Makrotaalateoria, kevät 2017 Harjoitus 5

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Makrotaalateoria, kevät 2017 Harjoitus 5"

Transkriptio

1 Makrotaalateoria, kevät 2017 Harjoitus 5 Heikki Korpela 2. huhtikuuta 2017 Ensin muutama apuhavainto: differentioituvaa funktiota g voidaan arvioida x 0 :n pienessä ympäristössä differentiaalikehitelmän avulla, kun liikutaan pisteestä x 0 muutoksen h verran: g(x 0 + h) = g(x 0 ) + g(x 0 ), h + h ɛ(h), yhden muuttujan reaalifunktiolla g(x 0 + h) = g(x 0 ) + g (x 0 ) h + h ɛ(h), missä ɛ menee nopeammin nollaan kuin h, kun h lähestyy nollaa. Siis riittävän pienillä h virhekin (ɛ) on pieni, joten voidaan rohkeasti approksimoida: g(x 0 + h) g(x 0 ) + g (x 0 ) h Sijoittamalla paikoilleen g(x) = log(x), x 0 = 1 saadaan kaksi hyödyllistä arviota: log(1 + h) log(1) 0 ( a ) log = log + 1 h = h, 1 g (x)= 1 x (1 + a 1 ) a, tai ( ( a ) ( ) ) 1 log = log a ( = log 1 + a ) ( = log 1 + a ) = log ( ) a a a Jos vielä on riittävän lähellä ykköstä, voidaan approksimoida vielä rohkeammin: ( a ) log a Tehtävä 1. Katettu korkopariteetti. a) Vuoden mittaisen Saksan valtionlainan korko on 0,85 % ja Yhdysvaltojen 1,0 %. EUR/USD:n spot-kurssi on 1,07 ja vuoden päästä erääntyvän termiinisopimuksen kurssi on 1,08. Sijoittajan silmissä Saksan ja Yhdysvaltojen valtiolainatvaltionlainojen riskit ovat samat. Kumpaan sijoittajan kannattaa sijoittaa? ) Sijoittaja voi sijoittaa euroalueelle korolla on 1 %. EUR/USD:n spot-kurssi on 1,07, ja vuoden päästä erääntyvän termiinisopimuksen kurssi on 1,08. Kuinka suurta korkoa sijoittaja vaatii identtisen riskin sijoituksesta Yhdysvaltoihin? c) Sijoittajalla on mahdollisuus sijoittaa vuoden päästä erääntyvään korkeariskiseen yrityslainaan, jonka korko euroalueella on 5 %. Identtisen riskitason yrityslainan korko on Yhdysvalloissa 6 %. Lisäksi EUR/USD:n spot-kurssi on 1,07. Sijoittaja käyttää katettua korkopariteettia määritellessämääritellessään sitä, mihin hintaan hän on valmis tekemään termiinisopimuksen, jossa vaihdetaan euroja ja dollareita vuoden päästä. Millä valuuttakurssilla sijoittaja on valmis tekemään termiinisopimuksen? 1. 1

2 a) Oletetaan, että kyse on sijoittajasta euroalueella ja että aritraasiehto ei pidäkään (ainakaan tilapäisesti) paikkansa. Saksan valtionlainan tuotto on on 0,85 % ennen riskien huomioimista. Yhdysvaltoihin sijoittaakseen sijoittajan täytyy hankkia ensin dollareita. Hän saa nyt 1,07 dollaria yhdellä eurolla. Vuodessa x euroa muuttuu 1,07 1,01 x dollariksi. Termiinisopimuksen tekemällä nämä n. 1,08x dollaria saa tuolloin muutettua likimain x euroksi. Yhtälön muodossa siis pätee 1 + i = (1 + i ) i i + i + 0,0085 0,01 + 1,07 1,08 = 0,00, tai tarkemmin 0,9915 = (1,01) 1,07 1,08 1,0006 pääoma + tuotto Saksassa pääoma + tuotto Yhdysvalloissa Yhdysvaltojen sijoitus olisi siis kannattavampi tällaisessa tilanteessa, jos todellisten korkojen voi olettaa olevan vakiotasolla, sijoittajan arvio riskistä on oikea ja näin edullinen termiinisopimus todella olisi saatavilla. (Aritraasiehdon mukaanhan tällaisia tilanteita ei voi yleensä olla. Järkeviä kysymyksiä tässä tilanteessa olisivat ainakin: miksi muut sijoittajat eivät ole jo hyödyntäneet tätä mahdollisuutta siinä määrin, että korkoero olisi tasoittunut? Onko muilla sijoittajilla eri näkemys sijoituskohteiden riskeistä, ja jos, niin miksi? Kuinka luottavainen sijoittaja on omaan riskiarvioonsa, ja kuinka paljon riskiä hän on todellisuudessa valmis sietämään?) ) Edellisen tehtävän perusteluilla voidaan ratkaista aritraasiehto ilman riskipreemiota, kun i on korkotaso euroalueella, i korkotaso Yhdysvalloissa ja, spot- ja termiinisopimuskurssit. 1 + i = (1 + i ) 1 + i = (1 + i) = + i i = + i = 1/ / / /100 = = 52 0,0194 = 1, 94 %, tai pienillä luvuilla approksimoiden suoraan 2675 i = + i 1 /100 S t 107 / ,93 % 2 %, tai jopa i i + i i + = 0,01 + 1,08 1,07 = 0,02 c) Hyödynnetään jälleen äskeistä yhtälöä: 1 + i = (1 + i ) = 1 + i 1 + i = 106 / / = = ,08 Jälleen voidaan myös approksimoida suoraan: i i + i + i = 0,06 + 1,07 0,05 = 1,08 Tehtävä 2. Kattamaton korkopariteetti. 2

3 a) Tietyn riskitason yrityslainan korko euroalueella on 5 % ja Iso-Britanniassa 4 %. EUR/GBP:n spot-kurssi on 0,87, ja sijoittaja olettaa valuuttakurssin olevan vuoden päästä 0,86. Mihin hänen kannattaa sijoittaa, kun hän valitsee sijoituksen kattamattoman korkopariteetin perusteella? ) Vuosikorko euroalueella on 1 % ja Iso-Britanniassa 2 %. EUR/GBP:n spot-kurssi on 0,87. Mikä on markkinoiden odotus valuuttakurssista vuoden päästä? Käytä kattamatonta korkopariteettia, yhtälöä (15.3). c) Saksan lyhyen (vuoden) valtionlainan korko on 2 % ja Sveitsin valtionlainan korko 0,5 %. Kuinka paljon euron odotetaan vahvistuvan suhteessa Sveitsin frangiin vuodessa? d) Saksan lyhyen valtionlainan korko on 1 % ja Sveitsin valtiolainan korko 0,5 % ja euron, ja Sveitsin frangin kurssi on 1,07 (yksi euro maksaa 1,07 frangia). Mikä on, näiden korkojen perusteella, markkinoiden odotus valuuttakurssista vuoden päästä? Kuinka prosenttia euron odotetaan vahvistuvan vuodessa? 2. a) Euroalueella sijoittaja saa tuoton 0, 05. Iso-Britanniaan sijoittaessaan hänen täytyy ensin ostaa x eurolla 0,87x puntaa. Vuodessa tämä kasvaa x punnaksi, joka vaihdetaan vuoden päästä x = x 1,052x euroksi, jos sijoittajan oletus pitää paikkansa. Ottaen huomion arviointivirheet ja odotuksiin liittyvät riskit on mahdollista ajatella, että tuotto on molemmissa kohteissa likimain sama. Se, mihin sijoittajan kannattaa todellisuudessa sijoittaa, riippunee mm. hänen luottamuksestaan valuuttakurssin liikkeitä koskevaan arvioonsa sekä mm. likviditeettiin liittyvästä riskinsietokyvystään. Jos vuoden päästä punnan kurssi onkin vähintään tilapäisessä laaksonpohjassa, pystyykö sijoittaja odottamaan kurssin mahdollista toipumista ennen kuin lunastaa tuotot euroina? Jos punnan kurssi heikkenee enemmän tai vähemmän pysyvästi, sietääkö sijoittaja tappioita? Järkevä perusolettama voisi olla, että aritraasiehto todellisuudessa on kaupantekohetkellä voimassa ( ilmaiset lounaat on jo syöty ), eikä ylisuuria riskittömiä voittoja (edes 0,2 %:n suuruisia) ole vuoden aikajänteellä saatavilla. Aritraasiyhtälössä tilannetta vastaisi: 1 + i = (1 + i ) St+1 e 1,05 = (1,04) 87 / pääoma + tuotto Saksassa /100 1,052 pääoma + tuotto Iso-Britanniassa, tai approksimatiivisesti 0,05 = i i Se t+1 = 0,04 1 / /100 0,052 ) Likimain: i i Se t+1 St+1 e i i St+1 e (i i) + = (1 + i i) = 0,87(1,02 0,01) = 0,87 (1, 01) 0,88, eli euron odotetaan vahvistuvan noin yhdellä prosentilla. c) Euron ei odoteta vahvistuvan vaan heikkenevän. Yhtälö: S e t+1 (1 + i i) = 0,985, eli euron odotetaan heikkenevän noin puolellatoista prosentilla. 3

4 d) Euron odotetaan tässäkin tapauksessa heikkenevän. Yhtälön aiemmassa muodossa vasen puoli mittaa suoraan suhteellista muutosta, S e t+1 i i = 0,005 0,01 = 0,015 eli euron odotetaan heikkenevän noin 1,5 %, likimäärin kurssiin 1,054. Tehtävä 3. Korkopariteetti ja riskipreemio. a) Korko Yhdysvalloissa on 3 %, EUR/USD:n spot-kurssi on 1,07 ja sijoittajan oletus valuuttakurssista vuoden päästä on 1,09. Lisäksi sijoittaja kokee, että sijoitus Yhdysvaltoihin on turvallisempi. Näin ollen Euroeuroalueelta vaadittu riskipreemio on 0,5 %. Millä euroalueen korolla sijoittaja on valmis sijoittamaan euroalueelle? 3. ) Oletetaan, että sijoittajan kotimaa on Saksa. Sijoittaja voi sijoittaa kotimaisiin yrityslainoihin neljän prosentin tuotolla. Sijoittaja olettaa, että on pieni mahdollisuus, että euroalue hajoaa. Näin ollen espanjalainen yrityslaina sisältää valuuttakurssiriskin. Hän olettaa, että Saksan markan odotettu vahvistuminen on 1 % vuodessa (johtuen hyvin pienestä todennäköisyydestä, että euroalue hajoaa). Lisäksi sijoittaja kokee Espanjaan sisältyvän maariskiä, josta hän vaatii prosentin kompensaatiota vuodessa. Millä korolla hän on valmis sijoittamaan Espanjaan? c) Korko euroalueella on 1 % ja Venäjällä 8 %. Valuuttakurssi tänään on 49 (euro maksaa 49 ruplaa), ja valuuttakurssin oletetaan olevan 52 vuoden päästä. Kuinka suurta riskipreemiota vuodessa markkinat vaativat Venäjälle sijoittamisesta? a) Tulkitaan, että sijoittajan toimintapaikka on Yhdysvallat, eli nyt = AC/$ (montako euroa joutuu maksamaan yhdestä dollarista). Siis = 1/1,07, S e t+1 = 1/1,09 ja näiden erotus S e t+1 0,017 0,02. Euroalueen odotetun tuoton on oltava (vähintään) sama, eli ) Sovelletaan aiempaa yhtälöä: i i + Se t+1 +φ 0,03 0,02 + 0,005 = 0,015 = 1,5 % S }{{ t } St+1 e St i i + St+1 e + φ = 0,04 + 0,01 + 0,01 = 0,06 = 6 % S }{{ t } oletuksen mukaan 0,01 Todennäköisesti tällaisessa tilanteessa valuuttakurssiriski (joka on funktio sekä mahdollisen vahvistumisen suuruudesta että riskin toteutumisen todennäköisyydestä) on kuitenkin yhtälössä herkkä myös sijoituksen suuruudelle. Sijoittajan tuskin on järkevää sijoittaa koko omaisuuttaan yksittäiseen kohteeseen, jossa on jonkinlainen riski menettää huomattava osa omaisuudesta, vaikka tämän riskin laukeamisen todennäköisyys olisi pienikin. c) Tarkastellaan tilannetta euroalueen sijoittajan näkökulmasta, eli = ruplaa/ AC. Sovelletaan taas yhtälöä: φ = i i Se t = 0,08 0,01 0,08 0,01 0,06 = 0,01 = 1 % 49 Huomattakoon, että tässä ei voinut oikaista approksimaatissa: 0,061 3 St+1 e = 3, koska nimittäjä ei ole lähellä ykköstä. 49 = Se t+1 St 4

5 Tehtävä 4. Korkoerot. a) Vuosikymmenten ajan korot Sveitsissä ovat olleet Sveitsissä (1 2 % -yksikköä ) matalammat kuin Saksassa. Samaan aikaan Sveitsin frangin valuuttakurssi suhteessa Saksan markkaan sekä myöhemmin suhteessa euroon on ollut vakaa. Mitä tämä tarkoittaa korkopariteetille? Kuinka ilmiötä voidaan selittää? ) Euroalueella valtionlainojen korot ovat eronneet toisistaan huomattavasti. Esimerkiksi joulukuussa 2011 valtion 10-vuoden lainakorko oli 3,35 % Saksassa, 8,323 % Irlannissa, 12,99 % Portugalissa, 6,74 % Italiassa ja 31,29 % Kreikassa. Tulkitse näitä numeroita,: rikkovatko korkoerot ei-voittoja ehtoa ei voittoja -ehtoa (no profit condition)? 4. a) Korkopariteetti ei ole pätenyt perusmuodossaan, jossa ei oteta huomioon valuutta-, maa- tai omaisuuseräkohtaista riskipreemiota. Saksassa valtionlainoille on saanut parempaa tuottoa (ne ovat olleet halvempia) kummassa tahansa valuutassa mitattuna. Ilmiötä voi selittää riskeillä, joita sijoittajat ovat liittäneet valuuttakurssiin tai itse valtionlainoihin. Se, että riskit eivät ole vuodesta toiseen jälkikäteen arvioiden toteutuneet, ei tarkoita, ettei todellisia riskejä olisi ollut olemassa tai että sijoittajat eivät olisi niitä voineet arvioida olevan. (Se, että olen ylittänyt kadun sata kertaa jäämättä auton alle, ei tarkoita, ettei kadun varomattomaan ylittämiseen liittyisi liikenneonnettomuuden riskiä.) ) Erot lainojen koroissa ovat todennäköisesti liittyneet sijoittajien epäilyksiin valtion maksukyvystä (maariskipreemio) tai jopa euron hajoamisesta (valuuttakurssipreemio). Valtion maksukykyyn liittyvät epäilyt taas ovat monessa maassa perustuneet arvioille siitä, miten valtio selviää pankkikriisistä. Tämän tulkinnan perusteella korkoerot eivät riko ehtoa. Ei (ylisuuria) voittoja -ehto koskee riskipitoisuudeltaan samanlaisten sijoituskohteiden vertailua. Sen mukaan kilpailluilla varallisuuserämarkkinoilla ei voi tehdä järjestelmällisesti ja pitkällä ajalla markkinoiden keskituottoa suurempaa voittoa ilman sisäpiiritietoa. (Keskimääräistä tuottavampia sijoituskohteita halutaan ostaa lisää ja vähemmän tuottavia myydä, minkä ansiosta hinta asettuu oikeaksi parhaan yleisesti saatavilla olevan tiedon valossa.) Järjestelmällisyyttä koskeva huomio tarkoittaa, että on mahdollista tehdä voittoa sattumalta tai sietämällä riskiä, mutta ei keskimäärin pitkällä aikavälillä (jos sijoittaja tekee suuren määrän riskipitoisia sijoituksia, näistä osassa riskit laukeavat ja syövät tuottavien kohteiden tuottoja). Tehtävä 5. Rahapolitiikka ja valuuttakurssi. a) Viime vuosina, kun EKP on harjoittanut löysää rahapolitiikkaa, lukuisat euroalueen ulkopuoliset Euroopan maat ovat kokeneet rahoitusmarkkinoiden paineen vahvistavan niiden valuuttaa suhteessa euroon. Näiden maiden keskuspankit ovatkin reagoineet laskemalla ohjauskorkoja, miksi? ) Venäjän talous kärsi raskaasti öljyn hinnan laskemisesta muutama vuosi sitten. Markkinoiden paine laski Venäjän ruplan valuuttakurssia nopeasti, kun öljyn hinta lähti laskuun. Tämä takia keskuspankki aloitti valuuttansa tukiostot. Samalla keskuspankki nosti ohjauskorkoa, vaikka talous alkoi painua taantumaan. Miksi keskuspankki nosti voimakkaasti ohjauskorkoa, vaikka talous ajautui taantumaan? 5. a) Euron heikkeneminen tarkoittaa, muiden asioiden pysyessä muuttumattomina, että näissä maissa myös reaalinen valuuttakurssi vahvistuu lyhyellä aikavälillä suhteessa euroon. 5

6 Hintakilpailukyvyn palauttamiseksi oman maan valuutan ulkoisen arvon heikentäminen löysällä rahapolitiikalla vähentää reaalisen valuuttakurssin vahvistumisesta aiheutuvaa negatiivista kysyntäsokkia näissä maissa (niiden tuonti lisääntyy ja vienti vähenee, kun samalla määrällä näiden maiden valuuttayksikköjä saa nyt aiempaa enemmän euroja). (Tehtyjä oletuksia: näiden maiden euromääräiset vienti ja tuonti ovat merkittäviä ja reagoivat voimakkaasti muutoksiin euron arvossa; hinnat ovat lyhyellä aikavälillä enemmän tai vähemmän jäykkiä, eli nimelliset muutokset hinnoissa näkyvät myös reaalisessa vaihtokurssissa; vaihtotasevaikutus on suurempi kuin esim. mahdollisten euromääräisten velkojen reaaliarvojen muutosten vaikutus.) ) Ohjauskorkoa nostamalla keskuspankki pystyy suoraan hillitsemään rahan tarjontaa ja tukemaan valuuttakurssin toipumista kysyntäsokista tai ainakin hidastamaan sen heikkenemistä ja stailoimaan sitä. Keskuspankki lienee pitänyt tärkeämpänä säilyttää finanssijärjestelmän perustoimintakyky (valuuttakurssiin liittyvää merkittävä vaihtelevuus, volatiliteetti, näkyy mm. investointihalukkuuden vähenemisenä korkeiden riskien takia) kuin välttää kiihdyttämästä reaalitalouden kriisiä lyhyellä aikavälillä. Tilannetta voinee hahmottaa myös seuraavasti: oletetaan, että markkinoilla pätee UIRP. Kun keskuspankki muuttaa korkoa, se heijastuu ensimmäisenä ja välittömästi odotuksiin, koska koti- ja ulkomaan korko on nyt kiinnitetty (eksogeenisia). Valuuttakurssi mukautuu näihin odotuksiin kohoamalla merkittävästi (ruplan kysyntä kasvaa sijoittajien hakiessa tuottoa Venäjältä), kirjan termein jotta se voi alentua. Jos tämä muutos on riittävän suuri, valuutan vähittäinen devalvoituminen tältä tasolta tarjoaa selkeän trendin, joka heikentää suhteellista volatiliteettia, jota esimerkiksi öljyn hinnan lyhyen aikavälin muutokset ym. tekijät tuottavat. Lisäksi korkeampi korko voi auttaa kompensoimaan myös maan maariskipreemiota. 6

Kansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa

Kansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa Kansainvälinen rahatalous Matti Estola ermiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa 1. Valuuttariskien suojauskeinot Rahoitusalan yritykset tekevät asiakkailleen valuuttojen välisiä termiinisopimuksia

Lisätiedot

Luentorunko 10: Kv. pääomaliikkeet ja lyhyen aikavälin makrot

Luentorunko 10: Kv. pääomaliikkeet ja lyhyen aikavälin makrot Luentorunko 10: Kv. pääomaliikkeet ja lyhyen aikavälin makrotasapaino Niku, Aalto-yliopisto ja Etla Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018 Johdanto Kiinteä valuuttakurssi Edelleen lyhyen aikavälin makrotasapaino,

Lisätiedot

Makrotaloustiede 31C00200

Makrotaloustiede 31C00200 Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2017 Harjoitus 5 Arttu Kahelin arttu.kahelin@aalto.fi 1. Maan julkisen sektorin budjettialijäämä G-T on 5 % BKT:sta, BKT:n reaalinen kasvu on 5% ja reaalikorko on 3%. a)

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 26.10.2010 Hanna Freystätter, VTL Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

Luentorunko 12: Lyhyen ja pitkän aikavälin makrotasapaino, AS

Luentorunko 12: Lyhyen ja pitkän aikavälin makrotasapaino, AS Luentorunko 12: Lyhyen ja pitkän aikavälin makrotasapaino, AS-AD-malli Niku, Aalto-yliopisto ja Etla Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018 Johdanto IS-TR-IFM: Lyhyen aikavälin makrotasapaino, kiinteät

Lisätiedot

Euroopan ja Suomen talouden näkymät. Miten (talous)politiikka vaikuttaa kansantalouteen ja sijoittamiseen?

Euroopan ja Suomen talouden näkymät. Miten (talous)politiikka vaikuttaa kansantalouteen ja sijoittamiseen? Olli Rehn Suomen Pankki Euroopan ja Suomen talouden näkymät Miten (talous)politiikka vaikuttaa kansantalouteen ja sijoittamiseen? Arvopaperilehden Rahapäivä 2017 Helsinki, 21.9.2017 21.9.2017 1 Rahapolitiikan

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011 Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Hanna Freystätter, VTL Ekonomisti Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Kesäkuu 2015

Markkinakatsaus. Kesäkuu 2015 Markkinakatsaus Kesäkuu 2015 Talouskehitys EK:n luottamusindikaattorit edelleen toukokuussa pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella, rakentamisessa ja kaupan alalla kuitenkin merkkejä paremmasta Euroalueen

Lisätiedot

Makrotaloustiede 31C00200

Makrotaloustiede 31C00200 Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Harjoitus 5 1.4.2016 Arttu Kahelin arttu.kahelin@aalto.fi Tehtävä 1 a) Käytetään kaavaa: B t Y t = 1+r g B t 1 Y t 1 + G t T t Y t, g r = 0,02 B 2 Y 2 = 1 + r g B 1

Lisätiedot

19 Avotalouden makroteoriaa

19 Avotalouden makroteoriaa 19 Avotalouden makroteoriaa 1. Peruskäsitteitä 2. Valuuttakurssit pitkällä aikavälillä 3. Valuuttakurssit lyhyellä aikavälillä 4. Avotalouden makromalli 5. Politiikkaa Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 31-32

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Eurojärjestelmän perusteista ja euron kriisistä 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: http://www.ecb.int/home/html/index.en.html

Lisätiedot

Mitkä ovat keskuspankkien toimet Euroopan velkakriisissä?

Mitkä ovat keskuspankkien toimet Euroopan velkakriisissä? Mitkä ovat keskuspankkien toimet Euroopan velkakriisissä? Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen Suomen Lainopillinen Yhdistys ry 8.3.2012 1 Työnjako hallitukset - keskuspankit Miksi poikkeuksellisiin

Lisätiedot

Korko ja inflaatio. Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016

Korko ja inflaatio. Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Korko ja inflaatio Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Sisältö Nimellis ja reaalikorot, Fisher yhtälö Lyhyt ja pitkä korko Rahapolitiikka ja korot Korko ja inflaatio Nimellinen korko i: 1 tänä vuonna

Lisätiedot

23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38)

23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38) 23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38) 1. Euron synty 2. Yhteisvaluutan hyödyt ja kustannukset 3. Onko EU optimaalinen yhteisvaluutta-alue? 4. Yhteisvaluutta-alueet ja

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Marraskuu 2015

Markkinakatsaus. Marraskuu 2015 Markkinakatsaus Marraskuu 2015 Talouskehitys EK:n suhdannebarometrin mukaan Suomessa teollisuuden tilauksiin odotetaan hienoista piristymistä loppuvuonna Saksan talouden luottamusta kuvaava IFO-indeksi

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Toukokuu 2016

Markkinakatsaus. Toukokuu 2016 Markkinakatsaus Toukokuu 2016 Talouskehitys Maailmantalouden kasvunäkymät edelleen heikkoja, IMF laski ennusteensa maailmantalouden vuoden 2016 ja 2017 kasvulle Euroalueen ensimmäisen neljänneksen BKT:n

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Helmikuu 2016

Markkinakatsaus. Helmikuu 2016 Markkinakatsaus Helmikuu 2016 Talouskehitys Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) alensi maailmantalouden kasvuennustetta kuluvalle vuodelle 0,2 prosenttiyksiköllä tasolle 3,4 prosenttia Euroalueen tammikuun

Lisätiedot

Euro & talous 4/2011. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Euro & talous 4/2011. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Euro & talous 4/2011 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Pääjohtaja Erkki Liikanen 19.9.2011 1 Aiheet Maailmantalouden näkymät heikentyneet Suomen Pankin maailmantalouden kasvuennustetta laskettu Riskit

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Maaliskuu 2016

Markkinakatsaus. Maaliskuu 2016 Markkinakatsaus Maaliskuu 2016 Talouskehitys Maailmantalouden kasvunäkymät heikentyneet, IMF varoitti kasvaneista riskeistä Suomen BKT kasvoi viime vuonna ennakkotietojen mukaan 0,4 prosenttia Euroalue

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Huhtikuu 2015

Markkinakatsaus. Huhtikuu 2015 Markkinakatsaus Huhtikuu 2015 Talouskehitys Suomen viennin arvo oli helmikuussa ennakkotietojen mukaan noin 4,2 mrd euroa eli neljä prosenttia alhaisempi kuin vuotta aikaisemmin Euroalueella ostopäällikköindeksit

Lisätiedot

Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline Rahan yksi tehtävä on olla vaihdon väline

Lisätiedot

Valuuttariskit ja johdannaiset

Valuuttariskit ja johdannaiset Valuuttariskit ja johdannaiset Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskunta- ja Kauppatieteiden tiedekunta, Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, kansantaloustiede Lähde: Hull, Options, Futures, & Other

Lisätiedot

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Huhtikuu 2016

Markkinakatsaus. Huhtikuu 2016 Markkinakatsaus Huhtikuu 2016 Talouskehitys Maailmantalouden kasvunäkymät edelleen heikkoja mutta Euroopassa pieniä positiivisia signaaleja, kun ostopäällikköindeksit nousivat ja Saksan IFO -indeksi ylitti

Lisätiedot

Makrotalousteoria TA4a, kevät 2017 Harjoitus 2

Makrotalousteoria TA4a, kevät 2017 Harjoitus 2 Makrotalousteoria TA4a, kevät 207 Harjoitus 2 Heikki Korpela 2. helmikuuta 207 Tehtävä. Aluksi tarkastellaan Suomen taloustilannetta 990-luvun alussa. Ajatellaan Mundell- Fleming-mallin versiota, jonka

Lisätiedot

Makrotaloustiede 31C00200

Makrotaloustiede 31C00200 Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2017 Harjoitus 4 Arttu Kahelin arttu.kahelin@aalto.fi Tehtävä 1 a) Kokonaistarjonta esitetään AS-AD -kehikossa tuotantokuilun ja inflaation välisenä yhteytenä. Tämä saadaan

Lisätiedot

Harjoitustehtävät 6: mallivastaukset

Harjoitustehtävät 6: mallivastaukset Harjoitustehtävät 6: mallivastaukset Niku Määttänen & Timo Autio Makrotaloustiede 31C00200, talvi 2018 1. Maat X ja Y ovat muuten identtisiä joustavan valuuttakurssin avotalouksia, mutta maan X keskuspankki

Lisätiedot

Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit

Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit Monisteen sisältö Rahamäärän ja inflaation yhteys pitkällä aikavälillä Nimelliset ja reaaliset valuuttakurssit Ostovoimapariteetti

Lisätiedot

OP-Local Emerging Market Debt -erikoissijoitusrahasto

OP-Local Emerging Market Debt -erikoissijoitusrahasto OP-Local Emerging Market Debt -erikoissijoitusrahasto Kehittyvien maiden talouskasvu jatkuu vahvana 10 % 9 % 8 % 2007 2008 Lähde: Consensus Economics 10/2007 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % 0 % Turkki Brasilia

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Joulukuu 2015

Markkinakatsaus. Joulukuu 2015 Markkinakatsaus Joulukuu 2015 Talouskehitys Suomen viennin arvo laski lokakuussa 11 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna Saksan talouden luottamusta kuvaava IFO-indeksi oli marraskuussa

Lisätiedot

A250A0100 Finanssi-investoinnit 5. harjoitukset 14.4.2015 Futuurit ja termiinit

A250A0100 Finanssi-investoinnit 5. harjoitukset 14.4.2015 Futuurit ja termiinit A250A0100 Finanssi-investoinnit 5. harjoitukset 14.4.2015 Futuurit ja termiinit ehtävä 5.1 Kesäkuun 3. päivä ostaja O ja myyjä M sopivat syyskuussa erääntyvästä 25 kappaleen OMX Helsinki CAP-indeksifutuurin

Lisätiedot

TU-91.1001 KERTAUSTA. Super lyhyt oppimäärä yrityksenteoriaa Talouspolitiikka: raha- ja finanssipolitiikka Vanhoja tenttikysymyksiä

TU-91.1001 KERTAUSTA. Super lyhyt oppimäärä yrityksenteoriaa Talouspolitiikka: raha- ja finanssipolitiikka Vanhoja tenttikysymyksiä TU-91.1001 KERTAUSTA Super lyhyt oppimäärä yrityksenteoriaa Talouspolitiikka: raha- ja finanssipolitiikka Vanhoja tenttikysymyksiä 1 Yrityksen tasapainohinnan ja määrän määräytyminen Yritys maksimoi/minimoi

Lisätiedot

(1) Katetuottolaskelma

(1) Katetuottolaskelma (1) Katetuottolaskelma Katetuottolaskelmalla tarkastellaan yrityksen kannattavuutta myyntituotto - muuttuvat kustannukset (mukut) = katetuotto katetuotto - kiinteät kustannukset (kikut) = tulos (voitto

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola

Rahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola Rahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskunta- ja Kauppatieteiden tiedekunta, Oikeustieteiden laitos, kansantaloustiede Luennot 22 t, harjoitukset

Lisätiedot

Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät

Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Samu Kurri Suomen Pankki Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Euro & talous 1/2015 25.3.2015 Julkinen 1 Maailmantalouden suuret kysymykset Kasvun elementit nyt ja tulevaisuudessa

Lisätiedot

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Talousvaliokunnan seminaari 20.4.2005 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Piirteitä maailmantalouden kehityksestä Globaalinen osakekurssien

Lisätiedot

19.1 Avotalouden makroteoriaa (Mankiw-Taylor, chs 31-32)

19.1 Avotalouden makroteoriaa (Mankiw-Taylor, chs 31-32) 19.1 Avotalouden makroteoriaa (Mankiw-Taylor, chs 31-32) 1. Peruskäsitteitä 2. Valuuttakurssien määräytyminen 3. Avotalouden makromalli 4. Politiikkaa 1 19.1. Peruskäsitteitä Suljettu kansantalous ei ole

Lisätiedot

Sijoitustodistuksen nykyinen markkinahinta: euroa. Jos viitekorko laskee 0,5 %-yksikköä, uusi markkinahinta: euroa

Sijoitustodistuksen nykyinen markkinahinta: euroa. Jos viitekorko laskee 0,5 %-yksikköä, uusi markkinahinta: euroa AB30A0101 Finanssi-investoinnit 4. harjoitukset 7.4.015 Tehtävä 4.1 45 päivän kuluttua erääntyvälle, nimellisarvoltaan 100 000 euron sijoitustodistukselle maksettava vuosikorko on 3,0 %. Jos viitekorko

Lisätiedot

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra Maailmantalouden kasvu hiipuu Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Imatra 23.8.2011 2 Markkinalevottomuuden syitä ja seurauksia Länsimaiden heikko suhdannekuva löi

Lisätiedot

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Euroopan komissio - lehdistötiedote Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Bryssel, 05 toukokuu 2015 Euroopan unionin talouskasvu hyötyy tänä vuonna suotuisista talouden

Lisätiedot

TA3a Makrotalousteoria, kevät 2017 Harjoitus 1

TA3a Makrotalousteoria, kevät 2017 Harjoitus 1 TA3a Makrotalousteoria, kevät 2017 Harjoitus 1 Heikki Korpela 2. huhtikuuta 2017 Tehtävä 1. Mihin menojen kategoriaan (yksityinen kulutus, investoinnit, julkiset menot, vienti tai tuonti) seuraavat tapahtumat

Lisätiedot

Tervetuloa keskustelemaan eurosta! #kaikkieurosta. @liberafi libera.fi

Tervetuloa keskustelemaan eurosta! #kaikkieurosta. @liberafi libera.fi Ajatuspaja Libera on puoluepoliittisesti sitoutumaton ja itsenäinen ajatuspaja, joka tukee ja edistää yksilönvapautta, vapaata yrittäjyyttä, vapaita markkinoita ja vapaata yhteiskuntaa. Tervetuloa keskustelemaan

Lisätiedot

Niku Määttänen, Aalto-yliopisto ja Etla. Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018

Niku Määttänen, Aalto-yliopisto ja Etla. Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018 Niku, Aalto-yliopisto ja Etla Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018 Johdanto Rahan syntyminen ja tuhoutuminen Rahan määrä vaihtelee yli ajan eikä se ole suoraan esim. keskuspankin kontrollissa. Miten rahaa

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Maaliskuu 2018

Markkinakatsaus. Maaliskuu 2018 Markkinakatsaus Maaliskuu 2018 Talouskasvuennusteet - Talouskasvu piristyy maltillisesti 2018 Talousindikaattorit (Economic Surprise Index) - Kehitys vuodesta 2012 Teollisuuden ostopäällikköindeksit -

Lisätiedot

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Korkosijoitukset Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset,

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Elokuu 2015

Markkinakatsaus. Elokuu 2015 Markkinakatsaus Elokuu 2015 Talouskehitys EK:n heinäkuussa julkaisemien luottamusindikaattoreiden mukaan Suomen teollisuuden näkymät ovat edelleen vaimeat Saksan teollisuuden näkymiä kuvaava Ifo-indeksi

Lisätiedot

Markkinakatsaus. tammikuu 2017

Markkinakatsaus. tammikuu 2017 Markkinakatsaus tammikuu 2017 Talouskehitys IMF:n odotukset Maailman BKT-kasvun suhteen ennallaan (3,4 prosenttia 2017 ja 3,6 prosenttia 2018). Talousennusteisiin liittyy kuitenkin tällä hetkellä tavallista

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia Generalia Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Ekonomisti, kansantalousosasto Suomen Pankki Rahan käsite mitä raha on? Rahan voi määritellä

Lisätiedot

Keskuspankit finanssikriisin jälkeen

Keskuspankit finanssikriisin jälkeen Suomen Pankki Keskuspankit finanssikriisin jälkeen Talous tutuksi 1 Kansainvälinen finanssikriisi Vuonna 2007 kansainvälisessä rahoitusjärjestelmässä merkkejä vakavista ongelmista Syksyllä 2008 kriisi:

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO?

KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO? KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO? Pentti Pikkarainen Pankkitoimintaosasto 12.4.2005 PANKKITOIMINTAOSASTO Pankkitoimintaosasto vastaa seuraavista

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Elokuu 2016

Markkinakatsaus. Elokuu 2016 Markkinakatsaus Elokuu 2016 Talouskehitys Brexit -tulos yllätti finanssimarkkinat, mutta sen aiheuttama volatiliteetti markkinoilla jäi suhteellisen lyhytaikaiseksi IMF laski kuitenkin globaalia kasvuennustettaan

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Markkinakatsaus: Mistä tulevaisuuden tuotot? Lippo Suominen Nordea Varallisuudenhoito Syyskuu 2010

Markkinakatsaus: Mistä tulevaisuuden tuotot? Lippo Suominen Nordea Varallisuudenhoito Syyskuu 2010 Markkinakatsaus: Mistä tulevaisuuden tuotot? Lippo Suominen Nordea Varallisuudenhoito Syyskuu 2010 2 Taantumapelot heiluttaneet markkinoita 3 Osakkeiden nousu tasaantunut Ristiriitaisia viestejä Taloudesta

Lisätiedot

a) Kotimaiset yritykset päättävät samanaikaisesti uusista, suurista investoinneista.

a) Kotimaiset yritykset päättävät samanaikaisesti uusista, suurista investoinneista. Taloustieteen perusteet Kesä 204 Harjoitus 6: MALLIRATKAISUT Juho Nyholm (juho.nyholm@helsinki.fi) Tehtävä Tarkastellaan avointa kansantaloutta. Analysoi avotalouden makromallin avulla, miten seuraavat

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Kesäkuu 2016

Markkinakatsaus. Kesäkuu 2016 Markkinakatsaus Kesäkuu 2016 Talouskehitys Maailmantalous on OECD:n mukaan hitaan kasvun ansassa, tarvetta on kokonaisvaltaisille vero- ja rahapoliittisille sekä rakeenteellisille toimenpiteille Suomen

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Syyskuu 2016

Markkinakatsaus. Syyskuu 2016 Markkinakatsaus Syyskuu 2016 Talouskehitys Talouden makroluvut vaihtelevia viime kuukauden aikana, kuitenkin enemmän negatiivisia kuin positiivisia yllätyksiä kehittyneiden talouksien osalta Euroopan keskuspankki

Lisätiedot

Syksyn 2013 talousennuste: Asteittaista elpymistä ulkoisista riskeistä huolimatta

Syksyn 2013 talousennuste: Asteittaista elpymistä ulkoisista riskeistä huolimatta EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel 5. marraskuuta 2013 Syksyn 2013 talousennuste: Asteittaista elpymistä ulkoisista riskeistä huolimatta Viime kuukausina on ollut näkyvissä rohkaisevia merkkejä

Lisätiedot

Luentorunko 13: Finanssi- ja rahapolitiikka AS-AD-mallissa

Luentorunko 13: Finanssi- ja rahapolitiikka AS-AD-mallissa Luentorunko 13: Finanssi- ja rahapolitiikka AS-AD-mallissa Niku, Aalto-yliopisto ja Etla Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018 Johdanto Tarkastellaan edellistä luentorunkoa tarkemmin finanssi- ja rahapolitiikkaa

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia monetaria Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 25 20 15 10 5 0-5 Inflaatio Suomessa Kuluttajahintaindeksin

Lisätiedot

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi Sijoittajan sanastoa Pörssisäätiön sijoituskoulu VERO 2014 Prof. Minna Martikainen Hanken School of Economics, Finland Sijoitusmaailman termistö ja logiikka, omat toimet ja näin luen. SIJOITUSMAAILMAN

Lisätiedot

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Harjoitukset 7 (viikko 13) Tehtävä 1 a) Tapahtuu siirtymä pisteestä A pisteeseen B. Jos TR-käyrä on vaakasuora, niin IS-käyrän siirtyminen oikealle ei

Lisätiedot

Syksyn 2007 sijoitusnäkymät Arvopaperilehti. 27.9.2007 Vesa Ollikainen

Syksyn 2007 sijoitusnäkymät Arvopaperilehti. 27.9.2007 Vesa Ollikainen Syksyn 2007 sijoitusnäkymät Arvopaperilehti 27.9.2007 Vesa Ollikainen Osakkeissa jälleen parhaat tuotot 124 120 Euroopan osakkeet 116 112 108 Maailman osakkeet 104 Euro-rahamarkkina 100 Euro-valtionobligaatiot

Lisätiedot

Euro & talous 4/2012 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Euro & talous 4/2012 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Euro & talous 4/212 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Pääjohtaja Erkki Liikanen 12.9.212 1 Euro & talous 4/212 sisältö Pääartikkeli: Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne Suhdannetilanne, maailmantalouden

Lisätiedot

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016 Makrokatsaus Maaliskuu 2016 Myönteinen ilmapiiri maaliskuussa Maaliskuu oli kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla hyvä kuukausi ja markkinoiden tammi-helmikuun korkea volatiliteetti tasoittui. Esimerkiksi

Lisätiedot

Makrokatsaus. Elokuu 2016

Makrokatsaus. Elokuu 2016 Makrokatsaus Elokuu 2016 Osakkeet nousussa elokuussa Osakemarkkinat ovat palautuneet entiselle tasolleen Brexit-päätöksen jälkeen. Elokuussa pörssin tuotto oli vaisua tai positiivisella puolella useimmilla

Lisätiedot

Markkinakatsaus. joulukuu 2016

Markkinakatsaus. joulukuu 2016 Markkinakatsaus joulukuu 2016 Talouskehitys Maailman BKT kasvun odotetaan olevan 3,1 prosenttia 2016, vuosille 2017-2018 kasvun odotetaan olevan vähän kovempi. Taloudellisiin ennusteisiin liittyy kuitenkin

Lisätiedot

Talouden tila. Markus Lahtinen

Talouden tila. Markus Lahtinen Talouden tila Markus Lahtinen Taantumasta vaisuun talouskasvuun Suomen talous ei pääse vauhtiin, BKT: 2014-0,2 % ja 2015 0,5 % Maailmantalouden kasvu heikkoa Ostovoima ei kasva Investoinnit jäissä Maailmantalous

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Toukokuu 2015

Markkinakatsaus. Toukokuu 2015 Markkinakatsaus Toukokuu 2015 Talouskehitys IMF ennustaa maailmantalouden kasvavan kuluvana vuonna 3,5 prosenttia ja ensi vuonna 3,8 prosenttia IMF:n mukaan euroalueen talous on piristymässä vähitellen,

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, oensuun kampus uento 1 Kirjallisuus Mishkin, The Economics of Money, Banking, and Financial Markets Ruuskanen, Osmo: Pankkikriisi

Lisätiedot

Makrokatsaus. Kesäkuu 2016

Makrokatsaus. Kesäkuu 2016 Makrokatsaus Kesäkuu 2016 Iso-Britannia äänesti ei EU:lle 2 Kesäkuuta leimasivat ensin Ison-Britannian EUkansanäänestyksen odottelu ja sen jälkeen äänestyksen jälkimainingit. Britit äänestivät 23. kesäkuuta

Lisätiedot

valtteri.ahti@evli.com Pääomamarkkinat kaisa.parkkila@evli.com Pääomamarkkinat

valtteri.ahti@evli.com Pääomamarkkinat kaisa.parkkila@evli.com Pääomamarkkinat valtteri.ahti@evli.com Pääomamarkkinat kaisa.parkkila@evli.com Pääomamarkkinat Talvi on tulossa. Kurjuuden vääjäämättömyys ei ole pelkästään Stark-suvun motto vaan moderni mörkö talousviisaiden takaraivossa.

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 5. Termiinihinnan määräytyminen

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 5. Termiinihinnan määräytyminen Rahoitusriskit ja johdannaist Matti Estola Lunto 5 rmiinihinnan määräytyminn 1. rmiinin ylinn hinnoittlukaava Mrkitään trmiinisopimuksn kohd-tuudn spot hintaa sopimuksn tkopäivänä S :lla, kohd-tuudn trmiinihintaa

Lisätiedot

Korkosalkun rakentaminen matalan koron aikaan. lokakuu 2012

Korkosalkun rakentaminen matalan koron aikaan. lokakuu 2012 Korkosalkun rakentaminen matalan koron aikaan lokakuu 2012 Miltä maailma näyttää 12 kk:n horisontilla? Globaali kasvu jatkuu ja elpyy 2013 Kiina ja Yhdysvallat elvyttävät Euroopan velkakriisi laimenee

Lisätiedot

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki BOFIT - BLOGI Venäjän keskuspankki ilmoitti jo vuonna 2010 virallisesti vähentävänsä asteittain ruplan kurssin ohjausta, ja vuonna 2012 keskuspankki ilmoitti, että täyden kellutuksen edellyttämät valmistelut

Lisätiedot

Luentorunko 9: Lyhyen aikavälin makrotasapaino, IS-TR-malli

Luentorunko 9: Lyhyen aikavälin makrotasapaino, IS-TR-malli Luentorunko 9: Lyhyen aikavälin makrotasapaino, Niku, Aalto-yliopisto ja Etla Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018 Luentorunko 9: Lyhyen aikavälin makrotasapaino, Johdanto Kysyntä ja IS-käyrä Lyhyen aikavälin

Lisätiedot

Vitamiinien tarpeessa. Pasi Sorjonen 6. helmikuuta 2015

Vitamiinien tarpeessa. Pasi Sorjonen 6. helmikuuta 2015 Vitamiinien tarpeessa Pasi Sorjonen 6. helmikuuta 2015 MAAILMANTALOUS PARANTAA MENOAAN Maailmantalous toipuu vanhojen teollisuusmaiden johdolla Kasvun moottoreita ovat mm. Yhdysvallat ja Iso-Britannia

Lisätiedot

OSAKEMARKKINAKATSAUS. Analyytikko Henri Huovinen Osakesäästäjien Keskusliitto

OSAKEMARKKINAKATSAUS. Analyytikko Henri Huovinen Osakesäästäjien Keskusliitto OSAKEMARKKINAKATSAUS Analyytikko Henri Huovinen Osakesäästäjien Keskusliitto 15.3.2017 Osakemarkkinoiden näkymät vuodelle 2017 Näkymät vuodelle 2017 haasteelliset erityisesti Yhdysvalloissa Trumpin valinnan

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Syyskuu 2015

Markkinakatsaus. Syyskuu 2015 Markkinakatsaus Syyskuu 2015 Talouskehitys Suomen vienti hienoisessa kasvussa heinäkuussa Pk-yritysten työllistämisnäkymät ovat Suomessa parantuneet keväästä Euroopan keskuspankki (EKP) valmis tarvittaessa

Lisätiedot

Makrokatsaus. Kesäkuu 2017

Makrokatsaus. Kesäkuu 2017 Makrokatsaus Kesäkuu 2017 Markkinoiden kehitys vaihtelevaa kesäkuussa Globaalit osakemarkkinat kehittyivät verrattain vaisusti kesäkuussa, joskin muutamia maantieteellisiä eroavaisuuksia esiintyi. Pörsseistä

Lisätiedot

Öljyn hinnan romahdus

Öljyn hinnan romahdus Samu Kurri Suomen Pankki Öljyn hinnan romahdus Hiekkaa vai öljyä maailmantalouden rattaisiin? 21.5.215 Julkinen 1 Teemat Hinnan laskun välittömät seuraukset Vaikutukset talouden toimijoihin Markkinat,

Lisätiedot

Vieläkö ostan -vai myynkö? Osakesäästäjien Sijoitusretki Mustioon 22.05.2015 Tomi Salo Osakesäästäjien Keskusliitto

Vieläkö ostan -vai myynkö? Osakesäästäjien Sijoitusretki Mustioon 22.05.2015 Tomi Salo Osakesäästäjien Keskusliitto Vieläkö ostan -vai myynkö? Osakesäästäjien Sijoitusretki Mustioon 22.05.2015 Tomi Salo Osakesäästäjien Keskusliitto Sisältö markkinat nyt talouskasvu kasvun riskit markkinoiden tunnelmat jatkuuko osakemarkkinoiden

Lisätiedot

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus Talousnäkymät Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus 1 2 Maailma elpymässä kehittyvien maiden vetoavulla 140 Indeksi, 2005=100 Teollisuustuotanto Indeksi 2005=100 140

Lisätiedot

Pääjohtaja Erkki Liikanen

Pääjohtaja Erkki Liikanen RAHAPOLITIIKAN PERUSTEET JA TOTEUTUS Talousvaliokunnan seminaari 6.9.2006 Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen Pankin neljä ydintoimintoa Rahapolitiikka Rahoitusvalvonta Pankkitoiminta Rahahuolto 2 Rahapolitiikka

Lisätiedot

, tuottoprosentti r = X 1 X 0

, tuottoprosentti r = X 1 X 0 Ostat osakkeen hintaan ja myyt sen vuoden myöhemmin hintaan X 1. Kokonaistuotto on tällöin R = X 1, tuottoprosentti r = X 1 ja pätee R = 1 + r. Lyhyeksimyymisellä tarkoitetaan, että voit myydä osakkeen

Lisätiedot

Talouden näkymät vuosina

Talouden näkymät vuosina Talouden näkymät vuosina 211 213 Euro & talous 5/211 Pääjohtaja Erkki Liikanen Talouskasvu hidastuu Suomessa tuntuvasti 18 Talouden elpyminen pysähtyy Prosenttimuutos edellisestä vuodesta (oikea asteikko)

Lisätiedot

1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys

1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys 1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys 1.1 Kansainvälinen talous Suomen metsäteollisuuden kasvunäkymät ovat tänäkin vuonna pysyneet heikkoina. Vuoden 2000 loppupuolella Yhdysvalloista alkanut suhdanteiden

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 7 Swap sopimuksista lisää

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 7 Swap sopimuksista lisää Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola luento 7 Swap sopimuksista lisää 1. Pankki swapin välittäjänä Yleensä 2 eri-rahoitusalan yritystä eivät tee swap sopimusta keskenään vaan pankin tai yleensäkin

Lisätiedot

Makrokatsaus. Joulukuu 2016

Makrokatsaus. Joulukuu 2016 Makrokatsaus Joulukuu 2016 Hyvä kuukausi osakemarkkinoilla Joulukuu oli hyvä kuukausi useimmilla osakemarkkinoilla, ja monet laajat eurooppalaiset osakeindeksit nousivat 7 8 prosenttia. Myös Yhdysvalloissa

Lisätiedot

a) 3500000 (1, 0735) 8 6172831, 68. b) Korkojaksoa vastaava nettokorkokanta on

a) 3500000 (1, 0735) 8 6172831, 68. b) Korkojaksoa vastaava nettokorkokanta on Kotitehtävät 4 Ratkaisuehdotukset. 1. Kuinka suureksi 3500000 euroa kasvaa 8 vuodessa, kun lähdevero on 30% ja vuotuinen korkokanta on 10, 5%, kun korko lisätään a) kerran vuodessa b) kuukausittain c)

Lisätiedot

Nordnetin luottowebinaari

Nordnetin luottowebinaari Nordnetin luottowebinaari Tervetuloa webinaariin! Webinaarissa opit käyttämään luottoa kaupankäynnissä. Lisää ostovoimaa luotolla, käytä salkkuasi luoton vakuutena ja paranna tuottomahdollisuuksia. Webinaarissa

Lisätiedot

Makrotalousteoria TA4a, kevät 2017 Harjoitus 2

Makrotalousteoria TA4a, kevät 2017 Harjoitus 2 Makrotalousteoria T4a, kevät 2017 Harjoitus 2 Heikki Korpela 15. helmikuuta 2017 Tehtävä 1. nalysoi eri tapahtumien vaikutuksia euroalueen talouteen -TR-mallissa. Siirtääkö muutos - vai TR-käyrää ja mihin

Lisätiedot

ILMARISEN VUOSI Ennakkotiedot / lehdistötilaisuus klo 9.30 Toimitusjohtaja Harri Sailas

ILMARISEN VUOSI Ennakkotiedot / lehdistötilaisuus klo 9.30 Toimitusjohtaja Harri Sailas ILMARISEN VUOSI 2012 Ennakkotiedot / lehdistötilaisuus 23.1.2013 klo 9.30 Toimitusjohtaja Harri Sailas 1 ILMARISEN AVAINLUKUJA VUODELTA 2012 (Ennakkotietoja) Sijoitustuotto: 7,4 prosenttia Sijoitusomaisuuden

Lisätiedot

Studia Monetaria: Ajankohtaista rahamarkkinoilla

Studia Monetaria: Ajankohtaista rahamarkkinoilla Studia Monetaria: Ajankohtaista rahamarkkinoilla Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen Pankki 20.4.2010 1 Teemat: Valtioiden velkaantuminen markkinoiden keskeisen huomion kohteena Vuoden ensimmäisten kuukausien

Lisätiedot

Talouden näkymät finanssikriisin uudessa vaiheessa

Talouden näkymät finanssikriisin uudessa vaiheessa Talouden näkymät finanssikriisin uudessa vaiheessa Helsingin seudun kauppakamari 16.11.2011 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 1 Teemat 1. Finanssikriisin uusi vaihe uhkaa katkaista maailmantalouden

Lisätiedot

Tampereen sijoitustoiminnan vuosiraportti Konsernipankki Konsernihallinto

Tampereen sijoitustoiminnan vuosiraportti Konsernipankki Konsernihallinto Tampereen sijoitustoiminnan vuosiraportti 2016 Konsernipankki Konsernihallinto SISÄLLYS Sijoitusmarkkinat Kaupungin sijoitusomaisuus Rahamarkkinasijoitukset Korkosijoitukset Osakesijoitukset Muut sijoitukset

Lisätiedot

Arvo (engl. value) = varmaan attribuutin tulemaan liittyvä arvo. Päätöksentekijä on riskipakoinen, jos hyötyfunktio on konkaavi. a(x) = U (x) U (x)

Arvo (engl. value) = varmaan attribuutin tulemaan liittyvä arvo. Päätöksentekijä on riskipakoinen, jos hyötyfunktio on konkaavi. a(x) = U (x) U (x) Arvo (engl. value) = varmaan attribuutin tulemaan liittyvä arvo. Hyöty (engl. utility) = arvo, jonka koemme riskitilanteessa eli, kun teemme päätöksiä epävarmuuden (todennäköisyyksien) vallitessa. Vrt.

Lisätiedot