ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS 5. KAUPUNGINOSA KUNINKOJA KORTTELIT:

Transkriptio

1 RAISION KAUPUNKI MAKSLANPELTO ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS 5. KAUPUNGINOSA KUNINKOJA KORTTELIT: RAISION KAUPUNKI TEKNINEN KESKUS MAANKÄYTTÖPALVELUT Vireilletulo Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

2 Asemakaavaselostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Rakennettu ja luonnonympäristö, suojelu ja häiriöt Maanomistus Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Raision yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Pohjakartta ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osalliset ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavan tavoitteet ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Palvelut Aluevaraukset Korttelialueet Muut alueet Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Ympäristön häiriötekijät Kaavamerkinnät ja määräykset Nimistö ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttamisen ajoitus ja seuranta

3 Selostuksen liitteet 1. Kaava-alueen sijainti 2. Ote yleiskaavasta Ote voimassa olevasta asemakaavasta 4. Tilastolomake 5. Havainnekuva Erilliset selvitykset 1. Luontoarvojen perusselvitys, Suomen Luontotieto Oy, Meluselvitys, Kon-Ins Oy,

4 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavalla muodostuvat 5. kaupunginosan (Kuninkoja) korttelit sekä katu-, liikenne-, virkistys- ja suojaviheralueet. Asemakaavan muutos koskee 5. kaupunginosan (Kuninkoja) Korinpunojankadun katualueen osaa sekä suojaviheraluetta. Asemakaavan muutoksella muodostuvat Kuusimäentien ja Punoskujan katualueiden osat, liikenne- sekä suojaviheralue. 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Makslan alueella 5. kaupunginosassa (Kuninkoja) Raision ydinkeskustasta noin 4 km koilliseen. Alue rajautuu pohjoisessa Ruskon kuntaan, idässä Kuninkojantiehen sekä Makslanniityn asemakaavaan, etelässä ja lännessä Makslan nykyiseen asuinalueeseen sekä peltoaukioihin. Liite 1: Kaava-alueen sijainti 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavoitettavasta alueesta käytetään nimeä Makslanpelto. Asemakaavan tavoitteena on Makslan nykyisen asuntoalueen täydennysrakentaminen ja uusien erillispientalotonttien muodostaminen yksityisten sekä kaupungin omistamille maille. Tavoitteena on myös osoittaa kaava-alueen halki kulkevan uuden, koko Makslan asuinaluetta palvelevan kokoojakatuyhteyden linjaus Kuninkojantien kiertoliittymästä asuinalueelle. 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet - Kolmen maanomistajan asemakaava-anomus saapunut Makslanpelto on tullut vireille vuoden 2014 kaavoituskatsauksessa, osittain vuonna 2007 Makslanniityn asemakaavan yhteydessä - Maankäyttösopimusneuvottelut niiden maanomistajien kanssa, joiden kiinteistöjen osalta maankäyttösopimustarve täyttyy - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä asemakaavan ja asemakaavan muutoksen luonnosaineisto teknisessä lautakunnassa Kaava-alueen maanomistajille sekä naapureille lähetetään kirjeet luonnosvaiheen nähtävillä olosta. - Kuulutus luonnosvaiheen nähtävilläolosta (Kaupunkiuutiset -lehti, kaupungin ilmoitustaulu ja Raision kaupungin verkkosivut) - OAS ja luonnosvaiheen aineisto nähtävillä Luonnosvaiheen vuorovaikutusten arviointi ja kaavaehdotuksen valmistelu - Asemakaavaehdotus teknisessä lautakunnassa Kuulutus ehdotusvaiheen julkisesta nähtävilläolosta (Turun Seutusanomatlänsi, kaupungin ilmoitustaulu ja Raision kaupungin verkkosivut) sekä ilmoitus kirjeitse kaava-alueen ulkopaikkakuntalaisille maanomistajille - Kaavaehdotus julkisesti nähtävillä Maankäyttösopimusneuvottelut kaavaa anoneiden maanomistajien kanssa - Asemakaavaehdotus kaupunginhallituksessa Asemakaavaehdotuksen hyväksyminen kaupunginvaltuustossa Kaava tulee voimaan lainvoimaisuuskuulutuksella Turun Seutusanomat-länsi lehdessä

5 2.2 Asemakaava Kaava-alueen pinta-ala on n. 12,25 ha Erillispientalojen korttelialueita (AO) 8,86 ha liikennealueita (LP, LT) 0,14 ha, virkistysalueita (VP, VL) 1,28 ha, suojaviheralueita (EV) 0,2 ha ja katualueita1,77 ha. Rakennettuja omakotitontteja kaava-alueella on 20 ja uusia syntyy 40, joista 21 yksityisille ja 19 kaupungin maille. Uusille omakotitonteille rakennusoikeutta muodostuu yhteensä n k-m Asemakaavan toteuttaminen Uutta asemakaavaa voidaan alkaa toteuttaa asemakaavan vahvistumisen jälkeen. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Makslan alueella 5. kaupunginosassa (Kuninkoja) Raision ydinkeskustasta noin 4 km koilliseen. Alue rajautuu pohjoisessa Ruskon kuntaan, idässä Kuninkojantiehen sekä Makslanniityn asemakaavaan, etelässä ja lännessä Makslan nykyiseen asuinalueeseen sekä peltoaukioihin Rakennettu ja luonnonympäristö, suojelu ja häiriöt Alue koostuu vanhasta rakennetusta pientaloympäristöstä ja avoimesta pelto- ja niittymaisemasta. Olemassa oleva asuinalue on rakentunut useiden vuosikymmenien aikana. Viime vuosina alueelle on myönnetty muutama rakennuslupa asuinrakennukselle suunnittelutarveratkaisu- ja poikkeuslupamenettelyn kautta. Kunionkojantien liikenteestä aiheutuu melua kiinteistöille, jotka sijoittuvat tien tuntumaan. Turun lentoaseman läheisyys aiheuttaa ajoittain lentomelua alueelle. Kaavahankkeen yhteydessä on laadittu meluselvitys. Suunnittelualue rajoittuu Ruskon rajalla olevaan pieneen luonnonsuojelualueeseen mutta itse suunnittelualueella ei ole luontoselvitysraportin mukaan suojeltavia kohteita tai alueita Maanomistus Suunnittelualue on pääosin yksityisessä omistuksessa. Kaupunki omistaa suunnittelualueella olevan avoimen peltoalueen, katualueita ja Kuninkojantiehen rajoittuvan kapean maa-alueen. 3.2 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto on tarkistanut alueidenkäytön suunnittelua koskevia tavoitteita. Näitä aikaisemmat tavoitteet olivat vuodelta Alueiden käytön tavoitteita ovat mm. toimiva aluerakenne, eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu, toimivat yhteysverkot ja energianhuolto. Erityistä painoarvoa on nyt ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja ennen kaikkea yhdyskuntarakenteen eheyttämisessä. Tavoitteissa todetaan mm. seuraavaa: - "Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia" 5

6 - "Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan." - "Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Runsaasti henkilöliikennettä aiheuttavat elinkeinoelämän toiminnot suunnataan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään tai muutoin hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle." - Kaupunkiseutuja kehitetään tasapainoisina kokonaisuuksina siten, että tukeudutaan olemassa oleviin keskuksiin. Keskuksia ja erityisesti niiden keskusta-alueita kehitetään monipuolisina palvelujen, asumisen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueina." Maakuntakaava Turun kaupunkiseudun maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä. Turun kaupunkiseudun maakuntakaavassa alue on osoitettu Taajamatoimintojen alueeksi (A) ja osittain työpaikka-alueeksi (TP). Maakuntakaavan lentomelualue ulottuu suunnittelualueen pohjoisreunaan, Ruskon kunnan rajaan Raision yleiskaava 2020 Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Raision oikeusvaikutteisen yleiskaavan vuodelle Raision oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa muutosalue on osoitettu kokonaan pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP). Kaavamääräysten mukaan: Alue on pääasiassa täydentyvä. Alueelle tulee toteuttaa omaleimaisia, eri tehokkuuksilla rakennettavia ja viihtyisiä pientaloryhmiä viheralueineen. Alueelle saa sijoittaa myös muita asumismuotoja, työpaikka- ja palvelutiloja, jotka sopivat toiminnaltaan ja ulkoiselta olemukseltaan pientaloasumisen yhteyteen. Liite 2: Ote yleiskaavasta Asemakaava Kaavoitettavalle alueelle tulee pääosin ensimmäinen asemakaava. Alueen asemakaavan muutos koskee voimaan tulleen Makslanniityn (5:15) asemakaavaa. Muutos kohdistuu osaan Korinpunojankadun katualueesta sekä Korinpunojankadun pohjoispuolen suojaviheralueelle. Makslanniityn asemakaava sijoittuu Kuninkojantien ja nyt kaavoitettavan alueen väliin. Liite 3: Ote voimassa olevasta asemakaavasta Rakennusjärjestys Raision kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan Pohjakartta Pohjakartta on Raision kaupungin mittauspalveluiden laatima. Pohjakartta täyttää JHS 185 suositukset. Raision kaupunki käyttää N2000 korkeusjärjestelmää. Korkeuskäyrien luonnin lähtöaineistona on käytetty korkeusmallia, jonka ruutukoko on 2 m x 2 m ja korkeustiedon tarkkuus 0,3 metriä. 6

7 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavoitettavan alueen kolmelta maanomistajalta on tullut anomus asemakaavan laatimisesta. Kiinteistöjä , ja koskevan kaavoitusanomuksen tavoitteena on mahdollistaa asuinpientalojen rakentaminen. 4.2 Osalliset ja yhteistyö Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat, asukkaat, yritykset ja yhteisöt, naapurit sekä muut, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaavamuutos saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat Raision kaupungin hallintokunnat: kaupunginhallitus- ja valtuusto, lautakunnat ja kaupungin henkilöstö sekä Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Ruskon kunta. Kaavan valmistelee Raision kaupungin teknisen keskuksen maankäyttöpalveluista kaupunginarkkitehti Olli Arvola ja suunnitteluavustaja Marjo Koskinen. Toimialojen puitteissa valmisteluun osallistuu myös kaupungin asiantuntijoita ympäristö- ja rakennusvalvonta- sekä kunnallisteknisistä palveluista Vireilletulo Kaavoitettava alue on tullut vireille vuoden 2014 kaavoituskatsauksessa. Kaupungin omistama peltomaa on tullut vireille myös vuonna 2007 Makslanniityn asemakaavan yhteydessä. Peltoalue jäi lopulta pois Makslanniityn kaavasta Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavoituksen vaiheista on kerrottu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, joka saatettiin teknisen lautakunnan tietoon , sekä postitettiin Varsinais-Suomen ELY -keskukseen. Ilmoitus luonnosvaiheen nähtävilläolosta lähetettiin kirjeitse kaavamuutosalueen maanomistajille ja naapureille. Luonnosvaihe Asemakaavaluonnos oli nähtävillä , jona aikana luonnoksesta jätettiin 2 mielipidettä. Caruna Oy ja Ruskon kunta antoivat lausunnon kaavaluonnoksesta. Varsinais-Suomen ELY -keskus ei antanut lausuntoa mutta kommentoi kaavaluonnosta muutamilta osiltaan. Caruna Oy on lausunnossaan ehdottanut paikkaa puistomuuntamolle. Nykyinen pylväsmuuntamo puretaan. Puistomuuntamoina käytetään Carunan rakentamistapaohjeen mukaisia vakiorakenteisia ja -värisiä muuntamoita. Ruskon kunnalla ei ollut huomautettavaa kaavaluonnoksesta. Varsinais-Suomen ELY -keskus lähetti kaavaluonnoksesta kommentteja koskien luonnonsuojelua, melua ja liikennettä. ELY -keskuksen mukaan luonnonsuojelualue tulee lisätä selvänä merkintänä kaavaan. Asemakaavan yhteydessä tulee arvioida asuinalueille tuleva melu ja tärinä. Myös lentomelu on huomioitava. Liikennejärjestelyjen osalta luonnos näyttää hyvältä. Alueen liikenne saadaan kaavajärjestelyillä ohjattua Kuninkojantien kiertoliittymään. 7

8 Vastine: Luonnonsuojelualueesta on käyty neuvotteluja sekä alueen yksityisen maanomistajan että ELY -keskuksen kanssa. Maanomistaja on hakenut perustetun yksityisen luonnonsuojelualueen lakkauttamista. Käytyjen keskustelujen perusteella luonnonsuojelualue on päätetty jättää pois kaava-alueesta. Suojelualueen viereisten kaavatonttien rakentamista ohjataan mm. rakennusalan sijoittamisella siten, että asumisesta on mahdollisimman vähän haittaa luonnonsuojelualueelle ja päinvastoin. Luonnonsuojelualue on sijainniltaan syrjässä eikä sinne myöskään erityisesti ohjata liikkumista. Kaava-alueelta on laadittu meluselvitys, joka on kaavaselostuksen erillisliitteenä. Kaavaan on osoitettu meluesteen sijainti Vahdontien puoleiselle korttelialueen rajalle. Lentoliikenne aiheuttaa meluselvityksen mukaan alueelle hetkellisiä, muutaman kymmenen sekunnin kestäviä meluhuippuja. Lentomelun häiritsevyyttä ulkotiloissa ei ole mahdollista pienentää oleellisesti alueella tehtävin toimenpitein. Lentomelun häiritsevyyttä sisätiloissa voidaan pienentää jonkin verran rakennusten seinä- ja kattorakenteiden toteutuksella.. Tiivistelmät saapuneista mielipiteistä ja niihin laaditut vastineet: Mielipide / Markku Virtanen: Tilan 402.5:15 takimmaisen tontin kulkuyhteys tulisi voida vahvistaa joko 402:5:20/37 rajalta tai rasitetulta alueelta 402:2:71. Tilalle 402:2:71 tehdystä tiestä tulisi tehdä julkinen katu, josta pääsee sekä tonteille tilasta 402:5:15 sekä tonteille tilasta 402:5:16. Tilasta 402:5:34 tulisi yleinen lähivirkistysalue. Toteutumaton rakennusoikeus tulisi hyvittää. Vastine: Tilan 5:15 alueelle suunniteltavan tontin kulkuyhteys esitetään Alankojantien kautta. Tämä edellyttää tontin laajentamista naapurikiinteistön 5:20 puolelle. Vaihtoehtoisesti kulku voidaan järjestää etelän suunnasta nykyisen rasitetien kautta. Kyseisestä rasitetiestä ei voida tehdä julkista katualuetta, mutta se voidaan osoittaa tonttimaaksi. Tila 5:34, samoin kuin tila 5:29, jotka on osoitettu luonnonsuojelualueeksi, jätetään maanomistajan ja ELY -keskuksen kanssa käytyjen neuvottelujen tuloksena asemakaavoitettavan alueen ulkopuolelle. Mielipide / Susanna Kivilahti ja Kari Mäkelä: Mielipiteen jättäjät ovat rakentaneet uuden omakotitalon alueelle v ja etsineet tonttia nimenomaan haja-asutusalueelta, eikä tiheästi rakennetulta kaava-alueelta. Vanhat tontit alueella ovat pääosin isompia n m2 tontteja ja oman tontin taakse jää samankokoinen tontti, jolla jo sijaitsee pienikokoinen omakotitalo ( ). Nyt oman tontin taakse ollaan kaavoittamassa pientä n m2 tonttia, jolle tuleva talo tulisi aivan takapihalle ja oma rauha katoaisi pihasta täysin. Myös Kotilammenkujan jatkoksi suunniteltu käynti metsään tuleville uusille taloille lisää alueen liikennettä huomattavasti ja rauhallinen tienpätkä muuttuu vilkkaammaksi kulkureitiksi. Mielipiteen esittäjät kokevat, että naapurikiinteistön lohkominen kahdeksi tontiksi ja uudelle tontille tuleva talo häiritsee kaikkien ympärille sijoittuvien talojen elämää ja vaikuttaa ratkaisevasti oman talon arvoon alentavasti. Mahdollisen uuden talon tieltä joudutaan kaatamaan suurin osa puustosta, joka nyt rajaa näkyvyyttä muihin naapureihin. Omakotitalossa tulee voida asua ilman että joka ikkunasta näkyy naapuri ja tämä ei muutoksen myötä omalla tontilla enää toteudu. Tällainen kaavaluonnos ja mahdollinen alueen muuttuminen tiiviiksi kaava-alueeksi ei ollut tiedossa tonttia hankkiessa. Tonttia ei olisi tullut hankittua jos ko. muutos olisi ollut tiedossa. Alueen suunnittelussa tulee ottaa nykyisten asukkaiden toiveet huomioon ja ko. rakennuspaikka tulisi jättää esim. puistoalueeksi talojen väliin. Peltoalueelle kaavoitettava omakotialue ei vaikuta nykyisten asukkaiden elämään paljoakaan, joten alueelle rakentamista ei yleensä vastusteta vaan ainoastaan vanhan omakotialueen liian tiivistä rakentamista. Vastine: 8

9 Mielipiteen esittäjät ovat saaneet vuonna 2012 Kotilammenkujalla sijaitsevalle asuinrakennukselleen rakennusluvan ja sitä ennen suunnittelutarveratkaisun ja poikkeamisluvan. Suunnittelutarveratkaisu tarvittiin koska kiinteistö ei sijainnut asemakaava-alueella ja poikkeamislupa siksi, että rakennettavan kiinteistön koko (n m 2 ) jäi alle rakennusjärjestyksen vaatiman 3000 m 2. Kaavoittajan lausunnosta suunnittelutarveratkaisua varten käy ilmi, että alueelle saatetaan tulevaisuudessa laatia asemakaava ja sen vuoksi kiinteistön rajoja joudutaan mahdollisesti tarkistamaan. Makslan asuinalue ei ole ollut haja-asutusaluetta, vaan hyvinkin suunnitelmallisesti rakennettua pientaloaluetta jo ennen sen asemakaavoittamista. Alueen nykyiset kiinteistöjen koot ovat pääsääntöisesti suuria, kuten mielipiteen esittäjät toteavat. Mielipiteen esittäjienkin n m 2 :n kokoinen kiinteistö on lohkottu suuremmasta kiinteistöstä ja siitä syntyy kaavatontti asemakaavan tuloksena. On kohtuutonta esittää, että naapurustoon ei saisi syntyä muita uusia n m 2 :n kokoisia tontteja, kun mielipiteen esittäjät itse asuvat samankokoisella tontilla. Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää maanomistajien tasapuolista kohtelua asemakaavahankkeissa, joten Makslan alueen kiinteistönomistajille annetaan yhtäläinen mahdollisuus lohkoa kiinteistönsä. Lohkominen ei ole kuitenkaan pakollista. Kotilammenkujan jatkeeksi suunniteltu, nykyisestä kulkutiestä rakennettu kadunosa ei lisää liikennettä huomattavasti koska sen varrelle on kaavassa osoitettu vain yksi mahdollinen uusi tontti. Kadun päätteenä oleva luonnonsuojelualue rajattiin pois kaava-alueesta kaavan luonnosvaiheen jälkeen, joten sinne ei esitetä rakentamista. Ehdotusvaihe Asemakaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä Nähtävilläoloaikana kaavaehdotuksesta saatiin lausunnot Caruna Oy:ltä ja Ruskon kunnalta sekä kommentit Varsinais-Suomen ELY-keskukselta. Muistutuksia ei kaavaehdotuksesta tehty. Tiivistelmät saapuneista lausunnoista sekä kommenteista ja niihin laaditut vastineet: Lausunto/ Caruna Oy: Kaavoituksen mukaisesti sähkönkäyttö alueella lisääntyy. Tästä aiheutuu mahdollisesti maakaapelointeja alueella. Alueella on uudelle puistomuuntamolle laitettu varaus. Caruna Oy esittää vielä, että kaavaan merkitään alueen pohjoisosassa olemassa oleva puistomuuntamo. Tarvittavat johto- ja muuntamosiirrot tehdään Caruna Oy:n toimesta ja siirtokustannuksista vastaa siirron tilaaja. Johtojen siirto edellyttää, että niille järjestyy uusi pysyvä sijainti. Vastine: Kaavaan merkitään alueen pohjoisosassa olemassa oleva puistomuuntamo. Lausunto/ Ruskon kunta: Ruskon kunnalla ei ole huomautettavaa kaavaehdotuksesta. Kommentit/ ELY-keskus: Kaava-aluetta on luonnoksen jälkeen laajennettu osalle uuden kiertoliittymän aluetta. Kuninkojantietä ja Kuusimäentietä yhdistävä uusi kiertoliittymä tulee osoittaa asemakaavassa LT-alueeksi sekä ajoradan että kevyenliikenteenväylän osalta. LTalueen merkitsemisessä tulee noudattaa, mikäli mahdollista, lopullista tiealueen rajausta. ELY-keskuksella ei ole luonnonsuojelun osalta kommentoitavaa. Luonnonsuojelualue on jätetty kaava-alueen ulkopuolelle. Vastine: Asemakaavaan tuleva osa Kuninkojantien kiertoliittymän alueesta merkitään LTalueeksi ELY:n kommentin mukaisesti. 9

10 Kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen tehty muutos: Raision kaupunki on neuvotellut kaavaa anoneiden maanomistajien kanssa maankäyttösopimukset asemakaavaehdotuksen julkisen nähtävilläolon jälkeen. Neuvottelujen tuloksena on tarkennettu kiinteistölle (Lehtismäki) osoitetun rakennusoikeuden kokonaiskerrosneliömetrimäärää, mitä on maanomistajan esityksestä laskettu 2250 k-m 2 :sta 2050 k-m 2 :iin. 4.3 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan tavoitteena on Makslan nykyisen asuntoalueen täydennysrakentaminen ja uusien erillispientalotonttien muodostaminen yksityisten sekä kaupungin omistamille maille. Tavoitteena on myös osoittaa kaava-alueen halki kulkevan uuden, koko Kuninkojan asuinaluetta palvelevan kokoojakatuyhteyden linjaus Kuninkojantien uudesta kiertoliittymästä asuinalueelle. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Mitoitus Kaava-alueelle syntyy yhteensä 60 omakotitonttia, joista 20 on jo rakennettuja. Uusista tonteista yksityiselle maalle sijoittuu 21 tonttia ja kaupungin maalle 19 tonttia. Uusille asuinpientaloille osoitettu rakennusoikeus on yhteensä n k-m 2. Alueen tulevaksi asukasluvuksi saadaan yhteensä n. 200, kun mitoitusnormina käytetään 3,5 asukasta asuintaloa kohti Palvelut Alueelle ei sijoitu uusia palveluita. Leikkikenttä säilyy alueella nykyisellä paikallaan ja sen viereen on osoitettu pieni pallokenttä. 5.2 Aluevaraukset Korttelialueet Erillispientalojen (AO) korttelialueita on 8,86 ha Muut alueet Liikennealueita (LP, LT) 0,14 ha, virkistysalueita (VP, VL) 1,28 ha, suojaviheralueita (EV) 0,2 ha ja katualueita 1,77ha.. Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 12,25 ha. Liite 4: Tilastolomake 5.3 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Makslan Ruskon rajaan ulottuva vanha asuinalue on asemakaavoittamattomanakin muodostunut selkeästä ja suunnitellusta asuinympäristöstä. Alueen rakennuskanta on valmistunut useiden kymmenien vuosien aikana ja on sen vuoksi monipuolista mutta mittakaavaltaan kuitenkin melko yhtenäistä. Alueen kiinteistöt ovat tyypillisesti pinta-alaltaan suuria, n m 2 :n kokoisia. Kuten muillakin vanhoilla asuinalueilla, Makslassakin asemakaavalla mahdollistetaan kaupunkirakenteen tiivistäminen antamalla maanomistajille mahdollisuus lohkoa kiinteistöjään. Aivan uusia pientalokortteleita syntyy avoimille entisille pelto- ja niittyalueille. 10

11 Koko Makslan asuinaluetta palvelevan kokoojakadun linjaamisella nyt kaavoitettavan alueen halki Kuninkojantien kiertoliittymään on merkittävä vaikutus asuinalueen liikenneympäristöön. Uudella kokoojakadulla ja sen vieressä kulkevalla erillisellä kevyenliikenteenväylällä parannetaan alueen sisäistä liikenneturvallisuutta sekä sujuvoitetaan asuinalueen liikenteen liittymistä Kuninkojantien liikennevirtoihin Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Asemakaava-alueelta on laadittu luontoarvojen perusselvitys (Suomen Luontotieto Oy, 2014). Selvitysalueeseen kuului myös asemakaavaehdotuksesta luonnosvaiheen jälkeen pois jätetty luonnonsuojelulain nojalla suojeltu, yksityisessä omistuksessa oleva alue. Luonnonsuojelualueen läheisyys on huomioitu alueen kaavoituksessa mm. siihen rajoittuvien tonttien rakennusalojen sijoittumisen osalta. Luonnonsuojelualueen ja asuinalueen toimintojen yhteensovittamisesta on neuvoteltu Varsinais-Suomen ELY -keskuksen kanssa. Kaava-alueella ei ole Luonnonsuojelualain, Metsälain tai Vesilain mukaisia suojeltavia luontotyyppejä tai kohteita. Kaavoituksen vaikutukset luonnonympäristöön ovat vähäiset. Uudisrakentaminen sijoittuu pääasiassa avoimelle, nykyisin viljelemättömälle pelto- tai niittyalueelle. 5.4 Ympäristön häiriötekijät Ympäristössä ei ole merkittäviä häiriötekijöitä. Kuninkojantie aiheuttaa meluhaittaa tien viereisille kiinteistöille. Alueelta on laadittu meluselvitys (Kon-Ins Oy, 2016). Asemakaavamerkinnöissä huomioidaan meluntorjunta. Turun lentoaseman lentomelualue rajoittuu kaava-alueeseen. Ajoittainen lentomelu ei aiheuta kohtuutonta haittaa asumiselle. 5.5 Kaavamerkinnät ja määräykset AO-112 Erillispientalojen korttelialue. - Asuinrakennus tulee sijoittaa rakennusalalle ja autotalli-/talousrakennus vähintään 2 m etäisyydelle naapuritontin ja katualueen rajasta, ellei sille ole osoitettu omaa rakennusalaa. - Asuinrakennusten julkisivujen pääasiallinen materiaali on vaaleansävyinen rapattu kiviaines, poltettu tiili tai yhdensuuntainen lauta. - Asuinrakennuksissa on käytettävä harjakattoa tai lapekattoa. Auma- tai mansardikattoa ei sallita. Kattokaltevuuden on oltava 1:2. Katemateriaali kortteleissa on tummanharmaa tiili tai sileä saumattu pelti ja kortteleissa 557, 562 ja 563 tummanpunainen tiili tai sileä saumattu pelti. - Asuinrakennukseen liittyvän autotalli-/talousrakennusosan tai erillisen autotalli-/talousrakennuksen tulee noudattaa asuinrakennuksesta annettuja määräyksiä. Talousrakennuksen kerrosala sisältyy tontin rakennusoikeuteen. - Tontit on aidattava pensasaidalla vähintään kadunpuoleisilta sivuilta. - Maanpinnan korkeusasemia ei saa muuttaa siten, että toimenpide naapuritontteihin tai katualueisiin rajautuvilta osilta aiheuttaa kaupunkikuvallista tai -rakenteellista haittaa. Valumavesien johtaminen on järjestettävä tontin sisällä. AO-113 Erillispientalojen korttelialue. - Tontin koon ollessa yli 1200 m² rakennusoikeuden enimmäismäärä on 300 m². - Asuinrakennus tulee sijoittaa rakennusalalle sekä vähintään 4 m etäisyydelle naapuritontin rajasta. Autotalli-/talousrakennus tulee sijoittaa vähintään 2 m etäisyydelle naapuritontin ja katualueen rajasta. - Rakennusten tulee kooltaan, muodoltaan ja materiaaleiltaan muodostaa olemassa olevien rakennusten kanssa yhtenäinen kokonaisuus. 11

12

13

14

15

16 RAISION KAUPUNKI Asukkaat *) 05:021 Makslanpelto A, AK 53,3 k-m²/asukas Kaavan numero ja nimi AR, AP 47,1 k-m²/asukas TILASTOLOMAKE AO 3,5 asukas/tontti Vireilletulosta ilm. pvm Ehdotuspvm Hyväksymispvm hyväksyjä kaupunginvaltuusto Kaava-alueen pinta-ala 12,2516 Uutta kaavaa 12,0073 Kaavanmuutosta 0,2443 käyttö- kaava-alue tehok- poistuvaa kaavaa uutta kaavaa uudet auto- tont- uudet nykyiset kaikki tarkoitus pinta-ala pinta- rak.oik. kuus pinta-ala rak.oik. pinta-ala rak.oik. työpaikat paikat teja asukkaat asukkaat asukkaat ha ala% k-m² e= ha k-m² +/- ha +/- k-m² kpl yht. AO 8, , ,18 0,0000 8, A YHT. 8, , ,18 0,0000 8, VP 0, ,4 0,0000 0,4639 VL 0, ,6 0,0000 0,8116 V YHT. 1, ,4 0,0000 1,2755 LT 0,0483 2,5 0,0000 0,0483 LP 0,0875 4,6 0,0000 0,0875 kadut 1, ,3 0,1857 1,5731 kevyt liikenne 0,0109 0,6 0,0000 0,0109 L YHT. 1, ,6 0,00 0,1857 1,7198 EV 0, ,0 0,00 0,0586 0,1570 E YHT 0,2156 1,8 0,00 0,0586 0,1570 YHT 12, ,13 0, , *) Kaavan mahdollistama arvio asukkaista. Kerrosala- ja tonttilaskelmaan on otettu satunnaisesti mukaan 68 kerrostaloa (1808 huoneistoa), 135 rivitaloa (713 huoneistoa) ja 90 omakotitaloa Metsäkallan, Nuorikkalanmetsän, Puromyllyn, Kaurinlaakson ja Sommaron alueelta. Autopaikkamäärät on laskettu asemakaavamääräyksistä. Työpaikkamäärät on arvioitu. RAISION KAUPUNKI MAKSLANPELTO TILASTOLOMAKE LIITE 4

17