Yritysvastuu ja hallitus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yritysvastuu ja hallitus"

Transkriptio

1 Yritysvastuu ja hallitus Tiivistelmä Yritysvastuun kysymykset voivat merkitä yhtiölle merkittäviä riskejä tai liiketoimintamahdollisuuksia. Sen vuoksi niiden on oltava myös yhtiön hallituksen agendalla, sillä hallituksen on huolehdittava omistajien pitkän aikavälin tuotto-odotusten turvaamisesta. Hallituksella täytyy olla käsitys siitä:1) Kuinka yritysvastuu vaikuttaa liiketoimintastrategian toteuttamiseen, 2) Kuinka yritysvastuu on mukana riskien tunnistamisessa ja hallinnassa, 3) Kuinka sisäinen valvonta toimii myös näissä asioissa, 4) Onko hallituksessa tarvittava yritysvastuun osaaminen sekä vastaako yritysvastuun ulkoinen raportointi eri sidosryhmien odotuksia Tässä dokumentissa esitetään keskeisimmät yritysvastuun asiat (yritysvastuun raportointia lukuun ottamatta). Siinä luodaan katsaus 1) Yritysvastuun kehittymiseen 2) Siihen liittyviin odotuksiin 3) Yritysvastuun merkitykseen liiketoiminnan menestyksen kannalta 4) Yritysvastuuseen osana toimitusketjua 5) Yritysvastuun ajankohtaisiin riskeihin (hiiliriski, korruptio, ihmisoikeudet) 6) Yritysvastuuseen strategisena kysymyksenä sekä 7) Yritysvastuuseen hallitustyöskentelyn näkökulmasta. Hallitusten tietoisuus yritysvastuusta samoin kuin sitä koskeva asiantuntemus on lisääntynyt viime vuosina. Yritysvastuu kehittyy tällä hetkellä voimakkaasti, minkä vuoksi myös hallitusjäsenten on päivitettävä säännöllisesti sitä koskeva tietämyksensä. Yhtiön menestyksen kannalta on tärkeää, että hallitus valvoo paitsi muita menestystekijöitä myös sitä, että yritysvastuu on riittävällä tasolla. Mitä yritysvastuu tarkoittaa Yritysvastuuta on määritelty eri aikoina hieman eri tavalla. Tämän vuosituhannen alussa siitä puhuttiin kolmen pilarin mallina. Tällöin yhtiö minimoi toiminnan taloudellisia, ekologisia ja sosiaalisia haittavaikutuksia ja hyödyntää näihin sisältyviä mahdollisuuksia. Nykyisin kolmen pilarin malli alkaa olla tarkastelutapana suppea: Monilla ympäristöasioilla on myös taloudellisia vaikutuksia ja taloudellisilla esimerkiksi sosiaalisia vaikutuksia. Samalla kunkin pilarin sisältö myös muuttuu ajassa. Yrityksissä onkin alettu ottaa yritysvastuuseen teemakohtaisempi lähestymistapa. Näin tarkasteltavat kokonaisuudet määräytyvät pikemminkin liiketoiminnan ja

2 kyseisen toimialan lähtökohdista sekä markkinoiden ja sidosryhmien odotuksista kuin perinteisestä kolmen pilarin mallista. Tämä tarkastelutapa ei silti poista taloudellista, sosiaalista tai ympäristöön liittyvää vastuuta, vaan antaa enemmän mahdollisuuksia hahmottaa yritysvastuu pikemminkin liiketoiminta- kuin määritelmälähtöisesti. Lainsäädännön noudattaminen sekä laajempiin vaatimuksiin sitoutuminen kuuluvat yritysvastuuseen. Sen lisäksi vastuullinen yritys on selvillä asiakkaiden ja markkinoiden vastuullisuusvaatimuksista pystyäkseen vastaamaan niihin. Vastuullisuuden edelläkävijät eivät tyydy tähän, vaan ennakoivat nousussa olevia odotuksia ja selvittävät myös niiden vaikutukset omalle liiketoimintastrategialleen. Yritysvastuun perustasoa ovat lait ja kansainväliset standardit Lain vaatimusten täyttäminen on perustaso, jota ilman ei voi olla yritysvastuuta. Lainsäädäntöä rikkovan yrityksen kilpailukyky voi kärsiä pahasti silloin, kun lain rikkominen on tullut julkiseksi. Lainsäädännön vaatimusten tiukkuus vaihtelee huomattavasti eri maiden välillä. Jonkin maan yritys esittelee osana vastuutaan sitä, että se järjestää työntekijöidensä lapsille päivähoidon. Suomessa sen sijaan alle kouluikäisillä lapsilla on lakiin perustuva subjektiivinen oikeus päivähoitoon, eivätkä yritykset itse ylläpidä päiväkoteja. Se ei kuitenkaan kuvasta yrityksen huonoa vastuullisuuden tasoa johonkin toiseen maahan verrattuna vaan kertoo Suomesta hyvinvointivaltiona. Joissakin asioissa on puolestaan järkevää, että yritys noudattaa kaikissa toimintamaissa

3 lainsäädännön ylittävää vaatimustasoa. Tällä tavoin yritys voi osoittaa kantavansa vastuuta maiden rajojen yli. On vaikea kuvitella, että yrityksen kilpailukyky säilyisi, jos se huolimatta puuttuvasta ympäristölainsäädännöstä tarkoituksella laiminlöisi ympäristöriskien hallinnan jossain maassa ja aiheuttaisi ympäristökatastrofin. Kansainvälisissä yrityksissä tehdäänkin usein päätös siitä, että vähimmäistasona on kunkin maan oman lainsäädännön noudattaminen sekä joihinkin sen tason ylittäviin toimintatapoihin sitoutuminen. Tällä varmistetaan tietyn minimisuoritustason ylläpitäminen koko konsernin sisällä. Se puolestaan on tärkeää kilpailukyvyn näkökulmasta. Globaalissa maailmassa tiedonvälitys on nopeaa, ja uutiset yritysten tekemisistä leviävät välittömästi kaikkien ulottuville. Kuluttajat muodostavat käsityksensä yrityksen toimien hyväksyttävyydestä myös sen perusteella, miten ja millä periaatteilla se toimii jossakin muussa maassa. Yrityksen maine voi saada esimerkiksi ympäristökatastrofin vuoksi pahan kolhun: ihmisten mielissä yrityksen pilaantunut maine elää vielä pitkään sen jälkeen, kun asiat jo ovat kunnossa. Yrityksen siis kannattaa kilpailukyvyn näkökulmasta pohtia, mitä kaikkia sitoumuksia lainsäädännön lisäksi se noudattaa. Tyypillisiä sitoumuksia ovat esimerkiksi YK:n Clobal Compact, OECD:n monikansallisia yrityksiä koskevat ohjeet sekä YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat periaatteet. Yritysvastuu on markkinoiden ja sidosryhmien odotuksiin vastaamista Yritykset ovat kantaneet vastuutaan sekä oman toimintansa vaikutuksista että suhteestaan yhteiskuntaan laajemminkin jo vuosikymmenten ajan. Siinä ei aina ole ollut niinkään kysymys hyväntekeväisyydestä kuin halusta turvata liiketoiminnan edellytykset. Yritysvastuun toteuttamisen liiketoiminnalliset perustelut löytyvät muusta kuin säädöksistä. Sen vuoksi vastuullisuuden yhtymäkohdat yrityksen kilpailukyvylle on ymmärrettävä. Tämä ei kuitenkaan ole aina helppoa, koska vaikutukset ovat usein epäsuoria ja hankalasti mitattavia. Toimintaympäristön trendit, kuten väestönkasvu, ikääntyminen, kaupungistuminen, ilmastonmuutos, vesi- ja energiakysymykset sekä monien raaka-aineiden tarjonnan hupeneminen, huolestuttavat eri sidosryhmiä ja suodattuvat yritykselle erilaisina vastuullisuusodotuksina. Nämä lainsäädännön velvoitteiden yli menevät odotukset selvitetään tavallisesti erilaisten sidosryhmäkyselyiden tai vastaavien avulla: kysymällä asiasta asiakkailta, henkilöstöltä, sijoittajilta ja muilta tärkeiltä tahoilta. Myös yhtiön sisältä on yleensä saatavilla tietoa asiakkaiden tuotteisiin tai palveluihin kohdistuvista odotuksista. Sopimuksista neuvottelevat juristit kohtaavat näihin asioihin liittyviä odotuksia sopimusehtoja laatiessaan. Myös yleinen mielipide ja esimerkiksi mediassa, nykyisin myös sosiaalisessa mediassa, käytävä keskustelu antavat suuntaa odotuksista ja niissä tapahtumassa olevista muutoksista. Yritysvastuu on ymmärrettävä sekä yrityksen toimintaympäristön että sen liiketoiminnan ja ansaintalogiikan konteksteissa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yritys tunnistaa ja ymmärtää sidosryhmien yritykseen kohdistamat odotukset ja vastaa niihin suojellakseen ja edistääkseen kilpailukykyään markkinoilla. Tärkeimmät yritysvastuun asiat on tunnistettava, validoitava ja priorisoitava. Johto tekee päätöksen asioista, joihin se yritysvastuussaan keskittyy ja joita se johtaa tavoitteellisesti.

4 Oma henkilöstö Oma henkilöstö on yritykselle tärkeä sidosryhmä. Sekä nykyisellä että myös tulevalla henkilöstöllä on todennäköisesti yritysvastuuseen kohdistuvia odotuksia. Esimerkiksi nuoret, niin sanottuun millennials-sukupolveen kuuluvat ja työmarkkinoille tulossa olevat odottavat yrityksen toimintojen olevan julkilausuttujen arvojen ja eettisten periaatteiden mukaisia myös käytännössä. Myös yrityksen palveluksessa jo olevat haluavat olla ylpeitä työnantajastaan, ja yritysvastuun toteutuminen antaa siihen mahdollisuuden. Vaikutukset kassavirtaan syntyvät vältetyistä rekrytointikustannuksista, paremmasta sitoutumisesta ja tehokkuuden lisääntymisestä, todetaan esimerkiksi Towers Watsonin tutkimuksessa. Henkilöstön odotusten huomioon ottaminen on osa hyvää johtamista, ja niihin vastaaminen voi vaikuttaa monin tavoin yrityksen menestykseen. Sijoittajat Yritysvastuun arvonluonnin ominaisuuksia on viime vuosien kuluessa pyritty tutkimaan sekä käytännön liike-elämässä että akateemikkojen voimin. Vuonna 2011 julkaisemassaan tutkimuksessa George Serafeim ja Beiting Cheng Harvard Business Schoolista sekä Ioannis Ioannou London Business Schoolista osoittivat, että yritysvastuun hyvä hoitaminen helpottaa yritysten mahdollisuuksia hankkia pääomaa uusiin investointeihin. Yritysvastuu on merkittävässä roolissa yritysten liiketoimintastrategioissa vaikuttamalla uusien investointien toteutumiseen ja yritysten pääomarakenteeseen. Serafeim, Cheng ja Ioannis havaitsivat tutkimuksessaan seuraavaa: Mitä parempi yrityksen yritysvastuun taso on, sitä vähemmän ongelmia yrityksillä on pääoman saatavuudessa; Hyvä suoriutuminen yritysvastuussa linkittyy hyvään sidosryhmäsuhteiden hoitoon. Hyvä sidosryhmäsuhteiden hoito kannustaa johtoa pitkän tähtäimen suunnitteluun ja johtaa laadukkaisiin asiakas-, henkilöstö- ja liikesuhteisiin; Yritysvastuuseen panostavat yrityksen raportoivat todennäköisemmin myös ei-taloudellisista asioista ja siten toiminnan läpinäkyvyys kasvaa. Läpinäkyvyys lieventää mahdollisten sijoittajien epäilyksiä ja parantaa sijoitusten todennäköisyyttä. Sijoittajat ovatkin yhä enenevässä määrin kiinnostuneita myös yritysten aineettomasta pääomasta, joka ei näy yritysten perinteisissä taloudellisissa tunnusluvuissa. Tämä on luonnollista: vuonna 1975 S&P 500 -yhtiöiden markkina-arvosta noin 80 prosenttia selittyi tilinpäätöksen taloudellisella ja fyysisellä omaisuudella, kun taas vuonna 2010 näiden osuus yritysten markkina-arvosta oli enää noin 20 prosenttia. Yritysvastuusta on tullut yksi yrityksen arvoon vaikuttavista tekijöistä. Tämä näkyy sijoittajien kasvavana kiinnostuksena niin sanottua ESG-näkökulmaa (ESG=environment, social, governance) kohtaan. YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteisiin sitoutuneiden finanssialan toimijoiden joukko kasvaa. Tämä tarkoittaa sitä, että sijoittajien salkkuyhtiöiden riskejä ja kasvumahdollisuuksia arvioidaan muunkin kuin taloudellisen tiedon varassa. Sijoittajat pyrkivät ymmärtämään aineettoman pääoman osuutta muun muassa tarkastelemalla kohdeyhtiöiden ESG-asioita eli ympäristöasioita, sosiaaliseen vastuuseen liittyviä tekijöitä ja hallintoasioita. ESG-asioiden tarkasteleminen on monelle sijoittajalle hyvä riskienhallintatapa mutta myös tuottoa edistävä mahdollisuus. Sijoituskohteille yritysvastuuasioiden huomioiminen on mahdollisuus osoittaa sijoittajalle hyvää riskienhallintaa ja kykyä kääntää toimintaympäristön

5 sosiaaliseen vastuuseen ja ympäristöön liittyvät mahdollisuudet kannattavaksi liiketoiminnaksi. Käytännössä sijoittajat huomioivat ESG-asiat sijoitusprosessissaan hyvin eri tavoin. Ei ole olemassa yhtä vakiintunutta tapaa harjoittaa vastuullista sijoittamista tai laatia ESG-kriteerejä sijoituskohteille. Vastuullinen sijoittaminen on lähtenyt liikkeelle osakemarkkinoista eli suorista omistuksista ja osakerahastoista. Nykyisin ESG-asioita voi huomioida myös muissa omaisuuslajeissa, kuten korko-, kiinteistö- ja pääomasijoituksissa. Joka tapauksessa suuri osa sijoittajista sulkee pois investoinnit ja rahoituksen yhtiöihin, jotka toimivat epäeettisesti tai vastuuttomasti tai tarjoavat vastuuttomaksi määriteltyjä tuotteita ja palveluita. Tyypillisesti tällaisia niin sanotusti poissuljettavia toimialoja ovat tupakka-, alkoholi- ja uhkapeliteollisuus sekä aikuisviihde. Usein listalle päätyvät myös kiistanalaiset aseet. Kriteerit ovat kuitenkin sijoittajakohtaisia. Sijoittajakohtainen kriteeri voi olla esimerkiksi se, voiko kansainvälinen konserni, jonka toiminnoista alle viisi prosenttia tulee alkoholinvalmistuksesta, saada rahoitusta. Muutoin sijoittajat kiinnittävät huomiota muun muassa alla oleviin vastuullisuusnäkökulmiin sijoituspäätöksiä tehdessään: E (Environment) Ympäristö: Päästöt ilmaan ja veteen Biodiversiteetti Ilmastonmuutoksen ehkäisy ja mahdolliset negatiiviset vaikutukset Metsien hakkuu Ekosysteemipalvelut Energiatehokkuus Vaaralliset materiaalit Maankäyttö Raaka-aineiden saatavuus Jätteet Vesi S (Social) Sosiaalinen vastuu: Asiakastyytyväisyys Tietosuoja ja yksityisyyden suoja Henkilöstön monimuotoisuus ja tasa-arvo Työnantajakuvan houkuttelevuus Työntekijöiden sitouttaminen ja vaihtuvuus Yhteydet ympäröivään yhteiskuntaan / lähiyhteisöön Henkisestä pääomasta huolehtiminen Ihmisoikeudet, alkuperäiskansojen oikeudet ja työolot Työntekijöiden ja johdon suhteet Markkinointiviestinnän vastuullisuus Tuoteturvallisuus Hankinnan vastuullisuus G (Governance) Hallinto: Hyvä kirjanpitotapa Kilpailun edistäminen Hallituksen kokoonpano Lahjonta ja korruptio

6 Liiketoiminnan etiikka Lakien ja säännösten noudattaminen (tai rikkominen) Johdon palkitseminen Edunvalvonta Poliittiset lahjoitukset Riskien hallinta Sidosryhmäyhteistyö Whistleblow -mekanismit Osa sijoittajista seuraa edellä kuvatun kaltaisia asioita sekä potentiaalisten sijoituskohteiden että salkkuyhtiöiden toiminnassa. Seuranta ei välttämättä tarkoita kyselylomakkeiden lähettämistä, vaan tietoa haetaan esimerkiksi julkisesta raportoinnista. On hyvä varmistaa, että oman yhtiön vastaavat tiedot ovat helposti ja ymmärrettävässä muodossa saatavilla esimerkiksi nettisivuilla ja että niitä nostetaan esiin myös sijoittajatapauksissa, vaikkei niitä erikseen kysyttäisikään. Asiakkaat Asiakkaiden vastuullisuusodotusten tunnistaminen ja huomioiminen kuuluvat yritysvastuun ydinasioihin. Mikäli tuotteet ja palvelut eivät enää vastaa näitä odotuksia, saattaa seurauksena olla myynnin supistuminen tai kannattavuuden heikkeneminen. Asiakkaiden vastuuodotusten täyttämisellä tai täyttämättä jättämisellä voi olla hyvinkin suoria kassavirtavaikutuksia. Yritysvastuusta osana liiketoimintaa ei voi puhua ilman että se liitetään yrityksen kassavirtaan ja brändiarvoon. Yksinkertaisimmillaan yritysvastuu suojaa kassavirtaa tai tuo sitä lisää. Se voi myös vaikuttaa pääoman hintaan. Yritysvastuulla on oma osuutensa myös brändin muodostumisessa. Yritysvastuun vaikutus kasssavirtaan perustuu siihen, että tuotettavissa palveluissa ja tuotteissa otetaan huomioon niitä ostavien asiakkaiden (tai heidän asiakkaidensa) odotukset. Tämä varmistaa sekä nykyisten tuotteiden menekin että antaa viitteitä uusiin palveluihin ja tuotteisiin sisällytettävistä ominaisuuksista. Viime vuosina asiakkaiden odotukset yritysvastuun toteutumisesta ovat erilaisten tutkimusten ja selvitysten perusteella nousseet. Vastuullisuudella ei välttämättä saa tuotteista ja palveluista parempaa hintaa, vaan siitä on tullut joissakin tapauksissa yksi perusedellytyksistä, jota ilman kauppaa ei tehdä. Myyntihenkilöstö tai sopimusehdoista neuvottelevat yhtiön juristit kohtaavat kyseiset odotukset usein käytännössä ensimmäisinä. Tieto tällaisista odotuksista ei välttämättä kantaudu yhtiössä kovin nopeasti eteenpäin, koska monesta yhtiöstä puuttuvat etukäteen sovitut menettelytavat ja prosessit sidosryhmiltä tulevan informaation käsittelylle Yritysvastuunsa hyvin hoitavat yhtiöt tapaavat selvittää asiakkaiden odotuksia jo hyvissä ajoin. Asiakkaille suunnataan kyselyitä, tai tietoa saatetaan kerätä yhtiön sisältä asiakasrajapinnassa toimivilta henkilöiltä. Tarkoituksena on ottaa asiakkaiden odotukset huomioon tämänhetkisessä toiminnassa ja varautua odotuksiin, jotka tulevat käytännössä ajankohtaisiksi jonkin ajan kuluttua. Yritysvastuu voi siis vaikuttaa sekä nykyiseen että tulevaan kassavirtaan. Mikäli yhtiössä ei havaita tai ymmärretä asiakkaiden muuttuvia odotuksia tai oteta niitä huomioon, voi myynti laskea. Päinvastaisessa tapauksessa, ja mikäli kilpailijat eivät toimi yhtä vastuullisesti, voi myynti kasvaa. Tällöin yritysvastuu toimii kilpailukykyyn positiivisesti vaikuttavana tekijänä. Menetetyn tai kasvatetun markkinaosuuden lisäksi vaikutukset kassavirtaan voivat näkyä myös

7 kasvavina riskienhallintakustannuksina. Jos riskienhallinnassa ei ole otettu huomioon yritysvastuun näkökulmasta nousevia riskejä, korjaavien toimien kustannukset ja korvaukset voivat kasvaa. Yritysvastuun sisällön keskiössä on myös ajatus resurssitehokkuudesta esimerkiksi energian ja veden kulutuksessa. Samoin materiaalitehokkuus on noussut entistä merkittävämmäksi. Nämä kaikki tuovat yritykselle myös kustannussäästöjä samalla, kun ne osoittavat vastuullisuutta liiketoiminnassa. Usein yritysvastuun kustannusvaikutukset näkyvät selvimmin juuri resurssitehokkuutena. Moni yritys on taloudellisesti epävarmoina aikoina kohdentanut vastuullisuustavoitteensa juuri tälle puolelle sekä alkanut liittää asiakkaille myytäviin tuotteisiin ominaisuuksia, jotka tukevat asiakkaita resurssitehokkuuden saavuttamisessa. Kansalaisjärjestöt Kansalaisjärjestöillä on yhteiskunnassa tärkeä merkitys. Ne reagoivat suuriin globaaleihin ilmiöihin tai toisinaan hyvinkin paikallisiin asioihin äänitorvina nostaen esille asioita, joita ne haluavat yritysten ymmärtävän paremmin. Koska kansalaisjärjestöt tuovat agendalle uusia, muutosta edellyttäviä asioita, järjestöt koetaan helposti häiritsevinä. Toisaalta tämä on myös syy sille, että monet yhtiöt hakeutuvat dialogiin kansalaisjärjestöjen kanssa: ne haluavat oppia uusista asioista ja ilmiöistä pystyäkseen ennakoimaan tulossa olevia muutoksia toimintatavassaan tai toisinaan myös liiketoimintastrategiassaan. Yritykset metsästävät kansalaisjärjestöiltä heikkoja signaaleja ymmärtääkseen muutoksen suunnan. Kansalaisjärjestöt, erityisesti globaalisti toimivat, järjestävät toisinaan kampanjoita ja jopa boikotteja yrityksiä kohtaan tehostaakseen sanomansa kuulemista ja edistääkseen sen huomioon ottamista. Yrityksissä kannattaa olla perillä yrityksen toiminnasta kiinnostuneista kansalaisjärjestöistä sekä niiden ajamista asioista ja vaikuttamistavoista. On viisasta ja usein myös hyödyllistä keskustella eri kansalaisjärjestöjen kanssa. Se mahdollistaa ajan tasalla pysyttelemisen sekä tuo parhaimmillaan yrityksen tietoon asioita, joita sen muuten olisi vaikea saada. Lainsäätäjät ja virkamiehet Kartoitettaessa tahoja, jotka vaikuttavat yrityksen toimintaan mukaan, tulevat kuvaan myös erilaiset julkisen sektorin toimijat : viranomaiset ja poliitikot paikallisella, alueellisella, valtakunnallisella, EU:n ja jopa globaalilla tasolla. Viranomaiset ja poliitikot pystyvät vaikuttamaan yrityksiin lainsäädännön ja esimerkiksi vaadittavien lupien kautta. Kaavoitus on yksi merkittävä alue, joka vaikuttaa vahvasti yritysten toimintaan paikallisesti. Erilaiset rajoittavat lainsäädännölliset päätökset puolestaan ovat edistäneet teknologisia innovaatioita ja tuotannonmuutoksia. Tällaisia ovat esimerkiksi hiilidioksidipäästöjen vähentämistä tai uusiutuvaa energiaa ja energiatehokkuutta koskevat säännökset. Sidosryhmäyhteistyöllä viranomaisten ja poliitikkojen kanssa on pitkät perinteet. Yritysten edustajat ovat järjestäytyneet toimialakohtaisiin edunvalvontatahoihin, joilla on merkittävä rooli yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa. Kuulemistilaisuudet ja lausunnonantomahdollisuudet toteuttavat demokratiaa. Lisäksi tärkeiden tahojen kanssa ollaan muutenkin vuorovaikutuksessa, jotta asioihin vaikuttavat seikat saataisiin päättäjien tietoon.

8 Media Media voi olla joillekin yrityksille tärkeä liiketoimintakumppani. Jokaiselle yritykselle medialla on kuitenkin merkitystä siinä mielessä, että media nostaa esille muiden sidosryhmien odotukset uutisoiden näyttävistä kampanjoista ja erityisesti havaitsemistaan epäkohdista. Nopea tiedonvälitys ja halu edistää läpinäkyvyyttä varmistavat uutisten leviämisen. Sosiaalinen media toimii perinteisen median rinnalla tehostaen epäkohdista kertomista ja tiedon leviämistä. Kansalaisjärjestöt käyttävät taitavasti sosiaalista mediaa kampanjoinnissaan jonkin asian puolesta. Myös yritykset ovat ottaneet sosiaalisen median yhä enemmän osaksi kampanjointiaan. Jotkut käyttävät sitä välineenä, jonka avulla ollaan vuorovaikutuksessa sidosryhmien kanssa. Yritysvastuu hallituksen näkökulmasta Yritysvastuuriskit Liiketoiminnan riskien tunnistamisessa on hyvä tarkastella tilannetta myös yritysvastuun näkökulmasta, koska se voi tuoda esiin muutoin piiloon jääviä mutta liiketoiminnan kannalta merkittäviä riskejä. Hallitusta tässä asiassa koskee sen varmistaminen, että yritysvastuuseen liittyvät toimintaympäristön riskit on kartoitettu kattavasti sekä omassa toiminnassa että hankintaketjussa. Riskikartoituksessa otetaan huomioon maa- ja toimialakohtaiset riskit sekä ajankohtaisista trendeistä aiheutuvat riskit. Nykyisin riskit ovat usein keskenään vahvasti linkittyneitä, jolloin muutos yhdessä riskissä heijastuu vahvistavana tekijänä myös moniin muihin. World Economic Forum julkaisee vuosittain tammikuussa uuden globaalin riskikartan, joka sisältää myös toimialakohtaisia tarkasteluja. Tämä dokumentti on hyvä lähde ajankohtaisten globaalien riskien ymmärtämisessä. Yritysvastuun näkökulmasta riskeiksi voi nousta yllättäviä asioita, joihin reagoidaan vasta niiden ilmaannuttua ja niiden näyttäytyessä uhkana yrityksen liiketoiminnalle. Tällaisia asioita voi tulla esiin ilman ennakkovaroituksia. Useimmiten tilanne on kuitenkin se, että systemaattisella ja huolellisella riskianalyysilla asiat on mahdollista tunnistaa ajoissa, jolloin niihin pystytään varautumaan. Tätä tukee yritysvastuuriskien kartoittamisessa hyvä sidosryhmädialogi erityisesti kansalaisjärjestöjen kanssa, koska sieltä uudet asiat monessa tapauksessa ensin nousevat esiin. Edellisessä on kyse osaa yrityksistä mahdollisesti koskettavasta ja taloudellisilta vaikutuksiltaan helposti ymmärrettävästä riskistä. Yritysvastuun näkökulmasta monet riskit vaikuttavat toteutuessaan maineeseen ja brändiin, jolloin ne kyllä vaikuttavat selvästi yrityksen liiketoimintaan, mutta niiden euromääräistä vaikutusta ei ole helppoa selvittää. Tällaisia asioita voivat olla monet ihmisoikeuksiin ja erityisesti lapsityövoimaan liittyvät seikat, suuret ympäristökatastrofit, korruptio tai vaikkapa raaka-aineiden kohdalla niin sanotut konfliktimineraalit. Riskitarkasteluun olisikin liitettävä aina myös riskien taloudellisten vaikutusmekanismien kuvaus. Tässä yhteydessä on kuitenkin muistettava, että esimerkiksi ihmisoikeuksiin liittyvissä asioissa on kysymys universaaleista oikeuksista, jotka joko toteutuvat tai eivät toteudu, eikä niihin sitoutumista voi eikä pidä arvioida pelkästään taloudellisten vaikutusten näkökulmasta. Valmiin strategian tavoitteita on myös syytä tarkastella vielä kerran vastuullisuuslasien läpi: voivatko jotkin vastuullisuusnäkökohdat muodostua riskeiksi juuri päätetyn strategian toteutumiselle? Tällainen tilanne voisi tulla vastaan esimerkiksi siirrettäessä raaka-ainehankintaa maihin, joissa

9 ihmisoikeustilanne on huono ja vaikkapa lapsityövoiman käyttö yleistä. Tällaisessa tapauksessa ajateltu kustannussäästö voi pienentyä huomattavasti, jos asiakkaat ja sijoittajat alkavat kaihtaa yhtiötä. Kassavirran ja pääoman hintavaikutusten lisäksi tilanne saattaa johtaa myös brändiarvon heikkenemiseen. Hallituksen rooli on yritysvastuun riskejä koskevassa asiassa merkittävä. Hallituksen ei tarvitse olla kaikkien riskien asiantuntija, mutta sen on varmistettava, että toimivalla johdolla riskien tunnistaminen on systemaattisesti ja huolellisesti järjestetty ja riittävällä tasolla ja että yritysvastuun näkökohdat ovat olleet mukana tarkastelussa. Yritysvastuun uudet mahdollisuudet ja yritysvastuu kilpailutekijänä Yritysvastuun mukaan ottaminen yhdeksi liiketoimintamahdollisuuksia luovaksi asiaksi kuuluu strategiaprosessiin, joten hallituksella on tässä selkeä rooli. Michael Porter ja Mark Kramer ovat luoneet käsitteen shared value kuvaamaan sitä, kuinka yritysvastuu voi toimia uusia mahdollisuuksia luovana. Shared value -ajattelu lähtee siitä, että yritys muuttaa strategiansa sellaiseksi, että se ottaa liiketoimintansa lähtökohdaksi jonkin yhteiskunnallisen ongelman tai haasteen luoden siihen liiketoiminnallaan ratkaisuja. Jaettua arvoa syntyy tällöin paitsi yritykselle myös ympäröivälle yhteiskunnalle, jossa apua tarvitsevat saavat parannusta tilanteeseensa. Samalla säästyy myös yhteiskunnan varoja. Kysymyksessä voisi siis parhaimmillaan olla win-win-win-tilanne. Oli lähtökohta sitten yhteiskunnallisessa ongelmassa tai muussa yritysvastuun maailmasta nousevassa seikassa, liiketoimintamahdollisuudet arvioidaan kuten missä tahansa muussakin tapauksessa. Tarvitaan arvio markkinoiden kehittymisestä, kilpailijoiden toimista, vaadittavista innovaatioista, investoinneista sekä tuotto-odotuksista. Unohtaa ei pidä myöskään arviota tarvittavien kompetenssien saatavuudesta. Tässä dokumentissa on jo aiemmin kuvattu yritysvastuun merkitystä liiketoiminnan menestykselle. Strategiaprosessissa on kysymys siitä, minkälaisella mallilla yhtiön menestys saavutetaan ja osakkeenomistajien tuotto-odotukset täytetään. Siksi yritysvastuulla on sen yhteydessä oma luonnollinen paikkansa. Tämä kuitenkin edellyttää, että yritysvastuun yhteys lisäarvon luomiseen osataan tunnistaa ja yritysvastuun merkitys arvioida. Hallitustyöskentelyssä yritysvastuun pitää näkyä strategiaprosessin yhteydessä. Jollei sitä ole nähtävissä, on syytä varmistua, että johto on näissä asioissa tehtäviensä tasolla. Yritysvastuun ajankohtaisia asioita Seuraavassa kuvataan muutamia yritysvastuun ajankohtaisia asioita, joilla on vaikutusta useisiin yrityksiin. Tällaisia ovat muun muassa. hiiliriski, toimitusketjun vastuullisuuskysymykset, korruptio, ihmisoikeudet, raportointivelvoitteiden lisääntyminen (raportointia ei kuitenkaan käsitellä tässä dokumentissa) sekä kestävän kehityksen indeksit. Näiden asioiden merkitys liiketoiminnalle olisi syytä arvioida jokaisessa yhtiössä siten, että huomioon otetaan sekä suorat vaikutukset että epäsuorasti vaikuttavat tekijät. Toimitusketjut ovat pitkiä, monimutkaisia eikä niiden kaikkiin lenkkeihin yleensä ole kovin suoraa näkyvyyttä yhtiön pääkonttorista. Media ja erityisesti sosiaalinen media sen sijaan ovat läsnä

10 toimitusketjun kaukaisimmissakin osissa. Toimitusketjun epäkohdat liitetään mediassa yleensä ketjun brändiltään arvokkaimpaan yhtiöön, koska sitä kautta näkyvyys on suurinta. Tämän vuoksi riskien kartoittaminen ei voi jäädä pelkästään juridisen yhtiön rajojen sisäpuolelle, vaan sen pitää ulottua niin pitkälle toimitusketjuun kuin mahdollista. Hiiliriski liittyy ilmastonmuutoksen. Megatrendinä sillä voi olla laajalle ulottuvia kerrannaisvaikutuksia, vaikkei se liittyisikään yrityksen omaan liiketoimintaan aivan välittömästi. Korruptiota ja lahjontaa koskevia uutisia tuntuu olevan usein mediassa. Yrityksissä näihin asioihin liittyvä riskien tunnistaminen ja hallinta on tärkeää sekä lainsäädännön noudattamisen että maineen kannalta. Harmaalla alueella toimimista vastaan on työskenneltävä systemaattisesti. Sen tunnistamiseen on kiinnitettävä huomiota, jotta voidaan löytää oikeat menettelyt harmaalla alueella toimimisen välttämiseksi. Ihmisoikeudet ovat jokaisen universaaleja perusoikeuksia ja sellaisenaan arvossa pidettäviä. Tieto yritystoiminnan kielteisistä ihmisoikeusvaikutuksista leviää nopeasti sekä perinteisessä että sosiaalisessa mediassa. Tällaiseen tilanteeseen joutuneet yritykset saavat paljon kielteistä julkisuutta, ja tilanteen korjaaminen voi viedä kauan. Pahinta tilanteen jatkuminen on kuitenkin ihmisoikeusloukkauksien kohteena olevien kannalta. Muitakin ajankohtaisia riskejä on, mutta nostimme tässä nämä neljä aluetta tarkemman tarkastelun kohteeksi, koska arvelemme niiden näkyvän myös yhtiöiden hallitusten käsittelemissä dokumenteissa ja esille nousevissa asioissa. Yritysvastuu osana toimitusketjua Kun yritykset kehittävät vastuullisuuttaan, niiden tulisi yhä enenevässä määrin ottaa huomioon koko toimitusketju. Toimitusketjun monimutkaisuus ja monimuotoisuus on kuitenkin enemmänkin sääntö kuin poikkeus, eikä näkyvyyttä kauemmas toimitusketjuun ole helppo saada. Yritysten olisi kuitenkin syytä selvittää toimitusketjunsa kokonaiskuva ja siihen sisältyvät riskit, sillä yrityksen suoriutumista arvioidaan tämän päivän läpinäkyvässä ja nopeasti reagoivassa maailmassa yhtä paljon sen sisäisen suorituskyvyn kuin arvoketjun vastuullisuuden perusteella. Maineeseen kohdistuva kolhu ei katso sitä, onko epäkohta yrityksen omassa vai tavaran tai palvelun toimittajan toiminnassa. Yritys ja sen brändit kantavat lopulta vastuun ja myös liiketoiminnalle mahdollisesti aiheutuvat kielteiset seuraukset. Esimerkkejä toimitusketjun ongelmista ja epäkohdista nousee helposti kansainväliseen ja kotimaiseen mediaan. Usein epäkohdat koskevat ihmisoikeuksia, työskentelyolosuhteita tai työaikojen noudattamista. Samojen ongelmien toistuminen pitkänkin ajan päästä osoittaa, että yrityksillä on vaikeuksia käytännön toimenpiteiden kohdistamisessa ja seurannassa. Suuretkaan suomalaiset yritykset eivät kovasta yrityksestä huolimatta ole onnistuneet merkittävästi parantamaan tilannetta edes yksittäisten ongelmien kohdalla. Voidaankin todeta, että kyse on vaikeista, monien kysymysten kohdalla laajaa ja pitkäjänteistä kansainvälistä yhteistyötä vaativista asioista. Vaikka asiat ovat äärimmäisen vaikeita ja tuntuvat vaikeilta hallita, on yritysten silti toimittava kykyjensä mukaan tilanteen parantamiseksi. Joissakin suomalaisissa yrityksissä toimitusketjun vastuullisuuden kehittämistä on tehty jo pitkään, ja systemaattinen vastuullinen työskentelytapa on juurtunut osaksi yrityksen hankinnan toimintatapoja. Osassa yrityksiä ollaan kuitenkin vielä alkutaipaleella, eikä kokonaiskuvaa toimitusketjusta ole hahmotettu eikä siihen sisältyviä vastuullisuusriskejä tunnistettu.

11 Toimitusketjun kokonaiskuvaa kartoitettaessa on seuraaviin kysymyksiin vastaaminen usein hyödyllistä: Millaisiin suoriin ja epäsuoriin ostoihin raaka-aine-, komponentti- ja palveluostot yrityksen hankinta jakautuu? Millaisia kategorioita yrityksen hankinta pitää sisällään? Miten monta toimittajaporrasta eri kategorioissa on? Mihin kohtaan toimitusketjua suurimpien riskien arvioidaan sisältyvän? Miten hyvä näkyvyys kauempana oleviin toimittajaportaisiin on? Kun kokonaiskuva on hahmottunut, on helpompi suunnitella seuraavia askelia ja konkreettisia toimenpiteitä. Toimitusketjun vastuullisuuden kehittäminen aloitetaan usein kartoittamalla suurimmat hankintakategoriat ja tärkeimmät toimittajat. Eri kategorioissa on erilaiset mahdollisuudet jäljitettävyyteen ja siihen, millaisia tarkempia tietoja on ylipäänsä mahdollista saada. Vastuullisuusriskit riippuvat osittain kategoriasta, vaikka tyypillisimmät toimitusketjun vastuullisuusongelmat liittyvätkin ihmisoikeuksiin ja työoloihin. Yrityksillä on eniten vaikutusmahdollisuuksia lähimpien liikekumppaniensa toimintaan. Vaikutusmahdollisuudet vähenevät, kun liikutaan kauemmas toimitusketjun portaissa. Toimittajat saattavat olla haluttomia jakamaan tietoa omasta toiminnastaan. Toimitusketjussa on läpinäkymättömiä osia, koska esimerkiksi toimittajat eivät halua tai pysty antamaan tietoa omista toimittajistaan tai koska toimitusketjussa on suuria määriä pieniä tuottajia, joita on vaikea jäljittää. Vastuullisuustyö on helpompi aloittaa ensimmäisen portaan toimittajista. Heidän kanssaan on olemassa sopimus, jonka pohjalta myös vastuullisuuskysymyksistä on luonnollista keskustella ja myöhemmässä vaiheessa asettaa vastuullisuutta koskevia vaatimuksia. Ensimmäiseltä toimittajaportaalta edellytetään usein yrityksen laatimien toimittajavaatimusten (Supplier Code of Conduct) tai yrityksen omien eettisten toimintatapojen (Code of Conduct) allekirjoittamista. Vaatimuksiin saattaa sisältyä oikeus toimittajan auditointiin ja vaatimus tiettyjen seurantatietojen raportoinnista. Tapoja kehittää toimitusketjun vastuullisuutta ja vähentää siihen sisältyviä riskejä on olemassa. Tärkeintä on löytää juuri omalle yritykselle sopiva yhdistelmä tehokkaita keinoja. Yritysten tulisi käydä oma toimitusketjunsa tarkkaan läpi, tunnistaa sen ongelmat ja vastata näihin yhdistelemällä keinoja oman toimintansa tarpeiden mukaisesti. Sopimusten, toimittajavaatimusten ja auditointien yhdistelmällä voi lähteä liikkeelle, mutta lisää tehoa työhön saadaan, kun yhdistetään perinteisiin keinoihin uusia tapoja sitoa, sitouttaa ja motivoida toimittajia useammalla portaalla. Vastuullinen toimitusketju luodaan ainoastaan tiiviissä yhteistyössä toimittajien kanssa. Vaikka ensimmäisen portaan kanssa työskentely on tärkeää, ilman seuraavien toimittajaportaiden tunnistamista ja seurantaa ollaan vielä kaukana toimitusketjun vastuullisuuden hallinnasta ja tuloksellisesta johtamisesta. Tehokkaat keinot kauempana olevien toimittajaportaiden seurantaan ja hallintaan ovat rajallisia. Hiiliriski Ilmastonmuutokseen liittyvä mahdollinen sääntely- ja maineriski on ollut jo pidemmän aikaa markkinoiden tiedossa. Yleisenä toimintaympäristön epävarmuutena koettu ilmastokysymys on nopeasti konkretisoitunut hiilidioksidipäästöihin liittyväksi riskiksi, hiiliriskiksi, jolla voi olla merkitystä liiketoiminnassa ja sijoituspäätöksissä.

12 Se koskee erityisesti fossiilisista polttoainevarannoista riippuvaisia öljy-, kivihiili- ja energiayhtiöitä. Lisäksi sillä on epäsuoria vaikutuksia institutionaalisiin sijoittajiin, jotka ovat investoineet hiiliintensiivisiin toimialoihin. Hiiliriski on kiteytettävissä kolmeen lukuun: 2 C 565 gigatonnia hiilidioksidia 2795 gigatonnia hiilidioksidia. Ensimmäinen luku, 2 celsiusastetta, on raja, johon valtiot ovat sitoutuneet pysäyttämään ilmaston lämpenemisen. Hiilidioksidipäästöillä mitattuna 2 C raja vastaa toista lukua, 565 gigatonnia hiilidioksidia, eli sitä määrää hiilidioksidia, joka saa syntyä vuosisadan loppuun mennessä ilman, että ilmastonmuutoksen negatiiviset vaikutukset ylittävät siedettävän tason. Vaikean tilanteesta tekee kolmas luku, 2795 gigatonnia hiilidioksidia, joka vastaa tunnettujen, yhtiöiden taseissa jo arvostettujen fossiilisten öljy- ja kivihiiliesiintymien hiilidioksidipäästöjä, mikäli ne hyödynnetään kokonaisuudessaan. Ilmastonmuutosta hillitsevät poliittiset päätökset saattavat tehdä osan nyt taseissa arvostetuista eristä arvottomiksi, mikäli päätöksillä pyritään pitämään ilmakehän lämpeneminen turvalliseksi arvioidussa kahdessa asteessa, Mikäli näin käy, hiilikuplaksikin nimetyn hiiliriskin toteutuminen aiheuttaa yhtiöille merkittävät taloudelliset seuraukset. Korruptioon liittyvän sääntelyn kehittyminen Korruptioon ja lahjontaan liittyvien riskien tunnistaminen ja hallinta on tärkeää sekä lainsäädännön että maineen kannalta. Läpinäkyvyyden vaatimusten kasvaessa myöskään harmaalla alueella toimimista ei pidetä suotavana, mikä on syytä ennakoida hyvissä ajoin. Kansainvälisessä mediassa on viikoittain uutisia korruptiotapauksista. Lahjonnasta epäiltynä osapuolena on usein yritys, joka harjoittaa kansainvälistä yritystoimintaa. Viimeisten 10 vuoden aikana useat valtiot ovat panostaneet korruption torjuntaan uudistamalla lainsäädäntöään sekä tehostamalla viranomaisvalvontaansa. Myös kansainväliset sopimukset korruption torjunnasta ovat saaneet viime aikoina aikaisempaa enemmän huomiota, ja niiden kansalliseen implementointiin on panostettu. Yritystoiminnan näkökulmasta ehkä merkittävimmät korruption torjuntaan liittyvät kansalliset lainsäädännöt ovat Ison-Britannian UKBA (UK Bribery Act) ja Yhdysvaltojen FCPA (Foreing Corrupt Practice Act). UKBA:n ja FCPA:n mukaiset velvoitteet ja niiden laiminlyönnistä mahdollisesti seuraavat sanktiot olisi hyvä huomioida myös Suomessa, sillä ne koskevat myös lukuisia suomalaisyrityksiä. Esimerkiksi Ison-Britannian korruptiolainsäädännössä on vastuuta koskeva tekomuoto, jossa rangaistavaksi on säädetty yhtiön epäonnistuminen sen puolesta tehdyn lahjonnan estämisessä. Laki on sinällään merkittävä, sillä sitä voidaan soveltaa jokaiseen yhtiöön, joka harjoittaa liiketoimintaa tai edes osittaista liiketoimintaa Ison-Britannian alueella riippumatta siitä missä mahdollinen lahjominen on tapahtunut tai siitä, onko lahjonnasta epäilty henkilö yrityksen työntekijä vai palkattu agentti tai mahdollinen välikäsi. Miten sitten välttyä mahdollisilta seuraamuksilta, jotka voivat olla taloudellisesti merkittäviäkin ja vahingollisia yrityksen maineelle? Jotta yritys välttäisi mahdolliset seuraamukset lahjontaepäilyn tullessa ilmi, UKBA velvoittaa, että yrityksellä tulee olla käytössään uskottava ja yrityksen ylimmän

13 johdon avoimesti tukema toimintasuunnitelma korruption torjumiseksi. Olennaista on myös, että toimintasuunnitelma on jalkautettu ja sen toteutumista arvioidaan ja valvotaan. UKBA ei yksityiskohtaisesti määrittele mitä toimintasuunnitelman tulisi pitää sisällään, mutta esimerkiksi yhteistyökumppaneiden ja kolmansien osapuolten järjestelmällisen tunnistamisen (due diligence) ja taustojen selvittämisen on katsottu olevan yksi uskottavan toimintasuunnitelman edellytys. Lähes kaikki toimintasuunnitelman laatineet yritykset ovat ottaneen käyttöönsä myös jonkinasteisen whistleblowing-kanavan, joka mahdollistaa vaivattoman ja luottamuksellisen tavan raportoida väärinkäytösepäilyistä yrityksen sisällä suoraan tehtävään erikseen määritellylle taholle. Uskottava ja toimiva korruption torjuntaa varten kehitetty toimintasuunnitelma on omiaan pienentämään riskiä, tai se voi jopa estää lahjonnan yritystoiminnassa kokonaan. Se on osa yritysetiikka ja sellaisena myös yhteydessä vastuullisen yritystoiminnan kehittämiseen. Kovat lainsäädännön seuraamukset toimivat motivaatiota lisäävänä kimmokkeena toimintasuunnitelman laatimiselle. Maineriskin näkökulmasta sen laatiminen kannattaa aina riippumatta voimassa olevasta lainsäädännöstä tai yrityksen toimintaympäristöstä. PwC:n joka toinen vuosi julkaiseman maailmanlaajuisen taloudellisia väärinkäytöksiä koskevan tutkimuksen mukaan yli kolmasosa pohjoismaisista vastaajista ei ollut arvioinut yrityksen väärinkäytösriskejä kertaakaan viimeisten kahden vuoden aikana Saman tutkimuksen mukaan vain alle puolella on käytössään jonkinlainen whistleblowing-järjestelmä. Hallituksen on hyvä varmistaa, että toimiva johto on huolehtinut näistäkin asioista. Ihmisoikeuksia ohjaavat periaatteet Yritysten aiheuttamat ihmisoikeusloukkaukset ovat vahvasti julkisessa keskustelussa. Globalisoituvat yritykset siirtävät tuotantoaan enenevässä määrin kehittyviin maihin. Toimitusketjut ovat monesti pitkiä. Yritykset käsittävät usein vastuunsa rajoittuvan kansallisen lainsäädännön puitteissa omiin toimintoihinsa sekä toimitusketjunsa ensimmäisen lenkin toimittajiin. Sidosryhmät, kuten monet kansalaisjärjestöt, sijoittajat sekä usein myös asiakkaat ja niin sanottu suuri yleisö, kuitenkin odottavat yrityksiltä entistä enemmän. Yritysten toiminnot Suomessa eivät myöskään ole eristyksissä ihmisoikeusongelmilta. Ajankohtaisia kysymyksiä ovat esimerkiksi ulkomaalaisten työntekijöiden työehdot ja oikeus liittyä ammattiyhdistyksiin. Yritysten vastuusta kunnioittaa ihmisoikeuksia on muodostumassa globaali konsensus. YK:n ihmisoikeusneuvosto hyväksyi vuonna 2011 yksimielisesti YK:n pääsihteerin erityisedustajan John Gerard Ruggien kehittämät YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia ohjaavat periaatteet. Periaatteiden mukaan yritysten on vältettävä omalla toiminnallaan aiheuttamasta haitallisia ihmisoikeusvaikutuksia. Yritysten on myös vältettävä myötävaikuttamasta niiden syntyyn sellaisissa liikesuhteissa, jotka ovat suoraan yhteydessä yrityksen toimintaan, tuotteisiin tai palveluihin. Yritysten on pyrittävä näissä yhteyksissä estämään ja lieventämään haitallisia ihmisoikeusvaikutuksia, vaikka yritys itse ei olisi myötävaikuttanut niiden syntymiseen. Yrityksellä ei kuitenkaan tässä tapauksessa ole vastuuta korjata haitallisia vaikutuksia, vaikka yritys voi toki osallistua siihen. Toisaalta yritysvastuun vakavasti ottavat yritykset yrittävät välttää liikesuhteissaan sellaisia kumppaneita tai toimittajia, joiden toiminnassa on tullut esille riski haitallisista ihmisoikeusvaikutuksista. Euroopan komissio on kehottanut EU:n jäsenvaltioita laatimaan kansalliset suunnitelmat ohjaavien periaatteiden täytäntöön panemiseksi. Suomen työ- ja elinkeinoministeriön asettama työryhmä

14 julkaisi ehdotuksensa ohjaavien periaatteiden kansalliseksi toimeenpanoksi keväällä Jo toteutuneita ihmisoikeusvaikutuksia ja mahdollisia ihmisoikeusriskejä arvioidessaan yrityksen tulee siis tarkastella kaikkia toimitusketjunsa portaita ja myös muita tahoja kuin toimittajina toimivia yrityksiä. Yrityksen tulee siis tarkastella esimerkiksi maakaupoissa osapuolena olevan hallituksen ja työmaita turvaavien kansallisten turvallisuusjoukkojen toimintaa. Myös asiakkaisiin liittyviä ihmisoikeusriskejä pitää tarkastella. Käyttääkö asiakas esimerkiksi tuotannossaan lapsityövoimaa, tai voiko asiakas käyttää tuotetta tai palvelua ihmisten yksityisyyden, turvallisuuden tai terveyden vaarantamiseen? Ohjaavien periaatteiden mukaan yritysten pitää ottaa käyttöön due diligence -prosessi: siinä tulee tunnistaa jo toteutuneet sekä mahdolliset haitalliset ihmisoikeusvaikutukset arvoketjussa. Lisäksi tulee pyrkiä estämään ja lieventämään niiden toteutumista sisällyttämällä löydösten vaatimat toimenpiteet johtamisjärjestelmiin sekä kommunikoida ihmisoikeuksien johtamisesta. Yritysten tulee myös ottaa käyttöön prosesseja haitallisten vaikutusten korjaamiseksi esimerkiksi valitusmekanismien kautta. Kestävän kehityksen indeksit Kestävän kehityksen indeksit keräävät yritysten vastuullisuustietoja sijoittajille ja muille sidosryhmille. Tietoja hyödynnetään muun muassa vastuullisen sijoittamisen periaatteiden noudattamisessa, ESG-analyysissa sekä portfolion riskiarvioinneissa. Suomalaisten yhtiöiden näkökulmasta keskeisimpiä vastuullisuusindeksejä ovat kansainvälisesti johtavat Dow Jones Sustainability Indices (DJSI-indeksit) ja CDP (ent. Carbon Disclosure Project). DJSI-indekseihin valitaan RobecoSAMin tekemän vastuullisuusarvioinnin perusteella maailman (DJSI World) ja Euroopan (DJSI Europe) vastuullisimmat yritykset. Indeksikyselyyn pyydetään vastaamaan yrityksen markkina-arvon perusteella, mutta myös vapaaehtoinen vastaaminen on mahdollista korvausta vastaan. CDP on maailman johtava sijoittajille suunnattu ilmasto- ja ympäristöindeksi. Merkittävin CDP:n indekseistä on CDP Climate Change (ent. Investor) -ohjelma, joka arvioi sekä yritysten ilmastoraportointia että konkreettisia toimenpiteitä, kuten päästötavoitteiden asettamista, ilmastoriskiarviointeja sekä johdon palkitsemista ilmastotavoitteiden perusteella. Muita CDP:n kyselyjä ovat muun muassa CDP Water, CDP Supply Chain sekä CDP Forests (ent. Forest Footprint Disclosure). DJSI- ja CDP-kyselyihin yritykset kutsutaan kevään aikana. Tulokset julkistetaan syksyllä. Muita Suomessa noteerattuja indeksejä ja asiantuntija-arvioita ovat muun muassa FTSE4Good, Corporate Knights Global 100 Most Sustainable Corporations, STOXX Global ESG Leaders sekä Oekom Research AG:n corporate rating. Helsingin pörssiin listautuneiden johtavien yritysten vastuullisuutta seurataan OMX GES Sustainability Finland -indeksissä. Yritysvastuu osana hallitustyöskentelyä Edellä on kuvattu yritysvastuun liittymistä yhtiön liiketoimintaan monesta eri näkökulmasta. Samoin on nostettu esiin sen vaikutukset lisäarvon luomiseen. Näissä yhteyksissä on valotettu myös hallitukselle yritysvastuuasioissa lankeavaa roolia. Alla on kootusti kuvattuna niitä kysymyksiä, joihin yritysvastuu saattaa liittyä ja joissa hallituksen jäsenen on hyvä olla valppaana.

15 Osakeyhtiölaissa todetaan, että yhtiön johdon on huolellisesti toimien edistettävä yhtiön etua (OyL 1:8). Tämän niin sanotun huolellisuusvelvoitteen mukaan hallituksen jäsenen on toimittava siten kuin objektiivisesti arvioiden toimisi vastaavassa asemassa oleva henkilö toimiessaan yhtiön edun mukaisesti. Tämä edellyttää riittävän tiedon hankkimista päätöksenteon perustaksi. Huolellisuusvelvoitteen voidaan nykyisin katsoa koskevan myös yritysvastuun asioita, mikäli niillä on vaikutusta yhtiön etuun. Hallituksen jäsenen ei kuitenkaan tarvitse välttämättä olla yritysvastuun erityisosaaja. Hänen on kuitenkin varmistuttava siitä, että toimiva johto on perillä asioista ja että yritysvastuun asiat ovat riittävällä tasolla yrityksen arvon ja pitkäaikaisten kasvumahdollisuuksien luomiseksi, turvaamiseksi ja realisoimiseksi. Hallituksen jäsenen olisi hyvä varmistua seuraavista asioista: Ymmärretäänkö yhtiössä yritysvastuun merkitys yhtiön arvonmuodostukselle? Onko yritysvastuu osana riskienhallintaa? Onko kartoitettu yritysvastuun tuomat mahdollisuudet erottautua kilpailijoista? Onko yritysvastuu mukana strategiaprosessissa? Onko yritysvastuu systemaattisen johtamisen sekä sisäisen valvonnan kohteena? Saako hallitus riittävästi raportointia yhtiön yritysvastuusta? Raportoidaanko yritysvastuusta ulkoisesti? Onko tieto varmennettua? Onko yritysvastuu osana johdon palkitsemista? Hallituksen huolellisuusvelvoitteen toteutuminen edellyttää riittävää tiedon saamista. Sen mahdollistamiseksi hallituksen on hyvä varmistua, että se saa haluamallaan frekvenssillä, esimerkiksi kerran kvartaalissa, tietoa avainindikaattoreiden avulla myös yritysvastuuasioista. Hallituksen on myös varmistuttava siitä, että yhtiössä on riittävä sisäinen valvonta. Läheskään aina se ei ulotu tarpeellisessa määrin yritysvastuuasioihin, vaikka sen merkitys yrityksen liiketoiminnan näkökulmasta on kasvanut viime vuosina. Yritysvastuuasioiden kohdalla riittävä sisäinen valvonta voi tarkoittaa kunnollisen johtamisjärjestelmän ja raportointikäytäntöjen olemassaoloa. Se tarkoittaa myös päivitettyjen politiikkojen ja Code of Conductin tai vastaavien olemassaoloa. Niiden avulla yhtiön toimintatavat määrittyvät, ja niiden avulla johto näyttää suunnan ja periaatteet toiminnalle. Toimiva johto voi esimerkiksi kerran vuodessa raportoida hallitukselle yritysvastuusta kokonaisvaltaisemmin, mikä antaa hallitukselle mahdollisuuden arvioida sitä, että aiheeseen liittyvät asiat ovat riittävässä määrin sisäisen valvonnan ja systemaattisen, tavoitteellisen johtamisen kohteena. Yksi hallituksen tärkeistä tehtävistä on toimitusjohtajan valinta ja erottaminen. Myös tässä yhteydessä on syytä varmistua ehdokkaan yritysvastuuseen liittyvistä asenteista ja kokemuksesta. Ajatus on, että toimitusjohtaja ymmärtää yritysvastuun suorat ja epäsuorat vaikutukset liiketoimintaan. On myös tärkeää, että hän osaa sovittaa yhteen sekä lyhyen aikavälin että pitemmän tähtäimen taloudelliset tulokset siten, että eri sidosryhmien yritysvastuuseen kohdistuvat odotukset on otettu huomioon. Tämä ei ole yksinkertaista, mutta se ei saisi tarkoittaa sitä, että näkökulman huomioon ottaminen laiminlyödään. Lisäksi toimitusjohtajan on sitouduttava noudattamaan korkeita eettisiä periaatteita kaikessa toiminnassaan. Yritysvastuun mukaan ottaminen johdon palkitsemisen perusteisiin on vahva signaali hallitukselta, ja se tukee voimakkaasti yritysvastuun toteutumista. Tässä hallituksella on selkeä mahdollisuus ilmaista tahtonsa yritysvastuun kehittämisestä. Tällöin on syytä miettiä huolella, miten yritysvastuu nivotaan mukaan pitemmän tähtäimen osakepohjaiseen palkitsemiseen ja miten avainindikaattoreilla mitattavaan vuositulokseen. Sekin on syytä arvioida, etteivät palkitsemisen perusteet ole

16 aiheuttamassa yritysvastuun näkökulman laiminlyöntiä, vaan nimenomaan sen mukaan ottamista. Listayhtiöiden hallinnointikoodin mukaan hallituksen on arvioitava vuosittain toimintaansa ja työskentelytapojaan. Koska yritysvastuu on toistaiseksi vielä melko vähäisessä määrin ainakaan systemaattisesti hallituksen agendalla, voisi puheenjohtaja harkita myös tämän näkökulman mukaan ottamista hallituksen toiminnan ja työskentelytapojen arviointiin mahdollisten kehittämiskohtien tunnistamiseksi. Yhtiön hallituksen vastuulle kuuluvien asioiden valmistelua voidaan tehostaa perustamalla hallituksen valiokuntia. Niissä työskentelevät hallituksen jäsenet voivat perehtyä valiokunnassa käsiteltäviin asioihin laajemmin kuin koko hallitus. Ruotsissa TeliaSoneran hallitus perusti vuonna 2013 Sustainability and Ethics Committeen. Myös Stora Ensolla on vastuullisuus- ja yritysetiikkaan keskittyvä valiokunta. Talvivaaran hallituksella on kestävän kehityksen valiokunta, jonka tehtävänä on valvoa, että yrityksen toiminnan taloudellinen menestys kulkee käsi kädessä Talvivaaran operatiivisen tehokkuuden, ympäristöstä huolehtimisen ja sosiaaliseen vastuullisuuden kanssa. Hallitusten jäsenten tietoisuus ja osaaminen yritysvastuuasioissa on lisääntynyt viime vuosina. Yritysvastuu kehittyy koko ajan, joten hallitusjäsenten on tärkeää päivittää tietojaan jatkuvasti myös tällä alueella. Yhtiön menestyksen kannalta on merkittävää, että hallitus varmistuu muiden yhtiön menestykseen vaikuttavien seikkojen ohella myös yritysvastuuasioiden riittävästä tasosta.

VASTUULLISUUS TYÖELÄKEALALLA Vastuullisuusseminaari Esko Torsti, Johtaja, listaamattomat sijoitukset

VASTUULLISUUS TYÖELÄKEALALLA Vastuullisuusseminaari Esko Torsti, Johtaja, listaamattomat sijoitukset VASTUULLISUUS TYÖELÄKEALALLA 9.5.2017 Vastuullisuusseminaari Esko Torsti, Johtaja, listaamattomat sijoitukset ESITYS Työeläkeyhtiön vastuullisuus Vastuullisen sijoittamisen toimintatavat Yhteenveto 2 TYÖELÄKEYHTIÖN

Lisätiedot

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto!

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto! FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto Yritysvastuuverkosto FIBS tarjoaa ajankohtaista tietoa yritysvastuun parhaista käytännöistä, trendeistä ja työkaluista, tukea vastuullisuustoiminnan kehittämiseen,

Lisätiedot

Yritysvastuu ja siitä raportointi hallitustyöskentelyssä

Yritysvastuu ja siitä raportointi hallitustyöskentelyssä Yritysvastuu ja siitä raportointi hallitustyöskentelyssä Tiivistelmä Yritysvastuun ja kestävän kehityksen vaatimuksista voi tulla yhtiölle merkittäviä riskejä tai liiketoimintamahdollisuuksia. Sen vuoksi

Lisätiedot

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Sosiaalialan yritysvastuu tarkoittaa yrityksen vastuuta omista yhteiskunnallisista vaikutuksistaan toimia, jotka hyödyttävät työntekijöitä ja muita yrityksen

Lisätiedot

It s As u l Ik t Im n An e El y S. E - - - - - - - Aa u a V Ri N Ka U I n 4.9. 0 4

It s As u l Ik t Im n An e El y S. E - - - - - - - Aa u a V Ri N Ka U I n 4.9. 0 4 It s As u l Ik t Im n An e El y S E - - - - - - - Aa u a V Ri N Ka U I n 4.9. 0 4 FIBS! Perustettu vuonna 2000 Suomen ainoa riippumaton ja voittoa tavoittelematon yritysvastuuverkosto Autamme jäseniämme

Lisätiedot

VASTUULLISEN SIJOITTAMISEN PERIAATTEET. Päivitetty

VASTUULLISEN SIJOITTAMISEN PERIAATTEET. Päivitetty VASTUULLISEN SIJOITTAMISEN PERIAATTEET Päivitetty 29.12.2016 TAUSTAA Haluamme avoimesti viestiä millaisia periaatteita ja linjauksia noudatamme sijoituspäätöksiä tehdessämme Vastuullisen sijoittamisen

Lisätiedot

Vastuullinen Sijoittaminen

Vastuullinen Sijoittaminen Vastuullinen Sijoittaminen Mikko Koskela 3/2018 Agenda Mitä vastuullisuus tarkoittaa? Vastuullisuuden valintoja Ovatko trendit sijoittajalle uhkia vai mahdollisuuksia? 2 Mitä vastuullisuus on? Jostakin

Lisätiedot

Omistajaohjauksen periaatteet

Omistajaohjauksen periaatteet Omistajaohjauksen periaatteet 1 Varma omistajana Haluamme tukea ja kannustaa yhtiöitä menestymään, mikä turvaa ja parantaa sijoitustuottojamme pitkällä aikavälillä. Omistajaohjauksen periaatteissa kerromme

Lisätiedot

VASTUULLISEN SIJOITTAMISEN PERIAATTEET

VASTUULLISEN SIJOITTAMISEN PERIAATTEET VASTUULLISEN SIJOITTAMISEN PERIAATTEET 4.2.2016 TAUSTAA Haluamme avoimesti viestiä millaisia periaatteita ja linjauksia noudatamme sijoituspäätöksiä tehdessämme Vastuullisen sijoittamisen periaatteiden

Lisätiedot

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013 VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11. Meri Vehkaperä, KTL, lehtori, konsultti S-posti: meri.vehkapera@haaga-helia.fi Puh. 040 514 0646 2 Tänään aiheena Vastuullisuuden käsitteitä ja tasoja

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

VASTUULLISEN SIJOITTAMISEN PERIAATTEET

VASTUULLISEN SIJOITTAMISEN PERIAATTEET VASTUULLISEN SIJOITTAMISEN PERIAATTEET TAUSTAA Haluamme avoimesti viestiä, millaisia periaatteita ja linjauksia noudatamme sijoituspäätöksiä tehdessämme Vastuullisen sijoittamisen periaatteiden kautta

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja Riskienhallinnan perusteet

Sisäisen valvonnan ja Riskienhallinnan perusteet Sisäisen valvonnan ja Riskienhallinnan perusteet 9.5.2018 Sisällys 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 2 2. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoite ja tarkoitus... 2 3. Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Vastuullinen sijoittaja & viestintä. Päivi Sihvola / Procom 18.11.2013

Vastuullinen sijoittaja & viestintä. Päivi Sihvola / Procom 18.11.2013 Vastuullinen sijoittaja & viestintä Päivi Sihvola / Procom 18.11.2013 sisältö 2 Ilmarinen superlyhyesti Vastuullinen omistaja Vastuullinen sijoittaja Näin viestimme Kuumat teemat Asiakkaiden odotukset

Lisätiedot

HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS

HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 17.2.2016 HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS :n (jäljempänä Yhtiö ) hallitus on hyväksynyt tämän työjärjestyksen osana konsernin hallinto- ja ohjausjärjestelmää. Työjärjestys ohjaa hallituksen työskentelyä ja täydentää

Lisätiedot

KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN. Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen

KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN. Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen Sisältö 1. Kunnan toiminta ja ohjaus verkostomaailmassa 2. Kunnan johtamisen kokonaisuus ja johtamisen

Lisätiedot

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain

Lisätiedot

Kestävät liiketoimintaratkaisut! Bisneksen tulostekijät! #FIBS_RP15!!

Kestävät liiketoimintaratkaisut! Bisneksen tulostekijät! #FIBS_RP15!! Kestävät liiketoimintaratkaisut! Bisneksen tulostekijät! #FIBS_RP15!! !!! Suomen johtava yritysvastuuverkosto! FIBS on Suomen johtava yritysvastuuverkosto. Autamme yrityksiä tekemään parempaa liiketoimintaa

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE)

HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) 20.5.2010 1 / 5 Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Finlands Universitetsfastigheter Ab:n (jäljempänä yhtiö ) päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan osakeyhtiölakia

Lisätiedot

Code of Conduct - Toimintaohjeistus Toimittajille. Huhtikuu 2011

Code of Conduct - Toimintaohjeistus Toimittajille. Huhtikuu 2011 Code of Conduct - Toimintaohjeistus Toimittajille Huhtikuu 2011 JOHDANTO Sodexon periaatteisiin liiketoiminnassa kuuluu korkeat eettiset standardit. Tämän vuoksi olemme laatineet Code of Conduct, toimintaohjeistuksen

Lisätiedot

Vastuullisuussuunnitelma 2018

Vastuullisuussuunnitelma 2018 Vastuullisuussuunnitelma 2018 Kelan vastuullisuussuunnitelma perustuu Kelan yhteiskunnalliseen asemaan. Olemme kansallisesti merkittävä toimija, ja toimintamme heijastuu laajasti koko yhteiskuntaan. Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Muun kuin taloudellisen tiedon raportointia koskeva EU-direktiivi

Muun kuin taloudellisen tiedon raportointia koskeva EU-direktiivi Muun kuin taloudellisen tiedon raportointia koskeva EU-direktiivi Professori Eija Vinnari, Johtamiskorkeakoulu eija.vinnari@uta.fi Tilintarkastuksen ja arvioinnin symposium 2.6.2017 EU-direktiivi muun

Lisätiedot

Vastuullinen sijoittaminen Elossa. Avara, Asumisen aamu Kirsi Keskitalo

Vastuullinen sijoittaminen Elossa. Avara, Asumisen aamu Kirsi Keskitalo Elossa Avara, Asumisen aamu 18.9.2018 Kirsi Keskitalo on kiinteä osa Elon sijoitustoimintaa Elon sijoitustoiminnan tehtävänä on sijoittaa työeläkevarat tuottavasti ja turvaavasti. Elon vastuullisen sijoittamisen

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

Kokemuksia BSCI-jäsenyydestä

Kokemuksia BSCI-jäsenyydestä Kokemuksia BSCI-jäsenyydestä Vastuullinen vaate- ja tekstiiliala koulutus 6.6.2013 Satumaija Mäki Vastuullisuusasiantuntija Nanso Group Oy Mistä Nanso Groupin tuotteet tulevat? Nanso Groupilla omat tehtaat

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Sipoon kunta Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Voimaantulo xx.xx.2017 Kunnanvaltuusto xx.x.2017 Sisällysluettelo 1 Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 2 2 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan

Lisätiedot

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Laatu- ja ympäristöjärjestelmät 24.9.2015 Marika Kilpivuori OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 BRC ISO 14001 OHSAS 18001 IFS 1 MIKÄ JÄRJESTELMÄ MEILLÄ TARVITAAN? Yrityksen

Lisätiedot

SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA. Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014

SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA. Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014 SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014 2 Ilmarinen lyhyesti HUOLEHDIMME YLI 900 000 SUOMALAISEN ELÄKETURVASTA 529 000 työntekijää TyEL

Lisätiedot

Sisältö. Toimintaperiaatteet

Sisältö. Toimintaperiaatteet Sisältö 1 Johdanto 3 2 Liiketoiminnan etiikka vastuullisten liiketoimintakäytäntöjen noudattaminen 3 2.1 Lakien ja määräysten noudattaminen 3 2.2 Kirjausten ja raporttien oikeellisuus 3 2.3 Eturistiriidat

Lisätiedot

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN 2 Inergia on monipuolinen energia-alan ammattilainen läheinen, inhimillinen ja lappilaisten tarpeita aidosti ymmärtävä Alkusanat Inergian toiminta-ajatus on selkeä: Inergia-konserni

Lisätiedot

Berner-konsernin toimittajia koskevat eettiset toimintaohjeet

Berner-konsernin toimittajia koskevat eettiset toimintaohjeet 1/5 Berner-konsernin toimittajia koskevat eettiset toimintaohjeet Berner-konsernin yhteistyökumppaneiden ja toimittajien (tästä eteenpäin Toimittaja ) on noudatettava kaikkea soveltuvaa lainsäädäntöä,

Lisätiedot

PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY

PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY 10.12.2018 PEFC Suomen STRATEGIA 2019-2021 Johdanto PEFC Suomen strategiaan vuosille 2019-21 PEFC on kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä, joka edistää ekologisesti,

Lisätiedot

Palveluntuottajien eettinen näkökulma

Palveluntuottajien eettinen näkökulma Palveluntuottajien eettinen näkökulma Pirkanmaan sote-uudistuksen eettiset ulottuvuudet, Tampere 15.3.2017 Hyvinvointialan liitto lyhyesti Hyvinvointialan liitto edistää yksityisten sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Yritykset & ihmisoikeudet 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Valtioneuvosto, yhteiskuntavastuu ja ihmisoikeudet mistä on kyse? Valtioneuvoston yhteiskuntavastuupolitiikan isoimpia kysymyksiä tällä hetkellä

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ TYÖTÄ CASE L&T Jorma Mikkonen, yhteiskuntasuhdejohtaja Eben 17.11.2015

KESTÄVÄÄ TYÖTÄ CASE L&T Jorma Mikkonen, yhteiskuntasuhdejohtaja Eben 17.11.2015 KESTÄVÄÄ TYÖTÄ CASE L&T Jorma Mikkonen, yhteiskuntasuhdejohtaja Eben 17.11.2015 Lassila & Tikanoja Oyj 2 MAAILMA ON RAJUSSA MURROKSESSA Lassila & Tikanoja Oyj Mukaillen: Finland Futures Research Centre

Lisätiedot

VASTUULLISUUS- VAATIMUKSET KESKON TOIMITUSKETJUSSA Kesko Oyj

VASTUULLISUUS- VAATIMUKSET KESKON TOIMITUSKETJUSSA Kesko Oyj VASTUULLISUUS- VAATIMUKSET KESKON TOIMITUSKETJUSSA 1 Megatrendi 5 Keskon uusi strategia 5/2015 Vastuullisuus yhdistettynä vahvaan identiteettiin ja houkutteleviin brändeihin on entistä enemmän toiminnan

Lisätiedot

Vastuullisuusanalyysin merkitys Sijoittajan näkökulma. LähiTapiola Varainhoito Oy 1

Vastuullisuusanalyysin merkitys Sijoittajan näkökulma. LähiTapiola Varainhoito Oy 1 Vastuullisuusanalyysin merkitys Sijoittajan näkökulma LähiTaa Varainhoito Oy 1 Agenda 1. LähiTaa Varainhoidon sijoitusfilosofia 2. Vastuullisuusanalyysi ja merkitys sijoituspäätöksissä 3. Raportoinnin

Lisätiedot

Kasvua ja kilpailukykyä standardeilla. Riskit hallintaan SFS-ISO 31000

Kasvua ja kilpailukykyä standardeilla. Riskit hallintaan SFS-ISO 31000 Kasvua ja kilpailukykyä standardeilla Riskit hallintaan SFS-ISO 31000 Riskit hallintaan SFS-ISO 31000 Elämme jatkuvasti muuttuvassa maailmassa, jossa joudumme käsittelemään epävarmuutta joka päivä. Se,

Lisätiedot

St u Li e Yr t St i In a Ny y L J Tu e Ai u s El i En e N u Je u Yr t St n Va t Ul i Uu m Ll i f Ti a s U A Ro h F s, 8.4. 0 5

St u Li e Yr t St i In a Ny y L J Tu e Ai u s El i En e N u Je u Yr t St n Va t Ul i Uu m Ll i f Ti a s U A Ro h F s, 8.4. 0 5 St u Li e Yr t St i In a Ny y L J Tu e Ai u s El i En e N u Je u Yr t St n Va t Ul i Uu m Ll i f Ti a s U A Ro h F s, 8.4. 0 5 s ÄL s FIBS Vastuullinen yritystoiminta Yritysvastuu Suomessa: FIBSin yrityvastuututkimus

Lisätiedot

LIIKETOIMINNAN KUNTOTESTI

LIIKETOIMINNAN KUNTOTESTI LIIKETOIMINNAN KUNTOTESTI Suomen Liiketoimintapalvelu Oy on kehittänyt kyselyn nimeltä Liiketoiminnan kuntotesti. Kuntotestikyselyyn on vastannut lukuisia yrityksiä (N=45) syksyn 2017 aikana. Tämä raportti

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Kaupunginvaltuusto 4.3.2014 16 Voimaantulo 1.4.2014 2 1. LAINSÄÄDÄNTÖPERUSTA JA SOVELTAMISALA Kuntalain 13 :n

Lisätiedot

VASTUULLINEN HANKINTA. Olemme sitoutuneet edistämään Työ- ja ihmisoikeuksien toteutumista

VASTUULLINEN HANKINTA. Olemme sitoutuneet edistämään Työ- ja ihmisoikeuksien toteutumista VASTUULLINEN HANKINTA Olemme sitoutuneet edistämään Työ- ja ihmisoikeuksien toteutumista 14.10.2014 1 VASTUULLINEN HANKINTA SUORAT HANKINNAT EPÄSUORAT HANKINNAT RISKIEN TUNNISTAMINEN JA HALLINTA ALKON

Lisätiedot

Vastuullinen sijoittaminen kannattaa. Vastuullinen sijoittaminen 10.6.2010 Anna Hyrske ja Magdalena Lönnroth

Vastuullinen sijoittaminen kannattaa. Vastuullinen sijoittaminen 10.6.2010 Anna Hyrske ja Magdalena Lönnroth Vastuullinen sijoittaminen kannattaa Vastuullinen sijoittaminen 10.6.2010 Anna Hyrske ja Magdalena Lönnroth Kuinka uudesta hypetyksestä vastuullisessa sijoittamisessa on kyse? - Onko vastuullinen sijoittaminen

Lisätiedot

ILMARISEN OMISTAJA- POLITIIKKA 18.12.2013

ILMARISEN OMISTAJA- POLITIIKKA 18.12.2013 ILMARISEN OMISTAJA- POLITIIKKA 18.12.2013 TEHTÄVÄMME Pidämme huolta työntekijöiden ja yrittäjien lakisääteisestä työeläketurvasta Sijoitamme eläkevarat tuottavasti, turvaavasti & vastuullisesti Pitkäjänteisellä

Lisätiedot

Sirpa Juutinen STRATEGISEN YRITYSVASTUUN KÄSIKIRJA

Sirpa Juutinen STRATEGISEN YRITYSVASTUUN KÄSIKIRJA Sirpa Juutinen STRATEGISEN YRITYSVASTUUN KÄSIKIRJA Talentum Pro Helsinki 2016 Copyright Talentum Media Oy ja tekijä Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Taitto: Sirpa Puntti ISBN 978-952-14-2756-5 ISBN 978-952-14-2758-9

Lisätiedot

Inarin kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

Inarin kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 0 Inarin kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Valtuusto / /2017 1 Sisällysluettelo 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala...2 2. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoite ja tarkoitus;

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

ELÄKEYHTIÖ AKTIIVISENA OMISTAJANA. Anna Hyrske 10.04.2013

ELÄKEYHTIÖ AKTIIVISENA OMISTAJANA. Anna Hyrske 10.04.2013 ELÄKEYHTIÖ AKTIIVISENA OMISTAJANA Anna Hyrske 10.04.2013 HUOLEHDIMME LÄHES 900 000 SUOMALAISEN ELÄKETURVASTA 529 000 työntekijää TyEL 37 500 yritystä YEL 58 800 yrittäjää Työeläkemaksut Eläkkeiden maksuun

Lisätiedot

Yhteiskuntavastuu ja pk-sektori raportoinnin näkökulmasta

Yhteiskuntavastuu ja pk-sektori raportoinnin näkökulmasta Yhteiskuntavastuu ja pk-sektori raportoinnin näkökulmasta Yritysten Yhteiskuntavastuu kilpailu 2015 Etelä-Savon kauppakamari Mikkeli 17.6.2015 Marja Hanski VASTUULLISUUS? Yhteiskuntavastuu tarkoittaa eri

Lisätiedot

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja niitä kuvaavat indikaattorit: sosiaalinen kestävyys, sukupuolten tasa-arvo ja eriarvoisuuden vähentäminen

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja niitä kuvaavat indikaattorit: sosiaalinen kestävyys, sukupuolten tasa-arvo ja eriarvoisuuden vähentäminen YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja niitä kuvaavat indikaattorit: sosiaalinen kestävyys, sukupuolten tasa-arvo ja eriarvoisuuden vähentäminen KUNTIEN JA MAAKUNTIEN TASA-ARVO- JA 10.4.2019 YHDENVERTAISUUSVERKOSTON

Lisätiedot

STRATEGIA tiivis

STRATEGIA tiivis STRATEGIA 2022 20.4.2018 tiivis Itikka osuuskunnan strategia 2022 ROHKEASTI ETEENPÄIN KOHTI VUOTTA 2022 VUODESTA 1914 ITIKKA OSUUSKUNNAN VISIO ja STRATEGIA 2022 VISIOMME Tuemme aktiivisesti osuuskunnan

Lisätiedot

yritysvastuu 2018 TIIVISTELMÄ

yritysvastuu 2018 TIIVISTELMÄ yritysvastuu 2018 TIIVISTELMÄ Yhteenveto FIBSin Yritysvastuu 2018 -tutkimus on Suomen laajin suurten ja keskisuurten yritysten vastuullisuutta kartoittava kyselytutkimus. Tutkimus on tehty vuodesta 2013

Lisätiedot

Kestävä globaali talous

Kestävä globaali talous Kestävä globaali talous Johtaminen 2020 Next Best Practices seminaari Keski-Suomen kauppakamari 10.5.2012 Tuula Pohjola Crnet Oy 11.5.2012 Copyright Crnet Oy 1 Eettistä tehokkuutta Tuula Pohjola TkT Erityisala

Lisätiedot

Turvallisuudesta kilpailuetua. Mika Susi Elinkeinoelämän keskusliitto EK Turvallisuus 2.0 valtakunnallinen turvallisuusseminaari 24.1.

Turvallisuudesta kilpailuetua. Mika Susi Elinkeinoelämän keskusliitto EK Turvallisuus 2.0 valtakunnallinen turvallisuusseminaari 24.1. Turvallisuudesta kilpailuetua Mika Susi Elinkeinoelämän keskusliitto EK Turvallisuus 2.0 valtakunnallinen turvallisuusseminaari 24.1.2019 Vastaajien profiili Tutkimuksen tulokset Turvallisuutemme on hyvällä

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Tilintarkastuksen ja arvioinnin symposium

Tilintarkastuksen ja arvioinnin symposium Tilintarkastuksen ja arvioinnin symposium Kuntakonsernien riskienhallinnan arviointi Vs. tarkastusjohtaja Markus Kiviaho JHTT, CGAP, CRMA Kuntakonsernien riskienhallinnan arvioinnin lähtökohtia ja kriteerejä

Lisätiedot

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia OAMK / Luova 4.5. ja 11.5. Sisäinen auditointi osa Oamkin ympäristöohjelmatyötä Sisältö 1. päivä Johdanto Auditoinnin tavoitteet Ympäristöstandardin (ISO 14001) pääkohdat Alustava ympäristökatselmus Auditoinnin

Lisätiedot

5.10. Työ Työkykyjohtamisen opintopolku 2017, osa 8/9: Työkyvyn johtaminen tiedolla

5.10. Työ Työkykyjohtamisen opintopolku 2017, osa 8/9: Työkyvyn johtaminen tiedolla 5.10. Työ 2040 - Työkykyjohtamisen opintopolku 2017, osa 8/9: Työkyvyn johtaminen tiedolla Hanna Kankainen, työkykyjohtaja, Varma Juho Kettunen, suurasiakasjohtaja, Varma Työkyvyn johtaminen tiedolla Liiketoimintalähtöinen

Lisätiedot

Yritysvastuutoimet ja niistä viestiminen FK:n jäsenyhteisöissä

Yritysvastuutoimet ja niistä viestiminen FK:n jäsenyhteisöissä Yritysvastuutoimet ja niistä viestiminen FK:n jäsenyhteisöissä Marjo Rakuuna LIIKETALOUDEN 1 Pääkysymys: Tutkimuskysymykset Millainen rooli yritysvastuulla on Finanssialan Keskusliiton jäsenjärjestöissä?

Lisätiedot

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved.

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved. ISO/DIS 14001:2014 Organisaation ja sen toimintaympäristön ymmärtäminen sekä Sidosryhmien tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen Organisaation toimintaympäristö 4.1 Organisaation ja sen toimintaympäristön

Lisätiedot

AHLSTROM OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS

AHLSTROM OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS AHLSTROM OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS 5.4.2016 1. Nimitystoimikunnan tarkoitus Ahlstrom Oyj:n (jäljempänä Yhtiö ) osakkeenomistajien nimitystoimikunta on Yhtiön osakkeenomistajien

Lisätiedot

Componenta Oyj. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Componenta Oyj. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 1 (5) Componenta Oyj Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement) 2011 Tämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on käsitelty Componenta Oyj:n hallituksen kokouksessa

Lisätiedot

Uudistuva Kesko. Mikko Helander

Uudistuva Kesko. Mikko Helander Uudistuva Kesko Mikko Helander 10.2.2017 K-ryhmä tänään K-ryhmän myynti* 13,2 mrd Henkilöstö noin 45 000 Toimintaa yhdeksässä maassa Pohjois-Euroopan kolmanneksi suurin vähittäiskauppa K-kauppiasyrittäjiä

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous

16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous 16.12.2013 I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät 1. Raskone Oy:n hallintoelimet 1.1. Yhtiökokous Osakeyhtiölain mukaan ylintä päätäntävaltaa osakeyhtiössä käyttää yhtiökokous, joka

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

Maineesta ja vastuullisuudesta kasvun veturi? 21.11.2013 Case LähiTapiola Johtaja Anu Pylkkänen, Yhteiskuntavastuu ja edunvalvonta

Maineesta ja vastuullisuudesta kasvun veturi? 21.11.2013 Case LähiTapiola Johtaja Anu Pylkkänen, Yhteiskuntavastuu ja edunvalvonta Maineesta ja vastuullisuudesta kasvun veturi? 21.11.2013 Case Johtaja Anu Pylkkänen, Yhteiskuntavastuu ja edunvalvonta Tämä on Suomalainen, vakavarainen finanssiryhmittymä, joka palvelee henkilö-, maatila-,

Lisätiedot

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU - SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA - hankkeen toimenpiteiden toteuttaminen (kunnat, yritykset, kuluttajat) Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis

Lisätiedot

Ekokompassilla kestävä suunta - ympäristövastuullisuus kilpailueduksi

Ekokompassilla kestävä suunta - ympäristövastuullisuus kilpailueduksi Ekokompassilla kestävä suunta - ympäristövastuullisuus kilpailueduksi Ekokompassi pk-yrityksille, julkisille toimijoille ja yleisötapahtumille suunnattu kevennetty ympäristöjärjestelmä sen avulla voidaan

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Kiertotalouden liiketoimintapotentiaali; BSAG:n näkökulma ja toimintamalli

Kiertotalouden liiketoimintapotentiaali; BSAG:n näkökulma ja toimintamalli Kiertotalouden liiketoimintapotentiaali; BSAG:n näkökulma ja toimintamalli BSAG - Elävä Itämeri säätiö Baltic Sea Action Group (BSAG) on vuonna 2008 perustettu säätiö, joka tekee työtä Itämeren ekologisen

Lisätiedot

Uudenkaupungin kaupungin sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan perusteet

Uudenkaupungin kaupungin sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan perusteet Uudenkaupungin kaupungin sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan perusteet Kh 12.8.2019 1 Sisällys 1. LAINSÄÄDÄNTÖ... 2 2. SOVELTAMISALA... 2 3. KÄSITEMÄÄRITTELYÄ... 3 4. SISÄISEN VALVONNAN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

Bisnes ja ilmastonmuutos. EK:n tutkimuksen tuloksia, 2017

Bisnes ja ilmastonmuutos. EK:n tutkimuksen tuloksia, 2017 Bisnes ja ilmastonmuutos EK:n tutkimuksen tuloksia, 2017 Ilmastobisnes valtavirtaistuu: ilmasto-orientoituneiden pk-yritysten osuus jo lähes kolmannes 2 Ilmasto-orientoituneet = näkevät ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA Kunnanvaltuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista (13

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet. Luonnos 0 (6) 12.3.2014

Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet. Luonnos 0 (6) 12.3.2014 Luonnos 0 (6) 12.3.2014 Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 8.12.2014 123. Voimaantulo 8.12.2014. 1 (6) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

energiaviisaiden elämäntapojen portinvartija

energiaviisaiden elämäntapojen portinvartija HR energiaviisaiden elämäntapojen portinvartija 2 Työ on tärkein osa ihmisen elämän sisältöä yli 65 v. 46-55 v 26-35 v Lyhyt ammattikoulutus Opistotaso Akateeminen 0 25 50 75 100 Täysin samaa mieltä Jokseenkin

Lisätiedot

NORDIC ALUMINIUM OYJ:N SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ

NORDIC ALUMINIUM OYJ:N SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ 1(5) NORDIC ALUMINIUM OYJ:N SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ (CORPORATE GOVERNANCE STATEMENT) Tämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on käsitelty Nordic Aluminium Oyj:n hallituksen kokouksessa

Lisätiedot

Metsäsertifiointi puupohjaisten tuotteiden vastuullisuuden osoittamisessa

Metsäsertifiointi puupohjaisten tuotteiden vastuullisuuden osoittamisessa Metsäsertifiointi puupohjaisten tuotteiden vastuullisuuden osoittamisessa Motivan webinaaritilaisuus 24.11.2017 Pääsihteeri Auvo Kaivola Sisältö: Puu on erinomainen materiaali Mistä metsäsertifioinnissa

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

TYÖSKENTELY KOLMANSIEN OSAPUOLTEN KANSSA -KÄYTÄNTÖ KÄYTÄNTÖ OTETTU KÄYTTÖÖN MAALISKUUSSA 2015, PÄIVITETTY HELMIKUUSSA 2017

TYÖSKENTELY KOLMANSIEN OSAPUOLTEN KANSSA -KÄYTÄNTÖ KÄYTÄNTÖ OTETTU KÄYTTÖÖN MAALISKUUSSA 2015, PÄIVITETTY HELMIKUUSSA 2017 TYÖSKENTELY KOLMANSIEN OSAPUOLTEN KANSSA -KÄYTÄNTÖ KÄYTÄNTÖ OTETTU KÄYTTÖÖN MAALISKUUSSA 2015, PÄIVITETTY HELMIKUUSSA 2017 SISÄLTÖ TYÖSKENTELY KOLMANSIEN OSAPUOLTEN KANSSA -KÄYTÄNTÖ... 3 Johdanto... 3

Lisätiedot

Kärkkäinen Oy arvot 2019

Kärkkäinen Oy arvot 2019 Kärkkäinen Oy arvot 2019 Kärkkäinen Oy konsernin (jäljempänä yhtiö tai Kärkkäinen Oy) toimintaa ohjaavat kolme arvoa: luotettava, tehokas ja yhteistyö. Yhtiön arvot on yhteisesti hyväksytty ja ne perustuvat

Lisätiedot

Akkreditointielimiä on noin 100 maassa. FINAS Helsinki, Jan Heikki Ojanperä ENTÄ YHTEYS LAATUUN?

Akkreditointielimiä on noin 100 maassa. FINAS Helsinki, Jan Heikki Ojanperä ENTÄ YHTEYS LAATUUN? Akkreditointielimiä on noin 100 maassa ENTÄ YHTEYS LAATUUN? Jotta slogan oikeasti toteutuisi Akkreditointiin tulee viitata! Elämme verkostotaloudessa. Iso A on kommunikoinnin väline. Laatu liittyy kaikkeen,

Lisätiedot

Työterveys ja -turvallisuus uuden ISO standardin valossa Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä

Työterveys ja -turvallisuus uuden ISO standardin valossa Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä 7.9.2016 Seppo Salo, Pääarvioija 1 Tänään iskemme käsiksi näihin Agenda Standardin uudistamisen tilanne Miksi ISO 45001? Hyödyt Suurimmat erot ja muutokset

Lisätiedot

636/ Sijoitustoiminnan ohjeet

636/ Sijoitustoiminnan ohjeet 636/2017 100 Sijoitustoiminnan ohjeet Päätösehdotus Seurakuntayhtymän johtaja Juha Rintamäki Yhteinen kirkkoneuvosto päättää 1) hyväksyä liitteen mukaisen sijoitustoiminnan ohjeen 2) antaa ohjeen kirkkovaltuustolle

Lisätiedot

Vastuullinen liiketoiminta

Vastuullinen liiketoiminta Vastuullinen liiketoiminta Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Tuula Pohjola Crnet Oy 13.09.2012 4.10.2012 TPohjola 1 Tuula Pohjola TkT Erityisala vastuullinen liiketoiminta, ympäristölaskenta, logistiikka

Lisätiedot

Kamux Oyj:n tiedonantopolitiikka

Kamux Oyj:n tiedonantopolitiikka Kamux Oyj www.kamux.com Y-tunnus 2442327-8 Kamux Oyj:n tiedonantopolitiikka Omistaja: Viestintä- ja markkinointijohtaja Hyväksyjä: Hallitus Hyväksytty: 15.4.2016 Versio: 1.0 Sisältö 1. Yleistä 2. Viestinnän

Lisätiedot

Luonnonvarat ja pitkä tähtäin. 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström

Luonnonvarat ja pitkä tähtäin. 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström Luonnonvarat ja pitkä tähtäin 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström Sisältö: Luonnonvarat ja Maailma Suomi Sääntely 13.12.2011 2 Globaali lähtökohta: Kun yksi maapallo ei riitä 28.9.2011 Maailman

Lisätiedot

Hukkuvatko eläkevarat, jos merenpinta nousee?

Hukkuvatko eläkevarat, jos merenpinta nousee? Hukkuvatko eläkevarat, jos merenpinta nousee? Eläkesijoittaminen alle 2 asteen maailmassa Työeläkeyhtiö Varma Varma hoitaa yritysten ja yrittäjien lakisääteisiä työeläkevakuutuksia. Pääkonttorimme on Helsingin

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Delegaattivalmennus ISO /TC 207 Ympäristöasioiden hallinta / Tuotteen hiilijalanjälki

Delegaattivalmennus ISO /TC 207 Ympäristöasioiden hallinta / Tuotteen hiilijalanjälki Delegaattivalmennus 23.11.2017 ISO /TC 207 Ympäristöasioiden hallinta / Tuotteen hiilijalanjälki Stora Enso lyhyesti Uusiutuvien pakkaus-, biomateriaali-, puutuoteja paperiteollisuuden ratkaisuiden edelläkävijä

Lisätiedot

Fennovoiman vastuullisuusohjelma

Fennovoiman vastuullisuusohjelma Fennovoiman vastuullisuusohjelma 1 Vastuullisuusohjelma tukee Fennovoiman toimintojen ja Hanhikivi 1 -hankkeen kestävää kehitystä. Turvallisuus Ympäristö Sosiaalinen ja taloudellinen vastuu 2 Vastuullisuusohjelma

Lisätiedot

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Sisältö Yhteenveto s2 / Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla s3 / Suomen osakemarkkinoiden kasvu ja uudet listautumiset s5 / Aikaisemmat tutkimustulokset s6 Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla

Lisätiedot