VERTAISRYHMÄSSÄ SOSIAALISEKSI? Lasten sosiaalisten taitojen kehittäminen ja tukeminen vertaisryhmän avulla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VERTAISRYHMÄSSÄ SOSIAALISEKSI? Lasten sosiaalisten taitojen kehittäminen ja tukeminen vertaisryhmän avulla"

Transkriptio

1 VERTAISRYHMÄSSÄ SOSIAALISEKSI? Lasten sosiaalisten taitojen kehittäminen ja tukeminen vertaisryhmän avulla Lattunen Stina ja Louhema Susan Opinnäytetyö, syksy 2007 Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak Etelä, Järvenpää Sosiaalialan koulutusohjelma Kristillisen lapsi- ja nuorisotyön suuntautumisvaihtoehto Sosionomi (AMK) ja sosionomi (AMK) + kirkon nuorisotyönohjaajan virkakelpoisuus

2 TIIVISTELMÄ Lattunen Stina ja Louhema Susan. Vertaisryhmässä sosiaaliseksi? Lasten sosiaalisten taitojen kehittäminen ja tukeminen vertaisryhmän avulla. Järvenpää, syksy 2007, 44s., 1 liite. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä Järvenpää, Sosiaalialan koulutusohjelma, Kristillisen lapsi- ja nuorisotyön suuntautumisvaihtoehto, sosionomi (AMK) ja sosionomi (AMK) + kirkon nuorisotyönohjaajan virkakelpoisuus. Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia pienryhmätoimintana toteutetun vertaisryhmän mahdollisuuksia kehittää ja tukea lasten sosiaalisia taitoja. Tutkimus toteutettiin Tuusulassa Mikkolan koulun oppilaiden parissa ja siihen osallistui seitsemän lasta. Vertaisryhmä kokoontui kerran viikossa keväällä 2007 yhteensä kahdeksan kertaa ja teki yhden päiväretken. Tutkimuksen avulla pyrittiin vaikuttamaan projektin lasten sosiaaliseen käyttäytymiseen ja tarjoamaan heille uusia ratkaisumalleja selviytyä arjen sosiaalisista tilanteista erityisesti koulussa. Opinnäytetyö on kuvaus ja arviointi vertaisryhmätoimintaprosessista sekä sen perustana kulkevasta teoriasta. Tutkimuksen aineisto koostuu ohjaajien päiväkirjamerkinnöistä, lasten projektiivisista tuotoksista, kokoontumisissa otetuista valokuvista, opettajille tehdyistä ennakkokyselyistä sekä opettajien antamasta palautteesta. Työ toteutettiin kvalitatiivisena toimintatutkimuksena ja siinä käytettiin apuna osallistuvaa havainnointia. Vertaisryhmätoiminnassa korostuivat toiminnalliset menetelmät, kuten musiikki, liikunta, seikkailu ja kuvataide. Vertaisryhmätoiminnan vaikutus näkyi jokaisessa ryhmäläisessä yksilöllisesti. Tulokset eivät ole mitattavissa eikä niitä voida yleistää, mutta niitä voidaan hyödyntää ja kehittää suunniteltaessa vastaavanlaista vertaisryhmätoimintaa. Tuloksista ilmenee sosiaalisen kasvatuksen tärkeys ja vertaisryhmätoiminnan mahdollisuudet opettaa sosiaalisia taitoja. Asiasanat: vertaisryhmät, sosiaaliset taidot, lapset, toiminnalliset metodit, toimintatutkimus

3 ABSTRACT Lattunen Stina and Louhema Susan. Becoming social with a peer group? Developing and supporting children s social skills with a peer group. 44 p., 1 appendix. Language: Finnish. Järvenpää, Autumn Diaconia University of Applied Sciences, Degree Programme in Social Services. Degree: Bachelor of Social Services. The aim of this study was to provide a peer group activities for the 1 st to 3 rd grade pupils and to study possibilities to support and develope their social skills with a peer group activity. The study took place in Tuusula, in Mikkola primary school. The purpose of this study was to support children s social skills by offering new practical solutions in everyday life and also to intervene children s bad behavior in social interactions in school. Peer group activity was held in Mikkola primary school once a week with seven children during the spring It was held as a functional small group, using for example music, sports, adventure and arts as methods. Material is based on instructors observations and notes which were collected by both instructors on their personal diaries, children s own material which they produced during the process, photograph material and the feedback given at the end of the study by children s teachers. Effects of peer group activity showed individually in every child. The method was considered to be very effective and useful to prevent and help children to support and develope their social skills. The results can not be generalized, but the methods used in this thesis can be utilized when planning and developing peer group activity. Key words: peer group, social skills, children, functional methods, action research

4 SISÄLLYS 1 VERTAISRYHMÄ SOSIAALISTEN TAITOJEN TUKIJANA TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT Tutkimuskysymys ja tavoitteet Keskeiset käsitteet Vertaiset Sosiaaliset taidot Itsetunto Kouluvalmius LAPSEN SOSIAALINEN KEHITYS Lapsen sosiaalisen kehityksen lähtökohdat Lapsen leikki sosiaalisen kehityksen tukena Vertaisryhmä sosiaalisten taitojen edistäjänä Sosiaalisten taitojen opettaminen YHTEISKUNTA SOSIAALISTEN TAITOJEN KASVATTAJANA Varhaiskasvatus oppimisen perustana Koulu kasvuyhteisönä Aamu- ja iltapäivätoiminnan mahdollisuudet PIKKUTIIKERIT-VERTAISRYHMÄ Toiminnan perusteet ja käytetyt menetelmät Musiikki itseilmaisun välineenä Liikunta ja seikkailu kehonkaavan rakentajina Kuvataide tunne-elämän ja itsetunnon tukena Aineiston keruu Aineiston analysointi Sosiaalisten taitojen kehityksen analysointi Vertaisryhmätoiminnan analysointi TUTKIMUSTULOKSET Itsekontrolli Vuorovaikutus ja ryhmäytyminen TOIMINNAN ARVIOINTI LÄHTEET... 42

5 1 VERTAISRYHMÄ SOSIAALISTEN TAITOJEN TUKIJANA Tässä tutkimuksessa esittelemme sosiaalisten taitojen tarvetta, niiden kehittymistä ja opettamista sekä vertaisryhmäämme sosiaalisten taitojen kehittäjänä ja tukijana. Lisäksi pohdimme vertaisryhmätoiminnan hyödynnettävyyttä sosiaalisten taitojen opettelussa. Opinnäytetyömme on kvalitatiivinen toimintatutkimus, jonka toteutimme ohjaamalla sosiaalisia taitoja tukevaa vertaisryhmää. Olettamuksenamme oli, että vertaisryhmällä voidaan tukea lasten sosiaalisia taitoja. Toiminta toteutettiin Tuusulan Mikkolan koululla kevään 2007 aikana seitsemän luokkalaisen kanssa. Tavoitteena oli oppia sopeutumaan toisiin lapsiin ja ohjaaviin aikuisiin, hyväksymään itsensä yksilönä ja ryhmän jäsenenä sekä rohkaistua ilmaisemaan mielipiteitä. Ryhmäläiset opettelivat suvaitsevaisuutta, itsearvostusta ja vuorovaikutustaitoja sekä kehittivät tervettä itsetuntoa. Sosiaalisen kasvatuksen myötä lapsi oppii arkielämän taitoja ja valmiuksia toimia yhteisössä, jossa yhteiset säännöt ovat pohjana ryhmän hyvinvoinnille. Kiltteys ei ole sosiaalisen kasvun tärkein päämäärä, vaan lapsia tuetaan aktiivisiksi ja toisia huomioon ottaviksi ryhmän jäseniksi. Näin lapsi rakentaa elämänhallintataitojaan. On tärkeää, että lapsi tuntee itsensä hyväksytyksi ja yksilöllisesti huomioiduksi. Itseluottamuksen vahvistamista tukee turvallisen aikuisen läsnäolo, läheisyys ja rajat. Hyvin toimivalla ja turvallisella ryhmällä on nimenomaan itseluottamusta ja itsetuntemusta vahvistava vaikutus. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2005, 13.) Sosiaalisesti ja eettisesti on arvokasta oppia kunnioittamaan erilaisia ihmisiä. Ryhmän aikuisina toimimme mahdollisimman avoimina ja ennakkoluulottomina luodaksemme mallioppimiselle hyvät edellytykset. Lapsi korjaa käyttäytymistään samastumalla. Yhdessä toimittaessa asenteellisuutta voidaan estää ja sopeutumista tapahtuu molemmin puolin. Sosiaalisessa kasvussa toinen on toiselle peili. Yksilöllisyys ja yhteisöllisyys täydentävät toisiaan. Myönteinen ryhmäidentiteetti vertaisryhmässä syntyy rakentavien ihmissuhteiden avulla.

6 6 Lapsen viihtymistä ryhmässä edesauttavat hyväksyntä yksilönä, ymmärrys, aikuisen reiluus ja aitous sekä tunteiden vapaa ilmaiseminen. Vertaisryhmässä lapsi hyväksytään omana itsenään tukemalla kunkin lapsen omia erityispiirteitä. Heikkouksiin ei takerruta, vaan pyritään vahvistamaan sitä hyvää, mikä lapsessa on. Ryhmässä korostuu kuuntelemisen taito, yhdessä leikkiminen, kiusaamattomuus ja kunnioitus toinen toistaan kohtaan. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2005, 13.) Pienryhmänä toteutettu vertaisryhmätoiminta antaa lapsille mahdollisuuden syventyä sosiaalisiin taitoihin ja harjoitella niitä yhdessä vertaistensa kanssa irrallaan koulun arvioivasta ilmapiiristä. Tutkimuksen tarkoituksena on tuoda esille sosiaalisten taitojen tärkes sekä toimia esimerkkinä taitojen kehittämiselle ja tukemiselle vertaisryhmän avulla. Tuloksista ilmenee toiminnan tarpeellisuus ja käytännön toimivuus. Tutkimuksessamme tutustumme lasten sosiaalisten taitojen kehitykseen varhaislapsuudesta asti ja pohdimme evankelis-luterilaisen kirkon mahdollisuuksia tukea sosiaalisten taitojen kehitystä. Työssä pohdimme esimerkiksi, voisiko vastaavanlaista vertaisryhmää käyttää hyödyksi varhaisen puuttumisen keinona varhaislapsuudessa tai seurakunnan lapsi- ja nuorisotyössä. Nämä aihealueet valitsimme tukemaan pätevöitymistämme lastentarhanopettajaksi sekä kirkon nuorisotyönohjaajaksi. 2 TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT Toimintatutkimus on tutkimusstrateginen lähtökohta, jossa käytetään apuna erilaisia menetelmiä. Sen tarkoituksena on tutkia ja kehittää ihmisten yhteistoimintaa eli se on sosiaalinen prosessi. Tulokset ovat aina ryhmäkohtaisia, eikä niitä tule yleistää (Aarnos 2007, 181). Toimintatutkimuksen perusajatuksena on teorian sisältyminen käytäntöön ja päinvastoin. Siinä yhdistyvät järkevä käytännöllinen toiminta ja syvällinen ajattelu. Toimintaan liittyvä tieto on usein niin sanottua hiljaista tietoa, joka pohjautuu ihmisen omiin kokemuksiin. Toimintatutkimuksen tavoitteena onkin nostaa hiljainen tieto diskursiivisen eli loogisen ajat-

7 7 telun tasolle. Keskeisiä piirteitä ovat reflektiivisyys, interventio, yhteisöllisyys ja demokratia. Reflektiivisellä ajattelulla pyritään ymmärtämään toimintaa uudella tavalla ja sitä kautta kehittämään sitä. Toimintatutkimus tekeekin spiraalia, jossa suunnitellaan, toimitaan, havainnoidaan, reflektoidaan ja parannetaan suunnitelmaa. Spiraalissa toiminta ja ajattelu liittyvät toisiinsa peräkkäisinä sykleinä. Interventio näkyy tutkimuksessa tutkijan osallisuutena yhteisöön, jota hän tutkii. Tämä tekee toimintatutkimuksesta arvosidonnaista ja subjektiivista. Yhteisöllisyys taas ilmenee toimijoiden osallisuutena tutkimukseen ja usein myös sitoutumisena siihen. (Heikkinen 2007, ) KUVIO 1: Toimintatutkimuksen spiraali (Heikkinen 2007, ). Syksyllä 2005 Lapsuus ja nuoruus -opintokokonaisuuden aikana toinen meistä suoritti työharjoittelunsa Tuusulan Mikkolan koululla. Harjoittelupaikkana oli erityisluokka, jonka opettajan kanssa keskusteltaessa syntyi idea toiminnallisesta ryhmästä, joka tukee sosiaalisten taitojen kehitystä. Idea sai koululta vahvaa kannatusta, sillä aiheesta kaivataan tutkimustietoa ja hyviä toimintamalleja. Tutkimusaihe on ajankohtainen ja varsinkin mediassa esiintyneet lasten ja nuorten tekemät väkivaltarikokset ovat saaneet ihmiset pohtimaan, onko kasvatuksessa mahdollisesti ollut puutteita. Valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman päämäärät (2005, 13) painottavat lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia pelkän

8 8 akateemisen tietouden sijasta. Koemme kuitenkin opetuksessa usein painotettavan turhan paljon tiedollisia taitoja, vaikka esimerkiksi juuri sosiaaliset taidot toimivat näiden oppimisen perustana. Innostuimme mahdollisuudesta tehdä opinnäytetyömme kyseisen vertaisryhmän pohjalta, koska halusimme käyttää opinnäytetyössämme hyödyksi aiempaa koulutus- ja kokemustaustaamme, erityisesti liikuntaa ja seikkailupedagogiikkaa. Toiminnallisuus tukee tutkimusmetodimme valintaa. Seitsemän hengen vertaisryhmä oli opettajien muodostama ja heidät oli valittu, koska he tarvitsivat erityistä tukea sosiaalisissa taidoissa. Kuulemamme perusteella ryhmään olisi ollut enemmänkin tulijoita, mutta halusimme pitää ryhmän tarpeeksi pienenä, jotta voisimme toimia intensiivisesti. Heikot sosiaaliset taidot voivat johtua opetuksen puutteesta. Lapsi ei ole saanut tarpeeksi malleja, kuinka toimia oikein sosiaalisissa tilanteissa. Sosiaaliset taidot eivät kehity itsestään, vaan niitä on joko koulun, vanhempien tai muiden kasvattajien opetettava. Lisäksi syynä voi olla psykologinen ongelma, esimerkiksi masennus, ympäristön stressitekijä tai sosiaalisessa ympäristössä tapahtunut muutos. (Kauppila 2005, 126, ) Koulu kokosi ryhmän itsenäisesti periaatteenaan opettajien asiantuntijuus omien oppilaidensa suhteen. Rehtorin toiveesta ryhmästä muodostui sekaryhmä. Opettajat halusivat mukaan oppilaita mahdollisimman monelta luokalta, joten oppilaita oli neljältä eri luokalta, joista yksi oli erityisluokka. Erityisluokan mukaan ottaminen tukee Mikkolan koulun opetussuunnitelman integraatioajatusta (Mikkolan koulun opetussuunnitelma n.d.). Valintaperusteena olivat vaikeudet toimia sosiaalisissa tilanteissa yhdessä toisten oppilaiden kanssa. 2.1 Tutkimuskysymys ja tavoitteet Tutkimme miten lasten sosiaalisia taitoja voi kehittää ja tukea vertaisryhmän avulla. Tutkimuskysymyksemme lähtökohtana on sosiaalisten taitojen kehittyminen ja niiden opettaminen. Koska toimintatutkimuksen päämäärä tutkimuksen lisäksi on toiminnan kehittäminen, asetimme itsellemme tavoitteen toimia koululla esimerkkinä vertaisryhmätoiminnasta, jossa kehitetään sosiaalisia taitoja. Toiminnan tarkoituksena oli kannustaa ja edesauttaa ryhmän lapsia luomaan

9 9 uusia ystävyyssuhteita sekä kehittää sosiaalisia taitoja. Halusimme luoda tiiviin ja mielekkään ryhmän, johon lasten olisi mukava tulla. Tavoitteena oli, että ryhmästä olisi hyötyä erityisesti vertaisryhmämme jäsenille, mutta myös mahdollisille tuleville ryhmille. Pyrkimyksenä oli ryhmäläisten vuorovaikutustaitojen paraneminen ja uusien ratkaisumallien oppiminen etenkin tunneilmaisussa. Halusimme myös puuttua lasten huonoon käytökseen koulussa tapahtuvissa sosiaalisissa tilanteissa. 2.2 Keskeiset käsitteet Tutkimuksemme keskeisiksi käsitteiksi muodostuivat vertaiset, sosiaaliset taidot, itsetunto ja kouluvalmius. Nämä käsitteet korostuivat toiminnassamme ja hahmottivat tavoitteidemme määrittelyä ja toiminnan suunnittelua. Käsitteet ovat tutkimuksemme avainsanoja, ja niiden merkityksen ymmärtäminen tutkimuksessamme on olennaista Vertaiset Vertaiset ovat lapsen tai nuoren kanssa suunnilleen samalla tasolla sosiaalisessa, emotionaalisessa tai kognitiivisessa kehityksessä olevia lapsia tai nuoria. Vertaiset ovat yleensä melko samanikäisiä. Vertaisten kanssa omaksutaan tietoja, taitoja ja asenteita sekä koetaan erilaisia asioita. Kaikki tämä vaikuttaa lasten välittömään sopeutumiseen ja hyvinvointiin myös pitkälle heidän tulevaisuuteensa. Kehitykseen vaikuttavat vertaisten lisäksi vanhemmat yhdessä ja erikseen. (Salmivalli 2005, 15.) Kasvaakseen sosiaaliseen ympäristöön lapset tarvitsevat toisia lapsia. Eri-ikäisistä koostuvat ryhmät antavat mahdollisuuden auttaa toinen toistaan, oppia toinen toiselta ja sopeutua nuorempien ja vanhempien lasten kykyihin. Sosiaalista käyttäytymistä opitaan myös matkimalla kanssaihmisiä, erityisesti vanhempia ja lapsia säännöllisesti hoitavia aikuisia. (Zimmer 2001, 30.)

10 Sosiaaliset taidot Sosiaalisiksi taidoiksi luetaan itsekontrolli, ristiriitojen välttäminen, vaihtoehtoisten ratkaisujen kehittely, auttaminen ja konfliktien hallinta. Usein myös vuorovaikutustaidot luetaan sosiaalisiksi taidoiksi. Näitä ovat aktiivinen kuuntelu, keskustelun aloitus, toisten tunteiden hyväksyntä, myötäeläminen ja ymmärtäminen. Sosiaaliset taidot kehittyvät koko elinkaaren ajan, ja lapsen varhaiset kokemukset vuorovaikutuksesta ovat pohjana myöhemmin tapahtuvalle kommunikoinnin oppimiselle. Sosiaalisten taitojen kehittymisellä puolestaan on yhteys kommunikatiivisiin valmiuksiin ja kielen oppimiseen. Ne ovat arvostettua ja opittua käyttäytymistä. Sosiaalisesti taitavan ihmisen vuorovaikutus on myönteistä ja muita hyödyttävää. (Kalliopuska 1995, 4.) Lapsen sosiaalisten taitojen kehitystä voidaan tukea harjoittelemalla niitä leikkien, pelien, piirtämisen, kirjoittamisen ja kuvailun avulla, samoin erilaisin toimintakokemusmenetelmin (Kalliopuska 1995, 4). Koska sosiaalisten taitojen kehittyminen tapahtuu lapsilla hyvin eri tahdissa, ei taitojen hallitsemiselle voida asettaa tiukkoja kriteerejä. Tärkeää taitojen harjaannuttamisessa on ymmärtävä suhtautuminen. Lähtökohtana on pidettävä sellaista tasoa, jota voidaan pitää kohtuullisena lapsen sosiaalisessa käyttäytymisessä ottaen huomioon lapsen iän, persoonallisuuden ja kypsyystason. Sosiaalisten taitojen oppimisessa vertaisryhmässä toimiminen on olennaista. Palkitsevat kokemukset vuorovaikutuksesta aikuisen kanssa sekä positiivinen palaute omasta sosiaalisesti taitavasta käyttäytymisestä auttavat lasta rakentamaan minäkuvaansa, itseluottamustaan ja -arvostustaan sekä tätä kautta myös sosiaalista pääomaansa. Tietoinen onnistumisen kokemusten tuottaminen, ryhmätyötaitojen harjaannuttaminen ja vertaisryhmässä toimimisen tukeminen on tärkeää niin koulussa kuin vapaaajallakin. (Kauppila 2005, , 139.)

11 Itsetunto Itsetunnon voi jakaa neljään ulottuvuuteen: perusturvallisuuteen, itseyteen, yhteenkuuluvuuteen ja tehtävätietoisuuteen. Tärkein näistä on perusturvallisuus, joka on välttämätön edellytys kolmen muun muodostumiselle. Turvallisuus on hyvää oloa, muiden kunnioitusta ja muihin luottamista, jolloin vähättelyn, nolaamisen tai pilkan pelko ei aktivoidu niin helposti. Perusturvallisuuden ollessa kunnossa lapsi pystyy avoimesti ottamaan vastaan erilaista informaatiota. Itseyden ongelmista kärsivä lapsi kuvaa itseään usein negatiivisesti, on yliherkkä kritiikille, itkee vähäisestäkin syystä eikä usko omiin taitoihinsa. Yhteenkuuluvuus on tärkeää ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Siinä on kyse suhtautumisesta toisiin ihmisiin ja samastumisesta johonkin yhteisöön tai ryhmään. Yhteenkuuluvuuden ongelmat näkyvät ystävyyssuhteiden muodostamisessa ja ylläpitämisessä sekä vaikeutena työskennellä ryhmässä. Tehtävätietoinen ihminen on itseohjautuva. Tehtävätietoisuuden ollessa heikko lapsi ei aseta itselleen tavoitteita eikä motivoidu, hän ei osaa keskittyä yhteen asiaan ja lannistuu helposti. (Aho & Laine 2004, ) Yksilön itsetunto kertoo, tiedostaako hän itsensä, tunteeko hän itsensä ja arvostaako hän itseään. Tärkeimmäksi korostuu itsensä arvostaminen eli se, minkälaiseksi yksilö kokee arvonsa ja merkityksensä. Voidaan sanoa, että yksilöllä on hyvä itsetunto, kun hän havaitsee olemassaolonsa, mutta ennen kaikkea tuntee sekä vahvuutensa että heikkoutensa ja hyväksyy ne osana itseään. Käsitys itsestä on pääsääntöisesti positiivinen eli hän arvostaa ja on tyytyväinen itseensä. Kasvattaja voi arvioida lapsen itsetunnon vahvuutta esimerkiksi vertailemalla hänen todellisia ominaisuuksiaan hänen minäkäsitykseensä. On kuitenkin syytä muistaa, ettei lapsen itsevarma käyttäytyminen ole välttämättä vahvan itsetunnon merkki. Lapsi saattaa rehvastella itseään esille tuovalla käytöksellä ja peittää sillä tavoin epävarmuuttaan ja heikkouksiaan. Tällaisen käyttäytymisen takaa voi löytyä hyvin epävarma, heikosti itseään tunteva ja arvostava ihminen. (Aho & Laine 2004, 20.) Myös sosiaalisten taitojen vajavuudet ovat usein yhteydessä huonoon itsetuntoon ja itseluottamukseen (Kauppila 2005, 129).

12 Kouluvalmius Lapsi aloittaa koulunkäynnin normaalisti sinä vuonna, kun hän täyttää seitsemän. Hänen tulisi olla tietyssä määrin koulukypsä pärjätäkseen koulumaailmassa. Koulukypsyys vaatii tiettyjä kielellisiä valmiuksia, silmän ja käden koordinaatiota, fyysisiä valmiuksia, itsenäisyyttä sekä sosiaalista kykyä. Sosiaalisesti kyvykäs lapsi pärjää ryhmässä, noudattaa ohjeita ja sääntöjä, kestää jonkin verran palautetta sekä osoittaa empatiaa, keskittymiskykyä ja kiinnostusta oppimista kohtaan. Koulussa pärjäämiseen liittyviä sosiaalisia taitoja ovat kuuntelu, kavereiden hyväksyminen, yhteistyötaidot, sääntöjen noudattaminen ja opettajan miellyttäminen. Puutteelliset taidot näillä osa-alueilla johtavat usein ongelmiin luokkahuoneessa. (Kauppila 2005, 125.) Koulunsa aloittavat lapset ovat kuitenkin taidoiltaan, kehitykseltään ja taustaltaan hyvin erilaisia. Suurin osa ekaluokkalaisista on valmiita koulun tuomiin uusiin haasteisiin ja kokemuksiin. Sosiaalisessa kehityksessä on meneillään vilkas vaihe. Toiset lapset ovat kiinnostavia, ja tytöt ja pojat tulevat vielä mainiosti keskenään toimeen. Lapsi on valmis noudattamaan yhteistyössä laadittuja sopimuksia. Pelkoon ja rangaistuksiin perustuva totteleminen ei rohkaise tämän ikäistä pohtimaan, mikä on oikein ja mikä väärin. Lapsen ajattelussa on vielä paljon samoja piirteitä kuin ennen kouluikää, kuten minäkeskeisyys. Tämän vaiheen mentyä ohi lapsi siirtyy kypsempään vuorovaikutteiseen ajatteluun ja toisten huomioon ottaminen on luontevaa. Lapsen ajattelu muuttuu kouluiässä realistisemmaksi ja todellisemmaksi. Hänen minänsä rajat selkiytyvät ja lapsi kykenee vähitellen kasvamaan sosiaalisuuteen, jakamaan ja antamaan. (Jarasto & Sinervo 1998, 28 29, 32, 35, 39.) 3 LAPSEN SOSIAALINEN KEHITYS Tutkimuksemme kannalta on olennaista ymmärtää, miten sosiaaliset taidot kehittyvät varhaislapsuudessa ja kuinka niitä voidaan tukea lapsuuden eri vaiheissa. Tutkimme myös käyttämäämme vertaisryhmätoimintaa sosiaalisten taitojen

13 13 edistäjänä ja pyrimme selvittämään kuinka, sosiaalisia taitoja voidaan opettaa lapsille. Sosiaalisissa tilanteissa korostuu vastavuoroisuus, joka edellyttää kykyä tehdä aloitteita, vastata toisten aloitteisiin ja hahmottaa omaa asemaa ryhmässä. Vuorovaikutustilanteissa olennaista on, millaisia havaintoja lapset tekevät ja kuinka he valitsevat toimintatapansa nopeasti vaihtuvissa, tunnepitoisissa tilanteissa. Lapsen on kyettävä muodostamaan runsaasta tiedon määrästä kokonaiskuva, mikä vaatii muistin havaintojen erottelukyvyn ja muistin ikätasoista kehitystä sekä taitoa havaita syy-seuraussuhteita. Virheellisiä tulkintoja syntyy, jos lapsella on vaikeuksia asettua toisen ihmisen asemaan ja nähdä tilanne hänen näkökulmastaan. Sosiaalisesti taitava lapsi pystyy arkipäivän tilanteessa ratkaisemaan ongelmia ja saavuttamaan tavoitteita, jotka johtavat positiivisiin seuraamuksiin sosiaalisissa tilanteissa, esimerkiksi siihen, että lapsi pääsee mukaan leikkiin. Tämä edellyttää empatiakykyä ja ymmärrystä omista tunteistaan sekä kykyä ilmaista niitä tilanteeseen sopivalla tavalla. Sosiaaliset taidot kehittyvät nopeasti erityisesti 3 6-ikävuoden välillä. Iän myötä kyky hahmottaa ympäristön tapahtumia ja kuvata niitä kielellisesti helpottuu. (Nurmi, Ahonen, Lyytinen, Lyytinen, Pulkkinen & Ruoppila 2006, 54.) 3.1 Lapsen sosiaalisen kehityksen lähtökohdat Lapsen ja vanhemman välistä varhaista vuorovaikutusta eli kiintymyssuhdetta pidetään perustavanlaatuisena vuorovaikutuksen mallina. Kiintymyssuhdeteorialla pyritään kuvaamaan ja ymmärtämään varhaisten ihmissuhteiden vaikutusta myöhempään kehitykseen ja niiden merkitystä mahdollisiin psyykkisiin ongelmiin. Sen avulla voidaan tutkia ihmisten tarvetta toistensa läheisyyteen ja turvaan, reagointia erilaisiin tilanteisiin sekä oletuksia itsestään, toisista ja vuorovaikutussuhteistaan. (Sinkkonen & Kalland 2006, 7 8.) Varhainen vuorovaikutus on lasten tarpeiden ja viestien mukaista reagoimista, mikä toimii sosiaalisten taitojen oppimisen perustana. Sosiaaliset taidot taas toimivat varsinaisen tiedollisen oppimisen lähtökohtana. Oppiminen ei kuitenkaan voi olla ainoastaan tietojen jakamista ja uusien taitojen opettamista. Lapsen kokonaiskehitystä voi hidastaa osaamista liikaa korostava vuorovaikutus. Vuorovaikutuksessa on otettava huomioon tiedollinen ja emotionaalinen kehitys,

14 14 jotka kietoutuvat varhaislapsuudessa kiinteästi toisiinsa. (Nurmi ym. 2006, 68.) Käyttäytyminen opitaan vanhemmilta ja sisarussuhteissa palkitsemisen ja torumisen kautta. Tietynlainen toiminta johtaa myönteisiin, toisenlainen toiminta kielteisiin reaktioihin. (Nurmi ym. 2006, 68.) Sosioemotionaalinen kehitys koskee tunne-elämää, sosiaalisia taitoja ja ystävyyssuhteita. Ne kytkeytyvät läheisesti eettiseen ja moraaliseen kehitykseen. Sosioemotionaalinen kehitys alkaa lapsen syntymästä tai jo sitä ennen. Perusluottamus syntyy varhaisissa ihmissuhteissa. Sen rakentuminen vaatii, että lapsen hoidossa otetaan huomioon hänen tarpeensa. Lapsen ja hoitajan välille kehittyy tällöin turvallinen kiintymys. Vastasyntynyt tuntee jäsentymätöntä mielihyvää ja -pahaa, mutta vasta ensimmäisen ikävuoden aikana tunteet alkavat eriytyä. Nelikuukautisella vauvalla voi nähdä jo vihaisia ilmeitä, vuoden ikäinen kilpailee aggressiivisesti tovereiden kanssa leikkikaluista ja kaksivuotiaana lapsi osaa uhmata aikuisia. Aikuisilta vaaditaan tällöin ohjausta ja rajojen asettelua. Normaalisti lasten aggressio vähenee iän myötä, mutta jos lapseen suhtaudutaan väkivaltaisesti, aggressiivisuus voi kehittyä haitalliseksi lapsen elämän kannalta. (Launonen & Pulkkinen 2004, 52.) Lasten sosiaalisten taitojen ikävaiheittainen kehitys Vauvaikä 1v Taaperoikä 2-3v Leikki-ikä 3-6v Kouluikä 6-10v Perusluottamus Kiintymyssuhde Minä-kehitys Oma tahto Itsekontrolli Vaihtoehtoisten ratkaisujen kehittely Auttaminen Konfliktien hallinta Vuorovaikutustaidot KUVIO 2: Lasten sosiaalisten taitojen ikävaiheittainen kehitys (vrt. Dunderfelt 1992, )

15 Lapsen leikki sosiaalisen kehityksen tukena Leikki tukee lapsen kokonaisvaltaista kehitystä. Lapsi on toimiva ja aktiivinen, minkä vuoksi hänen kehitystään tukee leikki, satu, musiikki, rentoutuminen, näytteleminen ja liikunta. Leikki on vapaaehtoista toimintaa, johon lapsi luontaisesti suuntautuu. (Jarasto & Sinervo 1997, 205.) Leikeissä esiintyy usein konkreettisia ongelmia, jotka toimivat perustana sosiaalisen käyttäytymisen harjoittelulle. Lapset oppivat sopimaan leikin aiheesta ja sisällöstä ja hyväksymään erilaiset leikkitoverit. Näissä tilanteissa lapsi matkii kanssaihmisten, kuten vanhempien tai muiden lasten, käyttäytymistapoja ja sisäistää ne. (Zimmer 2001, 28.) Tämän vuoksi käytimme leikkiä yhtenä metodina vertaisryhmässämme. Lapselle on tärkeää leikistä saatu toiminnan ja keksimisen ilo. Sosiaalisten, motoristen ja tiedollisten taitojen kehittyminen näkyy myös leikin monipuolistumisena. Varhaislapsuuden leikit ovat kestoltaan lyhtyaikaisia ja teemaltaan nopeasti vaihtuvia. Kokemusten kautta lapsi oppii jäsentämään havaintojaan ja toimintojaan ympäristön vaatimusten mukaisiksi. Leikillä lapsi heijastaa kokonaisvaltaisesti motorisia, tiedollisia ja sosiaalisia taitojaan. (Nurmi ym. 2006, 57, 62.) Leikki kehittyy lapsen mukana. Pieni vauva tutkii sormiaan ja oivaltaa niiden olevan osa häntä. Näin lapsi löytää Minän. Lapsi alkaa vähitellen laajentaa leikkejään omasta kehostaan erilaisten leikkivälineiden käyttöön. (Jarasto & Sinervo 1997, 206.) Vauvaiässä lapsi harjoitusleikkii, mikä on lähinnä yhteistoimintaa aikuisen kanssa. Sitä seuraa esineleikki eli symbolileikki, jolloin lapsi käyttää korvaavia leikkivälineitä tuoden esiin mielikuvia. Aikuisen roolina on myötäillä ja tukea leikkiympäristöä. Roolileikkivaiheessa mielikuvitus vilkastuu, leikit muuttuvat pitkäkestoisemmiksi ja lapsi alkaa leikkiä yhteisleikkejä toisten lasten kanssa. Kielen nopea kehitys tukee roolileikkien mahdollisuutta. Aikuisen tehtävänä on havainnointi ja leikkiympäristön rakentaminen. Sääntöleikit alkavat yleensä kouluiässä, jolloin leikki monipuolistuu. Keskeistä on kilpailuasetelma muihin nähden. Lapsen leikkiä tarkkailemalla saadaan tietoa lapsen senhetkisistä kyvyistä, kuten sosiaalisten tilanteiden hallinnasta. Leikkiessään lapsi oppii uusia asioita ja jakaa kokemuksia toisten lasten kanssa, jolloin hän oivaltaa uusia nä-

16 16 kökulmia, oppii itsestään uusia asioita ja selkiinnyttää minäkuvaansa ja itsetuntoaan. (Nurmi ym ) Leikkikäyttäytymistä seuraamalla voidaan saada selville myös lapsen kasvuympäristön ominaispiirteitä, kuten rohkaistaanko ja kannustetaanko lapsen leikkiä. Hoitajiinsa luottavat lapset ovat usein myös niitä, jotka ovat halukkaimpia tutustumaan ympäristöönsä ja olemaan vuorovaikutuksessa toisten lasten kanssa. (Nurmi ym. 2006, 57, ) Koululaisen leikkeihin kuuluu kaikenlaiset mielikuvitusta kiehtovat leikit. Leikit muuttuvat todellisuutta jäljitteleviksi ja sääntöleikit monipuolistuvat. Nykyään television vaikutus näkyy etenkin koululaisten leikeissä. Niissä harjoitellaan yhteistyötä ja vuorovaikutusta. Nukke- ja eläinleikit jäljittelevät aikuisten tapoja ja elämäntilanteita. Kouluissa korostuvat nykyisin etenkin ne lapsiryhmät, joilta puuttuu leikkimisen taito. Näiden ryhmien leikki on hallitsematonta riehumista vailla päämäärää tai kohdetta ja siitä puuttuu mielikuvitus ja luovuus. Kouluikäiset saavat usein ajatuksen, että ovat liian isoja leikkimään. Lasten kanssa toimivien aikuisten tulisikin kannustaa ja puolustaa lapsen oikeutta lapsuuteen ja leikkiin. (Jarasto & Sinervo 1998, ) 3.3 Vertaisryhmä sosiaalisten taitojen edistäjänä Vertaisryhmässä lapsille opetetaan uusia konkreettisia, mutta yksinkertaisia taitoja, joiden tiedetään edistävän toverisuosiota ja vahvistavan sosiaalisia taitoja. Pienryhmä toimii hyvänä vertaisryhmänä, joka on erityisen tehokas sosiaalisen kehityksen kenttä. Vertaisten kiintymys on todella ansaittava, kun taas sisarukset ja vanhemmat yleensä pysyvät, kohtelipa heitä miten tahansa. Vertaisryhmässä lapsi huomaa todella tulevansa torjutuksi ja jäävänsä ryhmän ulkopuolelle, mikäli jatkuvasti toimii tavalla, jota toiset eivät hyväksy. Hankitut kokemukset muokkaavat lapsen käsityksiä itsestä ja muista vaikuttaen hänen sosiaaliseen käyttäytymiseensä. (Salmivalli 2005, 181.) Lasten ollessa eri mieltä asioista ja joutuessa perustelemaan kantojaan toisilleen sekä ymmärtämään toisen osapuolen näkökantoja tapahtuu kognitiivista kehitystä, päinvastoin kuin tilanteessa, jossa aikuinen kertoo lapselle, kuinka asiat ovat. Yhteisön jäsenenä

17 17 lapsi oppii työnjakoa, toimintatapoja ja sovittujen sääntöjen kunnioitusta. (Launonen & Pulkkinen 2004, 55.) Hyväksytyksi tuleminen vertaisryhmässä ennustaa lapsen tulevaa mielenterveyttä. Torjutuksi tulemisen puolestaan tiedetään ennakoivan monenlaisia ongelmia. Sosiaalisten taitojen kehittymiselle jää yhä vähemmän mahdollisuuksia, jos lapsi tulee torjutuksi ja jää vertaisryhmän ulkopuolelle. Vetäytyvä ja yksinäinen lapsi jää kokonaan ilman harjoituskenttää, jossa harjoitellaan sosiaalisia taitoja. Tämä puolestaan saattaa johtaa yhä enenevään eristäytymiseen. Aggressiivisuuden takia torjuttu lapsi ajautuu helposti toveriryhmään, jossa hän oppii lisää vääristyneitä sosiaalisia toimintatapoja. Vetäytyvillä ja aggressiivisilla lapsilla riski syrjäytymiskehitykseen kasvaa, ja puutteet sosiaalisessa kompetenssissa eli yksilön taidossa tai kyvyssä saavuttaa henkilökohtaisia tavoitteita sosiaalisessa vuorovaikutuksessa voivat johtaa monenlaisiin vaikeuksiin muillakin elämän alueilla kuin vuorovaikutuksessa toisten kanssa. (Salmivalli 2005, 196.) Yksinäisyyden kokemuksiin ystävyyden puuttuminen vaikuttaa senkin jälkeen, kun sosiometrinen status eli lapsen asema ryhmässä on kontrolloitu. Erityisesti aggressiivisuuteen liittyessään torjutuksi tuleminen vertaisryhmässä saattaa ennustaa koulun keskeyttämistä ja myöhempiä käyttäytymisen ongelmia. Toisaalta liittyessään vetäytymiseen tai kiusatuksi joutumiseen se saattaa ennustaa myöhempiä tunne-elämän häiriötä, kuten ahdistuneisuutta ja masentuneisuutta. (Salmivalli 2005, 57.) Tämä johtaa usein negatiivisen kehän muodostumiseen. Toisaalta onnistuneet kokemukset sosiaalisissa tilanteissa johtavat vastaavasti positiivisen kehän muodostumiseen. (Kauppila 2005, 134.) 3.4 Sosiaalisten taitojen opettaminen Sosiaalisten taitojen opettaminen on monivaiheinen prosessi, jonka aikana taidosta keskustellaan yhdessä lapsen kanssa, tunnistetaan oikeita ja vääriä tapoja taidon toteuttamisessa, harjoitellaan taitoa esimerkiksi roolileikin avulla ja vahvistetaan taitoa lapsen luonnollisessa ympäristössä. Harjoitteluvaiheessa lapselle annetaan palautetta. (Salmivalli 2005, 183.) Inhimilliseen kehitykseen kuuluu erilaisten sosiaalisten taitojen oppiminen ja niiden joustavan repertoaarin

18 18 hallitseminen. Sosiaalisia taitoja voidaan harjoitella itseilmaisun, liikunnan, musiikin, kirjoittamisen, väittelyn, roolileikkien ja näyttelemisen avulla. (Kalliopuska 1995, 4.) Valtaosa sosiaalisista taidoista kehittyy arkipäivän vuorovaikutustilanteissa kotona ja vertaisryhmissä. Herkkyyskausilla, jotka liittyvät tiedollisten asioiden tai taitojen oppimiseen, lapsi pystyy omaksumaan uuden tiedon tai taidon helpommin kuin ennen kautta tai sen jälkeen. Kuusi ensimmäistä ikävuotta ovat täynnä erilaisia herkkyyskausia, ja aikuinen pystyykin tarkkailemalla havaitsemaan herkkyyskaudet ja tukemaan lasta sopivin virikkein. Tärkeää on tiedostaa, että samanikäiset lapset eivät suinkaan aina elä samaa herkkyyskautta. Tällöin korostuu lapsen yksilöllinen ohjaaminen ja tukeminen. (Laurila n.d., ) Sosiaalisten taitojen oppimisen tulee motivoida ja innostaa oppilaita sekä tehdä opiskelu mielekkääksi, hauskaksi ja palkitsevaksi. On ymmärrettävä, miksi on tarpeellista ja tärkeää oppia sosiaalisia taitoja. Yhteistyötaitoja opetellaan muun muassa leikkejä ja koulua varten. Sosiaalisten taitojen opetus voi sisältää helppoja tehtäviä tai vaativaa ryhmätoimintatilanteiden hallitsemista. Sisältö voi olla keskustelutaitojen opettamista, itsehallinnan ja kontrollin opettelua sekä epäitsekkyyden opettelemista. Sosiaalisten taitojen opettamisessa käytetään käytännönläheisiä menetelmiä, joiden kautta vuorovaikutusmuodot ja -tavat sisäistyvät oppimisprosessissa. (Kauppila 2005, 146.) 4 YHTEISKUNTA SOSIAALISTEN TAITOJEN KASVATTAJANA Sosiaalisten taitojen tarve korostuu jo hyvin varhaisissa lapsuuden kehitysvaiheissa. Päiväkodissa tai koulussa vuorovaikutustilanteet toisten lasten ja aikuisten kanssa ovat osa arjen rutiineja. Sosiaalisten taitojen tarve säilyy koko elämän. Varhaislapsuudessa opittuja yhteistyötaitoja ja ystävyyssuhteiden muodostamiskykyä käytetään myöhemmin työelämässä. Tämä hiljainen tieto toimii perustana menestyvien tiimien muodostumiselle sekä työyhteisön suhteille. (Goleman 2006, 90.) Sosiaalisia taitoja tarvitaan erityisesti lapsuuden siirtymävaiheissa, kuten koulun alkaessa, jolloin ystävyyssuhteet helpottavat sopeutumista (Salmivalli 2005, 57). Tutkimuksessamme käsittelemme valta-

19 19 kunnallista varhaiskasvatussuunnitelmaa ja evankelis-luterilaisen kirkon linjauksia sosiaalisten taitojen näkökulmasta. Koulun rooli kasvattajana korostui, koska toimintamme keskittyi kouluikäisiin ja toiminta tapahtui koulun tiloissa. Lisäksi käsittelimme aamu- ja iltapäivätoiminnan mahdollisuuksia tukea lasten sosiaalisia taitoja, sillä näemme niissä potentiaalisen jatkumon sosiaalisten taitojen vertaisryhmätoiminnalle. 4.1 Varhaiskasvatus oppimisen perustana Laadukas varhaiskasvatus tasoittaa lasten elinolosuhteista seuraavia eroja ja tarjoaa siten kaikille lapsille yhtäläiset mahdollisuudet kehittyä omien edellytystensä mukaisesti (Sosiaali- ja terveysministeriö 2002). Varhaiskasvatus on lapsen kasvatuksellista vuorovaikutusta, jonka tavoitteena on edistää lapsen tervettä kasvua, kehitystä ja oppimista. Valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelma (2005, 13) määrittää kasvatuspäämääriksi lapsen henkilökohtaisen hyvinvoinnin edistämisen, toiset huomioon ottavien käyttäytymismuotojen ja toimintatapojen vahvistamisen sekä itsenäisyyden asteittaisen lisäämisen. Vanhemmilla on ensisijainen kasvatusoikeus ja -vastuu. Yhteiskunnan varhaiskasvatuspalvelut ovat tukemassa lapsen kotikasvatusta. Vanhemmilla on oikeus valita lastensa varhaiskasvatuspalvelut. Yhteiskunnan varhaiskasvatus on suunnitelmallista ja tavoitteellista vuorovaikutusta sekä yhteistoimintaa, jossa lapsen leikki on keskeisessä asemassa. (Valtioneuvoston periaatepäätös varhaiskasvatuksen valtakunnallisista linjauksista 2002.) Varhaiskasvatus on kokonaisuus, jossa hoito, kasvatus ja opetus nivoutuvat yhteen. Valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman pohjalta jokainen kunta laatii oman varhaiskasvatussuunnitelmansa ja jokainen päiväkoti omansa. Kirkkolaki velvoittaa seurakunnat pitämään huolta kaikenikäisten kristillisestä kasvatuksesta. Evankelis-luterilaisen kirkon kasvatuksen ja nuorisotyön yksikkö kehittää ja koordinoi varhaiskasvatusta kirkossa. Kunnat ja seurakunnat tekevätkin yhteistyötä varhaiskasvatuksessa. Esimerkiksi uskontokasvatus kuuluu päivähoidon sisältöön. Seurakunnan kanssa tehtävä yhteistyö voi esimerkiksi

20 20 olla sitä, että seurakunnan työntekijät vierailevat päiväkodeissa kertomassa kristinuskosta lapsilähtöisesti, ja lasten kirkkohetkien järjestämistä. Seurakunta toimii yhteistyössä myös koulujen kanssa esimerkiksi pitämällä päivänavauksia kouluissa. (Suomen evankelis-luterilainen kirkon varhaiskasvatus 2006.) Keskeistä on tukea kunnan kasvattajia uskontokasvatustehtävissä. Kirkon lapsi- ja nuorisotyön toimintasuunnitelma korostaa lapsille ja nuorille tärkeätä välittävien aikuisten kohtaamista. Sellaisten aikuisten, jotka ymmärtävät lapsen ja nuoren kasvua ja kehitystä ja antavat lapsille luvan olla oman ikäisensä ja oma itsensä. Tavoitteena onkin kasvurauha lapsille ja tarvittava tuki sen ylläpitämiseksi. (Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lapsi- ja nuorisotyön missio, visio ja strategia , 11, 20, 26.) Koska tutkimuksemme sijoittui Tuusulan seurakunnan alueelle tutustuimme erityisesti sen tarjoamiin lasten sosiaalisia taitoja tukeviin työmuotoihin ja huomasimme, että Tuusulan seurakunta pitää erityistä esikouluikäisten kerhoa. Kerhon tarkoituksena on tukea kuusivuotiaiden sosiaalisten taitojen, yhteistyötaitojen ja myönteisen minäkuvan kehitystä (Tuusulan seurakunta 2007). Kaiken kaikkiaan kirkon lapsi- ja varhaisnuorisotyötä arvostetaan yhteiskunnassa ja esimerkiksi päiväkerhot tavoittavat noin 40 % 3 5- vuotiaiden kohderyhmästä (Kääriäinen, Hytönen, Niemelä ja Salonen 2004, 26, 57 58). Perusopetuslaissa (628/1998) määrätään, että lapsella on oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna oikeus saada maksutonta esiopetusta. Joissain tapauksissa esiopetusta on mahdollisuus saada myös oppivelvollisuuden alkamisvuonna. Osallistumisesta päättää tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta huoltaja. Esiopetus voidaan määritellä kahdella eri tavalla. Se on suunnitelmallista opetusta ja kasvatusta, jota lapsille järjestetään ennen oppivelvollisuuteen kuuluvan opetuksen antamista joko päivähoidossa tai peruskoulussa. Esiopetuksen päämääränä on lapsen elämänhallinnan taitojen vahvistaminen, kyky selviytyä muuttuvassa maailmassa ja oppimaan oppiminen (Perusopetuslaki 1998). Esiopetuksen keskeinen tehtävä on edistää lapsen suotuisia kasvu-, kehitys- ja oppimisedellytyksiä. Näin tuetaan ja seurataan fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, kognitiivista ja emotionaalista kehitystä sekä ennalta ehkäistään mahdollisesti ilmeneviä vaikeuksia. On tärkeää, että lapsen tervettä itsetuntoa vahvistetaan myönteisten oppimiskokemusten avulla sekä tarjoamalla mahdollisuuksia moni-

21 21 puoliseen vuorovaikutukseen muiden ihmisten kanssa. (Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2000.) 4.2 Koulu kasvuyhteisönä Lastensuojelulaissa säädetään (417/2007) kasvatuksen tukemisesta. Laki velvoittaa lasten ja perheiden kanssa työskentelevät tukemaan huoltajia lasten kasvatuksessa sekä tarvittaessa järjestämään lasten, nuorten ja lapsiperheiden tarvitsemaa erityistä tukea. (Lastensuojelulaki 2007.) Kunnan on järjestettävä kunnan koululaitoksen piirissä oleville opiskelijoille riittävä tuki ja ohjaus sekä muut tarpeelliset toimet koulunkäyntiin ja kehitykseen liittyvien sosiaalisten ja psyykkisten vaikeuksien poistamiseksi. Tätä tehtävää hoitaa yleensä koulupsykologi tai koulukuraattori. Lisäksi koulun oppilashuolto toimii tukena näissä asioissa. (Huhtanen 2007, ) Koulu toimii toissijaisena kasvatusyhteisönä heti kodin jälkeen (Kalliopuska 1995, 4). Sosiaaliset taidot ovat opiskelijan perustaitoja, joiden varassa opiskelu etenee. Ne ovat opiskelijan ja opettajan välistä vuorovaikutusta. Kauppilan mielestä, kouluihin tarvittaisiin sosiaalisten taitojen päättötavoitteet. Nämä takaisivat, että peruskoulusta valmistuvalla opiskelijalla olisi riittävät valmiudet työelämään ja jatko-opiskeluun. Tutkimusten mukaan sosiaalisten taitojen opetuksesta ovat hyötyneet kaikki opiskelijat. (Kauppila 2005, ) Koulu toimii sosiaalisena järjestelmänä, jonka piiriin kuuluvat lähes kaikki lapset. Koulua voidaan siis sanoa yleiseksi sosiaaliseksi systeemiksi, jossa koululuokka voidaan tunnistaa sosiaaliseksi ryhmäksi, jolla on sosiaalisen yhteisön piirteitä. Sosiaalinen systeemi tarkoittaa jäsenten välistä toimintaa, roolien muodostumista ja jäsenten välille syntyviä odotuksia. Näillä perusteilla koulun toiminta täyttää sosiaalisen systeemin piirteet. Sosiaaliselle järjestelmälle on määritelty myös yhteisiä tehtäviä. Koululla on erityisen tärkeä opetus- ja kasvatustehtävä, johon liittyy paljon oikeuksia, velvollisuuksia, vastuuta ja voimavaroja. Koulu voidaan nähdä myös sosiaalisena systeeminä, joka on hyvin interaktiivinen. Tällä tarkoitetaan koulun sisäistä, ryhmien välistä sekä ryhmien sisäistä vuorovaikutusta. Koulun sosiaalinen järjestelmä tavoittelee tiedollisia ja

22 22 taidollisia valmiuksia ja vuorovaikutustaitoja. Opettajalta odotetaan luokan sosiaalisen luonteen ymmärtämistä eli opettajan tulisi välttää yksinpuhelua ja sen sijaan suosia vuorovaikutusta mielekkäällä tavalla. Oppimiselle tulisi suoda suotuisa sosiaalinen ympäristö, jossa tarjotaan vuorovaikutuksen edut kaikille oppilaille. Sosiaalinen systeemi luo mahdollisuudet yksilölliseen tiedon rakentumiseen, ja sosiaaliset suhteet sekä toiminta muodostuvat osaksi oppimistapahtumaa. (Kauppila 2007, ) 4.3 Aamu- ja iltapäivätoiminnan mahdollisuudet Sosiaalisten taitojen kehittämiseen on koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnalla loistavat edellytykset. Se on ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille sekä kaikille erityisoppilaille tarkoitettua toimintaa. Sen tavoitteena on tukea lapsen hyvinvointia ja terveyttä sekä tarjota turvallinen ympäristö, jossa lapsi voi aikuisen ohjauksessa osallistua monipuoliseen ja virkistävään toimintaan. Se tukee koulun ja kodin kasvatustyötä, lapsen tunne-elämää ja sosiaalista kehitystä sekä eettistä kasvua. (Aamu ja iltapäivätoiminnan perusteet 2006.) Lasten sosiaalista kehitystä tuetaan esimerkiksi edistämällä lasten yhteistoimintaa kaverisuhteiden kautta. Niissä opitaan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa tarvittavia taitoja, kuten vastavuoroisuutta sekä tunteiden ilmaisua ja säätelyä. (Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet 2004.) Kunnat päättävät aamuja iltapäivätoiminnan järjestämisestä. Osallistuminen on lapsille vapaaehtoista ja toiminta voi olla maksullista. (Aamu ja iltapäivätoiminnan perusteet 2006.) Aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestävät kunnan lisäksi seurakunnat ja järjestöt. Kunta voi myös rahoittaa seurakunnan järjestämää toimintaa. Kristillinen kasvatus kuuluu kirkon perustehtäviin. Se mahdollistaa lapselle hiljaisuuden ja pyhän kokemisen arjessa. Kirkon aamu- ja iltapäivätoimintaan sisältyy uskontokasvatusta luontevasti muun toiminnan ohella ja se toimii kirkon työn arvolähtökohdista käsin. Luterilaiset seurakunnat ja kristilliset järjestöt tarjoavat lapsille myös erilaisia kerhoja 1 2.-luokkalaisille järjestettävien päivittäin kokoontuvien kerhojen eli aamu- ja iltapäivätoiminnan lisäksi. Näitä ovat 8 14-vuotiaiden varhaisnuorten kerhot, joita järjestetään iltapäivisin tai iltaisin. Osa kerhoista on

23 23 monipuolisia ohjelmakerhoja ja osa erityiskerhoja. (Suomen evankelisluterilaisen kirkon varhaiskasvatus 2007.) Seurakunnan varhaisnuorten kerhot ovatkin hyviä paikkoja harjoitella sosiaalista kanssakäymistä muun toiminnan ohella. 5 PIKKUTIIKERIT-VERTAISRYHMÄ Pikkutiikerit-vertaisryhmän toiminta kehittyi koko projektin ajan toimintatutkimuksen spiraalin mukaisesti. Joka kerta kertyi havainnointiaineistoa, jonka perusteella reflektoimme ja sitä kautta kehitimme toimintaamme. Ohjaamamme vertaisryhmä koostui seitsemästä luokkalaisesta oppilaasta, joista neljä oli poikaa ja kolme tyttöä. Pikkutiikerit-ryhmä kokoontui kerran viikossa kymmenen viikon ajan. Kokoontumiskerta oli kestoltaan 45 minuuttia. Koimme, ettei ryhmäläisillä ollut resursseja keskittyä pitemmäksi aikaa, eikä maanantaiaamuinen ajankohta sallinut pitempää kestoa. Maanantaiaamut olivat ainoa sekä oppilaille että meille yhteisesti sopiva ajankohta. Kaksi viimeistä kertaa toteutimme päiväretkenä, sillä halusimme nähdä, miten lapset toimivat koulun ulkopuolella, poissa tutusta ja turvallisesta ympäristöstä. Retki antoi meille myös mahdollisuuden tarkkailla ryhmää pitemmän ajanjakson ajan. Tiedotus ryhmäläisille ja heidän vanhemmilleen kulki opettajien kautta, jotka myös kokosivat ryhmän. Ensimmäisellä kokoontumiskerralla loimme lasten kanssa yhdessä ryhmälle nimen ja ryhmän säännöt, joissa painotimme toimintaperiaatteitamme, kuten sitä, ettei ryhmän asioista puhuta ryhmän ulkopuolella. Omien kokemuksiemme ja Kauppilan vuorovaikutustaitojen kehittämisalueiden perusteella, jotka ovat kommunikointi eli viestintätaidon kehittäminen, sosiaalisen kyvykkyyden kehittäminen, sosiaalinen havaitseminen, herkkyyden kehittäminen sekä empatian kehittäminen (2005, 22 24), jaoimme toimintakertamme sosiaalisten taitojen kehityksen kannalta tärkeisiin teemoihin (Liite 1: Toimintasuunnitelma). Teemoja käsittelimme toiminnallisten metodien kuten toimintakokemusten, narratiivisuuden ja liikunnallisuuden kautta. Pyrimme opettamaan sosiaalisia taitoja

24 24 mallioppimisen, korjaavien kokemuksien sekä tiedon ja palautteen avulla. Palautteesta lapsi saa tietää, onko hän onnistunut sosiaalisessa tilanteessa. Lapsi rakentaa sisäistä toimintamallia, jonka avulla hän osaa toimia vastaavassa tilanteessa sopivalla tavalla. Harjoittelu ja toistaminen auttavat oppimisessa. (Kauppila 2005, 131.) Verbaalisen keskustelun ja palautteen lisäksi pidimme tärkeänä positiivista, nonverbaalista viestintää, kuten hymyä ja katsekontaktia. Kokoontumisiamme rytmittivät toistuvat rutiinit. Jokaisen kerran aloitimme ja lopetimme yhteisellä tunnesääkartoituksella, jonka avulla selvitimme lasten tunnetilaa kokoontumisen alkaessa ja päättyessä. Teimme yhdeksän eriväristä tunnesääkarttapohjaa, joista jokainen lapsi sai valita yhden jokaisella kerralla ja kiinnittää siihen auringon, poutapilven, pilven tai ukkospilven kuvaamaan sen hetkistä tunnetilaansa. Tunnesääkartoituksella saimme kerätyksi lapsilta välitöntä palautetta ja tietoa heidän mielialastaan kokoontumisiin saapumisesta. (vrt. Inkinen & Söderblom 2005, 26.) Lisäksi kokoontumiskertojen alussa keskustelimme viikonlopun kuulumisista ja lopussa keräännyimme yhdessä lopetuspiiriin. Kuulumiskierrosten tavoite oli kannustaa ja opettaa lapsia jakamaan kuulumisiaan, ajatuksiaan ja tunteitaan muiden lasten kanssa. Nämä rutiinit loivat lapsille turvallisuuden tunnetta, ryhmään kuulumista sekä luonnollista jatkumoa. Lapset osasivat odottaa tuttuja asioita jokaisella kerralla ja suhteuttaa ne käsitykseensä kokoontumisen kulusta. 5.1 Toiminnan perusteet ja käytetyt menetelmät Mikkolan koulussa korostetaan erilaisuuden kohtaamista, ja siellä on erityisenä tavoitteena elämysten ja kokemusten kautta oppiminen sekä itsensä ilmaiseminen. Koska koulu pyrkii huomioimaan oppilaittensa yksilölliset tarpeet, oli sosiaalisten taitojen vertaisryhmän järjestäminen perusteltua. Koulu on määrittänyt yhdeksi opetuksen järjestämisen toiminta-alueekseen vuorovaikutuksen. Se pyrkii tukemaan oppilaan vuorovaikutuksen kehitystä ja harjoittamaan kommunikaatiotaitoja. (Mikkolan koulun opetussuunnitelma n.d..) Mikkolan koulun opetussuunnitelman mukaisesti korostimme toiminnassamme tasa-arvoisuutta ja erilaisuuden hyväksymistä. Esimerkiksi lasten tuotoksia läpikäydessämme ko-

25 25 rostimme yksilöllisiä tapoja tehdä ja ajatella asioista. Tutkimuksemme periaatteina olivat luottamuksellisuus, salassapitovelvollisuus, eettisyys, vapaaehtoisuus ja yksilökeskeisyys. Ryhmä sinänsä oli homogeeninen tarpeessaan kehittää sosiaalisia taitoja, mutta huomioimme jokaisen jäsenen yksilönä. Suurin osa ryhmäläisistämme valikoitui ryhmään sosiaalisia tilanteita vaikeuttavan aggressiivisuuden takia. Näin ollen ristiriitatilanteilta ei voitu välttyä myöskään kokoontumisten aikana. Jos lapsi saa aggressiollaan tahtonsa läpi, hän käyttää sitä vastakin (Kalliopuska 1995, 83). Toiminnassamme noudatimme tarkkoja rajoja ja sääntöjä, joita edellytimme myös lasten noudattavan. Pyrimme puuttumaan ristiriitatilanteisiin välittömästi opettamalla muunlaisia ratkaisumalleja. Tilanteen rauhoituttua asia käytiin läpi keskustelemalla. Tällöin pyrimme auttamaan lapsia itse löytämään parempia keinoja selvittää tilanteet. Lisäksi käytimme apuna tekemäämme stop-merkkiä, joka ideoitiin lasten kanssa ensimmäisellä kokoontumiskerralla. Sen tarkoitus oli rauhoittaa levottomat tilanteet hiljentymällä. Merkkiä näytettäessä lapset istuutuivat ja hiljentyivät lattialle. Tämä toimi suhteellisen hyvin, vaikka lapset kaipasivatkin vähän muistuttelua toisiltaan. Ryhmällä oli myös oma maskotti, Leo-tiikeri, joka kulki mukana kokoontumisissa. Leon tehtävänä oli toimia tarkoituksellisesti väärin sosiaalisissa tilanteissa, jolloin lapset pääsivät opettamaan Leolle, kuinka toimia oikein. Näistä tilanteista lapset saivat onnistumisen kokemuksia, ja me ohjaajat näimme, että lapset olivat sisäistäneet uudet, paremmat sosiaaliset toimintamallit. Leon avulla vältettiin se, että lapset olisivat yhdistäneet huonon käytöksen meihin ohjaajiin. Monipuolinen toimintaympäristö auttaa uuden oppimisessa. Pyrimme kehittämään sosiaalisia taitoja keskustelun, leikkien ja pelien, musiikin, liikunnan, seikkailun ja kuvataiteen avulla. Esimerkiksi maalaamalla saimme lapset avautumaan vaikeistakin asioista, kuten peloista ja huolista. Kuvien avulla tunteista keskusteleminen muuttui objektiiviseksi ja antoi lapsille tilaisuuden keskustella tunteesta etäisemmin ja samalla kehittää empatiakykyä. Pelien avulla opettelimme sääntöjen noudattamista ja kilpailutilanteen sietämistä, kuten häviämisen hyväksymistä. Roolileikit toimivat keinona asettua toisen asemaan ja hyvänä oppimismenetelmänä erityisesti vuorovaikutustaitojen opettelemisessa. Rooli-

26 26 leikkinä käytimme esimerkiksi tehtävää, jossa lapsen piti asettua äidin, opettajan tai ystävänsä asemaan ja kertoa itsestään heidän näkökulmastaan. Käyttämistämme toiminnallisista menetelmistä eniten materiaalia kertyi havaintojemme, lasten tuotosten ja muistiinpanojemme pohjalta musiikista, liikunnasta, seikkailusta ja kuvataiteesta. Koimme näiden menetelmien sopivan parhaiten tukemaan ryhmämme lasten sosiaalisten taitojen kehitystä, sillä lasten keskittymiskyvyn ollessa huono he tarvitsivat vuorovaikutuksellisia tapoja toimia Musiikki itseilmaisun välineenä Musiikki on merkittävässä osassa varhaisiän kasvuvuosina. Musiikki integroituu helposti kaikkeen lapsen kanssa käytettävään toimintaan pienen vauvan perushoidosta kouluikäisen oppimisen tukemiseen. Varhaislapsuudessa musiikkia voidaan käyttää eheyttämään varhaiskasvatuksen sisältöjä esimerkiksi esiopetuksessa. Musiikki toimii yksilön kokonaisvaltaisen kehityksen edistäjänä ja persoonallisuuden kaikkien osa-alueiden rikastuttajana. Se herättää aina erilaisia tunteita ja toimii siten myös tunne-elämän kehittäjänä. Musiikin kuuntelun, laulamisen, soittamisen ja musiikin mukaan liikkumisen yhteydessä koetut ilon ja mielihyvän kokemukset ovat merkittäviä arvoja lapsen kasvulle ja kehitykselle. Musiikki on yksi itseilmaisun väylä, joka lisää sosiaalisuutta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Ryhmässä koettu kannustus ja onnistumisen elämys vahvistavat lapsen itsetuntoa. Musiikin avulla lapsi voi ilmaista itseään, rentoutua ja oppia keskittymään. Musiikilla on vahva merkitys etenkin ujoille, estyneille, jännittyneille ja vilkkaille lapsille. Musiikkikasvatus edistää myös kouluvalmiuksia sekä luo perusvalmiuksia luku- ja kirjoitustaidon oppimista varten. Lapsi tarvitsee musiikillisia virikkeitä, mutta myös hiljaisuutta ja aikaa omalle kypsymiselleen. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2005, ) Ryhmässä käytimme musiikkia esimerkiksi tunteiden ilmaisuun ja rentoutumiseen. Lapset kuvasivat tunteitaan erilaisin musiikkinäyttein. Aggressiivinen ja voimakas musiikki yhdistettiin usein vihan ja pelon tunteisiin, kun taas ilo ja ystävyys yhdistettiin kevyempään ja hempeämpään musiikkiin. Musiikki-triviassa lapset huomasivat jälleen oman yksilöllisyytensä, sillä kaikki eivät pitäneet samasta musiikista.

Hintan päiväkodin toimintasuunnitelma

Hintan päiväkodin toimintasuunnitelma Hintan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Opimme yhdessä ja jaamme oppimaamme, minkä pohjalta kehitämme toimintaamme ja toimintaympäristöjämme. Luomme avoimen ja kannustavan ilmapiirin,

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen.

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Esiopetus ja 1.-3.lk Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Tutustu verkkosivuihin nuoriyrittajyys.fi Tutustu ohjelmavideoon nuoriyrittajyys.fi/ohjelmat/mina-sina-me

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

MILLAINEN MINÄ OLEN?

MILLAINEN MINÄ OLEN? MILLAINEN MINÄ OLEN? hidas vilkas reipas voimakas tahtoinen keskitty mätön herkkä iloinen rohkea LAPSEN VALOKUVA tyytyväi nen sinnikäs utelias Toimintavuosi - omatoi minen ujo kärsiväl linen toiset huomioonott

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma

Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Toimimme sallivasti ja sensitiivisesti lasten kanssa yhdessä asioita tehden. Olemme lapsille

Lisätiedot

Sanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Kirsi Tarkka

Sanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Kirsi Tarkka Sanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Kirsi Tarkka 12.11.2018 Rovaniemi Varhaiskasvatus otsikoissa! Päiväkodit sulkevat ovensa seurakunnalta

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Itsetunto Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Kaikista tärkein vaihe itsetunnon kehittymisessä on lapsuus ja nuoruus. Olen

Lisätiedot

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 Tutkimusongelmat 1. Millaista on lasten keskinäinen yhteisöllisyys lapsiryhmissä? 2. Miten yhteisöllisyys kehittyy? Mitkä

Lisätiedot

PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS

PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS Liisa Keltikangas-Järvinen Helsingin yliopiston psykologian professori Vanhempien Akatemian luentotilaisuus Oulussa 16.10.2013 Ajan kuva: Kun vanhempi haluaa antaa hyvän kuvan

Lisätiedot

KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN PERUSTEET

KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN PERUSTEET 27.2.2004 KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN PERUSTEET OPETUSHALLITUS 1 KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN PERUSTEET 1. LUKU AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT...3 2. LUKU

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN KOULUTULOKKAAN TARJOTIN 11.1.2016 VUOSILUOKAT 1-2 KOULULAISEKSI KASVAMINEN ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET PERUSTEET 2014) Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi

Lisätiedot

Ko u l u l a i s t e n LAINSÄÄDÄNTÖ TOIMINTA OHJAAJAT VASTUU

Ko u l u l a i s t e n LAINSÄÄDÄNTÖ TOIMINTA OHJAAJAT VASTUU Ko u l u l a i s t e n AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA LAINSÄÄDÄNTÖ TOIMINTA OHJAAJAT VASTUU Monet lapset viettävät pitkiä aikoja ilman aikuisen läsnäoloa. Aamu- ja iltapäivätoiminnan tarkoituksena on ennaltaehkäistä

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodissa toimii 3-5-vuotiaiden ryhmä Peilivuori ja 1-4 vuotiaiden ryhmä Salasaari. Molemmissa ryhmissä toimitaan montessoripedagogiikan

Lisätiedot

Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Puotinharju

Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Puotinharju Yksikön toimintasuunnitelma 2017-2018 Varhaiskasvatusyksikkö Puotinharju YKSIKKÖMME VARHAISKASVATUSTA OHJAA VALTAKUNNALLINEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JA HELSINGIN VARHAISKASKASVATUSSUUNNITELMA. OLEMME

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA POGOSTAN KOULU 1. TOIMINTA-AJATUS Aamu- ja iltapäivätoiminnalla tarkoitetaan perusopetuslain (19.12.2003/1136)

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

Martinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma

Martinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma Martinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Me toteutamme päiväkodissamme suunnitelmallista ja joustavaa työotetta. Huolehdimme sekä fyysisestä että psyykkisestä turvallisuudesta.

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta Maria Kaisa Aula 18.2.2010 Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja koulu Kaikki lapset ovat samanarvoisia Julkisen vallan päätöksissä

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit Liite 1 Tavoite 1. Sisältöjen monipuolisuus Käytänteet: Vuosittaisen toimintasuunnitelman laatiminen, kts. sisällöt yksikkökohtaisten viikkosuunnitelmien laatiminen kysely perheille toimintakauden alkaessa

Lisätiedot

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari 21.9.2016 Jyväskylä Marja-Liisa Keski-Rauska, KT ylitarkastaja (varhaiskasvatus) Länsi-

Lisätiedot

Martinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma

Martinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma Martinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Me toteutamme päiväkodissamme suunnitelmallista ja joustavaa työotetta. Huolehdimme sekä fyysisestä että psyykkisestä turvallisuudesta.

Lisätiedot

Päiväkoti Eväsrepun varhaiskasvatussuunnitelma

Päiväkoti Eväsrepun varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Eväsrepun varhaiskasvatussuunnitelma Toimintakulttuuri Näemme jokaisen lapsen ja hänen perhekulttuurinsa arvokkaana Kohtaamme jokaisen ihmisen siten, kuin toivoisimme itseämme kohdeltavan Toimimme

Lisätiedot

Muonion kunta Sivistystoimi AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

Muonion kunta Sivistystoimi AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta Sivistystoimi AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 30.11.2016 2 Sisällys 1. Toiminta-ajatus ja toiminnan tavoitteet 3 2. Aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnittelu

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Rajakylän päiväkodin toimintasuunnitelma

Rajakylän päiväkodin toimintasuunnitelma Rajakylän päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Työyhteisöllämme on yhteiset tavoitteet. Asettamamme tavoitteet pyrimme saavuttamaan yhteisillä toimintamalleilla ja käytännöillä.

Lisätiedot

Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma

Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma Voimassa 1.8.2016- Siviltk 17.5.2016 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma 1. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN... 2 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2.1 KODIN

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Koulun/päiväkodin nimi: Opettaja: Osoite: Puhelin: lapsen kuva Lapsen nimi: Äidin nimi: Isän nimi: Kotipuhelin: Työpuhelin (äiti): (isä): Minun esikouluni, piirtänyt 2 Esiopetus

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2011) 01.08.2015 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT (MUSIIKKILEIKKIKOULUN RYHMÄT), NIIDEN

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Lempeän kasvatuksen viikko 2018 TUNNETAIDOT

Lempeän kasvatuksen viikko 2018 TUNNETAIDOT Lempeän kasvatuksen viikko 2018 TUNNETAIDOT Tunnetaidot Tunnetaidot ja kiintymysvanhemmuus Mitä tunteet ja tunnetaidot ovat? Tunnetaitojen kehitysaskeleet (ja opettaminen) Miten lapsen viha täytyy ymmärtää

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa

Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat tavat alkuopetuksessa Sari Havu-Nuutinen KT, yliassistentti Mitä on opetus, opiskelu ja oppiminen? 1 Esi- ja alkuopetusikäinen lapsi oppijana Lapsi konkreetisten

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Lapsen vai aikuisen ongelma?

Lapsen vai aikuisen ongelma? Lapsen vai aikuisen ongelma? Kasvatuksen yksi tehtävä on auttaa lasta saavuttamaan myönteinen, terve minäkuva ja hyvä itsetunto 1 Lapset käyttäytyvät hyvin, jos suinkin kykenevät Jos lapset eivät kykene,

Lisätiedot

Nuoren itsetunnon vahvistaminen

Nuoren itsetunnon vahvistaminen Nuoren itsetunnon vahvistaminen Eväitä vanhemmuuteen 24.10.2013 Tuulevi Larri Psyk.sh, työnohjaaja Kriisi-ja perhetyöntekijä SPR, Nuorten Turvatalo Mitä itsetunto oikein onkaan Pieni katsaus tunnetaitoihin

Lisätiedot

Arviointikriteerit (yli 2 vvh kokonaisuudessa myös hyvän osaamisen kuvaus)

Arviointikriteerit (yli 2 vvh kokonaisuudessa myös hyvän osaamisen kuvaus) VALINNAISAINEEN OPETUSSUUNNITELMA: MUSIIKKI (Make music) Musiikin monipuolinen tekeminen ryhmässä. HYPE painotus Musiikin tekeminen ryhmässä kehittää sosiaalisia taitoja. Oma tekeminen täytyy sovittaa

Lisätiedot

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT

Lisätiedot

Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma

Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Muistamme kaikissa päivän hetkissä, että aikuinen on vuorovaikutuksen mallina. Toimimme sallivasti

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Ahvenojan päiväkodin toimintasuunnitelma

Ahvenojan päiväkodin toimintasuunnitelma Ahvenojan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toiminnassamme korostuu tasavertaisuus ja yksilöllisyys. Kohtaamme huoltajat lapsineen yksilöinä kulttuuritaustat ja vanhempien toiveet

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Petteri Mikkola Koko päivä pedagogiikkaa Lapsen itsetunnon ja minäkuvan vahvistaminen Lapsen sosiaalinen asema on aina aikuisten vastuulla Yhteinen

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1 Kurikka lapsen nimi Kansilehteen lapsen oma piirros Lapsen ajatuksia ja odotuksia esiopetuksesta (vanhemmat keskustelevat kotona lapsen kanssa ja kirjaavat) 2 Eskarissa

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Aamu- ja iltäpäivätoiminnan toimintasuunnitelma Tammisaaressa

Aamu- ja iltäpäivätoiminnan toimintasuunnitelma Tammisaaressa Aamu- ja iltäpäivätoiminnan toimintasuunnitelma Tammisaaressa Sisältö 1. luku Aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisen lähtökohdat 2. luku Aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteet 2.1 Kodin ja koulun kasvatustyön

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013. Virpi Louhela Sari Koskenkari

Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013. Virpi Louhela Sari Koskenkari Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013 Virpi Louhela Sari Koskenkari Miksi lisätä liikuntaa? Liikunta edistää koululaisten hyvinvointia ja viihtymistä lapsen hermoverkosto

Lisätiedot

JOUPIN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI

JOUPIN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI JOUPIN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI Joupin ryhmis sijaitsee Joupin viihtyisällä asuntoalueella hyvien ulkoilumahdollisuuksien läheisyydessä. Ulkoilemme paljon läheisillä leikkikentillä sekä teemme metsäretkiä Kultavuoressa.

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Kasvun kikatusta leikin lumoissa

Kasvun kikatusta leikin lumoissa Kasvun kikatusta leikin lumoissa Tarkastelukiikarissa toimintakulttuurin kehittäminen ja sitä ohjaavat periaatteet Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Inklusiivisessa toimintakulttuurissa edistetään

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Mäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma

Mäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma Mäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Toimintamme pohjautuu pienryhmätoimintaan sekä positiiviseen kasvatukseen. Yhdessä tekeminen ja perheiden osallisuus on meille tärkeää.

Lisätiedot

(TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus

(TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus (TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus 2017 2018 Sisällys 1 Toimintayksikön esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelma 1.1 Esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelman

Lisätiedot

Merikosken päiväkodin toimintasuunnitelma

Merikosken päiväkodin toimintasuunnitelma Merikosken päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimintamme keskiössä on hyvinvoiva lapsi. Meille on tärkeää, että kaikki kokevat tulevansa arvostetuiksi omana itsenään. Aikuisten

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

S E U R A K U N N A N P Ä I V Ä K E R H O O N. leikin lumoa ja hiljaisuutta

S E U R A K U N N A N P Ä I V Ä K E R H O O N. leikin lumoa ja hiljaisuutta S E U R A K U N N A N P Ä I V Ä K E R H O O N leikin lumoa ja hiljaisuutta Kerhorepussa on tossut. Minulla on kiva kerhoreppu. Minä olen ihme Lapsi on seurakunnan päiväkerhossa aikuisten silmäterä. Päiväkerho

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

Kouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO

Kouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO Kouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO Hyvinvointia tukeva kouluarki 2 Koululla on yhä tärkeämpi rooli lapsen

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Suunnitelmallinen kiusaamisen ehkäisy osana varhaiskasvatuksen suunnitelmaa

Suunnitelmallinen kiusaamisen ehkäisy osana varhaiskasvatuksen suunnitelmaa Suunnitelmallinen kiusaamisen ehkäisy osana varhaiskasvatuksen suunnitelmaa Erikoistutkija Liisa Heinämäki, THL Yksikön päällikkö Päivi Lindberg, THL 16.4.2010 Esityksen nimi / Tekijä 1 Kiusaaminen varhaisvuosina?

Lisätiedot

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkoti Tällä paikalla on avattu Killon lastenseimi toukokuussa 1950 Killon uusi päiväkoti valmistui vuoden 2004 alusta Päiväkoti vihittiin käyttöön

Lisätiedot

Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE. Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta:

Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE. Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta: Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv. 2018-2019 ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta: Tervetuloa arviointikeskusteluun! Arviointikeskustelun tehtävänä on ohjata ja kannustaa

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

PIENTEN LASTEN HYVINVOINTI VUOROHOIDON ARJESSA

PIENTEN LASTEN HYVINVOINTI VUOROHOIDON ARJESSA PIENTEN LASTEN HYVINVOINTI VUOROHOIDON ARJESSA 1/2, Vuorohoidon haasteet ja hyvät puolet Eija Salonen Väitöskirjatutkija, KM Videoluennolla pohdimme Millaisia lapsen hyvinvoinnin alueita varhaiskasvatus

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot