Älyä viestintään. Suositus viestintäalan osaamisen ja koulutuksen kehittämiseksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Älyä viestintään. Suositus viestintäalan osaamisen ja koulutuksen kehittämiseksi"

Transkriptio

1 Älyä viestintään Suositus viestintäalan osaamisen ja koulutuksen kehittämiseksi

2 RONT-END OHJELMOIJA XXX SOSIAALISEN MEDIAN TUOTTAJA RNET- MOIJA INFOGRAAFIKOT DIGI-AD KONSEPTISUUNNITTELIJA RKKOANALYTIIKKA- ASIANTUNTIJA PROJEKTIKOORDINAATTORI VERKKOTIEDOTTAJA KETING ATIONS LANNER VISUALISTI MOBIILITUOTTAJA X X X CREATIVE SPECIALIST ANIMAATTORI XXXXX APPLICATION DEVELOPER VIDEO-OSAAJA VERKKOMAINONTARYHMÄN PÄÄLLIKKÖ EJOB COACH YHTEISÖ- SÄHKÖISEN OPPIMATERIAALIN TUOTTAJA CHIEF DIGITAL OFFICER AKTIVAATTORI VERKKOKURSSIEN TUOTTAJA XXXXXXX YHTEISÖMANAGERI X 2 3 JÄRJESTELMÄASIANTUNTIJA XXXXXX XTARINAJOURNALISTI X XXX MEDIA DESIGNER Työssä on keskitytty vain oleellisimpiin muutostekijöihin. XXXXXXXXX Alkusanat Suositus viestintäalan osaamisen ja koulutuksen kehittämiseksi on syntynyt tarpeesta ennakoida murroksessa olevan viestintäalan osaamistarpeita ja koulutuspoliittisia tavoitteita. Suositus on tehty Viestinnän Keskusliiton jäsenyritysten yhteistyönä. Erityinen kiitos työn tuloksesta kuuluu aktiiviselle työryhmälle, johon kuuluivat Minna Nissinen, Tuula Jokipaltio, Anna-Greta Nyström, Annika Parkkonen ja Pirjo Tiainen sekä liiton strategia- ja tulevaisuusryhmälle, joka ohjasi työtä. Toivomme, että tämä suositus rohkaisee meitä kaikkia viestintäalalla työskenteleviä katsomaan luottavaisesti tulevaisuuteen, panostamaan uusiutumiseen ja osaamisen kehittämiseen sekä tulevaisuuden rakentamiseen yhteistyössä.

3 Viestintäalan toimintaympäristö muutoksessa Digitalisoituminen, internet sekä globalisaatio muuttavat viestintäalaa ennen näkemättömällä tavalla. Internet on mahdollistanut maailmanlaajuiset markkinat, jossa suomalaiset yritykset kilpailevat kansainvälisen median ja globaalien toimijoiden, kuten Amazonin, Googlen, Facebookin ja Rovion, kanssa kuluttajien huomiosta ja ajasta. Teknologisen konvergenssin myötä toimialojen ja eri sektorei- den rajat hämärtyvät ja osa niistä katoaa kokonaan. Kanavan sijaan erikoistutaan sisältöihin ja uusiin palveluihin, mikä pakottaa yritykset arvioimaan omaa asemaansa arvoketjuissa uudelleen. Mobiili internet ja laajakaistaverkko haastavat viestintäalan perinteiset liiketoimintamallit. Uudet konseptit monistuvat maasta ja mantereelta toiseen yhä nopeammin. Uudet kilpailijat ja teknologiat voivat vetää maton vakiintuneenkin liiketoiminnan alta, ellei yritys ole hereillä. Perinteinen mediamainonta on tilaustuottojen ohella keskeinen ansaintamalli ja tulonlähde useimmille viestintäalan toimijoille, mutta asetelma voi olla muuttumassa. Tarjolla on suoria yhteyksiä kuluttajaan, kuten hakukonemarkkinointi, sähköiset asiointikanavat ja sosiaalinen media, joissa perinteinen media voidaan ohittaa yhä useammin. Ihmisten arki digitalisoituu, mikä muuttaa radikaalisti kuluttajakäyttäytymistä ja liiketoimintaympäristöä. Erilaisten mobiilien päätelaitteiden määrä kuluttajan arjessa lisääntyy, mikä mahdollistaa sisältöjen vastaanottamisen ajasta ja paikasta riippumatta. Kuluttajan mediapäivää leimaa pirstaleisuus ja rutiininomaisuus. Useita eri kanavia käytetään saman sisällön seuraamiseen. Myös päällekkäisten kanavien samanaikainen seuranta lisääntyy entisestään tablettien ja älypuhelinten yleistyessä. Tiedon määrä kasvaa räjähdysmäisesti. Uuden teknisen tiedon määrän on arvioitu kaksinkertaistuvan joka toinen vuosi. Tämä asettaa valtavat haasteet koulutusjärjestelmälle ja osaamisen kehittämiselle yrityksissä. Viestintäalan murroksessa on hyvä huomata, että kaikki vanha ei ole katoamassa; vanhat ja uudet jakelukanavat elävät rinnakkain. Myös tarve tiedon suodattamiselle ja laadukkaalle, kuluttajalle lisäarvoa tuottavalle sisällölle säilyy. Murros on synnyttänyt paljon haasteita, mutta samalla se avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Nyt vaaditaan jatkuvaa kehitystyötä, joustavuutta, uudenlaista ketteryyttä ja kykyä sopeutua muuttuviin tilanteisiin, sekä ennen kaikkea uusiutumista ja uutta osaamista. 4 5

4 Viestintäala numeroina Viestintäalan yritykset edustavat kustantamista ja painamista sekä radio- ja televisiotoimintaa. Ala työllistää noin henkilöä ja sen liikevaihto on vajaa 4,4 miljardia euroa. Viestintäalalla työskentelee toimituksellista henkilöstöä, painoalan tuotannollisia työntekijöitä ja teknistä henkilöstöä sekä lisäksi suuri joukko muiden koulutusalojen, kuten myynnin ja markkinoinnin, IT-alan ja hallinnon osaajia. Työntekijät 28 % Tekniset toimihenkilöt 3 % Toimihenkilöt 25 % Toimituksellinen henkilöstö 22 % Varhaisjakajat 9 % Kustannustoimittajat 2 % Kuva 2. Henkilöstöryhmien määrällinen muutos Viestinnän Keskusliiton jäsenyrityksissä Ylemmät toimihenkilöt Kustannustoimittajat Varhaisjakajat Toimituksellinen henkilöstö Toimihenkilöt Tekniset toimihenkilöt Työntekijät % -9 % -18 % -20 % -27 % 11 % 3 % Kuva 1. Viestintäalan henkilöstön jakautuminen henkilöstöryhmiin Viestinnän Keskusliiton jäsenyrityksissä vuonna 2011 Ylemmät toimihenkilöt 11 % Kuva 3. Henkilöstön koulutustaso viestintäalalla vuonna % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % painaminen kustantaminen radio- ja tv-toiminta Ylempi korkeakouluaste AMK Alin korkea-aste (esim. teknikko) Toisen asteen tutkinto Muu pätevöityminen 6 7

5 Osaamistarpeet muuttuvat Työelämässä tarvitaan uudenlaista osaamista, koska työn sisällöt ja tavat tehdä työtä muuttuvat. Teollisesta yhteiskunnasta ollaan siirtymässä sähköisten palveluiden yhteiskuntaan, mutta vielä tänään nämä kaksi todellisuutta elävät rinnan työyhteisöissä. Viestintäalan työtehtävissä tarvitaan yhä enemmän avointa mieltä, kykyä kohdata työelämän haasteita ja yrittäjämäistä asennetta. Asenteen merkitys korostuu, kun työ ainakin osaksi irtaantuu rutiineista ja tarkat ohjeet puuttuvat. Työn vaihtelevuus lisääntyy ja samalla sen ohjaus väljenee. Muutos näkyy myös työn organisoinnissa ja johtamisessa. Päätöksenteko hajaantuu, mikä edellyttää kykyä tehdä itsenäisiä päätöksiä sekä itsensä johtamista. Tulos syntyy yhä useammin moniammatillisissa tiimeissä, myös viestintäalalla. Asiakkuuskonsulttina työskentelevän tu- kena voi olla vahva taustajoukko teknisen toteutuksen, kehitysyksikön, analytiikan ja tutkimustahon henkilöitä. Samoin toimituksessa muun muassa datajournalismin hyödyntäminen edellyttää tiimi- Henkilöt, jotka jakavat ja jalostavat tietoa, menestyvät. työskentelyä journalistin, graafikon ja web-analytiikan taitajan kesken. Oman vahvan substanssiosaamisen lisäksi on tärkeää ymmärtää ja olla kiinnostunut myös muista osaamisalueista. Yhdessä tekeminen ja verkostoissa työskentely edellyttävät vuorovaikutustaitoja ja asiantuntemuksen jakamista ymmärrettävästi. Henkilöt, jotka jakavat ja jalostavat tietoa, menestyvät. Tiedon merkityksen korostuessa keskeistä ei enää ole se, kuka sanoo, vaan mitä sanoo. Yksilön osaamisen kehittäminen on tärkeää, mutta tiimeissä työskenneltäessä osaaminen rakentuu myös suhteessa muihin. Moniosaajuutta olisi tarkasteltava myös tiimin näkökulmasta. Monissa viestintäalan tehtävissä on yhä enemmän asiantuntijatyön ja tietotyön elementtejä. Tämä konkretisoituu, kun tietoa kerätään, käsitellään ja sovelletaan uusia palveluja ja tuotteita kehitettäessä. Työ edellyttää sähköisten järjestelmien ja työkalujen käyttöä, niiden tehokasta hallintaa, reagointikykyä ja taitoa työskennellä itsenäisesti. Asiantuntijatyön keskeinen piirre on jatkuva oppiminen ja kehittyminen. Yhä harvempi työskentelee saman työnantajan palveluksessa ja samassa tehtävässä koko työuraansa. Yksilö joutuu myymään osaamistaan aina uudelleen myös Toimisto-ohjelmien ja hakupalveluiden osaaminen kuuluu perusvalmiuksiin, joita edellytetään työelämässä. yrityksen sisällä erilaisissa projekteissa, verkostoissa ja matriisiorganisaatioissa. Freelancereiden eli itsensä työllistäjien osuus kasvaa ja lisääntyy myös muissa kuin toimittajan ammateissa. Yksilöiden on otettava entistä enemmän vastuuta omasta työllistymisestä sekä osaamisen ylläpitämisestä ja sen kehittämisestä. TOIMIALARAJAT YLITTÄVIÄ OSAAMISTARPEITA liiketoimintaosaaminen kansainvälisyys: kommunikointitaidot, kielitaito ja kulttuurien ymmärtäminen teknologiaosaaminen verkosto-osaaminen palveluosaaminen luovuus ja innovatiivisuus design-osaaminen: loppukäyttäjän ja käyttökokemuksen ymmärtäminen ympäristöosaaminen ja elinkaariajattelu Työelämän metataidot: elämänhallinta muutostaidot (epävarmuuden hallinta ja sen sietokyky) luovuustaidot (kokeileminen, rohkeus, ketterät työtavat, tulevaisuuden ennakointi) tietoon ja informaatioon liittyvät taidot (kyky hallita laajoja kokonaisuuksia, vakuuttavuus) Lähde: Oivallus-hanke, EK 8 9

6 Viestintäalan osaamistarpeet Viestintäalan rakennemuutos on vaikuttanut merkittävästi alan henkilöstön määrään ja osaamistarpeisiin. Tekninen konvergenssi hämärtää ammattiryhmien rajoja. Viestintäalan perinteisen osaamisen lisäksi alalla tarvitaan myös yhä enemmän uudenlaisia kykyjä ja uutta osaamista. Tulevaisuuden menestyksen kannalta keskeinen kysymys on: millainen osaaminen tuo kilpailuetua, mahdollistaa kasvun ja luo lisäarvoa asiakkaalle? Asiakaslähtöisyys ja yhteisöllisyys Viestintäalan yrityksissä tarvitaan kykyä ymmärtää asiakkaiden ja kuluttajien käyttäytymistä sekä sitä ohjaavia motivaatioita ja piileviä tarpeita. Käyttökokemuksen ymmärrys on nousemassa keskeiseksi alan osaamistarpeeksi. Lisäksi tarvitaan menetelmätason osaamista kuluttajatiedon keräämisestä ja analysoimisesta. Median käyttöön, käyttäjäpalautteeseen ja käyttökokemukseen liittyvän tiedon yhdistämisellä, tilastollisella analyysilla ja näiden tulosten hyödyntämisellä saadaan paljon arvokasta tietoa myös tuote- ja palvelukehityksen tueksi. Matemaattiselle osaamiselle ja web-analytiikan taidoille on lisääntyvää tarvetta. Asiakasymmärrystä tarvitaan useissa alan tehtävissä, mutta erityisesti sen merkitys korostuu myyntitehtävissä, joissa johdetaan asiakkuuksia. Mediamyyjän rooli on muuttumassa asiakkuuskonsultiksi. Työssä korostuvat aiempaa vahvemmin vuorovaikutustaidot, asiakkaan kuunteleminen ja ratkaisuhakuisuus yhteistyössä asiakkaan kanssa sekä asiakastarpeiden välittäminen eteenpäin omassa organisaatiossa. Myös journalistisissa tehtävissä vaaditaan käyttäjien tarpeiden parempaa ymmärtämistä sekä dialogia yleisön kanssa. Verkossa voidaan seurata median käyttöä reaaliaikaisesti ja jatkaa sen pohjalta tarinankerrontaa kiinnostavista tapahtumista ja uutisista. Reaktiivisuuden vaatimus korostuu ja laatuvaatimukset kasvavat, koska käyttäjä voi helposti tarkistaa faktat ja lähteet internetin avulla. Nopeatempoisen uutistyön haaste on tunnistaa riittävä laatu kussakin tilanteessa. Yhteisöllisyys ja osallistaminen ovat tulossa yhä vahvemmin mukaan jutuntekoprosessiin. Monilla mediabrändeillä on yhteisöjä, joissa käyttäjät keskustelevat ja jakavat kokemuksiaan yhteisistä mielenkiinnon kohteista. Journalistit voivat tuottaa näille yleisöille lisäarvoa kuratoijina eli seulomalla sosiaalisen median sisällöstä esille kiinnostavia aiheita, tarkistamalla tietoja ja liittämällä ne kontekstiin. Ei-ammattilaiset osallistuvat yhä enemmän sisällön tuottamiseen ehdottamalla juttuaiheita ja näkökulmia tai kertomalla omista kokemuksistaan ja lähettämällä valokuvia ja videopätkiä julkaistavaksi. Tämä kaikki tuo haasteita myös työn organisoinnille ja johtamiselle. Digitaalinen äly ja liiketoimintaosaaminen Viestintäalan perinteiset liiketoimintamallit ovat rapautumassa, koska käyttäjät ovat tottuneet verkon ilmaiseen sisältöön ja globaaliin mediatarjontaan. Samalla markkinoinnin ja mainonnan käyttöön on tullut entistä monipuolisempi keinovalikoima. Esimerkiksi tapahtumat, sponsorointi, viraalimarkkinointi suositteluineen (word-of-mouth, WOM) ja paikkatietoon perustuva mainonta ovat keinoja, joilla perinteinen media voidaan ohittaa. Alalla käydään vimmaista pohdintaa siitä, millaisilla liiketoimintamalleilla ja tuote- ja palvelukonsepteilla sisältöjen maksullisuus toteutetaan. Punninnassa on niin SUURIMMAT OSAAMISTARPEET media-alan liiketoimintaosaaminen ja ansaintamallit esimiestyö tuotekehitys, konseptointi ja tuotteistaminen asiakkuuksien johtaminen, ratkaisukeskeinen myynti tietotekninen osaaminen digitaalisuuteen, internetiin, sosiaaliseen mediaan ja monikanavaisuuteen liittyvä osaaminen KOULUTUKSEN HYÖTYJÄ kriittinen ajattelu mindset, ammatillinen ajattelutapa kyky ratkaista monimutkaisia ongelmia uteliaisuus taidot hallita ja käsitellä tietoa kokonaisnäkemys käytännön taidot Lähde: Viestinnän Keskusliiton kysely, jossa selvitettiin osaamistarpeita 3 5 vuotta viestintäalalla työskennelleiltä korkeakoulutetuilta nuorilta aikuisilta (syyskuu 2012) 10 11

7 ikään mainonnan rooli ja sen toteutus digitaalisissa jakelukanavissa. Ansaintamalleihin liittyy kysymys myös siitä, millaisissa ekosysteemeissä uudet palvelut ovat tarjolla. Kuluttaja valitsee aina sen palvelun, joka tarjoaa helpoimman reitin parhaan sisällön äärelle. Digitaalisten tuotteiden ja palveluiden liiketoimintamalleja kehitetään alalla jatkuvasti. Tulevaisuuden mediayritys saattaa kerätä liikevaihtonsa lukuisilla ansaintamalleilla, jotka lisäksi ovat koko ajan muutoksessa. Haasteena on pitää nykyinen liiketoiminta kannattavana samalla, kun kehitetään uutta. Toimiala ei enää rajaa yritysten toimintaa yhtä tarkasti kuin aiemmin. Merkityksellisempää on, miten organisaatio sijoittuu asemaltaan eri aloilla toimivien yritysten arvoverkossa. Globaalit toimijat, kuten Amazon ja Apple, ovat onnistuneet luomaan menestyvää liiketoimintaa suljetulla ekosysteemillä. Ilman toimivia ansaintamalleja on uhkana, että suomalaiset yritykset jäävät näissä arvoketjuissa rengin asemaan muiden asettaessa ehdot ja pelisäännöt. Liiketoimintaosaamiseen sisältyy kyky havainnoida ympäristössä tapahtuvia muutoksia ja ymmärtää teknologian tarjoamat mahdollisuudet. Se sisältää myös kyvyn kehittää ansaintamalleja sekä markkinoinnin, myynnin ja rahoituksen osaamisen. Jokaisen työntekijän tulisi ymmärtää myös toimialan logiikkaa, työnantajan liiketoimintaa ja oma roolinsa siinä. Tuotteistamiseen kokeiluilla Viestintäalalla kehityspanokset kohdistuvat enenevästi yksilöllisiin, asiakkaan tarpeista lähteviin palveluihin ja tuotteisiin. Niiden massaräätälöinnissä ja itsepalveluratkaisujen kehittämisessä asiakkaan profilointi ja viestin kohdentaminen ovat keskeisiä keinoja. Kehitystoiminnan helmistä syntyy liiketoimintaa vain, jos yrityksestä löytyy tuotteistamisen, markkinoinnin ja myynnin osaamista. Viestintäalalle on syntymässä uudenlaista tuotekehityskulttuuria. Jäykkä projektitoiminta on korvautumassa demonstraatioilla ja nopeilla kokeiluilla, joissa edetään osin yrityksen ja erehdyksen kautta. Kokeilukulttuurin syntyminen edellyttää mahdollisuutta epäonnistua ja halua panna itsensä likoon. Kehittämisen keskiössä ovat käyttäjille tarjottavat digitaaliset mediaratkaisut, jotka luovat hyvän ja pitkäaikaisen käyttäjäsuhteen ja hyödyntävät tavalla tai toisella yhteisöllisyyttä. Haasteena on kyky soveltaa teknologiaa siten, että käyttäjä saa parhaan mahdollisen käyttökokemuksen. Painotuotteisiin on tarjolla uusia teknologisia ratkaisuja, kuten lisättyä todellisuutta, painettua älykkyyttä, optisia koodeja (QR) ja radiotaajuisia etätunnistimia (RFID). Näiden avulla voidaan rakentaa asiakkaalle kokonaan uudenlaisia palvelukokonaisuuksia. Digitaalinen painaminen yhdistettynä web-to-print -ratkaisuihin tarjoaa mahdollisuuksia suoraan kuluttajille suunnatuille palveluille. Myös uudet jakeluratkaisut ovat mahdollisuus toimialalle. Palveluja kehitettäessä yhteistyö ja vuorovaikutus käyttäjien kanssa on itsestäänselvyys. Asiakkaiden parissa työskentelevät ovat avainasemassa uusien käyttäjätarpeiden esille tuomisessa. Heiltä odotetaan herkkyyttä ymmärtää asiakkaan tarpeita. Avoin innovointi tai joukkoistaminen on uusi tapa ottaa käyttäjä entistä kiinteämmin mukaan tuotekehitysprosessiin. Uudet ratkaisut asiakkaiden ja kuluttajien muuttuviin tarpeisiin edellyttävät tiivistä yhteistyötä organisaation sisällä. Kehitystoiminnan tuloksellisuuden kannalta on tärkeää päästä irti nykyisistä henkilöstöryhmiä erottavista raja- Kokeilukulttuurin syntyminen edellyttää mahdollisuutta epäonnistua ja halua panna itsensä likoon

8 Viestintäalan tulevaisuuden työntekijällä on digitaalista älyä, ketteryyttä ja muutosvalmiutta, vuorovaikutustaitoja ja halua jakaa osaamista sekä kykyä ymmärtää yrityksen liiketoimintastrategia ja oma roolinsa siinä. aidoista ja hyödyntää laajemmin henkilöstön osaamista yli perinteisten organisaatiorajojen. Innovaatiotyötä tehdään usein verkostoissa. Yhteistyö kumppaneiden kanssa voi tiivistyä jopa niin, että työskennellään kehitystyön ympärille syntyvissä globaaleissa virtuaaliorganisaatioissa. Innovaatiotyö edellyttää verkosto-osaamista eli kykyä luoda kontakteja ja jakaa tietoa, yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja sekä kykyä esittää asiansa selkeästi myös vieraalla kielellä. Tärkeitä kykyjä ovat myös käyttäjälähtöisyys, ratkaisukeskeisyys, taito hallita kokonaisuuksia, systemaattisuus hankkeiden läpiviennissä ja tarvittaessa joustavuus muuttaa suunnitelmia. Palvelukonseptien kehittämisestä ja teknologiaosaamisesta tulee aiempaa tärkeämpää viestintäalan toimijoille. Käytettävyys ja käyttäjäkokemus ohjaavat kehitystä, ja teknologia siirtyy taka-alalle. Monikanavainen jakelu Kehitys on vienyt viestintää internetiin ja sähköisiin jakelukanaviin, vaikka alan perinteiset tuotteet säilyvät vielä pitkään uusien digitaalisten tuotteiden ja palveluiden rinnalla. Viestintäalalla yleistyvä monikanavainen jakelumalli vapauttaa ajan ja paikan kahleista antaen kuluttajalle vallan päättää, missä ja milloin sisältöjä käyttää. Monikanavamalli edellyttää osaamista muun muassa aineiston hallinnasta, suojauksesta, konversiosta sekä uudenlaisista maksutavoista ja maksumuureista. Myös juridisen osaamisen merkitys korostuu: tarvitaan osaamista immateriaalioikeudesta ja tulonjakomalleista sekä sopimuslisenssien ja digitaalisten oikeuksien hallintaa. Monikanavajakelu edellyttää yritykseltä kustannustehokkaita prosesseja. Muun muassa metadata liittyy keskeisesti digitaalisten sisältöjen jakeluun useissa kanavissa. Se mahdollistaa eri alustoille tehtävän automaattitaiton, joka on tärkeä tuottavuustekijä toimitustyössä. Työntekijöiltä vaaditaan kykyä tuottaa ja sovittaa sisältöä erilaisiin käyttötilanteisiin ja kanaviin niiden erityispiirteet huomioiden. Digitaalisten palvelujen ominaisuuksia ovat muun muassa ajantasaisuus, hetkellisyys, interaktiivisuus, visuaalisuus ja pelillisyys. Työntekijöiltä edellytetään aiempaan verrattuna aivan uudenlaista aktiivisuutta, reagointiherkkyyttä ja yleisön mielenkiinnon ylläpitoa kuin aiemmin. Internet ja sosiaalinen media muuttavat monien viestintäalan tehtävien luonnetta. Esimerkiksi journalistin status ja ammatti-identiteetti tiedon portinvartijana ovat muutoksessa. Internet ja sosiaalinen media tarjoavat lukijoille yhä enemmän mahdollisuuksia osallistua, tuottaa, kommentoida ja jakaa sisältöjä. Osa toimittajista saattaa vastedes koostaa uutisia käyttäjien ja tietokoneiden tuottamasta aineistoista, samalla kun osa keskittyy syvällisiin analyyseihin, jotka vaativat vankkaa substanssiosaamista ja monipuolista kokemusta. Muutoksen tukeminen Murroksessa esimiesten kyky johtaa muutosta korostuu. Miten saada työyhteisö tutuilta ja turvallisilta mukavuusalueilta tuntemattoman ja uutta osaamista vaativan kehityksen kelkkaan? Tätä polttavaa kysymystä moni esimies pohtii näinä päivinä. Osaamisen johtamisessa keskitytään yrityksen strategisesti tärkeiden toimintojen osaamisen varmistamiseen. Oikealla johtamisella huolehditaan, että henkilöstön osaamista kehitetään ja että se valjastetaan suunnitellun muutoksen, kasvun ja menestyksen saavuttamiseksi. Osaamisen johtaminen on ennakoivaa potentiaalin tunnistamista, joka tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden kasvaa ammatillisesti ja oppia uutta. Hyvä johtaja on valmentaja, joka näyttää selkeästi vision ja strategian sekä auttaa yksilöitä kehittymään. Työntekijä, iästä riippumatta, odottaa esimieheltä samoja asioita: luotettavuutta, puolueettomuutta, oikeudenmukaisuutta, hyviä vuorovaikutustaitoja, kuuntelemista, avoimuutta sekä palautteen antamista ja kiinnostusta alaisensa työstä

9 Suositukset Viestintäala on monimuotoinen, jatkuvasti kehittyvä ja uutta teknologiaa hyödyntävä moderni toimiala. Se tarjoaa mielenkiintoisia työtehtäviä sekä mahdollisuuden olla mukana viestintäalan ja viestinnän muutoksessa. Tämä suositus esittelee joukon konkreettisia toimenpiteitä, joilla edistetään osaamisen ja koulutuksen kehittämistä viestintäalalla. Suositukset on kohdistettu yksittäisille työntekijöille, yrityksille, alan järjestöille, oppilaitoksille sekä viranomaisille. Elinikäinen oppiminen Työelämän muutoksen kiihtyessä tarve päivittää osaamista lisääntyy. Yksilöiden on otettava aiempaa suurempi vastuu oman osaamisen ylläpitämisestä ja sen kehittämisestä, mutta myös omasta työllistymisestä. Työelämässä menestyvät ne, jotka osaavat jakaa ja myydä osaamistaan. Muutoksessa ei enää riitä, että kehitetään vain työn sisältöön liittyviä taitoja. Tarvitaan myös työelämävalmiuksien kehittämistä, projektihallinnon taitoja ja tietoteknistä osaamista. On hyvä huomata, että suurin osa oppimisesta tapahtuu työtä tekemällä. Center for Creative Leadershipin luoman 70:20:10 mallin mukaan työelämässä oppimisen tulisi jakautua omatoimisen tekemisen (70 %), toisilta oppimisen (20 %) ja muodollisen koulutuksen (10 %) kesken. Täydennyskoulutuksessa tärkeitä oppimismuotoja ovat itseopiskelu ja ohjattu työssäoppiminen. Yrityksen strategiaan soveltuvilla kehittämishankkeilla varmistetaan, että opiskelija pystyy viemään uudet opit työpaikalle ja omaan työhönsä. Myös näyttötutkinnot, oppisopimus ja korkeaasteen oppisopimustyyppinen koulutus ovat hyviä tapoja henkilöstön osaamisen kehittämiseen. Investointi tulevaisuuden osaamiseen Uusrekrytointi on nopein tapa hankkia uudenlaista osaamista. Uusi koulutustausta tai asiakastoimialan tuntemus voi tuoda organisaatioon tuoreita tuulia. Jokaisen rekrytoinnin yhteydessä tulisikin miettiä, miten sillä voidaan lisätä koko organisaation osaamispääomaa. Alan haasteena on puhutella niitä nuoria, jotka eivät vielä opiskeluvaiheessa tähtää viestintäalalle. Millä keinoin he tunnistaisivat viestintäalan potentiaalisena ja kiinnostavana tulevaisuuden työpaikkana? Yrityksille koulu- ja oppilaitosyhteistyö on erinomainen mahdollisuus tutustua tuleviin työntekijöihin ja rakentaa työnantajakuvaa omasta yrityksestä, mutta myös koko toimialasta. Oppilaitosyhteistyö toimii myös tulevaisuuden työntekijöiden tärkeänä rekrytointikanavana

10 Harjoittelu auttoi suuntaamaan opintoja omille vahvuusalueille. Yhteistyötapoja on monia, joista kukin yritys voi valita parhaiten itselleen sopivan: opiskelijoiden vierailut, opettajien ja opinto-ohjaajien tapaamiset ja työelämäjaksot, koululaisten ja opiskelijoiden työelämäjaksot (harjoittelu, TETja työssäoppimisjaksot), oppisopimuskoulutus, työpaikkaohjaajakoulutus, yrityksen osallistuminen opetukseen ja opetuksen suunnitteluun, yritysten edustajien osallistuminen oppilaitosten erilaisiin yhteistyöryhmiin, opiskelijoiden opinnäytetyöt, yritysten ja oppilaitosten yhteiset hankkeet ja projektit sekä erilaiset kumppanuudet, kuten kummitoiminta ja stipendit. Eri koulutustasoilla keinovalikoima ja tavoitteet vaihtelevat. Peruskouluyhteistyössä tavoitteena on herättää nuorten kiinnostusta alaan omakohtaisilla työelämäkokemuksilla esimerkiksi TET-jaksoilla ja vierailuilla. Ammatillisten oppilaitosten kanssa yhteistyössä painottuvat työssäoppimisen kehittäminen ja työpaikkaohjaajien kouluttaminen. Korkeakoulujen kanssa tehtävässä yhteistyössä korostuvat Sain ensimmäisen työpaikkani opinnäytetyön kautta. puolestaan harjoittelu, opiskelijoiden opinnäytetyöt sekä yhteiset projektit ja kehittämishankkeet. Näin opiskelijat pääsevät tutustumaan työelämään ja ratkomaan or- ganisaatiolle tärkeitä haasteita yrityksen saadessa samalla tuoreita ideoita toimintansa kehittämiseksi. Vaativimpia yhteistyömuotoja ovat yhteiset kehittämishankkeet, joissa käytetään useamman koulutusalan opiskelijoita. Yhteistyö vaatii aktiivisuutta niin yrityksiltä kuin oppilaitoksilta. Myös alumnit ovat luonteva linkki yritysten ja oppilaitosten välillä. Yrityksen kannalta yhteistyön haasteita ovat opiskelijoiden ohjaus ja arvioinnit ja niihin tarvittavat resurssit. Pois luokkahuoneesta Toisinaan väitetään, että koulutus ei aina vastaa tai vastaa huonosti työnantajien tarpeisiin. Myös opiskelijat näkevät kouluaineiden yhteyden työelämään vähäiseksi. Lääkkeenä on työssäoppimisen lisääminen ja uusien opetusmenetelmien käyttöönotto. Esimerkiksi korkeakouluihin tulisi saada 18 19

11 Suurin osa oppimisesta tapahtuu luokkahuoneen ulkopuolella. enemmän työelämäyhteyksiä ja projektityyppistä oppimista, joissa hyödynnetään yritysten aitoja tilanteita ja kehittämistarpeita. Työssäkäynti opintojen ohella pidentää koulutusaikoja, mutta voi merkitä nuorelle myös ammatillista kehittymistä ja oman osaamispääoman kartuttamista. Se voi myös avata ovia työelämään valmistumisen jälkeen. Työelämässä hankitut taidot tulisikin huomioida aiempaa paremmin osana opintosuorituksia. Koulutusaikoja voitaisiin vastaavasti lyhentää sallimalla työssäoppimisjaksojen ja harjoittelun sijoittaminen joustavasti kesäkuukausille, mikäli se on yksilön ja työnantajan kannalta mahdollista. Fundamentit opitaan yliopistossa, käytännön taidot työelämässä. Koulutusta ja tutkintoja viestintäalan tarpeisiin Ammatillista tutkintojärjestelmää on kehittävä työelämän tarpeista käsin. Nopeasti muuttuva toimintaympäristö edellyttää, että tutkintoja voidaan uudistaa nopeasti ja joustavasti. Moduulirakenteiset tutkinnon perusteet, joita voidaan päivittää tarpeen mukaan, palvelevat parhaiten yritysten muuttuvia osaamistarpeita ja yksilöiden urakehitystä. Graafisen alan insinöörikoulutus on tienhaarassa sen vähenevän vetovoiman, mutta myös ammattikorkeakoulu-uudistuksen ja pienenevien resurssien vuoksi. Toimialan ja korkeakoulun keskusteluyhteys pitää nostaa uudelle tasolle. Näin varmistetaan, että graafisen alan insinöörikoulutus jatkuu, ja että alan yritysten osaamistarpeet näkyvät konkreettisina osaamistavoitteina insinöörien koulutusohjelmassa. Viestintäalan tulee pitää huolta, että alalle tärkeillä liiketoimintaalueilla on jatkossakin alan tarpeisiin vastaavia professuureja. Korkeakoulujärjestelmää on kehitettävä siten, että se voi vastata koulutusohjelmillaan nopeasti muuttuviin työelämän tarpeisiin. Korkeakoulujen rooli kasvaa myös elinikäisessä oppimisessa. Täydennyskoulutus pitää integroida joustavasti perustutkintoon ja työelämälähtöisiä erikoistumisopintoja kehittää yhteistyössä yritysten kanssa. Määrälliset tavoitteet Viestinnän koulutus kulttuurialalla on mitoitettava työelämän tarpeita vastaavaksi. Suunnitellut aloituspaikkojen leikkaukset on toteutettava. Vapautuvat resurssit tulee ohjata alan täydennyskoulutukseen. Alan ammatillisten koulujen aloituspaikkojen mahdolliset leikkaukset pitää kuitenkin tehdä varmistaen koulukohtaisesti riittävä oppilasmäärä laadukkaan oppimisympäristön takaamiseksi. SUOSITUS TOIMENPITEISTÄ ERI TOIMIJOILLE Elinikäinen oppiminen Yksilö ottaa aiempaa enemmän vastuuta oman osaamisen kehittämisestä ja työllistymisestä Elinikäisessä oppimisessa korostuu työssäoppiminen Esimies mahdollistaa työntekijän kehittymisen valmentavalla johtamisella Yritys panostaa osaamisen johtamiseen Rahoitusjärjestelmät tukevat työelämälähtöistä osaamisen kehittämistä ja täydennyskoulutusta Investointi tulevaisuuden osaamiseen Yritykset tarjoavat haasteellisia tehtäviä sekä laadukkaan ohjauksen harjoittelijoille ja työssäoppijoille Viedään viimeiset tuulet työelämästä opetukseen Panostetaan yritysten ja oppilaitosten väliseen yhteistyöhön Kehitetään uudenlaisia harjoittelukonsepteja ja yhteistyömuotoja ja pilotoidaan ne Varmistetaan, että yritysten näkökulma huomioidaan oppilaitosten ja yritysten yhteistyössä Luodaan selkeät säännöt ja systemaattisuus harjoittelukäytöntöihin Pois luokkahuoneesta Työssäoppiminen tulee integroida nykyistä selkeämmin osaksi opintoja kaikilla koulutustasoilla Mahdollisuus opiskelun ja työssäkäynnin lomittamiseen Opettajakoulutuksen tulee olla edelläkävijä digitaalisten oppimisympäristöjen hyödyntämisessä ja eri oppiaineiden yhteistyössä Koulutusta ja tutkintoja viestintäalan tarpeisiin Viestintäalan tutkinnot uudistetaan ottaen huomioon monikanavajakelun asettamat haasteet Koulutusohjelmia pitää uudistaa joustavasti ja nopeasti työelämän tarpeista lähtien Graafisen alan insinöörikoulutusta kehitetään yhteistyössä työelämän kanssa Täydennyskoulutus tulee integroida joustavasti peruskoulutukseen Täydennyskoulutusta tulee kehittää työelämän tarpeisiin Viestintäalalle tärkeillä liiketoiminta-alueilla tulee olla professuureja Koulutusjärjestelmä ei saa ylläpitää medioiden välisiä raja-aitoja Määrälliset tavoitteet Viestinnän koulutus kulttuurialalla on mitoitettava työelämän tarpeita vastaavaksi Viestintäalan ammatillisten koulujen aloituspaikkojen mahdolliset leikkaukset tulee kohdistaa siten, että varmistetaan koulukohtaisesti riittävä oppilasmäärä ja laadukas oppimisympäristö = vastuullinen taho = osallistuminen ja vaikuttaminen yksilö yritys liitot koulut viranomaiset 20 21

12 Täydentävää materiaalia Oivallus-hanke, EK , Paula Haarla: Viestintäalan ja -ammattien tulevaisuuden osaamistarpeita. Esiselvitys viestintäalan laadullisen ennakoinnin hankkeelle Osaamistarpeet toimitustyössä -kyselytutkimuksen tulokset. SJL-VKL koulutustyöryhmä Osaava henkilöstö menestyvät yritykset, EK:n koulutusja työvoimapoliittiset linjaukset vuoteen Sijoitus tulevaan. Yritys-oppilaitosyhteistyö osaamisen kehittäjänä. EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu XXXXXX X WEB DEVELOPER VERKKOTUOTTAJAT YRITYSVASTUUPÄÄLLIKKÖ CAMPAIGN MANAGER VIDEO-OSAAJA KÄYTTÖLIITTYMÄSUUNNITTELIJA TARINAJOURNALISTI XXXX NETTILEHDEN MARK TUOTTAJA XX COMM MARKETING COMMUNICATIONS PLANNER PLANN FRONT-END OHJELMOIJA KUVATOIMITTAJA MONIOSAAJAT XXXXXXXXXXXX VERKKOANALYTIIKK DIGITAALISEN VERKKOMAINONTARYHMÄN PÄÄLLIKKÖ WEBMASTER CONSUMER DATA PROTECTION AND PRIVACY OFFICER CLIENT MANAGER DIGITAALISTEN MARKKINOINTIPALVELUIDEN JOHTAJA OHJELMISTOARK MEDIA DESIGNER VIDEOTYÖNTEKIJÄ XXXXXXXXX JAVA-OHJELMISTO SOVELLUSKEHITTÄJÄ TOIMISTOTERAPEUTTI CUSTOMER DATA CUSTODIAN TEKNINEN TUOTTA (HEAD OF CUSTOMER DATA ASSET) KAM BRÄNDIJOHTAJA TIETOKANTA-ASIANTUNTIJA XXXXXXXXXXXXXXXX PALVELUMUOTOILIJA MODERAATTORI VERKON ULKOASUPÄÄLLIKKÖ XXXX XXXXX XXXXX RATKAISUKONSULTTI

Osaamistarpeet toimitustyössä. Kyselytutkimuksen tulokset SJL VKL 24.1.2012

Osaamistarpeet toimitustyössä. Kyselytutkimuksen tulokset SJL VKL 24.1.2012 Osaamistarpeet toimitustyössä Kyselytutkimuksen tulokset SJL VKL 24.1.2012 1 Johdanto Suomen Journalistiliiton ja Viestinnän Keskusliiton koulutustyöryhmä tekivät touko lokakuun aikana 2011 kolme samansisältöistä

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Yrityselämän kansainvälisyystaidot - mitä tulevilta ammattilaisilta odotetaan? Piia Alvesalo Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Yrityselämän kansainvälisyystaidot - mitä tulevilta ammattilaisilta odotetaan? Piia Alvesalo Elinkeinoelämän keskusliitto EK Lisää tähän otsikko Yrityselämän kansainvälisyystaidot - mitä tulevilta ammattilaisilta odotetaan? 7.10.09 Piia Alvesalo Elinkeinoelämän keskusliitto EK www.ek.fi Ketä Elinkeinoelämän keskusliitto EK edustaa?

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita 29.10.2007 Tiedosta kompetensseihin Räjäytetään rajat mielissä ja järjestelmissä Satu Ågren Esityksen sisältö Muutosvoimat uudistumisen moottoreina Arvot ja

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA

POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÄT Keskeisiä muutostekijöitä poliisin toimintaympäristössä ja niiden vaikutuksia osaamistarpeisiin ovat: niukkenevat toiminnalliset

Lisätiedot

Kuva median murroksesta: mistä kasvu ja työpaikat?

Kuva median murroksesta: mistä kasvu ja työpaikat? Kuva median murroksesta: mistä kasvu ja työpaikat? @timoargillander Cable Days 18.11.2014 Teollisuuspolitiikka? Elinkeinopolitiikka? 2 1 Tapahtunut: Internet Globalisaatio Kehittyy: Teknologia Robotisaatio

Lisätiedot

FUTUREX Future Experts

FUTUREX Future Experts FUTUREX Future Experts 2010-2013 Työnantajahaastattelujen satoa miksi laajoja osaamiskokonaisuuksia tarvitaan, millaista osaamista tarvitaan? Sirke Pekkilä, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto Miksi laajoja

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu 250-vuotisjuhlaseminaari 16.10.2008

Lisätiedot

Kuinka turvaat työllisyytesi?

Kuinka turvaat työllisyytesi? Kuinka turvaat työllisyytesi? Ida Mielityinen Akava Työurat ja osaaminen koetuksella 20.9.2016 Esimerkkejä tulevaisuuden ammateista ihmisten keinotekoisten kehonosien valmistajat nano-teknikot, geneettisten

Lisätiedot

HAAGA-HELIA amk TYÖPAIKKAOHJAAJAN OPAS

HAAGA-HELIA amk TYÖPAIKKAOHJAAJAN OPAS Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus (Opetus- ja kulttuuriministeriö) Kasvuyrityksen johtaminen (KASVU V 30 opiskelijaa) ja Medialiiketoiminta ja konseptisuunnittelu (MEKON II 25

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Hyria. Strategia määrittelee, mitkä tavoitteet ovat Hyriassa tärkeitä ja mikä on se tapa, jolla niitä halutaan toteuttaa.

Hyria. Strategia määrittelee, mitkä tavoitteet ovat Hyriassa tärkeitä ja mikä on se tapa, jolla niitä halutaan toteuttaa. Hyria 2018 Strategia määrittelee, mitkä tavoitteet ovat Hyriassa tärkeitä ja mikä on se tapa, jolla niitä halutaan toteuttaa. Strategian avulla toteutamme visiomme. Hyria 2018 Strategia ei anna suoraa

Lisätiedot

Osaamispääoman johtaminen

Osaamispääoman johtaminen johtaminen Leenamaija Otala, ProCompetence Oy, Inc Leenamaija Otala DIGITAL COMPETENCE AND LEARNING DCL-KONFERENSSI. 3. 4.11.2009 Hämeenlinna Esityksen sisältö Osaamisesta osaamispääomaa hallinta, kehittäminen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa

Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa SAK SAK syksy 2009 1 Työmarkkinoiden joustavuus haastaa ammatillisen peruskoulutuksen Työmarkkinoiden muutokset ja joustavuus lisääntynyt

Lisätiedot

Mitä haluamme ammatillisen koulutuksen olevan 2025?

Mitä haluamme ammatillisen koulutuksen olevan 2025? Mitä haluamme ammatillisen koulutuksen olevan 2025? Toimitusjohtaja Petri Lempinen Tammikuu 2017 Täältä tulemme Ammattikorkeakoulujen irtaantuminen Ammattitutkintolaki 1994 > laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Lisätiedot

Hankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1)

Hankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Hankkeistaminen Webinaari 24.11.2015 Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Ulkopuolisen rahoituksen konteksti AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN KONTEKSTI: STRATEGIAT, LINJAUKSET, KEHITTÄMISTARPEET, RESURSSIT,

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinnon uudistamistyö. Heli Huotari ja Paula Hyytiäinen

Liiketalouden perustutkinnon uudistamistyö. Heli Huotari ja Paula Hyytiäinen Liiketalouden perustutkinnon uudistamistyö Heli Huotari ja Paula Hyytiäinen 23.11.2016 Uudistamistyön taustoja Liiketalouden uudet tutkinnon perusteet tulevat voimaan 1.8.2018 Osaamisalat poistuvat Esitys

Lisätiedot

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi 1 Viitteitä suomalaisen koulutuksen kehitystarpeista Jarkko Hautamäen mukaan suomalaisnuorten oppimistulokset ovat heikentyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi (Hautamäki ym. 2013). 2 Viitteitä

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

AJAN ILMIÖIDEN KIETOMINEN S-RYHMÄ- KONTEKSTIIN MONIKANAVAISUUS & SEN HYÖDYNTÄMINEN JOHDATKO TIEDOLLA VAI TUNTEELLA? T U L O S S A S Y K S Y L L Ä!

AJAN ILMIÖIDEN KIETOMINEN S-RYHMÄ- KONTEKSTIIN MONIKANAVAISUUS & SEN HYÖDYNTÄMINEN JOHDATKO TIEDOLLA VAI TUNTEELLA? T U L O S S A S Y K S Y L L Ä! S-TALENT V A L M E N N U S K O K O N A I S U U S, J O K A P U R E U T U U S - R Y H M Ä N S T R A T E G I A N T O I M E E N P A N O A T U K E V I I N T E E M O I H I N K U N K I N A I H E A L U E E N P

Lisätiedot

Muuttuva opettajuus 3 pointtia

Muuttuva opettajuus 3 pointtia Muuttuva opettajuus 3 pointtia Toimitusjohtaja Petri Lempinen Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry @LempinenPetri #ammatillinenkoulutus #amke www.amke.fi 1. Ympäristön muuttuessa koulutus uudistuu

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

OPPIMAISEMAFESTIVAALI 2017 Joustavuus eri oppimisympäristöissä

OPPIMAISEMAFESTIVAALI 2017 Joustavuus eri oppimisympäristöissä OPPIMAISEMAFESTIVAALI 2017 Joustavuus eri oppimisympäristöissä Yksilöllisen ja joustavan oppimisen tukeminen Sami Pirhonen projektipäällikkö Itä-Savon koulutuskuntayhtymä/ Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017 POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Hankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1)

Hankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Hankkeistaminen Webinaari 1.11.2016 Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Ulkopuolisen rahoituksen konteksti AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN KONTEKSTI: STRATEGIAT, LINJAUKSET, KEHITTÄMISTARPEET, RESURSSIT,

Lisätiedot

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010 Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen Johanna Laukkanen 27.1.2010 Ammatillinen työvoimakoulutus Ammatillinen työvoimakoulutus Pääosin tutkintotavoitteista koulutusta Myös lisä- ja täydennyskoulutusta Yrittäjäkoulutusta

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Hakukierros 2018 Erasmus+ KA1 liikkuvuus Ammatillinen koulutus webinaari Ideasta projektiksi

Hakukierros 2018 Erasmus+ KA1 liikkuvuus Ammatillinen koulutus webinaari Ideasta projektiksi Hakukierros 2018 Erasmus+ KA1 liikkuvuus Ammatillinen koulutus webinaari 1.11.2017 Ideasta projektiksi Ulkopuolisen rahoituksen konteksti AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN KONTEKSTI: STRATEGIAT, LINJAUKSET,

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

DIGIOPE-selvitys. Alustavia tuloksia Ammatillisen koulutuksen opetus- ja ohjaushenkilöstö Tampere

DIGIOPE-selvitys. Alustavia tuloksia Ammatillisen koulutuksen opetus- ja ohjaushenkilöstö Tampere DIGIOPE-selvitys Alustavia tuloksia Ammatillisen koulutuksen opetus- ja ohjaushenkilöstö 16.5.2017 Tampere Sanna Ruhalahti ja Virve Kentta @somesanna #AMdiginyt #xbreikki #AMdiginyt Vastaajat

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Palkkahallinnossa olisi töitä.. Paljonko jäisi opiskeltavaa, kun olen Yritys kasvaa ja pitäisi johtaa Nuoret esimiehet ovat lujilla ja heille

Lisätiedot

Työelämän osaamistarpeita

Työelämän osaamistarpeita Työelämän osaamistarpeita 12.5.2008 Tiedosta kompetensseihin Räjäytetään rajat mielissä ja järjestelmissä Satu Ågren Yritysten tarvitsema osaaminen Tiedot ja taidot Arvot ja asenteet Verkostot 2 1 Rekrytoinnin

Lisätiedot

Osaamista, työtä ja yrittäjyyttä

Osaamista, työtä ja yrittäjyyttä Osaamista, työtä ja yrittäjyyttä Aikuiskoulutus uudistuu Veli-Matti Lamppu 1 Työn eetos muuttuu 2 Ihan mikä tahansa on mahdollista 3 L. Gratton: Shift merkittävät globaalit muutosaallot Teknologiakehitys

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Työelämäpedagogi. Mitä työelämäpedagogiikka on?

Työelämäpedagogi. Mitä työelämäpedagogiikka on? Työelämäpedagogi Mitä työelämäpedagogiikka on? millaisilla menetelmillä ja ratkaisuilla päästään siihen tavoitteeseen joka on asetettu ja tai olemassa toimitaan yhteistyössä koulutuksen järjestäjän ja

Lisätiedot

Lapin maakunnan aikuiskoulutusstrategian työpaja 08.02.2012, RAMK. Millaisena elinkeinoelämä näkee tulevaisuuden työelämän?

Lapin maakunnan aikuiskoulutusstrategian työpaja 08.02.2012, RAMK. Millaisena elinkeinoelämä näkee tulevaisuuden työelämän? Lapin maakunnan aikuiskoulutusstrategian työpaja 08.02.2012, RAMK Millaisena elinkeinoelämä näkee tulevaisuuden työelämän? Jukka-Pekka Kivioja Elinkeinoelämän keskusliitto EK 1. Työ tapahtuu verkostoissa

Lisätiedot

Kansainväliset koulutusskenaariot

Kansainväliset koulutusskenaariot seminaari, Vanajanlinna 14-15.2.2006 Kansainväliset koulutusskenaariot Johdatus iltapäivän ryhmätöihin Tuomo Kuosa Tutkija Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus Ohjelma 1. Palautetaan mieliin.

Lisätiedot

Teknologiateollisuus = Mahdollisuuksien Maailma! Miten kerromme sen nuorille, heidän opettajilleen ja vanhemmilleen?

Teknologiateollisuus = Mahdollisuuksien Maailma! Miten kerromme sen nuorille, heidän opettajilleen ja vanhemmilleen? Teknologiateollisuus = Mahdollisuuksien Maailma! Miten kerromme sen nuorille, heidän opettajilleen ja vanhemmilleen? 2 2017 BR Teknologiateollisuus 2 Kone- ja tuotantotekniikan opiskelu Miksi teknologia!

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Lähtökohta: Erilaiset opintopolut vastauksina erilaisiin tarpeisiin Ihmisen ikä ei saa aiheuta eriarvoisuutta tai ongelmia sinänsä,

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Miten koulutuksen järjestäjä ohjaa ja tukee työpaikalla tapahtuvaa osaamisen kehittämistä?

Miten koulutuksen järjestäjä ohjaa ja tukee työpaikalla tapahtuvaa osaamisen kehittämistä? Miten koulutuksen järjestäjä ohjaa ja tukee työpaikalla tapahtuvaa osaamisen kehittämistä? Laatua laineilla ammatillisen koulutuksen laatuseminaari 2016 Jonna Kokkonen Laatu- ja kehityspäällikkö Itä-Savon

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Matkalla kohti alustataloutta yrittäjän osaamistarpeet

Matkalla kohti alustataloutta yrittäjän osaamistarpeet VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Matkalla kohti alustataloutta yrittäjän osaamistarpeet Tutkintotoimikuntaseminaari 16.2.2017 Mikko Dufva mikko.dufva@vtt.fi @mdufva Yrittäjä alustataloudessa?

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

FINANSSIALAN TULEVAISUUDEN KYVYKKYYDET

FINANSSIALAN TULEVAISUUDEN KYVYKKYYDET FINANSSIALAN TULEVAISUUDEN KYVYKKYYDET Tutkimuspäällikkö Tarja Kallonen 29.03.2012 Aktuaareille 1 FINANSSIALAN HENKILÖSTÖ IÄN MUKAAN 2011 900 800 Vakuutusyhtiöt Pankit 700 600 500 400 300 200 100 0 18

Lisätiedot

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO 2 Miksi teknologia! Miksi kone- ja tuotantotekniikka! 3 Teknologiateollisuus mahdollisuuksien maailma Teknologia työllistää

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformin pääperiaatteet. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ammatillisen koulutuksen reformin pääperiaatteet. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ammatillisen koulutuksen reformin pääperiaatteet Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto 26.1.2017 Mitä tavoitellaan? Ketterämpää, oikea-aikaisempaa ja joustavampaa vastaamista työ-

Lisätiedot

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Anni Kallio CIMO 16.4.2015 CIMOn perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön

Lisätiedot

UUSIA MAHDOLLISUUKSIA VERKOSTOITUMALLA JA YHTEISTYÖLLÄ

UUSIA MAHDOLLISUUKSIA VERKOSTOITUMALLA JA YHTEISTYÖLLÄ UUSIA MAHDOLLISUUKSIA VERKOSTOITUMALLA JA YHTEISTYÖLLÄ - Yksinyrittäminen vai verkostoyrittäjyys? Kuopio Tuija Toivola KTT, tutkimuspäällikkö SISÄLTÖ Miksi uusia toimintamalleja yrittäjyyteen? Mitä on

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

UUDEN TYÖN MARKKINA Ehdotus edistyksellisemmän työn markkinan luomiseksi Suomeen

UUDEN TYÖN MARKKINA Ehdotus edistyksellisemmän työn markkinan luomiseksi Suomeen UUDEN TYÖN MARKKINA Ehdotus edistyksellisemmän työn markkinan luomiseksi Suomeen Timo Lindholm / Sitra 22.8.2017 Lähtökohdat - Globaalit ilmiöt muokkaavat työelämää hävittävät ja luovat töitä. - Työn murroksen

Lisätiedot

Media- alan uusi strategia

Media- alan uusi strategia Mediapolis Matchmaking 5.6.2014 Media- alan uusi strategia Maria Niiniharju Business Development Manager Idean Enterprises Oy Erilaistumisen aikakausi on alkanut Asiakkaiden arki, sisällöntuotanto, sisällön

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Mitä lähdettiin tavoittelemaan? Tavoitteena luoda uusi rakenne korkeakoulutettujen asiantuntijuuden kehittämiselle

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus Media-alan monimuotototeutuksessa syvennyt kuvalliseen viestintään. Opinnoissasi paneudut kuvalliseen ilmaisuun ja visuaaliseen viestintään soveltamalla

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Vantaan kaupungin ja Metropolia ammattikorkeakoulun yhteistyömalli Jörgen Eriksson Tuula Heinonen Loppuseminaari, 13.11.2013, Kuntatalo

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1 Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011 paula.kukkonen@bovallius.fi 1 1) Bovallius - ammattiopiston ja Kuntoutus ORTON in esitys työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA

PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä TEKIN NAPS. KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA OHJELMA VALMISTELTU LAAJASSA YHTEISTYÖSSÄ Valmisteluvastuussa TEKin koulutusvaliokunta ja projektiryhmä Projektipäällikkö

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Marjut Nyström, lehtori Keskuspuiston ammattiopisto 23.9.2015 Erityisesti Sinulle Opinnollistamisen määritelmä Opinnollistamisella tarkoitetaan ammatillisen

Lisätiedot

Erasmus+ -ohjelman linjaukset

Erasmus+ -ohjelman linjaukset Erasmus+ -ohjelman linjaukset CIMO, ammatillinen koulutus 2013 Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle Liikkuvuus (KA1) Opiskelijoiden liikkuvuus Vastavalmistuneiden liikkuvuus Opettajien ja muun henkilöstön

Lisätiedot

AMMATTISTARTTITYÖ OPETTAJAN SILMIN

AMMATTISTARTTITYÖ OPETTAJAN SILMIN AMMATTISTARTTITYÖ OPETTAJAN SILMIN PROGRADU-TUTKIELMA Kysely tehty lukuvuonna 2009-2010 Vastauksia tuli 34 kappaletta, kysely lähetettiin 124 henkilölle Menossa siinä vaiheessa kokeiluvaiheen viimeinen

Lisätiedot

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp OPPIMISTAVOITTEET n opintokortin runko Työelämälähtöiset työtehtävät Arvioidaan S = oppimistavoite saavutettu Valmentautuminen ja raportointi Valmentautuminen työelämässä

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Korkeakoulutusta vuodesta 1840 Juuret syvällä Mustialan mullassa V HAMKilla on vuonna 2020 innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus. Keskeisimmät tunnusluvut

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia työkappale 20.5.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 1 2 KPEDUn tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

Henkilöstön osaamistarpeet digitaloudessa. EK:n yrityskyselyn tulokset 2017

Henkilöstön osaamistarpeet digitaloudessa. EK:n yrityskyselyn tulokset 2017 Henkilöstön osaamistarpeet digitaloudessa EK:n yrityskyselyn tulokset 2017 Yrityskenttä polarisoitunut suhteessa digitalisaatioon Ei tärkeää yritykselle 8 % Suunnannäyttäjä 7 % EOS 5 % Strategian ytimessä

Lisätiedot

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj.

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Työn ja oppimisen integrointi Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Visio Korkeakouluissa on toimivat työkalut ja toimintaympäristöt työn opinnollistamiselle. Tämä antaa opiskelijoille entistä

Lisätiedot

Kaupan lähiesimieskoulutus

Kaupan lähiesimieskoulutus Kaupan lähiesimieskoulutus uutta osaamista kaupan kentälle MERCURIA Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Kirsti Jokiranta Työnjohtokoulutuskokeilun verkostopäivä 25.5.2009 Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Miksi

Lisätiedot

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA TRIPLEWIN KEHITYSTARINA Mistä olemme tulossa, mitä olemme tänään ja mihin olemme menossa? will invest into customer xperience leadership TripleWinin juuret ovat General Motorsissa (GM) ja Saturn automerkissä

Lisätiedot

OPPILAITOS-YRITYSYHTEISTYÖN HAASTEITA JA MAHDOLLISUUKSIA

OPPILAITOS-YRITYSYHTEISTYÖN HAASTEITA JA MAHDOLLISUUKSIA OPPILAITOS-YRITYSYHTEISTYÖN HAASTEITA JA MAHDOLLISUUKSIA SHAKE INNOVAATIOKOKEILUJEN UUSI MALLI Yrittäjyyskasvatuspäivät Oulu 2017 Maisa Kantanen 19.9.2017 Case-paperin tavoite Tuoda esille Etelä-Savolaisten

Lisätiedot

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Terveyskeskusjohdon päivät 10.2.2012 Eija Peltonen Johtava hoitaja, TtT 10.2.2012 1 Hyvä johtaminen ja henkilöstö? Hyvät johtamis-

Lisätiedot

OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus. Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM

OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus. Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM 2 OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus SOTE-PEDA webinaari 3.2.2017 Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM 3 KOULUTUS- SOPIMUKSEN TAVOITTEET Työpaikoilla toteutettavan ja käytännön

Lisätiedot

Ohjaushenkilöstön Info Ajankohtaista Omniassa

Ohjaushenkilöstön Info Ajankohtaista Omniassa 2 Ohjaushenkilöstön Info 27.10.2017 Ajankohtaista Omniassa M aija Aaltola Rehtori E L I N I K Ä I S TÄ O P P I M I S TA PA LV E L E VA O M N I A N KO U LU T U S - JA PA LV E LU V E R KO S TO 3 Nuorten

Lisätiedot