Hyvinvointia edistävien kotikäyntien tulokset vuodelta 2010 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueella

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hyvinvointia edistävien kotikäyntien tulokset vuodelta 2010 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueella"

Transkriptio

1 Hyvinvointia edistävien kotikäyntien tulokset vuodelta 2010 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueella Evijärven kunta Kauhavan kaupunki Lappajärven kunta Kuntayhtymä Kaksineuvoinen

2 1 SISÄLLYSLUETTELO A. TAUSTATIEDOT Hyvinvointia edistävät kotikäynnit Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueella vuonna Onko teillä lapsia?... 5 B. ASUMINEN JA YMPÄRISTÖ Kenen kanssa asutte? Asumismuoto Tyytyväisyys nykyiseen asuntoon Keneltä tukea tai apua kotona asumiseen liittyvissä asioissa? Pelkääminen oman turvallisuuden puolesta Asunnon varustelutaso ja turvallisuus Asunnossa tehdyt muutostyöt Asunnossa tarvittavat muutostyöt Viestintävälineiden käyttö Arjen teknologian käyttö Liikkuminen kaksi kilometriä pitemmillä matkoilla Matka lähimpiin palveluihin Kuinka oma asuinalue sopisi paremmin ikääntyville C. TERVEYS JA TOIMINTAKYKY Arvio omasta terveydestä Terveys edellisvuoteen verrattuna Aika viimeisestä lääkärissä käynnistä Lääkärin toteamat pitkäaikaissairaudet ja vammat Säännöllinen lääkitys Lääkedosetin käyttö Lääkkeiden käytön määrä Alkoholin käyttö Alkoholin käytön määrä Kuinka usein alkoholia kerralla yli 3 annosta tai enemmän?... 23

3 2 26. Tupakointi Hampaat Säännöllinen suuhygieniasta huolehtiminen Aika edellisestä hammashoidossa käynnistä Ruokahalu Lämpimän aterian syöminen päivittäin Yli viisi lasia nestettä vuorokaudessa Riittävä levon saanti yön aikana Liikunnan harrastaminen vähintään puoli tuntia päivässä Vaikeuksia liikunnan harrastamisessa Ongelmia portaiden käytössä Kaatuminen viimeisen puolen vuoden aikana Näkö Viimeisin näön tarkastus Kuulo Viimeisin kuulon tarkastus Oma arvio muistista Muistin muuttuminen MMSE-testi Elämänmuutokset viimeisen kahden vuoden aikana Mieliala Syyllisyyden tunteet Itsensä tarpeelliseksi tunteminen Luopuminen tärkeistä asioista tai harrastuksista GDS Päivittäisistä toiminnoista selviytyminen Apuvälineiden käyttö ja tarve D. SOSIAALINEN VERKOSTO JA OSALLISTUMINEN Yhteydenpidon riittävyys Yhteydenpidon muuttuminen Ilojen ja surujen jakaminen... 45

4 3 56. Toimintaan osallistuminen, sen riittävyys sekä esteet osallistumiselle Omaishoitajana toimiminen Yksin oleminen Yksinäisyyden kokeminen Mieluista ja mukavaa ajankulua E. TOIMEENTULO Toimeentulo Tulojen riittävyys Erilaiset etuudet F. TULEVAISUUS Asiat, jotka antavat sisältöä elämään Huolia tulevaisuuteen liittyen Palvelujen käyttö sekä tarve nyt ja tulevaisuudessa Asuminen tulevaisuudessa Halu osallistua erilaisiin ryhmiin ja toimintoihin Terveiset eri tahoille G. TOIMINTAKYKYTESTI H. KOONTI JA YHTEENVETO Hyvinvointia edistävistä kotikäynneistä seuranneita asioita Hyvinvointia edistävillä kotikäynneillä sovitut yhteydenotot Hyvinvointia edistävien kotikäyntien ajoittuminen Hyvinvointia edistäviin kotikäynteihin käytetty aika Haastattelussa mukana muita... 71

5 4 A. TAUSTATIEDOT 1. Hyvinvointia edistävät kotikäynnit Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueella vuonna 2010 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueella tehtiin hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä 75-vuotiaille vuonna 2010 yhteensä 173. Kotikäynneistä 108 (62 %) tehtiin naisille ja 65 (38 %) miehille (Kuvio 1). Kotikäynnit toteuttivat Kuntayhtymä Kaksineuvoisen kotihoidon työntekijät. Kotikäynneistä 33 tehtiin Alahärmässä, 20 Evijärvellä, 51 Kauhavalla, 27 Kortesjärvellä, 22 Lappajärvellä sekä 20 Ylihärmässä. Kotikäynnistä kieltäytyi 6 alahärmäläistä, 6 kauhavalaista, 6 lappajärveläistä sekä 2 ylihärmäläistä. Evijärvellä ja Kortesjärvellä kaikki ottivat kotikäynnin vastaan. Koko kuntayhtymän alueella kotikäyneistä kieltäytyneitä oli yhteensä 20 henkilöä (10 %). Lisäksi yhtä henkilöä ei Kauhavalla tavoitettu. Tavallisimmin kieltäytymisen syyksi mainittiin, että 75-vuotias ei halunnut kotikäyntiä. Muita syitä olivat, ettei haastattelulle löytynyt aikaa tai sitä ei koettu tarpeelliseksi. Lisäksi mainittiin psyykkiset syyt, remontti sekä se, että omaishoitaja ei halunnut ylimääräistä toimintaa. Kuvio 1: Vuonna 2010 tehdyt hyvinvointia edistävät kotikäynnit 75-vuotiaille.

6 5 2. Onko teillä lapsia? 75-vuotiaista 12 prosentilla ei ollut lapsia. 88 prosentilla oli 1 tai useampi lapsi (Kuvio 2). Tavallisimmin haastatelluilla oli 2 lasta. Suurin lasten lukumäärä 75-vuotiaalla oli 8 ja pienin 1. Kuvio 2: Onko teillä lapsia?

7 6 B. ASUMINEN JA YMPÄRISTÖ 3. Kenen kanssa asutte? Haastatelluista 75-vuotiaista 58 prosenttia asui puolison kanssa (Kuvio 3). Yksin asuvia oli 32 prosenttia. 10 prosenttia ilmoitti asuvansa jonkun muun kanssa. Heistä 9 asui puolison ja lapsensa/lastensa kanssa. Lapsensa kanssa asui 2 henkilöä ja 2 ystävän kanssa. 1 henkilö asui lapsensa ja miehen sisaren kanssa, 1 siskonsa ja hänen miehensä kanssa ja 1 sukulaisten kanssa. Kuvio 3: Haastateltujen 75-vuotiaiden taloudet. 4. Asumismuoto Haastatelluista 75-vuotiaista 76 prosenttia asui omakoti- tai maalaistalossa (Kuvio 5). 20 prosenttia asui rivi-, luhti- tai paritalossa. 3 prosenttia haastatelluista asui kerrostalossa. Kenelläkään heistä ei ollut talossa hissiä. Jokin muu asumismuoto oli 1 prosentilla haastatelluista. Kuvio 4: Haastateltujen 75-vuotiaiden asumismuodot.

8 7 5. Tyytyväisyys nykyiseen asuntoon Melkein kaikki haastatellut 75-vuotiaat olivat tyytyväisiä nykyiseen asuntoonsa (Kuvio 5). Heistä 73 prosenttia oli hyvin tyytyväisiä ja 26 prosenttia melko tyytyväisiä. 1 prosentti haastatelluista kertoi olevansa melko tyytymätön asuntoonsa. Syynä tyytymättömyyteen oli asunnon ahtaus. Eräs haastatelluista kertoi, että talon lämmittäminen oli työlästä, koska talo oli puulämmitteinen. Kuvio 5: Tyytyväisyys nykyiseen asuntoon. 6. Keneltä tukea tai apua kotona asumiseen liittyvissä asioissa? Kuviosta 6 näkyy, keneltä haastatellut 75-vuotiaat saivat tukea tai apua kotona asumiseen liittyvissä asioissa. Monet mainitsivat tuen antajiksi useammankin tahon. Apua tai tukea saatiin tavallisimmin puolisolta (53 %) ja/tai lapsilta (47 %). 11 prosenttia haastatelluista kertoi saavansa apua tai tukea sukulaisilta tai ystäviltä. 4 prosenttia sai apua naapureilta ja 1 prosentti haastatelluista järjestöiltä. Kukaan ei saanut apua yksityiseltä yrittäjältä. 1 prosentti haastatelluista 75-vuotiaista mainitsi saavansa apua tai tukea kotona asumiseen liittyvissä asioissa jostain muualta. He kertoivat saavansa apua tuttavilta. 12 prosenttia haastatelluista kertoi, ettei saa keneltäkään apua kotona asumiseen liittyvissä asioissa. Heistä yli puolet (65 %) kertoi sen johtuvat siitä, että he eivät tarvinneet vielä apua. Yksi haastatelluista kertoi, että sukulaiset asuvat kaukana ja yksi ei ollut pyytänyt apua keneltäkään.

9 8 Kuvio 6: Mistä saa tukea ja apua kotona asumiseen liittyvissä asioissa? 7. Pelkääminen oman turvallisuuden puolesta 75-vuotiailta kysyttiin pelkäävätkö he turvallisuutensa puolesta kotona/pihapiirissä (Kuvio 7a). 95 prosenttia haastatelluista ei pelännyt. 5 prosentilla puolestaan oli pelkoja. Pelkäämisen syitä olivat ongelmat naapurin tai läheisten kanssa (4 mainintaa) ja kulkukauppiaat (2 mainintaa). Lisäksi pelättiin naapurin vihaisia koiria, kaatumista ja pihapiirissä liikkuvaa nuorisoa. Kuvio 7a: Pelkääminen kotona /pihapiirissä. 88 prosenttia haastatelluista ei pelännyt turvallisuutensa puolesta kodin ulkopuolella liikkuessa/liikenteessä, mutta 9 prosentilla pelkoja oli (Kuvio 7b). Pelkäämisen syitä olivat erilaiset liikenteestä johtuvat asiat (9 mainintaa) ja ongelmat naapurin tai sukulaisten kanssa (3 mainintaa). Lisäksi pelättiin kaatumista ja vihaisia koiria. Myös oma sairaus aiheutti pelkoa.

10 9 Kuvio 7b: Pelkääminen kodin ulkopuolella liikkuessa /liikenteessä. 8. Asunnon varustelutaso ja turvallisuus 75-vuotiailta kysyttiin onko heidän asunnossaan kuviossa 8 esitellyt varustelutasoon ja turvallisuuteen liittyvät asiat kunnossa. Asunnot olivat varustelutasoltaan pääasiassa hyvin nykyaikaisia. Yhteensä 3 haastatellulta kuitenkin puuttui asunnosta suihku. Heistä 1:llä oli vain ulkosauna ja 2:lla sisäsauna. Kaikista haastelluista vain 4 prosentilla oli asunnossaan kylpyamme. Sisäsauna oli 91 prosentilla ja ulkosauna 17 prosentilla 75-vuotiaista. Osalla haastatelluista oli sekä sisä- että ulkosauna. Pelkän ulkosaunan omisti 11 haastateltua. Puulämmitteisen uunin, takan, hellan, kiukaan tai muun sellaisen omisti 68 prosenttia haastatelluista. Hätänumero oli puhelimen lähellä 70 prosentilla. Palovaroitin oli toimiva ja oikein sijoitettu miltei jokaisen 75-vuotiaan kodissa, eli yhteensä 95 prosentilla, samoin kuin sähkölaitteet ja - johdot 99 prosentilla. Tukevat taloustikkaat tai emännänjatkos oli tarvittaessa saatavilla 80 prosentilla haastatelluista. 21 prosentilla haastatelluista oli asunnossaan liukkaat lattiat. 10 prosentilla oli kompastumis- tai liukastumisvaaraa aiheuttavia mattoja. 58 prosentilla oli asunnossaan portaita, mutta portaissa oli kaiteet vain 38 prosentilla kaikista haastatelluista. Kulkuväylät olivat sisällä vapaat 95 prosentilla. Pesutilojen ja saunan lattialle oli 42 prosenttia haastatelluista hankkinut liukuesteet. Asunnon kynnykset olivat matalat 89 prosentilla. Sisällä oli riittävä valaistus 99 prosentilla 75-vuotiaista ja ulkona 98 prosentilla. Kulkuväylät olivat ulkona kunnossa, esimerkiksi talvella hiekoitetut, 98 prosentilla.

11 10 Kuvio 8: Asunnon varustelutaso ja turvallisuus. 9. Asunnossa tehdyt muutostyöt Kuviossa 9 esitetään tehdyt, kotona asumista helpottavat, kiinteät asunnonmuutostyöt 75- vuotiaiden haastateltujen kodeissa. Suurimmalla osalla, eli 71 prosentilla, muutostöitä ei ollut tehty. Yleisin tehty muutostyö oli tukikaiteiden asennus 12 prosentilla. Lisäksi oli tehty kynnysten poistoja 7 prosentilla, ammeen poisto 5 prosentilla, valaistuksen parantaminen 5 prosentilla sekä ovien levennys 2 prosentilla. Haastatelluista 6 prosenttia kertoi, että heidän kotonaan oli tehty jokin muu asunnonmuutostyö. Kolme henkilöä kertoi, että heille oli rakennettu sisälle sauna ja pesutilat. Lisäksi oli tehty muutoksia WC-tiloissa (3 mainintaa), sähköt ja lämmitys oli uudistettu (2 mainintaa). Muita asunnonmuutostöitä olivat katon korjaus, ikkunoiden uusiminen, kynnysten madaltaminen. Lisäksi oli tehty peruskorjaus, ulkoportaisiin oli laitettu kaiteet, pesutiloihin oli tehty muutoksia, keittiössä kaappeja oli madallettu ja ulko-ovi vaihdettu.

12 11 Osalla haastatelluista kotona oli tehty useampia muutostöitä ja osalla muutostyöt olivat yksittäisiä. 3 prosenttia haastatelluista jätti vastaamatta tähän kysymykseen. Kuvio 9: Tehdyt, kotona asumista helpottavat, muutostyöt. 10. Asunnossa tarvittavat muutostyöt 81 prosenttia haastatelluista ei kaivannut tällä hetkellä kotiinsa mitään muutostöitä (Kuvio 10). 8 prosenttia kertoi tarvitsevansa tukikaiteita, 3 prosenttia kynnyksen poistoa, 1 prosentti luiskan rakentamista ja 1 prosentti valaistuksen parantamista. Haastatelluista 75-vuotiaista 8 prosenttia kertoi tarvitsevansa jonkin muun muutostyön tai korjauksen asuntoonsa. Muita asunnonmuutostöitä tarvittiin eniten saunaan ja pesu- tai WC-tiloihin (6 mainintaa). Näitä olivat esimerkiksi WC-remontti, kylpyhuoneremontti, suihkutilojen tekeminen asuinkerrokseen ja tukikaiteiden asentaminen saunaan. Lisäksi muina tarvittavina asunnonmuutostöinä mainittiin pintaremontti ja ikkunoiden uusiminen. 3 prosenttia haastatelluista jätti vastaamatta tähän kysymykseen.

13 12 Kuvio 10: Tarvittavat asunnonmuutostyöt. 11. Viestintävälineiden käyttö Haastatelluista 75-vuotiaista 82 prosentilla oli käytössään kännykkä ja 71 prosentilla lankapuhelin (Kuvio 11). Yhteensä 54 prosentilla oli käytössään sekä kännykkä että lankapuhelin, 28 prosentilla pelkästään kännykkä ja 17 prosentilla vain lankapuhelin. Yhdellä 75-vuotiaalla ei ollut käytössään mitään viestintävälineitä. Lisäksi yksi haastateltava ei vastannut tähän kysymykseen. 10 prosenttia haastatelluista käytti internettiä ja 8 prosenttia sähköpostia. Haastatelluista 75-vuotiaista kolmella oli ongelmia lankapuhelimen käytössä. Yksi henkilö kertoi, että ongelmia aiheutti näön heikentyminen. Yksi haastatelluista kertoi, että numerot olivat hukassa ja yksi ei enää soittanut puhelimella ollenkaan. Haastatelluista 14 ilmoitti, että heillä oli ongelmia kännykän käytössä. Ongelmia oli lähinnä tekstiviesteissä (8 mainintaa). Yksi henkilö kertoi, että puhelut ja viestit eivät onnistu, ja yksi kertoi, että osaa vain vastata. Kännykän liian pienet näppäimet aiheuttivat ongelmia yhdelle henkilölle ja yksi kertoi, että näön heikentymisen myötä oli vaikea valita numeroita. 2 henkilöä ei käyttänyt kännykkäänsä ollenkaan.

14 13 Kuvio 11: 75-vuotiaiden viestintävälineiden käyttö. 12. Arjen teknologian käyttö 72 prosenttia 75-vuotiaista kertoi, ettei heillä ole ongelmia uudenlaisen teknologian esim. digiboxin, kodinkoneiden, sirukortinlukijan, pankkiautomaatin tai bensa-automaatin käytössä (Kuvio 12). Miltei neljänneksellä eli 24 prosentilla haastatelluista ongelmia kuitenkin oli. Haastatelluista 75- vuotiaista 5 prosentilla ei ollut pankkikorttia käytössä ollenkaan. 3 prosenttia kertoi tarvitsevansa apua uudenlaisen teknologian käytössä. 2 prosenttia kertoi, että käytön opettelu oli haastavaa. 2 prosenttia kertoi, että ei käytä uudenlaista teknologiaa ollenkaan. 2 prosenttia ei halunnut käyttää pankkiautomaattia ollenkaan. 2 prosenttia kertoi, että heillä oli ongelmia digiboxin käytössä ja 2 prosentilla oli ongelmia bensa-automaatin käytössä. Vaikeuksia oli myös mm. tiskikoneen ja videon käytössä. 4 prosenttia haastatelluista jätti vastaamatta tähän kysymykseen. Kuvio 12: Vaikeuksia arjen teknologian käytössä

15 Liikkuminen kaksi kilometriä pitemmillä matkoilla Kuvio 13 esittelee haastateltujen 75-vuotiaiden tavallisesti kaksi kilometriä pitempien matkojen kulkemiseen käyttämät liikkumistavat. Yksi haastateltu on voinut mainita useammankin vaihtoehdon. Tavallisin liikkumistapa oli omalla autolla itse ajaen (53 %). 49 prosenttia haastatelluista kulki matkan pyörällä ja 37 prosenttia kävellen. 34 prosenttia matkusti sukulaisten tai tuttavien kyydissä. Taksia käytti 8 prosenttia 75-vuotiaista, 3 prosenttia kulki julkisilla kulkuneuvoilla. 10 prosenttia kertoi tarvitsevansa kuljetuspalvelua. Muita liikkumistapoja käytti 5 prosenttia. Näitä olivat kelkalla (5 mainintaa), mopoautolla (2 mainintaa), kuljetuspalvelulla ja taksilla liikkuminen (2 mainintaa). 1 prosentti haastatelluista kertoi, ettei juuri poistu kotoaan. Kuvio 13: Tavalliset liikkumistavat kaksi kilometriä pitemmillä matkoilla. 14) Matka lähimpiin palveluihin 75-vuotiailta kysyttiin, kuinka pitkä matka heillä on lähimpiin palveluihin esim. kauppaan, apteekkiin ja pankkiin. 48 prosenttia haastatelluista asui 0 2 kilometrin päässä lähimmistä palveluista (Kuvio 14). 12 prosentilla matkaa kertyi 3 5 kilometriä. 20 prosenttia asui 6 10 kilometrin päässä lähimmistä palveluista. Yli 11 kilometrin matka palveluiden äärelle oli 20 prosentilla 75-vuotiaista. Niistä 75-vuotiaista, jotka ilmoittivat tarvitsevansa kuljetuspalvelua, 29 prosenttia asui 0 2 kilometrin päässä palveluista ja 24 prosenttia 3 5 kilometrin päässä kilometrin päässä lähimmistä palveluista asui 29 prosenttia ja yli 11 kilometrin päässä palveluista 18 prosenttia kuljetuspalvelua tarvitsevista.

16 15 Kuvio 14: Matka lähimpiin palveluihin 15. Kuinka oma asuinalue sopisi paremmin ikääntyville Haastatelluista 75-vuotiaista 16 prosentin mielestä oma asuinalue soveltui hyvin ikääntyville. 38 prosenttia kertoi, miten heidän asuinalueensa sopisi paremmin ikääntyville. 14 prosenttia toivoi kuljetuspalvelua. 25 prosenttia halusi, että peruspalvelujen olisi säilyttävä lähellä tai niitä haluttiin lisää. Näitä peruspalveluja olivat esimerkiksi kauppa, posti ja huoltoasema. 3 prosenttia haastatelluista toivoi katuvaloja asuinalueelleen ja tien parempaa kuntoa toivoi 3 prosenttia. Samoin 3 prosenttia toivoi, että ikäihmisten pihoja aurattaisiin talvella ja 2 prosenttia toivoi nurmikon leikkausta kesällä. 2 henkilöä ehdotti, että tällaisia palveluja voisi antaa kunnan kustantama kylärenki. 2 prosenttia haastatelluista toivoi kevyen liikenteen väylää omalle asuinalueelleen. Muita toiveita olivat, että pienkoti saisi pysyä Evijärvellä, parempi kulkuväylä, silta keskustaan ja silta puron yli terveyskeskukseen (lyhentäisi matkaa). Toivottiin myös, että kotiapua olisi saatavilla (esim. siivousta) sitä tarvitseville kunnan toimesta, koska yksityinen palvelu maksaa liikaa. Kortesjärvelle toivottiin uima-allasta. 3 prosenttia haastatelluista ei osannut sanoa, mitä asuinalueelle tulisi tehdä, että se sopisi paremmin ikääntyville.

17 16 C. TERVEYS JA TOIMINTAKYKY 16. Arvio omasta terveydestä Haastatelluilta 75-vuotiailta kysyttiin heidän omaa arviota terveydestään (Kuvio 15). Hieman yli puolet haastatelluista arvioi terveytensä hyväksi. Heistä 10 prosentin mielestä terveys oli erittäin hyvä ja 47 prosentin mielestä melko hyvä. 38 prosenttia arvioi terveytensä tyydyttäväksi. 3 prosentin arvio terveydestään oli melko huono ja 2 prosentilla huono. Kuvio 15: Arvio omasta terveydestä. 17. Terveys edellisvuoteen verrattuna Edellisvuoteen verrattaessa 60 prosenttia haastatelluista koki terveytensä pysyneen jokseenkin samanlaisena (Kuvio 16). 12 prosenttia koki terveytensä vähän paremmaksi ja 3 prosenttia paljon paremmaksi. 21 prosentilla terveys oli huonontunut vähän ja 4 prosentilla paljon. Niistä 75-vuotiaista, jotka kokivat terveytensä paljon huonommaksi edellisvuoteen verrattuna, 29 prosentti arvioi terveytensä tällä hetkellä huonoksi, 29 prosenttia melko huonoksi ja 43 prosenttia tyydyttäväksi. Vähän huonommaksi terveytensä edellisvuoteen verrattuna arvioineista 3 prosentilla terveys oli oman arvion mukaan tällä hetkellä erittäin hyvä, 39 prosentilla melko hyvä, 50 prosentilla tyydyttävä ja 8 prosentilla melko huono.

18 17 Kuvio 16: Arvio omasta terveydestä edellisvuoteen verrattuna. 18. Aika viimeisestä lääkärissä käynnistä Viimeisestä lääkärissä käynnistä oli valtaosalla haastatelluista 75-vuotiaista kulunut aikaa alle vuosi (Kuvio 17). 29 prosenttia oli käynyt lääkärissä kuukauden sisällä, 37 prosenttia alle puolen vuoden sisällä ja 16 prosenttia alle vuoden sisällä. 10 prosentilla haastatelluista aikaa oli kulunut yli vuosi. 8 prosentilla aikaa lääkärissä käynnistä oli kulunut niin pitkään, että he eivät muistaneet sen tarkkaa ajankohtaa. Heistä 15 prosenttia koki terveytensä tällä hetkellä tyydyttäväksi ja jokseenkin samanlaiseksi edellisvuoteen verrattuna. 54 prosentilla arvio omasta terveydestä tällä hetkellä oli melko hyvä sekä jokseenkin samanlainen edellisvuoteen verrattuna. 23 prosenttia koki, että heidän terveytensä oli tällä hetkellä erittäin hyvä ja pysynyt jokseenkin samanlaisena verrattuna edellisvuoteen. Lisäksi 8 prosenttia koki terveytensä tyydyttäväksi ja vähän paremmaksi edellisvuoteen verrattuna. Kuvio 17: Aika viimeisestä lääkärin vastaanotolla käynnistä.

19 Lääkärin toteamat pitkäaikaissairaudet ja vammat 87 prosentilla haastatelluista oli jokin lääkärin toteama pitkäaikaissairaus tai vamma (Kuvio 18 a). 12 prosentilla 75-vuotiaista ei ollut mitään sairautta tai vammaa. 1 prosentti haastatelluista jätti vastaamatta tähän kysymykseen. Kuvio 18 a: Lääkärin toteamat pitkäaikaissairaudet ja vammat. Tavallisimpia sairauksia olivat sydän- ja verenkiertoelimistön sairaudet, joita oli 63 prosentilla haastatelluista (Taulukko 1). Niitä olivat mm. verenpainetauti (46 %), hyperkolesterolemia (15 %), rytmihäiriöt (12 %), sepelvaltimotauti (9 %) ja sydämen vajaatoiminta (3 %). Tuki- ja liikuntaelinsairauksia oli 32 prosentilla haastatelluista. Yleisimpiä tuki- ja liikuntaelinvaivoja olivat erilaiset nivelvaivat (12 %) (esim. artroosi). Seuraavaksi suurimmat sairausryhmät tuki- ja liikuntaelinsairauksista olivat reumasairaudet (5 %) ja osteoporoosi (4 %). Aineenvaihdunnan sairauksia (mm. diabetes 16 % ja kilpirauhasen vajaatoiminta 8 %) oli 24 prosentilla haastatelluista. Hengityselinsairaus (mm. astma 10 % ja uniapnea) oli 13 prosentilla. Aistielinsairauksia (mm. silmänpohjan rappeuma, kaihi) oli 10 prosentilla. Neurologisista ongelmista (mm. muistisairaudet ja aivoinfarktin jälkitila) kärsi 9 % haastatelluista. Ruoansulatuskanavan sairauksia (mm. palleatyrä) oli 8 prosentilla ja syöpäsairauksia (mm. eturauhassyöpä) oli 7 prosentilla. Muita yksittäisinä esiintyneitä sairauksia oli 12 prosentilla haastatelluista. Tähän ryhmään kuuluivat mm. ihosairaudet, allergia ja psyykkiset sairaudet.

20 19 SYDÄN- JA VERENKIERTOELIMISTÖN SAIRAUDET 63 % TUKI- JA LIIKUNTAELINSAIRAUDET 32 % AINEENVAIHDUNNAN SAIRAUDET 24 % HENGITYSELINSAIRAUDET 13 % AISTIVAMMAT 10 % NEUROLOGISET SAIRAUDET 9 % RUOANSULATUSKANAVAN SAIRAUDET 8 % SYÖPÄSAIRAUDET 8 % MUUT VAMMAT JA SAIRAUDET 12 % Taulukko 1. Lääkärin toteamat pitkäaikaissairaudet ja vammat. 42 prosentilla haastatelluista sairaudet tai vammat eivät vaikeuttaneet arkipäivässä selviytymistä (Kuvio 18 b). 13 prosenttia haastatelluista jätti kertomatta, vaikeuttivatko sairaudet tai vammat selviytymistä. 45 prosentille haastatelluista sairaudet tai vammat kuitenkin tuottivat vaikeuksia. Haastatelluista 75-vuotiaista 9 prosenttia kertoi, että sairaus vaikeutti liikkumista. Sairaus aiheutti kipuja 8 prosentille haastatelluista ja väsymystä 6 prosentille haastatelluista. Hengenahdistusta ja hengitysvaikeuksia oli 4 prosentilla. Samoin 4 prosenttia kertoi, että sairaus hankaloittaa kävelyä. Haastatelluista 4 prosenttia kertoi, että heidän on sairautensa vuoksi vältettävä rasitusta. 2 prosenttia haastatelluista kertoi toimintakyvyn laskeneen sairauden vuoksi. Muita mainittuja sairauden aiheuttamia vaikeuksia olivat huimaus (3 mainintaa), mielialan lasku, haluttomuus (3 mainintaa), näön heikkous (2 mainintaa), asioiden muistamisen vaikeus (2 mainintaa) sekä ruokavalion tarkkailu (2 mainintaa). Sairauden vuoksi kaksi henkilöä oli menettänyt ajokorttinsa, mikä puolestaan vaikeutti liikkumista paikasta toiseen. Yksittäisiä sairauden aiheuttamia ongelmia olivat voimaton olo, kankeus, lehden lukemisen hankaluus, hermostunut olo, tunnottomuus, kuulovaikeudet, univaikeudet, vaikeus istua pitkään ja sosiaalisen kanssakäymisen vaikeutuminen. Yksi haastatelluista kertoi, että sairaus rajoitti elämää ja yksi kertoi, että sairauden vuoksi toiminnoissa pitää olla tarkka.

21 20 Kuvio 18 b: Vaikeuttaako sairaus tai vamma arkipäivää? 20. Säännöllinen lääkitys Haastatelluista 75-vuotiaista säännöllinen lääkitys oli 84 prosentilla. 14 prosentilla säännöllistä lääkitystä ei ollut ja 2 prosenttia jätti vastaamatta tähän kysymykseen (Kuvio 19). Kuvio 19: Säännöllinen lääkitys.

22 Lääkedosetin käyttö Noin puolella (49 %) haastatelluista 75-vuotiaista ei ollut käytössään lääkedosettia (Kuvio 20). 39 prosenttia käytti lääkedosettia. 12 prosenttia 75-vuotiaista ei vastannut tähän kysymykseen. Kuvio 20: Lääkedosetti käytössä 22. Lääkkeiden käytön määrä Haastatelluista 75-vuotiasta 11 prosenttia ei käytä lääkkeitä ollenkaan ja 3 prosenttia jätti vastaamatta tähän kysymykseen (Kuvio 21). 81 prosenttia haastatelluista arvioi käyttävänsä lääkkeitä sopivasti. Sopivana pidettiin 1 lääkettä (9 %), 2 lääkettä (15 %), 3 lääkettä (16 %), 4 lääkettä (20 %), 5 lääkettä (10 %), 6 lääkettä (9 %), 7 lääkettä (6 %), 8 lääkettä (7 %), 10 lääkettä (2 %), 12 lääkettä (1 %) sekä 13 lääkettä (1 %). Muutama jätti kertomatta, kuinka montaa lääkettä piti sopivana. 4 prosenttia 75-vuotiaista koki käyttävänsä lääkkeitä liian paljon. Liian suurena määränä lääkkeitä pidettiin 4 lääkettä (14 %), 5 lääkettä (29 %), 6 lääkettä (14 %), 7 lääkettä (29 %) sekä 9 lääkettä (14 %). 1 prosentti eli yksi 75-vuotias koki käyttävänsä lääkkeitä mielestään liian vähän. Vastauksessa ei kuitenkaan kerrota, kuinka montaa eri lääkettä hän käytti päivittäin.

23 22 Kuvio 21: Lääkkeiden käyttö omasta mielestä. Lääkkeitä käyttävien 75-vuotiaiden päivittäin syömien eri lääkkeiden määrän keskiarvo oli koko Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueella 4,4 lääkettä. 3 prosenttia 75-vuotiasta käytti yli 10:tä eri lääkettä. 5 9:ää eri lääkettä käytti 37 prosenttia haastatelluista ja 1 4:ää eri lääkettä käytti 59 prosenttia 75-vuotiaista. 23. Alkoholin käyttö Haastatelluilta 75-vuotiailta kysyttiin, kuinka usein he juovat alkoholia (Kuvio 22). 51 prosenttia kertoi, ettei käytä alkoholia ollenkaan. 29 prosenttia juo kerran kuukaudessa, 15 prosenttia 2 4 kertaa kuukaudessa ja 4 prosenttia 2 3 kertaa viikossa. 1 prosenttia 75-vuotiaista käytti alkoholia 4 kertaa viikossa. Kuvio 22: Alkoholin käyttö.

24 Alkoholin käytön määrä Alkoholin käytön riskirajana yli 65-vuotiailla pidetään 2 annosta alkoholia kerralla sekä 7 annosta alkoholia viikossa. Yksi annos on esimerkiksi pullollinen keskiolutta, lasi viiniä tai grogi. Alkoholia käyttävistä haastatelluista 75-vuotiaista suurin osa käytti alkoholia alle tämän riskirajan (Kuvio 23). 37 prosenttia joi yleensä vähemmän kuin yhden annoksen, 35 prosenttia yhden annoksen ja 18 prosenttia kaksi annosta alkoholia. 11 prosenttia haastatelluista kertoi käyttävänsä alkoholia tavallisesti kolme annosta tai enemmän. Kuvio 23: Montako annosta alkoholia 75-vuotias yleensä ottaa? 25. Kuinka usein alkoholia kerralla yli kolme annosta tai enemmän? Suurin osa (65 %) haastatelluista 75-vuotiaista kertoi, ettei koskaan käytä kerralla alkoholia yli alkoholin käytön riskirajan eli kolmea annosta (Kuvio 24). 33 prosenttia käytti kerralla 3 annosta tai enemmän kerran kuukaudessa tai harvemmin. Kerran viikossa tämän määrän alkoholia kerralla käytti 1 prosentti haastatelluista. Kuvio 24: Kerralla 3 annosta alkoholia tai enemmän.

25 Tupakointi Suurin osa (92 %) haastatelluista 75-vuotiaista ei polttanut tupakkaa (Kuvio 25). 8 prosenttia tupakoi. He polttivat askin päivässä (2 mainintaa), 5 6 tupakkaa päivässä (2 mainintaa), 7 tupakkaa päivässä, 1 10 tupakkaa päivässä, 5 10 tupakkaa päivässä, 10 tupakkaa päivässä, tupakkaa päivässä, alle 20 tupakkaa päivässä, ½ 1 aski päivässä ja 2 askia päivässä. Yksi haastatelluista kertoi polttavansa piippua 2 toppaa viikossa. 1 prosentti haastateltavista joutui olemaan tupakan savussa eli tupakoimaan passiivisesti. Kuvio 25: Tupakointi. 27. Hampaat Kuvio 26 kertoo, kuinka suurella osalla haastatelluista 75-vuotiaista oli omat hampaat, osaproteesi, kokoproteesi tai ei hampaita ollenkaan. Kokoproteesi oli hieman alle puolella eli 46 prosentilla. Osaproteesi oli 28 prosentilla ja omat hampaat 25 prosentilla 75-vuotiaista. 1 prosentilla ei ollut hampaita ollenkaan. Kuvio 26: Hampaat.

26 Säännöllinen suuhygieniasta huolehtiminen Haastatelluista 75-vuotiaista miltei kaikki (92 %) huolehtivat säännöllisesti suuhygieniastaan (Kuvio 27). 7 prosentilla suun hoito ei ollut säännöllistä. Syynä tähän oli laiskuus (4 mainintaa) ja se, ettei puhdistaminen ollut tullut tavaksi (3 mainintaa). Haastatelluista kaksi kertoi, että ei välttämättä pese hampaita joka päivä. Yksi haastatelluista kertoi pesevänsä proteesia, mutta ei omia hampaita ja yksi ei ole pitänyt hampaita suussa pitkään aikaan. 1 prosentti jätti vastaamatta tähän kysymykseen. Kuvio 27: Säännöllinen suuhygieniasta huolehtiminen. 29. Aika edellisestä hammashoidossa käynnistä Vastaukset viimeiselle hammashoidossa käynnin ajankohdalle olivat hyvin vaihtelevia (Kuvio 28). 41 prosentilla aikaa oli kulunut alle vuosi. 19 prosentilla 1 3 vuotta. Yli kolme vuotta aikaa oli kulunut 19 prosentilla. 21 prosenttia haastatelluista 75-vuotiaista vastasi, että ei muista, koska siitä on kulunut niin kauan aikaa. Kuvio 28: Aika viimeisestä hammashoidossa käynnistä.

27 Ruokahalu Haastatelluista 75-vuotiaista 79 prosentilla oli hyvä ruokahalu ja 21 prosentilla kohtalainen (Kuvio 29). Kukaan ei sanonut, että ruokahalu olisi huono. Kuvio 29: Ruokahalu. 31. Lämpimän aterian syöminen päivittäin Päivittäin lämpimän aterian söi 98 prosenttia haastatelluista 75-vuotiaista (Kuvio 30). 2 prosenttia kertoi, ettei yleensä syö lämmintä ateriaa päivän aikana. Syynä tähän oli, että ei vain tule laitetuksi ruokaa (2 mainintaa) tai ei ole nälkä. Yksi haastatelluista kertoi olevansa dieetillä, eikä sen vuoksi syö päivittäin lämmintä ruokaa. Kuvio 30: Lämpimän aterian syöminen päivittäin.

28 Yli viisi lasia nestettä vuorokaudessa Yli 5 lasia nestettä vuorokaudessa joi tavallisesti 97 prosenttia vastaajista (Kuvio 31). 3 prosentilla nesteen nauttiminen jäi alle 5 lasiin. He kaikki kertoivat syyksi sen, että ei vain tule juotua riittävästi. Kuvio 31: Riittävä nesteen saanti. 33. Riittävä levon saanti yön aikana 66 prosenttia haastatelluista 75-vuotiaista kertoi saavansa riittävästi lepoa yön aikana ilman unilääkettä (Kuvio 32). Unilääkkeen kanssa riittävästi lepoa sai 16 prosenttia haastatelluista. 18 prosenttia haastatelluista 75 vuotiaista ei saanut yön aikana riittävästi lepoa. Univaikeuksiksi 3 prosenttia haastatelluista kertoi, että he saivat nukutuksi vain lyhyitä pätkiä (esimerkiksi vessassa piti käydä monta kertaa yön aikana, 4 mainintaa). 3 prosenttia haastatelluista kärsi yöllä kivuista. Haastatelluista kolme kertoi, että heillä oli univaikeuksia sairautensa vuoksi. Samoin kolme kertoi, että eivät yöllä heräämisen jälkeen saa enää unta. Muita mainittuja univaikeuksia olivat nukahtamisvaikeudet (2 mainintaa), se, että unta ei vain riitä (2), rauhattomat jalat, suonenvedot ja kuumuus. Yksi kertoi heräävänsä ulkopuolisten häiriöiden vuoksi. Yksi haastatelluista kertoi, että iltamenot valvottavat ja yksi kertoi, että jos hän rasittuu liikaa, tulee yöstä levoton. Verrattaessa riittävää levon saantia sekä kaatumistapauksia saatiin seuraavanlaisia tuloksia. Unilääkettä käyttävistä 75-vuotiaista viimeisen puolen vuoden aikana oli kaatunut 30 prosenttia. Heistä suurin osa oli kaatunut yhden kerran. Muutama oli kaatunut 2 kertaa. Niistä 75-vuotiaista, jotka eivät saaneet riittävästi lepoa yön aikana, oli 16 prosenttia kaatunut viimeisen puolen vuoden aikana. He olivat kaatuneet 1 2 kertaa. Yksi oli kaatunut useita kertoja.

Hyvinvointia edistävien kotikäyntien tulokset vuodelta 2009 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueella

Hyvinvointia edistävien kotikäyntien tulokset vuodelta 2009 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueella Hyvinvointia edistävien kotikäyntien tulokset vuodelta 2009 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueella Evijärven kunta Kauhavan kaupunki Lappajärven kunta Kuntayhtymä Kaksineuvoinen 1 SISÄLLYSLUETTELO A. TAUSTATIEDOT...

Lisätiedot

Hyvinvointia edistävien kotikäyntien tulokset vuodelta 2011 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueella

Hyvinvointia edistävien kotikäyntien tulokset vuodelta 2011 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueella Hyvinvointia edistävien kotikäyntien tulokset vuodelta 2011 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueella Evijärven kunta Kauhavan kaupunki Lappajärven kunta Kuntayhtymä Kaksineuvoinen 1 SISÄLLYSLUETTELO A. TAUSTATIEDOT...

Lisätiedot

Tiedätkö, miten alueemme 75-vuotiaat voivat ja mitä he toivovat?

Tiedätkö, miten alueemme 75-vuotiaat voivat ja mitä he toivovat? Tiedätkö, miten alueemme 75-vuotiaat voivat ja mitä he toivovat? Evijärvellä, Kauhavalla ja Lappajärvellä 75-vuotiaille tehtyjen hyvinvointia edistävien kotikäyntien tuloksia vuosilta 2008-2011 HEHKO-seminaari

Lisätiedot

Nimi: Asiakas: Annan suostumuksen tietojen kirjaamiseen ja käyttöön. En annan suostumusta tietojen kirjaamiseen ja käyttöön

Nimi: Asiakas: Annan suostumuksen tietojen kirjaamiseen ja käyttöön. En annan suostumusta tietojen kirjaamiseen ja käyttöön Nimi: Asiakkaalle kerrotaan, että Keuruun kaupungin vanhuspalvelut käyttää Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoimaa potilastietojärjestelmää, jossa on yhteiskäyttömahdollisuus. Keuruun vanhuspalveluiden

Lisätiedot

HYVINVOINTIA EDISTÄVÄ KOTIKÄYNTI 75-VUOTIAALLE

HYVINVOINTIA EDISTÄVÄ KOTIKÄYNTI 75-VUOTIAALLE 1 KUNTAYHTYMÄ KAKSINEUVOINEN PERUSTURVAN EDELLÄKÄVIJÄ HYVINVOINTIA EDISTÄVÄ KOTIKÄYNTI 75-VUOTIAALLE KESKUSTELULOMAKE 2012 Pvm / 2012 A. TAUSTATIEDOT Nimi Osoite Puhelin Sukupuoli: 1. nainen 2. mies Syntymäaika

Lisätiedot

Kotikäynnit vuonna 2008

Kotikäynnit vuonna 2008 1 A. TAUSTATIEDOT Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueella tehtiin ehkäiseviä kotikäyntejä 75-vuotiaille vuonna 2008 yhteensä 175. Heistä naisia oli 101 ja miehiä 74 (Kuvio 1.). Kotikäynneistä 38 tehtiin Alahärmässä,

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 2 Lea Mäkinen 12.12.2008 3 4 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT 2008 Ennaltaehkäisevällä kotikäynnillä tarkoitetaan Uudenkaupungin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

S e i n ä j o e n k a u p u n g i n I k ä k e s k u s 2 0 1 5

S e i n ä j o e n k a u p u n g i n I k ä k e s k u s 2 0 1 5 Kooste Hyvinvo intia edistävät kotikäynnit 1939 syntyneille vuonna 2014 S e i n ä j o e n k a u p u n g i n I k ä k e s k u s 2 0 1 5 HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT 1939 SYNTYNEILLE Ikäkeskus on Seinäjoen

Lisätiedot

Porvoon kaupunki tarjoaa omaishoitajille mahdollisuuden hyvinvointi- ja terveystarkastukseen. Tarkastus on omaishoitajalle maksuton.

Porvoon kaupunki tarjoaa omaishoitajille mahdollisuuden hyvinvointi- ja terveystarkastukseen. Tarkastus on omaishoitajalle maksuton. Hyvä omaishoitaja Porvoon kaupunki tarjoaa omaishoitajille mahdollisuud hyvinvointi- ja terveystarkastukse. Tarkastus on omaishoitajalle maksuton. Hyvinvointi- ja terveystarkastuks tavoittea on terveyd

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Esteettömyys korjausrakentamisessa kotona asumisen mahdollisuudet TURVALLINEN KOTI. Rakennusvalvonta. AnuMontin 28.9.2013

Esteettömyys korjausrakentamisessa kotona asumisen mahdollisuudet TURVALLINEN KOTI. Rakennusvalvonta. AnuMontin 28.9.2013 Esteettömyys korjausrakentamisessa TURVALLINEN KOTI AnuMontin 28.9.2013 Rakennusvalvonta Valtakunnalliset tavoitteet YM Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma vuosille 2013 2017 v. 2011 yli 75v 89,6%

Lisätiedot

Kotihoito Hoivaosasto Pienkoti Saarenpääkoti (erillinen hakemus) Tehostettu palveluasuminen

Kotihoito Hoivaosasto Pienkoti Saarenpääkoti (erillinen hakemus) Tehostettu palveluasuminen LAPUAN KAUPUNKI HAKEMUS 1 (5) Hakemuksen täyttöpäivä: Hakemuksen saapumispäivä: Kotihoito Hoivaosasto Pienkoti Saarenpääkoti (erillinen hakemus) Tehostettu palveluasuminen Asiakastiedot Asiakkaan suostumus

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi OSALLISUUS OMAN ARJEN SUUNNITTELUUN Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen?, miksi Onko hoito- ja palvelusuunnitelmanne tavoitteet määritelty yhdessä teidän kanssanne? lainkaan

Lisätiedot

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen

Lisätiedot

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 1 Yli 65-vuotias ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 85 80 Mittari alkoholin käytön itsearviointiin 75 70 65 2 Tämän mittarin tarkoituksena on auttaa Sinua arvioimaan alkoholin käyttöäsi. Alkoholin käyttöä olisi

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Meidän arkemme. -tehtäväkirja

Meidän arkemme. -tehtäväkirja Meidän arkemme -tehtäväkirja 1 2 Hyvä omaishoitoperhe, Olette saaneet täytettäväksenne Meidän arkemme -tehtäväkirjan. Kirjanen on tarkoitettu ensisijaisesti omaishoitajan täytettäväksi. Kirjan alkuosan

Lisätiedot

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste 26.1.2011 Suomussalmi Ämmänsaaren seurakuntatalo Illan ohjelma Ilmoittautumiset ja iltakahvit Illan teemojen ja keskustelumenetelmän esittely

Lisätiedot

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Miljoona esteetöntä asuntoa vuoteen 2030-seminaari 20.3.2014 Tavoitteet ja toteutus Selvittää neurologisesti pitkäaikaissairaiden

Lisätiedot

yksiöt (1h+tk+kh) 40-41,5 m² 16,12 /m² kaksiot (2h+k+kh) 50-67 m² 15,27 /m² kolmiot (3h+k+kh) 69-74 m² 14,96 /m²

yksiöt (1h+tk+kh) 40-41,5 m² 16,12 /m² kaksiot (2h+k+kh) 50-67 m² 15,27 /m² kolmiot (3h+k+kh) 69-74 m² 14,96 /m² CARITAS-KODIN PALVELUASUNTOJEN HAKEMINEN Caritas-Kodin palveluasuntoja vuokraa Oulun ev.-lut. seurakuntayhtymä. Caritas hoitaa asukasvalinnan sekä tuottaa asukkaiden palvelut. Palveluasunnot ovat tarkoitettu

Lisätiedot

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Esityksen rakenne 1. Johdanto Tapaturmaisesti kuolleiden yli 65 vuotiaiden kuolemansyyt

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN ASIAKKUUSKRITEERIT

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN ASIAKKUUSKRITEERIT Sosiaali- ja terveyslautakunta 19.8.2013 11 Liite 1.4.4. VANTAAN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala Vanhus- ja vammaispalvelut KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN ASIAKKUUSKRITEERIT 1.9.2013 ALKAEN

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS 3(5)

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS 3(5) 1(5) Hakemus saapunut Kotikäynti Tiimin käsittely Hoidettavan henkilötiedot Nimi Lähiosoite Henkilötunnus Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Lähiomainen, nimi ja puhelinnumero Puoliso Tytär/Poika

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä HOIDETTAVAA KOSKEVAT TIEDOT Henkilötiedot Nimi Henkilötunnus Osoite Puhelin Tiedot hoitosuhteesta Hoidettava on hoitajan puoliso/avopuoliso

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvirasto omaishoitokysely. Sosiaali- ja terveysvirasto omaishoitokysely 220104274

Sosiaali- ja terveysvirasto omaishoitokysely. Sosiaali- ja terveysvirasto omaishoitokysely 220104274 Sosiaali- ja terveysvirasto omaishoitokysely Vastaajien prosenttiosuudet palvelualueittain Etelän palvelualue 23 Lännen palvelualue 15 Pohjoisen palvelualue 26 Idän palvelualue 29 Sve (ruotsinkieliset)

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Saapunut (työntekijä täyttää) Hakijaa koskevat tiedot Etu- ja sukunimi Henkilötunnus Puhelinnumero Osoite Perhesuhteet Naimaton Avioliitossa Eronnut Avoliitossa Asumuserossa Leski

Lisätiedot

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla Erikoistutkija, KaatumisSeula-hankkeen projektipäällikkö Saija Karinkanta KAATUMINEN ON YLEISTÄ 1 joka kolmas yli 65-vuotias kaatuu vuosittain näistä puolet

Lisätiedot

Koti- ja laitoshoito HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KUNTONEUVOLAKÄYNNIT 75 - VUOTTA TÄYTTÄVILLE VUONNA 2013

Koti- ja laitoshoito HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KUNTONEUVOLAKÄYNNIT 75 - VUOTTA TÄYTTÄVILLE VUONNA 2013 Koti- ja laitoshoito HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KUNTONEUVOLAKÄYNNIT 75 - VUOTTA TÄYTTÄVILLE VUONNA 2013 Eila Soikkeli 27.12.2013 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 1 2. TAUSTAA 3. KYSELYN TOTEUTUS... 2 4. KYSELYN TULOKSET...

Lisätiedot

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Lääkärin rooli toimintakykyä tukevan ja edistävän työn korostamisessa Kunnon Hoitaja koulutus kaipaa tuekseen laajan organisaation tuen

Lisätiedot

Savonlinnassa haastateltiin yhteensä 296 henkilöä, eli tavoitettiin 73 % haastateltavista.

Savonlinnassa haastateltiin yhteensä 296 henkilöä, eli tavoitettiin 73 % haastateltavista. HEHKO hyvinvointia edistävät kotikäynnit 2013 Kotikäynti ja haastattelu toteutettiin savonlinnalaisille, jotka täyttivät haastatteluvuoden aikana 75 vuotta ja eivät saaneet mitään Sosterin kotihoidon palveluja.

Lisätiedot

Kansalaiskysely 2014. Mäntsälä + kaikki

Kansalaiskysely 2014. Mäntsälä + kaikki Kansalaiskysely 2014 Mäntsälä + kaikki Vastaajamäärä Koko selvityksessä yhteensä 1421 vastaajaa Mäntsälästä 330 vastaajaa Tuhatta täysi-ikäistä asukasta kohden 22 vastaajaa 23 % kaikista vastaajista 2.

Lisätiedot

Hyvinvointia edistävät kotikäynnit 2013.

Hyvinvointia edistävät kotikäynnit 2013. Hyvinvointia edistävät kotikäynnit 2013. Kohderyhmään kuuluvia oli 66, käynnin otti vastaan 38 henkilöä = 57%. Vuonna 2012 käyntejä tehtiin 54, 74 kohderyhmään kuuluvaa, joista 20 kieltäytyi (27%)(vuonna

Lisätiedot

Ikäihmisten hyvinvointia edistävät

Ikäihmisten hyvinvointia edistävät INARIN KUNTA Sosiaali- ja terveysosasto Ikäihmisten hyvinvointia edistävät 2 kotikäynnit Inarissa vuonna 2014 16.6.2015 1 Yleistä 1 2 Haastattelun tulokset vuonna 2014 2 2.1 Asuminen 2 2.2 Terveydentila

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 14.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2015 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

KAATUMISTAPATURMIEN EHKÄISY IKINÄ opas Sara Haimi-Liikkanen, Kehittämiskoordinaattori

KAATUMISTAPATURMIEN EHKÄISY IKINÄ opas Sara Haimi-Liikkanen, Kehittämiskoordinaattori KAATUMISTAPATURMIEN EHKÄISY IKINÄ opas Sara Haimi-Liikkanen, Kehittämiskoordinaattori Iäkkäiden henkilöiden kaatumistapaturmat Yleisin suomalaisten ikäihmisten tapaturmatyyppi 30 % kotona asuvista yli

Lisätiedot

PALVELU- JA ASUNTOHAKEMUS/ MATRIITI Hakemus on saapunut: 1(6) A) HAKIJAN HENKILÖTIEDOT B) OMAISEN/ YHTEYSHENKILÖN TIEDOT. Etunimet.

PALVELU- JA ASUNTOHAKEMUS/ MATRIITI Hakemus on saapunut: 1(6) A) HAKIJAN HENKILÖTIEDOT B) OMAISEN/ YHTEYSHENKILÖN TIEDOT. Etunimet. PALVELU- JA ASUNTOHAKEMUS/ MATRIITI Hakemus on saapunut: 1(6) Caritas täyttää A) HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Puhelin Osoite Postinumero ja toimipaikka Sukunimi Etunimet Henkilötunnus

Lisätiedot

Postinumero ja -toimipaikka

Postinumero ja -toimipaikka SOMERON KAUPUNKI VAMMAISPALVELU Turuntie 46 B 31400 SOMERO VAIKEAVAMMAISEN KULJETUSPALVELU HAKEMUS/TARKISTUS Saapumispäivä.. Vammaispalvelulain mukaisen kuljetuspalvelun hakeminen Täyttäkää hakemuslomake

Lisätiedot

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas Outi Iharvaara Rai- seminaari 3.4.2013 Asiakkaan taustatiedot 78- vuotias yksin asuva mies, jolla todettu lievä Alzheimerin tauti. Aivoinfarkti x 2 Vaimo kuollut

Lisätiedot

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi www.ikateknologia.fi Liitekuviot Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 9-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta Nordlund, Marika; Stenberg, Lea; Lempola, Hanna-Mari. KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle

Lisätiedot

Vaikeavammaisten päivätoiminta

Vaikeavammaisten päivätoiminta Vaikeavammaisten päivätoiminta Kysely vaikeavammaisten päivätoiminnasta toteutettiin helmikuussa 08. Sosiaalityöntekijät valitsivat asiakkaistaan henkilöt, joille kyselyt postitettiin. Kyselyjä postitettiin

Lisätiedot

PALVELUITA JA PIENYRITTÄJYYTTÄ KYLILLE Palvelutarpeen kartoitus

PALVELUITA JA PIENYRITTÄJYYTTÄ KYLILLE Palvelutarpeen kartoitus PALVELUITA JA PIENYRITTÄJYYTTÄ KYLILLE Palvelutarpeen kartoitus Palveluita ja pienyrittäjyyttä kylille -hankkeen aikana Posiolla on toteutettu laaja palvelutarpeen kartoitus. Palvelutarpeen arviointi toteutettiin

Lisätiedot

ehittämiskoordinaattori uula Ekholm

ehittämiskoordinaattori uula Ekholm NYKYTILAKARTOITUS HANGOSSA - KOTIHOIDON ASIAKKAAN KÄYTÖSSÄ OLEVAT APUVÄLINEET JA TULEVAISUUDEN APUVÄLINETARPEET HENKILÖKUNNAN ARVIOIMANA (TOTEUTUS VIIKOT 43-45/2013) - KOTIHOIDON HENKILÖSTÖN ITSEARVIOITU

Lisätiedot

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet Harriet Finne-Soveri, ikäihmisten palvelut - yksikön päällikkö 2010-05-20 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sisältö Miten näemme palvelut ja niiden tarpeen

Lisätiedot

Sotiemme Veteraanit -varainhankinta Selvitys 5.11.2015

Sotiemme Veteraanit -varainhankinta Selvitys 5.11.2015 Sotiemme Veteraanit -varainhankinta Selvitys 5.11.2015 Sotiemme Veteraanien määrä Heitä on elossa tällä hetkellä 24 000. Vuonna 2017 heitä on jäljellä vielä 17 000. Veteraaneja Vuosi Sotiemme Veteraanit

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä Raahen seudun hyvinvointi- kuntayhtymän aikuisneuvola 2004 alkaen 65 vuotta täyttävät 1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä miesten osuus noussut 40-49 % 10.12.2014 1 Millaisia ovat 65-vuotiaat?

Lisätiedot

Ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä edistävät kotikäynnit

Ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä edistävät kotikäynnit Sosiaali- ja terveyslautakunta Ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä edistävät kotikäynnit 2 Inarissa vuonna 2015 Inarin sosiaali- ja terveyslautakunta 7.6.2016 Sosiaali- ja terveyslautakunta Sisällysluettelo

Lisätiedot

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sosiaali- ja terveysvirasto Vammaispalvelu Metsolantie 2, 04200 Kerava KULJETUSPALVELUHAKEMUS JA -ARVIOINTI 1 (8) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Ammatti: Osoite: Postinumero:

Lisätiedot

Elämä ei pääty muistisairauden diagnoosiin - näkökulma muistisairaiden ihmisten itsemääräämisoikeuteen. 23.5.2014 Opetushallitus Olli Lehtonen

Elämä ei pääty muistisairauden diagnoosiin - näkökulma muistisairaiden ihmisten itsemääräämisoikeuteen. 23.5.2014 Opetushallitus Olli Lehtonen Elämä ei pääty muistisairauden diagnoosiin - näkökulma muistisairaiden ihmisten itsemääräämisoikeuteen 23.5.2014 Opetushallitus Olli Lehtonen Muistiliitto ry Muistisairaiden ihmisten etujärjestö Muistisairaita

Lisätiedot

Väestöennusteet, seinäjokisten ikäihmisten odotuksia ja mielipiteitä hyvinvoinnin kehittymisestä ja elämän odotuksista

Väestöennusteet, seinäjokisten ikäihmisten odotuksia ja mielipiteitä hyvinvoinnin kehittymisestä ja elämän odotuksista Väestöennusteet, seinäjokisten ikäihmisten odotuksia ja mielipiteitä hyvinvoinnin kehittymisestä ja elämän odotuksista Projektipäällikkö Erna Hilli erna.hilli@etela-pohjanmaa.fi http://www.epliitto.fi

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Taloyhtiön varautuminen asukkaiden ikääntymiseen seminaari, Oulu 23.05.2016 Pasi Orava Pohjois-Suomen paikallisasiamies Suomen Vuokranantajat ry www.vuokranantajat.fi

Lisätiedot

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA Hyvinkään sairaanhoitoalueen Psykiatria 1 FYYSINEN AKTIIVISUUS 1.1 Kuinka paljon liikut ja rasitat itseäsi ruumiillisesti vapaa-aikana? Jos rasitus vaihtelee

Lisätiedot

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III Kysely kotona asuville kehitysvammaisille Seutu III Tietoja Vastausmäärä seuduittain 80 60 40 20 0 Seutu I Seutu II Seutu III Kaikki vastaukset 70 44 41 Seutu I Seutu II Seutu III Yhteensä Kotona asuvat

Lisätiedot

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa 1. Kuinka usein käytät alkoholia? (Audit C) 2. Kun käytät alkoholia, montako annosta tavallisimmin otat päivässä? *) (Audit C) 0 1-2 annosta päivässä

Lisätiedot

Pvm. asioimis- ja virkistys opiskelu työ Montako yhdensuuntaista asioimis- ja virkistysmatkaa arvioitte tarvitsevanne kuukaudessa

Pvm. asioimis- ja virkistys opiskelu työ Montako yhdensuuntaista asioimis- ja virkistysmatkaa arvioitte tarvitsevanne kuukaudessa Ylöjärven kaupunki Vammaispalvelu Kuruntie 10 33470 Ylöjärvi p. 03 565 30 000 Kuljetuspalveluhakemus Asiakastiedot matkapalvelukeskusta varten Pvm 1 HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet (Alleviivatkaa kutsumanimi)

Lisätiedot

Postinumero ja paikka:

Postinumero ja paikka: Nurmijärven kunta Vammaispalvelut Keskustie 2 A, 01900 Nurmijärvi VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELU- HAKEMUS 1 (6) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin

Lisätiedot

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Britta Sohlman, FT THL/Ikäihmisten palvelut Esityksen sisältö Käytetyn aineiston kuvaus

Lisätiedot

Jalankulkijoiden liukastumiset

Jalankulkijoiden liukastumiset Liikenneturvan selvityksiä 3/2014 Jalankulkijoiden liukastumiset -kyselytuloksia 2013 Leena Pöysti Leena Pöysti Jalankulkijoiden liukastumiset -kyselytuloksia 2013 Liikenneturvan selvityksiä 3/2014 Liikenneturva

Lisätiedot

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Borlänge kommun 781 81 Borlänge Tel: 0243-740 00 kommun@borlange.se www.borlange.se Kun tarvitset apua tai tukea Kun tarvitset apua arkiaskareisiin voit hakea

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

KOTIKÄYNTIKANSIO. tukee yhtenäistä ja laadukasta haastattelua ja palveluohjausta

KOTIKÄYNTIKANSIO. tukee yhtenäistä ja laadukasta haastattelua ja palveluohjausta KOTIKÄYNTIKANSIO tukee yhtenäistä ja laadukasta haastattelua ja palveluohjausta 1. PEREHDYTYSKANSIO Ohjeita Yhteydenottoon Haastattelun tekoon Asiakkaan potilastietoihin kirjaamiseen Haastattelun suorittamiseen

Lisätiedot

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-

Lisätiedot

Oppilaitos: Luokka: Vastaava opettaja:

Oppilaitos: Luokka: Vastaava opettaja: TERVEYSKYSELY Oppilaitos: Luokka: Vastaava opettaja: Opiskelutyö edellyttää hyvää fyysistä ja psyykkistä kuntoa. Terveydentilasta ja kunnosta huolehtiminen on yksi elämän perusedellytyksistä. Pysähdy hetkeksi

Lisätiedot

Ikäkuljettajien seurantatutkimus IÄKÄSTAITO2. Heini Sarias ja Heikki Summala LINTU-seminaari 2.2.2011

Ikäkuljettajien seurantatutkimus IÄKÄSTAITO2. Heini Sarias ja Heikki Summala LINTU-seminaari 2.2.2011 Ikäkuljettajien seurantatutkimus IÄKÄSTAITO2 Heini Sarias ja Heikki Summala LINTU-seminaari 2.2.2011 Tavoitteet Koulutusinterventio ja sen vaikutukset Mitä 75 ikävuoden kohdalla tapahtuu Ikääntyminen kuljettajapopulaatiossa

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Saapunut: Äidinkieli suomi ruotsi viittoma muu, mikä?

Saapunut: Äidinkieli suomi ruotsi viittoma muu, mikä? 1(5) Saapunut: Vammaispalvelulain mukaista kuljetuspalvelua voi saada vaikeavammainen henkilö, jolla on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei voi vammansa tai sairautensa vuoksi

Lisätiedot

Asiakaskysely kotona asuville kehitysvammaisille 2011

Asiakaskysely kotona asuville kehitysvammaisille 2011 Asiakaskysely kotona asuville kehitysvammaisille 2011 TAUSTATIEDOT 1. Sukupuoli ( ) Mies ( ) Nainen 2. Ikä ( ) Alle 12 v. ( ) 12-17 v. ( ) 18-24 v. ( ) 25-34 v. ( ) 35-44 v. ( ) 45-54 v. ( ) 55-64 v. (

Lisätiedot

UNIKYSELY. 2. Sukunimi ja etunimi. 3. Henkilötunnus. 6. Ammatti tai työ. 9. Pituus (cm) Paino tällä hetkellä (kg)

UNIKYSELY. 2. Sukunimi ja etunimi. 3. Henkilötunnus. 6. Ammatti tai työ. 9. Pituus (cm) Paino tällä hetkellä (kg) HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI UNIKYSELY Lukekaa koko kysymys ennen vastaamista. Valitkaa sopiva vaihtoehto tai kirjoittakaa kysytty tieto lähinnä viimeisen kolmen kuukauden ajalta. Merkitkää

Lisätiedot

Lääkityksen arvioinnin tarpeita kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon asiakkailla

Lääkityksen arvioinnin tarpeita kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon asiakkailla Lääkityksen arvioinnin tarpeita kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon asiakkailla Ikäihmisten lääkkeidenkäytön järkeistämisverkosto 6.2.2014 Matti Mäkelä 6.2.2014 Järkeistystarpeita / Matti Mäkelä 1

Lisätiedot

SUOMUSSALMEN. Henkilötiedot. Haettava huoneisto Huoneistotyyppi. Syväyksenkatu 18 B, 89600 SUOMUSSALMI Puh. 08-7190111 Fax.

SUOMUSSALMEN. Henkilötiedot. Haettava huoneisto Huoneistotyyppi. Syväyksenkatu 18 B, 89600 SUOMUSSALMI Puh. 08-7190111 Fax. SUOMUSSALMEN VANHUSTENTALOYHDISTYS RY. Asuntohakemus 1 (5) Syväyksenkatu 18 B, 89600 SUOMUSSALMI Saapunut Puh. 08-7190111 Fax. 08-7190113 / 20 Ämmänsaaren palvelutalo Ämmänsaaren Vanhustentalo Hoitokoti

Lisätiedot

Ikääntyneiden fysioterapia päivittäisten toimintojen tukena

Ikääntyneiden fysioterapia päivittäisten toimintojen tukena Ikääntyneiden fysioterapia päivittäisten toimintojen tukena 26.3.2010 Ft Sari Ollila Suomen Oy Vanhuksen toimintakykyyn vaikuttavia asioita Sairaudet Vammat Yksilölliset ominaisuudet Elämäntavat Ympäristö

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

ASIAKASKYSELYN 2010 TULOKSET, PALVELUASUMINEN

ASIAKASKYSELYN 2010 TULOKSET, PALVELUASUMINEN Liite, Peruspalvelulautakunta 6.9.2011 Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Peruspalveluliikelaitos, Kotihoidon ja palveluasumisen tulosalue ASIAKASKYSELYN 2010 TULOKSET, PALVELUASUMINEN

Lisätiedot

Hyvinvointia edistävät kotikäynnit ikääntyneille

Hyvinvointia edistävät kotikäynnit ikääntyneille Haastattelulomake hyvinvointia edistäville kotikäynneille (HYKO) 1 (13) Hyvinvointia edistävät kotikäynnit ikääntyneille Kunnan nimi/kuntakoodi Asiakasnumero Nimi Syntymävuosi Sukupuoli nainen mies Osoite

Lisätiedot

Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä?

Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä? HAMINAN KAUPUNKI Ikäihmisten palvelut Kotihoitokeskus Pikkuympyräkatu 3 49400 HAMINA P. 0400 801 831 KULJETUSPALVELUHAKEMUS Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu Saap.pv Dnro HAKIJA Sukunimi ja etunimet

Lisätiedot

Luokkanumero (merkitse 1, 2, 3, tms.): Luokkatunnus (merkitse A, B, C, tms., tai jätä tyhjäksi mikäli ei ole rinnakkaisluokkia):

Luokkanumero (merkitse 1, 2, 3, tms.): Luokkatunnus (merkitse A, B, C, tms., tai jätä tyhjäksi mikäli ei ole rinnakkaisluokkia): VASTAAJAN TUNNUS: OIREKYSELY Alakoulut Kyselylomakkeen täyttöpäivämäärä: / 20 Lapsen etunimi: Lapsen sukunimi: Lapsen ikä: Sukupuoli: Poika 1 Tyttö 2 Koulun nimi: Kunta: Luokkanumero (merkitse 1, 2, 3,

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

Vammaisetuudet. Alle 16-vuotiaan vammaistuki 16 vuotta täyttäneen vammaistuki Eläkettä saavan hoitotuki Ruokavaliokorvaus

Vammaisetuudet. Alle 16-vuotiaan vammaistuki 16 vuotta täyttäneen vammaistuki Eläkettä saavan hoitotuki Ruokavaliokorvaus Vammaisetuudet Vammaisetuuksien tarkoituksena on tukea vammaisten tai pitkäaikaisesti sairaiden selviytymistä jokapäiväisessä elämässä ja parantaa heidän elämänlaatuaan. Vammaisetuuksia ovat: Alle 16-vuotiaan

Lisätiedot

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen selvitys Alustavia tuloksia Sari Valjakka 2 Selvityksen kysymykset 1. Missä ja miten neurologisesti

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 13.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2013 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Kuljetuspalveluhakemus 1 (5) Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18 yhdensuuntaista matkaa/kk) Sipoon kunnan ja lähikuntien alueilla, ei

Lisätiedot

Iäkkäiden ulkoilu Iäkkäät ja ulkona liikkuminen-seminaari Helsinki 14.10.2003

Iäkkäiden ulkoilu Iäkkäät ja ulkona liikkuminen-seminaari Helsinki 14.10.2003 Iäkkäiden ulkoilu Iäkkäät ja ulkona liikkuminen-seminaari Helsinki 14.10.2003 Iäkkäiden ulkoiluun osallistuminen I Mökkeily Marjastus Veneily Kalastus Sienestys Puiden keräily 45-64 vuotiaat 65-75 vuotiaat

Lisätiedot

TYÖSSÄKÄYNTI JA OMAIS- JA LÄHEISHOIVA - työssä jaksamisen ja jatkamisen tukeminen

TYÖSSÄKÄYNTI JA OMAIS- JA LÄHEISHOIVA - työssä jaksamisen ja jatkamisen tukeminen TYÖSSÄKÄYNTI JA OMAIS- JA LÄHEISHOIVA - työssä jaksamisen ja jatkamisen tukeminen Mia Silfver- Helsingin yliopisto 23.10.2015 1 Kysely: teknisistä apuvälineistä koettu hyöty Puhelin (lankapuhelin, älypuhelin,

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : OMAHOITOLOMAKE Nimi ja syntymäaika: pvm: Sinulle on varattu seuraavat ajat vastaanottokäynnille: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : Lääkärin vastaanotolle: Mitä on omahoito? Omahoito

Lisätiedot

ASUNTOHAKEMUS. Saapunut / 20 HAKIJAN TIEDOT. Puolison nimi. Kotiosoite. OMAISEN /YHTEYSHENKILÖN TIEDOT Osoite ja puh EDUNVALVOJA

ASUNTOHAKEMUS. Saapunut / 20 HAKIJAN TIEDOT. Puolison nimi. Kotiosoite. OMAISEN /YHTEYSHENKILÖN TIEDOT Osoite ja puh EDUNVALVOJA HAKIJAN TIEDOT ASUNTOHAKEMUS Puolison nimi Saapunut / 20 Henkilötunnus Kotikunta Kotiosoite Puhelin kotiin Siviilisääty: naimaton leski avioliitossa eronnut OMAISEN /YHTEYSHENKILÖN TIEDOT Osoite ja puh

Lisätiedot

Suomalaisista 46 % on käynyt viimeisen vuoden aikana teatterissa, baletissa tai oopperassa vähintään yhden kerran. Määrä on pysynyt lähes samana viime tutkimuskertaan (v. 2004) verrattuna. Teatterissa

Lisätiedot

Avun päiväkirja Apuväline oman avun tarpeen selvittämiseen ja kuvailuun

Avun päiväkirja Apuväline oman avun tarpeen selvittämiseen ja kuvailuun ASUMISPALVELUSÄÄTIÖ Mervi Valta 2010 Avun päiväkirja Apuväline oman avun tarpeen selvittämiseen ja kuvailuun Päiväkirjan pitäjän nimi: Päivämäärät: Oman avun tarpeen arviointi päiväkirjalla siitä selviää

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Helsingin kotihoidon teknologia- avusteisten palvelujen kehitys. Vanhusneuvosto 7.10.2015. Anna-Liisa Lyytinen Pohjoisen palvelualueen johtaja

Helsingin kotihoidon teknologia- avusteisten palvelujen kehitys. Vanhusneuvosto 7.10.2015. Anna-Liisa Lyytinen Pohjoisen palvelualueen johtaja Helsingin kotihoidon teknologia- avusteisten palvelujen kehitys Vanhusneuvosto 7.10.2015 Anna-Liisa Lyytinen Pohjoisen palvelualueen johtaja Teknologia-avusteisten palvelujen haasteet ikääntyneillä Teknologian

Lisätiedot