Älyä viestintään. Suositus viestintäalan osaamisen ja koulutuksen kehittämiseksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Älyä viestintään. Suositus viestintäalan osaamisen ja koulutuksen kehittämiseksi"

Transkriptio

1 Älyä viestintään Suositus viestintäalan osaamisen ja koulutuksen kehittämiseksi

2 RONT-END OHJELMOIJA XXX SOSIAALISEN MEDIAN TUOTTAJA RNET- MOIJA INFOGRAAFIKOT DIGI-AD KONSEPTISUUNNITTELIJA RKKOANALYTIIKKA- ASIANTUNTIJA PROJEKTIKOORDINAATTORI VERKKOTIEDOTTAJA KETING ATIONS LANNER VISUALISTI MOBIILITUOTTAJA X X X CREATIVE SPECIALIST ANIMAATTORI XXXXX APPLICATION DEVELOPER VIDEO-OSAAJA VERKKOMAINONTARYHMÄN PÄÄLLIKKÖ EJOB COACH YHTEISÖ- SÄHKÖISEN OPPIMATERIAALIN TUOTTAJA CHIEF DIGITAL OFFICER AKTIVAATTORI VERKKOKURSSIEN TUOTTAJA XXXXXXX YHTEISÖMANAGERI X 2 3 JÄRJESTELMÄASIANTUNTIJA XXXXXX XTARINAJOURNALISTI X XXX MEDIA DESIGNER Työssä on keskitytty vain oleellisimpiin muutostekijöihin. XXXXXXXXX Alkusanat Suositus viestintäalan osaamisen ja koulutuksen kehittämiseksi on syntynyt tarpeesta ennakoida murroksessa olevan viestintäalan osaamistarpeita ja koulutuspoliittisia tavoitteita. Suositus on tehty Viestinnän Keskusliiton jäsenyritysten yhteistyönä. Erityinen kiitos työn tuloksesta kuuluu aktiiviselle työryhmälle, johon kuuluivat Minna Nissinen, Tuula Jokipaltio, Anna-Greta Nyström, Annika Parkkonen ja Pirjo Tiainen sekä liiton strategia- ja tulevaisuusryhmälle, joka ohjasi työtä. Toivomme, että tämä suositus rohkaisee meitä kaikkia viestintäalalla työskenteleviä katsomaan luottavaisesti tulevaisuuteen, panostamaan uusiutumiseen ja osaamisen kehittämiseen sekä tulevaisuuden rakentamiseen yhteistyössä.

3 Viestintäalan toimintaympäristö muutoksessa Digitalisoituminen, internet sekä globalisaatio muuttavat viestintäalaa ennen näkemättömällä tavalla. Internet on mahdollistanut maailmanlaajuiset markkinat, jossa suomalaiset yritykset kilpailevat kansainvälisen median ja globaalien toimijoiden, kuten Amazonin, Googlen, Facebookin ja Rovion, kanssa kuluttajien huomiosta ja ajasta. Teknologisen konvergenssin myötä toimialojen ja eri sektorei- den rajat hämärtyvät ja osa niistä katoaa kokonaan. Kanavan sijaan erikoistutaan sisältöihin ja uusiin palveluihin, mikä pakottaa yritykset arvioimaan omaa asemaansa arvoketjuissa uudelleen. Mobiili internet ja laajakaistaverkko haastavat viestintäalan perinteiset liiketoimintamallit. Uudet konseptit monistuvat maasta ja mantereelta toiseen yhä nopeammin. Uudet kilpailijat ja teknologiat voivat vetää maton vakiintuneenkin liiketoiminnan alta, ellei yritys ole hereillä. Perinteinen mediamainonta on tilaustuottojen ohella keskeinen ansaintamalli ja tulonlähde useimmille viestintäalan toimijoille, mutta asetelma voi olla muuttumassa. Tarjolla on suoria yhteyksiä kuluttajaan, kuten hakukonemarkkinointi, sähköiset asiointikanavat ja sosiaalinen media, joissa perinteinen media voidaan ohittaa yhä useammin. Ihmisten arki digitalisoituu, mikä muuttaa radikaalisti kuluttajakäyttäytymistä ja liiketoimintaympäristöä. Erilaisten mobiilien päätelaitteiden määrä kuluttajan arjessa lisääntyy, mikä mahdollistaa sisältöjen vastaanottamisen ajasta ja paikasta riippumatta. Kuluttajan mediapäivää leimaa pirstaleisuus ja rutiininomaisuus. Useita eri kanavia käytetään saman sisällön seuraamiseen. Myös päällekkäisten kanavien samanaikainen seuranta lisääntyy entisestään tablettien ja älypuhelinten yleistyessä. Tiedon määrä kasvaa räjähdysmäisesti. Uuden teknisen tiedon määrän on arvioitu kaksinkertaistuvan joka toinen vuosi. Tämä asettaa valtavat haasteet koulutusjärjestelmälle ja osaamisen kehittämiselle yrityksissä. Viestintäalan murroksessa on hyvä huomata, että kaikki vanha ei ole katoamassa; vanhat ja uudet jakelukanavat elävät rinnakkain. Myös tarve tiedon suodattamiselle ja laadukkaalle, kuluttajalle lisäarvoa tuottavalle sisällölle säilyy. Murros on synnyttänyt paljon haasteita, mutta samalla se avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Nyt vaaditaan jatkuvaa kehitystyötä, joustavuutta, uudenlaista ketteryyttä ja kykyä sopeutua muuttuviin tilanteisiin, sekä ennen kaikkea uusiutumista ja uutta osaamista. 4 5

4 Viestintäala numeroina Viestintäalan yritykset edustavat kustantamista ja painamista sekä radio- ja televisiotoimintaa. Ala työllistää noin henkilöä ja sen liikevaihto on vajaa 4,4 miljardia euroa. Viestintäalalla työskentelee toimituksellista henkilöstöä, painoalan tuotannollisia työntekijöitä ja teknistä henkilöstöä sekä lisäksi suuri joukko muiden koulutusalojen, kuten myynnin ja markkinoinnin, IT-alan ja hallinnon osaajia. Työntekijät 28 % Tekniset toimihenkilöt 3 % Toimihenkilöt 25 % Toimituksellinen henkilöstö 22 % Varhaisjakajat 9 % Kustannustoimittajat 2 % Kuva 2. Henkilöstöryhmien määrällinen muutos Viestinnän Keskusliiton jäsenyrityksissä Ylemmät toimihenkilöt Kustannustoimittajat Varhaisjakajat Toimituksellinen henkilöstö Toimihenkilöt Tekniset toimihenkilöt Työntekijät % -9 % -18 % -20 % -27 % 11 % 3 % Kuva 1. Viestintäalan henkilöstön jakautuminen henkilöstöryhmiin Viestinnän Keskusliiton jäsenyrityksissä vuonna 2011 Ylemmät toimihenkilöt 11 % Kuva 3. Henkilöstön koulutustaso viestintäalalla vuonna % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % painaminen kustantaminen radio- ja tv-toiminta Ylempi korkeakouluaste AMK Alin korkea-aste (esim. teknikko) Toisen asteen tutkinto Muu pätevöityminen 6 7

5 Osaamistarpeet muuttuvat Työelämässä tarvitaan uudenlaista osaamista, koska työn sisällöt ja tavat tehdä työtä muuttuvat. Teollisesta yhteiskunnasta ollaan siirtymässä sähköisten palveluiden yhteiskuntaan, mutta vielä tänään nämä kaksi todellisuutta elävät rinnan työyhteisöissä. Viestintäalan työtehtävissä tarvitaan yhä enemmän avointa mieltä, kykyä kohdata työelämän haasteita ja yrittäjämäistä asennetta. Asenteen merkitys korostuu, kun työ ainakin osaksi irtaantuu rutiineista ja tarkat ohjeet puuttuvat. Työn vaihtelevuus lisääntyy ja samalla sen ohjaus väljenee. Muutos näkyy myös työn organisoinnissa ja johtamisessa. Päätöksenteko hajaantuu, mikä edellyttää kykyä tehdä itsenäisiä päätöksiä sekä itsensä johtamista. Tulos syntyy yhä useammin moniammatillisissa tiimeissä, myös viestintäalalla. Asiakkuuskonsulttina työskentelevän tu- kena voi olla vahva taustajoukko teknisen toteutuksen, kehitysyksikön, analytiikan ja tutkimustahon henkilöitä. Samoin toimituksessa muun muassa datajournalismin hyödyntäminen edellyttää tiimi- Henkilöt, jotka jakavat ja jalostavat tietoa, menestyvät. työskentelyä journalistin, graafikon ja web-analytiikan taitajan kesken. Oman vahvan substanssiosaamisen lisäksi on tärkeää ymmärtää ja olla kiinnostunut myös muista osaamisalueista. Yhdessä tekeminen ja verkostoissa työskentely edellyttävät vuorovaikutustaitoja ja asiantuntemuksen jakamista ymmärrettävästi. Henkilöt, jotka jakavat ja jalostavat tietoa, menestyvät. Tiedon merkityksen korostuessa keskeistä ei enää ole se, kuka sanoo, vaan mitä sanoo. Yksilön osaamisen kehittäminen on tärkeää, mutta tiimeissä työskenneltäessä osaaminen rakentuu myös suhteessa muihin. Moniosaajuutta olisi tarkasteltava myös tiimin näkökulmasta. Monissa viestintäalan tehtävissä on yhä enemmän asiantuntijatyön ja tietotyön elementtejä. Tämä konkretisoituu, kun tietoa kerätään, käsitellään ja sovelletaan uusia palveluja ja tuotteita kehitettäessä. Työ edellyttää sähköisten järjestelmien ja työkalujen käyttöä, niiden tehokasta hallintaa, reagointikykyä ja taitoa työskennellä itsenäisesti. Asiantuntijatyön keskeinen piirre on jatkuva oppiminen ja kehittyminen. Yhä harvempi työskentelee saman työnantajan palveluksessa ja samassa tehtävässä koko työuraansa. Yksilö joutuu myymään osaamistaan aina uudelleen myös Toimisto-ohjelmien ja hakupalveluiden osaaminen kuuluu perusvalmiuksiin, joita edellytetään työelämässä. yrityksen sisällä erilaisissa projekteissa, verkostoissa ja matriisiorganisaatioissa. Freelancereiden eli itsensä työllistäjien osuus kasvaa ja lisääntyy myös muissa kuin toimittajan ammateissa. Yksilöiden on otettava entistä enemmän vastuuta omasta työllistymisestä sekä osaamisen ylläpitämisestä ja sen kehittämisestä. TOIMIALARAJAT YLITTÄVIÄ OSAAMISTARPEITA liiketoimintaosaaminen kansainvälisyys: kommunikointitaidot, kielitaito ja kulttuurien ymmärtäminen teknologiaosaaminen verkosto-osaaminen palveluosaaminen luovuus ja innovatiivisuus design-osaaminen: loppukäyttäjän ja käyttökokemuksen ymmärtäminen ympäristöosaaminen ja elinkaariajattelu Työelämän metataidot: elämänhallinta muutostaidot (epävarmuuden hallinta ja sen sietokyky) luovuustaidot (kokeileminen, rohkeus, ketterät työtavat, tulevaisuuden ennakointi) tietoon ja informaatioon liittyvät taidot (kyky hallita laajoja kokonaisuuksia, vakuuttavuus) Lähde: Oivallus-hanke, EK 8 9

6 Viestintäalan osaamistarpeet Viestintäalan rakennemuutos on vaikuttanut merkittävästi alan henkilöstön määrään ja osaamistarpeisiin. Tekninen konvergenssi hämärtää ammattiryhmien rajoja. Viestintäalan perinteisen osaamisen lisäksi alalla tarvitaan myös yhä enemmän uudenlaisia kykyjä ja uutta osaamista. Tulevaisuuden menestyksen kannalta keskeinen kysymys on: millainen osaaminen tuo kilpailuetua, mahdollistaa kasvun ja luo lisäarvoa asiakkaalle? Asiakaslähtöisyys ja yhteisöllisyys Viestintäalan yrityksissä tarvitaan kykyä ymmärtää asiakkaiden ja kuluttajien käyttäytymistä sekä sitä ohjaavia motivaatioita ja piileviä tarpeita. Käyttökokemuksen ymmärrys on nousemassa keskeiseksi alan osaamistarpeeksi. Lisäksi tarvitaan menetelmätason osaamista kuluttajatiedon keräämisestä ja analysoimisesta. Median käyttöön, käyttäjäpalautteeseen ja käyttökokemukseen liittyvän tiedon yhdistämisellä, tilastollisella analyysilla ja näiden tulosten hyödyntämisellä saadaan paljon arvokasta tietoa myös tuote- ja palvelukehityksen tueksi. Matemaattiselle osaamiselle ja web-analytiikan taidoille on lisääntyvää tarvetta. Asiakasymmärrystä tarvitaan useissa alan tehtävissä, mutta erityisesti sen merkitys korostuu myyntitehtävissä, joissa johdetaan asiakkuuksia. Mediamyyjän rooli on muuttumassa asiakkuuskonsultiksi. Työssä korostuvat aiempaa vahvemmin vuorovaikutustaidot, asiakkaan kuunteleminen ja ratkaisuhakuisuus yhteistyössä asiakkaan kanssa sekä asiakastarpeiden välittäminen eteenpäin omassa organisaatiossa. Myös journalistisissa tehtävissä vaaditaan käyttäjien tarpeiden parempaa ymmärtämistä sekä dialogia yleisön kanssa. Verkossa voidaan seurata median käyttöä reaaliaikaisesti ja jatkaa sen pohjalta tarinankerrontaa kiinnostavista tapahtumista ja uutisista. Reaktiivisuuden vaatimus korostuu ja laatuvaatimukset kasvavat, koska käyttäjä voi helposti tarkistaa faktat ja lähteet internetin avulla. Nopeatempoisen uutistyön haaste on tunnistaa riittävä laatu kussakin tilanteessa. Yhteisöllisyys ja osallistaminen ovat tulossa yhä vahvemmin mukaan jutuntekoprosessiin. Monilla mediabrändeillä on yhteisöjä, joissa käyttäjät keskustelevat ja jakavat kokemuksiaan yhteisistä mielenkiinnon kohteista. Journalistit voivat tuottaa näille yleisöille lisäarvoa kuratoijina eli seulomalla sosiaalisen median sisällöstä esille kiinnostavia aiheita, tarkistamalla tietoja ja liittämällä ne kontekstiin. Ei-ammattilaiset osallistuvat yhä enemmän sisällön tuottamiseen ehdottamalla juttuaiheita ja näkökulmia tai kertomalla omista kokemuksistaan ja lähettämällä valokuvia ja videopätkiä julkaistavaksi. Tämä kaikki tuo haasteita myös työn organisoinnille ja johtamiselle. Digitaalinen äly ja liiketoimintaosaaminen Viestintäalan perinteiset liiketoimintamallit ovat rapautumassa, koska käyttäjät ovat tottuneet verkon ilmaiseen sisältöön ja globaaliin mediatarjontaan. Samalla markkinoinnin ja mainonnan käyttöön on tullut entistä monipuolisempi keinovalikoima. Esimerkiksi tapahtumat, sponsorointi, viraalimarkkinointi suositteluineen (word-of-mouth, WOM) ja paikkatietoon perustuva mainonta ovat keinoja, joilla perinteinen media voidaan ohittaa. Alalla käydään vimmaista pohdintaa siitä, millaisilla liiketoimintamalleilla ja tuote- ja palvelukonsepteilla sisältöjen maksullisuus toteutetaan. Punninnassa on niin SUURIMMAT OSAAMISTARPEET media-alan liiketoimintaosaaminen ja ansaintamallit esimiestyö tuotekehitys, konseptointi ja tuotteistaminen asiakkuuksien johtaminen, ratkaisukeskeinen myynti tietotekninen osaaminen digitaalisuuteen, internetiin, sosiaaliseen mediaan ja monikanavaisuuteen liittyvä osaaminen KOULUTUKSEN HYÖTYJÄ kriittinen ajattelu mindset, ammatillinen ajattelutapa kyky ratkaista monimutkaisia ongelmia uteliaisuus taidot hallita ja käsitellä tietoa kokonaisnäkemys käytännön taidot Lähde: Viestinnän Keskusliiton kysely, jossa selvitettiin osaamistarpeita 3 5 vuotta viestintäalalla työskennelleiltä korkeakoulutetuilta nuorilta aikuisilta (syyskuu 2012) 10 11

7 ikään mainonnan rooli ja sen toteutus digitaalisissa jakelukanavissa. Ansaintamalleihin liittyy kysymys myös siitä, millaisissa ekosysteemeissä uudet palvelut ovat tarjolla. Kuluttaja valitsee aina sen palvelun, joka tarjoaa helpoimman reitin parhaan sisällön äärelle. Digitaalisten tuotteiden ja palveluiden liiketoimintamalleja kehitetään alalla jatkuvasti. Tulevaisuuden mediayritys saattaa kerätä liikevaihtonsa lukuisilla ansaintamalleilla, jotka lisäksi ovat koko ajan muutoksessa. Haasteena on pitää nykyinen liiketoiminta kannattavana samalla, kun kehitetään uutta. Toimiala ei enää rajaa yritysten toimintaa yhtä tarkasti kuin aiemmin. Merkityksellisempää on, miten organisaatio sijoittuu asemaltaan eri aloilla toimivien yritysten arvoverkossa. Globaalit toimijat, kuten Amazon ja Apple, ovat onnistuneet luomaan menestyvää liiketoimintaa suljetulla ekosysteemillä. Ilman toimivia ansaintamalleja on uhkana, että suomalaiset yritykset jäävät näissä arvoketjuissa rengin asemaan muiden asettaessa ehdot ja pelisäännöt. Liiketoimintaosaamiseen sisältyy kyky havainnoida ympäristössä tapahtuvia muutoksia ja ymmärtää teknologian tarjoamat mahdollisuudet. Se sisältää myös kyvyn kehittää ansaintamalleja sekä markkinoinnin, myynnin ja rahoituksen osaamisen. Jokaisen työntekijän tulisi ymmärtää myös toimialan logiikkaa, työnantajan liiketoimintaa ja oma roolinsa siinä. Tuotteistamiseen kokeiluilla Viestintäalalla kehityspanokset kohdistuvat enenevästi yksilöllisiin, asiakkaan tarpeista lähteviin palveluihin ja tuotteisiin. Niiden massaräätälöinnissä ja itsepalveluratkaisujen kehittämisessä asiakkaan profilointi ja viestin kohdentaminen ovat keskeisiä keinoja. Kehitystoiminnan helmistä syntyy liiketoimintaa vain, jos yrityksestä löytyy tuotteistamisen, markkinoinnin ja myynnin osaamista. Viestintäalalle on syntymässä uudenlaista tuotekehityskulttuuria. Jäykkä projektitoiminta on korvautumassa demonstraatioilla ja nopeilla kokeiluilla, joissa edetään osin yrityksen ja erehdyksen kautta. Kokeilukulttuurin syntyminen edellyttää mahdollisuutta epäonnistua ja halua panna itsensä likoon. Kehittämisen keskiössä ovat käyttäjille tarjottavat digitaaliset mediaratkaisut, jotka luovat hyvän ja pitkäaikaisen käyttäjäsuhteen ja hyödyntävät tavalla tai toisella yhteisöllisyyttä. Haasteena on kyky soveltaa teknologiaa siten, että käyttäjä saa parhaan mahdollisen käyttökokemuksen. Painotuotteisiin on tarjolla uusia teknologisia ratkaisuja, kuten lisättyä todellisuutta, painettua älykkyyttä, optisia koodeja (QR) ja radiotaajuisia etätunnistimia (RFID). Näiden avulla voidaan rakentaa asiakkaalle kokonaan uudenlaisia palvelukokonaisuuksia. Digitaalinen painaminen yhdistettynä web-to-print -ratkaisuihin tarjoaa mahdollisuuksia suoraan kuluttajille suunnatuille palveluille. Myös uudet jakeluratkaisut ovat mahdollisuus toimialalle. Palveluja kehitettäessä yhteistyö ja vuorovaikutus käyttäjien kanssa on itsestäänselvyys. Asiakkaiden parissa työskentelevät ovat avainasemassa uusien käyttäjätarpeiden esille tuomisessa. Heiltä odotetaan herkkyyttä ymmärtää asiakkaan tarpeita. Avoin innovointi tai joukkoistaminen on uusi tapa ottaa käyttäjä entistä kiinteämmin mukaan tuotekehitysprosessiin. Uudet ratkaisut asiakkaiden ja kuluttajien muuttuviin tarpeisiin edellyttävät tiivistä yhteistyötä organisaation sisällä. Kehitystoiminnan tuloksellisuuden kannalta on tärkeää päästä irti nykyisistä henkilöstöryhmiä erottavista raja- Kokeilukulttuurin syntyminen edellyttää mahdollisuutta epäonnistua ja halua panna itsensä likoon

8 Viestintäalan tulevaisuuden työntekijällä on digitaalista älyä, ketteryyttä ja muutosvalmiutta, vuorovaikutustaitoja ja halua jakaa osaamista sekä kykyä ymmärtää yrityksen liiketoimintastrategia ja oma roolinsa siinä. aidoista ja hyödyntää laajemmin henkilöstön osaamista yli perinteisten organisaatiorajojen. Innovaatiotyötä tehdään usein verkostoissa. Yhteistyö kumppaneiden kanssa voi tiivistyä jopa niin, että työskennellään kehitystyön ympärille syntyvissä globaaleissa virtuaaliorganisaatioissa. Innovaatiotyö edellyttää verkosto-osaamista eli kykyä luoda kontakteja ja jakaa tietoa, yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja sekä kykyä esittää asiansa selkeästi myös vieraalla kielellä. Tärkeitä kykyjä ovat myös käyttäjälähtöisyys, ratkaisukeskeisyys, taito hallita kokonaisuuksia, systemaattisuus hankkeiden läpiviennissä ja tarvittaessa joustavuus muuttaa suunnitelmia. Palvelukonseptien kehittämisestä ja teknologiaosaamisesta tulee aiempaa tärkeämpää viestintäalan toimijoille. Käytettävyys ja käyttäjäkokemus ohjaavat kehitystä, ja teknologia siirtyy taka-alalle. Monikanavainen jakelu Kehitys on vienyt viestintää internetiin ja sähköisiin jakelukanaviin, vaikka alan perinteiset tuotteet säilyvät vielä pitkään uusien digitaalisten tuotteiden ja palveluiden rinnalla. Viestintäalalla yleistyvä monikanavainen jakelumalli vapauttaa ajan ja paikan kahleista antaen kuluttajalle vallan päättää, missä ja milloin sisältöjä käyttää. Monikanavamalli edellyttää osaamista muun muassa aineiston hallinnasta, suojauksesta, konversiosta sekä uudenlaisista maksutavoista ja maksumuureista. Myös juridisen osaamisen merkitys korostuu: tarvitaan osaamista immateriaalioikeudesta ja tulonjakomalleista sekä sopimuslisenssien ja digitaalisten oikeuksien hallintaa. Monikanavajakelu edellyttää yritykseltä kustannustehokkaita prosesseja. Muun muassa metadata liittyy keskeisesti digitaalisten sisältöjen jakeluun useissa kanavissa. Se mahdollistaa eri alustoille tehtävän automaattitaiton, joka on tärkeä tuottavuustekijä toimitustyössä. Työntekijöiltä vaaditaan kykyä tuottaa ja sovittaa sisältöä erilaisiin käyttötilanteisiin ja kanaviin niiden erityispiirteet huomioiden. Digitaalisten palvelujen ominaisuuksia ovat muun muassa ajantasaisuus, hetkellisyys, interaktiivisuus, visuaalisuus ja pelillisyys. Työntekijöiltä edellytetään aiempaan verrattuna aivan uudenlaista aktiivisuutta, reagointiherkkyyttä ja yleisön mielenkiinnon ylläpitoa kuin aiemmin. Internet ja sosiaalinen media muuttavat monien viestintäalan tehtävien luonnetta. Esimerkiksi journalistin status ja ammatti-identiteetti tiedon portinvartijana ovat muutoksessa. Internet ja sosiaalinen media tarjoavat lukijoille yhä enemmän mahdollisuuksia osallistua, tuottaa, kommentoida ja jakaa sisältöjä. Osa toimittajista saattaa vastedes koostaa uutisia käyttäjien ja tietokoneiden tuottamasta aineistoista, samalla kun osa keskittyy syvällisiin analyyseihin, jotka vaativat vankkaa substanssiosaamista ja monipuolista kokemusta. Muutoksen tukeminen Murroksessa esimiesten kyky johtaa muutosta korostuu. Miten saada työyhteisö tutuilta ja turvallisilta mukavuusalueilta tuntemattoman ja uutta osaamista vaativan kehityksen kelkkaan? Tätä polttavaa kysymystä moni esimies pohtii näinä päivinä. Osaamisen johtamisessa keskitytään yrityksen strategisesti tärkeiden toimintojen osaamisen varmistamiseen. Oikealla johtamisella huolehditaan, että henkilöstön osaamista kehitetään ja että se valjastetaan suunnitellun muutoksen, kasvun ja menestyksen saavuttamiseksi. Osaamisen johtaminen on ennakoivaa potentiaalin tunnistamista, joka tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden kasvaa ammatillisesti ja oppia uutta. Hyvä johtaja on valmentaja, joka näyttää selkeästi vision ja strategian sekä auttaa yksilöitä kehittymään. Työntekijä, iästä riippumatta, odottaa esimieheltä samoja asioita: luotettavuutta, puolueettomuutta, oikeudenmukaisuutta, hyviä vuorovaikutustaitoja, kuuntelemista, avoimuutta sekä palautteen antamista ja kiinnostusta alaisensa työstä

9 Suositukset Viestintäala on monimuotoinen, jatkuvasti kehittyvä ja uutta teknologiaa hyödyntävä moderni toimiala. Se tarjoaa mielenkiintoisia työtehtäviä sekä mahdollisuuden olla mukana viestintäalan ja viestinnän muutoksessa. Tämä suositus esittelee joukon konkreettisia toimenpiteitä, joilla edistetään osaamisen ja koulutuksen kehittämistä viestintäalalla. Suositukset on kohdistettu yksittäisille työntekijöille, yrityksille, alan järjestöille, oppilaitoksille sekä viranomaisille. Elinikäinen oppiminen Työelämän muutoksen kiihtyessä tarve päivittää osaamista lisääntyy. Yksilöiden on otettava aiempaa suurempi vastuu oman osaamisen ylläpitämisestä ja sen kehittämisestä, mutta myös omasta työllistymisestä. Työelämässä menestyvät ne, jotka osaavat jakaa ja myydä osaamistaan. Muutoksessa ei enää riitä, että kehitetään vain työn sisältöön liittyviä taitoja. Tarvitaan myös työelämävalmiuksien kehittämistä, projektihallinnon taitoja ja tietoteknistä osaamista. On hyvä huomata, että suurin osa oppimisesta tapahtuu työtä tekemällä. Center for Creative Leadershipin luoman 70:20:10 mallin mukaan työelämässä oppimisen tulisi jakautua omatoimisen tekemisen (70 %), toisilta oppimisen (20 %) ja muodollisen koulutuksen (10 %) kesken. Täydennyskoulutuksessa tärkeitä oppimismuotoja ovat itseopiskelu ja ohjattu työssäoppiminen. Yrityksen strategiaan soveltuvilla kehittämishankkeilla varmistetaan, että opiskelija pystyy viemään uudet opit työpaikalle ja omaan työhönsä. Myös näyttötutkinnot, oppisopimus ja korkeaasteen oppisopimustyyppinen koulutus ovat hyviä tapoja henkilöstön osaamisen kehittämiseen. Investointi tulevaisuuden osaamiseen Uusrekrytointi on nopein tapa hankkia uudenlaista osaamista. Uusi koulutustausta tai asiakastoimialan tuntemus voi tuoda organisaatioon tuoreita tuulia. Jokaisen rekrytoinnin yhteydessä tulisikin miettiä, miten sillä voidaan lisätä koko organisaation osaamispääomaa. Alan haasteena on puhutella niitä nuoria, jotka eivät vielä opiskeluvaiheessa tähtää viestintäalalle. Millä keinoin he tunnistaisivat viestintäalan potentiaalisena ja kiinnostavana tulevaisuuden työpaikkana? Yrityksille koulu- ja oppilaitosyhteistyö on erinomainen mahdollisuus tutustua tuleviin työntekijöihin ja rakentaa työnantajakuvaa omasta yrityksestä, mutta myös koko toimialasta. Oppilaitosyhteistyö toimii myös tulevaisuuden työntekijöiden tärkeänä rekrytointikanavana

10 Harjoittelu auttoi suuntaamaan opintoja omille vahvuusalueille. Yhteistyötapoja on monia, joista kukin yritys voi valita parhaiten itselleen sopivan: opiskelijoiden vierailut, opettajien ja opinto-ohjaajien tapaamiset ja työelämäjaksot, koululaisten ja opiskelijoiden työelämäjaksot (harjoittelu, TETja työssäoppimisjaksot), oppisopimuskoulutus, työpaikkaohjaajakoulutus, yrityksen osallistuminen opetukseen ja opetuksen suunnitteluun, yritysten edustajien osallistuminen oppilaitosten erilaisiin yhteistyöryhmiin, opiskelijoiden opinnäytetyöt, yritysten ja oppilaitosten yhteiset hankkeet ja projektit sekä erilaiset kumppanuudet, kuten kummitoiminta ja stipendit. Eri koulutustasoilla keinovalikoima ja tavoitteet vaihtelevat. Peruskouluyhteistyössä tavoitteena on herättää nuorten kiinnostusta alaan omakohtaisilla työelämäkokemuksilla esimerkiksi TET-jaksoilla ja vierailuilla. Ammatillisten oppilaitosten kanssa yhteistyössä painottuvat työssäoppimisen kehittäminen ja työpaikkaohjaajien kouluttaminen. Korkeakoulujen kanssa tehtävässä yhteistyössä korostuvat Sain ensimmäisen työpaikkani opinnäytetyön kautta. puolestaan harjoittelu, opiskelijoiden opinnäytetyöt sekä yhteiset projektit ja kehittämishankkeet. Näin opiskelijat pääsevät tutustumaan työelämään ja ratkomaan or- ganisaatiolle tärkeitä haasteita yrityksen saadessa samalla tuoreita ideoita toimintansa kehittämiseksi. Vaativimpia yhteistyömuotoja ovat yhteiset kehittämishankkeet, joissa käytetään useamman koulutusalan opiskelijoita. Yhteistyö vaatii aktiivisuutta niin yrityksiltä kuin oppilaitoksilta. Myös alumnit ovat luonteva linkki yritysten ja oppilaitosten välillä. Yrityksen kannalta yhteistyön haasteita ovat opiskelijoiden ohjaus ja arvioinnit ja niihin tarvittavat resurssit. Pois luokkahuoneesta Toisinaan väitetään, että koulutus ei aina vastaa tai vastaa huonosti työnantajien tarpeisiin. Myös opiskelijat näkevät kouluaineiden yhteyden työelämään vähäiseksi. Lääkkeenä on työssäoppimisen lisääminen ja uusien opetusmenetelmien käyttöönotto. Esimerkiksi korkeakouluihin tulisi saada 18 19

11 Suurin osa oppimisesta tapahtuu luokkahuoneen ulkopuolella. enemmän työelämäyhteyksiä ja projektityyppistä oppimista, joissa hyödynnetään yritysten aitoja tilanteita ja kehittämistarpeita. Työssäkäynti opintojen ohella pidentää koulutusaikoja, mutta voi merkitä nuorelle myös ammatillista kehittymistä ja oman osaamispääoman kartuttamista. Se voi myös avata ovia työelämään valmistumisen jälkeen. Työelämässä hankitut taidot tulisikin huomioida aiempaa paremmin osana opintosuorituksia. Koulutusaikoja voitaisiin vastaavasti lyhentää sallimalla työssäoppimisjaksojen ja harjoittelun sijoittaminen joustavasti kesäkuukausille, mikäli se on yksilön ja työnantajan kannalta mahdollista. Fundamentit opitaan yliopistossa, käytännön taidot työelämässä. Koulutusta ja tutkintoja viestintäalan tarpeisiin Ammatillista tutkintojärjestelmää on kehittävä työelämän tarpeista käsin. Nopeasti muuttuva toimintaympäristö edellyttää, että tutkintoja voidaan uudistaa nopeasti ja joustavasti. Moduulirakenteiset tutkinnon perusteet, joita voidaan päivittää tarpeen mukaan, palvelevat parhaiten yritysten muuttuvia osaamistarpeita ja yksilöiden urakehitystä. Graafisen alan insinöörikoulutus on tienhaarassa sen vähenevän vetovoiman, mutta myös ammattikorkeakoulu-uudistuksen ja pienenevien resurssien vuoksi. Toimialan ja korkeakoulun keskusteluyhteys pitää nostaa uudelle tasolle. Näin varmistetaan, että graafisen alan insinöörikoulutus jatkuu, ja että alan yritysten osaamistarpeet näkyvät konkreettisina osaamistavoitteina insinöörien koulutusohjelmassa. Viestintäalan tulee pitää huolta, että alalle tärkeillä liiketoimintaalueilla on jatkossakin alan tarpeisiin vastaavia professuureja. Korkeakoulujärjestelmää on kehitettävä siten, että se voi vastata koulutusohjelmillaan nopeasti muuttuviin työelämän tarpeisiin. Korkeakoulujen rooli kasvaa myös elinikäisessä oppimisessa. Täydennyskoulutus pitää integroida joustavasti perustutkintoon ja työelämälähtöisiä erikoistumisopintoja kehittää yhteistyössä yritysten kanssa. Määrälliset tavoitteet Viestinnän koulutus kulttuurialalla on mitoitettava työelämän tarpeita vastaavaksi. Suunnitellut aloituspaikkojen leikkaukset on toteutettava. Vapautuvat resurssit tulee ohjata alan täydennyskoulutukseen. Alan ammatillisten koulujen aloituspaikkojen mahdolliset leikkaukset pitää kuitenkin tehdä varmistaen koulukohtaisesti riittävä oppilasmäärä laadukkaan oppimisympäristön takaamiseksi. SUOSITUS TOIMENPITEISTÄ ERI TOIMIJOILLE Elinikäinen oppiminen Yksilö ottaa aiempaa enemmän vastuuta oman osaamisen kehittämisestä ja työllistymisestä Elinikäisessä oppimisessa korostuu työssäoppiminen Esimies mahdollistaa työntekijän kehittymisen valmentavalla johtamisella Yritys panostaa osaamisen johtamiseen Rahoitusjärjestelmät tukevat työelämälähtöistä osaamisen kehittämistä ja täydennyskoulutusta Investointi tulevaisuuden osaamiseen Yritykset tarjoavat haasteellisia tehtäviä sekä laadukkaan ohjauksen harjoittelijoille ja työssäoppijoille Viedään viimeiset tuulet työelämästä opetukseen Panostetaan yritysten ja oppilaitosten väliseen yhteistyöhön Kehitetään uudenlaisia harjoittelukonsepteja ja yhteistyömuotoja ja pilotoidaan ne Varmistetaan, että yritysten näkökulma huomioidaan oppilaitosten ja yritysten yhteistyössä Luodaan selkeät säännöt ja systemaattisuus harjoittelukäytöntöihin Pois luokkahuoneesta Työssäoppiminen tulee integroida nykyistä selkeämmin osaksi opintoja kaikilla koulutustasoilla Mahdollisuus opiskelun ja työssäkäynnin lomittamiseen Opettajakoulutuksen tulee olla edelläkävijä digitaalisten oppimisympäristöjen hyödyntämisessä ja eri oppiaineiden yhteistyössä Koulutusta ja tutkintoja viestintäalan tarpeisiin Viestintäalan tutkinnot uudistetaan ottaen huomioon monikanavajakelun asettamat haasteet Koulutusohjelmia pitää uudistaa joustavasti ja nopeasti työelämän tarpeista lähtien Graafisen alan insinöörikoulutusta kehitetään yhteistyössä työelämän kanssa Täydennyskoulutus tulee integroida joustavasti peruskoulutukseen Täydennyskoulutusta tulee kehittää työelämän tarpeisiin Viestintäalalle tärkeillä liiketoiminta-alueilla tulee olla professuureja Koulutusjärjestelmä ei saa ylläpitää medioiden välisiä raja-aitoja Määrälliset tavoitteet Viestinnän koulutus kulttuurialalla on mitoitettava työelämän tarpeita vastaavaksi Viestintäalan ammatillisten koulujen aloituspaikkojen mahdolliset leikkaukset tulee kohdistaa siten, että varmistetaan koulukohtaisesti riittävä oppilasmäärä ja laadukas oppimisympäristö = vastuullinen taho = osallistuminen ja vaikuttaminen yksilö yritys liitot koulut viranomaiset 20 21

12 Täydentävää materiaalia Oivallus-hanke, EK , Paula Haarla: Viestintäalan ja -ammattien tulevaisuuden osaamistarpeita. Esiselvitys viestintäalan laadullisen ennakoinnin hankkeelle Osaamistarpeet toimitustyössä -kyselytutkimuksen tulokset. SJL-VKL koulutustyöryhmä Osaava henkilöstö menestyvät yritykset, EK:n koulutusja työvoimapoliittiset linjaukset vuoteen Sijoitus tulevaan. Yritys-oppilaitosyhteistyö osaamisen kehittäjänä. EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu XXXXXX X WEB DEVELOPER VERKKOTUOTTAJAT YRITYSVASTUUPÄÄLLIKKÖ CAMPAIGN MANAGER VIDEO-OSAAJA KÄYTTÖLIITTYMÄSUUNNITTELIJA TARINAJOURNALISTI XXXX NETTILEHDEN MARK TUOTTAJA XX COMM MARKETING COMMUNICATIONS PLANNER PLANN FRONT-END OHJELMOIJA KUVATOIMITTAJA MONIOSAAJAT XXXXXXXXXXXX VERKKOANALYTIIKK DIGITAALISEN VERKKOMAINONTARYHMÄN PÄÄLLIKKÖ WEBMASTER CONSUMER DATA PROTECTION AND PRIVACY OFFICER CLIENT MANAGER DIGITAALISTEN MARKKINOINTIPALVELUIDEN JOHTAJA OHJELMISTOARK MEDIA DESIGNER VIDEOTYÖNTEKIJÄ XXXXXXXXX JAVA-OHJELMISTO SOVELLUSKEHITTÄJÄ TOIMISTOTERAPEUTTI CUSTOMER DATA CUSTODIAN TEKNINEN TUOTTA (HEAD OF CUSTOMER DATA ASSET) KAM BRÄNDIJOHTAJA TIETOKANTA-ASIANTUNTIJA XXXXXXXXXXXXXXXX PALVELUMUOTOILIJA MODERAATTORI VERKON ULKOASUPÄÄLLIKKÖ XXXX XXXXX XXXXX RATKAISUKONSULTTI

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Yrityselämän kansainvälisyystaidot - mitä tulevilta ammattilaisilta odotetaan? Piia Alvesalo Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Yrityselämän kansainvälisyystaidot - mitä tulevilta ammattilaisilta odotetaan? Piia Alvesalo Elinkeinoelämän keskusliitto EK Lisää tähän otsikko Yrityselämän kansainvälisyystaidot - mitä tulevilta ammattilaisilta odotetaan? 7.10.09 Piia Alvesalo Elinkeinoelämän keskusliitto EK www.ek.fi Ketä Elinkeinoelämän keskusliitto EK edustaa?

Lisätiedot

FUTUREX Future Experts

FUTUREX Future Experts FUTUREX Future Experts 2010-2013 Työnantajahaastattelujen satoa miksi laajoja osaamiskokonaisuuksia tarvitaan, millaista osaamista tarvitaan? Sirke Pekkilä, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto Miksi laajoja

Lisätiedot

Kuinka turvaat työllisyytesi?

Kuinka turvaat työllisyytesi? Kuinka turvaat työllisyytesi? Ida Mielityinen Akava Työurat ja osaaminen koetuksella 20.9.2016 Esimerkkejä tulevaisuuden ammateista ihmisten keinotekoisten kehonosien valmistajat nano-teknikot, geneettisten

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu 250-vuotisjuhlaseminaari 16.10.2008

Lisätiedot

Hankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1)

Hankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Hankkeistaminen Webinaari 24.11.2015 Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Ulkopuolisen rahoituksen konteksti AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN KONTEKSTI: STRATEGIAT, LINJAUKSET, KEHITTÄMISTARPEET, RESURSSIT,

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinnon uudistamistyö. Heli Huotari ja Paula Hyytiäinen

Liiketalouden perustutkinnon uudistamistyö. Heli Huotari ja Paula Hyytiäinen Liiketalouden perustutkinnon uudistamistyö Heli Huotari ja Paula Hyytiäinen 23.11.2016 Uudistamistyön taustoja Liiketalouden uudet tutkinnon perusteet tulevat voimaan 1.8.2018 Osaamisalat poistuvat Esitys

Lisätiedot

AJAN ILMIÖIDEN KIETOMINEN S-RYHMÄ- KONTEKSTIIN MONIKANAVAISUUS & SEN HYÖDYNTÄMINEN JOHDATKO TIEDOLLA VAI TUNTEELLA? T U L O S S A S Y K S Y L L Ä!

AJAN ILMIÖIDEN KIETOMINEN S-RYHMÄ- KONTEKSTIIN MONIKANAVAISUUS & SEN HYÖDYNTÄMINEN JOHDATKO TIEDOLLA VAI TUNTEELLA? T U L O S S A S Y K S Y L L Ä! S-TALENT V A L M E N N U S K O K O N A I S U U S, J O K A P U R E U T U U S - R Y H M Ä N S T R A T E G I A N T O I M E E N P A N O A T U K E V I I N T E E M O I H I N K U N K I N A I H E A L U E E N P

Lisätiedot

Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa

Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa SAK SAK syksy 2009 1 Työmarkkinoiden joustavuus haastaa ammatillisen peruskoulutuksen Työmarkkinoiden muutokset ja joustavuus lisääntynyt

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Hankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1)

Hankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Hankkeistaminen Webinaari 1.11.2016 Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Ulkopuolisen rahoituksen konteksti AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN KONTEKSTI: STRATEGIAT, LINJAUKSET, KEHITTÄMISTARPEET, RESURSSIT,

Lisätiedot

Muuttuva opettajuus 3 pointtia

Muuttuva opettajuus 3 pointtia Muuttuva opettajuus 3 pointtia Toimitusjohtaja Petri Lempinen Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry @LempinenPetri #ammatillinenkoulutus #amke www.amke.fi 1. Ympäristön muuttuessa koulutus uudistuu

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Matkalla kohti alustataloutta yrittäjän osaamistarpeet

Matkalla kohti alustataloutta yrittäjän osaamistarpeet VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Matkalla kohti alustataloutta yrittäjän osaamistarpeet Tutkintotoimikuntaseminaari 16.2.2017 Mikko Dufva mikko.dufva@vtt.fi @mdufva Yrittäjä alustataloudessa?

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Osaamista, työtä ja yrittäjyyttä

Osaamista, työtä ja yrittäjyyttä Osaamista, työtä ja yrittäjyyttä Aikuiskoulutus uudistuu Veli-Matti Lamppu 1 Työn eetos muuttuu 2 Ihan mikä tahansa on mahdollista 3 L. Gratton: Shift merkittävät globaalit muutosaallot Teknologiakehitys

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp OPPIMISTAVOITTEET n opintokortin runko Työelämälähtöiset työtehtävät Arvioidaan S = oppimistavoite saavutettu Valmentautuminen ja raportointi Valmentautuminen työelämässä

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus Media-alan monimuotototeutuksessa syvennyt kuvalliseen viestintään. Opinnoissasi paneudut kuvalliseen ilmaisuun ja visuaaliseen viestintään soveltamalla

Lisätiedot

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO 2 Miksi teknologia! Miksi kone- ja tuotantotekniikka! 3 Teknologiateollisuus mahdollisuuksien maailma Teknologia työllistää

Lisätiedot

PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA

PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä TEKIN NAPS. KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA OHJELMA VALMISTELTU LAAJASSA YHTEISTYÖSSÄ Valmisteluvastuussa TEKin koulutusvaliokunta ja projektiryhmä Projektipäällikkö

Lisätiedot

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj.

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Työn ja oppimisen integrointi Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Visio Korkeakouluissa on toimivat työkalut ja toimintaympäristöt työn opinnollistamiselle. Tämä antaa opiskelijoille entistä

Lisätiedot

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä

Lisätiedot

YHTEENVETO - Kansainvälistymisen tulevaisuusklinikat

YHTEENVETO - Kansainvälistymisen tulevaisuusklinikat YHTEENVETO - Kansainvälistymisen tulevaisuusklinikat OSAKSI YHTEISÖÄ: Eri kulttuureista tulevien integroiminen yhteisöömme ja osaksi arkeamme on onnistumisen avain. Tulevaisuus haastaa tähän entistä vahvemmin.

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPO-päivä 10.11.2016 Eeva-Leena Forma opetuksen kehittämispäällikkö Opiskelijalähtöinen Korkeakoululähtöinen työn opinnollistaminen Työpaikkalähtöinen OPISKELIJALÄHTÖINEN

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet

KA2 Yhteistyöhankkeet KA2 Yhteistyöhankkeet Projekti-idean määrittely ja rajaus KA2 ammatilliselle koulutukselle Hanketyöpaja osa I Ydinidean merkitys Hyvä ydinidea kiteyttää hankkeen tavoitteet, kohderyhmät, tulokset ja odotetut

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Kesko. Kauppa luo menestystä

Kesko. Kauppa luo menestystä Kesko Kauppa luo menestystä Kaupan ala tarjoaa työtä ja yrittäjyyttä Kauppa on elinkeinoelämän suurin toimiala, joka työllistää runsaat 320 000 henkeä. Ala tarjoaa myös paljon mahdollisuuksia toimia yrittäjänä.

Lisätiedot

OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus. Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM

OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus. Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM 2 OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus SOTE-PEDA webinaari 3.2.2017 Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM 3 KOULUTUS- SOPIMUKSEN TAVOITTEET Työpaikoilla toteutettavan ja käytännön

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,

Lisätiedot

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa Osaamisen hallinta ja kehittäminen tiedot kokemus kontaktit taidot henkinen ja fyysinen energia motivaatio henkilökohtaiset taidot arvot ja asenteet Yksilön osaaminen Lähde. Otala 2002 Osaaminen Tieto

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

Opettajat rakennemuutoksessa

Opettajat rakennemuutoksessa Opettajat rakennemuutoksessa SOTE-PEDA 2016 -seminaari "Motivoiva muutos" 4. - 5.2.2016 Tampere-talo Hanne Mäki-Hakola Anita Eskola-Kronqvist HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu OPETTAJAT RAKENNEMUUTOKSESSA

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta LARK5-seminaari 22.9.2016 Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta Perho Liiketalousopisto Oy:n tavoite Perho Liiketalousopisto

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

strategisen muutoksen tukena

strategisen muutoksen tukena Ammatillinen opettajakorkeakoulu strategisen muutoksen tukena Seija Mahlamäki-Kultanen HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Johtaja, dosentti (TaY) Miten? Tutkimalla ja hankkimalla uutta tietoa Ennakoimalla

Lisätiedot

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Ammatillisen koulutuksen yhteistyöfoorumi 2015 M/S Viking Gabriella ke 25.3.2015 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA Oppiminen ja oppimisympäristöt 8.3.2004 Merja Eskola, Senior Executive Consultant, 16.3.2004 1 Talent Partners Oy Sisältö Liiketoimintastrategia Kilpailukyky

Lisätiedot

Opiskelijahuollon laadukas johtaminen Rehtori Raimo Sivonen. Kainuun ammattiopisto. Kuopio Kainuun ammattiopisto

Opiskelijahuollon laadukas johtaminen Rehtori Raimo Sivonen. Kainuun ammattiopisto. Kuopio Kainuun ammattiopisto Opiskelijahuollon laadukas johtaminen Rehtori Raimo Sivonen Kainuun ammattiopisto Kuopio 9.6.2016 Kainuun ammattiopisto Kainuu ja Koillismaa Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos: Kainuun ammattiopisto

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Peer Haataja. Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö

Peer Haataja. Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö 16.3.2016 Peer Haataja Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö Osaamistarveselvitys 2015 - tavoitteet Työelämän osaamistarveselvitys sai alkunsa tunnistetusta tarpeesta selvittää, kuinka

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo

KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo Espoo on osaavien ihmisten kunta, joka tunnetaan oikeudenmukaisena, asukas- ja asiakaslähtöisenä sekä vastuullisena edelläkävijänä nyt ja tulevaisuudessa.

Lisätiedot

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Valtiosihteeri Heljä Misukka 8.12.2010 Helsinki Tuottava ja uudistuva Suomi- Digitaalinen agenda vv. 2011-2020

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Ennakointikoulutus. Osallistujien keräämiä trendejä työn ja koulutuksen tulevaisuudesta. Elina Hiltunen, whatsnext.fi

Ennakointikoulutus. Osallistujien keräämiä trendejä työn ja koulutuksen tulevaisuudesta. Elina Hiltunen, whatsnext.fi Ennakointikoulutus Osallistujien keräämiä trendejä työn ja koulutuksen tulevaisuudesta Työelämän trendit Pätkätyöt Työpaikkojen väheneminen Hoivatyöpaikkojen lisääntyminen Työpaikkojen korvaaminen automatisaatiolla

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin 1 Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Päivi Häkkinen PERUSOPETUS 2020 Tietoyhteiskuntavalmiudet 18.3.2010, Opetushallitus, Helsinki 2 Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan ja halutaan

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN OPETTAJAN OPAS

TULEVAISUUDEN OPETTAJAN OPAS TULEVAISUUDEN OPETTAJAN OPAS Riitta Karusaari Pedagogiset huiput Levillä 16.9.2016 Mikä on Tulevaisuuden opettajan opas? Lähtökohtana pohdintaa - Millaista opettajan työ on tulevaisuudessa? - että opetus

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN

TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN www.gotowebinar.com TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN Webinaari 31.1.2017 Corporate Spirit Oy, Annukka Väisänen ja Esko Piekkari ENGAGING PEOPLE FOR SUCCESS MIKSI TÄMÄ TEEMA? Perinteisesti organisaatioissa

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

Opas työssäoppimisen kehittäjille. Hyvä työssäoppimispaikka itsearviointimalli yrityksille

Opas työssäoppimisen kehittäjille. Hyvä työssäoppimispaikka itsearviointimalli yrityksille Opas työssäoppimisen kehittäjille Hyvä työssäoppimispaikka itsearviointimalli yrityksille SISÄLTÖ 1. Työssäoppimisen kehittäminen itsearviointimallin avulla... 3 2. Motiivit ja tavoitteet yhteistyölle

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017- UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-24.9.2015 Opetussuunnitelmatyön aikataulu Syyskuu 2015: Rehtorin päätös opetussuunnitelmatyön yhteisiksi tavoitteiksi / linjauksiksi 24.9.2015: opetussuunnitelmatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Reformin tavoitteiden suunnassa laadukasta ja kilpailukykyistä ammatillista koulutusta. Ajankohtaista Amiksesta Seija Katajisto 30.9.

Reformin tavoitteiden suunnassa laadukasta ja kilpailukykyistä ammatillista koulutusta. Ajankohtaista Amiksesta Seija Katajisto 30.9. Reformin tavoitteiden suunnassa laadukasta ja kilpailukykyistä ammatillista koulutusta Ajankohtaista Amiksesta Seija Katajisto 30.9.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi Tulosohjausmekanismi, aikajänne

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO PÄIVÄOPISKELU HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista Media-alan koulutuksen kehittämispäivä 22.11.2016 Anne Liimatainen anne.liimatainen@oph.fi Esitys pohjautuu OKM:n materiaaleihin, www.minedu.fi Ammatillinen

Lisätiedot

Mestari oppipoika? - Ajankohtaista ammattipedagogista pohdintaa

Mestari oppipoika? - Ajankohtaista ammattipedagogista pohdintaa Mestari oppipoika? - Ajankohtaista ammattipedagogista pohdintaa Veijo Turpeinen, KT 2.2.2017 1 Tutkimus työpaikkaohjaajien työstä Työyhteisö Koulutustausta Yhteys ja tehtävä Työpaikkaohjaajakoulutus oppilaitokseen

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen

Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen Aalto-yliopisto, HEMA-instituutti ama.auvinen@aalto.fi http://www.hema.aalto.fi Mistä arvontuotannossa on kysymys? arvontuotannon tutkimus

Lisätiedot

Ohjaus ja monikulttuurisuus

Ohjaus ja monikulttuurisuus Ohjaus ja monikulttuurisuus ELO-foorumi 25.9.2014 Ohjaus Ohjaus on ihmisen normaaleissa elämäntilanteissa kohtaamien vaikeuksien käsittelyä, jossa yksilöä ei patologisoida eikä tukeuduta autoritaariseen

Lisätiedot

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki Uudistuva insinöörikoulutus Seija Ristimäki Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Toimipaikat sijaitsevat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla Neljä koulutusalaa: kulttuuri liiketalous sosiaali-

Lisätiedot

SUUNNITTELUN MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ. Markku Moilanen, hallituksen puheenjohtaja, SKOL SKOL konsulttipäivä,

SUUNNITTELUN MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ. Markku Moilanen, hallituksen puheenjohtaja, SKOL SKOL konsulttipäivä, SUUNNITTELUN MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ Markku Moilanen, hallituksen puheenjohtaja, SKOL SKOL konsulttipäivä, 18.4.2016 MEGATRENDIT MUOKKAAVAT MAAILMAA ARVOT JA ARVOKETJUT MUUTTUVAT MINKÄ PITÄÄ MUUTTUA

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19-21.3.2012 OPH seminaari Riitta Karusaari Koulutuspäällikkö

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

Uusien toimintatapojen painopisteet

Uusien toimintatapojen painopisteet Miksi muutos? Tavoitteena kokonaisvaltaisempi ohjausrooli organisaation ja henkilöstön kehittämiseen ja työhyvinvointiin koko UH:ssa Valtavirtaistetaan 70-20-10 ajattelu- ja toimintatapa koko organisaatioon.

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot