PORIN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PORIN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2011"

Transkriptio

1 PORIN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS

2

3 PORIN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS

4 Tilinpäätöksen on laatinut Porin kaupungin talouspalveluyksikkö. Kirjanpidon, tuloslaskelman, taseen ja tase-erittelyt on tehnyt Taloustuki Kuntapalvelut Oy. Kuvat on ottanut Porin kaupungin vapaa-aikavirasto. Tilinpäätöksen painatuksen on tehnyt Porin kaupungin painatuskeskus. ISBN

5 1 TOIMINTAKERTOMUS SISÄLLYS 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Porin kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Kaupungin henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Ympäristötekijät Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Tilikauden tuloksen käsittely TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 2.1 Käyttötalousosan toteutuminen YLEISHALLINTO Kaupunginvaltuusto Tarkastustoimi Kaupunginhallitus Käyttövarausmäärärahat Hallintokeskus / Hallintopalvelut Elinkeinotoimen ostopalvelut Hallintokeskus / Työllisyyden hoito Hallintokeskus / IT-palvelut Hallintokeskus / Henkilöstöpalvelut Hallintokeskus / Talouspalvelut Vaalit Hallintokeskus / Kaupunkisuunnittelu Porin Seudun Matkailu Oy MAISA Seutuyhteistyö / Karhukunnat Muu yleishallinto Hallintokeskus / Hankintapalvelut PERUSTURVA ja 22 Perusturvatoimi KOULUTUS Perus- ja lukiokoulutus Palmgren-konservatorio Porin Seudun Kansalaisopisto Päivähoito ja varhaiskasvatus Satakunnan ammattikorkeakoulu Oppisopimuskoulutus Yliopistollinen koulutus ja tutkimus... 86

6 SISÄLLYS KULTTUURI JA VAPAA AIKA Teatteri Pori Jazz , 46, 47, 48, 49, 50 Kulttuuritoimi Vapaa-aika YHDYSKUNTA- JA MUUT PALVELUT Ympäristövirasto Porin Pelastustoiminnan kustannukset Vääntiö Oy / Hallinnointi Tekninen palvelukeskus Pysäköinninvalvonta Joukkoliikenne MUU LIIKETOIMINTA Energian välitys Liikelaitosten talousarvion toteutuminen Liikelaitosten tavoitteiden toteutuminen vuonna Liikelaitosten vaikutus kaupungin talouteen Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointiosan toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 3.1 Porin kaupungin tuloslaskelma Porin kaupungin tase Porin kaupungin rahoituslaskelma Porin kaupunkikonsernin tuloslaskelma Porin kaupunkikonsernin tase Porin kaupunkikonsernin rahoituslaskelma TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 4.1 Kaupungin tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Kaupunkikonsernin tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET 5.1 Taseyksiköiden tilinpäätökset Porilab Satakunnan Pelastuslaitos Ajoneuvokeskus Toimitilat Liikelaitosten tilinpäätökset Satakunnan Työterveyspalvelut Porin Palveluliikelaitos Porin Satama Porin Vesi Porin Jätehuolto ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT

7 6 1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Porin kaupunkiseudun rakennemallin 2020 hyväksyminen kaupunginvaltuustossa oli hyvin tärkeä päätös ajatellen tulevaisuuden kaupunkiseutua ja kertomusvuonna käynnistynyttä kuntarakenteen uudistusta. Porin kaupunkiseudun kuntien Harjavalta, Huittinen, Kokemäki, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori ja Ulvila yhteistyössä laatima rakennemalli kuvastaa kuntien yhteistä tahtoa ja näkemystä tulevaisuuden kehittämiskohteista. Rakennemallin tavoitteena on edistää kaupunkiseudun kasvua, kilpailukykyä ja kestävää kehitystä. Rakennemalli ohjaa omalta osaltaan kunnissa tapahtuvaa maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämistyötä. Vuosittainen toimintasuunnitelma tuo rakennemallissa määritellyt painopisteet käytännön tasolle ja toimenpiteitä toteutetaan yhteisen budjetin, aikataulutuksen ja vastuunjaon kautta. Kesäkuussa valtuusto hyväksyi Porin kaupungin palvelustrategian 2016 ja henkilöstöstrategian Palvelustrategia Kyl toimii on osa Porin kaupungin strategiaa. Siinä linjataan palvelujen järjestämisessä noudatettavat periaatteet. Palvelustrategian laatimisesta oli päätetty kaupunginhallituksen hallitusohjelmassa. Sen laati kaupunginvaltuuston keskuudestaan nimittämä seurantaryhmä ja valmistelusta vastasi kaupungin johtavista viranhaltijoista koostuva strategiaryhmä. Ohjausryhmänä toimi kaupunginhallitus. Palvelustrategiaa toteutetaan hallintokunnissa niiden toimintasuunnitelmien kautta. Seurannassa hyödynnetään käytössä olevaa Balanced Scorecard -järjestelmää. Henkilöstöstrategia 2016 sai nimekseen Jämpti homma. Henkilöstöstrategiassa on kolme painopistettä: henkilöstövoimavarojen ja -investointien hallinta, työhyvinvoinnin johtaminen ja henkilöstön osaamisen johtaminen. Satakunnan Ammattikorkeakoulu aloitti toimintansa valmistautuen ylläpitovastuun siirtämiseen yhtiölle vuoden 2012 alusta. Asetettiin työryhmä selvittämään ammattikorkeakoulun ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen tilajärjestelyjä Porissa. Oppisopimuskoulutuksen ja Palmgren-konservatorion osalta valmisteltiin tulevia hallinnollisia uudistuksia: oppisopimuskoulutuksen siirtymistä muun toisen asteen ammatillisen koulutuksen yhteyteen ja Palmgrenkonservatorion osalta niin ikään siirtymistä toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja taiteen perusopetuksen osalta uusiin organisaatioihin. Lopullisista siirtokohteista ei ollut päätöstä kertomusvuoden lopussa. Turun yliopiston kanssa tehtiin sopimus lääketieteen ja hammaslääketieteen kliinisen opetuksen järjestämisestä Porin perusturvakeskuksessa toistaiseksi. Niin ikään neuvoteltiin Tampereen yliopiston kanssa sosiaalialan koulutuksen tulevaisuuden sisällöistä. Yhdessä Tampereen yliopiston kanssa suunniteltiin käytännön sosiaalityön opetus- ja tutkimusklinikkamallia. Yhdessä Tampereen yliopiston sekä Porin ja Seinäjoen kaupunkien kanssa suunnitellaan klinikoita, jotka tarjoavat sosiaalityön korkeakouluopiskelijoille harjoitteluympäristön ja käytännön jaksojen ohjauksen. Tällä varmistetaan toisaalta pätevien sosiaalityöntekijöiden saatavuus Porissa ja toisaalta turvataan Tampereen yliopiston Porin yksikön toimintaedellytyksiä. Porin kaupungin ja yliopistokeskuksen yhteistyötä tiivistivät myös kaupungin edustajan valinta yliopistokeskuksen tutkimuksen ja opetuksen johtoryhmään sekä sanotun johtoryhmän ja kaupungin keskushallinnon ja hallintokuntien edustajista koostuvan kehittäjäverkoston säännölliset tapaamiset. Näin luodaan yliopistokeskuksen opiskelijoille entistä paremmat edellytykset opinnäytetöiden tekemiseen Porin kaupungin monialaisen organisaation tarjoamasta empiirisestä materiaalista. Porin, Rauman, Uudenkaupungin ja Turun kaupunkien keskeistä Lounaisrannikon kehittämisvyöhyke -yhteistyötä jatkettiin ns. lippulaivahankkeilla. Esimerkkeinä mainittakoon yh-

8 7 teistyösopimuksen solminen brasilialaisen Pernambuccon alueen kanssa ja Lounaisrannikon meriteollisuuden innovaatioalustan (Meridiem) perustaminen. Satamayhteistyön tiivistämistä pohdittiin yhteistyössä, jossa oli mukana myös Naantalin kaupunki. Lounaisrannikon yhteistyötä tehtiin myös energia-alalla, luovilla aloilla, matkailualan sekä elinkeinotoimen toimijoiden yhteistyönä ja valmistautumalla yhdessä uuteen alueellisen innovaatiopolitiikan kauteen. Elinkeino- ja kehittäjäorganisaatioiden yhdistämistä Prizztech -sateenvarjon alle valmisteltiin siten, että vuoden 2012 alusta alkavien yrittäjien neuvontapalvelu Enterin toiminnot siirtyivät Prizztech Oy:hyn Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy Posekin ollessa vuorossa keväällä 2012 ja Porin Seudun Matkailu Oy Maisa toimii jatkossa Prizztechin tytäryhtiönä. Kokoamalla osaaminen yhteen kokonaisuuteen pystymme yhä paremmin kilpailemaan tulevaisuudessa kehittämisvoimavaroista ja ulkopuolisesta rahoituksesta. Suurimmat investoinnit olivat Porin uusi uimahalli ja Mäntyluodon satamaväylän syventäminen 10:stä 12:een metriin ja siihen liittyvät laituri- ja laivan kääntöpaikka. Porin uusi uimahalli otettiin käyttöön Porin päivänä. Uusi satamaväylä parantaa Porin sataman kilpailukykyä ja kun myös satamaliikelaitoksen yhtiöittäminen käynnistettiin kertomusvuonna, ollaan valmiita entistä paremmin palvelemaan alueen elinkeinoelämää kuin myös maan muita alueita merikuljetuksissa. Kaupungin väestökehitys oli positiivinen johtuen maahanmuutosta ja maassamuutosta. Positiivisen kehityksen jatkuttua jo usean vuoden ajan on myös nuorten ikäluokkien muuttoliike lisääntynyt ja niin muodoin uusia porilaisia syntyi siinä määrin, että päivähoidolla ja varhaiskasvatuksella riitti haasteita päivähoitopaikkojen lisäämiseksi. Kaupungin taloudella oli kaikki edellytykset kehittyä positiivisesti ottaen huomioon esimerkiksi työttömyysasteen pysyminen suhteellisen tasaisena. Perusturvatoimen kustannustenhallinta kuitenkin petti pahoin ja vaikka kaikki muut hallintokunnat selvisivät ilman merkittäviä budjetin ylityksiä, on ikävä todeta kaupungin tilinpäätöksen, josta satunnaisten erien vaikutus on eliminoitu, jääneen 1,9 M alijäämäiseksi. Aino-Maija Luukkonen Kaupunginjohtaja

9 1.1.2 Porin kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset 8 Porin kaupungin ylin päättävä toimielin on kaupunginvaltuusto. Valtuusto päättää kaupungin toiminnasta ja taloudesta. Vuosina Porin kaupunginvaltuustossa on kuntaliitossopimuksen perusteella 86 valtuutettua. Valtuustopaikat jakautuivat seuraavasti: Kokoomus 24 (27,9 %) Vihreä liitto 5 (5,8 %) Sosiaalidemokraatit 24 (27,9 %) Perussuomalaiset 3 (3,5 %) Keskusta 13 (15,1 %) Kristillisdemokraatit 2 (2,3 %) Vasemmistoliitto 13 (15,1 %) Sitoutumattomat 2 (2,3 %) Vuonna valtuusto kokoontui 13 kertaa ja käsitteli yhteensä 310 asiaa. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana on toiminut Krista Kiuru (SDP), I varapuheenjohtajana Aki Nummelin (VAS), II varapuheenjohtajana Timo Aro (VIHR) sekä myöhemmin Oiva Kaltiokumpu (KESK) (KV ) ja III varapuheenjohtajana Sampsa Kataja (KOK). Kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan seuraavat muutokset: 286 Eerik Heijarin (KOK) tilalle Ilkka Holmlund (KOK); 288 Timo Aron (VIHR) tilalle Sanna Grönmark (VIHR); 289 Marko Kauton (SDP) tilalle Taisto Normala (SDP). Näin ollen valtuutettujen kokoonpano vuoden lopussa oli seuraavanlainen: Ahlsten Elina, Rehtori, KOK Anttila Esa J., Rehtori, Pääluottamusmies, SDP Anttila Irma, Merkonomi, KESK Apajasalo Asko, Kirvesmies, VAS Astala Leena, Yrittäjä, KOK Bergroth-Lampinen Diana, KTM, Viestintäpäällikkö, SDP Fagerlund Mia, Työterveyshoidon erikoislääkäri, VIHR Granholm Anne, Yrittäjä, VAS Grönmark Sanna, Tuottaja, VIHR ( Alk.) Hakala Eija, Pankkineuvoja, VAS Harju Mirja, Keittäjä, Pääluottamusmies, SDP Harjula Petri, Pastori, KOK Hatanpää Mikko, Maanviljelijä, KESK Hatanpää Satu, KLT-Kirjanpitäjä, Tradenomi, KOK Heljakka Helena, Perushoitaja, SDP Hellman Sari, Perushoitaja, KESK Hildén Hanna, Koulukuraattori, KOK Hirvonen Reijo, Pääluottamusmies, VAS Holmlund Ilkka, Isännöitsijä, KOK Honkasalo Timo, Aluepäällikkö, KOK Huhtanen Kristiina, FT, Rehtori, KOK Huhtanen Tapio, Everstiluutnantti Evp, KESK Inberg Olli, Varastomies, VAS Isoviita Erkki, Maanviljelijä, KESK Jalonen Ari, Kansanedustaja, Paloesimies, PS Joensuu Jarno, Paloesimies, SDP Järvinen Erja, Sosiaalityöntekijä, SDP Kaartinen Marjatta, Rovasti, Johtava perheneuvoja, KOK Kaltiokumpu Oiva, Rikoskomisario, KESK Kaski Bia, Palvelujohtaja, KOK Kataja Jouko, Kunnallisneuvos, KOK Kataja Sampsa, Kansanedustaja, Varatuomari, KOK Katajamäki Heidi, Koulunkäyntiavustaja, VAS Kilkku Pentti, LKT, Erikoislääkäri, KOK Kilpi Helena, Erikoislääkäri, KESK Kiuru Krista, Asunto- ja viestintäministeri, Kans.ed., SDP Kivelä Antero, Työsuojeluvaltuutettu, VAS Knuuttila Anttivesa, KM, Opettaja, KOK Kokkila Antti, Palvelujohtaja, KOK Kolehmainen Päivi, Työfysioterapeutti, Yrittäjä, KOK Korkeaoja Aila, Yrittäjä, KESK Korpela Simo, Lehtori, KD Koskela Antti, Ylikonstaapeli, KOK Koskiranta Raija, Emäntä, KESK Kuusisto Janne, Katsastusmies, SIT Lahtinen Petri, Toimitusjohtaja, Yrittäjä, KOK Laulainen Arja, Lehtori, SDP Lehtovirta Onni, Opettaja, PS Levonen Jyrki, Pääluottamusmies, SDP Liinamaa Anne, KM, VIHR Lindfors Jari, Testausinsinööri, SIT Lundén Martti, Tiehöylänkuljettaja, SDP Myllykoski Sonja, KM, Luokanopettaja, SDP Mäki Pirjo, Työvoimaneuvoja, SDP Niemelä Pekka, Toimitusjohtaja, KOK Nirhamo Marika, Sosiaalityöntekijä, VIHR Normala Taisto, Koneenhoitaja, Eläkeläinen, SDP Nummelin Aki, Projektipäällikkö, YTM, VAS Nurmi Antti, Toimitusjohtaja, Yrittäjä, KOK Pajukoski Jari, Ahtaaja, VAS Peltola Reino, Valaja/Eläkeläinen, SDP Puhjo Veijo, Erikoislääkäri, VAS Rantanen Johanna, Sairaanhoitaja, SDP Raunela Tommi, Pääluottamusmies, SDP Rehula Matti, Maanviljelijä, Järjestökonsulentti, KESK Salmi Ahti, Kunnallisneuvos, Ympäristöpäällikkö, SDP Salokangas Tommi, Kalastaja, Yksityisyrittäjä, PS Salonen Marjatta, Opettaja, Emäntä, KD Sandberg Juha, YTM, Projektipäällikkö, VAS Sulkava Heli, Ttm, Sairaanhoitaja, KESK Träskelin Pekka, Koulutuspäällikkö, VAS Uusitalo Reetta, Erikoislääkäri, KOK Vahala Ari, Aluetoimitsija, SDP Wahlman Esa J., Toiminnanjohtaja, SDP Vaitiniemi Ari, Aluepäällikkö, SDP Walli Helvi, Lehtori, KOK Vannemaa Heli, Terveydenhoitaja, SDP Vasama Juha, KM, Rehtori, KOK Vesivalo Rauno, Sairaanhoitaja, SDP Westerlund Ari, Rakennusinsinööri, Opettaja, SDP Viitanen Mauri, Rehtori, Opettaja, KOK Virta Mauno, KESK Wittsberg Regina, Merkonomi, KESK Vuolanne Antti, VTK, SDP Väkiparta Maria, KTM, FM, Yhteyspäällikkö, VIHR Välimäki Pekka, Makkaratyömies, VAS

10 9 Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus vastaa kaupungin hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta ja täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kaudella 2012 kaupunginhallitukseen kuuluu 12 jäsentä. Puoluejakauma oli seuraava: SDP 4, KOK 3, KESK 2, PS 1, VIHR 1, VAS 1. Hallitus kokoontui vuonna kaikkiaan 46 kertaa. Käsiteltäviä asioita oli Kaupunginhallituksen puheenjohtajana on toiminut Pentti Kilkku (KOK), I varapuheenjohtajana Esa J. Wahlman (SDP) ja II varapuheenjohtajana Ari Jalonen (PS) sekä myöhemmin Tommi Salokangas (PS) (KV ). Kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan Ari Jalosen (PS) eropyynnön kaupunginhallituksesta ja samalla II varapuheenjohtajan tehtävästä. Tilalle valittiin molempiin tehtäviin Tommi Salokangas (PS). Kaupunginhallituksen kokoonpano vuoden lopussa oli seuraava: Kilkku Pentti, LKT, Erikoislääkäri, KOK Ahlsten Elina, KM, Rehtori, KOK Walli Helvi, Lehtori, KOK Wahlman Esa J., Toiminnanjohtaja, SDP Vesivalo Rauno, Sairaanhoitaja, SDP Bergroth-Lampinen Diana, KTM, Viestintäpäällikkö, SDP Vaitiniemi Ari, Aluepäällikkö, SDP Träskelin Pekka, Koulutuspäällikkö, VAS Hakala Eija, Pankkineuvoja, VAS Hatanpää Mikko, Maanviljelijä, KESK Salokangas Tommi, Kalastaja, PS Fagerlund Mia, Työterveyshuollon erikoislääkäri, VIHR

11 10 Hallinnollinen organisaatio Vakinainen henkilömäärä

12 1.1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys 11 Maailmantalouden näkymät ovat heikentyneet selkeästi vuoden aikana. Bruttokansantuotteen globaali kasvu hidastuu ennakkotietojen mukaan vuonna 2010 nähdystä 5,1 prosentista vajaaseen 4 prosenttiin vuonna. Kasvun painopiste on ollut ja tulee lähiaikoina olemaan edelleen ns. nousevissa talouksissa. Perinteisten kehittyneiden maiden talouskehitys jatkaa vitkaisella uralla myös koko nähtävissä olevan ennustejakson. Myös euroalueen talouskehitys on ollut vaatimatonta, ja kokonaistuotannon kehitys jää lähiaikoinakin heikoksi. Tähän viittaavat sekä luottamusindikaattoreiden laaja-alainen heikentyminen että luottojen kysynnän kasvun hidastuminen loppuvuoden aikana. Euroalueen valtioiden velkakriisin jatkuminen ja leviäminen ovat osaltaan vaikeuttaneet elpymisen käynnistymistä. Bruttokansantuotteen kasvu jää vielä vuoden 2012 aikana hyvin hitaaksi tai pysähtyy jopa kokonaan. Suomen talouden kasvuksi ennakoidaan 2,6 prosenttia ja luku on siten osoittautumassa aikaisemmin arvioitua vaatimattomammaksi. Keskeisten taloudellisten toimijoiden näkemykset kehityksestä ovat varsin yhtenevät. Erityisen huolestuttavaa on ollut ulkomaankaupan lamaantuminen: tavaroiden ja palveluiden vienti supistui n. 1,5 prosenttia edellisvuodesta. Vuoden 2012 talouden kasvu jäänee vielä päättynyttä vuottakin alhaisemmaksi. Työllisyyskehitys oli vuoden aikana edellisestä huolimatta myönteinen. Työllisten määrä kasvoi noin prosentin, ja työttömyysaste aleni edellisvuodesta noin 0,5 prosenttiyksikköä. Väestön ikääntymisestä johtuva työvoiman tarjonnan aleneminen alkaa vähitellen näkyä työttömyysluvuissa. Kuluttajahintojen nousu kiihtyi vuonna selkeästi. Kuluttajahintaindeksin muutos oli vuonna ,2 ja vuonna jo +3,5 prosenttia. Inflaatiota kiihdyttivät erityisesti energiahyödykkeiden kallistuminen ja eräiden valmisteverojen sekä energiaverotuksen kiristyminen. Euroalueen yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi nousi vuonna kansallista indeksiä hitaammin. Kotimaan ansiotasoindeksin muutos jäi vuonna vain + 2,8 prosenttiin, joten reaaliansioiden kehitys oli negatiivinen. Kuntien taloustilanne heikkeni Tilastokeskuksen keräämien ennakkotietojen mukaan vuonna. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli noin 2,64 miljardia euroa, eli lähes 400 milj. euroa vähemmän kuin vuonna Kehityksen pelkistetty syy oli se, että kuntien toimintakate heikkeni enemmän kuin verotulot ja valtionosuudet kasvoivat. Vuosikate asukasta kohti oli 390, edellisvuonna 461 euroa. Kaikkiaan 22 kuntaa ja 25 kuntayhtymää arvioi, että toiminta- ja rahoitustuotot eivät riitä toiminta- ja rahoitusmenoihin, vaan vuosikate jää negatiiviseksi. Loogisena seurauksena edellisestä kuntien ja kuntayhtymien velkaantuminen jatkui vuonna. Yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden lopussa 13,8 miljardia euroa, jossa kasvua edellisvuodesta 961 milj. euroa. Lainakanta kasvoi runsaat 7 prosenttia. Tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan Manner-Suomen kunnilla oli lainaa euroa asukasta kohti vuonna, euroa vuonna Lainamäärä kasvoi erityisesti yli asukkaan kaupungeissa. Vuoden 2012 talouden kasvu kotimaassa tulee olemaan olennaisesti kotimaisen kysynnän varassa, sillä vienti jää ensi vuonnakin vaimeaksi. Ilman tärkeiden kauppakumppanien Venäjän, Ruotsin ja Saksan keskimääräistä parempaa talouskehitystä vientinäkymät olisivat todella huonot. Työttömyysaste kasvaa vuonna 2012 vain hieman. Inflaatiovauhti hidastuu. Ansiotason noustessa hintoja nopeammin reaaliansiot kääntyvät jälleen positiivisiksi. Syksyllä

13 12 neuvoteltu ns. raamisopimus ja sen perusteella sovitut palkkaratkaisut tuovat tavoiteltua ennustettavuutta ja vakautta lähiajan talouspolitiikan pohjaksi. Oman alueen taloudellinen kehitys Vuoden alussa porilaisia oli , mikä oli 246 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Myönteinen väestökehitys on jatkunut, joten väkiluku oli vuoden lopussa Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan Luonnollista väestönlisäystä ei nettona ollut, sillä kuolleisuus ylitti syntyvyyden 97 henkilöllä. Sen sijaan tulomuutto ylitti lähtömuuton 194 henkilöllä. Vuodenvaihteen väestörekisteritietojen mukaan Porissa oli 0-14-vuotiaita 14,8, vuotiaita 64,2 ja yli 64-vuotiaita 21,1 prosenttia kaupungin asukkaista. Satakunnan talous kehittyi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä varsin myönteisesti. Vauhti hidastui selvästi kesään mennessä, mutta koko vuoden tulos muodostunee silti positiiviseksi. Varmentuneisiin tietoihin perustuva Satakunnan talous raportti julkaistaan vasta huhtikuussa Yksi taloudellista kehitystä indikoiva mittari on Satakunnan ELY-keskuksen yrityksille vuonna myöntämä rahoitus, jonka määrä pysyi euromääräisesti suunnilleen edellisvuoden tasolla. Yleinen työllisyystilanne koheni vuoteen 2010 verrattuna. Vuosikeskiarvolla mitattuna myönteinen kehitys näkyi erityisesti lomautettujen määrässä. Porin ja Satakunnan tilanne parani loppuvuonna koko maata paremmin. Työhallinnon tilannekatsauksen mukaan työttömyysaste oli vuoden (2010) lopussa Porissa 12,8 (13,6), Satakunnassa 11,0 (11,8) ja koko maassa 9,7 (10,3) prosenttia. Porissa työttömiä työnhakijoita oli joulukuun lopussa yhteensä 4 920, vuotta aiemmin Naisten osuus työttömistä oli selvästi miehiä pienempi. Syksyllä 2009 alkanut pitkäaikaistyöttömyyden kasvu jatkui myös vuonna. Porissa oli joulukuun lopussa pitkäaikaistyöttömiä yhteensä Työllistämistoimenpiteiden ansiosta kuitenkin yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneiden määrä ja sakkomaksut laskivat 2,6 prosenttia. Myös yli 50-vuotiaiden työttömyys jatkoi kasvuaan. Heidän osuutensa kaikista työttömistä oli keskimäärin 39 prosenttia. Alle 25 vuotiaiden työttömien määrä laski 5 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Nuoria oli työttömänä joulukuun lopussa yhteensä 707. Nuorten yhteiskuntatakuun aikarajan (3 kk) ylittäviä nuoria oli työttömänä yhteensä 234. Vuonna Porissa valmistui 307 asuntoa, vuonna Myös rakennuslupia myönnettiin edellisvuotta enemmän, asuinhuoneistoille 486 kappaletta, vuotta aiemmin oli 269. Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan vanhojen osakehuoneistojen keskimääräinen, velaton neliöhinta Porissa oli euroa, vuonna euroa Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Vuosi ei ollut kaupungin organisaatiorakenteen kannalta suurten muutosten vuosi verrattuna vuoteen 2010, jolloin tapahtui Pori-Noormarkku kuntaliitos, perusturvan yhteistoimintaalue käynnistyi ja Palveluliikelaitos sekä Länsirannikon Koulutus Oy aloittivat toimintansa. Myöskään keskeisimmissä tulovirroissa eli valtionosuuksissa ja verotuloissa ja näihin liittyvässä lainsäädännössä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Tämän vuoksi tilinpäätös 2010 ja ovat pääosin vertailukelpoisia keskenään. Kaupungin toiminnasta yhtiöitettiin ainoastaan taseyksikkö T70 Ammattiopistojen kiinteistöt. Tästä muodostettu Kiinteistö Oy Porin Ammattiopisto aloitti toimintansa vuoden alussa. Tulosalueiden T72 ja T75 rakennuksista taas muodostettiin uusi taseyksikkö T76, joka sekin

14 13 aloitti vuoden alussa. Myös Satakunnan Pelastuslaitos T66 on käsitelty vuoden osalta ensimmäisen kerran taseyksikkönä. Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue, johon kuuluvat Pori, Ulvila, Harjavalta, Kokemäki, Nakkila, Luvia ja Eurajoki, aloitti vuoden alussa toimintansa. Pori toimii yhteistoiminta-alueen isäntäkuntana. Vuosi oli Satakunnan ammattikorkeakoulun viimeinen toimintavuosi kaupungin hallintokuntana. Ammattikorkeakoulu yhtiöitettiin vuoden aikana ja sen varsinainen koulutustoiminta alkaa vuoden 2012 alussa. Satakunnan Ammattikorkeakoulu Oy on kaupungin tytäryhtiö, jonka muita omistajia ovat Rauman kaupunki, Euran kunta, Eurajoen kunta, Harjavallan kaupunki, Huittisten kaupunki, Kankaanpään kaupunki, Kokemäen kunta, Laitilan kunta, Nakkilan kunta, Säkylän kunta, Ulvilan kaupunki, Uudenkaupungin kaupunki, Rauman kauppakamari, Satakunnan kauppakamari sekä Satakunnan Yrittäjät ry. Osakassopimuksen mukaan Porin kaupunki sijoittaa hallussaan olevan Satakunnan Ammattikorkeakoulun rahaston varat yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Tilinpäätöksessä vahvistettu rahaston lopullinen saldo on euroa. Yhtiön käytössä olevat kaupungin toimitilat päätettiin luovuttaa apporttina kaupungin täysin omistamalle kiinteistö Oy Satakunnan Ammattikorkeakoululle, joka vuokraa toimitilat Satakunnan Ammattikorkeakoulu Oy:lle. Yhtiö perustettiin vasta vuoden 2012 alussa. Toinen merkittävä muutos kaupunkikonsernissa on elinkeinotoimijoiden, eli Prizztech Oy:n Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy:n ja Porin Seudun Yrityspalveluyhdistys ry yhdistäminen yhdeksi maakunnalliseksi osaamis- ja palvelukokonaisuudeksi. Muutos on toteutettu vaiheittain ja tähän liittyvästä valmistelutyöstä ja päätöksistä on tehty suurin osa vuoden aikana. Lopullisesti muutostyö saadaan päätökseen vuoden 2012 keväällä. Vuonna jatkettiin Pori kaupunkistrategian toteuttamista. Kaupunginvaltuusto hyväksyi erilliset palvelu- ja henkilöstöstrategiat, jotka kaupunkistrategian tavoin ohjaavat toimintaa hallintokunnissa ja palvelutoimialoilla. Porissa valittiin johtamisen kehittämisen kärkihankkeiksi poliittisen johtamisen, konsernijohtamisen sekä tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittäminen. Näitä teemoja kehitetään Uuden sukupolven organisaatiot ja johtaminen -hankkeen puitteissa. Pori tiivisti entisestään yhteistyötä muiden suurten kaupunkien kanssa. Kaupungin talousarvioprosessin uudistamistyötä jatkettiin. Vuoden talousarviossa oli jo mukana informatiiviset suoritteet, joilla kuvattiin toimialueiden toimintaa ja vuoden 2012 talousarvion laadinnan yhteydessä otettiin ensimmäisen kerran mukaan kuvaukset jokaisen toimialueen ydinprosesseista ja sitä kautta muodostuneista suoritehinnoista. Kehittämistyö jatkuu edelleen vuoden 2013 talousarvion laadinnan yhteydessä. Kaupungin raportointia on samalla kehitetty tukemaan uudistuvaa talousarviota sekä helpottamaan mm talousarvioseurantaa ja erityisesti ennustettavuutta, jossa on todettu olevan isoja haasteita vielä vuoden aikanakin Kaupungin henkilöstö Porin kaupungin palveluksessa oli yhteensä 7559 henkilöä. (7454 vuonna 2010; vuonna 2009 vastaava luku ennen Noormarkun kuntaliitosta ja yhteistoiminta-alueen perustamista oli 6 711). Lukuun sisältyvät vakinaiset, määräaikaiset, oppisopimussuhteiset ja työllistetyt. Vakinaisten määrä oli vuoden lopussa 5694 (5622 vuonna 2010 ja 5103 vuonna 2009). Vakinaisessa palvelussuhteessa oli vuoden lopussa 75,3 % koko henkilökunnasta. Vaikka vakinaisista lähes puolet on yli 50-vuotiaita, vakinaisen henkilöstön keski-ikä on kääntynyt laskuun ja oli viime vuonna 48,2 v. Koko henkilöstön keski-ikä oli 45,9 v. Vanhuuseläkkeelle

15 14 vuonna siirtyi 170 henkilöä keskimäärin 63,5-vuotiaana. Erilaisille eläkkeille jäi yhteensä 289 henkilöä (edellisvuonna 261). Kaupungin henkilöstömenot vuonna olivat yhteensä 306,9 M (297,5 M v. 2010). Tästä summasta tuloslaskelman mukaiset palkkamenot olivat 235,9 M (229,6 M ) ja henkilösivukulut 69,6 M (66,3 M ). Investointien palkkamenot olivat 1,2 M (1,3 M ) ja henkilösivukulut 0,3 M (0,3 M ). Vuonna tehdyn työhyvinvointikyselyn tulosten perusteella työhyvinvointi on parantunut kaikilla osa-alueilla vuoden 2008 kyselyyn verrattuna. Tästä huolimatta sairauspoissaolojen kasvua ei saatu pysähtymään. Sairauspoissaolopäiviä oli vuonna yhteensä (2010: ). Henkilöstöraportissa on esitetty tarkemmat tiedot henkilöstöä koskevien tunnuslukujen kehityksestä Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Vuosi oli riskienhallinnan uudelleen organisoitumisen aikaa, jolloin pohdittiin erityisesti riskienhallinnan viitekehystä ja puitteita siitä, miten riskienhallinta järjestetään Porissa. Vuonna 2012 on tarkoitus laatia koko kaupunkikonsernin riskipolitiikka, joka määrittelee riskienhallinnan keskeiset linjaukset ja periaatteet. Tärkeää on luoda kokonaiskuvaa riskienhallintaan liittyvistä asioista ja oleellista on, että riskienhallintaan kiinnitetään riittävästi huomiota ja eri tahoilla sitoudutaan riskienhallinnasta huolehtimiseen. Porin riskienhallinnan tulee olla kokonaisvaltaista, tarkoituksenmukaista ja suunnitelmallista toimintaa. Kansainvälinen rahoituskriisi loi yleistä epävarmuutta kaupungin talousarvion laadintaan. Erityinen haaste tulevaisuudessa on peruspalveluiden turvaaminen, koska Suomen huoltosuhde heikkenee lähivuosina ja kunnat ovat jo nyt varsin velkaantuneita. Palvelut pitää pystyä tuottamaan nykyistä tehokkaammin. Suuria haasteita ovat myös infrastruktuurin vanheneminen, esimerkiksi huonokuntoiset rakennukset, vesi- ja sähköjohdot ja viemärit, joita korjataan liian niukoin resurssein, väestön ikääntyminen ja ylipäätään budjettien pieneneminen. Huonokuntoisten rakennusten korjausten pitkittyminen jopa vuosiksi tulisi estää entistä tehokkaammin. Kaupungin perustehtävä on palvelujen järjestäminen porilaisille. Merkittävin riski perustehtävän toteuttamiselle on rahoituspohjan heikkeneminen, jolloin palveluja ei pystytä tuottamaan, koska niihin ei ole varaa. Tiukka taloustilanne voi kärjistyessään johtaa palvelujen rahoittamisen vaikeutumiseen. Häiriöt palvelutuotannon jatkuvuudessa ja laadussa voivat aiheuttaa merkittävää vahinkoa palvelunsaajille. Yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin kohdistuvat häiriöt saattavat pahimmillaan johtaa vakaviin seurauksiin. Laadun merkitys esimerkiksi sähkön jakelussa ja veden laadussa on keskeistä. Tuotannon ja prosessien haavoittuvuuden vähentämiseen tulee edelleen kiinnittää erityistä huomiota. Kaupunkirakenteeseen ja kiinteistöihin kohdistuvat vahingot voivat seurauksiltaan olla huomattavia. Loppuvuoden Tapanin ja Hannun päivien rajuilmarintamat aiheuttivat laajaa tuhoa Porissakin ja Tapanin puoleenpäivään mennessä asiakasta oli ilman sähköä. Samaan aikaan merivesi oli nousussa ja se aiheutti tulvavaaran mukaisia varautumistoimenpiteitä. Erityisesti seurattiin sitä, että kestääkö Järviojan suojapadot ja miten jätevedenpuhdistamo samalla alueella toimii. Häiriötilanteiden aikaiseen tilannekuvan järjestämiseen tulee edelleen panostaa.

16 15 Lauantaina 2.7. Liinaharjan vanhainkodissa tapahtui mittava, rankkasateen aiheuttama vesivahinko. Katon kautta valuneen vesimassan aiheuttaman vesivahingon korjauskustannukset nousevat yli miljoonaan euroon. Kiinteistöihin kohdistuvat putkirikot ja verkostovahingot eivät yleensä yksittäisinä tapahtumina ole merkittäviä, mutta kootusti niilläkin on huomattava taloudellinen vaikutus. Vaikka riskienhallinnan toimenpiteitä on toteutettu, ei kaikkien riskien toteutumista voida kuitenkaan estää ennalta. Niihin on varauduttu kaupungin vahinkorahaston sekä vakuutusten avulla. Sataman uusi syväväylä vihittiin käyttöönsä Neuvottelut väylähankkeen rakentamiseen liittyvistä erimielisyyksistä kaupungin ja pääurakoitsijan välillä ovat kesken. Kysymyksessä ovat miljoonien eurojen erimielisyydet. Asiasta on tarkemmin liitetiedoissa Ympäristötekijät Viemäriverkkoa laajennettiin ja saneerattiin. Kaupunki tuki jätevesiosuuskuntien perustamista haja-asutusalueilla 30 %:lla toteutuneista kustannuksista. Liittymisaste yleiseen viemäriin nousi 92 %:iin. Keskustan uusi uimahalli valmistui. Siihen on rakennettu omaa aurinkoenergiajärjestelmä ensimmäisenä julkisena rakennuksena Suomessa. Uimahalli on myös ensimmäinen rakennus maailmassa, jossa aurinkolämpökeräimet on integroitu osaksi kupariseinää. Porin tulvasuojelua kehitettiin kaupungin Teknisen palvelukeskuksen ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen yhteishankkeena. Porin kaupungin pitkän aikavälin ilmasto-ohjelma toimenpide-ehdotuksineen valmistui virkamiestyön osalta. Samoin valmistui laskentaraportti Porin kuntaorganisaation kasvihuonekaasujen päästöistä ja nieluista. Pori Energia Oy oli mukana Luvia Oosinselän tuulipuistohankkeen ympäristövaikutusten arviointiprosessissa. Kaupunkisuunnittelu teki Peittoon osayleiskaavaan varauksia tuulivoimalle (12 voimalaa). Kaupunki teki rauhoitusanomukset omistamilleen Natura-alueille luonnonsuojelualueiden perustamiseksi. Tilojen pinta-ala on yhteensä 60 ha. Yyteri-työryhmän raportti Yyterin kehittämisen yleissuunnitelma valmistui. Se ohjaa kaupungin toiminnassa vuorovaikutusta, suunnittelua, toteutusta ja resurssien ohjaamista alueella. Työssä luonnosteltiin muun muassa ehdotus kaupungin omistaman Yyterin Natura-alueen rauhoitusmääräyksiksi. Puistotoimen ja ympäristöviraston yhteistyönä inventoitiin kaupungin omistamien metsien arvokkaita kohteita KuntaMETSO-hankkeessa, joka sai rahallista tukea ympäristöministeriöltä. 1.2 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kaupunginhallitus. Sen on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa, miten sisäinen valvonta on järjestetty. Selonteko perustuu pääosin talouspalveluiden hallintokunnilta pyytämiin selvityksiin valvonnan järjestämisestä. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan.

17 16 Sisäisestä valvonnasta on yleisesti ohjeistettu kaupungin talous- ja tarkastussäännöissä. Sisäinen valvonta on johtamisen apuväline. Toimielin ja sen alainen johtava viranhaltija vastaa toiminnan sisäisestä valvonnasta. Toiminnot on järjestettävä ja toimintaa johdettava siten, että kaikilla organisaation tasoilla ja kaikissa toiminnoissa on riittävä sisäinen valvonta. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Säännösten, määräysten ja päätösten noudattamisessa sekä hyvän hallintotavan noudattamisessa ei ole havaittu merkittäviä puutteita. Kaupungin lakisääteiset tehtävät on kyetty hoitamaan moitteetta. Hallintokuntien omissa johto- ja toimintasäännöissä määritellään johtamisja päätöksentekovastuut. Kullakin hallintokunnalla on omat järjestelmälliset toimintatapansa, joilla säädöksien, ohjeiden ja määräysten noudattamista valvotaan, ja miten niistä tiedotetaan omalle organisaatiolle. Hallintokuntien selvitysten perusteella ei ole tiedossa säännösten, määräysten tai päätösten noudattamatta jättämisestä aiheutuneita valituksia, korvausvaatimuksia tai muita oikeusseuraamuksia. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus n toteutumisen seurannassa ja raportoinnissa noudatetaan kaupunginhallituksen antamia ohjeita. Kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle raportoidaan neljännesvuosittain käyttötalouden tulojen ja menojen sekä keskeisten ja yksityiskohtaisten tavoitteiden toteutumisesta. Kuukausittain raportoidaan kaupunginhallitukselle talousarvion toteutumisesta. Hallintokunnat raportoivat myös pääsääntöisesti kuukausittain lauta- ja johtokunnille käyttösuunnitelmiensa toteutumisesta. n toteutumisen seurantaan saatiin pääsääntöisesti riittävästi tietoa. Puutteita on kuitenkin vielä sekä oman toiminnan että ostopalvelujen seurannassa. Perusturvan talousarvio ei toteutunut suunnitellusti, vaan talousarvioon jouduttiin hakemaan kaksi ylityslupaa. Raportointi- ja seurantajärjestelmiä kehitetään jatkuvasti yhteistyössä Taloustuki Kuntapalvelut Oy:n kanssa. Määrärahojen käytössä ei tilikauden aikana havaittu merkittäviä toimivallan ylityksiä. Tavoitteiden, varojen käytön ja toiminnan tuloksellisuuden seuranta esitetään yksityiskohtaisesti talousarvion toteutumisvertailussa. Riskienhallinnan järjestäminen Kaupunginhallitus ja muu kaupungin johto vastaavat siitä, että riskienhallinta on asianmukaisesti järjestetty. Riskienhallinnan johtoryhmä koordinoi riskienhallinnan järjestämistä ja vuoden 2012 aikana on tarkoitus laatia kaupunkikonsernille riskipolitiikka. Edelleen vuoden 2012 aikana on tarkoitus päivittää hallintokuntien riskienhallinnan yhdyshenkilöt ja heidän toimenkuvansa. Huhtikuussa kaupungin keskushallinnossa aloitti kaupunginjohtajan alaisuudessa riskienhallintapäällikkö, joka toimii mm. riskienhallinnan johtoryhmän puheenjohtajana. Vaikka riskienhallinnan kokonaisvastuu on ylemmän tason osalta järjestetty, jokainen kaupungin luottamushenkilö ja työntekijä vastaa omalta osaltaan riskienhallinnan toteuttamisesta. Riskienhallinnan keinoin varmistetaan tavoitteiden saavuttaminen. Riskienhallinnan tilaa seurataan talousarviovuoden aikana ja siitä raportoidaan tilinpäätöksessä. Kaupungin riskienhallintaa kehitetään edelleen. Toimiva johtamisjärjestelmä, sisäinen valvonta ja riittävä riskienhallinta ovat keskeistä kaupungin tavoitteiden saavuttamisen kannalta.

18 17 Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Hankintojen tekemisessä noudatetaan hankintalakia sekä kaupungin omia hankintaohjeita. Kilpailutuksen perusteella päätetään yhteishankintapaikat. Hankintayksiköiden on noudatettava yhteishankintasopimuksia. Sopimusten noudattamisen sisäistä valvontaa on tehostettu. Erillishankintojen hankintavaltuusrajat on määritelty joko toimintasäännöissä tai vuosittain lauta- ja johtokuntien tekemillä päätöksillä. Viranhaltijoiden tekemistä hankintapäätöksistä on pidetty päätöspöytäkirjaa. Teknisen palvelukeskuksen omistamisen yksikkö vastaa maa- ja vesialueiden sekä toimitilojen hankinnasta, hallinnasta ja luovutuksesta. Sopimusten toteutumisen seuranta on jatkuvaa. Sisäisen valvonnan toimimattomuuden vuoksi ei omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa tai käyttöarvoissa toteutunut merkittäviä menetyksiä tai arvon alennuksia eikä jouduttu oikeudelliseen vastuuseen. Sopimustoiminta Sopimusten tekeminen, sopimusehtojen noudattaminen ja vanhentumisaikojen seuranta on määritelty johto- ja toimintasäännöissä. Sopimusten hallintaa tehdään manuaalisesti, mutta myös erillisen sopimustenhallintaohjelman käyttöönotto on aloitettu mm. teknisessä palvelukeskuksessa ja perusturvakeskuksessa. Yhteishankintojen sopimuspaikkojen noudattamiseksi ja hankintojen ohjaamiseksi enemmän sopimustoimittajille, tulisi kehittää seuranta- ja hankintajärjestelmiä sekä lisätä resursseja. Ylikunnalliset sopimukset lisääntyvät ja tuovat haasteita sopimusten hallintaan. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Sisäinen tarkastus on kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajan alainen toiminto. Operatiivisena toimijana on tarkastuslautakunnan alainen tarkastustoimisto. Sisäinen tarkastus tekee kaupunginjohtajan toimeksiannosta kaupungin organisaatiossa sisäistä tarkastusta suorittamalla eri toimintojen ja valvontajärjestelmien riippumatonta arviointia sen varmistamiseksi, että johdon saama informaatio on oikeata ja luotettavaa, riskienhallinta on toimivaa, voimavarojen käyttö on tehokasta ja taloudellista, sisäinen tarkkailujärjestelmä toimii ja että voimassaolevia säädöksiä, määräyksiä ja annettuja ohjeita on noudatettu. Sisäisen tarkastuksen velvollisuus on antaa neuvoja järjestelmien ja toimintatapojen kehittämiseksi. Vuoden painopistealueista mainittakoon perusturvaan liittyvä tarkastustoiminta. Sisäisen tarkastuksen henkilöresursseja käytetään osittain arviointitoimintaan. Ulkopuolisia toimeksiantoja ei kuluneella tilikaudella ole ollut sisäisen tarkastuksen lohkolla. 1.3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelmassa esitetään tilikaudelle kuuluvat tuotot ja kulut. Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, miten tilikaudella syntyneet tuotot riittävät palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Virallisessa tuloslaskelmassa esitetään ulkoiset erät eli tuotot, jotka on saatu kaupungin ulkopuolelta, ja kulut, jotka ovat syntyneet hankinnoista kaupungin ulkopuolelta.

19 18 Tuloslaskelma euroa 2010 Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot Rahoituskulut VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS Tilinpäätössiirrot TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ ALIJÄÄMÄ (-) Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot toimintakuluista % 33,2 35,9 Vuosikate, milj. euroa 25,6 29,7 Vuosikate % poistoista 101,0 109,6 Vuosikate, euroa/asukas Tuotot Kaupungin toimintatuottojen määrä oli 218,5 M. Toimintatuotot kasvoivat 3,9 M (1,8 %). Verotulojen määrä oli 263,3 M. Verotulot kasvoivat 10,1 M (4,0 %). Verotulojen kasvu aiheutui lähinnä kunnallisverotulon ja yhteisöverotulon kasvusta. Kunnallisverotulo kasvoi 6,0 M (2,6 %) ja yhteisöverotulo 4,0 M (32,9 %). Kiinteistöverotulo pysyi lähes ennallaan. Valtionosuudet olivat 170,7 M. Valtionosuudet kasvoivat 7,9 M (4,9 %). Rahoitustuotot olivat 11,7 M. Rahoitustuotot kasvoivat 1,2 M (11,5 %). Satunnaiset tuotot olivat 17,0 M. Satunnaiset tuotot aiheutuivat Länsirannikon Koulutus Oy:n käytössä olevien kiinteistöjen yhtiöittämiseen liittyvästä apporttiluovutuksesta, josta kirjattiin kaupungille pysyvien vastaavien luovutusvoittoa. Vuonna 2010 satunnaiset tuotot olivat 2,9 M. Kulut Toimintamenot olivat 633,5 M. Toimintamenot kasvoivat 25,1 M (4,1 %). Toimintamenoista suurin erä, henkilöstömenot, kasvoivat 9,5 M (3,2 %). Suurinta toimintamenojen kasvu oli palvelujen ostoissa, jotka kasvoivat 18,7 M (9,8 %). Rahoituskulut olivat 5,1 M. Rahoituskulut kasvoivat 2,1 M. Tästä 1,3 M aiheutui korkokulujen noususta. Satunnaiset kulut olivat 0,5 M.

20 19 Toimintakate ja vuosikate Toimintakate kuvaa toimintatuottojen ja kulujen erotusta. Toimintakate on kunnassa aina negatiivinen. Se kertoo kuinka paljon käyttötalouden kuluista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Toimintakate oli -415,0 M. Se heikkeni 2010 vuoteen verrattuna 21,2 M (5,4 %). Vuosikate kuvaa tulorahoituksen riittävyyttä investointeihin, sijoituksiin sekä lainojen lyhennyksiin. Vuosikate oli 25,6 M. Se heikkeni 2010 vuoteen verrattuna 4,1 M (13,8 %). Tulos ja ylijäämä Tilikauden tulos kuvaa tilikaudelle kuuluvien tuottojen ja kulujen erotusta. Siinä huomioidaan myös pitkävaikutteisten tuotannontekijöiden käyttöä kuvaavat poistot ja satunnaiset erät. Tilikauden tulos oli 16,7 M. Tulokseen vaikutti olennaisesti satunnaisiin tuottoihin kirjattu noin 17 M erä, joka aiheutui kiinteistöjen apporttiluovutuksesta. Tilinpäätössiirroilla tarkoitetaan kirjanpidollisia eriä, joilla vaikutetaan tuloksen jakautumiseen eri tilikausien välillä. Vuonna näiden erien vaikutus oli 2,2 M. Suurimmat yksittäiset siirrot olivat Satakunnan Ammattikorkeakoulu 1,0 M rahastosiirto sekä Porin Vesiliikelaitoksen tekemä 1,0 M investointivaraus. Tilinpäätössiirtojen jälkeen tilikauden ylijäämä on 14,6 M. Liikelaitosten osuus kaupungin tilikauden ylijäämästä oli 0,9 M. Tilikauden ylijäämä ilman liikelaitoksia oli 13,7 M. Liikelaitokset tuottivat 40 % kaupungin vuosikatteesta ja liikelaitosten osuus kaupungin toimintatuotoista oli 26 % sekä toimintakuluista 9 %. Liikelaitoksien yli- ja alijäämät, lainojen lyhennykset ja tuloutukset kaupungille olivat vuonna seuraavat: Porin Jätehuolto Porin Palveluliikelaitos Porin Satama Porin Vesi Satakunnan työterveyspalvelut Yhteensä Korvaus peruspääomasta Lainojen korot Lainojen lyhennykset Tilikauden yli-/alijäämä Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista Toimintatuottojen osuutta toimintakuluista kuvataan tunnusluvulla, joka lasketaan kaavasta: 100 (Toimintatuotot) / (Toimintakulut Valmistus omaan käyttöön) Toimintatuottojen osuus toimintakuluista vuoden tilinpäätöksen mukaan oli 33,2 prosenttia, eli toimintakuluista kolmannes katettiin myynti- ja maksutuloilla. Verotuloilla, valtionosuuksilla ja rahoitustuotoilla jäi rahoitettavaksi 2/3 toimintakuluista. Edelliseen vuoteen verrattuna toimintatuottojen osuus toimintakuluista laski 2,7 prosenttiyksikköä. Vuosikate prosenttia poistoista Tunnusluku lasketaan kaavasta: 100 Vuosikate / Poistot ja arvonalentumiset Vuonna vuosikate oli 101,0 % kokonaispoistoista. Vuonna 2010 luku oli 109,6 %. Tunnusluvun heikentyminen johtui vuosikatteen alenemisesta 4,1 M. Kun tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan kunnan tulorahoituksen olevan riittävä. Vuosikate euroa/asukas Vuosikate asukasta kohti vuonna oli 308 euroa, eli 49 euroa pienempi kuin vuonna 2010.

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Vakinaiset palvelussuhteet

Vakinaiset palvelussuhteet Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kaupungin henkilöstömäärä käsitellään henkilöstökertomuksessa. Keskeisten konserniyhteisöjen henkilöstöpanoskuvaus on alla. Vakinaiset palvelussuhteet Tehty työpanos,

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE 21.3.2016 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2015 Suomen talous on viimeiset vuodet ollut merkittävien ongelmien keskellä, kun Suomen taloutta

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007 Lahden kaupunki Tilinpäätös 2007 Tilinpäätös 2007 LAHTI TP 2005 TP 2006 TP 2007 Asukasluku (31.12) 98 411 98 755 99 301 Veroprosentti 19,00 19,00 19,00 1000 euroa Verotulot 258 802 274 700 290 033 Vuosikate

Lisätiedot

LUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus

LUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus LUODON KUNTA Tilinpäätös 2015 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Luodon kasvu jatkui vuonna 2015. Väestö kasvoi 40 henkilöllä ja väkiluku oli vuodenvaihteessa 5 147. Työllisyystilanne oli hyvä ja

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 25.3.2010 klo 13.00 Päiväys: 25.3.2010 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.215 klo 9 Maaningan kunta Tilinpäätös 214 3.3.215 Kunnan toimintaympäristö ja vetovoimaisuus Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin kuntaliitos valmisteltiin päätösten

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013 TILINPÄÄTÖS 2013 TULOSLASKELMA 2013 2012 Liikevaihto 3 960 771 3 660 966 Valmistus omaan käyttöön 1 111 378 147 160 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -104 230-104 683 Palvelujen ostot

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015 TILINPÄÄTÖS 2015 TULOSLASKELMA 2015 2014 Liikevaihto 3 576 109 3 741 821 Valmistus omaan käyttöön 140 276 961 779 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -115 284-96 375 Palvelujen ostot

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS Talousarvio 21 ja taloussuunnitelma 21-212 Uudenkaupungin ammattiopisto Novidan johtokunta 3.9.29 TULOSLASKELMA 21-212 1 euroa 22.9.29 14:9 TP 28 Liikevaihto

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit 19.5.2016 Heikki Miettinen Rakenne A. A. Nykyiset kriisikuntamenettelyn tunnusluvut B. Uuden Kuntalain mukaiset tunnusluvut B. - arviointimenettelyt

Lisätiedot

Sisältö Konsernitilinpäätös Sivu

Sisältö Konsernitilinpäätös Sivu VERSIO 2.6/2010 Sisältö Konsernitilinpäätös Sivu Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutuminen 1 2 Talousarvion rahoitusosan toteutuminen 3 2 Kunnan tuloslaskelma 5 2 Kunnan tase 7 3 Kunnan rahoituslaskelma

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 11/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 11/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 11/2013 1 (7) 5 Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen HEL 2013-003762 T 02 06 01 00 Päätösehdotus päättänee 1 hyväksyä vuoden 2012 tilinpäätöksen siten, että tilikauden

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2011 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI. JULKAISTAVISSA klo 13.00

TIEDOTE VUODEN 2011 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI. JULKAISTAVISSA klo 13.00 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 2.4.2011 klo 13.00 Päiväys: 2.4.2012 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Urheiluseura ry - kaava 3 - Asteri kirjanpidon tulostusmalli

Urheiluseura ry - kaava 3 - Asteri kirjanpidon tulostusmalli TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Koulutuksen tuotot Valmennuksen tuotot Kilpailutuotot Nuorison tuotot Tiedotuksen tulot Julkaisujen tuotot Kansainväliset tuotot Hallinnon tuotot Muut vars. toim. tuotot

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011 UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / Uudenkaupungin Jätehuollon johtokunta 24.5. Tuloslaskelma 1-4/ 1-4/2010 Arvio 1-4/ Poikkeama Käytön % Toteutuma arvio Liikevaihto

Lisätiedot

Tampereen Veden talous

Tampereen Veden talous 3.3 Tampereen Veden tase VASTAAVAA 31.12.2015 31.12.2014 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Rakennukset 8 205 474,19 8 661 352,05 Kiinteät rakenteet ja laitteet 103 247 712,04 99 123 603,03 Koneet

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/213 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 212 TA 213 TA 213 Erotus TA 213 Enn. enn. 3/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 375-11 1 369 7 Menot -4

Lisätiedot

KIINTEISTÖ OY H-SEITSIKKO. Y-tunnus Keski-Pohjanmaan erikoisssairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä 100 % TILINPÄÄTÖS 2011

KIINTEISTÖ OY H-SEITSIKKO. Y-tunnus Keski-Pohjanmaan erikoisssairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä 100 % TILINPÄÄTÖS 2011 KIINTEISTÖ OY H-SEITSIKKO Y-tunnus 1086342-4 Omistusosuudet: Keski-Pohjanmaan erikoisssairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä 100 % TILINPÄÄTÖS 2011 SISÄLLYSLUETTELO Toimintakertomus 1 Tuloslaskelma 2

Lisätiedot

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1000 EUR 7-12/2015 7-12/2014 1-12/2015 1-12/2014 Liikevaihto, tuhatta euroa 6 554 5 963 15 036 9 918 Liikevoitto, tuhatta euroa 69 614 1 172 485 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

Urheiluseura - kaava 2 - Asteri mallitilikartta (u211)

Urheiluseura - kaava 2 - Asteri mallitilikartta (u211) TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Koulutustoiminta Valmennustoiminta Kilpailutoiminta Nuorisotoiminta Tiedotustoiminta Julkaisutoiminta Kansainvälinen toiminta Hallinto Muu varsinainen toiminta Poistot

Lisätiedot

1 000 euroa TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO

1 000 euroa TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO Emoyhtiön tilinpäätöksen 1 1 000 euroa 1.1. 31.12.2007 1.1. 31.12.2006 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 301 560

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

Konsernin liikevaihto oli katsauskautena 88,8 miljoonaa euroa (88,9 milj. euroa tammi- kesäkuussa 2010).

Konsernin liikevaihto oli katsauskautena 88,8 miljoonaa euroa (88,9 milj. euroa tammi- kesäkuussa 2010). Tiedote 1 (9) Osuuskunta KPY -konsernin osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2011 Tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli katsauskautena 88,8 miljoonaa euroa (88,9 milj. euroa tammi- kesäkuussa 2010). Konsernin voitto

Lisätiedot

VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO

VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO KuntaPro Oy vuonna 2014... 2 Keskeiset tuotanto- ja talousluvut... 3 KuntaPro Oy:n hallinto... 3 Johdon palkitseminen... 3 Henkilöstö... 3 Tuloslaskelma 2014... 4 Tase

Lisätiedot

TA Muutosten jälkeen Tot

TA Muutosten jälkeen Tot HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 3.6. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 30.4. Tuloslaskelma Kunnan tuloslaskelma on toteutunut talousarvion puitteissa, mikäli huomioidaan kiinteistöverojen kertaluontoisuus jakamalla

Lisätiedot

U1 - Urheiluseura (yhdistyksen kaava) - Asterin malli

U1 - Urheiluseura (yhdistyksen kaava) - Asterin malli TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Yleisavustukset TILIKAUDEN TULOS Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Veroperust. varausten

Lisätiedot

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PIENYRITYKSEN KULULAJIKOHTAINEN TULOSLASKELMA 1. LIIKEVAIHTO 2. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 3. Valmistus omaan käyttöön 4. Liiketoiminnan

Lisätiedot

Yh16 - Aatteellinen yhdistys - Asterin malli

Yh16 - Aatteellinen yhdistys - Asterin malli TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Yleisavustukset Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Verotusper. varausten

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 KONSERNI Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2015 1.1. 31.12.2014 LIIKEVAIHTO 124 532 128 967 Valmistus omaan käyttöön 4 647 4 869 Liiketoiminnan

Lisätiedot

Urheiluseura - kaava 3 - Asteri mallitilikartta (u313)

Urheiluseura - kaava 3 - Asteri mallitilikartta (u313) Urheiluseura - kaava 3 - Asteri mallitilikartta (u313) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 Maa- ja vesialueet 1110 Rakennukset

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

T U L O S L A S K E L M A Rahayksikkö EURO

T U L O S L A S K E L M A Rahayksikkö EURO Eestinmäen Palvelukeskus Oy T U L O S L A S K E L M A Y-tunnus 0315218-1 1.1.2016 1.1.2015 Rahayksikkö EURO - 31.3.2016-31.3.2015 Vastikkeet 13 621,92 13 621,92 Kiinteistön tuotoista suoritettava arvonlisävero

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Rahoitusosassa sitovia eriä ovat antolainaukseen varatut määrärahat.

Rahoitusosassa sitovia eriä ovat antolainaukseen varatut määrärahat. Talousarvion täytäntöönpanomääräysten 2.1 kohdan mukaan Tehtäväalueen määräraha on kaupunginvaltuuston vahvistama menojen yhteissumma ottaen huomioon talousarvion ensikertaisen hyväksymisen jälkeen tehdyt

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2016 1 6/2015 1 12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 10 370 17 218 27 442 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 647 5 205 6 471 Liikevoitto, % liikevaihdosta 6,2 % 30,2 % 23,6 %

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1:

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1: ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus 25.8.2014 Kehyslaskelmat Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt Vuosien 2015-2017 taloussuunnitelman kehys 14082014 1 000

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä 2011 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2011 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2013 HKLjk 2.5.2013 Osavuosikatsaus 1 (10) Yhteisön nimi: HKL-Metroliikenne Ajalta: Toimintaympäristö ja toiminta Toimintaympäristössä ei ole havaittu erityisiä

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 01.01.2015-31.12.2015 FINEXTRA OY 2(11) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot

Lisätiedot

M 2015 % 2014 % Liikevaihto markkina-alueittain Suomi 531,0 98,5 510,1 97,6 Muut maat 8,3 1,5 12,5 2,4 Yhteensä 539,3 100,0 522,5 100,0

M 2015 % 2014 % Liikevaihto markkina-alueittain Suomi 531,0 98,5 510,1 97,6 Muut maat 8,3 1,5 12,5 2,4 Yhteensä 539,3 100,0 522,5 100,0 1. Liikevaihto M 2015 % 2014 % Liikevaihto toimialoittain Ympäristöpalvelut 226,8 42,1 220,6 42,2 Teollisuuspalvelut 73,6 13,6 72,8 13,9 Kiinteistöpalvelut 238,9 44,4 229,1 43,9 Yhteensä 539,3 100,0 522,5

Lisätiedot

Lohjan kaupungin tilinpäätös 2015

Lohjan kaupungin tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 138 04.04.2016 Kaupunginvaltuusto 56 08.06.2016 Lohjan kaupungin tilinpäätös 2015 29/02.06.01/2016 KH 04.04.2016 138 Kuntalain 113 :n mukaan tilikaudelta on laadittava tilinpäätös, joka

Lisätiedot

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2015 HKLjk 5.5.2015 Osavuosikatsaus 1 (10) Yhteisön nimi: HKL-Metroliikenne Ajalta: Toimintaympäristö ja toiminta Toimintaympäristössä ei ole havaittu erityisiä

Lisätiedot

Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT

Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2015 2 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Kuopion Veden vesihuollon toiminta-alue on laajentunut viimeisen kymmenen vuoden

Lisätiedot

Elite Varainhoito Oyj Liite puolivuotiskatsaus

Elite Varainhoito Oyj Liite puolivuotiskatsaus Liite puolivuotiskatsaus 1.1. 3.6.216 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1 EUR 1 6/216 1 6/215 1 12/215 Liikevaihto, tuhatta euroa Liikevoitto, tuhatta euroa 9 25 8 482 15 36 4 1 14 1 172 Liikevoitto, %

Lisätiedot

UB urheiluseura alv UB14.WTR

UB urheiluseura alv UB14.WTR TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset pitkäaik. Muut pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset lyhytaik.

Lisätiedot

U3 Asteri urheiluseurau314.wtr

U3 Asteri urheiluseurau314.wtr U3 Asteri urheiluseurau314.wtr TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset pitkäaik. Muut pitkäaikaiset

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2016 Kaupunginhallitus 30.5.2016 Sisällysluettelo Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013-2016 2 Tuloslaskelma 3 Rahoituslaskelma 4 Käyttötalouden toteutuminen

Lisätiedot

Konsernin liikevaihto oli katsauskautena 103,0 miljoonaa euroa (88,8 milj. euroa tammi- kesäkuussa 2011).

Konsernin liikevaihto oli katsauskautena 103,0 miljoonaa euroa (88,8 milj. euroa tammi- kesäkuussa 2011). Tiedote 1 (9) Osuuskunta KPY -konsernin osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2012 Tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli katsauskautena 103,0 miljoonaa euroa (88,8 milj. euroa tammi- kesäkuussa 2011). Konsernin voitto

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättyessä avoimina olevat

Lisätiedot

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 1 / 9 Taaleritehdas Oyj Liite tulostiedotteeseen, taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 31.12.2013. TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT Taaleritehdas-konserni 1.7.-31.12.2013 1.7.-31.12.2012

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma 151 RAHOITUSOSA 152 153 RAHOITUSOSA Talousarvion rahoitusosaan kootaan käyttötalous-, tuloslaskelma - ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus 31.03.2015 Kunnanhallitus 11.05.2015 ALAVIESKAN KUNNAN TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN TAMMI-MAALISKUU 2015 (sisäiset ja ulkoiset erät mukana) Tammi-maaliskuu 2014 TA 2015

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta

Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2004 Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty kauppa- ja teollisuusministeriön esittelystä,

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen Tilinpäätös 2006 Kaupunginhallitus Pormestari Timo P. Nieminen T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 1 Uuteen toimintamalliin Kaupungin johtamisjärjestelmä uudistui

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v. 2009 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta 12.4.2010 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2009 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 Viking Line -konserni, jonka edellinen tilikausi käsitti ajan 1. marraskuuta 2009 31. joulukuuta 2010, on siirtynyt 1. tammikuuta 2011 alkaen kalenterivuotta vastaavaan

Lisätiedot

TASEKIRJA VIRPINIEMI GOLF OY

TASEKIRJA VIRPINIEMI GOLF OY TASEKIRJA 31.12.2015 VIRPINIEMI GOLF OY Virpiniemi Golf Oy Y-tunnus 1892969-4 kotipaikka OULU TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA 01.01.2015 31.12.2015 Sisällys: Sivu Toimintakertomus 1 Tuloslaskelma 2 Tase 3-4 Liitetiedot

Lisätiedot

Emoyhtiön. Liiketoiminnan muut tuotot muodostuu tilikaudella 2012 tutkimushankkeisiin saaduista avustuksista.

Emoyhtiön. Liiketoiminnan muut tuotot muodostuu tilikaudella 2012 tutkimushankkeisiin saaduista avustuksista. Emoyhtiön LIITETIEDOT Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: 1.1. 31.12.2013 1.1. 31.12.2012 1) Liikevaihto Vuokrat 136 700 145,50 132 775 734,25 Käyttökorvaukset 205 697,92 128 612,96 Muut kiinteistön tuotot

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 37 TULOSSUUNNITELMA 38 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

LIITTYJÄT 0,93 % VOLYYMIT m 3 /a TASE-ENNUSTE MAKSUT alv 0 % 2,0 % 2012 TULOSLASKELMAENNUSTE

LIITTYJÄT 0,93 % VOLYYMIT m 3 /a TASE-ENNUSTE MAKSUT alv 0 % 2,0 % 2012 TULOSLASKELMAENNUSTE Askolan vesihuoltolaitos LIITTYJÄT,93 % Väkiluku as 4 988 Vesijohdon liittymis-% % 65 % Vesijohtoon liittyneet as 3 242 Viemärin liittymis-% % 34 % Viemäriin liittyneet as 1 696 VOLYYMIT m 3 /a Veden pumppaus

Lisätiedot

Torstai klo

Torstai klo Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 5/2011 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA Torstai 19.05.2011 klo 15.00 18.00 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

Imatran Golf Oy, Tilinpäätös Imatran Golf Oy

Imatran Golf Oy, Tilinpäätös Imatran Golf Oy Imatran Golf Oy Pien- ja mikroyritysasetuksen mukainen tilinpäätös ajalta 1.1. - 31.12.2016 Arkistoviite: 2016-002 1 IMATRAN GOLF OY Golftie 11 55800 Imatra Kotipaikka Imatra Y-tunnus 2209820-5 Sisällys

Lisätiedot

Tuhatta euroa Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 - Q4. Liikevaihto

Tuhatta euroa Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 - Q4. Liikevaihto 1 (6) Asiakastieto Group Oyj, pörssitiedotteen liite 5.5.2015 klo 16.00 HISTORIALLISET TALOUDELLISET TIEDOT 1.1. - 31.12.2014 Tässä liitteessä esitetyt Asiakastieto Group Oyj:n ( Yhtiö ) historialliset

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 07-12/2016 7-12/2015 1-12/2016 1-12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 9 743 10 223 20 113 27 442 Käyttökate, 1000 EUR 1672 1563 2750 6935 Käyttökate, % liikevaihdosta 17,2 % 15,3

Lisätiedot

PORIN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2011

PORIN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2011 PORIN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS PORIN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS Tilinpäätöksen on laatinut Porin kaupungin talouspalveluyksikkö. Kirjanpidon, tuloslaskelman, taseen ja tase-erittelyt

Lisätiedot