Älyä viestintään. Suositus viestintäalan osaamisen ja koulutuksen kehittämiseksi

Transkriptio

1 Älyä viestintään Suositus viestintäalan osaamisen ja koulutuksen kehittämiseksi

2 RONT-END OHJELMOIJA XXX SOSIAALISEN MEDIAN TUOTTAJA RNET- MOIJA INFOGRAAFIKOT DIGI-AD KONSEPTISUUNNITTELIJA RKKOANALYTIIKKA- ASIANTUNTIJA PROJEKTIKOORDINAATTORI VERKKOTIEDOTTAJA KETING ATIONS LANNER VISUALISTI MOBIILITUOTTAJA X X X CREATIVE SPECIALIST ANIMAATTORI XXXXX APPLICATION DEVELOPER VIDEO-OSAAJA VERKKOMAINONTARYHMÄN PÄÄLLIKKÖ EJOB COACH YHTEISÖ- SÄHKÖISEN OPPIMATERIAALIN TUOTTAJA CHIEF DIGITAL OFFICER AKTIVAATTORI VERKKOKURSSIEN TUOTTAJA XXXXXXX YHTEISÖMANAGERI X 2 3 JÄRJESTELMÄASIANTUNTIJA XXXXXX XTARINAJOURNALISTI X XXX MEDIA DESIGNER Työssä on keskitytty vain oleellisimpiin muutostekijöihin. XXXXXXXXX Alkusanat Suositus viestintäalan osaamisen ja koulutuksen kehittämiseksi on syntynyt tarpeesta ennakoida murroksessa olevan viestintäalan osaamistarpeita ja koulutuspoliittisia tavoitteita. Suositus on tehty Viestinnän Keskusliiton jäsenyritysten yhteistyönä. Erityinen kiitos työn tuloksesta kuuluu aktiiviselle työryhmälle, johon kuuluivat Minna Nissinen, Tuula Jokipaltio, Anna-Greta Nyström, Annika Parkkonen ja Pirjo Tiainen sekä liiton strategia- ja tulevaisuusryhmälle, joka ohjasi työtä. Toivomme, että tämä suositus rohkaisee meitä kaikkia viestintäalalla työskenteleviä katsomaan luottavaisesti tulevaisuuteen, panostamaan uusiutumiseen ja osaamisen kehittämiseen sekä tulevaisuuden rakentamiseen yhteistyössä.

3 Viestintäalan toimintaympäristö muutoksessa Digitalisoituminen, internet sekä globalisaatio muuttavat viestintäalaa ennen näkemättömällä tavalla. Internet on mahdollistanut maailmanlaajuiset markkinat, jossa suomalaiset yritykset kilpailevat kansainvälisen median ja globaalien toimijoiden, kuten Amazonin, Googlen, Facebookin ja Rovion, kanssa kuluttajien huomiosta ja ajasta. Teknologisen konvergenssin myötä toimialojen ja eri sektorei- den rajat hämärtyvät ja osa niistä katoaa kokonaan. Kanavan sijaan erikoistutaan sisältöihin ja uusiin palveluihin, mikä pakottaa yritykset arvioimaan omaa asemaansa arvoketjuissa uudelleen. Mobiili internet ja laajakaistaverkko haastavat viestintäalan perinteiset liiketoimintamallit. Uudet konseptit monistuvat maasta ja mantereelta toiseen yhä nopeammin. Uudet kilpailijat ja teknologiat voivat vetää maton vakiintuneenkin liiketoiminnan alta, ellei yritys ole hereillä. Perinteinen mediamainonta on tilaustuottojen ohella keskeinen ansaintamalli ja tulonlähde useimmille viestintäalan toimijoille, mutta asetelma voi olla muuttumassa. Tarjolla on suoria yhteyksiä kuluttajaan, kuten hakukonemarkkinointi, sähköiset asiointikanavat ja sosiaalinen media, joissa perinteinen media voidaan ohittaa yhä useammin. Ihmisten arki digitalisoituu, mikä muuttaa radikaalisti kuluttajakäyttäytymistä ja liiketoimintaympäristöä. Erilaisten mobiilien päätelaitteiden määrä kuluttajan arjessa lisääntyy, mikä mahdollistaa sisältöjen vastaanottamisen ajasta ja paikasta riippumatta. Kuluttajan mediapäivää leimaa pirstaleisuus ja rutiininomaisuus. Useita eri kanavia käytetään saman sisällön seuraamiseen. Myös päällekkäisten kanavien samanaikainen seuranta lisääntyy entisestään tablettien ja älypuhelinten yleistyessä. Tiedon määrä kasvaa räjähdysmäisesti. Uuden teknisen tiedon määrän on arvioitu kaksinkertaistuvan joka toinen vuosi. Tämä asettaa valtavat haasteet koulutusjärjestelmälle ja osaamisen kehittämiselle yrityksissä. Viestintäalan murroksessa on hyvä huomata, että kaikki vanha ei ole katoamassa; vanhat ja uudet jakelukanavat elävät rinnakkain. Myös tarve tiedon suodattamiselle ja laadukkaalle, kuluttajalle lisäarvoa tuottavalle sisällölle säilyy. Murros on synnyttänyt paljon haasteita, mutta samalla se avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Nyt vaaditaan jatkuvaa kehitystyötä, joustavuutta, uudenlaista ketteryyttä ja kykyä sopeutua muuttuviin tilanteisiin, sekä ennen kaikkea uusiutumista ja uutta osaamista. 4 5

4 Viestintäala numeroina Viestintäalan yritykset edustavat kustantamista ja painamista sekä radio- ja televisiotoimintaa. Ala työllistää noin henkilöä ja sen liikevaihto on vajaa 4,4 miljardia euroa. Viestintäalalla työskentelee toimituksellista henkilöstöä, painoalan tuotannollisia työntekijöitä ja teknistä henkilöstöä sekä lisäksi suuri joukko muiden koulutusalojen, kuten myynnin ja markkinoinnin, IT-alan ja hallinnon osaajia. Työntekijät 28 % Tekniset toimihenkilöt 3 % Toimihenkilöt 25 % Toimituksellinen henkilöstö 22 % Varhaisjakajat 9 % Kustannustoimittajat 2 % Kuva 2. Henkilöstöryhmien määrällinen muutos Viestinnän Keskusliiton jäsenyrityksissä Ylemmät toimihenkilöt Kustannustoimittajat Varhaisjakajat Toimituksellinen henkilöstö Toimihenkilöt Tekniset toimihenkilöt Työntekijät % -9 % -18 % -20 % -27 % 11 % 3 % Kuva 1. Viestintäalan henkilöstön jakautuminen henkilöstöryhmiin Viestinnän Keskusliiton jäsenyrityksissä vuonna 2011 Ylemmät toimihenkilöt 11 % Kuva 3. Henkilöstön koulutustaso viestintäalalla vuonna % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % painaminen kustantaminen radio- ja tv-toiminta Ylempi korkeakouluaste AMK Alin korkea-aste (esim. teknikko) Toisen asteen tutkinto Muu pätevöityminen 6 7

5 Osaamistarpeet muuttuvat Työelämässä tarvitaan uudenlaista osaamista, koska työn sisällöt ja tavat tehdä työtä muuttuvat. Teollisesta yhteiskunnasta ollaan siirtymässä sähköisten palveluiden yhteiskuntaan, mutta vielä tänään nämä kaksi todellisuutta elävät rinnan työyhteisöissä. Viestintäalan työtehtävissä tarvitaan yhä enemmän avointa mieltä, kykyä kohdata työelämän haasteita ja yrittäjämäistä asennetta. Asenteen merkitys korostuu, kun työ ainakin osaksi irtaantuu rutiineista ja tarkat ohjeet puuttuvat. Työn vaihtelevuus lisääntyy ja samalla sen ohjaus väljenee. Muutos näkyy myös työn organisoinnissa ja johtamisessa. Päätöksenteko hajaantuu, mikä edellyttää kykyä tehdä itsenäisiä päätöksiä sekä itsensä johtamista. Tulos syntyy yhä useammin moniammatillisissa tiimeissä, myös viestintäalalla. Asiakkuuskonsulttina työskentelevän tu- kena voi olla vahva taustajoukko teknisen toteutuksen, kehitysyksikön, analytiikan ja tutkimustahon henkilöitä. Samoin toimituksessa muun muassa datajournalismin hyödyntäminen edellyttää tiimi- Henkilöt, jotka jakavat ja jalostavat tietoa, menestyvät. työskentelyä journalistin, graafikon ja web-analytiikan taitajan kesken. Oman vahvan substanssiosaamisen lisäksi on tärkeää ymmärtää ja olla kiinnostunut myös muista osaamisalueista. Yhdessä tekeminen ja verkostoissa työskentely edellyttävät vuorovaikutustaitoja ja asiantuntemuksen jakamista ymmärrettävästi. Henkilöt, jotka jakavat ja jalostavat tietoa, menestyvät. Tiedon merkityksen korostuessa keskeistä ei enää ole se, kuka sanoo, vaan mitä sanoo. Yksilön osaamisen kehittäminen on tärkeää, mutta tiimeissä työskenneltäessä osaaminen rakentuu myös suhteessa muihin. Moniosaajuutta olisi tarkasteltava myös tiimin näkökulmasta. Monissa viestintäalan tehtävissä on yhä enemmän asiantuntijatyön ja tietotyön elementtejä. Tämä konkretisoituu, kun tietoa kerätään, käsitellään ja sovelletaan uusia palveluja ja tuotteita kehitettäessä. Työ edellyttää sähköisten järjestelmien ja työkalujen käyttöä, niiden tehokasta hallintaa, reagointikykyä ja taitoa työskennellä itsenäisesti. Asiantuntijatyön keskeinen piirre on jatkuva oppiminen ja kehittyminen. Yhä harvempi työskentelee saman työnantajan palveluksessa ja samassa tehtävässä koko työuraansa. Yksilö joutuu myymään osaamistaan aina uudelleen myös Toimisto-ohjelmien ja hakupalveluiden osaaminen kuuluu perusvalmiuksiin, joita edellytetään työelämässä. yrityksen sisällä erilaisissa projekteissa, verkostoissa ja matriisiorganisaatioissa. Freelancereiden eli itsensä työllistäjien osuus kasvaa ja lisääntyy myös muissa kuin toimittajan ammateissa. Yksilöiden on otettava entistä enemmän vastuuta omasta työllistymisestä sekä osaamisen ylläpitämisestä ja sen kehittämisestä. TOIMIALARAJAT YLITTÄVIÄ OSAAMISTARPEITA liiketoimintaosaaminen kansainvälisyys: kommunikointitaidot, kielitaito ja kulttuurien ymmärtäminen teknologiaosaaminen verkosto-osaaminen palveluosaaminen luovuus ja innovatiivisuus design-osaaminen: loppukäyttäjän ja käyttökokemuksen ymmärtäminen ympäristöosaaminen ja elinkaariajattelu Työelämän metataidot: elämänhallinta muutostaidot (epävarmuuden hallinta ja sen sietokyky) luovuustaidot (kokeileminen, rohkeus, ketterät työtavat, tulevaisuuden ennakointi) tietoon ja informaatioon liittyvät taidot (kyky hallita laajoja kokonaisuuksia, vakuuttavuus) Lähde: Oivallus-hanke, EK 8 9

6 Viestintäalan osaamistarpeet Viestintäalan rakennemuutos on vaikuttanut merkittävästi alan henkilöstön määrään ja osaamistarpeisiin. Tekninen konvergenssi hämärtää ammattiryhmien rajoja. Viestintäalan perinteisen osaamisen lisäksi alalla tarvitaan myös yhä enemmän uudenlaisia kykyjä ja uutta osaamista. Tulevaisuuden menestyksen kannalta keskeinen kysymys on: millainen osaaminen tuo kilpailuetua, mahdollistaa kasvun ja luo lisäarvoa asiakkaalle? Asiakaslähtöisyys ja yhteisöllisyys Viestintäalan yrityksissä tarvitaan kykyä ymmärtää asiakkaiden ja kuluttajien käyttäytymistä sekä sitä ohjaavia motivaatioita ja piileviä tarpeita. Käyttökokemuksen ymmärrys on nousemassa keskeiseksi alan osaamistarpeeksi. Lisäksi tarvitaan menetelmätason osaamista kuluttajatiedon keräämisestä ja analysoimisesta. Median käyttöön, käyttäjäpalautteeseen ja käyttökokemukseen liittyvän tiedon yhdistämisellä, tilastollisella analyysilla ja näiden tulosten hyödyntämisellä saadaan paljon arvokasta tietoa myös tuote- ja palvelukehityksen tueksi. Matemaattiselle osaamiselle ja web-analytiikan taidoille on lisääntyvää tarvetta. Asiakasymmärrystä tarvitaan useissa alan tehtävissä, mutta erityisesti sen merkitys korostuu myyntitehtävissä, joissa johdetaan asiakkuuksia. Mediamyyjän rooli on muuttumassa asiakkuuskonsultiksi. Työssä korostuvat aiempaa vahvemmin vuorovaikutustaidot, asiakkaan kuunteleminen ja ratkaisuhakuisuus yhteistyössä asiakkaan kanssa sekä asiakastarpeiden välittäminen eteenpäin omassa organisaatiossa. Myös journalistisissa tehtävissä vaaditaan käyttäjien tarpeiden parempaa ymmärtämistä sekä dialogia yleisön kanssa. Verkossa voidaan seurata median käyttöä reaaliaikaisesti ja jatkaa sen pohjalta tarinankerrontaa kiinnostavista tapahtumista ja uutisista. Reaktiivisuuden vaatimus korostuu ja laatuvaatimukset kasvavat, koska käyttäjä voi helposti tarkistaa faktat ja lähteet internetin avulla. Nopeatempoisen uutistyön haaste on tunnistaa riittävä laatu kussakin tilanteessa. Yhteisöllisyys ja osallistaminen ovat tulossa yhä vahvemmin mukaan jutuntekoprosessiin. Monilla mediabrändeillä on yhteisöjä, joissa käyttäjät keskustelevat ja jakavat kokemuksiaan yhteisistä mielenkiinnon kohteista. Journalistit voivat tuottaa näille yleisöille lisäarvoa kuratoijina eli seulomalla sosiaalisen median sisällöstä esille kiinnostavia aiheita, tarkistamalla tietoja ja liittämällä ne kontekstiin. Ei-ammattilaiset osallistuvat yhä enemmän sisällön tuottamiseen ehdottamalla juttuaiheita ja näkökulmia tai kertomalla omista kokemuksistaan ja lähettämällä valokuvia ja videopätkiä julkaistavaksi. Tämä kaikki tuo haasteita myös työn organisoinnille ja johtamiselle. Digitaalinen äly ja liiketoimintaosaaminen Viestintäalan perinteiset liiketoimintamallit ovat rapautumassa, koska käyttäjät ovat tottuneet verkon ilmaiseen sisältöön ja globaaliin mediatarjontaan. Samalla markkinoinnin ja mainonnan käyttöön on tullut entistä monipuolisempi keinovalikoima. Esimerkiksi tapahtumat, sponsorointi, viraalimarkkinointi suositteluineen (word-of-mouth, WOM) ja paikkatietoon perustuva mainonta ovat keinoja, joilla perinteinen media voidaan ohittaa. Alalla käydään vimmaista pohdintaa siitä, millaisilla liiketoimintamalleilla ja tuote- ja palvelukonsepteilla sisältöjen maksullisuus toteutetaan. Punninnassa on niin SUURIMMAT OSAAMISTARPEET media-alan liiketoimintaosaaminen ja ansaintamallit esimiestyö tuotekehitys, konseptointi ja tuotteistaminen asiakkuuksien johtaminen, ratkaisukeskeinen myynti tietotekninen osaaminen digitaalisuuteen, internetiin, sosiaaliseen mediaan ja monikanavaisuuteen liittyvä osaaminen KOULUTUKSEN HYÖTYJÄ kriittinen ajattelu mindset, ammatillinen ajattelutapa kyky ratkaista monimutkaisia ongelmia uteliaisuus taidot hallita ja käsitellä tietoa kokonaisnäkemys käytännön taidot Lähde: Viestinnän Keskusliiton kysely, jossa selvitettiin osaamistarpeita 3 5 vuotta viestintäalalla työskennelleiltä korkeakoulutetuilta nuorilta aikuisilta (syyskuu 2012) 10 11

7 ikään mainonnan rooli ja sen toteutus digitaalisissa jakelukanavissa. Ansaintamalleihin liittyy kysymys myös siitä, millaisissa ekosysteemeissä uudet palvelut ovat tarjolla. Kuluttaja valitsee aina sen palvelun, joka tarjoaa helpoimman reitin parhaan sisällön äärelle. Digitaalisten tuotteiden ja palveluiden liiketoimintamalleja kehitetään alalla jatkuvasti. Tulevaisuuden mediayritys saattaa kerätä liikevaihtonsa lukuisilla ansaintamalleilla, jotka lisäksi ovat koko ajan muutoksessa. Haasteena on pitää nykyinen liiketoiminta kannattavana samalla, kun kehitetään uutta. Toimiala ei enää rajaa yritysten toimintaa yhtä tarkasti kuin aiemmin. Merkityksellisempää on, miten organisaatio sijoittuu asemaltaan eri aloilla toimivien yritysten arvoverkossa. Globaalit toimijat, kuten Amazon ja Apple, ovat onnistuneet luomaan menestyvää liiketoimintaa suljetulla ekosysteemillä. Ilman toimivia ansaintamalleja on uhkana, että suomalaiset yritykset jäävät näissä arvoketjuissa rengin asemaan muiden asettaessa ehdot ja pelisäännöt. Liiketoimintaosaamiseen sisältyy kyky havainnoida ympäristössä tapahtuvia muutoksia ja ymmärtää teknologian tarjoamat mahdollisuudet. Se sisältää myös kyvyn kehittää ansaintamalleja sekä markkinoinnin, myynnin ja rahoituksen osaamisen. Jokaisen työntekijän tulisi ymmärtää myös toimialan logiikkaa, työnantajan liiketoimintaa ja oma roolinsa siinä. Tuotteistamiseen kokeiluilla Viestintäalalla kehityspanokset kohdistuvat enenevästi yksilöllisiin, asiakkaan tarpeista lähteviin palveluihin ja tuotteisiin. Niiden massaräätälöinnissä ja itsepalveluratkaisujen kehittämisessä asiakkaan profilointi ja viestin kohdentaminen ovat keskeisiä keinoja. Kehitystoiminnan helmistä syntyy liiketoimintaa vain, jos yrityksestä löytyy tuotteistamisen, markkinoinnin ja myynnin osaamista. Viestintäalalle on syntymässä uudenlaista tuotekehityskulttuuria. Jäykkä projektitoiminta on korvautumassa demonstraatioilla ja nopeilla kokeiluilla, joissa edetään osin yrityksen ja erehdyksen kautta. Kokeilukulttuurin syntyminen edellyttää mahdollisuutta epäonnistua ja halua panna itsensä likoon. Kehittämisen keskiössä ovat käyttäjille tarjottavat digitaaliset mediaratkaisut, jotka luovat hyvän ja pitkäaikaisen käyttäjäsuhteen ja hyödyntävät tavalla tai toisella yhteisöllisyyttä. Haasteena on kyky soveltaa teknologiaa siten, että käyttäjä saa parhaan mahdollisen käyttökokemuksen. Painotuotteisiin on tarjolla uusia teknologisia ratkaisuja, kuten lisättyä todellisuutta, painettua älykkyyttä, optisia koodeja (QR) ja radiotaajuisia etätunnistimia (RFID). Näiden avulla voidaan rakentaa asiakkaalle kokonaan uudenlaisia palvelukokonaisuuksia. Digitaalinen painaminen yhdistettynä web-to-print -ratkaisuihin tarjoaa mahdollisuuksia suoraan kuluttajille suunnatuille palveluille. Myös uudet jakeluratkaisut ovat mahdollisuus toimialalle. Palveluja kehitettäessä yhteistyö ja vuorovaikutus käyttäjien kanssa on itsestäänselvyys. Asiakkaiden parissa työskentelevät ovat avainasemassa uusien käyttäjätarpeiden esille tuomisessa. Heiltä odotetaan herkkyyttä ymmärtää asiakkaan tarpeita. Avoin innovointi tai joukkoistaminen on uusi tapa ottaa käyttäjä entistä kiinteämmin mukaan tuotekehitysprosessiin. Uudet ratkaisut asiakkaiden ja kuluttajien muuttuviin tarpeisiin edellyttävät tiivistä yhteistyötä organisaation sisällä. Kehitystoiminnan tuloksellisuuden kannalta on tärkeää päästä irti nykyisistä henkilöstöryhmiä erottavista raja- Kokeilukulttuurin syntyminen edellyttää mahdollisuutta epäonnistua ja halua panna itsensä likoon

8 Viestintäalan tulevaisuuden työntekijällä on digitaalista älyä, ketteryyttä ja muutosvalmiutta, vuorovaikutustaitoja ja halua jakaa osaamista sekä kykyä ymmärtää yrityksen liiketoimintastrategia ja oma roolinsa siinä. aidoista ja hyödyntää laajemmin henkilöstön osaamista yli perinteisten organisaatiorajojen. Innovaatiotyötä tehdään usein verkostoissa. Yhteistyö kumppaneiden kanssa voi tiivistyä jopa niin, että työskennellään kehitystyön ympärille syntyvissä globaaleissa virtuaaliorganisaatioissa. Innovaatiotyö edellyttää verkosto-osaamista eli kykyä luoda kontakteja ja jakaa tietoa, yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja sekä kykyä esittää asiansa selkeästi myös vieraalla kielellä. Tärkeitä kykyjä ovat myös käyttäjälähtöisyys, ratkaisukeskeisyys, taito hallita kokonaisuuksia, systemaattisuus hankkeiden läpiviennissä ja tarvittaessa joustavuus muuttaa suunnitelmia. Palvelukonseptien kehittämisestä ja teknologiaosaamisesta tulee aiempaa tärkeämpää viestintäalan toimijoille. Käytettävyys ja käyttäjäkokemus ohjaavat kehitystä, ja teknologia siirtyy taka-alalle. Monikanavainen jakelu Kehitys on vienyt viestintää internetiin ja sähköisiin jakelukanaviin, vaikka alan perinteiset tuotteet säilyvät vielä pitkään uusien digitaalisten tuotteiden ja palveluiden rinnalla. Viestintäalalla yleistyvä monikanavainen jakelumalli vapauttaa ajan ja paikan kahleista antaen kuluttajalle vallan päättää, missä ja milloin sisältöjä käyttää. Monikanavamalli edellyttää osaamista muun muassa aineiston hallinnasta, suojauksesta, konversiosta sekä uudenlaisista maksutavoista ja maksumuureista. Myös juridisen osaamisen merkitys korostuu: tarvitaan osaamista immateriaalioikeudesta ja tulonjakomalleista sekä sopimuslisenssien ja digitaalisten oikeuksien hallintaa. Monikanavajakelu edellyttää yritykseltä kustannustehokkaita prosesseja. Muun muassa metadata liittyy keskeisesti digitaalisten sisältöjen jakeluun useissa kanavissa. Se mahdollistaa eri alustoille tehtävän automaattitaiton, joka on tärkeä tuottavuustekijä toimitustyössä. Työntekijöiltä vaaditaan kykyä tuottaa ja sovittaa sisältöä erilaisiin käyttötilanteisiin ja kanaviin niiden erityispiirteet huomioiden. Digitaalisten palvelujen ominaisuuksia ovat muun muassa ajantasaisuus, hetkellisyys, interaktiivisuus, visuaalisuus ja pelillisyys. Työntekijöiltä edellytetään aiempaan verrattuna aivan uudenlaista aktiivisuutta, reagointiherkkyyttä ja yleisön mielenkiinnon ylläpitoa kuin aiemmin. Internet ja sosiaalinen media muuttavat monien viestintäalan tehtävien luonnetta. Esimerkiksi journalistin status ja ammatti-identiteetti tiedon portinvartijana ovat muutoksessa. Internet ja sosiaalinen media tarjoavat lukijoille yhä enemmän mahdollisuuksia osallistua, tuottaa, kommentoida ja jakaa sisältöjä. Osa toimittajista saattaa vastedes koostaa uutisia käyttäjien ja tietokoneiden tuottamasta aineistoista, samalla kun osa keskittyy syvällisiin analyyseihin, jotka vaativat vankkaa substanssiosaamista ja monipuolista kokemusta. Muutoksen tukeminen Murroksessa esimiesten kyky johtaa muutosta korostuu. Miten saada työyhteisö tutuilta ja turvallisilta mukavuusalueilta tuntemattoman ja uutta osaamista vaativan kehityksen kelkkaan? Tätä polttavaa kysymystä moni esimies pohtii näinä päivinä. Osaamisen johtamisessa keskitytään yrityksen strategisesti tärkeiden toimintojen osaamisen varmistamiseen. Oikealla johtamisella huolehditaan, että henkilöstön osaamista kehitetään ja että se valjastetaan suunnitellun muutoksen, kasvun ja menestyksen saavuttamiseksi. Osaamisen johtaminen on ennakoivaa potentiaalin tunnistamista, joka tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden kasvaa ammatillisesti ja oppia uutta. Hyvä johtaja on valmentaja, joka näyttää selkeästi vision ja strategian sekä auttaa yksilöitä kehittymään. Työntekijä, iästä riippumatta, odottaa esimieheltä samoja asioita: luotettavuutta, puolueettomuutta, oikeudenmukaisuutta, hyviä vuorovaikutustaitoja, kuuntelemista, avoimuutta sekä palautteen antamista ja kiinnostusta alaisensa työstä

9 Suositukset Viestintäala on monimuotoinen, jatkuvasti kehittyvä ja uutta teknologiaa hyödyntävä moderni toimiala. Se tarjoaa mielenkiintoisia työtehtäviä sekä mahdollisuuden olla mukana viestintäalan ja viestinnän muutoksessa. Tämä suositus esittelee joukon konkreettisia toimenpiteitä, joilla edistetään osaamisen ja koulutuksen kehittämistä viestintäalalla. Suositukset on kohdistettu yksittäisille työntekijöille, yrityksille, alan järjestöille, oppilaitoksille sekä viranomaisille. Elinikäinen oppiminen Työelämän muutoksen kiihtyessä tarve päivittää osaamista lisääntyy. Yksilöiden on otettava aiempaa suurempi vastuu oman osaamisen ylläpitämisestä ja sen kehittämisestä, mutta myös omasta työllistymisestä. Työelämässä menestyvät ne, jotka osaavat jakaa ja myydä osaamistaan. Muutoksessa ei enää riitä, että kehitetään vain työn sisältöön liittyviä taitoja. Tarvitaan myös työelämävalmiuksien kehittämistä, projektihallinnon taitoja ja tietoteknistä osaamista. On hyvä huomata, että suurin osa oppimisesta tapahtuu työtä tekemällä. Center for Creative Leadershipin luoman 70:20:10 mallin mukaan työelämässä oppimisen tulisi jakautua omatoimisen tekemisen (70 %), toisilta oppimisen (20 %) ja muodollisen koulutuksen (10 %) kesken. Täydennyskoulutuksessa tärkeitä oppimismuotoja ovat itseopiskelu ja ohjattu työssäoppiminen. Yrityksen strategiaan soveltuvilla kehittämishankkeilla varmistetaan, että opiskelija pystyy viemään uudet opit työpaikalle ja omaan työhönsä. Myös näyttötutkinnot, oppisopimus ja korkeaasteen oppisopimustyyppinen koulutus ovat hyviä tapoja henkilöstön osaamisen kehittämiseen. Investointi tulevaisuuden osaamiseen Uusrekrytointi on nopein tapa hankkia uudenlaista osaamista. Uusi koulutustausta tai asiakastoimialan tuntemus voi tuoda organisaatioon tuoreita tuulia. Jokaisen rekrytoinnin yhteydessä tulisikin miettiä, miten sillä voidaan lisätä koko organisaation osaamispääomaa. Alan haasteena on puhutella niitä nuoria, jotka eivät vielä opiskeluvaiheessa tähtää viestintäalalle. Millä keinoin he tunnistaisivat viestintäalan potentiaalisena ja kiinnostavana tulevaisuuden työpaikkana? Yrityksille koulu- ja oppilaitosyhteistyö on erinomainen mahdollisuus tutustua tuleviin työntekijöihin ja rakentaa työnantajakuvaa omasta yrityksestä, mutta myös koko toimialasta. Oppilaitosyhteistyö toimii myös tulevaisuuden työntekijöiden tärkeänä rekrytointikanavana

10 Harjoittelu auttoi suuntaamaan opintoja omille vahvuusalueille. Yhteistyötapoja on monia, joista kukin yritys voi valita parhaiten itselleen sopivan: opiskelijoiden vierailut, opettajien ja opinto-ohjaajien tapaamiset ja työelämäjaksot, koululaisten ja opiskelijoiden työelämäjaksot (harjoittelu, TETja työssäoppimisjaksot), oppisopimuskoulutus, työpaikkaohjaajakoulutus, yrityksen osallistuminen opetukseen ja opetuksen suunnitteluun, yritysten edustajien osallistuminen oppilaitosten erilaisiin yhteistyöryhmiin, opiskelijoiden opinnäytetyöt, yritysten ja oppilaitosten yhteiset hankkeet ja projektit sekä erilaiset kumppanuudet, kuten kummitoiminta ja stipendit. Eri koulutustasoilla keinovalikoima ja tavoitteet vaihtelevat. Peruskouluyhteistyössä tavoitteena on herättää nuorten kiinnostusta alaan omakohtaisilla työelämäkokemuksilla esimerkiksi TET-jaksoilla ja vierailuilla. Ammatillisten oppilaitosten kanssa yhteistyössä painottuvat työssäoppimisen kehittäminen ja työpaikkaohjaajien kouluttaminen. Korkeakoulujen kanssa tehtävässä yhteistyössä korostuvat Sain ensimmäisen työpaikkani opinnäytetyön kautta. puolestaan harjoittelu, opiskelijoiden opinnäytetyöt sekä yhteiset projektit ja kehittämishankkeet. Näin opiskelijat pääsevät tutustumaan työelämään ja ratkomaan or- ganisaatiolle tärkeitä haasteita yrityksen saadessa samalla tuoreita ideoita toimintansa kehittämiseksi. Vaativimpia yhteistyömuotoja ovat yhteiset kehittämishankkeet, joissa käytetään useamman koulutusalan opiskelijoita. Yhteistyö vaatii aktiivisuutta niin yrityksiltä kuin oppilaitoksilta. Myös alumnit ovat luonteva linkki yritysten ja oppilaitosten välillä. Yrityksen kannalta yhteistyön haasteita ovat opiskelijoiden ohjaus ja arvioinnit ja niihin tarvittavat resurssit. Pois luokkahuoneesta Toisinaan väitetään, että koulutus ei aina vastaa tai vastaa huonosti työnantajien tarpeisiin. Myös opiskelijat näkevät kouluaineiden yhteyden työelämään vähäiseksi. Lääkkeenä on työssäoppimisen lisääminen ja uusien opetusmenetelmien käyttöönotto. Esimerkiksi korkeakouluihin tulisi saada 18 19

11 Suurin osa oppimisesta tapahtuu luokkahuoneen ulkopuolella. enemmän työelämäyhteyksiä ja projektityyppistä oppimista, joissa hyödynnetään yritysten aitoja tilanteita ja kehittämistarpeita. Työssäkäynti opintojen ohella pidentää koulutusaikoja, mutta voi merkitä nuorelle myös ammatillista kehittymistä ja oman osaamispääoman kartuttamista. Se voi myös avata ovia työelämään valmistumisen jälkeen. Työelämässä hankitut taidot tulisikin huomioida aiempaa paremmin osana opintosuorituksia. Koulutusaikoja voitaisiin vastaavasti lyhentää sallimalla työssäoppimisjaksojen ja harjoittelun sijoittaminen joustavasti kesäkuukausille, mikäli se on yksilön ja työnantajan kannalta mahdollista. Fundamentit opitaan yliopistossa, käytännön taidot työelämässä. Koulutusta ja tutkintoja viestintäalan tarpeisiin Ammatillista tutkintojärjestelmää on kehittävä työelämän tarpeista käsin. Nopeasti muuttuva toimintaympäristö edellyttää, että tutkintoja voidaan uudistaa nopeasti ja joustavasti. Moduulirakenteiset tutkinnon perusteet, joita voidaan päivittää tarpeen mukaan, palvelevat parhaiten yritysten muuttuvia osaamistarpeita ja yksilöiden urakehitystä. Graafisen alan insinöörikoulutus on tienhaarassa sen vähenevän vetovoiman, mutta myös ammattikorkeakoulu-uudistuksen ja pienenevien resurssien vuoksi. Toimialan ja korkeakoulun keskusteluyhteys pitää nostaa uudelle tasolle. Näin varmistetaan, että graafisen alan insinöörikoulutus jatkuu, ja että alan yritysten osaamistarpeet näkyvät konkreettisina osaamistavoitteina insinöörien koulutusohjelmassa. Viestintäalan tulee pitää huolta, että alalle tärkeillä liiketoimintaalueilla on jatkossakin alan tarpeisiin vastaavia professuureja. Korkeakoulujärjestelmää on kehitettävä siten, että se voi vastata koulutusohjelmillaan nopeasti muuttuviin työelämän tarpeisiin. Korkeakoulujen rooli kasvaa myös elinikäisessä oppimisessa. Täydennyskoulutus pitää integroida joustavasti perustutkintoon ja työelämälähtöisiä erikoistumisopintoja kehittää yhteistyössä yritysten kanssa. Määrälliset tavoitteet Viestinnän koulutus kulttuurialalla on mitoitettava työelämän tarpeita vastaavaksi. Suunnitellut aloituspaikkojen leikkaukset on toteutettava. Vapautuvat resurssit tulee ohjata alan täydennyskoulutukseen. Alan ammatillisten koulujen aloituspaikkojen mahdolliset leikkaukset pitää kuitenkin tehdä varmistaen koulukohtaisesti riittävä oppilasmäärä laadukkaan oppimisympäristön takaamiseksi. SUOSITUS TOIMENPITEISTÄ ERI TOIMIJOILLE Elinikäinen oppiminen Yksilö ottaa aiempaa enemmän vastuuta oman osaamisen kehittämisestä ja työllistymisestä Elinikäisessä oppimisessa korostuu työssäoppiminen Esimies mahdollistaa työntekijän kehittymisen valmentavalla johtamisella Yritys panostaa osaamisen johtamiseen Rahoitusjärjestelmät tukevat työelämälähtöistä osaamisen kehittämistä ja täydennyskoulutusta Investointi tulevaisuuden osaamiseen Yritykset tarjoavat haasteellisia tehtäviä sekä laadukkaan ohjauksen harjoittelijoille ja työssäoppijoille Viedään viimeiset tuulet työelämästä opetukseen Panostetaan yritysten ja oppilaitosten väliseen yhteistyöhön Kehitetään uudenlaisia harjoittelukonsepteja ja yhteistyömuotoja ja pilotoidaan ne Varmistetaan, että yritysten näkökulma huomioidaan oppilaitosten ja yritysten yhteistyössä Luodaan selkeät säännöt ja systemaattisuus harjoittelukäytöntöihin Pois luokkahuoneesta Työssäoppiminen tulee integroida nykyistä selkeämmin osaksi opintoja kaikilla koulutustasoilla Mahdollisuus opiskelun ja työssäkäynnin lomittamiseen Opettajakoulutuksen tulee olla edelläkävijä digitaalisten oppimisympäristöjen hyödyntämisessä ja eri oppiaineiden yhteistyössä Koulutusta ja tutkintoja viestintäalan tarpeisiin Viestintäalan tutkinnot uudistetaan ottaen huomioon monikanavajakelun asettamat haasteet Koulutusohjelmia pitää uudistaa joustavasti ja nopeasti työelämän tarpeista lähtien Graafisen alan insinöörikoulutusta kehitetään yhteistyössä työelämän kanssa Täydennyskoulutus tulee integroida joustavasti peruskoulutukseen Täydennyskoulutusta tulee kehittää työelämän tarpeisiin Viestintäalalle tärkeillä liiketoiminta-alueilla tulee olla professuureja Koulutusjärjestelmä ei saa ylläpitää medioiden välisiä raja-aitoja Määrälliset tavoitteet Viestinnän koulutus kulttuurialalla on mitoitettava työelämän tarpeita vastaavaksi Viestintäalan ammatillisten koulujen aloituspaikkojen mahdolliset leikkaukset tulee kohdistaa siten, että varmistetaan koulukohtaisesti riittävä oppilasmäärä ja laadukas oppimisympäristö = vastuullinen taho = osallistuminen ja vaikuttaminen yksilö yritys liitot koulut viranomaiset 20 21

12 Täydentävää materiaalia Oivallus-hanke, EK , Paula Haarla: Viestintäalan ja -ammattien tulevaisuuden osaamistarpeita. Esiselvitys viestintäalan laadullisen ennakoinnin hankkeelle Osaamistarpeet toimitustyössä -kyselytutkimuksen tulokset. SJL-VKL koulutustyöryhmä Osaava henkilöstö menestyvät yritykset, EK:n koulutusja työvoimapoliittiset linjaukset vuoteen Sijoitus tulevaan. Yritys-oppilaitosyhteistyö osaamisen kehittäjänä. EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu XXXXXX X WEB DEVELOPER VERKKOTUOTTAJAT YRITYSVASTUUPÄÄLLIKKÖ CAMPAIGN MANAGER VIDEO-OSAAJA KÄYTTÖLIITTYMÄSUUNNITTELIJA TARINAJOURNALISTI XXXX NETTILEHDEN MARK TUOTTAJA XX COMM MARKETING COMMUNICATIONS PLANNER PLANN FRONT-END OHJELMOIJA KUVATOIMITTAJA MONIOSAAJAT XXXXXXXXXXXX VERKKOANALYTIIKK DIGITAALISEN VERKKOMAINONTARYHMÄN PÄÄLLIKKÖ WEBMASTER CONSUMER DATA PROTECTION AND PRIVACY OFFICER CLIENT MANAGER DIGITAALISTEN MARKKINOINTIPALVELUIDEN JOHTAJA OHJELMISTOARK MEDIA DESIGNER VIDEOTYÖNTEKIJÄ XXXXXXXXX JAVA-OHJELMISTO SOVELLUSKEHITTÄJÄ TOIMISTOTERAPEUTTI CUSTOMER DATA CUSTODIAN TEKNINEN TUOTTA (HEAD OF CUSTOMER DATA ASSET) KAM BRÄNDIJOHTAJA TIETOKANTA-ASIANTUNTIJA XXXXXXXXXXXXXXXX PALVELUMUOTOILIJA MODERAATTORI VERKON ULKOASUPÄÄLLIKKÖ XXXX XXXXX XXXXX RATKAISUKONSULTTI