PORIN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PORIN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2011"

Transkriptio

1 PORIN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS

2

3 PORIN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS

4 Tilinpäätöksen on laatinut Porin kaupungin talouspalveluyksikkö. Kirjanpidon, tuloslaskelman, taseen ja tase-erittelyt on tehnyt Taloustuki Kuntapalvelut Oy. Kuvat on ottanut Porin kaupungin vapaa-aikavirasto. Tilinpäätöksen painatuksen on tehnyt Porin kaupungin painatuskeskus. ISBN

5 1 TOIMINTAKERTOMUS SISÄLLYS 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Porin kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Kaupungin henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Ympäristötekijät Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Tilikauden tuloksen käsittely TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 2.1 Käyttötalousosan toteutuminen YLEISHALLINTO Kaupunginvaltuusto Tarkastustoimi Kaupunginhallitus Käyttövarausmäärärahat Hallintokeskus / Hallintopalvelut Elinkeinotoimen ostopalvelut Hallintokeskus / Työllisyyden hoito Hallintokeskus / IT-palvelut Hallintokeskus / Henkilöstöpalvelut Hallintokeskus / Talouspalvelut Vaalit Hallintokeskus / Kaupunkisuunnittelu Porin Seudun Matkailu Oy MAISA Seutuyhteistyö / Karhukunnat Muu yleishallinto Hallintokeskus / Hankintapalvelut PERUSTURVA ja 22 Perusturvatoimi KOULUTUS Perus- ja lukiokoulutus Palmgren-konservatorio Porin Seudun Kansalaisopisto Päivähoito ja varhaiskasvatus Satakunnan ammattikorkeakoulu Oppisopimuskoulutus Yliopistollinen koulutus ja tutkimus... 86

6 SISÄLLYS KULTTUURI JA VAPAA AIKA Teatteri Pori Jazz , 46, 47, 48, 49, 50 Kulttuuritoimi Vapaa-aika YHDYSKUNTA- JA MUUT PALVELUT Ympäristövirasto Porin Pelastustoiminnan kustannukset Vääntiö Oy / Hallinnointi Tekninen palvelukeskus Pysäköinninvalvonta Joukkoliikenne MUU LIIKETOIMINTA Energian välitys Liikelaitosten talousarvion toteutuminen Liikelaitosten tavoitteiden toteutuminen vuonna Liikelaitosten vaikutus kaupungin talouteen Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointiosan toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 3.1 Porin kaupungin tuloslaskelma Porin kaupungin tase Porin kaupungin rahoituslaskelma Porin kaupunkikonsernin tuloslaskelma Porin kaupunkikonsernin tase Porin kaupunkikonsernin rahoituslaskelma TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 4.1 Kaupungin tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Kaupunkikonsernin tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET 5.1 Taseyksiköiden tilinpäätökset Porilab Satakunnan Pelastuslaitos Ajoneuvokeskus Toimitilat Liikelaitosten tilinpäätökset Satakunnan Työterveyspalvelut Porin Palveluliikelaitos Porin Satama Porin Vesi Porin Jätehuolto ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT

7 6 1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Porin kaupunkiseudun rakennemallin 2020 hyväksyminen kaupunginvaltuustossa oli hyvin tärkeä päätös ajatellen tulevaisuuden kaupunkiseutua ja kertomusvuonna käynnistynyttä kuntarakenteen uudistusta. Porin kaupunkiseudun kuntien Harjavalta, Huittinen, Kokemäki, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori ja Ulvila yhteistyössä laatima rakennemalli kuvastaa kuntien yhteistä tahtoa ja näkemystä tulevaisuuden kehittämiskohteista. Rakennemallin tavoitteena on edistää kaupunkiseudun kasvua, kilpailukykyä ja kestävää kehitystä. Rakennemalli ohjaa omalta osaltaan kunnissa tapahtuvaa maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämistyötä. Vuosittainen toimintasuunnitelma tuo rakennemallissa määritellyt painopisteet käytännön tasolle ja toimenpiteitä toteutetaan yhteisen budjetin, aikataulutuksen ja vastuunjaon kautta. Kesäkuussa valtuusto hyväksyi Porin kaupungin palvelustrategian 2016 ja henkilöstöstrategian Palvelustrategia Kyl toimii on osa Porin kaupungin strategiaa. Siinä linjataan palvelujen järjestämisessä noudatettavat periaatteet. Palvelustrategian laatimisesta oli päätetty kaupunginhallituksen hallitusohjelmassa. Sen laati kaupunginvaltuuston keskuudestaan nimittämä seurantaryhmä ja valmistelusta vastasi kaupungin johtavista viranhaltijoista koostuva strategiaryhmä. Ohjausryhmänä toimi kaupunginhallitus. Palvelustrategiaa toteutetaan hallintokunnissa niiden toimintasuunnitelmien kautta. Seurannassa hyödynnetään käytössä olevaa Balanced Scorecard -järjestelmää. Henkilöstöstrategia 2016 sai nimekseen Jämpti homma. Henkilöstöstrategiassa on kolme painopistettä: henkilöstövoimavarojen ja -investointien hallinta, työhyvinvoinnin johtaminen ja henkilöstön osaamisen johtaminen. Satakunnan Ammattikorkeakoulu aloitti toimintansa valmistautuen ylläpitovastuun siirtämiseen yhtiölle vuoden 2012 alusta. Asetettiin työryhmä selvittämään ammattikorkeakoulun ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen tilajärjestelyjä Porissa. Oppisopimuskoulutuksen ja Palmgren-konservatorion osalta valmisteltiin tulevia hallinnollisia uudistuksia: oppisopimuskoulutuksen siirtymistä muun toisen asteen ammatillisen koulutuksen yhteyteen ja Palmgrenkonservatorion osalta niin ikään siirtymistä toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja taiteen perusopetuksen osalta uusiin organisaatioihin. Lopullisista siirtokohteista ei ollut päätöstä kertomusvuoden lopussa. Turun yliopiston kanssa tehtiin sopimus lääketieteen ja hammaslääketieteen kliinisen opetuksen järjestämisestä Porin perusturvakeskuksessa toistaiseksi. Niin ikään neuvoteltiin Tampereen yliopiston kanssa sosiaalialan koulutuksen tulevaisuuden sisällöistä. Yhdessä Tampereen yliopiston kanssa suunniteltiin käytännön sosiaalityön opetus- ja tutkimusklinikkamallia. Yhdessä Tampereen yliopiston sekä Porin ja Seinäjoen kaupunkien kanssa suunnitellaan klinikoita, jotka tarjoavat sosiaalityön korkeakouluopiskelijoille harjoitteluympäristön ja käytännön jaksojen ohjauksen. Tällä varmistetaan toisaalta pätevien sosiaalityöntekijöiden saatavuus Porissa ja toisaalta turvataan Tampereen yliopiston Porin yksikön toimintaedellytyksiä. Porin kaupungin ja yliopistokeskuksen yhteistyötä tiivistivät myös kaupungin edustajan valinta yliopistokeskuksen tutkimuksen ja opetuksen johtoryhmään sekä sanotun johtoryhmän ja kaupungin keskushallinnon ja hallintokuntien edustajista koostuvan kehittäjäverkoston säännölliset tapaamiset. Näin luodaan yliopistokeskuksen opiskelijoille entistä paremmat edellytykset opinnäytetöiden tekemiseen Porin kaupungin monialaisen organisaation tarjoamasta empiirisestä materiaalista. Porin, Rauman, Uudenkaupungin ja Turun kaupunkien keskeistä Lounaisrannikon kehittämisvyöhyke -yhteistyötä jatkettiin ns. lippulaivahankkeilla. Esimerkkeinä mainittakoon yh-

8 7 teistyösopimuksen solminen brasilialaisen Pernambuccon alueen kanssa ja Lounaisrannikon meriteollisuuden innovaatioalustan (Meridiem) perustaminen. Satamayhteistyön tiivistämistä pohdittiin yhteistyössä, jossa oli mukana myös Naantalin kaupunki. Lounaisrannikon yhteistyötä tehtiin myös energia-alalla, luovilla aloilla, matkailualan sekä elinkeinotoimen toimijoiden yhteistyönä ja valmistautumalla yhdessä uuteen alueellisen innovaatiopolitiikan kauteen. Elinkeino- ja kehittäjäorganisaatioiden yhdistämistä Prizztech -sateenvarjon alle valmisteltiin siten, että vuoden 2012 alusta alkavien yrittäjien neuvontapalvelu Enterin toiminnot siirtyivät Prizztech Oy:hyn Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy Posekin ollessa vuorossa keväällä 2012 ja Porin Seudun Matkailu Oy Maisa toimii jatkossa Prizztechin tytäryhtiönä. Kokoamalla osaaminen yhteen kokonaisuuteen pystymme yhä paremmin kilpailemaan tulevaisuudessa kehittämisvoimavaroista ja ulkopuolisesta rahoituksesta. Suurimmat investoinnit olivat Porin uusi uimahalli ja Mäntyluodon satamaväylän syventäminen 10:stä 12:een metriin ja siihen liittyvät laituri- ja laivan kääntöpaikka. Porin uusi uimahalli otettiin käyttöön Porin päivänä. Uusi satamaväylä parantaa Porin sataman kilpailukykyä ja kun myös satamaliikelaitoksen yhtiöittäminen käynnistettiin kertomusvuonna, ollaan valmiita entistä paremmin palvelemaan alueen elinkeinoelämää kuin myös maan muita alueita merikuljetuksissa. Kaupungin väestökehitys oli positiivinen johtuen maahanmuutosta ja maassamuutosta. Positiivisen kehityksen jatkuttua jo usean vuoden ajan on myös nuorten ikäluokkien muuttoliike lisääntynyt ja niin muodoin uusia porilaisia syntyi siinä määrin, että päivähoidolla ja varhaiskasvatuksella riitti haasteita päivähoitopaikkojen lisäämiseksi. Kaupungin taloudella oli kaikki edellytykset kehittyä positiivisesti ottaen huomioon esimerkiksi työttömyysasteen pysyminen suhteellisen tasaisena. Perusturvatoimen kustannustenhallinta kuitenkin petti pahoin ja vaikka kaikki muut hallintokunnat selvisivät ilman merkittäviä budjetin ylityksiä, on ikävä todeta kaupungin tilinpäätöksen, josta satunnaisten erien vaikutus on eliminoitu, jääneen 1,9 M alijäämäiseksi. Aino-Maija Luukkonen Kaupunginjohtaja

9 1.1.2 Porin kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset 8 Porin kaupungin ylin päättävä toimielin on kaupunginvaltuusto. Valtuusto päättää kaupungin toiminnasta ja taloudesta. Vuosina Porin kaupunginvaltuustossa on kuntaliitossopimuksen perusteella 86 valtuutettua. Valtuustopaikat jakautuivat seuraavasti: Kokoomus 24 (27,9 %) Vihreä liitto 5 (5,8 %) Sosiaalidemokraatit 24 (27,9 %) Perussuomalaiset 3 (3,5 %) Keskusta 13 (15,1 %) Kristillisdemokraatit 2 (2,3 %) Vasemmistoliitto 13 (15,1 %) Sitoutumattomat 2 (2,3 %) Vuonna valtuusto kokoontui 13 kertaa ja käsitteli yhteensä 310 asiaa. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana on toiminut Krista Kiuru (SDP), I varapuheenjohtajana Aki Nummelin (VAS), II varapuheenjohtajana Timo Aro (VIHR) sekä myöhemmin Oiva Kaltiokumpu (KESK) (KV ) ja III varapuheenjohtajana Sampsa Kataja (KOK). Kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan seuraavat muutokset: 286 Eerik Heijarin (KOK) tilalle Ilkka Holmlund (KOK); 288 Timo Aron (VIHR) tilalle Sanna Grönmark (VIHR); 289 Marko Kauton (SDP) tilalle Taisto Normala (SDP). Näin ollen valtuutettujen kokoonpano vuoden lopussa oli seuraavanlainen: Ahlsten Elina, Rehtori, KOK Anttila Esa J., Rehtori, Pääluottamusmies, SDP Anttila Irma, Merkonomi, KESK Apajasalo Asko, Kirvesmies, VAS Astala Leena, Yrittäjä, KOK Bergroth-Lampinen Diana, KTM, Viestintäpäällikkö, SDP Fagerlund Mia, Työterveyshoidon erikoislääkäri, VIHR Granholm Anne, Yrittäjä, VAS Grönmark Sanna, Tuottaja, VIHR ( Alk.) Hakala Eija, Pankkineuvoja, VAS Harju Mirja, Keittäjä, Pääluottamusmies, SDP Harjula Petri, Pastori, KOK Hatanpää Mikko, Maanviljelijä, KESK Hatanpää Satu, KLT-Kirjanpitäjä, Tradenomi, KOK Heljakka Helena, Perushoitaja, SDP Hellman Sari, Perushoitaja, KESK Hildén Hanna, Koulukuraattori, KOK Hirvonen Reijo, Pääluottamusmies, VAS Holmlund Ilkka, Isännöitsijä, KOK Honkasalo Timo, Aluepäällikkö, KOK Huhtanen Kristiina, FT, Rehtori, KOK Huhtanen Tapio, Everstiluutnantti Evp, KESK Inberg Olli, Varastomies, VAS Isoviita Erkki, Maanviljelijä, KESK Jalonen Ari, Kansanedustaja, Paloesimies, PS Joensuu Jarno, Paloesimies, SDP Järvinen Erja, Sosiaalityöntekijä, SDP Kaartinen Marjatta, Rovasti, Johtava perheneuvoja, KOK Kaltiokumpu Oiva, Rikoskomisario, KESK Kaski Bia, Palvelujohtaja, KOK Kataja Jouko, Kunnallisneuvos, KOK Kataja Sampsa, Kansanedustaja, Varatuomari, KOK Katajamäki Heidi, Koulunkäyntiavustaja, VAS Kilkku Pentti, LKT, Erikoislääkäri, KOK Kilpi Helena, Erikoislääkäri, KESK Kiuru Krista, Asunto- ja viestintäministeri, Kans.ed., SDP Kivelä Antero, Työsuojeluvaltuutettu, VAS Knuuttila Anttivesa, KM, Opettaja, KOK Kokkila Antti, Palvelujohtaja, KOK Kolehmainen Päivi, Työfysioterapeutti, Yrittäjä, KOK Korkeaoja Aila, Yrittäjä, KESK Korpela Simo, Lehtori, KD Koskela Antti, Ylikonstaapeli, KOK Koskiranta Raija, Emäntä, KESK Kuusisto Janne, Katsastusmies, SIT Lahtinen Petri, Toimitusjohtaja, Yrittäjä, KOK Laulainen Arja, Lehtori, SDP Lehtovirta Onni, Opettaja, PS Levonen Jyrki, Pääluottamusmies, SDP Liinamaa Anne, KM, VIHR Lindfors Jari, Testausinsinööri, SIT Lundén Martti, Tiehöylänkuljettaja, SDP Myllykoski Sonja, KM, Luokanopettaja, SDP Mäki Pirjo, Työvoimaneuvoja, SDP Niemelä Pekka, Toimitusjohtaja, KOK Nirhamo Marika, Sosiaalityöntekijä, VIHR Normala Taisto, Koneenhoitaja, Eläkeläinen, SDP Nummelin Aki, Projektipäällikkö, YTM, VAS Nurmi Antti, Toimitusjohtaja, Yrittäjä, KOK Pajukoski Jari, Ahtaaja, VAS Peltola Reino, Valaja/Eläkeläinen, SDP Puhjo Veijo, Erikoislääkäri, VAS Rantanen Johanna, Sairaanhoitaja, SDP Raunela Tommi, Pääluottamusmies, SDP Rehula Matti, Maanviljelijä, Järjestökonsulentti, KESK Salmi Ahti, Kunnallisneuvos, Ympäristöpäällikkö, SDP Salokangas Tommi, Kalastaja, Yksityisyrittäjä, PS Salonen Marjatta, Opettaja, Emäntä, KD Sandberg Juha, YTM, Projektipäällikkö, VAS Sulkava Heli, Ttm, Sairaanhoitaja, KESK Träskelin Pekka, Koulutuspäällikkö, VAS Uusitalo Reetta, Erikoislääkäri, KOK Vahala Ari, Aluetoimitsija, SDP Wahlman Esa J., Toiminnanjohtaja, SDP Vaitiniemi Ari, Aluepäällikkö, SDP Walli Helvi, Lehtori, KOK Vannemaa Heli, Terveydenhoitaja, SDP Vasama Juha, KM, Rehtori, KOK Vesivalo Rauno, Sairaanhoitaja, SDP Westerlund Ari, Rakennusinsinööri, Opettaja, SDP Viitanen Mauri, Rehtori, Opettaja, KOK Virta Mauno, KESK Wittsberg Regina, Merkonomi, KESK Vuolanne Antti, VTK, SDP Väkiparta Maria, KTM, FM, Yhteyspäällikkö, VIHR Välimäki Pekka, Makkaratyömies, VAS

10 9 Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus vastaa kaupungin hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta ja täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kaudella 2012 kaupunginhallitukseen kuuluu 12 jäsentä. Puoluejakauma oli seuraava: SDP 4, KOK 3, KESK 2, PS 1, VIHR 1, VAS 1. Hallitus kokoontui vuonna kaikkiaan 46 kertaa. Käsiteltäviä asioita oli Kaupunginhallituksen puheenjohtajana on toiminut Pentti Kilkku (KOK), I varapuheenjohtajana Esa J. Wahlman (SDP) ja II varapuheenjohtajana Ari Jalonen (PS) sekä myöhemmin Tommi Salokangas (PS) (KV ). Kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan Ari Jalosen (PS) eropyynnön kaupunginhallituksesta ja samalla II varapuheenjohtajan tehtävästä. Tilalle valittiin molempiin tehtäviin Tommi Salokangas (PS). Kaupunginhallituksen kokoonpano vuoden lopussa oli seuraava: Kilkku Pentti, LKT, Erikoislääkäri, KOK Ahlsten Elina, KM, Rehtori, KOK Walli Helvi, Lehtori, KOK Wahlman Esa J., Toiminnanjohtaja, SDP Vesivalo Rauno, Sairaanhoitaja, SDP Bergroth-Lampinen Diana, KTM, Viestintäpäällikkö, SDP Vaitiniemi Ari, Aluepäällikkö, SDP Träskelin Pekka, Koulutuspäällikkö, VAS Hakala Eija, Pankkineuvoja, VAS Hatanpää Mikko, Maanviljelijä, KESK Salokangas Tommi, Kalastaja, PS Fagerlund Mia, Työterveyshuollon erikoislääkäri, VIHR

11 10 Hallinnollinen organisaatio Vakinainen henkilömäärä

12 1.1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys 11 Maailmantalouden näkymät ovat heikentyneet selkeästi vuoden aikana. Bruttokansantuotteen globaali kasvu hidastuu ennakkotietojen mukaan vuonna 2010 nähdystä 5,1 prosentista vajaaseen 4 prosenttiin vuonna. Kasvun painopiste on ollut ja tulee lähiaikoina olemaan edelleen ns. nousevissa talouksissa. Perinteisten kehittyneiden maiden talouskehitys jatkaa vitkaisella uralla myös koko nähtävissä olevan ennustejakson. Myös euroalueen talouskehitys on ollut vaatimatonta, ja kokonaistuotannon kehitys jää lähiaikoinakin heikoksi. Tähän viittaavat sekä luottamusindikaattoreiden laaja-alainen heikentyminen että luottojen kysynnän kasvun hidastuminen loppuvuoden aikana. Euroalueen valtioiden velkakriisin jatkuminen ja leviäminen ovat osaltaan vaikeuttaneet elpymisen käynnistymistä. Bruttokansantuotteen kasvu jää vielä vuoden 2012 aikana hyvin hitaaksi tai pysähtyy jopa kokonaan. Suomen talouden kasvuksi ennakoidaan 2,6 prosenttia ja luku on siten osoittautumassa aikaisemmin arvioitua vaatimattomammaksi. Keskeisten taloudellisten toimijoiden näkemykset kehityksestä ovat varsin yhtenevät. Erityisen huolestuttavaa on ollut ulkomaankaupan lamaantuminen: tavaroiden ja palveluiden vienti supistui n. 1,5 prosenttia edellisvuodesta. Vuoden 2012 talouden kasvu jäänee vielä päättynyttä vuottakin alhaisemmaksi. Työllisyyskehitys oli vuoden aikana edellisestä huolimatta myönteinen. Työllisten määrä kasvoi noin prosentin, ja työttömyysaste aleni edellisvuodesta noin 0,5 prosenttiyksikköä. Väestön ikääntymisestä johtuva työvoiman tarjonnan aleneminen alkaa vähitellen näkyä työttömyysluvuissa. Kuluttajahintojen nousu kiihtyi vuonna selkeästi. Kuluttajahintaindeksin muutos oli vuonna ,2 ja vuonna jo +3,5 prosenttia. Inflaatiota kiihdyttivät erityisesti energiahyödykkeiden kallistuminen ja eräiden valmisteverojen sekä energiaverotuksen kiristyminen. Euroalueen yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi nousi vuonna kansallista indeksiä hitaammin. Kotimaan ansiotasoindeksin muutos jäi vuonna vain + 2,8 prosenttiin, joten reaaliansioiden kehitys oli negatiivinen. Kuntien taloustilanne heikkeni Tilastokeskuksen keräämien ennakkotietojen mukaan vuonna. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli noin 2,64 miljardia euroa, eli lähes 400 milj. euroa vähemmän kuin vuonna Kehityksen pelkistetty syy oli se, että kuntien toimintakate heikkeni enemmän kuin verotulot ja valtionosuudet kasvoivat. Vuosikate asukasta kohti oli 390, edellisvuonna 461 euroa. Kaikkiaan 22 kuntaa ja 25 kuntayhtymää arvioi, että toiminta- ja rahoitustuotot eivät riitä toiminta- ja rahoitusmenoihin, vaan vuosikate jää negatiiviseksi. Loogisena seurauksena edellisestä kuntien ja kuntayhtymien velkaantuminen jatkui vuonna. Yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden lopussa 13,8 miljardia euroa, jossa kasvua edellisvuodesta 961 milj. euroa. Lainakanta kasvoi runsaat 7 prosenttia. Tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan Manner-Suomen kunnilla oli lainaa euroa asukasta kohti vuonna, euroa vuonna Lainamäärä kasvoi erityisesti yli asukkaan kaupungeissa. Vuoden 2012 talouden kasvu kotimaassa tulee olemaan olennaisesti kotimaisen kysynnän varassa, sillä vienti jää ensi vuonnakin vaimeaksi. Ilman tärkeiden kauppakumppanien Venäjän, Ruotsin ja Saksan keskimääräistä parempaa talouskehitystä vientinäkymät olisivat todella huonot. Työttömyysaste kasvaa vuonna 2012 vain hieman. Inflaatiovauhti hidastuu. Ansiotason noustessa hintoja nopeammin reaaliansiot kääntyvät jälleen positiivisiksi. Syksyllä

13 12 neuvoteltu ns. raamisopimus ja sen perusteella sovitut palkkaratkaisut tuovat tavoiteltua ennustettavuutta ja vakautta lähiajan talouspolitiikan pohjaksi. Oman alueen taloudellinen kehitys Vuoden alussa porilaisia oli , mikä oli 246 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Myönteinen väestökehitys on jatkunut, joten väkiluku oli vuoden lopussa Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan Luonnollista väestönlisäystä ei nettona ollut, sillä kuolleisuus ylitti syntyvyyden 97 henkilöllä. Sen sijaan tulomuutto ylitti lähtömuuton 194 henkilöllä. Vuodenvaihteen väestörekisteritietojen mukaan Porissa oli 0-14-vuotiaita 14,8, vuotiaita 64,2 ja yli 64-vuotiaita 21,1 prosenttia kaupungin asukkaista. Satakunnan talous kehittyi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä varsin myönteisesti. Vauhti hidastui selvästi kesään mennessä, mutta koko vuoden tulos muodostunee silti positiiviseksi. Varmentuneisiin tietoihin perustuva Satakunnan talous raportti julkaistaan vasta huhtikuussa Yksi taloudellista kehitystä indikoiva mittari on Satakunnan ELY-keskuksen yrityksille vuonna myöntämä rahoitus, jonka määrä pysyi euromääräisesti suunnilleen edellisvuoden tasolla. Yleinen työllisyystilanne koheni vuoteen 2010 verrattuna. Vuosikeskiarvolla mitattuna myönteinen kehitys näkyi erityisesti lomautettujen määrässä. Porin ja Satakunnan tilanne parani loppuvuonna koko maata paremmin. Työhallinnon tilannekatsauksen mukaan työttömyysaste oli vuoden (2010) lopussa Porissa 12,8 (13,6), Satakunnassa 11,0 (11,8) ja koko maassa 9,7 (10,3) prosenttia. Porissa työttömiä työnhakijoita oli joulukuun lopussa yhteensä 4 920, vuotta aiemmin Naisten osuus työttömistä oli selvästi miehiä pienempi. Syksyllä 2009 alkanut pitkäaikaistyöttömyyden kasvu jatkui myös vuonna. Porissa oli joulukuun lopussa pitkäaikaistyöttömiä yhteensä Työllistämistoimenpiteiden ansiosta kuitenkin yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneiden määrä ja sakkomaksut laskivat 2,6 prosenttia. Myös yli 50-vuotiaiden työttömyys jatkoi kasvuaan. Heidän osuutensa kaikista työttömistä oli keskimäärin 39 prosenttia. Alle 25 vuotiaiden työttömien määrä laski 5 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Nuoria oli työttömänä joulukuun lopussa yhteensä 707. Nuorten yhteiskuntatakuun aikarajan (3 kk) ylittäviä nuoria oli työttömänä yhteensä 234. Vuonna Porissa valmistui 307 asuntoa, vuonna Myös rakennuslupia myönnettiin edellisvuotta enemmän, asuinhuoneistoille 486 kappaletta, vuotta aiemmin oli 269. Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan vanhojen osakehuoneistojen keskimääräinen, velaton neliöhinta Porissa oli euroa, vuonna euroa Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Vuosi ei ollut kaupungin organisaatiorakenteen kannalta suurten muutosten vuosi verrattuna vuoteen 2010, jolloin tapahtui Pori-Noormarkku kuntaliitos, perusturvan yhteistoimintaalue käynnistyi ja Palveluliikelaitos sekä Länsirannikon Koulutus Oy aloittivat toimintansa. Myöskään keskeisimmissä tulovirroissa eli valtionosuuksissa ja verotuloissa ja näihin liittyvässä lainsäädännössä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Tämän vuoksi tilinpäätös 2010 ja ovat pääosin vertailukelpoisia keskenään. Kaupungin toiminnasta yhtiöitettiin ainoastaan taseyksikkö T70 Ammattiopistojen kiinteistöt. Tästä muodostettu Kiinteistö Oy Porin Ammattiopisto aloitti toimintansa vuoden alussa. Tulosalueiden T72 ja T75 rakennuksista taas muodostettiin uusi taseyksikkö T76, joka sekin

14 13 aloitti vuoden alussa. Myös Satakunnan Pelastuslaitos T66 on käsitelty vuoden osalta ensimmäisen kerran taseyksikkönä. Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue, johon kuuluvat Pori, Ulvila, Harjavalta, Kokemäki, Nakkila, Luvia ja Eurajoki, aloitti vuoden alussa toimintansa. Pori toimii yhteistoiminta-alueen isäntäkuntana. Vuosi oli Satakunnan ammattikorkeakoulun viimeinen toimintavuosi kaupungin hallintokuntana. Ammattikorkeakoulu yhtiöitettiin vuoden aikana ja sen varsinainen koulutustoiminta alkaa vuoden 2012 alussa. Satakunnan Ammattikorkeakoulu Oy on kaupungin tytäryhtiö, jonka muita omistajia ovat Rauman kaupunki, Euran kunta, Eurajoen kunta, Harjavallan kaupunki, Huittisten kaupunki, Kankaanpään kaupunki, Kokemäen kunta, Laitilan kunta, Nakkilan kunta, Säkylän kunta, Ulvilan kaupunki, Uudenkaupungin kaupunki, Rauman kauppakamari, Satakunnan kauppakamari sekä Satakunnan Yrittäjät ry. Osakassopimuksen mukaan Porin kaupunki sijoittaa hallussaan olevan Satakunnan Ammattikorkeakoulun rahaston varat yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Tilinpäätöksessä vahvistettu rahaston lopullinen saldo on euroa. Yhtiön käytössä olevat kaupungin toimitilat päätettiin luovuttaa apporttina kaupungin täysin omistamalle kiinteistö Oy Satakunnan Ammattikorkeakoululle, joka vuokraa toimitilat Satakunnan Ammattikorkeakoulu Oy:lle. Yhtiö perustettiin vasta vuoden 2012 alussa. Toinen merkittävä muutos kaupunkikonsernissa on elinkeinotoimijoiden, eli Prizztech Oy:n Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy:n ja Porin Seudun Yrityspalveluyhdistys ry yhdistäminen yhdeksi maakunnalliseksi osaamis- ja palvelukokonaisuudeksi. Muutos on toteutettu vaiheittain ja tähän liittyvästä valmistelutyöstä ja päätöksistä on tehty suurin osa vuoden aikana. Lopullisesti muutostyö saadaan päätökseen vuoden 2012 keväällä. Vuonna jatkettiin Pori kaupunkistrategian toteuttamista. Kaupunginvaltuusto hyväksyi erilliset palvelu- ja henkilöstöstrategiat, jotka kaupunkistrategian tavoin ohjaavat toimintaa hallintokunnissa ja palvelutoimialoilla. Porissa valittiin johtamisen kehittämisen kärkihankkeiksi poliittisen johtamisen, konsernijohtamisen sekä tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittäminen. Näitä teemoja kehitetään Uuden sukupolven organisaatiot ja johtaminen -hankkeen puitteissa. Pori tiivisti entisestään yhteistyötä muiden suurten kaupunkien kanssa. Kaupungin talousarvioprosessin uudistamistyötä jatkettiin. Vuoden talousarviossa oli jo mukana informatiiviset suoritteet, joilla kuvattiin toimialueiden toimintaa ja vuoden 2012 talousarvion laadinnan yhteydessä otettiin ensimmäisen kerran mukaan kuvaukset jokaisen toimialueen ydinprosesseista ja sitä kautta muodostuneista suoritehinnoista. Kehittämistyö jatkuu edelleen vuoden 2013 talousarvion laadinnan yhteydessä. Kaupungin raportointia on samalla kehitetty tukemaan uudistuvaa talousarviota sekä helpottamaan mm talousarvioseurantaa ja erityisesti ennustettavuutta, jossa on todettu olevan isoja haasteita vielä vuoden aikanakin Kaupungin henkilöstö Porin kaupungin palveluksessa oli yhteensä 7559 henkilöä. (7454 vuonna 2010; vuonna 2009 vastaava luku ennen Noormarkun kuntaliitosta ja yhteistoiminta-alueen perustamista oli 6 711). Lukuun sisältyvät vakinaiset, määräaikaiset, oppisopimussuhteiset ja työllistetyt. Vakinaisten määrä oli vuoden lopussa 5694 (5622 vuonna 2010 ja 5103 vuonna 2009). Vakinaisessa palvelussuhteessa oli vuoden lopussa 75,3 % koko henkilökunnasta. Vaikka vakinaisista lähes puolet on yli 50-vuotiaita, vakinaisen henkilöstön keski-ikä on kääntynyt laskuun ja oli viime vuonna 48,2 v. Koko henkilöstön keski-ikä oli 45,9 v. Vanhuuseläkkeelle

15 14 vuonna siirtyi 170 henkilöä keskimäärin 63,5-vuotiaana. Erilaisille eläkkeille jäi yhteensä 289 henkilöä (edellisvuonna 261). Kaupungin henkilöstömenot vuonna olivat yhteensä 306,9 M (297,5 M v. 2010). Tästä summasta tuloslaskelman mukaiset palkkamenot olivat 235,9 M (229,6 M ) ja henkilösivukulut 69,6 M (66,3 M ). Investointien palkkamenot olivat 1,2 M (1,3 M ) ja henkilösivukulut 0,3 M (0,3 M ). Vuonna tehdyn työhyvinvointikyselyn tulosten perusteella työhyvinvointi on parantunut kaikilla osa-alueilla vuoden 2008 kyselyyn verrattuna. Tästä huolimatta sairauspoissaolojen kasvua ei saatu pysähtymään. Sairauspoissaolopäiviä oli vuonna yhteensä (2010: ). Henkilöstöraportissa on esitetty tarkemmat tiedot henkilöstöä koskevien tunnuslukujen kehityksestä Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Vuosi oli riskienhallinnan uudelleen organisoitumisen aikaa, jolloin pohdittiin erityisesti riskienhallinnan viitekehystä ja puitteita siitä, miten riskienhallinta järjestetään Porissa. Vuonna 2012 on tarkoitus laatia koko kaupunkikonsernin riskipolitiikka, joka määrittelee riskienhallinnan keskeiset linjaukset ja periaatteet. Tärkeää on luoda kokonaiskuvaa riskienhallintaan liittyvistä asioista ja oleellista on, että riskienhallintaan kiinnitetään riittävästi huomiota ja eri tahoilla sitoudutaan riskienhallinnasta huolehtimiseen. Porin riskienhallinnan tulee olla kokonaisvaltaista, tarkoituksenmukaista ja suunnitelmallista toimintaa. Kansainvälinen rahoituskriisi loi yleistä epävarmuutta kaupungin talousarvion laadintaan. Erityinen haaste tulevaisuudessa on peruspalveluiden turvaaminen, koska Suomen huoltosuhde heikkenee lähivuosina ja kunnat ovat jo nyt varsin velkaantuneita. Palvelut pitää pystyä tuottamaan nykyistä tehokkaammin. Suuria haasteita ovat myös infrastruktuurin vanheneminen, esimerkiksi huonokuntoiset rakennukset, vesi- ja sähköjohdot ja viemärit, joita korjataan liian niukoin resurssein, väestön ikääntyminen ja ylipäätään budjettien pieneneminen. Huonokuntoisten rakennusten korjausten pitkittyminen jopa vuosiksi tulisi estää entistä tehokkaammin. Kaupungin perustehtävä on palvelujen järjestäminen porilaisille. Merkittävin riski perustehtävän toteuttamiselle on rahoituspohjan heikkeneminen, jolloin palveluja ei pystytä tuottamaan, koska niihin ei ole varaa. Tiukka taloustilanne voi kärjistyessään johtaa palvelujen rahoittamisen vaikeutumiseen. Häiriöt palvelutuotannon jatkuvuudessa ja laadussa voivat aiheuttaa merkittävää vahinkoa palvelunsaajille. Yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin kohdistuvat häiriöt saattavat pahimmillaan johtaa vakaviin seurauksiin. Laadun merkitys esimerkiksi sähkön jakelussa ja veden laadussa on keskeistä. Tuotannon ja prosessien haavoittuvuuden vähentämiseen tulee edelleen kiinnittää erityistä huomiota. Kaupunkirakenteeseen ja kiinteistöihin kohdistuvat vahingot voivat seurauksiltaan olla huomattavia. Loppuvuoden Tapanin ja Hannun päivien rajuilmarintamat aiheuttivat laajaa tuhoa Porissakin ja Tapanin puoleenpäivään mennessä asiakasta oli ilman sähköä. Samaan aikaan merivesi oli nousussa ja se aiheutti tulvavaaran mukaisia varautumistoimenpiteitä. Erityisesti seurattiin sitä, että kestääkö Järviojan suojapadot ja miten jätevedenpuhdistamo samalla alueella toimii. Häiriötilanteiden aikaiseen tilannekuvan järjestämiseen tulee edelleen panostaa.

16 15 Lauantaina 2.7. Liinaharjan vanhainkodissa tapahtui mittava, rankkasateen aiheuttama vesivahinko. Katon kautta valuneen vesimassan aiheuttaman vesivahingon korjauskustannukset nousevat yli miljoonaan euroon. Kiinteistöihin kohdistuvat putkirikot ja verkostovahingot eivät yleensä yksittäisinä tapahtumina ole merkittäviä, mutta kootusti niilläkin on huomattava taloudellinen vaikutus. Vaikka riskienhallinnan toimenpiteitä on toteutettu, ei kaikkien riskien toteutumista voida kuitenkaan estää ennalta. Niihin on varauduttu kaupungin vahinkorahaston sekä vakuutusten avulla. Sataman uusi syväväylä vihittiin käyttöönsä Neuvottelut väylähankkeen rakentamiseen liittyvistä erimielisyyksistä kaupungin ja pääurakoitsijan välillä ovat kesken. Kysymyksessä ovat miljoonien eurojen erimielisyydet. Asiasta on tarkemmin liitetiedoissa Ympäristötekijät Viemäriverkkoa laajennettiin ja saneerattiin. Kaupunki tuki jätevesiosuuskuntien perustamista haja-asutusalueilla 30 %:lla toteutuneista kustannuksista. Liittymisaste yleiseen viemäriin nousi 92 %:iin. Keskustan uusi uimahalli valmistui. Siihen on rakennettu omaa aurinkoenergiajärjestelmä ensimmäisenä julkisena rakennuksena Suomessa. Uimahalli on myös ensimmäinen rakennus maailmassa, jossa aurinkolämpökeräimet on integroitu osaksi kupariseinää. Porin tulvasuojelua kehitettiin kaupungin Teknisen palvelukeskuksen ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen yhteishankkeena. Porin kaupungin pitkän aikavälin ilmasto-ohjelma toimenpide-ehdotuksineen valmistui virkamiestyön osalta. Samoin valmistui laskentaraportti Porin kuntaorganisaation kasvihuonekaasujen päästöistä ja nieluista. Pori Energia Oy oli mukana Luvia Oosinselän tuulipuistohankkeen ympäristövaikutusten arviointiprosessissa. Kaupunkisuunnittelu teki Peittoon osayleiskaavaan varauksia tuulivoimalle (12 voimalaa). Kaupunki teki rauhoitusanomukset omistamilleen Natura-alueille luonnonsuojelualueiden perustamiseksi. Tilojen pinta-ala on yhteensä 60 ha. Yyteri-työryhmän raportti Yyterin kehittämisen yleissuunnitelma valmistui. Se ohjaa kaupungin toiminnassa vuorovaikutusta, suunnittelua, toteutusta ja resurssien ohjaamista alueella. Työssä luonnosteltiin muun muassa ehdotus kaupungin omistaman Yyterin Natura-alueen rauhoitusmääräyksiksi. Puistotoimen ja ympäristöviraston yhteistyönä inventoitiin kaupungin omistamien metsien arvokkaita kohteita KuntaMETSO-hankkeessa, joka sai rahallista tukea ympäristöministeriöltä. 1.2 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kaupunginhallitus. Sen on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa, miten sisäinen valvonta on järjestetty. Selonteko perustuu pääosin talouspalveluiden hallintokunnilta pyytämiin selvityksiin valvonnan järjestämisestä. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan.

17 16 Sisäisestä valvonnasta on yleisesti ohjeistettu kaupungin talous- ja tarkastussäännöissä. Sisäinen valvonta on johtamisen apuväline. Toimielin ja sen alainen johtava viranhaltija vastaa toiminnan sisäisestä valvonnasta. Toiminnot on järjestettävä ja toimintaa johdettava siten, että kaikilla organisaation tasoilla ja kaikissa toiminnoissa on riittävä sisäinen valvonta. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Säännösten, määräysten ja päätösten noudattamisessa sekä hyvän hallintotavan noudattamisessa ei ole havaittu merkittäviä puutteita. Kaupungin lakisääteiset tehtävät on kyetty hoitamaan moitteetta. Hallintokuntien omissa johto- ja toimintasäännöissä määritellään johtamisja päätöksentekovastuut. Kullakin hallintokunnalla on omat järjestelmälliset toimintatapansa, joilla säädöksien, ohjeiden ja määräysten noudattamista valvotaan, ja miten niistä tiedotetaan omalle organisaatiolle. Hallintokuntien selvitysten perusteella ei ole tiedossa säännösten, määräysten tai päätösten noudattamatta jättämisestä aiheutuneita valituksia, korvausvaatimuksia tai muita oikeusseuraamuksia. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus n toteutumisen seurannassa ja raportoinnissa noudatetaan kaupunginhallituksen antamia ohjeita. Kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle raportoidaan neljännesvuosittain käyttötalouden tulojen ja menojen sekä keskeisten ja yksityiskohtaisten tavoitteiden toteutumisesta. Kuukausittain raportoidaan kaupunginhallitukselle talousarvion toteutumisesta. Hallintokunnat raportoivat myös pääsääntöisesti kuukausittain lauta- ja johtokunnille käyttösuunnitelmiensa toteutumisesta. n toteutumisen seurantaan saatiin pääsääntöisesti riittävästi tietoa. Puutteita on kuitenkin vielä sekä oman toiminnan että ostopalvelujen seurannassa. Perusturvan talousarvio ei toteutunut suunnitellusti, vaan talousarvioon jouduttiin hakemaan kaksi ylityslupaa. Raportointi- ja seurantajärjestelmiä kehitetään jatkuvasti yhteistyössä Taloustuki Kuntapalvelut Oy:n kanssa. Määrärahojen käytössä ei tilikauden aikana havaittu merkittäviä toimivallan ylityksiä. Tavoitteiden, varojen käytön ja toiminnan tuloksellisuuden seuranta esitetään yksityiskohtaisesti talousarvion toteutumisvertailussa. Riskienhallinnan järjestäminen Kaupunginhallitus ja muu kaupungin johto vastaavat siitä, että riskienhallinta on asianmukaisesti järjestetty. Riskienhallinnan johtoryhmä koordinoi riskienhallinnan järjestämistä ja vuoden 2012 aikana on tarkoitus laatia kaupunkikonsernille riskipolitiikka. Edelleen vuoden 2012 aikana on tarkoitus päivittää hallintokuntien riskienhallinnan yhdyshenkilöt ja heidän toimenkuvansa. Huhtikuussa kaupungin keskushallinnossa aloitti kaupunginjohtajan alaisuudessa riskienhallintapäällikkö, joka toimii mm. riskienhallinnan johtoryhmän puheenjohtajana. Vaikka riskienhallinnan kokonaisvastuu on ylemmän tason osalta järjestetty, jokainen kaupungin luottamushenkilö ja työntekijä vastaa omalta osaltaan riskienhallinnan toteuttamisesta. Riskienhallinnan keinoin varmistetaan tavoitteiden saavuttaminen. Riskienhallinnan tilaa seurataan talousarviovuoden aikana ja siitä raportoidaan tilinpäätöksessä. Kaupungin riskienhallintaa kehitetään edelleen. Toimiva johtamisjärjestelmä, sisäinen valvonta ja riittävä riskienhallinta ovat keskeistä kaupungin tavoitteiden saavuttamisen kannalta.

18 17 Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Hankintojen tekemisessä noudatetaan hankintalakia sekä kaupungin omia hankintaohjeita. Kilpailutuksen perusteella päätetään yhteishankintapaikat. Hankintayksiköiden on noudatettava yhteishankintasopimuksia. Sopimusten noudattamisen sisäistä valvontaa on tehostettu. Erillishankintojen hankintavaltuusrajat on määritelty joko toimintasäännöissä tai vuosittain lauta- ja johtokuntien tekemillä päätöksillä. Viranhaltijoiden tekemistä hankintapäätöksistä on pidetty päätöspöytäkirjaa. Teknisen palvelukeskuksen omistamisen yksikkö vastaa maa- ja vesialueiden sekä toimitilojen hankinnasta, hallinnasta ja luovutuksesta. Sopimusten toteutumisen seuranta on jatkuvaa. Sisäisen valvonnan toimimattomuuden vuoksi ei omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa tai käyttöarvoissa toteutunut merkittäviä menetyksiä tai arvon alennuksia eikä jouduttu oikeudelliseen vastuuseen. Sopimustoiminta Sopimusten tekeminen, sopimusehtojen noudattaminen ja vanhentumisaikojen seuranta on määritelty johto- ja toimintasäännöissä. Sopimusten hallintaa tehdään manuaalisesti, mutta myös erillisen sopimustenhallintaohjelman käyttöönotto on aloitettu mm. teknisessä palvelukeskuksessa ja perusturvakeskuksessa. Yhteishankintojen sopimuspaikkojen noudattamiseksi ja hankintojen ohjaamiseksi enemmän sopimustoimittajille, tulisi kehittää seuranta- ja hankintajärjestelmiä sekä lisätä resursseja. Ylikunnalliset sopimukset lisääntyvät ja tuovat haasteita sopimusten hallintaan. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Sisäinen tarkastus on kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajan alainen toiminto. Operatiivisena toimijana on tarkastuslautakunnan alainen tarkastustoimisto. Sisäinen tarkastus tekee kaupunginjohtajan toimeksiannosta kaupungin organisaatiossa sisäistä tarkastusta suorittamalla eri toimintojen ja valvontajärjestelmien riippumatonta arviointia sen varmistamiseksi, että johdon saama informaatio on oikeata ja luotettavaa, riskienhallinta on toimivaa, voimavarojen käyttö on tehokasta ja taloudellista, sisäinen tarkkailujärjestelmä toimii ja että voimassaolevia säädöksiä, määräyksiä ja annettuja ohjeita on noudatettu. Sisäisen tarkastuksen velvollisuus on antaa neuvoja järjestelmien ja toimintatapojen kehittämiseksi. Vuoden painopistealueista mainittakoon perusturvaan liittyvä tarkastustoiminta. Sisäisen tarkastuksen henkilöresursseja käytetään osittain arviointitoimintaan. Ulkopuolisia toimeksiantoja ei kuluneella tilikaudella ole ollut sisäisen tarkastuksen lohkolla. 1.3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelmassa esitetään tilikaudelle kuuluvat tuotot ja kulut. Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, miten tilikaudella syntyneet tuotot riittävät palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Virallisessa tuloslaskelmassa esitetään ulkoiset erät eli tuotot, jotka on saatu kaupungin ulkopuolelta, ja kulut, jotka ovat syntyneet hankinnoista kaupungin ulkopuolelta.

19 18 Tuloslaskelma euroa 2010 Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot Rahoituskulut VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS Tilinpäätössiirrot TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ ALIJÄÄMÄ (-) Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot toimintakuluista % 33,2 35,9 Vuosikate, milj. euroa 25,6 29,7 Vuosikate % poistoista 101,0 109,6 Vuosikate, euroa/asukas Tuotot Kaupungin toimintatuottojen määrä oli 218,5 M. Toimintatuotot kasvoivat 3,9 M (1,8 %). Verotulojen määrä oli 263,3 M. Verotulot kasvoivat 10,1 M (4,0 %). Verotulojen kasvu aiheutui lähinnä kunnallisverotulon ja yhteisöverotulon kasvusta. Kunnallisverotulo kasvoi 6,0 M (2,6 %) ja yhteisöverotulo 4,0 M (32,9 %). Kiinteistöverotulo pysyi lähes ennallaan. Valtionosuudet olivat 170,7 M. Valtionosuudet kasvoivat 7,9 M (4,9 %). Rahoitustuotot olivat 11,7 M. Rahoitustuotot kasvoivat 1,2 M (11,5 %). Satunnaiset tuotot olivat 17,0 M. Satunnaiset tuotot aiheutuivat Länsirannikon Koulutus Oy:n käytössä olevien kiinteistöjen yhtiöittämiseen liittyvästä apporttiluovutuksesta, josta kirjattiin kaupungille pysyvien vastaavien luovutusvoittoa. Vuonna 2010 satunnaiset tuotot olivat 2,9 M. Kulut Toimintamenot olivat 633,5 M. Toimintamenot kasvoivat 25,1 M (4,1 %). Toimintamenoista suurin erä, henkilöstömenot, kasvoivat 9,5 M (3,2 %). Suurinta toimintamenojen kasvu oli palvelujen ostoissa, jotka kasvoivat 18,7 M (9,8 %). Rahoituskulut olivat 5,1 M. Rahoituskulut kasvoivat 2,1 M. Tästä 1,3 M aiheutui korkokulujen noususta. Satunnaiset kulut olivat 0,5 M.

20 19 Toimintakate ja vuosikate Toimintakate kuvaa toimintatuottojen ja kulujen erotusta. Toimintakate on kunnassa aina negatiivinen. Se kertoo kuinka paljon käyttötalouden kuluista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Toimintakate oli -415,0 M. Se heikkeni 2010 vuoteen verrattuna 21,2 M (5,4 %). Vuosikate kuvaa tulorahoituksen riittävyyttä investointeihin, sijoituksiin sekä lainojen lyhennyksiin. Vuosikate oli 25,6 M. Se heikkeni 2010 vuoteen verrattuna 4,1 M (13,8 %). Tulos ja ylijäämä Tilikauden tulos kuvaa tilikaudelle kuuluvien tuottojen ja kulujen erotusta. Siinä huomioidaan myös pitkävaikutteisten tuotannontekijöiden käyttöä kuvaavat poistot ja satunnaiset erät. Tilikauden tulos oli 16,7 M. Tulokseen vaikutti olennaisesti satunnaisiin tuottoihin kirjattu noin 17 M erä, joka aiheutui kiinteistöjen apporttiluovutuksesta. Tilinpäätössiirroilla tarkoitetaan kirjanpidollisia eriä, joilla vaikutetaan tuloksen jakautumiseen eri tilikausien välillä. Vuonna näiden erien vaikutus oli 2,2 M. Suurimmat yksittäiset siirrot olivat Satakunnan Ammattikorkeakoulu 1,0 M rahastosiirto sekä Porin Vesiliikelaitoksen tekemä 1,0 M investointivaraus. Tilinpäätössiirtojen jälkeen tilikauden ylijäämä on 14,6 M. Liikelaitosten osuus kaupungin tilikauden ylijäämästä oli 0,9 M. Tilikauden ylijäämä ilman liikelaitoksia oli 13,7 M. Liikelaitokset tuottivat 40 % kaupungin vuosikatteesta ja liikelaitosten osuus kaupungin toimintatuotoista oli 26 % sekä toimintakuluista 9 %. Liikelaitoksien yli- ja alijäämät, lainojen lyhennykset ja tuloutukset kaupungille olivat vuonna seuraavat: Porin Jätehuolto Porin Palveluliikelaitos Porin Satama Porin Vesi Satakunnan työterveyspalvelut Yhteensä Korvaus peruspääomasta Lainojen korot Lainojen lyhennykset Tilikauden yli-/alijäämä Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista Toimintatuottojen osuutta toimintakuluista kuvataan tunnusluvulla, joka lasketaan kaavasta: 100 (Toimintatuotot) / (Toimintakulut Valmistus omaan käyttöön) Toimintatuottojen osuus toimintakuluista vuoden tilinpäätöksen mukaan oli 33,2 prosenttia, eli toimintakuluista kolmannes katettiin myynti- ja maksutuloilla. Verotuloilla, valtionosuuksilla ja rahoitustuotoilla jäi rahoitettavaksi 2/3 toimintakuluista. Edelliseen vuoteen verrattuna toimintatuottojen osuus toimintakuluista laski 2,7 prosenttiyksikköä. Vuosikate prosenttia poistoista Tunnusluku lasketaan kaavasta: 100 Vuosikate / Poistot ja arvonalentumiset Vuonna vuosikate oli 101,0 % kokonaispoistoista. Vuonna 2010 luku oli 109,6 %. Tunnusluvun heikentyminen johtui vuosikatteen alenemisesta 4,1 M. Kun tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan kunnan tulorahoituksen olevan riittävä. Vuosikate euroa/asukas Vuosikate asukasta kohti vuonna oli 308 euroa, eli 49 euroa pienempi kuin vuonna 2010.

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Pelastusjohtaja Jari Sainio

Pelastusjohtaja Jari Sainio TILINPÄÄTÖS 2010 Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta VARSINAIS-SUOMEN ALUEPELASTUSLAUTAKUNTA Tilivelvollinen viranhaltija: Pelastusjohtaja Jari Sainio STRATEGINEN KEHYS Toiminta-ajatus: Visio: Laadukkaat

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

Työllisyystilanne oli hyvä ja 3,57 prosentin työttömyysaste oli maan alhaisempia.

Työllisyystilanne oli hyvä ja 3,57 prosentin työttömyysaste oli maan alhaisempia. LUODON KUNTA Tilinpäätös 2014 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Kuntatalouden sopeuttaminen jatkui. Valtionosuuksien uudet yleiset leikkaukset otettiin käyttöön samalla kun luvatut leikkaukset

Lisätiedot

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.215 klo 9 Maaningan kunta Tilinpäätös 214 3.3.215 Kunnan toimintaympäristö ja vetovoimaisuus Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin kuntaliitos valmisteltiin päätösten

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010 TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %

Lisätiedot

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS 16.3.2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ KUNTAYHTYMÄN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMISVERTAILU VUODELTA 2014

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13)

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön (+) Liiketoiminnan

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014

ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014 ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014 KUNNANVALTUUSTO 16.6.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. Kunnanjohtajan katsaus. 1 1.2. Kunnan visio 2025.. 3 1.3. Strategia... 3 1.4.

Lisätiedot

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Turun seudun kuntien taloudesta Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Tulorahoituksen riittävyys selvityksen lähtötilanteessa Tuloslaskelmien yhdistelmä* Koko maa

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA Tilikausi Edellinen tilikausi Kiinteistön tuotot Vastikkeet Hoitovastikkeet 0,00 0,00 Hankeosuussuoritukset 0,00 0,00 Kulutusperusteiset vastikkeet 0,00 0,00 Erityisvastikkeet

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

YH Asteri yhdistys YH14

YH Asteri yhdistys YH14 TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset Myyntisaamiset pitkäaik. Muut pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014 TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan Energia Oy Vuosikertomus 2014 Konserni Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2014 1.1. 31.12.2013 LIIKEVAIHTO 128 967 121 379 Valmistus omaan käyttöön 4 869 4 273 Liiketoiminnan

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 45 TULOSSUUNNITELMA 46 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013 TALOUDELLINEN YHTEENVETO 213 Taloudellinen yhteenveto 213 Sisältö Oulun Energia konserni... 3 Oulun Energia... 4 Oulun Sähkönmyynti Oy... 6 Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy... 8 Oulun Energia Urakointi

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (yh11)

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (yh11) TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset Tilikauden tulos

Lisätiedot

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013 TALOUDELLINEN YHTEENVETO 213 Taloudellinen yhteenveto 213 Sisältö Oulun Energia konserni... 3 Oulun Energia... 4 Oulun Sähkönmyynti Oy... 6 Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy... 8 Oulun Energia Urakointi

Lisätiedot

Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta. Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu

Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta. Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu Tuloslaskelma Tuloslaskelman laadinnasta on säädetty kirjanpitolain 3.luvun 1 :ssä Kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 39 TULOSSUUNNITELMA 40 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (Yh13)

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (Yh13) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 Maa- ja vesialueet 1110 Rakennukset ja rakennelmat 1120 Koneet ja kalusto Sijoitukset 1200

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 41 TULOSSUUNNITELMA 42 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Yhdistys ry Asteri kirjanpito-ohjelman tulostusmalli

Yhdistys ry Asteri kirjanpito-ohjelman tulostusmalli TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset Tilikauden tulos

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Luumäen kunta Loppuraportti 2013

Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Tarkastuslautakunta 10.4.2014 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2013 Tarkastuksessa on käyty läpi pöytäkirjat

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Urheiluseura - Asteri mallitilikartta (u111)

Urheiluseura - Asteri mallitilikartta (u111) TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Kulut Sijoitus- ja rahoitustoiminta Kulut Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 174 14.09.2015 Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 235/02.00.00/2015 Kunnanhallitus 14.09.2015 174 Valmistelija: kunnansihteeri Asian tausta: Sonkajärven kunnan

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen Tilinpäätös 2006 Kaupunginhallitus Pormestari Timo P. Nieminen T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 1 Uuteen toimintamalliin Kaupungin johtamisjärjestelmä uudistui

Lisätiedot

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 Toiminta-ajatus Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää katu- ja viheralueita sekä kiinteistöjen

Lisätiedot

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 TOIMINTAKERTOMUS Sivu 1 Yhtiö on Jyväskylän kaupungin tytäryhteisö ja kuuluu Jyväskylän kaupunkikonserniin sen alakonsernina. Yhtiön osakepääoma Jakautuu 864 osakkeeseen. Kaikilla

Lisätiedot

Rahoitusosassa sitovia eriä ovat antolainaukseen varatut määrärahat.

Rahoitusosassa sitovia eriä ovat antolainaukseen varatut määrärahat. Talousarvion täytäntöönpanomääräysten 2.1 kohdan mukaan Tehtäväalueen määräraha on kaupunginvaltuuston vahvistama menojen yhteissumma ottaen huomioon talousarvion ensikertaisen hyväksymisen jälkeen tehdyt

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

YLEISOHJE KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN RAHOITUSLASKELMAN LAATIMISESTA

YLEISOHJE KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN RAHOITUSLASKELMAN LAATIMISESTA KIRJANPITOLAUTAKUNNAN KUNTAJAOSTO Kauppa- ja teollisuusministeriö YLEISOHJE KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN RAHOITUSLASKELMAN LAATIMISESTA Helsinki 2006 Painetun julkaisun ISBN 952-213-163-6 Verkkojulkaisun ISBN

Lisätiedot

VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO

VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO KuntaPro Oy vuonna 2014... 2 Keskeiset tuotanto- ja talousluvut... 3 KuntaPro Oy:n hallinto... 3 Johdon palkitseminen... 3 Henkilöstö... 3 Tuloslaskelma 2014... 4 Tase

Lisätiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR n tilinpäätös, FAS Efore Oyj vuosikertomus 2008 1. Liikevaihto markkina-alueittain Asiakkaiden mukaan Suomi 2008 10 544 2007 6 693 Muut EU-maat 25 996 18 241 USA 1 229 194 Muut maat 6 775 8 386 Yhteensä

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto)

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TP09 TA10 TPE10 TA11HK ehd TA11KV TS12 TS13 TS14 1 000 eur 1 000 eur 1 000 eur HK11 / TPE10 KHehd11 / TPE10 TOIMINTATUOTOT ulk. 29 451 950 30 856 981 31 660 981 33 948 085

Lisätiedot

Ravintola Gumböle Oy

Ravintola Gumböle Oy Ravintola Gumböle Oy Gumbölentie 20 02770 Espoo Kotipaikka: Espoo Y-tunnus: 2463691-9 TASEKIRJA 1.1.2013-31.12.2013 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2023 asti Tilinpäätöksen toteutti: Gumböle Golf

Lisätiedot

NAANTALIN TILINPÄÄTÖS 2014

NAANTALIN TILINPÄÄTÖS 2014 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Suomen talouden tilanne jatkui vuonna 2014 huolestuttavana. Talouskasvu oli negatiivista kolmantena vuonna peräkkäin. Myös työllisyystilanne heikkeni. Naantalin työttömyys on

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2015 1 6/2014 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 17 218 10 676 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 5 205 1 916 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta 30,2 % 17,9 % 19,0

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) 1 1 000 euroa 1.1. - 31.12.2006 1.1. - 31.12.2005 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 266 897 260 025 Rakennusmateriaaliryhmä

Lisätiedot

Nro RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) PL 159, 00101 Helsinki Dnro 9/400/94

Nro RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) PL 159, 00101 Helsinki Dnro 9/400/94 RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) LIITE I TULOSLASKELMAN JA TASEEN KAAVAT Vakuusrahaston tuloslaskelma laaditaan seuraavan kaavan mukaisesti: TULOSLASKELMA 1.1.19xx - 31.12.19xx Varsinainen

Lisätiedot

Yhdistys - ALV - Asteri mallitilikartta (yb11)

Yhdistys - ALV - Asteri mallitilikartta (yb11) TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Kulut Sijoitus- ja rahoitustoiminta Kulut Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

Varsinaisen toiminnan tuotto- / kulujäämä -1 951 104,22-1 758 750,67. Tuotot Jäsenmaksut 39 140,00 37 720,00. Kulut Varainhankinnan kulut 516,19 0,00

Varsinaisen toiminnan tuotto- / kulujäämä -1 951 104,22-1 758 750,67. Tuotot Jäsenmaksut 39 140,00 37 720,00. Kulut Varainhankinnan kulut 516,19 0,00 SUOMEN LUTERILAINEN EVANKELIUMIYHDISTYS RY TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta 1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008 Testamentit 140 489,00 275 845,49 Srk:n talousarviomäärärahat 1 203 139,49 1 351 418,02 Vapaaehtoinen

Lisätiedot

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PIENYRITYKSEN KULULAJIKOHTAINEN TULOSLASKELMA 1. LIIKEVAIHTO 2. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 3. Valmistus omaan käyttöön 4. Liiketoiminnan

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS TALOUSKAT SAUS i.i. - 31.i.ZOiS Khall 9.2.2015 T A LO UD EL L IN EN T I LANN E 1. 1. - 3 1.1.2015 Yleinen tilanne Kansainvälisen talous kasvoi vuonna 2014 hitaanlaisesti. Eu-alueella talous kasvoi vajaan

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18

Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18 Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18 Yrityksen perustiedot Malliyritys Oy Yritystie 5 00100 Helsinki Y-tunnus 011111111 Kaupparekisterinumero Kotipaikka Helsinki Rekisteröity kaupparekisteriin 01.01.2000

Lisätiedot

Urheiluseura - ALV - Asteri mallitilikartta (Ub13)

Urheiluseura - ALV - Asteri mallitilikartta (Ub13) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 maa- ja vesialueet 1110 rakennukset ja rakennelmat 1120 koneet ja kal. kauden alussa 1121

Lisätiedot

Yhdistys - ALV - Asteri mallitilikartta (Yb13)

Yhdistys - ALV - Asteri mallitilikartta (Yb13) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 maa- ja vesialueet 1110 rakennukset ja rakennelmat 1120 koneet ja kal. kauden alussa 1121

Lisätiedot

U1 - Urheiluseura (yhdistyksen kaava) - Asterin malli

U1 - Urheiluseura (yhdistyksen kaava) - Asterin malli TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Yleisavustukset TILIKAUDEN TULOS Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Veroperust. varausten

Lisätiedot

Turun Kiinteistöpalveluliikelaitoksen tilinpäätös

Turun Kiinteistöpalveluliikelaitoksen tilinpäätös Turun Kiinteistöpalveluliikelaitoksen tilinpäätös Sisällysluettelo Toimintakertomus 1. Olennaiset tapahtumat tilikaudella ja sen päättymisen jälkeen 2. Henkilöstö 3. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja

Lisätiedot

2. HENKILÖSTÖÄ JA TOIMIELINTEN JÄSENIÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT

2. HENKILÖSTÖÄ JA TOIMIELINTEN JÄSENIÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT 1. LIIKEVAIHTO M 2014 % 2013 % Liikevaihto toimialoittain Ympäristöpalvelut 220,6 42,2 217,0 41,5 Teollisuuspalvelut 72,8 13,9 70,7 13,5 Kiinteistöpalvelut 229,1 43,9 235,4 45,0 Yhteensä 522,5 100,0 523,1

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma 151 RAHOITUSOSA 152 153 RAHOITUSOSA Talousarvion rahoitusosaan kootaan käyttötalous-, tuloslaskelma - ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 29.06.2010 09:25

Suomen Asiakastieto Oy 29.06.2010 09:25 Suomen Asiakastieto Oy 29.06.2010 09:25 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity kaupparekisteriin

Lisätiedot

1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013. Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93

1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013. Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93 Kiint.Oy Peiponaho T U L O S L A S K E L M A Sivu 1 Y-tunnus 9017024-8 1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013 Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93 LIIKEVAIHTO

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24

Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24 Tulosta Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity

Lisätiedot

Kullo Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9

Kullo Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9 Kullo Golf Oy Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9 TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2020 asti Tilinpäätöksen laatija: Tilisampo Oy 1 TILINPÄÄTÖS

Lisätiedot

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 01.01.2015-31.12.2015 FINEXTRA OY 2(11) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot

Lisätiedot

TASEKIRJA Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y.

TASEKIRJA Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y. 1 / 15 TASEKIRJA Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y. Y-tunnus: 01.01.2012-31.12.2012 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2022 asti 2 / 15 Tilinpäätös tilikaudelta 01.01.2012-31.12.2012 Sisällysluettelo

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2014 7 12/2013 1 12/2014 1 12/2013 Liikevaihto, 1000 EUR 9 751 6 466 20 427 13 644 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 959 462 3 876 1 903 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 KONSERNI Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2015 1.1. 31.12.2014 LIIKEVAIHTO 124 532 128 967 Valmistus omaan käyttöön 4 647 4 869 Liiketoiminnan

Lisätiedot

Rahoituslaskelma 1 000 EUR 1.1. 31.12.2011 1.1. 31.12.2010

Rahoituslaskelma 1 000 EUR 1.1. 31.12.2011 1.1. 31.12.2010 Rahoituslaskelma 1.1. 31.12.2011 1.1. 31.12.2010 Liiketoiminnan rahavirta Liiketulos 4 163,1 27 575,2 Oikaisut liikevoittoon: Suunnitelman mukaiset poistot Realisoitumattomat kurssivoitot ja tappiot 61,8

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

Asunto Oy - Asteri kirjanpidon tulostusmalli

Asunto Oy - Asteri kirjanpidon tulostusmalli T A S E V A S T A A V A A PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Kehittämismenot Aineettomat oikeudet Liikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Omistuskiinteistöt

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012

HAMINAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012 LEHDISTÖTIEDOTE julkaisuvapaa 21.3.2012 HAMINAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Vuonna 2012 Haminan elinkeinoelämässä tapahtui merkittäviä muutoksia. E18 Haminan kehätien rakentaminen

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR n tilinpäätös, FAS 1. Liikevaihto markkina-alueittain Asiakkaiden mukaan Suomi 6 693 9 897 Muut EU-maat 18 241 20 948 USA 194 9 800 Muut maat 8 386 10 290 Yhteensä 33 515 50 935 Liiketoiminnan muut tuotot

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Arvo EUR 1.000 2004/2005 Syyskuu 968 702 42.398 35.430 Varastomyynti 10 9 217 193 Yhteensä 978 711 42.616 35.624. 1.

Arvo EUR 1.000 2004/2005 Syyskuu 968 702 42.398 35.430 Varastomyynti 10 9 217 193 Yhteensä 978 711 42.616 35.624. 1. TURKISTUOTTAJAT OYJ OSAVUOSIKATSAUS KAUDELTA 1.9.2005-30.11.2005 Konsernin kehitys Turkistuottajat-konsernin tilikauden ensimmäinen neljännes on kulupainotteista joulukuussa käynnistyvän myyntikauden valmistelua.

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Porin kaupungin ja kaupunkikonsernin Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet KH 27.1.2014, KV 10.2.2014 Työryhmädokumentti 23.1.2014 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2 2. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan

Lisätiedot