Kotikäynnit vuonna 2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kotikäynnit vuonna 2008"

Transkriptio

1 1 A. TAUSTATIEDOT Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueella tehtiin ehkäiseviä kotikäyntejä 75-vuotiaille vuonna 2008 yhteensä 175. Heistä naisia oli 101 ja miehiä 74 (Kuvio 1.). Kotikäynneistä 38 tehtiin Alahärmässä, 31 Evijärvellä, 54 Kauhavalla, 22 Kortesjärvellä sekä 30 Lappajärvellä. Kotikäynnistä kieltäytyi 4 alahärmäläistä, 14 kauhavalaista, 4 lappajärveläistä ja 3 kortesjärveläistä. Evijärvellä kaikki ottivat kotikäynnin vastaan. Kotikäynnit vuonna 2008 Naisia; 101 Miehiä; 74 Kuvio 1: Vuonna 2008 tehdyt ehkäisevät kotikäynnit 75-vuotiaille. Onko teillä lapsia? 89 % 1 Kuvio 2: Onko teillä lapsia? 75-vuotiaista 11 prosentilla ei ollut lut lapsia. 89 prosentilla oli yksi tai useampi lapsi (Kuvio 2.). Taval- lisimmin haastatelluilla oli 3 lasta. Suurin lasten määrä oli 7 ja pienin 1. Kuvio 3 kertoo, missä asui haastateltavan asuinpaikaltaan lähinnä oleva lapsi. Yli puolella haastahaastateltava itse. Kahdeksalla telluista (6) asui ainakin yksi lapsi samalla paikkakunnalla kuin prosentilla lähin lapsi asui naapurikunnassa ja yhdeksällä prosentilla Etelä-Pohjanmaan alueella. 19 prosentilla lähin lapsi asui kauempana kuin Etelä-Pohjanmaalla. 3 prosenttia ei kertonut, missä lähin lapsista asuu.

2 2 6 Missä asuu lähin lapsistanne? 8 % 9 % 19 % 3 % Kuvio 3: 75-vuotiasta lähinnä asuvan lapsen asuinpaikka. B. ASUMINEN JA YMPÄRISTÖ Kenen kanssa asutte? 58 % 28 % 14 % Yksin Puolison kanssa Jonkun muun kanssa Kuvio 4: Haastateltujen 75-vuotiaiden taloudet. Hieman yli puolet (58 %) haastatelluista 75-vuotiaista asui puolison kanssa (Kuvio 4.). Yksin asuvia oli 28 prosenttia. 14 prosenttia ilmoitti asuvansa jonkun muun kanssa. Heistä 11:n kanssa asuu puolison lisäksi poika (9 mainintaa), tytär tai puolison veljen poika. Pojan kanssa asuu kuusi henkiveljen, siskon, pojanpojan tai veljen les- löä, tyttären kanssa kaksi ja jonkun muun henkilön, kuten ken kanssa, yhteensä viisi henkilöä. Kuvio 5. selvittää 75-vuotiaiden asumismuotoja. Tavallisinta oli asua omakoti- tai maalaistalossa. Näin olikin 83 prosentin kohdalla haastatelluista. 12 prosenttia asui rivi-, luhti- tai paritalossa. Vain neljä prosenttia 75-vuotiaista asui kerrostalossa. Heistä kaksi prosenttia asui talossa, jossa oli hissi ja kaksi prosenttia talossa, jossa ei ollut hissiä. Muita asumismuotoja haastatelluilla ei ollut.

3 3 Missä asutte? 83 % 1 Omakoti-tai tai maalaistalossa Rivi-, luhti-tai paritalossa Kerrostalossa, hissi Kerrostalossa, hissitön Kuvio 5: Haastateltujen 75-vuotiaiden asumismuodot. 55 prosentilla 75-vuotiaista oli asunnossaan portaita (Kuvio 6.). Hieman alle puolet haastatelluista kertoi, että heidän asunnoissaan ei ollut portaita. Ongelmia portaiden käytössä koki 15 prosenttia kaikista haastatelluista. Suurimmalla osalla portaiden käyttö oli ongelmatonta (Kuvio 7.). Haastatelluista 75-vuotiaista 26 (15%) kuvaa ongelmia portaiden käytössä. Heistä 18:n ongelmat liittyvät jalkojen kipuihin, arkuuteen, polvi- tai lonkkavaivoihin. Kolme haastateltua vastaa ongelmien johtuvan ympäristöstä, portaat ovat kapeat, jyrkät tai liukkaat. Kaksi henkilöä mainitsee tarvitsevansa kaiteen ja yksi henkilö kertoo joutuvansa levähtämään välillä. Kaksi henkilöä sanoi, että heillä on ongelmia portaiden käytössä, muttei maininnut millaisia. Onko asunnossanne portaita? 55 % 45 % 7 Liittyykö portaiden käyttöön ongelmia? 15 % 14 % mainintaa mainintaa Kuvio 6: Portaita 75-vuotiaiden asunnoissa. Kuvio 7: Ongelmia portaiden käytössä. 75-vuotiaiden asunnot olivat varustelutasoltaan pääasiassa hyvin nykyaikaisia (Kuvio 8.). Esimeroli vain muutaman haastatellun asunnossa. Yhdellä heistä ei ollut vesijohtoa sisälle, sisäwc:tä, viemäriä, suihkua eikä sisäsaunaa. Hänellä kuitenkin oli sähkö, sähköhella, puulämmitteinen uuni sekä sähköhella. Kahdella haastatellulla ei ollut suihkua eikä sisäsaunaa, mutta heillä molemmilla oli ulkosauna. Yhdeltä haastatellulta puuttuivat sähköhella kiksi sähkö oli kaikilla. Suuria puutteita sekä puulämmitteinen uuni. Sisäsauna oli 89 prosentilla vastaajista ja ulkosauna 22 prosentilla. Osalla haastatelluista oli sekä sisä- että ulkosauna. Kylpyammeita oli 75-vuotiaiden asunnoissa enää hyvin vähän, vain kuudella prosentilla. Puulämmitteinen uuni, takka tai muu tulisija oli hieman yli puolella haastatelluista.

4 4 Vesijohto sisälle SisäWC Viemäri Suihku Kylpyamme Sisäsauna Ulkosauna Sähkö Sähköhella Puulämmitteinen uuni Onko asunnossanne? 6 % 2 55 % 99 % 99 % 99 % 97 % 89 % 100 % 99 % Kuvio 8: Asunnon varustelutaso. Asumisturvallisuuteen liittyvien seikkojen huomioiminen 75-vuotiaiden haastateltujen asunnoissa käy ilmi kuviosta 9. Suurimmalla osalla kunnossa olivat seuraavat asiat: sähkölaitteiden ja johtojen kunto (99 %), valaistus sisällä (98 %), päivittäin ittäin tarvittavat käyttöesineet helposti saatavilla (97 %), toimiva ja oikein sijoitettu palovaroitin (95 %), valaistus ulkona (93 %), kulkuväylät ulkona kunnoshätänumero puhelimen lähellä (8) sekä tukeva emännän- sa (89 %), matalat kynnykset (83 %), jatkos tai taloustikkaat. Alle puolella oli huolehdittu kuntoon portaiden kaiteet (46 %), liukuesteet saunan ja pesutilojen lattioilla (46 %), kompastumis- tai liukastumisvaaraa aiheuttavat matot (44 %) sekä liukkaat lattiat (39%). Hätänumero Palovaroitin Sähkölaitteet ja -johdot Käyttöesineet Emännänjatkos Liukkaat lattiat Matot Kulkyvälylät sisällä Liukuesteet pesutiloissa Kynnykset Kaiteet Valaistus sisällä Valaistus ulkona Kulkuvälylät ulkona Onko huomioitu asumisturvallisuus? 8 95 % 99 % 97 % 75 % 39 % 44 % 95 % 46 % 83 % 46 % 98 % 93 % 89 % Kuvio 9: Asumisturvallisuuden vaikuttavien seikkojen huomioiminen.

5 5 Miltei jokainen haastatelluista 75-vuotiaista oli tyytyväinen nykyiseen asuntoonsa. Heistä 66 % oli hyvin tyytyväisiä ja 33 % melko tyytyväisiä. Asuntoonsa tyytymättömiä oli kolme henkilöä (2%). Syitä tähän oli, että asunto on kaukana, lämmin vesi on toisinaan poissa ja asunnossa on kosteus- vaurioita, joista tulee hengitystieoireita. Tyytyväisyys asuntoon Hyvin tyytyväinen 66 % Melko tyytyväinen 33 % Melko tyytymätön Hyvin tyytymätön 0 % Kuvio 10: Tyytyväisyys nykyiseen asuntoon. Kuvio 11 kuvaa tehtyjä kotona asumista helpottavia kiinteitä muutostöitä 75-vuotiaiden haastateltujen kodeissa. Yleisimmin oli tehty kynnysten poistoja (1), tukikaiteiden asennuksia (10 %), sängyn korotuksia (7 %), WC-istuimen korotuksia (6 %) sekä ammeiden poistoja (6 %). Muutaman prosentin kohdalla oli tehty ovien levennys, valaistuksen parantaminen tai asennettu luiska. Haastatelluista 75-vuotiaista 14 henkilön (8%) kotona oli tehty joku muu asunnonmuutostyö. Näitä olivat keittiön uusiminen (4 mainintaa), kylpyhuoneremontti (3), lämmityksen muuttaminen (2), lattian uusiminen, valmius leveämmälle WC-ovelle, rappujen uusiminen, luiskien asentaminen kynnyksiin, apinapuun ja pumppusängyn hankkiminen. Kolme henkilöä mainitsi asioiden olevan hyvin; kaikki on kunnossa, asunto on uusi tai siinä on huomioitu rakennettaessa taessa esteettömyys. Osalla haastatelluista kotona tehtyjä muutostöitä oli useampia. Toisilla muutostyöt olivat yksittäi- siä, kuten esimerkiksi kynnysten poisto. Vähän yli puolet haastatelluista (66 %) ei vastannut tähän kysymykseen, joten heidän kodeissaan ei muutostöitä ollut tehty.

6 6 Tehdyt asunnonmuutostyöt mainintaa Muu WC-istuimen korotus Sängyn korotus Ovien levennys Valaistuksen parantaminen Luiska portaiden tilalle /viereen Tukikaiteiden asennus Ammeen poisto Kynnysten poisto 8 % 6 % 7 % 10 % 6 % 1 66 % Kuvio 11: Tehdyt kotona asumista helpottavat muutostyöt. 71 prosenttia haastatelluista ei kaivannut tällä hetkellä kotiinsa mitään muutostöitä (Kuvio 12.). 12 prosenttia jätti vastaamatta atta tähän kysymykseen, joten todennäköisesti hekään eivät tarvinneet muutostöitä. Muutostöiden tarvetta olikin 75-vuotiaiden kodeissa melko vähän. Tavallisimmat tarvittavat muutostöiden kohteet olivat tukikaiteiden asennus sekä WC-istuimen korotus. Valaistuksen parantaminen, ammeen poisto, luiskan rakentaminen, ovien leventäminen ja sängyn koroprosenttia kertoi tarvitsevansa jonkin muun muutostyön tai kor- tus saivatkin lähinnä vain muutamia mainintoja. Haastatelluista 75-vuotiaista viisi jauksen asuntoonsa. Näitä olivat lämmityksen uusiminen (3 mainintaa), intaa), kylpyhuoneremontti (3), wc:n muutostyöt (3), uuden ulko-oven (2) sekä rappusten liukuesteet. Tarvittavat asunnonmuutostyöt Ammeen poisto Tukikaiteiden asennus Luiska portaiden tilalle /viereen Valaistuksen parantaminen Ovien levennys Sängyn korotus WC-istuimen korotus Muu En kaipaa muutoksia mainintaa 8 % 3 % 5 % 1 7 Kuvio 12: Tarvittavat asunnonmuutostyöt.

7 7 Kuviosta 13 ilmenee keneltä haastatellut 75-vuotiaat saivat tukea ja apua kotona asumiseen liittyvissä asioissa. Useat mainitsivat tuen antajiksi useammankin tahon. Apua tai tukea saatiin tavallisimmin puolisolta (55 %) ja / tai lapsilta (55 %). 12 prosenttia haastatelluista kertoi saavansa apua tai tukea sukulaisilta tai ystäviltä. 10 prosenttia sai apua naapureilta. Yksittäisiä mainintoja saivat lisäksi järjestöt ja yksityiset yrittäjät. Haastatelluista 75-vuotiaista kolme prosenttia mainitsee saavansa apua tai tukea kotona asumien liittyvissä asioissa jostain muualta. Näitä olivat Kuntayhtymä Kaksineuvoisen ja kuntien viran- haltijat (3 mainintaa), työttömät ja Itäkylän siivousrengas. Seitsemän prosenttia haastatelluista kertoi, että ei saa apua keneltäkään kotona asumiseen liittyvissä asioissa. Heistä 12 henkilöä sanoi, ettei tarvitse apua ja yksi ei maininnut syytä, miksi ei saa seen apua. Keneltä tukea kotona asumiseen? 55 % 55 % 1 10 % 3 % 7 % Puoliso Lapset Sukulaiset /ystävät Naapurit Järjestöt Yksityinen yrittäjä Muu En keneltäkään Kuvio 13: Mistä tukea ja apua kotona asumiseen liittyvissä asioissa? 75-vuotiailta kysyttiin pelkäävätkö he turvallisuutensa puolesta kotona /pihapiirissä (Kuvio 14 a.). 97 prosenttia ei pelännyt. Kaksi prosenttia haastatelluista koki pelkoa. Pelkäämisen syitä olivat yksinäisyys, syrjässä asuessa kulkijat ja kaupustelijat, valojen puuttuminen sekä kaatumisen pelko tai avun kutsuminen hätätilanteessa, kuten esim. tulipalon sattuessa. 97 % Pelkäättekö kotona tai pihapiirissä? mainintaa Kuvio 14 a: Pelkääminen kotona /pihapiirissä.

8 8 Pelkäättekö kodin ulkopuolella liikkuessa 94 % tai liikenteessä? 5 % mainintaa Kuvio 14 b: Pelkääminen kodin ulkopuolella liikkuessa /liikenteessä. 94 prosenttia haastatelluista ei pelännyt turvallisuutensa puolesta kodin ulkopuolella liikkuessa /liikenteessä, mutta 5 prosenttia pelkäsi (Kuvio 14 b.). Pelkäämisen syitä olivat liikenteen kova vauhti ja pyöräillessä isojen autojen ajaminen läheltä, turvattomuus esim. Seinäjoella käydessä, pimeys, lähtemisen vaikeus erityisesti omalla autolla, rajoittunut kuulo ja kävely sekä ohikulkijoi- den pahat aikeet. Haastatelluista 75-vuotiaista 80 prosentilla oli käytössään lankapuhelin (Kuvio 15.). 78 prosentilla oli kännykkä. Useimmilla oli siis käytössä sekä lankapuhelin että kännykkä. Kahdeksalla prosentilla käytössä oli internet ja viidellä prosentilla sähköposti. Niiden käyttö oli siis melko vähäistä. Viestintävälineiden käyttö 80 % 78 % 8 % 5 % Lankapuhelin Kännykkä Internet Sähköposti Kuvio 15: 75-vuotiaiden viestintävälineiden käyttö. Haastatelluista 75-vuotiaista seitsemän prosenttia kertoi, millaisia vaikeuksia heillä on viestintävälineiden käytössä. Kännykän käytössä vaikeuksina oli, ettei sitä osata käyttää (4 mainintaa), laite ja näppäimet olivat liian pieniä (2 mainintaa), ettei sitä haluta käyttää, ja että se oli harvoin päällä. Lankapuhelimen käytössä hankaluutena oli kuulo ja käden väsyminen sairauden vuoksi. Internetin käyttö onnistui toisen henkilön avustamana yhdellä haastatelluista. Sähköpostin käyttämisessä

9 9 Kävellen Pyörällä Omalla autolla Sukulaisten /tuttavien kyydissä Julkisilla kulkuneuvoilla Palvelulinjalla /asiointikuljetuksella Taksilla Muuten En juuri poistu kotoa Tarvitsee kuljetuspalvelua Tavalliset liikkumistavat 6 % 5 % 1 3 % 19 % 29 % 40 % 66 % Kuvio 16: Tavalliset liikkumistavat 2 kilometriä pitemmillä matkoilla. vaikeudeksi yksi haastateltu kertoi, että kone oli hajonnut, ja hän oli luopunut uuden ostamisesta vähäisen tarpeen vuoksi. Kuvio 16 esittelee haastateltujen 75-vuotiaiden tavallisesti kaksi kilometriä pitempien matkojen kulkemiseen käyttämät liikkumistavat. Yksi haastateltu on voinut mainita useammankin vaihtoehdon. Tavallisin liikkumistapa on omalla autolla itse ajaen (66 %). 40 prosenttia haastatelluista pyöräilee ja 29 prosenttia kävelee. 19 prosenttia matkustaa sukulaisten tai tuttavien kyydissä. Julkisia kulkuneuvoja (bussia ja junaa) käyttää kuusi prosenttia, taksia viisi prosenttia ja palvelulinjaa /asiointikuljetusta tusta käyttää kaksi prosenttia. Muita liikkumistapoja toi esille 11 prosenttia vastaajisn (9 mainintaa), kimppakyyti (4), trakto- ta. Kulkemistapoja olivat puolison kyydissä matkustaminen rilla ajaminen (4) ja mopolla ajaminen (2). Yksittäisiä mainintoja olivat potkupyörällä, mopoautolla ja invataksilla kulkeminen sekä kyydin saaminen miniältä. Yksi henkilö mainitsi, ettei juuri poistu kotoa, koska ei pysty liikkumaan eikä pysy pystyssä huima- uksen tähden. Kolme prosenttia kertoi tarvitsevansa kuljetuspalvelua. Haastatelluista 75-vuotiaista 48 prosenttia kuvasi, mitä asioita pitäisi tehdä, että heidän asuin- alueensa sopisi paremmin ikääntyville. Niitä olivat teiden kunnon parantaminen (22 mainintaa), asiointiliikenne (15), valaistuksen parantaminen (10), kauppa tai kioski tai kauppa-auto (8), pihatöiden tekijä (5), palvelut (5), kotiin tuotavien palvelujen lisääminen (2), palveluasuntojen lisääminen (2), asukastoiminta (2), kylään lisää asukkaita, lapsiperheitä (2), ikääntyville ryhmiä ja toimintaa (2), ikääntyville toimintaa kesällä, esteettömyys, naapuriapu, viikonloppupostin kantaminen viikonloppuisin omaan laatikkoon, liikojen istutusten ja puistojen poistaminen. Yksi henkilö mainitsi, että vuokrien hinnat ovat liian korkealla.

10 10 Haastatelluista 75-vuotiaista kahdeksan prosenttia mainitsi olevansa tyytyväinen asuinalueeseensa. Positiivisina asioina mainittiin, että asuinalueella on hyvät naapurit ja siellä käy kirjastoauto. Yksi henkilö toivoi, että asuinalue pysyisi rauhallisena ja toinen, että kylä pysyisi asuttuna. Eräs henkilö vaati, että kirjastoauto on säilytettävä ja toinen, että harrastuspiirit on säilytettävä. Kaksi henkilöä on maininnut, ettei osaa sanoa, mitä pitäisi tehdä, että asuinalue sopisi paremmin ikääntyville. Haastatelluista 52 prosenttia oli jättänyt vastaamatta tähän kysymykseen. C. TERVEYS JA TOIMINTAKYKY Haastatelluilta 75-vuotiailta kysyttiin heidän omaa arviota terveydestään (Kuvio 17.). Miltei puolet haastatelluista arvioi terveytensä hyväksi. Heistä kuuden prosentin mielestä terveys oli hyvä ja 42 prosentin mielestä melko hyvä. 45 prosenttia arvioi terveytensä tyydyttäväksi. Viiden prosentin arvio terveydestään oli melko huono ja kahdella prosentilla huono. Arvio omasta terveydestä 5 % 6 % Erittäin hyvä Melko hyvä Tyydyttävä 45 % 4 Melko huono Huono Kuvio 17: Arvio omasta terveydestä. Edellisvuoteen verrattaessa, sa, 57 prosenttia haastatelluista koki terveytensä tensä pysyneen jokseenkin samanlaisena (Kuvio 18.). Viisi prosenttia tia koki terveytensä paljon paremmaksi ja 11 prosenttia vähän paremmaksi. 24 prosentilla terveys oli huonontunut vähän ja kolmella prosentilla paljon.

11 11 3 % 24 % Terveys edellisvuoteen verrattuna 5 % 1 Paljon parempi Vähän parempi 57 % Jokseenkin samanlainen Vähän huonompi Paljon huonompi Kuvio 18: Arvio omasta terveydestä edellisvuoteen verrattuna. Viimeisestä lääkärissä käynnistä oli valtaosalla haastatelluista 75-vuotiaista kulunut alle vuosi (Kuvio 19.). 30 prosenttia oli käynyt lääkärissä kuukauden sisällä, 42 prosenttia alle puolen vuoden sisällä ja 15 prosenttia vuoden sisällä. 11 prosentilla haastatelluista aikaa oli kulunut yli vuosi. Kah- della prosentilla vastanneista aikaa lääkärillä käynnistä oli kulunut niin pitkään, että he eivät muis- taneet sen tarkkaa ajankohtaa. Aika viimeisestä lääkärissä käynnistä 1 30 % 15 % 4 Kuukauden sisällä Alle puolen vuoden sisällä Alle vuoden sisällä Yli vuosi sitten Kauan sitten, en muista aikaa Kuvio 19: Aika viimeisestä lääkärin vastaanotolla käynnistä. 90 prosentilla haastatelluista oli jokin lääkärin toteama pitkäaikaissairaus tai vamma (Kuvio 20 a ja Taulukko 1.). Vain kahdeksalla prosentilla ei ollut mitään sairautta tai vammaa ja kaksi prosenttia haastatelluista jätti vastaamatta tähän kysymykseen. Tavallisimpia sairauksia olivat sydän ja ve-

12 12 renkiertoelimistön sairaudet (66 %). Niitä olivat mm. verenpainetauti (37 %), sepelvaltimotauti (10 %), sydämen vajaatoiminta, rytmihäiriöt). Tuki- ja liikuntaelimistön sairauksia oli 33 prosentilla haastatelluista. Näitä olivat mm. artroosi erityisesti polvi- ja lonkkanivelissä, nivelreuma sekä os- teoporoosi. Aineenvaihdunnan sairauksia (mm. diabetes (13 %), kilpirauhasen ja munuaisten saihaastatelluista. Hengityselinsairaus (mm. astma (9 %), COPD, keuhkojen raudet) oli 22 prosentilla vajaatoiminta, asbestoosi) oli 14 prosentilla. Erilaisia aistivammoja ja sairauksia (mm. kuulo- vamma, glaukooma, kaihi) oli 8 prosentilla haastatelluista. Ruoansulatuskanavan sairauksia (mm. vatsahaava, refluksitauti, sappivaivat, tulehdukset ruoansulatuskanavassa) a) oli 8 prosentilla haasta- telluista. Muita sairauksia tai vammoja oli 17 prosentilla. Näitä olivat erilaiset yksittäisinä esiintyneet sairaudet mm. syöpäsairaudet, parkinson, muistisairaudet sekä mielenterveyden ongelmat. Pitkäaikaissairaudet ja vammat 8 % 90 % mainintaa Kuvio 20 a: Lääkärin toteamat pitkäaikaissairaudet ja vammat. SYDÄN- JA VERENKIERTOELIMISTÖN SAIRAUDET 66 % TUKI- JA LIIKUNTAELINSAIRAUDET 33 % AINEENVAIHDUNNAN SAIRAUDET 2 HENGITYSELINSAIRAUDET 14 % AISTIVAMMAT 8 % RUOANSULATUSKANAVAN SAIRAUDET 8 % MUUT VAMMAT JA SAIRAUDET 17 % Taulukko 1. Lääkärin toteamat pitkäaikaissairaudet ja vammat.

13 13 45 prosentilla haastatelluista sairaudet tai vammat eivät vaikeuttaneet arkipäivässä selviytymistä (Kuvio 20 b.). 44 prosentille sairaudet tai vammat puolestaan tuottivat vaikeuksia. Sairaus vaikeutti arkipäivää monella tavalla. Eniten vaikeuksia tuli liikkumiseen, liikkuminen ja kävely vaikeutuivat 12 prosentilla haastatelluisprosentille haastatelluista. 6 ta. Sairaus aiheutti kipuja 9 prosentille haastatelluista ja väsymistä 6 prosenttia haastatelluista kertoi, että sairaus vaikeuttaa arkisia askareita esim. siivoamista. Sairauksien aiheuttamia vaikeuksia olivat myös hengästyminen ja hengenahdistus (4 %), kankeus ja hidastuminen (3 %), tasapainovaikeudet ja huimaus (). Sairaus rajoitti menoja 2 prosentilla haastatelluista. Haastatelluista kertoi, että sairauden vuoksi ruokailuun oli kiinnitettävä huomiota. Kahdelle () haastatellulle nostaminen oli hankalaa sairauden vuoksi. Rasitus vaikeutti kahden () haastatellun oireita. Yksittäisiä sairauden aiheuttamia ongelmia olivat virtsan karkailu, mielialan lasku, jalkojen palelu, rytmihäiriöt, univaikeudet, närästys sekä käden liikkuvuuden heikentyminen. 11 prosenttia haastatelluista ei kertonut tuottivatko heillä olevat sairaudet tai vammat vaikeuksia arjessa selviytymiseen. Vaikeuttaako sairaus tai vamma arkipäivää? 1 44 % 45 % mainintaa Kuvio 20 b: Vaikeuttaako sairaus tai vamma arkipäivää? Haastatelluista 75-vuotiaista säännöllinen lääkitys oli 90 prosentilla. Kymmenellä prosentilla sään- nöllistä lääkitystä ei ollut (Kuvio 21.).

14 14 Säännöllinen lääkitys 90 % 10 % Kuvio 21: Säännöllinen lääkitys. Haastatelluista 75-vuotiasta 5 prosenttia ei käytä lääkkeitä ollenkaan (Kuvio 22.). Valtaosa (86 %) haastatelluista arvioi käyttävänsä lääkkeitä sopivasti. Kuusi prosenttia vastanneista koki käyttävänsä lääkkeitä liian paljon. Heidän käyttämiensä lääkkeiden määrät vaihtelivat siten, että pienin käytetty määrä eri lääkkeitä päivässä oli yksi lääke ja suurin määrä 12 eri lääkettä. Muut vastaukset sijoittuivat tälle välille: 3, 5, 6, 7, 7, 7, 8-9, 8-10 tai 9 eri lääkettä. Lääkkeiden käyttö omasta mielestä 5 % 6 % Liian paljon Sopivasti 86 % käytä lääkkeitä mainintaa Kuvio 22: Lääkkeiden käyttö omasta mielestä. Kaikkien haastateltujen päivittäin käyttämien eri lääkkeiden määrän keskiarvo oli 3,6 lääkettä. Neljä prosenttia 75-vuotiasta käytti eri lääkettä. Viidestä yhdeksään eri lääkettä käytti 30 prosenttia haastatelluista. Yhdestä neljään eri lääkettä oli käytössä enemmistöllä eli 66 prosentilla 75- vuotiaista. Haastatelluilta 75-vuotiailta kysyttiin, kuinka usein he käyttävät alkoholia enemmän kuin kaksi an- nosta kerralla eli yli riskirajan (Kuvio 23.). Heille kerrottiin, että yksi annos alkoholia on pullollinen keskiolutta, lasi viiniä tai grogi. 66 prosenttia kertoi, ettei koskaan juonut yli kahta annosta kerralalkoholia yli riskirajan kerran kuukaudessa tai harvemmin. Kuudella prosen- tilla alkoholin käyttö ylitti riskirajan 2-4 kertaa kuukaudessa. Yksi prosentti joi enemmän kuin kaksi annosta kerralla neljä tai useampia kertoja la. 26 prosenttia käytti viikossa.

15 15 66 % Alkoholin käyttö, enemmän kuin kaksi annosta kerralla 26 % 6 % koskaan Kerran kuukaudessa tai harvemmin 2-4 kertaa 4 tai useampia kuukaudessa kertoja viikossa mainintaa Kuvio 23: Alkoholin käyttö enemmän kuin kaksi annosta kerralla. Haastatelluilta kysyttiin myös, käyttävätkö he alkoholia yksin kotona, ystävien seurassa, juhlatilaivai, käyttävätkö he alkoholia ollenkaan (Kuvio 24.). Haastatelluista 75-vuotiaista 43 pro- suuksissa senttia kertoi, ettei käytä lainkaan alkoholia. 11 prosenttia jätti vastaamatta tähän kysymykseen. 19 prosenttia kertoi käyttävänsä alkoholia yksin kotona. Melkein yhtä tavallista oli juoda alkoholia ystävien seurassa (16 %). Juhlatilaisuuksissa alkoholia käytti 11 prosenttia haastatelluista. Alkoholin nauttiminen Kotona yksin Ystävien seurassa Juhlatilaisuuksissa 19 % 16 % 1 käytä alkoholia 43 % mainintaa 1 Kuvio 24: Alkoholin nauttiminen. Suurin osa, eli 95 prosenttia, haastatelluista 75-vuotiaista ei polttanut tupakkaa (Kuvio 25.). Vain kolme prosenttia tupakoi. He kertoivat, kuinka paljon he tupakoivat. Vastauksia olivat 10 tupakkaa päivässä, 6-8 tupakkaa päivässä, aski päivässä, kaksi aromapussia viikossa ja aski päivässä sekä joskus. Yksi prosentti haastatelluista kärsi passiivisesta tupakoinnista.

16 16 Tupakointi 95 % 3 % Passiivinen tupakointi Kuvio 25: Tupakointi. Kuvio 26 kertoo, kuinka suurella osalla haastatelluista oli omat hampaat, osaproteesi tai kokoproteesi. Kokoproteesi oli hieman yli puolella vastaajista (53 %). Osaproteesi oli 29 prosentilla ja omat hampaat oli 18 prosentilla 75-vuotiaista. Hampaat 53 % 18 % 29 % Omat hampaat Osaproteesi Kokoproteesi mainintaa Kuvio 26: Hampaat. Kuvio 27 kuvaa säännöllistä suuhygieniasta huolehtimista. Haastatelluista 75-vuotiaista miltei kaikki (97 %) huolehtivat säännöllisesti suuhygieniastaan. Ainoastaan kahdella prosentilla tämä ei ollut säännöllistä. He kertoivat syyksi laiskuuden, sen ettei muista, sen ettei se kuulu päivittäisiin rutiineihin ja yksi kertoi nuolevansa hampaat puhtaaksi. Säännöllinen suuhygieniasta huolehtiminen 97 % mainintaa Kuvio 27: Säännöllinen suuhygieniasta huolehtiminen.

17 17 Vastaukset viimeiselle hammashoidossa käynnin ajankohdalle olivat hyvin vaihtelevia (Kuvio 28.). 35 prosentilla aikaa oli kulunut alle vuosi. 25 prosentilla 1-3 vuotta. Yli kolme vuotta aikaa oli kulu- nut 15 prosentilla. 24 prosenttia haastatelluista 75-vuotiaista vastasi, että ei muista aikaa, koska siitä on kulunut jo kauan. Aika hammashoidossa käynnistä Alle vuosi 24 % 35 % 1-3 vuotta 15 % 25 % Yli 3 vuotta Kauan sitten, en muista aikaa mainintaa Kuvio 28: Aika viimeisestä hammashoidossa käynnistä. Haastatelluista 75-vuotiaista 94 prosentilla oli hyvä ruokahalu (Kuvio 29.). Huono ruokahalu oli viidellä prosentilla. Syitä olivat ruokahaluttomuus (2 mainintaa), pahoinvoinnin tunne, vatsaon- gelmat ja krooninen haiman vajaatoiminta. Yksi kertoi, ettei tiedä syytä ruokahaluttomuuteensa ja eräs toinen mainitsi ruokahalunsa olevan kohtalainen. 100 prosenttia vastaajista kuitenkin söi lämpimän aterian päivittäin. 5 % Ruokahalu Hyvä 94 % Huono mainintaa Kuvio 29: Ruokahalu.

18 18 Yli viisi lasia nestettä vuorokaudessa joi tavallisesti 92 prosenttia vastaajista (Kuvio 30.). Kuudella prosentilla nesteen nauttiminen jäi kuitenkin tämän alapuolelle. Syitä olivat se, ettei ole tullut juoole ollut janon tunnetta (3 mainintaa), pissattaminen ja se, ettei vesi tua (4 mainintaa), ei maistu. Riittävä nesteen saanti 6 % yleensä 9 yleensä mainintaa Kuvio 30: Riittävä nesteen saanti. Yli puolet, eli 65 prosenttia, haastatelluista 75-vuotiaista kertoi saavansa riittävästi lepoa yön aikana ilman unilääkettä (Kuvio 31.). Unilääkkeen kanssa koki 18 prosenttia saavansa riittävästi lepoa. 16 prosenttia ilmoitti, ettei saa yön aikana riittävästi lepoa. Univaikeuksiksi he kuvasivat kivut (9 mainintaa), surun ja murehtimisen (2), uniapnean (2), heräilemisen (2), unen riittämättömyyden (2), ajoittaisen univaikeuden (2), nukahtamisvaikeudet, suonen vedon, levottomat jalat, palleatyrän, vatsaongelmat, virtsaamisen tarpeen, kuorsauksen, painajaiset, puolison kuljeskelun öisin sekä omaishoitajan tehtävät öisin. Eräs henkilö mainitsee, etteivät univaikeudet vaivaa aina. Yksi henkilö oli maininnut univaikeutensa, mutta ei kertonut, mil- laisia ne ovat. 65 % Riittävä lepo 18 % 16 %, ilman unilääkettä, unilääkkeen kanssa mainintaa Kuvio 31: Riittävä levon saanti yön aikana.

19 19 75-vuotiailta kysyttiin kuinka usein he liikkuvat vähintään puoli tuntia päivässä (Kuvio 32.). 67 pro- senttia vastaajista liikkui päivittäin ja 22 prosenttia 1-3 kertaa viikossa. Neljällä prosentilla liikunnan harrastaminen jäi vähemmälle kuin kerran viikossa. Seitsemän prosenttia vastaajista kertoi, ettei harrasta liikuntaa. Yleisin syy siihen, miksi liikuntaa ei harrastettu, olivat kivut (kaksi prosenttia). Muita syitä olivat polvinivelten huono kunto (yksi prosentti), nivelrikko, selkävamma ja hen- gästyminen. 4 % 2 Liikunnan harrastaminen 7 % Päivittäin 1-3 kertaa viikossa 67 % Vähemmän kuin kerran viikossa En harrasta liikuntaa Kuvio 32: Liikunnan harrastaminen vähintään puoli tuntia. Enemmistö (6) haastatelluista 75-vuotiaista koki, ettei liikunnan harrastamisessa ollut heillä vaikeuksia (Kuvio 33.). Melko suurella ryhmällä (38 %) vaikeuksia kuitenkin ilmeni. Liikunnan har- rastamista vaikeuttivat eniten huonot jalat (14 %) ja kivut (14 %). Kuudella prosentilla haastatelluista sairaus vaikeutti liikunnan harrastamista. Viisi prosenttia haastatelluista kertoi, että liikunnan harrastamista vaikeuttivat hengästyminen tai hengitysvaikeudet. Selkävaivat (neljä prosenttia) ja lonkkavaivat (kaksi prosenttia) vaikeuttivat myös liikunnan harrastamista. Haastatelluista kaksi prosenttia koki, että kävely oli vaikeaa ja se vaikeutti liikunnan harrastamista. Tasapainovaien. Yksi haastateltu ilmoitti liikunnan harrastamista vaikeuttavan se, että yksin ei tule lähdettyä. Muita yksittäin ilmoitettuja vaikeuksia liikunnan harrastamiseen olivat liukkaus, motivaation puu- keudet aiheuttivat vaikeuksia kahden prosentin liikunnan harrastamiseen. te, jaksamattomuus ja silmien arkuus.

20 20 Vaikeuksia liikunnassa 38 % 6 mainintaa Kuvio 33: Vaikeuksia liikunnan harrastamisessa. Kolme neljäsosaa (74 %) haastatelluista 75-vuotiaista ei ollut kaatunut viimeisen puolen vuoden aikana (Kuvio 34.). Noin neljäsosa haastatelluista oli kaatunut. Heistä 14 henkilöä on kaatunut kerran ja 12 henkilöä monta kertaa. Haastatelluista 14 ei maininnut, montako kertaa hän oli kaatunut. 0 % Kaatuminen 26 % 74 % mainintaa Kuvio 34: Kaatuminen viimeisen puolen vuoden aikana. Haastatelluista, jotka olivat kaatuneet viimeisen puolen vuoden aikana, 24 henkilöä oli kaatunut ulkona ja 11 henkilöä oli kaatunut sisällä.. Sekä sisällä että ulkona oli kaatunut 4 haastateltua 75- vuotiasta. Yksi ei maininnut, oliko kaatunut sisällä vai ulkona. Haastatelluista 75-vuotiaista 42 kuvasi, miten oli satuttanut itseään kaatuessaan. Heistä 11:lle oli tullut kaatumisesta kipua, 11:lle erilaisia vammoja, kuten mustelmia, venähdyksiä, kuhmuja ja ruhjeita. Kuudelle tuli kaatumisesta murtuma. 13 henkilöä sanoi, etteivät olleet satuttaneet itseään kaatuessaan. Haastatelluista 75-vuotiaista kaikki 45 henkilöä, jotka olivat kaatuneet viimeisen puolen vuoden aikana, arvioivat kaatumisen syitä.. Niitä olivat liukkaus (11 mainintaa), huolimattomuus (5), ympä- ristön epätasaisuus (5), huimaus (4), kompastuminen (3), tasapainohäiriö (2), jalan pettäminen (2), töitä tehdessä työkalun ja jalan takertuminen (2), lääkkeet, matala verenpaine, voimattomuus,

21 21 kipu, auton töytäisy, unissaan kävely ja sairaudet. Kolme henkilöä ei osannut sanoa, mikä kaatumi- sen aiheutti. Yksi henkilö sanoi, ettei kaadu kovin usein. Ilman silmälaseja hyvin näki haastatelluista 75-vuotiaista 18 prosenttia (Kuvio 35.). Valtaosa (70%) haastatelluista kertoi näkevänsä hyvin silmälaseilla. Kuusi prosenttia puolestaan koki näkevänsä huonosti silmälaseillaan. Neljällä prosentilla näkö oli heikentynyt, eikä heillä ollut silmälaseja. Yksi prosentti vastaajista kertoi olevansa näkövammainen tai sokea. Näkö Normaali Heikentynyt, ei ole silmälaseja Näen hyvin silmälaseilla Näen huonosti silmälaseilla Olen näkövammainen /sokea mainintaa 18 % 4 % 6 % 70 % Kuvio 35: Näkö. Kuvio 36 esittelee tuloksia siitä, oliko heikentyneestä näöstä haittaa haastateltavalle. 68 prosentille haastatelluista heikentyneestä näöstä ei ollut haittaa. Sen sijaan kymmenelle prosentin päivittäistä elämää heikentynyt näkö haittasi. Heikentynyt näkö haittasi lukemista (6 mainintaa), tv:n katselua (3), käsitöiden tekoa, autolla ajamista, liikkumista, hieman, ja siten, että silmätippoja pitää laittaa. Osa haastatelluista oli kuvannut tässä kohdassa sitä, mikä on heikentyneen näön syy- nä. Niitä olivat kaihi (2), tuntuu sumua silmissä (2), silmänpohjan rappeuma, toisen silmän vääristäminen, lasiaisen irtoaminen, verkkokalvon irtoaminen, epäsopivat silmälasit ja silmien vuotami- nen. Haittaa heikentyneestä näöstä 68 % 10 % 2 mainintaa Kuvio 36: Haittaa heikentyneestä näöstä päivittäisessä elämässä.

22 22 Hieman yli puolella (57 %) haastatelluista näkö oli tarkastettu vuoden sisällä (Kuvio 37.). 1-3 vuoden sisällä näkö oli tarkastettu 22 prosentilla. 12 prosentilla näön tarkastamisesta oli kulunut yli kolme vuotta. Kahdeksan prosenttia haastatelluista ei pystynyt määrittelemään ajankohtaa, koska siitä itä oli kulunut niin kauan. Yhdellä prosentilla näköä ei ollut tarkastettu koskaan. 57 % Aika näön tarkastamisesta % Alle vuosi 1-3 vuotta Yli 3 vuotta Kauan sitten, ei muista aikaa koskaan Kuvio 37: Aika viimeisestä näön tarkastuksesta. Haastatelluista 75-vuotiaista 62 prosenttia koki kuulonsa olevan normaali (Kuvio 38.). 26 prosentilheikentynyt, mutta heillä ei ollut kuulolaitetta. 10 prosenttia vastaajista kuuli hyvin kuulolaitteen avulla ja yksi prosentti vastaajista huonosti. Haastatelluista yksi 75-vuotias kertoi, ettei käytä kuulolaitettaan, koska se ei toimi. Kukaan vastaajista ei ollut täysin la kuulo oli kuuro. Kuulo Normaali Heikentynyt, ei kuulolaitetta Kuulee hyvin kuulolaitteella Kuulee huonosti kuulolaitteella käytä kuulolaitettaan mainintaa 10 % 26 % 6 Kuvio 38: Kuulo.

Hyvinvointia edistävien kotikäyntien tulokset vuodelta 2009 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueella

Hyvinvointia edistävien kotikäyntien tulokset vuodelta 2009 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueella Hyvinvointia edistävien kotikäyntien tulokset vuodelta 2009 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueella Evijärven kunta Kauhavan kaupunki Lappajärven kunta Kuntayhtymä Kaksineuvoinen 1 SISÄLLYSLUETTELO A. TAUSTATIEDOT...

Lisätiedot

Tiedätkö, miten alueemme 75-vuotiaat voivat ja mitä he toivovat?

Tiedätkö, miten alueemme 75-vuotiaat voivat ja mitä he toivovat? Tiedätkö, miten alueemme 75-vuotiaat voivat ja mitä he toivovat? Evijärvellä, Kauhavalla ja Lappajärvellä 75-vuotiaille tehtyjen hyvinvointia edistävien kotikäyntien tuloksia vuosilta 2008-2011 HEHKO-seminaari

Lisätiedot

Hyvinvointia edistävien kotikäyntien tulokset vuodelta 2010 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueella

Hyvinvointia edistävien kotikäyntien tulokset vuodelta 2010 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueella Hyvinvointia edistävien kotikäyntien tulokset vuodelta 2010 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueella Evijärven kunta Kauhavan kaupunki Lappajärven kunta Kuntayhtymä Kaksineuvoinen 1 SISÄLLYSLUETTELO A. TAUSTATIEDOT...

Lisätiedot

Hyvinvointia edistävien kotikäyntien tulokset vuodelta 2011 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueella

Hyvinvointia edistävien kotikäyntien tulokset vuodelta 2011 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueella Hyvinvointia edistävien kotikäyntien tulokset vuodelta 2011 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueella Evijärven kunta Kauhavan kaupunki Lappajärven kunta Kuntayhtymä Kaksineuvoinen 1 SISÄLLYSLUETTELO A. TAUSTATIEDOT...

Lisätiedot

HYVINVOINTIA EDISTÄVÄ KOTIKÄYNTI 75-VUOTIAALLE

HYVINVOINTIA EDISTÄVÄ KOTIKÄYNTI 75-VUOTIAALLE 1 KUNTAYHTYMÄ KAKSINEUVOINEN PERUSTURVAN EDELLÄKÄVIJÄ HYVINVOINTIA EDISTÄVÄ KOTIKÄYNTI 75-VUOTIAALLE KESKUSTELULOMAKE 2012 Pvm / 2012 A. TAUSTATIEDOT Nimi Osoite Puhelin Sukupuoli: 1. nainen 2. mies Syntymäaika

Lisätiedot

S e i n ä j o e n k a u p u n g i n I k ä k e s k u s 2 0 1 5

S e i n ä j o e n k a u p u n g i n I k ä k e s k u s 2 0 1 5 Kooste Hyvinvo intia edistävät kotikäynnit 1939 syntyneille vuonna 2014 S e i n ä j o e n k a u p u n g i n I k ä k e s k u s 2 0 1 5 HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT 1939 SYNTYNEILLE Ikäkeskus on Seinäjoen

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 2 Lea Mäkinen 12.12.2008 3 4 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT 2008 Ennaltaehkäisevällä kotikäynnillä tarkoitetaan Uudenkaupungin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

Nimi: Asiakas: Annan suostumuksen tietojen kirjaamiseen ja käyttöön. En annan suostumusta tietojen kirjaamiseen ja käyttöön

Nimi: Asiakas: Annan suostumuksen tietojen kirjaamiseen ja käyttöön. En annan suostumusta tietojen kirjaamiseen ja käyttöön Nimi: Asiakkaalle kerrotaan, että Keuruun kaupungin vanhuspalvelut käyttää Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoimaa potilastietojärjestelmää, jossa on yhteiskäyttömahdollisuus. Keuruun vanhuspalveluiden

Lisätiedot

Porvoon kaupunki tarjoaa omaishoitajille mahdollisuuden hyvinvointi- ja terveystarkastukseen. Tarkastus on omaishoitajalle maksuton.

Porvoon kaupunki tarjoaa omaishoitajille mahdollisuuden hyvinvointi- ja terveystarkastukseen. Tarkastus on omaishoitajalle maksuton. Hyvä omaishoitaja Porvoon kaupunki tarjoaa omaishoitajille mahdollisuud hyvinvointi- ja terveystarkastukse. Tarkastus on omaishoitajalle maksuton. Hyvinvointi- ja terveystarkastuks tavoittea on terveyd

Lisätiedot

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi OSALLISUUS OMAN ARJEN SUUNNITTELUUN Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen?, miksi Onko hoito- ja palvelusuunnitelmanne tavoitteet määritelty yhdessä teidän kanssanne? lainkaan

Lisätiedot

Esteettömyys korjausrakentamisessa kotona asumisen mahdollisuudet TURVALLINEN KOTI. Rakennusvalvonta. AnuMontin 28.9.2013

Esteettömyys korjausrakentamisessa kotona asumisen mahdollisuudet TURVALLINEN KOTI. Rakennusvalvonta. AnuMontin 28.9.2013 Esteettömyys korjausrakentamisessa TURVALLINEN KOTI AnuMontin 28.9.2013 Rakennusvalvonta Valtakunnalliset tavoitteet YM Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma vuosille 2013 2017 v. 2011 yli 75v 89,6%

Lisätiedot

Kotihoito Hoivaosasto Pienkoti Saarenpääkoti (erillinen hakemus) Tehostettu palveluasuminen

Kotihoito Hoivaosasto Pienkoti Saarenpääkoti (erillinen hakemus) Tehostettu palveluasuminen LAPUAN KAUPUNKI HAKEMUS 1 (5) Hakemuksen täyttöpäivä: Hakemuksen saapumispäivä: Kotihoito Hoivaosasto Pienkoti Saarenpääkoti (erillinen hakemus) Tehostettu palveluasuminen Asiakastiedot Asiakkaan suostumus

Lisätiedot

yksiöt (1h+tk+kh) 40-41,5 m² 16,12 /m² kaksiot (2h+k+kh) 50-67 m² 15,27 /m² kolmiot (3h+k+kh) 69-74 m² 14,96 /m²

yksiöt (1h+tk+kh) 40-41,5 m² 16,12 /m² kaksiot (2h+k+kh) 50-67 m² 15,27 /m² kolmiot (3h+k+kh) 69-74 m² 14,96 /m² CARITAS-KODIN PALVELUASUNTOJEN HAKEMINEN Caritas-Kodin palveluasuntoja vuokraa Oulun ev.-lut. seurakuntayhtymä. Caritas hoitaa asukasvalinnan sekä tuottaa asukkaiden palvelut. Palveluasunnot ovat tarkoitettu

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 14.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2015 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Saapunut (työntekijä täyttää) Hakijaa koskevat tiedot Etu- ja sukunimi Henkilötunnus Puhelinnumero Osoite Perhesuhteet Naimaton Avioliitossa Eronnut Avoliitossa Asumuserossa Leski

Lisätiedot

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 1 Yli 65-vuotias ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 85 80 Mittari alkoholin käytön itsearviointiin 75 70 65 2 Tämän mittarin tarkoituksena on auttaa Sinua arvioimaan alkoholin käyttöäsi. Alkoholin käyttöä olisi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvirasto omaishoitokysely. Sosiaali- ja terveysvirasto omaishoitokysely 220104274

Sosiaali- ja terveysvirasto omaishoitokysely. Sosiaali- ja terveysvirasto omaishoitokysely 220104274 Sosiaali- ja terveysvirasto omaishoitokysely Vastaajien prosenttiosuudet palvelualueittain Etelän palvelualue 23 Lännen palvelualue 15 Pohjoisen palvelualue 26 Idän palvelualue 29 Sve (ruotsinkieliset)

Lisätiedot

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Miljoona esteetöntä asuntoa vuoteen 2030-seminaari 20.3.2014 Tavoitteet ja toteutus Selvittää neurologisesti pitkäaikaissairaiden

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS 3(5)

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS 3(5) 1(5) Hakemus saapunut Kotikäynti Tiimin käsittely Hoidettavan henkilötiedot Nimi Lähiosoite Henkilötunnus Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Lähiomainen, nimi ja puhelinnumero Puoliso Tytär/Poika

Lisätiedot

Väestöennusteet, seinäjokisten ikäihmisten odotuksia ja mielipiteitä hyvinvoinnin kehittymisestä ja elämän odotuksista

Väestöennusteet, seinäjokisten ikäihmisten odotuksia ja mielipiteitä hyvinvoinnin kehittymisestä ja elämän odotuksista Väestöennusteet, seinäjokisten ikäihmisten odotuksia ja mielipiteitä hyvinvoinnin kehittymisestä ja elämän odotuksista Projektipäällikkö Erna Hilli erna.hilli@etela-pohjanmaa.fi http://www.epliitto.fi

Lisätiedot

Hyvinvointia edistävät kotikäynnit ikääntyneille

Hyvinvointia edistävät kotikäynnit ikääntyneille Haastattelulomake hyvinvointia edistäville kotikäynneille (HYKO) 1 (13) Hyvinvointia edistävät kotikäynnit ikääntyneille Kunnan nimi/kuntakoodi Asiakasnumero Nimi Syntymävuosi Sukupuoli nainen mies Osoite

Lisätiedot

Kansalaiskysely 2014. Mäntsälä + kaikki

Kansalaiskysely 2014. Mäntsälä + kaikki Kansalaiskysely 2014 Mäntsälä + kaikki Vastaajamäärä Koko selvityksessä yhteensä 1421 vastaajaa Mäntsälästä 330 vastaajaa Tuhatta täysi-ikäistä asukasta kohden 22 vastaajaa 23 % kaikista vastaajista 2.

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Postinumero ja -toimipaikka

Postinumero ja -toimipaikka SOMERON KAUPUNKI VAMMAISPALVELU Turuntie 46 B 31400 SOMERO VAIKEAVAMMAISEN KULJETUSPALVELU HAKEMUS/TARKISTUS Saapumispäivä.. Vammaispalvelulain mukaisen kuljetuspalvelun hakeminen Täyttäkää hakemuslomake

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 13.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2013 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi www.ikateknologia.fi Liitekuviot Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 9-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta Nordlund, Marika; Stenberg, Lea; Lempola, Hanna-Mari. KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle

Lisätiedot

Savonlinnassa haastateltiin yhteensä 296 henkilöä, eli tavoitettiin 73 % haastateltavista.

Savonlinnassa haastateltiin yhteensä 296 henkilöä, eli tavoitettiin 73 % haastateltavista. HEHKO hyvinvointia edistävät kotikäynnit 2013 Kotikäynti ja haastattelu toteutettiin savonlinnalaisille, jotka täyttivät haastatteluvuoden aikana 75 vuotta ja eivät saaneet mitään Sosterin kotihoidon palveluja.

Lisätiedot

Vaikeavammaisten päivätoiminta

Vaikeavammaisten päivätoiminta Vaikeavammaisten päivätoiminta Kysely vaikeavammaisten päivätoiminnasta toteutettiin helmikuussa 08. Sosiaalityöntekijät valitsivat asiakkaistaan henkilöt, joille kyselyt postitettiin. Kyselyjä postitettiin

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä HOIDETTAVAA KOSKEVAT TIEDOT Henkilötiedot Nimi Henkilötunnus Osoite Puhelin Tiedot hoitosuhteesta Hoidettava on hoitajan puoliso/avopuoliso

Lisätiedot

PALVELU- JA ASUNTOHAKEMUS/ MATRIITI Hakemus on saapunut: 1(6) A) HAKIJAN HENKILÖTIEDOT B) OMAISEN/ YHTEYSHENKILÖN TIEDOT. Etunimet.

PALVELU- JA ASUNTOHAKEMUS/ MATRIITI Hakemus on saapunut: 1(6) A) HAKIJAN HENKILÖTIEDOT B) OMAISEN/ YHTEYSHENKILÖN TIEDOT. Etunimet. PALVELU- JA ASUNTOHAKEMUS/ MATRIITI Hakemus on saapunut: 1(6) Caritas täyttää A) HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Puhelin Osoite Postinumero ja toimipaikka Sukunimi Etunimet Henkilötunnus

Lisätiedot

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa 1. Kuinka usein käytät alkoholia? (Audit C) 2. Kun käytät alkoholia, montako annosta tavallisimmin otat päivässä? *) (Audit C) 0 1-2 annosta päivässä

Lisätiedot

KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA

KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA Hanna Hiljanen Jyväskylän ammattikorkeakoulu, sosiaalija terveysalan oppilaitos, sosionomin koulutusohjelma 28.8.2008 Taustatietoa kyselystä

Lisätiedot

Ikäihmisten hyvinvointia edistävät

Ikäihmisten hyvinvointia edistävät INARIN KUNTA Sosiaali- ja terveysosasto Ikäihmisten hyvinvointia edistävät 2 kotikäynnit Inarissa vuonna 2014 16.6.2015 1 Yleistä 1 2 Haastattelun tulokset vuonna 2014 2 2.1 Asuminen 2 2.2 Terveydentila

Lisätiedot

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA Hyvinkään sairaanhoitoalueen Psykiatria 1 FYYSINEN AKTIIVISUUS 1.1 Kuinka paljon liikut ja rasitat itseäsi ruumiillisesti vapaa-aikana? Jos rasitus vaihtelee

Lisätiedot

Postinumero ja paikka:

Postinumero ja paikka: Nurmijärven kunta Vammaispalvelut Keskustie 2 A, 01900 Nurmijärvi VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELU- HAKEMUS 1 (6) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS/ Lapset, kehitysvammaiset

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS/ Lapset, kehitysvammaiset 1(6) Hakemus saapunut Kotikäynti Tiimin käsittely Hoidettavan henkilötiedot Nimi Lähiosoite Henkilötunnus Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Lähiomainen, nimi ja puhelinnumero Asumistiedot Asunto

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELUHAKEMUS

SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELUHAKEMUS SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELUHAKEMUS Hakemus saapunut: HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Ammatti ( eläkeläinen) Koulutus Perhesuhteet avioliitossa asumuserossa/erillään

Lisätiedot

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas Outi Iharvaara Rai- seminaari 3.4.2013 Asiakkaan taustatiedot 78- vuotias yksin asuva mies, jolla todettu lievä Alzheimerin tauti. Aivoinfarkti x 2 Vaimo kuollut

Lisätiedot

Koti- ja laitoshoito HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KUNTONEUVOLAKÄYNNIT 75 - VUOTTA TÄYTTÄVILLE VUONNA 2013

Koti- ja laitoshoito HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KUNTONEUVOLAKÄYNNIT 75 - VUOTTA TÄYTTÄVILLE VUONNA 2013 Koti- ja laitoshoito HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KUNTONEUVOLAKÄYNNIT 75 - VUOTTA TÄYTTÄVILLE VUONNA 2013 Eila Soikkeli 27.12.2013 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 1 2. TAUSTAA 3. KYSELYN TOTEUTUS... 2 4. KYSELYN TULOKSET...

Lisätiedot

Pvm. asioimis- ja virkistys opiskelu työ Montako yhdensuuntaista asioimis- ja virkistysmatkaa arvioitte tarvitsevanne kuukaudessa

Pvm. asioimis- ja virkistys opiskelu työ Montako yhdensuuntaista asioimis- ja virkistysmatkaa arvioitte tarvitsevanne kuukaudessa Ylöjärven kaupunki Vammaispalvelu Kuruntie 10 33470 Ylöjärvi p. 03 565 30 000 Kuljetuspalveluhakemus Asiakastiedot matkapalvelukeskusta varten Pvm 1 HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet (Alleviivatkaa kutsumanimi)

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Kuljetuspalveluhakemus 1 (5) Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18 yhdensuuntaista matkaa/kk) Sipoon kunnan ja lähikuntien alueilla, ei

Lisätiedot

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen

Lisätiedot

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sosiaali- ja terveysvirasto Vammaispalvelu Metsolantie 2, 04200 Kerava KULJETUSPALVELUHAKEMUS JA -ARVIOINTI 1 (8) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Ammatti: Osoite: Postinumero:

Lisätiedot

Asiakaskysely kotona asuville kehitysvammaisille 2011

Asiakaskysely kotona asuville kehitysvammaisille 2011 Asiakaskysely kotona asuville kehitysvammaisille 2011 TAUSTATIEDOT 1. Sukupuoli ( ) Mies ( ) Nainen 2. Ikä ( ) Alle 12 v. ( ) 12-17 v. ( ) 18-24 v. ( ) 25-34 v. ( ) 35-44 v. ( ) 45-54 v. ( ) 55-64 v. (

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN ASIAKKUUSKRITEERIT

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN ASIAKKUUSKRITEERIT Sosiaali- ja terveyslautakunta 19.8.2013 11 Liite 1.4.4. VANTAAN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala Vanhus- ja vammaispalvelut KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN ASIAKKUUSKRITEERIT 1.9.2013 ALKAEN

Lisätiedot

Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä?

Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä? HAMINAN KAUPUNKI Ikäihmisten palvelut Kotihoitokeskus Pikkuympyräkatu 3 49400 HAMINA P. 0400 801 831 KULJETUSPALVELUHAKEMUS Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu Saap.pv Dnro HAKIJA Sukunimi ja etunimet

Lisätiedot

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Borlänge kommun 781 81 Borlänge Tel: 0243-740 00 kommun@borlange.se www.borlange.se Kun tarvitset apua tai tukea Kun tarvitset apua arkiaskareisiin voit hakea

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Meidän arkemme. -tehtäväkirja

Meidän arkemme. -tehtäväkirja Meidän arkemme -tehtäväkirja 1 2 Hyvä omaishoitoperhe, Olette saaneet täytettäväksenne Meidän arkemme -tehtäväkirjan. Kirjanen on tarkoitettu ensisijaisesti omaishoitajan täytettäväksi. Kirjan alkuosan

Lisätiedot

Kokemäen kaupunki Hakemus palveluasumis- ja hoitoyksikköihin (päiv. 17.12.2014)

Kokemäen kaupunki Hakemus palveluasumis- ja hoitoyksikköihin (päiv. 17.12.2014) Kokemäen kaupunki Hakemus palveluasumis- ja hoitoyksikköihin (päiv. 17.12.2014) Kokemäen kaupungin alueella olevat kaupungin omat laitoshoidon ja palveluasumisyksiköt sijaitsevat Henrikinhovissa, joista

Lisätiedot

KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA TAUSTATIEDOT

KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA TAUSTATIEDOT KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA 1/7 TAUSTATIEDOT 1. Sukupuoli mies nainen 2. Syntymävuosi 3. Asumismuoto itsenäisesti omassa asunnossa (esim. vuokralla) vanhempien luona

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Esityksen rakenne 1. Johdanto Tapaturmaisesti kuolleiden yli 65 vuotiaiden kuolemansyyt

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Taustatiedot: 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Ikä * 0-15 v. 15-17 v. 18-30 v. 31-45 v. 46-60 v. yli 60 v. Ympäristö 3. Käytetäänkö Hämeenlinnassa ja seutukunnissa

Lisätiedot

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet Harriet Finne-Soveri, ikäihmisten palvelut - yksikön päällikkö 2010-05-20 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sisältö Miten näemme palvelut ja niiden tarpeen

Lisätiedot

Iäkkäiden ulkoilu Iäkkäät ja ulkona liikkuminen-seminaari Helsinki 14.10.2003

Iäkkäiden ulkoilu Iäkkäät ja ulkona liikkuminen-seminaari Helsinki 14.10.2003 Iäkkäiden ulkoilu Iäkkäät ja ulkona liikkuminen-seminaari Helsinki 14.10.2003 Iäkkäiden ulkoiluun osallistuminen I Mökkeily Marjastus Veneily Kalastus Sienestys Puiden keräily 45-64 vuotiaat 65-75 vuotiaat

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla Erikoistutkija, KaatumisSeula-hankkeen projektipäällikkö Saija Karinkanta KAATUMINEN ON YLEISTÄ 1 joka kolmas yli 65-vuotias kaatuu vuosittain näistä puolet

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

SUOMUSSALMEN. Henkilötiedot. Haettava huoneisto Huoneistotyyppi. Syväyksenkatu 18 B, 89600 SUOMUSSALMI Puh. 08-7190111 Fax.

SUOMUSSALMEN. Henkilötiedot. Haettava huoneisto Huoneistotyyppi. Syväyksenkatu 18 B, 89600 SUOMUSSALMI Puh. 08-7190111 Fax. SUOMUSSALMEN VANHUSTENTALOYHDISTYS RY. Asuntohakemus 1 (5) Syväyksenkatu 18 B, 89600 SUOMUSSALMI Saapunut Puh. 08-7190111 Fax. 08-7190113 / 20 Ämmänsaaren palvelutalo Ämmänsaaren Vanhustentalo Hoitokoti

Lisätiedot

Asiakas Sukunimi ja etunimi Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho)

Asiakas Sukunimi ja etunimi Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho) PALVELUSUUNNITELMA Päiväys ja paikka: Asiakas Sukunimi ja etunimi Henkilötunnus Puhelinnumero Lähiomainen Sukunimi ja etunimi Suhde asiakkaaseen Puhelinnumero Muut perheen jäsenet ja lähiverkosto Edunvalvoja

Lisätiedot

KAATUMISTAPATURMIEN EHKÄISY IKINÄ opas Sara Haimi-Liikkanen, Kehittämiskoordinaattori

KAATUMISTAPATURMIEN EHKÄISY IKINÄ opas Sara Haimi-Liikkanen, Kehittämiskoordinaattori KAATUMISTAPATURMIEN EHKÄISY IKINÄ opas Sara Haimi-Liikkanen, Kehittämiskoordinaattori Iäkkäiden henkilöiden kaatumistapaturmat Yleisin suomalaisten ikäihmisten tapaturmatyyppi 30 % kotona asuvista yli

Lisätiedot

Elämä ei pääty muistisairauden diagnoosiin - näkökulma muistisairaiden ihmisten itsemääräämisoikeuteen. 23.5.2014 Opetushallitus Olli Lehtonen

Elämä ei pääty muistisairauden diagnoosiin - näkökulma muistisairaiden ihmisten itsemääräämisoikeuteen. 23.5.2014 Opetushallitus Olli Lehtonen Elämä ei pääty muistisairauden diagnoosiin - näkökulma muistisairaiden ihmisten itsemääräämisoikeuteen 23.5.2014 Opetushallitus Olli Lehtonen Muistiliitto ry Muistisairaiden ihmisten etujärjestö Muistisairaita

Lisätiedot

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien

Lisätiedot

KULJETUSPALVELUHAKEMUS saapumispv

KULJETUSPALVELUHAKEMUS saapumispv KULJETUSPALVELUHAKEMUS saapumispv vaikeavammainen hakija VpL 2, VpA 5 Kuljetuspalveluun (VpA 5 ) oikeutetulla on mahdollisuus saada välttämättömien työhön ja opiskeluun liittyvien matkojen lisäksi vähintään

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Esteetön asuminen ja eläminen

Esteetön asuminen ja eläminen Esteetön asuminen ja eläminen HEA loppuseminaari 19.11.2013 Tuula Hämäläinen, lehtori Sanna Spets, lehtori Saimaan AMK Mitä on hyvä vanheneminen? Hyvä vanheneminen on kohtuullinen määrä sapuskaa, lämmintä

Lisätiedot

Ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä edistävät kotikäynnit

Ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä edistävät kotikäynnit Sosiaali- ja terveyslautakunta Ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä edistävät kotikäynnit 2 Inarissa vuonna 2015 Inarin sosiaali- ja terveyslautakunta 7.6.2016 Sosiaali- ja terveyslautakunta Sisällysluettelo

Lisätiedot

AJANKÄYTTÖTUTKIMUS 1999-2000 PÄÄ- JA SIVUTOIMINTO 2.8.2000 0 HENKILÖKOHTAISET TARPEET. 000 Erittelemättömät henkilökohtaiset tarpeet

AJANKÄYTTÖTUTKIMUS 1999-2000 PÄÄ- JA SIVUTOIMINTO 2.8.2000 0 HENKILÖKOHTAISET TARPEET. 000 Erittelemättömät henkilökohtaiset tarpeet 2.8.2000 AJANKÄYTTÖTUTKIMUS 1999-2000 PÄÄ- JA SIVUTOIMINTO 0 HENKILÖKOHTAISET TARPEET 000 Erittelemättömät henkilökohtaiset tarpeet 01 Nukkuminen 010 Erittelemätön nukkuminen 011 Nukkuminen 012 Valvominen

Lisätiedot

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-

Lisätiedot

Jalankulkijoiden liukastumiset

Jalankulkijoiden liukastumiset Liikenneturvan selvityksiä 3/2014 Jalankulkijoiden liukastumiset -kyselytuloksia 2013 Leena Pöysti Leena Pöysti Jalankulkijoiden liukastumiset -kyselytuloksia 2013 Liikenneturvan selvityksiä 3/2014 Liikenneturva

Lisätiedot

Vastausten määrä: 100 Tulostettu 6.6.2011 15:09:33

Vastausten määrä: 100 Tulostettu 6.6.2011 15:09:33 Vastausten määrä: 100 Tulostettu 6.6.2011 15:09:33 Poiminta kaikki vastaukset ovat mukana Oletteko osallistunut SUFACARE tutkimukseen aiemmin vastaamalla postikyselyymme keväällä 2010? Kyllä 12 13% En

Lisätiedot

Ikäjakauma 3 % 1 % alle 20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70 -> ikävuodet

Ikäjakauma 3 % 1 % alle 20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70 -> ikävuodet Kysely SKAL:n jäsenille 5.1.26/MV Toukokuussa SKAL:n jäsenlehdessä (nro 4/6) olleen kyselyn avulla pyrittiin selvittämään liikenteen ammattilaisten työnaikaisia ravitsemus- ja liikuntatottumuksista sekä

Lisätiedot

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Lähteenä: 65-vuotiaiden aikuisneuvolan tutkimustiedot & Sosioekonomiset terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 16.6.2011 geriatrian ylilääkäri

Lisätiedot

Saapunut: Äidinkieli suomi ruotsi viittoma muu, mikä?

Saapunut: Äidinkieli suomi ruotsi viittoma muu, mikä? 1(5) Saapunut: Vammaispalvelulain mukaista kuljetuspalvelua voi saada vaikeavammainen henkilö, jolla on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei voi vammansa tai sairautensa vuoksi

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

OMAISHOITAJAN TUEN TARVE

OMAISHOITAJAN TUEN TARVE MAISHIDN UKIMALLI Lähellä tuki-projekti 2010-2012 PAS MAISHIILANEIDEN UNNISAMISEEN ARVIINIIN SEKÄ HJAAMISEEN Satakunnan maishoitajat ja Läheiset ry, 2012 1 MAISHIAJAN UEN ARVE Mistä tunnistaa alkavan omaishoitotilanteen?

Lisätiedot

HEINÄVEDEN ILMOITUS/HAKEMUS SOSIAALIPALVELUJEN TARPEESTA KUNTA Hakemuksen saapumispvm / / 20

HEINÄVEDEN ILMOITUS/HAKEMUS SOSIAALIPALVELUJEN TARPEESTA KUNTA Hakemuksen saapumispvm / / 20 1. Palveluja tarvitsevan henkilötiedot / hakija Lähiosoite Henkilötunnus Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Hakijan perhetilanne Lähiomaiset tai asioiden hoitaja/t Siviilisääty avio-/avoliitto naimaton

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

4 Eronnut. Asuu hakijan kanssa Osoite Postinumero ja osoitetoimipaikka

4 Eronnut. Asuu hakijan kanssa Osoite Postinumero ja osoitetoimipaikka Kannelmäki / Haaga ASUNTOHAKEMUS (voimassa vuoden) ASUNTOHAKEMUKSEN UUSIMINEN 1 (2) HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja entiset nimet (painokirjaimin) Etunimet Henkilötunnus Henkikirjoituspaikka Alkaen,

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne

Lisätiedot

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen selvitys Alustavia tuloksia Sari Valjakka 2 Selvityksen kysymykset 1. Missä ja miten neurologisesti

Lisätiedot

Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita

Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita Asuminen vastaanottokeskuksen asunnossa Vastaanottokeskus järjestää sinulle tilapäisen majoituksen

Lisätiedot

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Lääkärin rooli toimintakykyä tukevan ja edistävän työn korostamisessa Kunnon Hoitaja koulutus kaipaa tuekseen laajan organisaation tuen

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä Raahen seudun hyvinvointi- kuntayhtymän aikuisneuvola 2004 alkaen 65 vuotta täyttävät 1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä miesten osuus noussut 40-49 % 10.12.2014 1 Millaisia ovat 65-vuotiaat?

Lisätiedot

12 03 Kävelyn apuvälineet, yhdellä kädellä käytettävät. 12 06 Kävelyn apuvälineet, kahdella kädellä käytettävät

12 03 Kävelyn apuvälineet, yhdellä kädellä käytettävät. 12 06 Kävelyn apuvälineet, kahdella kädellä käytettävät 5.2.4 Liikkumisen apuvälineet 12 12 03 Kävelyn apuvälineet, yhdellä kädellä käytettävät 12 03 03 Kävelykepit 12 03 06 Kyynärsauvat 12 03 09 Käsivarsituella varustetut sauvat 12 03 12 Kainalosauvat 12 03

Lisätiedot

Suomalaisista 46 % on käynyt viimeisen vuoden aikana teatterissa, baletissa tai oopperassa vähintään yhden kerran. Määrä on pysynyt lähes samana viime tutkimuskertaan (v. 2004) verrattuna. Teatterissa

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Yhteisvoimin kotona hanke Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Päivän teemat Asiakkaan voimavaralähtöisyyden, osallisuuden ja toimijuuden näkökulma palveluiden suunnittelussa, toteutuksessa

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Britta Sohlman, FT THL/Ikäihmisten palvelut Esityksen sisältö Käytetyn aineiston kuvaus

Lisätiedot

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste 26.1.2011 Suomussalmi Ämmänsaaren seurakuntatalo Illan ohjelma Ilmoittautumiset ja iltakahvit Illan teemojen ja keskustelumenetelmän esittely

Lisätiedot