PORIN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2010

Transkriptio

1 PORIN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS

2 PORIN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS

3 Tilinpäätöksen on laatinut Porin kaupungin talouspalveluyksikkö. Kirjanpidon, tuloslaskelman, taseen ja tase-erittelyt on tehnyt Taloustuki Kuntapalvelut Oy. Tilinpäätöksen painatuksen on tehnyt Porin kaupungin painatuskeskus. Etukannen kuvat on ottanut Esa Kohtamäki. ISBN

4 - 4 - PORIN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS S i s ä l l y s l u e t t e l o 1 TOIMINTAKERTOMUS Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Porin kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Kaupungin henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Ympäristötekijät Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja menot Tulojen jakautuminen pääluokittain Menojen jakautuminen pääluokittain Tulot tulolajeittain Menot menolajeittain Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Tilikauden tuloksen käsittely TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Käyttötalousosan toteutuminen...41 YLEISHALLINTO Kaupunginvaltuusto Tarkastustoimi Kaupunginhallitus Käyttövarausmäärärahat Hallintokeskus / Hallintopalvelut Elinkeinotoimen ostopalvelut Hallintokeskus / Työllisyyden hoito Hallintokeskus / IT-palvelut Hallintokeskus / Henkilöstöpalvelut Hallintokeskus / Talouspalvelut Hallintokeskus / Kaupunkisuunnittelu Porin Seudun Matkailu Oy MAISA Seutuyhteistyö / Karhukunnat Muu yleishallinto Hallintokeskus / Hankintapalvelut...70 PERUSTURVA , 22 ja 24 Perusturvatoimi...72 KOULUTUS Perus- ja lukiokoulutus Palmgren-konservatorio Työväenopisto Päivähoito ja varhaiskasvatus Satakunnan ammattikorkeakoulu Oppisopimuskoulutus Yliopistollinen koulutus ja tutkimus...95 KULTTUURI JA VAPAA AIKA Teatteri Pori Jazz , 46, 47, 48, 49, 50 Kulttuuritoimi...99

5 Vapaa-aika YHDYSKUNTA- JA MUUT PALVELUT Ympäristövirasto Satakunnan Pelastuslaitos Porin Pelastustoiminnan kustannukset Vääntiö Oy / Hallinnointi Tekninen palvelukeskus Pysäköinninvalvonta Tilapalveluyksikkö, ulkopuolinen vuokraustoiminta Joukkoliikenne Liikelaitosten talousarvion toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointiosan toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Porin kaupungin tuloslaskelma Porin kaupungin rahoituslaskelma Porin kaupungin tase Porin kaupungin konsernituloslaskelma Porin kaupungin konsernirahoituslaskelma Porin kaupungin konsernitase TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Kaupungin tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET Taseyksiköiden tilinpäätökset Porilab Ammattiopiston kiinteistöt Ajoneuvokeskus Muu liiketoiminta Energian välitys Liikelaitosten tilinpäätökset Satakunnan Työterveyspalvelut Porin Palveluliikelaitos Porin Satama Porin Vesi Porin Jätehuolto ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT...237

6 - 6-1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Nykyaikaisen kuntayhteistyön monimuotoisuutta kuvaa se, että vuoden aikana toteutuneissa ja valmistelluista yhteistyörakenteista jokainen muodostuu erilaisesta kuntien kokonaisuudesta: - Kuntaliitoksessa Porin kaupunki ja Noormarkun kunta; - Perusturvan yhteistoiminta-alueessa Porin ja Ulvilan kaupungit sekä Luvian, Merikarvian ja Pomarkun kunnat; - Länsirannikon Koulutus Oy:ssa (Winnova) Porin, Rauman ja Laitilan kaupungit sekä Porin aikuiskoulutussäätiö - Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy:ssä 16 osakasta, joista 13 kuntaa; 11 Satakunnasta ja kaksi Varsinais-Suomesta - Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueessa Porin, Ulvilan, Harjavallan ja Kokemäen kaupungit sekä Nakkilan, Luvian ja Eurajoen kunnat. Yllä luetellun kaltaiset yhteistoimintamuodot lisäävät eittämättä vaihdantakustannuksia kuntaliitosvaihtoehtoa enemmän, mutta kunta- ja palvelurakenneuudistuksen ensimmäisen vaiheen saavutuksina ne ovat eräitä suuria kaupunkiseutuja huomattavasti parempia. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain mukaisen kaupunkiseutusuunnitelman täytäntöönpano eteni Karhukuntien yhteistyönä tehtävän rakennemallin valmistelulla. Valmistelutyössä keskityttiin kuntarajat ylittävään yhteistyöhön asumisessa, maankäytössä ja liikenteessä. Lounaisrannikon kehittämisvyöhyke yhteistyö käynnistettiin Turun, Uudenkaupungin, Rauman ja Porin yhteisin päätöksin. Merkittäviä kaupunkiorganisaation sisäisiä uudistuksia olivat Porin palveluliikelaitoksen toiminnan käynnistyminen sekä päivähoidon ja varhaiskasvatuksen siirtyminen koulutoimeen vuoden alusta. Omistajaohjaus ja rahoitus, Strateginen suunnittelu ja kehittäminen sekä Viestintä ja tapahtumat ovat konsernijohtamisen kannalta keskeisiä toimintoja ja ne siirrettiin kaupunginjohtajan välittömään alaisuuteen. Omistajaohjaus ja rahoitus -toiminto on kaupunginhallituksen konsernijaoston päätöksiä valmisteleva ja toimeenpaneva asiantuntijayksikkö, mutta on keskeinen toimija tehostettaessa kaupungin varainhankintaa ja kassanhallintaa. Porin ja Noormarkun kuntaliitos toteutuminen vuoden alussa ja positiivinen muuttotase myötävaikuttivat siihen, että Porin väkiluku vuoden päättyessä ylitti asukkaan rajan. Noormarkku toimikunta teki aktiivista yhteistyötä niin kaupungin kuin eri hallintokuntien johdon kanssa välittäen näille noormarkkulaisten tuntoja ja palautetta kuntaliitoksesta. Työtä, huolenpitoa, rohkeutta ja elämyksiä. Nämä Porin kaupungin arvot sisältyvät kaupunginvaltuuston 1.3. hyväksymään Pori 2016 strategiaan. Vuoden aikana käynnistettiin myös palvelu- ja henkilöstöstrategioiden valmistelu laajassa yhteistyössä kaupungin luottamushenkilö- ja viranhaltijajohdon sekä henkilöstön edustajien kesken. Kaikki kolme strategiaa valmisteltiin omana työnä.

7 - 7 - Kun vuoden talousarvio oli tehty 1,8 miljoonaa alijäämäiseksi, voidaan tilinpäätöksen 5,7 miljoonan euron ylijäämää pitää vähintään tyydyttävänä tuloksena. Merkittävin tekijä ylijäämän muodostumiseen oli verotulojen ennakoitua parempi kehitys. Kunnallisveron tuotto, 216,4 miljoonaa euroa oli 10,2 miljoonaa euroa ennakoitua suurempi. Vaikka veroprosenttia korotettiin puolella prosenttiyksiköllä 18,75:een, on se hyvin kilpailukykyinen verrattuna muiden suurten kaupunkien keskiarvoon. Veroprosentin korotus ei kuitenkaan yksin selitä ennakoitua suurempaa kunnallisveron tuottoa. Kaupungin investointitaso oli korkea aikaisempiin vuosiin verrattuna johtuen lähinnä liikelaitosten investointien kasaantumisesta. Vaikka vuosikate prosentteina poistoista oli 110 %, jouduttiin investoinneista 60 prosenttia kattamaan lainarahoituksella. Liikelaitosten merkitys kaupungin kokonaistalouden kannalta on suuri. Liikelaitosten osuus kaupungin vuosikatteesta on noin 50 prosenttia ja niiden vaikutus ylijäämän muodostumiseen oli niinikään merkittävä. Porin kaupunki oli mukana 20 suurimman kaupungin tuottavuushankkeessa, josta ei vielä ollut osoitettavissa kaupunkitasolla konkreettisia hyötyjä. Talousprosessien uudistamishanketta jatkettiin ja käynnistettiin taloushallinnon tietojärjestelmän kehittäminen. Porin kaupunki oli mukana 16 suurimman kaupungin turvallisuusohjelman valmistelussa. Innovatiiviset hankinnat hankkeen avulla pyrittiin lisäämään kaupungin tilaajakompetenssia ja käynnistämään rakentavaa vuoropuhelua palveluntuottajien kanssa erityisesti palvelujen laatukriteerien osalta. Yhteenvetona Porin kaupungin vuodesta voidaan todeta, että se oli ennen kaikkea yhteistyön vuosi kuntaliitoksen täytäntöönpano, perusturvan ja ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueet, toisen asteen ammatillinen koulutus ja ammattikorkeakoulu, Lounaisrannikon kehittämisvyöhyke ne kaikki ovat vahvoja näyttöjä Porin ja porilaisten yhteistyökyvystä. Aino-Maija Luukkonen Kaupunginjohtaja

8 Porin kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Kaupunginvaltuusto Porin kaupungin ylin päättävä toimielin on kaupunginvaltuusto. Valtuusto päättää kaupungin toiminnasta ja taloudesta. Kaupunginvaltuustoon on kuulunut 86 jäsentä. Varsinaisissa jäsenissä ei ole tapahtunut muutoksia vuoden aikana. Valtuusto kokoontui 12 kertaa ja käsitteli kaikkiaan 314 asiaa. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana on toiminut Krista Kiuru (SDP), I varapuheenjohtajana Aki Nummelin (VAS), II varapuheenjohtajana Timo Aro (VIHR) ja III varapuheenjohtajana Sampsa Kataja (KOK) Kaupunginvaltuustoon ovat kuuluneet seuraavat jäsenet: Ahlsten Elina, KM, rehtori, KOK Anttila Esa J. rehtori, pääluottamusmies, SDP Anttila Irma, merkonomi, PS Apajasalo Asko, kirvesmies, VAS Aro Timo, VTT, projektikoordinaattori, VIHR Astala Leena, yrittäjä, KOK Bergroth-Lampinen Diana, KTM, viestintäpäällikkö, SDP Fagerlund Mia, työterveyshuollon erikoislääkäri, VIHR Granholm Anne, yrittäjä, VAS Hakala Eija, pankkineuvoja, VAS Harju Mirja, keittäjä, pääluottamusmies, SDP Harjula Petri, pastori, KOK Hatanpää Mikko, maanviljelijä, KESK Hatanpää Satu, KLT-kirjanpitäjä, tradenomi, KOK Heijari Eerik, toimitusjohtaja, KOK Heljakka Helena, perushoitaja, SDP Hellman Sari, perushoitaja, KESK Hildén Hanna, koulukuraattori, KOK Hirvonen Reijo, pääluottamusmies, VAS Honkasalo Timo, aluepäällikkö, KOK Huhtanen Kristiina, FT, rehtori, KOK Huhtanen Tapio, everstiluutnantti evp, KESK Inberg Olli, varastomies, VAS Isoviita Erkki, maanviljelijä, KESK Jalonen Ari, paloesimies, PS Joensuu Jarno, paloesimies, SDP Järvinen Erja, sosiaalityöntekijä, SDP Kaartinen Marjatta, rovasti, johtava perheneuvoja, KOK Kaltiokumpu Oiva, kansanedustaja, rikoskomisario, KESK Kaski Bia, asiakkuuspäällikkö, KOK Kataja Jouko, kunnallisneuvos, KOK Kataja Sampsa, kansanedustaja, varatuomari, KOK Katajamäki Heidi, koulunkäyntiavustaja, VAS Kautto Marko, yksikönjohtaja, SDP Kilkku Pentti, LKT, erikoislääkäri, KOK Kilpi Helena, erikoislääkäri, KESK Kiuru Krista, kansanedustaja, VTM, SDP Kivelä Antero, työsuojeluvaltuutettu, VAS Knuuttila Anttivesa, KM, opettaja, KOK Kokkila Antti, palvelujohtaja, KOK Kolehmainen Päivi, työfysioterapeutti, yrittäjä, KOK Korkeaoja Aila, yrittäjä, KESK Korpela Simo, lehtori, KD Koskela Antti, ylikonstaapeli, KOK Koskiranta Raija, emäntä, KESK Kuusisto Janne, katsastusmies, PS Lahtinen Petri, toimitusjohtaja, yrittäjä, KOK Laulainen Arja, lehtori, SDP Lehtovirta Onni, opettaja, PS Levonen Jyrki, pääluottamusmies, SDP Liinamaa Anne, KM, VIHR Lindfors Jari, testausinsinööri, PS Lundén Martti, tiehöylänkuljettaja, SDP Myllykoski Sonja, KM, luokanopettaja, SDP Mäki Pirjo, työvoimaneuvoja, SDP Niemelä Pekka, toimitusjohtaja, KOK Nirhamo Marika, sosiaalityöntekijä, VIHR Nummelin Aki, projektipäällikkö, YTM, VAS Nurmi Antti, toimitusjohtaja, yrittäjä, KOK Pajukoski Jari, ahtaaja, VAS Peltola Reino, valaja/eläkeläinen, SDP Puhjo Veijo, kansanedustaja, erikoislääkäri, VAS Rantanen Johanna, sairaanhoitaja, SDP Raunela Tommi, pääluottamusmies, SDP Rehula Matti, maanviljelijä, järjestökonsulentti, KESK Salmi Ahti, kunnallisneuvos, ympäristöpäällikkö, SDP Salokangas Tommi, kalastaja, yksityisyrittäjä, PS Salonen Marjatta, opettaja, emäntä, KD Sandberg Juha, YTM, projektipäällikkö, VAS Sulkava Heli, TtM, sairaanhoitaja, KESK Träskelin Pekka, koulutuspäällikkö, VAS Uusitalo Reetta, erikoislääkäri, KOK Vahala Ari, aluetoimitsija, SDP Vaitiniemi Ari, aluepäällikkö, SDP Wahlman Esa J., toiminnanjohtaja, SDP Walli Helvi, lehtori, KOK Vannemaa Heli, terveydenhoitaja, SDP Vasama Juha, KM, rehtori, KOK Vesivalo Rauno, sairaanhoitaja, SDP Westerlund Ari, rakennusinsinööri, opettaja, SDP Viitanen Mauri, rehtori, opettaja, KOK Virta Mauno, KESK Wittsberg Regina, merkonomi, KESK Vuolanne Antti, kansanedustaja, VTK, SDP Väkiparta Maria, KTM, FM, yhteyspäällikkö, VIHR Välimäki Pekka, makkaratyömies, VAS

9 - 9 - Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus vastaa kaupungin hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta ja täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kaupunginhallitukseen on kuulunut 12 jäsentä. Varsinaisissa jäsenissä ei ole tapahtunut muutoksia vuonna. Hallitus kokoontui kaikkiaan 46 kertaa. Käsiteltäviä asioita oli Kaupunginhallituksen puheenjohtajana on toiminut Pentti Kilkku (KOK), I varapuheenjohtajana Esa J. Wahlman (SDP) ja II varapuheenjohtajana Simo Korpela (KD). Kaupunginhallitukseen ovat kuuluneet seuraavat jäsenet: Kilkku Pentti, erikoislääkäri KOK Ahlsten Elina, KM, rehtori KOK Kaski Bia, asiakkuuspäällikkö KOK Kataja Jouko, kunnallisneuvos, KOK Wahlman Esa J., toiminnanjohtaja, SDP Vesivalo Rauno, sairaanhoitaja, SDP Bergroth-Lampinen Diana, KTM, viestintäpäällikkö, SDP Mäki Pirjo, työvoimaneuvoja, SDP Träskelin Pekka, osastonjohtaja, VAS Korkeaoja Aila, yrittäjä, KESK Hatanpää Mikko, maanviljelijä, KESK Korpela Simo, lehtori, KD

10 Hallinnollinen organisaatio

11 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Vuoden aikana maailmantalous kääntyi nousuun etupäässä kehittyvien maiden talouksien vetämänä. Talouskasvu jatkunee maltillisena edelleen vuonna 2011, mutta talouskriisiä edeltäviin kasvulukuihin ei tulla pääsemään. Kasvua hillitsevinä tekijöinä ovat mm. rahoitusmarkkinoiden epävarmuus, julkisten talouksien huonot rahoitustilanteet, teollistuneiden maiden alhainen tuottavuuskehitys sekä korkea työttömyys. Suomen kansantalouden kokonaistuotanto supistui vielä alkuvuonna, mutta kevään ja kesän aikana päästiin kasvu-uralle. Valtiovarainministeriön mukaan Suomen talous on toipunut vuoden 2009 finanssikriisistä nopeasti ja laajapohjaisesti. Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan kokonaistuotanto kasvoi 3,1 % vuoteen 2009 verrattuna. Työllisyystilanne on parantunut odotettua nopeammin. Työttömyysaste jää kuitenkin keskimäärin vielä vähän korkeammaksi kuin vuonna Talouden elpyminen ja sitä tukenut finanssipolitiikka vaikuttavat myös työmarkkinoilla. Vuonna palkansaajien ansiot nousivat 2,5 % johtuen varsin maltillisista sopimuskorotuksista vuodelle. Ensi vuonna ansiotason arvioidaan kasvavan nopeammin, kun työllisyystilanne kohenee.. Kotitalouksien luottamus talouden elpymiseen vahvistui vuoden aikana. Yksityinen kulutus kääntyi kasvuun ja kasvu vauhdittunee edelleen työllisyystilanteen parantuessa. Talouden taantuman seurauksena hintojen nousuvauhti oli vuonna varsin maltillista. Keskimääräinen inflaatio oli 1,2 %. Talouden elpymisen myötä loppuvuonna inflaatiovauhti selvästi kiihtyi, ja kuluttajahinnat nousivat joulukuussa jo 2,9 % vuoden takaiseen verrattuna. Vuonna 2011 hintojen nousuvauhdin uskotaan jatkuvan. Euroalueella inflaatiopaineiden vähäisyys on mahdollistanut keveän rahapolitiikan jatkamisen. Eurojärjestelmä on pitänyt ohjauskoron 1 %:ssa toukokuusta 2009 lähtien. Lyhyet markkinakorot sen sijaan ovat jo talouden elpymisen myötä nousussa. Lokakuun jälkeen 3 kuukauden euribor ylitti 1 %:n rajan ja 12 kuukauden euribor 1,5 %:n rajan. Kuntatalous näyttää selvinneen taantumasta odotettua paremmin. Tilastokeskuksen keräämien kuntien tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien yhteenlaskettu vuosikate nousee 2,1 miljardiin euroon, vaikka se talousarvioissa ennustettiin jäävän alle miljardiin. Vuosikate asukasta kohti on 400 euroa. Vuonna 2009 vastaava luku oli 337 euroa. Suuren osan vuosikatteen kasvusta selittää ennakoitua parempi verotulojen kasvu, joka oli 4 % vuonna. Myös henkilöstömenojen kehitys on ollut maltillista. Kuntien odotettua paremman verotulokehityksen taustalla ovat kunnallis- ja kiinteistöverojen sekä yhteisövero-osuuden korotukset sekä ennakoitua myönteisempi kansantalouden ja työllisyyden kehitys. Verotulojen kasvun ennustetaan jatkossa hiipuvan, mutta kuntatalouden arvioidaan pysyvän lähellä tasapainoa kuntien säästötoimien jatkumisen ja maltillisen kustannuskehityksen seurauksena.

12 Kuntien lainamäärä kasvoi edelleen. Lainakanta kasvoi lähes miljardilla, koska investointeja ja lainojen lyhennyksiä varten otettiin uutta lainaa. Asukasta kohti lasketun lainakannan keskiarvo Manner-Suomen kunnissa oli euroa, kun vastaava luku edellisenä vuotena oli euroa. Kuntien vuoden tilinpäätökset ovat nousemassa talousarvioissa ennakoitua paremmiksi. Lisää rahaa ei kuitenkaan ole jaettavissa. Väestön ikääntymisestä johtuva hoito- ja hoivapalvelujen kysynnän kasvu lisää kuntien kustannuksia. Myös suuri osa valtion kuntatalouden kohentamiseksi tarkoitetuista toimista päättyy vuoden 2011 lopussa. Kuntien rahoitustilanne säilyy tiukkana. Velkamäärä kasvaa edelleen, ja veronkorotuspaineet lisääntyvät. Perusongelma on, että kuntien menot kasvavat tuloja nopeammin. Tätä ei ole saatu ratkaistua toimintoja tehostamalla eikä veronkorotuksilla. Tulojen ja menojen pysyvän tasapainon saavuttaminen on ratkaisevaa kuntien tulevaisuuden kannalta. Oman alueen taloudellinen kehitys Vuoden alussa porilaisia oli Porin ja Noormarkun kuntaliitos lisäsi väkilukua runsaalla 6 000:lla. Myönteinen väestökehitys on jatkunut, ja väkiluku oli vuoden lopussa Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan Luonnollista väestönlisäystä ei ollut, sillä kuolleisuus ylitti syntyvyyden 116 henkilöllä. Sen sijaan tulomuutto ylitti lähtömuuton 359 henkilöllä. Myönteistä väestökehityksessä on myös se, että syntyneitä oli 835, mikä on 48 enemmän kuin vuonna Vuodenvaihteen väestörekisteritietojen mukaan 0-6 vuotiaita oli 6,1 %, 7-64 vuotiaita 72,1 % ja yli 64-vuotiaita 21,8 % kaupungin asukkaista. Satakunnan talouskehitys on ollut vuoden aikana positiivista. Teollisuuden liikevaihto ja viennin arvo kasvoivat alkuvuonna nopeasti. Myös palvelualat ovat hiljalleen toipuneet taantumasta. Kokonaistyöttömyys kääntyi alkuvuodesta laskuun. Kehitys oli samansuuntainen koko maan, Satakunnan ja Porin kaupungin tilastolukujen mukaan. Vuosikeskiarvolla mitattuna työttömyysaste oli Porissa vuonna samalla tasolla kuin vuonna Joulukuun lopussa työttömyys oli laskenut edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa pienemmäksi. Työttömyysaste oli joulukuun lopussa Porissa 13,6 %, Satakunnassa 11,8 % ja koko maassa 10,3 %. Porissa työttömiä oli yhteensä joulukuun lopussa (5 426). Suluissa on vuoden 2009 joulukuun luku kuntaliitos huomioiden. Työttömyyden lasku on näkynyt erityisesti lomautettujen määrän laskuna. Naisten työttömyys on myös laskenut nopeammin. Porissa naisia työttömistä oli joulukuussa Kokonaistyöttömyyden lisäksi myös nuorisotyöttömyys laski selvästi vuoden aikana. Porissa alle 25-vuotiaita oli työttömänä keskimäärin 743/kk, mikä on kuitenkin hieman enemmän kuin vuonna Yleisestä työllisyyskehityksestä huolimatta pitkäaikaistyöttömyys ja yli 50-vuotiaiden työttömyys on kasvanut tasaisesti syksystä 2009 lähtien. Porissa pitkäaikaistyöttömiä oli joulukuun lopussa yhteensä 1 198, kun luku vuotta aiemmin oli 934. Työllistämistoimenpiteiden lisääntyminen on kuitenkin vähentänyt yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneiden pitkäaikaistyöttömien määrää ja siten myös sakkomaksuja.

13 Vuonna Porissa valmistui 154 asuntoa, vuosi aiemmin 540. Rakennuslupia sen sijaan myönnettiin edellisvuotta enemmän. Rakennuslupia myönnettiin asuinhuoneistoille 269 kappaletta, kun vastaava luku vuotta aiemmin oli 234. Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan vanhojen osakehuoneistojen velaton keskimääräinen neliöhinta oli Porissa euroa, kun se vuotta aiemmin oli euroa Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Kaupunginvaltuusto hyväksyi Pori kaupunkistrategian Strategia valmisteltiin kaupunginvaltuutettujen voimin ja hyväksyttiin ilman soraääniä. Porilaisiksi arvoiksi valittiin työtä, huolenpitoa, rohkeutta ja elämyksiä. Visiosta muotoutui lopulta kunnianhimoinen. Vision mukaan Pori on asukkaan sykkivä kasvukeskus vuonna Haluttu tulevaisuus edellyttää paljon työtä ja myönteistä asennetta. Strategian 15 kriittistä menestystekijää luokiteltiin kolmen painopisteen alle: 1) uusiutuminen ja kilpailukyky, 2) hyvinvointi, terveys ja turvallisuus sekä 3) asuin- ja elinympäristö. Kaupunginvaltuusto arvioi tavoitteissa onnistumista kaupunginjohtajan selonteon pohjalta vuosittain. Vuosi oli ensimmäinen Porin ja Noormarkun kuntaliitoksen jälkeinen toimintavuosi. Toimintojen yhteensovittaminen on onnistunut pääosin, ja palvelut on kyetty tuottamaan entisellä tasolla. Perusturvan yhteistoiminta-alueen toiminta käynnistyi kertomusvuoden alussa. Yhteistoimintaalueen kuntien kanssa valmisteltiin ja hyväksyttiin yhteiset palvelusopimukset ja palveluohjausmalli. Vuoden aikana yhtenäistettiin käytäntöjä, maksuja, taksoja ja osan henkilöstön palkkauksia. Rakenteiden uudistamisessa sekä käytäntöjen ja järjestelmien yhtenäistämisessä on edetty, mutta kehittämistyötä on tehtävä vielä paljon tulevaisuudessa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi yhteistoimintasopimuksen ympäristöterveydenhuollon palveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta Porin ympäristöterveydenhuollon yhteistoimintaalueella. Yhteistoiminta-alue vastaa seitsemän kunnan (Pori, Ulvila, Harjavalta, Kokemäki, Nakkila, Luvia, Eurajoki) ympäristöterveydenhuollosta. Porin kaupunki on vastuukuntana. Yhteistoiminta-alue aloittaa toimintansa Ammatillinen koulutus siirtyi kertomusvuoden alussa Länsirannikon Koulutus Oy:n (Winnova) hoidettavaksi. Satakunnan ammattikorkeakoulun yhtiöittämisestä tehtiin päätös ja koulutuksen järjestäminen siirtyy uuden yhtiön hoidettavaksi vuoden 2012 alusta lukien. Päivähoidon tulosalue siirtyi perusturvan tulosalueelta koulutoimen alaisuuteen Porin Palveluliikelaitoksen varsinainen toiminta käynnistyi. Liikelaitos tuottaa ateria-, puhtausja kiinteistönhoitopalveluita kaupunkikonsernin sisällä ja sen palveluksessa on n. 700 henkilöä. Vuoden alusta lukien kuntien valtionosuusjärjestelmä uudistui osittain. Sosiaali- ja terveydenhuollon, sekä esi- ja perusopetuksen, kirjaston ja kuntien kulttuuritoimen ja asukaskohtaisen taiteen perusopetuksen sekä entinen yleinen valtionosuus yhdistettiin ns. yhden putken malliksi ja hallinnoitaviksi valtiovarainministeriöön. Järjestelmäuudistus toteutettiin valtion ja

14 kuntien välillä sekä kuntien kesken kustannusneutraalisti. Vanhan ja uuden järjestelmän välinen muutos kompensoitiin kunnittain. Vuoden tilinpäätös- ja toimintakertomus on ensimmäinen Porin ja Noormarkun kuntaliitoksen jälkeen. Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston lausunnon (90/2009) mukaisesti on vertailutiedot vuodelta 2009 esitetty kaupungin ja konsernin taseen osalta. Vertailutietona on vuoden aloittava tase. Tulos- ja rahoituslaskelmasta ei vertailutietojen esittämistä edellytetä. Vuoden 2009 tilinpäätöksistä ei ole laadittu epävirallisia tulos- ja rahoituslaskelmia, koska tietojen vertailupohjat eivät ole täsmällisiä johtuen kuntaliitoksesta ja muista edellä mainituista toiminnallisista muutoksista suurimpana perusturvan yhteistoiminta-alueen perustaminen Kaupungin henkilöstö Kaupungin palveluksessa oli vuoden lopussa henkilöä. Palkkamenot olivat 229,6 milj. euroa. Tarkemmat tiedot henkilöstöstä ovat henkilöstöraportissa Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Toiminnalliset riskit Hallintokunnat ovat maininneet muutamia huomionarvoisia riskejä, joiden voidaan katsoa myös toteutuneen ajoittain. Erityisesti hallintokeskuksessa sekä hallintokuntien johdossa on avainhenkilöriski ja sijaisjärjestelyt ovat osittain puutteellisia. Sosiaali- ja terveystoimen erityistyöntekijöiden saatavuus on jatkuva riski palveluiden turvaamisen kannalta. IT-palveluissa on tunnistettu atk-konesalin jäähdytysjärjestelmän toimimattomuusriski, joka vaarantaa tietotekniikkapalvelut. IT-palveluissa on tunnistettu myös muita vaikutukseltaan pienempiä riskitekijöitä mm. avainhenkilö- ja toimittajariskit. Palveluliikelaitoksessa toiminnallisiin riskeihin varaudutaan riittävän laajan keittiöverkoston ylläpidolla ja varmistamalla ruoanvalmistus myös poikkeustilanteissa. Kiinteistöjen kunnon heikkeneminen muodostaa pitkällä aikavälillä merkittävän toiminnallisen riskin hallintokuntien toiminnalle. Rahoitusriskit Lainojen korkoriskiin on suojauduttu kahdeksalla erillisellä koronvaihtosopimuksella ja kahdella strukturoidulla koronvaihtosopimuksella. Valuuttariskejä ei ole. Vahinkoriskit Vuodesta 1984 alkanutta riskienkartoitusta on jatkettu neljän vuoden välein. Merkittävimpiä riskejä ja epävarmuustekijöitä sekä muita toiminnan kehittymiseen vaikuttavia seikkoja on arvioitu Pori 2012-strategiassa ja vuotuisen talousarvion käsittelyn yhteydessä. Vakuutukset on kilpailutettu vuonna 2008 valtuustokaudeksi Lakisääteisten vakuutusten lisäksi kaupungin rakennukset on palovakuutettu ja kaupungilla on julkisyhteisön ja hallinnon vastuuvakuutus. Pääosa irtaimistosta on vahinkorahaston vastattavana. Kaupungin tulvasuojelu on tällä hetkellä käynnissä oleva merkittävä riskinhallintahanke. Lyhyen tähtäimen toimenpiteinä on ollut tulvapatojen ensiapukorjausten käynnistäminen vuodesta

15 lähtien sekä joen kunnossapitoruoppausten valmistelu kaupungin keskustan kohdalle. Pitkän tähtäimen toimenpiteinä on hankkeessa parhaillaan menossa valmistelu teknillistä yleissuunnittelua varten. Kun eri vaihtoehtojen yleissuunnitelmat on saatu laadituksi, niille teetetään lakisääteinen ympäristövaikutusten arviointi. Ympäristövaikutusten arvioinnin ja yleissuunnitelman kustannusarvioiden perusteella tehdään päätös siitä, minkälaiselle ratkaisulle lopulliset suunnitelmat laaditaan. On päätettävä, kuinka suuri riski hyväksytään ja kuinka paljon ollaan valmiita investoimaan tähän riskinhallintahankkeeseen Ympäristötekijät Luotsinmäen keskuspuhdistamon laajennus valmistui. Työ sisälsi keskuspuhdistamon saneeraus-, tehostus- ja laajennusprojektin. Puhdistamolla käsitellään tämän jälkeen mm. neljän naapurikunnan jätevedet. Viemäriverkkoa on muutenkin laajennettu ja saneerattu. Kaupunki on tukenut jätevesiosuuskuntien perustamista haja-asutusalueilla. Keskustan uuteen uimahalliin on rakennettu omaa aurinkoenergiajärjestelmää ensimmäisenä julkisena rakennuksena Suomessa. Uimahalli on myös ensimmäinen rakennus maailmassa, jossa aurinkolämpökeräimet on integroitu osaksi kupariseinää. Porin tulvasuojelua kehitettiin kaupungin teknisen palvelukeskuksen ja valtion puolelta Varsinais-Suomen ELY-keskuksen yhteishankkeena. Lyhyen tähtäimen toimina tehtiin tulvapatojen ensiapukorjauksia ja aloitettiin kaupunkikeskustan kunnossapitoruoppausten valmistelu. Pitkän tähtäimen toimista tärkein oli joen käyttäytymisen geologinen tutkiminen, jossa oleellisimmat tarkastelunäkökohdat ovat joella tapahtuva eroosio ja Pihlavanlahden sedimentoituminen. Näitä varten tehdyistä tutkimuksista merkittävimmät ovat joenpohjan viistokaikuluotaus, virtausnopeuden mittaukset joella, maaperän rakenteen määrittäminen pääosin rannoilta ja paikoin joenpohjasta sekä sedimenttien pilaantuneisuustutkimus kunnossapitoruoppausten alueelta. Kaupunginhallitus päätti perustaa työryhmän valmistelemaan pitkän aikavälin ilmastoohjelmaa Porin kaupungille. Pohjolan Voima Oy:n voimalaitos Kaanaassa, joka tuottaa kaukolämpöä kaupungille, ryhtyi käyttämään muiden polttoaineiden joukossa myös kierrätyspolttoainetta. Karjarannassa Metson alueella tekninen palvelukeskus saneerasi pilaantunutta maaperää. Hangassuon jäteasemalla Porin Jätehuolto jatkoi ns. vanhan alueen 12 ha maisemointia. Vanhan alueen käytöstä poistumiseen liittyen alueelle rakennetaan kaasunkeräys- ja kastelujärjestelmiä. Maisemointi on tarkoitus saada valmiiksi vuonna Porin Satama teki ympäristölupavelvoitteeseen liittyviä investointeja, mm. Mäntyluodon satama-alueen rakennusten liittämisen viemäriverkkoon. Satakunnan Pelastuslaitos havaitsi Porin kaupungin alueella kuusi suurehkoa öljyvahinkoa.

16 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kaupunginhallitus. Sen on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa, miten sisäinen valvonta on järjestetty. Selonteko perustuu pääosin talouspalveluiden hallintokunnilta pyytämiin selvityksiin sisäisen valvonnan järjestämisestä. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Sisäisestä valvonnasta on yleisesti ohjeistettu kaupungin talous- ja tarkastussäännöissä. Sisäinen valvonta on johtamisen apuväline. Toimielin ja sen alainen johtava viranhaltija vastaa toiminnan sisäisestä valvonnasta. Toiminnot on järjestettävä ja toimintaa johdettava siten, että kaikilla organisaation tasoilla ja kaikissa toiminnoissa on riittävä sisäinen valvonta. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Säännösten, määräysten ja päätösten noudattamisessa sekä hyvän hallintotavan noudattamisessa ei ole havaittu merkittäviä puutteita. Kaupungin lakisääteiset tehtävät on kyetty hoitamaan moitteetta. Hallintokuntien omissa johto- ja toimintasäännöissä määritellään johtamis- ja päätöksentekovastuut. Kullakin hallintokunnalla on omat järjestelmälliset toimintatapansa, joilla säädöksien, ohjeiden ja määräyksien noudattamista valvotaan, ja miten niistä tiedotetaan omalle organisaatiolle. Hallintokuntien selvitysten perusteella ei ole tiedossa säännösten, määräysten tai päätösten noudattamatta jättämisestä aiheutuneita valituksia, korvausvaatimuksia tai muita oikeusseuraamuksia. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus n toteutumisen seurannassa ja raportoinnissa noudatetaan kaupunginhallituksen antamia ohjeita. Kaupunginhallitukselle ja valtuustolle raportoidaan neljännesvuosittain käyttötalouden tulojen ja menojen sekä keskeisten ja yksityiskohtaisten tavoitteiden toteutumisesta. Kuukausittain raportoidaan kaupunginhallitukselle talousarvion toteutumisesta. Hallintokunnat raportoivat myös pääsääntöisesti kuukausittain lauta- ja johtokunnille käyttösuunnitelmiensa toteutumisesta. n toteutumisen seurantaan saatiin pääsääntöisesti riittävästi tietoa. Jonkin verran ajantasaista seurantaa haittasivat viiveet kirjanpidossa ja ostolaskujen kierrossa. Perusturvan osalta raportointi ei tuota riittävän ajantasaista tietoa taloudesta. Puutteita on sekä oman toiminnan että ostopalveluiden seurannassa. Perusturvan talousarvio ei toteutunut suunnitellusti. Raportointi- ja seurantajärjestelmiä kehitetään jatkuvasti yhteistyössä Taloustuki Kuntapalvelut Oy:n kanssa. Määrärahojen käytössä ei tilikauden aikana havaittu merkittäviä toimivallan ylityksiä. Tavoitteiden, varojen käytön ja toiminnan tuloksellisuuden seuranta esitetään yksityiskohtaisesti talousarvion toteutumisvertailussa.

17 Riskienhallinnan järjestäminen Riskienhallinnasta ja seurannasta vastaavat kaupunginhallitus, riskienhallinnan johtoryhmä ja kaikissa hallintokunnissa nimetyt riskienhallinnan vastuuhenkilöt. Riskienhallinnan johtoryhmä on valmistellut mm. kaupungin riskienhallintaraportteja, riskienhallintaa koskevaa laatuarviota ja kaupungin vakuutusten kilpailutusta. Riskienhallinnan laatuarvio on tehty viimeksi yhteistyössä vakuutusyhtiö If:n kanssa. Riskienkartoitus on ajan tasalla ja se on tehty riittävän kattavasti. Kaupunki on varautunut vahinkoriskeihin vakuutuksilla. Riskienhallinnan johtamista ja organisointia on vuoden aikana kehitetty. Kaupunginhallitus päätti 1.2. riskienhallinnan johtoryhmän uusista jäsenistä. Lisäksi kaupunginhallitus edellytti, että riskienhallinnan johtoryhmä ryhtyy välittömästi viimeksi toteutetussa laatuarviossa havaittujen puutteiden korjaamiseen sekä laatii Porin kaupungin riskienhallinnan yleiset periaatteet kattavan riskienhallintaohjelman. Riskienhallintatyötä tehostettiin myös perustamalla kaupungin keskushallintoon kaupunginjohtajan alaisuuteen riskienhallintapäällikön työsuhde. Riskienhallintapäällikkö aloittaa toimessaan keväällä Edellä mainituilla toimenpiteillä parannetaan riskienhallinnan seurannan ja asiantuntemuksen riittävyyttä. Kaupungin omien riskienhallintamääräysten ja ohjeiden lisäksi riskien hallintaa ohjataan myös valtion taholta eri ministeriöiden ja niiden alaisuudessa toimivien virastojen välityksellä. Tätä kautta tulevat vaatimukset riskien hallintaan ovat usein kaupungin omia määräyksiä tiukempia. Hallintokuntien selonteoissa on mainittu riskejä, jotka ovat ajoittain myös toteutuneet. Näitä ovat avainhenkilöriski ja pätevän henkilöstön saatavuus, tilojen kuntoon sekä tietojärjestelmiin liittyvät riskit. Hallintokunnat ovat tiedostaneet ja ennakoineet omat riskinsä. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Hankintojen tekemisessä noudatetaan hankintalakia sekä kaupungin omia hankintaohjeita. Kaupungin hankintaohjeet on kaupunginhallituksen päätöksellä päivitetty vastaamaan hankintalakiin tulleita muutoksia. Kilpailutuksen perusteella päätetään yhteishankintapaikat. Hankintayksiköiden on noudatettava yhteishankintasopimuksia. Sopimusten noudattamisen sisäistä valvontaa on tehostettu. Erillishankintojen hankintavaltuusrajat on määritelty joko toimintasäännöissä tai vuosittain lauta- ja johtokuntien tekemillä päätöksillä. Viranhaltijoiden tekemistä hankintapäätöksistä on pidetty päätöspöytäkirjaa. Teknisen palvelukeskuksen omistamisen yksikkö vastaa maa- ja vesialueiden sekä toimitilojen hankinnasta, hallinnasta ja luovutuksesta. Sopimusten toteutumisen seuranta on jatkuvaa. Sisäisen valvonnan toimimattomuuden vuoksi ei omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa tai käyttöarvoissa toteutunut merkittäviä menetyksiä tai arvon alennuksia eikä jouduttu oikeudelliseen vastuuseen.

18 Sopimustoiminta Sopimusten tekeminen, sopimusehtojen noudattaminen ja vanhentumisaikojen seuranta on määritelty johto- ja toimintasäännöissä. Sopimusten hallintaa tehdään manuaalisesti, mutta myös erillisen sopimustenhallintaohjelman käyttöönotto on aloitettu mm. teknisessä palvelukeskuksessa ja perusturvakeskuksessa. Yhteishankintojen sopimuspaikkojen noudattamisessa ja hankintojen ohjaamisessa sopimustoimittajille on edelleen kehitettävää. Ylikunnalliset sopimukset lisääntyvät ja tuovat haasteita sopimusten hallintaan Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Sisäinen tarkastus on kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajan alainen toiminto. Operatiivisena toimijana on tarkastuslautakunnan alainen tarkastustoimisto. Sisäinen tarkastus tekee kaupunginjohtajan toimeksiannosta kaupungin organisaatiossa sisäistä tarkastusta suorittamalla eri toimintojen ja valvontajärjestelmien riippumatonta arviointia sen varmistamiseksi, että johdon saama informaatio on oikeata ja luotettavaa, riskienhallinta on toimivaa, voimavarojen käyttö on tehokasta ja taloudellista, sisäinen tarkkailujärjestelmä toimii ja että voimassaolevia säädöksiä, määräyksiä ja annettuja ohjeita on noudatettu. Sisäisen tarkastuksen velvollisuus on antaa neuvoja järjestelmien ja toimintatapojen kehittämiseksi. Vuoden painopistealueista mainittakoon yhtiöittämisiä ja kuntaliitosta koskevat varmennukset. Sisäisen tarkastuksen henkilöresursseja käytetään osittain arviointitoimintaan. Ulkopuolisia toimeksiantoja ei kuluneella tilikaudella ole ollut sisäisen tarkastuksen lohkolla. 1.3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen TULOSLASKELMA euroa Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot Rahoituskulut VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS Tilinpäätössiirrot 224 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ ALIJÄÄMÄ (-) 5 657

19 Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot toimintakuluista % 34,1 Vuosikate, milj. euroa 29,7 Vuosikate % poistoista 109,6 Vuosikate, euroa/asukas 357 Toimintatuottojen osuutta toimintakuluista kuvataan tunnusluvulla, joka lasketaan kaavasta: 100*toimintatuotot / (toimintakulut - valmistus omaan käyttöön). Vuosikate oli 29,7 M. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Perusoletuksena pidetään, että kunnan tulorahoitus on riittävä, jos vuosikate kattaa poistot. Vuoden tilikauden tulos oli 5,4 M ja ylijäämäksi varausten ja rahastojen muutosten jälkeen muodostui 5,7 M. Toimintakate oli 393,8 M. Verotuloja kertyi 9,6 M budjetoitua enemmän. josta kunnallisveron osuus oli 10,2 M. Yhteisöveroa kertyi -0,6 M arvioitua vähemmän. Kiinteistöveroa kertyi lähes budjetoitu 14,2 M. Valtionosuudet, jotka sisältävät myös verotulotasauksen, toteutuivat -2,5 M muutettua talousarviota pienempinä. Rahoitustuotot ja -kulut laskivat edellisestä vuodesta poikkeuksellisen alhaisen korkotason vuoksi. Liikelaitosten osuus kaupungin tilikauden tuloksesta oli 7,6 M. Tilikauden tulos ilman liikelaitoksia oli 2,2 M. Liikelaitokset tuottivat 50 % kaupungin vuosikatteesta ja liikelaitosten osuus kaupungin toimintatuotoista oli 26 % sekä toimintakuluista 9 %. Liikelaitosten toimintatuotot ovat nousseet vuodesta ,2 M ja toimintakulut 38,8 M. Toimintatuottojen ja kulujen nousuun on vaikuttanut erityisesti Porin Palveluliikelaitoksen toiminnan käynnistyminen vuoden alusta. Porin Palveluliikelaitoksen osuus liikelaitosten toimintatuotoista oli 45 % ja liikelaitosten toimintakuluista oli 58 %. Liikelaitoksien yli- ja alijäämät, lainojen lyhennykset ja tuloutukset kaupungille olivat vuonna seuraavat: Porin Jätehuolto Porin Palveluliikelaitos Porin Satama Porin Vesi Satakunnan työterveyspalvelut Korvaus peruspääomasta Lainojen korot Lainojen lyhennykset Tilikauden yli-/alijäämä

20 Toiminnan rahoitus RAHOITUSLASKELMA euroa TOIMINNAN RAHAVIRTA Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -68 Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos 436 Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos RAHOITUKSEN RAHAVIRTA RAHAVAROJEN MUUTOS Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat