EA-välineistä

Transkriptio

1 EA-välineistä Materiaalia saa lainata kokonaisina kalvoina, siten että Coalan nimi ja logo ovat näkyvissä (=alatunniste). PS. Kuvat creative commons ja Microsoft.

2 COALA Oy Perustettu 2011 Työntekijöitä 2 Työntekijöiden omistama Anna Aaltonen, hall.pj. Petteri Laamanen, tj. Pasilanraitio 5, Helsinki Myymme konsultointia: Kokonaisarkkitehtuuri IT-arkkitehtuurit Mallinnustyökalut Prosessien kehittäminen Määrittely Systeemityön kehittämien Projektienveto Huipputason osaamista Olemme asiakkaan puolella Uskomme pitkään kumppanuuteen Olemme toimineet sekä asiakkaana että toimittajana

3 Annan tausta välineiden kanssa Rational tuoteperhe ARIS QPR vuosina mallintaminen, systeemityötavan kehittäminen, mallinnustuki sertifikaatit oliomallinnus (UML) ja RUP (Rational Unified Process) vuosina käyttöönotto, mallintaminen, mallinnustavan suunnittelu ja ylläpito (muutoksenhallinta), EAkäsikirja, koulutusten suunnittelu ja pitäminen, tuotantokäytön järjestelyt, käyttäjätuki. vuonna 2006 prosessimallinnus Sparx EA vuonna 2011 prosessimallit ja IT-arkkitehtuuri satunnaisesti muita välineitä, yleensä freeware-tuotteita puh ,

4 Mitä on EA? Miksi väline? Mitä välinevalinnassa on huomioitava?

5 Mitä on EA? Eli kokonaisarkkitehtuuri Zachman JHS Tiedot Liiketoiminta Tietojärjestelmät Teknologia Yksinkertainen TOGAF

6 Millaisessa lähtötilanteessa välinettä yleensä harkitaan? usein joku kokonaisarkkitehtuuriharjoitus on tehty excelillä tai visiolla prosesseja on kuvattu siihen voi olla jopa oma väline voisiko prosessimallinnusväline taipua kokonaisarkkitehtuuriin? IT-projekteissa on tehty erilaisia arkkitehtuurikuvauksia yleensä melko teknisiä tietomalleja on kuvattu eri aikakausina eri tavoilla jonkun DW-projektin osana näitä on jopa yhteismitallistettu kaivataan yhtenäisyyttä ja ristiviittauksia eri asioiden välille

7 Mallinnusväline on vain yksi osa Viestintään käytettävä materiaali Formaali merkitys Koulutusmateriaalit Ryhmätyömenetelmät Esitysmateriaalit (PowerPoint) Työtavat Kuvauskanta (ARIS, QPR) Muut dokumentit Inventaario Word Sharepoint Tukilomakkeet (SIPOC)

8 Mitä ominaisuuksia EA-välineillä on? 1/2 teknisesti tietokantapohjaisia monen käyttäjän ympäristöjä sisältävät käyttäjä- ja käyttöoikeushallinnan eli mahdollisuuden vaikuttaa siihen kuka näkee ja mitä lisensointimallit vaihtelevat, useimmiten mallintaja tarvitsee oman lisenssin, lukukäyttö on yleensä halvempaa julkaisujärjestelmä voi olla eri kuin mallintajien käyttämä mallintajalle mahdollisuuden piirtää erilaisia malleja ja kaavioita eri käyttötarkoitukseen sopivia mallityyppejä (prosessikartta, järjestelmäkartta jne.) mahdollisuus linkittää malleja toisiinsa ja tehdä navigointirakenteita mahdollisuus lisätä malleihin linkkejä dokumentteihin ja muihin lisätietoihin mahdollisuuden uudelleenkäyttää samoja objekteja eri malleissa mahdollisuus versiointiin (version 0.1., 0.2, 1.0), elinkaaren kuvaamiseen (asis, to-be) ja historiatietoon palaamiseen

9 Mitä ominaisuuksia EA-välineillä on? 2/2 lukukäyttäjälle selainpohjainen käyttöliittymä lukea ja katsella malleja mahdollisuus tulostaa mallien sisältöä raportteihin konfigurointiin mahdollisuuden valita yrityksen käyttämät mallit (kaikkien mahdollisten joukosta) mahdollisuus muokata mallityyppejä, joskus luoda jopa kokonaan uusia (eri asia kannattaako) mahdollisuuden vaikuttaa mallien ulkonäköön (fontit, värit) lisäksi mahdollisuus automatisoida joitain toimintoja scripteillä tms. useimmiten mallien sisältöä voi import/export eri esitysmuotoihin arkkitehdin näkökulmasta välineet tukevat erilaisia kehikoita (framework) ja menetelmiä, kuten TOGAF, Zachman. Joskus paremmin, joskus huonommin. mahdollisuuden vertailla as-is ja to-be tilannetta (gap-analyysi) erilaisia visualisointeja (nelikenttä, liikennevalot), joskus jopa simulointeja

10 Välinevalinta eri näkökulmista arkkitehti tukeeko väline arkkitehtuurin tavoitteita? entä valittuja standardeita ja kehikoita? mallintaja onko käytössä riittävästi mallityyppejä? ovatko erilaiset toiminnot (vertailut, yhteenvedot) riittävän helppokäyttöisiä ylläpitäjä (system manager) varmuuskopiot, palautus konfiguroinnin selkeys ovatko toistuvat toimet automatisoitavissa? lukukäyttäjä julkaisun miellyttävyys ja visuaalinen selkeys valmis sisältö helppo navigoida, ei saa eksyä mahdollisuus siirtyä linkkien kautta lisätietoihin omistaja/maksaja lisenssit, käyttöoikeudet resurssien saatavuus välinetoimittajan välinetuki mahdollisuus vaihtaa tarvittaessa toiseen välineeseen

11 Välinevalinnan haasteita huomio kiinnittyy helposti ulkoisiin seikkoihin valintaan vaikuttaa voimakkaasti käyttöliittymä ja mallien visuaalinen ulkoasu. helppokäyttöisyyttä on vaikea arvioida ensi kosketuksella helppo on pitkällä tähtäyksellä riittämätön peruskäyttäjälle väline voidaan tarjota käyttövalmiina, kunhan siihen tehdään tietty perustyö valmiiksi koulutus (perinteisen luokkahuonemuotoinen) auttaa käytettävyyteen konfiguroinnin ja hallinnoinnin helppous ei tule esille POC:in aikana jos konfigurointi ja hallinnointi on hyvin vaikeita oppia, jää vaihtoehdoksi resurssien ostaminen (pysyvästi) välinetoimittajalta jos välinettä on mahdollista konfiguroida väärin, joku tekee niin ennemmin tai myöhemmin valmiit vaatimuslistat ovat hillittömän pitkiä ja niitä käyttämällä päätyy välineeseen, jossa on eniten ominaisuuksia

12 Mikä voi tuottaa pettymyksen? kaikki ei mene niin kuin Strömsössä välinetoimittajan esittelytilaisuudessa näyttämä malli, jossa on liikennevaloja ja kaikkea, voi vaatia yllättävän paljon käsityötä. myös erilaiset yhteenvedot, gap-analyysit yms. voivat vaatia yllättävän paljon voimistelua väline taipuu tiettyihin asioihin ja tiettyihin ei mallinnustapa kannattaa tehdä jossain määrin välineen ehdoilla. Se miten väline on ajateltu käytettäväksi on yleensä luontevin tapa. arkkitehtuurin pitäisi kantaa välineestä ja alustasta toiseen, eli sietää välineen vaihtaminen ilman, että kaikki menee uusiksi

13 Väline ja mallinnustapa on aina kompromissi

14 Vapaus vrs määrämuotoisuus Malleja syntyy Yhteisesti sovittu notaatio Voi mallintaa suoraan työpajassa Helpot peruskäsitteet Helppous Määrämuotoisuus Visuaalinen ohje Nimeämisstandardi Ryhmätyötapoja ja ideointia mallintamisen tueksi Tarkkuustaso samanlainen Koulutus ja selkeät ohjeet lisäävät helppoutta. Määrämuotoisuus lisää ymmärrettävyyttä. Monta mallintajaa ja yhteinen kuvauskanta lisää määrämuotoisuuden tarvetta. Voidaan myös sopia työnjaosta: yksi luonnostelee sisältöä, toinen formalisoi

15 Helppokäyttöisyys, tekijälle vai lukijalle? Haluan tehdä sellaista mihin olen aina tottunut. Se käy helposti ja nopeasti. Minun on vaikea ymmärtää mitä nämä erilaiset symbolit ja kaikki eri kaaviot tarkoittavat?

16 Vaatimukset välineelle eivät aina tunnu relevanteilta Olen tottunut käyttämään välinettä x ja siellä on ominaisuus z, pystyykö väline y samaan? Tätä kaaviota on näytetty monessa kokouksessa johtoryhmälle. Pystyykö mallinnusväline tekemään tismalleen tämän näköisen?

17 Yrityksen iso kuva vrs projektit Projektin tavoitteet määrittelevät mitä malleja tarvitaan Tarkkuustaso vaihtelee projekteittain Osaa malleista tarvitaan työn aikana Mallinnusprojekti Projektin päätyttyä päätettävä mitä säilytetään Iso kuva on karkealla tarkkuustasolla Yrityksen kokonaisuus Nykytilaa pidettävä ajan tasalla Mallinnuksen kattavuus oltava riittävä päätöksentekoon Esitystavan harmonisointia tarvitaan

18 Suhteellinen vaikeus kasvaa koon mukana koko yritys vaikeus yksi mallintaja monta mallintajaa monta projektia käyttäjien / käyttökohteiden määrä

19 Kulttuurikin vaikuttaa, kaksi ääripäätä Mallinnuskulttuuri on vahva tausta: mallinnusta on harjoitettu jo vuosia erilaisten systeemityömallien yms. kautta kokonaisarkkitehtuurilla haetaan toimintaan ketteryyttä; päätöksiä on saatava tehdyksi nopeammin huomioi nämä: mallintajat osaavat vaatia välineeltä paljon, joten on riski, että mallinnustavasta tulee raskassoutuinen ja vaikea aikaa ei tarvitse käyttää perusteluihin miksi yleensäkään mallintaa mitään Jos kuvattaisi edes jotain tausta: CIO ja pääarkkitehti ovat työskennelleet organisaatiossa aina, joten akuuttia tarvetta mallintamiseen ei ole ollut IT-riskejä on hallittu ennemminkin sopimusten kautta IT-projektit eivät silti mene oikein nappiin eivätkä vastaa liiketoiminnan tarpeisiin huomioi tämä: aikaa perusteluille ja keskustelulle on varattava enemmän ota alussa avuksi kokeneita mallintajia, jotta saat sisällölle hyvän alun

20 Mikä on sopiva tahti edetä?

21 Ota väline mukaan ajoissa ja sopivina kokonaisuuksina ilman välinettä EA ei onnistu, ainakaan mallien ylläpito välineen liian suurimittainen käyttöönotto syö kaikki voimavarat välineen liian pienimittainen käyttöönotto ei innosta ketään samalla kun uusi mallityyppi ilmestyy, olisi syytä ilmestyä perussisältö

22 Väline tuotannossa

23 Mittakaava käyttäjiä EA-välineellä oletetaan olevan noin 10 tai enemmän. Jos mallintajia on vain yksi tai kaksi, he voivat keskenään sopia työtavoista, eikä välineen tuotannonomainen käyttö ole välttämättä relevanttia EA-välineellä mallintavien määrä nousee helposti noin 10 henkilöön, sillä mukaan tulee myös ulkoisia osapuolia projektien resurssoinnin kautta. Osa arkkitehtuuriselvityksistä teetetään konsulteilla. jotta EA realisoituisi yrityksessä, jatketaan siitä yleensä prosessimalleihin ja ITarkkitehtuureihin. Koska samat EA-välineet mahdollistavat nämä, käyttäjiä on enemmän kuin puhtaasti kokonaisarkkitehtuuria tekevät henkilöt

24 Millaisista välineistä puhumme? EA-välineen oletetaan vaativan jossain määrin konfigurointia, sillä välineet, joissa on muutama perusmalli, joita kaikki käyttävät, ei välttämättä ole riittävän monipuolinen EA-mallintamiseen. Näin yksinkertaisia välineitä ei edes tarvitse (tai aina edes pysty) konfiguroimaan. välineet, jotka tukevat kaikkia mahdollisia standardeja ja notaatioita, ovat liian monimutkaisia käytettäväksi ilman että konfiguroimalla on valittu käytettävä osajoukko on mahdollista, että joku väline on suoraan avaimet käteen, silti sitäkin yleensä integroidaan vaikkapa hankehallintaan EA-mallinnustapa yrityksessä kehittyy ajan kanssa. Ensin kannattaa aloittaa perusasioista ja laajentaa vaiheittain. Monesta muustakin syystä tarvitaan muutoksen hallintaa (ITIL-tyyppinen Change Management)

25 Mitä on tuotanto? tietojärjestelmä, jota käytetään työntekoon on tuotantojärjestelmä ja tuotantokäytössä järjestelmän käytöstä on tehty päätös (joku ei ole vain ladannut sitä internetistä) käyttötapaa on suunniteltu sen verran ettei tietojen häviämistä tapahdu, eli on suunniteltu mihin tiedot tallentuvat (tiedostot tai tietokanta) tietoturva yms. ovat yrityksen linjausten mukaisia tuotantojärjestelmiä on erilaisia jotkut ovat liiketoimintakriittisempiä kuin toiset joissain on luottamuksellista tietoa ja toisissa julkista joitain järjestelmiä käytetään satunnaisesti, toisia taas päivittäin käyttäjämäärät ja käyttötavat vaihtelevat. Joitain käyttää vain muutama henkilö, joitain taas kaikki työntekijät ja jopa asiakkaat ja kumppanit. käyttäjäryhmistä erottuu usein lukukäyttäjät ja sisältöä päivittävät. Mukana voi olla useita eri käyttäjäryhmiä, joilla on erilaiset tarpeet

26 Käyttötarkoituksesta riippuen tarvitaan erilaista järeyttä tuotantojärjestelyissä

27 EA-mallinnusväline tuotantojärjestelmänä miten se eroaa muista tuotantojärjestelmistä? käyttäjiä on suhteellisen vähän, samaten tietomassat ovat pieniä lisenssit (per käyttäjä) ovat tyypillisesti kalliihkoja järjestelmä ei ole liiketoimintakriittinen, se voi olla pois päältäkin, kunhan siitä vain tiedotetaan kunnolla. Sisältö taas voi paikoin olla hyvinkin merkityksellistä. suuruuden anatomia ei tule muissakaan asioissa avuksi, käyttäjätuki ja kaikki muutkin sivukulut jaetaan pienehkön käyttäjämäärän kesken. millainen tuki kannattaa ja voidaan kustannusmielessä järjestää? kannattaa keskittyä aivan perusasioihin (asennus, käyttöoikeudet, järjestelmän päällä olon varmistaminen). osa tuesta voi olla vertaistukea, näitä henkilöitä kutsutaan mm. pääkäyttäjiksi koulutus ja ohjeistus ovat olennainen osa tukea. Nämä muodostavat kokonaisuuden välinetuen kanssa. millaista ohjeistusta välinetoimittajilla on tarjolla tuotantokäyttöön? jotain teknistä dokumentaatiota löytyy, mutta harvoin muuta. Mallinnusvälineet ovat alun perin olleet muutaman käyttäjän hiekkalaatikoita. Ajatus vakavammasta tuotantokäytöstä on melko uutta kaikille

28 Kysytäänkö mitä tarvitaan vai mitä ei saa tapahtua?

29 Mitkä ovat tukeen kuuluvia perusasioita? Yksi tapa on miettiä perusasioita käytön esteiden kautta Miten estetään se, että käyttäjän lopettavat välineen käytön ja lataavat sen sijasta vaikkapa jonkun ilmaisohjelman netistä? Jos tällaisia käytön esteitä ei ole, voidaan olettaa että tuki on riittävän hyvä. Riittävän hyvä on kustannusmielessä se, mihin joudutaan tyytymään. Tyypillisiä käytön esteitä Käyttäjä on unohtanut salasanansa ja työpaja on alkamassa puolen tunnin sisällä. Henkilö, joka pystyy palauttamaan salasanan, on lomalla. Kesken työpajan alkaa järjestelmän versiopäivitys, josta aiheutuu tunnin käyttökatko. Projekti tarvitsee mallinnusvälinettä, työt alkavat ensi viikolla. Seuraava sisäinen koulutus, johon osallistumista edellytetään ennen välineen käytön aloittamista, on marraskuussa. Sisällön organisointi (kansiorakenne tai vastaava) on muuttunut yllättäen jälleen kerran. Mallintaja joutuu etsiskelemään omia mallejaan. Suurin osa malleista on keskeneräisiä. Kaikkineen sisältö antaa lähinnä kaoottisen vaikutelman. Ovatko nämä asiat itsestään selviä? Ettei käytön esteitä ole? mallinnusvälineiden kohdalla käytön esteet ovat valitettavan yleisiä joskus niitä yritetään ratkaista vaihtamalla väline toiseen parempaan

30 Tuotantokäyttö koostuu monesta asiasta Tuki Koulutus Ohjeistus Välinetuki Välineen oma Standardin mukainen Mallinnustapa Tekninen alusta Testi Tuotanto

31 Välinetuki, koulutus, ohjeistus, mallinnustuki rajanveto - mikä on mitäkin - on vaikeaa ja tarpeetonta käyttäjän on ymmärrettävä perusasiat miksi mallinnetaan ennen kuin välinettä tarvitaan. Välineellä itsessään ei tee mitään. välinetukeen (mistä milloinkin klikataan) liittyy oleellisesti se mitä mallia kannattaa milloinkin käyttää. Kysymys pystyykö välineellä tekemään asian x tarkoittaa usein kannattaako mallintaa näin. ohjeistus kannattaa tarjoilla tilannekohtaisina soveltamisohjeina ennemmin kuin laajana käsikirjana projektien aloituksen tuki jos mallinnus alkaa oikein, se yleensä jatkuu oikein aina on osattava valita tilanteeseen sopivat mallit ja mallinnustavat. Tätä ei pysty ohjeistamaan keittokirjaksi vaan kokeneempi mallintaja on paras apu. paras koulutus on kokonaisuus välineestä, mallinnustavasta ja yrityksen valitsemista työtavoista tarkoittaa käytännössä yrityksen tarpeisiin räätälöityä kurssia jos mallintajia on vähän, ei räätälöity kurssi luonnollisestikaan ole vaihtoehto peruskurssin lisäksi tarvitaan jatko- ja kertauskursseja

32 Miten mallinnustapa kannattaa suunnitella? mallinnustapa on suunniteltava välineen ehdoilla kullakin välineellä on best practise eli luontevin tapa käyttää sitä välinettä voi taivuttaa moneen muuhunkin, mutta se aiheuttaa vaikeakäyttöisyyttä ja huonoa ylläpidettävyyttä useimpiin välineisiin on lisätty (jälkeenpäin) laaja määrä erilaisia standardeja ja notaatioita, joita se tukee. Tämä on tehty pitkälti markkinointimielessä. Katsotaanhan sellainen väline paremmaksi, jossa on enemmän ominaisuuksia. Kaikki näistä lisätyistä mallinnustavoista eivät ole käyttökelpoisia tässä välineessä. parasta olisi, jos mallinnustavan suunnittelija tuntisi välineen hyvin. mallinnustapaa ei saa suunnitella pelkästään välineen ehdoilla pahimmillaan tämä on sitä, että käydään läpi tarjolla olevia mallityyppejä ja mietitään mikä olisi kiva. Välinetoimittajan markkinointimateriaalikaan ei ole hyvä lähtökohta. prosessien kehittämisen työtavat, systeemityö ym. määrittävät tarpeet välineen käytölle. Tarvitsemme välineen, jotta voimme kehittää prosesseja. onnistumisen kannalta ei ole oleellista onko valittu yksi vai toinen mallinnustapa, tärkeintä on sen johdonmukainen käyttö

33 Pitääkö väline konfiguroida sellaiseksi kuin käyttäjät haluavat? käyttäjätarve 1 standardien ja yleisten käytäntöjen noudattaminen (de facto) käyttäjätarve 2 käyttäjätarve 3 käyttäjätarve 4 ehyt käsitteistö (metamalli) kuka omistaa? kuka päättää? riittävä mutta yksinkertainen

34 Ainakin tähän on totuttava Tuotantojärjestelmä ei ole kenenkään hiekkalaatikko, eikä kuulukaan olla. Toimintatavan määrämuotoisuus on ammattimaisuutta, vaikka tuo jäykkyyttä. Hallittu toimintatapa maksaa suorina kuluina. Hallitsematon piilokuluina. Alati tapahtuvat muutokset hämmentävät käyttäjiä. Kuukausittain ilmestyvät muutokset on tihein mahdollinen tahti. Siitä kannattaa poiketa vain erityisen hyvästä syystä. Luonnosteluun voi edelleen käyttää Visiota ja ilmaisohjelmia. Vaikka EA-välineelläkin edetään iteroiden, eivät vapausasteet ole koskaan sellaiset kuin piirrosohjelmissa. Monipuolisella välineellä on käyttökynnys. Sen opetteluun menee aikaa, mutta se palkitsee lopussa. Harva mallintaja kuvaa päätyökseen, mutta jos välinettä käyttää vain päivän pari vuodessa, ei se maksa vaivaa. Pyydä ennemmin kaveria auttamaan

35 Teknisempiä näkökohtia

36 Mihin tarvitaan testiympäristöä? tekniset versiopäivitykset tämä on yleensä luonnollista entäpä nämä tilanteet? mallinnustapa ei voi muuttua lennosta kesken päivää mallinnustavan on oltava tuotannossa ristiriidaton kaikkina ajanhetkinä mallien muutosten lisäksi tarvitaan joskus myös sisällön konversioita entäpä jos kaikki muutokset testattaisiin ennen tuotantoon siirtoa?

37 EA-välineen suhde muihin yrityksen välineisiin suhde muihin välineisiin on määriteltävä hiekkalaatikot, millä välineellä tietty asia tehdään? master-data, mihin tieto syntyy ja missä sitä ylläpidetään? Millaisia integrointitarpeita tämä aiheuttaa? montaako erilaista ympäristöä yritys haluaa ja jaksaa ylläpitää? CMDB (Configuration Management Database) yleensä luonteva paikka ylläpitää järjestelmiä, teknologioita yms. komponentteja prosessialusta prosessien kuvaaminen ja mahdollinen suoritusympäristö BI / mittaukset lukumäärä / mittaustietoa tarvitaan analyysien pohjaksi systeemityövälineet (UML, vaatimushallinta etc.) milloin IT-tekeminen siirtyy tänne? projektinhallinta / hankesalkku

38 ja eikun kohti uusia seikkailuja!

39 Coalan palvelutarjonta EA-välineisiin kokonaisarkkitehtuurin etenemismalli ja siihen liittyvät suositukset perustuen yrityksenne tarpeisiin ja nykytilaan yksi osa selvitystä on välinevalinta välineen käyttöönotossa tukeminen PS. tekninen tuki kannattaa hankkia ao. välineen toimittajalta koulutukset, projektien mallinnustuki mallinnuskäsikirja, tarvittava ohjeistus mallintaminen (prosessimallit, IT-inventaariot, tietomallit) jo käytössä olevan kokonaisarkkitehtuurivälineen käytön evaluointi tukeeko kokonaisuus kokonaisarkkitehtuurin tavoitteita onko ympäristössä selviä käytön esteitä ja miten ne olisi korjattavissa onko koulutus/ohjeistus ja tuki käyttöön riittävää onko muutoksenhallinta käytössä millaiset roolit, tiimit ja hallintamalli sopisi yritykseenne

40 Esityksessä käytettyjä kuvia (tai sitten ei)