VSS-Etsi! Väestönsuojelulehti Jäsenlehti Helsingin Väestönsuojeluyhdistys ja Helsingin Etsintä- ja Pelastuskoirat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VSS-Etsi! Väestönsuojelulehti Jäsenlehti 1-2012. Helsingin Väestönsuojeluyhdistys ja Helsingin Etsintä- ja Pelastuskoirat"

Transkriptio

1 VSS-Etsi! Väestönsuojelulehti Jäsenlehti Kokouskutsu s. 4 Pelastuskoirasivut s Helsingin Väestönsuojeluyhdistys ja Helsingin Etsintä- ja Pelastuskoirat

2 HELSINGIN VÄESTÖNSUOJELUYHDISTYS RY hallitus ja toimihenkilöt Siltavuorenranta 16 B, Helsinki, p. (09) , faksi (09) Nimi Osoite GSM & Valittu pj Unto Lemmetty Heinäpellontie 18, Hki vpj Greta Nikkilä Kristianinkatu 19 A 41, Hki sihteeri Maria Mahar p Marja Rikman-Koski Siilitie 13 F 482, Hki Jukka Lehtiranta Kovelipolku 14 b, Hki Anne Nikkilä-Soidinniemi Rouvienpolku 5 A 11, Hki Jukka-Petri Nieminen Toukolantie 1, Riihimäki Jari Markkanen Gunillanpolku 1 A 37, Hki Tommi Laurinen PL 112, Helsingin kaupunki Pysyvä jäsen Raimo Nikkilä Kristianinkatu 19 A 41, Hki Kutsuttuna hallit.kokous TOIMIKUNNAT JA TILITOIMISTO: Tehtävä Nimi GSM He-Mu joht. Raimo Nikkilä Yritys- ja talosuojeluos. pj. Jukka-Petri Nieminen Naistoimikunta Marja Rikman-Koski Yrityspalvelu Pentti Mäkinen Oy Nuijamiestentie 5 A, Hki, p , Tilintarkastajat: Eero Lehmusvuo p , varatilintarkastaja KHT Risto Mäkiö p PELASTUSKOIRA- JAOS (HEPEKO) Puheenjohtaja Jukka Lehtiranta Anette Aunola Riitta Niemi Marja Huhtakangas Petri Smolander Sari Köck Irene Haarlaa Tiina Taristo Nina Hanikka Hallituksen jäsenten tehtävienjakoa ei oltu vielä tehty lehden mennessä painoon. Hälytysryhmän johtaja Heli Herna VSS Etsi! -lehden toimittaja Majka Borgström 2 VSS-Etsi! 1/2012

3 Sisältö: Kokouskutsu...4 Materiaalimyynti...5 Pääkirjoitus...6 Puheenjohtajalta...8 Ilmoitusasiat...13 Koulutuskalenteri...14 Pelastuskomentaja Kari Lehtokangas eläkkeelle...15 Otteita pelastuslain säädöksistä...18 Ilkka Kianto eläkkeelle...21 Helpen uusi toiminnanjohtaja esittäytyy...23 NASTA-turvallisuusharjoitus Upinnimen varuskunnassa vuotta sitten tapahtunutta...28 Kolme pientä juttua liittyen talvi- ja jatkosotaan...30 Tampereen keskustan tulipalo on vaatinut kolmen ihmisen hengen...31 Asuinkiinteistöjen pelastussuunnitteluun valtakunnallinen ohje Pelastuskoirasivut PEKO-puhinoita...34 Oletko kiinnostunut tutustumaan ja pelastuskoirien hälytysryhmään?...35 Pelastuskoirien viranomaistason koevaatimukset uudistuivat...36 Kansallisten pelastuskoirakokeitten sääntömuutoksista...37 IPOR-kokeitten sääntömuutoksista...38 Urheilukoiran kunnon ylläpito, nesteytys ja ruokinta Kansallisten pe sääntömuutoks Vss-Etsi! -lehti Numero 1/2012 Toimitus: Majka Borgström (ulkoasu ja taitto), Raimo Nikkilä (HVSSY), Heli Herna Osoitteenmuutokset: HVSSY:n jäsenet Raimo Nikkilä p HEPeKo:n jäsenet jäsensihteerille VSS-Etsi! 1/2012 Painopaikka: Itä-Helsingin Monistus Kannen logo: Raimo Nikkilä Kansikuvat:Raimo Nikkilä, Outi Toni Takakansi: Outi Toni Huom! Artikkelin kirjoittaja vastaa artikkelin sisällöstä. Artikkeleita ei saa julkaista ilman kirjoittajan lupaa. Artikkelin lähettäjä vastaa siitä, että lupa materiaalin julkaisemiseen on. Toimitus pidättää oikeuden lyhentää ja muuttaa lähetettyä materiaalia. 3

4 KOKOUSKUTSU Arvoisa jäsenemme Kutsumme Teidät yhdistyksen sääntömääräiseen kevätkokoukseen torstaina 15. maaliskuuta 2012 kello Kokous pidetään Helsingin väestönsuojelumuseon tiloissa Siltavuorenranta 16 B Helsinki. Kokouksessa käsitellään yhdistyksen kevätkokouksen sääntömääräiset asiat. Ennen kokousta on kahvitarjoilu ja sen jälkeen kuulemme pääesikunnasta Sanna Haapalan kokemuksista komennuksella Ugandassa. Tarjoilu alkaa puoli tuntia ennen kokousta. Helsingissä 15. helmikuuta 2012 HELSINGIN VÄESTÖNSUOJELUYHDISTYS RY Hallitus HELSINGIN VÄESTÖNSUOJELUYHDISTYS RY SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN KEVÄTKOKOUS KELLO Jaamme kokousmateriaalin kokouspaikalla ESITYSLISTA 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen puheenjohtajan, sihteerin,kahden pöytäkirjan tarkastajan ja kahden ääntenlaskijan valitseminen 3. Kokouksen osanottajien laillisuus ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4. Esityslistan hyväksyminen 5. Hallituksen toimintakertomuksen, edellisen tilikauden tilinpäätöksen sekä tilintarkastuskertomuksen esittäminen 6. Edellisen tilikauden tilinpäätöksen vahvistaminen 7. Vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle ja muille tilivelvollisille edelliseltä tilikaudelta 8. Huomionosoitukset ja ilmoitusasiat 9. Kokouksen päättäminen 4 VSS-Etsi! 1/2012

5 VSS-Etsi! 1/2012 5

6 Pääkirjoitus Raimo Nikkilä Väestönsuojelu on lain velvoittamaa humanitaarista toimintaa elämän ja elinmahdollisuuksien turvaamiseksi. Omatoimisesta varautumisesta kiinnostuneet ihmiset ovat jo vuodesta 1941 lähtien kehittäneet tietojaan ja taitojaan yhdistyksen parissa. Yhdistys tarjoaa jäsenilleen ja lukijoilleen tietoja ajankohtaisista asioista sekä monipuolisia mahdollisuuksia toimia väestönsuojelutietouden ja -aktiivisuuden edistämiseksi. Kouluttamalla ja kouluttautumisella ennakoidaan vaaratilanteita. Henkinen tuki väestönsuojan poikkeusoloissa on eräs yhdistyksen koulutuksista, joka oli tämän alkukevään kursseista ensimmäinen ja pidettiin yhdistyksen koulutustiloissa su Kurssille oli ennakkoon ilmoittautunut 25 henkilöä. Toinen kursseistamme on kansainvälinen humanitaarisen oikeuden kurssi, jossa perehdytetään kansainväliseen vss-toimintaan. Se antaa valmiudet varautua vaikeisiinkin pelastustehtäviin. Myös pelastuskoiratoiminta kuulu toimintaamme ja sen myötä voi osallistua jopa kansainvälisiin pelastustehtäviin. Pääasiallisena koulutuksena on yhdistyksellä suojanhoitajankurssien koulutus sekä lukiolaisten turvakurssiosiot. Yhdistyksen suurin toiminnallinen kohde on väestönsuojelumuseon opastoiminta ja sen kehittäminen. Opastoiminnassa on 22 koulutettua jäsentämme. Museo on auki yleisölle lauantaisin klo ja kesä-elokuun suljettuna, muina aikoina sopimuksen mukaan. Harrastustoimintaa jäsenistölle löytyy retkien ja erilaisten yhteisten tapahtumien muodossa. Helsingin Väestönsuojeluyhdistys tuo jäsenistölleen muutamia näkökantoja jäsentoiminnan kehittämiseen ja sen jatkuvuuden turvaamiseksi. Yhdistyksen 71. toimintavuoden alkaessa on aika pysähtyä ja katsella tulevaisuuteen: onko kehittämisen tarvetta ja mitä se voisi olla? Huomioiden jäsenistömme ikärakenteen on osa saavuttanut jo eläkeiän, ja myös nuoret jäsenet ja heidän mahdollisuutensa toimia yhdistyksessämme tulee huomioida. Mikä sitten olisi mielekästä toimintaa, joka kehittää ja motivoi vanhoja sekä nuoria jäseniämme? Moni vanhemmista jäsenistämme on toiminut aktiivikaudellaan työelämässä ja jäsenenämme jo kymmeniä vuosia yhdistyksen alaosastoissa, osastojen puheenjohtajina, toimihenkilöinä ym. muissa osaston väestönsuojelutehtävissä. Helsingissä oli alaosastoja (8-10) vuosina Silloin oli tarvetta väestönsuojelu toimintaan eikä se tänäkään päivänä ole poistunut, mutta se on jollain tavalla siirtynyt taka-alalle yhteiskunnallisissa muutoksissa. Yhdistyksemme toimenkuvassa on tapahtui raju muutos v Suuntaan tämän kirjoitukseni lähinnä uusille jäsenillemme tietoiskuna aikaväliltä Se selvittää osaltaan jäsenhankintamme tärkeyttä ja tarvetta motivointiin tulevaisuutta ajatellen. Väestönsuojelun uutta tulemista ei ole tänäkään päivänä näkyvissä, vaikka uudelta lailta sitä toivottiin - ehkä se oli liikaa. Väestönsuojelun tietotaito-osaaminenkin on jo melkein unohdettu väestönsuojeluveteraanien siirtyessä eläkkeelle tai muuten pois riveistämme. Väestönsuojeluun ja varautumiseen liittyen tapasin muutamia vanhoja väestönsuojeluveteraaneja eräässä seminaarissa. He olivat Espoosta ja Vantaalta, joissa alan yhdistykset ovat vielä rekisteröityjä, mutta varsinaista toimintaa on vähän. Keskustelussa tuli selvästi esiin sama huoli kuin minkä tämän artikkelin alkupuolella olen maininnut: väestönsuojeluun ja sen tehtäviin on tarvetta, mutta koulutetuille ei heilläkään löydy sijoituspaikkaa. Vuosina sijoitettiin koulutettuja lohkon ym. tehtäviin ja toiminta oli vapaaehtoisella pohjalla ja toimi mielestäni hyvin etenkin täällä Helsingissä. Olen kuullut puhetta vastuuhenkilöiltä, että olisiko palattava entiseen käytäntöön jolloin järjestelmä vielä toimi, mutta toisin on tänään. Kun pelastustoimilaki ja valtakunnallinen organisaatio 1990-luvun alkupuolella astui voimaan, lain muutoksen yhteydessä perustettiin Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ja useita pelastusliittoja, joille siirrettiin lopetettujen väestönsuojeluyhdistysten (n ) koulutusvastuu. Tämä oli periaatteessa kuolinisku myös väestönsuojelulle, kun sen vastuu siirrettiin uuden lain myötä palokuntien toimenkuvaan, josta se tänäkään päivänä ole toipunut entiselleen. Lainmuutos 1990-luvun alussa ei kuitenkaan lopettanut Helsingin Väestönsuojeluyhdistys ry:n toimintaa, kiitos senaikaisille kaukonäköisille neuvotteleville henkilöille mm. tuon aikaiselle pelastuskomentajalle Rainer Alholle sekä kiinteistöpäällikkö Rainer Kinnuselle ja uskolliselle yhdistyksemme jäsenistölle, joiden myötävaikutus edesauttoi yhdistyksen säilymiseen. Helsingin Väestönsuojeluyhdistys ry:n toimenkuva on myös muuttunut. Vuona 1993 yhdistys muutti Runeberginkadulta. Yhdistys vuokrasi Olavinkatu 1:stä Helsingistä vuonna 1994 kolmannesta kerroksesta 24 m 2 toimistotilan, johon liittyi myös yhteinen koulutus- ja neuvottelutila. Helsingin Väestönsuojeluyhdistys ry lopetti osittain koulutustoiminnan sen siirtyessä 6 VSS-Etsi! 1/2012

7 perustetulle Helsingin Pelastusliitolle. Yhdistyksen hallitus uusittiin v Oheisessa kuvassa vas. Jukka Tamminen yrityssuojelun pj. sekä johtokunnan jäsen, Helsingin pel.edust. Niilo Kohonen, vpj Greta Nikkilä, sihteerinä Terhi Ekman, jäsen Tapio Mäkinen, (alla) prof. Antti Ahlström puheenjohtajana, Ensio Selin, Ari Starck sekä Keijo Mökkönen. Arto Aremo ei toimi yritysasiamiehenä ja ainoana palkallisena otti hoitaakseen myös yhdistyksen juoksevat päivittäisrutiinit sekä Raimo Nikkilä. Yhdistyksen toiminta ja toimeentulo jatkossa perustui näin ollen pitkälti yhdistyksen aloittamiin projekteihin kuten Tuomarinkylä, Torpparinmäki, Paloheinä, Pakila (lyhennys TuToPaPa) vuonna 1994 ja henkinen huolto väestönsuojassa -projektiin, joka alkoi myöhemmin vuonna Näihin projekteihin saatiin huomattavaa tukea lähinnä Väestönsuojelusäätiöltä ja osin myös perustetulta Helsingin Pelastusliitolta, jonka tuki suuntautui lähinnä yhdistyksen pelastuskoirajaokselle, mutta muuten toteutetut projektit tehtiin pitkälti vapaaehtoisin voimin. Helsingin Väestönsuojeluyhdistys ry:n hallituksen päätöksellä vuonna 2000 neuvoteltiin vuotuisesta toimintatuen mahdollisuudesta, jonka pelastuslautakunta hyväksyi vuoden 2001 alusta. Lisäksi mainittakoon Helsingin väestönsuojelumuseon perustamishanke yhteistoiminnassa Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen ja yhdistyksen kanssa. Taloudellisesti hankkeen takana oli pelastuslaitos ja projekti kesti kolmisen vuotta. Helsingin väestönsuojelumuseon valmistuttua se avatiin yleisölle. Vss-Etsi-väestönsuojelulehti on Helsingin Väestönsuojeluyhdistys ry:n jaosten ajankohtaistietoa välittävä lehti, joka ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Lehti on myös luettavissa nettisivullamme. Jäsenet saavat lehden postitse ja lisäksi se jaetaan ilmaisjakeluna n. 21 julkishallinnonvirastoon Helsingissä. Lehdellä on hallituksen valitsema päätoimittaja. Jäsenlehti toimii tehtävässään päätoimittajan vastuulla. Lehdellä on toimikunta, joka koostuu lehden vakituisista kirjoittajista. Oletko lehden tekijä tai jutunkertoja? VSS-Etsi!-lehti kaipaa uusia näkökulmia, eli uusia juttujen kirjoittajia. Yhdistyksen nettisivuilla voit tutustua toimintaan ja löytää myös ajankohtaista tietoa arjen turvallisuuteen liittyen. Kopioi sivuiltamme omaksesi turvaopas ja tarkastuslistat. Näin varmistut, että kotisi on turvallinen! Osoite: Nettisivumme ovat suomen lisäksi ruotsiksi ja englanniksi. Sivuilta löytyy myös Helsingin väestösuojelumuseon esittely. Olen yllä esitellyt teille jäsenet historiasta otteita sekä toimintamallejamme. Nyt toivomme mielipiteitänne ja ehdotuksianne. Olette tervetulleita kertomaan niistä jäseniltaamme torstaina klo Vss-Museolle os. Siltavuorenranta 16 B 16, Helsinki. Lehtemme sivuilta löydät jäseniltamme ohjelmailmoituksen. Tulkaa kertomaan ehdotuksistanne ja tutustumaan yhdistyksen toimitiloihin ja museoon! VSS-Etsi! 1/2012 7

8 Puheenjohtajalta: Väestönsuojien rakentaminen jatkuu sittenkin, vai jatkuuko? Käsittelen tässä artikkelissa väestönsuojien rakentamisen 7 vuoden mittaista selvitysvaihetta, joka sitten päättyi eduskunnan hyväksymään lakiin sekä lainsäädäntöön tehtyjä muutoksia. Väestönsuojien rakentamista koskeva uudistustyö lähti käyntiin paljon ennen pelastuslain uudistushanketta. Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko vuonna 2004 edellytti, että sisäasiainministeriö laatii väestön suojaamisen periaatteita käsittelevän strategian vuoteen 2006 mennessä. Strategiassa tuli ottaa huomioon uusimmat arviot joukkotuhoaseiden muodostamasta uhasta sekä sotilaallisessa että terrorikäytössä. Sisäasiainministeriön pelastusosaston asettama työryhmä laati ehdotuksen väestön suojaamisen strategiaksi. Ehdotus valmistui , jonka jälkeen se oli laajalla lausuntokierroksella. Lausuntojen sekä jatkovalmistelutyön tuloksena laadittiin strategia väestön suojaamisen periaatteiksi. Sisäasiainministeri Anne Holmlund hyväksyi väestön suojaamisen strategian Strategia oli pohjana pelastuslain valmistelussa. Pelastuslain väestönsuojelujärjestelmää ja väestönsuojien raken tamista koskevien säännösten uudistamisessa otettiin erityi sesti huomioon hallitusohjelmassa, yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategiassa ja uuden turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon laadinnan yhteydessä esiin tulleet kehittämislinjaukset sekä väestön suojaamisen strategiassa esitetyt lainsäädännön kehittämisnäkökohdat. Koskaan aikaisemmin pelastusalan uudistuksen yhteydessä ei ole selvitetty turvallisuuspoliittisia lähtökohtia niin perusteellisesti, kuin nykyisen lain osalta tehtiin. Selvityksiä tehtiin 7 vuoden aikana, joka vaiheessa pyydettiin lausuntoja. Pelastuslain uudistamishankeen yhteydessä ympäristöministeriö esitti omissa lausunnoissaan ja kuulemistilaisuuksissa ensi sijaisen vaatimuksen, että väestönsuojien rakentaminen lopetetaan kokonaan. Kesällä 2010 ympäristöministeriö teki valtioneuvoston istuntoon kilpailevaan lakiesityksen. Vastakkain olivat vielä saman puolueen ministerit, sisäasiainministeri Anne Holmlund ja asuntoministeri Jan Vapaavuori. Tästä voi päätellä, mikä rooli kullakin ministerillä oli. Sisäministeri teki omaa virkatyötänsä, tukenaan virkamieskoneisto. Ympäristöministeriön esittämässä lakiesityksessä lähdettiin sii tä, että väestönsuojien rakentamista koskevat säännökset uudis tettaisiin siten, että yleisestä väestönsuojien rakentamisvelvollisuudesta luovuttaisiin. Uusien väestönsuojien rakentaminen ja olemassa olevien suojien kunnostaminen muutettaisiin tarveharkintaiseksi. Pelastuslain viimeinen esitys jätettiin valtioneuvoston käsittelyyn viimeisenä mahdollisena viikkona. Luultavasti Vapaavuori oli puun ja kuoren välissä. Vaihtoehtoja oli enää kaksi, jatketaan vanhalla lailla tai hyväksytään sisäasiainministeriön muutettu ja lievennetty esitys. Tässä tilanteessa valtit olivat esittelevän minis terin käsissä. Lopulta valtioneuvosto hyväksyi lakiehdotuksen viimeisten lakiehdotusten joukossa Eduskunnassa hallintovaliokunnalle tuli kiire kuulla asiantuntijoita ja tehdä tarvittavat tarkennukset lakiin. Ei jäänyt aikaa pyytää lausuntoa eräistä pelastuslain asioista perustuslaki valiokunnalta. Laki oli viimeisessä mahdollisessa täysistunnon, toisessa käsittelyssä 17 muun käsiteltävän asian kanssa Laki vahvistettiin tasavallan presidentin toimesta Väestösuojan kevennetty rakentamisvelvoite tuli samalla voimaan ja koko laki Väestönsuojien rakentamispeli jatkuu Valtioneuvosto on antanut pelastuslain esittelyn yhteydessä koko valtioneuvoston yhteisen lausuman, jonka mukaan valtioneuvosto seuraa tarkasti pelastuslain väestönsuojelua kos kevien säännösten vaikutuksia. Valtioneuvosto kiinnittää erityistä huomiota siihen, vaikuttavatko väestönsuojien rakentamista koskevat säännökset kohtuuttomasti asuntojen hintojen nousuun ja miten säännösten muutokset vaikuttavat väestönsuojien rakentamisen määrään ja kustannuksiin. Edelleen valtioneuvosto katsoo lausumassaan, että seuraavan turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon valmistelun yhteydessä on syytä arvioida myös mahdollisuutta väestönsuojien rakentamisesta luopumiseen suhteessa muutoksiin Suomen turvallisuuspoliittisessa tilanteessa sekä väestön turvaamisen tarpeeseen. Hallintovaliokunta edellyttää, että seuraavan turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon yhteydessä arvioidaan Suomen turvallisuuspoliittisen tilanteen lisäksi väestön suojaamisen tarpeet. Toivotan onnea sisäasiainministeriölle selvitysten tekemisessä. Onneksi asia ratkaistaan nyt turvallisuudesta vastaavien tahojen toimesta eikä esim. valtioneuvoston kädennostoäänestyksessä. 8 VSS-Etsi! 1/2012

9 Väestönsuojien rakentamisen lopettamisella ei voida pelastaa asuntojen rakentamiskustannuksia kuin 20 euroa neliöltä. Viimeisten lehtikirjoitusten mukaan, Helsingissä pelkkä tontti maksaa 2000 euroa asuntoneliölle. Eri vaiheet väestönsuojien rakentamisen selvityksistä Väestön suojaamisen strategia 2005 Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategia 2006 Hallitusohjelma Pelastuslain uudistamisen esiselvitys -hanke Turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko 2009 Ota kantaa pelastuslain uudistamisehdotukseen Pelastuslain uudistamishanke Lain kirjoittaminen Laki lausunnoilla Lausuntojen huomioiminen Lain valmistelussa tehdyt keskeiset muutokset 1) Väestönsuojan yleiseksi rakentamisvelvollisuuden rajaksi määriteltiin lausuntovaiheen lakiluonnoksen kerrosneliömetriä. Teollisuus-, tuotanto-, varasto- ja kokoontumisrakennusten raja oli 1500 kerrosneliömetriä. Lopullisessa laissa yleinen rakentamisvelvoitteen raja oli 1200 m 2 (vähentyminen 40 %) ja teollisuus-, tuotanto-, varasto- ja kokoontumisrakennusten raja pysyi 1500 kerrosneliömetrissä (vähentymä 65 %). Väestönsuojien kokonaisvähennys kaikkien rakennusten osalta on 46 %. Nyt lain perusteluissa määriteltiin mikä on pysyvää työskentelyä. Pysyväksi työskentelyksi katsottaisiin vähintään yhden henkilön työskentely 8 tuntia arkipäivisin koko vuoden ajan tai vähintään 2 henkilön työskentely vähintään 6 kk:n ajan 8 tuntia arkipäivisin. Pysyvään työskentelyyn harkittiin myös henkilömäärän asettamista. Henkilömäärärajan asettaminen esim. viiteen olisi aiheuttanut turhan paljon ristiriitoja ja tulkintavaikeuksia raken nus lupaviranomaisille. Vanhassa laissa on totuttu tulkitsemaan yhden henkilön määrittelyyn pysyväksi työskentelyksi. Miksi muuttaa hyvää käytäntöä. Rajan nostaminen 1500 m 2 jättää pienet yritykset pois rakentamisvelvoitteen piiristä. 2) Peruskorjauksen yhteydessä tehtävän uuden väestönsuojan rakentamisvelvoitteesta luovuttaisiin. Vanhassa laissa oli annettu harkintavalta rakennusluvan myöntävälle viranomaiselle. Velvoite voitiin asettaa, jos väestönsuojan rakentaminen ilman suuria vaikeuksia ja kohtuullisin kustannuksin käy päinsä. Käytännössä rakennuslupaviranomaiset eivät ole useinkaan edellyttäneet väestönsuojan rakentamista muutos- tai korjaustyön yhteydessä. Väestönsuojan rakentaminen valmiiseen rakennukseen on kallista ja se on teknisesti vaikea toteuttaa. 3) Yleisiä väestönsuojia oli tarkoitus rakentaa suojelukohdekunnissa luvulla väestönsuojelulain ja sittemmin pelastuslain mukaan niille, joille ei muuten syntyisi väestönsuojapaikkoja. Valtion oli tarkoitus taloudellisesti avustaa kuntia yleisten väestönsuojien rakentamista. Valtion kassa oli aina tyhjä, eikä rahoja saatu budjettiin tätä tarkoitusta varten. Yleisiä väestönsuojia on rakennettu hyvin vähän. Eräiden suurten kalliosuo jien VSS-Etsi! 1/2012 yhteyteen on tehty muutamia tuhansia yleisiksi luokiteltuja suojapaikkoja. Lisäksi Helsingin kaupungissa yleisiä suojapaikkoja on metroasemien yhteydessä. Tästä syystä uudesta pelastuslaista poistettiin kuollut lakipykälä. 4) Suojelukohteiden oleellisin merkitys on koskenut yleisten väestönsuojien rakentamista sekä väestönsuojan rakentamisvelvollisuutta rakennuksen peruskorjauksen yhteydessä. Kun nämä velvoitteet haluttiin jättää toimimattomina pois, jäi koko suojelukohteiden määrittely merkityksettömäksi. Lisäksi suojelukohdekunnissa oli tiukemmat määräykset väestönsuojaan kuljettavaa matkaa varten ja väestönsuojien tuli kestää suurempia kuormia kuin muulla alueella. Rakennettavien suojien määrän vähentymisen takia oli välttämätöntä yhdistää S1- ja K-luokka. Tästä syystä suojelukohteiden määrittelystä luovuttiin uudessa pelastuslaissa. 5) Väestönsuojan kunnostamisen aikaa katsottiin voitavan lisätä, nykyisten uhkien johdosta yhdestä vuorokaudesta kolmeen. Sääntelyn lievennettyä väestönsuojan tiloja voi helpommin käyttää normaalioloissa. Väestönsuojia käytetään muun muassa varastoina ja urheilutiloina ja tilojen saattaminen toimintakuntoon edellyttää riittävää valmisteluaikaa. Mahdollisen uhan ilmaannuttua suojia kunnostettaisiin tosiasiallisesti suojautumistarvetta vastaavalla tavalla ilman lain asettamaa tiukkaa aikavelvoitettakin. 6) Väestönsuojan lujuutta koskevat vaatimukset annetaan väestönsuojia koskevassa asetuksessa ja yksityiskohtaisemmat määräykset sisäasiainministeriön asetuksessa. Suojaluokkia on nyt kolme S1-, S2- ja kalliosuoja. Niiden tulee kestää 1, 2 ja 3 ilmakehän paineaallosta aiheutuvat kuormitukset. Väestönsuojan tulee antaa suojaa radioaktiiviselta säteilyltä, myrkyllisiltä aineilta, rakennesortumilta sekä tavanomaisilta asevaikutuksilta. 7) Vapautuksen myöntäminen väestönsuojan rakentamisvelvollisuudesta kuuluu jatkossakin aluehallintovirastolle, jos väestönsuojan rakentamisesta aiheutuisi tavanomaista suuremmat rakentamiskustannukset suhteessa koko hankkeen rakentamiskustannuksiin. Tavanomaista huomattavasti korkeampina rakennuskustannuksina voitaisiin pitää sitä, että väestönsuojan kustannukset ovat yli 4 prosenttia rakentamisen kokonaiskustannuksista. Vapautus voitaisiin myöntää myös muista kuin taloudellista syistä. Onneksi hallintovaliokunta poisti hallituksen esityksestä seuraava tekstin vapautuksen myöntämiseen on muu painava syy., samalla kumoutui tässä kohtaa Vapaavuoren vaatimat perustelut. Tilalle lakiin tuli teksti väestönsuojan rakentaminen ilman suuria teknisiä vaikeuksia ei käy päinsä omine perusteluineen. Vapaavuoren painostuksen takia lakiin lisättiin että, kunta voisi hakea sisäasiainministeriöltä vapautusta väestönsuojien rakentamisesta tietylle alueelle. Edellytyksenä tällaiselle helpotukselle olisi, että väestön suojaaminen olisi asianomaisen alueen osalta varmistettu joko jo rakennetuilla suojapaikoilla tai muulla tavoin. 8) Vanhan väestönsuojan kunnostamisvelvoite (72 ) saatiin vihdoinkin pelastuslakiin. Velvoite on sidottu rakennuksen rakentamiseen verrattavaan korjaus- ja muutostöihin tai muu- 9

10 tettaessa rakennuksen käyttötarkoitusta. Väestönsuoja tulee kunnostaa siten, että se täyttäisi soveltuvin osin sisäasiainministeriön asetuksella säädettävät väestönsuojien teknisiä yksityiskohtia koskevat määräykset. Uudistuksen tarpeessa ovat erityisesti vuosina rakennetut väestönsuojat, joissa on yhteensä miljoonaa suojapaikkaa ( väestönsuojaa). Väestönsuojien kunnostamisen arvioidaan toteutuvan 40 vuoden kuluessa ja kunnostamisen vuotuisiksi kustannuksiksi arvioidaan noin 2 miljoonaa euroa. Muutos- ja korjaustyön yhteydessä on syytä selvittää jo varhaisessa vaiheessa yhdessä rakennusvalvontaviranomaisen kanssa, onko kyseessä sellainen korjaus- ja muutostyö, joka velvoittaa kunnostamaan väestönsuojan. Korjattavan rakennuksen väestönsuojassa tehdään virallinen tarkastus, jossa käytetään esim. SPEK:n julkaisemia tarkastuslomaketta, korjaustarpeen laajuuden kartoittamiseksi. Väestönsuojan kunnostuksesta tehdään korjaussuunnitelma, työselostus ja päivitettävä virallinen väestönsuojapiirustus, joka toimitetaan rakennuslupaviranomaiselle ja pelastusviranomaiselle. Vanhan väestösuojan kunnostamisen täyttymisen ehdot 1) Jos kiinteistön korjaukseen on haettu rakennuslupaa maankäyttö- ja rakennuslain 125 :n mukaan, voidaan kiinteistö velvoittaa kunnostamaan väestönsuoja, jos kohdan 2 ehdot täyttyvät. 2) Väestönsuojan kunnostus sidotaan saneerauksen kokonaiskustannuksiin. Saneerauksen yhteydessä väestönsuojan kunnostuskustannukset voisivat olla enintään 2 prosenttia kokonaiskustannuksista. Kunnostuskustannusten ylittäessä 2 pro senttia, ensinnä tulee kunnostaa hiekkasuodattimilla varustetut ilmanvaihtolaitteet ja sen jälkeen muut varusteet. Väestön suojan normaaliolojen käytön perusparannusta ei oteta huomioon kustannuksia verrattaessa. Mikään erillinen rakennusosan tai järjestelmän kunnostus, kuten esim. julkisivujen kunnostus, ikkunaremontti, linja saneeraus, erilliset huoneisto- tai kylpyhuoneremontit, eivät edellytä yksinään väestönsuojan kunnostusta. 3) Aina kun kyseessä on hiekkasuodattimella varustettu väestönsuoja (rakennettu ennen vuotta 1972) tulee sen ilmanvaihto laitteisto uusia rakennusten peruskorjausten yhteydessä. Suurin osa hiekkasuodattimista on sijoitettu rakennuksen ulkopuolelle, jolloin ne ovat herkkiä kosteuden vaikutuksille ja talvella on vaara kostean suodattimen jäätymisestä. Muiden laitteiden ja varusteiden kunnostuksessa noudatetaan taulukkoa 1. Pelastuslain 72 mukaan rakennuksen rakentamiseen verrattavissa olevan korjaus- tai muutostyön ja käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä rakennuksessa oleva väestönsuoja tulee kunnostaa siten, että väestönsuoja täyttää soveltuvin osin väestönsuojalle toimenpiteen toteuttamisajankohtana asetetut teknisiä yksityiskohtia koskevat vaatimukset. Rakennusluvan myöntämisen yhteydessä tulee harkita tapauskohtaisesti väestönsuojan teknisiä yksityiskohtia koskevien vaatimusten soveltaminen kyseessä olevaan muutos- ja korjaustyöhön tai käyttötarkoituksen muuttamisen käsittävään rakentamiseen. Kunnostamisvelvollisuuden piiriin kuuluisivat väestönsuojan tekniset yksityiskohdat, joiden vaatimuksista säädetään sisäasiain ministeriön asetuksella. Väestönsuojan ikä ja kunto vaikuttavat velvoitteisiin. Poikkeukset ja lievennykset väestönsuojan kunnostamis velvoitteeseen Jos väestönsuojan kunnostaminen voimassa olevien säännösten edellyttämään kuntoon aiheuttaisi kohtuuttomia kustannuksia tai olisi teknisesti poikkeuksellisen vaikeasti toteutettavissa, voitaisiin rakennusluvassa määritellä kunnostamisvelvoite voimassa olevia väestönsuojalle asetettavia vaatimuksia lievemmäksi. Kohtuuttomina kustannuksina voidaan pitää yli 2 prosentti a rakennuksen kunnostuskustannuksista. Väestönsuojan kunnostamisvelvollisuus ei käsittäisi väestönsuojan kokoa ja rakennetta koskevien vaatimusten toteuttamista. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaista toimenpidelupaa edellyttävät toimenpiteet eivät aiheuttaisi väestönsuojan kunnostamisvelvollisuutta. 9) Uuden väestönsuojan käyttöönottotarkastuksen tekee riittävän koulutuksen saaneet henkilöt. Tarkastuksessa käytetään samaa lomaketta kuin valmiiden väestönsuojien määräaikaistarkastuksissa. Huomautukset merkitään samalle lomakkeelle. Tarkastuspöytäkirjasta on jätettävä kopio rakennuslupaviranomaiselle ja pelastusviranomaiselle. Pelastusviranomainen tekee näihin suojiin pistokoeluonteisia tarkastuksia. Väestönsuojan lopullinen hyväksyntä tehdään rakennuksen käyttöönotto- tai lopputarkastuksen yhteydessä. Rakennuttajan on rakennusluvan myöntävälle viranomaiselle viimeistään käyttöönotto- tai lopputarkastuksen yhteydessä esitettävä luotettava selvitys siitä, että väestönsuoja laitteineen ja varusteineen täyttää asetetut vaatimukset sekä toimii tarkoitetulla tavalla. Pelastusviranomainen suorittaa käyttöönotto- tai lopputarkastuksen yhteydessä väestönsuojan tarkastuksen, käyttöönottotarkastuksesta tehdyn pöytäkirjan perusteella. 10) Vanhan väestönsuojan määräaikaistarkastus Pelastuslain 12 :n mukaan yleinen kunnossapitovelvoite koskee kaikkia rakennusten paloturvallisuuslaitteita sekä väestönsuojien varusteita ja laitteita. Väestönsuojan tarkastuksesta laaditaan tarkastuspöytäkirja, johon tehdään laitekohtaiset merkinnät ja joka liitetään kiinteistön muiden tarkastuspöytäkirjojen yhteyteen, kiinteistön huoltokirjaan. Tarkastuspöytäkirja lähetetään pelastusviranomaisille, sen jälkeen kun tarkastuksessa havaitut puutteet on korjattu. Vähintään 10 vuo den välein tehtävän väestönsuojan määräaikaistarkastuksen tekisivät riittävän koulutuksen saaneet henkilöt. Kolutusta järjestää esim. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Koulutuksen saaneista henkilöistä on pidettävä julkista luetteloa. Väestönsuojan omistajan on huolehdittava suojan sekä sen lait- 10 VSS-Etsi! 1/2012

11 teiden ja varusteiden jatkuvan käyttökunnon säilyttämisestä samoin kuin siitä, että suoja voidaan kunnostaa väestönsuojana käytettäväksi 72 tunnin kuluessa viranomaisen antamasta päätöksestä. Laitteiden toimintakunnossa pitäminen edellyttää yleensä säännöllistä huoltoa ja tarkastusta. Tarvittavat huolto- ja tarkastustoimenpiteet riippuvat laitteesta ja ne kerrotaan laitteen valmistajan laatimassa käyttö- ja huolto-ohjeessa. Väestönsuojan laitteiden huollon voi tehdä kiinteistön huoltoliike tai koulutuksen saanut suojanhoitaja. Pelastusviranomaisen tehtävänä on valvoa, että väestönsuojat pidetään jatkuvasti toimintakuntoisena. Pelastusviranomainen tekee näihin suojiin pistokoeluonteisia tarkastuksia erillisen valvontasuunnitelman mukaan. Aiemmin pelastusviranomaiset ovat tehneet väestönsuojien tarkastuksia palotarkastusten yhteydessä 10 vuoden välein. Uudessa pelastuslaissa palotarkastus on muuttunut harkinnanvaraiseksi riskikartoituksen pohjalta tehtäväksi, jolloin myös väestönsuojien systemaattinen tarkastaminen jää pelastusviranomaisen tekemänä pois. Pelastusviranomaisilla ei ole ollut nykyisinkään riittäviä resursseja tarkastusten tekemiseen. Väestönsuojan tarkastuksessa havaittujen puutteiden korjaus Pelastuslain 12 perusteella tehdyssä tarkastuksessa havaitut viat ja puutteet on korjattava tarkastuspöytäkirjassa annetussa ajassa, rakennusluvan myöntämishetken tasoon. Ellei enää ole saatavissa lupahetken vaatimuksen mukaisia laitteita ja varusteita, on korjaus tehtävä soveltuvin osin nykymääräysten mukaiseksi. 11. Suojatilan vähimmäiskoon nosto 12 neliömetristä 20 neliömetriin. Standardisoimalla kaikki pienet suojat samankokoisiksi saavutetaan taloudellista säästöä. 12. Säteilysuojausta ei enää tarvitse huomioida rakenteiden paksuudessa. S1- luokan suojien betonipaksuudet ovat aina samat eli 300 mm. Tämä yksinkertaistaa suunnittelua, eikä aiheuta oleellista väestönsuojien suojaustason heikkenemistä. 13. Myymälärakennusten väestönsuojan tarve mitoitetaan yhden prosentin mukaan kerrosalasta, nykyinen vaatimus on kaksi prosenttia. Myymälärakennukset sisältävät pääsääntöisesti myös varastot, joten niiden mitoittaminen kahdella prosentilla tuottaa tarpeettoman suuren suojan rakennuksessa yhtä aikaa oleskeleviin henkilöihin nähden. 14.Saniteettitiloja varten ei enää tarvitse rakentaa väestönsuojaan lisätilaa. Kerrosalasta laskettavan väestönsuojan varsinaisen tilan lisäksi tulee edelleen rakentaa lisätilaa sulkuhuonetta varten 4 m 2 tai sulkutelttaa varten 2,5 m 2 ja teknisiä tiloja varten (1,5 m 2 /ilmanvaihtolaite). Taloudelliset vaikutukset Uuden pelastuslain mukainen muutos väestönsuojien ra kentamis velvoitteisiin pienentäisi arvion mukaan väestönsuojien rakentamisen kustannuksia noin 21 miljoonaa euroa vuodessa, VSS-Etsi! 1/2012 josta puolet on väestönsuojien tuomaa lisäkustannusta. Asetustasoisten säännösten uudistamisen johdosta suojien rakentamis kustannusten arvioidaan alenevan noin 10 prosentilla eli yhteensä noin 8 miljoonalla eurolla vuodessa. Turvallisuustason menettämistä ei ole tarkemmin määritelty, mutta se on menetettyjen suojapaikkojen määrä. Ympäristöministeriön osuus pelastuslain soutamisesta ja huopaamisesta 2010 Olin ympäristöministeriön virkamiesten kanssa samaan aikaan kuultavana sisäasiainministeriössä pelastuslain uudistamishankkeen tiimoilta 2009 vuoden alussa. Olin myös ympäristöministeriön järjestämässä normitalkoot-seminaarissa. Tältä pohjalta muistelen asioiden kulkua. Väestön suojaamisen strategia oli lausunnolla vuonna Ympäristöministeriö ilmoitti silloin lausunnossaan väestönsuojien rakentamisesta seuraavaa Ehdotuksesta ilmenee, että väestönsuojelun suunnittelu on perinteisesti painottunut poikkeusolojen väestönsuojeluun. Myös väestönsuojia koskevat määräykset perustuvat poikkeustilanteisiin varautumiseen. Edellä esitetyn johdosta emme katso aiheelliseksi puuttua väestönsuojia koskevan ehdotuksen sisältöön. Ympäristöministeriön normitalkoot Vapaavuoren tultua asuntoministeriksi 2007, hän lähti systemaattisesti toteuttamaan väestönsuojien rakentamisen lopettamista, perusteena asuntojen kalliit hinnat. Ympäristöministeriön rakentamisen normitalkoiden taustalla oli valtioneuvoston tekemä periaatepäätös valtioneuvoston asuntopoliittiseksi toimenpideohjelmaksi. Toimenpideohjelman mukaisesti asuntotuotannon edellytysten parantamiseksi rakennus kustannuksia pyritään kohtuullistamaan ja lisäämään asunto rakenta misen kysyntä- ja kustannusohjautuvuutta. Rakentamisen normi talkoilla oli tarkoitus saada asuntorakentamisen turhat kustannukset kuriin. Yhtenä kysymyksenä oli, ovatko väestönsuojien rakentamisen kustannukset turhia. Normitalkoilla pyritään selvittämään, millaiset kaavamääräykset ja Suomen rakentamismääräyskokoelman määräykset ehkä tarpeettomasti kohottavat asuntorakentamisen rakennuskustannuksia. Selvityksessä otetaan huomioon myös elinkaarikustannukset. Hankkeessa tarkastellaan sekä uudistuotantoa että korjausrakentamista. Hankkeen tulosten avulla on mahdollista selvittää, miltä osin muutoksia tarvittaisiin Suomen rakentamismääräyskokoelmaan sekä kaavamääräyksiin. Loppupäätelmä normitalkoista Vapaavuori katsoi, että normitalkoiden nimissä tehty kysely valtuutti ympäristöministeriön puuttumaan sisäasiainministe riön hallinnoimaan pelastuslain sisältöön väestönsuojien rakentamisen lopettamiseksi lähes totaalisesti. Kun kysely oli suunnattu vain rakennusalan ammattilaisille eikä yhdellekään turvallisuudesta tai maanpuolustuksesta vastaavalle taholle, sen vastauksille väestönsuojien rakentamisessa ei voi antaa juuri minkäänlaista painoarvoa. 11

12 12 VSS-Etsi! 1/2012

13 Ilmoitusasiat Turvallisesti saaristossa 1 -peruskurssi Naisten Valmiusliitto ry:n Helsingin seudun alueneuvottelukunta toteuttaa yhdessä MPK:n Meripuolustuspiirin kanssa yli 15-vuotialle naisille kohdennetun kurssin. Aika ja paikka: Kurssi alkaa lauantaina klo 7.45 Santahaminasta ja päättyy sunnuntaina klo Santahaminaan. Kurssimaksu: 40 euroa Kurssi on peruskurssi antaen valmiuksia saaristossa selviytymiseen. Kurssin tavoitteena on opettaa käytännön harjoituksina saariston sää- ja maasto-olosuhteissa tarvittavia taitoja mm. ensiapu, vesistöturvallisuus, merimiestaidot, maastotaidot, sotilastaidot, viestintä. Kurssi toteutetaan kahden päivän kokonaisuutena Kuivasaaressa. Kurssimaksuun sisältyy majoitus, ruokailut ja kuljetukset saarelle Kurssilla yövytään vanhassa kasarmissa. Mukaan otetaan maksimi 30 henkilöä. Kurssille voi ilmoittautua nettisivuilla: /tutustu kurssitarjontaan/meripuolustuspiiri/turvallisesti saaristossa 1 tai kurssinjohtajalle tai varajohtajalle. Lämpimästi tervetuloa! Kurssin johtaja Nina Toivonen GSM Valtakunnallis et varautumisen opintopäivät, Lahti, Messuk eskus Väestönsuojelu n 85. juhlavuod en seminaari (varautumisse minaari), Helsinki VSS-Etsi! 1/2012 Jäsentutustumisilta Helsingin Väestönsuojeluyhdistys ry järjestää torstaina klo 18.00Helsingin väestönsuojelumuseon tiloissa (Siltavuorenranta 16 B) tule tutuksi -tapahtuman. Yhdistys esittäytyy ja kertoo toimipaikkansa historian vaiheita: väestönsuoja toimi valmistuttuaan keväällä 1941 Kruunuhaan lohkon väestönsuojana, mutta myöskin lohkon ensiapuasemana. Pommituksissa Kruunuhaan alueen haavoittuneet kuljetettiin ensiavun jälkeen tarvittaessa sairaalaan. Toimintaa johti lohkonpäällikkö evp. upseeri apunaan evp. sotilasvirkamies. Lisäksi suojassa toimi sotilaspastori sekä lääkintälottaa. Vuosina suojassa asui 33 perhettä, olihan asuntopula huutava. Helsingin talot olivat kärsineet pommituksissa ja myös evakot tarvitsivat asuntoja. Suojatilat oli jaettu loosseihin. Tarinan mukaan asukkaat viihtyivät niin hyvin, etteivät olisi haluneet muuttaa pois lainkaan, mutta oli toisinkin ajattelevia sisäasiainministeriö antoi väestönsuojelun tarvitseman ensiapukoulutuksen Suomen Punaisen Ristin tehtäväksi. Väestönsuoja toimi SPR:n koulutuspaikkana vuoteen käytiin ensimmäinen yhteydenpito museohankkeesta Helsingin palolaitoksen ja Hvssy:n kesken. Aloitteen teki Rainer Alho. Aluksi paikaksi kaavailtiin Erottajan paloasemaa, mutta tilat eivät sallineet liikuntarajoitteisten vierailuja, joten tilat saatiin Siltavuorenrannasta ylipormestari Eva-Riitta Siitonen vihki museon. Museota ylläpitää Helsingin pelastuslaitos (HELPE) ja museon opastoimintaa pyörittää HVSSY. Tervetuloa tutustumaan yhdistykseen ja museoon - juodaan kahvia, katsotaan videoita ja seurustellaan. Ilmoitathan tulostasi! Greta Nikkilä p ,

14 HELSINGIN VÄESTÖNSUOJELUYHDISTYS RY KOULUTUSKALENTERI 2012 Ellei muuta ilmoiteta, koulutuspaikka on Väestönsuojelumuseo, Siltavuorenranta 16 B, Helsinki. Puh fax Kurssi Pvm Klo Paikka 1 Suojanhoitajan kurssi 1.1 Suojanhoitajan kurssi 1. päivä Väestönsuojelumuseo 1.2 Suojanhoitajan kurssi 2. päivä Lääkärinkatu Suojanhoitajan kurssi 1. päivä Väestönsuojelumuseo 1.4 Suojanhoitajan kurssi 2. päivä Lääkärinkatu 3 2 Lukiolaisten turvakurssin väestönsuojeluosio Väestönsuojelumuseo 2.1 MPK Kanta-Hki MPK Vantaa ja Itä-Hki piiri MPK Kanta-Hki piiri MPK Ruotsinkieliset MPK Ruotsinkieliset Jäsenkoulutus Väestönsuojelumuseo 3,1 Henkinen tuki -kurssi Vapepa-kokous Jäsentutustuminen Veteraanipäivä Ryhmät museo v Väestönsuojelumuseo 4.1 Kgin rkm, ins (KRI) Vapepa-kokous Herttoniemen LC-klubi Hgin turistioppaat (HTO) JOY-yhtiöt varaus 4,6 HVPY-kokous SPR Itä-Hgin EA-ryhmä (8 h) Väestönsuojelumuseo 5. Ulkop. tapahtumat koulutus p:nä k:gin museon Helsinki Sofiankatu 4 (päärak.) 6 HVSSY 70 v historia näyttely la jatkuu toistais. 14 VSS-Etsi! 1/2012

15 Yhteistyötä väestönsuojelussa Pelastuskomentaja Kari Lehtokangas eläkkeelle Turvallisuutta tullaan arvostamaan ja tulevaisuudessa vielä enemmän näin, uskoo Pelastuskomentaja Kari Lehtokangas 40 vuotta pelastuslaitoksella vaihtuu helmikuun 1 p:nä eläkkeeseen. Tässä artikkelissa olen käynyt läpileikkauksen 40 vuoden taipaleesta Helsingin palolaitoksen organisaatiomuutok sista v. 1990, Helsingin pelastuslaitoksen synnystä sekä Helsingin Väestönsuojeluyhdistys ry:n yhteisistä projekteista ja yhteistyökumppanuudesta näiden vuosikymmenten aikana. Kari Lehtokankaan ura pelastuslaitoksella alkoi tammikuussa v Hän aloitti työn silloisen Helsingin kaupungin palolaitoksen toimistopäällikkönä. Elettiin voimakkaan teollistamisen aikaa sekä voimakasta muuttoliikettä kaupunkiseudulle ja Ruotsiin. Kari Lehtokangas hoiti elokuusta 1972 lähtien palolaitoksen (sittemmin Helsingin pelastuslaitoksen) toimintaa yhdistettiin väestönsuojelun ja palotoimen järjestötaso. Syntyi Helsingin Pelastuslaitos, jonka osastoksi myös Helsingin Väestönsuojelukeskus muuttui. Helsingin Väestönsuojeluyhdistys ry:n (HVSSY) hallitus antoi oman vastineen palotoimen ja väestönsuojelun yhdistymistavasta Uudenmaan läänin osalta. Siinä panostettiin Helsingin tai koko YTV-alueen kaksoismandaattia koostettaessa läänin pelastusjärjestöä. Tavoitteena pidettiin Helsingin Väestönsuojeluyhdistyksen toiminnan ja toimintatapojen säilymistä vaikka nimeäkin vaihtaen. Tätä perusteltiin monisatapäisellä aktiivisista yksityishenkilöistä koostuvalla jäsenistöllä, josta ei haluttu luopua missään tapauksessa. Päätös väestönsuojelun ja palotoimen järjestötason yhdistämisestä tehtiin lopullisesti Helsingin kaupungin pelastus komentaja Rainer Alho asetti vuoden 1991 lopulla työryhmän tutkimaan Hvssy:n ja sopimuspalokuntien yhteis- VSS-Etsi! 1/

16 toiminnan toteuttamista ja tiivistämistä. Lopputuloksena perustettiin Helsingin Pelastusliitto (HELPE), jonka jäseninä ovat Helsingin Väestönsuojeluyhdistys ja VPK:t (15) Suomen väestönsuojelujärjestö ja palontorjuntaliitto ajettiin alas ja ne liitettiin Suomen Pelastusalan keskusjärjestöön SPEK:iin. Mukaan liittyi myös Helsingin Pelastusliitto, johon kuului HVSSY, 14 sopimuspalokuntaa ja Helsingin kaupunki. Helpeen kuuluu nyt 15 VPK:ta. Tämän muutoksen seurauksena Helsinkiin perustettiin Helsingin Pelastusliitto , joka tavallaan jatkaa Helsingin Väestönsuojeluyhdistyksen koulutustoimintaa. Perustetulle Helsingin Pelastusliitolle siirrettiin tehtäväksi Helsingin kaupungin pelastus- ja väestönsuojelukoulutuksen velvoitteet. Näin myös kaupungin myöntämät koulutusavustukset loppuivat yhdistykseltä, toisin sanoen oli alkanut taistelu yhdistyksen olemassaolosta. Väestönsuojelu- ja paloalojen uudelleen organisointi 1992 lopulla perustivat Helsingin 14 vapaapalokuntaa ja yhdistyksemme Helsingin Pelastusliiton. Uudelle Pelastusliitolle siirtyi koko omatoimisen suojelun koulutus ja sen myötä koko kaupungin yhdistyksellemme antama avustus. Helsingin Väestönsuojeluyhdistyksen vastuulle jäivät sen alaosastot, mm. naistoiminta, pelastuskoirat ja teli-osato (yrityssuojelu) sekä noin 1000 henkeä käsittävä henkilöjäsenistö. Myös väestönsuojelutietouden jakaminen kouluttaminen. Tämän perusteellisen muutoksen jälkeen jäi yhdistyksellemme tuloiksi ainoastaan jäsenmaksut. Pystyäksemme hoitamaan edelleen henkilö- ja talojaos, yrityssuojelu, naistoiminnasta ja erityisesti varoja vaativasta pelastuskoirakoulutuksesta, sekä olemme joutuneet luopumaan palkatusta henkilöstä yhdistyksessä ja turvautumaan vapaaehtoiseen toimintaan sekä kustantamaan kulut kulukorvauksina ym. palkkioina. Yhdistyksen sulautuminen Helsingin Pelastusliittoon ei sitten toteutunutkaan, näin ollen taloudelliset neuvotte yhdistyksen välttämättömistä määrärahoista olivat jo auttamattomasti käyty loppuun tässä vaiheessa. Suojelun uusjako vapaaehtoisen väestönsuojelun yhdistäminen osaksi vapaaehtoista palo- ja pelastustointa vuosina Muutos oli yhdistyksen kannalta raju taloudellisesti. Yhdistyksen toiminnan ja toimeentulon edellytyksenä oli nyt saada talous kuntoon. Pelastuslautakunnan puheenjohtaja Riitta Kauppila ja Greta ja Raimo Nikkilä Hvssy:n hallituksen valtuuttamana neuvottelivat yhdistyksen omatoimisen koulutus- ja väestönsuojelun toiminnasta ja mahdollisesta toimintatuesta. Toimintatukiavustus hyväksyttiin pelastuslautakunnassa ja yhdistykselle myönnettiin vuotuinen avustus v alkaen käytiin ensimmäinen yhteydenpito Helsingin pelastuslaitos ja Hvssy:n kesken museohankkeesta. Aloitteen teki pelastuskomentaja Rainer Alho ja ensimmäisessä museotoimikunnan kokouksessa päätettiin, että museon nimeksi tulee Helsingin väestönsuojelumuseo ja opastoiminnanvastuun ottaa Helsingin Väestönsuojeluyhdistys ry ja näin myös tapahtuikin. Tämän kokouksen jälkeen väestönsuojelumuseohanke jäi muutamaksi vuodeksi jäihin, kun pelastuskomentaja Rainer Alho jäi eläkkeelle , ja varsinaista tehtävää hoiti Kari Lehtokangas saakka, jolloin hänet valittiin pelastuskomentajan vakinaiseen virkaan. Pelastuslaitoksen organisaatioita ryhdyttiin tarkistamaan uuden komentajan johdolla siten, että organisaatio hyväksyttiin kaupungin valtuustossa vuonna Uusi pelastuskomentaja käynnisti museo hankkeen uudesti 1998 syksyllä ja aluksi museon paikaksi kaavailtiin Erottajan paloaseman alla olevaa suojatilaa, jonne museota rakennettiinkin puoli vuotta, kunnes paikalla pidetyssä palotarkastuksessa todettiin, tilat eivät sallineet liikuntarajoitteisten vierailuja. Rainer Kinnusen myötä vaikutuksella uudet museotilat saatiin melko pian jo v.1999 keväällä Siltavuorenranta 16 B Helsinki kalliosuojasta edellisen vuokralaisen SPR:n vuokrasopimuksen päättyessä. Helsingin väestönsuojelumuseo valmistui ja avaustilaisuudessa ylipormestari Eva- Riitta Siitonen vihki museon yleisökäyttöön pelastuskomentaja Kari Lehtokankaan ja satapäisen arvovaltaisten kutsuvieraiden läsnä ollessa. Pelastuskomentaja Kari Lehtokangas (kuvassa oik.) avaa Väestönsuojelupäivä ESITTELY Kari Lehtokangas Syntynyt: 1948 Helsingissä. Koulutus: oikeustieteiden kandidaatti, suorittanut myöskin palomestarin ja väestönsuojelupäällikön tutkinnon Perhe: vaimo ja kaksi lasta, kolme lastenlasta Vapaa-aika: Kuntoilu, matkustelu ja vapaaehtoistyö, toiminut Suomen Punaisessa Ristissä mm. keskushallituksessa Helsingin ja Uudenmaan piirihallituksessa ja Veripalvelun hallituksen puheenjohtajana. 16 VSS-Etsi! 1/2012

17 tapahtuman. Pelastusharjoitus pidettiin Helsingin väestönsuojelumuseon edessä Siltavuorenranta 16 B. Museossa on perustamisvuoden 1999 jälkeen erilaisia näyttelyitä, joista osa on jäänyt pysyvästi taloon. Näyttelyt vetävätkin paikalle normaalia enemmän vierailijoita. Esimerkiksi sota lapsista kertonut näyttely veti paikalle tuhansia kävijöitä. Monesti jokin merkkipäivä, kuten väestönsuojelun 80-vuotispäivä, antaa aiheen erikseen järjestettävälle näyttelylle. Museo on saattanut yhteen vanhoja tuttuja ja saanut aikaan iloisia jälleennäkemisiä. Osa näyttelyistä on tuonut vieraille esiin vanhoja muistoja ja saanut nuorellekin sukupolvelle kyyneleet silmäkulmaan. Helsingin väestönsuojelun historia ja nykypäivä Helsin gin väestönsuojelumuseossa on ainutlaatuinen ja edis tyk sellinen koko Pohjoismaissa. Kävijä pääsee tutustumaan sotien aikaiseen väestönsuojeluun sekä väestönsuojelun yleishistoriaa ja nykypäivään. Sodan aikaa Helsingissä vuosina , kuvataan yksityiskohtaisesti: aikakausi käsittää lähes kolmasosan näyttelystä. Tiloihin on rakennettu jopa sodanaikaista pommisuojaa esittävä kellarisuoja pommitusääniefektein. Museon esineistöön voi tutustua suomen, ruotsin ja englannin kielillä. Helsingin Väestönsuojelumuseo on Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen museo, jonka opastoiminnasta yleisölle vastaa Helsingin Väestönsuojeluyhdistys ry ja sen vapaaehtoi set oppaat. Lisäksi esillä on sodanjälkeisen väestönsuojelun yleishistoriaan liittyvää teknistä esineistöä, kirjallisuutta ja muuta materiaalia. Museon luentosalissa voi tutustua myös videoesityksin väestönsuojeluun ja ihmisen sodanaikaiseen jokapäiväiseen turvallisuuteen liittyvissä asioissa. Helsingin Väestönsuojeluyhdistys ry järjestää Väestönsuojelumuseon koulutustiloissa vieraileville ryhmille ja koululuokille ym. väestönsuojeluvalistusta museokäyntien yhteydessä. HVSSY on jo 70 vuotta tehnyt yhteistyötä pelastuslaitoksen kanssa ja kaksikymmentä viimeistä vuotta pelastuskomentaja Kari Lehtokankaan johtaessa. Helsingin kaupungin pelastuslaitos on tärkeimpiä yhteistyötahomme. Helsingin kaupungin pelastuslaitos on ystävällisesti luovuttanut yhdistyksen käyttöön tiloja kokoontumiselle ja yhdistyksen arkistolle tämän museon tiloista. Meillä on myös erinomaiset mahdollisuudet pitää täällä olevissa tiloissa koulutus- ja val mennus tilaisuuksia. Yhdistys puolestaan on sitoutunut väestön suojelun valistus- ja koulutustyön lisäksi huolehtimaan näissä tiloissa olevan väestönsuojelumuseon auki pitämisestä sovittuina aikoina. Näinä vuosikymmeninä yhteistyö, kuten edellä olen maininnut, on jatkunut yhdistyksen kanssa kitkatta, niin koulutuksen kuin museotoiminnan kammalta. Ennen kaikkea annamme suurta arvoa ystävyydestä, se on merkinnyt meille yhdistyk selle paljon. Pelastuslaitos kuten yhdistyskin on joutunut orga nisaatiomuutoksien ansiosta vaikeisiinkin tilanteisiin kuten edellä olen kertonut, mutta olet luotsannut johtamaasi lai tosta kiitettävästi. Lainatakseni Palopostin haastattelussa käyttämääsi lausumaa, jossakin vaiheessa elämääsi osallistut jälleen vapaaehtoi seen työhön. Samalla kun toivomme sinulle hyviä ja terveitä eläkevuosia, niin olet sydämellisesti tervetullut jäsenek si yhdistykseen, yhdessä viihdymme! Helsingin Väestönsuojeluyhdistys ry Teksti toimitus: Raimo Nikkilä VSS-Etsi! 1/

18 Otteita pelastuslain säädöksistä kohderyhmänä yritykset ja kiinteistön omistajat Uusi pelastuslaki on vihdoin hyväksytty ja on varmaan paikallaan selvittää sen vaikutuksia esim. yrityksille, kiinteistön omistajille ja kansalaisille. Olen kerännyt tähän artikkeliin pelastuslain yleiset säännökset luvuista 1 ja 3, jotka koskevat lähinnä edellä mainitsemiani kohderyhmiä. Pelastuslaki Annettu Helsingissä 29. päivänä huhtikuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain tavoite Tämän lain tavoitteena on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. Lain tavoitteena on myös, että onnettomuuden uhatessa tai tapahduttua ihmiset pelastetaan, tärkeät toiminnot turvataan ja onnettomuuden seurauksia rajoitetaan tehokkaasti. 2 Lain soveltamisala Tässä laissa säädetään ihmisten, yritysten sekä muiden yhteisöjen ja oikeushenkilöiden velvollisuudesta: 1) ehkäistä tulipaloja ja muita onnettomuuksia; 2) varautua onnettomuuksiin sekä toimintaan onnettomuuksien uhatessa ja sattuessa; 3) rajoittaa onnettomuuksien seurauksia; 4) rakentaa ja ylläpitää väes tönsuojia; 5) osallistua pelastustoiminnan tehtäviin ja väestönsuojelu koulutukseen. Tässä laissa säädetään lisäksi pelastustoimen viranomaisten: 1) tehtävästä ohjata, neuvoa, valistaa ja valvoa 1 momentissa tarkoitettuja tahoja momentissa säädettyjen velvollisuuksien täyttämisessä; 2) kiireellisistä tehtävistä, joiden tarkoituksena on pelastaa ja suojata ihmisiä, omaisuutta ja ympäristöä onnettomuuden uhatessa tai sattuessa sekä rajoittaa onnettomuudesta aiheutuvia vahinkoja ja lieventää onnettomuuden seurauksia (pelastustoiminta); 3) organisaatiosta, hallinnosta ja toimivallasta. Pelastustoimen viranomaiset huolehtivat toimialaansa kuuluvista maa sotavoimiin kuuluvien haavoittuneiden ja sairaiden aseman pa ran ta misesta, merisotavoimiin kuuluvien haavoittuneiden, sairaiden ja haaksirikkoutuneiden aseman parantamisesta, sotavankien kohtelusta sekä siviilihenkilöiden suojelemisesta sodan aikana tehdyissä Geneven sopimuksissa (SopS 8/1955), jäljempänä Geneven yleissopimukset, sekä kansainvälisten aseellisten selkkausten uhrien suojelemisesta ja kansainvälistä luonnetta vailla olevien aseellisten selkkausten uhrien suojelemisesta tehdyissä Geneven yleissopimusten lisäpöytäkirjoissa (SopS 82/1980) määritellyistä väestönsuojelutehtävistä. Tässä laissa säädetään myös yhteistoiminnasta 2 ja 3 momentissa mainittujen tehtävien hoitamisessa sekä niihin varautumisessa. Lisäksi pelastustoimen viranomaisille voi kuulua tehtäviä sen mukaan kuin muussa laissa säädetään. Tämän lain mukainen toiminta on suunniteltava ja järjestettävä siten, että se on mahdollista myös valmiuslain (1080/1991) mukaisissa poikkeusoloissa. Pelastustoimen erityisistä toimivaltuuksista poikkeus oloissa säädetään valmiuslaissa. 3 luku Toiminnanharjoittajan sekä rakennuksen omistajan ja haltijan velvollisuudet 9 Rakennusten palo- ja poistumisturvallisuus Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan huolehdittava siitä, että rakennus, rakennelma ja sen ympäristö pidetään sellaisessa kunnossa, että: 1) tulipalon syttymisen, tahallisen sytyttämisen sekä leviämisen vaara on vähäinen; 2) rakennuksessa olevat henkilöt pystyvät tulipalossa tai muussa äkillisessä vaaratilanteessa poistumaan rakennuksesta tai heidät voidaan pelastaa muulla tavoin; 3) pelastustoiminta on tulipalon tai muun onnettomuuden sattuessa mahdollista; 4) pelastushenkilöstön turvallisuus on otettu huomioon. Helposti syttyvää materiaalia tai muuta tavaraa ei saa säilyttää ullakolla, kellarissa, rakennuksen alla tai sen välittömässä läheisyydessä niin, että siitä aiheutuu tulipalon syttymisen tai leviämisen vaaraa tai että tulipalon sammuttaminen vaikeutuu. 10 Rakennusten uloskäytävät Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan huolehdittava siitä, että uloskäytävät ja kulkureitit niille pidetään kulkukelpoisina ja esteettöminä ja muutenkin sellaisessa kunnossa, että niitä voidaan käyttää turvallisesti ja tehokkaasti. Uloskäytävillä sekä ullakoiden, kellarien ja varastojen kulkureiteillä ei saa säilyttää tavaraa. Uloskäytävät ja kulkureitit niille tulee tarvittaessa merkitä ja valaista asianmukaisesti. Merkitsemisestä ja valaisemisesta voidaan antaa tarkempia säännöksiä sisäasiainministeriön asetuksella. 11 Kiinteistöjen pelastustiet Kiinteistön omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan huolehdittava siitä, että hälytysajoneuvoille tarkoitetut ajotiet ja muut kulkuyhteydet (pelastustiet) pidetään ajokelpoisina ja esteettöminä ja että ne on merkitty asianmukaisesti. Pelastustielle ei saa pysäköidä ajoneuvoja eikä asettaa muutakaan estettä. Sisäasiainministeriön asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä pelastustien merkitsemisestä. 12 Laitteiden kunnossapito Seuraavat tässä laissa tai muissa säädöksissä vaaditut tai viranomaisten määräämät varusteet ja laitteet on pidettävä toimintakunnossa sekä huollettava ja tarkastettava asianmukaisesti: 1) sammutus-, pelastus- ja torjuntakalusto; 2) sammutus- ja pelastustyötä helpottavat laitteet; 3) palonilmaisu-, hälytys- ja muut onnettomuuden vaaraa ilmaisevat laitteet; 4) poistumisreittien opasteet ja valaistus; 5) väestönsuojien varusteet ja laitteet. Edellä 1 momentissa tarkoitetuista velvoitteista vastaa rakennuksen yleisten tilojen ja koko rakennusta palvelevien järjestelyiden osalta rakennuksen omistaja, haltija ja toiminnanharjoittaja osaltaan sekä 18 VSS-Etsi! 1/2012

19 huoneiston haltija hallinnassaan olevien tilojen osalta. Sisäasiainministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä: 1) laitteiden toimintakunnossa pitämiseen liittyvistä teknisistä yksityiskohdista ja menettelytavoista sekä kunnossapito-ohjelmasta; 2) laitteista, joille on tehtävä käyttöönotto- tai määräaikaistarkastus tai jotka on huollettava määrävälein; 3) huollon ja tarkastuksen ajankohdasta ja määrävälistä; 4) toimenpiteiden kirjaamisesta. 13 Nuohous ja ilmanvaihtolaitteiden huolto Rakennuksen omistajan, haltijan ja toiminnanharjoittajan on yleisten tilojen ja koko rakennusta palvelevien järjestelyjen osalta sekä huoneiston haltijan hallinnassaan olevien tilojen osalta huolehdittava, että: 1) tulisijat ja savuhormit on nuohottu 59 :n mukaisella tavalla; 2) ilmanvaihtokanavat ja -laitteet on huollettu ja puhdistettu siten, että niistä ei aiheudu tulipalon vaaraa; 3) tikkaat, kattokulkutien osat ja katon turvavarusteet pidetään sellaisessa kunnossa, että nuohoustyö voidaan suorittaa turvallisesti. Sisäasiainministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä: 1) tulisijoista ja savuhormeista, jotka on nuohottava määrävälein, sekä nuohouksen ajankohdasta ja määrävälistä; 2) ilmanvaihto kanavista ja -laitteista, jotka on paloturvallisuussyistä puhdistettava määrä välein sekä puhdistuksen ajankohdasta, määrävälistä ja puhdistustyön sisällöstä. 14 Omatoiminen varautuminen Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan: 1) ehkäistävä tulipalojen syttymistä ja muiden vaaratilanteiden syntymistä; 2) varauduttava henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen vaaratilanteissa; 3) varauduttava tulipalojen sammuttamiseen ja muihin sellaisiin pelastustoimenpiteisiin, joihin ne omatoimisesti kykenevät; 4) ryhdyttävä toimenpiteisiin poistumisen turvaamiseksi tulipaloissa ja muissa vaaratilanteissa sekä toimenpiteisiin pelastustoiminnan helpottamiseksi. Edellä 1 momentissa säädetty koskee myös muualla kuin rakennuksessa harjoitettavaa toimintaa sekä yleisötilaisuuksia. 15 Pelastussuunnitelma Rakennukseen tai muuhun kohteeseen, joka on poistumisturvallisuuden tai pelastustoiminnan kannalta tavanomaista vaativampi tai jossa henkilö- tai paloturvallisuudelle, ympäristölle tai kulttuuri omaisuu delle aiheutuvan vaaran taikka mahdollisen onnettomuuden aiheuttamien vahinkojen voidaan arvioida olevan vakavat, on laadittava pelastussuunnitelma 14 :ssä tarkoitetuista toimen piteistä. Pelastussuunnitelman laatimisesta vastaa rakennuksen tai kohteen haltija. Jos rakennuksessa toimii useita toiminnanharjoittajia, rakennuksen haltijan tulee laatia pelastussuunnitelma yhteistyössä toiminnanharjoittajien kanssa. Rakennuksen haltijan tulee laatia rakennuksen pelastussuunnitelma kuitenkin aina yhteistyössä 18 :ssä tarkoitetun hoitolaitoksen ja palvelu- ja tukiasumisen toiminnanharjoittajan kanssa. Pelastussuunnitelmassa on oltava selostus: 1) vaarojen ja riskien arvioinnin johtopäätelmistä; 2) rakennuksen ja toiminnassa käytettävien tilojen turvallisuusjärjestelyistä; 3) asukkaille ja muille henkilöille annettavista ohjeista onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi; VSS-Etsi! 1/2012 4) mahdollisista muista kohteen omatoimiseen varautumiseen liittyvistä toimenpiteistä. Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä kohteista, joihin on laadittava pelastussuunnitelma. Pelastussuunnitelman sisällöstä voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella. 16 Yleisötilaisuuden pelastussuunnitelma Yleisötilaisuuksiin ja muihin tapahtumiin, joihin osallistuvien ihmisten suuren määrän tai muun erityisen syyn vuoksi sisältyy merkittävä henkilö- tai paloturvallisuusriski, tilaisuuden järjestäjän on laadittava pelastussuunnitelma. Yleisötilaisuuden pelastussuunnitelmassa on selvitettävä ja arvioitava tilaisuuden vaarat ja riskit. Niiden perusteella määritellään tilaisuuden turvallisuusjärjestelyt sekä tilaisuuden toteuttamisesta vastaavalle henkilöstölle ja tilaisuuteen osallistuvalle yleisölle annettavat ohjeet onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja onnettomuus- ja vaaratilanteessa toimimiseksi. Yleisötilaisuuden pelastussuunnitelma on toimitettava viimeistään 14 vuorokautta ennen tilaisuuden alkamista tiedoksi alueen pelastusviranomaiselle. Alueen pelastusviranomainen voi erityisestä syystä hyväksyä, että yleisötilaisuuden pelastussuunnitelma toimitetaan sille tiedoksi edellä mainitun määräajan jälkeen. Jos 2 momentissa tarkoitettu selvitys ja arvio tilaisuuden vaaroista ja riskeistä tai niiden perusteella määritellyt turvallisuusjärjestelyt ja ohjeet ovat alueen pelastusviranomaisen arvion mukaan puutteelliset, alueen pelastusviranomainen voi palauttaa suunnitelman täydennettäväksi. Alueen pelastusviranomaisen tulee myös tarvittaessa suorittaa kohteessa 80 :n mukainen palotarkastus ja ryhtyä 81 ja 82 :n mukaisiin toimenpiteisiin. Alueen pelastusviranomaisen tulee tarvittaessa ilmoittaa sille toimitetusta suunnitelmasta poliisille ja ensihoidosta vastaavalle terveysviranomaiselle. Räjähteiden tai palo- ja räjähdysvaarallisten kemikaalien käytöstä erikoistehosteena tulee ilmoittaa etukäteen alueen pelastusviranomaiselle siten kuin asiasta säädetään vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain (390/2005) 81 :ssä. Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä yleisötilaisuuksista ja tapahtumista, joihin on laadittava yleisötilaisuuden pelastussuunnitelma. Yleisötilaisuuden pelastussuunnitelman sisällöstä voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella. 17 Palovaroittimet Huoneiston haltija on velvollinen huolehtimaan siitä, että asunto varustetaan riittävällä määrällä palovaroittimia tai muita laitteita, jotka mahdollisimman aikaisin havaitsevat alkavan tulipalon ja varoittavat asunnossa olevia. Majoitustiloissa sekä 18 :ssä tarkoitetuissa hoitolaitoksissa ja palvelu- ja tukiasumisessa 1 momentissa säädettyä vastaava velvollisuus on toiminnanharjoittajalla. Sisäasiainministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen laitteiden määrästä, sijoittamisesta sekä toiminnasta. 18 Poistumisturvallisuus hoitolaitoksissa sekä palvelu- ja tukiasumisessa Sairaaloissa, vanhainkodeissa ja muussa laitoshuollossa, suljetuissa rangaistuslaitoksissa ja muissa näihin verrattavissa kohteissa (hoitolaitokset) sekä asumisyksikön muotoon järjestetyissä palvelu- ja tukiasunnoissa ja muissa näihin verrattavissa asuinrakennuksissa ja tiloissa, joissa asuvien toimintakyky on tavanomaista huonompi (palvelu- ja tukiasuminen), toiminnanharjoittajan on etukäteen laa- 19

20 dituin selvityksin ja suunnitelmin ja niiden perusteella toteutetuin toimenpitein huolehdittava, että asukkaat ja hoidettavat henkilöt voivat poistua turvallisesti tulipalossa tai muussa vaaratilanteessa itsenäisesti tai avustettuina. Edellä 1 momentin mukaisella toiminnanharjoittajalla tarkoitetaan hoitolaitoksen ylläpidosta ja palvelu- ja tukiasumisen järjestämisestä huolehtivaa kuntaa ja muuta julkisoikeudellista yhteisöä. Toiminnanharjoittajalla tarkoitetaan myös yritystä ja muuta yhteisöä, joka kunnan tai muun julkisoikeudellisen yhteisön kanssa tehdyn sopimuksen perusteella tai muutoin vastaa tai huolehtii hoitolaitoksen ylläpidosta tai palvelu- ja tukiasumisen järjestämisestä. 19 Poistumisturvallisuusselvitys Edellä 18 :ssä tarkoitetun toiminnanharjoittajan on laadittava selvitys siitä, miten rakennuksen tai tilan käyttötapa ja henkilöiden rajoittunut, heikentynyt tai poikkeava toimintakyky sekä muut poistumisturvallisuuteen vaikuttavat tekijät otetaan huomioon tulipaloihin ja muihin vaaratilanteisiin varautumisessa ja poistumisjärjestelyissä (poistumisturvallisuusselvitys). Rakennusluvan yhteydessä kohteeseen laadittu turvallisuusselvitys vastaa poistumis turvallisuus selvitystä. Poistumisturvallisuusselvitys on laadittava ennen toiminnan aloittamista ja päivitettävä vähintään kolmen vuoden välein tai toiminnan muuttuessa olennaisesti. Poistumisturvallisuus selvitys ja sen muutokset on toimi tetta va alueen pe lastus viran omaiselle 20 :n 1 mo men tis sa tar koi te tun arvion tekemistä varten. Pois tu mis turval li suus selvitys on toimitettava lisäksi tiedoksi ra ken nus valvontaviranomaiselle. Valtioneuvoston asetuksella voi daan antaa tarkempia säännöksiä poistumisturvallisuusselvityksen laatimisesta ja päivittämisestä sekä selvityksen sisällöstä. 20 Poistumisturvallisuuden arviointi ja poistumis turvallisuuden toteuttamissuunnitelma Alueen pelastusviranomaisen tulee arvioida poistumisturvallisuusselvityksen perusteella, täyttääkö poistumisturvallisuus 18 :ssä säädetyt vaatimukset. Ennen 1 momentissa tarkoi tetun asian ratkaisemista alueen pelastusviranomainen voi velvoittaa toiminnanharjoitt ajan määräajassa täydentämään 19 :ssä tarkoitettua poistumisturvallisuusselvitystä ja toteuttamaan yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa kohteessa poistumiskokeen. Jos poistumisturvallisuus ei täytä 18 :ssä säädettyjä vaatimuksia, toiminnanharjoittajan tulee laatia alueen pelastusviranomaisen asettamassa määräajassa suunnitelma poistumisturvallisuuden saattamiseksi laissa säädettyjen vaatimusten mukaiseksi. 21 Poistumisturvallisuuden toteuttamismääräys Jos toiminnanharjoittajan 20 :n 3 momentin mukaisesti suunnittelemilla toimenpiteillä ei voida saattaa kohteen poistumisturvallisuutta vaatimusten mukaiseksi, alueen pelastusviranomaisen on annettava 81 :n mukainen korjausmääräys, jonka yhteydessä voidaan myös määrätä 82 :n mukaisia erityisiä turvallisuusvaatimuksia. 22 Turvetuotantoalueiden paloturvallisuus Turvetuotannossa tulee palovaaran vuoksi kiinnittää erityistä huomiota tulipalon ehkäisemiseen. Turvetuotanto on keskeytettävä, jos tulipalon vaara on ilmeinen tuulen tai muun syyn johdosta. 20 VSS-Etsi! 1/2012

Pelastuspäällikkö Petri Talikka

Pelastuspäällikkö Petri Talikka Pelastuspäällikkö Petri Talikka AIHEALUEET Keskeiset hoitolaitoksien paloturvallisuutta koskevat säädökset, mm.: Pelastuslaki Laki pelastustoimen laitteista Suomen rakentamismääräyskokoelma muut määräykset

Lisätiedot

Pelastuslain muutokset paloilmoittimien kannalta. Hannu Olamo

Pelastuslain muutokset paloilmoittimien kannalta. Hannu Olamo Pelastuslain muutokset paloilmoittimien kannalta Hannu Olamo 14.4.2010 Paloilmoittimia koskevat säännökset pelastuslaissa Laitteiden kunnossapidosta nykyistä vastaavat vaatimukset SM:n asetuksenantovaltuutta

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN PELASTUSLIITTO RY:N NAISTYÖN TOIMINTAOHJE

POHJOIS-SUOMEN PELASTUSLIITTO RY:N NAISTYÖN TOIMINTAOHJE POHJOIS-SUOMEN PELASTUSLIITTO RY:N NAISTYÖN TOIMINTAOHJE 1. PALOKUNTANAISTYÖ Palokuntanaistyö on palokunnissa tehtävää harrastustoimintaa. Palokuntanaisosasto on palokunnan jäsenistä muodostettu alajaosto

Lisätiedot

Pohjois-Suomen pelastusliitto ry kutsuu edustajanne SÄÄNTÖMÄÄRÄISEEN VUOSIKOKOUKSEEN

Pohjois-Suomen pelastusliitto ry kutsuu edustajanne SÄÄNTÖMÄÄRÄISEEN VUOSIKOKOUKSEEN KOKOUSKUTSU 28.3.2013 Pohjois-Suomen pelastusliitto ry kutsuu edustajanne SÄÄNTÖMÄÄRÄISEEN VUOSIKOKOUKSEEN Sokos Hotel Vuokattiin, Kidekuja 2, Vuokatti lauantaina huhtikuun 20. päivänä 2013 klo 14.00 Kokouksessa

Lisätiedot

1. Säätiön nimi Säätiön nimi on Lotta Svärd Säätiö - Lotta Svärd Stiftelsen ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

1. Säätiön nimi Säätiön nimi on Lotta Svärd Säätiö - Lotta Svärd Stiftelsen ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. SÄÄNNÖT 1 LOTTA SVÄRD SÄÄTIÖ - LOTTA SVÄRD STIFTELSEN SÄÄNNÖT 1. Säätiön nimi Säätiön nimi on - Lotta Svärd Stiftelsen ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2. Säätiön tarkoitus Säätiön tarkoituksena

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS 2016

PÖYTÄKIRJA SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS 2016 1/5 SF-CARAVAN YDIN-HÄME RY PÖYTÄKIRJA SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS 2016 Aika 10.4.2016 klo 13.00 Paikka Hämeenhelmi, Leppäkoskentie 788, Leppäkoski Läsnä 23 SF-Caravan Ydin-Häme ry:m varsinaista jäsentä

Lisätiedot

Pelastustoimen kehittämispäällikkö?? LUP onnettomuuksien ehkäisyn seminaari

Pelastustoimen kehittämispäällikkö?? LUP onnettomuuksien ehkäisyn seminaari LUP onnettomuuksien ehkäisyn seminaari 6.-7.2.2012 Rakennusvalvonnan ja pelastusviranomaisen roolit rakennusluvan vastaisen käyttötarkoituksen yhteydessä Hotelli Kuninkaantie 7.2.2012 Jussi Rahikainen

Lisätiedot

Todetaan kokous sääntöjen mukaan koolle kutsutuksi ja siten päätösvaltaiseksi.

Todetaan kokous sääntöjen mukaan koolle kutsutuksi ja siten päätösvaltaiseksi. ESITYSLISTA/PÖYTÄKIRJA Paikka Järjestötalo, Paulan Sali, Seinäjoki Aika Ke 25.5.2016 klo 18.00 - Läsnä VUOSIKOKOUS 1 Kokouksen avaus 2 Kokouksen järjestäytyminen Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri,

Lisätiedot

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin Sivu 1/5 Sisäasiainministeriö pelastusosasto Dnro SM-1999-00636/Tu-311 Annettu 13.10.1999 Voimassa 15.9.1999 alkaen toistaiseksi Säädösperusta Pelastustoimilaki (561/1999 31 ja 88 Kumoaa Sisäasiainministeriön

Lisätiedot

MLL Tapaninkylän kevätkokous. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tapaninkylän paikallisyhdistys ry.

MLL Tapaninkylän kevätkokous. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tapaninkylän paikallisyhdistys ry. MLL Tapaninkylän kevätkokous Tapaninkylän paikallisyhdistys ry. 1. Kokouksen avaus Yhdistyksen puheenjohtaja avaa kokouksen. Hän pitää usein myös lyhyen tervetulopuheenvuoron: Hyvät osanottajat, toivotan

Lisätiedot

KYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA PIELAVESI

KYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA PIELAVESI KYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA PIELAVESI 1.10.2012 Paloriskit, omatoiminen varautuminen ja valvontasuunnitelmat Paavo Tiitta riskienhallintapäällikkö Pohjois-Savon pelastuslaitos paavo.tiitta@kuopio.fi 044

Lisätiedot

Varsinainen liittokokous alkaa

Varsinainen liittokokous alkaa KUUROJEN LIITTO RY ESITYSLISTA 1 (5) Varsinainen liittokokous Aika 6.-7.6.2015 Paikka Valkea Talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki Lauantai 6.6. Lounas klo 11.30-12.30 Kahvi klo 15.00-15.30 8.30 9.30 Edustajavaltakirjojen

Lisätiedot

Kokoustyypit. Timo Reko

Kokoustyypit. Timo Reko Kokoustyypit Timo Reko timo.reko@msl.fi Kokoustyypit Sääntömääräiset kokoukset, joita on joko yksi tai kaksi vuodessa (syys- ja kevätkokous). Sääntömääräiset kokoukset käyttävät ylintä valtaa. Ylimääräiset

Lisätiedot

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1 MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry, jota näissä

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/ Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/ Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/2013 1 Kokoustiedot Aika Torstai 2.5.2013 klo 13.30 14.41 Paikka Kuntatalo, iso luentosali ja neuvotteluhuoneet Toinen linja 14, Helsinki Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja

Lisätiedot

Vielä kerran tervetuloa ja totean kokouksen avatuksi. (kop) Voitaneen todeta kokous päätösvaltaiseksi. Todetaan (kop)

Vielä kerran tervetuloa ja totean kokouksen avatuksi. (kop) Voitaneen todeta kokous päätösvaltaiseksi. Todetaan (kop) KÄSIKIRJOITUS Hyvinkään Venlan kaupunginosayhdistyksen vuosikokoukseen AIKA 11.06.2010, PAIKKA Hyvinkää, ASIALISTA: 1. Kokouksen avaus (kop, kop, kop) Hyvät ystävät. Tervetuloa Hyvinkään Venlan kaupunginosayhdistyksen

Lisätiedot

NURMINEN LOGISTICS OYJ PÖYTÄKIRJA No 1/2014

NURMINEN LOGISTICS OYJ PÖYTÄKIRJA No 1/2014 NURMINEN LOGISTICS OYJ PÖYTÄKIRJA No 1/2014 VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Aika: Paikka: Läsnä: Tiistaina 8.4.2014 klo 13.00 alkaen Satamakaari 24, 00980 Helsinki Pöytäkirjan liitteenä 1 olevan ääniluettelon

Lisätiedot

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys Pelastussuunnitelma Kiinteistön nimi Päiväys Lomake on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuottama mallilomake, jota voidaan käyttää asuinrakennuksen pelastussuunnitelman pohjana. Lomake noudattaa sisäasiainministeriön

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

KEVÄTKOKOUS KOKOUKSEN AVAUS

KEVÄTKOKOUS KOKOUKSEN AVAUS FI- 1/5 1. KOKOUKSEN AVAUS Puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen. Hän käsitteli meneillään olevaa palokuntakoulutusuudistusta. Uudistus sinänsä on asiallinen ja sisältää hyviä elementtejä, kuten etäopiskelua

Lisätiedot

Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta alueena kokovaltakunnan alue.

Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta alueena kokovaltakunnan alue. 1/5 SÄÄNNÖT 1. NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta alueena kokovaltakunnan alue. 2. TARKOITUS Yhdistys on käyttäjävetoinen SAP Finland Oy:sta

Lisätiedot

KEVÄTKOKOUS Valitaan kokoukselle puheenjohtaja ja sihteeri. Päätös: Puheenjohtaja: Kai Vainio Antti Ali-Raatikainen

KEVÄTKOKOUS Valitaan kokoukselle puheenjohtaja ja sihteeri. Päätös: Puheenjohtaja: Kai Vainio Antti Ali-Raatikainen FI- 1/5 1. KOKOUKSEN AVAUS Puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen. Hän kertasi vuoden 2014 tapahtumia, joista päällimmäisenä VIKSU 2014 palokuntanuorten leiri. Taloudellinen tulos on jopa liiankin hyvä,

Lisätiedot

www.finlex.fi Annettu Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2015 20.3.2015/300 Laki laajarunkoisten rakennusten rakenteellisen turvallisuuden arvioinnista Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Soveltamisala

Lisätiedot

KH 400 Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg, puh

KH 400 Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg, puh Kaupunginhallitus 400 19.10.2015 Jari Nallin ym. valtuustoaloite asemakaavamääräysten muuttamiseksi siten, että kerrostaloista pelastautuminen/pelastaminen mahdollistuu nykyistä paremmin 774/00.02.04.00/2014

Lisätiedot

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 JOHTOSÄÄNTÖ sivu 1(6) KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 I JOHTOSÄÄNNÖN SOVELTAMISALA 1 Johtosäännössä määrätään siitä luottamusjohdon toiminnasta, joka ei sisälly sääntöihin,

Lisätiedot

JULKIS- JA YKSITYISALOJEN ESITYSLISTA 1 (5) TYÖTTÖMYYSKASSA

JULKIS- JA YKSITYISALOJEN ESITYSLISTA 1 (5) TYÖTTÖMYYSKASSA JULKIS- JA YKSITYISALOJEN ESITYSLISTA 1 (5) KASSAN VARSINAINEN KOKOUS Aika: Perjantai 25. 11. 2016, klo 9.00 Paikka: Radisson Blu Seaside Hotel, Ruoholahdenranta 3, 00180 Helsinki 1. KOKOUKSEN AVAUS JA

Lisätiedot

2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjan tarkastajaa

2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjan tarkastajaa Otaniemen TEK-tutkijat ry Otaniemen TEK-tutkijat ry:n sääntömääräinen kevätkokous Aika: 6.6.2016 klo 15:00 Paikka: Otaniemi, Otakaari 7, kokoushuone Maxwell Pöytäkirja 1. Kokouksen avaus Petri Kärhä avasi

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä yhdistyksen hallituksen päätöksellä, jos hän on. PoPoPet Ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka.

Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä yhdistyksen hallituksen päätöksellä, jos hän on. PoPoPet Ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka. PoPoPet Ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Omaisuus 4 Jäsenet Yhdistyksen nimi on PoPoPet Ry (Pohjois-Pohjanmaan hylättyjen pieneläinten tuki ja sijaiskoti ry. Yhdistyksen kotipaikka on Oulu

Lisätiedot

Suomen rakentamismääräyskokoelma muuttuu, miten käy rakentamista koskevien palomääräysten ja ohjeiden?

Suomen rakentamismääräyskokoelma muuttuu, miten käy rakentamista koskevien palomääräysten ja ohjeiden? Suomen rakentamismääräyskokoelma muuttuu, miten käy rakentamista koskevien palomääräysten ja ohjeiden? Paloseminaari 17, Paloturvallisuus ja standardisointi 11.2.2015 Jorma Jantunen Rakenteellista paloturvallisuutta

Lisätiedot

3 Seuran tunnuksena on merenkulkuhallituksen vahvistama lippu. Sen käyttämisestä määrätään tarkemmin lippuohjeissa.

3 Seuran tunnuksena on merenkulkuhallituksen vahvistama lippu. Sen käyttämisestä määrätään tarkemmin lippuohjeissa. 1 Yhdistyksen nimi on Kaarinan Veneseura ja kotipaikka Kaarinan kunta. Yhdistyksestä käytetään näissä säännöissä nimitystä seura. Seura toimii Työväen Urheiluliitto TUL ry:n jäsenseurana. 2 Seuran tarkoituksena

Lisätiedot

TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA

TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA Ylitarkastaja Vesa Pekkola Sosiaali- ja terveysministeriö 17.11.2014 Hallintolaki 10 Viranomaisten yhteistyö

Lisätiedot

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry PÖYTÄKIRJA 1. Ursan puheenjohtaja Tapio Markkanen avasi kokouksen klo

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry PÖYTÄKIRJA 1. Ursan puheenjohtaja Tapio Markkanen avasi kokouksen klo Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry PÖYTÄKIRJA 1 SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS 2011 Paikka: Tieteiden talo, sali 104, Kirkkokatu 6, Helsinki Aika: Tiistai 8.11.2011 kello 19.15. 1. KOKOUKSEN AVAUS Ursan puheenjohtaja

Lisätiedot

SOSIAALITAITO OY SOCIALKOMPETENS AB

SOSIAALITAITO OY SOCIALKOMPETENS AB PÖYTÄKIRJA SOSIAALITAITO OY SOCIALKOMPETENS AB VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2008 Aika: 14.5.2008 klo 13.30 14.25 Paikka: Järvenpää-talo, Hallintokatu 4, 04400 Järvenpää Läsnä: kunta osallistuja äänimäärä Hyvinkään

Lisätiedot

YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT

YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT 1(5) YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi on Ylöjärven Reserviupseerit r.y. Sen kotipaikka on Ylöjärven kaupunki. 1 Yhdistys on Suomen Reserviupseeriliitto - Finlands Reservofficersförbund

Lisätiedot

Paikka Life Science Center, käyntiosoite Keilaranta 14 (Keilaranta 16, Espoo)

Paikka Life Science Center, käyntiosoite Keilaranta 14 (Keilaranta 16, Espoo) 1(5) RUUKKI GROUP OYJ PÖYTÄKIRJA 2/2009 VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Aika Torstai 7.5.2009 klo 11.00 12.56 Paikka Life Science Center, käyntiosoite Keilaranta 14 (Keilaranta 16, 02150 Espoo) Läsnä Lisäksi paikalla

Lisätiedot

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Inarijärvi-yhdistys ry ja sen kotipaikka on Inarin kunta. Yhdistyksen toiminta-alue käsittää Inarin, Utsjoen ja Sodankylän

Lisätiedot

Sporticus ry PÖYTÄKIRJA/VUOSIKOKOUS 2011 Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Jyväskylän yliopisto

Sporticus ry PÖYTÄKIRJA/VUOSIKOKOUS 2011 Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Jyväskylän yliopisto Sporticus ry PÖYTÄKIRJA/VUOSIKOKOUS 2011 Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Jyväskylän yliopisto YHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS 2011 Aika: Keskiviikkona 10.10.2011 kello 18.00 Paikka: Opinkiven sauna, Keskussairaalantie

Lisätiedot

Yhtiökokousedustajat Hallituksen puheenjohtaja Toimitusjohtaja

Yhtiökokousedustajat Hallituksen puheenjohtaja Toimitusjohtaja KOKOUSKUTSU 2/2016 SUOMENSELÄN LENTOKENTTÄ Oy 26.05.2016 Aika Torstai 09.06.2016 klo 18.00 Paikka Kivijärven Kunnanvirasto Käsiteltävät asiat/esityslista: 1. KOKOUKSEN AVAUS 2. KOKOUKSEN PUHEENJOHTAJAN

Lisätiedot

Rakennusten paloturvallisuus, säännökset ja ohjeet

Rakennusten paloturvallisuus, säännökset ja ohjeet Rakennusten paloturvallisuus, säännökset ja ohjeet Paloseminaari 18, Paloturvallisuus ja standardisointi 10.2.2016, HILTON Kalastajatorppa Jorma Jantunen Rakenteellista paloturvallisuutta koskevat olennaiset

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/ Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/ Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/2009 1 Kokoustiedot Aika: 5.5.2009 klo 13.00 13.57 Paikka: Jyväskylän Paviljonki Messukatu 10, Jyväskylä Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/2009 2 Sisällysluettelo Sivu

Lisätiedot

A. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELET, TARKOITUS JA TOIMINTAMUOTO

A. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELET, TARKOITUS JA TOIMINTAMUOTO POHJOLA-NORDENIN NUORISOLIITTO RY:N SÄÄNNÖT hyväksytty 1.4.1995 kevätkokouksessa Lappeenrannassa muutettu 31.10.1998 syyskokouksessa Helsingissä muutettu 3.4.2009 kevätkokouksessa Helsingissä muutettu

Lisätiedot

KUNTARAHOITUS OYJ PÖYTÄKIRJA 1 / 2013

KUNTARAHOITUS OYJ PÖYTÄKIRJA 1 / 2013 KUNTARAHOITUS OYJ PÖYTÄKIRJA 1 / 2013 26.3.2013 KUNTARAHOITUS OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Aika: 26.3.2013 klo 14 Paikka: Läsnä: Kuntarahoitus Oyj:n toimitilat, Jaakonkatu 3 A, 00100 Helsinki Kokouksessa

Lisätiedot

NUKARIN JÄTEVESIOSUUSKUNNAN VARSINAINEN OSUUSKUNTAKOKOUS. 1 Kokouksen avaaminen Hallituksen puheenjohtaja Tuula Lempinen avasi kokouksen klo 18:05

NUKARIN JÄTEVESIOSUUSKUNNAN VARSINAINEN OSUUSKUNTAKOKOUS. 1 Kokouksen avaaminen Hallituksen puheenjohtaja Tuula Lempinen avasi kokouksen klo 18:05 , NJVOK PÖYTÄKIRJA 1/5 NUKARIN JÄTEVESIOSUUSKUNNAN VARSINAINEN OSUUSKUNTAKOKOUS Kokousaika: 16.5.2016 klo 18:05 Kokouspaikka: Läsnäolijat: Nukarin koulu, Nurmijärvi 5 henkilöä liitteenä olevan ääniluettelon

Lisätiedot

Slovenia-seuran säännöt

Slovenia-seuran säännöt Slovenia-seuran säännöt YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS Yhdistyksen nimi on Slovenia-seura ja sen kotipaikka on Helsinki. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää slovenialaisen kulttuurin tuntemusta

Lisätiedot

HE 321/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia.

HE 321/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia. HE 321/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 4 luvun muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia. Esityksen mukaan

Lisätiedot

Länsi-Suomen Pelastusalan liitto ry Tuijussuontie 10 FI Raisio

Länsi-Suomen Pelastusalan liitto ry Tuijussuontie 10 FI Raisio 1/6 1 KOKOUKSEN AVAUS Länsi-Suomen Pelastusalan Liitto ry:n puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen. Vainio kertoi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestössä meneillään olevasta luottamusjohdon valintaprosessista,

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen tutkimusseura ja kotipaikka Lahden kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen tutkimusseura ja kotipaikka Lahden kaupunki. 1 PÄIJÄT-HÄMEEN TUTKIMUSSEURA R.Y:N SÄÄNNÖT Nimi 1 Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen tutkimusseura ja kotipaikka Lahden kaupunki. Tarkoitus 2 Seuran tarkoituksena on toimia Päijät-Hämeeseen kohdistuvan

Lisätiedot

2 Kokouksen puheenjohtajan valinta ja sihteerin kutsuminen Puheenjohtajaksi valittiin aa Olli Hyvönen ja sihteeriksi kutsuttiin Mirja Kopsa.

2 Kokouksen puheenjohtajan valinta ja sihteerin kutsuminen Puheenjohtajaksi valittiin aa Olli Hyvönen ja sihteeriksi kutsuttiin Mirja Kopsa. 1(5) Aika 23.2.2009 klo 10.00 Paikka Interavanti Oyj, Mannerheimintie 118, 00270 Helsinki Läsnä 22 osakasta edustaen yhteensä 9 169 259 osaketta ja ääntä, joka on 94,5 % yhtiön koko äänimäärästä (9 703

Lisätiedot

Yhdistyksen varapuheenjohtaja Kirsi Marjamäki avasi kokouksen klo

Yhdistyksen varapuheenjohtaja Kirsi Marjamäki avasi kokouksen klo Anarkistimartat ry Anarkistmarthorna rf rek.nro 198.144 Aika: Ma 6.2.2017 klo 17.00 Paikka: Marttaliiton kokoustila, Malminrinne 1 B, 7 krs. VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 1. KOKOUKSEN AVAUS Yhdistyksen varapuheenjohtaja

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi rikoslakiin muutokset, jotka aiheutuvat Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta

Lisätiedot

Vapaaehtoisen palokunnan (vpk:n) mallisäännöt

Vapaaehtoisen palokunnan (vpk:n) mallisäännöt MALLISÄÄNNÖT 1(6) Vapaaehtoisen palokunnan (vpk:n) mallisäännöt Päivitetty 28.5.2007 Vapaaehtoisen palokunnan säännöt Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on vapaaehtoinen palokunta. Yhdistystä nimitetään

Lisätiedot

TOIVAKAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2014 Kirkkovaltuusto 5.3.2014 1

TOIVAKAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2014 Kirkkovaltuusto 5.3.2014 1 Kirkkovaltuusto 5.3.2014 1 Aika Keskiviikko 5.3.2014 klo 17.00-18.50 Paikka Jäsenet X = läsnä Seurakuntakoti Karanta, Janne klo 17.37- Kautto, Jorma Korhonen, Marja Kuustie, Liisa Marttinen, Pentti Nummi,

Lisätiedot

Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Helsingin yliopiston jatko-opiskelijat ry, ruotsiksi Doktorander vid

Lisätiedot

TUL:n Lapin piiri ry puh: P Nahkurinkatu Kemi

TUL:n Lapin piiri ry puh: P Nahkurinkatu Kemi TUL:n Lapin piiri ry:n sääntömääräinen PIIRIKOKOUS Pidetään Kemissä os. Kemin Cumulus, Hahtisaarenkatu 3,, lauantaina 16.4.2016 alkaen klo.12:00. Valtakirjojen tarkastus aloitetaan klo.11:00. Kokouksessa

Lisätiedot

Yhtiön hallituksen puheenjohtaja Benedict Wrede avasi kokouksen.

Yhtiön hallituksen puheenjohtaja Benedict Wrede avasi kokouksen. Turvatiimi Oyj Pöytäkirja 1/2014 1(6) TURVATIIMI OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Aika: 20.3.2014, klo 9.00 9.30 Paikka: Läsnä: Rake-sali, Erottajankatu 4 C, 00120 Helsinki. Kokouksessa olivat läsnä tai edustettuina

Lisätiedot

Vilppulan Seudun Urheiluautoilijat ry:n säännöt

Vilppulan Seudun Urheiluautoilijat ry:n säännöt Vilppulan Seudun Urheiluautoilijat ry:n säännöt 1 Yhdistyksen nimenä on Vilppulan Seudun Urheiluautoilijat ry, ja sen kotipaikkana on Vilppulan kunta. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on autourheilun, auton

Lisätiedot

Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt

Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt 1 Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan liitoksi, nimi on Hyvinkään Keilailuliitto ry. Sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki. 2 Liiton tarkoituksena on johtaa

Lisätiedot

Lisäksi puheenjohtaja kutsuu tarpeelliset kokousavustajat. 3 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

Lisäksi puheenjohtaja kutsuu tarpeelliset kokousavustajat. 3 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen SUOMEN LÄHETYSSEURA RY:N VUOSIKOKOUS Aika lauantai 13.6.2015 klo 9.00 Paikka Rovaniemen kirkko, Yliopistonkatu 2, Rovaniemi ESITYSLISTA 1 Kokouksen avaus Kokouksen avaa hallituksen puheenjohtaja Matti

Lisätiedot

Ajankohtaista säädöksistä

Ajankohtaista säädöksistä Ajankohtaista säädöksistä Kirsi Rajaniemi Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivä pelastustoimen laitteista, Tukes 8.-9.11.2011 Sisältö Voimassa olevat asetukset ja laitteita koskevat pelastuslain säännökset

Lisätiedot

Varsinainen yhtiökokous

Varsinainen yhtiökokous 1 (5) Varsinainen yhtiökokous Aika: Torstai 8.3.2012 klo 14.00 Paikka: Amer Sports Oyj:n pääkonttori, Mäkelänkatu 91, Helsinki Läsnä: Asianmukaisesti ilmoittautuneita osakkeenomistajia oli yhtiökokouksen

Lisätiedot

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Sotaveteraaniliitto ry, ruotsiksi Finlands Krigsveteranförbund rf. Näissä säännöissä

Lisätiedot

Torstai klo

Torstai klo Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 7/2013 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2013-2016 KOKOUSAIKA Torstai 13.06.2013 klo 9.00 15.00 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

Palonehkäisyn uudet tuulet

Palonehkäisyn uudet tuulet pelastuslain (ja rakentamismääräysten) muutokset esitys FinnSec-messuilla 13.10.2011 Rakentamisen ja paloturvallisuuden perussäädökset uusiutuivat tänä vuonna Rakentamismääräyskokoelman osa E1 - Rakennusten

Lisätiedot

NAANTALIN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2016 Seurakuntaneuvosto (7)

NAANTALIN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2016 Seurakuntaneuvosto (7) Seurakuntaneuvosto 7.9.2016 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 7/2016 Asialista: 99 Kokouksen avaus 100 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 101 Kahden pöytäkirjantarkastajan valinta 102 Esityslistan hyväksyminen

Lisätiedot

Suomen Kylmäyhdistys ry Kylföreningen i Finland rf SÄÄNNÖT

Suomen Kylmäyhdistys ry Kylföreningen i Finland rf SÄÄNNÖT Suomen Kylmäyhdistys ry Kylföreningen i Finland rf SÄÄNNÖT PRH hyväksynyt 20.11.2006 1 Suomen Kylmäyhdistys ry:n säännöt 1 Nimi Yhdistyksen nimi on Suomen Kylmäyhdistys ry, ruotsiksi Kylföreningen i Finland

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA

PÖYTÄKIRJA Sääntömääräinen syyskokous Aika Sunnuntai klo 15.00-17.00 Paikka Vesihelmi, iso kokoustila, 2. kerros osoite: Eteläinen puistokatu 2, 30420 Forssa Ennen kokouksen alkua Forssan kaupungin tervehdys ja katsaus

Lisätiedot

Aika Keskiviikko klo Nordic Aluminium, BO-Sali, Kirkkonummi

Aika Keskiviikko klo Nordic Aluminium, BO-Sali, Kirkkonummi NORDIC ALUMINIUM OYJ PÖYTÄKIRJA VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Aika Keskiviikko 31.3.2010 klo 13.00-13.30 Paikka Nordic Aluminium, BO-Sali, Kirkkonummi Läsnä Paikalla olivat pöytäkirjan liitteenä 1 olevasta osallistujaluettelosta

Lisätiedot

Kutsu seuran ylimääräiseen kokoukseen

Kutsu seuran ylimääräiseen kokoukseen Slalom-Seura r.y. Kutsu seuran ylimääräiseen kokoukseen 17.8.2016 Aihe: Slalom-Seuran ja Espoo Slalomin yhdistyminen; seuran uusi nimi ja säännöt; uusi puheenjohtaja ja hallitus Aika: Keskiviikkona 17.8.2016,

Lisätiedot

Vieremän seurakunta Kokouspöytäkirja 3/2016 Kirkkovaltuusto

Vieremän seurakunta Kokouspöytäkirja 3/2016 Kirkkovaltuusto 30.5.2016 1 KOKOUSKUTSU KOKOUSAIKA maanantaina 30. päivänä toukokuuta 2016 klo 19.00 kahvitarjoilu 18.30 19.00 KOKOUSPAIKKA JÄSENET SEURAKUNTATALO Aho-Repo Päivi Haataja Markku Honkanen Viljo Huttunen

Lisätiedot

Tyrnävän seurakunnan kirkkoneuvoston kokous pidetään, jos Jumala suo, keskiviikkona 22.4.2015 klo 18

Tyrnävän seurakunnan kirkkoneuvoston kokous pidetään, jos Jumala suo, keskiviikkona 22.4.2015 klo 18 Arvoisa kirkkoneuvoston jäsen! Tyrnävän seurakunnan kirkkoneuvoston kokous pidetään, jos Jumala suo, keskiviikkona 22.4.2015 klo 18 Tyrnävän kirkossa, käynti sakastin ovesta. Kahvitarjoilu alkaa klo 17.45.

Lisätiedot

HE 88/2008 vp. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan samanaikaisesti lisäpöytäkirjan kansallisen voimaantulon kanssa.

HE 88/2008 vp. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan samanaikaisesti lisäpöytäkirjan kansallisen voimaantulon kanssa. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräiden kansainvälisesti suojattujen tunnusten käytöstä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia eräiden

Lisätiedot

Ihmisoikeusvaltuuskunnan työjärjestys

Ihmisoikeusvaltuuskunnan työjärjestys Ihmisoikeusvaltuuskunnan työjärjestys Hyväksytty 9.3.2015 Ihmisoikeuskeskuksen valtuuskunta toimii perus- ja ihmisoikeusalan toimijoiden kansallisena yhteistyöelimenä, käsittelee laajakantoisia ja periaatteellisesti

Lisätiedot

TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT

TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT Sisällysluettelo 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA...3 2 YHDISTYKSEN TARKOITUS...3 3 TOIMINNAN LAATU...3 4 JÄSENYYTTÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET...4 5 YHDISTYKSESTÄ EROAMINEN

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2

Lisätiedot

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu.

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu. Ehdotus sääntömuutoksiksi Suomen Internet-yhdistyksen kevätkokoukselle 2006. Alla on ehdotus uusiksi säännöiksi, jotka toimitetaan yhdistysrekisteriin hyväksyttäviksi, mikäli yhdistyksen kevätkokous päättää

Lisätiedot

Käyttötarkoituksen muutokset Lainsäädäntökatsaus

Käyttötarkoituksen muutokset Lainsäädäntökatsaus Käyttötarkoituksen muutokset Lainsäädäntökatsaus Rakennusvalvonnan ajankohtaisseminaari Savoy-teatteri, 2.12.2014 Hallitussihteeri Erja Werdi, Ympäristöministeriö, Rakennetun ympäristön osasto Lähtökohtia

Lisätiedot

MAANINGAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 1 Kirkkovaltuusto PÖYTÄKIRJA

MAANINGAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 1 Kirkkovaltuusto PÖYTÄKIRJA MAANINGAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 1 KIRKKOVALTUUSTON KOKOUS Aika Maanantaina klo 19.00 20.15 Paikka Seurakuntakoti Läsnä Eevaliisa Tikkanen puheenjohtaja Kari Rytkönen varapuheenjohtaja Raimo Hoffren Pauli

Lisätiedot

Haukiputaan vanhempainyhdistyksen vuosikokouksen kokouksen pöytäkirja kello Haukiputaan koululla

Haukiputaan vanhempainyhdistyksen vuosikokouksen kokouksen pöytäkirja kello Haukiputaan koululla Haukiputaan vanhempainyhdistyksen vuosikokouksen kokouksen pöytäkirja 28.9. kello 18.00 Haukiputaan koululla 1. Kokouksen järjestäytyminen Katja Lahdenranta-Linna valittiin vuosikokouksen puheenjohtajaksi.

Lisätiedot

Patentti- ja rekisterihallitus on hyväksynyt Rovaniemen Osakesäästäjät ry:n yhdistysrekisteriin 12.10.1999 rekisterinumerolla 177444.

Patentti- ja rekisterihallitus on hyväksynyt Rovaniemen Osakesäästäjät ry:n yhdistysrekisteriin 12.10.1999 rekisterinumerolla 177444. Patentti- ja rekisterihallitus on hyväksynyt Rovaniemen Osakesäästäjät ry:n yhdistysrekisteriin 12.10.1999 rekisterinumerolla 177444. 30.3.2009 muutettujen sääntöjen pykälät on hyväksytty yhdistysrekisterissä

Lisätiedot

VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY

VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY SÄÄNNÖT 1 (5) VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Vanhustyön keskusliitto - Centralförbundet för de gamlas väl ry. Yhdistyksen kotipaikka

Lisätiedot

Kymin Nikkarit säännöt

Kymin Nikkarit säännöt Kymin Nikkarit SÄÄNNÖT 1(6) Kymin Nikkarit säännöt Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja tarkoitus 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja tarkoitus 2 Yhdistyksen tarkoitus 3 Yhdistyksen toiminta Yhdistyksen nimi

Lisätiedot

Espoon Palloseuran Jääkiekko ry

Espoon Palloseuran Jääkiekko ry Espoon Palloseuran Jääkiekko ry:n vuosikokous Aika: 31. elokuuta 2009 klo 18:00 Paikka: Espoonlahden Omnian auditorio 1. Kokouksen avaus Olli Koskimies avasi kokouksen klo 18:00. 2. Valitaan kokoukselle

Lisätiedot

Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt

Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt Hyväksytty yhdistyksen kevätkokouksessa 29.3.2014. 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Porin akateeminen nörttikulttuurin arvostusseura ja

Lisätiedot

Pelastustoimen lainsäädännön uudistustilanne

Pelastustoimen lainsäädännön uudistustilanne Pelastustoimen lainsäädännön uudistustilanne Kirsi Rajaniemi Palonehkäisyn perinnepäivät, 25.-26.5.2011 Padasjoki 25.5.2011 1.7.2011 voimaan tulevat asetukset VN asetus pelastustoimesta (407/2011) VN asetus

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto.

Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto. 1 Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit MK KRI ry 1 NIMI, KOTIPIKK J KILI Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit MK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto. Liiton

Lisätiedot

Lapin pelastuslaitos Tehtävät, vastuu ja varautuminen. Lapin alueellinen maanpuolustuskurssi nro 51 Sodankylä

Lapin pelastuslaitos Tehtävät, vastuu ja varautuminen. Lapin alueellinen maanpuolustuskurssi nro 51 Sodankylä Lapin pelastuslaitos Tehtävät, vastuu ja varautuminen Lapin alueellinen maanpuolustuskurssi nro 51 Sodankylä 1.2.2017 Martti Soudunsaari Pelastusjohtaja Yksi maamme 22 pelastuslaitoksesta. Lapin liiton

Lisätiedot

Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen ja ohjeen uudistaminen

Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen ja ohjeen uudistaminen Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen ja ohjeen uudistaminen Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät Tampere 9.11.2016 Rakenteellista paloturvallisuutta koskevat olennaiset

Lisätiedot

TietoEnator Oyj:n varsinainen yhtiökokous 1/2007

TietoEnator Oyj:n varsinainen yhtiökokous 1/2007 2007-03-22 1 (6) TietoEnator Oyj:n varsinainen yhtiökokous 1/2007 Aika Paikka Läsnä 22.3.2007, klo 17.00 alkaen TietoEnator Oyj, Kutojantie 6-8, Espoo Läsnä oli henkilökohtaisesti tai asiamiehen edustamina

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.5.2016 COM(2016) 304 final 2016/0157 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS viisumien myöntämisen helpottamisesta tehdyn Euroopan unionin ja Georgian välisen sopimuksen mukaisesti

Lisätiedot

Yhtiökokouksen puheenjohtaja kuinka johtaa kokousta

Yhtiökokouksen puheenjohtaja kuinka johtaa kokousta Yhtiökokouksen puheenjohtaja kuinka johtaa kokousta Kristel Pynnönen Apulaispäälakimies Suomen Kiinteistöliitto 1 Kokouksen valmistelu Valmistaudu olemaan rohkeasti esillä Tunne yhtiökokouksen kannalta

Lisätiedot

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Golfkentänhoitajien Yhdistys - Finnish Greenkeepers Association r.y. ja sen kotipaikka on Espoon kaupunki. 2 Tarkoitus ja tehtävät Yhdistyksen

Lisätiedot

Hallituksen puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen. Kokouksen aluksi annettiin Pertti Tenhuselle tälle myönnetty liiton kultainen ansiomitali.

Hallituksen puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen. Kokouksen aluksi annettiin Pertti Tenhuselle tälle myönnetty liiton kultainen ansiomitali. Aika 21.8.2014 klo 11:00 1/6 Paikka Jämin ilmailukeskus, Reima Center LÄSNÄ: HALLITUS Vainio Kai puheenjohtaja Tervakangas Matti Tenhunen Pertti Haapala Heikki Haikonen Markku Lehtonen Esko Lehtonen Kalle

Lisätiedot

Kokousaika Maanantai klo 15:00 Enontekiön Kehitys Oy:n neuvotteluhuone, Virastotalo, Hetta

Kokousaika Maanantai klo 15:00 Enontekiön Kehitys Oy:n neuvotteluhuone, Virastotalo, Hetta ENONTEKIÖN KEHITYS OY HALLITUKSEN KOKOUS 016 Kokousaika Maanantai 22.2.2016 klo 15:00 Kokouspaikka Enontekiön Kehitys Oy:n neuvotteluhuone, Virastotalo, Hetta Kutsutut jäsenet Varajäsen Hautamäki, Helinä

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Aulangon Golfklubi ry ja kotipaikka Hämeenlinna.

Yhdistyksen nimi on Aulangon Golfklubi ry ja kotipaikka Hämeenlinna. Aulangon Golfklubi ry SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Aulangon Golfklubi ry ja kotipaikka Hämeenlinna. 2 Yhdistyksen tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää ja edistää golfpelin

Lisätiedot

Suomen yleislääketieteen yhdistys ry Säännöt

Suomen yleislääketieteen yhdistys ry Säännöt Suomen yleislääketieteen yhdistys ry Säännöt Suomen yleislääketieteen yhdistyksen julkaisuja n:o 9 Tampere 1997 Suomen yleislääketieteen yhdistys ry Säännöt Hyväksytty vuosikokouksessa 15.3.1991 Oikeusministeriön

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Tieliikelaitoslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia Tieliikelaitoksesta. Valtion liikelaitoksista annetun

Lisätiedot

Suonteen kalastusalueen vuosikokous. 25.4.2014 klo 12.00 PÄYTÄKIRJA

Suonteen kalastusalueen vuosikokous. 25.4.2014 klo 12.00 PÄYTÄKIRJA Suonteen kalastusalueen vuosikokous 25.4.2014 klo 12.00 PÄYTÄKIRJA SUONTEEN KALASTUSALUEEN VARSINAINEN VUOSIKOKOUS AIKA: Perjantai 25.4.2014 alkaen klo 12.00 PAIKKA: Lamminmäen tila, Joutsa 1. Kokouksen

Lisätiedot

Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 4/2016 1

Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 4/2016 1 Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 4/2016 1 Aika 10.5.2016 klo 14:03 17:19 Paikka Kokoustila K1-K2, kaupungintalo Käsitellyt asiat: Pykälä Asia Sivu 58 59 60 Arviointikertomuksen käsittely Tilinpäätöksen 2015

Lisätiedot