Tietohallinnon prosessien kehittäminen Esimerkkiyritys SPR Veripalvelu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tietohallinnon prosessien kehittäminen Esimerkkiyritys SPR Veripalvelu"

Transkriptio

1 EVTEK-ammattikorkeakoulu Tuotantotalouden koulutusohjelma Anssi Talarmo Tietohallinnon prosessien kehittäminen Esimerkkiyritys SPR Veripalvelu Insinöörityö Ohjaaja: talous- ja tietohallintojohtaja Akif Ali Ohjaava opettaja: yliopettaja Hannu Räsänen

2 EVTEK-AMMATTIKORKEAKOULU INSINÖÖRITYÖN TIIVISTELMÄ Tekijä(t) Otsikko Sivumäärä Aika Anssi Talarmo Tietohallinnon prosessien kehittäminen Esimerkkiyritys SPR Veripalvelu 96 sivua Koulutusohjelma, toteutus Tutkinto Valvoja Ohjaaja tuotantotalous insinööri (AMK) yliopettaja Hannu Räsänen, Evtek talous- ja tietohallintojohtaja Akif Ali, SPR Veripalvelu Insinöörityössä tutkittiin kolmen tietohallinnolle suunnitellun prosessimatriisin toimintaa. Tutkittaviksi prosessimalleiksi valittiin Suomessa yleistyneet standardit CobiT, ITIL ja ISO/IEC 20000:2005. Tavoitteena oli analysoida valittuja standardeja ja arvioida niiden hyötyä hyvän tietohallintotavan mukaisesti. Työssä seurattiin SPR Veripalvelun tietohallinnon prosessien kehitysprojekteja. Työ aloitettiin tutustumalla ja vertailemalla valittujen prosesseja yleisellä tasolla. Työssä laadittiin valituista prosesseista SWOT-analyysi. SPR Veripalvelun tietohallinnon nykytila-analyysin perustella määriteltiin prosessien kehittämisen ensimmäisen vaiheeseen valitut prosessit sekä niiden jatkokehityssuunnitelmat. Prosessien kehittämisen apuna käytettiin prosessein kehittämisprojekteja toteuttaneet konsultit. Konsulttien avustuksella valittiin kehitettävät prosessit. Kustakin prosessista laadittiin prosessikuvaus. Insinöörityön aikana tehtyjen havaintojen perusteella prosessien kehittäminen vaatii ylimmän johdon tuen, valittujen prosessimallien koulutuksen, nykytilan analyysin sekä kokeneiden konsulttien avun toteuttamaan käyttöönottoprojektin. Prosessien ottaminen käyttöön edesauttaa liiketoimintaa ymmärtämään tietohallinnon toimintaa ja helpottaa kommunikoinnissa tietohallinnon kanssa. Tietohallinnon prosessien avulla saadaan kustannussäästöjä ja helpotetaan ulkoistettujen palveluiden kilpailuttamista. Prosessien myötä tietohallinnon henkilökunnalta vapautuu aikaa päivittäisrutiineista kehitysprojekteihin. Hakusanat tietohallinto, prosessit, ITIL, Cobit, IT-Governance, hyvä tietohallintotapa

3 EVTEK University of Applied Sciences Institute of Technology ABSTRACT Author Title Number of Pages Date Anssi Talarmo Developing of the processes of the IT-Governance Example company Finnish Red Cross Blood Service 96 pages 14 April 2007 Degree Programme Instructor Supervisor Industrial Engineering and Management Senior teacher Hannu Räsänen Financial- and Information Technologies Director, Akif Ali, Finnish Red Cross Blood Service Keywords IT-Governanace, ITIL, Cobit, ISO 20000, prosesses

4 Sisällys Tiivistelmä Abstract 1 Johdanto SPR Veripalvelu Tietohallinnon järjestäminen Tausta Tavoitteet Rajaus Työn rakenne 9 2 Hyvä tietohallintotapa Hyvä tietohallintotapa käsitteenä Hyvän tietohallintavan tarve Hyödyt liiketoiminnalle Liiketoimintanäkökulma Hyödyt tietohallinnon kannalta Liiketoiminnan ja tietohallinnon välinen kommunikointi CobiT-prosessi ITIL ITIL- ja CobiT-prosessien SWOT-analyysi Balanced scorecard ja IT Balanced scorecard ISO Prosessien käyttöönotto Mittareista Päätöksenteko ja kustannukset Tietohallinnon prosessien käytöstä 51 3 SPR Veripalvelun tietohallinnon prosessien kehittäminen Projektin taustaa ja tavoitteet Projektin rajoitukset Projektin toteutustavat, resurssit ja aikataulu Projektin lähtötilanne analyysi Prosessien valinta Tietohallinnon periaatteiden kehittäminen Prosessien kehittämisen toteutus Prosessien jalkauttaminen 70 4 Kehitysmahdollisuudet 72 5 Yhteenveto 79

5 Lähteet 82 Liitteet 85 Liite 1a: AI1 Prosessin dokumentit 85 Liite 1b: AI1 Prosessin dokumentit 86 Liite 2: Palvelutasosopimuksen minimivaatimukset ISO standardin mukaan 87 Liite 3: CobiT prosessit 88 Liite 4: ITIL prosessit 89 Liite 5: Työaseman elinkaarimalli 90 Liite 6a: ITIL prosessit yhteydet CobiT prosesseihin 91 Liite 6b: ITIL prosessit yhteydet CobiT prosesseihin 92 Liite 7a: CobiT prosessien yhteys ITIL prosesseihin ja ITIL kirjoihin 93 Liite 7b: CobiT prosessien yhteys ITIL prosesseihin ja ITIL kirjoihin 94 Liite 7c: CobiT prosessien yhteys ITIL prosesseihin ja ITIL kirjoihin 95 Liite 7d: CobiT prosessien yhteys ITIL prosesseihin ja ITIL kirjoihin 96 Liite 8: Veripalvelun Prosessien kypsyystason nykytila ja tavoitetaso 97 Liite 9: Veripalvelun päätkösentekomalli 98

6 7 1 Johdanto 1.1 SPR Veripalvelu Veripalvelu on Suomen Punaisen Ristin toiminnasta taloudellisesti riippumaton ja toiminnallisesti erillinen yksikkö. Veripalvelu huolehtii keskitetysti koko maan veripalvelutoiminnasta. Toimintaan kuuluu niin verenluovutusten järjestäminen ja veren keräys kuin luovutetun veren testaus, verivalmisteiden tuotanto ja jakelu sairaaloihin. Veripalvelu ei tavoittele toiminnallaan voittoa. Oman toiminnan kulut katetaan myymällä sairaaloille verivalmisteita ja laboratoriopalveluita. Veripalvelu ei saa taloudellista apua emojärjestöltä, eikä sen toimintaa tueta valtion varoilla. Veripalvelu tarjoaa terveydenhuollolle muun muassa punasoluserologisia tutkimuksia sekä elin-, kudos- ja kantasolusiirtoihin sekä veren hyytymistekijöihin ja trombosyytteihin liittyviä tutkimuksia. Kaikkien raskaana olevien suomalaisäitien veriryhmä ja veriryhmävasta-ainetutkimukset tehdään Veripalvelussa. Veripalvelussa toimii lisäksi Luuytimenluovuttajarekisteri ja Istukkaveripalvelu. Asiantuntemuksen perustana on oma tutkimus- ja kehitystoiminta, joka luo edellytykset turvalliselle verensiirtohoidolle myös tulevaisuudessa. Vuoden 2006 aikana Veripalvelussa tehtiin 2,5 miljoonaa laboratoriotutkimusta. Veripalvelussa työskentelee vakituisesti noin 560 henkeä 16 eri paikkakunnalla. Valtaosa henkilöstöstä työskentelee veripalvelukeskuksessa Helsingin Kivihaassa, jonne on keskitetty muun muassa kaikki laboratoriotutkimukset. Vuoden 2006 aikana oli yli verenluovutusta noin luovuttajalta. Luovutetusta verestä valmistettiin yli sairaaloille myytyä verivalmistetta. (SPR Veripalvelun tilinpäätös 2007.)

7 8 1.2 Tietohallinnon järjestäminen Veripalvelun ensimmäinen veripalvelujärjestelmä otettiin käyttöön 1980-luvun alussa. Järjestelmä tehtiin oman tietohallinnon voimin. Suurin osa Veripalvelun ohjelmisto- ja järjestelmänkehitystyöstä tehtiin oman tietohallinnon voimin 1990-luvun lopulle minkä jälkeen tietohallinto ulkoistettiin. Tämän jälkeen Veripalvelussa on asteittain korvattu itse tehdyt ohjelmistot kaupallisilla ohjelmistoilla. Ulkoistuksen jälkeen tietohallinnon teknisen puolen arkkitehtuuri on kerran päivitetty, nelisen vuotta sitten. 1.3 Tausta Tietotekniikan muutokset muokkaavat jatkuvasti loppukäyttäjien tietoteknisiä odotuksia ja toiveita. Nykyaikaiseen tapaan tietohallinto laatii tietohallinnon strategiat liiketoiminnan strategian perusteella eikä tekniikkalähtöisesti. Veripalvelun tietohallinnon toimintojen kehittämiseksi perustettiin Hyödyn ohjaus ja Proke-projektit. Projektien tarkoituksena on selkeyttää tietohallinnon ja ulkoistettujen tietoteknisten paleluiden vastuualueita sekä saamaan kaikki mahdollinen hyöty ulkoistetuista tietoteknisistä palveluista. Projektien tavoitteena on myös auttaa Veripalvelua ymmärtämään ja Hyödyntämään tietotekniikkaa paremmin oman toiminnan kehittämisen yhteydessä. 1.4 Tavoitteet Tarkastelen insinöörityössäni Veripalvelun tietohallinnon Proke-projektia. Projektin nimi tulee sanoista Prosessien kehittäminen. Proke-projektin tarkoituksena on selventää, yksinkertaistaa ja helpottaa liiketoiminnan ja tietohallinnon välistä kommunikointia. Insinöörityössä luodaan läpileikkaus CobiT- ja ITIL-standardeista. Standardoitujen prosessimallien tarkoituksena on selkeyttää tietohallinnon päivittäisrutiinien toimintamallia. Prosessien selkeyttämisen ja yksinkertaistamisen avulla saavutetaan myös kustannussäästöjä. Yleiskuvauksen laatimisen yhteydessä analysoidaan CobiT- ja ITILprosessimallit. Analysointi laaditaan SWOT-analysointimallin avulla.

8 9 Lisäksi insinöörityön yhteydessä laaditaan uusia prosessien käyttöönottoa helpottavia ja tukevia toimintaperiaatteita ja lomakepohjia. 1.5 Rajaus Insinöörityössä käsitellään tietohallinnon kehitettäväksi valittujen prosessien ja niiden valintaperusteita. Lisäksi tarkastellaan prosesseihin kuuluvia ITIL- ja CobITstandardieja. Työssä kerrotaan uusien prosessien kehittämisen ja jalkauttamisen onnistumisesta ja otetaan kantaa siihen mitä olisi voinut tehdä toisin Proke-projektissa. Työn tutkimus tehdään haastattelujen, työpajojen sekä seminaarien pohjalta. Insinöörityössä tutustutaan ITIL-, CobiT- ja ISO20000-kirjallisuuteen. 1.6 Työn rakenne Insinöörityöraportti jakautuu kolmeen osaan. Ensimmäisessä osassa selvitetään aiheeseen liittyvät käsitteet ja standardimallit kirjallisuuden, haastattelujen ja seminaarien avulla. Standardeista saatuja tietoja käytetään insinöörityön kolmannessa vaiheessa. Insinöörityön toinen osa kuvaa Veripalvelun prosessien kehitystyön vaiheet. Työ aloitetaan kuvaamalla tietohallinnon ja liiketoiminnan prosessien nykytila ja liiketoiminnan tarpeet. Nykytilan ja liiketoiminnan tarpeiden kuvaamisen jälkeen valitaan tietohallinnolle kehitettävät prosessit ja arvioidaan niiden lähtötilanteen kypsyysaste. Uusille prosesseille asetetaan mittarit, tavoiteltavat kypsyystasot, prosessimallit ja kehityspolku. Työn kolmannessa osassa laaditaan kehitysehdotus. Kehitysehdotus laaditaan kriittisesti vertailemalla Veripalvelun prosessien kehittämisen projekteja ja prosessistandardeja.

9 10 2 Hyvä tietohallintotapa 2.1 Hyvä tietohallintotapa käsitteenä Hyvä tietohallintotapa eli IT-Governance (ITG) yhdistää tietohallinnon sekä tietotekniikan hallintatavat ja käytännöt yrityksen strategisia tavoitteita tukevaksi toiminnaksi. Hyvän tietohallintotavan keskeisin tavoite on, että tietotekniikka ja tietohallinto tuottavat lisäarvoa liiketoiminnalle. Hyvän tietohallintotavan avulla tehostetaan toimintaa ja tietohallinnon toimintaan liittyviä riskejä. (Rauhala 2006.) IT Governance Institute määrittelee hyvän tietohallintotavan seuraavasti: IT governance is the responsibility of the board of directors and executive management. It is an integral part of enterprise governance and consists of the leadership and organizational structures and processes that ensure that the organization's IT sustains and extends the organization s strategies and objectives. (IT Governance Institute 2003.) Weillin ja Rossin määritelmä on seuraava: Enterprises design governance to compensate for the limitations of the structure. Given that organizations cannot rely on an organization chart to deliver strategy, they must identify processes and governance that transcend the organization chart. (Weill & Ross 2004.) Hyvä hallintotapa (Company Governance) ja sen yhtenä osa-alueena hyvä tietohallintotapa on yksi keskeinen kehittämiskohde. Hyvällä tietohallintotavalla tarkoitetaan yrityksen ylimmän johdon, liiketoiminnan ja tietohallinnon käytössä olevia menettelytapoja, jotka tukevat ja aktivoivat yhteistyötä. Hyvä tietohallintotapa kehittyy vaiheittain tietohallinnon ja muun organisaation yhteistyönä ja oppimisena. Käsitteellisesti kehittyminen tapahtuu esimerkiksi Demingin laatuympyrää soveltamalla. Kehittymisen malli havainnollisestaan kuvan 1 mukaisesti. Hyvän tietohallintotavan kehittäminen ja toteuttaminen vaatii kaikkien osapuolien yhteistyötä. (Dahlberg 2004.)

10 Kuva 1. Demingin ympyrän menetelmästä johdettu palveluhallintaprosessikartta (ISO ) 11

11 Hyvän tietohallintavan tarve Hyvä tietohallintotapa tuo standardimuotoiset menetelmät tietohallinnon ja liiketoiminnan yhteiseen käyttöön. Standardoimalla voidaan selkeästi saada vähennettyä tietohallinnon omaa slangia ja päästään selkeämmin puhumaan liiketoimintalähtöisemmin. Hyvän tietohallintotavan avulla saadaan lisättyä eri osastojen ja sidosryhmien luottamusta tekemiseen ja osaamiseen kun ei tarvitse keskittyä rutiineiden toteuttamistapaan. Hyvä tietohallintotavan keskeisimpänä periaatteena on tavoitteiden, toiminnan ja riskien tiedostaminen sekä vastuuttaminen. Näiden menettelytapoja ovat tietohallinnon ohjaaminen, kontrollointi, riskienhallinta ja raportointi. Hyvä tietohallintotapa varmistaa tietohallinnon kehittämisen ja hallinnan liiketoiminnan tavoitteiden ja vaatimuksien mukaisesti. (Sippa 2006, Rauhala 2006.) Käyttämällä selkeitä standardeja voidaan tietohallinnon toimintaa verrata muiden samantyyppisten tietohallintojen toimintaan (bencmarking). Hyvä tietohallintotapa ei ole sinänsä yksittäinen prosessi tai ohjelma, vaan jatkuvan parantamisen ja parhaiden käytäntöjen menetelmä. Kansainvälisissä standardointi- ja yhteistyöorganisaatioissa on tuotettu hyvän tietohallintojohtamisen ja tietohallintavan kehittämiseksi laatustandardeja. Suomessa ISO-9000-standardiperheen lisäksi tietohallinnon puitemalleiksi ovat vakiintuneet CobiT-ja ITIL-mallit. (Rauhala 2006, Dalberg 2004.) CobiT- ja ITIL-mallien lisäksi on 2005 kehitetty ISO/IEC standardi. Niiden avulla tietohallintojohtamisen ja tietotekniikanpalvelutuotannon prosessit katetaan. Suomalaisten organisaatioiden kyky Hyödyntää tietotekniikkaa kansainvälisesti on heikko. Käytännön esimerkit heikosta Hyödyntämisestä Suomessa osoittavat, etteivät tietotekniikkaansa ulkoistavat organisaatiot yleensä ymmärrä tietotekniikan kokonaisvastuun jäämistä niille itselleen. Ulkoistamisratkaisussa on merkittävä johtamisvajeen riski, jonka toteutuessa yrityksen ylin johto ja liiketoiminta etääntyvät tietohallinnosta ja tietotekniikan liiketoimintalähtöisestä kehittämisestä. (Dalberg 2004.) CobiT- ja ITIL-mallit ovat kattavuudesta huolimatta suorittavan tason työkaluja ja yleisesti ottaen liian raskaita ylimmän tason yritysjohdolle. (Dalberg 2004.)

12 13 Hyvän tietohallintotavan kehysmallin kuvasta 2 havaitaan, miten eri tietohallintoa varten laaditut standardit sijoittuvat hyvän tietohallintotavan alueelle. (Sippa 2006.) Tilannetta havainnoidaan kuvassa 2. Tässä insinöörityössä keskitytään ITIL- ja CobiTprosesseihin ja tutustutaan ISO/IEC standardiin. ITIL-prosessit ovat lähempänä varsinaista rutiinitehtävien suunnittelua ja sen toimintojen parantamista ja prosessin toiminnan mittaamiseen. CobiT-prosessit on lähempänä liiketoiminnon johtoa ja hallintoa, jolloin CobiT-prosessit keskittyvät enemmän rutiiniprosessien ohjaamiseen ja prosessin lopputuloksen mittaamiseen. Hyvän tietohallintotavan toiminta tietohallinnon ja liiketoiminnan sillanrakentajana on tärkeää, jotta toiminnot olisivat oikeassa suhteessa kokonaisuuteen. (Sippa 2006.) Kuva 2. Standardoitujen menetelmien sijoittuminen hyvän tietohallintotavan viitekehykselle. (Sippa 2006.) Hyvä tietohallintotapa sijoittuu liiketoiminnan ja tietoteknisten palveluiden välille kuvan 3 osoittamalla tavalla. Liiketoiminta laatii ensin liiketoimintastrategian, josta ei pelkästään tule liiketoiminnan suunnitelmaa, vaan tästä voidaan myös laatia liiketoiminnan vaatimusten mukainen tietohallinnon kehyssuunnitelma. Liiketoimintasuunnitelman ja tietohallinnon kehyssuunnitelmasta laaditaan liiketoiminnan suunnitelman mukaiset rat-

13 14 kaisut ja palvelut, joista tänä päivänä käytetään nimitystä IT-arkkitehtuuri. ITarkkitehtuurissa laaditaan pitkä ja lyhyen tähtäimen suunnitelmat tietohallinnon kehittämiseksi. Liiketoimintasuunnitelmasta liiketoiminta laatii tarkemmat operatiivisen tason mukaiset toiminnan vaatimukset, jotka voidaan kuvat prosesseina. IT-arkkitehtuurin ja operatiivisen toiminnan prosessien avulla voidaan alkaa laatia palvelukuvauksia ja palvelutasosopimuksia eli laatuvaatimusten mukaista tietohallinnon toimittaman käytön tukea. (Kalland 2006.) Kuva 3. ITG:n puitemalli ja johdon tehtävät (Kalland 2006.) Hyvä tietohallintoapa tuo pidemmän aikajänteen vastuu-päätöksentekomatriiseihin, saadaan selkeät vastuut tavoitteisiin, voidaan mitat toimintaa. Samalla saadaan tuotettua raportointi, jonka avulla voidaan kehittää toimintaa. Hyvän tietohallintotavan avulla voidaan asettaa tietohallinnolle mitattavat liiketoimintalähtöiset tavoitteet ja jatkuvuuden turvaamiseksi saadaan vastuut uhkaavien riskien tunnistamisesta, hallinnasta ja riskien raportoinnista. Hyvään tietohallintotapaan kuuluu myös selkeästi hallittu projektisalkun hallinta ja projektin priorisointi. (Sippa: 2006.)

14 15 Hyvä tietohallintotapa ei ole mikään yksittäinen prosessi tai ohjelmaratkaisu vaan jatkuvan parantamisen menetelmä 2.3 Hyödyt liiketoiminnalle Hyvän tietohallintotapa tuo luotettavan ja yhdenmukaisen toimintamallin loppukäyttäjien tarpeisiin, toisin sanoen saadaan tietohallinnolta laadukkaampaa palvelua. Standardoitujen työtapojen kautta säästetään aikaa ja rahaa oman toiminnan kehittämiseen ja korkeampaan tuottavuuteen. (IT Governance 2006.) Hyvä tietohallintotavan toiminnan kehittyessä tietohallinnon tuottamien palvelujen saatavuus ja laatu paranevat liiketoiminnan kannalta. Liiketoiminnan kannalta palveluille asetetut vaatimukset pystytään paremmin mitoittamaan. Hyvän tietohallintotavan avulla liiketoiminnalle pystytään tuottamaan palveluita tehokkaammin, laadukkaammin ja taloudellisemmin. Esille tulleet muutospyynnöt ja mahdolliset ongelmatilanteet hallitaan hyvän tietohallintavan avulla. Hyvän tietohallintavan avulla voidaan poistaa mahdolliset päällekkäiset kustannukset sekä palveluiden riskien toteutuminen voidaan minimoida tai jopa voidaan kokonaan poistaa. (Rauhala 2006.) 2.4 Liiketoimintanäkökulma Liiketoimintanäkökulma lähestyy tietotekniikkaa ottamalla käyttöön prosessin hallinnan ja sitouttaa sitä kaikilla liiketoiminnan osa-alueilla. Samalla rohkaistaan tietohallinnon henkilöstä miettimään tietotekniikkaa liiketoimintalähtöisesti. Tietohallinnon ymmärrettyä liiketoiminnan tarpeet, liiketoiminnan vaikutuksen ja liiketoiminnan tietotekniikan tarpeet saadaan tehokkuutta sisäiseen ja ulkoiseen keskusteluun. (Weill & Ross 2006.) Liiketoiminnalla on tehokas ja taloudellinen suhde tietohallinnon kanssa, kun käytetään kuhunkin tilanteeseen sopivinta prosessia. (Weill & Ross 2006.)

15 Hyödyt tietohallinnon kannalta Hyvien tietohallintotapojen toimintojen kehittyessä saadaan tietohallinnon palveluiden toiminta tehokkaammaksi ja taloudellisemmaksi. Toimintojen kehittymisen myötä muutosten hallinnan prosessin hallintaan tarvitaan vähemmän resursseja hoitamaan muutokset taloudellisesti ja tehokkaasti. Ongelmien toistuvuutta ja palvelutaso trendimittareiden avulla ongelmat havainnoidaan ennakkoon. Ennakoidut ongelmat hoidetaan nopeammin, edullisemmin ja vähemmällä henkilökunnalla. Ennakoinnin avulla havaitaan tulevat kapasiteetti- ja toiminnallisuusongelmat ja tehdään tarvittavat korjaavat toimenpiteet ennen kuin ollaan kriisitilanteessa. (Rauhala 2006.) Hyvä tietohallintotapa auttaa yrityksen johtoryhmää ymmärtämään tietotekniikan ympäristöä ja tekemään parempia ja tietoisempia ratkaisuja. Tietohallinnon henkilökunnan työskentelystä tulee tehokkaampaa eli vähemmän tulipalosammuttamisia. Hyvän tietohallintotavan ja standardien avulla tietohallinnon johtoryhmässä ja liiketoiminnan johtoryhmissä tietoteknisistä riskeistä keskustelua voidaan vähentää. Tietoteknisen ympäristön uuden teknologian käyttöönotto kustannukset pienenevät, palveluiden taso paranee tai palveluiden käyttö on helpompaa ja helpottaa liiketoiminnan prosessien ja ratkaisujen uudistamista. Suunniteltaessa laajennuksia tai uudistuksia ajantasaisten vaatimus- ja kapasiteetti tietojen avulla organisaatioissa otetaan suunnitellut muutokset vähemmillä resursseilla käyttöön. (Rauhala 2006.) 2.6 Liiketoiminnan ja tietohallinnon välinen kommunikointi Tietohallinto ja liiketoiminnan välisen tehokkaan yhteistyön takaavat selkeät pelisäännöt, josta esimerkkinä on SLA (Service Level Agreement) eli palvelutasosopimus. Palvelusopimuksessa on kuvattu tietohallinnolta ostettavan palvelun toteuttamiseen sovitut asiat ja palvelutasot. Tietyissä organisaatioissa voidaan tässä kohtaa käyttää kevyempää SLR-dokumenttia (Service Level Request) eli palvelutasovaatimus. Palvelutasovaatimuksen avulla tietohallinto voi neuvotella liiketoimintavaatimuksia vastaavat palvelutasosopimukset sopimukset. Liitteessä 2 on kuvattu palvelusopimuksen sisällön vähimmäisvaatimukset ISO/IEC standardin mukaan. (SS 2000; SD2001.)

16 17 Mikäli tietohallinto tarjoaa palvelua, josta ei ole sovittu liiketoiminnan kanssa yhdessä, niin voidaan kysyä miksi kyseistä palvelua toimitetaan. Eri toimittajien ja alihankkijoiden sopimukset UC (Underpinning Contract) ja OLA (Operational Level Agreement) pitää laatia yhteneväiset palvelutasosopimuksen kanssa. Sopimusrakenne on kuvattu kuvassa 4, josta nähdään sopimuksien riippuvuudet. (Macfarlane & Rudd 2001, Kallad: 2006.) Palvelutasosopimuksen tai palvelutasovaatimuksen sisällön vähimmäisvaatimuksena ovat: sopimuksen osapuolet, yhteystiedot ja sopimuksen kohde sopimuksen alkamis- ja päättymisajankohta palvelun palveluajan ja palvelutason määrittely sekä mittarit vikaprosessikuvaus ja eskalointitaulukko palvelun käyttöoikeuksien hallinta tietoturva vastuujakotaulukko jatkuvuudenhallinta muutostenhallinta. Sopimuksen lisäksi on tietohallinnon laadittava palvelukatalogi ja palvelukuvaukset (Service Catalogue ja Service Descriptions) liiketoiminnalle toimitettavista palveluista. Palvelukuvaukset ovat tärkeä elementti tietohallinnon toiminnan määrittelyä, kuvauksessa näkyvät ne palvelut, jotka tietohallinto myy liiketoiminnalle. Palvelukatalogin ja kuvauksien avulla voidaan mitata onko tietohallinto kustannustehokas, ovatko ulkoiset toimittajat kilpailukykyisiä ratkaisujen kanssa ja pystyykö tietohallinto tuottamaan liiketoiminnan tarvitsemat palvelut. (Rauhala 2006, Kallad 2006.)

17 Kuva 4. Sopimuksen välinen suhde (Kallad 2006) 18

18 CobiT-prosessi CobiT käsitteenä CobiT (Control Objectives for Information and Technology) luo yrityksen tietohallinnolle hyvän toimintaympäristön, toimintamallin ja hallittavuuden. CobiT:n avulla asiantuntijat luovat selkeämmän yhteisymmärryksen, jolloin asiantuntijat toimivat kontrolloidusti. Näiden prosessien avulla voidaan optimoida tietohallinnon investointeja ja varmistetaan palveluiden toimivuus. (CobiT ) CobiT on ylätason kokoava sateenvarjomalli, joka pyrkii kattamaan koko tietohallintoon liittyvän johtamisen, hallinnan ja valvonnan. Se ei siten korvaa, vaan täydentää rajatumpiin osa-alueisiin tai näkökulmiin keskittyviä muita malleja ja standardeja. (CobiT ) Jotta tietohallinto pystyy toimittamaan palveluita liiketoiminnan vaatimuksien mukaisesti, pitää prosessien kontrolli olla määritelty tietyn raamin mukaan. CobiT -raamien kontrolloimiseksi tietohallinnon prosesseilla pitää olla selkeä linkki liiketoiminnan vaatimuksiin, tietohallinnon toiminnot tulee olla määritelty selkeiksi ja hyväksytyiksi prosesseiksi sekä hallinnan eri mittareidet raja-arvot pitää olla määritelty. (CobiT ) CobiT-prosessit on kuvattu 34:nä eri prosessina, joista kustakin on kuvattu vastuualueet, suunnittelualue, käyttö ja valvonta, koko ketjun näkymä tietohallinnon kannalta katsottuna. Yritysarkkitehtuurin käsitteistön avulla yksilöidään kunkin prosessin tarpeet prosesseissa esim. sovellukset, infra, henkilöstä ja tiedot. (CobiT ) CobiT on tunnetuin hyvän tietohallintotavan viitekehys ja se on maailmalla laajasti käytössä. CobiT:n käyttämisen tyypillinen perusongelma suomalaisissa yrityksissä ja organisaatiossa on mallin kattavuus. CobiT on kehitetty alun perin suuryrityksien tarpeisiin. (CobiT ) CobiT-prosessien kehitys lähtee liiketoiminnan vaatimuksista. CobiT ei ole suunniteltu pelkästään yrityksille, jotka tuottavat tietoteknisiä palveluita, vaan myös kokonaisvaltai-

19 20 sesti prosessien hallintaan ja liiketoiminnan prosessien omistajille. CobiT-viitekehys perustuu periaatteeseen, että liiketoiminta informoi palveluiden toimittajaa tarvittavista vaatimuksista lopputuloksen saavuttamiseksi. Liiketoiminnan näkökulmasta halutaan hallita ja valvoa tietohallinnon resursseja. Resurssit ovat osa suorittavia prosesseja. Selkeiden tietohallintoprosessien avulla voidaan varmistaa tietohallintopalveluiden toimivuus liiketoiminnalle. Tämä on havainnollistettu kuvassa. (CobiT ) Kuva 5. Cobit perusperiaatteet (CobiT ) CobiT-viitekehyksen ja -työkalujen avulla mahdollistetaan vaatimukset, tekniset näkökulmat ja liiketoimintariskit ja kontrolloidaan keskustelua liiketoimintavastaavien kanssa. CobiT:n avulla saadaan osastoille selkeät toimintatavat ja hyvät käytännöt tietohallinnon tuottamien palveluiden valvontaan. CobiT:n jatkuvuuden hallinnan avulla päivitetään yhteensopivuutta muiden prosessien kanssa. CobiT toimii integraattorina tietohallinnon hyvien toimintatapojen ja sateenvarjomaisena viitekehyksenä auttaen ymmärtämään hyvää tietohallintotapaa ja hallinnoimaan riskejä sekä Hyödyntämään tietotakniikkaa. CobiT:n prosessimallit ja liiketoimintalähtöinen lähestyminen palvelee loppukäyttäjää näkemään tietotekniikan hyödyt sekä auttaa tietohallintoa teknisten ratkaisujen päätösten teossa. (CobiT )

20 21 Cobit:n prosessit Kaikki CobiT-prosessit ovat riippuvaisia toisista prosesseista, yrityksen johdon antamasta tuesta, hallinnosta, kontrollista ja eri sidosryhmien valvonnasta. Riippuvaisuus on kuvattuna kuvassa 6. Kuva 6. Cobit prosessien ja tavoitteiden keskinäinen suhde (CobiT ) Tietohallinnon perinteisten vastuualueiden (suunnittelu, rakenna, käytä ja valvo) avulla CobiT:ssa on jaettu prosessit neljään pääryhmään. Pääryhmiä ovat Plan and Organise (suunnittele ja organisoi), Acquire and Implement (hanki ja ota käyttöön), Deliver and Support (toimita ja tue) ja Monitor and Evaluate (valvo ja arvioi). Pääryhmät on kuvattuna kuvassa 7. (CobiT ) CobiT-prosessien viitekehys on kuvattu ja kirjoitettu yleiskielellä, jotta kuka tahansa yrityksestä voi valvoa ja hallita tietohallinnon toimintoja. Kuvaamalla toiminnot kaikkien ymmärtämällä tavalla saadaan liiketoiminnalle käsitys, että tietohallinto on erittäin tärkeä osa hyvää liiketoiminnan johtamista. CobiT-prosessien avulla saadaan viitekehys tietohallinnon tehtävien valvonnalle ja kommunikoinnille palvelutuottajien ja hallintatyövälineiden käyttäjille. Prosessit auttavat prosessien omistajia ottamaan prosessien toimivuudesta vastuuta ja tuovat toimintaan mitattavuutta. Hallitakseen tietohallinnon tehokkuutta on tärkeätä ymmärtää liiketoiminnan toiminnot ja riskit. Toimintojen ymmärtämisen avulla hallinnoidaan tietohallintoa. (CobiT ) Viitekehys on kuvattu

21 22 CobiT kirjallisuudessa kuvan 7 osoittamalla tavalla. Kuvan ajatusmalli sisältää Demingin ympyrän ominaisuuksia. Kaikkia CobiT-prosesseja ei ole tarkoitus ottaa käyttöön kerralla vaan valita niistä oleellisimmat kunkin yrityksen oman toiminnan kannata.. Kuva 7. Cobit viitekehys (CobiT )

22 23 Cobit prosessien pääryhmien sisältö tarkemmin: Plan and Organise (PO) Suunnittele ja organisoi alue kattaa strategiset ja tekniset yksityiskohtaiset keinot kuinka tietohallinto saavuttaa liiketoiminnan tavoitteet parhailla investoinneilla. Ennen tämän prosessin käyttöönottoa pitää yrityksen realistiset strategiset tavoitteet pitää olla suunniteltu, keskusteltu ja hallittu eri kannoilta katsottuna sekä yrityksen tekninen arkkitehtuurin hallittu suunnittelu on otettu käyttöön. Tämän prosessin hallinnan kannalta tietohallinnon ja liiketoiminnan strategiat ovat yhtenäiset ja tietohallinnossa on oikea määrä resursseja hoitamassa prosesseja. Prosessien jalkauttaminen on suoritettava niin, että yrityksen henkilökunta on sitoutunut ja ymmärtää prosessin toiminnan. Tässä prosessia hallitaan tietohallinnon palveluiden tarpeellissutta liiketoiminnan tarpeiden kautta. Acquire and implement (AI) Hanki ja ota käyttöön. Tietohallinnon strategian jalkauttamiseksi on tietotekniset ratkaisu-, kehitys- ja hankintatoimintamallit otettava käyttöön, yhtä hyvin kuin liiketoiminnan prosessit on otettu käyttöön. AI1-prosessien avulla hallitaan olemassa olevia järjestelmiä, joilla hallitaan tehtävät lisäykset ja muutokset sekä varmistetaan, että muutoksilla saavutetaan liiketoiminnan asettamat tavoitteet. Tyypillisesti näillä prosesseilla hallinnoidaan uusien liiketoimintatarpeiden käyttöönotto ajallaan ja budjetissa. Näiden prosessien avulla varmistetaan järjestelmien ottaminen käyttöön aiheuttamalla katkoa liiketoiminnalle. Samalla varmistetaan, että uudet järjestelmät vastaavat liiketoiminnan muuttuneita vaatimuksia. Deliver and Support (DS) Toimita ja tue prosessien avulla kuvataan nykyiset palvelukuvaukset. Palvelukuvauksissa on kuvattu palveluiden palvelutasot, jatkuvuuden hallinta, käyttäjätuet ja operatiiviset laitteistot. Prosessien avulla varmistetaan palveluiden toteutuminen liiketoiminnan asettamien vaatimuksien mukaisesti. Prosesseilla varmistetaan palvelun tarvitsemien laitteistojen toimivuus taloudellisesti, tehokkaasti, tietoturvallisesti, luotettavasti ja palvelut ovat käytettävissä sovitusti. Monitor and Evaluate (ME) Valvo ja arvioi. Tietohallinnon prosessit tarvitsevat jatkuvaa laadun arviointia ja vaatimuksen valvontaa. Näiden prosessien avulla valvotaan

23 24 prosessien toimintaa ja sääntöjen noudattamista organisaatiossa. Prosessien avulla tietohallinto voi hallinnoida näkyvissä olevat tietotekniset ongelmat ja minimoida riskien toteutumisen. Prosesseilla mitataan tietohallinnon tehokkuutta, taloudellisuutta ja liiketoiminnan vaatimuksien toteutumista. Prosessit tuottavat tarvittavat raportoinnit muiden prosessien riskeistä, valvonnan tuloksista, liiketoiminnan ja palvelun erot sekä trenditiedot mittareista ja laitteistoista. (CobiT ) Cobit-prosssit koostuu tietohallinnon resursseista ja prosesseista, jotka ovat linkittyneet liiketoiminnan vaatimuksiin. Kuvan 8 avulla havainnollistuu Cobit-prosessien sidonnaisuus liiketoiminnan ja tietohallinnon välillä. (CobiT ) Kuva 8. Cobit kuutio (CobiT ) Tyypillisesti CobiT:n keskeisimpiä asioita sitä käyttävien organisaatioiden kannalta ovat CobiT-prosessit, kyseisten prosessien kypsyystaso ja prosesseihin liittyvät mittarit, joiden avulla toimintaa seurataan ja ohjataan. (CobiT ) Weill ja Ross (2006) ovat analysoineet laajaan tutkimusaineistoon perustuen tietohallinnon päätöksenteon menestystekijöitä ja muita hyvän tietohallintotavan mukaisia organisatorisia rakenteita. Heidän tutkimuksiinsa perustuvat suositukset ovatkin nousseet yleisesti tunnustetuiksi parhaiksi käytännöiksi.

24 ITIL ITSM (ITService Management) ITSM juuret ovat 1980-luvun Isossa-Britanniassa, jolloin kehitettiin ohjelmatoimittajista riippumaton järjestelmät CCTA (Central Computer and Telecommunications Agency) ja OGC (Office of Government Commerece), joiden tarkoituksena oli tehokas ja kustannuksia säästävä tapa Hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla olemassa olevia automaattisen tietojenkäsittelyn resursseja. Käytännössä kyse oli toimintatapojen vakioimisesta eli prosessien luomisesta automaattisen tietojenkäsittelyn avulla toteuttavien palvelujen tarpeisiin. Tämän työn tuloksena syntyi lukuisa joukko käytäntöjä, joista koostettiin parhaiden käytäntöjen ohjekokoelma nimeltä ITIL (Information Technology Infrastructure Library). Kyse on seikkaperäisistä toimintamalleista kattavine tarkistuslistoineen, menettelytapoineen ja vastuujakoineen. Nämä mallit ovat minkä tahansa organisaation omaksuttavissa ja sovellettavissa. (Vanonen 2006, OGC 2006.) ITIL käsitteenä ITIL eli IT Infrasturcture Library on kokoelma tietohallinnon palveluiden tuottamiseen liittyviä ohjeita ja parhaita käytäntöjä. ITIL:n omistaa CCTA (Central Computer & Telecommunications Agency) Viime vuosien alussa se on muodostunut de facto standardiksi tietotekniikkapalveluita tarjoavien yritysten prosessiviitekehyksenä. ITIL:n avulla nähdään, mitä näkökulmia ja prosesseja kannattaa ottaa huomioon tietoteknisiä palveluja tuotettaessa, se ei kerro, miten palvelut tuotetaan. ITIL:n tärkeänä ominaisuutena on, ettei se ole prosessikeskeinen vaan palvelukeskeinen standardi. ITIL tukee ISO9000:2000-laatustandardeja, ITIL:stä ja CobiT:sta on johdettua ISO standardia. ITIL ei ole asiakkuudenhallinta-, käyttötoiminta-, sovelluskehitys- tai hankintaprosessi. (Wakaru 2006, OGC 2006) ITIL:n rakenne on kuvattu kuvassa 9, josta havaitaan ITIL:n kostuvan 11 eri kirjasta, joiden keskeisin asia on Service Management, joka koostuu Service Support- ja Service Delivery-osioista. (Kalland 2006.) Nämä kaksi aluetta ja niissä yksilöidyt 10 prosessia

25 26 sekä yksi funktio muodostavat noin 80 % ITIL:n käytännön toteutuksista. (Wakaru 2006.) ITIL on pääsääntöisesti suunniteltu tietoteknisiä palveluita tuottaviin yrityksiin eikä yrityksiin, joissa tietohallinto toimii tietoteknisenä ostajana ja palvelutasojen valvojana. ITIL-kirjat esittelevät parhaita käytäntöjen päälinjoja palveluiden hallintaan. Kirjoissa kerrotaan lähinnä, mistä on kysymys eikä kuinka pitäisi toimia. Kuinka vastaukseen saadaan vastaus käyttöönottosuunnittelussa, jossa otetaan huomioon mm. yrityksen koko, yrityksen kulttuuri, maa jossa toimitaan sekä kaikki liiketoiminnan vaatimukset. (OGC 2006) Kuva 9. ITIL (Managing IT-services 2002) Palveluiden tuki (Service Support) -kokonaisuus keskittyy tietohallintopalveluiden operatiiviseen tuottamiseen liittyviin prosesseihin. Prosessit on esitetty kuvassa 10. Palveluiden tuki käsittää seuraavat prosessit: Service Desk (Palvelupiste) Incident Management (Tapahtumanhallinta)

26 27 Problem Management (Ongelmanhallinta) Change Management (Muutoksenhallinta) Configuration Management (Konfiguraationhallinta) Release Management (Jakelunhallinta). (Tenkamaa 2006.) Palveluiden toimitus (Service Delivery) -kokonaisuus keskittyy tietohallinnon palveluiden taktiseen suunnitteluun ja liiketoimintalähtöiseen tietotekniikan hallintaan. Palveluiden toimitus käsittää seuraavat kuvassa 10 esitetyt prosessit: Service Level Management (Palvelutasonhallinta) Financial Management of IT Services (tietohallinnon taloushallinto) Capacity Management (Kapasiteetinhallinta) Availability Management (Saatavuudenhallinta) IT Service Continuity Management (Jatkuvuudenhallinta). (Tenkamaa 2006.) Kuva 10. SLM (Tenkamaa 2006) Tietotekniikan hallinnan käyttöönoton suunnittelu (Planning to Implement Service Management) keskittyy ITIL-prosessien käyttöönottoon liittyviin parhaisiin käytäntöihin.

27 28 Tietotekniikkainfrastruktuurin hallinta (ICT Infrastructure Management) käsittelee tietohallintopalveluiden hallintaan liittyviä parhaita käytäntöjä ja organisatorisia rooleja. Sovellusten hallinta (Application Management) käsittelee sovelluksen hallinnan parhaita käytäntöjä vaatimusmäärittelystä sovelluspalveluiden jatkuvaan tuottamiseen. Tietoturva (Security Management) keskittyy tietoturvaan liittyviin parhaisiin käytäntöihin. Tietotekniikan ja liiketoiminnan yhdistäminen (The Business Perspective) käsittelee, kuinka tietotekniikka saadaan parhaalla mahdollisella tavalla tukemaan liiketoimintaa. (Wakaru 2006, SS 2000, SD 2001, Kallad 2006.) ITIL:in hyödyt asiakkaalle ja palveluntarjoajalle on listattu kuvassa 11. Ulkoistustapuksessa asiakkaalla tarkoitetaan tietohallinnon tuottaman palvelun lopullista maksajaa, joka voi vaihdella yksittäisestä käyttäjästä koko yritykseen. Palveluntarjoajalla tarkoitetaan tietohallintoa ja palvelua tuottavaa ulkoista yritystä. (Wakaru 2007.) Kuva 11. ITIL:n hyödyt asiakkaalle ja palveluntarjoajalle. (Wakaru 2007.) Tietohallinnon roolina on mm. palveluluettelon laatiminen, SLA/SLR-sopimuksien laadinta, palvelusuunnitelmien, seurannan ja raporttien laadinta, jatkuvuuden suunnittelu, ostettujen palveluiden tason seuraaminen. Tietohallinnossa on varmistettava jatkuvuu-

28 29 den hallinta ja varmistettavat palvelutoimittajien tasalaatuinen ja palvelusopimuksien mukainen palvelu. (SD 2001, IT Service Management 2002) Sevice Delivery (Palvelun toimitus) Tämä ITIL-prosessin osuus koostuu prosessin vaatimuksista suunnitella ja tuottaa laadukkaasti tietohallinnon palveluita. Näitä prosesseja ovat: IT Service Continuity Management (Jatkuvuuden hallinta). Prosessin tarkoituksen on tietohallinnon palveluiden jatkuvuuden ja liiketoiminnan häiriöistä johtuvien palvelutasojen hallinta. Prosessissa luodaan toipumissuunnitelma, BIA (Business Impact Analysis) ja hoidetaan riskien hallinta ja analysointi. Financial Management for IT services (Kustannuksien hallinta). Prosessin tarkoituksena on hallita ja seurata tietohallintoa taloudellisin mittarein. Prosessin tuloksena syntyy tietohallinnon budjetti, tulojen ja menojen seuranta, eri prosessien kustannukset ja prosessin toimimattomuudesta aiheutuneiden kulujen seuranta. Availability Management (Käytettävyyden hallinta). Prosessissa seurataan, että palvelut ovat käytettävissä palvelusopimuksen mukaisesti. Prosessin tuloksena syntyy käytettävyyden suunnittelu dokumentti, mittausten ja strategialinjojen avulla uusia palveluja, käytettävyyden seurantaraportit, selvitetään palveluiden tarjoamiseen tarkoitettujen laitteiden huollon/uusimisen/päivityksen tarpeellisuutta ja analysoidaan laitteiden toimimattomuusraportointia. Capacity Management (Kapasiteetin hallinta). Prosessissa suunnitellaan riittävät kapasiteetit tietoteknisille laitteistoille tarjoamaan palvelusopimuksissa määriteltyjen palvelutasojen mukaan. Prosessin tuloksena syntyy kapasiteettisuunnitelma, kapasiteettien hallinnan tietokanta, inranetin käytön trenditiedot, kapasiteetin seurannat ja raportit, uusien/olemassa olevien tietojärjestelmien uudistamiseen tai uusien palveluiden edellyttämät kapasiteettisuunnitelma sekä työmäärien ja aikataulujen seuranta sekä hallinta. (SD 2001, IT Service Management 2002.)

29 30 Viidentenä prosessina on Palvelutason hallinta eli Service Management, joka hallinnoi Delivery- ja Support-prosesseja nämä prosessit on esitetty kuvassa 12. Kuva 12. ITIL-prosessit (IT palveluiden hallinta-seminaari 2006) Service Support (Palvelun tuki) Tämä Service Support koostuu prosesseista, joissa kuvataan toiminnallisuudet prosesseina ja näiden toimintojen vastuut. Toiminnot keskittyvät jatkuvaan tukeen ja palveluiden ylläpitoon. Kuvaan 12 on piiretty Serivce Desk, joka ITIL kirjallisuudessa käsitellään toimintona eikä prosessina, mutta CobiT-prosesseissa (DS8) ja ISO20000-standardissa puhutaan omasta prosessistaan. Servce Desk eli yleisesti ymmärretään puhelintukena. Service Desk voi myös tarkoittaa yrityksen lähitukea, mutta prosessien kannalta tarkoitetaan yhden kontaktipisteen periaatteen pistettä. Tähän kontaktipisteeseen kaikki peruskäyttä-

30 31 jät ottavat yhteyttä kaikissa tietoteknisissä asioissa. Yhden kontaktipisteen avulla saadaan arvokasta tietojen hallintaa ja tämän pisteen kautta voidaan tehdä asiakastyytyväisyysmittauksia. Palvelun tukiprosesseja ovat: Incident Management:in (Tapahtumien hallinta) ja Problem Management:in (Ongelmahallinta) välinen ero on erittäin pieni. Kuvassa 13 on kuvattu tapahtuman kulkuprosessi. Palvelunostajan kannalta näihin prosesseihin kuuluvat tapahtumien- ja ongelmienhallinta sekä kirjattujen ongelmiin neuvontapalvelu. Prosesseihin kuuluvat tietotekniset osuudet kuten myös eri tietohallinnon tuottamat palvelut. Prosessien tuloksena syntyy tapahtumien-, ongelmien- ja tiedettyjen virheiden tietokanta. Toimintojen kautta saadaan ennakoivasti parannusehdotuksia. Configuration Management (Konfiguraation hallinta) prosessissa hallinnoidaan kaikkea tietohallinnon omaisuutta ja näiden konfiguraation hallintaa (sisältää käyttäjätietoja). Prosessin tuloksena syntyy CMDB (Configuration Management Database), johon kirjataan kaikki tarvittavat tiedot. Kerättyjen tietojen avulla luodaan konfiguraatio suunnitelmat ja voidaan valvoa tietohallinnon kaikkien eri komponenttien tilaa. CMDBtietokannan avulla nähdään topologisesti ja kaavamaisesti liittymät ja yhteydet eri osioiden välillä. Tietokannan avulla hallinnoidaan eri palveluiden ja siihen liittyvien komponenttien tietoa. Change Management (Muutostenhallinta) prosessin avulla kontrolloidaan ja hallitaan kaikkia muutoksia ja hankkeita. Prosessin tuloksena syntyy muutostenhallintadokumentti ja -tietokanta. Tietokantaan kirjataan kaikki muutokset, muutosten statukset ja muutossuunnitelmat. Release Management (Jakeluhallinta) prosessin tarkoituksena on kontrolloida ja hallita kaikkia jalkauttamiseen liittyviä seikkoja. Prosessin tuloksena syntyy jakelusuunnitelma, eri tietohallinnon periaatteet ja niiden sisällöt. Prosessin hallintaan tarvitaan yksiselitteisen riittävä laitteiden tietokanta (DHS) ja riittävä sovelluksien hallintatietokanta (DSL). Prosessi tuottaa eri laitteiden ja sovelluksien käyttöönottosuunnitelmat ja näiden aikataulut. (SS 2000)

31 Kuva 13. Tapahtuma/ongelmahallinta (Talarmo 2006) 32

32 ITIL- ja CobiT-prosessien SWOT-analyysi Erillistä Talukon 1 muotoista SWOT-analysointia ITIL- ja CobiT prosesseista ei ole hyödyllistä tehdä, koska näiden prosesseissa on paljon yhtäläisyyksiä, jotka on luetteloitu liitteissä 6 ja 7. Analysoimalla molempia prosesseja yhteisesti saadaan mietittyä prosessien hyödyllisyyttä tietohallinnolle ja koko yritykselle. Tässä analysoinnissa ei lähdetä analysoimaan muiden olemassa olevien prosessien ominaisuuksia näihin prosesseihin, koska nämä ovat kuitenkin vallalla olevat de facto -prosessit. Taulukko 1: ITIL- ja CobiT-prosessien SWOT-taulukko Hyödyt ITIL- ja Cobit-prosessit sopivat koko yritykseen soveltaen Prosessi ovat selkeitä Parhaan Hyödyn prosesseista saa palveluntaoimittajat ITIL:ssa selkät malliprosessit Cobit-prosessissa selkät kypsyystasot eri prosesseille Liiketoiminta tietää mitä tietohallinnolta vaaditaan toimivalle palvelulle Selkeät roolit ja vastuut Tietohallinnolle liiketoimintalähtöisen osaamisen lisääntyminen Tietohallinnolle koulutustarpeiden selkeämpi tunnistaminen Tietoteknisen teknisten sanojen käytön vähentyminen Varmistaa tietohallinnon kyvyn vastata paremmin lainsäädännöllisiin vaatimuksiin Alentuneet tietotekniset kustannukset Kehittyneet hallintaprosessit Ulkoistettujen palveluiden kilpailuttaminen helpottuu Heikkoudet ITIL ja Cobit erillisinä prosesseina tuovat joissakin tapauksissa kapean katselukulman Ennen käyttöönotto pitää opiskella ja käydä kursseja, muuten ei saa hyötyä Kirjallisuus englanniksi Suomeksi ei ole olemassa kirjallisuutta Kalliit kurssit / konsultointipalkkiot Tietohallinnon työskentelytapojen muutosvastarinta Raskas jalkauttaminen organisaatioon Muutoshallinta ja tietojentallennus lisäävät kustannuksia ja byrokratiaa Pitkä käyttöönotto ja jalkautusaika (1-2 vuotta) Prosessit käytössä muutamissa yrityksissä Liian laajojen prosessien käyttöönotto voi lisätä kustannuksia

33 34 Mahdollisuudet Kansainvälisesti tunnetut standardit ITIL-ja Cobit-prosessien kautta kehitetty ISO standardi Tietotekniikaa ei Hyödynnetä Suomessa > prosessit auttavat ymmärtämään ja käyttöaste kasvaa Auttaa liiketoimintaa ymmärtämään tietohallintoa yhteisten pelisääntöjen avulla Vastuiden ja roolien ymmärtäminen tietohallinnon johtamisen alueella Useiden sidosryhmien (palvelutoimittajien) hallittavuus paranee Liiketoiminnalle muutosten selkeämpi ja nopeampi läpivienti Lisää luottamusta tietohallintoon Selkeät dokumentit antavat mahdollisuuden kilpailuttamiseen ja kustannusten alenentumaan Selkeyttää tietohallinnon kustannusrakennetta Jatkuva kehitys tuo tehokkuutta ja taloudellisuutta Uhat Prosesseja ei ole suunniteltu palveluiden ulkoistukeen vaan niitä pitää soveltaa Kirjallisuus on raskasta luettavaa ja vaikea omaksua Kirjallisuus englanniksi ITIL:ssa korostetan liikaa sertifiontia Prosessien käyttöönotossa muutosvastarinta Ylimmän johdon tuen puuttuminen Dokumenttien ylläpito koetaan epämiellyttäväksi Prosessit koetaan byrokratian lisääjänä -> oikaistaan prosesseissa Prosessit kehitetään liiaksi poikkeustapauksien ehdoilla Ei tunnisteta omistajuutta Alkuinnostuksen jälkeen palataan vanhaan joustavaan toimintatapaan Kehitys pysähtyy ensimmäiseen vaiheeseen Liian laajojen prosessien käyttöönotto voi lisätä kustannuksia Koetaan subjektiivisesti ja tunteenomaiseksi tulevan muutoksen vuoksi. SWOT-analyysin johtopäätökset SWOT-taulukkoa tutkimalla voidaan todeta, että ottamalla käyttöön standardoidun prosessiohjeistuksen, voidaan tietohallinnon hallinnollista työmäärää pienentää sekä selkeyttää liiketoiminnan ja tietohallinnon välistä kommunikointia. Tietohallinnon parhaiden käytäntöjen vaikutukset tulevat esille mm. tietotekniikan hankintojen parempana takaisinmaksuna. Prosesseilla saadaan parannettua koko yrityksen tietoteknistä osaamistasoa. Tietoteknisen osaamisen parantumisen myötä prosessit tuovat myös hyötyjä parantuneena tietotekniikan Hyödyntämisenä ja liiketoiminnan riskien toteutumisen pienentymisenä. Parhaiden käytäntöjen avulla tietohallinnon riskit ja tietoturvallisuus paranee sekä yrityksen ymmärrys tietohallinnon tekemiseen lisääntyy. Prosessien kokonais-

34 35 kuvan selventämisen avulla yrityksen henkilökunta kehittää ymmärrystä tieteknisten palveluiden omistajuuden ja hallinnon merkitykseen. Prosessien käyttöönotto on yrityksessä pitkä ja haasteellinen tehtävä, koska prosessien käyttöönoton myötä myös toimintatavat muuttuvat. Toimintatapojen muutos ei pelkästään koske tietohallintoa vaan koko yritystä ja sen olemassa olevien prosessien liittymäkohtia tietohallinnon palveluihin. Prosessien käyttöönotto koetaan helposti byrokratian lisääntymisenä ja työmäärän kasvuna. Näin onkin, kun puhutaan muutoshallintaprosessin käyttöönotosta. Tällöin tiedon keräämisen ja dokumentoinnin kautta tulee lisätyötä projekteissa. Prosessien käyttöönoton onnistumisen edellytyksenä on selkä tuki yrityksen ylimmältä johdolta. Mikäli johto ei ole selkeästi projektin takana, voidaan projekti usein tuomita epäonnistuneeksi. Toisena onnistumisen edellytyksenä on prosessien jalkauttaminen yritykseen varsinaiseen toimintaan ja tietohallintoon. Muutosvastarintaa tulee ensin tietohallinnossa, jossa mm. ei haluta kehittää tuttua ja turvallista toimintatapaa, pelätään omaa asemaa tietohallinnossa. Yrityksen muiden osastojen muutosvastarintaa voidaan kuvata esimerkiksi seuraavasti: mitä tämä liittyy minuun? Paljonko se lisää työtäni? Tai asenne: ei kosketa minua.

35 36 ITIL- ja CobiT-prosesseien yhtäläisyydet Kuvan 14 ylemmästä osioista voidaan havaita mitkä CobiT-prosessit kuuluvat mihin ITIL-kirjaan. Tähän kuvaan on kuvattu vain ne CobiT-prosessit, jotka ovat kokonaisuudessa kyseisen prosessin kanssa yhteneväiset. Kuvan 14 alaosassa on kuvattu tarkemmin keskeisimpien ITIL-kirjojen (Delivery ja Support) sisällä olevien prosessien ja Cobit-prosessien yhteydet. Tarkempi taulukko kaikista ITIL- ja Cobit-prossseista on insinöörityön liitteissä 6 ja 7. Kuva 14. ITIL- ja Cobit-prosessien yhteäläisyyksiä (Andenmatten 2003)

36 Balanced scorecard ja IT Balanced scorecard Tasapainotetun tuloskorin synty Robert Kaplan ja David Norton ovat kehittäneet 1990-luvun alussa uuden strategisen hallinnan lähestymisen. He olivat havainneet joitakin heikkouksia ja epämääräisyyksiä aikaisemmissa hallintamalleissa. Tasapainotettu tuloskorrti (Balance Scorecard) lähestyy strategian hallintaa tasapainonäkökulmasta, kuten kuvasta 15 havaitaan. (BCS 2007, wikipedia-bcs 2007) Tasapainotettu tuloskortti on hallintasysteemi, jolla mahdollistetaan organisaatioille laatia selkeä kuva tavoitteista ja strategisesta sekä viedä ne operatiiviseen toimintaan. Tasapainotettu tuloskortti toimii hyvin niin sisäisten kuin ulkoisten prosessien yhteydessä seurattaessa jatkuvuutta ottaen huomioon liiketoiminnan strategiat ja tulokset. (BCS 2007) Kuva 15. Balanced Scorecard eli tasapainotettu tuloskortti (BCS 2007, Kaplan and Norton 1994)

37 38 Tietohallintoa varten on aloitettu kehittää tietohallinnon tasapainotettu tuloskortti, jonka linkityksen näkee kuvasta 16, jossa on tietohallinnon mittareita on sijoitettu perinteisen tasapainotetun tuloskortin näkökulmiin. Kuva 16. Tietohallinnon tasapainotettu tuloskortti (Lydman 2006) Tietohallinnon tasapainotetun tuloskortin tavoitteina on tuoda esille tietohallinnon lisäarvo yritykselle, mitata tehokkuutta ja taloudellisuutta tietohallinnon sisäisesti, auttaa märittelemään tietohallinnon strategian suuntaviivat ja tätä kautta saada linkitys liiketoiminnan suunnitelmille sekä saada tehokkaampi keskustelu ja raportointimalli liiketoimintojen ja yrityksen johdon välillä. (Lydman 2006.)

38 ISO ISO/IEC 20000:2005 on ensimmäinen kansainvälinen standardi tietotekniikkapalveluiden johtamiseen ja hallintaan. Standardin tavoitteena on edistää kustannustehokkaiden ja laadukkaiden tietohallintapalveluiden tuottamista yhtenäisten ja tehokkaiden prosessien avulla ottaen huomioon liiketoiminnan tarpeet tietotekniselle palvelulle. ISO perustana on ollut BS15000 standardi, joka kehitettiin 1990-luvun loppupuolella. (ITIL.org 2006, wikipedia ISO 2007.) Tarve yhteiselle kansainvälisesti hyväksytylle standardille on tullut ITIL:n ja CobiT:n hyväksyttyjen viitekehyksien yleistymien myötä. Toisena tarpeena voidaan mainita palvelutarjoajien tarve mitata toiminnan tehokkuutta ja pystyä vertailemaan toimintaa kilpailijoihinsa nähden. Palvelutarjoajien tarve mitata omaa toimintaa on tullut USA:n Sarbanes Oxley lainsäädännön kautta ja siitä johdetut vaatimukset (sekä auditoinnit), jotka kohdistuvat tietotekniikkapalveluille. EU:ssakin työstetään omaa lainsääsäntöä yritysten hyvästä hallintotavasta (8th Directive), joka asiantuntijoiden mukaan todennäköisesti hyväksytään ja otetaan käyttöön lähi tulevaisuudessa. (Wakaru 2006, Wikipedia ISO 2007, ISO/IEC ) ISO palveluhallinnan prosessikartta on malliltaan selkä, siinä kaikkien toimintojen keskipisteenä ovat kontrolli- ja valvontaprosessit. Kuvan 17 avulla voidaan selkeästi havainnoida olemassa olevien tietojen dokumentoinnin tärkeys. Mikäli halutaan prosessin avulla tehdä lisäyksiä, muutoksia tai poistoja on oltava selkeä toimintatapa miten hallinnoidaan olemassa tilannetta.

39 40 Kuva 17. Palveluhallinnan prosessit ISO (ISO/IEC ) ISO strandardi on jaettu kahteen erilliseen osaan. Ensimmäinen osa käsittelee prosessien tehokasta käyttöä ja hallintaa, jossa otetaan huomioon liiketoiminnan tarpeet. Ensimmäisen osa koostuu kymmenestä osiosta, jotka ovat pakollisia vaatimuksia standardoidulle toiminnalle. Rajat Termit ja määritelmät Palveluiden hallinnan suunnittelut ja käyttöönotot Hallintajärjestelmän vaatimukset Muutoshallinnan suunnittelu ja uusien palveluiden käyttöönotto Palveluiden toimitusprosessit Sidosryhmien hallinta (asiakkaat ja toimittajat) Valvonta-/kontrolliprosessit Ylläpitoprosessit Versiohallintaprosessit (ISO )

40 41 Toinen osa koostuu palvelunhallinnan parhaiden käytäntöjen ohjeista ja suosituksesta. Tähän kuuluu samat osiot kuin osaan 1, paitsi hallintajärjestelmän vaatimukset, jotka eivät ole mahdollisia osassa kaksi. (Wakaru 2006, ISO , wikipedia ISO 2007.) ISO käyttötarkoitus Organisaatiot käyttävät ISO standardia useaan eri käyttötarkoitukseen. Standardin päätarkoituksena on helpottaa ja selkeyttää ulkoistettujen tietohallintopalveluiden tarjouspyyntöjen käsittelyä ja näiden palveluiden palvelutoimittajien arviointia ja auditointia. ISO standardin avulla mahdollistetaan tietohallinnon tai palvelutoimittajien benchmarking vertailuun palvelun laadukkuudesta ja tehokkuudesta. Standardin avulla saadaan luotua yhtenäinen toimintamalli, kun tietohallinnon palveluita toimittamien sidosryhmien kanssa, tamän kautta saadaan toimitusketju hallintaan. (wikipedia ISO 2007, Wakaru 2006, ISO & )

41 Prosessien käyttöönotto Tietohallinnon prosessien käyttöönottoa voidaan havainnollistaa kuvan 18 esittämällä tavalla. Jos ensimmäisessä tilanteessa, joissa ei ole olemassa mitään toimintatapaa lähdetään selvittämään nykytilaa ja suoritetaan arviointi. Jos nykytila on selvillä, aloitetaan selvittämällä tietohallinnon tavoitetila ja liiketoiminnan strategianäkymät.. Kuva 18. ITSM kehittäminen ja projektin vaiheet (Kalland 2006) Kun on päätetty käynnistää prosessien kehittämisprojekti, käyttöottoprojekti jaetaan neljään päävaiheeseen vaiheeseen. Vaiheet ovat koulutus, nykytilan kartoitus ja tavoitteen asettaminen, kehittämistyö ja jalkauttaminen. (Timonen 2006, Rauhala 2006.) Koulutusvaiheessa kartoitetaan prosessien kehittämistyöhön osallistuvien henkilöiden prosessiosaaminen ja koulutuksen tarve. Vaiheen aikana myös järjestetään koulutukset. Tässä vaiheessa ei vielä valita mitä prosesseja kehitetään, mikäli ei ole olemassa olevia tietohallinnon prosesseja, joita lähdetään kehittämään. Tähän vaiheeseen menee kalenteriaikaa noin puoli vuotta. (Kalland 2006, Timonen 2006.) Nykytilan kartoitus ja tavoitteiden asettamisvaiheessa ensin kartoitetaan nykyprosessien tila ja se minkälaisia toimintamalleja on toteutettu. Tähän kuvaamiseen ei kannata käyttää aikaa kuin sen verran, että kaikilla osallistujilla on yhtenäinen käsitys kuinka nyt

42 43 toimitaan. Tämän jälkeen valitaan prosessit, joita lähdetään kehittämään. Prosessien valinnassa on otettava huomioon liiketoiminnan vaatimukset tietohallinnolle ja mahdollisuudet prosessien kehittämiseen seuraavan vuoden aikana. Ensimmäisessä vaiheessa on parempi valita muutama keskeinen prosessi kuin tehdä kehitystyöstä liian massiivista, koska silloin on myös jalkauttaminen helpompaa. Valittujen prosessien jälkeen määritellään näiden kehitettävien prosessien osaamistason nykytila ja tavoitetila. Prosessien osaamistason määrittelyn jälkeen lähdetään suunnittelemaan ja tekemään selkeät päätökset, kuinka edetään työpajoissa. Tähän vaiheeseen menee noin 3-4 kuukautta. (Kalland 2006, Timonen 2006.) Kehittämistyövaiheessa valitaan prosesseille omistajat, jotka kehittelevät pienissä työpajoissa omaa prosessia kakkosvaiheessa tehtyjen määrittelyjen ja priorisoitujen kehittämiskohteiden mukaisesti. Prosessien kehittämisessä työpajoissa on myös valittujen prosessien ja olemassa olevien liiketoimintaprosessien väliset liittymäpinnat tarkistettava ja tehtävä lopuksi prosessien toiminnan teoreettinen tarkistus, jolloin voidaan tarkistaa prosessin teoreettinen toimivuus ennen jalkauttamista. Työpaja vaiheeseen menee noin kuudesta yhdeksään kuukautta. (Kalland 2006, Timonen 2006.) Jalkauttamisvaiheessa suunnitellaan laadittujen prosessien jalkauttaminen ja toteutetaan jalkautus. Tässä vaiheessa on erityisen tärkeää ottaa huomioon riittävän koulutuksen ja viestinnän järjestäminen, jotta voidaan pienentää tulevaa muutosvastarintaa. Käyttöönoton jälkeen kunkin prosessin omistaja seuraa aktiivisesti oman prosessin toimivuutta ja tekee siihen tarvittava hienosäädöt. Tehtyjen prosessin hienosäädön jälkeen jalkautetaan prosessiin tehdyt muutokset ja jatketaan prosessien kehittämistä. Viimeinen vaihe yleensä alkaa noin vuoden kulutta ensimmäisen vaiheen aloittamisesta. (Timonen 2006, Kalland 2006, Rauhala 2006.)

43 Mittareista Mittareiden osalta on keskeistä, halutaanko mitata pelkästään prosessin lopputulosta eli käyttäen KGI-mittaria (Key Goal Indicator) vai halutaanko mitata prosessin toimivuutta proaktiivisesti ohjaukseen eli käyttäen lisäksi myös KPI-mittaria (Key Performance Indicator). Mittareihin on mahdollista rakentaa itseohjaavia takaisinkytkentöjä, jotka lisäävät mittarin ohjausvaikutusta. Takaisinkytketyissä, itseohjaavissa mittareissa oikeanlaisen mittarin valitsemisen tärkeys korostuu. KGI kuvaa, onko prosessi saavuttanut tavoitteensa lopputulosten kautta. KPI puolestaan kuvaa prosessin toiminnasta, miten hyvät mahdollisuudet tavoitteiden saavuttamiseen on olemassa. (Rajala 2006, Yliopistojenit 2007.) Prosessien mittaamisen tarvitse tiedostetaan yrityksissä hyvin. Usein on kuitenkin vaikea löytää prosessia kehittäviä mittareita. CobiT- ja ITIL-mallit esittävät laajan kokoelman ehdotuksia mittareista. Ne läpikäymällä voi löytää suoraan omaan toimintaan soveltuvia esimerkkejä tai niiden avulla voi kehittää uusia mittari-ideoita. (yliopistojenit 2007.) Mittaristokokonaisuuden on syytä olla loogisesti yhdenmukainen ja huomioida asiaan liittyvät syy-seuraus- suhteet mikäli mahdollista. Toisin sanoen perussyyn ohjaaminen mittareilla on yleensä paljon tehokkaampaa kuin seurauksien ohjaaminen. (Rauhala 2006.) Kuvassa 20 on esitetty CobiT:n peruslogiikasta mittaristojen osalta. Keskeistä on ketjuttaa liiketoiminnan tavoitteet tietohallinnon tavoitteeksi ja tietohallinnon tavoitteet CobiT:n prosessien tavoitteiksi. Kuvan 20 prosessissa varmistetaan tietojärjestelmien tietoturvallisuus. (Rauhala 2006, CobiT )

44 45 Kuva 19. CobiT DS5 mittareiden ohjaus (CobiT ) Kuvassa 20 on esitetty CobiT-määrittelyn avulla, miten prosessien mittareiden (KPI) avulla voidaan ohjata seuraavan tason kokonaismittaria (KGI). Kuvassa on käytetty esimerkkinä tietojärjestelmien turvallisuuden mittareiden kehittämisen etenemistä. (CobiT ) Kuva 20. Prosessimittareiden ja tavoitteiden vaikutukset (CobiT )

45 46 Palvelunhallintaan käytetään myös ITIL-prosesseista tutumpaa CSF (Critical success Factor)-mittaria, jotka vastaavat CobiT:n KGI-mittareita. Prosessin kehittämisen kannalta kannattaa valita tavoitemittareiden lisäksi suorituskykymittarit. Mittareiden valintaa voidaan selkeyttää sijoittamalla mittarivaihtoehdot balance scorecard-mallin mukaisesti nelikentään. Kuvien 21 ja 22 avulla havainnollistetaan miten KPI- ja CSF-mittariesimerkit voidaan sijoittaa nelikentään. Nelikentät laaditaan kustakin mitattavasta prosessista erikseen. Nelikentän avulla saadaan selkä kuva onko prosessista valittu oikeat mittarit. Mittareiden pitää antaa haluttua tietoa prosessin toimivuudesta ja/tai prosessin lopputuloksesta. Mittareiden on tarkoitus kehittää prosessin toimintaa. Kuva 21. CSF mittareiden sijoittelu IT-BCS mallin mukaisesti (Lydgman 2006) Kuva 22. KPI mittareiden sijoittelu BCS mallin mukaisesti (Lydgman 2006)

46 Päätöksenteko ja kustannukset Uusien tietohallintoprosessien valinnan tärkeänä osa-alueena on laatia eri toimintojen päätöksentekomatriisi kuvattu kuvassa 23. Ylätason matriisin tarkoituksena on helpottaa kehitettävien prosessien kehittämistä. Päätöksentekomatriisin laatimisen onnistuminen vaatii hyvän ymmärryksen organisaation päätöksentekopisteistä. Matriisiin merkitään, missä organisaation osassa valmistellaan ja päätetään tietohallinnon toiminnasta. Kuva 23. Prosessien vastuumatriisi (Sippa 2006) Jokaisesta kehittämiseen valitun prosessiin laaditaan kuvan 24 mukainen vastuutaulukko eli RACI taulukko. Tämän taulukon täyttämisen apuvälineenä käytetään kuvan 23 esitettyä vastuumatriisia. Vastuumatriisitaulukkoon ei saa laittaa yksittäisiä henkilöitä vaan aina pitää olla kyseessä tehtävä tai rooli. Työpajan matriisiin määritellään kuhunkin sarakkeeseen A (tehtävän vastuullinen), R (tehtävän tekijä/tekijät), C (kohde, jonka kanssa R konsultoi) ja I (jolle informoidaan tehtävän lopputulos tai sen vaikutukset). (CobiT )

HP OpenView ratkaisut toiminnan jatkuvuuden turvaajina

HP OpenView ratkaisut toiminnan jatkuvuuden turvaajina HP OpenView ratkaisut toiminnan jatkuvuuden turvaajina - Käytännön esimerkkejä ITIL ja ITSM mukaisista IT palveluhallinnan toteutuksista ja mahdollisuuksista Ville Koskinen Sales Specialist, HP Software

Lisätiedot

IT-ERP Tietohallinnon toiminnanohjausratkaisuna. ja ITIL palveluiden kehittämisessä

IT-ERP Tietohallinnon toiminnanohjausratkaisuna. ja ITIL palveluiden kehittämisessä IT-ERP Tietohallinnon toiminnanohjausratkaisuna ja ITIL palveluiden kehittämisessä Case PRH Timo Junnonen Esityksen sisältö: 1. Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) 2. PRH tietohallinto (PIT projekti)

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

Tietoliikennepalveluiden palvelutasonhallinnan kehittäminen kohdeyrityksessä

Tietoliikennepalveluiden palvelutasonhallinnan kehittäminen kohdeyrityksessä S-38.3310 Tietoverkkotekniikan diplomityöseminaari Tietoliikennepalveluiden palvelutasonhallinnan kehittäminen kohdeyrityksessä Tuomas Laajanen Työn ohjaaja: Prof. Heikki Hämmäinen Työn valvoja: DI Tom

Lisätiedot

Palvelukatalogi liiketoiminnan tukena

Palvelukatalogi liiketoiminnan tukena Palvelukatalogi liiketoiminnan tukena itsmf risteily 10.2.2011, Eija Hallikainen DataCenter Finland Oy:n palvelutarjooma Korkean käytettävyyden energiatehokkaat konesalipalvelut Laadukkaat etä- ja lähitukipalvelut,

Lisätiedot

Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle

Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle Viikko-seminaari 27.9.2007 Lauri Byckling, Deloitte Mitä on arvo Arvon määritelmiä: Hyöty suhteessa hintaan Laatu suhteessa odotuksiin Saatu lisähyöty Tietohallinnon

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen Liite 4 Palvelukuvaus -pohja Versio: 1.0 Julkaistu: 11.9.2009 Voimassaoloaika: Toistaiseksi PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio

Lisätiedot

Keskitetyn integraatiotoiminnon hyödyt

Keskitetyn integraatiotoiminnon hyödyt Keskitetyn integraatiotoiminnon hyödyt Janne Kangasluoma / Chief Enterprise Architect, Ilmarinen Teemu O. Virtanen / Director, Information Logistics, Digia 2013 IBM Corporation HUOLEHDIMME NOIN 900 000

Lisätiedot

Pyhä ITIL - mikä toimii ja mikä ei. Aale Roos www.pohjoisviitta.fi @aalem

Pyhä ITIL - mikä toimii ja mikä ei. Aale Roos www.pohjoisviitta.fi @aalem Pyhä ITIL - mikä toimii ja mikä ei Aale Roos www.pohjoisviitta.fi @aalem ITILIN lyhyt historia 1980 luku brittiläinen julkishallinto sisäinen => mainframe => luokkayhteiskunta => byrokratia => ei asiakkuuksia

Lisätiedot

Miten kuvaat ja kehität organisaation kokonaisarkkitehtuuria?

Miten kuvaat ja kehität organisaation kokonaisarkkitehtuuria? Miten kuvaat ja kehität organisaation kokonaisarkkitehtuuria? Kuntamarkkinat Tietoisku 10. ja 11.9.2014 1 Mitä on kokonaisarkkitehtuuri? Kokonaisarkkitehtuuri on organisaation johtamis- ja kehittämismenetelmä,

Lisätiedot

Kokemuksia projektimallin misestä sprinttimallilla. Jani Lehtinen Tulosyksikön johtaja, Sovelluspalvelut Solteq Oyj 12.8.2009

Kokemuksia projektimallin misestä sprinttimallilla. Jani Lehtinen Tulosyksikön johtaja, Sovelluspalvelut Solteq Oyj 12.8.2009 Kokemuksia projektimallin kehittämisest misestä sprinttimallilla Jani Lehtinen Tulosyksikön johtaja, Sovelluspalvelut Solteq Oyj 12.8.2009 Solteq Oyj Solteq on ohjelmistopalveluyhtiö, joka tukee asiakkaidensa

Lisätiedot

Susanna Syrjänen, Tiimiesimies Jaakko Marin, Service Consultant

Susanna Syrjänen, Tiimiesimies Jaakko Marin, Service Consultant Susanna Syrjänen, Tiimiesimies Jaakko Marin, Service Consultant Keravan kaupungin tietotekniikan palvelukeskus Henkilöstö: noin 30 hlö Asiakkaat: Järvenpään, Keravan ja Mäntsälän kunnat Työasemia: noin

Lisätiedot

Riskit hallintaan ISO 31000

Riskit hallintaan ISO 31000 Riskit hallintaan ISO 31000 Riskienhallinta ja turvallisuus forum 17.10.2012 Riskienhallintajohtaja Juha Pietarinen Tilaisuus, Esittäjä Mitä on riskienhallinta? 2 Strategisten riskienhallinta Tavoitteet

Lisätiedot

ICT:n johtamisella tuloksia

ICT:n johtamisella tuloksia Tuottava IT ICT:n johtamisella tuloksia Data: Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2012 Tietääkö liiketoimintajohto mitä IT tekee? Ei osaa sanoa tietääkö Ei tiedä Osittain Tietää 0 % 10 % 20 % 30 % 40

Lisätiedot

ITIL. Perustason tentti. Esimerkkitentti A, versio 5.1. Monivalinta. Ohjeet

ITIL. Perustason tentti. Esimerkkitentti A, versio 5.1. Monivalinta. Ohjeet ITIL Perustason tentti Esimerkkitentti A, versio 5.1 Monivalinta Ohjeet 1. Vastaa kaikkiin 40 kysymykseen. 2. Kaikki vastaukset on merkittävä oheiseen vastaustaulukkoon. 3. Vastausaikaa on 60 minuuttia.

Lisätiedot

Tietotekniikkapalveluiden saatavuudenhallinnan kehittäminen

Tietotekniikkapalveluiden saatavuudenhallinnan kehittäminen Tietotekniikkapalveluiden saatavuudenhallinnan kehittäminen Diplomityöseminaari 4.3.2009 Tekijä: Jussi Repo Valvoja: Prof. Raimo Kantola Ohjaaja: DI Jari Alasuvanto, Noval Networks Esityksen sisältö Työn

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli Versio: 1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Organisaation

Lisätiedot

Tietoturva- ja tietosuojariskien hallinta tietojärjestelmäkilpailutuksessa

Tietoturva- ja tietosuojariskien hallinta tietojärjestelmäkilpailutuksessa Tietoturva- ja tietosuojariskien hallinta tietojärjestelmäkilpailutuksessa 13.05.2015 Terveydenhuollon ATK-päivät Tampere-talo Yleistä Riskienhallintaan löytyy viitekehyksiä/standardeja kuten ISO 31000

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

CxO Mentor Oy. Run IT Like Business. 28.5.2014 Reino Myllymäki. CxO Mentor Oy 2014

CxO Mentor Oy. Run IT Like Business. 28.5.2014 Reino Myllymäki. CxO Mentor Oy 2014 CxO Mentor Oy Run IT Like Business 28.5.2014 Reino Myllymäki Aina silloin tällöin kuulee sanottavan, että tietohallintoa ja ITpalveluja pitäisi hoitaa kuin bisnestä. Mutta mitä tuolla kannanotolla oikein

Lisätiedot

Muutoksen hallittu johtaminen ja osaamisen varmistaminen

Muutoksen hallittu johtaminen ja osaamisen varmistaminen KPMG Muutoksen hallittu johtaminen ja osaamisen varmistaminen Riskienhallinta on keskeinen osa muutoshallintaa Henkilöstöriskien tunnistaminen ja merkitys muutoksen johtamisessa ADVISORY SERVICES Muutoksen

Lisätiedot

Tietohallinnon nykytilan analyysi. Analyysimenetelmä (sovitettu Tietohallintomallista) 9.10.2013

Tietohallinnon nykytilan analyysi. Analyysimenetelmä (sovitettu Tietohallintomallista) 9.10.2013 Tietohallinnon nykytilan analyysi Analyysimenetelmä (sovitettu Tietomallista) 9.10.2013 Haastattelurunko Kerättävät perustiedot Budjetti (edellisvuoden) Henkilöstökustannukset IT-ostot Muut Liite - Kypsyysanalyysin

Lisätiedot

Työryhmäraportti. Tietohallinto. Nykytilan kuvaus sekä uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen

Työryhmäraportti. Tietohallinto. Nykytilan kuvaus sekä uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Työryhmäraportti Nykytilan kuvaus sekä uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Tietohallinto päiväys 13.03.2014 1 Yhteenveto Kotkan ja Haminan tietohallintoyksiköt vastaavat

Lisätiedot

Toiminnanohjaukseen liittyvän liiketoimintatiedon hyödyntäminen Helsinki Business College Oy:ssä

Toiminnanohjaukseen liittyvän liiketoimintatiedon hyödyntäminen Helsinki Business College Oy:ssä Toiminnanohjaukseen liittyvän liiketoimintatiedon hyödyntäminen Helsinki Business College Oy:ssä 30.10.2012 LARK-hanke Laatupäällikkö, Jaakko Tuomi Laadunhallinnan tukiprosessin (16) yleiset tavoitteet

Lisätiedot

BSC JOHTAJAN TYÖPÖYT YTÄ KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ. Tietohallintojohtaja Martti Pysäys

BSC JOHTAJAN TYÖPÖYT YTÄ KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ. Tietohallintojohtaja Martti Pysäys BSC JOHTAJAN TYÖPÖYT YTÄ KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ Tietohallintojohtaja Martti Pysäys Terveydenhuollon atk-päivät 30.-31.5.2005 Helsinki TIEDOLLA JOHTAMINEN - Päätöksenteko ja suunnittelu

Lisätiedot

Palvelutoimisto. Prosessit ja ihmiset rokkaamaan yhdessä. itsmf TOP10 @Kalastajatorppa 3.-4.10.2013 Hanna Nyéki-Niemi ja Mika Lindström 3.10.

Palvelutoimisto. Prosessit ja ihmiset rokkaamaan yhdessä. itsmf TOP10 @Kalastajatorppa 3.-4.10.2013 Hanna Nyéki-Niemi ja Mika Lindström 3.10. Palvelutoimisto Prosessit ja ihmiset rokkaamaan yhdessä itsmf TOP10 @Kalastajatorppa 3.-4.10.2013 Hanna Nyéki-Niemi ja Mika Lindström 3.10.2013 Keitä olemme? Mika Lindström Hanna Nyéki-Niemi Ei anneta

Lisätiedot

Valtori Kehittäminen ja laatu

Valtori Kehittäminen ja laatu Valtori Kehittäminen ja laatu Kehitysjohtaja Sari-Anne Hannula Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori Valtio Expo 2014 Kehittäminen ja laatu Tavoite ja tarkoitus: Kehittämisen systematisointi

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Yritysarkkitehtuuri. Muutostarpeet

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Yritysarkkitehtuuri. Muutostarpeet Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Ympäristö Muutostarpeet ja niihin vastaaminen Yritysarkkitehtuuri Liiketoiminta-arkkitehtuuri Tavoitteet, Palvelut, Prosessit Informaatioarkkitehtuuri Tietotarpeet,

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallintopäivä 18.11.2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Sisällys Johdanto Visio ja tavoitteet 1. Toiminta-arkkitehtuuri - Palvelut -

Lisätiedot

SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY

SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY Anna-Liisa Koskinen SISÄLTÖ Uusi rakenne Uusia määritelmiä Keskeisistä muutoksista 2 ISO 14001 ympäristöjohtamisjärjestelmä ISO 14001 on tunnettu

Lisätiedot

Sopimuksiin perustuva toiminnan jatkuvuuden hallinta

Sopimuksiin perustuva toiminnan jatkuvuuden hallinta Sopimuksiin perustuva toiminnan jatkuvuuden hallinta Haasteena verkoston toimintavarmuuden kehittäminen Ohjaus heikkenee Häiriö toimijan toiminnassa vaikuttaa verkoston toiminnan jatkuvuuteen 2 Vaatimuksia

Lisätiedot

COBITilla tietohallinnon prosessien ja projektien tehokkuus kuntoon

COBITilla tietohallinnon prosessien ja projektien tehokkuus kuntoon 1 COBilla tietohallinnon prosessien ja projektien tehokkuus kuntoon Valtiontalouden tarkastusviraston ja tietosuojavaltuutetun toimiston -foorumi (Helsinki, 28.1.2010) Juhani Heikka vs. tietohallintojohtaja

Lisätiedot

LIITE 2: Jyväskylän Kankaan alueen palveluiden hallinta- ja toimintamallit

LIITE 2: Jyväskylän Kankaan alueen palveluiden hallinta- ja toimintamallit 1/7 LIITE 2: Jyväskylän Kankaan alueen palveluiden hallinta- ja toimintamallit 2/7 Sisällysluettelo Palveluiden hallinta- ja toimintamallit Aluepalveluyhtiö Jatkuva elinkaaren hallinta ja kehittäminen

Lisätiedot

Työpaja B - Kuinka kokonaisarkkitehtuurin laadunhallinta voidaan integroida osaksi korkeakoulun laatujärjestelmää?

Työpaja B - Kuinka kokonaisarkkitehtuurin laadunhallinta voidaan integroida osaksi korkeakoulun laatujärjestelmää? Työpaja B - Kuinka kokonaisarkkitehtuurin laadunhallinta voidaan integroida osaksi korkeakoulun laatujärjestelmää? Työpisteessä pohdittiin, mitä on kokonaisarkkitehtuurin laadunhallinta ja miten se voidaan

Lisätiedot

Tietohallintomallin soveltamisohje julkiselle hallinnolle. Säätytalo 10.9.2013

Tietohallintomallin soveltamisohje julkiselle hallinnolle. Säätytalo 10.9.2013 Tietohallintomallin soveltamisohje julkiselle hallinnolle Säätytalo 10.9.2013 Tiistai 10.9.2013, klo 12.00 14.00 Tilaisuuden ohjelma Säätytalo, Sali 15 (Snellmaninkatu 9, 00170 Helsinki) klo 12.00 12.15

Lisätiedot

Palvelunhallinta monitoimittajaympäristössä Sami Merovuo, Service Manager, HiQ Finland Oy sami.merovuo@hiq.fi, +358 45 133 5883

Palvelunhallinta monitoimittajaympäristössä Sami Merovuo, Service Manager, HiQ Finland Oy sami.merovuo@hiq.fi, +358 45 133 5883 itsmf Finland Conference 2013 TOP10 The Sounds of IT Service Management Palvelunhallinta monitoimittajaympäristössä Sami Merovuo, Service Manager, HiQ Finland Oy sami.merovuo@hiq.fi, +358 45 133 5883 #monitoimittajaympäristö

Lisätiedot

Tietohallinnon liiketoimintalähtöinen toiminnanohjaus IT-ERP

Tietohallinnon liiketoimintalähtöinen toiminnanohjaus IT-ERP Tietohallinnon liiketoimintalähtöinen toiminnanohjaus IT-ERP 27.9.2007 Juha Berghäll Efecte Oy juha.berghall@efecte.fi / +358 40 589 5121 Kuka puhuu? z Juha Berghäll z Country Manager Finland z Laaja kokemus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä

Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä Sirpa Huuskonen ja Harri Nikander ISS Palvelut ISS Palvelut Oy 12 000 työtekijää Suomessa Siivous Kiinteistön ylläpito Turvallisuuspalvelut

Lisätiedot

Ketterät tietovarastot ratkaisuna muuttuviin tiedolla johtamisen tarpeisiin. Korkeakoulujen IT-päivät 4.11.2014 Kari Karru, Cerion Solutions Oy

Ketterät tietovarastot ratkaisuna muuttuviin tiedolla johtamisen tarpeisiin. Korkeakoulujen IT-päivät 4.11.2014 Kari Karru, Cerion Solutions Oy Ketterät tietovarastot ratkaisuna muuttuviin tiedolla johtamisen tarpeisiin Korkeakoulujen IT-päivät 4.11.2014 Kari Karru, Cerion Solutions Oy Cerion Solutions Cerion on tiedolla johtamisen ja toiminnan

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Esipuhe... 10. 1 Johdanto... 15. 2 Tietoturvallisuuden rooli yritystoiminnassa... 17

Sisällysluettelo. Esipuhe... 10. 1 Johdanto... 15. 2 Tietoturvallisuuden rooli yritystoiminnassa... 17 Esipuhe...................................................... 10 1 Johdanto............................................... 15 2 Tietoturvallisuuden rooli yritystoiminnassa.............. 17 2.1 Mitä on

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

SIL 2020 STRATEGIA. Palvelut. v.1.0 12.10.2015

SIL 2020 STRATEGIA. Palvelut. v.1.0 12.10.2015 LUOTTAMUKSELLINEN SIL 2020 STRATEGIA v.1.0 12.10.2015 SIL2020 Strategia- ja Sääntömuutostyöryhmä Table of Contents: 1 Yleistä... 3 1.1 Strategiaprosessi... 3 2 Tavoiteasettelu... 4 2.1 Strateginen tavoite...

Lisätiedot

Kokonaisuuksien, riippuvuuksien ja synergioiden hahmottaminen helpottuvat

Kokonaisuuksien, riippuvuuksien ja synergioiden hahmottaminen helpottuvat Johtaminen voidaan jakaa karkeasti kolmeen osaan: 1. Arvojohtaminen (Leadership) 2. Työn(kulun) johtaminen (Process management) 3. Työn sisällön ja tulosten/ tuotosten johtaminen (esim. Product management)

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Suunnitelma Valtiovarainministeriö/Julkisen hallinnon ICT - toiminto/vaatimukset ja suositukset JHKA-sihteeristö 22.1.2014 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Julkisen hallinnon

Lisätiedot

Ohjelmistotekniikka kevät 2003 Laatujärjestelmät

Ohjelmistotekniikka kevät 2003 Laatujärjestelmät Laatujärjestelmät Ohjelmistotekniikka kevät 2003 Prosessiajattelu Sisään Prosessi Ulos ohjaus mittaus Laatujärjestelmät Laatujärjestelmät määrittelevät sen, mitkä prosessit täytyy olla määritelty ei sitä,

Lisätiedot

HAVAINTOJA PARHAISTA KÄYTÄNNÖISTÄ. Harri Vilander, Nixu Oy

HAVAINTOJA PARHAISTA KÄYTÄNNÖISTÄ. Harri Vilander, Nixu Oy HAVAINTOJA PARHAISTA KÄYTÄNNÖISTÄ Harri Vilander, Nixu Oy SISÄLTÖ Tietosuoja-analyysi Tietosuojaa koskeva vaikutustenarviointi (PIA) Kokemuksia matkan varrelta TIETOSUOJA-ANALYYSI Tietosuojan nykytilanteen

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri. Kankaanpään kaupunki

Kokonaisarkkitehtuuri. Kankaanpään kaupunki Kokonaisarkkitehtuuri Kankaanpään kaupunki Kokonaisarkkitehtuuri johtamisvälineenä Kankaanpään strategia 2015 Avoimmuus Edistävä johtajuus Luovuus Jatkuva kehittyminen Tehokkuus Vetovoimaisuus Kilpailukyky

Lisätiedot

Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus. Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt.

Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus. Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt. Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt.fi Avoimen tuotteenhallinta Esityksen sisältö Mitä on tuotteenhallinta?

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Mitä riskienhallinnan auditointi voisi tarkoittaa - referenssinä ISO 31000

Mitä riskienhallinnan auditointi voisi tarkoittaa - referenssinä ISO 31000 Suomen Riskienhallintayhdistys Miniseminaari 21.9.2010 Mitä riskienhallinnan auditointi voisi tarkoittaa - referenssinä ISO 31000 Lassi Väisänen Matti Paakkolanvaara Yrityksen ja riskienhallinnan kehitysvaiheet

Lisätiedot

Arkkitehtuuri muutosagenttina

Arkkitehtuuri muutosagenttina Arkkitehtuuri muutosagenttina Smarter Processes, Development & Integration Hannu Salminen CTO OP-Pohjola 2013 IBM Corporation Taustaa Nykyinen IT-arkkitehtuuri ja liiketoimintatarpeet eivät kohtaa OP-Pohjolan

Lisätiedot

Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011

Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011 Lisätieto 15.2.2011 Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011 Vastaukset täydentävät vaatimusmäärittelyämme lisätietona ja ne tulee ottaa

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

Mitä kokonaisarkkitehtuurityöllä haetaan? Miika Nurminen Johtaja, Kokonaisarkkitehtuuriratkaisut QPR Software Oyj

Mitä kokonaisarkkitehtuurityöllä haetaan? Miika Nurminen Johtaja, Kokonaisarkkitehtuuriratkaisut QPR Software Oyj Mitä kokonaisarkkitehtuurityöllä haetaan? Miika Nurminen Johtaja, Kokonaisarkkitehtuuriratkaisut QPR Software Oyj http://www.britannica.com/ blogs/2009/10/the-classictree-swing-example-ofproduction-and-customerservice-gone-awry/

Lisätiedot

Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan

Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan Onnistunut tapahtuma 12.11.2008 Mika Lehtinen toimitusjohtaja Expology Oy Associated Partner of the Esityksen tavoitteet Miksi mitattavien tavoitteiden

Lisätiedot

Juha Suutala 6.9.2007

Juha Suutala 6.9.2007 Juha Suutala 6.9.2007 iiketoiminnan ja IT:n yhteistyö -case Tapiola Sisältö Toimintaympäristön kuvaus IT:n rooli yhtiöryhmässä IT:n ja liiketoiminnan yhteistyö Liiketoimintastrategiasta IT-strategiaan

Lisätiedot

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 Erikoistutkija, MSc. Tapio Matinmikko, Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Esittäjästä

Lisätiedot

IT-palvelupisteen palvelutason mittaaminen

IT-palvelupisteen palvelutason mittaaminen IT-palvelupisteen palvelutason mittaaminen Diplomityöseminaari, 16.2.2010 Kaisa Vuorensola Ohjaaja: KTM Minna Metsänvuori Valvoja: Dos. Kalevi Kilkki Esityksen sisältö Tutkimuksen lähtökohta Tutkimuskysymys

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) SOA yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,

Lisätiedot

Vihdin kunnan tietoturvapolitiikka

Vihdin kunnan tietoturvapolitiikka Vihdin kunnan tietoturvapolitiikka Kunnanhallitus 2.3.2015 50, liite 2 Kunnan johtoryhmä 18.11.2014 Tietohallinnon ohjausryhmä (Thor) 24.9.2014 Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Mitä tietoturvallisuus on?...

Lisätiedot

Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma

Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma 12.11.2007 Janne J. Korhonen 12.11.2007 Agenda 1. Prosessit ja palvelut, BPM ja SOA 2. BPM-projekteista yleensä 3. Prosessin elinkaarimalli 4. Kokemuksia

Lisätiedot

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Laajuus Jatkuva laajeneminen sekä maantieteellisesti että sisällön kannalta: Yhdestä

Lisätiedot

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3 : ICT tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Ohjelma klo 13.30 15.15 Porin seudun ICT-ympäristön nykytilan tulosten esittely

Lisätiedot

Canon Essential Business Builder Program. Avain yrityksesi menestykseen

Canon Essential Business Builder Program. Avain yrityksesi menestykseen Canon Essential Business Builder Program Avain yrityksesi menestykseen Essential Business Builder Program: esittely Painotoimintaan liittyy monenlaisia haasteita, ja toiminnan kasvattaminen on usein vaikeaa.

Lisätiedot

Liiketoimintaprosessien ja IT -palvelujen kytkentä Palveluntarjoaja katalysaattorina

Liiketoimintaprosessien ja IT -palvelujen kytkentä Palveluntarjoaja katalysaattorina Liiketoimintaprosessien ja IT -palvelujen kytkentä Palveluntarjoaja katalysaattorina Mikko Pulkkinen TietoEnator Oyj 6.9.2007, Helsinki Tavoitteiden kehittyminen ICT Palveluhallinnassa Primääritavoite

Lisätiedot

Seuraavaksi: Toimitusjohtaja Kari Pessi, Valtori: Strategiasta toteutukseen. Osallistu keskusteluun, kysy ja kommentoi Twitterissä: #Valtori2015

Seuraavaksi: Toimitusjohtaja Kari Pessi, Valtori: Strategiasta toteutukseen. Osallistu keskusteluun, kysy ja kommentoi Twitterissä: #Valtori2015 Seuraavaksi: Toimitusjohtaja Kari Pessi, Valtori: Strategiasta toteutukseen Osallistu keskusteluun, kysy ja kommentoi Twitterissä: #Valtori2015 Strategiasta toteutukseen Toimitusjohtaja Kari Pessi, Valtori

Lisätiedot

Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille

Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille Pekka Maijala pekka.maijala@vtt.fi Turvallisuus 2012 -messut 5.9.2012 Suomi ikääntyy nopeimmin Euroopassa Suomessa on jo toista miljoonaa yli 65 -vuotiasta

Lisätiedot

KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA. SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen

KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA. SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen TERMIT JA NIMIKKEET 1/2 Infran pito Maankäytön suunnittelu Hankkeiden ohjelmointi Rakentaminen Infran hallinta

Lisätiedot

Konserniraportointi muutoksessa ja tulevaisuuden haasteissa

Konserniraportointi muutoksessa ja tulevaisuuden haasteissa Taloussanomien seminaarit: Konserniraportointi palveluna 1.10.2009 Sanomatalo, Helsinki Konserniraportointi muutoksessa ja tulevaisuuden haasteissa Mikael Niskala Vice President, Sustainability Solutions

Lisätiedot

Reaaliaikainen ja liiketoimintalähtöinen talouden ennustaminen

Reaaliaikainen ja liiketoimintalähtöinen talouden ennustaminen Reaaliaikainen ja liiketoimintalähtöinen talouden ennustaminen Liiketoimintaa verkossa seminaari Markku Pitkänen, Vice President, Basware Oyj Reaaliaikainen ja liiketoimintalähtöinen talouden ennustaminen

Lisätiedot

ICT muutos kunta- ja palvelurakennemuutoksessa. Selvitysvaiheen tehtävät

ICT muutos kunta- ja palvelurakennemuutoksessa. Selvitysvaiheen tehtävät ICT muutos kunta- ja palvelurakennemuutoksessa Selvitysvaiheen tehtävät Kunta- ja palvelurakennemuutos Selvitysvaiheen tehtävät 1.0. Selvitysvaiheen projektointi Suunnittelu 1.1. Nykytilan kuvaaminen 1.2.

Lisätiedot

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Asiakastarpeiden merkitys ja perusta asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Mihin asiakastarpeiden selvittämistä tarvitaan yhteisen kielen/tarkastelutavan

Lisätiedot

Ulkoistamisen hallittu prosessi. Veli-Pekka Kuparinen valmiuspäällikkö

Ulkoistamisen hallittu prosessi. Veli-Pekka Kuparinen valmiuspäällikkö Ulkoistamisen hallittu prosessi Veli-Pekka Kuparinen valmiuspäällikkö Muutos ja tietoturvallisuus -ohje Korvaa Vahti-ohjeen 2/1999 ja laajentaa sen tarkastelunäkökulmaa Työryhmänä jaosto, konsulttina WM-data

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä Liite 5 Arkkitehtuuriperiaatteiden kuvaus Versio: 1.1 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Arkkitehtuuriperiaatteet...

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan kehittäminen osana johtamisjärjestelmää

Sisäisen valvonnan kehittäminen osana johtamisjärjestelmää PERFORMANCE SOLUTIONS Sisäisen valvonnan kehittäminen osana johtamisjärjestelmää Suomen Riskienhallintayhdistyksen seminaari 29.11.2007 ADVISORY Sisäinen valvonta on osa yrityksen johtamisjärjestelmää

Lisätiedot

1) Muistio 3.6.2004: PALVO I hankkeen toteuttaminen oikeusministeriössä, jonka liitteenä:

1) Muistio 3.6.2004: PALVO I hankkeen toteuttaminen oikeusministeriössä, jonka liitteenä: PÄÄTÖS 4.6.2004 dnro 4/011/2003 OM TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINNON PALVELUKESKUSTA VALMISTELEVAN SUUNNITTELUHANKKEEN ASETTAMINEN Tausta ja tavoitteet Oikeusministeriö päätti asettaa hankkeen, jonka tehtävänä

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Standardoidutu tapa integroida sovelluksia Internetin kautta avointen protokollien ja rajapintojen avulla. tekniikka mahdollista ITjärjestelmien liittämiseen yrityskumppaneiden

Lisätiedot

Valtorin TOPtoiminnanohjausjärjestelmän. 15.10.2015 Sari-Anne Hannula

Valtorin TOPtoiminnanohjausjärjestelmän. 15.10.2015 Sari-Anne Hannula Valtorin TOPtoiminnanohjausjärjestelmän esittely Sari-Anne Hannula Ohjelma 9.30 Tilaisuuden avaus Sari-Anne Hannula, kehitysjohtaja, Valtori Toiminnanohjausjärjestelmä Valtorin palvelunhallintaprosessien

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Terveydenhuollon atk-päivät 20.5.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut Esityksen sisältö Kehittämisvaatimukset sosiaali-

Lisätiedot

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

FARAX johtamisstrategian räätälöinti FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke

Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke TITAN-SEMINAARI 9.11.2010 Pasi Ahonen, VTT TITAN projektissa koottiin

Lisätiedot

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Sisällys 1. Johdanto 2. Nykytilanne 3. Sisäinen valvonta 4. Riskienhallinta 5. Kuntalain muutos 1.7.2012 1. Johdanto Sisäinen

Lisätiedot

Tietojärjestelmän osat

Tietojärjestelmän osat Analyysi Yleistä analyysistä Mitä ohjelmiston on tehtävä? Analyysin ja suunnittelun raja on usein hämärä Ei-tekninen näkökulma asiakkaalle näkyvien pääkomponenttien tasolla Tietojärjestelmän osat Laitteisto

Lisätiedot

konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ.

konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ. konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ. Toimintaperiaatteemme Maailma kehittyy koko ajan. Yksi menestyksekkään liiketoiminnan kulmakivistä on tämän kehityksen mukana

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Mäntsälä Hyväksyntä Julkisuusluokka JULKINEN Sijainti Versio 0.9 2/8 Sisällys 1 Johdanto... 4 2 Mitä tietoturvallisuus on?... 4 2.1 Tietoturvallisuuden hallinta... 5 2.2 Riskienhallinta sekä jatkuvuuden

Lisätiedot

TORI-palvelukeskuksen suunnittelun status 27.2.2013

TORI-palvelukeskuksen suunnittelun status 27.2.2013 TORI-palvelukeskuksen suunnittelun status 27.2.2013 Ajankohtaista TORI-palvelukeskuksen strategiakarttaa työstettiin työpajassa 5.2.2013 TORI-palvelukeskuksen ja asiakkaan rooleja, tehtäviä ja vastuita

Lisätiedot

Toimittajahallinta Tilaajan ja tuottajan roolit palveluiden laadun ja taloudellisuuden varmistamisessa

Toimittajahallinta Tilaajan ja tuottajan roolit palveluiden laadun ja taloudellisuuden varmistamisessa Toimittajahallinta Tilaajan ja tuottajan roolit palveluiden laadun ja taloudellisuuden varmistamisessa Unto Kariniemi, Johtava konsultti, Talent Vectia Kuntamarkkinat 11.9.2013 Huone 4.12, klo 15:30 15:50

Lisätiedot

PAIKKATIETOJEN KÄYTTÖ HSY:N VESIHUOLLON OPERATIIVISESSA JA STRATEGISESSA TOIMINNASSA

PAIKKATIETOJEN KÄYTTÖ HSY:N VESIHUOLLON OPERATIIVISESSA JA STRATEGISESSA TOIMINNASSA PAIKKATIETOJEN KÄYTTÖ HSY:N VESIHUOLLON OPERATIIVISESSA JA STRATEGISESSA TOIMINNASSA Vesihuolto 2015 Turku 21.5.2015 Pentti Janhunen Paikkatieto Paikkatieto on tietoa, johon liittyy maantieteellinen sijainti

Lisätiedot

LAATU, LAADUNVARMISTUS JA f RISKIEN HALLINTA JOUNI HUOTARI ESA SALMIKANGAS PÄIVITETTY 18.1.2011

LAATU, LAADUNVARMISTUS JA f RISKIEN HALLINTA JOUNI HUOTARI ESA SALMIKANGAS PÄIVITETTY 18.1.2011 LAATU, LAADUNVARMISTUS JA f RISKIEN HALLINTA JOUNI HUOTARI ESA SALMIKANGAS PÄIVITETTY 18.1.2011 TEHTÄVÄ Määrittele laatu Mitä riskien hallintaan kuuluu? Jouni Huotari & Esa Salmikangas 2 LAATU JA LAADUNVARMISTUS

Lisätiedot

TIETOTURVA LIIKETOIMINNAN MAHDOLLISTAJANA

TIETOTURVA LIIKETOIMINNAN MAHDOLLISTAJANA TTL 60 vuotta Roadshow, Tampere 5.11.2013 TIETOTURVA LIIKETOIMINNAN MAHDOLLISTAJANA Antti Pirinen, Tietoturva ry Antti Pirinen Tietoturva ry Hallituksessa 2009 -> Sihteeri 2013 Työkokemus: 2012 -> KPMG:n

Lisätiedot

Koulutuksen nimi Koulutuksen kuvaus Tavoite Esitiedot Alkaa Päättyy Viim.ilm.päivä

Koulutuksen nimi Koulutuksen kuvaus Tavoite Esitiedot Alkaa Päättyy Viim.ilm.päivä Tulevat ITIL Service Design (jatkokoulutus) paikka Jyväskylän yliopisto, Agora (Mattilanniemi 2) agb301 tausta ja tavoitteet ITIL on globaalisti hyödynnetty, ITalan parhaista käytännöistä

Lisätiedot

Tervetuloa! Tietohallinnon rajapinnat ja organisointi

Tervetuloa! Tietohallinnon rajapinnat ja organisointi Tervetuloa! Tietohallinnon rajapinnat ja organisointi Reino Myllymäki CxO Mentor Oy johtava mentori, päätoimittaja / Tietohallinnon johtaminen 20.11.2014 Reinon aikajana IT-LT-yhteistyö 2.0 Muutosjohtaminen

Lisätiedot

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi MUUTOS = MAHDOLLISUUS JA HAASTE On etuoikeus olla toteuttamassa muutosta ja ottaa haaste vastaan.

Lisätiedot

Uusia tuulia Soneran verkkoratkaisuissa

Uusia tuulia Soneran verkkoratkaisuissa Uusia tuulia Soneran verkkoratkaisuissa Cisco Expo 8.9.2009 Jari Litmanen 1 Agenda Kuinka IP-palveluverkko tukee asiakkaan liiketoimintaa Palvelukeskusten ja konsolidoinnin asettamat haasteet verkkoratkaisuille

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot