HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/5 1 a KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA

Transkriptio

1 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/5 1 a 5 MESSUKESKUS JA KÄPYLÄN LIIKUNTAPUISTO, ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN PERIAATTEET Kslk , HKL, Kanta-Helsingin Omakotiyhdistys ry , Käpylä-Seura ry , Leppänen Raimo , Museo , Opetustalo Kiinteistö Oy , Pol 1933/02/2007/HPL , Suomen Messut Osuuskunta , Tiehallinto Uudenmaan tiepiiri 14324/2007/30/ Hankenro 328 Suunnittelualueeseen kuuluvat Suomen Messujen ja Käpylän liikuntapuiston alueet sekä Messukeskuksen pohjoispuolinen Raviradanmäen alue sekä katualueita ja Velodrominrinteen puiston pohjoisosa. Aloite Asemakaavan muutosta on hakenut Suomen Messut Osuuskunta. Suunnittelutilanne Yleiskaava Asemakaava Maanomistus Yleiskaava 2002:ssa alue on merkitty hallinnon ja julkisten palvelujen alueeksi ja kerrostalovaltaiseksi alueeksi. Liikuntapuiston alue ja Raviradanmäki on merkitty virkistysalueeksi. Alueella on voimassa asemakaavat vuosilta 1997, 1999, 2002, 2003 ja Pieni osa Messukeskuksen pohjoispuolella Koskelantien varressa on asemakaavoittamatonta aluetta. Voimassa olevissa asemakaavoissa ei ole riittäviä mahdollisuuksia Messukeskuksen pitkäjänteiseen kehittämiseen. Helsingin kaupunki omistaa kaava-alueen maat. Rakennuskanta ja suojelukohteet Messukeskuksen alueen rakennuskanta on rakennettu useissa eri vaiheissa vuodesta 1975 lähtien. Ensi vaiheen rakennukset ovat Bertel Ekengrenin insinööritoimiston suunnittelemia. Kongressisiiven on

2 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/5 2 a Suomen Messut Käpylän liikuntapuisto suunnitellut rakennusarkkitehti Vesa Ekholm. Kaksikerroksisen E-hallin sekä aiempien A- ja B-hallien väliin sijoittuvan gallerian on suunnitellut arkkitehti Tapio Korpisaari. Viimeisimmät laajennukset, kuten mm. hotelli, eteläinen sisäänkäynti ja läntisin, Ratapihantiehen rajautuva kaarevaseinäinen halli ovat Parviainen Arkkitehdit Oy:n suunnittelemat. Velodromi rakennettiin Hilding Ekelundin suunnitelmien mukaan vuoden 1940 kisojen ratapyöräilyä varten. Velodromi on asemakaavassa suojeltu (sr-1, kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokas rakennus). Velodromin ja Mäkelänkadun välisellä alueella on Pasilan pähkinäpensaslehto, joka on luonnonsuojelulain mukainen suojeltu luontotyyppi (Uudenmaan ympäristökeskuksen rajauspäätös ). Alueella kasvaa yli 20 kpl yli kaksi metriä korkeaa, hyvinvoivaa ja eri-ikäistä pähkinäpensasta. Helsingin Messukeskus on Suomen suurin messu- ja kongressikeskus. Messukeskuksessa käy vuosittain yli miljoonaa kävijää messuilla, kongresseissa, banketeissa, kokouksissa ja muissa tapahtumissa. Messukeskuksessa on 6 näyttelyhallia ja 40 erikokoista kokoushuonetta, hotelli, 11 kahvilaa ja ravintolaa. Messukeskuksen näyttelyhallien, kongressikeskuksen ja hotellin rakennusoikeus on k-m 2, josta rakentamatonta on noin k-m 2. Lisäksi omalla tontillaan olevan messutoimiston rakennusoikeus on k-m 2. Tämä rakennusoikeus on käytännössä kokonaan käytetty. Kaikkiaan Messukeskuksessa on pysäköintipaikkoja ja linjaautopaikkoja 29. Pysäköintilaitoksessa on kolme rakennettua tasoa ja maantaso, yhteensä laitoksessa on pysäköintipaikkaa. Pihaalueella on lisäksi 628 pysäköintipaikkaa henkilöautoille ja 29 pysäköintipaikkaa linja-autoille. Hotellin alla on laitospaikkoja yhteensä 100. Alueella on Käpylän liikuntapuisto, joka on jalkapallon ja juniorijalkapallon merkittävimpiä pelipaikkoja Helsingissä. Muita

3 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/5 3 a Laaditut suunnitelmat alueella harrastettavia lajeja ovat mm. pesäpallo, pikajuoksu, luistelu, jääkiekko ja kaukalopallo sekä katukoris. Liikuntapuiston kesäurheilulajien kausi on ja tekojään Liikuntapuistossa on tekonurmikenttiä, nurmikenttiä, koripallokenttiä ja talvisin tekojää. Lisäksi alueella järjestetään erilaisia liikuntatapahtumia. Alueella on myös asemakaavassa suojeltu Velodromi. Muut suunnitelmat ja päätökset Suomen Messujen tarkoituksena on yhdistää Messukeskuksen eteläinen sisäänkäynti Rautatieläisenkadun pohjoispuolen jalkakäytävälle rakennettavalla lasikatoksella Pasilan aseman pohjoiseen alikulkukäytävään. Tämä suunnitelma ei edellytä asemakaavatasoista päätöstä. Suomen Messut Osuuskunnan ja liikuntaviraston välinen sopimus Sopimuksen mukaan Suomen Messut on suorittanut kaupungille mennessä kertasuorituksena euroa, joka liikuntatoimen osalta on kohdistettu Käpylän liikuntapuiston monitoimikentän/tekojään rakentamiseen. Liikuntavirasto myöntää vastavuoroisesti Suomen Messut Osuuskunnalle käyttöoikeutta pallokentälle ajaksi ja vanhan kaviouran kentälle ajaksi Sopimuksessa on lisäksi todettu, että messutilaisuudet, noin 45 kappaletta/vuosi, vahvistetaan osapuolten kesken Osuuskunta Suomen Messujen näyttelyohjelman mukaan vuosittain sopimusvuotta edeltävän vuoden syyskuun loppuun mennessä. Vuonna 2008 Suomen Messujen esittämä arvio kenttien käytöstä on 58 päivää kevätkaudella aikavälillä ja 48 päivää syyskaudella aikavälillä Messukeskuksen kehittäminen Messukeskuksen alueelle on suunnitteilla hallilaajennus, pohjoisen sisäänkäynnin uudelleenjärjestelyt, hotellin laajennus, pysyvien näyttelyjen rakennus sekä kongressipysäköinnin järjestelyjä Käpylän liikuntapuiston alle ja nykyisen pysäköintilaitoksen korotus. Messukeskuksen laajentamisesta Suomen Messut Osuuskunta on keväällä 2007 teettänyt kaksi vaihtoehtoista esisuunnitelmaa:

4 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/5 4 a Suunnittelun vaiheet Helsinki Fair Centre Area Development 2007, Dietz- Joppien Architekten AG (Frankfurt) ja Arkkitehtitoimisto Davidsson Oy Helsingin Messukeskus, Asemakaavan kehittäminen , Arkkitehtitoimisto K2S Oy Molempia suunnitelmia on edelleen kehitetty loppuvuoden 2007 aikana. Lyhennelmä suunnitelmista on esityslistan liitteenä. Rinnakkaisten suunnitelmien kehittelystä johtuen esityslistan liitteenä oleva aineisto ei muodosta sellaisenaan yksiselitteistä kuvaa asemakaavan tavoitteista. Messukeskuksen tavoitteena on toteuttaa hankkeita seuraavassa aikataulussa: 2009 pohjoisen sisäänkäynnin muutoksia katettu jalankulkuyhteys Rautatieläisenkadulle aseman pohjoisesta alikulusta Messukeskuksen eteläiseen sisäänkäyntiin uusi näyttelyhalli ja kongressipysäköinti liikuntapuiston alle hotellin laajennus 2013 pysäköintilaitoksen korotus pysyvien näyttelyjen rakennus Liikuntapuiston kehittäminen Liikuntavirasto on selvittänyt Käpylän liikuntapuiston käyttöä ja kehittämistarpeita (Arkkitehtitoimisto K2S Oy). Suunnitelma on esityslistan liitteenä. Suunnitelmassa on tarkasteltu mm. kevyen liikenteen reittejä liikuntapuiston alueella, kenttien uudelleenjärjestelyjen tarvetta ja käyttöä, varasto- ja pukusuojatilojen toteuttamista ja liikuntapuiston käytön monipuolistamista. Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus Alueen ja lähialueiden maanomistajille, Kumpula-Seuralle, Käpylä- Seuralle, Hermanni Vallila-Seuralle, Helsingin kaupunkisuunnitteluseuralle, Helsingin Yrittäjät ry:lle ja Helsingin seudun kauppakamarille ja osallisille asiantuntijaviranomaisille

5 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/5 5 a Viranomaisyhteistyö Esitetyt mielipiteet lähetettiin kirje, jossa ilmoitettiin asemakaavan muutoksen vireille tulosta. Asiasta järjestettiin keskustelutilaisuus, jossa esiteltiin laadittuja vaihtoehtoisia suunnitelmia. Keskustelutilaisuudessa toivottiin uuden tilaisuuden järjestämistä asemakaavaluonnoksen valmistuttua. Messukeskuksen teettämät esisuunnitelmat ovat olleet esillä kaupunkisuunnitteluvirastossa, Pasilan kirjastossa ja kaupunkisuunnitteluviraston Internet-sivuilla. Asemakaavan muutoksen periaatteista on neuvoteltu liikuntaviraston edustajien kanssa. Kaavoituksen lähtökohtien esittelyn ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman johdosta asemakaavaosastolle on saapunut kirjeitse kahdeksan mielipidettä. Kirjeet ovat esityslistan liitteenä. Helsingin kihlakunnan poliisilaitos ( ) Poliisilaitos ilmoittaa, että Pasilan poliisipiiri on ollut tietoinen alueelle suunniteltavista muutoksista ja tulee jatkossakin seuraamaan mielenkiinnolla suunnitelmien toteutumista. Poliisipiiri on valmis antamaan asiantuntija-apua työn eri vaiheissa. Kanta-Helsingin Omakotiyhdistys ry ( ) Käpylän urheilupuisto on Helsingin kantakaupungin vanhimpia ja tärkeimpiä urheilupuistoja, jota käytetään kesällä ja talvella. Urheilupuistoa on jo monta kertaa pienennetty lupaamalla vastaavasti tilaa mm. Mäkelänkadun toiselta puolelta, lupausta kuitenkaan toteuttamatta. Jäljellä on yhdistyksen mukaan rippeet koko Helsinkiä palvelevasta urheilualueesta. Alueen säilyttäminen yhtenäisenä viherkenttänä on myös kaupunkikuvan kannalta oleellisen tärkeää. Käpylän urheilupuistoa ei tule, eikä saa enää pienentää miltään osin. Kaavamuutosta laadittaessa tulee tarkoin pitää huolta siitä, että Messukeskuksen ja hotellin käyttöön tuleva alue ei laajene Käpylän urheilupuiston alueelle, ei nyt eikä myöskään tulevaisuudessa.

6 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/5 6 a Messukeskuksen paikoitusaluetta ei saa enää laajentaa. Kasvava paikoitustarve tulee tyydyttää Hartwall-areenan paikoilla. Nykyisiä paikoitusalueita tulee voida pienentää. Pysäköintitaloa ei saa korottaa. Pysäköintitalon vieressä puiston puolella kulkeva kevyen liikenteen väylä on tärkeä ja paljon käytetty yhteys. Tällä hetkellä pysäköintitalon katto on kevyen liikenteen väylän tasolla ja väylä on vielä valoisa ja kohtuullisen miellyttävä. Ennen pysäköintitaloa maisema oli aivan erilainen, kun väylä oli kaunis puistotie. Pysäköintitalon korottaminen pimentäisi väylän ja tekisi siitä jo epämiellyttävän ja ehkä vaarallisenkin. Pysäköintitalon tilojen käyttäminen hiljaisempina aikoina liikuntatiloina, esim. rullaluisteluratana olisi varmaan hyväkin asia. Se ei kuitenkaan ole mikään peruste myydä Messukeskukselle lisätilaa urheilupuiston alueelta tai maanpäällisinä lisäkerroksina. Raideliikenteen käyttäjien jalankulkua asemalta Messukeskukseen tulisi helpottaa ylikulkusiltojen avulla. Messukeskuksen huomattava laajennus ja pysäköintipaikkojen määrän kasvattaminen lisää tuntuvasti liikennemääriä alueella. Jo nykyisellään, ja erityisesti Hakamäentien perusparannuksen valmistuttua, liikenneongelmat Koskelantien liittymän ympäristössä ovat mittavia. Messukeskuksen laajennuksen liikenne- ja logistiikkajärjestelyt tulisi hoitaa mahdollisimman pitkälti tunneliratkaisuin ja toteuttaa samalla ns. Hakamäentunneli, jonka suunnitelmat ovat jo olemassa. Kanta-Helsingin Omakotiyhdistys edellyttää lopuksi, että se otetaan mukaan osallistuvaan suunnitteluun tasavertaisena osallisena muiden asukasyhdistysten kanssa. Messukeskuksen kehittäminen kilpailukykyisenä toimijana ja liikuntapuiston alueen koskemattomuus ovat samanaikaisesti hyvin vaikeasti ratkaistavissa. Suomen Messuilla ja Hartwall Areenalla on nykyiselläänkin pysäköintiä koskeva sopimus. Sopimuksen tarkoituksena on hyödyntää laitosten vapaina olevia pysäköintitiloja vuorottain molempien tarpeeseen. Suomen Messujen tarkoituksena on parantaa jalankulkuolosuhteita

7 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/5 7 a Rautatieläisenkadulla, ylikulkusiltojen käyttäminen ei ole alueella luontevaa. Kaupungin ja Uudenmaan tiepiirin kesken on tarkoitus lähiaikoina sopia Pasilanväylän yleissuunnitelman tarkistamisesta. Kaupunginmuseo ( ) Kaupunginmuseo huomauttaa, että kaavan toteutumisen vaikutuksia tulisi arvioida myös kulttuuriympäristön näkökulmasta, ei ainoastaan kaupunkikuvan näkökulmasta. Koska Messukeskuksen tonttia laajennetaan liikuntapuiston suuntaan ja vähäisiltä osin Raviradanmäen puistoalueelle, tulisi vaikutuksia tarkastella myös urheilun kulttuurihistorian kannalta, mutta ennen kaikkea huomioida vaikutus valtakunnallisesti merkittävään Velodromin rakennukseen. Liikuntapuiston alue on ennen liikuntapuistoa ollut raviratakäytössä. Voimassa olevassa asemakaavassa tontin raja Messukeskuksen ja liikuntapuiston välillä muotoiltiin raviradan päädyn mukaan muistuttamaan raviradasta. Asemakaavassa on lisäksi määräykset istutettavasta alueen osasta, joka tukee tätä muotoa. Suunnitteilla olevien muutosten johdosta tämä rajaus menetetään. Velodromi on peruskorjattu muutamia vuosia sitten. Velodromin ympäristö on kuitenkin muodostunut ulkovarastoalueeksi. Velodromin arvoa ja merkitystä voidaan korostaa järjestämällä alueella säilytettävät tarvikkeet tarkoitusta varten suunniteltavaan varastokatokseen. Katoksen arkkitehtuurin tulee soveltua hyvin Velodromin viereen. Liikuntaviraston laadituttamat luonnokset osoittavat, että tämä on mahdollista. Kiinteistö Oy Opetustalo ( ) Kiinteistö Oy Opetustalon omistaman rakennuksen vieressä on Messuaukio-niminen jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katualue, jolla huoltoajo on sallittu. Kiinteistö Oy Opetustalo ilmoittaa, että aukio on SLK-talon sisääntulotori, jonka mahdollisiin muutoksiin tulee saada Kiinteistö Oy Opetustalon hyväksyntä.

8 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/5 8 a Torin kattamista on laadituissa esisuunnitelmissa luonnosteltu, kattamisesta on kuitenkin luovuttu. Torin mahdollisista muutosehdotuksista tullaan olemaan yhteydessä Kiinteistö Oy Opetustaloon. Rautatieläisenkadun pohjoisen jalkakäytävän kattaminen on edelleen suunnitteilla. Käpylä-Seura r.y. ( ) Käpylä-Seura painottaa joukkoliikenteen käyttöä yksityisajoneuvoliikenteen sijaan messuille tultaessa. Käpylä-Seura ehdottaa, että messuyhtiö, liikennelaitos ja pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta aloittaisivat viivytyksittä neuvottelut messutapahtumiin liittyvän joukkoliikenteen kehittämisestä autoilijoille houkuttelevammaksi. Käpylä-Seura toteaa edelleen, että jo toteutunut liikuntaviraston ja messuyhtiön välinen kaupankäynti alueesta ei voi enää jatkua vetämällä uusia hallinnanjakoviivoja. Tämänhetkisessä hahmotelmassa on myös ns. yhteiskäyttöalue. Sen asema on ehdottomasti tarkennettava lopulliseksi, jottei sekin kohta siirry liikunnalta pysäköintiin. Messukeskuksen tonttia ei todellakaan tarvitse eikä pidä enää laajentaa liikuntapuiston alueelle. Käpylä-Seura korostaa aineettomia arvoja joista ei käydä kauppaa: avara maisema, kaupunkikuva, vihernäkymät. Korkeat rakennukset ja metsikkönäkymän peittävä pysäköintirakennuksen korotus sekä kasvava henkilöautomeri todetaan ongelmiksi. Mikäli pysäköintilaitoksen korotus toteutetaan, on maanpäällinen pysäköinti lopetettava. Suomen Messut on syksyllä 2007 käynnistänyt neuvottelut liikennelaitoksen ja YTV:n kanssa joukkoliikennelipun sisällyttämisestä messulippuun tai vaihtoehtoisesti joukkoliikenteen kehittämisen messukävijöille muilla tavoin houkuttelevammaksi. Muilta osin esittelijä viittaa Kanta-Helsingin Omakotiyhdistykselle annettuun vastineeseen. Liikennelaitos ( ) Asemakaavan muutosalueella on nykyisin linjan 17 päätepysäkki

9 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/5 9 a osittain katualueella ja osittain Messukeskuksen alueella. Raitiolinjan 9 valmistuessa v syksyllä linja 17 poistuu. Tulevat linjastojärjestelyt vaativat kuitenkin päätepysäkin sijoittamista Messukeskuksen läheisyyteen. Jos nykyinen bussin kääntöpaikka poistuu, on läheltä, esimerkiksi Rautatieläisenkadulta osoitettava korvaava paikka bussin kääntymiselle ja päätepysäkille. Päätepysäkille tulee mahtua vähintään kaksi bussia. Korvaavaa paikkaa selvitetään kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosaston ja liikennelaitoksen yhteistyönä. Raimo Leppänen ( ) Raimo Leppänen toteaa, että Messukeskus haluaa jälleen lisää rakennusalaa, ja sille ollaan tekemässä uutta asemakaavaa. Muutosten johdosta Messukeskuksen tonttia joudutaan laajentamaan liikuntapuistoon. Joudutaan laajentamaan, miksi? Onko tämä jonkinlainen luonnonlaki, johon kaupungilla ei ole osaa eikä arpaa? Miksei hallia laajenneta nykyisen kaavan mukaisella alueella? Lisäksi kaavaillaan laajoja yhteiskäyttöalueita nykyisten pelikenttien päälle. Minkälaista yhteiskäyttöä Messukeskuksen rekat ja palloilijat näille kentille keksivät? Leppänen toteaa Suomen Messujen käyttämät arkkitehtien suunnitelmat harhaanjohtaviksi. Suunnitelmissa vihreä nurmikko ulottuu messuhallin seinään saakka. Leppänen toteaa liikuntaviraston olevan hankkeen takana. Suomen Messut on kuulemma antanut rahat alueellaan olevaan tekojäärataan ja pururataakin suunnitellaan. Ei kai urheilupuistoa pitäisi myydä tällaisista roposista, pikemminkin liikuntaviraston pitäisi pitää liikuntapuiston käyttäjien puolta asiassa. Lopuksi Leppänen toteaa, että Suomen Messut on ehkä vetänyt oikeasta narusta väläytellessään mahdollisuutta rakentaa halliin tilapäisesti sisäurheilurata, niin että siellä voidaan järjestää vaikka sisäurheilun EM-kisat. Nämä kisat eivät kuitenkaan paljon puiston käyttäjiä lämmitä, ne ovat yhdet messut muiden joukossa, eikä hallia ole muuna aikana urheilukäyttöön tarkoitettu.

10 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/5 10 a Alkuperäisissä vaihtoehtoisissa esisuunnitelmissa (kevät 2007) liikenne suunniteltuun liikuntapuistoon rajautuvaan hallilaajennukseen oli ajateltu johdettavaksi suoraan pohjoisesta, Messukeskuksen nykyisen pysäköintialueen kautta. Tällöin liikuntapuisto voisi rajautua suoraan suunnitellun hallilaajennuksen seinään. Laaditut havainnekuvat esittävät tätä tilannetta. Kesän ja syksyn 2007 aikana Suomen Messut on todennut, että hallilaajennus edellyttää ajoyhteyttä hallilaajennuksen itäsivun keskeltä. Suomen Messut ilmoittaa lisäksi tarvitsevansa näyttelyjä rakentamaan saapuvien käyttöön laajempia pihatiloja korvaamaan sitä pysäköintitilaa, joka jää hallilaajennuksen alle. Suomen Messut ei näe mahdollisena liikenteen johtamista suunniteltuun halliin suoraan pohjoisesta, jolloin vaikutukset liikuntapuistoon muodostuisivat huomattavasti pienemmiksi. Muilta osin esittelijä viittaa Kanta-Helsingin Omakotiyhdistykselle annettuun vastineeseen. Uudenmaan tiepiiri ( ) Uudenmaan tiepiiri toteaa vuonna 1992 valmistuneen Pasilanväylän yleissuunnitelman mukaisen liikennetunnelin kulkevan liikuntapuiston pohjoisosan ali. Pasilanväylän tarkemman suunnittelun yhteydessä sille on tarpeen aikanaan laatia maanalainen asemakaava. Jo tässä vaiheessa tulee kuitenkin varmistua siitä, ettei tämä kaavamuutos vaikeuta tunnelin tulevaa toteuttamista. Päätunnelin lisäksi alueelle voi sijoittua teknisiä tiloja, ilmastointiaukkoja, hätäpoistumisteitä ym. rakenteita, joiden tulevaa toteuttamista ei kaavalla saa estää. Tiepiiri toteaa, että asemakaava-alue sijaitsee keskeisesti olemassa olevassa kaupunkirakenteessa. Henkilöautoliikenteen lisäksi joukkoliikenteen hyvä saavutettavuus sekä kävely- ja pyöräily-yhteydet tulee suunnitella mahdollisimman hyvin aluetta palveleviksi. Virkistysalueen osalta tulee selvittää ympäröivän tie- ja katuverkon melu ja ilman hiukkaspitoisuudet sekä niiden torjunta. Pasilanväylän rakentamismahdollisuus on alustavasti otettu huomioon liikuntapuiston alueen pohjoisosan sisältävässä asemakaavassa nro 10505, jossa väylää varten tarvittava alue on rajattu likimääräisesti. Aikanaan alueelle laaditaan tarvittaessa varsinainen väylän rakentamisen mahdollistava asemakaava. Nyt laadittavassa

11 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/5 11 a Jatkosuunnitteluperiaatteet asemakaavassa tälle alueelle ei ole tarkoitus sijoittaa väylän rakentamista rajoittavia rakenteita. Liikuntapuiston alueella on tarkoitus parantaa kevyen liikenteen yhteyksiä. Melu- ja hiukkaspäästöt, sekä niiden torjuntatarve selvitetään. toteaa, että laadittava asemakaavan muutos tulisi valmistella seuraavien periaatteiden pohjalta (vrt. listalla oleva liitekartta): 1 Laadittavassa asemakaavan muutoksessa Messukeskuksen tontille tutkitaan seuraavia hankkeita: näyttelyhallien laajennus, hotellin laajennus, pohjoisen sisäänkäynnin laajennus, pysyvien näyttelyjen tilat, pysäköintilaitoksen korotus sekä selvitetään pysäköintitilojen sijoittamista maanalaisena ratkaisuna liikuntapuiston alle. Lisäksi selvitetään kongressitilojen laajennusmahdollisuuksia sekä liikennejärjestelymuutoksia. 2 Näyttelyhallien laajennusta selvitetään nykyisten näyttelyhallien itäpäähän. Näyttelyhallin tulee luoda uusi korkeatasoinen julkisivu liikuntapuiston suuntaan. 3 Hotellin laajentamista selvitetään tornimaisena lisärakennuksena nykyisen hotellin länsipäähän Messuaukion puolelle. Edellytyksenä on että rakennus suunnitellaan arkkitehtonisesti poikkeuksellisen korkeatasoisesti. 4 Pohjoista sisäänkäyntiä kehitetään Messukeskuksen autoilevien asiakkaiden pääsisäänkäyntinä tavoitellen sisäänkäynnin edustavuutta ja toimivuutta. 5 Pysyvien näyttelyjen rakennusta selvitetään pohjoisen sisäänkäynnin ja pysäköintilaitoksen väliin. 6 Pysäköintilaitoksen korottamista tutkitaan kahden kerroksen suuruisena. Korottamista tulee tutkia siten, että ylimpiä tasoja on mahdollista käyttää mahdollisimman monipuolisesti liikunnan, erityisesti rullaluistelun käyttöön. Pysäköintilaitoksen ajorampin sijoittamista Raviradanmäen puiston puolelle maanalaisena ratkaisuna selvitetään. 7 Messukeskuksen kokousasiakkaiden pysäköintiä tutkitaan

12 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/5 12 a sijoitettavaksi kongressitilojen läheisyydessä liikuntapuiston alle. Pysäköintitilojen katon tulee olla puistomainen viherkatto; oleskeluun painottuva osa liikuntapuistoa. Kannen rakenteet on tehtävä siten, että puuryhmät kannen päällä ovat mahdollisia. Kannen yläpuoliselle osalle on tehtävä asemakaavan yhteydessä puistosuunnitelma. Ratkaisun vaativuuden vuoksi (vesieristykset, rakenteet, rakenteiden kunnossapito ja aikanaan korjaus) kannen yläpuolisten osien toteutus, kunnossapito ja hoito on oltava pysäköintitilojen rakenteiden toteuttajan, Suomen Messujen vastuulla. Pysäköintitilojen ilmanvaihtoym. ratkaisut on järjestettävä Messukeskuksen sisällä katolle. Viherkanteen ei tehdä aukkoja. Kaavamerkinnältään alue säilyy liikuntapuistona. 8 Kaikissa osaratkaisuissa pyritään määrätietoiseen Messukeskuksen alueen imagon kehittämiseen arkkitehtuurin ja ympäristösuunnittelun keinoin. Toteutuksen korkeatasoisuus pyritään oleellisissa kohdissa sitomaan riittävän yksityiskohtaisilla kaavamääräyksillä. 9 Liikennelaitoksen tarpeisiin varatun bussilinja 17 kääntöpaikasta Ratamestarinkadun pohjoispäässä, osittain Messukeskuksen tontilla luovutaan. 10 Liikuntapuiston ja Messukeskuksen rajaa voidaan tutkia muutettavaksi pysyvän ajoyhteyden järjestämiseksi uuteen hallilaajennukseen. Tämä alue muuttuisi liikuntapuistosta osaksi Messukeskuksen tonttia. 11 Liikuntapuiston alueen Messukeskuksen puoleista reuna-aluetta selvitetään ns. yhteiskäyttöalueena, joka olisi kesäisin liikuntakäytössä ja talviaikaan pääasiassa Messukeskuksen tavaraliikenteen pysäköintialueena (rekka- ja muu tavaraliikenne). Alue säilytetään kaavamerkinnältään liikuntapuistona, jossa em. toiminta on määrätyin ehdoin mahdollista. Messukeskuksen toiminta muulla osalla liikuntapuistoa estetään kieltämällä alueen käyttö messutoimintaan ja pysäköintiin lukuun ottamatta ylikorkeiden kuljetusten reittiä Mäkelänkadulta Messukeskukseen. Liikuntapuiston oma pysäköinti sallitaan asemakaavaan rajattavilla alueilla. 12 Messukeskuksen ja liikuntapuiston väliin selvitetään näitä alueita maisemallisesti rajaavaa elementtiä. Pyrkimyksenä on liikuntapuiston ja Messukeskuksen alueiden rajautuminen omiksi alueikseen turvallisuuden, kaupunkikuvan ja käytön selkeyden kannalta. 13 Velodromin pohjoispäähän tutkitaan varastorakennuksen sijoittamista

13 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/5 13 a liikuntaviraston Käpylän liikuntapuiston lähinnä sesonkiluonteisten rakenteiden ja tarvikkeiden varastointia varten. 14 Liikuntapuiston pohjoisreunaan Messukeskuksen pysäköintitalon läheisyyteen tutkitaan pukusuoja- ja wc-rakennuksen sijoittamista. Jatkosuunnittelun tavoiteaikataulu Asemakaavaluonnos laaditaan keväällä Kaavaluonnoksen ja saadun palautteen pohjalta valmistellaan kaavaehdotus. Tavoitteena on, että ehdotus esitellään kaupunkisuunnittelulautakunnalle mahdollisimman pian sen jälkeen kun luonnokseen nähtävillä olon jälkeen mahdollisesti tehtävät lisäselvitykset on tehty. EHDOTUS Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee hyväksyä esityslistatekstissä todetut jatkosuunnitteluperiaatteet 1 14 laadittavan asemakaavan muutoksen pohjaksi. Pöytäkirjanote ja jäljennös esityslistatekstistä niille kirjallisen mielipiteen esittäneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa Lisätiedot: Lepistö Timo, projektipäällikkö, puhelin Wahlsten Kalevi, diplomi-insinööri, puhelin LIITTEET Liite 1 Sijaintikartta Liite 2 Messukeskus ja Käpylän liikuntapuisto, asemakaavan muutoksen periaatteet Liite 3 Liikuntapuiston aluetta koskeva esisuunnitelma Liite 4 Lyhennelmä Messukeskuksen vaihtoehtoisista esisuunnitelmista Liite 5 Asemakaavan muutoshakemus ja mielipidekirjeet