Makrotaalateoria, kevät 2017 Harjoitus 5
|
|
- Hilja Eeva-Kaarina Karjalainen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Makrotaalateoria, kevät 2017 Harjoitus 5 Heikki Korpela 2. huhtikuuta 2017 Ensin muutama apuhavainto: differentioituvaa funktiota g voidaan arvioida x 0 :n pienessä ympäristössä differentiaalikehitelmän avulla, kun liikutaan pisteestä x 0 muutoksen h verran: g(x 0 + h) = g(x 0 ) + g(x 0 ), h + h ɛ(h), yhden muuttujan reaalifunktiolla g(x 0 + h) = g(x 0 ) + g (x 0 ) h + h ɛ(h), missä ɛ menee nopeammin nollaan kuin h, kun h lähestyy nollaa. Siis riittävän pienillä h virhekin (ɛ) on pieni, joten voidaan rohkeasti approksimoida: g(x 0 + h) g(x 0 ) + g (x 0 ) h Sijoittamalla paikoilleen g(x) = log(x), x 0 = 1 saadaan kaksi hyödyllistä arviota: log(1 + h) log(1) 0 ( a ) log = log + 1 h = h, 1 g (x)= 1 x (1 + a 1 ) a, tai ( ( a ) ( ) ) 1 log = log a ( = log 1 + a ) ( = log 1 + a ) = log ( ) a a a Jos vielä on riittävän lähellä ykköstä, voidaan approksimoida vielä rohkeammin: ( a ) log a Tehtävä 1. Katettu korkopariteetti. a) Vuoden mittaisen Saksan valtionlainan korko on 0,85 % ja Yhdysvaltojen 1,0 %. EUR/USD:n spot-kurssi on 1,07 ja vuoden päästä erääntyvän termiinisopimuksen kurssi on 1,08. Sijoittajan silmissä Saksan ja Yhdysvaltojen valtiolainatvaltionlainojen riskit ovat samat. Kumpaan sijoittajan kannattaa sijoittaa? ) Sijoittaja voi sijoittaa euroalueelle korolla on 1 %. EUR/USD:n spot-kurssi on 1,07, ja vuoden päästä erääntyvän termiinisopimuksen kurssi on 1,08. Kuinka suurta korkoa sijoittaja vaatii identtisen riskin sijoituksesta Yhdysvaltoihin? c) Sijoittajalla on mahdollisuus sijoittaa vuoden päästä erääntyvään korkeariskiseen yrityslainaan, jonka korko euroalueella on 5 %. Identtisen riskitason yrityslainan korko on Yhdysvalloissa 6 %. Lisäksi EUR/USD:n spot-kurssi on 1,07. Sijoittaja käyttää katettua korkopariteettia määritellessämääritellessään sitä, mihin hintaan hän on valmis tekemään termiinisopimuksen, jossa vaihdetaan euroja ja dollareita vuoden päästä. Millä valuuttakurssilla sijoittaja on valmis tekemään termiinisopimuksen? 1. 1
2 a) Oletetaan, että kyse on sijoittajasta euroalueella ja että aritraasiehto ei pidäkään (ainakaan tilapäisesti) paikkansa. Saksan valtionlainan tuotto on on 0,85 % ennen riskien huomioimista. Yhdysvaltoihin sijoittaakseen sijoittajan täytyy hankkia ensin dollareita. Hän saa nyt 1,07 dollaria yhdellä eurolla. Vuodessa x euroa muuttuu 1,07 1,01 x dollariksi. Termiinisopimuksen tekemällä nämä n. 1,08x dollaria saa tuolloin muutettua likimain x euroksi. Yhtälön muodossa siis pätee 1 + i = (1 + i ) i i + i + 0,0085 0,01 + 1,07 1,08 = 0,00, tai tarkemmin 0,9915 = (1,01) 1,07 1,08 1,0006 pääoma + tuotto Saksassa pääoma + tuotto Yhdysvalloissa Yhdysvaltojen sijoitus olisi siis kannattavampi tällaisessa tilanteessa, jos todellisten korkojen voi olettaa olevan vakiotasolla, sijoittajan arvio riskistä on oikea ja näin edullinen termiinisopimus todella olisi saatavilla. (Aritraasiehdon mukaanhan tällaisia tilanteita ei voi yleensä olla. Järkeviä kysymyksiä tässä tilanteessa olisivat ainakin: miksi muut sijoittajat eivät ole jo hyödyntäneet tätä mahdollisuutta siinä määrin, että korkoero olisi tasoittunut? Onko muilla sijoittajilla eri näkemys sijoituskohteiden riskeistä, ja jos, niin miksi? Kuinka luottavainen sijoittaja on omaan riskiarvioonsa, ja kuinka paljon riskiä hän on todellisuudessa valmis sietämään?) ) Edellisen tehtävän perusteluilla voidaan ratkaista aritraasiehto ilman riskipreemiota, kun i on korkotaso euroalueella, i korkotaso Yhdysvalloissa ja, spot- ja termiinisopimuskurssit. 1 + i = (1 + i ) 1 + i = (1 + i) = + i i = + i = 1/ / / /100 = = 52 0,0194 = 1, 94 %, tai pienillä luvuilla approksimoiden suoraan 2675 i = + i 1 /100 S t 107 / ,93 % 2 %, tai jopa i i + i i + = 0,01 + 1,08 1,07 = 0,02 c) Hyödynnetään jälleen äskeistä yhtälöä: 1 + i = (1 + i ) = 1 + i 1 + i = 106 / / = = ,08 Jälleen voidaan myös approksimoida suoraan: i i + i + i = 0,06 + 1,07 0,05 = 1,08 Tehtävä 2. Kattamaton korkopariteetti. 2
3 a) Tietyn riskitason yrityslainan korko euroalueella on 5 % ja Iso-Britanniassa 4 %. EUR/GBP:n spot-kurssi on 0,87, ja sijoittaja olettaa valuuttakurssin olevan vuoden päästä 0,86. Mihin hänen kannattaa sijoittaa, kun hän valitsee sijoituksen kattamattoman korkopariteetin perusteella? ) Vuosikorko euroalueella on 1 % ja Iso-Britanniassa 2 %. EUR/GBP:n spot-kurssi on 0,87. Mikä on markkinoiden odotus valuuttakurssista vuoden päästä? Käytä kattamatonta korkopariteettia, yhtälöä (15.3). c) Saksan lyhyen (vuoden) valtionlainan korko on 2 % ja Sveitsin valtionlainan korko 0,5 %. Kuinka paljon euron odotetaan vahvistuvan suhteessa Sveitsin frangiin vuodessa? d) Saksan lyhyen valtionlainan korko on 1 % ja Sveitsin valtiolainan korko 0,5 % ja euron, ja Sveitsin frangin kurssi on 1,07 (yksi euro maksaa 1,07 frangia). Mikä on, näiden korkojen perusteella, markkinoiden odotus valuuttakurssista vuoden päästä? Kuinka prosenttia euron odotetaan vahvistuvan vuodessa? 2. a) Euroalueella sijoittaja saa tuoton 0, 05. Iso-Britanniaan sijoittaessaan hänen täytyy ensin ostaa x eurolla 0,87x puntaa. Vuodessa tämä kasvaa x punnaksi, joka vaihdetaan vuoden päästä x = x 1,052x euroksi, jos sijoittajan oletus pitää paikkansa. Ottaen huomion arviointivirheet ja odotuksiin liittyvät riskit on mahdollista ajatella, että tuotto on molemmissa kohteissa likimain sama. Se, mihin sijoittajan kannattaa todellisuudessa sijoittaa, riippunee mm. hänen luottamuksestaan valuuttakurssin liikkeitä koskevaan arvioonsa sekä mm. likviditeettiin liittyvästä riskinsietokyvystään. Jos vuoden päästä punnan kurssi onkin vähintään tilapäisessä laaksonpohjassa, pystyykö sijoittaja odottamaan kurssin mahdollista toipumista ennen kuin lunastaa tuotot euroina? Jos punnan kurssi heikkenee enemmän tai vähemmän pysyvästi, sietääkö sijoittaja tappioita? Järkevä perusolettama voisi olla, että aritraasiehto todellisuudessa on kaupantekohetkellä voimassa ( ilmaiset lounaat on jo syöty ), eikä ylisuuria riskittömiä voittoja (edes 0,2 %:n suuruisia) ole vuoden aikajänteellä saatavilla. Aritraasiyhtälössä tilannetta vastaisi: 1 + i = (1 + i ) St+1 e 1,05 = (1,04) 87 / pääoma + tuotto Saksassa /100 1,052 pääoma + tuotto Iso-Britanniassa, tai approksimatiivisesti 0,05 = i i Se t+1 = 0,04 1 / /100 0,052 ) Likimain: i i Se t+1 St+1 e i i St+1 e (i i) + = (1 + i i) = 0,87(1,02 0,01) = 0,87 (1, 01) 0,88, eli euron odotetaan vahvistuvan noin yhdellä prosentilla. c) Euron ei odoteta vahvistuvan vaan heikkenevän. Yhtälö: S e t+1 (1 + i i) = 0,985, eli euron odotetaan heikkenevän noin puolellatoista prosentilla. 3
4 d) Euron odotetaan tässäkin tapauksessa heikkenevän. Yhtälön aiemmassa muodossa vasen puoli mittaa suoraan suhteellista muutosta, S e t+1 i i = 0,005 0,01 = 0,015 eli euron odotetaan heikkenevän noin 1,5 %, likimäärin kurssiin 1,054. Tehtävä 3. Korkopariteetti ja riskipreemio. a) Korko Yhdysvalloissa on 3 %, EUR/USD:n spot-kurssi on 1,07 ja sijoittajan oletus valuuttakurssista vuoden päästä on 1,09. Lisäksi sijoittaja kokee, että sijoitus Yhdysvaltoihin on turvallisempi. Näin ollen Euroeuroalueelta vaadittu riskipreemio on 0,5 %. Millä euroalueen korolla sijoittaja on valmis sijoittamaan euroalueelle? 3. ) Oletetaan, että sijoittajan kotimaa on Saksa. Sijoittaja voi sijoittaa kotimaisiin yrityslainoihin neljän prosentin tuotolla. Sijoittaja olettaa, että on pieni mahdollisuus, että euroalue hajoaa. Näin ollen espanjalainen yrityslaina sisältää valuuttakurssiriskin. Hän olettaa, että Saksan markan odotettu vahvistuminen on 1 % vuodessa (johtuen hyvin pienestä todennäköisyydestä, että euroalue hajoaa). Lisäksi sijoittaja kokee Espanjaan sisältyvän maariskiä, josta hän vaatii prosentin kompensaatiota vuodessa. Millä korolla hän on valmis sijoittamaan Espanjaan? c) Korko euroalueella on 1 % ja Venäjällä 8 %. Valuuttakurssi tänään on 49 (euro maksaa 49 ruplaa), ja valuuttakurssin oletetaan olevan 52 vuoden päästä. Kuinka suurta riskipreemiota vuodessa markkinat vaativat Venäjälle sijoittamisesta? a) Tulkitaan, että sijoittajan toimintapaikka on Yhdysvallat, eli nyt = AC/$ (montako euroa joutuu maksamaan yhdestä dollarista). Siis = 1/1,07, S e t+1 = 1/1,09 ja näiden erotus S e t+1 0,017 0,02. Euroalueen odotetun tuoton on oltava (vähintään) sama, eli ) Sovelletaan aiempaa yhtälöä: i i + Se t+1 +φ 0,03 0,02 + 0,005 = 0,015 = 1,5 % S }{{ t } St+1 e St i i + St+1 e + φ = 0,04 + 0,01 + 0,01 = 0,06 = 6 % S }{{ t } oletuksen mukaan 0,01 Todennäköisesti tällaisessa tilanteessa valuuttakurssiriski (joka on funktio sekä mahdollisen vahvistumisen suuruudesta että riskin toteutumisen todennäköisyydestä) on kuitenkin yhtälössä herkkä myös sijoituksen suuruudelle. Sijoittajan tuskin on järkevää sijoittaa koko omaisuuttaan yksittäiseen kohteeseen, jossa on jonkinlainen riski menettää huomattava osa omaisuudesta, vaikka tämän riskin laukeamisen todennäköisyys olisi pienikin. c) Tarkastellaan tilannetta euroalueen sijoittajan näkökulmasta, eli = ruplaa/ AC. Sovelletaan taas yhtälöä: φ = i i Se t = 0,08 0,01 0,08 0,01 0,06 = 0,01 = 1 % 49 Huomattakoon, että tässä ei voinut oikaista approksimaatissa: 0,061 3 St+1 e = 3, koska nimittäjä ei ole lähellä ykköstä. 49 = Se t+1 St 4
5 Tehtävä 4. Korkoerot. a) Vuosikymmenten ajan korot Sveitsissä ovat olleet Sveitsissä (1 2 % -yksikköä ) matalammat kuin Saksassa. Samaan aikaan Sveitsin frangin valuuttakurssi suhteessa Saksan markkaan sekä myöhemmin suhteessa euroon on ollut vakaa. Mitä tämä tarkoittaa korkopariteetille? Kuinka ilmiötä voidaan selittää? ) Euroalueella valtionlainojen korot ovat eronneet toisistaan huomattavasti. Esimerkiksi joulukuussa 2011 valtion 10-vuoden lainakorko oli 3,35 % Saksassa, 8,323 % Irlannissa, 12,99 % Portugalissa, 6,74 % Italiassa ja 31,29 % Kreikassa. Tulkitse näitä numeroita,: rikkovatko korkoerot ei-voittoja ehtoa ei voittoja -ehtoa (no profit condition)? 4. a) Korkopariteetti ei ole pätenyt perusmuodossaan, jossa ei oteta huomioon valuutta-, maa- tai omaisuuseräkohtaista riskipreemiota. Saksassa valtionlainoille on saanut parempaa tuottoa (ne ovat olleet halvempia) kummassa tahansa valuutassa mitattuna. Ilmiötä voi selittää riskeillä, joita sijoittajat ovat liittäneet valuuttakurssiin tai itse valtionlainoihin. Se, että riskit eivät ole vuodesta toiseen jälkikäteen arvioiden toteutuneet, ei tarkoita, ettei todellisia riskejä olisi ollut olemassa tai että sijoittajat eivät olisi niitä voineet arvioida olevan. (Se, että olen ylittänyt kadun sata kertaa jäämättä auton alle, ei tarkoita, ettei kadun varomattomaan ylittämiseen liittyisi liikenneonnettomuuden riskiä.) ) Erot lainojen koroissa ovat todennäköisesti liittyneet sijoittajien epäilyksiin valtion maksukyvystä (maariskipreemio) tai jopa euron hajoamisesta (valuuttakurssipreemio). Valtion maksukykyyn liittyvät epäilyt taas ovat monessa maassa perustuneet arvioille siitä, miten valtio selviää pankkikriisistä. Tämän tulkinnan perusteella korkoerot eivät riko ehtoa. Ei (ylisuuria) voittoja -ehto koskee riskipitoisuudeltaan samanlaisten sijoituskohteiden vertailua. Sen mukaan kilpailluilla varallisuuserämarkkinoilla ei voi tehdä järjestelmällisesti ja pitkällä ajalla markkinoiden keskituottoa suurempaa voittoa ilman sisäpiiritietoa. (Keskimääräistä tuottavampia sijoituskohteita halutaan ostaa lisää ja vähemmän tuottavia myydä, minkä ansiosta hinta asettuu oikeaksi parhaan yleisesti saatavilla olevan tiedon valossa.) Järjestelmällisyyttä koskeva huomio tarkoittaa, että on mahdollista tehdä voittoa sattumalta tai sietämällä riskiä, mutta ei keskimäärin pitkällä aikavälillä (jos sijoittaja tekee suuren määrän riskipitoisia sijoituksia, näistä osassa riskit laukeavat ja syövät tuottavien kohteiden tuottoja). Tehtävä 5. Rahapolitiikka ja valuuttakurssi. a) Viime vuosina, kun EKP on harjoittanut löysää rahapolitiikkaa, lukuisat euroalueen ulkopuoliset Euroopan maat ovat kokeneet rahoitusmarkkinoiden paineen vahvistavan niiden valuuttaa suhteessa euroon. Näiden maiden keskuspankit ovatkin reagoineet laskemalla ohjauskorkoja, miksi? ) Venäjän talous kärsi raskaasti öljyn hinnan laskemisesta muutama vuosi sitten. Markkinoiden paine laski Venäjän ruplan valuuttakurssia nopeasti, kun öljyn hinta lähti laskuun. Tämä takia keskuspankki aloitti valuuttansa tukiostot. Samalla keskuspankki nosti ohjauskorkoa, vaikka talous alkoi painua taantumaan. Miksi keskuspankki nosti voimakkaasti ohjauskorkoa, vaikka talous ajautui taantumaan? 5. a) Euron heikkeneminen tarkoittaa, muiden asioiden pysyessä muuttumattomina, että näissä maissa myös reaalinen valuuttakurssi vahvistuu lyhyellä aikavälillä suhteessa euroon. 5
6 Hintakilpailukyvyn palauttamiseksi oman maan valuutan ulkoisen arvon heikentäminen löysällä rahapolitiikalla vähentää reaalisen valuuttakurssin vahvistumisesta aiheutuvaa negatiivista kysyntäsokkia näissä maissa (niiden tuonti lisääntyy ja vienti vähenee, kun samalla määrällä näiden maiden valuuttayksikköjä saa nyt aiempaa enemmän euroja). (Tehtyjä oletuksia: näiden maiden euromääräiset vienti ja tuonti ovat merkittäviä ja reagoivat voimakkaasti muutoksiin euron arvossa; hinnat ovat lyhyellä aikavälillä enemmän tai vähemmän jäykkiä, eli nimelliset muutokset hinnoissa näkyvät myös reaalisessa vaihtokurssissa; vaihtotasevaikutus on suurempi kuin esim. mahdollisten euromääräisten velkojen reaaliarvojen muutosten vaikutus.) ) Ohjauskorkoa nostamalla keskuspankki pystyy suoraan hillitsemään rahan tarjontaa ja tukemaan valuuttakurssin toipumista kysyntäsokista tai ainakin hidastamaan sen heikkenemistä ja stailoimaan sitä. Keskuspankki lienee pitänyt tärkeämpänä säilyttää finanssijärjestelmän perustoimintakyky (valuuttakurssiin liittyvää merkittävä vaihtelevuus, volatiliteetti, näkyy mm. investointihalukkuuden vähenemisenä korkeiden riskien takia) kuin välttää kiihdyttämästä reaalitalouden kriisiä lyhyellä aikavälillä. Tilannetta voinee hahmottaa myös seuraavasti: oletetaan, että markkinoilla pätee UIRP. Kun keskuspankki muuttaa korkoa, se heijastuu ensimmäisenä ja välittömästi odotuksiin, koska koti- ja ulkomaan korko on nyt kiinnitetty (eksogeenisia). Valuuttakurssi mukautuu näihin odotuksiin kohoamalla merkittävästi (ruplan kysyntä kasvaa sijoittajien hakiessa tuottoa Venäjältä), kirjan termein jotta se voi alentua. Jos tämä muutos on riittävän suuri, valuutan vähittäinen devalvoituminen tältä tasolta tarjoaa selkeän trendin, joka heikentää suhteellista volatiliteettia, jota esimerkiksi öljyn hinnan lyhyen aikavälin muutokset ym. tekijät tuottavat. Lisäksi korkeampi korko voi auttaa kompensoimaan myös maan maariskipreemiota. 6
Kansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa
Kansainvälinen rahatalous Matti Estola ermiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa 1. Valuuttariskien suojauskeinot Rahoitusalan yritykset tekevät asiakkailleen valuuttojen välisiä termiinisopimuksia
LisätiedotLuentorunko 10: Kv. pääomaliikkeet ja lyhyen aikavälin makrot
Luentorunko 10: Kv. pääomaliikkeet ja lyhyen aikavälin makrotasapaino Niku, Aalto-yliopisto ja Etla Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018 Johdanto Kiinteä valuuttakurssi Edelleen lyhyen aikavälin makrotasapaino,
LisätiedotMakrotaloustiede 31C00200
Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2017 Harjoitus 5 Arttu Kahelin arttu.kahelin@aalto.fi 1. Maan julkisen sektorin budjettialijäämä G-T on 5 % BKT:sta, BKT:n reaalinen kasvu on 5% ja reaalikorko on 3%. a)
LisätiedotKANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset
KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun
LisätiedotInflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I
Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 26.10.2010 Hanna Freystätter, VTL Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio
LisätiedotLuentorunko 12: Lyhyen ja pitkän aikavälin makrotasapaino, AS
Luentorunko 12: Lyhyen ja pitkän aikavälin makrotasapaino, AS-AD-malli Niku, Aalto-yliopisto ja Etla Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018 Johdanto IS-TR-IFM: Lyhyen aikavälin makrotasapaino, kiinteät
LisätiedotEuroopan ja Suomen talouden näkymät. Miten (talous)politiikka vaikuttaa kansantalouteen ja sijoittamiseen?
Olli Rehn Suomen Pankki Euroopan ja Suomen talouden näkymät Miten (talous)politiikka vaikuttaa kansantalouteen ja sijoittamiseen? Arvopaperilehden Rahapäivä 2017 Helsinki, 21.9.2017 21.9.2017 1 Rahapolitiikan
LisätiedotInflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011
Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Hanna Freystätter, VTL Ekonomisti Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio
LisätiedotMakrokatsaus. Huhtikuu 2016
Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan
LisätiedotErkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015
Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI
LisätiedotMarkkinakatsaus. Kesäkuu 2015
Markkinakatsaus Kesäkuu 2015 Talouskehitys EK:n luottamusindikaattorit edelleen toukokuussa pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella, rakentamisessa ja kaupan alalla kuitenkin merkkejä paremmasta Euroalueen
LisätiedotMakrotaloustiede 31C00200
Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Harjoitus 5 1.4.2016 Arttu Kahelin arttu.kahelin@aalto.fi Tehtävä 1 a) Käytetään kaavaa: B t Y t = 1+r g B t 1 Y t 1 + G t T t Y t, g r = 0,02 B 2 Y 2 = 1 + r g B 1
Lisätiedot19 Avotalouden makroteoriaa
19 Avotalouden makroteoriaa 1. Peruskäsitteitä 2. Valuuttakurssit pitkällä aikavälillä 3. Valuuttakurssit lyhyellä aikavälillä 4. Avotalouden makromalli 5. Politiikkaa Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 31-32
LisätiedotPankkikriisit ja niiden ehkäiseminen
Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Eurojärjestelmän perusteista ja euron kriisistä 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: http://www.ecb.int/home/html/index.en.html
LisätiedotMitkä ovat keskuspankkien toimet Euroopan velkakriisissä?
Mitkä ovat keskuspankkien toimet Euroopan velkakriisissä? Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen Suomen Lainopillinen Yhdistys ry 8.3.2012 1 Työnjako hallitukset - keskuspankit Miksi poikkeuksellisiin
LisätiedotKorko ja inflaatio. Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016
Korko ja inflaatio Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Sisältö Nimellis ja reaalikorot, Fisher yhtälö Lyhyt ja pitkä korko Rahapolitiikka ja korot Korko ja inflaatio Nimellinen korko i: 1 tänä vuonna
Lisätiedot23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38)
23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38) 1. Euron synty 2. Yhteisvaluutan hyödyt ja kustannukset 3. Onko EU optimaalinen yhteisvaluutta-alue? 4. Yhteisvaluutta-alueet ja
LisätiedotMarkkinakatsaus. Marraskuu 2015
Markkinakatsaus Marraskuu 2015 Talouskehitys EK:n suhdannebarometrin mukaan Suomessa teollisuuden tilauksiin odotetaan hienoista piristymistä loppuvuonna Saksan talouden luottamusta kuvaava IFO-indeksi
LisätiedotMarkkinakatsaus. Toukokuu 2016
Markkinakatsaus Toukokuu 2016 Talouskehitys Maailmantalouden kasvunäkymät edelleen heikkoja, IMF laski ennusteensa maailmantalouden vuoden 2016 ja 2017 kasvulle Euroalueen ensimmäisen neljänneksen BKT:n
LisätiedotMarkkinakatsaus. Helmikuu 2016
Markkinakatsaus Helmikuu 2016 Talouskehitys Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) alensi maailmantalouden kasvuennustetta kuluvalle vuodelle 0,2 prosenttiyksiköllä tasolle 3,4 prosenttia Euroalueen tammikuun
LisätiedotEuro & talous 4/2011. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous
Euro & talous 4/2011 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Pääjohtaja Erkki Liikanen 19.9.2011 1 Aiheet Maailmantalouden näkymät heikentyneet Suomen Pankin maailmantalouden kasvuennustetta laskettu Riskit
LisätiedotMarkkinakatsaus. Maaliskuu 2016
Markkinakatsaus Maaliskuu 2016 Talouskehitys Maailmantalouden kasvunäkymät heikentyneet, IMF varoitti kasvaneista riskeistä Suomen BKT kasvoi viime vuonna ennakkotietojen mukaan 0,4 prosenttia Euroalue
LisätiedotMarkkinakatsaus. Huhtikuu 2015
Markkinakatsaus Huhtikuu 2015 Talouskehitys Suomen viennin arvo oli helmikuussa ennakkotietojen mukaan noin 4,2 mrd euroa eli neljä prosenttia alhaisempi kuin vuotta aikaisemmin Euroalueella ostopäällikköindeksit
LisätiedotKappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala
Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline Rahan yksi tehtävä on olla vaihdon väline
LisätiedotValuuttariskit ja johdannaiset
Valuuttariskit ja johdannaiset Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskunta- ja Kauppatieteiden tiedekunta, Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, kansantaloustiede Lähde: Hull, Options, Futures, & Other
LisätiedotAjankohtaista rahoitusmarkkinoilta
Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen
LisätiedotMarkkinakatsaus. Huhtikuu 2016
Markkinakatsaus Huhtikuu 2016 Talouskehitys Maailmantalouden kasvunäkymät edelleen heikkoja mutta Euroopassa pieniä positiivisia signaaleja, kun ostopäällikköindeksit nousivat ja Saksan IFO -indeksi ylitti
LisätiedotMakrotalousteoria TA4a, kevät 2017 Harjoitus 2
Makrotalousteoria TA4a, kevät 207 Harjoitus 2 Heikki Korpela 2. helmikuuta 207 Tehtävä. Aluksi tarkastellaan Suomen taloustilannetta 990-luvun alussa. Ajatellaan Mundell- Fleming-mallin versiota, jonka
LisätiedotMakrotaloustiede 31C00200
Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2017 Harjoitus 4 Arttu Kahelin arttu.kahelin@aalto.fi Tehtävä 1 a) Kokonaistarjonta esitetään AS-AD -kehikossa tuotantokuilun ja inflaation välisenä yhteytenä. Tämä saadaan
LisätiedotHarjoitustehtävät 6: mallivastaukset
Harjoitustehtävät 6: mallivastaukset Niku Määttänen & Timo Autio Makrotaloustiede 31C00200, talvi 2018 1. Maat X ja Y ovat muuten identtisiä joustavan valuuttakurssin avotalouksia, mutta maan X keskuspankki
LisätiedotMakrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit
Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit Monisteen sisältö Rahamäärän ja inflaation yhteys pitkällä aikavälillä Nimelliset ja reaaliset valuuttakurssit Ostovoimapariteetti
LisätiedotOP-Local Emerging Market Debt -erikoissijoitusrahasto
OP-Local Emerging Market Debt -erikoissijoitusrahasto Kehittyvien maiden talouskasvu jatkuu vahvana 10 % 9 % 8 % 2007 2008 Lähde: Consensus Economics 10/2007 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % 0 % Turkki Brasilia
LisätiedotMarkkinakatsaus. Joulukuu 2015
Markkinakatsaus Joulukuu 2015 Talouskehitys Suomen viennin arvo laski lokakuussa 11 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna Saksan talouden luottamusta kuvaava IFO-indeksi oli marraskuussa
LisätiedotA250A0100 Finanssi-investoinnit 5. harjoitukset 14.4.2015 Futuurit ja termiinit
A250A0100 Finanssi-investoinnit 5. harjoitukset 14.4.2015 Futuurit ja termiinit ehtävä 5.1 Kesäkuun 3. päivä ostaja O ja myyjä M sopivat syyskuussa erääntyvästä 25 kappaleen OMX Helsinki CAP-indeksifutuurin
LisätiedotTU-91.1001 KERTAUSTA. Super lyhyt oppimäärä yrityksenteoriaa Talouspolitiikka: raha- ja finanssipolitiikka Vanhoja tenttikysymyksiä
TU-91.1001 KERTAUSTA Super lyhyt oppimäärä yrityksenteoriaa Talouspolitiikka: raha- ja finanssipolitiikka Vanhoja tenttikysymyksiä 1 Yrityksen tasapainohinnan ja määrän määräytyminen Yritys maksimoi/minimoi
Lisätiedot(1) Katetuottolaskelma
(1) Katetuottolaskelma Katetuottolaskelmalla tarkastellaan yrityksen kannattavuutta myyntituotto - muuttuvat kustannukset (mukut) = katetuotto katetuotto - kiinteät kustannukset (kikut) = tulos (voitto
LisätiedotRahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola
Rahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskunta- ja Kauppatieteiden tiedekunta, Oikeustieteiden laitos, kansantaloustiede Luennot 22 t, harjoitukset
LisätiedotMaailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät
Samu Kurri Suomen Pankki Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Euro & talous 1/2015 25.3.2015 Julkinen 1 Maailmantalouden suuret kysymykset Kasvun elementit nyt ja tulevaisuudessa
LisätiedotMaailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka
Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Talousvaliokunnan seminaari 20.4.2005 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Piirteitä maailmantalouden kehityksestä Globaalinen osakekurssien
Lisätiedot19.1 Avotalouden makroteoriaa (Mankiw-Taylor, chs 31-32)
19.1 Avotalouden makroteoriaa (Mankiw-Taylor, chs 31-32) 1. Peruskäsitteitä 2. Valuuttakurssien määräytyminen 3. Avotalouden makromalli 4. Politiikkaa 1 19.1. Peruskäsitteitä Suljettu kansantalous ei ole
LisätiedotSijoitustodistuksen nykyinen markkinahinta: euroa. Jos viitekorko laskee 0,5 %-yksikköä, uusi markkinahinta: euroa
AB30A0101 Finanssi-investoinnit 4. harjoitukset 7.4.015 Tehtävä 4.1 45 päivän kuluttua erääntyvälle, nimellisarvoltaan 100 000 euron sijoitustodistukselle maksettava vuosikorko on 3,0 %. Jos viitekorko
LisätiedotPaniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra
Maailmantalouden kasvu hiipuu Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Imatra 23.8.2011 2 Markkinalevottomuuden syitä ja seurauksia Länsimaiden heikko suhdannekuva löi
LisätiedotKevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä
Euroopan komissio - lehdistötiedote Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Bryssel, 05 toukokuu 2015 Euroopan unionin talouskasvu hyötyy tänä vuonna suotuisista talouden
LisätiedotTA3a Makrotalousteoria, kevät 2017 Harjoitus 1
TA3a Makrotalousteoria, kevät 2017 Harjoitus 1 Heikki Korpela 2. huhtikuuta 2017 Tehtävä 1. Mihin menojen kategoriaan (yksityinen kulutus, investoinnit, julkiset menot, vienti tai tuonti) seuraavat tapahtumat
LisätiedotTervetuloa keskustelemaan eurosta! #kaikkieurosta. @liberafi libera.fi
Ajatuspaja Libera on puoluepoliittisesti sitoutumaton ja itsenäinen ajatuspaja, joka tukee ja edistää yksilönvapautta, vapaata yrittäjyyttä, vapaita markkinoita ja vapaata yhteiskuntaa. Tervetuloa keskustelemaan
LisätiedotNiku Määttänen, Aalto-yliopisto ja Etla. Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018
Niku, Aalto-yliopisto ja Etla Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018 Johdanto Rahan syntyminen ja tuhoutuminen Rahan määrä vaihtelee yli ajan eikä se ole suoraan esim. keskuspankin kontrollissa. Miten rahaa
LisätiedotMarkkinakatsaus. Maaliskuu 2018
Markkinakatsaus Maaliskuu 2018 Talouskasvuennusteet - Talouskasvu piristyy maltillisesti 2018 Talousindikaattorit (Economic Surprise Index) - Kehitys vuodesta 2012 Teollisuuden ostopäällikköindeksit -
LisätiedotPankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry
Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Korkosijoitukset Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset,
LisätiedotMarkkinakatsaus. Elokuu 2015
Markkinakatsaus Elokuu 2015 Talouskehitys EK:n heinäkuussa julkaisemien luottamusindikaattoreiden mukaan Suomen teollisuuden näkymät ovat edelleen vaimeat Saksan teollisuuden näkymiä kuvaava Ifo-indeksi
LisätiedotMarkkinakatsaus. tammikuu 2017
Markkinakatsaus tammikuu 2017 Talouskehitys IMF:n odotukset Maailman BKT-kasvun suhteen ennallaan (3,4 prosenttia 2017 ja 3,6 prosenttia 2018). Talousennusteisiin liittyy kuitenkin tällä hetkellä tavallista
LisätiedotInflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot
Studia Generalia Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Ekonomisti, kansantalousosasto Suomen Pankki Rahan käsite mitä raha on? Rahan voi määritellä
LisätiedotKeskuspankit finanssikriisin jälkeen
Suomen Pankki Keskuspankit finanssikriisin jälkeen Talous tutuksi 1 Kansainvälinen finanssikriisi Vuonna 2007 kansainvälisessä rahoitusjärjestelmässä merkkejä vakavista ongelmista Syksyllä 2008 kriisi:
LisätiedotSuhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa
LisätiedotKUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO?
KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO? Pentti Pikkarainen Pankkitoimintaosasto 12.4.2005 PANKKITOIMINTAOSASTO Pankkitoimintaosasto vastaa seuraavista
LisätiedotMarkkinakatsaus. Elokuu 2016
Markkinakatsaus Elokuu 2016 Talouskehitys Brexit -tulos yllätti finanssimarkkinat, mutta sen aiheuttama volatiliteetti markkinoilla jäi suhteellisen lyhytaikaiseksi IMF laski kuitenkin globaalia kasvuennustettaan
LisätiedotTalouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon
Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit
LisätiedotMarkkinakatsaus: Mistä tulevaisuuden tuotot? Lippo Suominen Nordea Varallisuudenhoito Syyskuu 2010
Markkinakatsaus: Mistä tulevaisuuden tuotot? Lippo Suominen Nordea Varallisuudenhoito Syyskuu 2010 2 Taantumapelot heiluttaneet markkinoita 3 Osakkeiden nousu tasaantunut Ristiriitaisia viestejä Taloudesta
Lisätiedota) Kotimaiset yritykset päättävät samanaikaisesti uusista, suurista investoinneista.
Taloustieteen perusteet Kesä 204 Harjoitus 6: MALLIRATKAISUT Juho Nyholm (juho.nyholm@helsinki.fi) Tehtävä Tarkastellaan avointa kansantaloutta. Analysoi avotalouden makromallin avulla, miten seuraavat
LisätiedotMarkkinakatsaus. Kesäkuu 2016
Markkinakatsaus Kesäkuu 2016 Talouskehitys Maailmantalous on OECD:n mukaan hitaan kasvun ansassa, tarvetta on kokonaisvaltaisille vero- ja rahapoliittisille sekä rakeenteellisille toimenpiteille Suomen
LisätiedotMarkkinakatsaus. Syyskuu 2016
Markkinakatsaus Syyskuu 2016 Talouskehitys Talouden makroluvut vaihtelevia viime kuukauden aikana, kuitenkin enemmän negatiivisia kuin positiivisia yllätyksiä kehittyneiden talouksien osalta Euroopan keskuspankki
LisätiedotSyksyn 2013 talousennuste: Asteittaista elpymistä ulkoisista riskeistä huolimatta
EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel 5. marraskuuta 2013 Syksyn 2013 talousennuste: Asteittaista elpymistä ulkoisista riskeistä huolimatta Viime kuukausina on ollut näkyvissä rohkaisevia merkkejä
LisätiedotLuentorunko 13: Finanssi- ja rahapolitiikka AS-AD-mallissa
Luentorunko 13: Finanssi- ja rahapolitiikka AS-AD-mallissa Niku, Aalto-yliopisto ja Etla Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018 Johdanto Tarkastellaan edellistä luentorunkoa tarkemmin finanssi- ja rahapolitiikkaa
LisätiedotInflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot
Studia monetaria Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 25 20 15 10 5 0-5 Inflaatio Suomessa Kuluttajahintaindeksin
LisätiedotHanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi
Sijoittajan sanastoa Pörssisäätiön sijoituskoulu VERO 2014 Prof. Minna Martikainen Hanken School of Economics, Finland Sijoitusmaailman termistö ja logiikka, omat toimet ja näin luen. SIJOITUSMAAILMAN
LisätiedotMallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009
Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Harjoitukset 7 (viikko 13) Tehtävä 1 a) Tapahtuu siirtymä pisteestä A pisteeseen B. Jos TR-käyrä on vaakasuora, niin IS-käyrän siirtyminen oikealle ei
LisätiedotSyksyn 2007 sijoitusnäkymät Arvopaperilehti. 27.9.2007 Vesa Ollikainen
Syksyn 2007 sijoitusnäkymät Arvopaperilehti 27.9.2007 Vesa Ollikainen Osakkeissa jälleen parhaat tuotot 124 120 Euroopan osakkeet 116 112 108 Maailman osakkeet 104 Euro-rahamarkkina 100 Euro-valtionobligaatiot
LisätiedotEuro & talous 4/2012 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous
Euro & talous 4/212 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Pääjohtaja Erkki Liikanen 12.9.212 1 Euro & talous 4/212 sisältö Pääartikkeli: Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne Suhdannetilanne, maailmantalouden
LisätiedotMakrokatsaus. Maaliskuu 2016
Makrokatsaus Maaliskuu 2016 Myönteinen ilmapiiri maaliskuussa Maaliskuu oli kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla hyvä kuukausi ja markkinoiden tammi-helmikuun korkea volatiliteetti tasoittui. Esimerkiksi
LisätiedotMakrokatsaus. Elokuu 2016
Makrokatsaus Elokuu 2016 Osakkeet nousussa elokuussa Osakemarkkinat ovat palautuneet entiselle tasolleen Brexit-päätöksen jälkeen. Elokuussa pörssin tuotto oli vaisua tai positiivisella puolella useimmilla
LisätiedotMarkkinakatsaus. joulukuu 2016
Markkinakatsaus joulukuu 2016 Talouskehitys Maailman BKT kasvun odotetaan olevan 3,1 prosenttia 2016, vuosille 2017-2018 kasvun odotetaan olevan vähän kovempi. Taloudellisiin ennusteisiin liittyy kuitenkin
LisätiedotTalouden tila. Markus Lahtinen
Talouden tila Markus Lahtinen Taantumasta vaisuun talouskasvuun Suomen talous ei pääse vauhtiin, BKT: 2014-0,2 % ja 2015 0,5 % Maailmantalouden kasvu heikkoa Ostovoima ei kasva Investoinnit jäissä Maailmantalous
LisätiedotMarkkinakatsaus. Toukokuu 2015
Markkinakatsaus Toukokuu 2015 Talouskehitys IMF ennustaa maailmantalouden kasvavan kuluvana vuonna 3,5 prosenttia ja ensi vuonna 3,8 prosenttia IMF:n mukaan euroalueen talous on piristymässä vähitellen,
LisätiedotPankkikriisit ja niiden ehkäiseminen
Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, oensuun kampus uento 1 Kirjallisuus Mishkin, The Economics of Money, Banking, and Financial Markets Ruuskanen, Osmo: Pankkikriisi
LisätiedotMakrokatsaus. Kesäkuu 2016
Makrokatsaus Kesäkuu 2016 Iso-Britannia äänesti ei EU:lle 2 Kesäkuuta leimasivat ensin Ison-Britannian EUkansanäänestyksen odottelu ja sen jälkeen äänestyksen jälkimainingit. Britit äänestivät 23. kesäkuuta
Lisätiedotvaltteri.ahti@evli.com Pääomamarkkinat kaisa.parkkila@evli.com Pääomamarkkinat
valtteri.ahti@evli.com Pääomamarkkinat kaisa.parkkila@evli.com Pääomamarkkinat Talvi on tulossa. Kurjuuden vääjäämättömyys ei ole pelkästään Stark-suvun motto vaan moderni mörkö talousviisaiden takaraivossa.
LisätiedotRahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 5. Termiinihinnan määräytyminen
Rahoitusriskit ja johdannaist Matti Estola Lunto 5 rmiinihinnan määräytyminn 1. rmiinin ylinn hinnoittlukaava Mrkitään trmiinisopimuksn kohd-tuudn spot hintaa sopimuksn tkopäivänä S :lla, kohd-tuudn trmiinihintaa
LisätiedotKorkosalkun rakentaminen matalan koron aikaan. lokakuu 2012
Korkosalkun rakentaminen matalan koron aikaan lokakuu 2012 Miltä maailma näyttää 12 kk:n horisontilla? Globaali kasvu jatkuu ja elpyy 2013 Kiina ja Yhdysvallat elvyttävät Euroopan velkakriisi laimenee
LisätiedotLähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki
BOFIT - BLOGI Venäjän keskuspankki ilmoitti jo vuonna 2010 virallisesti vähentävänsä asteittain ruplan kurssin ohjausta, ja vuonna 2012 keskuspankki ilmoitti, että täyden kellutuksen edellyttämät valmistelut
LisätiedotLuentorunko 9: Lyhyen aikavälin makrotasapaino, IS-TR-malli
Luentorunko 9: Lyhyen aikavälin makrotasapaino, Niku, Aalto-yliopisto ja Etla Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018 Luentorunko 9: Lyhyen aikavälin makrotasapaino, Johdanto Kysyntä ja IS-käyrä Lyhyen aikavälin
LisätiedotVitamiinien tarpeessa. Pasi Sorjonen 6. helmikuuta 2015
Vitamiinien tarpeessa Pasi Sorjonen 6. helmikuuta 2015 MAAILMANTALOUS PARANTAA MENOAAN Maailmantalous toipuu vanhojen teollisuusmaiden johdolla Kasvun moottoreita ovat mm. Yhdysvallat ja Iso-Britannia
LisätiedotOSAKEMARKKINAKATSAUS. Analyytikko Henri Huovinen Osakesäästäjien Keskusliitto
OSAKEMARKKINAKATSAUS Analyytikko Henri Huovinen Osakesäästäjien Keskusliitto 15.3.2017 Osakemarkkinoiden näkymät vuodelle 2017 Näkymät vuodelle 2017 haasteelliset erityisesti Yhdysvalloissa Trumpin valinnan
LisätiedotMarkkinakatsaus. Syyskuu 2015
Markkinakatsaus Syyskuu 2015 Talouskehitys Suomen vienti hienoisessa kasvussa heinäkuussa Pk-yritysten työllistämisnäkymät ovat Suomessa parantuneet keväästä Euroopan keskuspankki (EKP) valmis tarvittaessa
LisätiedotMakrokatsaus. Kesäkuu 2017
Makrokatsaus Kesäkuu 2017 Markkinoiden kehitys vaihtelevaa kesäkuussa Globaalit osakemarkkinat kehittyivät verrattain vaisusti kesäkuussa, joskin muutamia maantieteellisiä eroavaisuuksia esiintyi. Pörsseistä
LisätiedotÖljyn hinnan romahdus
Samu Kurri Suomen Pankki Öljyn hinnan romahdus Hiekkaa vai öljyä maailmantalouden rattaisiin? 21.5.215 Julkinen 1 Teemat Hinnan laskun välittömät seuraukset Vaikutukset talouden toimijoihin Markkinat,
LisätiedotVieläkö ostan -vai myynkö? Osakesäästäjien Sijoitusretki Mustioon 22.05.2015 Tomi Salo Osakesäästäjien Keskusliitto
Vieläkö ostan -vai myynkö? Osakesäästäjien Sijoitusretki Mustioon 22.05.2015 Tomi Salo Osakesäästäjien Keskusliitto Sisältö markkinat nyt talouskasvu kasvun riskit markkinoiden tunnelmat jatkuuko osakemarkkinoiden
LisätiedotTalousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus
Talousnäkymät Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus 1 2 Maailma elpymässä kehittyvien maiden vetoavulla 140 Indeksi, 2005=100 Teollisuustuotanto Indeksi 2005=100 140
LisätiedotPääjohtaja Erkki Liikanen
RAHAPOLITIIKAN PERUSTEET JA TOTEUTUS Talousvaliokunnan seminaari 6.9.2006 Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen Pankin neljä ydintoimintoa Rahapolitiikka Rahoitusvalvonta Pankkitoiminta Rahahuolto 2 Rahapolitiikka
Lisätiedot, tuottoprosentti r = X 1 X 0
Ostat osakkeen hintaan ja myyt sen vuoden myöhemmin hintaan X 1. Kokonaistuotto on tällöin R = X 1, tuottoprosentti r = X 1 ja pätee R = 1 + r. Lyhyeksimyymisellä tarkoitetaan, että voit myydä osakkeen
LisätiedotTalouden näkymät vuosina
Talouden näkymät vuosina 211 213 Euro & talous 5/211 Pääjohtaja Erkki Liikanen Talouskasvu hidastuu Suomessa tuntuvasti 18 Talouden elpyminen pysähtyy Prosenttimuutos edellisestä vuodesta (oikea asteikko)
Lisätiedot1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys
1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys 1.1 Kansainvälinen talous Suomen metsäteollisuuden kasvunäkymät ovat tänäkin vuonna pysyneet heikkoina. Vuoden 2000 loppupuolella Yhdysvalloista alkanut suhdanteiden
LisätiedotRahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 7 Swap sopimuksista lisää
Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola luento 7 Swap sopimuksista lisää 1. Pankki swapin välittäjänä Yleensä 2 eri-rahoitusalan yritystä eivät tee swap sopimusta keskenään vaan pankin tai yleensäkin
LisätiedotMakrokatsaus. Joulukuu 2016
Makrokatsaus Joulukuu 2016 Hyvä kuukausi osakemarkkinoilla Joulukuu oli hyvä kuukausi useimmilla osakemarkkinoilla, ja monet laajat eurooppalaiset osakeindeksit nousivat 7 8 prosenttia. Myös Yhdysvalloissa
Lisätiedota) 3500000 (1, 0735) 8 6172831, 68. b) Korkojaksoa vastaava nettokorkokanta on
Kotitehtävät 4 Ratkaisuehdotukset. 1. Kuinka suureksi 3500000 euroa kasvaa 8 vuodessa, kun lähdevero on 30% ja vuotuinen korkokanta on 10, 5%, kun korko lisätään a) kerran vuodessa b) kuukausittain c)
LisätiedotNordnetin luottowebinaari
Nordnetin luottowebinaari Tervetuloa webinaariin! Webinaarissa opit käyttämään luottoa kaupankäynnissä. Lisää ostovoimaa luotolla, käytä salkkuasi luoton vakuutena ja paranna tuottomahdollisuuksia. Webinaarissa
LisätiedotMakrotalousteoria TA4a, kevät 2017 Harjoitus 2
Makrotalousteoria T4a, kevät 2017 Harjoitus 2 Heikki Korpela 15. helmikuuta 2017 Tehtävä 1. nalysoi eri tapahtumien vaikutuksia euroalueen talouteen -TR-mallissa. Siirtääkö muutos - vai TR-käyrää ja mihin
LisätiedotILMARISEN VUOSI Ennakkotiedot / lehdistötilaisuus klo 9.30 Toimitusjohtaja Harri Sailas
ILMARISEN VUOSI 2012 Ennakkotiedot / lehdistötilaisuus 23.1.2013 klo 9.30 Toimitusjohtaja Harri Sailas 1 ILMARISEN AVAINLUKUJA VUODELTA 2012 (Ennakkotietoja) Sijoitustuotto: 7,4 prosenttia Sijoitusomaisuuden
LisätiedotStudia Monetaria: Ajankohtaista rahamarkkinoilla
Studia Monetaria: Ajankohtaista rahamarkkinoilla Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen Pankki 20.4.2010 1 Teemat: Valtioiden velkaantuminen markkinoiden keskeisen huomion kohteena Vuoden ensimmäisten kuukausien
LisätiedotTalouden näkymät finanssikriisin uudessa vaiheessa
Talouden näkymät finanssikriisin uudessa vaiheessa Helsingin seudun kauppakamari 16.11.2011 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 1 Teemat 1. Finanssikriisin uusi vaihe uhkaa katkaista maailmantalouden
LisätiedotTampereen sijoitustoiminnan vuosiraportti Konsernipankki Konsernihallinto
Tampereen sijoitustoiminnan vuosiraportti 2016 Konsernipankki Konsernihallinto SISÄLLYS Sijoitusmarkkinat Kaupungin sijoitusomaisuus Rahamarkkinasijoitukset Korkosijoitukset Osakesijoitukset Muut sijoitukset
LisätiedotArvo (engl. value) = varmaan attribuutin tulemaan liittyvä arvo. Päätöksentekijä on riskipakoinen, jos hyötyfunktio on konkaavi. a(x) = U (x) U (x)
Arvo (engl. value) = varmaan attribuutin tulemaan liittyvä arvo. Hyöty (engl. utility) = arvo, jonka koemme riskitilanteessa eli, kun teemme päätöksiä epävarmuuden (todennäköisyyksien) vallitessa. Vrt.
Lisätiedot