ja olennaisen tärkeitä ko. henkilöille, tietosuojakysymykset ovat toimialalla ensisijaisen tärkeitä. Koulutustoimialan hallinnon viranomaistehtävien, kuntalaisille tarjottavien koulutuspalveluiden, kuntalaisten oikeusturvan ja pysyvästi säilytettävien tietojen kannalta tietojärjestelmien suojaus ja häiriötön toiminta sekä tietoaineistojen tietojen oikeellisuus, eheys, luottamuksellisuus, kiistämättömyys, luotettavuus, käytettävyys ja ajantasaisuus ovat välttämättömyyksiä. Puutteellinen tietoturvallisuus voi vaarantaa sekä kunnan että kuntalaisten turvallisuutta ja taloudellisia etuja sekä aiheuttaa vahinkojen ja tiedonmenetysten takia lisätyötä ja -kustannuksia sekä heikentää viranomaisten uskottavuutta. Tietoturvallisuudella tarkoitetaan tässä yhteydessä hyvin laajaa kokonaisuutta. Se käsittää suojautumisen kaikenlaiselta luvattomalta käytöltä ja ulkopuoliselta toiminnan häirinnältä, toiminnan jatkuvuuden turvaamisen sekä toiminnan luotettavuuden takaamisen. Luvattomalta käytöltä suojautuminen edellyttää tiukkaa käyttöoikeuksien valvontaa, laillisten käyttöoikeuksien huolellista salassapitoa ja uusien tekniikoiden käyttöä siellä missä se on mahdollista ja perusteltua. Suojautuminen ulkopuoliselta toiminnan häiriöiltä edellyttää tietoliikenneverkkojen fyysistä ja loogista suojaamista luvattomilta käytöiltä (palomuurit ja hakkeroinnin esto) sekä esimerkiksi virustorjunnan hyvyyttä ja ajantasaisuutta. Toiminnan jatkuvuuden turvaamiseen kuuluu toimintatilojen fyysinen turvallisuus, poikkeustilanteisiin varautuminen (esimerkiksi sähkökatkot), varmuuskopioinnin ja muun varmistuksen jatkuva ja suunnitelmallinen toteuttaminen ja kriittisten järjestelmien varasuunnitelmien tekeminen. Tietotekniikkakeskuksessa olevien palvelimien toimintavarmuuden takaaminen edellyttää, että varamiesjärjestelyt ovat riittävällä tasolla ylläpidon osalta.

10 10 Mitä enemmän koulutuksessa (verkkokursseilla), asiakaspalvelussa ja päätöksenteossa nojaudutaan tietojärjestelmiin, sitä merkittävämmäksi nousee näiden järjestelmien käytön ja tietosisältöjen luotettavuus. Opiskelijoiden ja muiden asiakkaiden perusoikeuksiin kuuluu, että päätökset perustuvat oikeisiin tietoihin. Erityisesti sähköisessä asioinnissa korostuu vaatimus siitä, että asiakkaan tulee voida luottaa asioivansa luottamuksellisesti ja oikean henkilön kanssa Tietovarannot ja tietoprosessit sekä operatiiviset toiminnot ovat korkeatasoisia Tietovarannot ja niihin liittyvät käytännön toiminnot ovat keskeisiä osa-alueita tietohallinnon toiminnalle ja sen kehittämiselle palvelemaan koko organisaation kehittymistä. Operatiiviset toiminnot, joihin kuuluvat mm. tietojärjestelmät tietoverkot ja niiden ylläpito atk-käyttöpalvelutuotanto palvelujen hankinta tukipalvelujen tuottaminen ovat se perusta, jonka korkeatasoisuus on välttämättömyys organisoituun tietoon ja tietojärjestelmiin perustuvalle kehitykselle. Erityisesti verkkoinfrastruktuuri pidetään kattavana ja kapasiteetiltaan riittävänä palvelemaan toimialojen palvelutoimintaa. Jokainen kaupungin toimipiste pitää olla yhteisen verkkoinfrastruktuurin piirissä. Toimialalla seurataan aktiivisesti Linux-käyttöjärjestelmän kehitystä ja testataan pilottiprojekteilla ilmaisten Linux-sovellusten sopivuutta mm. opetukseen ja ratkaisuksi kansalaisten edulliseksi käyttöjärjestelmävaihtoehdoksi. Selvitetään, voidaanko käyttöjärjestelmän valinnalla vaikuttaa myös laitteiden elinkaaren pituuteen. Tietotekniset tuki- ja neuvontatoiminnot tulee organisoida keskitetysti ja tuottaa mahdollisimman yhtenevällä tavalla Tietovarannot ja prosessit pidetään kunnossa ja ne hyödynnetään täysimääräisesti ja niiden yhteiskäyttöä yli toimiala- tai toimintayksikkörajojen edistetään yhteistyöllä ja tiedottamisella sekä hyödyntämällä soveltuvin osin uusia tietoteknisiä välineitä ja menetelmiä kuten esimerkiksi metatietokantojen laatimista. Kaikessa toiminnan laadun ja laajuuden mitoituksessa ja hankinnoissa tulee huomioida saavutettavat hyödyt ja hinta/laatu suhteet. Keskeinen komponentti tietohallinnon kehittämisessä on alan järjestelmä- ja palvelutarjonnan jatkuva seuranta tarkoituksenmukaisuus- ja taloudellisuusmielessä Tietohallintoa kehitetään strategisten verkostojen avulla Koulutustoimialan asiakas voi olla opiskelijana tai opettajana elämänsä aikana alueen

11 11 useimmissa koulutusorganisaatioissa. Koulutuksen alueellisen tiedon ja tietämyksen merkitys korostuu ja asettaa tietohallinnolle lisääntyviä alueellisia vaatimuksia. Niihin vastaaminen edellyttää verkottumista ja kumppanuutta alueellisten toimijoiden kesken. Tämä voi merkitä mm. tarvittavien tietojärjestelmien ja niiden tietosisältöjen harmonisointitarvetta. Koska Tampereen kaupunki on keskeinen toimija alueellisesti, on tärkeää, että koulutustoimialan edustus on mukana verkostoissa tai se voi olla tarvittaessa yhteisten hankkeiden vetäjänä. Esimerkkinä tästä ovat e-oppimisen projektit, joihin osallistuu muitakin kuin kaupungin omistamien koulujen edustajia, etäopetuksen ohjausryhmän kokoonpano sekä alueen eoppimisen klusterin toimintaan osallistuminen. Myös etampere-hanke tuo mukanaan merkittävää verkostoitumista. Tärkeimmät alueelliset ja valtakunnalliset yhteistyökumppanit ja sidosryhmät koulutustoimialalle ovat: - Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen korkeakoulu, Pirkanmaan ammattikorkeakoulu, Pirkanmaan taitokeskus, muut kaupungissa toimivat toisen asteen ja perusasteen oppilaitokset sekä aikuiskoulutusta järjestävät yksiköt - Tampereen seudun elinkeinoelämä ja palveluntuottajat - kolmas sektori, kodit, vanhempainyhdistykset, oppilaskunnat ja järjestöt - etampere-hankkeen osaprojektit - Tampereen seutukunta, Pirkanmaan kunnat, suuret kaupungit - TE-keskus, Pirkanmaan liitto, Länsi-Suomen lääninhallitus - Opetusministeriö, Opetushallitus - Kansainväliset järjestöt ja yhteistyökumppanit Tietohallinnon kannalta lisäksi tärkeitä yhteistyötahoja ovat kaupungin tietotekniikkakeskus, alan yritykset (TietoEnator Oyj, Jamix Oy, WSOY, WebCT Inc. jne.) Näiden yhteistyökumppaneiden kanssa jatketaan ja kehitetään monipuolista ja pitkäjänteistä yhteistyötä, johon tietoverkkojen antamat uudet ryhmätyöohjelmat ja muut viestintämahdollisuudet tuovat uusia toteutusmuotoja. Tietojärjestelmien ja niihin liittyvien operatiivisten toimintojen täytyy tietenkin olla aina korkeatasoisia, mutta siirryttäessä entistä enemmän erilaisiin kumppanuusjärjestelyihin ja verkostojen hyödyntämiseen, korostuvat mm. tietoturvaratkaisut ja verkkopalveluiden laatutaso. 3. TIETOHALLINNON KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT JA ARVIOINTIKRITEERIT Koulutustoimialan tietohallinnon kriittiset menestystekijöitä voidaan kartoittaa vaikuttavuuden, uudistumisen, prosessien ja rakenteiden sekä resurssien näkökulmasta. Seuraaviin taulukoihin on kuvattu myös arviointikriteerit ja tavoitetaso vuodelle Vuosittain tietohallinnon ohjausryhmässä arvioidaan, miten resursseja on saatu kyseisten tavoitteiden saavuttamiseen, miten tavoitteet on saavutettu ja mikä on tulevien vuosien

12 12 resurssointitarve. Koulutustoimialalla on opettajia koulutettu vuodesta 1996 lähtien tietotekniikan opetuskäyttöön tavoitteena ope.fi1-tason tiedot ja taidot. Sekä pedagogista tukea että laitetukihenkilöstöä on lisätty. Tietoliikennekapasiteettia on nostettu ja laitemäärät on saatu lähes tavoitteiden mukaisiksi myös yleissivistävässä koulutuksessa. Koulutustoimialan laiteresurssit ovat vuonna 2002 seuraavat: Mikrotietokoneita on yhteensä 5.900: Yleissivistävä koulutus Ammattiopisto Ammattikorkeakoulu Eri oppilaitosten kapasiteetti ym. tietoja käsitellään raportissa myöhemmin kyseisissä tietostrategioissa ja erityisesti tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategioissa. Koulutustoimialan tietojärjestelmien kehittämisen osa-alueet on kuvattu raportin liitteessä 2 ja koulutustoimialan tietohallinnon organisointia on kuvattu raportin liitteessä 3. Verkkopalvelujen tarjonnan nykytilanteeseen voi tutustua seuraavien sivujen kautta, liite 4: liite 5: liite 6: 4. HALLINTOPALVELUKESKUKSEN TIETOSTRATEGIA 4.1. Toiminnallinen visio ja tietotekniikan hyödyntämisen yleistavoite Hallintopalvelukeskus on monialaisesti ammattitaitoinen tieto- ja taitokeskus, joka tuottaa keskitetysti laadukkaita ja tarpeellisia kehittämis- ja tukipalveluita tasapuolisesti koulutustoimialalle sekä kulttuuri- ja vapaa-aikatoimialalle, ja vapauttaa siten toimialat perustehtäväänsä rakentamaan Tampereesta kansallisesti ja kansainvälisesti edistyksellistä sivistyskaupunkia. Hallintopalvelukeskus koordinoi ja kehittää palvelemiensa toimialojen tietohallintoosaamista. Tietotekniikan käytön tulee omalta osaltaan mahdollistaa päivittäinen hallintopalvelukeskuksen palvelutoiminta. Lisäksi sen tulee edistää hallinnon ja toiminnan kehittämistoimenpiteitä, joiden tavoitteena on toiminnan tuloksellisuuden, tuottavuuden ja laadun kohottaminen, palvelujen parantaminen ja voimavarojen yhteiskäytön lisääminen. Tietojärjestelmien käyttämisen ja kehittämisen pääperiaatteena on, että ne ovat taloudellisia, turvattuja, toiminnallisesti yhteensopivia sekä tietosuojan vähimmäisvaatimukset täyttäviä. Hallintopalvelukeskus pyrkii saamaan aikaan yhteisiä toimintalinjoja ja menettelytapoja, joiden mukaan toimialan eri yksiköiden tietotekniikan johtaminen, vastuurajaukset ja organisointi toteutetaan. Eri toimintayksiköiden kehittämistyötä ja rahoituksen hankintaa

13 tuetaan koordinoidusti siten, ettei mikään yksikkö jää yleisestä kehityksestä jälkeen. 13 Koko henkilöstön tietotekniikka- ja tietoturvakoulutusta pyritään aktivoimaan aiempaa enemmän, jotta tietohallinto-osaaminen voidaan turvata pitkäkestoisesti koko toimialalla. Jotta tietojärjestelmien käytössä hyötysuhde on riittävä, on myös tietoturvallisuuteen liittyviä käytäntöjä kehitettävä sekä työyhteisötasolla että yksilötasolla Tietotekniikka palvelutuotannon tukena Hallintopalvelukeskuksen edellä mainittujen kaikkien palvelutehtävien hoitoon liittyy nykyisin monien erilaisten tieto- ja viestintätekniikan järjestelmien käyttöä. Mm. seuraavat järjestelmät tukevat hallintopalvelukeskuksen työskentelyä: TeamWare (Posti, Arkisto, Foorumi, Kalenteri), kirjanpito, ostoreskontra, myyntireskontra, laskutus, henkilöstöhallinto, palkkalaskenta, Kuntatoimiston diaari, päätösarkisto, valmistelijan työpöytä (VAS), viranhaltijan päätössovellus (VIPS), esityslista/pöytäkirja -järjestelmä (EPS) sekä mikrotietokone-ohjelmat Word-tekstinkäsittely, Excel-taulukkolaskenta, PowerPointesitysgrafiikka, Procapita-oppilashallinnon ohjelmat (korvaavat Pallas-ohjelmat), ruokahuollon ohjelmat, MapInfo-karttajärjestelmä, Internetin selainohjelmat sekä useita muita ohjelmia riippuen käyttäjän työtehtävistä ja niihin tarjolla olevista ohjelmistoista. Internetissä olevat työryhmäohjelmat, verkon oppimisympäristöt, videoneuvottelujärjestelmät tukevat hallinnon kehittämistyötä tulevaisuudessa nykyistä enemmän. Eri työryhmät käyttävät jo nyt hyväkseen verkon mahdollisuuksia kokousten välisessä työskentelyssä. Henkilöstön perehdyttämisessä ja täydennyskoulutuksessa käytetään kaikilla toimialoilla tulevaisuudessa lähiopetuksen rinnalla myös verkkokursseja. Hallintopäällikkö ja eri yksiköiden päälliköt vastaavat siitä, että tietotekniikan ja kokonaistoiminnan kehittäminen muodostavat saumattoman kokonaisuuden. Hallintopalvelukeskus pyrkii huolehtimaan siitä, että koulutustoimialalla sekä kulttuuri- ja vapaa-aikatoimialalla on tarvittavat edellytykset tietotekniikan hyödyntämisen ohjaamiseen ja kehittämiseen sekä toisaalta toimialan toiminta- ja taloussuunnittelussa on hyödynnettävä tietoteknisen kehityksen kautta saatavia uusia mahdollisuuksia. Tietotekniikalla on tärkeä rooli sekä itse hallintopalvelukeskuksen mutta myös toimialan eri yksiköiden ja niiden välisten toimintaprosessien kehittämisessä. Tulevaisuudessa mm. verkkopalvelujen ja mobiilipalvelujen tarjoaminen laajenee koulutuksen, kulttuurin ja vapaaajan palveluiden osalta. Opetushallitus tukee osaltaan näitä pyrkimyksiä painottaen mm. ammatillisen täydennyskoulutuksen kehittämistä verkkoon. Tietojärjestelmiä kehitettäessä pyritään joustavuuteen ja modulaarisuuteen siten, että ne helposti voidaan mukauttaa toiminnan ja organisaation muutoksiin. Jotta tietojärjestelmien käytössä hyötysuhde on riittävä, on myös tietoturvallisuuteen liittyviä käytäntöjä kehitettävä sekä työyhteisötasolla että yksilötasolla Investointien täysimääräinen hyödyntäminen Tehtyjen tietotekniikkainvestointien täysimääräinen hyödyntäminen sekä järjestelmien ja hankkeiden kustannustehokkuuden parantaminen edellyttää, että uus- ja uusintainvestoinnit

14 suunnitellaan ja toteutetaan oikein mitoitettuna ja oikein ajoitettuna. 14 Työtehtäviin suhteutetut laite- ja ohjelmistohankinnat sekä riittävä ja laadukas koulutus varmistavat järjestelmistä saatavat hyödyt jo lyhyellä aikavälillä. Käyttäjien täydennyskoulutus on osin jatkuvaa, sillä monet järjestelmät ovat ominaisuuksiltaan niin laajoja, että työtehtävien muuttuessa voidaan myös järjestelmien käyttöalueita laajentaa. Toimialan ja eri yksiköiden johto seuraa kehityshankkeiden tavoitteiden mukaista edistymistä ja kustannuksia. Monissa uudistushankkeissa on nykyisin tarkoituksenmukaista tarkoin selvittää eri yksiköiden yhteistyömahdollisuus, jotta järjestelmien erilaisuus ei vaikeuttaisi verkostomaista toiminnan kehittämistä. Järjestelmien (mm. virtuaalisten oppimisympäristöjen ja tilavarausten) samanlaisuus on sekä asiakkaiden, henkilökunnan ja kaupungin talouden kannalta usein edullista. Tämä on kaupungin tietotekniikan käytön tavoitteiden ja periaatteiden mukaista: Tietojärjestelmien tulee olla siten yhteentoimivia, että kaupungin toiminnoilta vaadittavan palvelukyvyn edellyttämä tietojen siirto ja yhteiskäyttö sujuu vaikeuksitta, taloudellisesti ja turvallisesti. Tarpeetonta ja päällekkäistä tiedonkeruuta vältetään. Tiedonkeruuta kouluilta, oppilaitoksilta, kulttuurilaitoksilta ym. yksiköiltä kehitetään siten, että vastausten lähettäminen on mahdollista sähköpostilla ja sen liitetiedostoilla, ellei tähän ole erityistä estettä. Laajoissa kyselyissä voidaan hyödyntää Internetin selainpohjaisia kyselylomakkeita. Päätöksenteon ja suunnittelun perustaa parantaa mm. MapInfo, jolla tehdään teemakarttoja mm. sijoittamalla väestö tai eri ikäryhmät karttapohjalle tai koulut ja muut toimipisteet karttapohjalle Tietoverkkopalveluiden kehittäminen Tavoitteena on, että hallintopalvelukeskuksen ja toimialan eri yksiköiden tulee luoda asiakkaille ja sidosryhmilleen mahdollisuuksia tietoverkkoihin tukeutuvan tietopalvelun käyttöön sekä asiointiin myös yleisten tieto- ja televerkkojen sekä automaattisten puhelinpalvelujen välityksellä. Toimialan eri yksiköiden tiedon tuotannosta ja markkinoinnista huolehtivat yksiköt itse ottaen huomioon yleisen kehityksen vastaavissa yksiköissä sekä omat kehittämistavoitteet. Mm. aikuisille tarjottavien verkkopalveluiden tarjoaminen mahdollistaa elinikäisen oppimisen, jota pidetään keskeisenä opetuksen ja kulttuurin arvona myös Tampereen kaupungissa. Tällä hetkellä koulutustoimialan eri yksiköillä on monenlaista www-materiaalia Internetissä sekä tiedottavaa että vuorovaikutteista aineistoa. Aineistojen tarve ja tarjonta laajenee lähivuosina merkittävästi, sillä meneillään on ja suunnitelmissa on runsaasti ideoita verkkopalvelujen laajentamiseksi. Tässä työssä tukee toimialan Internet-suunnittelija. Uudet palvelut (mm. virtuaalikoulun ja virtuaaliammattikorkeakoulun verkkokurssit) saadaan nopeasti ja tehokkaasti alulle atk-projektin toteutuksella. Talousarvion investointiosaan kuuluvista atk-hankkeista ja laajoista ohjelmistohankinnoista tehdään kaupungin tietohallinnon johtoryhmälle projektisuunnitelmat, perustetaan projektin ohjausryhmä, rekrytoidaan asiantuntijat ja tuotetaan tiimityönä uutuusverkkopalveluita, joista on laajaa ja pitkäaikaista hyötyä. Vuonna 2001 perustettu opetusteknologiakeskus epaja ja siellä

15 15 työskentevät verkkopedagogi ja web-suunnittelija tukevat monin tavoin mainittujen hankkeiden toteuttamista. Ammattikorkeakoulun opetusteknologian tukipiste opettajille on eedu Tietotekniikkakeskuksen rooli ja hallintopalvelukeskuksen tehtävät Kaupungin hallinnon ja palvelutuotannon tietotekniikkaratkaisu koostuu toimialojen omista lähtökohdista syntyneistä järjestelmistä, joiden välinen tiedonsiirto tapahtuu sovittuja rajapintastandardeja noudattaen ja hallinnon tietomarkkinoita hyväksikäyttäen. Hallintopalvelukeskus saa suurimman osan järjestelmistään yhteisen standardin mukaisina tietotekniikkakeskuksesta. Näin on sekä toimistojärjestelmien että asiahallinnon, taloushallinnon ja henkilöstöhallinnon osalta. Opetushallintoon, ruokapalveluun ja muuhun vastaavaan liittyvät järjestelmät ovat olleet vain hallintopalvelukeskuksen käytössä.

16 16 5. OPETUSPALVELUKESKUKSEN JA YLEISSIVISTÄVÄN KOULUTUKSEN TIETOSTRATEGIA (Vuonna 2002 koulut tekivät tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategiat, mistä syystä tässä raportissa tarkastellaan pääosin vain hallinnon tietojärjestelmiä.) 5.1. Tietotekniikka palvelutuotannon tukena Opetuspalvelukeskus kuuluu kaupungin ns. sisäverkkoon, joten siellä toimitaan kaupungin yleisten strategioiden mukaan. Järjestelmät ovat saman kuin edellä esitetyssä hallintopalvelukeskuksessa. Yleissivistävän koulutuksen oppilaitoksissa tietotekniikan avulla helpotetaan erilaisia rutiinitehtäviä ja keskinäisestä kanssakäymistä. Valtaosa tietotekniikan käytöstä on tekstinkäsittelyä tms. mikrotyöskentelyä tai kaupungin yleisten toimistojärjestelmien käyttöä verkon välityksellä. Yhä enenevästi opetuspalvelukeskuksen sekä koulujen ja oppilaitosten välisessä kanssakäymisessä käytetään sähköpostia ja muita tietotekniikan palveluksia. Kaikki koulut on liitetty kaupungin ulkoiseen Inforengas-tietoverkkoon. Koulujen hallinto on osin kytketty kaupungin hallinnon sisäiseen verkkoon, siten että TeamWaren käyttöön on mahdollisuus rehtoreilla ja koulusihteereillä. Peruskoulujen ja lukioiden maantieteellisen sijainnin vuoksi tarvitaan koulujen oma intranettietoverkko helpottamaan tiedonkulkua kaikille työntekijöille Tietotekniikkainvestointien täysimääräinen hyödyntäminen Käytettävissä olevat määrärahat suunnataan kouluilla mahdollisimman suuren hyödyn tuottaviin tietotekniikkainvestointeihin. Samoin koulujen opettajien ja hallintokäytössä olevat tietokoneet hankitaan työtehtävien edellyttämällä tavalla. Opetukseen koneita pyritään hankkimaan siten, että oppilasmäärä tietokonetta kohti olisi tasainen ottaen kuitenkin huomioon koulujen erilaiset tarpeet tietotekniikan hyväksikäyttöön. Lopullisena tavoitteena voidaan pitää lukioissa 6 oppilasta ja peruskouluissa 10 oppilasta kutakin tietokonetta kohti Tietojärjestelmien keskinäinen yhteensopivuus Kaupungin tietohallinnon vakiointiprojektin myötä on kaupungin sisäverkossa on siirrytty käyttämään samoja ohjelmistoja, joita kouluissa käytettiin aikaisemminkin. Tämä on helpottanut sähköistä kanssakäymistä koulujen ja hallinnon välillä. Koulujen käytössä on kaupungin sisäisessä hallintoverkossa olevista palveluista toistaiseksi ainoastaan TeamWare.

17 17 Opetuspalvelukeskuksessa (ja hallintopalvelukeskuksessa) käytetään Pallas-Opettaja, Pallas-Oppilas ja Pallas-Sijainen -järjestelmiä. Kouluilla on käytetty Pallas- ja Primushallinto-ohjelmia. Vuosina siirrytään keskitettyyn Procapita oppilashallintoohjelmistoon. Kaikki koulut ja yleissivistävän koulutuksen hallinto käyttävät siten samoja oppilas- ja opettajatietokantoja. Procapita tietokantojen pohjalta on mahdollista kehittää LDAP-hakemistojärjestelmä, jonka avulla voidaan automaattisesti hallinnoida verkkopalveluissa tarvittavia käyttäjätunnuksia ja salasanoja. Keskitetty käyttäjätunnusten hallinta tulee välttämättömäksi ensimmäisenä toisen asteen koulutuksessa, jossa verkkopalvelujen käyttö laajenee. Esim. Procapitan webpalvelut mahdollistavat kurssivalintojen teon verkon kautta. Lisäksi toisella asteella laajenee verkkokurssien käyttö. Kouluissamme käytössä olevan WebCT-oppimisympäristön uusin versio sisältää LDAP-protokollan, mikä on välttämätön tulevien tavoitteiden kannalta Tietoverkkopalveluiden kehittäminen Yleissivistävän koulutuksen palveluista osa voidaan saattaa yleisön käyttöön tietoverkkojen kautta. Opetuspalvelukeskuksella ja kaikilla kouluilla on omat sisällöltään ja informaatioarvoltaan vaihtelevat kotisivunsa. Verkkotiedottamista kehitetään edelleen. Mahdollisuuksien ja tarpeiden mukaan luodaan lisää verkkopalvelutoimintoja sekä hallintoon että opetustoimintaan. E-oppiminen ja siihen liittyvät virtuaalikouluhankkeet ovat laajentaneet huomattavasti verkkojen hyväksikäyttöä. Tietohallinto tukee opettajien omien verkkokurssiensa toteuttamisessa mm. epajan toiminnalla. Lisäksi muutamilla opettajille on vuosittain mahdollisuus osallistua verkkokurssiformaattien tekoon. Tämä verkkopedagoginen kehitystyö laajenee tulevina vuosina etenkin lukioissa, mutta myös yläasteen koulut monimuotoistavat opetustaan verkkokurssien käytöllä. Ks. Lukiotoimen johtavan rehtorin vetämä etäopetuksen ohjausryhmän työ on merkittävää kehitettäessä ja koordinoitaessa verkko-opetusta koulutustoimialalla. Opetuksessa verkkotyöskentely lisääntyy myös muutoin kuin verkkokurssien myötä, mikä lisää myös opettajien tarvetta verkkopalveluiden käyttöön. Tämä tulee ottaa huomioon koulujen työtilojen ja laitteistojen kehittämisessä. Oppimateriaalipalveluissa on jo kokeiltu aineiston lainaamista verkon välityksellä. Webpohjainen lainausjärjestelmä on käyttöönottovaiheessa. Procapita oppilashallintojärjestelmään liittyy web-palveluita, opiskelijoilla mm. mahdollisuus ilmoittautua kursseille sekä tarkkailla opintojensa edistymistä, opettajille tulee mahdollisuus mm tehdä kurssiarvioinnit verkon kautta. Myös reissuvihkomahdollisuus kuuluu em. webpalveluihin. Nyt kodin ja koulun välisessä viestinnässä on käytetty perinteisten menetelmien lisäksi laajasti myös sähköpostia Tietotekniikkakeskuksen ja opetuspalvelukeskuksen roolit tietotekniikan kehittämisessä ja käytössä Tietotekniikkakeskus hoitaa osittain koulujen hallintotietoverkon ja siihen liitettyjen laitteiden ja ohjelmien ylläpidon. Mm. palvelinten ylläpito on tietotekniikkakeskuksen tehtävänä.

18 18 Koulujen muiden atk-laitteistojen ja -ohjelmistojen ylläpidosta huolehtivat yleissivistävän koulutuksen omat atk-tukihenkilöt tietotekniikkakeskuksen avustuksella ja sen kanssa yhteisesti asetettujen normien mukaisesti. Inforengas-verkon palveluista sovitaan tietotekniikkakeskuksen kanssa vuosittain erikseen. Hallinnon laitteistoissa siirrytään leasing-rahoituksella hankittavien koneiden käyttöön, kuten muussakin kaupungin hallinnossa. Opetuskäyttöön hankittavien laitteistojen hankinnat tehdään mahdollisuuksien mukaan tietotekniikkakeskuksen tekemän kilpailuttamisen ja suosituksien mukaisesti, lukuun ottamatta kouluihin jossain määrin hankittavia käytettyjä tietokoneita. Käytettyjä tietokoneita hankitaan pääasiassa kaupungin muilta toimintayksiköiltä. Koneiden kierrätyksestä koulutustoimialan sisällä vastaavat opetuspalvelukeskuksen oppimateriaalipäällikkö ja ammattiopiston atk-palvelupäällikkö. 6. AMMATTIOPISTON TIETOSTRATEGIA 6.1. Yeistä Tampereen ammattiopisto muodostuu Hervannan ja Pyynikin ammattioppilaitoksista, Tampereen kauppaoppilaitoksesta, Tampereen terveydenhuolto-oppilaitoksesta sekä Kurun metsäoppilaitoksesta. Ammattiopistolla on verkkoon liitettyjä työasemia noin 1400 kappaletta ja ja 20 (Windows NT, Windows 2000) palvelinta. Tampereen ammattiopiston tietoteknisen ympäristön kehittämistä ja tavoitteita koordinoidaan ja kehitetään Tampereen kaupungin monissa virallisissa ja pysyvissä elimissä, kuten koulutustoimialan johtoryhmässä, tietohallinnon johtoryhmässä, koulutuslautakunnassa sekä kaupunginhallituksessa ja valtuustossa. Tämän lisäksi on pysyviä tai määräaikaisia työryhmiä. Tampereen ammattiopiston saama tietotekninen tuki koostuu ammattiopiston sisäisen atkpalvelukeskuksen tukipalveluista ja Tampereen kaupungin tietotekniikkakeskuksen antamasta tuesta. Lisäksi opettajia palvelee epaja, josta on saatavana asiantuntija-apua verkkopedagogilta ja web-suunnittelijalta virtuaalisen oppimateriaalin tuottamiseen ja verkkopedagogisen opetuksen kehittämiseen tavoitteena opetuksen monimuotoistaminen ja etäopiskelumahdollisuuksien edistäminen. Tietoturva otetaan huomioon Tampereen ammattiopiston riskien hallinnassa. Tietoturvan toteuttamisessa on tärkeää yhteistyö Tampereen kaupungin tietotekniikkakeskuksen kanssa sekä sen antamien tietoturvaan liittyvien määräysten ja ohjeiden noudattaminen Opetuksen tietotekniikka Ammattiopiston tietoteknisen varustelun tarkoituksena on tukea opetusta ja oppimista ja edistää osaltaan tiedonhallintataitojen omaksumista. Samalla se mahdollistaa henkilöstön tietoteknisen osaamisen kehittymisen ja tukee alakohtaisen tiedon

19 19 hankintaa ja ajankohtaistamista. Tärkeää on, että tietokoneita ja tietoteknisiä laitteita on riittävästi ja niiden saavutettavuus on hyvä. Verkko-opetuksen ja opettajien ja opiskelijoiden tieto- ja viestintäteknisten taitojen kehittämiseksi osallistutaan aktiivisesti valtakunnallisiin virtuaalikouluhankkeisiin ja tuotetaan projekteina opiskelumateriaalia verkko-oppimisympäristöön, mm. erilaiset verkkokurssiformaatit. Lisäksi projekteissa luodaan uusia verkostotyöskentelymalleja erityisesti oppilaitosten ja työelämän yhteistyötarpeisiin. Tampereen ammattiopiston oppilaitokset siirtyvät vuodesta 2003 alkaen käyttämään yhtenäistä keskitettyä oppilashallinto-ohjelmistoa yleissivistävän koulutuksen kanssa. Lisäksi Tampereen ammattiopisto tekee yhteistyötä muiden oppilaitosten kanssa. Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa on menossa projekti, jossa LDAP-hakemiston ja oppilashallinto-ohjelmiston rajapinnan avulla luodaan oppilaille ja opettajille hakemisto-, levytila- ja sähköpostipalveluja. Toinen yhteistyömuoto on koulutustoimen yhteisten palvelimien käyttö ja keskittäminen samaan paikkaan. Verkko-opetuksen yhtenäistämisessä on tärkeää yhteistyö ja verkostoituminen oppilaitosten kesken. Verkko-oppimiseen ei ole yleistä kansainvälistä standardia, mutta on olemassa ulkomaisten standardointijärjestöjen IMS, IEEE ja ISO antamia määrityksiä. Suomessa standardeja kootaan Tietotekniikan kehittämiskeskus Tieken johdolla. Tampereen ammattiopisto tulee noudattamaan verkko-opetuksessa Tampereen kaupungin tietohallinnon ohjaus- ja etäopetustyöryhmän suosituksia sekä Tieken kehitteillä olevaa suomalaista standardia. Tampereen ammattiopisto on mukana toisen asteen koulutuksen kirjasto- ja tietopalvelujärjestelmässä, jossa yhdistetään kirjastopalvelut, tietopalvelut ja virtuaaliopetuksen verkkoratkaisut. Tämän järjestelmän toteuttamista johtaa Tampereen ammattiopistossa vuoden 2002 syksyllä aloittanut informaatikko Hallinnon tietotekniikka Tampereen ammattiopiston eri oppilaitokset ovat maantieteellisesti erillään, joten tiedon kulun- ja jakamisen kehittämiseksi tarvitaan oppilaitosten välille intranet, joka yhdistää oppilaitokset samaan yksityiseen tietoverkkoon. Tampereen kaupunki on aloittanut työasemien ja toimisto-ohjelmaympäristön uudistamiseen liittyvän projektin, jossa myös Tampereen ammattiopisto on mukana. Projektilla saadaan Tampereen ammattiopiston hallinnolle vakioidut työasemat ja toimisto-ohjelmistot, joita on helpompi pitää yllä ja päivittää ajanmukaiseksi. On myös tärkeää, että tietoteknisen omaisuuden hallinnan avulla laitteistot ja ohjelmistot pidetään ajanmukaisina riittävin investoinnein. Ammattiopiston hallinnossa käytetään samoja taloushallinnon, henkilöstöhallinnon, asiahallinnan (Kuntatoimisto) ym. järjestelmiä kuin kaupungin muussa hallinnossa. Tavoitteena on pysyä kehityksessä mukana ja hyödyntää järjestelmiä ammattiopiston johdon ja hallinnon kehittämisen näkökulmasta.

20 Tietoverkon kehittäminen Tampereen ammattiopiston tietoliikenneympäristönä on Tampereen kaupungin varmennettu ja kytkentäinen verkko, jossa pääasiallisena tietoliikenneprotokollana on TCP/IP. Uudet tietoverkkoihin perustuvat opetusvälineet, liikkuvan kuvan ja äänen hyödyntäminen sekä mahdollinen etätyö vaativat tulevaisuudessa tietoliikennenopeuksin nostoa. Tietoverkkoyhteyksien kehittämisen tavoitteena on nopeuttaa Tampereen ammattiopiston oppilaitosten ulkoisia ja sisäisiä verkkoyhteyksiä sekä laajentaa saatavilla olevia tietotekniikkapalveluja. Toisena kehittämisen kohteena on verkkojen tietoturva, jossa käytetään tietotekniikkakeskuksen ajanmukaisia palomuuripalveluja. Vuoden 2002 loppuun mennessä Hervannan ammattioppilaitos, Pyynikin ammattioppilaitos, Terveydenhuolto-oppilaitos ja Kauppaoppilaitos ovat liitetty Tampereen kaupungin omilla valokaapeliyhteyksillä Tampereen kaupungin runkoverkkoon. Tämä ratkaisu takaa oppilaitoksille ulkoisten yhteyksien nopeudeksi vähintään 100 Mb/s. Kurun metsäoppilaitos käyttää ulkoisissa tietoverkkoyhteyksissä Tampereen ammattikorkeakoulun puhelinvaihteen ISDN-yhteyttä. Yhteyttä pyritään kehittämään yhteistyössä ulkoisten tietoliikennepalveluiden tarjoajien kanssa. Sisäverkkojen nopeutta kehitetään kuituyhteyksien rakentamisella ja keskittimien korvaamisella nopeilla kytkimillä. Langattomilla verkoilla voidaan luoda joustavasti lisäpalveluja kuten kannettavien työasemien liittäminen verkkoon, mutta niiden tieturvataso ei ole tällä hetkellä riittävä. Langattomien verkkojen tietoturvaa voidaan parantaa käyttämällä niiden kanssa erillisiä tietoturva- ja salaussovelluksia. Uudet tulevat langattomien verkkojen standardit korjaavat nykyiset puutteet. Langattomien verkkojen käyttöönotto tapahtuu yhteistyössä tietotekniikkakeskuksen kanssa Toteutusperiaatteet Tampereen ammattiopiston tietoteknisen ympäristön kehittämisen pääperiaatteena on käyttää standardoituja, vakiintuneita ja avoimia ratkaisuja tietoteknisen ympäristön toteuttamisessa. Tällä tavoin on paremmin ja edullisemmin hallittavissa tulevat muutokset ja tietoteknisen ympäristön yhteensopivuus- ja siirrettävyysongelmat. Asiakas-palvelin-arkkitehtuurin perustuvat laitteistoratkaisut tulevat olemaan edelleen tärkeä ympäristö tietojenkäsittelyssä. Näiden rinnalle tulee myös langattomia palveluita ja laitteita. Tallennuspalveluiden tarve kasvaa ja ne verkottuvat. Uudet PC-tietokoneet ovat sillä tehotasolla, että niiden keskimääräinen vaihtoväli tulee kasvamaan 4-5 vuoteen aikaisemmasta 3 vuodesta. Laitteistoissa ja ohjelmistoissa pyritään mahdollisimman pitkälle menevään vakiointiin Tampereen kaupungin ohjeiden mukaisesti. Koneiden kierrätyksestä koulutustoimialan sisällä vastaa ammattiopiston atk-palvelupäällikkö. Käyttöjärjestelmistä Microsoft Windows tulee jatkamaan merkittävässä roolissa. Microsoftin lisenssit muuttuvat kuitenkin vuokrapohjaisiksi ja Microsoft School Agreement -sopimus tulee käyttöön Tampereen ammattiopistossa ja yleissivistävässä koulutuksessa vuoden 2003 alussa. Linux-käyttöjärjestelmän käyttö tulee kasvamaan varsinkin palvelimien yhteydessä. Kummankin käyttöjärjestelmän soveltaminen käytännössä vaatii oppilaitoksilta

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA - TVT - strategia YLEISTÄ Ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan riittävä hallitseminen on yksi merkittävimmistä yksilön elinikäisen oppimisen avaintaidoista

Lisätiedot

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään?

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen 1 Sähköinen hallinto Sähköiset palvelut ja tietojärjestelmät Palveluiden käyttäjät

Lisätiedot

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus.

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Väestörekisterikeskuksen uusi strategia linjaa virastomme toimintaa uuden

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta

Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta eluvat, alueellinen työseminaari III 12.6.2015 Oulu, Scandic Oulu Ylitarkastaja Tarja Koskimäki Toiminta-ajatus Opetusministeriön hallinnonalan

Lisätiedot

TIETOTURVAPOLITIIKKA

TIETOTURVAPOLITIIKKA TIETOTURVAPOLITIIKKA Lapin ammattikorkeakoulun rehtori on hyväksynyt tietoturvapolitiikan 18.3.2014. Voimassa toistaiseksi. 2 Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 1.1 Tietoturvallisuuden kolme ulottuvuutta...

Lisätiedot

Dialogisuutta sähköisillä palveluilla. Leena Latva-Rasku

Dialogisuutta sähköisillä palveluilla. Leena Latva-Rasku Dialogisuutta sähköisillä palveluilla Kuka minä olen? Sähköisen asioinnin projektisuunnittelija Espoon kaupungilla 06/2009- Aikuisten sosiaalipalvelut 2 Työpajan ohjelma Espoo-tarina Sähköisen asioinnin

Lisätiedot

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4. Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia työkappale 20.5.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 1 2 KPEDUn tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Helsingin väestö. Helsingin seutu 1 233 000 % Suomen väkiluvusta 23,6

Helsingin väestö. Helsingin seutu 1 233 000 % Suomen väkiluvusta 23,6 Helsingin väestö Helsingin seutu 1 233 000 % Suomen väkiluvusta 23,6 600 000 500 000 490 000 560 000 400 000 370 000 300 000 200 000 100 000 0 79 000 1900 1950 1990 2005 1 Käyttötalousosan menot toimialoittain

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006. Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet

Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006. Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006 Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet Arviointityökalu oppilaitosverkostojen välisiä vertaiskäyntejä varten

Lisätiedot

Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia

Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Visio etaitoa kalastamassa tietoa ja taitoa hyvillä toimintamalleilla, verkoilla ja välineillä Rohkeus

Lisätiedot

Tietostrategia 15.11.2002 Päivitetty 27.5.2009

Tietostrategia 15.11.2002 Päivitetty 27.5.2009 Tietostrategia 15.11.2002 Päivitetty 27.5.2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...1 1.1 Valkeakoski-opiston tietostrateginen visio...1 2 NYKYTILA JA TAVOITE...1 2.1 Tekniset valmiudet...1 2.1.1 Tavoite...1 2.2 Henkilökunnan

Lisätiedot

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 on osa laajempaa kunnille ja kuntayhtymille lähetettävää tietotekniikkakartoitusta. Kysely koskee kunnallisia perusopetuksen

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

11.10.2013 Tekijän nimi

11.10.2013 Tekijän nimi 11.10.2013 Tekijän nimi Arkkitehtuuri kehittämisen välineenä Kokonaisarkkitehtuuri hallitun muutoksen avaimena Etelä-Savon maakuntaliitto 10.10.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Terveydenhuollon atk-päivät 20.5.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut Esityksen sisältö Kehittämisvaatimukset sosiaali-

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Ohjelmaan osallistuvat kaikki Pirkanmaan toisen asteen oppilaitokset, lukiot ja ammatillinen koulutus, nuorisoasteen- ja aikuiskoulutus.

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI suvaitsevaisuus rohkeus oikeudenmukaisuus vastuullisuus MAAILMANKANSALAINEN aktiivisuus terve itsetunto avoimuus muutosvalmius RAAHEN OPETUSTOIMI Kansainvälisyysstrategia

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Yhteinen tahtotila oppilaat hallitsevat tieto- ja viestintätekniikkaa teknologia on läsnä

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistaminen 18.3.2010 Jyrki Koskinen Sisältö Mitkä tiedot, taidot ja osaamisen muodot korostuvat tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa?

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys "Korkeakoulujen alueellisessa tehtävässä on kysymys siitä, että maan eri alueille saadaan riittävästi korkeatasoista työvoimaa ja että alueille syntyy kestäviä, itseään

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa TIES462 Virtuaaliset oppimisympäristöt-kurssi Sanna Kainulainen 2014 Miksi tämä aihe? SOMEn käyttö on yleistynyt Miksi SOMEn käyttö kouluissa ja oppilaitoksissa

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin

Lisätiedot

Kansallinen palveluarkkitehtuuri ja maksaminen. Julkisen hallinnon ICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas 19.5.2014. Miksi?

Kansallinen palveluarkkitehtuuri ja maksaminen. Julkisen hallinnon ICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas 19.5.2014. Miksi? Kansallinen palveluarkkitehtuuri ja maksaminen ICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas 19.5.2014 Miksi? Taloudellinen tilanne synkkä Osaaminen on Suomen vahvuus, sitä on hyödynnettävä kaikin tavoin

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNGIN TIETOSTRATEGIA

TAMPEREEN KAUPUNGIN TIETOSTRATEGIA TAMPEREEN KAUPUNGIN TIETOSTRATEGIA versio 2.0 hyväksytty tietohallinnon jr 9.4.2002 hyväksytty kh:n suunn. kokous 16.4.2002 Sisällysluettelo TAMPEREEN KAUPUNGIN TIETOSTRATEGIA... 3 Tietostrategia, tietojohtaminen

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

eperusteet -palvelu enorssi kevätpäivät 23.4.2015 Rauma

eperusteet -palvelu enorssi kevätpäivät 23.4.2015 Rauma eperusteet -palvelu enorssi kevätpäivät 23.4.2015 Rauma Oppijan verkkopalvelut -hanke eperusteet on osa Oppijan verkkopalvelut -hanketta, jossa kehitetään monipuolisesti oppijoiden ja koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Standardoidutu tapa integroida sovelluksia Internetin kautta avointen protokollien ja rajapintojen avulla. tekniikka mahdollista ITjärjestelmien liittämiseen yrityskumppaneiden

Lisätiedot

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 Tuorsniemen koulun tehtävänä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua yksilölliset erot huomioon ottaen ja opettaa niitä perustietoja ja taitoja, joita oppilas

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa

Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa Helsinki 24.01.2013 Risto Tenhunen Osuuskunta Eco-One & Erkka Laininen OKKA-säätiö Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointi

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

COBITilla tietohallinnon prosessien ja projektien tehokkuus kuntoon

COBITilla tietohallinnon prosessien ja projektien tehokkuus kuntoon 1 COBilla tietohallinnon prosessien ja projektien tehokkuus kuntoon Valtiontalouden tarkastusviraston ja tietosuojavaltuutetun toimiston -foorumi (Helsinki, 28.1.2010) Juhani Heikka vs. tietohallintojohtaja

Lisätiedot

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat Nokian N8 puhelimessa Uutta Toimii netin kautta, ei ohjelmien asennuksia eikä ylläpitoa, koulun lisäksi käytettävissä myös kotona ja muualla 24/7, lisäksi muita opiskelua helpottavia verkko-opetuksen mahdollistavia

Lisätiedot

Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa

Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa Viisi opintoviikkoa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä vuodesta 2000 lähtien http://ok.helsinki.fi/opefi Pauliina Kupila ja Mari Jussila Opetusteknologiakeskus

Lisätiedot

KYLÄSAAREN KOULUN TIETOSTRATEGIA

KYLÄSAAREN KOULUN TIETOSTRATEGIA KYLÄSAAREN KOULUN TIETOSTRATEGIA 21.5.2008 Kyläsaaren koulussa on oppilaita 201 (toukokuu 2008) 1. Koulun IT-visio Informaatioteknologiaa hyödynnetään yhtenä osa-alueena jokapäiväistä koulutyötä. 2. Tietostrategian

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI RAAHEN OPETUSTOIMI Opetustoimen Strategia 2015 Op.ltk. 14.09.2011 131 Sisällysluettelo 1. Opetustoimen keskeiset menestystekijät 3 2. Opetustoimen toimintaa ohjaavat periaatteet

Lisätiedot

Peruspalvelukuntayhtymä Kallio TIETOSUOJAPOLITIIKKA. Yhtymähallitus 10.4.2014 41

Peruspalvelukuntayhtymä Kallio TIETOSUOJAPOLITIIKKA. Yhtymähallitus 10.4.2014 41 Peruspalvelukuntayhtymä Kallio TIETOSUOJAPOLITIIKKA Johdanto Tietosuojapolitiikassa kuvataan henkilöön liittyvien henkilötietojen tai muiden luottamuksellisten tietojen käytön periaatteet ja menetelmät

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Miksi asiakkuusstrategia? Asiakkuusstrategian lähtökohtina ovat hallitusohjelmassa esitetyt linjaukset sekä Hallintopolitiikan suuntaviivat

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta Tutkimus opettajien odotuksista ja asenteista: Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta #digikoulu Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää peruskoulun ja lukion opettajien odotuksia ja

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi 1 Strategia vuosille 2013 2017 Tarkistetut tavoitteet 2015 Missio: Neuvoston tehtävä on tukea ja kehittää yliopistokirjastoja tutkimusta ja opetusta edistävinä asiantuntijaorganisaatioina. Neuvosto on

Lisätiedot

Pihlavan koulun tietostrategia 2008

Pihlavan koulun tietostrategia 2008 Pihlavan koulun tietostrategia 2008 1 PIHLAVAN KOULUN TIETOSTRATEGIA 2008 Pihlavan koulussa on toukokuussa 2008 1-6 luokan oppilaita 185 sekä yksi esiopetusluokka. VISIO: Yhtenäinen ja toimiva informaatioteknologia

Lisätiedot

Sähköinen asiointi ja ICT:n hyödyntäminen

Sähköinen asiointi ja ICT:n hyödyntäminen Sähköinen asiointi ja ICT:n hyödyntäminen - Kohti uutta ICT-strategiaa Oppijan verkkopalvelut -seminaari 13.12.2011 Yksikön päällikkö Ville-Veikko Ahonen Sähköinen asiointi (eservices): Sähköisellä asioinnilla

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi. TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Työryhmäraportti. Tietohallinto. Nykytilan kuvaus sekä uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen

Työryhmäraportti. Tietohallinto. Nykytilan kuvaus sekä uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Työryhmäraportti Nykytilan kuvaus sekä uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Tietohallinto päiväys 13.03.2014 1 Yhteenveto Kotkan ja Haminan tietohallintoyksiköt vastaavat

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen tilannekuva Tampereen kaupunkiseudulla

Lukiokoulutuksen tilannekuva Tampereen kaupunkiseudulla Lukiokoulutuksen tilannekuva Tampereen kaupunkiseudulla TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMISSEMINAARI 12.5.2015 Nina Lehtinen Seutusivistys työryhmän puheenjohtaja Aineistot: Tampereen kaupunkiseutu ja

Lisätiedot

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaisilla hyvät valmiudet

Lisätiedot

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014:

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014: Oheismateriaali / koultk 10.9.2013 72 Sivistyspalvelujen talousarvio 2014 Sanalliset kuvaukset ja tunnusluvut Vastuualue / tehtäväalue: Yhteispalvelut: Matti Hursti Yhteispalvelut-vastuualue tuottaa sivistysosaston

Lisätiedot

DigiOpit - verraten hyvää. Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila.

DigiOpit - verraten hyvää. Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila. DigiOpit - verraten hyvää Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila.fi 044-713 2323 Lahden diakonian instituutti on ammattioppilaitos keskellä

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

TIETOHALLINTO OPPIMISPOLULLA. Viivi Seppänen & Teemu Pääkkönen KamIT tietohallinto, Kajaanin kaupunki

TIETOHALLINTO OPPIMISPOLULLA. Viivi Seppänen & Teemu Pääkkönen KamIT tietohallinto, Kajaanin kaupunki TIETOHALLINTO OPPIMISPOLULLA Viivi Seppänen & Teemu Pääkkönen KamIT tietohallinto, Kajaanin kaupunki STARTTI Alkuun tiedusteltiin miten yleisön organisaatioissa tehtäviä on jaettu. Tulokset: kenenvastuulla.pdf

Lisätiedot

Seutuyhteistyö ja ICT-Kilpailutus. Terveydenhuollon ATK-päivät 2015 Rami Nurmi

Seutuyhteistyö ja ICT-Kilpailutus. Terveydenhuollon ATK-päivät 2015 Rami Nurmi Seutuyhteistyö ja ICT-Kilpailutus Terveydenhuollon ATK-päivät 2015 Rami Nurmi Seutuyhteistyö ja ICT-Kilpailutus 1. Tampereen seutukunta 2. Volyymit 3. Miksi hankkia yhdessä 4. Seudullinen tietohallintoyhteistyö

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA PROSESSIN OMISTAJA Yksikönjohtajat PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Syyskuu 2008 PROSESSIKUVAUS HYVÄKSYTTY

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Valtakunnallista kehitystyötä missä mennään SADe-ohjelma?

Valtakunnallista kehitystyötä missä mennään SADe-ohjelma? Valtakunnallista kehitystyötä missä mennään SADe-ohjelma? Sähköiset palvelut tulevaisuuden haltuunotto, Rovaniemi 5.6.2013 Ohjelmakoordinaattori Ira Alanko Näkökulmia SADe-ohjelmaan Kuinka toimii valtakunnallinen

Lisätiedot

Koulujen opettajista % Koulujen opettajista % Koulujen opettajista % Tukipalvelut. TVT-taidot

Koulujen opettajista % Koulujen opettajista % Koulujen opettajista % Tukipalvelut. TVT-taidot OPE.FI-TASOT Kunta asettaa omat tavoitteensa (esim. I taso 20%, II taso70%, III taso10%) Oppilashallintojärjestelmä (Wilma ) viestintä (intranet, internet, kotisivut, wiki, portaalit) Koulujen opettajista

Lisätiedot

Luottamushenkilöiden perehdytys 2013

Luottamushenkilöiden perehdytys 2013 Luottamushenkilöiden perehdytys 2013 Kaupunginhallituksen toimiala Kaupunginjohtaja Juha Majalahti Hallinto- ja talousjohtaja Annu Kalliaisenaho Hallintopäällikkö Jarkko Luukkonen Kehittämispäällikkö Satu

Lisätiedot

esipoo Projektiesitys 29.3.2007 Kunnanjohtaja Markku Luoma Hallintojohtaja Anne Iijalainen It-päällikkö Sam Allén Konsultti Harry Martin

esipoo Projektiesitys 29.3.2007 Kunnanjohtaja Markku Luoma Hallintojohtaja Anne Iijalainen It-päällikkö Sam Allén Konsultti Harry Martin esipoo Projektiesitys 29.3.2007 Kunnanjohtaja Markku Luoma Hallintojohtaja Anne Iijalainen It-päällikkö Sam Allén Konsultti Harry Martin Sipoo Suomen halutuin kunta Sipoo 2025 strategia 1 Sipoo 2025 yhteinen

Lisätiedot

Opetuksen ict -palveluverkko. Seudullinen ratkaisu?

Opetuksen ict -palveluverkko. Seudullinen ratkaisu? Opetuksen ict -palveluverkko Seudullinen ratkaisu? 1 Opetustoimialan visio Seudullisessa tieto- ja viestintätekniikan peruskäytön suunnitelmassa ( v. 2012) linjataan seudullisesta tavoitetilasta seuraavaa:

Lisätiedot

< Projekti > ICT ympäristön yleiskuvaus 11.10.2013

< Projekti > ICT ympäristön yleiskuvaus 11.10.2013 < Projekti > ICT ympäristön yleiskuvaus 11.10.2013 ICT ympäristön yleiskuvaus Esityspohjien sisältö 1. ICT ympäristön yleiskuvauspohja: toimijat, henkilöstömäärät, budjetit 2. Tietohallinnon / ICT:n hallintomalli

Lisätiedot

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko Aluekirjastopäällikkö Päivi Rasinkangas Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Kohti uutta

Lisätiedot

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 Ohjelman rakenne ja sisältö 4.1 Kaksi kokonaisuutta, kuusi osaohjelmaa Kaste ohjelma muodostuu kahdesta tavoitekokonaisuudesta.

Lisätiedot

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Lähtökohta: Erilaiset opintopolut vastauksina erilaisiin tarpeisiin Ihmisen ikä ei saa aiheuta eriarvoisuutta tai ongelmia sinänsä,

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Katsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA

Katsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA Katsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA Harjoittelukoulujen TVT-strategian visio Harjoittelukoulut ovat asiantuntija- ja edelläkävijäyhteisöjä

Lisätiedot

UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS

UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS UNIPOLI TAMPERE TAMPEREEN YLIOPISTO TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Krista TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Varantola PIRKANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU 2.10.2007 UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS Allekirjoitettu 16.8.2006

Lisätiedot

Tietohallinnon uudistuksia ja haasteita sähköisen hallinnon näkökulma viranomaisten asiakirjojen pysyvään säilyttämiseen

Tietohallinnon uudistuksia ja haasteita sähköisen hallinnon näkökulma viranomaisten asiakirjojen pysyvään säilyttämiseen Tietohallinnon uudistuksia ja haasteita sähköisen hallinnon näkökulma viranomaisten asiakirjojen pysyvään säilyttämiseen Anne Kauhanen-Simanainen 11.6.2014 Mitä sähköisellä hallinnolla tavoitellaan? tehokkaampia

Lisätiedot