Sosiaali- ja terveystoimen VIRVE-käyttö kasvaa s. 4. Eläintaudit jatkuva uhka s. 6. VIRVE rautateille s. 14

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sosiaali- ja terveystoimen VIRVE-käyttö kasvaa s. 4. Eläintaudit jatkuva uhka s. 6. VIRVE rautateille s. 14"

Transkriptio

1 Suomen Erillisverkot Oy:n sidosryhmälehti 2/0 Sosiaali- ja terveystoimen VIRVE-käyttö kasvaa s. 4 Eläintaudit jatkuva uhka s. 6 VIRVE rautateille s. 14

2 4 11 Sisältö VIRVE-uutiset 2/200 Sosiaali- ja terveystoimen VIRVE-käyttö kasvaa Lääkintäjohtajalla keskeinen rooli suuronnettomuudessa Eläintaudit jatkuva uhka VIRVE turvaa sosiaalipäivystäjän työn Kotikäynnit vaativat rohkeutta ja oikeaa asennetta Lääkärihelikopteri nousi yli 00 pelastustehtävään Digitaalinen viestintä osa ensihoitoa 10 Poliisiylijohtaja Paatero: VIRVE poliisitoiminnan kulmakivi 11 Poliisi haluaa VIRVEstä lisää irti 12 VIRKEn myötä toiminta yhä turvallisempaa 13 Toistimesta apua VIRVE-verkon sisäpeittoon Viranomaisverkko on paikkansa lunastanut Pääkirjoitus VIRVE-VERKON ja sitä ylläpitävän Suomen Erillisverkot Oy:n kannalta vuosi 2009 alkaa yleistä taloustilannetta valoisammissa tunnelmissa: yhtiön talous on tasapainossa, verkon toimivuus on erinomainen eikä suurempia jännitteitä keskeisiin sidosryhmiin päin tunnu olevan. Omistajaohjauksen siirto sisäasiainministeriölle osoittautui onnistuneeksi ratkaisuksi, ja yhtiö saatiin nyt sellaisen toimijan vastuulle, jolle nimenomaan Erillisverkkojen toiminta ja siihen liittyvät viranomaistarpeet ovat keskeisiä. Vuoden 2008 aikana yhtiön keskeiset tavoitteet olivat toiminnan laadun parantaminen, asiakastyytyväisyyden kohottaminen sekä varautumis- ja turvallisuusasioiden edelleen kehittäminen. Palvelun ja toiminnan laatua voidaan katsoa kahta kautta: kuuntelemalla asiakaspalautetta sekä mittaamalla erilaisia luotettavuustekijöitä. Asiakastyytyväisyys oli parasta yhtiön historiassa, ja nyt ensimmäistä kertaa tavoitteellisen seurannan kohteena ollut ns. sisäinen laatuluku parani vuoden aikana noin 20 %. Samanaikaisesti myös henkilöstön ilmapiirimittauksen tulokset paranivat, joten muutos koettiin positiivisesti sekä yhtiössä että sen asiakkaiden taholla. Voidaankin sanoa, että VIRVE-verkko on nyt paikkansa lunastanut. Vuonna 2008 VIRVE-palvelujen käyttö kasvoi ja erityisesti satelliittipaikannukseen perustuvien johtamisjärjestelmien tuottamien viestien määrä kasvatti verkon liikennettä. Liikenteen kasvu edeltävästä vuodesta oli yli 34 %, ja samanaikaisesti verkon kustannukset kasvoivat vain noin 6 %. Jo näistä luvuista nähdään, että yhtiön kustannustehokkuus parani selvästi. Samanaikaisesti verkon käyttötalous on nyt ensi kertaa pystytty vakauttamaan niin, että verkon tuotot ja kustannukset ovat tasapainossa. Vaikka kustannuspaineet ovat kohtalaisen voimakkaita, asiakasmaksuja ei ole tarkoitus korottaa vuonna Palvelun parantamista ja asiakastyytyväisyyden kasvattamista sen sijaan on tarkoitus edelleen edistää. Pekka Timonen Ylijohtaja Valtioneuvoston kanslia Suomen Erillisverkot Oy:n hallituksen puheenjohtaja Kuva: Janne Nousiainen / Studio Juha Sorri 14 Päätoimittaja: Satu Huhtela, Suomen Erillisverkot Oy, puh Toimitussihteeri: Tiina Jäppinen, puh Toteutus: Mediakonttori, Lehden taitto: Heli Penttinen Suomen Erillisverkot Oy:n sidosryhmälehti 13 Ensimmäinen puhelu soitettu VIRVEn testiympäristössä VIRVE tulee rautateille Pienessä maassa osataan tehdä yhteistyötä Uutisia 20 VIRVE-päivä: Käyttäjät aiempaa tyytyväisempiä 20 Timanttiteko-palkinto METO-yhteistyölle 22 Svensk resumé Yhteystietojen muutokset, lehtitilaukset ja palaute: Julkaisija: Suomen Erillisverkot Oy, PL 3, 0211 Espoo Painos: 00 kpl, erikoisjakelu sosiaali- ja terveysalan päättäjille Itella rekisterin mukaisesti 2 30 kpl Kansikuva: Seppo Haavisto Painopaikka: Edita Prima Oy Kuva: Seppo Haavisto Asiakasta kuunnellen kohti tulevaisuutta VIRVE-VERKOLLA JA -PALVELULLA on meneillään vahva kehityskausi. Viisivuotisella investointiohjelmalla parannetaan VIRVE-palvelun saatavuutta, verkon peittoa ja kapasiteettia. Myös VIRVEn keskusverkkoa modernisoidaan, verkon ohjelmistotasoja päivitetään ja dataominaisuuksia parannetaan. Tavoitteena on, että kehitysjakson lopussa VIRVE on edelleen nykyaikainen ja toimintavarma viranomaisten Tetra-viestintäverkko, joka on käytössä vielä vuoden 2020 jälkeen. Asiakkaiden ja käyttäjien kommentit ja palaute käsitellään viranomaisten yhteisissä VIRVE-yhteistyöryhmässä ja VIRVE-pääkäyttäjäryhmässä sekä VIRVE-seminaareissa. Saatu asiakaspalaute huomioidaan, ja Erillisverkot toteuttaa investoinnit palautteen suuntaisesti. Naapurimaissa, kuten Virossa, Ruotsissa, Norjassa ja Saksassa, tällä hetkellä tehtävät suuret investoinnit Tetra-verkkoon osoittavat sen, että Suomen jo 10 vuotta sitten tekemä verkon valinta on ollut oikea. Erillisverkoissa uskotaan, että myös päätelaitteiden kehitys menee eteenpäin, kun pelkästään Saksaan tulee noin puoli miljoonaa uutta Tetra-päätelaitteen käyttäjää. VIRVE-asiakkailla on nyt hyvä aika laajentaa oman organisaationsa VIRVE-käyttöä ja parantaa siten organisaation varautumis-, johtamisja kriisivalmiuskykyä. Jarmo Vinkvist Johtaja Suomen Erillisverkot Oy 2 VIRVE-UUTISET 2/2009 VIRVE-UUTISET 1/2009 3

3 VIRVE-käyttäjät Sosiaali- ja terveystoimen VIRVE-käyttö kasvaa Tällä hetkellä sosiaali- ja terveystoimessa VIRVEä käyttää noin toimijaa, pääasiassa ensihoitopalvelussa, mutta myös sosiaalitoimessa, ympäristöterveydenhuollossa jne. Peruspalveluministeri Paula Risikon mukaan toiminta on hiljalleen integroitumassa myös hoitolaitosten päivystystoimintaan: mm. ensihoidon ennakkoilmoitukset tehdään jo monella paikkakunnalla VIRVEn välityksellä. VIRVEN LAAJENTUMISTA sairaaloiden ja hoitolaitoksen käyttöön on kuitenkin hidastanut Risikon mukaan päätelaitteiden suuri koko. Hänen mielestään VIR- VEstä pitäisi saada myös siistiin sisätyöhön soveltuva taskukokoinen malli. Siinä vaiheessa, kun VIRVE-käsipuhelin on toiminnoiltaan ja käyttäjäystävällisyydeltään tavallisen matkapuhelimen kaltainen, on odotettavissa, että myös VIRVE-kommunikaatio leviää laajemmin sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Uskoisin, että esim. sairaaloiden päivystävä henkilöstö sekä kotipäivystyksessä että sairaalassa on silloin kattavan VIRVE-toiminnan piirissä, sanoo Risikko. Sairaaloissa arkikäyttö vähäistä Monissa sairaaloissa VIRVEn puhekanavia ei kuunnella säännöllisesti. Kun VIR- VEä ei käytetä arjessa, sen käyttö voi osoittautua vaikeaksi esim. suuronnettomuustilanteessa. VIRVEn käyttö juuri silloin voisi olla kuitenkin tärkeää, etenkin jos tavalliset matkapuhelinverkot tukkeutuvat. Nyt [VIRVEn] toiminta on epäkäytännöllistä, ja esim. ennakkoilmoituksen vastaanottaminen VIRVEllä ei ole käyttäjäystävällistä. Ehdoton edellytys sille, että VIRVEstä tulee sairaalamaailmassa tuttu on se, että puhelin on arkikäytössä silloin sitä osataan käyttää myös suuronnettomuustilanteessa, sanoo Risikko. Potilastietoa VIRVEn kautta Hiljattain sovittiin, että hätäkeskuksen ja ensihoidon kenttäyksiköiden välinen viestiliikenne voidaan siirtää VIRVEn kautta ambulanssien kannettaviin tietokoneisiin. Ambulanssit ja sairaala voivat käyttää siis samoja sähköisiä hätäkeskuksesta saatuja tietoja, mikä parantaa potilasturvallisuutta ensihoidossa. Se, missä laajuudessa VIRVEä tullaan käyttämään sosiaali- ja terveystoimen operatiiviseen tiedonsiirtoon, on vielä ratkaisematta. Edellytyksenä on paitsi kattava lainsäädäntö myös tekniikka, eli kapasiteettia tulee olla riittävästi, sanoo Risikko. Tällä hetkellähän ainoa ensihoidossa käytössä oleva tietojärjestelmä saa kyllä hälytysviestit hätäkeskukselta VIRVEverkon kautta, mutta muu tiedonsiirto tapahtuu mm. GSM-verkossa, sanoo peruspalveluministeri Risikko. Hän viittaa myös hätäkeskuslaitoksen tietojärjestelmän uudistamishankkeeseen, jossa määritellään parhaillaan, mitä tulevaisuuden hätäkeskustietojärjestelmästä edellytetään ja millä lailla tiedonsiirron tulee tapahtua. VIRVE-verkko on tässä keskeinen tekijä. Tarve on erilaisiin rekisterikyselyihin, EKG:n ja kuvien siirtoon yms. Huomioitava on, että kaikella on myös hintansa, sanoo Risikko. Kuva: STM Sairaanhoitopiireistä pääkäyttäjiä? Näyttää siltä, että VIRVEn rooli on kasvanut sosiaali- ja terveystoimessa, sillä ministerin mielestä VIRVEn pääkäyttö sopisi sairaanhoitopiireille. Lääninhallitusten yhteydessä toimineet sosiaali- ja terveystoimen VIRVEaluepääkäyttäjät siirtyivät sisäasiainministeriön alaisen Erillisverkkojen palvelukseen pari vuotta sitten, eikä tämä voi olla lopullinen ratkaisu, sanoo Risikko. Meidän on huolehdittava oman sektorimme VIRVE-toiminnoista, ja lakiesityksessä ehdotetaan, että jatkossa aluepääkäyttäjämme toimisivat yliopistollisten sairaanhoitopiirien yhteydessä niiden ensihoitokeskuksissa, lähellä kentän toimijoita, hän jatkaa. Tieto kulkee myös ministeriöön Kuten muillekin viranomaisille, myös sosiaali- ja terveysektorille tulee hälytys hätäkeskuksen kautta esim. suuronnettomuustilanteessa. Ohjeet, miten toimitaan, vaihtelevat jonkin verran alueen ensihoito- ja sairaalaresurssien mukaan. Tapahtumapaikan lääkintäjohtajana toimii alkuun hoitotason ensihoitaja, ja myöhemmin toiminnan johdosta noudatetaan alueen suuronnettomuusohjeen mukaista käytäntöä, jossa lääkintäjohtajana voi olla lääkintäesimies tai ensihoitolääkäri. Koska sosiaali- ja terveysministeriö ei ole suoraan operatiivisessa toimintavastuussa, kulkeutuu tieto tänne yleensä joko onnettomuuden johtovastuuministeriön eli tavallisimmin sisäasiainministeriön päivystäjän kautta tai valtioneuvoston tilannekeskuksen kautta, sanoo Risikko. Hätäkeskus ilmoittaa sisäasiainministeriöön kaikista tietyt kriteerit täyttävistä onnettomuuksista, ja eri ministeriöiden valmiuspäälliköt pitävät yhteyttä toistensa kautta siinä laajuudessa kuin onnettomuuden luonne edellyttää. Valtakunnantason toimenpiteitä varten johtovastuu on pääministerin kanslialla, jota ministeriöiden valmiuspäälliköiden kokous tukee, sanoo ministeri Risikko. Ensihoidon kenttäjohtajavakansseja ehdotettu Uudessa terveydenhuoltolakiesityksessa on ehdotettu, että ensihoitoon saataisiin oma johtamisjärjestelmänsä samalla lailla kuin poliisi- ja pelastustoimella. Tällä hetkellähän pelastustoimi on monella paikkakunnalla perustanut lää- Olisi kätevää, jos sairaala pystyisi kuuntelemaan, mitä kentällä tapahtuu. Suuronnettomuustilanteessa olisi helpompaa, jos ei tarvitsisi välillä ottaa yksilöpuheluita. kintäesimiehen virkoja, joiden hoitajat ovat ryhtyneet hoitamaan ensihoitopalvelun johtamistehtäviä niillä alueilla, joissa pelastustoimi on ensihoitopalveluiden tuottaja. Toiminta on syntynyt tarpeeseen, sillä sosiaali- ja terveystoimella ei ole vastaavia omia päivystäviä kenttäjohtajan virkoja, sanoo ministeri. Toisaalta samalla alueella on usein muitakin ensihoidon palveluntuottajia kuin pelastustoimi, joten ministerin mielestä ei ole aina yksiselitteistä, millä mandaatilla lääkintäesimies toimii. Toimenkuvaan on lisäksi liitetty pelastustoimen omia työnjohdollisia tehtäviä, jotka eivät liity ensihoitopalvelun johtamiseen. Tämän takia esitetään nyt, että kun ensihoitopalvelun järjestämisvastuu siirtyy alueelliselle tasolle, niin samalla terveydenhuoltoon perustetaan omat ensihoitopalvelun kenttäjohtajan vakanssit. Heidän tehtäviinsä kuuluu toimia monipotilas- ja moniviranomaistehtävissä ensihoitopalvelun operatiivisina kenttäjohtajina ja toimia yhteysupseerina hätäkeskuksen suuntaan mm. päällekkäistehtävien priorisoinnissa ja valmiussiirtoihin liittyvissä asioissa. Anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri, LT Hetti Kirves HYKSin ensihoidosta toivoisi vilkkaampaa VIRVEn käyttöä myös sairaaloissa. Kuva on otettu Töölön sairaalasta. Nyt Kirves toimii Peijaksen alueen ensihoidon vastuulääkärinä (vs.). Sairaalat saatava VIRVEn arkikäyttäjiksi Lääkintäjohtajalla keskeinen rooli suuronnettomuudessa SAR-HARJOITUKSEN TAVOITTEENA on harjoitella viranomaisten yhteistoimintaa lento-onnettomuustilanteessa. Helsinki-Vantaan lentokentän suuronnettomuusohjeistuksen mukaan lääkintäjohtajana aloittaa MediHelin päivystävä lääkäri. Näin tapahtui myös viime syksyn harjoituksessa, jossa ohjat otti käsiinsä Hetti Kirves. Ensimmäinen tehtävä oli päästä nopeasti komentopaikalle eli pelastuslaitoksen KU10-bussiin, jonne on järjestetty viestintäyhteydet. Teimme jo matkalla tiedustelua, josta alkoi hahmottua, mitä on tapahtunut, kuvaa Kirves liikkeellelähtöä. Samaan bussiin kokoontuivat pelastuksen ja lääkintäpuolen johtajat. On tärkeää, että voimme olla kasvokkain heti tilanteen alusta lähtien, jatkaa Kirves. Lääkintäpuolella VIRVEen luotiin omat kaistat luokittelu-, kuljetus- ja hoitosektoreille. Lääkintäjohtaja nimesi kullekin kaistalle johtajansa, joiden kanssa hän kommunikoi pelastustyön edetessä. Ensin kentälle meni pelastuslaitos, joka teki kohteen turvalliseksi. Kun pelastustoimelta saatiin lupa, lähti kentälle lääkintäpuolen luokittelijat. Lääkintäjohtaja valitsi tehtävään paikalle saapuneita sairaankuljetusyksiköitä. Luokittelu tehtiin pareittain. Potilaat merkittiin vihreällä, keltaisella, punaisella tai mustalla nauhalla. Musta tarkoitti kuollutta, keltainen ensihoitoa tarvitsevaa ja punainen kiireellistä ensihoitoa tarvitsevaa. Vihreitä olivat lievästi loukkaantuneet ja muut turmassa mukana olleet, ja lisäksi piti huomioida kentälle saapuneet omaiset jne. Kun luokittelu oli tehty, perustettiin hoitopaikka. Punaisella ja keltaisella Kuva: Seppo Haavisto VIRVE-UUTISET 1/2009 VIRVE-UUTISET 2/2009

4 VIRVE-käyttäjät merkityt potilaat kerättiin yhteen paikkaan. Vihreät yritettiin saadaan muualle suojaan, selostaa Kirves. Kuljetussektorin tehtävänä oli toimia yhteistyössä hoitojohtajan kanssa ja päättää, mihin potilaita kuljetetaan ja mihin sairaalaan kukin potilas menee. Lääkinnällinen pelastustoiminnan painopiste oli siirtynyt kuljetukseen. Sekä luokittelun, hoidon että kuljetuksen hoitavat vuorossa olevat sairaankuljettajat ja ensihoitajat. Lisäksi paikalle hälytetään vapaaehtoisia, jotka huolehtivat yleensä vihreillä merkityistä huollettavista, joita on yleensä eniten. Samalla seurataan pelastustoimen tilannetta, liikeneekö sieltä palomiehiä esim. autokuskeiksi. Vapaaehtoisen pelastuspalvelun johtaja voi olla yhteydessä lääkintäjohtajille. Heidän roolinaan voi olla mm. vihreistä huolehtiminen, joita on yleensä hyvin paljon. Heihin kuuluvat myös loukkaantuneiden omaiset. On varmaa, että kentälle ilmaantuu sukulaisia ja noutajia, jotka tulevat hakemaan omaisia pois sieltä. Jos potilaista ei ole tietoa, omaiset tulevat kentälle, sanoo Kirves. Eläintaudit jatkuva uhka Sikainfluenssa osoitti jälleen kerran, millainen uhka eläintaudit voivat olla. Eläinten ja tuotannon lisäksi vaarassa ovat myös ihmiset. Kuva: Antero Aaltonen Alussa liikaa pulinaa Lääkintäjohtajalla oli kaksi kuunneltavaa ryhmää: yksi sektorijohtajiin päin sekä toinen lääkintäpäällikölle, joka harjoituksessa toimi Töölön sairaalasta käsin. Jos lääkintäjohtajan olisi pitänyt kuunnella yksin VIRVE-viestintää, hänellä ei olisi jäänyt tarpeeksi aikaa johtamiseen. Lääkintäjohtajan radisteina toimi Medi- Helin lentoavustaja eli ensihoitaja ja lentäjä. Suuri haaste on alkuvaiheen tilannetiedustelu, kun ei vielä tiedetä, mitä ja missä on tapahtunut. Silloin VIRVEssä käy aikamoinen pulina. Samoissa puheryhmissä kommunikoi paljon yksiköitä. Välillä lääkintäyksiköt vain katoavat jonnekin. Se ei ollut suuri ongelma, mutta kauneusvirhe vähintään, tuumii Kirves. Kun yksiköt saadaan eri kaistoille ja kukin tietää paikkansa VIRVE-kanavilla, viestintä rauhoittuu. ELÄINLÄÄKÄRIT valvovat elintarvikkeiden koko tuotantoketjua pellolta ruokapöytään. Vaikka eläintautitilanteemme on Sairaalat saatava VIRVEn käyttäjiksi Lääkintäpäällikkö, joka toimi Töölön sairaalassa, kertoi sairaanhoitopiirin tasolla sen, kuinka paljon sairaaloihin voidaan ottaa ja minkä tasoisia potilaita. Raportoin hänelle, minkälaisia vammapoti- laita on tulossa, kertoo Kirves. Lääkintäpäällikkö sai taas omilta alaisiltaan selville, että esim. Meilahteen voidaan ottaa 8 punaista. Jorviin 5 punaista. Hän voi myös esittää resurssipyyntöjä sekä pyytää apua muista sairaanhoitopiireistä tai muista maista. Kirves kysyykin, koska sairaalat saataisiin oikeasti käyttämään VIRVEä. Turussa kuulemma VIRVEn käyttö toimii, mutta Helsingissä sen käyttö näyttää lipsuvan. Olisi kätevää, jos sairaala pystyisi kuuntelemaan, mitä kentällä tapahtuu. Suuronnettomuustilanteessa olisi helpompaa, jos ei tarvitsisi välillä ottaa yksilöpuheluita. Yksilöpuhelun aikana muu viestintä katoaa. MediHelin normaalitoimintaa se ei haittaa, mutta jatkon kannalta olisi hyvä, että myös sairaaloille tulisi rutiinia puheryhmien käytössä, toivoo Kirves. VIRVEn tulo on auttanut pelastustyötä monella tavalla. Lisäksi uusi Merlot Medin suuronnettomuussovellus on loistava. Se vähentää radioliikenteen määrää, koska eri toimijat näkevät samalla kertaa reaaliajassa pelastusoperaation tilanteen, selostaa Kirves. VIRVE-puhelimet ovat jatkuvassa valmiudessa läänineläinlääkäreillä, Eviran johdolla sekä maaja metsätalousministeriön eläintautivalvonnan taannut hyvän elintarviketurvallisuuden maassamme, vaarallisessa epidemiassa viestinnän pitää olla nopeaa ja valmiuden korkealla tasolla. VIRVE-puhelimet ovat jatkuvassa valmiudessa läänineläinlääkäreillä, Eviran johdolla sekä maa- ja metsätalousministeriön eläintautivalvonnan johdolla. VIRVE-viestintä on toiminut mainiosti, ja olemme tyytäväisiä niiden hankintoihin, sanoo läänineläinlääkäri Jessica Löfgren-Eriksson Etelä-Suomen lääninhallituksesta. Eläintautien valvonnan ylin johto on maa- ja metsätalousministeriössä. Elintarvikevirastossa hoidetaan valvonnan ohjaus ja ohjeistus sekä eläintautivalmiuden koordinointi. Helposti leviävissä eläintaudeissa ovat nopea reagointi ja valmiustilan nostaminen tärkeää. Eläintautikriisissä Eviraan perustetaan valvontaa var- johdolla. ten ns. kansallinen kriisikeskus. Tällöin läänitasolle perustetaan alueellisia kriisikeskuksia, joissa koordinoidaan alueellista toimintaa, kuvaa Löfgren-Eriksson. Lisäksi lääninhallituksen toimipisteissä säilytetään paikallisia valmiuseläinlääreitä varten VIRVE-puhelimia, joiden yhteydet avataan vain silloin, kun eläintautikriisi on meneillään ja valmiustasoa nostetaan. Keväällä 2008 pidettiin Pohjoismaiden ja Baltian maiden välinen ns. HO- TAIR bluetongue -eläintautiharjoitus. Polttiaisten levittämä sinikielitauti on yksi pelätty tauti, joka leviää helposti mm. lampaisiin ja nautoihin. Tautia on ollut jo Ruotsissa. Harjoituksessaä käytettiin VIRVEä. Kuva: Pirjo Pistooli VIRVE turvaa sosiaalipäivystäjän työn Kotikäynnit vaativat rohkeutta ja oikeaa asennetta Sosiaalipäivystäjä menee kotikäynnille usein yksin, mutta joskus hän tulee tilanteeseen, jossa mukana on useita poliisipartiota. Hyvä päivystäjä on rohkea, ja sietää jatkuvaa epävarmuutta. Jos kyseessä on moniviranomaistehtävä, voin kuunnella VIRVEä jo matkalla kohteeseen ja muodostaa käsityksen siitä. OLEN HENKEEN JA VEREEN sosiaalipäivystäjä. Tähän työhön saisi laittaa vain sellaisia henkilöitä, jotka haluavat sitä itse ja joilla on entuudestaan siitä kokemusta. Jokunen nuori menee ryhmässä mukana kasvamassa, mutta tässä työssä tarvitaan vahvaa ammattitaitoa, kuvaa projektikoordinaattori ja sosiaalityöntekijä Irma Lehtonen Hiiden ja Länsi-Uudenmaan sosiaalipäivystyksestä. VIRVE antaa Lehtoselle joustavuutta työhön ja turvallisuutta. Hän on myös huomannut, että mitä kokeneempi päivystäjä, sitä mieluummin hän käyttää myös VIRVEä. Lehtonen tietää, mistä puhuu. Hänen kädessään VIRVE on ollut kohta kahdeksan vuotta. Hän oli aikoinaan luomassa sosiaalipäivystystä Salon seudulle 12 kunnan alueelle. Sitten hän toimi Turun lastensuojelupäivystyksessä. Hiiden ja Länsi-Uudenmaan alueen sosiaalipäivystyksessä hän aloitti vuonna Nykyisin alueeseen kuuluvat Raaseporin kaupunki (ent. Karjaa, Pohja ja Tammisaari), Lohja (Inkoo, Lohja, Karjalohja, Sammatti ja Siuntio) sekä Karviaisten kuntayhtymä (Vihti, Karkkila ja Nummi-Pusula). VIRVE päivystäjän turvana Länsi-Uudellamaalla päivystäjiä on noin 30 ja VIRVE-puhelimia yli 20. Osa tekee päivystystä vain muutaman viikon vuodessa, osa enemmän. Lehtonen päivystää vähintään 10 viikkoa vuodessa. Päivystys on virka-ajan jälkeen iltaisin ja viikonloppuisin. VIRVEstä on valtavan iso apu sosiaalipäivystäjän työssä. Käytän sitä koko ajan, ja se on tuonut varmuuden käyttöön, sanoo Lehtonen. Jos kyseessä on moniviranomaistehtävä, voin kuunnella VIRVEä jo matkalla kohteeseen ja muodostaa käsityksen siitä, mitä on tulossa, sanoo Lehtonen. Tilatietojen ansiosta hätäkeskus tietää koko ajan, missä Lehtonen liikkuu. Se on tärkeää, koska päivystysalue on Hangosta Karkkilaan eli yli 180 km. Jos kotikäynnillä tulee uhkatilanne, voin painaa VIRVE-puhelimen hätänappia, josta aukeaa välittömästi suora yhteys hätäkeskukseen. Vaikka en itse pystyisi puhumaan heille suoraan, he voivat kuulla, jos esim. asiakas uhkailee. Voin yrittää rauhoitella asiakasta ja samalla viestiä hätäkeskukseen, mistä on kyse, sanoo Lehtonen vakavana. Esim. yöpäivystyksessä VIRVEn tärkeä etu on se, että hälytys tulee tekstiviestinä. Sen jälkeen voin rauhassa nousta ylös ja katsoa tekstiviestin sisällön ja päätellä, millainen keikka on tulossa. Aiemmin piti olla heti skarppina, kun puhelu tuli. VIRVE on ehdottomasti käyttäjäystävällisempi ratkaisu kuin matkapuhelin, kehuu Lehtonen. Lehtonen arvostaa myös sitä, että jos tulee jokin suurempi onnettomuus, VIRVE toimii, vaikka gsm-verkko olisi tukossa. Yhteistyö hätäkeskuksen kanssa Lehtonen saa hälytyksen tekstiviestinä hätäkeskuksesta. Tekstiviestistä selviää mm. se, kuka on soittanut, nimi, osoite ja minkälaisesta tehtävästä on kysymys. Lehtonen informoi vuorostaan hätäkeskusta, milloin hän on lähtenyt kohteeseen, milloin hän on perillä sekä milloin tehtävä on hoidettu ja hän on taas vapaa ottamaan uuden keikan vastaan. Joskus saan hälytyksen sairaalasta tavalliseen kännykään. Ilmoitan silloin VIRVEllä hätäkeskukseen, että tällainen tehtävä on tullut ja toimin jälleen normaalin toimintatavan mukaan. Näin varmistun, että hätäkeskus tietää aina, mitä olen tekemässä. Vaikka päivystysalue on laaja, viestintä VIRVEn välityksellä on onnistunut hyvin niin poliisien, pelastustoimen kuin terveyskeskusten kanssa. Nyt VIRVEä käytetään meillä pelkästään päivystyksessä, mutta siitä olisi selkeästi apua myös virka-aikana. Sitä voisivat käyttää esim. kodinhoitajat, jotka liikkuvat paljon yksin. VIRVEllä voisi pitää myös sisäisiä kokouspuheluita, kun etäisyydet eri toimipaikkojen välillä ovat pitkät. VIRVE-UUTISET 2/2009 VIRVE-UUTISET 2/2009

5 Kuva: SEPE Lääkärihelikopteri nousi yli 700 pelastustehtävään Oulun läänin alueella toimiva lääkäri- ja pelastushelikopteri SEPE sai viime vuonna yli hälytystä, joista 742 tarvitsi kopterin. Lisäksi SEPEn ensihoitolääkäriä konsultoitiin puhelimitse yli tuhat kertaa. SUURIN OSA TEHTÄVISTÄ on ensihoitoa, mutta kesällä myös sammutustehtäviä ja etsintöjä. Yhteistyökumppaneina ovat kaikki viranomaistahot, kuvaa Sepen tuki ry:n toiminnanjohtaja Jari Pääkkö. SEPEn toiminta on vakiintunut 15 vuoden aikana yhdistyksen päätehtävänä on huolehtia toimintaan tarvittavan rahoituksen keräämisestä sekä muista tarvittavista puitteista. Koko toiminnan ideologiana on toimittaa lääkärijohtoinen ensihoito mahdollisimman nopeasti tilannepaikalle joko helikopterilla tai maayksiköllä, jotka kummatkin on varustettu näihin tehtäviin. Kun kohteeseen ei päästä helikopterilla, hätäkeskus voi lähettää sinne lääkärijohtoisen maayksikön. Näin toimintamme on mahdollisimman tehokasta, kehuu Pääkkö. Ensihoitaja on myös lentoavustaja Ensihoitaja on helikopterissa myös lentoavustaja, joka auttaa matkan aikana mm. tähystämisessä, mittareiden lukemisessa ja suunnistamisessa myös yöllä. SEPEssä 10 vuotta toiminut erikoissairaanhoitaja, ensihoitaja ja lentoavustaja Jari Pesonen pitää työstään paljon. Olen ollut useita viikkoja helikopterin tekniikan ja lentämisen teorian koulutuksessa. Käyn kolmen kuukauden välein harjoittelemassa myös lentoa simulaattorissa. Käytännössä kaikilla SEPEn ensihoitajalla on yksityislentäjän lupakirjat, vain oikeat lentotunnit puuttuvat, kuvaa Pesonen lentoavustajan vaatimuksia. Koska myös sijaiset pitää kouluttaa, voi mennä jopa vuosia, ennen kuin saamme koulutettua ensihoitajan helikopterilentoja varten, sanoo Pesonen. Helikopterin laskeutuminen edellyttää vähintään 25 x 25 metrin aluetta. Yllä ei saa olla ilmajohtoa ja alueen pitää olla irtotavaroista puhdas, jottei tavaraa lähde lentoon, kun helikopteri laskeutuu. Myös maaston muoto asettaa laskeutumiselle ehtoja. Hyvä tiimihenki SEPEn ensihoito eroaa tavallisesta siitä, että tiimissä on mukana aina myös anestesiakoulutuksen saanut ensihoidon erikoislääkäri. On hienoa, että kolme eri ammattikuntaa ensihoitaja, lentäjä ja lääkäri työskentelevät tiivisti yhdessä toistaan kunnioittaen. Tässä työssä näkee paljon eri tilanteita, ja näen edelleen kehittymisen mahdollisuuden. Vaikka työhön liittyy myös riskejä, se antaa myös haasteita, sanoo Pesonen. SEPEn pelastustiimi on yhteydessä VIRVEllä eniten hätäkeskukseen, sairaankuljetukseen, pelastustoimeen sekä joskus myös poliisin ja rajavartiolaitoksen kanssa. Jos ilmailuradiota ei lasketa, VIRVE on meidän ainoa viestintävälineemme. Se on toiminut moitteetta niin ilmassa, maalla kuin merelläkin. Jossain voi olla katvealueita, mutta ei niin, että se olisi haitannut toimintaa, tietää Pesonen. Kenttätyö vaativaa Ensihoito kentällä on vaativaa. Kentällä lääkärillä ei ole kollegoja ympärillään, sairaalan laitteita tai ylimääräistä työvoimaa. Kentällä pitää pärjätä sillä, mitä on mukana. Pesonen on huomannut lääkärikaartin nuorentuneen SEPEn tiimissä. Tulijoita olisi enemmän kuin voidaan ottaa. 15 ensihoitolääkäriä on opetellut VIR- VEn käytön. Voikin sanoa, että SEPEn ansiosta Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä on erittäin hyvä valmius VIRVEn käyttöön. SEPEn toimintaa rahoitetaan omalla varainhankinnalla ja Raha-automaattiyhdistyksen tuella. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vastaa lääkinnällisestä toiminnasta ja sen aiheuttamista kuluista, mm. ensihoitolääkäreiden palkoista ja lääkinnällisistä varusteista. SEPE on omalla toimialueellaan tunnettu, erittäin hyvä ja luotettava yhteistyökumppani, sanoo Pääkkö. Jos ilmailuradiota ei lasketa, VIRVE on meidän ainoa viestintävälineemme. Se on toiminut moitteetta niin ilmassa, maalla kuin merelläkin. Digitaalinen viestintä osa ensihoitoa Hoito- ja tutkimustiedot siirtyvät digitaalisesti autosta sairaalaan Toimiala-asiantuntija Tomi Pekkonen Erillisverkoista (oik.) ja Jouni Pousi ovat tyytyväisiä MelotMedi-palvelusovellukseen. KUN AIEMMIN HÄLYTYSTIEDOT ja ensihoidossa tuotettu tieto piti kirjoittaa käsin paperille, uudessa MerlotMedijärjestelmässä tieto siirtyy digitaalisesti. Potilaan kuljetusyksikössä on kannettava kosketusnäytöllinen tietokone, joka otetaan mukaan myös kohteeseen. Jos esimerkiksi ambulanssihenkilöstö hoitaa potilasta onnettomuuspaikalla, ensihoitajien kirjaama potilaskertomus voidaan lähettää saman tien konsultoivan lääkärin tietokoneen näytölle. Myös potilaan verenpaine-, EKG- ja muu hoitoon liittyvä mittausdata siirtyvät heti lääkärin nähtäville. Nykyisin hätäkeskuksen hälytys ja yksiköiden tilatiedot siirtyvät VIRVEn välityksellä. Ensihoitokertomuksen tiedot välittyvät 3G- tai gprs-verkon kautta. Ensihoidon lähettämät datamäärät eivät ole suuria. Toivoisin, että VIRVEn datasiirto mahdollistuisi potilastietojen siirrossa. VIRVE lisäisi järjestelmän Digitaalinen viestintä ensihoidossa on lisääntynyt. Etelä-Suomessa Helsingin, Länsi- ja Keski-Uudenmaan pelastuslaitokset sekä Espoossa yksityiset sairaankuljetusyksiköt käyttävät Logican MerlotMedi- raportointi- ja johtamisjärjestelmää, jolla saavutetaan monia etuja. käytön luotettavuutta, sillä esimerkiksi suuronnettomuustilanteissa gprs-yhteydet todennäköisesti tukkeutuisivat, jolloin VIRVEn välityksellä saataisiin tietoa siirtymään sairaalaan, sanoo Jouni Pousi, joka on toiminut Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ensihoidon tietojärjestelmän projektisuunnittelijana. Ensihoidon tietojärjestelmän tavoitteena on, että HUSin alueella olisi yksi yhtenäinen potilastietojärjestelmä, joka toimisi myös sairaalan ulkopuolisissa olosuhteissa. Järjestelmään kirjattaisiin ensihoidon potilastiedot, ja samalla järjestelmä toimisi ensihoidon vastuulääkärin toiminnan tukena ja mahdollistaisi raportoinnin sekä suuronnettomuudessa ensihoidon johtamisen, kuten potilassijoitusten hallinnan. VIRVE-käyttäjät Järjestelmä on toiminyt hyvin, ja vastaanotto ollut myönteistä. Hämmästyttävintä on ollut se, että suurimmat haasteet ovat löytyneet PC-puolelta eivätkä itse sovelluksen käytöstä. Näin se toimii Järjestelmä on toiminut hyvin, ja vastaanotto ollut myönteistä. Hämmästyttävintä on ollut se, että suurimmat haasteet ovat löytyneet PC-puolelta eivätkä itse sovelluksen käytöstä. Tällaisen tietojärjestelmän käyttöönotto laajalti edellyttää myös yhteisiä käytäntöjä. Käytäntöjen yhtenäistäminen oli suurin haaste, mutta yhteistyöllä eri toimijoiden kanssa päästiin kaikkia tyydyttävään lopputulokseen, kertoo Pousi. MerlotMedi välittää jatkuvasti tietoa eri sairaankuljetusyksiköiden sijainnista ja niiden suorittamien tehtävien vaiheesta valvomoon. Sen avulla voi päivystävä ensihoitolääkäri tai päivystävä lää- kintäesimies seurata alueensa yksiköiden sijainteja. Hätäkeskuksen lähettämät hälytystiedot välittyvät VIRVEn kautta automaattisesti ambulanssin tietokoneelle. Sen jälkeen ensihoitaja täyttää ensihoitokertomusta kosketusnäytön kautta. Ensihoitokertomukseen kirjataan potilaan henkilö- ja hoitotiedot. Bluetooth-tekniikkaa hyödyntämällä, ensihoitokertomukseen voidaan siirtää tietoa potilasvalvontalaitteilta langattomasti. Ensihoitokertomukset ovat oireen tai vamman mukaisia. Tietojärjestelmään on muokattu valmiita kysymyspohjia, jotka nopeuttavat tietojen syöttämistä. Ensihoidon tietojärjestelmän valvomosovelluksen välityksellä voi toimintaa johtava henkilö, kuten päivystävä ensihoitolääkäri, seurata ensihoitokertomuksen täyttämistä reaaliajassa. Hän voi puhelinkonsultaation yhteydessä antaa samat hoito-ohjeet sähköisesti, jotka kirjautuvat sitten hoitavan yksikön ensihoitokertomukseen. Kun tarvittavat tiedot on kirjattu järjestelmään, hoitaja tekee päätöksen, mihin sairaalaan potilas lähetetään. Ensihoitokertomus lähetetään vastaanottavaan sairaalaan, jossa se on käytettävissä ennen kuin potilas on fyysisesti kuljetettu kohteeseen. VIRVE-UUTISET 2/2009 VIRVE-UUTISET 2/2009

6 Poliisiylijohtaja Paatero: VIRVE poliisitoiminnan kulmakivi Muistan hyvin ne ajat, kun poliisit alkoivat testailla VIRVEä. Alussa verkko kohtasi suuria vaikeuksia, eikä oltu ollenkaan varmoja, onko tämä oikea tie kulkea. Koevaihetta kesti tuskastuttavan kauan, kertoo poliisiylijohtaja Mikko Paatero sisäasiainministeriöstä VIRVE-päivässä. KÄYTTÖÖNOTOSSA EDETTIIN kirosanasta välttämättömyyteen, kuten Paatero asian ilmaisee. Tänään VIRVE on poliisille välttämätön ja arvostettu työkalu. Käyttäjät ovat antaneet VIRVElle korkeita arvosanoja 8 9, joka on peruskriittiseltä poliisilta erinomainen tulos. VIRVEn kanssa tultiin nopeasti toimeen. Poliisi pitää VIRVEn toimintavalmiutta varsin hyvänä, ja puheviestinnän toimintavarmuus on tärkeintä, mihin pitää panostaa riittävästi, toteaa Paatero. Poliisin näkökulmasta VIRVE on poliisitoiminnan kulmakivi. Viestinnässä sen perusominaisuus liittyy työturvallisuuteen, mutta se on ensi sijassa myös Kuva: Lehtikuva, Martti Kainulainen Viestinnässä VIRVEn perusominaisuus liittyy työturvallisuuteen, mutta se on ensisijassa myös johtamisväline. johtamisväline. VIRVEn kautta hoidetaan niin yleis- kuin kenttäjohtaminenkin. VIRVEn käytön kautta toiminnan johtaminen saa jäntevämmän otteen, kuvaa Paatero. Poliisi on yhteistoimintaan hyvin tyytyväinen. Mitä erityislaatuisempi poliisijohtoinen tilanne on, sitä enemmän VIR- VEä on voitu hyödyntää. VIRVEn peitto on riittävä yleisesti ottaen. Vaikka katveita löytyy sisätiloista, sekään ei ole enää suuri ongelma. Tässäkin suhteessa poliisi on varsin tyytyväinen, kehuu Paatero. Poliisilla on nykyisin käytössä ajoneuvoradiota, joissa kaikissa on paikannus. Käsiradioita on 5 000, joista joka kolmannessa on paikannus. VIRVEen kytketty tietokone löytyy 400 partioautosta. Lisäksi poliisilla on varakalustoa erityistilanteita varten. Poliisilla kaikkien VIRVE-päätteiden käyttöperiaate on yhdenmukainen ja puhelimien sisällöt samat eri puolella Suomea. Ratkaisu on osoittautunut hyväksi. Se mahdollistaa kaluston ja henkilöstön joustavan siirron paikkakunnalta toiselle, ja liikkuvat tilanteet ovat kentällä jokapäiväisiä. Kun puhelimien sisällöt ovat samanlaisia, VIRVEn käytön oppiminen on ollut myös helpompaa, sanoo Paatero. VIRVE-hallintatehtävät ovat poliisin omassa kädessä. Hallinnointi on poliisissa keskitetty, jolloin jokaisen poliisilaitosten ei tarvitse vastata siitä itse. POKE-kenttäsovellukset ovat tulossa kaikkiin partioautoihin vuoteen 2010 mennessä. POKEn käyttö vähentää rutiiniviestintää ja kirjaamistarvetta kentällä. Kenttäsovellusten tuleminen helpottaa muutakin poliisin toimintaa ja tuo resurssihallinnallisesti hyviä vaihtoehtoja, sanoo Paatero. VIRVEn kautta on voitava hoitaa myös kriittinen datasiirto, vaikka muita datapalveluita otetaan käyttöön. Puheviestintä säilyy silti tärkeimpänä nopeassa ja liikkuvassa tilanteessa. VIRVEn toimintavarmuus on meille ydinkysymys, painottaa Paatero. Kansainvälisyys lisääntyy, joten tulevaisuudessa meidän pitäisi asioida myös valtion rajojen ulkopuolella. Toivottavasti jatkokehittelyssä päästään siihen, että eri maista tulevat ryhmät voivat toimia eri maiden kanssa. Nyt valmistellaan lakia, että voisimme pyytää valmiusjoukkojen apua erityistilanteissa myös muilta mailta, kertoo Paatero. Poliisi on kriisiorganisaatio joka päivä. Sen pitää olla valmis kaikkiin tilanteisiin. Kun erityissuunnitelmia otetaan käyttöön, niiden toteuttamisen pohjana ovat toimivat viranomaisverkot. Mikään viranomainen ei pysty yksin hoitamaan vaativaa tehtävää, jolloin yhteisten verkkojen merkitys korostuu. Jos poliisiylijohtajaa kutsutaan, se on sitten SISU1, sanoi Paatero puheenvuoronsa päätteeksi VIRVE-päivässä maaliskuussa. Poliisi haluaa VIRVESTÄ LISÄÄ IRTI VIRVE-käyttäjät Yleinen henki poliisissa on sellainen, että VIRVEen ollaan tyytyväisiä. Toivon kuitenkin, että poliisit käyttäisivät VIRVEn toiminteita paremmin ja kenties uusia dataominaisuuksia otettaisiin käyttöön nykyistä aktiivisemmin, sanoo viestijärjestelmien vastuuhenkilö ylikomisario Jukka Korhonen Poliisiammattikorkeakoulusta. KUN POLIISI SIIRTYI aikoinaan VIRVEn käyttöön, Korhonen oli mukana kouluttamassa yli 400 VIRVE-tukihenkilöä, jotka kouluttivat edelleen oman maakuntansa poliisit uuden viestimen käyttöön. Nykyisin poliisit oppivat VIRVEkäytön jo peruskoulutuksessaan. Poliisin toiminta kentällä nojaa puheeseen, ja esim. hätäpäivystäjä antaa keikan poliisille puhumalla. Eniten käytetään puhetta, vaikka muut viranomaiset käyttävät paljon myös dataominaisuuksia, vertaa Korhonen. Kun VIRVEn peruskoulutus on saatu hyvälle mallille, niin nyt painopisteenä on VIRVEn toiminta moniviranomaistilanteissa. VIRVEn monipuolisempi käyttökoulutus koskee niin uraansa aloittavia kuin vanhempaa väkeä ja päällystöä. Korhosen mielestä poliisit arastelevat edelleen VIRVEn käyttöä, koska uuteen viestikulttuurin ei ole vieläkään totuttu. Vaikka poliisit ovat yhteydessä päivittäin pelastustoimeen ja ambulansseihin, VIRVEn käyttöä moniviranomaistilanteissa on harjoiteltava lisää. Kun yhteistoiminnasta tulee hyviä esimerkkejä, luo se uskoa myös poliisille siitä, että voimme toimia samassa verkossa yhdessä. Viranomaisyhteistyö on päivän sana. Meillä ei ole muuta tietä selvitä tulevaisuuden haasteista, painottaa Korhonen. Parhaiten VIRVEä käyttää poliisin operatiivinen suoritusporras kentällä. Poliisin organisaatiouudistuksen myötä kuitenkin myös johtamisjärjestelmiä uusittiin. Esimiesaseman saivat myös sellaiset henkilöt, joilla sitä ei aiemmin ollut. Niinpä nyt meillä on haasteena päällystystötason VIRVE-tietämyksen lisääminen, kertoo Korhonen. Hän ihmettelee VIRVE-koulutuksen vaihtelevaa tasoa Suomessa. Monella poliisiksi aikovalla opiskelijalla on jo aiempaa VIRVE-käyttökokemusta. Heidän VIRVE-koulutuksensa on ollut todella kirjavaa. Heppoisimmillaan käyttäjälle on pidetty vain tunnin vierihoito, ihmettelee Korhonen. Kuva: Sami Hätönen / Poliisiammattikorkeakoulun viestintä 10 VIRVE-UUTISET 2/2009 VIRVE-UUTISET 2/

7 VIRKEn myötä toiminta yhä turvallisempaa Erillisverkkojen operoimat tekniset ympäristöt ovat keskeisiä osia turvallisuusviranomaisten operatiivisessa toiminnassa. Siten häiriöt Erillisverkkojen toiminnassa voivat pahimmillaan heijastua myös turvallisuusviranomaisten toimintaan. KUN LISÄKSI HUOMIOIDAAN vaatimus Erillisverkkojen kyvystä toimia kaikissa yhteiskunnan turvallisuustilanteissa normaaliolot, yhteiskunnan häiriötilanteet ja poikkeusolot luodaan Erillisverkoille suuret vaatimukset hoitaa turvallisuuteen liittyvät näkökohdat esimerkillisesti. Tähän haasteeseen vastaa osaltaan VIRKE-kehitysohjelma. Turvallisuuden esimerkillinen hoitaminen on osa palvelun laatua, jonka parantaminen on yksi VIRKE-kehitysohjelman keskeisimpiä tavoitteita. Laatu näkyy käytännössä toimivina palveluina ja sidosryhmien luottamuksena Erillisverkkojen toimintaa kohtaan. Turvallisuuden kannalta keskeiset tekijät ovat ihmiset, prosessit, teknologia ja turvallisuuden kokonaisvaltainen hallinta. Erillisverkkojen henkilöstöä koulutetaan jatkuvasti osaamisen ja turvallisuustietoisuuden ylläpitämiseksi ja taitoja harjoitetaan säännöllisesti. Tietoturvaryhmän osaamiseen panostetaan. Yrityksen prosessit muuttuvat toiminnan myötä ja vaativat jatkuvaa kehittämistä. Turvallisuusnäkökulmasta on ensiarvoisen tärkeää, että ennalta määrättyjen toimintamallien mukaisesti toimitaan myös kriisitilanteessa. Erillisverkoissa on käynnissä useita hankkeita prosessien toiminnan tehostamiseksi. Yksi keskeisimmistä tulee olemaan ITIL-käytäntöjen tehokkaampi hyödyntäminen. ITIL on kansainvälisesti tunnettu kokoelma käytäntöjä IT-palveluiden hallintaan ja johtamiseen. VIRKE-kehityshanke tehostaa myös teknisen turvallisuuden tasoa entisestään. Lähiaikoina valmistuneita hankkeita ovat mm. kulun- ja kameravalvontajärjestelmien uusiminen, palomuuri- ja verkkohyökkäysten tunnistusjärjestelmien päivittäminen sekä varmistusjärjestelmien uusiminen. Näiden lisäksi on käynnissä ja suunnitteilla useita sellaisia hankkeita, jotka liittyvät suoraan tai vä- Turvallisuusnäkökulmasta on ensiarvoisen tärkeää, että ennalta määrättyjen toimintamallien mukaisesti toimitaan myös kriisitilanteessa. lillisesti turvallisuuden parantamiseen. Turvallisuuden johtamisen työkaluna Erillisverkoissa käytetään mm. riskienhallintaa, turvallisuuden hallintajärjestelmää ja sisäistä tarkastusta. Riskienhallinnan merkitys korostuu voimakkaasti muutostilanteissa, mistä syystä jokaiseen VIRKE-kehityshankkeeseen onkin liitetty kiinteästi riskienarviointiprosessi. Sen käyttö tuo ennustettavuutta ja mahdollistaa hankkeiden tuotosten turvallisen kytkemisen osaksi tuotantoympäristöä. Turvallisuuskokonaisuuden hallinnassa Erillisverkoissa käytetään valtionhallinnon tietoturvallisuuden johtoryhmän (VAHTI) määrittelemiä malleja. VAHTIohjeistoa hyödynnetään Erillisverkoissa muutenkin kattavasti. Tämä säästää resursseja ja takaa yhtenäiset käytännöt keskeisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Varautuminen yhteiskunnan häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin on aina ollut Erillisverkkojen keskeinen tehtävä. Perusta erityistilanteissa toimimiselle luodaan kuitenkin normaaliolojen aikana. Turvallisuushankkeet kohottavat Erillisverkkojen valmiutta toimia kaikissa näissä tilanteissa. Erityistilanteessa toiminta voidaan joutua siirtämään väistötiloihin. Normaaliajan väistöharjoitukset auttavat joustavassa siirtymisessä. Toiminnan prosessit pysyvät erityistilanteissa ja väistötiloissa normaaliolojen kaltaisina. Teksti: Marko Kuivalainen Kuva: Janne Nousiainen / Studio Juha Sorri Toistimesta apua VIRVE-verkon sisäpeittoon VIRKE-PROJEKTISSA sisäpeittoon liittyvät asiat on nostettu yhdeksi painopistealueeksi. Erillisverkoissa toivotaankin, että sisäpeittoa vahvistavat toistinjärjestelmät otettaisiin huomioon tulevaisuudessa jo rakennuslupavaiheessa. Mikäli VIRVE-sisätilaratkaisu toteutetaan toistimella, tarvitaan sille erillinen radiolupa. Suomen Erillisverkot Oy hakee Viestintävirastolta toistimelle taajuusluvan sisäverkon asennuskansion taajuuslupahakemuskaavakkeella. Myös itse toistin hankitaan Erillisverkkojen kautta, joka on valinnut kilpailutuksen jälkeen Crowave Oy:n valmistamat toistimet. Ne ovat TETRA-standardin mukaisia, joka on välttämätöntä, koska toistin on aktiivinen verkon elementti.. TREVI-testiympäristössä testataan VIRVE-verkon uudet sovellukset ja päivitykset. Suomen Erillisverkot Oy:n hallituksen puheenjohtaja Pekka Timonen soitti ensimmäisen puhelun TREVI-testiympäristössä Jyväskylän toimipisteessä. Laitteiden kuuluvuuden parantamiseksi on kehitetty erilaisia järjestelmiä, joiden avulla VIRVE-palveluiden toimivuus voidaan taata myös vaativimmissa paikoissa. Tukiasemien hyvästä peitosta huolimatta katvealueita löytyy yhä, ja myös maanalaiset tilat sekä jotkin teräsja betonirakenteiset rakennukset ovat VIRKE-KEHITYSOHJELMAN myötä nähtiin tarpeelliseksi kehittää tuotannosta täysin erillään oleva testiympäristö VIRVE-palveluille. Sen valmistuttua on päivityksien ja uusien sovellutusten käyttöönotto VIRVE-tuotannossa nyt sidottu testiympäristössä hyväksyttyihin etukäteistesteihin. Testiympäristössä voidaan testata toiminnallisuuksia niin asiakkaiden kuin loppukäyttäjienkin näkökulmasta. Tavoitteena on myös turvata jatkuvuus ja yhteiskunnan elintärkeät toiminnot. Kuva: Janne Nousiainen / Studio Juha Sorri VIRKE TAYS on edistyksellinen sairaala VIRVEkäyttäjänä. Sillä on käytössä VIRVE-toistimia, jotka vahvistavat ja mahdollistavat VIRVEn monipuolisen käytön myös sairaalassa. olleet sisäkuuluvuuden kannalta ongelmallisia. Kun kuuluvuutta ei ole, herättää tilanne tyytymättömyyttä. Ensimmäinen puhelu soitettu VIRVEn testiympäristössä Myös VIRVE-verkon käyttäjien kouluttaminen autenttisessa ympäristössä on mahdollista. Ympäristö on valmis kesällä 2009, ja se sisältää radio-, siirto- ja pakettiverkon sekä rajapinnat ja sovellusalustat asiakkaiden sovelluspalvelimien ja VIRVEpalveluiden välille. Käyttäjiä tulevat olemaan VIRVE-verkon sovellustoimittajat, palveluoperaattorit, alihankkijat ja Erillisverkkojen oma henkilökunta. Teksti Satu Huhtela Kuva: Pirkanmaan sairaanhoitopiiri / arkisto 12 VIRVE-UUTISET 2/2009 VIRVE-UUTISET 2/

8 VIRVE käyttäjät VIRVE tulee rautateille Tulevaisuudessa VR:n ja Ratahallintokeskuksen henkilökunta saa yhdellä napin painalluksella yhteyden poliisiin ja pelastusviranomaisiin. VIRVE tulee työvälineeksi rautateillä kesän aikana. RAUTATEILLÄ OTETAAN heinäkuuhun mennessä käyttöön viitisenkymmentä VIRVE-laitetta. Käyttäjäkunta tulee tosin olemaan paljon suurempi, sillä VR:llä ja liikenteenohjauksissa tehdään paljon vuorotyötä ja samalla laitteella on useampia eri käyttäjiä. VR-yhtiöiden pelastuspäällikkö Arto Taskisen mukaan rautateillä on testattu VIRVEä jo hyvän aikaa. Olemme tarkentaneet laitteiden parametreja, järjestäneet henkilökunnalle koulutusta ja tehneet yhteistyötä viranomaisten kanssa. Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen alueella tehtiin pilotointikokeilua. Kun kaikki ohjeistukset on saatu kuntoon, otamme VIRVEn käyttöön, Taskinen kertoo. Koulutukset ovat olleet päivän mittaisia käyttökoulutuksia VIRVE-käyttäjien Laskimme harjoitustilanteessa, että häiriön sattuessa joudutaan soittamaan jopa kaksisataa tavallista puhelua. VIRVEn myötä määrä vähenee dramaattisesti. vastuuhenkilöille. Nämä vastuuhenkilöt puolestaan voivat myöhemmin perehdyttää omia yksiköitään viranomaisverkon ominaisuuksiin. VIRVEn käyttäjiksi tulee liikenteen ohjauskeskusten ja sähköradan käyttökeskusten henkilökuntaa, ja luonnollisesti myös VR:n omilla pelastuspalveluyksiköillä on omat päätelaitteensa käytössä. Samoin VR:n johto saa haltuunsa VIRVE-laitteet. Juniin olemme yhteydessä rautateiden omilla radiopuhelimilla, kuten tähänkin asti. VIRVE toimii liikenteenohjauksen varaverkkona niissä tilanteissa, joissa normaalin verkon kapasiteetti ei välttämättä riitä. Esimerkiksi onnettomuuksien yhteydessä monella matkustajalla voi olla tarve soittaa puhelimellaan, Taskinen selventää. VIRVE vähentää VR:n ja Ratahallintokeskuksen henkilökunnan työtä häiriötilanteissa, sillä jatkossa yhdellä napin painalluksella voidaan olla yhteyksissä kaikkiin puheryhmän jäseniin. Se pienentää huomattavasti puheluiden määrää, kun liikenteenohjauskeskuksia ja viranomaisia pitää informoida meneillään olevasta häiriötilanteesta. Ruuhka-aikoina joudutaan tiedottamaan kymmenille tuhansille ihmisille, ja VIRVE nopeuttaa toimintaa. Laskimme harjoitustilanteessa, että häiriön sattuessa joudutaan soittamaan jopa kaksisataa tavallista puhelua. VIRVEn myötä määrä vähenee dramaattisesti. Yhteydenpidossa viranomaisiin päin tulee myös selkeä parannus. Jatkossa voimme esimerkiksi antaa VIRVEllä tarvittavat tiedot suoraan pelastustoiminnan johtajalle. Liikenteen pysähtyminen heijastuu koko maahan Taskiselle itselleen VIRVE-laite on tuttu jo ennestään, sillä hän on hyödyntänyt viranomaisverkkoa palokunnassa työskennellessään. VIRVE on osoittautunut hyväksi työkaluksi. Verkossa on riittävästi puheryhmiä, ja äänenlaatu ja kuuluvuus ovat hyvät, hän kehaisee ja sanoo toivovansa, että VIRVEstä tulisi rautateilläkin päivittäinen työkalu. Pelastuspäällikön ominaisuudessa hänen vastuullaan on organisoida ja johtaa VR:n pelastustoimintaa ja onnettomuuksien ehkäisyä sekä huolehtia esimerkiksi väestönsuojelutehtävistä. Lisäksi VR kou- Suomen rautatieverkosto on suurelta osin yksiraiteista, ja jos liikenne pysähtyy jossakin, vaikutukset kertautuvat helposti koko maahan. luttaa pelastuslaitoksia rautatiekaluston osalta. VIRVEstä tulee olemaan hyötyä viestinnässä erityisesti silloin, kun junaliikenne joudutaan syystä tai toisesta pysäyttämään. Tyypillisimpiä häiriöitä ovat rautatiekaluston vikaantuminen tavalla tai toisella, ja valitettavasti myös onnettomuuksia sattuu silloin tällöin. Esimerkiksi tasoristeyksissä tapahtuu onnettomuuksia. Suomen rautatieverkosto on suurelta osin yksiraiteista, ja jos liikenne pysähtyy jossakin, vaikutukset kertautuvat helposti koko maahan. Liikenne on tärkeä saada toimimaan nopeasti uudelleen. Varsinaista sabotaasia VR:llä ei onneksi ole juurikaan jouduttu kohtaamaan, mutta pienempiä vahingontekoja toki tapahtuu jonkin verran. Lähinnä tietoon on tullut töhrimisen kaltaisia tilanteita, Taskinen sanoo. Järjestyshäiriöissä VIRVEstä on apua ainakin pääkaupunkiseudun lähijunissa, joissa päivystävillä vartijoilla on ollut viranomaisverkko käytössä jo pidempään. Vartijat saavat VIRVEn avulla suoran yhteyden poliisiin, ja jatkossa turvallisuuspalvelun henkilökunta voi olla helposti yhteydessä myös liikenteenohjaukseen. Henkilöstö kiertää junasta toiseen Junien runsasta liikennöintiä kuvastaa esimerkiksi tieto, että Helsingin asemalla saapuvia ja lähteviä junia on päivässä noin Henkilöstö kiertää junasta toiseen. Jos yksi juna ei tule, toinen ei myöskään lähde, koska ei ole tarpeeksi henkilökuntaa. Henkilöstökierrot menevät helposti sekaisin. Säät vaikuttavat rautateiden liikennöintiin vain harvoin. Myrskyt voivat kuitenkin aiheuttaa yllätyksiä, ja esimerkiksi kaatuneet puut tuottavat joskus hankaluuksia. Taskisen mukaan liikenteenohjaustekniikkakin voi periaatteessa vikaantua joskus. Silloin kyse saattaisi olla vakavastakin häiriöstä, mutta onneksi sellaisia tilanteita sattuu erittäin harvoin. Sähköt joudutaan joissakin onnettomuustilanteissa katkaisemaan radalta, jolloin sähköllä toimiva liikenne tietysti pysähtyy. Diesel-vetureilla pystyttäisiin korvaamaan vain osa liikenteestä. Taskinen kertoo, että sähköjen katkaiseminen ei läheskään aina ole tarpeen, vaan tilanne arvioidaan aina erikseen. Sähköjen katkaisemista tärkeämpää on katkaista liikenne. Se on turvallisuuskysymys. Juna liikkuu rullaamallakin vielä useita kilometrejä, ja radalle tuleva voi helposti jäädä junan alle, jos liikennettä ei katkaista. Taskinen toivoo, että VIRVEn käyttöönoton myötä viranomaisyhteistyö voisi tiivistyä entisestään. Hän esittää, että viranomaiset tulisivat rohkeasti tutustumaan liikenteenohjauskeskuksiin, jolloin voitaisiin yhdessä käydä läpi VIR- VEn yhteistoiminnan periatteita. Teksti: Noora Melaanvuo Kuvat: VR 14 VIRVE-UUTISET 2/2009 VIRVE-UUTISET 3/

9 Pienessä maassa osataan tehdä yhteistyötä Julkinen sektori ja elinkeinoelämä ovat tehneet vuosikymmeniä yhteistyötä, jotta yhteiskunta olisi ennalta varautunut uhkatilanteisiin mahdollisimman hyvin. Suomea pidetään edelläkävijänä julkishallinnon ja yritysten välisen yhteistyön kehittämisessä. FICOM RY:N varautumispäällikkö Kari Wirmanin mukaan suomalaisille ei jäisi sormi suuhun, jos ulkomailta ei jostain syystä enää saataisi TETRA-teknologiaa. TETRA perustuu standardeihin, joiden perusteella laitteita voisi periaatteessa valmistaa kuka vain. Valmistaminen ei olisi todennäköisesti meille ylitsepääsemätön ongelma. Yhteiskunta on monien haasteiden edessä tietoverkkoja ja tietotekniikkaa kehittäessään. Wirman nostaa yhdeksi pohdinnan kohteeksi sen, miten Suomessa kyetään vastaamaan kaikkiin tietoyhteiskunnan palvelutarpeisiin. Palveluja tuottaa elinkeinoelämä, jonka täytyy toimia liiketaloudellisin perustein. Kysymys on siitä, mitä yhteiskunta tarvitsee ja pystytäänkö palvelut tuottamaan markkinaehtoisesti, Wirman miettii. Hän on mukana suomalaisen huoltovarmuusorganisaation toiminnassa, jossa on pohdittu, miten käy, kun yritykset keskittyvät vain ydintoimintaansa ja omaan osaamiseensa. Jos kehitys johtaa erikoistumisiin kapeille alueille, on palvelujen saatavuuden vuoksi varmistettava, että kaikkein erikoistuneimmatkin firmat pysyvät pysytyssä. Viimeiset kolme vuotta on yritetty löytää keinoja palveluverkoston toimintavarmuuden säilyttämiseksi ja kehittämiseksi. Pyrimme saamaan koko verkoston pysymään pystyssä toiminnan jatkuvuussuunnitteluun panostamalla. Sopimuksiin yritämme saada mukaan pykälän, jossa sovitaan toiminnan jatkuvuudesta. Firmojen kehittäessä omaa liiketoimintavarmuuttaan myös yhteiskunta saa parempaa palvelua. Toinen ICT-alan haaste Wirmanin mukaan on se, miten voitaisiin vähentää erilaisten häiriöiden mahdollisuuksia. Tietotekniikka ja tietoverkothan ovat haavoittuvia monista syistä. Haavoittuvuus voi johtua niin toimintaprosesseista, ihmisistä, tekniikasta kuin tiloista ja toimintaympäristöistäkin. Uhkakuvia voisi maalata mihin tahansa. Kolmantena hankaluutena Wirman mainitsee tahallisen vihamielisen tietojärjestelmiin vaikuttamisen eli tietoverkkorikollisuuden. Täydelliseen tietoturvallisuuteen ei ehkä koskaan päästä, vaikka monet kehittäjät tekevät työtä sen eteen. Yhteiskunta voi ostaa hyviä palveluita Taannoin pidetyssä VIRVE-päivässä yleisöltä kysyttiin, pitäisikö yhteiskunnan panostaa enemmän teleliikenteen huoltovarmuuteen. Vastanneista 64 prosenttia oli sitä mieltä, että yhteiskunnan tulisi tosiaan panostaa voimakkaammin. Wirman ei ollut VIRVE-päivässä mukana, mutta hän kommentoi kyselyn tuloksia jälkikäteen. Jos en tietäisi asiasta mitään, sanoisin samoin, että yhteiskunnan täytyy panostaa enemmän. Mutta jos ihmisiltä kysyttäisiin, mitä ja miksi panostettaisiin, rupeaisi todennäköisesti olemaan hiljaista, hän sanoo osin kriittisesti. Wirmanin mielestä pitäisi osata kohdistaa, mihin yhteiskunnan satsausta toivotaan. Hän heittää jatkokysymyksiä, täytyisikö julkishallinnon ehkä panostaa työntekijöihin ja osaamiseen vai pitäisikö sen tarjota jopa suojatiloja tietoliikennelaitteita varten. Varautumispäällikkö pohtii, että yhteiskunnan tulisi luoda liiketoiminnalle edellytykset. Hän ei pidä välttämättä hyvänä ajatuksena, että yhteiskunta maksaisi suoraa tukea yrityksille. Hän kuitenkin muistuttaa, että julkishallinto voi aina ostaa yrityksiltä parempia palveluita. VIRVE on hyvä esimerkki. Sen käyttäjät on määritelty niin tärkeiksi, että he tarvitsevat oman verkon. Pidän kaupallisten verkkojen palveluja hyvinä, mutta Haavoittuvuus voi johtua niin toimintaprosesseista, ihmisistä, tekniikasta kuin tiloista ja toimintaympäristöistäkin. Uhkakuvia voisi maalata mihin tahansa. poliisi ja pelastushenkilökunta vain tarvitsevat äärimmäistä toimintavarmuutta. Nakkikioskin pitäjä ei tarvitse vastaavaa eikä ole siitä valmis maksamaan. TETRA perustuu standardeihin VIRVE-päivässä kyseltiin myös, pitäisikö viranomaisverkossa käytetyn TETRAteknologian olla edelleen suomalaisissa käsissä ja voiko sitä pitää vielä suomalaisena. TETRA-teknologiahan oli Nokia Professional Mobile Radio -yksikön käsialaa, kunnes TETRA-toiminnot myytiin vuonna 2005 EADSille. Yleisöstä 40 prosenttia piti TETRAa kaikkein suomalaisimpana teleteknologiana, koska se on kehitetty Suomessa. 19 prosenttia ei pitänyt TETRAn suomalaisuutta tärkeänä, koska alihankintaketjut ovat usein kansainvälisiä. 41 prosenttia sanoi sen riittävän, että VIRVE on suomalaisten käsissä. VIRVE on vähän eri asia kuin TETRA. TETRA on verkko- ja radioteknologiaa, kun VIRVE taas on toimintokokonaisuus. Tekniikka voidaan mielestäni rakentaa tai tuottaa missä maassa vain. VIRVEn hallinnan sen sijaan tulee pysyä sataprosenttisesti suomalaisilla, koska verkon käyttäjäkunta on Suomelle kriittisen tärkeä, Wirman kommentoi. Wirman ei pidä VIRVEn toiminnan kannalta katastrofina, vaikka EADS jonain päivänä siirtäisi toimintoja pois Suomesta. Ainahan on mahdollista, että omistaja päättää siirtää toimintaansa muualle. Sellaisessa on yleensä sekä hyviä että huonoja puolia. Tilanteet täytyy arvioida tapauskohtaisesti, sillä aina löytyy jokin ratkaisu. Toimintavarmuuden kannalta ei ole tavallaan väliä, kuka tekniikan tekee. Tärkeää on, että VIRVE-järjestelmä kukkuu täällä, sillä poliisi- ja pelastustoimi tukeutuvat siihen. Toki voitaisiin käyttää jotain kaupallistakin järjestelmää tai vaikka kirjekyyhkyä, mutta se olisi vaikeampaa ja turvattomampaa kuin VIRVEn kanssa operoiminen. Jos kaikki ei suju suunnitellusti FiCom on ICT-alan edunvalvoja ja yhteistyöjärjestö, ja Erillisverkot Oy on yksi sen jäsenyrityksistä. Wirman on tekemisissä VIRVE-verkkoon liittyvien asioiden kanssa myös huoltovarmuusorganisaation tietoverkkopoolissa, jossa hän toimii poolisihteerinä. Erillisverkot on edustettuna samaisessa poolissa. Huoltovarmuuden varmistaminen on Suomessa organisoitu kattavaksi yhteistyöverkostoksi, jossa ovat mukana talouselämän eri toimialat, hallinnon eri alat sekä toimialajärjestöt. Huoltovarmuusorganisaation toiminta jakautuu erilaisiin sektoreihin. Tietoyhteiskuntasektori on yksi näistä sektoreista, ja se jakautuu edelleen pienempiin toimialakohtaisiin pooleihin. Huoltovarmuudella tarkoitetaan kykyä sellaisten yhteiskunnan taloudellisten perustoimintojen ylläpitämiseen, jotka ovat välttämättömiä väestön elinmahdollisuuksien, yhteiskunnan toimivuuden ja turvallisuuden sekä maanpuolustuksen kannalta. Wirman on tietoverkkopoolin lisäksi tietotekniikkapoolissa. Päävastuu tietoverkkopoolin toiminnasta on FiComilla, ja Tietotekniikkapoolista vastaa Teknologiateollisuus ry. Huoltovarmuusorganisaatio miettii, mitä tehtäisiin, jos kaikki ei menisi suunnitelmien mukaan. Yritämme keksiä keinoja selviytyä mahdollisista tilanteista, joihin voitaisiin ajautua. Poolien jäsenet edustavat myös elinkeinoelämää, jotta yritysten tarpeet tulisivat huomioiduksi. Toisaalta julkinen sektori ei pystyisi tuottamaan palveluja ilman yksityissektoria. Julkisen sektorin Toimintavarmuuden kannalta ei ole tavallaan väliä, kuka tekniikan tekee. Tärkeää on, että VIRVE-järjestelmä kukkuu täällä, sillä poliisi- ja pelastustoimi tukeutuvat siihen. ja yritysten välistä yhteistyötä on tehty Suomessa vuosikymmeniä. Toimintatapa on muuttumassa kansainväliseksi trendiksi, ja muut maat käyvät hakemassa oppia Suomesta. Pienessä maassa on aina täytynyt tehdä asiat yhdessä. Nyt sitä tullaan katsomaan suuresta maailmasta. Meille voi olla iso uutinen, mitä muualla on tehty uutena asiana, eikä täällä huomata, että meillä on tehty samaa 60-luvulta lähtien, sanoo Wirman. Teksti: Noora Melaanvuo Kuvat: FiCom, istockphoto 16 VIRVE-UUTISET 2/2009 VIRVE-UUTISET 2/

10 Timanttiteko-palkinto METO-yhteistyölle VIRVE-päivät Turvallisuus- ja puolustusasiainkomitea myönsi järjestyksessään toisen Timanttiteko-palkinnon merellisten viranomaisten METO-yhteistyölle. Vuoden 2008 palkinto julkistettiin VIRVE-päivässä 3.3. VIRVE-palveluiden käyttö kasvaa edelleen, käyttäjät aiempaa tyytyväisempiä VIRVEn käyttäjät ovat nyt entistä tyytyväisempiä tämä tuli ilmi Helsingissä pidetyssä VIRVE-päivässä Verkon tulevaisuus näyttää muutenkin hyvältä. Sen käyttörahoitus on nyt kunnossa, ja verkon kehitys- ja parannustyöt on aloitettu. VIRVE-päivä on Erillisverkkojen järjestämä vuosittainen tapahtuma VIRVE-käyttäjille ja päättäjille. Tilaisuuteen osallistui tänä vuonna noin 350 henkeä. VIRVE-PÄIVÄN SEMINAARISSA saatiin kuulla jälleen monia mielenkiintoisia luentoja, kuten poliisiylijohtaja Mikko Paateroa, joka puhui VIRVEn roolista poliisin työssä. Poliisin VIRVE-mielipiteistä on kerrottu lisää tämän lehden sivuilla TETRA Association johtaja Phil Kidner kertoi, että Tetra-verkon käyttäjät arvostavat edelleen eniten radiokuuluvuutta, mutta erilaisten sovellusten käyttö kasvaa ja edellyttää yhä parempaa tiedonsiirtonopeutta. Kidner puhui mm. Tetra 2- ja TEDS-tiedonsiirtoratkaisuista. Tärkeänä hän pitää myös sitä, että yhteyksiä voidaan käyttää luotettavasti myös maantieteellisten rajojen ylitse. Tetra-radiopuhelinverkkoja käytetään jo 105 maassa. Silti edelleen VIRVEn moniviranomaisyhteistyö Suomessa herättää ihastusta. Saksan BOS Tetra -verkon edustaja, johtaja Sophie Vaubel puhui Saksan hankkeen etenemistä. Tetra-verkot ovat jo toiminnassa Berliinin, Bremenin, Münchenin, Frankfurtin ja Kölnin alueilla. Peiton kannalta haastavampia ovat Keski-Saksan matalat vuoret ja metsäalueet, jotka kattavat 30 prosenttia Saksan pinta-alasta. Saksassa järjestelmää käyttävät tulevaisuudessa liittovaltion turvallisuusviranomaiset, rajavartiolaitos, tulli ja perustuslainsuojeluvirasto. Paikallisviranomaisista sitä käyttävät poliisi, palolaitos ja pelastusviranomaiset. Sotilaspoliisi ja puolustusvoimat eivät ainakaan alkuvaiheessa ole mukana. Saksassa viestit salataan lähettäjän päätelaitteessa ja puretaan vastaanottajan päätelaitteessa. Päätelaitteet voivat olla erilaisia osavaltiosta toiseen ja jopa osavaltion sisällä, koska eri viranomaiset ovat hankkineet laitteensa eri paikoista. VIRVE-yhteistyöryhmän puheenjohtaja, valmiusjohtaja Janne Koivukoski esitteli VIRKE-kehittämisohjelmaa vuosille Kehitysohjelma on käynnistynyt suunnitellusti, ja vuoropuhelu suurimpien käyttäjäryhmien välillä sekä operaattorin kanssa toimii hyvin. Käyttäjälle parannukset näkyvät mm. verkon parempana sisäpeittona ja muutenkin parempana VIRVE-palveluiden käytettävyytenä. Tärkeää on myös VIRVEn oman testiympäristön käyttöönotto. Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Ilkka Kananen kuvasi tietoyhteiskunnan merkitystä huoltovarmuudelle. Tietoyhteiskunnan haavoittuvuuden kannalta tärkeää on mm. hajauttaa tietovarannot ainakin kahteen eri paikkaan. Hän toi myös esille teknisen osaamisen säilyttämisen Suomessa ja elinkeinoelämän osallistumisen tärkeyden huoltovarmuustyölle. Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäpäällikkö, prikaatikenraali Kari Salminen puhui viranomaisyhteistyön kehittämi- Merellisten toimijoiden edustajat lippuamiraali Erkki Utti, pääjohtaja Markku Mylly ja vara-amiraali Hans Holmström ottivat vastaan Timanttiteko-palkinnon. sestä johtamisjärjestelmäalan kannalta. Tavoitteena on saumaton viranomaisyhteistyö, johon VIRVE on hänen mukaansa tuonut uusia mahdollisuuksia, joustavuutta ja yhteistyöpotentiaalia. Verkkoa operoivan Suomen Erillisverkot Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Manni maalasi kuvaa VIRVEn historiasta, nykyisyydestä ja tulevaisuudesta. Hän puhui lyhyesti historiasta, nykytilaa kehittävästä VIRKE-ohjelmasta ja tulevaisuuden odotuksista sekä niistä tekijöistä, jotka tarvitaan odotusten toteuttamiseksi. Seminaarin jälkeen tehdyn asiakaskyselyn tuloksena osallistujat ovat arvioineet tilaisuutta arvosanalla 4,1 (asteikko 1 5). Seminaari sai kokonaisuudessaan positiivista palautetta. Puhujavalintoja ja puheenvuoroja pidettiin onnistuneina, tosin myös käytännönläheisempiä esimerkkejä toivoo yhä useampi osallistuja. Ensi vuoden tilaisuuden suunnittelu on jo täydessä käynnissä, ja saatu palaute pyritään huomioimaan mahdollisimman hyvin. Kaikki VIRVE-päivän esitykset on nähtävissä sivuilla. Tervetuloa VIRVE-päivään ! TIMANTTITEKO-PALKINTO myönnettiin tunnustuksena yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategiasta (YETT) annetun valtioneuvoston periaatepäätöksen tavoitteita edistäneestä toiminnasta. Palkinnon myöntämisen perusteina arvioitiin muun muassa esitetyn toiminnan merkitystä väestön, yhteiskunnan tai valtion turvallisuudelle sekä sen moninaista hyödynnettävyyttä poikkihallinnollisesti. Palkitulta toiminnalta vaadittiin myös innovatiivisuutta, monistettavuutta ja kustannussäästöjä. METO-yhteistyön kolme päätoimijaa ovat Merenkulkulaitos, Rajavartiolaitos ja Merivoimat. Palkinnon jakoi valtiosihteeri Risto Volanen, ja sen ottivat vastaan merellisten toimijoiden edustajat pääjohtaja Markku Mylly, lippuamiraali Erkki Utti ja vara-amiraali Hans Holmström. Hallinto ja politiikka eivät ratkaise pelkillä päätöksillä, että upea suomalaisen yhteistyön perinne toimii käytännössä. Tarvitaan toimijoita, jotka pitävät huolta yhteiskunnan ja isänmaan turvallisuudesta. Tähän Timanttiteko-palkinnolla kiinnitetään huomiota, sanoi Volanen. METO-yhteistyö on toiminut aktiivisena verkostona jo yli 10 vuotta. Toiminnallaan se on tuonut merkittävää parannusta merellisen toiminnan tehokkuuteen ja taloudellisuuteen sekä merenkulun turvallisuuteen. Merellisten viranomaisten yhteistyö on poistanut turhat eri toimijoiden päällekkäisyydet ja mahdollistanut monipuolisen sekä joustavan viranomaisyhteistyön. Esimerkkejä METO-yhteistyöstä ovat muun muassa yhteinen merikaapeliverkko ja sen tiedonsiirtojärjestelmä sekä merivalvontakameroiden ja sensoripisteiden yhteiskäyttö. METO-yhteistyömalli on herättänyt ihailua myös maailmanlaajuisesti. Esimerkiksi EU:n rajaturvallisuusvirasto on käyttänyt toimivaa yhteistyötä mallinaan kehittäessään Euroopan eteläisten rajojen merivalvontayhteistyötä. METO-yhteistyöllä ei ole säädöspohjaa. Kyse ei ole myöskään spontaanista, vaan vakiintuneesta yhteistyöstä. Suomalaiseen tapaan kuuluu toimia konkreettisissa tilanteissa, miten järkevintä on. METO-yhteistyön kautta on kyetty yhdistämään tarpeita ja madaltamaan merellisten viranomaisten välisiä rajaaitoja. Toivon, että tämä kannustaa yhä uuteen, innovatiiviseen yhteistyöhön, sanoi Volanen. Viranomaisten yhteistyö on perinteistä maamme pienuuden takia. Täällä on helppo pyytää toisiamme apuun. ME- TOlla on ennakkoluuloton ote. Jos asia on järkevä, toimintatapaa kehitetään, kertoi vara-amiraali Holmström. Hän arvioi, että yhteisellä suunnittelulla on saavutettu 10 miljoonien eurojen säästöt. Pelkästään vuosittain yhteistyö säästää neljännesmiljoonan. Päällekkäisyyksiä poistamalla resurssit voidaan kohdentaa oikeisiin tärkeisiin tehtäviin. METO-toimijat ovat kyenneet olennaisesti kehittämään sekä taloudellisuutta että myös viranomaisten suorituskykyä. Organisaatiomuutokset tuskin ovat lopussa. Saavutettua yhteistä suorituskykyä ei kannata hajottaa vaan jatkaa edelleen tehokkaasti, toivoo Holmström. Kuvat: Seppo Haavisto 18 VIRVE-UUTISET 2/2009 VIRVE-UUTISET 1/

11 UUTISIA Kumppanuussopimus päivitettiin VIRVE-sopimus allekirjoitettiin Kumppanuussopimuksen päivitys ja VIRVE-sopimus Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) ja Erillisverkkojen kesken allekirjoitettiin MPK:STA ON KASVANUT keskeinen VIRVE-kouluttaja. MPK ei kilpaile muiden VIRVE-kouluttajien kanssa vaan täydentää viranomaisten omilleen antamaa koulutusta. Jos viranomaisella ei ole voimavaroja kouluttaa kaikkia, kuten puolustusvoimilla maakuntajoukkoja, MPK voi tehdä koulutuksen. VIRVE-koulutus on saatu lähelle käyttäjiä eri puolelle Suomea MPK:n kattavan piirien koulutusorganisaation kautta. MPK:lta löytyvät räätälöidyt kurssit mm. sosiaali- ja terveystoimeen ja sähkölaitoksille. VIRVE-koulutus on tuonut puolestaan MPK:lle uutta asiakaskuntaa nimenomaan kunta- ja yrityssektorilla. MPK järjestää vuosittain yli kurssia, joissa on yli osallistujaa. MPK pyrkii lisäämään VIRVE-tietoisuutta muillakin kuin VIRVE-kursseilla. Toimitusjohtaja Kimmo Manni ja MPK:n toiminnanjohtaja Pekka Tuunanen. Suomessa kehitetty ja valmistettu GPS-toistin säästää aikaa Kuva: Satu Huhtela VIRVE Tuotteet ja Palvelut Oy edustaa ensimmäistä viestintäviraston hyväksymää suomalaista GPS-signaalin toistinta. GPS-TOISTIN VÄLITTÄÄ GPS-signaalin myös tiloihin, joihin signaalia ei ole aiemmin saatu välitetyksi. Signaalilla katetuissa ajoneuvohalleissa palo- ja pelastusautojen navigointijärjestelmät pysyvät käyttövalmiudessa, jolloin GPS-laitteet ovat jatkuvasti valmiina paikkatietojen vastaanottoon ja ajoreitin laskentaan. Navigaatiolaitteiden kylmäkäynnistykseltä säästytään, jolloin hälytystilanteessa säästetään tärkeitä sekunteja, jopa minuutteja. Myös turvakuljetuksissa ajoneuvon ja kuljetettavan lastin seurattavuus paranee toistinteknologian myötä, ja GPS-sijaintia hyödyntävät hätäkutsulaitteet saadaan toimimaan halutuissa sisätiloissa. GPS-signaalin toistimen on kehittänyt ja valmistanut suomalainen teknologiayhtiö Rogers-GPS Oy. Lisätietoa: tai asiakaspalvelusta, p Öljyvahinko Saaristomerellä Pelastuslaitos nosti nopeasti valmiuttaan Suomessa elettiin vakavan ympäristövahingon pelossa, kun ensimmäiset havainnot Airiston ja Naantalin edustalla olevista öljylautoista saatiin sunnuntaina Varsinais-Suomen pelastuslaitos sai tiedon keskisuuresta vahingosta iltapäivällä. Hälytysvaste edellytti joukkuelähtöä, mutta liikkeelle lähti myös päällikköpäivystäjän yksikkö P2. ASIASTA ILMOITETTIIN välittömästi Suomen Ympäristökeskuksen päivystäjälle. Koska alkutiedot kertoivat, että öljyvanaa oli havaittu Ahvenanmaalle asti, pelastuslaitos tiedusteli SYKEltä, ottaako se johtovastuun avomerellä. Koska se ei sitä ottanut, pelastuslaitos toimi yleisjohtajana rannikon lisäksi myös avomerellä. Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella perustettiin nopeasti johtoryhmä, johon kutsuttiin mukaan mm. Poliisi, Rajavartiolaitos sekä Turun kaupungin ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ympäristöasiantuntijat. Mukana oli myös satamahenkilökuntaa Naantalin kaupungista. Pelastuslaitos pyysi virka-apua Rajavartiolaitokselta. Kun ensimmäiset ilmakuvat saatiin, tiedot siirtyivät ns. apostolinkyydillä johtokeskukseen. Turussa Poliisin, Rajan ja Pelastuslaitoksen rakennukset ovat lähekkäin. Yleisvastuu tiedottamisesta oli pelastuslaitoksen vastuulla. Johtoryhmässä sovimme, että kukin viranomainen tiedottaa omaa toimialaansa koskevissa asioissa. Pelastuslaitokselle asetettiin heti päätoiminen tiedottaja, kertoo palomestari Heikki Niemi Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta. Hän vastaa pelastuslaitoksen öljyntorjunnan suunnittelusta ja toimi johtoryhmän sihteerinä ensimmäisenä päivänä. Merellä näytteitä ottivat pelastuslaitoksen lisäksi myös poliisi mahdollista rikostutkintaa varten ja rajavartiolaitos mahdollista alusöljyvahingon päästömaksua varten, kertoo Niemi. Hän myöntää, että parantamisenkin varaa moniviranomaisyhteistyössä olisi ollut, sillä Merenkulkulaitosta ei kutsuttu johtoryhmään mukaan. Ilmeisesti he saivat tietoa kuitenkin jotain toista kautta. Tietoa viiveellä Tässä kävi taas se Murphyn laki, että ennen kuin itse ehdimme tiedottaa vapaaehtoisille asiasta, ehti WWF jo soittaa meille ja kysyä, tarvitaanko apua. Samoin lehdistö tiesi asiasta nopeasti, kertoo Niemi. Kuten yleensä, tälläkin kertaa ensimmäiset öljyhavainnot tekivät paikalliset kalastajat ja mökkeilijät. Niemi tietää, että tällaisessa tapauksessa voi käydä myös niin, että öljyn alkuperää selvitetään ensin paikallisesti, jolloin hälytys viivästyy. Lain mukaan tieto vahingosta tulee ilmoittaa välittömästi, mutta usein käy niin, että vahinkoa yritetään hoitaa ensin omin voimin ja tiedonkulussa tulee silloin helposti viiveitä. Tämänkaltainen toiminta on ehdottomasti väärin, toteaa Niemi. Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella Uutisia nostettiin valmiutta ja mm. veneet otettiin talviteloilta vesille. Niemi kiittelee, että alueella liikennöivät muut laivat ilmoittivat koko ajan öljylauttojen liikkeistä. Sieltä laivan kannelta korkealta näkee paremmin kuin meidän paatilta veden rajasta. Siitä oli paljon hyötyä, sanoo Niemi. Myös lintujen pesuyksikkö ehdittiin jo varata Porvoosta, josta kahden hengen miehistö olisi tuonut tarvittaessa Suomessa ainutlaatuisen lintujen pesukontin Saaristomeren lintujen pelastamiseksi. Öljyntorjunta vie Niemen mukaan Lain mukaan tieto vahingosta tulee ilmoittaa välittömästi, mutta usein käy niin, että vahinkoa yritetään hoitaa ensin omin voimin ja tiedonkulussa tulee silloin helposti viiveitä. paljon resursseja. Hän harmittelee, että vaikka VIRVE on heillä jatkuvasti käytössä, niin moniviranomais tilanteessa etenkin merellä sen käyttö on haasteellista. VIRVEn käyttöä yhdessä ei ole Niemen mukaan liikaa harjoiteltu merellä. Lopulta keskiviikkona 1.4. operatiivinen öljyntorjuntatyö lopetettiin Rajavartiolaitoksen ottamien ilmakuvien ja pelastuslaitoksen öljyntorjuntaveneillä tekemien tarkastuksien perusteella. Saaristomeri ja Suomi pääsivät onneksi pelkällä säikähdyksellä. Kuva: Helsingin Pelastuslaitos (öljyntorjunnan Moona-harjoituksesta 20 VIRVE-UUTISET 2/2009 VIRVE-UUTISET 2/

12 Svensk resumé Användningen av VIRVE allt mer utbredd inom social- och hälsovårdsväsendet VIRVE HAR IDAG omkring användare inom social- och hälsovårdsväsendet, främst inom akutvården, men också inom socialväsendet, miljöhälsovården osv. Enligt omsorgsminister Paula Risikko håller man sakta men säkert på att införa VIRVE också i jourverksamheten vid vårdanstalterna. På många orter meddelar man redan om behov av akutvård via VIRVE. Enligt Risikko har utvidgningen av användningen vid sjukhus och inom vårdanstalter bromsats upp av att terminalerna är så stora. Hon anser att VIRVE också borde komma i liten och behändig fickmodell. Den medicinska chefen har en viktig roll vid katastrofer ENLIGT KATASTROFINSTRUKTIONERNA för Helsingfors Vanda flygplats tar den jourhavande läkaren för läkarhelikoptern MediHeli vid som chef för sjukvårdsinsatsen. Så skedde också under SAR-övningen i höstas, då det var Hetti Kirves som axlade ansvaret. Den första uppgiften var att ta sig till kommandoplatsen så snabbt som möjligt. Redan på vägen dit tog vi reda på vad som hade hänt, berättar Kirves. Ledarna för räddnings- och sjukvårdsinsatserna samlades i en buss på kommandoplatsen. Det var viktigt att vi kunde prata öga mot öga genast från början. På sjukvårdssidan skapade man genast egna kanaler för klassificering, transport och vård. Ledaren för sjukvårdsinsatsen tillsatte för varje kanal en ledare som han kommunicerade med medan räddningsinsatsen pågick. Först ut på fältet var räddningsverket som såg till att platsen var trygg. De efterföljdes av klassificerarna som bedömde människornas behov av vård. Sedan inrättades en vårdplats. Transportsektorns uppgift var att samarbeta med den medicinska insatschefen och besluta vart patienterna skulle transporteras och hur de skulle fördelas mellan sjukhusen. Såväl klassificeringen, vården och transporten handhas av de ambulansförare och akutvårdare som är i arbetsskift Bild: Seppo Haavisto då. Dessutom inkallas frivilliga som vanligen tar hand om de grönmärkta personerna som normalt är den största gruppen, berättar Kirves. Det svåraste momentet är att underrätta sig om läget i början, när man inte ännu vet vad som har hänt och var. Då är det väldigt mycket sorl i VIRVE när flera enheter kommunicerar inom samma talgrupper. Kirves önskar att sjukhusen på allvar skulle börja använda VIRVE: I Åbo lär man redan använda VIRVE, men i Helsingfors verkar man inte vara så noga med det. I katastrofsituationer skulle det vara lättare om man inte behövde ta enskilda samtal mellan varven. VIRVE ger trygghet åt socialjouren OFTA ÅKER MAN från socialjouren på hembesök ensam, men ibland är det fråga om situationer där flera polispatruller är inblandade. Inom socialjouren bör man vara modig och klara av den konstanta osäkerheten. VIRVE ger ökad flexibilitet och trygghet i projektkoordinator och socialarbetare Irma Lehtonens arbete. Hon har också noterat att ju mer erfaren person inom socialjouren det är fråga om, desto hellre använder han/hon VIRVE. Lehtonen har använt VIRVE i åtta år. Hon flyttade till sin nuvarande arbetsplats vid Hiisi regionens och Västra Nylands socialjour år VIRVE är en otroligt stor hjälp för socialjouren. Jag använder systemet hela tiden och känner mig säker som användare. När jag åker ut på ett uppdrag med flera inblandade myndigheter, kan jag lyssna på VIRVE redan på vägen dit och bilda mig en uppfattning om läget, säger Lehtonen. Med hjälp av lägesdata vet man på larmcentralen hela tiden var Lehtonen rör sig. Det är viktigt, eftersom jourområdet sträcker sig 180 kilometer från Hangö till Högfors. Om jag under ett hembesök hamnar i ett hotläge, kan jag trycka på larmknappen på VIRVE-telefonen. Då öppnas omedelbart en direkt förbindelse till larmcentralen, där man kan höra om till exempel en klient beter sig hotfullt. Medan jag försöker lugna ner klienten, kan jag samtidigt underrätta larmcentralen om situationen, säger Lehtonen med allvar i rösten. Trots att jourområdet är stort, har kommunikationen via VIRVE löpt friktionsfritt med såväl polisen och räddningsväsendet som hälsovårdscentralerna. Enligt Lehtonen kunde VIRVE också tas i bruk bland hemvårdarna som rör sig mycket ensamma. Polisöverdirektör Paatero: VIRVE är en hörnsten för polisens verksamhet Bild: Lehtikuva, Martti Kainulainen JAG MINNS VÄL hur det var då polisen började testa VIR- VE. I början fanns det stora svårigheter med nätet. Det var nervpåfrestande att testskedet räckte så länge, berättar polisöverdirektör Mikko Paatero från inrikesministeriet under VIRVE-dagen. Idag är VIRVE ett nödvändigt och viktigt verktyg för polisen. Användarna har gett VIRVE vitsord mellan 8 och 9, vilket är ett utmärkt resultat av poliser som i grund och botten förhåller sig kritiskt till det mesta. Vi lärde oss snabbt att handskas med VIRVE. Enligt polisen är VIRVE ett rätt så funktionssäkert system. Funktionssäkerheten inom talkommunikationen upplevs som det viktigaste och denna bör man satsa tillräckligt på, konstaterar Paatero. Enligt Paatero anknyter kommunikationen över VIRVE i grund och botten till säkerheten i arbetet, men nätet är primärt också ett ledningsverktyg. VIRVE används för ledningen både generellt och ute på fältet. Inom Polisen är innehållet och användningsprinciperna för VIRVE-telefonerna identiska i hela landet. Detta har visat sig vara en bra lösning. Det gör det möjligt att flytta över utrustning och personal från en ort till en annan, och rörlighet krävs dagligen ute på fältet. När alla telefoner innehåller samma funktioner, har det varit lättare att lära sig använda VIRVE, säger Paatero. Ansvarspersonen för kommunikationssystemen, överkommissarie Jukka Korhonen från Polisyrkesskolan, önskar att poliserna skulle utnyttja VIRVE:s funktioner bättre och att man skulle införa nya dataegenskaper mer aktivt än idag. Korhonen berättar att basutbildningen för VIRVE för närvarande fokuseras på insatssituationer med flera myndigheter, vilket gäller såväl nyutbildade som mer erfarna poliser och befäl. VIRVE-testmiljön har lanserats STYRELSEORDFÖRANDEN för Suomen Erillisverkot Oy Pekka Timonen tog det första samtalet i testmiljön TREVI i verksamhetsstället i Jyväskylä den 24 april. I TREVI testas alla nya tillämpningar och uppdateringar i VIRVE-nätet. Under utvecklingsprogrammet VIRKE konstaterade man att det behövdes en testmiljö för VIRVE-tjänsterna, som är helt avskild från produktionen. I testmiljön är det möjligt att pröva olika funktioner ur både kundernas och slutanvändarnas perspektiv. Testmiljön blir klar sommaren Oljeutsläpp i Skärgårdshavet I FINLAND befarade man en omfattande miljöskada när de första observationerna på oljebälten utanför Erstan och Nådendal gjordes söndagen den 29 mars Brandmästare Heikki Niemi vid Egentliga Finlands räddningsverk berättar att de underrättades om skadan på eftermiddagen. Niemi grämer sig över att trots att de använder VIRVE hela tiden, så är finns det svårigheter i användningen av systemet vid insatser med flera myndigheter, speciellt till sjöss. Enligt honom har man inte tränat användningen av VIRVE tillräckligt tillsammans på sjön. Jouren vid Finlands Miljöcentral underrättades omedelbart om oljeutsläppet. Man grundade en ledningsgrupp i vilken medverkade bland annat Polisen, Gränsbevakningen samt miljöexperter från Åbo stad och Sydvästra Finlands miljöcentral. I arbetet deltog också hamnpersonalen i Nådendal. Båtar sjösattes från vinterupplagen och andra fartyg som trafikerade i området lämnade hela tiden information om oljebältet rörelser. Räddningsverket begärde handräckning av Gränsbevakningen som levererade luftfotografier om situationen. Man hann också boka enheten för fågeltvätt från Borgå. Det allmänna informationsansvaret axlades av räddningsverket. Informationen spred sig ändå så snabbt att till exempel WWF ringde upp räddningsverket innan man hann kontakta de frivilliga. Också pressen fick snabbt information. Oljan observerades först av lokala fiskare och folk vid stugorna i området. En GPS-repeterare som framtagits och tillverkats i Finland sparar tid VIRVE TUOTTEET JA PALVELUT OY är representant för den första finländska GPS-signalrepeteraren som godkänts av Kommunikationsverket. Repeteraren förmedlar GPS-signalen också till rum dit signalen inte normalt når. Men den hålls bland annat brand- och räddningsbilarnas navigeringssystem uppkopplade medan de står i fordonshallar, och GPS-utrustningen är omedelbart redo att ta emot lägesdata och räkna ut körrutten. På så sätt sparar man viktiga sekunder och till och med minuter. Mer information fås på adressen virve.com, eller per telefon Bild: Janne Nousiainen / Studio Juha Sorri 22 VIRVE-UUTISET 2/2009 VIRVE-UUTISET 2/

13 Suomen Erillisverkot Oy Suomen Erillisverkot Oy operoi maailman ensimmäistä valtakunnallista ja viranomaisten yhteiskäytössä olevaa TETRA-radioverkkoa. Verkon VIRVE-palvelut mahdollistavat luotettavan ja turvallisen viranomaisviestinnän yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseksi. Toiminta perustuu turvallisuusnäkökohtien tarkkaan huomioimiseen, asiakkaiden hyvään palveluun ja edistyksellisiin teknisiin ratkaisuihin. Erillisverkot on valtion omistama osakeyhtiö. Omistajaohjauksesta vastaa Sisäasiainministeriö. Yhtiön toimii valtakunnallisesti. Tärkeimmät VIRVE-verkon käyttäjät ovat pelastustoimi, poliisitoimi, puolustusvoimat, rajavartiolaitos, tulli, sosiaali- ja terveystoimi sekä eri ministeriöt. Erillisverkkojen tytäryhtiö VIRVE Tuotteet ja Palvelut Oy myy ja huoltaa TETRA-verkkoihin soveltuvia radiopäätelaitteita, joita käytetään mm. VIRVE-verkossa. Yhtiön on EADSin päätelaitteiden johtava myynti- ja huoltopiste Suomessa. Suomen Erillisverkot Oy Tekniikantie 4 B, Espoo PL 357, Espoo Puh VIRVE Tuotteet ja Palvelut Oy Pyhäranta Tampere Puh

ENSIHOITO JA TRIAGE TOIMINTA MERELLÄ. 1. Yleistä

ENSIHOITO JA TRIAGE TOIMINTA MERELLÄ. 1. Yleistä Versio 4.3.2014 1 (4) ENSIHOITO JA TRIAGE TOIMINTA MERELLÄ 1. Yleistä Merellä tapahtuvassa onnettomuudessa johto- ja toimintavastuu on meripelastusviranomaisilla. Sairaanhoitopiirien ensihoitopalvelu vastaa

Lisätiedot

Ensihoidon järjestelyt haastavassa liikenneonnettomuudessa. Ensihoidon kenttäjohtaja Jouni Kujala Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

Ensihoidon järjestelyt haastavassa liikenneonnettomuudessa. Ensihoidon kenttäjohtaja Jouni Kujala Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ensihoidon järjestelyt haastavassa liikenneonnettomuudessa Ensihoidon kenttäjohtaja Jouni Kujala Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Perustietoa Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen

Lisätiedot

Hankittavalle palvelulle asetetut vähimmäisvaatimukset ja laatukriteerit

Hankittavalle palvelulle asetetut vähimmäisvaatimukset ja laatukriteerit KIRKKONUMMEN KUNTA Perusturva LIITE 3, tarjouspyyntö ENSIHOITO- JA SAIRAANKULJETUSPALVELUT Hankittavalle palvelulle asetetut vähimmäisvaatimukset ja laatukriteerit Tämä dokumentti kuvaa hankittavalle ensihoito-

Lisätiedot

Kuuluvuutta sisätiloihin seminaari 26.8.2014

Kuuluvuutta sisätiloihin seminaari 26.8.2014 Kuuluvuutta sisätiloihin seminaari 26.8.2014 Viranomaisverkkojen tarpeet Harri Hilden Virveverkko Oy Suomen Erillisverkot -konserni Konsernin emoyhtiö Suomen Erillisverkot Oy on Suomen valtion kokonaan

Lisätiedot

Väkivalta / uhkatilanne

Väkivalta / uhkatilanne Pelastusalan uhkatilannekoulutus - kehittämistarpeet Juha Höök Paloesimies, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos SPPL työturvallisuusseminaari 15.4.2015, Espoo Väkivalta / uhkatilanne Väkivalta on helppo tunnistaa,

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö

Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö 1 Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö 22.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 1 Koulutusaineiston sisältö 1. Johdanto, tausta, tavoitteet

Lisätiedot

Pelastusharjoitus M/S Ahti ravintolalaivalta 7.6.2012

Pelastusharjoitus M/S Ahti ravintolalaivalta 7.6.2012 Pelastusharjoitus M/S Ahti ravintolalaivalta 7.6.2012 Hankeverkoston harjoitukset 2012-2013 11 harjoitusta (mm. Ahti tulipalo, hotellien evakuoinnit x 4, kanootti onnettomuus/vesipelastaminen, koskenlasku

Lisätiedot

HÄTÄKESKUS. Hätäkeskusuudistuksen historia ja nykytila

HÄTÄKESKUS. Hätäkeskusuudistuksen historia ja nykytila HÄTÄKESKUS Hätäkeskusuudistuksen historia ja nykytila Suomessa pelastustoimen ja sairaankuljetuksen tehtäviä välittävät hätäkeskukset ovat tähän asti kuuluneet pelastustoimen organisaatioon ja nämä hätäkeskukset

Lisätiedot

PALVELUTASOPÄÄTÖSESITYS ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMISEKSI PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.

PALVELUTASOPÄÄTÖSESITYS ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMISEKSI PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1. PALVELUTASOPÄÄTÖSESITYS ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMISEKSI PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2017 ALKAEN VERSIO II - monituottajamalli PHSOTEY Ensihoitokeskus Sisällysluettelo

Lisätiedot

Järjestelmää on rakennettu yhdessä Helsingin pelastuslaitoksen, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ja CGI:n kanssa.

Järjestelmää on rakennettu yhdessä Helsingin pelastuslaitoksen, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ja CGI:n kanssa. MERLOT MEDI sähköinen raportointi- ja johtamisjärjestelmä Helsingin pelastuslaitos ja HUS Helsingin ensihoitoyksikkö on 17.1.2007 ottanut käyttöön ensimmäisenä suomessa uuden sähköisen raportointi- ja

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja kriisipäivystykset

Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja kriisipäivystykset Tiede- ja taidekorkeakoulujen opiskelijoita koskeviin suuronnettomuus- ja poikkeustilanteisiin varautuminen 18.11.2011 Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja kriisipäivystykset Riikka Vikström, Helsingin sosiaali-ja

Lisätiedot

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Valtiovarainministeriö TUVE-hanke 03/2012 TUVE - esityksen sisältö 1. Mitä hallinnon turvallisuusverkolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Terveydenhuollon kuntayhtymä, pelastuslaitos, lähikunnat, Kela, hoito- ja palvelukodit ovat yleisimmät sidosryhmät.

Terveydenhuollon kuntayhtymä, pelastuslaitos, lähikunnat, Kela, hoito- ja palvelukodit ovat yleisimmät sidosryhmät. YRITTÄJYYSTARINA Rautalammin Sairaankuljetus Oy on osakeyhtiö, joka aloitti toimintansa 1.7.2001. Osakkaita oli aluksi kolme, joiden osakkuudet olivat 50%, 30% ja 20%. Tästä piti tehdä ilmoitus kaupparekisteriin.

Lisätiedot

Oireiden arviointi puhelimitse kätevää vai vaarallista?

Oireiden arviointi puhelimitse kätevää vai vaarallista? Oireiden arviointi puhelimitse kätevää vai vaarallista? Päivi Rautava Ehkäisevän terveydenhuollon professori Turun yliopisto Puhelin +35850 3005846 Sähköpostit rautava@utu.fi tai paivi.rautava@tyks.fi

Lisätiedot

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Kokonaisvaltainen riskienhallinta Osallistuja tiedostaa kokonaisvaltaisen riskienhallinnan periaatteet. Osallistuja ymmärtää eri tahojen laatimien riskianalyysien ja uhkamallien

Lisätiedot

Ensihoitopalvelun saatavuus PSSHP Q2. Jouni Kurola Ylilääkäri Ensihoitopalvelut KYS

Ensihoitopalvelun saatavuus PSSHP Q2. Jouni Kurola Ylilääkäri Ensihoitopalvelut KYS Ensihoitopalvelun saatavuus PSSHP Q2 Jouni Kurola Ylilääkäri Ensihoitopalvelut KYS Miten ensihoitopalvelu aktivoidaan? 112 HUOM: Hoitolaitosten kiireettömät (= ennalta suunnitellut) ja ambulanssilla tapahtuvat

Lisätiedot

Kanta-palvelut vauvasta vaariin ja mummiin

Kanta-palvelut vauvasta vaariin ja mummiin Kanta-palvelut vauvasta vaariin ja mummiin Sähköinen resepti Potilastiedon arkisto Kanta-palvelut ovat ulottuvillasi asuitpa missä päin Suomea hyvänsä. Sekä julkisen terveydenhuollon että yksityisen terveydenhuollon

Lisätiedot

Ensihoitopalvelu ja HEMS Muutokset. Jouni Kurola KYS

Ensihoitopalvelu ja HEMS Muutokset. Jouni Kurola KYS Ensihoitopalvelu ja HEMS Muutokset Jouni Kurola KYS 1 Ensihoitopalvelun Tehtävämäärät/vuosi 60000 50000 40500 46954 49836 48512 43 628 47958 40000 30000 20000 27300 25 000 31150 32270 2005 2006 2007 2008

Lisätiedot

Airwave: Suuret tapahtumat

Airwave: Suuret tapahtumat Airwave: Suuret tapahtumat Suunniteltujen ja suunnittelemattomien tapahtumien hallinta: pelastustoiminnan valmiuksien parantaminen Euros Evans teknologiajohtaja Airwave-verkko Verkko valmistui vuonna 2005

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen kehitystyö

Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen kehitystyö Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen kehitystyö Sanna Ström Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Vastuullisuuden toteuttaminen yrityksessä Johdon sitoutuminen Päätöksentekoprosessit

Lisätiedot

KEMPPILÄNKATU 1 17.3.2014 VSP2, Päivystävän päällikön toiminta

KEMPPILÄNKATU 1 17.3.2014 VSP2, Päivystävän päällikön toiminta KEMPPILÄNKATU 1 17.3.2014 VSP2, Päivystävän päällikön toiminta 1 12.2.2015 PELASTUSTOIMINNAN JOHTAMISMALLI P2 Koko maakunta LänsiP30 Joki P3 Länsi P3 ItäP30 Itä P3 Toimintamallin pääperiaatteet maakunnan

Lisätiedot

Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet

Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet Sanna Ström 3.4.2014 Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Turvallisuusjohtaminen liikennejärjestelmässä Turvallisuusjohtamisjärjestelmä Järjestelmällinen tapa

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

ICT kehitysnäkymät. Pelastustoimen ajankohtaispäivät 8.10.2015 Ylitarkastaja Teemu Luukko

ICT kehitysnäkymät. Pelastustoimen ajankohtaispäivät 8.10.2015 Ylitarkastaja Teemu Luukko ICT kehitysnäkymät Pelastustoimen ajankohtaispäivät 8.10.2015 Ylitarkastaja Teemu Luukko 2 Mikä ICT? Digitaalisuus Kyber IoT LTE, MKR PRS.. Vaatii pohjalle yhteiset toimintatavat ja -ratkaisut 3 4 5 ICT:n

Lisätiedot

PELASTUSSUUNNITELMA, YLEISÖTILAISUUDET

PELASTUSSUUNNITELMA, YLEISÖTILAISUUDET PELASTUSSUUNNITELMA, YLEISÖTILAISUUDET SM viesti R2 2015 suunnistuskilpailu 20.9.2015, Kisko (Salo) Tilaisuuden nimi 1. YLEISÖTILAISUUDEN YLEISTIEDOT 1.1 Tilaisuuden nimi SM viesti R2 2015 suunnistuskilpailu

Lisätiedot

TERVEYSMINISTERIÖ 9.2.2005

TERVEYSMINISTERIÖ 9.2.2005 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ PÄÄTÖS 9.2.2005 STM/316/2005 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN PÄÄTÖS ERÄIDEN RAUTATIELIIKEN- TEESSÄ TYÖSKENTELEVIEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖPAIKKOJEN TYÖSUOJELU- VALVONNAN SIIRTÄMISESTÄ

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Infektiohälytystilanteet terveydenhuollossa Perusterveydenhuollon rooli ja tehtävät

Infektiohälytystilanteet terveydenhuollossa Perusterveydenhuollon rooli ja tehtävät Infektiohälytystilanteet terveydenhuollossa Perusterveydenhuollon rooli ja tehtävät 6.2.2015 Kirsi Valtonen, LT, va ayl Tartuntataudeista vastaava lääkäri Vantaan terveyskeskus Flunssa Senegalista 2010

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

UUSI KANSALLINEN ENSIHOITOKERTOMUS

UUSI KANSALLINEN ENSIHOITOKERTOMUS UUSI KANSALLINEN ENSIHOITOKERTOMUS Terveydenhuollon ATK-päivät 13.5.2015 Tampere -talo Lasse Ilkka/STM/THL Markku Saarinen/STM Ensihoitokertomus on osa uutta viranomaisten yhteistä kenttäjärjestelmää Turvallisuusviranomaisille

Lisätiedot

Ti5313500 Tietoturvan Perusteet : Politiikka

Ti5313500 Tietoturvan Perusteet : Politiikka Ti5313500 Tietoturvan Perusteet : Pekka Jäppinen 12. joulukuuta 2007 Pekka Jäppinen, Lappeenranta University of Technology: 12. joulukuuta 2007 Ohjeistus/säännöt henkilöstölle kuinka toimia Kertoo mitä

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN PALVELUTASOPÄÄTÖS AJALLE 1.1.2014-

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN PALVELUTASOPÄÄTÖS AJALLE 1.1.2014- SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN PALVELUTASOPÄÄTÖS AJALLE 1.1.2014- Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri 2 (8) 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ Ensihoidon palvelutasopäätös koskee Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Sosiaalityöntekijä poliisilaitoksella Moniammatillinen tiimi poliisilaitoksella (poliisi, sosiaalityöntekija,

Sosiaalityöntekijä poliisilaitoksella Moniammatillinen tiimi poliisilaitoksella (poliisi, sosiaalityöntekija, Haasteita on, mutta selviämme niistä kehittämällä luovasti sosiaalipäivystyksen käytäntöjä moniammatillisellayhteistyöllä asiakkaan tarpeet huomioon ottaen Sosiaalityöntekijä poliisilaitoksella il i ll

Lisätiedot

Oamk Ammatillisen opettajakorkeakoulun turvallisuuskansio

Oamk Ammatillisen opettajakorkeakoulun turvallisuuskansio Oikarinen Pia Minustako rehtori -koulutus Yhteenveto kehittämistehtävän laatimisesta 1. KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI Oamk Ammatillisen opettajakorkeakoulun turvallisuuskansio 2. TEKIJÖIDEN NIMET Pia Oikarinen

Lisätiedot

Suomen Sairaankuljetusliitto Selvitys ensihoidon järjestämisen kustannuksista

Suomen Sairaankuljetusliitto Selvitys ensihoidon järjestämisen kustannuksista 1 Suomen Sairaankuljetusliitto Selvitys ensihoidon järjestämisen kustannuksista Tiivistelmä 17.8.2011 Selvitystyön lähtökohdat Terveydenhuoltolain muutos vaikuttaa radikaalisti toimintaympäristöön ensihoitoalalla

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta /2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus. ensihoitopalvelusta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta /2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus. ensihoitopalvelusta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 2011 340/2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ensihoitopalvelusta Annettu Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2011 Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi

Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi 14.9.2012 Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi kuntien valmiussuunnitelmien päivittäminen. Kootaan seutukunnittain hallintokuntakohtaiset työryhmät Kuhunkin työryhmään jokaisesta kunnasta

Lisätiedot

Sanastotyö tietojärjestelmätyön tukena

Sanastotyö tietojärjestelmätyön tukena Sanastotyö tietojärjestelmätyön tukena Sanastokeskuksen 35-vuotisjuhlaseminaari Kohti tulevaisuuden sanastotyötä Ulla.Poutiainen-Lindfors@Evira.fi Yhtenäisen termistön merkitys korostuu Organisaatioiden

Lisätiedot

LUC Service Desk. Käyttöönottoprojektin taustat ja kokemukset Sakari Tarvainen

LUC Service Desk. Käyttöönottoprojektin taustat ja kokemukset Sakari Tarvainen LUC Service Desk Käyttöönottoprojektin taustat ja kokemukset Sakari Tarvainen Taustaa IT-palvelut ovat osa konsernin tukipalvelukeskusta IT-henkilöstöä noin 70 IT-palveluja tarjotaan seuraaville asiakkaille

Lisätiedot

CoSafe Virve-puhelinten käytettävyystutkimusta kylmissä olosuhteissa

CoSafe Virve-puhelinten käytettävyystutkimusta kylmissä olosuhteissa CoSafe Virve-puhelinten käytettävyystutkimusta kylmissä olosuhteissa 15.4.2011, Käytettävyydellä menestystä tuotteisiin ja palveluihin Kirsi Jussila, tutkimusinsinööri Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Varautumisen ja valmiussuunnittelun yhteensovittaminen keskus-, alue- ja paikallishallinnon tasoilla

Varautumisen ja valmiussuunnittelun yhteensovittaminen keskus-, alue- ja paikallishallinnon tasoilla Varautumisen ja valmiussuunnittelun yhteensovittaminen keskus-, alue- ja paikallishallinnon tasoilla Kommenttipuheenvuoro Jari Saarinen Hyvinvointipalveluyksikön päällikkö, aluehallintoylilääkäri LSSAVI

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

HUOVI-portaali. Huoltovarmuustoiminnan uusi painopiste: toiminnallinen huoltovarmuus

HUOVI-portaali. Huoltovarmuustoiminnan uusi painopiste: toiminnallinen huoltovarmuus Miten yrityksesi toiminta jatkuu, kun sähkönsaannissa on pitkäkestoinen katko tietoliikenneyhteydet ovat poikki myrskyn vuoksi tuotantokiinteistö tuhoutuu tulipalossa tärkeimmän raaka-ainetoimittajan tai

Lisätiedot

Vapaaehtoinen pelastuspalvelu

Vapaaehtoinen pelastuspalvelu Vapaaehtoinen pelastuspalvelu Osaavien auttajien verkosto (päivitetty 4.11.2015) 19.11.2015 1 Apua tarvitaan 19.11.2015 2 Vapaaehtoisen pelastuspalvelun (Vapepa) historiaa Enontekiö, Kerässieppi 24.5.1963

Lisätiedot

SW/HNo Allekirjoitetun asiakirjan sähköinen versio

SW/HNo Allekirjoitetun asiakirjan sähköinen versio Toimintasääntö 9.3.2015 1(11) PELASTUSLAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 1 Johtaminen 1.1 Pelastuslaitoksen johto ja toimivallan delegointi 1.2 Osastopäälliköiden tehtävät Pelastuskomentajan, osastopäälliköiden

Lisätiedot

KUINKA DIGITAALISET RADIOPUHELIMET PARANTAVAT JA NOPEUTTAVAT TURVAVIESTINTÄÄ?

KUINKA DIGITAALISET RADIOPUHELIMET PARANTAVAT JA NOPEUTTAVAT TURVAVIESTINTÄÄ? KUINKA DIGITAALISET RADIOPUHELIMET PARANTAVAT JA NOPEUTTAVAT TURVAVIESTINTÄÄ? 1936 Motorola esittelee Police Cruiser -autoradiopuhelimen, joka otettiin ensimmäisenä käyttöön Chicagon poliisiautoissa. 1940

Lisätiedot

Ensihoitopalvelu Keski Suomessa

Ensihoitopalvelu Keski Suomessa Kaupunginhallitus 27.9.2010 liite nro 2 (1/14) Ensihoitopalvelu Keski Suomessa Mikko Lintu ensihoidon vastuulääkäri, sisätautilääkäri, päivystyslääketieteen erityispätevyys K SSHP, Päivystysalue Ensihoidon

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTASUUNNITELMA SIVIILI-ILMAILUN ONNETTOMUUKSIEN VARALTA

YHTEISTOIMINTASUUNNITELMA SIVIILI-ILMAILUN ONNETTOMUUKSIEN VARALTA YHTEISTOIMINTASUUNNITELMA SIVIILI-ILMAILUN ONNETTOMUUKSIEN VARALTA Veli-Matti Sääskilahti 8.5.2014 Lento-onnettomuuksia Suomessa Comp Air 8, Jämijärvi 2014-8 menehtynyttä, 3 loukkaantunutta Copterline

Lisätiedot

10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa. Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos

10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa. Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos 10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos Kuntien valmiussuunnittelun ja toiminnan tukeminen Etelä-Savon valmius ja turvallisuustyöryhmä

Lisätiedot

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 2 / 9 Green ICT pilotin raportti SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä koekäytöstä... 3 2. Toteutus... 4 2.1.Tavoite... 4 2.2.Mobiilisovellus... 4 2.3.Käyttöönotto...

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ensihoitopalvelun palvelutasopäätös 1.1.2014 alkaen

ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ensihoitopalvelun palvelutasopäätös 1.1.2014 alkaen ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ensihoitopalvelun palvelutasopäätös 1.1.2014 alkaen SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 2 2 ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMISTAPA... 3 3 ENSIHOITOPALVELUN

Lisätiedot

Mikko Rotonen on IT-kehitysjohtaja HUS Tietohallinossa ja APOTTI-hankkeen IT-osuuden projektipäällikkö.

Mikko Rotonen on IT-kehitysjohtaja HUS Tietohallinossa ja APOTTI-hankkeen IT-osuuden projektipäällikkö. Mikko Rotonen on IT-kehitysjohtaja HUS Tietohallinossa ja APOTTI-hankkeen IT-osuuden projektipäällikkö. Selviytymistä vai suorituskykyä seminaari 3.9.2012 Sivu 1 Apotti hankekokonaisuuden tavoitteena on

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Valmiuspäällikkö Sakari Ahvenainen. Valmiusohje ja ajankohtaista varautumisesta. Helsingin TIVA ja joukkoviestintäpooli (JVP)

Valmiuspäällikkö Sakari Ahvenainen. Valmiusohje ja ajankohtaista varautumisesta. Helsingin TIVA ja joukkoviestintäpooli (JVP) Valmiuspäällikkö Sakari Ahvenainen Helsingin TIVA ja joukkoviestintäpooli (JVP) Valmiusohje ja ajankohtaista varautumisesta Lapin TIVA:n alueseminaari 24.9.2009 Rovaniemi JVP:n ohje valmius-suunnitelman

Lisätiedot

Junaliikenteen häiriötilannetietojen tuottaminen ja tiedotus

Junaliikenteen häiriötilannetietojen tuottaminen ja tiedotus Junaliikenteen häiriötilannetietojen tuottaminen ja tiedotus Esiselvitys ja vaatimusmäärittely 28.10.2004 Hankkeen tavoitteet Toimiva prosessi junaliikenteen häiriötilanteiden tietojen tuottamiseen, ylläpitämiseen

Lisätiedot

Tehtävä voidaan poistaa mikä on tehtävän poiston kustannusvaikut us mitä muita vaikutuksia tehtävän poistolla on

Tehtävä voidaan poistaa mikä on tehtävän poiston kustannusvaikut us mitä muita vaikutuksia tehtävän poistolla on Sisäasiainministeriön toimintaohjelma kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseksi 23.9.2013 Pelastuslaki (379/2011) Tehtävät/velvoitteet Tehtävän poistaminen ei ole mahdollista perustelut Tehtävä

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Ensihoidon palvelutaso- päätöksen sisältö ja rakenne

Ensihoidon palvelutaso- päätöksen sisältö ja rakenne Ensihoidon palvelutasopäätöksen sisält ltö ja rakenne tavoitteet Ensihoitopalvelu terveydenhuollon (johtamaa) viranomaistoimintaa Kokonaisvastuu yhdellä järjestäjällä Ensihoito- ja päivystyspalvelujen

Lisätiedot

Pelastuslain onnettomuuksien ennaltaehkäisyn uudistukset pelastuslaitoksen kannalta

Pelastuslain onnettomuuksien ennaltaehkäisyn uudistukset pelastuslaitoksen kannalta Pelastusalan neuvottelupäivät SN27 9. 11.12.2009, Silja Serenade Pelastuslain onnettomuuksien ennaltaehkäisyn uudistukset pelastuslaitoksen kannalta Pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Lisätiedot

LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000

LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000 LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000 LAATUPOLITIIKKA Puutyöliike Pekka Väre Ky:n liiketoiminnan kehittyminen ja jatkuvuus varmistetaan koko henkilökunnan yhdessä omaksumien toimintaperiaatteiden ja yrityksessä

Lisätiedot

01.09.2015 Mia Lindberg

01.09.2015 Mia Lindberg 01.09.2015 Mia Lindberg Yksityiset palvelut osana asiakkaan palvelukokonaisuutta Lähipalveluseminaari 1.9.2015 Mia Lindberg, Jykes Oy Yksityiset palvelut osana asiakkaan palvelukokonaisuutta Monituottajamalli

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOSTEN KRIITTISTEN ASIAKKAIDEN KARTOITUS JA HUOMIOIMINEN DI Ulla Koivisto 20.5.2015. Johdanto Kriittiset asiakkaat ja asiakastietokortit

VESIHUOLTOLAITOSTEN KRIITTISTEN ASIAKKAIDEN KARTOITUS JA HUOMIOIMINEN DI Ulla Koivisto 20.5.2015. Johdanto Kriittiset asiakkaat ja asiakastietokortit VESIHUOLTOLAITOSTEN KRIITTISTEN ASIAKKAIDEN KARTOITUS JA HUOMIOIMINEN DI Ulla Koivisto ESITYKSEN SISÄLTÖ Johdanto Kriittiset asiakkaat ja asiakastietokortit Kriittisten asiakkaiden kartoittaminen ja luokittelu

Lisätiedot

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Turvallisuus Lämpö & Ymmärrys Terveystalossa tunnen olevani parhaissa käsissä. Asiakkaalle välittyy lämmin tunnelma. Minusta

Lisätiedot

Uudet toimintamallit alueellisessa strategiassa. Antti Turunen, LT, ylilääkäri Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri, yleislääketieteen toimintayksikkö

Uudet toimintamallit alueellisessa strategiassa. Antti Turunen, LT, ylilääkäri Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri, yleislääketieteen toimintayksikkö Uudet toimintamallit alueellisessa strategiassa Antti Turunen, LT, ylilääkäri Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri, yleislääketieteen toimintayksikkö Toimintastrategia ja tietohallinto: Perusperiaatteet

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VARAUTUMINEN JA VALMIUSSUUNNITTELU

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VARAUTUMINEN JA VALMIUSSUUNNITTELU YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VARAUTUMINEN JA VALMIUSSUUNNITTELU Anne-Kaarina Lyytinen Ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät Terveysvalvonnan johdon iltapäivä

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä käytännössä

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä käytännössä Olen Palveluntuottaja Olen Palvelun järjestämisestä vastaava Olen Asiakas Olen Palvelun myöntäjä Copyright Kuntien Tiera Oy 1 Palveluntuottajana hakeudun kerralla yhteen tai useampaan kuntaan tuottamaan

Lisätiedot

Suomen Erillisverkot 10/2015

Suomen Erillisverkot 10/2015 Suomen Erillisverkot 10/2015 Yhteiskunnan turvallisuuden mestari 2 Turvaamassa yhteiskunnan kriittistä johtamista ja tietoyhteiskunnan palveluja - Suomen Erillisverkot -konsernin tehtävänä on turvata yhteiskunnan

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

LOGHU3. Kokemuksia ja suosituksia

LOGHU3. Kokemuksia ja suosituksia LOGHU3 Kokemuksia ja suosituksia 31.3.2011 Pekka Rautiainen ja Irmeli Rinta-Keturi, Talent Partners Oy LOGHU3 on Huoltovarmuuskeskuksen, puolustusvoimien ja liikenne- ja viestintäministeriön yhteishanke,

Lisätiedot

VAPEPA:N 164 MHZ:N PEPA-VHF

VAPEPA:N 164 MHZ:N PEPA-VHF VAPEPA:N 164 MHZ:N PEPA-VHF Vak Timo Ärlig, oh3fn 1.8.2006 Ver 3.1 Vanha pelastustoimen (Peto-) radiokalusto Valtakunnallisia yhteiskanavia kolme: K1, K2 ja K5 K1: Valtakunnallinen yhteiskanava 164,100/159,500

Lisätiedot

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen SPEK Varautumisseminaari 1.12.2010 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) TE-keskukset (15) Alueelliset

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

ETÄPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYDENHOIDOSSA NYT JA TULEVAISUUDESSA HARVAAN ASUTUN MAASEUDUN MAHDOLLISUUTENA

ETÄPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYDENHOIDOSSA NYT JA TULEVAISUUDESSA HARVAAN ASUTUN MAASEUDUN MAHDOLLISUUTENA ETÄPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYDENHOIDOSSA NYT JA TULEVAISUUDESSA HARVAAN ASUTUN MAASEUDUN MAHDOLLISUUTENA 14.9.2010 Kuntayhtymän johtaja, TtL Kirsti Ylitalo 2010 Case: Oulunkaari Kuntien väkiluku 31.12.2009

Lisätiedot

Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä. Petri Rönneikkö 15.10.2014

Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä. Petri Rönneikkö 15.10.2014 Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä Petri Rönneikkö 15.10.2014 LIIKENNEKESKUKSET LIIKENNEVIRASTOSSA Liikenneviraston organisaatio Pääjohtaja Sisäinen tarkastus ELY-liikenne Viestintä

Lisätiedot

PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTON KUULUMISIA 2/2013

PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTON KUULUMISIA 2/2013 TIEDOTE 1 (6) 2/2013 31.5.2013 PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTON KUULUMISIA 2/2013 Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston toinen tiedote Edessäsi on Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston toinen tiedote.

Lisätiedot

PELASTUSSUUNNITELMA HALIKKO -VIESTI 2013 19.10.2013

PELASTUSSUUNNITELMA HALIKKO -VIESTI 2013 19.10.2013 HALIKKO -VIESTI 2013 19.10.2013 1. YLEISÖTILAISUUDEN YLEISTIEDOT 1.1 Tilaisuuden nimi Halikko -viesti 1.2 Tilaisuuden järjestäjä (Yhteystietoineen) Angelniemen Ankkuri ry. Kilpailunjohtaja Jarmo Reiman

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: 11.3. milj. euroa 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Ehdot mm.: Yhteistyö muiden valtakunnallisten

Lisätiedot

Pelastuslaitos 2020 1 26.11.2012

Pelastuslaitos 2020 1 26.11.2012 Pelastuslaitos 2020 1 26.11.2012 Strateginen kenttä Johdon forum Ministeriövalmistelu - läänit Yhteistoiminnallinen valmistelu Pelastusaluevalmistelu (pelastusjohtajien kokous) Palvalutasopäätökset Kuntastrategiat

Lisätiedot

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Valtakunnallinen harvaan asuttujen alueiden turvallisuusseminaari Mikkeli 29.1.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 29.1.2013 Sisäisen

Lisätiedot

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj Työsuhdesairaanhoitotyönantajan velvollisuus vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj 1 2005 Nokia Työsuhdesairaanhoito.ppt / 2005-09-29 / JS Käsitteen määrittely Työsuhdesairaanhoito

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Paikantavan turvapuhelimen käyttöohje

Paikantavan turvapuhelimen käyttöohje Paikantavan turvapuhelimen käyttöohje Stella Turvapuhelin ja Hoiva Oy Tämä ohje kertoo miten paikantavaa turvapuhelinta käytetään Stella Turvapuhelin ja Hoiva Oy Mannerheimintie 164 00300 Helsinki Sisällysluettelo

Lisätiedot

konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ.

konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ. konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ. Toimintaperiaatteemme Maailma kehittyy koko ajan. Yksi menestyksekkään liiketoiminnan kulmakivistä on tämän kehityksen mukana

Lisätiedot

Sopimuksiin perustuva toiminnan jatkuvuuden hallinta

Sopimuksiin perustuva toiminnan jatkuvuuden hallinta Sopimuksiin perustuva toiminnan jatkuvuuden hallinta Haasteena verkoston toimintavarmuuden kehittäminen Ohjaus heikkenee Häiriö toimijan toiminnassa vaikuttaa verkoston toiminnan jatkuvuuteen 2 Vaatimuksia

Lisätiedot

PPSHP ENSIHOITOPALVELU

PPSHP ENSIHOITOPALVELU PPSHP ENSIHOITOPALVELU Ensihoitopäällikkö Iiro Anttila Taustaa Apulaisoikeuskanslerin päätös 15.1.2007 (Dnro 1/50/2007) Johtopäätökset palvelutasosta ei ole yhtenäisiä määrittelyjä sairaankuljetuspalvelun

Lisätiedot

Poikkeustilanteet ja liikennehäiriöt

Poikkeustilanteet ja liikennehäiriöt Poikkeustilanteet ja liikennehäiriöt JATin vierailu HSL:ään 18.3.2014 Sari Kotikangas, tiedotuspäällikkö Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä 2 Miksi varaudumme? HSL:n perustehtävä Asiakkaalla on oikeus

Lisätiedot

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Anna-Liisa Niemelä Erityissuunnittelija, FT Kehittämisen ja toiminnan

Lisätiedot

Helsingin valmiussuunnitelma

Helsingin valmiussuunnitelma Helsingin valmiussuunnitelma Rakennusviraston toiminnan jatkuvuudenhallinta SKTY syyspäivät 21.10.2014 Timo Rytkönen Kaupungin valmiussuunnittelu Valmiuslaki (22.7.1991/1080) 40 : kunnan tulee valmiussuunnitelmin

Lisätiedot

Lääkärin ilmoitusvelvollisuus ajoterveysasioissa:

Lääkärin ilmoitusvelvollisuus ajoterveysasioissa: Lääkärin ilmoitusvelvollisuus ajoterveysasioissa: Kolme näkökulmaa prosessin toimivuuteen M. Peräaho, S. Laapotti, A. Katila & K. Hernetkoski Liikennepsykologia, Turun yliopisto Tausta ja menetelmä Jatkoa

Lisätiedot

Tiimiakatemia: Mikä ihmeen työpajabrandi?

Tiimiakatemia: Mikä ihmeen työpajabrandi? 23.8.2011 Vähäisen ilmoittautujamäärän vaivaama Kesäpäivä aloitettiin tavan mukaan aamukahvilla. Vaikka järjestäjien tunnelma ennen päivien alkua olikin ollut alavireinen, nousi tunnelma nopeasti, kun

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Sisältö 1. YLEISTÄ... 3 1.1. Mikä on kriisi?... 3 1.2. Suunnitelman tarkoitus ja tavoitteet... 3 2. TOIMINTATAVAT KRIISITILANTEISSA... 4 2.1.

Lisätiedot

Asiakaspalveluprosessin kehittäminen jakelun vaikutuspiiriin kuuluvien asioiden osalta

Asiakaspalveluprosessin kehittäminen jakelun vaikutuspiiriin kuuluvien asioiden osalta Asiakaspalveluprosessin kehittäminen jakelun vaikutuspiiriin kuuluvien asioiden osalta Tehtävät 1. Asiakaspalvelun ja asiakkaiden vaatimukset jakelulle => haastateltavat organisaatiot/henkilöt => lukijaraatien

Lisätiedot

Toimintavarmat ammattiradiot

Toimintavarmat ammattiradiot Toimintavarmat ammattiradiot Siirry digiaikaan! MOTOTRBO TM tarjoaa yhteydenpitoon toimintavarman, kustannustehokkaan ja aina räätälöidyn ratkaisun. MOTOTRBO TM on uusi digitaalinen tuoteperhe, johon kuuluvat

Lisätiedot