Hyvinvointia edistävien kotikäyntien tulokset vuodelta 2010 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueella

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hyvinvointia edistävien kotikäyntien tulokset vuodelta 2010 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueella"

Transkriptio

1 Hyvinvointia edistävien kotikäyntien tulokset vuodelta 2010 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueella Evijärven kunta Kauhavan kaupunki Lappajärven kunta Kuntayhtymä Kaksineuvoinen

2 1 SISÄLLYSLUETTELO A. TAUSTATIEDOT Hyvinvointia edistävät kotikäynnit Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueella vuonna Onko teillä lapsia?... 5 B. ASUMINEN JA YMPÄRISTÖ Kenen kanssa asutte? Asumismuoto Tyytyväisyys nykyiseen asuntoon Keneltä tukea tai apua kotona asumiseen liittyvissä asioissa? Pelkääminen oman turvallisuuden puolesta Asunnon varustelutaso ja turvallisuus Asunnossa tehdyt muutostyöt Asunnossa tarvittavat muutostyöt Viestintävälineiden käyttö Arjen teknologian käyttö Liikkuminen kaksi kilometriä pitemmillä matkoilla Matka lähimpiin palveluihin Kuinka oma asuinalue sopisi paremmin ikääntyville C. TERVEYS JA TOIMINTAKYKY Arvio omasta terveydestä Terveys edellisvuoteen verrattuna Aika viimeisestä lääkärissä käynnistä Lääkärin toteamat pitkäaikaissairaudet ja vammat Säännöllinen lääkitys Lääkedosetin käyttö Lääkkeiden käytön määrä Alkoholin käyttö Alkoholin käytön määrä Kuinka usein alkoholia kerralla yli 3 annosta tai enemmän?... 23

3 2 26. Tupakointi Hampaat Säännöllinen suuhygieniasta huolehtiminen Aika edellisestä hammashoidossa käynnistä Ruokahalu Lämpimän aterian syöminen päivittäin Yli viisi lasia nestettä vuorokaudessa Riittävä levon saanti yön aikana Liikunnan harrastaminen vähintään puoli tuntia päivässä Vaikeuksia liikunnan harrastamisessa Ongelmia portaiden käytössä Kaatuminen viimeisen puolen vuoden aikana Näkö Viimeisin näön tarkastus Kuulo Viimeisin kuulon tarkastus Oma arvio muistista Muistin muuttuminen MMSE-testi Elämänmuutokset viimeisen kahden vuoden aikana Mieliala Syyllisyyden tunteet Itsensä tarpeelliseksi tunteminen Luopuminen tärkeistä asioista tai harrastuksista GDS Päivittäisistä toiminnoista selviytyminen Apuvälineiden käyttö ja tarve D. SOSIAALINEN VERKOSTO JA OSALLISTUMINEN Yhteydenpidon riittävyys Yhteydenpidon muuttuminen Ilojen ja surujen jakaminen... 45

4 3 56. Toimintaan osallistuminen, sen riittävyys sekä esteet osallistumiselle Omaishoitajana toimiminen Yksin oleminen Yksinäisyyden kokeminen Mieluista ja mukavaa ajankulua E. TOIMEENTULO Toimeentulo Tulojen riittävyys Erilaiset etuudet F. TULEVAISUUS Asiat, jotka antavat sisältöä elämään Huolia tulevaisuuteen liittyen Palvelujen käyttö sekä tarve nyt ja tulevaisuudessa Asuminen tulevaisuudessa Halu osallistua erilaisiin ryhmiin ja toimintoihin Terveiset eri tahoille G. TOIMINTAKYKYTESTI H. KOONTI JA YHTEENVETO Hyvinvointia edistävistä kotikäynneistä seuranneita asioita Hyvinvointia edistävillä kotikäynneillä sovitut yhteydenotot Hyvinvointia edistävien kotikäyntien ajoittuminen Hyvinvointia edistäviin kotikäynteihin käytetty aika Haastattelussa mukana muita... 71

5 4 A. TAUSTATIEDOT 1. Hyvinvointia edistävät kotikäynnit Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueella vuonna 2010 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueella tehtiin hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä 75-vuotiaille vuonna 2010 yhteensä 173. Kotikäynneistä 108 (62 %) tehtiin naisille ja 65 (38 %) miehille (Kuvio 1). Kotikäynnit toteuttivat Kuntayhtymä Kaksineuvoisen kotihoidon työntekijät. Kotikäynneistä 33 tehtiin Alahärmässä, 20 Evijärvellä, 51 Kauhavalla, 27 Kortesjärvellä, 22 Lappajärvellä sekä 20 Ylihärmässä. Kotikäynnistä kieltäytyi 6 alahärmäläistä, 6 kauhavalaista, 6 lappajärveläistä sekä 2 ylihärmäläistä. Evijärvellä ja Kortesjärvellä kaikki ottivat kotikäynnin vastaan. Koko kuntayhtymän alueella kotikäyneistä kieltäytyneitä oli yhteensä 20 henkilöä (10 %). Lisäksi yhtä henkilöä ei Kauhavalla tavoitettu. Tavallisimmin kieltäytymisen syyksi mainittiin, että 75-vuotias ei halunnut kotikäyntiä. Muita syitä olivat, ettei haastattelulle löytynyt aikaa tai sitä ei koettu tarpeelliseksi. Lisäksi mainittiin psyykkiset syyt, remontti sekä se, että omaishoitaja ei halunnut ylimääräistä toimintaa. Kuvio 1: Vuonna 2010 tehdyt hyvinvointia edistävät kotikäynnit 75-vuotiaille.

6 5 2. Onko teillä lapsia? 75-vuotiaista 12 prosentilla ei ollut lapsia. 88 prosentilla oli 1 tai useampi lapsi (Kuvio 2). Tavallisimmin haastatelluilla oli 2 lasta. Suurin lasten lukumäärä 75-vuotiaalla oli 8 ja pienin 1. Kuvio 2: Onko teillä lapsia?

7 6 B. ASUMINEN JA YMPÄRISTÖ 3. Kenen kanssa asutte? Haastatelluista 75-vuotiaista 58 prosenttia asui puolison kanssa (Kuvio 3). Yksin asuvia oli 32 prosenttia. 10 prosenttia ilmoitti asuvansa jonkun muun kanssa. Heistä 9 asui puolison ja lapsensa/lastensa kanssa. Lapsensa kanssa asui 2 henkilöä ja 2 ystävän kanssa. 1 henkilö asui lapsensa ja miehen sisaren kanssa, 1 siskonsa ja hänen miehensä kanssa ja 1 sukulaisten kanssa. Kuvio 3: Haastateltujen 75-vuotiaiden taloudet. 4. Asumismuoto Haastatelluista 75-vuotiaista 76 prosenttia asui omakoti- tai maalaistalossa (Kuvio 5). 20 prosenttia asui rivi-, luhti- tai paritalossa. 3 prosenttia haastatelluista asui kerrostalossa. Kenelläkään heistä ei ollut talossa hissiä. Jokin muu asumismuoto oli 1 prosentilla haastatelluista. Kuvio 4: Haastateltujen 75-vuotiaiden asumismuodot.

8 7 5. Tyytyväisyys nykyiseen asuntoon Melkein kaikki haastatellut 75-vuotiaat olivat tyytyväisiä nykyiseen asuntoonsa (Kuvio 5). Heistä 73 prosenttia oli hyvin tyytyväisiä ja 26 prosenttia melko tyytyväisiä. 1 prosentti haastatelluista kertoi olevansa melko tyytymätön asuntoonsa. Syynä tyytymättömyyteen oli asunnon ahtaus. Eräs haastatelluista kertoi, että talon lämmittäminen oli työlästä, koska talo oli puulämmitteinen. Kuvio 5: Tyytyväisyys nykyiseen asuntoon. 6. Keneltä tukea tai apua kotona asumiseen liittyvissä asioissa? Kuviosta 6 näkyy, keneltä haastatellut 75-vuotiaat saivat tukea tai apua kotona asumiseen liittyvissä asioissa. Monet mainitsivat tuen antajiksi useammankin tahon. Apua tai tukea saatiin tavallisimmin puolisolta (53 %) ja/tai lapsilta (47 %). 11 prosenttia haastatelluista kertoi saavansa apua tai tukea sukulaisilta tai ystäviltä. 4 prosenttia sai apua naapureilta ja 1 prosentti haastatelluista järjestöiltä. Kukaan ei saanut apua yksityiseltä yrittäjältä. 1 prosentti haastatelluista 75-vuotiaista mainitsi saavansa apua tai tukea kotona asumiseen liittyvissä asioissa jostain muualta. He kertoivat saavansa apua tuttavilta. 12 prosenttia haastatelluista kertoi, ettei saa keneltäkään apua kotona asumiseen liittyvissä asioissa. Heistä yli puolet (65 %) kertoi sen johtuvat siitä, että he eivät tarvinneet vielä apua. Yksi haastatelluista kertoi, että sukulaiset asuvat kaukana ja yksi ei ollut pyytänyt apua keneltäkään.

9 8 Kuvio 6: Mistä saa tukea ja apua kotona asumiseen liittyvissä asioissa? 7. Pelkääminen oman turvallisuuden puolesta 75-vuotiailta kysyttiin pelkäävätkö he turvallisuutensa puolesta kotona/pihapiirissä (Kuvio 7a). 95 prosenttia haastatelluista ei pelännyt. 5 prosentilla puolestaan oli pelkoja. Pelkäämisen syitä olivat ongelmat naapurin tai läheisten kanssa (4 mainintaa) ja kulkukauppiaat (2 mainintaa). Lisäksi pelättiin naapurin vihaisia koiria, kaatumista ja pihapiirissä liikkuvaa nuorisoa. Kuvio 7a: Pelkääminen kotona /pihapiirissä. 88 prosenttia haastatelluista ei pelännyt turvallisuutensa puolesta kodin ulkopuolella liikkuessa/liikenteessä, mutta 9 prosentilla pelkoja oli (Kuvio 7b). Pelkäämisen syitä olivat erilaiset liikenteestä johtuvat asiat (9 mainintaa) ja ongelmat naapurin tai sukulaisten kanssa (3 mainintaa). Lisäksi pelättiin kaatumista ja vihaisia koiria. Myös oma sairaus aiheutti pelkoa.

10 9 Kuvio 7b: Pelkääminen kodin ulkopuolella liikkuessa /liikenteessä. 8. Asunnon varustelutaso ja turvallisuus 75-vuotiailta kysyttiin onko heidän asunnossaan kuviossa 8 esitellyt varustelutasoon ja turvallisuuteen liittyvät asiat kunnossa. Asunnot olivat varustelutasoltaan pääasiassa hyvin nykyaikaisia. Yhteensä 3 haastatellulta kuitenkin puuttui asunnosta suihku. Heistä 1:llä oli vain ulkosauna ja 2:lla sisäsauna. Kaikista haastelluista vain 4 prosentilla oli asunnossaan kylpyamme. Sisäsauna oli 91 prosentilla ja ulkosauna 17 prosentilla 75-vuotiaista. Osalla haastatelluista oli sekä sisä- että ulkosauna. Pelkän ulkosaunan omisti 11 haastateltua. Puulämmitteisen uunin, takan, hellan, kiukaan tai muun sellaisen omisti 68 prosenttia haastatelluista. Hätänumero oli puhelimen lähellä 70 prosentilla. Palovaroitin oli toimiva ja oikein sijoitettu miltei jokaisen 75-vuotiaan kodissa, eli yhteensä 95 prosentilla, samoin kuin sähkölaitteet ja - johdot 99 prosentilla. Tukevat taloustikkaat tai emännänjatkos oli tarvittaessa saatavilla 80 prosentilla haastatelluista. 21 prosentilla haastatelluista oli asunnossaan liukkaat lattiat. 10 prosentilla oli kompastumis- tai liukastumisvaaraa aiheuttavia mattoja. 58 prosentilla oli asunnossaan portaita, mutta portaissa oli kaiteet vain 38 prosentilla kaikista haastatelluista. Kulkuväylät olivat sisällä vapaat 95 prosentilla. Pesutilojen ja saunan lattialle oli 42 prosenttia haastatelluista hankkinut liukuesteet. Asunnon kynnykset olivat matalat 89 prosentilla. Sisällä oli riittävä valaistus 99 prosentilla 75-vuotiaista ja ulkona 98 prosentilla. Kulkuväylät olivat ulkona kunnossa, esimerkiksi talvella hiekoitetut, 98 prosentilla.

11 10 Kuvio 8: Asunnon varustelutaso ja turvallisuus. 9. Asunnossa tehdyt muutostyöt Kuviossa 9 esitetään tehdyt, kotona asumista helpottavat, kiinteät asunnonmuutostyöt 75- vuotiaiden haastateltujen kodeissa. Suurimmalla osalla, eli 71 prosentilla, muutostöitä ei ollut tehty. Yleisin tehty muutostyö oli tukikaiteiden asennus 12 prosentilla. Lisäksi oli tehty kynnysten poistoja 7 prosentilla, ammeen poisto 5 prosentilla, valaistuksen parantaminen 5 prosentilla sekä ovien levennys 2 prosentilla. Haastatelluista 6 prosenttia kertoi, että heidän kotonaan oli tehty jokin muu asunnonmuutostyö. Kolme henkilöä kertoi, että heille oli rakennettu sisälle sauna ja pesutilat. Lisäksi oli tehty muutoksia WC-tiloissa (3 mainintaa), sähköt ja lämmitys oli uudistettu (2 mainintaa). Muita asunnonmuutostöitä olivat katon korjaus, ikkunoiden uusiminen, kynnysten madaltaminen. Lisäksi oli tehty peruskorjaus, ulkoportaisiin oli laitettu kaiteet, pesutiloihin oli tehty muutoksia, keittiössä kaappeja oli madallettu ja ulko-ovi vaihdettu.

12 11 Osalla haastatelluista kotona oli tehty useampia muutostöitä ja osalla muutostyöt olivat yksittäisiä. 3 prosenttia haastatelluista jätti vastaamatta tähän kysymykseen. Kuvio 9: Tehdyt, kotona asumista helpottavat, muutostyöt. 10. Asunnossa tarvittavat muutostyöt 81 prosenttia haastatelluista ei kaivannut tällä hetkellä kotiinsa mitään muutostöitä (Kuvio 10). 8 prosenttia kertoi tarvitsevansa tukikaiteita, 3 prosenttia kynnyksen poistoa, 1 prosentti luiskan rakentamista ja 1 prosentti valaistuksen parantamista. Haastatelluista 75-vuotiaista 8 prosenttia kertoi tarvitsevansa jonkin muun muutostyön tai korjauksen asuntoonsa. Muita asunnonmuutostöitä tarvittiin eniten saunaan ja pesu- tai WC-tiloihin (6 mainintaa). Näitä olivat esimerkiksi WC-remontti, kylpyhuoneremontti, suihkutilojen tekeminen asuinkerrokseen ja tukikaiteiden asentaminen saunaan. Lisäksi muina tarvittavina asunnonmuutostöinä mainittiin pintaremontti ja ikkunoiden uusiminen. 3 prosenttia haastatelluista jätti vastaamatta tähän kysymykseen.

13 12 Kuvio 10: Tarvittavat asunnonmuutostyöt. 11. Viestintävälineiden käyttö Haastatelluista 75-vuotiaista 82 prosentilla oli käytössään kännykkä ja 71 prosentilla lankapuhelin (Kuvio 11). Yhteensä 54 prosentilla oli käytössään sekä kännykkä että lankapuhelin, 28 prosentilla pelkästään kännykkä ja 17 prosentilla vain lankapuhelin. Yhdellä 75-vuotiaalla ei ollut käytössään mitään viestintävälineitä. Lisäksi yksi haastateltava ei vastannut tähän kysymykseen. 10 prosenttia haastatelluista käytti internettiä ja 8 prosenttia sähköpostia. Haastatelluista 75-vuotiaista kolmella oli ongelmia lankapuhelimen käytössä. Yksi henkilö kertoi, että ongelmia aiheutti näön heikentyminen. Yksi haastatelluista kertoi, että numerot olivat hukassa ja yksi ei enää soittanut puhelimella ollenkaan. Haastatelluista 14 ilmoitti, että heillä oli ongelmia kännykän käytössä. Ongelmia oli lähinnä tekstiviesteissä (8 mainintaa). Yksi henkilö kertoi, että puhelut ja viestit eivät onnistu, ja yksi kertoi, että osaa vain vastata. Kännykän liian pienet näppäimet aiheuttivat ongelmia yhdelle henkilölle ja yksi kertoi, että näön heikentymisen myötä oli vaikea valita numeroita. 2 henkilöä ei käyttänyt kännykkäänsä ollenkaan.

14 13 Kuvio 11: 75-vuotiaiden viestintävälineiden käyttö. 12. Arjen teknologian käyttö 72 prosenttia 75-vuotiaista kertoi, ettei heillä ole ongelmia uudenlaisen teknologian esim. digiboxin, kodinkoneiden, sirukortinlukijan, pankkiautomaatin tai bensa-automaatin käytössä (Kuvio 12). Miltei neljänneksellä eli 24 prosentilla haastatelluista ongelmia kuitenkin oli. Haastatelluista 75- vuotiaista 5 prosentilla ei ollut pankkikorttia käytössä ollenkaan. 3 prosenttia kertoi tarvitsevansa apua uudenlaisen teknologian käytössä. 2 prosenttia kertoi, että käytön opettelu oli haastavaa. 2 prosenttia kertoi, että ei käytä uudenlaista teknologiaa ollenkaan. 2 prosenttia ei halunnut käyttää pankkiautomaattia ollenkaan. 2 prosenttia kertoi, että heillä oli ongelmia digiboxin käytössä ja 2 prosentilla oli ongelmia bensa-automaatin käytössä. Vaikeuksia oli myös mm. tiskikoneen ja videon käytössä. 4 prosenttia haastatelluista jätti vastaamatta tähän kysymykseen. Kuvio 12: Vaikeuksia arjen teknologian käytössä

15 Liikkuminen kaksi kilometriä pitemmillä matkoilla Kuvio 13 esittelee haastateltujen 75-vuotiaiden tavallisesti kaksi kilometriä pitempien matkojen kulkemiseen käyttämät liikkumistavat. Yksi haastateltu on voinut mainita useammankin vaihtoehdon. Tavallisin liikkumistapa oli omalla autolla itse ajaen (53 %). 49 prosenttia haastatelluista kulki matkan pyörällä ja 37 prosenttia kävellen. 34 prosenttia matkusti sukulaisten tai tuttavien kyydissä. Taksia käytti 8 prosenttia 75-vuotiaista, 3 prosenttia kulki julkisilla kulkuneuvoilla. 10 prosenttia kertoi tarvitsevansa kuljetuspalvelua. Muita liikkumistapoja käytti 5 prosenttia. Näitä olivat kelkalla (5 mainintaa), mopoautolla (2 mainintaa), kuljetuspalvelulla ja taksilla liikkuminen (2 mainintaa). 1 prosentti haastatelluista kertoi, ettei juuri poistu kotoaan. Kuvio 13: Tavalliset liikkumistavat kaksi kilometriä pitemmillä matkoilla. 14) Matka lähimpiin palveluihin 75-vuotiailta kysyttiin, kuinka pitkä matka heillä on lähimpiin palveluihin esim. kauppaan, apteekkiin ja pankkiin. 48 prosenttia haastatelluista asui 0 2 kilometrin päässä lähimmistä palveluista (Kuvio 14). 12 prosentilla matkaa kertyi 3 5 kilometriä. 20 prosenttia asui 6 10 kilometrin päässä lähimmistä palveluista. Yli 11 kilometrin matka palveluiden äärelle oli 20 prosentilla 75-vuotiaista. Niistä 75-vuotiaista, jotka ilmoittivat tarvitsevansa kuljetuspalvelua, 29 prosenttia asui 0 2 kilometrin päässä palveluista ja 24 prosenttia 3 5 kilometrin päässä kilometrin päässä lähimmistä palveluista asui 29 prosenttia ja yli 11 kilometrin päässä palveluista 18 prosenttia kuljetuspalvelua tarvitsevista.

16 15 Kuvio 14: Matka lähimpiin palveluihin 15. Kuinka oma asuinalue sopisi paremmin ikääntyville Haastatelluista 75-vuotiaista 16 prosentin mielestä oma asuinalue soveltui hyvin ikääntyville. 38 prosenttia kertoi, miten heidän asuinalueensa sopisi paremmin ikääntyville. 14 prosenttia toivoi kuljetuspalvelua. 25 prosenttia halusi, että peruspalvelujen olisi säilyttävä lähellä tai niitä haluttiin lisää. Näitä peruspalveluja olivat esimerkiksi kauppa, posti ja huoltoasema. 3 prosenttia haastatelluista toivoi katuvaloja asuinalueelleen ja tien parempaa kuntoa toivoi 3 prosenttia. Samoin 3 prosenttia toivoi, että ikäihmisten pihoja aurattaisiin talvella ja 2 prosenttia toivoi nurmikon leikkausta kesällä. 2 henkilöä ehdotti, että tällaisia palveluja voisi antaa kunnan kustantama kylärenki. 2 prosenttia haastatelluista toivoi kevyen liikenteen väylää omalle asuinalueelleen. Muita toiveita olivat, että pienkoti saisi pysyä Evijärvellä, parempi kulkuväylä, silta keskustaan ja silta puron yli terveyskeskukseen (lyhentäisi matkaa). Toivottiin myös, että kotiapua olisi saatavilla (esim. siivousta) sitä tarvitseville kunnan toimesta, koska yksityinen palvelu maksaa liikaa. Kortesjärvelle toivottiin uima-allasta. 3 prosenttia haastatelluista ei osannut sanoa, mitä asuinalueelle tulisi tehdä, että se sopisi paremmin ikääntyville.

17 16 C. TERVEYS JA TOIMINTAKYKY 16. Arvio omasta terveydestä Haastatelluilta 75-vuotiailta kysyttiin heidän omaa arviota terveydestään (Kuvio 15). Hieman yli puolet haastatelluista arvioi terveytensä hyväksi. Heistä 10 prosentin mielestä terveys oli erittäin hyvä ja 47 prosentin mielestä melko hyvä. 38 prosenttia arvioi terveytensä tyydyttäväksi. 3 prosentin arvio terveydestään oli melko huono ja 2 prosentilla huono. Kuvio 15: Arvio omasta terveydestä. 17. Terveys edellisvuoteen verrattuna Edellisvuoteen verrattaessa 60 prosenttia haastatelluista koki terveytensä pysyneen jokseenkin samanlaisena (Kuvio 16). 12 prosenttia koki terveytensä vähän paremmaksi ja 3 prosenttia paljon paremmaksi. 21 prosentilla terveys oli huonontunut vähän ja 4 prosentilla paljon. Niistä 75-vuotiaista, jotka kokivat terveytensä paljon huonommaksi edellisvuoteen verrattuna, 29 prosentti arvioi terveytensä tällä hetkellä huonoksi, 29 prosenttia melko huonoksi ja 43 prosenttia tyydyttäväksi. Vähän huonommaksi terveytensä edellisvuoteen verrattuna arvioineista 3 prosentilla terveys oli oman arvion mukaan tällä hetkellä erittäin hyvä, 39 prosentilla melko hyvä, 50 prosentilla tyydyttävä ja 8 prosentilla melko huono.

18 17 Kuvio 16: Arvio omasta terveydestä edellisvuoteen verrattuna. 18. Aika viimeisestä lääkärissä käynnistä Viimeisestä lääkärissä käynnistä oli valtaosalla haastatelluista 75-vuotiaista kulunut aikaa alle vuosi (Kuvio 17). 29 prosenttia oli käynyt lääkärissä kuukauden sisällä, 37 prosenttia alle puolen vuoden sisällä ja 16 prosenttia alle vuoden sisällä. 10 prosentilla haastatelluista aikaa oli kulunut yli vuosi. 8 prosentilla aikaa lääkärissä käynnistä oli kulunut niin pitkään, että he eivät muistaneet sen tarkkaa ajankohtaa. Heistä 15 prosenttia koki terveytensä tällä hetkellä tyydyttäväksi ja jokseenkin samanlaiseksi edellisvuoteen verrattuna. 54 prosentilla arvio omasta terveydestä tällä hetkellä oli melko hyvä sekä jokseenkin samanlainen edellisvuoteen verrattuna. 23 prosenttia koki, että heidän terveytensä oli tällä hetkellä erittäin hyvä ja pysynyt jokseenkin samanlaisena verrattuna edellisvuoteen. Lisäksi 8 prosenttia koki terveytensä tyydyttäväksi ja vähän paremmaksi edellisvuoteen verrattuna. Kuvio 17: Aika viimeisestä lääkärin vastaanotolla käynnistä.

19 Lääkärin toteamat pitkäaikaissairaudet ja vammat 87 prosentilla haastatelluista oli jokin lääkärin toteama pitkäaikaissairaus tai vamma (Kuvio 18 a). 12 prosentilla 75-vuotiaista ei ollut mitään sairautta tai vammaa. 1 prosentti haastatelluista jätti vastaamatta tähän kysymykseen. Kuvio 18 a: Lääkärin toteamat pitkäaikaissairaudet ja vammat. Tavallisimpia sairauksia olivat sydän- ja verenkiertoelimistön sairaudet, joita oli 63 prosentilla haastatelluista (Taulukko 1). Niitä olivat mm. verenpainetauti (46 %), hyperkolesterolemia (15 %), rytmihäiriöt (12 %), sepelvaltimotauti (9 %) ja sydämen vajaatoiminta (3 %). Tuki- ja liikuntaelinsairauksia oli 32 prosentilla haastatelluista. Yleisimpiä tuki- ja liikuntaelinvaivoja olivat erilaiset nivelvaivat (12 %) (esim. artroosi). Seuraavaksi suurimmat sairausryhmät tuki- ja liikuntaelinsairauksista olivat reumasairaudet (5 %) ja osteoporoosi (4 %). Aineenvaihdunnan sairauksia (mm. diabetes 16 % ja kilpirauhasen vajaatoiminta 8 %) oli 24 prosentilla haastatelluista. Hengityselinsairaus (mm. astma 10 % ja uniapnea) oli 13 prosentilla. Aistielinsairauksia (mm. silmänpohjan rappeuma, kaihi) oli 10 prosentilla. Neurologisista ongelmista (mm. muistisairaudet ja aivoinfarktin jälkitila) kärsi 9 % haastatelluista. Ruoansulatuskanavan sairauksia (mm. palleatyrä) oli 8 prosentilla ja syöpäsairauksia (mm. eturauhassyöpä) oli 7 prosentilla. Muita yksittäisinä esiintyneitä sairauksia oli 12 prosentilla haastatelluista. Tähän ryhmään kuuluivat mm. ihosairaudet, allergia ja psyykkiset sairaudet.

20 19 SYDÄN- JA VERENKIERTOELIMISTÖN SAIRAUDET 63 % TUKI- JA LIIKUNTAELINSAIRAUDET 32 % AINEENVAIHDUNNAN SAIRAUDET 24 % HENGITYSELINSAIRAUDET 13 % AISTIVAMMAT 10 % NEUROLOGISET SAIRAUDET 9 % RUOANSULATUSKANAVAN SAIRAUDET 8 % SYÖPÄSAIRAUDET 8 % MUUT VAMMAT JA SAIRAUDET 12 % Taulukko 1. Lääkärin toteamat pitkäaikaissairaudet ja vammat. 42 prosentilla haastatelluista sairaudet tai vammat eivät vaikeuttaneet arkipäivässä selviytymistä (Kuvio 18 b). 13 prosenttia haastatelluista jätti kertomatta, vaikeuttivatko sairaudet tai vammat selviytymistä. 45 prosentille haastatelluista sairaudet tai vammat kuitenkin tuottivat vaikeuksia. Haastatelluista 75-vuotiaista 9 prosenttia kertoi, että sairaus vaikeutti liikkumista. Sairaus aiheutti kipuja 8 prosentille haastatelluista ja väsymystä 6 prosentille haastatelluista. Hengenahdistusta ja hengitysvaikeuksia oli 4 prosentilla. Samoin 4 prosenttia kertoi, että sairaus hankaloittaa kävelyä. Haastatelluista 4 prosenttia kertoi, että heidän on sairautensa vuoksi vältettävä rasitusta. 2 prosenttia haastatelluista kertoi toimintakyvyn laskeneen sairauden vuoksi. Muita mainittuja sairauden aiheuttamia vaikeuksia olivat huimaus (3 mainintaa), mielialan lasku, haluttomuus (3 mainintaa), näön heikkous (2 mainintaa), asioiden muistamisen vaikeus (2 mainintaa) sekä ruokavalion tarkkailu (2 mainintaa). Sairauden vuoksi kaksi henkilöä oli menettänyt ajokorttinsa, mikä puolestaan vaikeutti liikkumista paikasta toiseen. Yksittäisiä sairauden aiheuttamia ongelmia olivat voimaton olo, kankeus, lehden lukemisen hankaluus, hermostunut olo, tunnottomuus, kuulovaikeudet, univaikeudet, vaikeus istua pitkään ja sosiaalisen kanssakäymisen vaikeutuminen. Yksi haastatelluista kertoi, että sairaus rajoitti elämää ja yksi kertoi, että sairauden vuoksi toiminnoissa pitää olla tarkka.

21 20 Kuvio 18 b: Vaikeuttaako sairaus tai vamma arkipäivää? 20. Säännöllinen lääkitys Haastatelluista 75-vuotiaista säännöllinen lääkitys oli 84 prosentilla. 14 prosentilla säännöllistä lääkitystä ei ollut ja 2 prosenttia jätti vastaamatta tähän kysymykseen (Kuvio 19). Kuvio 19: Säännöllinen lääkitys.

22 Lääkedosetin käyttö Noin puolella (49 %) haastatelluista 75-vuotiaista ei ollut käytössään lääkedosettia (Kuvio 20). 39 prosenttia käytti lääkedosettia. 12 prosenttia 75-vuotiaista ei vastannut tähän kysymykseen. Kuvio 20: Lääkedosetti käytössä 22. Lääkkeiden käytön määrä Haastatelluista 75-vuotiasta 11 prosenttia ei käytä lääkkeitä ollenkaan ja 3 prosenttia jätti vastaamatta tähän kysymykseen (Kuvio 21). 81 prosenttia haastatelluista arvioi käyttävänsä lääkkeitä sopivasti. Sopivana pidettiin 1 lääkettä (9 %), 2 lääkettä (15 %), 3 lääkettä (16 %), 4 lääkettä (20 %), 5 lääkettä (10 %), 6 lääkettä (9 %), 7 lääkettä (6 %), 8 lääkettä (7 %), 10 lääkettä (2 %), 12 lääkettä (1 %) sekä 13 lääkettä (1 %). Muutama jätti kertomatta, kuinka montaa lääkettä piti sopivana. 4 prosenttia 75-vuotiaista koki käyttävänsä lääkkeitä liian paljon. Liian suurena määränä lääkkeitä pidettiin 4 lääkettä (14 %), 5 lääkettä (29 %), 6 lääkettä (14 %), 7 lääkettä (29 %) sekä 9 lääkettä (14 %). 1 prosentti eli yksi 75-vuotias koki käyttävänsä lääkkeitä mielestään liian vähän. Vastauksessa ei kuitenkaan kerrota, kuinka montaa eri lääkettä hän käytti päivittäin.

23 22 Kuvio 21: Lääkkeiden käyttö omasta mielestä. Lääkkeitä käyttävien 75-vuotiaiden päivittäin syömien eri lääkkeiden määrän keskiarvo oli koko Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueella 4,4 lääkettä. 3 prosenttia 75-vuotiasta käytti yli 10:tä eri lääkettä. 5 9:ää eri lääkettä käytti 37 prosenttia haastatelluista ja 1 4:ää eri lääkettä käytti 59 prosenttia 75-vuotiaista. 23. Alkoholin käyttö Haastatelluilta 75-vuotiailta kysyttiin, kuinka usein he juovat alkoholia (Kuvio 22). 51 prosenttia kertoi, ettei käytä alkoholia ollenkaan. 29 prosenttia juo kerran kuukaudessa, 15 prosenttia 2 4 kertaa kuukaudessa ja 4 prosenttia 2 3 kertaa viikossa. 1 prosenttia 75-vuotiaista käytti alkoholia 4 kertaa viikossa. Kuvio 22: Alkoholin käyttö.

24 Alkoholin käytön määrä Alkoholin käytön riskirajana yli 65-vuotiailla pidetään 2 annosta alkoholia kerralla sekä 7 annosta alkoholia viikossa. Yksi annos on esimerkiksi pullollinen keskiolutta, lasi viiniä tai grogi. Alkoholia käyttävistä haastatelluista 75-vuotiaista suurin osa käytti alkoholia alle tämän riskirajan (Kuvio 23). 37 prosenttia joi yleensä vähemmän kuin yhden annoksen, 35 prosenttia yhden annoksen ja 18 prosenttia kaksi annosta alkoholia. 11 prosenttia haastatelluista kertoi käyttävänsä alkoholia tavallisesti kolme annosta tai enemmän. Kuvio 23: Montako annosta alkoholia 75-vuotias yleensä ottaa? 25. Kuinka usein alkoholia kerralla yli kolme annosta tai enemmän? Suurin osa (65 %) haastatelluista 75-vuotiaista kertoi, ettei koskaan käytä kerralla alkoholia yli alkoholin käytön riskirajan eli kolmea annosta (Kuvio 24). 33 prosenttia käytti kerralla 3 annosta tai enemmän kerran kuukaudessa tai harvemmin. Kerran viikossa tämän määrän alkoholia kerralla käytti 1 prosentti haastatelluista. Kuvio 24: Kerralla 3 annosta alkoholia tai enemmän.

25 Tupakointi Suurin osa (92 %) haastatelluista 75-vuotiaista ei polttanut tupakkaa (Kuvio 25). 8 prosenttia tupakoi. He polttivat askin päivässä (2 mainintaa), 5 6 tupakkaa päivässä (2 mainintaa), 7 tupakkaa päivässä, 1 10 tupakkaa päivässä, 5 10 tupakkaa päivässä, 10 tupakkaa päivässä, tupakkaa päivässä, alle 20 tupakkaa päivässä, ½ 1 aski päivässä ja 2 askia päivässä. Yksi haastatelluista kertoi polttavansa piippua 2 toppaa viikossa. 1 prosentti haastateltavista joutui olemaan tupakan savussa eli tupakoimaan passiivisesti. Kuvio 25: Tupakointi. 27. Hampaat Kuvio 26 kertoo, kuinka suurella osalla haastatelluista 75-vuotiaista oli omat hampaat, osaproteesi, kokoproteesi tai ei hampaita ollenkaan. Kokoproteesi oli hieman alle puolella eli 46 prosentilla. Osaproteesi oli 28 prosentilla ja omat hampaat 25 prosentilla 75-vuotiaista. 1 prosentilla ei ollut hampaita ollenkaan. Kuvio 26: Hampaat.

26 Säännöllinen suuhygieniasta huolehtiminen Haastatelluista 75-vuotiaista miltei kaikki (92 %) huolehtivat säännöllisesti suuhygieniastaan (Kuvio 27). 7 prosentilla suun hoito ei ollut säännöllistä. Syynä tähän oli laiskuus (4 mainintaa) ja se, ettei puhdistaminen ollut tullut tavaksi (3 mainintaa). Haastatelluista kaksi kertoi, että ei välttämättä pese hampaita joka päivä. Yksi haastatelluista kertoi pesevänsä proteesia, mutta ei omia hampaita ja yksi ei ole pitänyt hampaita suussa pitkään aikaan. 1 prosentti jätti vastaamatta tähän kysymykseen. Kuvio 27: Säännöllinen suuhygieniasta huolehtiminen. 29. Aika edellisestä hammashoidossa käynnistä Vastaukset viimeiselle hammashoidossa käynnin ajankohdalle olivat hyvin vaihtelevia (Kuvio 28). 41 prosentilla aikaa oli kulunut alle vuosi. 19 prosentilla 1 3 vuotta. Yli kolme vuotta aikaa oli kulunut 19 prosentilla. 21 prosenttia haastatelluista 75-vuotiaista vastasi, että ei muista, koska siitä on kulunut niin kauan aikaa. Kuvio 28: Aika viimeisestä hammashoidossa käynnistä.

27 Ruokahalu Haastatelluista 75-vuotiaista 79 prosentilla oli hyvä ruokahalu ja 21 prosentilla kohtalainen (Kuvio 29). Kukaan ei sanonut, että ruokahalu olisi huono. Kuvio 29: Ruokahalu. 31. Lämpimän aterian syöminen päivittäin Päivittäin lämpimän aterian söi 98 prosenttia haastatelluista 75-vuotiaista (Kuvio 30). 2 prosenttia kertoi, ettei yleensä syö lämmintä ateriaa päivän aikana. Syynä tähän oli, että ei vain tule laitetuksi ruokaa (2 mainintaa) tai ei ole nälkä. Yksi haastatelluista kertoi olevansa dieetillä, eikä sen vuoksi syö päivittäin lämmintä ruokaa. Kuvio 30: Lämpimän aterian syöminen päivittäin.

28 Yli viisi lasia nestettä vuorokaudessa Yli 5 lasia nestettä vuorokaudessa joi tavallisesti 97 prosenttia vastaajista (Kuvio 31). 3 prosentilla nesteen nauttiminen jäi alle 5 lasiin. He kaikki kertoivat syyksi sen, että ei vain tule juotua riittävästi. Kuvio 31: Riittävä nesteen saanti. 33. Riittävä levon saanti yön aikana 66 prosenttia haastatelluista 75-vuotiaista kertoi saavansa riittävästi lepoa yön aikana ilman unilääkettä (Kuvio 32). Unilääkkeen kanssa riittävästi lepoa sai 16 prosenttia haastatelluista. 18 prosenttia haastatelluista 75 vuotiaista ei saanut yön aikana riittävästi lepoa. Univaikeuksiksi 3 prosenttia haastatelluista kertoi, että he saivat nukutuksi vain lyhyitä pätkiä (esimerkiksi vessassa piti käydä monta kertaa yön aikana, 4 mainintaa). 3 prosenttia haastatelluista kärsi yöllä kivuista. Haastatelluista kolme kertoi, että heillä oli univaikeuksia sairautensa vuoksi. Samoin kolme kertoi, että eivät yöllä heräämisen jälkeen saa enää unta. Muita mainittuja univaikeuksia olivat nukahtamisvaikeudet (2 mainintaa), se, että unta ei vain riitä (2), rauhattomat jalat, suonenvedot ja kuumuus. Yksi kertoi heräävänsä ulkopuolisten häiriöiden vuoksi. Yksi haastatelluista kertoi, että iltamenot valvottavat ja yksi kertoi, että jos hän rasittuu liikaa, tulee yöstä levoton. Verrattaessa riittävää levon saantia sekä kaatumistapauksia saatiin seuraavanlaisia tuloksia. Unilääkettä käyttävistä 75-vuotiaista viimeisen puolen vuoden aikana oli kaatunut 30 prosenttia. Heistä suurin osa oli kaatunut yhden kerran. Muutama oli kaatunut 2 kertaa. Niistä 75-vuotiaista, jotka eivät saaneet riittävästi lepoa yön aikana, oli 16 prosenttia kaatunut viimeisen puolen vuoden aikana. He olivat kaatuneet 1 2 kertaa. Yksi oli kaatunut useita kertoja.

Tiedätkö, miten alueemme 75-vuotiaat voivat ja mitä he toivovat?

Tiedätkö, miten alueemme 75-vuotiaat voivat ja mitä he toivovat? Tiedätkö, miten alueemme 75-vuotiaat voivat ja mitä he toivovat? Evijärvellä, Kauhavalla ja Lappajärvellä 75-vuotiaille tehtyjen hyvinvointia edistävien kotikäyntien tuloksia vuosilta 2008-2011 HEHKO-seminaari

Lisätiedot

Nimi: Asiakas: Annan suostumuksen tietojen kirjaamiseen ja käyttöön. En annan suostumusta tietojen kirjaamiseen ja käyttöön

Nimi: Asiakas: Annan suostumuksen tietojen kirjaamiseen ja käyttöön. En annan suostumusta tietojen kirjaamiseen ja käyttöön Nimi: Asiakkaalle kerrotaan, että Keuruun kaupungin vanhuspalvelut käyttää Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoimaa potilastietojärjestelmää, jossa on yhteiskäyttömahdollisuus. Keuruun vanhuspalveluiden

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 2 Lea Mäkinen 12.12.2008 3 4 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT 2008 Ennaltaehkäisevällä kotikäynnillä tarkoitetaan Uudenkaupungin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

Porvoon kaupunki tarjoaa omaishoitajille mahdollisuuden hyvinvointi- ja terveystarkastukseen. Tarkastus on omaishoitajalle maksuton.

Porvoon kaupunki tarjoaa omaishoitajille mahdollisuuden hyvinvointi- ja terveystarkastukseen. Tarkastus on omaishoitajalle maksuton. Hyvä omaishoitaja Porvoon kaupunki tarjoaa omaishoitajille mahdollisuud hyvinvointi- ja terveystarkastukse. Tarkastus on omaishoitajalle maksuton. Hyvinvointi- ja terveystarkastuks tavoittea on terveyd

Lisätiedot

SASTAMALA. Aarnontie 17 A, SASTAMALA Puh. (03) , Fax (03)

SASTAMALA. Aarnontie 17 A, SASTAMALA Puh. (03) , Fax (03) SASTAMALA Yhteenvetoa hyvinvointia edistävistä kotikäynneistä (heko) Sastamalan perusturva-kuntayhtymän alueella vuosina 27-212 ( entiset ehko-käynnit). Aarnontie 17 A, 382 SASTAMALA Puh. (3) 52 11, Fax

Lisätiedot

Kelan kehittämishanke: Aivohalvauspotilaiden tehostetun käden käytön kuntoutus KOTIKÄYNTILOMAKE. omakotitalo rivitalo kerrostalo palvelutalo

Kelan kehittämishanke: Aivohalvauspotilaiden tehostetun käden käytön kuntoutus KOTIKÄYNTILOMAKE. omakotitalo rivitalo kerrostalo palvelutalo 1 Kelan kehittämishanke: Aivohalvauspotilaiden tehostetun käden käytön kuntoutus KOTIKÄYNTILOMAKE Pvm Kuntoutujan nimi: Sos.turvatunnus: Palveluntuottaja Kurssinumero: Kunta: Kotikäynti nro Kohdat 1-4

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.6.2010 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Saunapalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste 26.1.2011 Suomussalmi Ämmänsaaren seurakuntatalo Illan ohjelma Ilmoittautumiset ja iltakahvit Illan teemojen ja keskustelumenetelmän esittely

Lisätiedot

Saarenpääkoti (erillinen hakemus)

Saarenpääkoti (erillinen hakemus) Hakemuksen täyttöpäivä: Kotihoito Pienkoti Tehostettu palveluasuminen Asiakastiedot Hakemuksen saapumispäivä: Saarenpääkoti (erillinen hakemus) 1 (5) Asiakkaan suostumus hakemukseen Asiakkaan nimi (myös

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.1.2012 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...

Lisätiedot

Palvelujen piirissä. Ei haastateltu/ kieltäytyi 309 n. 8 % n. 22 % 59 n.10 % n. 19 % 54 n.15 % n. 7,5 %

Palvelujen piirissä. Ei haastateltu/ kieltäytyi 309 n. 8 % n. 22 % 59 n.10 % n. 19 % 54 n.15 % n. 7,5 % HEHKO hyvinvointia edistävät kotikäynnit 2014 Kotikäynti ja haastattelu toteutettiin savonlinnalaisille, jotka täyttivät haastatteluvuoden aikana 75 vuotta ja eivät olleet vielä säännöllisten kunnallisten

Lisätiedot

Kansalaiskysely 2014. Mäntsälä + kaikki

Kansalaiskysely 2014. Mäntsälä + kaikki Kansalaiskysely 2014 Mäntsälä + kaikki Vastaajamäärä Koko selvityksessä yhteensä 1421 vastaajaa Mäntsälästä 330 vastaajaa Tuhatta täysi-ikäistä asukasta kohden 22 vastaajaa 23 % kaikista vastaajista 2.

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvirasto omaishoitokysely. Sosiaali- ja terveysvirasto omaishoitokysely 220104274

Sosiaali- ja terveysvirasto omaishoitokysely. Sosiaali- ja terveysvirasto omaishoitokysely 220104274 Sosiaali- ja terveysvirasto omaishoitokysely Vastaajien prosenttiosuudet palvelualueittain Etelän palvelualue 23 Lännen palvelualue 15 Pohjoisen palvelualue 26 Idän palvelualue 29 Sve (ruotsinkieliset)

Lisätiedot

Kotona asumisen haasteita ja kehittämistoiveita Korjausneuvonnan asiakkaiden asumiskyselyn tuloksia

Kotona asumisen haasteita ja kehittämistoiveita Korjausneuvonnan asiakkaiden asumiskyselyn tuloksia k ä y t t ä j ä l l e k ä t e v ä t e k n o l o g i a Marika Nordlund Kotona asumisen haasteita ja kehittämistoiveita Korjausneuvonnan asiakkaiden asumiskyselyn tuloksia 2 Sisältö 1. Johdanto: Tavoitteet

Lisätiedot

Ikäihmisten oma kokemus liikkumisen turvallisuudesta Etelä-Savossa

Ikäihmisten oma kokemus liikkumisen turvallisuudesta Etelä-Savossa Ikäihmisten oma kokemus liikkumisen turvallisuudesta Etelä-Savossa Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) ja keskustelu Pieksämäen vanhusneuvoston kanssa 9.9.2014 Sisäisen turvallisuuden teematilaisuus

Lisätiedot

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja ETSIVÄ VANHUSTYÖ koulutuskokonaisuus Aika ja paikka Kouluttaja Sisältö 1. Etsivä vanhustyö 2. Verkostoyhteistyö 3. Osallisuuden vahvistaminen Etsivä vanhustyö koulutuksen tavoite Laaditaan etsivän vanhustyön

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sosiaali- ja terveysvirasto Vammaispalvelu Metsolantie 2, 04200 Kerava KULJETUSPALVELUHAKEMUS JA -ARVIOINTI 1 (8) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Ammatti: Osoite: Postinumero:

Lisätiedot

Postinumero ja paikka:

Postinumero ja paikka: Nurmijärven kunta Vammaispalvelut Keskustie 2 A, 01900 Nurmijärvi VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELU- HAKEMUS 1 (6) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin

Lisätiedot

Koti- ja laitoshoito HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KUNTONEUVOLAKÄYNNIT 75 - VUOTTA TÄYTTÄVILLE VUONNA 2013

Koti- ja laitoshoito HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KUNTONEUVOLAKÄYNNIT 75 - VUOTTA TÄYTTÄVILLE VUONNA 2013 Koti- ja laitoshoito HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KUNTONEUVOLAKÄYNNIT 75 - VUOTTA TÄYTTÄVILLE VUONNA 2013 Eila Soikkeli 27.12.2013 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 1 2. TAUSTAA 3. KYSELYN TOTEUTUS... 2 4. KYSELYN TULOKSET...

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

KAATUMISTAPATURMIEN EHKÄISY IKINÄ opas Sara Haimi-Liikkanen, Kehittämiskoordinaattori

KAATUMISTAPATURMIEN EHKÄISY IKINÄ opas Sara Haimi-Liikkanen, Kehittämiskoordinaattori KAATUMISTAPATURMIEN EHKÄISY IKINÄ opas Sara Haimi-Liikkanen, Kehittämiskoordinaattori Iäkkäiden henkilöiden kaatumistapaturmat Yleisin suomalaisten ikäihmisten tapaturmatyyppi 30 % kotona asuvista yli

Lisätiedot

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä Raahen seudun hyvinvointi- kuntayhtymän aikuisneuvola 2004 alkaen 65 vuotta täyttävät 1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä miesten osuus noussut 40-49 % 10.12.2014 1 Millaisia ovat 65-vuotiaat?

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Saapunut (työntekijä täyttää) Hakijaa (hoidettavaa) koskevat tiedot Etu- ja sukunimi Henkilötunnus Puhelinnumero Osoite Perhesuhteet Naimaton Avioliitossa Eronnut Avoliitossa Asumuserossa

Lisätiedot

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Taloyhtiön varautuminen asukkaiden ikääntymiseen seminaari, Oulu 23.05.2016 Pasi Orava Pohjois-Suomen paikallisasiamies Suomen Vuokranantajat ry www.vuokranantajat.fi

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

Hyvinvointia edistävät kotikäynnit 2013.

Hyvinvointia edistävät kotikäynnit 2013. Hyvinvointia edistävät kotikäynnit 2013. Kohderyhmään kuuluvia oli 66, käynnin otti vastaan 38 henkilöä = 57%. Vuonna 2012 käyntejä tehtiin 54, 74 kohderyhmään kuuluvaa, joista 20 kieltäytyi (27%)(vuonna

Lisätiedot

PALVELUITA JA PIENYRITTÄJYYTTÄ KYLILLE Palvelutarpeen kartoitus

PALVELUITA JA PIENYRITTÄJYYTTÄ KYLILLE Palvelutarpeen kartoitus PALVELUITA JA PIENYRITTÄJYYTTÄ KYLILLE Palvelutarpeen kartoitus Palveluita ja pienyrittäjyyttä kylille -hankkeen aikana Posiolla on toteutettu laaja palvelutarpeen kartoitus. Palvelutarpeen arviointi toteutettiin

Lisätiedot

Hyvinvointia edistävät kotikäynnit (heko) Helsingissä

Hyvinvointia edistävät kotikäynnit (heko) Helsingissä Hyvinvointia edistävät kotikäynnit (heko) Helsingissä Esityksen kulku taustaa 75 vuotta täyttävien tilaisuudet 85 vuotta täyttävien kotikäynnit tilastotietoa 85 vuotta täyttäneiden kotikäynneistä vuodelta

Lisätiedot

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY Hyvä vastaaja! Ole hyvä ja lue huolellisesti terveysseulan kysymykset ja vastaa niihin parhaan tietämyksesi mukaan. Nimi Sotu Päiväys

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö 1 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö RAVA-MITTAUS UUDESSAKAUPUNGISSA VIIKOLLA 42/2016 Raija Yrttimaa Kirsi Routi-Pitkänen 10.1.2017 2 RAVA-TOIMINTAKYKYMITTARI RAVA-toimintakykymittari

Lisätiedot

HOIVA-ASUMISPALVELUN ASIAKASPALAUTEKYSELY

HOIVA-ASUMISPALVELUN ASIAKASPALAUTEKYSELY HOIVA-ASUMISPALVELUN ASIAKASPALAUTEKYSELY 15.9. 31.10.2015 TAUSTAA Vanhuspalvelulaissa (2013) ja sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemassa laatusuosituksissa (2013, 2008) korostetaan, että eri palveluissa

Lisätiedot

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III Kysely kotona asuville kehitysvammaisille Seutu III Tietoja Vastausmäärä seuduittain 80 60 40 20 0 Seutu I Seutu II Seutu III Kaikki vastaukset 70 44 41 Seutu I Seutu II Seutu III Yhteensä Kotona asuvat

Lisätiedot

UNIKYSELY. 2. Sukunimi ja etunimi. 3. Henkilötunnus. 6. Ammatti tai työ. 9. Pituus (cm) Paino tällä hetkellä (kg)

UNIKYSELY. 2. Sukunimi ja etunimi. 3. Henkilötunnus. 6. Ammatti tai työ. 9. Pituus (cm) Paino tällä hetkellä (kg) HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI UNIKYSELY Lukekaa koko kysymys ennen vastaamista. Valitkaa sopiva vaihtoehto tai kirjoittakaa kysytty tieto lähinnä viimeisen kolmen kuukauden ajalta. Merkitkää

Lisätiedot

SEURAUKSET. - henkilökunnan / asiakkaan vammautuminen / menehtyminen. - voinnin huonontuminen - väkivaltaisuus - itsetuhoisuus

SEURAUKSET. - henkilökunnan / asiakkaan vammautuminen / menehtyminen. - voinnin huonontuminen - väkivaltaisuus - itsetuhoisuus LIITE 1. RISKIEN ARVIOINTI kotiin annettavissa palveluissa RISKI (mielenterveysasiakkailla) Fyysinen väkivalta - lääkitys ei toteudu - päihteet - henkilökunnan / asiakkaan vammautuminen / - psyykkisen

Lisätiedot

KOTIKÄYNTIKANSIO. tukee yhtenäistä ja laadukasta haastattelua ja palveluohjausta

KOTIKÄYNTIKANSIO. tukee yhtenäistä ja laadukasta haastattelua ja palveluohjausta KOTIKÄYNTIKANSIO tukee yhtenäistä ja laadukasta haastattelua ja palveluohjausta 1. PEREHDYTYSKANSIO Ohjeita Yhteydenottoon Haastattelun tekoon Asiakkaan potilastietoihin kirjaamiseen Haastattelun suorittamiseen

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä. Liikuntalupaus 1. Omassa pihassa, pyörätiellä, metsässä ja missä vielä meidän perhe liikkuu, polskuttelee, kiikkuu. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Lisätiedot

JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO

JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO Keminmaan kunta 2 Kunnantie 3, 94400 Keminmaa 1. ASUMINEN JA ARKI Olen tyytyväinen asuntooni Kyllä En En ikinä Noudatan asumiseen liittyviä sääntöjä Viihdyn kotona

Lisätiedot

Ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä edistävät kotikäynnit

Ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä edistävät kotikäynnit Sosiaali- ja terveyslautakunta Ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä edistävät kotikäynnit 2 Inarissa vuonna 2015 Inarin sosiaali- ja terveyslautakunta 7.6.2016 Sosiaali- ja terveyslautakunta Sisällysluettelo

Lisätiedot

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELU Kuljetuspalvelun tarve Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18/ yhdensuuntaista

Lisätiedot

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä Vastaajan nimi: Päivämäärä: Johdanto Tämän lomakkeen kysymykset koskevat päivittäisiä toimintojasi. Pyrimme saamaan käsityksen

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

ASUMISPAIKAN MYÖNTÄMISEN YLEISET KRITEERIT 1.4.2015

ASUMISPAIKAN MYÖNTÄMISEN YLEISET KRITEERIT 1.4.2015 ASUMISPAIKAN MYÖNTÄMISEN YLEISET KRITEERIT 1.4.2015 2 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Asumispaikan myöntämisen yleiset kriteerit... 4 3. Dementiayksikön paikan myöntämiskriteerit... 4 4. RAI-arviointi... 5

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Kalajoen kaupunki VAIKEAVAMMAISEN 1 (5) Kalajoentie 5 85100 Kalajoki HAKEMUS JA ARVIOINTI / TARKISTUS. Puhelin kotiin Puhelin työhön Matkapuhelin

Kalajoen kaupunki VAIKEAVAMMAISEN 1 (5) Kalajoentie 5 85100 Kalajoki HAKEMUS JA ARVIOINTI / TARKISTUS. Puhelin kotiin Puhelin työhön Matkapuhelin Kalajoen kaupunki VAIKEAVAMMAISEN 1 (5) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Lähiosoite Ammatti Postinumero ja -toimipaikka Puhelin kotiin Puhelin työhön Matkapuhelin Sähköpostiosoite

Lisätiedot

Vanhusten ja toimintakyvyltään alentuneiden henkilöiden asumisen turvallisuus Kokkolassa

Vanhusten ja toimintakyvyltään alentuneiden henkilöiden asumisen turvallisuus Kokkolassa Vanhusten ja toimintakyvyltään alentuneiden henkilöiden asumisen turvallisuus Kokkolassa Turvallisen asumisen koti-seminaari 3.8.2011 Palvelupäällikkö laitos- ja palveluasuminen Pasi Paasila Esityksen

Lisätiedot

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012 Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 11-12 Lasten kyselyn saivat huoltajien kyselyn yhteydessä 4 lasta, joista palautui 25. Vastausprosentti muodostui siten 62,5%. Lasten kysely muodostui

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi

Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi 16.11.2011 Jäsentely Ikääntyminen Suomessa Kotona asuminen Iäkkäiden kokemuksia

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : OMAHOITOLOMAKE Nimi ja syntymäaika: pvm: Sinulle on varattu seuraavat ajat vastaanottokäynnille: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : Lääkärin vastaanotolle: Mitä on omahoito? Omahoito

Lisätiedot

KAKSOSTEN KEHITYS JA TERVEYS TUTKIMUS ÄIDIN LOMAKE

KAKSOSTEN KEHITYS JA TERVEYS TUTKIMUS ÄIDIN LOMAKE HELSINGIN YLIOPISTO KANSANTERVEYSTIETEEN LAITOS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO PSYKOLOGIAN LAITOS KAKSOSTEN KEHITYS JA TERVEYS TUTKIMUS ÄIDIN LOMAKE TÄSTÄ ALKAVAT VARSINAISET KYSYMYKSET 1. Milloin ja missä synnyitte?

Lisätiedot

Asumispalvelutarpeen kartoitus kotona asuville kehitysvammaisille 2012

Asumispalvelutarpeen kartoitus kotona asuville kehitysvammaisille 2012 Asumispalvelutarpeen kartoitus kotona asuville kehitysvammaisille 2012 Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 Pohjois-Karjalan osahanke Kehittämissuunnittelija Leena Suhonen Projektityöntekijä

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

Ikäjakauma kunnittain, Eksoten alue

Ikäjakauma kunnittain, Eksoten alue Ikäjakauma kunnittain, Eksoten alue Kunta Ikäluokat 2003 2013 2025 Imatra Yhteensä 29 969 ikäryhmän osuus 28 219 ikäryhmän osuus 26 467 ikäryhmän osuus 0-14 4 491 15,0 % 3 658 13,0 % 3 371 12,7 % 15-64

Lisätiedot

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden

Lisätiedot

Mistä ikääntyneet saavat apua?

Mistä ikääntyneet saavat apua? Mistä ikääntyneet saavat apua? Jenni Blomgren, erikoistutkija Kelan tutkimusosasto Kansallinen ikääntymisen foorumi 2011 Kela 23.11.2011 Tutkimusosasto Esityksen rakenne Määritelmiä Ikääntyneiden hoiva

Lisätiedot

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN Sofian vastaanottokoti LIITE 1: Tulotietolomake 1 Päivämäärä Keskusteluissa läsnä LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA LAPSEN PERHE Lapsen vanhemmat Sisarukset Isovanhemmat Muita

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

TYÖSSÄKÄYNTI JA OMAIS- JA LÄHEISHOIVA - työssä jaksamisen ja jatkamisen tukeminen

TYÖSSÄKÄYNTI JA OMAIS- JA LÄHEISHOIVA - työssä jaksamisen ja jatkamisen tukeminen TYÖSSÄKÄYNTI JA OMAIS- JA LÄHEISHOIVA - työssä jaksamisen ja jatkamisen tukeminen Mia Silfver- Helsingin yliopisto 23.10.2015 1 Kysely: teknisistä apuvälineistä koettu hyöty Puhelin (lankapuhelin, älypuhelin,

Lisätiedot

PERUSTURVAOSASTO KEHITYSVAMMAISTEN

PERUSTURVAOSASTO KEHITYSVAMMAISTEN ILOMANTSIN KUNTA PERUSTURVAOSASTO VAMMAISPALVELUT HAKULOMAKE KEHITYSVAMMAISTEN PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA 1. HAKIJAN TIEDOT NIMI HENKILÖTUNNUS PUHELINNUMERO OSOITE 1 2. HAETTAVA PÄIVÄTOIMINTA PÄIVÄ- TAI TYÖTOIMINTA

Lisätiedot

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli 2012-2016 -projekti Etsivä vanhustyö on Yhteisölähtöistä ja sosiaalista toimintaa, jolla tavoitetaan

Lisätiedot

Vammaispalvelulaista. Vammaispalveluraadille Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Vammaispalvelulaista. Vammaispalveluraadille Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Vammaispalvelulaista Vammaispalveluraadille 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Vammaispalvelulaki Ketä laki koskee? Vammaisuus (VpL 2 ) vamma tai sairaus pitkäaikaisuus eli

Lisätiedot

ASUNTOHAKEMUS. Saapunut / 20 HAKIJAN TIEDOT. Puolison nimi. Kotiosoite. OMAISEN /YHTEYSHENKILÖN TIEDOT Osoite ja puh EDUNVALVOJA

ASUNTOHAKEMUS. Saapunut / 20 HAKIJAN TIEDOT. Puolison nimi. Kotiosoite. OMAISEN /YHTEYSHENKILÖN TIEDOT Osoite ja puh EDUNVALVOJA HAKIJAN TIEDOT ASUNTOHAKEMUS Puolison nimi Saapunut / 20 Henkilötunnus Kotikunta Kotiosoite Puhelin kotiin Siviilisääty: naimaton leski avioliitossa eronnut OMAISEN /YHTEYSHENKILÖN TIEDOT Osoite ja puh

Lisätiedot

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Taustatiedot: 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Ikä * 0-15 v. 15-17 v. 18-30 v. 31-45 v. 46-60 v. yli 60 v. Ympäristö 3. Käytetäänkö Hämeenlinnassa ja seutukunnissa

Lisätiedot

Asiakas Sukunimi ja etunimi Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho)

Asiakas Sukunimi ja etunimi Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho) PALVELUSUUNNITELMA Päiväys ja paikka: Asiakas Sukunimi ja etunimi Henkilötunnus Puhelinnumero Lähiomainen Sukunimi ja etunimi Suhde asiakkaaseen Puhelinnumero Muut perheen jäsenet ja lähiverkosto Edunvalvoja

Lisätiedot

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 1 Lukuisista ikääntymisen myötä tapahtuvista muutoksista huolimatta ikääntyneet ovat terveempiä

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 25.9.2013 Taltionumero 3057 Diaarinumero 1828/3/12 1 (5) Asia Valittaja Vaikeavammaiselle järjestettävää kuljetuspalvelua koskeva valitus A Päätös, jota valitus

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI Tavoitteet Julkaista keskeisistä tuloksista muutamia artikkeleita kotimaisissa (ja ulkomaisissa) sarjoissa v. 2014-2015 Otos sukupuolittain ja ikäryhmittäin Miehet

Lisätiedot

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT 1 (6) VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN Perusturvatoimi Vammaispalvelu Kalevankatu 4 08100 Lohja saapunut: 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Ammatti: Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka:

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

Vammaispalvelut Kelhänkatu JÄMSÄ Hakemus saapunut:

Vammaispalvelut Kelhänkatu JÄMSÄ Hakemus saapunut: 1 Jämsän kaupunki HAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi OMAISHOIDON TUKI Vammaispalvelut Kelhänkatu 3 42100 JÄMSÄ Hakemus saapunut: Omaishoidon tuen myöntäminen perustuu lakiin omaishoidon tuesta (937/2005)

Lisätiedot

LONKKAKIPUTUTKIMUS / 08-09 Alkukysely 1 (Lähetetty kotiin tai imuroitu verkosta, marras- joulukuu 2008)

LONKKAKIPUTUTKIMUS / 08-09 Alkukysely 1 (Lähetetty kotiin tai imuroitu verkosta, marras- joulukuu 2008) LONKKAKIPUTUTKIMUS / 08-09 Alkukysely 1 (Lähetetty kotiin tai imuroitu verkosta, marras- joulukuu 2008) Kiitos, että olette päättänyt osallistua tutkimukseen, jossa selvitetään nivelrikkovaivaisten koirien

Lisätiedot

Quality of Life Questionnaire

Quality of Life Questionnaire Quality of Life Questionnaire Qualeffo-41 (10 December 1997) Users of this questionnaire (and all authorized translations) must adhere to the user agreement. Please use the related Scoring Algorithm. A

Lisätiedot

ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET. Niina Rajakoski

ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET. Niina Rajakoski ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET Niina Rajakoski 2.2.2017 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? iareenan teemana tällä kertaa ikääntyvien Yhteisöllisyys utopiaa vai huomisen arkea? Millaisia toiveita ikääntyneillä

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT

JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT Oheismateriaali ltk 20.10.2015 JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT Alajärvi, Vimpeli, Soini 1 SISÄLTÖ 1. KOTIHOIDON TUKIPALVELUT... 3 2. Ateriapalvelu... 3 3. Kauppapalvelu... 4 4. Kylvetyspalvelu...

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1. Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.2015 Niina Helminen Anri Tanninen Yleistä Tupalasta Kiinteistöt omistaa

Lisätiedot

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS Yleistä Toteutettiin vuosien 2013-2015

Lisätiedot

Muisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK

Muisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK Muisti ja liikunta Iiris Salomaa, ft YAMK 19.4.2016 3.11.2016 Liikunta toimintakykyisyyden edistäjänä Fyysisiä vaikutuksia mm: Selviytyminen päivittäisistä arjen askareista Liikuntakykyisyys: lihasvoima,

Lisätiedot

Kelhänkatu 3, Jämsä Saapunut:

Kelhänkatu 3, Jämsä Saapunut: Saapunut: Palvelua tarvitsevan henkilötiedot Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Osoite, katu, paikkakunta, postinumero Puhelinnumero Sähköpostiosoite Perhesuhteet naimaton naimisissa avoliitossa eronnut

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI NUORISOBAROMETRI 2015 ARJEN JÄLJILLÄ Nuorten arjenhallinnan ulottuvuudet muodostavat tiiviin kokonaisuuden. Uni, ystävät, harrastukset, ruokailutottumukset, talous ja kulutus ovat kiinteä osa nuorten arkea.

Lisätiedot

Toimiva kotihoito Lappiin Rovaniemi Pasi Nurmela Seniortek Oy

Toimiva kotihoito Lappiin Rovaniemi Pasi Nurmela Seniortek Oy Toimiva kotihoito Lappiin Rovaniemi 24.1.2017 Pasi Nurmela Seniortek Oy Seniortek Oy riippumaton, yksityinen ja 100% Suomalainen yritys perustettu Rovaniemellä 2005 kehittää innovatiivisia ja toimittaa

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

OMAISHOITAJALOMALLA 2012 OLLEET seurantakysely 03-2013

OMAISHOITAJALOMALLA 2012 OLLEET seurantakysely 03-2013 OMAISHOITAJALOMALLA 2012 OLLEET seurantakysely 03-2013 Seurantakysely lähetettiin maaliskuussa 2013 satunnaisotoksena sadalle omaishoitajalomalle vuoden 2012 aikana osallistuneelle omaishoitajalle. Vastausprosentti

Lisätiedot

CP Q L Cerebral Palsy Quality of Life

CP Q L Cerebral Palsy Quality of Life Lasten elämänlaatua koskeva kysely (CP QOL-Child) Huoltajan kyselylomake (4-12 vuotta) Haluaisimme esittää teille muutamia kysymyksiä siitä, miten arvelette lapsenne kokevan elämän eri osa-alueeet, kuten

Lisätiedot