VSS-Etsi! Väestönsuojelulehti Jäsenlehti Helsingin Väestönsuojeluyhdistys ja Helsingin Etsintä- ja Pelastuskoirat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VSS-Etsi! Väestönsuojelulehti Jäsenlehti 1-2012. Helsingin Väestönsuojeluyhdistys ja Helsingin Etsintä- ja Pelastuskoirat"

Transkriptio

1 VSS-Etsi! Väestönsuojelulehti Jäsenlehti Kokouskutsu s. 4 Pelastuskoirasivut s Helsingin Väestönsuojeluyhdistys ja Helsingin Etsintä- ja Pelastuskoirat

2 HELSINGIN VÄESTÖNSUOJELUYHDISTYS RY hallitus ja toimihenkilöt Siltavuorenranta 16 B, Helsinki, p. (09) , faksi (09) Nimi Osoite GSM & Valittu pj Unto Lemmetty Heinäpellontie 18, Hki vpj Greta Nikkilä Kristianinkatu 19 A 41, Hki sihteeri Maria Mahar p Marja Rikman-Koski Siilitie 13 F 482, Hki Jukka Lehtiranta Kovelipolku 14 b, Hki Anne Nikkilä-Soidinniemi Rouvienpolku 5 A 11, Hki Jukka-Petri Nieminen Toukolantie 1, Riihimäki Jari Markkanen Gunillanpolku 1 A 37, Hki Tommi Laurinen PL 112, Helsingin kaupunki Pysyvä jäsen Raimo Nikkilä Kristianinkatu 19 A 41, Hki Kutsuttuna hallit.kokous TOIMIKUNNAT JA TILITOIMISTO: Tehtävä Nimi GSM He-Mu joht. Raimo Nikkilä Yritys- ja talosuojeluos. pj. Jukka-Petri Nieminen Naistoimikunta Marja Rikman-Koski Yrityspalvelu Pentti Mäkinen Oy Nuijamiestentie 5 A, Hki, p , Tilintarkastajat: Eero Lehmusvuo p , varatilintarkastaja KHT Risto Mäkiö p PELASTUSKOIRA- JAOS (HEPEKO) Puheenjohtaja Jukka Lehtiranta Anette Aunola Riitta Niemi Marja Huhtakangas Petri Smolander Sari Köck Irene Haarlaa Tiina Taristo Nina Hanikka Hallituksen jäsenten tehtävienjakoa ei oltu vielä tehty lehden mennessä painoon. Hälytysryhmän johtaja Heli Herna VSS Etsi! -lehden toimittaja Majka Borgström 2 VSS-Etsi! 1/2012

3 Sisältö: Kokouskutsu...4 Materiaalimyynti...5 Pääkirjoitus...6 Puheenjohtajalta...8 Ilmoitusasiat...13 Koulutuskalenteri...14 Pelastuskomentaja Kari Lehtokangas eläkkeelle...15 Otteita pelastuslain säädöksistä...18 Ilkka Kianto eläkkeelle...21 Helpen uusi toiminnanjohtaja esittäytyy...23 NASTA-turvallisuusharjoitus Upinnimen varuskunnassa vuotta sitten tapahtunutta...28 Kolme pientä juttua liittyen talvi- ja jatkosotaan...30 Tampereen keskustan tulipalo on vaatinut kolmen ihmisen hengen...31 Asuinkiinteistöjen pelastussuunnitteluun valtakunnallinen ohje Pelastuskoirasivut PEKO-puhinoita...34 Oletko kiinnostunut tutustumaan ja pelastuskoirien hälytysryhmään?...35 Pelastuskoirien viranomaistason koevaatimukset uudistuivat...36 Kansallisten pelastuskoirakokeitten sääntömuutoksista...37 IPOR-kokeitten sääntömuutoksista...38 Urheilukoiran kunnon ylläpito, nesteytys ja ruokinta Kansallisten pe sääntömuutoks Vss-Etsi! -lehti Numero 1/2012 Toimitus: Majka Borgström (ulkoasu ja taitto), Raimo Nikkilä (HVSSY), Heli Herna Osoitteenmuutokset: HVSSY:n jäsenet Raimo Nikkilä p HEPeKo:n jäsenet jäsensihteerille VSS-Etsi! 1/2012 Painopaikka: Itä-Helsingin Monistus Kannen logo: Raimo Nikkilä Kansikuvat:Raimo Nikkilä, Outi Toni Takakansi: Outi Toni Huom! Artikkelin kirjoittaja vastaa artikkelin sisällöstä. Artikkeleita ei saa julkaista ilman kirjoittajan lupaa. Artikkelin lähettäjä vastaa siitä, että lupa materiaalin julkaisemiseen on. Toimitus pidättää oikeuden lyhentää ja muuttaa lähetettyä materiaalia. 3

4 KOKOUSKUTSU Arvoisa jäsenemme Kutsumme Teidät yhdistyksen sääntömääräiseen kevätkokoukseen torstaina 15. maaliskuuta 2012 kello Kokous pidetään Helsingin väestönsuojelumuseon tiloissa Siltavuorenranta 16 B Helsinki. Kokouksessa käsitellään yhdistyksen kevätkokouksen sääntömääräiset asiat. Ennen kokousta on kahvitarjoilu ja sen jälkeen kuulemme pääesikunnasta Sanna Haapalan kokemuksista komennuksella Ugandassa. Tarjoilu alkaa puoli tuntia ennen kokousta. Helsingissä 15. helmikuuta 2012 HELSINGIN VÄESTÖNSUOJELUYHDISTYS RY Hallitus HELSINGIN VÄESTÖNSUOJELUYHDISTYS RY SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN KEVÄTKOKOUS KELLO Jaamme kokousmateriaalin kokouspaikalla ESITYSLISTA 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen puheenjohtajan, sihteerin,kahden pöytäkirjan tarkastajan ja kahden ääntenlaskijan valitseminen 3. Kokouksen osanottajien laillisuus ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4. Esityslistan hyväksyminen 5. Hallituksen toimintakertomuksen, edellisen tilikauden tilinpäätöksen sekä tilintarkastuskertomuksen esittäminen 6. Edellisen tilikauden tilinpäätöksen vahvistaminen 7. Vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle ja muille tilivelvollisille edelliseltä tilikaudelta 8. Huomionosoitukset ja ilmoitusasiat 9. Kokouksen päättäminen 4 VSS-Etsi! 1/2012

5 VSS-Etsi! 1/2012 5

6 Pääkirjoitus Raimo Nikkilä Väestönsuojelu on lain velvoittamaa humanitaarista toimintaa elämän ja elinmahdollisuuksien turvaamiseksi. Omatoimisesta varautumisesta kiinnostuneet ihmiset ovat jo vuodesta 1941 lähtien kehittäneet tietojaan ja taitojaan yhdistyksen parissa. Yhdistys tarjoaa jäsenilleen ja lukijoilleen tietoja ajankohtaisista asioista sekä monipuolisia mahdollisuuksia toimia väestönsuojelutietouden ja -aktiivisuuden edistämiseksi. Kouluttamalla ja kouluttautumisella ennakoidaan vaaratilanteita. Henkinen tuki väestönsuojan poikkeusoloissa on eräs yhdistyksen koulutuksista, joka oli tämän alkukevään kursseista ensimmäinen ja pidettiin yhdistyksen koulutustiloissa su Kurssille oli ennakkoon ilmoittautunut 25 henkilöä. Toinen kursseistamme on kansainvälinen humanitaarisen oikeuden kurssi, jossa perehdytetään kansainväliseen vss-toimintaan. Se antaa valmiudet varautua vaikeisiinkin pelastustehtäviin. Myös pelastuskoiratoiminta kuulu toimintaamme ja sen myötä voi osallistua jopa kansainvälisiin pelastustehtäviin. Pääasiallisena koulutuksena on yhdistyksellä suojanhoitajankurssien koulutus sekä lukiolaisten turvakurssiosiot. Yhdistyksen suurin toiminnallinen kohde on väestönsuojelumuseon opastoiminta ja sen kehittäminen. Opastoiminnassa on 22 koulutettua jäsentämme. Museo on auki yleisölle lauantaisin klo ja kesä-elokuun suljettuna, muina aikoina sopimuksen mukaan. Harrastustoimintaa jäsenistölle löytyy retkien ja erilaisten yhteisten tapahtumien muodossa. Helsingin Väestönsuojeluyhdistys tuo jäsenistölleen muutamia näkökantoja jäsentoiminnan kehittämiseen ja sen jatkuvuuden turvaamiseksi. Yhdistyksen 71. toimintavuoden alkaessa on aika pysähtyä ja katsella tulevaisuuteen: onko kehittämisen tarvetta ja mitä se voisi olla? Huomioiden jäsenistömme ikärakenteen on osa saavuttanut jo eläkeiän, ja myös nuoret jäsenet ja heidän mahdollisuutensa toimia yhdistyksessämme tulee huomioida. Mikä sitten olisi mielekästä toimintaa, joka kehittää ja motivoi vanhoja sekä nuoria jäseniämme? Moni vanhemmista jäsenistämme on toiminut aktiivikaudellaan työelämässä ja jäsenenämme jo kymmeniä vuosia yhdistyksen alaosastoissa, osastojen puheenjohtajina, toimihenkilöinä ym. muissa osaston väestönsuojelutehtävissä. Helsingissä oli alaosastoja (8-10) vuosina Silloin oli tarvetta väestönsuojelu toimintaan eikä se tänäkään päivänä ole poistunut, mutta se on jollain tavalla siirtynyt taka-alalle yhteiskunnallisissa muutoksissa. Yhdistyksemme toimenkuvassa on tapahtui raju muutos v Suuntaan tämän kirjoitukseni lähinnä uusille jäsenillemme tietoiskuna aikaväliltä Se selvittää osaltaan jäsenhankintamme tärkeyttä ja tarvetta motivointiin tulevaisuutta ajatellen. Väestönsuojelun uutta tulemista ei ole tänäkään päivänä näkyvissä, vaikka uudelta lailta sitä toivottiin - ehkä se oli liikaa. Väestönsuojelun tietotaito-osaaminenkin on jo melkein unohdettu väestönsuojeluveteraanien siirtyessä eläkkeelle tai muuten pois riveistämme. Väestönsuojeluun ja varautumiseen liittyen tapasin muutamia vanhoja väestönsuojeluveteraaneja eräässä seminaarissa. He olivat Espoosta ja Vantaalta, joissa alan yhdistykset ovat vielä rekisteröityjä, mutta varsinaista toimintaa on vähän. Keskustelussa tuli selvästi esiin sama huoli kuin minkä tämän artikkelin alkupuolella olen maininnut: väestönsuojeluun ja sen tehtäviin on tarvetta, mutta koulutetuille ei heilläkään löydy sijoituspaikkaa. Vuosina sijoitettiin koulutettuja lohkon ym. tehtäviin ja toiminta oli vapaaehtoisella pohjalla ja toimi mielestäni hyvin etenkin täällä Helsingissä. Olen kuullut puhetta vastuuhenkilöiltä, että olisiko palattava entiseen käytäntöön jolloin järjestelmä vielä toimi, mutta toisin on tänään. Kun pelastustoimilaki ja valtakunnallinen organisaatio 1990-luvun alkupuolella astui voimaan, lain muutoksen yhteydessä perustettiin Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ja useita pelastusliittoja, joille siirrettiin lopetettujen väestönsuojeluyhdistysten (n ) koulutusvastuu. Tämä oli periaatteessa kuolinisku myös väestönsuojelulle, kun sen vastuu siirrettiin uuden lain myötä palokuntien toimenkuvaan, josta se tänäkään päivänä ole toipunut entiselleen. Lainmuutos 1990-luvun alussa ei kuitenkaan lopettanut Helsingin Väestönsuojeluyhdistys ry:n toimintaa, kiitos senaikaisille kaukonäköisille neuvotteleville henkilöille mm. tuon aikaiselle pelastuskomentajalle Rainer Alholle sekä kiinteistöpäällikkö Rainer Kinnuselle ja uskolliselle yhdistyksemme jäsenistölle, joiden myötävaikutus edesauttoi yhdistyksen säilymiseen. Helsingin Väestönsuojeluyhdistys ry:n toimenkuva on myös muuttunut. Vuona 1993 yhdistys muutti Runeberginkadulta. Yhdistys vuokrasi Olavinkatu 1:stä Helsingistä vuonna 1994 kolmannesta kerroksesta 24 m 2 toimistotilan, johon liittyi myös yhteinen koulutus- ja neuvottelutila. Helsingin Väestönsuojeluyhdistys ry lopetti osittain koulutustoiminnan sen siirtyessä 6 VSS-Etsi! 1/2012

7 perustetulle Helsingin Pelastusliitolle. Yhdistyksen hallitus uusittiin v Oheisessa kuvassa vas. Jukka Tamminen yrityssuojelun pj. sekä johtokunnan jäsen, Helsingin pel.edust. Niilo Kohonen, vpj Greta Nikkilä, sihteerinä Terhi Ekman, jäsen Tapio Mäkinen, (alla) prof. Antti Ahlström puheenjohtajana, Ensio Selin, Ari Starck sekä Keijo Mökkönen. Arto Aremo ei toimi yritysasiamiehenä ja ainoana palkallisena otti hoitaakseen myös yhdistyksen juoksevat päivittäisrutiinit sekä Raimo Nikkilä. Yhdistyksen toiminta ja toimeentulo jatkossa perustui näin ollen pitkälti yhdistyksen aloittamiin projekteihin kuten Tuomarinkylä, Torpparinmäki, Paloheinä, Pakila (lyhennys TuToPaPa) vuonna 1994 ja henkinen huolto väestönsuojassa -projektiin, joka alkoi myöhemmin vuonna Näihin projekteihin saatiin huomattavaa tukea lähinnä Väestönsuojelusäätiöltä ja osin myös perustetulta Helsingin Pelastusliitolta, jonka tuki suuntautui lähinnä yhdistyksen pelastuskoirajaokselle, mutta muuten toteutetut projektit tehtiin pitkälti vapaaehtoisin voimin. Helsingin Väestönsuojeluyhdistys ry:n hallituksen päätöksellä vuonna 2000 neuvoteltiin vuotuisesta toimintatuen mahdollisuudesta, jonka pelastuslautakunta hyväksyi vuoden 2001 alusta. Lisäksi mainittakoon Helsingin väestönsuojelumuseon perustamishanke yhteistoiminnassa Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen ja yhdistyksen kanssa. Taloudellisesti hankkeen takana oli pelastuslaitos ja projekti kesti kolmisen vuotta. Helsingin väestönsuojelumuseon valmistuttua se avatiin yleisölle. Vss-Etsi-väestönsuojelulehti on Helsingin Väestönsuojeluyhdistys ry:n jaosten ajankohtaistietoa välittävä lehti, joka ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Lehti on myös luettavissa nettisivullamme. Jäsenet saavat lehden postitse ja lisäksi se jaetaan ilmaisjakeluna n. 21 julkishallinnonvirastoon Helsingissä. Lehdellä on hallituksen valitsema päätoimittaja. Jäsenlehti toimii tehtävässään päätoimittajan vastuulla. Lehdellä on toimikunta, joka koostuu lehden vakituisista kirjoittajista. Oletko lehden tekijä tai jutunkertoja? VSS-Etsi!-lehti kaipaa uusia näkökulmia, eli uusia juttujen kirjoittajia. Yhdistyksen nettisivuilla voit tutustua toimintaan ja löytää myös ajankohtaista tietoa arjen turvallisuuteen liittyen. Kopioi sivuiltamme omaksesi turvaopas ja tarkastuslistat. Näin varmistut, että kotisi on turvallinen! Osoite: Nettisivumme ovat suomen lisäksi ruotsiksi ja englanniksi. Sivuilta löytyy myös Helsingin väestösuojelumuseon esittely. Olen yllä esitellyt teille jäsenet historiasta otteita sekä toimintamallejamme. Nyt toivomme mielipiteitänne ja ehdotuksianne. Olette tervetulleita kertomaan niistä jäseniltaamme torstaina klo Vss-Museolle os. Siltavuorenranta 16 B 16, Helsinki. Lehtemme sivuilta löydät jäseniltamme ohjelmailmoituksen. Tulkaa kertomaan ehdotuksistanne ja tutustumaan yhdistyksen toimitiloihin ja museoon! VSS-Etsi! 1/2012 7

8 Puheenjohtajalta: Väestönsuojien rakentaminen jatkuu sittenkin, vai jatkuuko? Käsittelen tässä artikkelissa väestönsuojien rakentamisen 7 vuoden mittaista selvitysvaihetta, joka sitten päättyi eduskunnan hyväksymään lakiin sekä lainsäädäntöön tehtyjä muutoksia. Väestönsuojien rakentamista koskeva uudistustyö lähti käyntiin paljon ennen pelastuslain uudistushanketta. Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko vuonna 2004 edellytti, että sisäasiainministeriö laatii väestön suojaamisen periaatteita käsittelevän strategian vuoteen 2006 mennessä. Strategiassa tuli ottaa huomioon uusimmat arviot joukkotuhoaseiden muodostamasta uhasta sekä sotilaallisessa että terrorikäytössä. Sisäasiainministeriön pelastusosaston asettama työryhmä laati ehdotuksen väestön suojaamisen strategiaksi. Ehdotus valmistui , jonka jälkeen se oli laajalla lausuntokierroksella. Lausuntojen sekä jatkovalmistelutyön tuloksena laadittiin strategia väestön suojaamisen periaatteiksi. Sisäasiainministeri Anne Holmlund hyväksyi väestön suojaamisen strategian Strategia oli pohjana pelastuslain valmistelussa. Pelastuslain väestönsuojelujärjestelmää ja väestönsuojien raken tamista koskevien säännösten uudistamisessa otettiin erityi sesti huomioon hallitusohjelmassa, yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategiassa ja uuden turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon laadinnan yhteydessä esiin tulleet kehittämislinjaukset sekä väestön suojaamisen strategiassa esitetyt lainsäädännön kehittämisnäkökohdat. Koskaan aikaisemmin pelastusalan uudistuksen yhteydessä ei ole selvitetty turvallisuuspoliittisia lähtökohtia niin perusteellisesti, kuin nykyisen lain osalta tehtiin. Selvityksiä tehtiin 7 vuoden aikana, joka vaiheessa pyydettiin lausuntoja. Pelastuslain uudistamishankeen yhteydessä ympäristöministeriö esitti omissa lausunnoissaan ja kuulemistilaisuuksissa ensi sijaisen vaatimuksen, että väestönsuojien rakentaminen lopetetaan kokonaan. Kesällä 2010 ympäristöministeriö teki valtioneuvoston istuntoon kilpailevaan lakiesityksen. Vastakkain olivat vielä saman puolueen ministerit, sisäasiainministeri Anne Holmlund ja asuntoministeri Jan Vapaavuori. Tästä voi päätellä, mikä rooli kullakin ministerillä oli. Sisäministeri teki omaa virkatyötänsä, tukenaan virkamieskoneisto. Ympäristöministeriön esittämässä lakiesityksessä lähdettiin sii tä, että väestönsuojien rakentamista koskevat säännökset uudis tettaisiin siten, että yleisestä väestönsuojien rakentamisvelvollisuudesta luovuttaisiin. Uusien väestönsuojien rakentaminen ja olemassa olevien suojien kunnostaminen muutettaisiin tarveharkintaiseksi. Pelastuslain viimeinen esitys jätettiin valtioneuvoston käsittelyyn viimeisenä mahdollisena viikkona. Luultavasti Vapaavuori oli puun ja kuoren välissä. Vaihtoehtoja oli enää kaksi, jatketaan vanhalla lailla tai hyväksytään sisäasiainministeriön muutettu ja lievennetty esitys. Tässä tilanteessa valtit olivat esittelevän minis terin käsissä. Lopulta valtioneuvosto hyväksyi lakiehdotuksen viimeisten lakiehdotusten joukossa Eduskunnassa hallintovaliokunnalle tuli kiire kuulla asiantuntijoita ja tehdä tarvittavat tarkennukset lakiin. Ei jäänyt aikaa pyytää lausuntoa eräistä pelastuslain asioista perustuslaki valiokunnalta. Laki oli viimeisessä mahdollisessa täysistunnon, toisessa käsittelyssä 17 muun käsiteltävän asian kanssa Laki vahvistettiin tasavallan presidentin toimesta Väestösuojan kevennetty rakentamisvelvoite tuli samalla voimaan ja koko laki Väestönsuojien rakentamispeli jatkuu Valtioneuvosto on antanut pelastuslain esittelyn yhteydessä koko valtioneuvoston yhteisen lausuman, jonka mukaan valtioneuvosto seuraa tarkasti pelastuslain väestönsuojelua kos kevien säännösten vaikutuksia. Valtioneuvosto kiinnittää erityistä huomiota siihen, vaikuttavatko väestönsuojien rakentamista koskevat säännökset kohtuuttomasti asuntojen hintojen nousuun ja miten säännösten muutokset vaikuttavat väestönsuojien rakentamisen määrään ja kustannuksiin. Edelleen valtioneuvosto katsoo lausumassaan, että seuraavan turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon valmistelun yhteydessä on syytä arvioida myös mahdollisuutta väestönsuojien rakentamisesta luopumiseen suhteessa muutoksiin Suomen turvallisuuspoliittisessa tilanteessa sekä väestön turvaamisen tarpeeseen. Hallintovaliokunta edellyttää, että seuraavan turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon yhteydessä arvioidaan Suomen turvallisuuspoliittisen tilanteen lisäksi väestön suojaamisen tarpeet. Toivotan onnea sisäasiainministeriölle selvitysten tekemisessä. Onneksi asia ratkaistaan nyt turvallisuudesta vastaavien tahojen toimesta eikä esim. valtioneuvoston kädennostoäänestyksessä. 8 VSS-Etsi! 1/2012

9 Väestönsuojien rakentamisen lopettamisella ei voida pelastaa asuntojen rakentamiskustannuksia kuin 20 euroa neliöltä. Viimeisten lehtikirjoitusten mukaan, Helsingissä pelkkä tontti maksaa 2000 euroa asuntoneliölle. Eri vaiheet väestönsuojien rakentamisen selvityksistä Väestön suojaamisen strategia 2005 Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategia 2006 Hallitusohjelma Pelastuslain uudistamisen esiselvitys -hanke Turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko 2009 Ota kantaa pelastuslain uudistamisehdotukseen Pelastuslain uudistamishanke Lain kirjoittaminen Laki lausunnoilla Lausuntojen huomioiminen Lain valmistelussa tehdyt keskeiset muutokset 1) Väestönsuojan yleiseksi rakentamisvelvollisuuden rajaksi määriteltiin lausuntovaiheen lakiluonnoksen kerrosneliömetriä. Teollisuus-, tuotanto-, varasto- ja kokoontumisrakennusten raja oli 1500 kerrosneliömetriä. Lopullisessa laissa yleinen rakentamisvelvoitteen raja oli 1200 m 2 (vähentyminen 40 %) ja teollisuus-, tuotanto-, varasto- ja kokoontumisrakennusten raja pysyi 1500 kerrosneliömetrissä (vähentymä 65 %). Väestönsuojien kokonaisvähennys kaikkien rakennusten osalta on 46 %. Nyt lain perusteluissa määriteltiin mikä on pysyvää työskentelyä. Pysyväksi työskentelyksi katsottaisiin vähintään yhden henkilön työskentely 8 tuntia arkipäivisin koko vuoden ajan tai vähintään 2 henkilön työskentely vähintään 6 kk:n ajan 8 tuntia arkipäivisin. Pysyvään työskentelyyn harkittiin myös henkilömäärän asettamista. Henkilömäärärajan asettaminen esim. viiteen olisi aiheuttanut turhan paljon ristiriitoja ja tulkintavaikeuksia raken nus lupaviranomaisille. Vanhassa laissa on totuttu tulkitsemaan yhden henkilön määrittelyyn pysyväksi työskentelyksi. Miksi muuttaa hyvää käytäntöä. Rajan nostaminen 1500 m 2 jättää pienet yritykset pois rakentamisvelvoitteen piiristä. 2) Peruskorjauksen yhteydessä tehtävän uuden väestönsuojan rakentamisvelvoitteesta luovuttaisiin. Vanhassa laissa oli annettu harkintavalta rakennusluvan myöntävälle viranomaiselle. Velvoite voitiin asettaa, jos väestönsuojan rakentaminen ilman suuria vaikeuksia ja kohtuullisin kustannuksin käy päinsä. Käytännössä rakennuslupaviranomaiset eivät ole useinkaan edellyttäneet väestönsuojan rakentamista muutos- tai korjaustyön yhteydessä. Väestönsuojan rakentaminen valmiiseen rakennukseen on kallista ja se on teknisesti vaikea toteuttaa. 3) Yleisiä väestönsuojia oli tarkoitus rakentaa suojelukohdekunnissa luvulla väestönsuojelulain ja sittemmin pelastuslain mukaan niille, joille ei muuten syntyisi väestönsuojapaikkoja. Valtion oli tarkoitus taloudellisesti avustaa kuntia yleisten väestönsuojien rakentamista. Valtion kassa oli aina tyhjä, eikä rahoja saatu budjettiin tätä tarkoitusta varten. Yleisiä väestönsuojia on rakennettu hyvin vähän. Eräiden suurten kalliosuo jien VSS-Etsi! 1/2012 yhteyteen on tehty muutamia tuhansia yleisiksi luokiteltuja suojapaikkoja. Lisäksi Helsingin kaupungissa yleisiä suojapaikkoja on metroasemien yhteydessä. Tästä syystä uudesta pelastuslaista poistettiin kuollut lakipykälä. 4) Suojelukohteiden oleellisin merkitys on koskenut yleisten väestönsuojien rakentamista sekä väestönsuojan rakentamisvelvollisuutta rakennuksen peruskorjauksen yhteydessä. Kun nämä velvoitteet haluttiin jättää toimimattomina pois, jäi koko suojelukohteiden määrittely merkityksettömäksi. Lisäksi suojelukohdekunnissa oli tiukemmat määräykset väestönsuojaan kuljettavaa matkaa varten ja väestönsuojien tuli kestää suurempia kuormia kuin muulla alueella. Rakennettavien suojien määrän vähentymisen takia oli välttämätöntä yhdistää S1- ja K-luokka. Tästä syystä suojelukohteiden määrittelystä luovuttiin uudessa pelastuslaissa. 5) Väestönsuojan kunnostamisen aikaa katsottiin voitavan lisätä, nykyisten uhkien johdosta yhdestä vuorokaudesta kolmeen. Sääntelyn lievennettyä väestönsuojan tiloja voi helpommin käyttää normaalioloissa. Väestönsuojia käytetään muun muassa varastoina ja urheilutiloina ja tilojen saattaminen toimintakuntoon edellyttää riittävää valmisteluaikaa. Mahdollisen uhan ilmaannuttua suojia kunnostettaisiin tosiasiallisesti suojautumistarvetta vastaavalla tavalla ilman lain asettamaa tiukkaa aikavelvoitettakin. 6) Väestönsuojan lujuutta koskevat vaatimukset annetaan väestönsuojia koskevassa asetuksessa ja yksityiskohtaisemmat määräykset sisäasiainministeriön asetuksessa. Suojaluokkia on nyt kolme S1-, S2- ja kalliosuoja. Niiden tulee kestää 1, 2 ja 3 ilmakehän paineaallosta aiheutuvat kuormitukset. Väestönsuojan tulee antaa suojaa radioaktiiviselta säteilyltä, myrkyllisiltä aineilta, rakennesortumilta sekä tavanomaisilta asevaikutuksilta. 7) Vapautuksen myöntäminen väestönsuojan rakentamisvelvollisuudesta kuuluu jatkossakin aluehallintovirastolle, jos väestönsuojan rakentamisesta aiheutuisi tavanomaista suuremmat rakentamiskustannukset suhteessa koko hankkeen rakentamiskustannuksiin. Tavanomaista huomattavasti korkeampina rakennuskustannuksina voitaisiin pitää sitä, että väestönsuojan kustannukset ovat yli 4 prosenttia rakentamisen kokonaiskustannuksista. Vapautus voitaisiin myöntää myös muista kuin taloudellista syistä. Onneksi hallintovaliokunta poisti hallituksen esityksestä seuraava tekstin vapautuksen myöntämiseen on muu painava syy., samalla kumoutui tässä kohtaa Vapaavuoren vaatimat perustelut. Tilalle lakiin tuli teksti väestönsuojan rakentaminen ilman suuria teknisiä vaikeuksia ei käy päinsä omine perusteluineen. Vapaavuoren painostuksen takia lakiin lisättiin että, kunta voisi hakea sisäasiainministeriöltä vapautusta väestönsuojien rakentamisesta tietylle alueelle. Edellytyksenä tällaiselle helpotukselle olisi, että väestön suojaaminen olisi asianomaisen alueen osalta varmistettu joko jo rakennetuilla suojapaikoilla tai muulla tavoin. 8) Vanhan väestönsuojan kunnostamisvelvoite (72 ) saatiin vihdoinkin pelastuslakiin. Velvoite on sidottu rakennuksen rakentamiseen verrattavaan korjaus- ja muutostöihin tai muu- 9

10 tettaessa rakennuksen käyttötarkoitusta. Väestönsuoja tulee kunnostaa siten, että se täyttäisi soveltuvin osin sisäasiainministeriön asetuksella säädettävät väestönsuojien teknisiä yksityiskohtia koskevat määräykset. Uudistuksen tarpeessa ovat erityisesti vuosina rakennetut väestönsuojat, joissa on yhteensä miljoonaa suojapaikkaa ( väestönsuojaa). Väestönsuojien kunnostamisen arvioidaan toteutuvan 40 vuoden kuluessa ja kunnostamisen vuotuisiksi kustannuksiksi arvioidaan noin 2 miljoonaa euroa. Muutos- ja korjaustyön yhteydessä on syytä selvittää jo varhaisessa vaiheessa yhdessä rakennusvalvontaviranomaisen kanssa, onko kyseessä sellainen korjaus- ja muutostyö, joka velvoittaa kunnostamaan väestönsuojan. Korjattavan rakennuksen väestönsuojassa tehdään virallinen tarkastus, jossa käytetään esim. SPEK:n julkaisemia tarkastuslomaketta, korjaustarpeen laajuuden kartoittamiseksi. Väestönsuojan kunnostuksesta tehdään korjaussuunnitelma, työselostus ja päivitettävä virallinen väestönsuojapiirustus, joka toimitetaan rakennuslupaviranomaiselle ja pelastusviranomaiselle. Vanhan väestösuojan kunnostamisen täyttymisen ehdot 1) Jos kiinteistön korjaukseen on haettu rakennuslupaa maankäyttö- ja rakennuslain 125 :n mukaan, voidaan kiinteistö velvoittaa kunnostamaan väestönsuoja, jos kohdan 2 ehdot täyttyvät. 2) Väestönsuojan kunnostus sidotaan saneerauksen kokonaiskustannuksiin. Saneerauksen yhteydessä väestönsuojan kunnostuskustannukset voisivat olla enintään 2 prosenttia kokonaiskustannuksista. Kunnostuskustannusten ylittäessä 2 pro senttia, ensinnä tulee kunnostaa hiekkasuodattimilla varustetut ilmanvaihtolaitteet ja sen jälkeen muut varusteet. Väestön suojan normaaliolojen käytön perusparannusta ei oteta huomioon kustannuksia verrattaessa. Mikään erillinen rakennusosan tai järjestelmän kunnostus, kuten esim. julkisivujen kunnostus, ikkunaremontti, linja saneeraus, erilliset huoneisto- tai kylpyhuoneremontit, eivät edellytä yksinään väestönsuojan kunnostusta. 3) Aina kun kyseessä on hiekkasuodattimella varustettu väestönsuoja (rakennettu ennen vuotta 1972) tulee sen ilmanvaihto laitteisto uusia rakennusten peruskorjausten yhteydessä. Suurin osa hiekkasuodattimista on sijoitettu rakennuksen ulkopuolelle, jolloin ne ovat herkkiä kosteuden vaikutuksille ja talvella on vaara kostean suodattimen jäätymisestä. Muiden laitteiden ja varusteiden kunnostuksessa noudatetaan taulukkoa 1. Pelastuslain 72 mukaan rakennuksen rakentamiseen verrattavissa olevan korjaus- tai muutostyön ja käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä rakennuksessa oleva väestönsuoja tulee kunnostaa siten, että väestönsuoja täyttää soveltuvin osin väestönsuojalle toimenpiteen toteuttamisajankohtana asetetut teknisiä yksityiskohtia koskevat vaatimukset. Rakennusluvan myöntämisen yhteydessä tulee harkita tapauskohtaisesti väestönsuojan teknisiä yksityiskohtia koskevien vaatimusten soveltaminen kyseessä olevaan muutos- ja korjaustyöhön tai käyttötarkoituksen muuttamisen käsittävään rakentamiseen. Kunnostamisvelvollisuuden piiriin kuuluisivat väestönsuojan tekniset yksityiskohdat, joiden vaatimuksista säädetään sisäasiain ministeriön asetuksella. Väestönsuojan ikä ja kunto vaikuttavat velvoitteisiin. Poikkeukset ja lievennykset väestönsuojan kunnostamis velvoitteeseen Jos väestönsuojan kunnostaminen voimassa olevien säännösten edellyttämään kuntoon aiheuttaisi kohtuuttomia kustannuksia tai olisi teknisesti poikkeuksellisen vaikeasti toteutettavissa, voitaisiin rakennusluvassa määritellä kunnostamisvelvoite voimassa olevia väestönsuojalle asetettavia vaatimuksia lievemmäksi. Kohtuuttomina kustannuksina voidaan pitää yli 2 prosentti a rakennuksen kunnostuskustannuksista. Väestönsuojan kunnostamisvelvollisuus ei käsittäisi väestönsuojan kokoa ja rakennetta koskevien vaatimusten toteuttamista. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaista toimenpidelupaa edellyttävät toimenpiteet eivät aiheuttaisi väestönsuojan kunnostamisvelvollisuutta. 9) Uuden väestönsuojan käyttöönottotarkastuksen tekee riittävän koulutuksen saaneet henkilöt. Tarkastuksessa käytetään samaa lomaketta kuin valmiiden väestönsuojien määräaikaistarkastuksissa. Huomautukset merkitään samalle lomakkeelle. Tarkastuspöytäkirjasta on jätettävä kopio rakennuslupaviranomaiselle ja pelastusviranomaiselle. Pelastusviranomainen tekee näihin suojiin pistokoeluonteisia tarkastuksia. Väestönsuojan lopullinen hyväksyntä tehdään rakennuksen käyttöönotto- tai lopputarkastuksen yhteydessä. Rakennuttajan on rakennusluvan myöntävälle viranomaiselle viimeistään käyttöönotto- tai lopputarkastuksen yhteydessä esitettävä luotettava selvitys siitä, että väestönsuoja laitteineen ja varusteineen täyttää asetetut vaatimukset sekä toimii tarkoitetulla tavalla. Pelastusviranomainen suorittaa käyttöönotto- tai lopputarkastuksen yhteydessä väestönsuojan tarkastuksen, käyttöönottotarkastuksesta tehdyn pöytäkirjan perusteella. 10) Vanhan väestönsuojan määräaikaistarkastus Pelastuslain 12 :n mukaan yleinen kunnossapitovelvoite koskee kaikkia rakennusten paloturvallisuuslaitteita sekä väestönsuojien varusteita ja laitteita. Väestönsuojan tarkastuksesta laaditaan tarkastuspöytäkirja, johon tehdään laitekohtaiset merkinnät ja joka liitetään kiinteistön muiden tarkastuspöytäkirjojen yhteyteen, kiinteistön huoltokirjaan. Tarkastuspöytäkirja lähetetään pelastusviranomaisille, sen jälkeen kun tarkastuksessa havaitut puutteet on korjattu. Vähintään 10 vuo den välein tehtävän väestönsuojan määräaikaistarkastuksen tekisivät riittävän koulutuksen saaneet henkilöt. Kolutusta järjestää esim. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Koulutuksen saaneista henkilöistä on pidettävä julkista luetteloa. Väestönsuojan omistajan on huolehdittava suojan sekä sen lait- 10 VSS-Etsi! 1/2012

11 teiden ja varusteiden jatkuvan käyttökunnon säilyttämisestä samoin kuin siitä, että suoja voidaan kunnostaa väestönsuojana käytettäväksi 72 tunnin kuluessa viranomaisen antamasta päätöksestä. Laitteiden toimintakunnossa pitäminen edellyttää yleensä säännöllistä huoltoa ja tarkastusta. Tarvittavat huolto- ja tarkastustoimenpiteet riippuvat laitteesta ja ne kerrotaan laitteen valmistajan laatimassa käyttö- ja huolto-ohjeessa. Väestönsuojan laitteiden huollon voi tehdä kiinteistön huoltoliike tai koulutuksen saanut suojanhoitaja. Pelastusviranomaisen tehtävänä on valvoa, että väestönsuojat pidetään jatkuvasti toimintakuntoisena. Pelastusviranomainen tekee näihin suojiin pistokoeluonteisia tarkastuksia erillisen valvontasuunnitelman mukaan. Aiemmin pelastusviranomaiset ovat tehneet väestönsuojien tarkastuksia palotarkastusten yhteydessä 10 vuoden välein. Uudessa pelastuslaissa palotarkastus on muuttunut harkinnanvaraiseksi riskikartoituksen pohjalta tehtäväksi, jolloin myös väestönsuojien systemaattinen tarkastaminen jää pelastusviranomaisen tekemänä pois. Pelastusviranomaisilla ei ole ollut nykyisinkään riittäviä resursseja tarkastusten tekemiseen. Väestönsuojan tarkastuksessa havaittujen puutteiden korjaus Pelastuslain 12 perusteella tehdyssä tarkastuksessa havaitut viat ja puutteet on korjattava tarkastuspöytäkirjassa annetussa ajassa, rakennusluvan myöntämishetken tasoon. Ellei enää ole saatavissa lupahetken vaatimuksen mukaisia laitteita ja varusteita, on korjaus tehtävä soveltuvin osin nykymääräysten mukaiseksi. 11. Suojatilan vähimmäiskoon nosto 12 neliömetristä 20 neliömetriin. Standardisoimalla kaikki pienet suojat samankokoisiksi saavutetaan taloudellista säästöä. 12. Säteilysuojausta ei enää tarvitse huomioida rakenteiden paksuudessa. S1- luokan suojien betonipaksuudet ovat aina samat eli 300 mm. Tämä yksinkertaistaa suunnittelua, eikä aiheuta oleellista väestönsuojien suojaustason heikkenemistä. 13. Myymälärakennusten väestönsuojan tarve mitoitetaan yhden prosentin mukaan kerrosalasta, nykyinen vaatimus on kaksi prosenttia. Myymälärakennukset sisältävät pääsääntöisesti myös varastot, joten niiden mitoittaminen kahdella prosentilla tuottaa tarpeettoman suuren suojan rakennuksessa yhtä aikaa oleskeleviin henkilöihin nähden. 14.Saniteettitiloja varten ei enää tarvitse rakentaa väestönsuojaan lisätilaa. Kerrosalasta laskettavan väestönsuojan varsinaisen tilan lisäksi tulee edelleen rakentaa lisätilaa sulkuhuonetta varten 4 m 2 tai sulkutelttaa varten 2,5 m 2 ja teknisiä tiloja varten (1,5 m 2 /ilmanvaihtolaite). Taloudelliset vaikutukset Uuden pelastuslain mukainen muutos väestönsuojien ra kentamis velvoitteisiin pienentäisi arvion mukaan väestönsuojien rakentamisen kustannuksia noin 21 miljoonaa euroa vuodessa, VSS-Etsi! 1/2012 josta puolet on väestönsuojien tuomaa lisäkustannusta. Asetustasoisten säännösten uudistamisen johdosta suojien rakentamis kustannusten arvioidaan alenevan noin 10 prosentilla eli yhteensä noin 8 miljoonalla eurolla vuodessa. Turvallisuustason menettämistä ei ole tarkemmin määritelty, mutta se on menetettyjen suojapaikkojen määrä. Ympäristöministeriön osuus pelastuslain soutamisesta ja huopaamisesta 2010 Olin ympäristöministeriön virkamiesten kanssa samaan aikaan kuultavana sisäasiainministeriössä pelastuslain uudistamishankkeen tiimoilta 2009 vuoden alussa. Olin myös ympäristöministeriön järjestämässä normitalkoot-seminaarissa. Tältä pohjalta muistelen asioiden kulkua. Väestön suojaamisen strategia oli lausunnolla vuonna Ympäristöministeriö ilmoitti silloin lausunnossaan väestönsuojien rakentamisesta seuraavaa Ehdotuksesta ilmenee, että väestönsuojelun suunnittelu on perinteisesti painottunut poikkeusolojen väestönsuojeluun. Myös väestönsuojia koskevat määräykset perustuvat poikkeustilanteisiin varautumiseen. Edellä esitetyn johdosta emme katso aiheelliseksi puuttua väestönsuojia koskevan ehdotuksen sisältöön. Ympäristöministeriön normitalkoot Vapaavuoren tultua asuntoministeriksi 2007, hän lähti systemaattisesti toteuttamaan väestönsuojien rakentamisen lopettamista, perusteena asuntojen kalliit hinnat. Ympäristöministeriön rakentamisen normitalkoiden taustalla oli valtioneuvoston tekemä periaatepäätös valtioneuvoston asuntopoliittiseksi toimenpideohjelmaksi. Toimenpideohjelman mukaisesti asuntotuotannon edellytysten parantamiseksi rakennus kustannuksia pyritään kohtuullistamaan ja lisäämään asunto rakenta misen kysyntä- ja kustannusohjautuvuutta. Rakentamisen normi talkoilla oli tarkoitus saada asuntorakentamisen turhat kustannukset kuriin. Yhtenä kysymyksenä oli, ovatko väestönsuojien rakentamisen kustannukset turhia. Normitalkoilla pyritään selvittämään, millaiset kaavamääräykset ja Suomen rakentamismääräyskokoelman määräykset ehkä tarpeettomasti kohottavat asuntorakentamisen rakennuskustannuksia. Selvityksessä otetaan huomioon myös elinkaarikustannukset. Hankkeessa tarkastellaan sekä uudistuotantoa että korjausrakentamista. Hankkeen tulosten avulla on mahdollista selvittää, miltä osin muutoksia tarvittaisiin Suomen rakentamismääräyskokoelmaan sekä kaavamääräyksiin. Loppupäätelmä normitalkoista Vapaavuori katsoi, että normitalkoiden nimissä tehty kysely valtuutti ympäristöministeriön puuttumaan sisäasiainministe riön hallinnoimaan pelastuslain sisältöön väestönsuojien rakentamisen lopettamiseksi lähes totaalisesti. Kun kysely oli suunnattu vain rakennusalan ammattilaisille eikä yhdellekään turvallisuudesta tai maanpuolustuksesta vastaavalle taholle, sen vastauksille väestönsuojien rakentamisessa ei voi antaa juuri minkäänlaista painoarvoa. 11

12 12 VSS-Etsi! 1/2012

13 Ilmoitusasiat Turvallisesti saaristossa 1 -peruskurssi Naisten Valmiusliitto ry:n Helsingin seudun alueneuvottelukunta toteuttaa yhdessä MPK:n Meripuolustuspiirin kanssa yli 15-vuotialle naisille kohdennetun kurssin. Aika ja paikka: Kurssi alkaa lauantaina klo 7.45 Santahaminasta ja päättyy sunnuntaina klo Santahaminaan. Kurssimaksu: 40 euroa Kurssi on peruskurssi antaen valmiuksia saaristossa selviytymiseen. Kurssin tavoitteena on opettaa käytännön harjoituksina saariston sää- ja maasto-olosuhteissa tarvittavia taitoja mm. ensiapu, vesistöturvallisuus, merimiestaidot, maastotaidot, sotilastaidot, viestintä. Kurssi toteutetaan kahden päivän kokonaisuutena Kuivasaaressa. Kurssimaksuun sisältyy majoitus, ruokailut ja kuljetukset saarelle Kurssilla yövytään vanhassa kasarmissa. Mukaan otetaan maksimi 30 henkilöä. Kurssille voi ilmoittautua nettisivuilla: /tutustu kurssitarjontaan/meripuolustuspiiri/turvallisesti saaristossa 1 tai kurssinjohtajalle tai varajohtajalle. Lämpimästi tervetuloa! Kurssin johtaja Nina Toivonen GSM Valtakunnallis et varautumisen opintopäivät, Lahti, Messuk eskus Väestönsuojelu n 85. juhlavuod en seminaari (varautumisse minaari), Helsinki VSS-Etsi! 1/2012 Jäsentutustumisilta Helsingin Väestönsuojeluyhdistys ry järjestää torstaina klo 18.00Helsingin väestönsuojelumuseon tiloissa (Siltavuorenranta 16 B) tule tutuksi -tapahtuman. Yhdistys esittäytyy ja kertoo toimipaikkansa historian vaiheita: väestönsuoja toimi valmistuttuaan keväällä 1941 Kruunuhaan lohkon väestönsuojana, mutta myöskin lohkon ensiapuasemana. Pommituksissa Kruunuhaan alueen haavoittuneet kuljetettiin ensiavun jälkeen tarvittaessa sairaalaan. Toimintaa johti lohkonpäällikkö evp. upseeri apunaan evp. sotilasvirkamies. Lisäksi suojassa toimi sotilaspastori sekä lääkintälottaa. Vuosina suojassa asui 33 perhettä, olihan asuntopula huutava. Helsingin talot olivat kärsineet pommituksissa ja myös evakot tarvitsivat asuntoja. Suojatilat oli jaettu loosseihin. Tarinan mukaan asukkaat viihtyivät niin hyvin, etteivät olisi haluneet muuttaa pois lainkaan, mutta oli toisinkin ajattelevia sisäasiainministeriö antoi väestönsuojelun tarvitseman ensiapukoulutuksen Suomen Punaisen Ristin tehtäväksi. Väestönsuoja toimi SPR:n koulutuspaikkana vuoteen käytiin ensimmäinen yhteydenpito museohankkeesta Helsingin palolaitoksen ja Hvssy:n kesken. Aloitteen teki Rainer Alho. Aluksi paikaksi kaavailtiin Erottajan paloasemaa, mutta tilat eivät sallineet liikuntarajoitteisten vierailuja, joten tilat saatiin Siltavuorenrannasta ylipormestari Eva-Riitta Siitonen vihki museon. Museota ylläpitää Helsingin pelastuslaitos (HELPE) ja museon opastoimintaa pyörittää HVSSY. Tervetuloa tutustumaan yhdistykseen ja museoon - juodaan kahvia, katsotaan videoita ja seurustellaan. Ilmoitathan tulostasi! Greta Nikkilä p ,

14 HELSINGIN VÄESTÖNSUOJELUYHDISTYS RY KOULUTUSKALENTERI 2012 Ellei muuta ilmoiteta, koulutuspaikka on Väestönsuojelumuseo, Siltavuorenranta 16 B, Helsinki. Puh fax Kurssi Pvm Klo Paikka 1 Suojanhoitajan kurssi 1.1 Suojanhoitajan kurssi 1. päivä Väestönsuojelumuseo 1.2 Suojanhoitajan kurssi 2. päivä Lääkärinkatu Suojanhoitajan kurssi 1. päivä Väestönsuojelumuseo 1.4 Suojanhoitajan kurssi 2. päivä Lääkärinkatu 3 2 Lukiolaisten turvakurssin väestönsuojeluosio Väestönsuojelumuseo 2.1 MPK Kanta-Hki MPK Vantaa ja Itä-Hki piiri MPK Kanta-Hki piiri MPK Ruotsinkieliset MPK Ruotsinkieliset Jäsenkoulutus Väestönsuojelumuseo 3,1 Henkinen tuki -kurssi Vapepa-kokous Jäsentutustuminen Veteraanipäivä Ryhmät museo v Väestönsuojelumuseo 4.1 Kgin rkm, ins (KRI) Vapepa-kokous Herttoniemen LC-klubi Hgin turistioppaat (HTO) JOY-yhtiöt varaus 4,6 HVPY-kokous SPR Itä-Hgin EA-ryhmä (8 h) Väestönsuojelumuseo 5. Ulkop. tapahtumat koulutus p:nä k:gin museon Helsinki Sofiankatu 4 (päärak.) 6 HVSSY 70 v historia näyttely la jatkuu toistais. 14 VSS-Etsi! 1/2012

15 Yhteistyötä väestönsuojelussa Pelastuskomentaja Kari Lehtokangas eläkkeelle Turvallisuutta tullaan arvostamaan ja tulevaisuudessa vielä enemmän näin, uskoo Pelastuskomentaja Kari Lehtokangas 40 vuotta pelastuslaitoksella vaihtuu helmikuun 1 p:nä eläkkeeseen. Tässä artikkelissa olen käynyt läpileikkauksen 40 vuoden taipaleesta Helsingin palolaitoksen organisaatiomuutok sista v. 1990, Helsingin pelastuslaitoksen synnystä sekä Helsingin Väestönsuojeluyhdistys ry:n yhteisistä projekteista ja yhteistyökumppanuudesta näiden vuosikymmenten aikana. Kari Lehtokankaan ura pelastuslaitoksella alkoi tammikuussa v Hän aloitti työn silloisen Helsingin kaupungin palolaitoksen toimistopäällikkönä. Elettiin voimakkaan teollistamisen aikaa sekä voimakasta muuttoliikettä kaupunkiseudulle ja Ruotsiin. Kari Lehtokangas hoiti elokuusta 1972 lähtien palolaitoksen (sittemmin Helsingin pelastuslaitoksen) toimintaa yhdistettiin väestönsuojelun ja palotoimen järjestötaso. Syntyi Helsingin Pelastuslaitos, jonka osastoksi myös Helsingin Väestönsuojelukeskus muuttui. Helsingin Väestönsuojeluyhdistys ry:n (HVSSY) hallitus antoi oman vastineen palotoimen ja väestönsuojelun yhdistymistavasta Uudenmaan läänin osalta. Siinä panostettiin Helsingin tai koko YTV-alueen kaksoismandaattia koostettaessa läänin pelastusjärjestöä. Tavoitteena pidettiin Helsingin Väestönsuojeluyhdistyksen toiminnan ja toimintatapojen säilymistä vaikka nimeäkin vaihtaen. Tätä perusteltiin monisatapäisellä aktiivisista yksityishenkilöistä koostuvalla jäsenistöllä, josta ei haluttu luopua missään tapauksessa. Päätös väestönsuojelun ja palotoimen järjestötason yhdistämisestä tehtiin lopullisesti Helsingin kaupungin pelastus komentaja Rainer Alho asetti vuoden 1991 lopulla työryhmän tutkimaan Hvssy:n ja sopimuspalokuntien yhteis- VSS-Etsi! 1/

16 toiminnan toteuttamista ja tiivistämistä. Lopputuloksena perustettiin Helsingin Pelastusliitto (HELPE), jonka jäseninä ovat Helsingin Väestönsuojeluyhdistys ja VPK:t (15) Suomen väestönsuojelujärjestö ja palontorjuntaliitto ajettiin alas ja ne liitettiin Suomen Pelastusalan keskusjärjestöön SPEK:iin. Mukaan liittyi myös Helsingin Pelastusliitto, johon kuului HVSSY, 14 sopimuspalokuntaa ja Helsingin kaupunki. Helpeen kuuluu nyt 15 VPK:ta. Tämän muutoksen seurauksena Helsinkiin perustettiin Helsingin Pelastusliitto , joka tavallaan jatkaa Helsingin Väestönsuojeluyhdistyksen koulutustoimintaa. Perustetulle Helsingin Pelastusliitolle siirrettiin tehtäväksi Helsingin kaupungin pelastus- ja väestönsuojelukoulutuksen velvoitteet. Näin myös kaupungin myöntämät koulutusavustukset loppuivat yhdistykseltä, toisin sanoen oli alkanut taistelu yhdistyksen olemassaolosta. Väestönsuojelu- ja paloalojen uudelleen organisointi 1992 lopulla perustivat Helsingin 14 vapaapalokuntaa ja yhdistyksemme Helsingin Pelastusliiton. Uudelle Pelastusliitolle siirtyi koko omatoimisen suojelun koulutus ja sen myötä koko kaupungin yhdistyksellemme antama avustus. Helsingin Väestönsuojeluyhdistyksen vastuulle jäivät sen alaosastot, mm. naistoiminta, pelastuskoirat ja teli-osato (yrityssuojelu) sekä noin 1000 henkeä käsittävä henkilöjäsenistö. Myös väestönsuojelutietouden jakaminen kouluttaminen. Tämän perusteellisen muutoksen jälkeen jäi yhdistyksellemme tuloiksi ainoastaan jäsenmaksut. Pystyäksemme hoitamaan edelleen henkilö- ja talojaos, yrityssuojelu, naistoiminnasta ja erityisesti varoja vaativasta pelastuskoirakoulutuksesta, sekä olemme joutuneet luopumaan palkatusta henkilöstä yhdistyksessä ja turvautumaan vapaaehtoiseen toimintaan sekä kustantamaan kulut kulukorvauksina ym. palkkioina. Yhdistyksen sulautuminen Helsingin Pelastusliittoon ei sitten toteutunutkaan, näin ollen taloudelliset neuvotte yhdistyksen välttämättömistä määrärahoista olivat jo auttamattomasti käyty loppuun tässä vaiheessa. Suojelun uusjako vapaaehtoisen väestönsuojelun yhdistäminen osaksi vapaaehtoista palo- ja pelastustointa vuosina Muutos oli yhdistyksen kannalta raju taloudellisesti. Yhdistyksen toiminnan ja toimeentulon edellytyksenä oli nyt saada talous kuntoon. Pelastuslautakunnan puheenjohtaja Riitta Kauppila ja Greta ja Raimo Nikkilä Hvssy:n hallituksen valtuuttamana neuvottelivat yhdistyksen omatoimisen koulutus- ja väestönsuojelun toiminnasta ja mahdollisesta toimintatuesta. Toimintatukiavustus hyväksyttiin pelastuslautakunnassa ja yhdistykselle myönnettiin vuotuinen avustus v alkaen käytiin ensimmäinen yhteydenpito Helsingin pelastuslaitos ja Hvssy:n kesken museohankkeesta. Aloitteen teki pelastuskomentaja Rainer Alho ja ensimmäisessä museotoimikunnan kokouksessa päätettiin, että museon nimeksi tulee Helsingin väestönsuojelumuseo ja opastoiminnanvastuun ottaa Helsingin Väestönsuojeluyhdistys ry ja näin myös tapahtuikin. Tämän kokouksen jälkeen väestönsuojelumuseohanke jäi muutamaksi vuodeksi jäihin, kun pelastuskomentaja Rainer Alho jäi eläkkeelle , ja varsinaista tehtävää hoiti Kari Lehtokangas saakka, jolloin hänet valittiin pelastuskomentajan vakinaiseen virkaan. Pelastuslaitoksen organisaatioita ryhdyttiin tarkistamaan uuden komentajan johdolla siten, että organisaatio hyväksyttiin kaupungin valtuustossa vuonna Uusi pelastuskomentaja käynnisti museo hankkeen uudesti 1998 syksyllä ja aluksi museon paikaksi kaavailtiin Erottajan paloaseman alla olevaa suojatilaa, jonne museota rakennettiinkin puoli vuotta, kunnes paikalla pidetyssä palotarkastuksessa todettiin, tilat eivät sallineet liikuntarajoitteisten vierailuja. Rainer Kinnusen myötä vaikutuksella uudet museotilat saatiin melko pian jo v.1999 keväällä Siltavuorenranta 16 B Helsinki kalliosuojasta edellisen vuokralaisen SPR:n vuokrasopimuksen päättyessä. Helsingin väestönsuojelumuseo valmistui ja avaustilaisuudessa ylipormestari Eva- Riitta Siitonen vihki museon yleisökäyttöön pelastuskomentaja Kari Lehtokankaan ja satapäisen arvovaltaisten kutsuvieraiden läsnä ollessa. Pelastuskomentaja Kari Lehtokangas (kuvassa oik.) avaa Väestönsuojelupäivä ESITTELY Kari Lehtokangas Syntynyt: 1948 Helsingissä. Koulutus: oikeustieteiden kandidaatti, suorittanut myöskin palomestarin ja väestönsuojelupäällikön tutkinnon Perhe: vaimo ja kaksi lasta, kolme lastenlasta Vapaa-aika: Kuntoilu, matkustelu ja vapaaehtoistyö, toiminut Suomen Punaisessa Ristissä mm. keskushallituksessa Helsingin ja Uudenmaan piirihallituksessa ja Veripalvelun hallituksen puheenjohtajana. 16 VSS-Etsi! 1/2012

17 tapahtuman. Pelastusharjoitus pidettiin Helsingin väestönsuojelumuseon edessä Siltavuorenranta 16 B. Museossa on perustamisvuoden 1999 jälkeen erilaisia näyttelyitä, joista osa on jäänyt pysyvästi taloon. Näyttelyt vetävätkin paikalle normaalia enemmän vierailijoita. Esimerkiksi sota lapsista kertonut näyttely veti paikalle tuhansia kävijöitä. Monesti jokin merkkipäivä, kuten väestönsuojelun 80-vuotispäivä, antaa aiheen erikseen järjestettävälle näyttelylle. Museo on saattanut yhteen vanhoja tuttuja ja saanut aikaan iloisia jälleennäkemisiä. Osa näyttelyistä on tuonut vieraille esiin vanhoja muistoja ja saanut nuorellekin sukupolvelle kyyneleet silmäkulmaan. Helsingin väestönsuojelun historia ja nykypäivä Helsin gin väestönsuojelumuseossa on ainutlaatuinen ja edis tyk sellinen koko Pohjoismaissa. Kävijä pääsee tutustumaan sotien aikaiseen väestönsuojeluun sekä väestönsuojelun yleishistoriaa ja nykypäivään. Sodan aikaa Helsingissä vuosina , kuvataan yksityiskohtaisesti: aikakausi käsittää lähes kolmasosan näyttelystä. Tiloihin on rakennettu jopa sodanaikaista pommisuojaa esittävä kellarisuoja pommitusääniefektein. Museon esineistöön voi tutustua suomen, ruotsin ja englannin kielillä. Helsingin Väestönsuojelumuseo on Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen museo, jonka opastoiminnasta yleisölle vastaa Helsingin Väestönsuojeluyhdistys ry ja sen vapaaehtoi set oppaat. Lisäksi esillä on sodanjälkeisen väestönsuojelun yleishistoriaan liittyvää teknistä esineistöä, kirjallisuutta ja muuta materiaalia. Museon luentosalissa voi tutustua myös videoesityksin väestönsuojeluun ja ihmisen sodanaikaiseen jokapäiväiseen turvallisuuteen liittyvissä asioissa. Helsingin Väestönsuojeluyhdistys ry järjestää Väestönsuojelumuseon koulutustiloissa vieraileville ryhmille ja koululuokille ym. väestönsuojeluvalistusta museokäyntien yhteydessä. HVSSY on jo 70 vuotta tehnyt yhteistyötä pelastuslaitoksen kanssa ja kaksikymmentä viimeistä vuotta pelastuskomentaja Kari Lehtokankaan johtaessa. Helsingin kaupungin pelastuslaitos on tärkeimpiä yhteistyötahomme. Helsingin kaupungin pelastuslaitos on ystävällisesti luovuttanut yhdistyksen käyttöön tiloja kokoontumiselle ja yhdistyksen arkistolle tämän museon tiloista. Meillä on myös erinomaiset mahdollisuudet pitää täällä olevissa tiloissa koulutus- ja val mennus tilaisuuksia. Yhdistys puolestaan on sitoutunut väestön suojelun valistus- ja koulutustyön lisäksi huolehtimaan näissä tiloissa olevan väestönsuojelumuseon auki pitämisestä sovittuina aikoina. Näinä vuosikymmeninä yhteistyö, kuten edellä olen maininnut, on jatkunut yhdistyksen kanssa kitkatta, niin koulutuksen kuin museotoiminnan kammalta. Ennen kaikkea annamme suurta arvoa ystävyydestä, se on merkinnyt meille yhdistyk selle paljon. Pelastuslaitos kuten yhdistyskin on joutunut orga nisaatiomuutoksien ansiosta vaikeisiinkin tilanteisiin kuten edellä olen kertonut, mutta olet luotsannut johtamaasi lai tosta kiitettävästi. Lainatakseni Palopostin haastattelussa käyttämääsi lausumaa, jossakin vaiheessa elämääsi osallistut jälleen vapaaehtoi seen työhön. Samalla kun toivomme sinulle hyviä ja terveitä eläkevuosia, niin olet sydämellisesti tervetullut jäsenek si yhdistykseen, yhdessä viihdymme! Helsingin Väestönsuojeluyhdistys ry Teksti toimitus: Raimo Nikkilä VSS-Etsi! 1/

18 Otteita pelastuslain säädöksistä kohderyhmänä yritykset ja kiinteistön omistajat Uusi pelastuslaki on vihdoin hyväksytty ja on varmaan paikallaan selvittää sen vaikutuksia esim. yrityksille, kiinteistön omistajille ja kansalaisille. Olen kerännyt tähän artikkeliin pelastuslain yleiset säännökset luvuista 1 ja 3, jotka koskevat lähinnä edellä mainitsemiani kohderyhmiä. Pelastuslaki Annettu Helsingissä 29. päivänä huhtikuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain tavoite Tämän lain tavoitteena on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. Lain tavoitteena on myös, että onnettomuuden uhatessa tai tapahduttua ihmiset pelastetaan, tärkeät toiminnot turvataan ja onnettomuuden seurauksia rajoitetaan tehokkaasti. 2 Lain soveltamisala Tässä laissa säädetään ihmisten, yritysten sekä muiden yhteisöjen ja oikeushenkilöiden velvollisuudesta: 1) ehkäistä tulipaloja ja muita onnettomuuksia; 2) varautua onnettomuuksiin sekä toimintaan onnettomuuksien uhatessa ja sattuessa; 3) rajoittaa onnettomuuksien seurauksia; 4) rakentaa ja ylläpitää väes tönsuojia; 5) osallistua pelastustoiminnan tehtäviin ja väestönsuojelu koulutukseen. Tässä laissa säädetään lisäksi pelastustoimen viranomaisten: 1) tehtävästä ohjata, neuvoa, valistaa ja valvoa 1 momentissa tarkoitettuja tahoja momentissa säädettyjen velvollisuuksien täyttämisessä; 2) kiireellisistä tehtävistä, joiden tarkoituksena on pelastaa ja suojata ihmisiä, omaisuutta ja ympäristöä onnettomuuden uhatessa tai sattuessa sekä rajoittaa onnettomuudesta aiheutuvia vahinkoja ja lieventää onnettomuuden seurauksia (pelastustoiminta); 3) organisaatiosta, hallinnosta ja toimivallasta. Pelastustoimen viranomaiset huolehtivat toimialaansa kuuluvista maa sotavoimiin kuuluvien haavoittuneiden ja sairaiden aseman pa ran ta misesta, merisotavoimiin kuuluvien haavoittuneiden, sairaiden ja haaksirikkoutuneiden aseman parantamisesta, sotavankien kohtelusta sekä siviilihenkilöiden suojelemisesta sodan aikana tehdyissä Geneven sopimuksissa (SopS 8/1955), jäljempänä Geneven yleissopimukset, sekä kansainvälisten aseellisten selkkausten uhrien suojelemisesta ja kansainvälistä luonnetta vailla olevien aseellisten selkkausten uhrien suojelemisesta tehdyissä Geneven yleissopimusten lisäpöytäkirjoissa (SopS 82/1980) määritellyistä väestönsuojelutehtävistä. Tässä laissa säädetään myös yhteistoiminnasta 2 ja 3 momentissa mainittujen tehtävien hoitamisessa sekä niihin varautumisessa. Lisäksi pelastustoimen viranomaisille voi kuulua tehtäviä sen mukaan kuin muussa laissa säädetään. Tämän lain mukainen toiminta on suunniteltava ja järjestettävä siten, että se on mahdollista myös valmiuslain (1080/1991) mukaisissa poikkeusoloissa. Pelastustoimen erityisistä toimivaltuuksista poikkeus oloissa säädetään valmiuslaissa. 3 luku Toiminnanharjoittajan sekä rakennuksen omistajan ja haltijan velvollisuudet 9 Rakennusten palo- ja poistumisturvallisuus Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan huolehdittava siitä, että rakennus, rakennelma ja sen ympäristö pidetään sellaisessa kunnossa, että: 1) tulipalon syttymisen, tahallisen sytyttämisen sekä leviämisen vaara on vähäinen; 2) rakennuksessa olevat henkilöt pystyvät tulipalossa tai muussa äkillisessä vaaratilanteessa poistumaan rakennuksesta tai heidät voidaan pelastaa muulla tavoin; 3) pelastustoiminta on tulipalon tai muun onnettomuuden sattuessa mahdollista; 4) pelastushenkilöstön turvallisuus on otettu huomioon. Helposti syttyvää materiaalia tai muuta tavaraa ei saa säilyttää ullakolla, kellarissa, rakennuksen alla tai sen välittömässä läheisyydessä niin, että siitä aiheutuu tulipalon syttymisen tai leviämisen vaaraa tai että tulipalon sammuttaminen vaikeutuu. 10 Rakennusten uloskäytävät Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan huolehdittava siitä, että uloskäytävät ja kulkureitit niille pidetään kulkukelpoisina ja esteettöminä ja muutenkin sellaisessa kunnossa, että niitä voidaan käyttää turvallisesti ja tehokkaasti. Uloskäytävillä sekä ullakoiden, kellarien ja varastojen kulkureiteillä ei saa säilyttää tavaraa. Uloskäytävät ja kulkureitit niille tulee tarvittaessa merkitä ja valaista asianmukaisesti. Merkitsemisestä ja valaisemisesta voidaan antaa tarkempia säännöksiä sisäasiainministeriön asetuksella. 11 Kiinteistöjen pelastustiet Kiinteistön omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan huolehdittava siitä, että hälytysajoneuvoille tarkoitetut ajotiet ja muut kulkuyhteydet (pelastustiet) pidetään ajokelpoisina ja esteettöminä ja että ne on merkitty asianmukaisesti. Pelastustielle ei saa pysäköidä ajoneuvoja eikä asettaa muutakaan estettä. Sisäasiainministeriön asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä pelastustien merkitsemisestä. 12 Laitteiden kunnossapito Seuraavat tässä laissa tai muissa säädöksissä vaaditut tai viranomaisten määräämät varusteet ja laitteet on pidettävä toimintakunnossa sekä huollettava ja tarkastettava asianmukaisesti: 1) sammutus-, pelastus- ja torjuntakalusto; 2) sammutus- ja pelastustyötä helpottavat laitteet; 3) palonilmaisu-, hälytys- ja muut onnettomuuden vaaraa ilmaisevat laitteet; 4) poistumisreittien opasteet ja valaistus; 5) väestönsuojien varusteet ja laitteet. Edellä 1 momentissa tarkoitetuista velvoitteista vastaa rakennuksen yleisten tilojen ja koko rakennusta palvelevien järjestelyiden osalta rakennuksen omistaja, haltija ja toiminnanharjoittaja osaltaan sekä 18 VSS-Etsi! 1/2012

19 huoneiston haltija hallinnassaan olevien tilojen osalta. Sisäasiainministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä: 1) laitteiden toimintakunnossa pitämiseen liittyvistä teknisistä yksityiskohdista ja menettelytavoista sekä kunnossapito-ohjelmasta; 2) laitteista, joille on tehtävä käyttöönotto- tai määräaikaistarkastus tai jotka on huollettava määrävälein; 3) huollon ja tarkastuksen ajankohdasta ja määrävälistä; 4) toimenpiteiden kirjaamisesta. 13 Nuohous ja ilmanvaihtolaitteiden huolto Rakennuksen omistajan, haltijan ja toiminnanharjoittajan on yleisten tilojen ja koko rakennusta palvelevien järjestelyjen osalta sekä huoneiston haltijan hallinnassaan olevien tilojen osalta huolehdittava, että: 1) tulisijat ja savuhormit on nuohottu 59 :n mukaisella tavalla; 2) ilmanvaihtokanavat ja -laitteet on huollettu ja puhdistettu siten, että niistä ei aiheudu tulipalon vaaraa; 3) tikkaat, kattokulkutien osat ja katon turvavarusteet pidetään sellaisessa kunnossa, että nuohoustyö voidaan suorittaa turvallisesti. Sisäasiainministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä: 1) tulisijoista ja savuhormeista, jotka on nuohottava määrävälein, sekä nuohouksen ajankohdasta ja määrävälistä; 2) ilmanvaihto kanavista ja -laitteista, jotka on paloturvallisuussyistä puhdistettava määrä välein sekä puhdistuksen ajankohdasta, määrävälistä ja puhdistustyön sisällöstä. 14 Omatoiminen varautuminen Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan: 1) ehkäistävä tulipalojen syttymistä ja muiden vaaratilanteiden syntymistä; 2) varauduttava henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen vaaratilanteissa; 3) varauduttava tulipalojen sammuttamiseen ja muihin sellaisiin pelastustoimenpiteisiin, joihin ne omatoimisesti kykenevät; 4) ryhdyttävä toimenpiteisiin poistumisen turvaamiseksi tulipaloissa ja muissa vaaratilanteissa sekä toimenpiteisiin pelastustoiminnan helpottamiseksi. Edellä 1 momentissa säädetty koskee myös muualla kuin rakennuksessa harjoitettavaa toimintaa sekä yleisötilaisuuksia. 15 Pelastussuunnitelma Rakennukseen tai muuhun kohteeseen, joka on poistumisturvallisuuden tai pelastustoiminnan kannalta tavanomaista vaativampi tai jossa henkilö- tai paloturvallisuudelle, ympäristölle tai kulttuuri omaisuu delle aiheutuvan vaaran taikka mahdollisen onnettomuuden aiheuttamien vahinkojen voidaan arvioida olevan vakavat, on laadittava pelastussuunnitelma 14 :ssä tarkoitetuista toimen piteistä. Pelastussuunnitelman laatimisesta vastaa rakennuksen tai kohteen haltija. Jos rakennuksessa toimii useita toiminnanharjoittajia, rakennuksen haltijan tulee laatia pelastussuunnitelma yhteistyössä toiminnanharjoittajien kanssa. Rakennuksen haltijan tulee laatia rakennuksen pelastussuunnitelma kuitenkin aina yhteistyössä 18 :ssä tarkoitetun hoitolaitoksen ja palvelu- ja tukiasumisen toiminnanharjoittajan kanssa. Pelastussuunnitelmassa on oltava selostus: 1) vaarojen ja riskien arvioinnin johtopäätelmistä; 2) rakennuksen ja toiminnassa käytettävien tilojen turvallisuusjärjestelyistä; 3) asukkaille ja muille henkilöille annettavista ohjeista onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi; VSS-Etsi! 1/2012 4) mahdollisista muista kohteen omatoimiseen varautumiseen liittyvistä toimenpiteistä. Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä kohteista, joihin on laadittava pelastussuunnitelma. Pelastussuunnitelman sisällöstä voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella. 16 Yleisötilaisuuden pelastussuunnitelma Yleisötilaisuuksiin ja muihin tapahtumiin, joihin osallistuvien ihmisten suuren määrän tai muun erityisen syyn vuoksi sisältyy merkittävä henkilö- tai paloturvallisuusriski, tilaisuuden järjestäjän on laadittava pelastussuunnitelma. Yleisötilaisuuden pelastussuunnitelmassa on selvitettävä ja arvioitava tilaisuuden vaarat ja riskit. Niiden perusteella määritellään tilaisuuden turvallisuusjärjestelyt sekä tilaisuuden toteuttamisesta vastaavalle henkilöstölle ja tilaisuuteen osallistuvalle yleisölle annettavat ohjeet onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja onnettomuus- ja vaaratilanteessa toimimiseksi. Yleisötilaisuuden pelastussuunnitelma on toimitettava viimeistään 14 vuorokautta ennen tilaisuuden alkamista tiedoksi alueen pelastusviranomaiselle. Alueen pelastusviranomainen voi erityisestä syystä hyväksyä, että yleisötilaisuuden pelastussuunnitelma toimitetaan sille tiedoksi edellä mainitun määräajan jälkeen. Jos 2 momentissa tarkoitettu selvitys ja arvio tilaisuuden vaaroista ja riskeistä tai niiden perusteella määritellyt turvallisuusjärjestelyt ja ohjeet ovat alueen pelastusviranomaisen arvion mukaan puutteelliset, alueen pelastusviranomainen voi palauttaa suunnitelman täydennettäväksi. Alueen pelastusviranomaisen tulee myös tarvittaessa suorittaa kohteessa 80 :n mukainen palotarkastus ja ryhtyä 81 ja 82 :n mukaisiin toimenpiteisiin. Alueen pelastusviranomaisen tulee tarvittaessa ilmoittaa sille toimitetusta suunnitelmasta poliisille ja ensihoidosta vastaavalle terveysviranomaiselle. Räjähteiden tai palo- ja räjähdysvaarallisten kemikaalien käytöstä erikoistehosteena tulee ilmoittaa etukäteen alueen pelastusviranomaiselle siten kuin asiasta säädetään vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain (390/2005) 81 :ssä. Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä yleisötilaisuuksista ja tapahtumista, joihin on laadittava yleisötilaisuuden pelastussuunnitelma. Yleisötilaisuuden pelastussuunnitelman sisällöstä voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella. 17 Palovaroittimet Huoneiston haltija on velvollinen huolehtimaan siitä, että asunto varustetaan riittävällä määrällä palovaroittimia tai muita laitteita, jotka mahdollisimman aikaisin havaitsevat alkavan tulipalon ja varoittavat asunnossa olevia. Majoitustiloissa sekä 18 :ssä tarkoitetuissa hoitolaitoksissa ja palvelu- ja tukiasumisessa 1 momentissa säädettyä vastaava velvollisuus on toiminnanharjoittajalla. Sisäasiainministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen laitteiden määrästä, sijoittamisesta sekä toiminnasta. 18 Poistumisturvallisuus hoitolaitoksissa sekä palvelu- ja tukiasumisessa Sairaaloissa, vanhainkodeissa ja muussa laitoshuollossa, suljetuissa rangaistuslaitoksissa ja muissa näihin verrattavissa kohteissa (hoitolaitokset) sekä asumisyksikön muotoon järjestetyissä palvelu- ja tukiasunnoissa ja muissa näihin verrattavissa asuinrakennuksissa ja tiloissa, joissa asuvien toimintakyky on tavanomaista huonompi (palvelu- ja tukiasuminen), toiminnanharjoittajan on etukäteen laa- 19

20 dituin selvityksin ja suunnitelmin ja niiden perusteella toteutetuin toimenpitein huolehdittava, että asukkaat ja hoidettavat henkilöt voivat poistua turvallisesti tulipalossa tai muussa vaaratilanteessa itsenäisesti tai avustettuina. Edellä 1 momentin mukaisella toiminnanharjoittajalla tarkoitetaan hoitolaitoksen ylläpidosta ja palvelu- ja tukiasumisen järjestämisestä huolehtivaa kuntaa ja muuta julkisoikeudellista yhteisöä. Toiminnanharjoittajalla tarkoitetaan myös yritystä ja muuta yhteisöä, joka kunnan tai muun julkisoikeudellisen yhteisön kanssa tehdyn sopimuksen perusteella tai muutoin vastaa tai huolehtii hoitolaitoksen ylläpidosta tai palvelu- ja tukiasumisen järjestämisestä. 19 Poistumisturvallisuusselvitys Edellä 18 :ssä tarkoitetun toiminnanharjoittajan on laadittava selvitys siitä, miten rakennuksen tai tilan käyttötapa ja henkilöiden rajoittunut, heikentynyt tai poikkeava toimintakyky sekä muut poistumisturvallisuuteen vaikuttavat tekijät otetaan huomioon tulipaloihin ja muihin vaaratilanteisiin varautumisessa ja poistumisjärjestelyissä (poistumisturvallisuusselvitys). Rakennusluvan yhteydessä kohteeseen laadittu turvallisuusselvitys vastaa poistumis turvallisuus selvitystä. Poistumisturvallisuusselvitys on laadittava ennen toiminnan aloittamista ja päivitettävä vähintään kolmen vuoden välein tai toiminnan muuttuessa olennaisesti. Poistumisturvallisuus selvitys ja sen muutokset on toimi tetta va alueen pe lastus viran omaiselle 20 :n 1 mo men tis sa tar koi te tun arvion tekemistä varten. Pois tu mis turval li suus selvitys on toimitettava lisäksi tiedoksi ra ken nus valvontaviranomaiselle. Valtioneuvoston asetuksella voi daan antaa tarkempia säännöksiä poistumisturvallisuusselvityksen laatimisesta ja päivittämisestä sekä selvityksen sisällöstä. 20 Poistumisturvallisuuden arviointi ja poistumis turvallisuuden toteuttamissuunnitelma Alueen pelastusviranomaisen tulee arvioida poistumisturvallisuusselvityksen perusteella, täyttääkö poistumisturvallisuus 18 :ssä säädetyt vaatimukset. Ennen 1 momentissa tarkoi tetun asian ratkaisemista alueen pelastusviranomainen voi velvoittaa toiminnanharjoitt ajan määräajassa täydentämään 19 :ssä tarkoitettua poistumisturvallisuusselvitystä ja toteuttamaan yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa kohteessa poistumiskokeen. Jos poistumisturvallisuus ei täytä 18 :ssä säädettyjä vaatimuksia, toiminnanharjoittajan tulee laatia alueen pelastusviranomaisen asettamassa määräajassa suunnitelma poistumisturvallisuuden saattamiseksi laissa säädettyjen vaatimusten mukaiseksi. 21 Poistumisturvallisuuden toteuttamismääräys Jos toiminnanharjoittajan 20 :n 3 momentin mukaisesti suunnittelemilla toimenpiteillä ei voida saattaa kohteen poistumisturvallisuutta vaatimusten mukaiseksi, alueen pelastusviranomaisen on annettava 81 :n mukainen korjausmääräys, jonka yhteydessä voidaan myös määrätä 82 :n mukaisia erityisiä turvallisuusvaatimuksia. 22 Turvetuotantoalueiden paloturvallisuus Turvetuotannossa tulee palovaaran vuoksi kiinnittää erityistä huomiota tulipalon ehkäisemiseen. Turvetuotanto on keskeytettävä, jos tulipalon vaara on ilmeinen tuulen tai muun syyn johdosta. 20 VSS-Etsi! 1/2012

Palopupu ja uusi * pelastuslaki

Palopupu ja uusi * pelastuslaki Palopupu ja uusi * pelastuslaki Väritettävä pupuhahmo päiväkoti- ikäisille isille Lain tavoite, soveltamisala ja yleiset velvollisuudet tiedoksi jokaiselle, mutta erityisesti pienten lasten vanhemmille

Lisätiedot

Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset. Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen

Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset. Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen Pelastuslain 379 / 2011velvoitteet 1. Yleiset velvollisuudet 4 Jokaisen on

Lisätiedot

VÄESTÖNSUOJAN RAKENTAMIS- VELVOLLISUUS

VÄESTÖNSUOJAN RAKENTAMIS- VELVOLLISUUS VÄESTÖNSUOJAN RAKENTAMIS- VELVOLLISUUS OHJE Marraskuu 2014 Korvaa ohjeen Joulukuu 2012 1.0 VÄESTÖNSUOJAN RAKENTAMISVELVOLLISUUS UUDISRAKENNUKSISSA pelastuslaki 71 Velvollisuus rakentaa väestönsuoja koskee

Lisätiedot

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY Hallituksen sääntömuutosehdotus kevätkokoukseen 2012 7 Jäsenmaksut Yhdistyksen syyskokous päättää jäsenmaksuista hallituksen esityksen perusteella. A-, B- ja C-jäsenillä sekä kannatusjäsenillä voi olla

Lisätiedot

Yritysinfo 16.9.2015

Yritysinfo 16.9.2015 Yritysinfo 16.9.2015 Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Tomi Pursiainen Riskienhallintapäällikkö Mitä yrityksen tulee ottaa huomioon turvallisuuden ja riskienhallinnan takaamiseksi? Toiminnanharjoittajan velvollisuudet

Lisätiedot

Suomen Ratsastajainliiton kevätkokousviikonloppu Lahdessa

Suomen Ratsastajainliiton kevätkokousviikonloppu Lahdessa Suomen Ratsastajainliiton kevätkokousviikonloppu Lahdessa Ratsastajainliiton kevätkokousviikonloppua vietetään 17. 19.4.2015 Lahdessa. Viikonlopun ohjelma on monipuolinen: Perjantaina kokoustetaan liiton

Lisätiedot

Pelastuslain onnettomuuksien ennaltaehkäisyn uudistukset pelastuslaitoksen kannalta

Pelastuslain onnettomuuksien ennaltaehkäisyn uudistukset pelastuslaitoksen kannalta Pelastusalan neuvottelupäivät SN27 9. 11.12.2009, Silja Serenade Pelastuslain onnettomuuksien ennaltaehkäisyn uudistukset pelastuslaitoksen kannalta Pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Lisätiedot

NAKKILAN KUNTA VÄESTÖNSUOJELUJÄRJESTYS

NAKKILAN KUNTA VÄESTÖNSUOJELUJÄRJESTYS NAKKILAN KUNTA VÄESTÖNSUOJELUJÄRJESTYS 1 NAKKILAN KUNNAN VÄESTÖNSUOJELUJÄRJESTYS, JONKA NAKKILAN KUNNANVAL- TUUSTO ON HYVÄKSYNYT 27. PÄIVÄNÄ TAMMIKUUTA 1992/4 1 VÄESTÖNSUOJELUN PERUSTEET Väestönsuojelun

Lisätiedot

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin Sivu 1/5 Sisäasiainministeriö pelastusosasto Dnro SM-1999-00636/Tu-311 Annettu 13.10.1999 Voimassa 15.9.1999 alkaen toistaiseksi Säädösperusta Pelastustoimilaki (561/1999 31 ja 88 Kumoaa Sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Uusi pelastuslaki ja virastojen välinen yhteistyö

Uusi pelastuslaki ja virastojen välinen yhteistyö Uusi pelastuslaki ja virastojen välinen yhteistyö Jukka Koivuranta Helsingin pelastuslaitos Palotarkastaja/Sosiaali- ja terveysviraston yhteyshenkilö Lyhyesti Pelastuslaki 379/2011 Poistumisturvallisuusselvitys

Lisätiedot

KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY

KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kuopion steinerpedagogiikan kannatusyhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kuopion kaupunki.

Lisätiedot

Yleisötapahtuman turvallisuus. Kalle Eklund turvallisuusviestintäpäällikkö

Yleisötapahtuman turvallisuus. Kalle Eklund turvallisuusviestintäpäällikkö Yleisötapahtuman turvallisuus Kalle Eklund turvallisuusviestintäpäällikkö Sisältö Lainsäädäntö Lupamenettely käytännössä Viranomaisten laatimia ohjeita Yleisötilaisuuden määritelmä ITSE TAPAHTUMANJÄRJESTÄJÄNÄ

Lisätiedot

PIRAATTIPUOLUE 22.9.2008 1(5)

PIRAATTIPUOLUE 22.9.2008 1(5) PIRAATTIPUOLUE 22.9.2008 1(5) PÖYTÄKIRJA Piraattipuolue ry Hallituksen kokous 11/2008 Aika: 15.9.2008 kello 18.30 Paikka: Läsnä: #hallituskokous PirateNet-IRC-verkossa Pasi Palmulehto (pj) Ahto Apajalahti

Lisätiedot

Pelastustoimi ja pelastuslaitos

Pelastustoimi ja pelastuslaitos Pelastustoimi ja pelastuslaitos Päijät-Hämeen pelastuslaitos Marjo Oksanen marjo.oksanen@phpela.fi Pelastustoimen tehtävänjako Sisäasiainministeriö johtaa, ohjaa ja valvoo pelastustointa ja sen palvelujen

Lisätiedot

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys Pelastussuunnitelma Kiinteistön nimi Päiväys Lomake on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuottama mallilomake, jota voidaan käyttää asuinrakennuksen pelastussuunnitelman pohjana. Lomake noudattaa sisäasiainministeriön

Lisätiedot

MLL Tapaninkylän syyskokous. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tapaninkylän paikallisyhdistys ry.

MLL Tapaninkylän syyskokous. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tapaninkylän paikallisyhdistys ry. MLL Tapaninkylän syyskokous Tapaninkylän paikallisyhdistys ry. 1. Kokouksen avaus Yhdistyksen puheenjohtaja avaa kokouksen. Hän pitää usein myös lyhyen tervetulopuheenvuoron: Hyvät osanottajat, toivotan

Lisätiedot

Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt. Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005.

Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt. Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005. Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005. 1. Yhdistyksen nimi on Lappeenrannan Taideyhdistys r.y., sen

Lisätiedot

Paikka Tallinnan risteily, Baltic Queen- laivan kokoustila kansi 5

Paikka Tallinnan risteily, Baltic Queen- laivan kokoustila kansi 5 KAUPAN ESIMIESVETERAANIT RY VUOSIKOKOUS Pöytäkirja Aika 1.9.2015 kello 18.30 Paikka Tallinnan risteily, Baltic Queen- laivan kokoustila kansi 5 Läsnä Liitteessä 6 mainitut 43 henkilöä 1. Kokouksen avaus

Lisätiedot

PARTIOLIPPUKUNTA KULMAN KIERTÄJÄT RY NIMISEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

PARTIOLIPPUKUNTA KULMAN KIERTÄJÄT RY NIMISEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Partiolippukunta Kulman Kiertäjät ry PARTIOLIPPUKUNTA KULMAN KIERTÄJÄT RY NIMISEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Hyväksytty perustavassa kokouksessa 13.12.1982 Muutokset hyväksytty lpk:n kokouksessa 22.10.1985, 28.2.1986

Lisätiedot

5. Yhdistyksen toimintakertomuksen, tilinpäätöksen ja tilintarkastajien lausunnon esittäminen

5. Yhdistyksen toimintakertomuksen, tilinpäätöksen ja tilintarkastajien lausunnon esittäminen Scuba do ry VUOSIKOKOUS 2014 Aika: 10.1.2014 klo 18.00 Paikka: Tampere, Messukylänkatu 23, Munkkimiesten kahvio Läsnä: Ari Immonen Petri Immonen Susanne Viljanmaa Aino Oura Marjo Westerlund Mika Selkamo

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT

HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N kotipaikka Yhdistyksen on nimi Hämeenlinna. on Hämeenlinnan kristillisen koulun kannatusyhdistys ry ja sen 2 YHDISTYKSEN

Lisätiedot

Aika: 13.1.2012 klo 18.00 Paikka: Tampere, Joukahaisenkatu 7, Tampereen uintikeskuksen kahvio

Aika: 13.1.2012 klo 18.00 Paikka: Tampere, Joukahaisenkatu 7, Tampereen uintikeskuksen kahvio Scuba do ry VUOSIKOKOUS 2012 Aika: 13.1.2012 klo 18.00 Paikka: Tampere, Joukahaisenkatu 7, Tampereen uintikeskuksen kahvio Läsnä: Ari Immonen Petri Immonen Jussi Sila Annaleena Sila Veli-Matti Viitala

Lisätiedot

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1 MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry, jota näissä

Lisätiedot

Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen. Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1.

Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen. Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1. PÖYTÄKIRJA 1(6) VARSINAINEN KOKOUS V. 2011 Aika 24.5.2011 klo 18.30 19.40 Paikka Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1. 1. Kokouksen avaus

Lisätiedot

HUOLTOUPSEERIYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT

HUOLTOUPSEERIYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT HUOLTOUPSEERIYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI 1 Yhdistyksen nimi on Huoltoupseeriyhdistys ry. KOTIPAIKKA 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen toimintaalueeseen kuuluu Suomen

Lisätiedot

Hallituksen puheenjohtaja Hannu Ryöppönen avasi kokouksen. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin oikeustieteen kandidaatti Mikko Vasko.

Hallituksen puheenjohtaja Hannu Ryöppönen avasi kokouksen. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin oikeustieteen kandidaatti Mikko Vasko. 1(5) TIIMARI OYJ ABP (y-tunnus 0106264-1) VARSINAISEN YHTIÖKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 1/2010 Aika: Paikka: 30.3.2010, kello 13.00 alkaen Scandic Marski hotelli, Mannerheimintie 10, 00100 Helsinki 1. KOKOUKSEN

Lisätiedot

VALVONTAKOHTEIDEN TARKASTUSMAKSUT 1.1.2013

VALVONTAKOHTEIDEN TARKASTUSMAKSUT 1.1.2013 VALVONTAKOHTEIDEN TARKASTUSMAKSUT 1.1.2013 Perusteet valvontakohteiden maksullisuudesta Keski-Suomen pelastuslaitoksen liikelaitoksen johtosäännön 3 :n mukaisesti johtokunnan tehtävinä on mm. ohjata ja

Lisätiedot

KYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA LEPPÄVIRTA 12.11.2012

KYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA LEPPÄVIRTA 12.11.2012 KYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA LEPPÄVIRTA 12.11.2012 Paloriskit, omatoiminen varautuminen ja valvontasuunnitelmat Paavo Tiitta riskienhallintapäällikkö Pohjois-Savon pelastuslaitos paavo.tiitta@kuopio.fi

Lisätiedot

HE 321/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia.

HE 321/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia. HE 321/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 4 luvun muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia. Esityksen mukaan

Lisätiedot

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki Finnish Bone Society Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki 3 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä luututkimuksesta kiinnostuneiden

Lisätiedot

Tehtävä voidaan poistaa mikä on tehtävän poiston kustannusvaikut us mitä muita vaikutuksia tehtävän poistolla on

Tehtävä voidaan poistaa mikä on tehtävän poiston kustannusvaikut us mitä muita vaikutuksia tehtävän poistolla on Sisäasiainministeriön toimintaohjelma kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseksi 23.9.2013 Pelastuslaki (379/2011) Tehtävät/velvoitteet Tehtävän poistaminen ei ole mahdollista perustelut Tehtävä

Lisätiedot

1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Suomen Erikoiskuljetusten Liikenteenohjaajat SEKLI ry ja sen kotipaikka on Lahti.

1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Suomen Erikoiskuljetusten Liikenteenohjaajat SEKLI ry ja sen kotipaikka on Lahti. SUOMEN ERIKOISKULJETUSTEN LIIKENTEENOHJAAJAT SEKLI RY YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 9/2013 1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Suomen Erikoiskuljetusten Liikenteenohjaajat SEKLI ry ja sen kotipaikka

Lisätiedot

Aika Tiistai 31.3.2015 klo 18: Toimitupa Murtsikka, Murtomäentie 1003 B

Aika Tiistai 31.3.2015 klo 18: Toimitupa Murtsikka, Murtomäentie 1003 B ETELÄ KAJAANIN KYLÄT RY PÖYTÄKIRJA 1(5) VUOSIKOKOUS 31.3.2015 Aika Tiistai 31.3.2015 klo 18: Paikka Toimitupa Murtsikka, Murtomäentie 1003 B Osallistujat Fordell Pertti Juntunen Raija Kauppinen Esko Kallio

Lisätiedot

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia

Lisätiedot

Hallituksen puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen.

Hallituksen puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen. Aika 10.3.2015 klo 18:00 1/6 Paikka Wanha WPK, Koskitie 1, Huittinen LÄSNÄ: HALLITUS Vainio Kai puheenjohtaja Läsnäolo-oikeutetut - Esittelijä ja sihteeri Tervakangas Matti Tenhunen Pertti Ansio Juho Friberg

Lisätiedot

Valvontakäyntiin (palotarkastus) osallistuminen

Valvontakäyntiin (palotarkastus) osallistuminen Ohje 1(5) OHJE PELASTUSVIRANOMAISEN VALVONTAKÄYNTIIN OSALLISTUVILLE Pelastuslain (379/2011) 2. luku sisältää yleisiä, kaikkia kansalaisia koskevia velvoitteita ehkäistä onnettomuuksia ja toimia hätätilanteessa.

Lisätiedot

Yhtiössä on erilaisia osakkeita seuraavasti:

Yhtiössä on erilaisia osakkeita seuraavasti: Y-tunnus: 0347890- Sivu JOENSUUN PYSAKOINTI OY:N YHTIOJARJESTYS 1 Yhtiön toiminimi on Joensuun Pysäköinti Oy ja kotipaikka on Joensuun kaupunki. 2 Yhtiön toimialana on maankäyttö- ja rakennuslain sekä

Lisätiedot

TERVETULOA SUKELTAJALIITON KEVÄTKOKOUSSEMINAARIIN!

TERVETULOA SUKELTAJALIITON KEVÄTKOKOUSSEMINAARIIN! KOKOUSKUTSU 28.3.2008 TERVETULOA SUKELTAJALIITON KEVÄTKOKOUSSEMINAARIIN! Aika: 19.4.2008 klo 11.00 Paikka: Holiday Club Tampereen Kylpylä Sarka-kokoustila Lapinniemenranta 12, Tampere Valtakirjojen tarkastus

Lisätiedot

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt.

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. 1. Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Kameraseura ry, ja sen kotipaikka on Hämeenlinnan kaupunki. Seura toimii Hämeenlinnassa. 2. Seuran tarkoituksena on edistää ja kohottaa

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa.

1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa. 1(3) YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa. 2. Yhdistyksen tarkoituksen on toimia omaishoitajien

Lisätiedot

15.10.2014. Poistumisturvallisuusselvityksen laadintaopas

15.10.2014. Poistumisturvallisuusselvityksen laadintaopas 15.10.2014 Poistumisturvallisuusselvityksen laadintaopas Poistumisturvallisuusselvityksen laatiminen 15.10.2014 2 Pelastuslaki 18 Poistumisturvallisuus hoitolaitoksissa sekä palvelu- ja tukiasumisessa

Lisätiedot

Ajankohtaista säädöksistä

Ajankohtaista säädöksistä Ajankohtaista säädöksistä Kirsi Rajaniemi Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivä pelastustoimen laitteista, Tukes 8.-9.11.2011 Sisältö Voimassa olevat asetukset ja laitteita koskevat pelastuslain säännökset

Lisätiedot

RISKIENHALLINTA OPINTOPÄIVÄT 18.-19.11.2014

RISKIENHALLINTA OPINTOPÄIVÄT 18.-19.11.2014 RISKIENHALLINTA OPINTOPÄIVÄT 18.-19.11.2014 RISKIENHALLINTA, JAOSTON JOHTOKUNTA Liiton puheenjohtaja, pelastusjohtaja Jari Sainio, Varsinais-Suomen pelastuslaitos Turku (2014-2017) Jaoston puheenjohtaja

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

HÄMEEN PELASTUSLIITTO RY SÄÄNNÖT. Hyväksytty oikeusministeriössä 3.5.1994 NIMI JA KOTIPAIKKA

HÄMEEN PELASTUSLIITTO RY SÄÄNNÖT. Hyväksytty oikeusministeriössä 3.5.1994 NIMI JA KOTIPAIKKA HÄMEEN PELASTUSLIITTO RY SÄÄNNÖT Hyväksytty oikeusministeriössä 3.5.1994 NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on Hämeen Pelastusliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä pelastusliitoksi. Pelastusliiton

Lisätiedot

Sääntömääräinen vuosikokous Esityslista 25.3.2014. Blanko ry:n sääntömääräinen vuosikokous 25.3.2014 kello 17.00 Anttilansalissa (FY1103)

Sääntömääräinen vuosikokous Esityslista 25.3.2014. Blanko ry:n sääntömääräinen vuosikokous 25.3.2014 kello 17.00 Anttilansalissa (FY1103) Esityslista 25.3.2014 Blanko ry:n sääntömääräinen vuosikokous 25.3.2014 kello 17.00 Anttilansalissa (FY1103) Kokouksen asiat 1 Kokouksen avaus 2 Kokouksen laillisuus, päätösvaltaisuus ja läsnäolijoiden

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. Kososten Sukuseura ry:n SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on: 1) ylläpitää yhteyttä Kososten suvun jäsenten

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2014 Tarkastuslautakunta 2013-2016. AIKA 29.4.2014 klo 15.00 15.55. Kunnanviraston kokoushuone

MYRSKYLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2014 Tarkastuslautakunta 2013-2016. AIKA 29.4.2014 klo 15.00 15.55. Kunnanviraston kokoushuone AIKA 29.4.2014 klo 15.00 15.55 Paikka Osallistujat: Kunnanviraston kokoushuone Sirkku Uljas, puheenjohtaja vpj. Mäenpää Jonna (poissa), tilalla varajäsen Jari Rantanen Yngve Bergman, jäsen Markku Fabritius,

Lisätiedot

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 JOHTOSÄÄNTÖ sivu 1(6) KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 I JOHTOSÄÄNNÖN SOVELTAMISALA 1 Johtosäännössä määrätään siitä luottamusjohdon toiminnasta, joka ei sisälly sääntöihin,

Lisätiedot

PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT

PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT TS AGILITYURHEILUKESKUS OY PELASTUSSUUNNITELMA 1 Johdanto: PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT Tämän pelastussuunnitelman tarkoituksena on antaa perusteita kohteessa oleskelevien henkilöiden

Lisätiedot

EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY

EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY 1 EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY Hyväksytty yhdistyksen syyskokouksessa 25.11.2004 ja kevätkokouksessa 10.2.2005. Merkitty Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisteriin 5.5.2006. 1 Nimi, kotipaikka ja

Lisätiedot

KAUPAN ESIMIESVETERAANIT ry VUOSIKOKOUS. Paikka Baltic Princess laiva matkalla Helsingistä Tallinnaan Kokoustila 5 krs Aika 22.8.2012 alkaen klo 19.

KAUPAN ESIMIESVETERAANIT ry VUOSIKOKOUS. Paikka Baltic Princess laiva matkalla Helsingistä Tallinnaan Kokoustila 5 krs Aika 22.8.2012 alkaen klo 19. KAUPAN ESIMIESVETERAANIT ry VUOSIKOKOUS Pöytäkirja Paikka Baltic Princess laiva matkalla Helsingistä Tallinnaan Kokoustila 5 krs Aika 22.8.2012 alkaen klo 19.00 Läsnä osanottajaluettelossa mainitut 55

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA. Perjantai 23.05.2014 klo 13.00-15.30. Kunnanviraston kokoushuone, os. Tervontie 4 72210 TERVO. Perjantai 23.05.2014

PÖYTÄKIRJA. Perjantai 23.05.2014 klo 13.00-15.30. Kunnanviraston kokoushuone, os. Tervontie 4 72210 TERVO. Perjantai 23.05.2014 Tarkastuslautakunta PÖYTÄKIRJA Nro/vuosi 3/2014 Sivu 1 KOKOUSAIKA KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OL- LEET JÄSENET Perjantai 23.05.2014 klo 13.00-15.30 Kunnanviraston kokoushuone, os. Tervontie 4 72210 TERVO Jäsen

Lisätiedot

Esitys: Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös: Esityksen mukaan.

Esitys: Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös: Esityksen mukaan. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry PÖYTÄKIRJA 1(5) SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS 2010 Paikka: Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Helsinki Aika: Tiistai 9.11.2010 kello 19.15. Läsnä: Luettelo liitteenä 1. KOKOUKSEN

Lisätiedot

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki.

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki. Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. Rek.nro 149.234 Ensirek.pvm 13.6.1988 PIRKKA-HÄMEEN MEHILÄISHOITAJAT RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka

Lisätiedot

Tampereen Seudun Mobilistit ry

Tampereen Seudun Mobilistit ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA 2 TARKOITUS JA TOIMINTA 3 JÄSENET Tampereen Seudun Mobilistit ry Yhdistyksen nimi on Tampereen Seudun Mobilistit Ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. Yhdistyksestä

Lisätiedot

Vapaaehtoisen palokunnan (vpk:n) mallisäännöt

Vapaaehtoisen palokunnan (vpk:n) mallisäännöt MALLISÄÄNNÖT 1(6) Vapaaehtoisen palokunnan (vpk:n) mallisäännöt Päivitetty 28.5.2007 Vapaaehtoisen palokunnan säännöt Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on vapaaehtoinen palokunta. Yhdistystä nimitetään

Lisätiedot

Sääntömääräinen vuosikokous Esityslista 19.3.2013. 2 Kokouksen laillisuus, päätösvaltaisuus ja läsnäolijoiden toteaminen

Sääntömääräinen vuosikokous Esityslista 19.3.2013. 2 Kokouksen laillisuus, päätösvaltaisuus ja läsnäolijoiden toteaminen Esityslista 19.3.2013 Kokouksen asiat 1 Kokouksen avaus 2 Kokouksen laillisuus, päätösvaltaisuus ja läsnäolijoiden toteaminen 3 Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta 4 Kokouksen pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

AS OY LAHDEN MATTSSONIN KULMAN PALO- JA HENKILÖTURVALLISUUS

AS OY LAHDEN MATTSSONIN KULMAN PALO- JA HENKILÖTURVALLISUUS As Oy Lahden Mattssonin Kulma PELASTUSSUUNNITELMA 1(5) AS OY LAHDEN MATTSSONIN KULMAN PALO- JA HENKILÖTURVALLISUUS Turvallisuusjärjestelyjen organisointi 1. Johdanto 2. Henkilöstö 3. Tietoja kiinteistöstä

Lisätiedot

TOIMIJAT JA KOKOUSTEKNIIKKA

TOIMIJAT JA KOKOUSTEKNIIKKA TOIMIJAT JA KOKOUSTEKNIIKKA Toimijat, kokoukset ja kokoustekniikka Toimijoiden roolit Jäsenet Hallitus ja toimihenkilöt Sihteeri Puheenjohtaja taloudenhoitaja Kts. YHTALO Ryhmätyö Millainen on hyvä kokous?

Lisätiedot

Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt

Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Pilvenmäen Ravinaiset ry ja sen kotipaikka on Forssan kaupunki. 2 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

Hajajätevesiasetus. Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011. Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 11.2.

Hajajätevesiasetus. Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011. Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 11.2. Hajajätevesiasetus Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011 Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 1 Hajajätevesiasetuksen soveltamisala Sovelletaan viemäriverkoston ulkopuolella Soveltamisala

Lisätiedot

Varsinainen yhtiökokous torstaina 13. maaliskuuta 2008 klo 12.00 Diana-auditorio, Erottajankatu 5, Helsinki

Varsinainen yhtiökokous torstaina 13. maaliskuuta 2008 klo 12.00 Diana-auditorio, Erottajankatu 5, Helsinki 1. Yhtiökokouksen avaaminen 2. Puheenjohtajan valitseminen Varsinainen yhtiökokous torstaina 13. maaliskuuta 2008 klo 12.00 Diana-auditorio, Erottajankatu 5, Helsinki Esityslista 3. Pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

Tarkastuslautakunta 07.05.2012 Sivu 1 / 7

Tarkastuslautakunta 07.05.2012 Sivu 1 / 7 Espoon kaupunki Kokouskutsu Tarkastuslautakunta 07.05.2012 Sivu 1 / 7 Kokoustiedot Aika 07.05.2012 maanantai klo 17:30 Paikka Teknisen lautakunnan kokoushuone, Virastopiha 2 C, 02770 Espoo, 1. kerros Lisätietoja

Lisätiedot

Hallituksen puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen.

Hallituksen puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen. Aika 11.3.2014 klo 18:00 Paikka Cumulus Rauma, Aittakarinkatu 9 1/5 LÄSNÄ: HALLITUS Vainio Kai puheenjohtaja Läsnäolo-oikeutetut - Tervakangas Matti Tenhunen Pertti Ansio Juho Friberg Harri Haapala Heikki

Lisätiedot

Saaristotoimikunta 29.04.2014 PÖYTÄKIRJA 2/2014

Saaristotoimikunta 29.04.2014 PÖYTÄKIRJA 2/2014 Saaristotoimikunta 29.04.2014 PÖYTÄKIRJA 2/2014 13 Kokouksen avaus 14 Laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 15 16 Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen 17 Kemiönsaaren ajankohtaiset asiat 18 Saaristoliikenteen

Lisätiedot

PL 207 www.helga.fi Y 2075366-7. 00520 Helsinki. ESITYSLISTA 1(6) Edustajisto 7/12 7.5.2012 EDUSTAJISTON KEVÄTKOKOUS. AIKA 7.5..2012 Klo 17.

PL 207 www.helga.fi Y 2075366-7. 00520 Helsinki. ESITYSLISTA 1(6) Edustajisto 7/12 7.5.2012 EDUSTAJISTON KEVÄTKOKOUS. AIKA 7.5..2012 Klo 17. ESITYSLISTA 1(6) EDUSTAJISTON KEVÄTKOKOUS AIKA 7.5..2012 Klo 17.00 PAIKKA Pasilan toimipiste, tila 2002 KUTSUTUT Varsinaiset edustajat: 1 Juho Karhumäki pj paikalla 2 Eetu Salminen vpj myöhässä 3 Salla

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 1 Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 1 Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 1 Kokoustiedot Aika: 10.4.2014 klo 10.00 13.23 Paikka: Kuntatalo Kommunernas hus Toinen linja 14, Helsinki Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 2 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Aika: Vuosikokous tiistaina 25.2.2014 klo 17:30-19:13 Paikka: Allianssi-talo, Aktia-sali, Asemapäällikönkatu 1, 00520 Helsinki

Aika: Vuosikokous tiistaina 25.2.2014 klo 17:30-19:13 Paikka: Allianssi-talo, Aktia-sali, Asemapäällikönkatu 1, 00520 Helsinki Anarkistimartat ry Anarkistmarthorna rf rek.nro 198.144 Aika: Vuosikokous tiistaina 25.2.2014 klo 17:30-19:13 Paikka: Allianssi-talo, Aktia-sali, Asemapäällikönkatu 1, 00520 Helsinki VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA

Lisätiedot

Aika: 11.1.2013 klo 18.00 Paikka: Tampere, Joukahaisenkatu 7, Tampereen uintikeskuksen kahvio

Aika: 11.1.2013 klo 18.00 Paikka: Tampere, Joukahaisenkatu 7, Tampereen uintikeskuksen kahvio Scuba do ry VUOSIKOKOUS 2013 Aika: 11.1.2013 klo 18.00 Paikka: Tampere, Joukahaisenkatu 7, Tampereen uintikeskuksen kahvio Läsnä: Ari Immonen Petri Immonen Jussi Sila Annaleena Sila Tea Lassinaro Marjo

Lisätiedot

Erheelliset paloilmoitukset

Erheelliset paloilmoitukset Erheelliset paloilmoitukset Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivät 19.-20.11.2013 Helsinki Jaana Rajakko Kauppalehti.fi 13.11.2013 Lentoposti.fi 19.10.2013 Pelastustoimen tehtävistä noin joka viides on

Lisätiedot

Palokatkosuunnittelun hyvät käytännöt. Palokatkosuunnittelu SPPL I 11.11.2015 1

Palokatkosuunnittelun hyvät käytännöt. Palokatkosuunnittelu SPPL I 11.11.2015 1 Palokatkosuunnittelun hyvät käytännöt Palokatkosuunnittelu SPPL I 11.11.2015 1 EI?? Palokatkosuunnittelu SPPL I 11.11.2015 2 EI?? Palokatkosuunnittelu SPPL I 11.11.2015 3 Palokatkot varmistamassa Pelastuslain

Lisätiedot

Uudenmaan Martat ry SYYSKOKOUS ESITYSLISTA

Uudenmaan Martat ry SYYSKOKOUS ESITYSLISTA Uudenmaan Martat ry SYYSKOKOUS ESITYSLISTA Aika: lauantai 21.11.2015 Paikka: Satakuntatalon Kiltasali, Lapinrinne 1, Helsinki klo 9.30 klo10.45 klo 12.00 klo 13.00 Ilmoittautuminen ja kokousedustajien

Lisätiedot

LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta.

LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta. 1(6) LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia teatterista kiinnostuneiden henkilöiden

Lisätiedot

Sorvari Vuokko jäsen 9:53-13:05. Mäntyharju Kari sihteeri

Sorvari Vuokko jäsen 9:53-13:05. Mäntyharju Kari sihteeri PÖYTÄKIRJA 5/2015 1 Tarkastuslautakunta 30.04.2015 AIKA 30.04.2015 klo 09:42-13:05 PAIKKA Halstarin kabinett OSALLISTUJAT LÄSNÄ Packalen Paul pj Parnetti Alfonso jäsen Peippo Jukka varapj Sorvari Vuokko

Lisätiedot

Sääntömääräinen syyskokous

Sääntömääräinen syyskokous Sääntömääräinen syyskokous La 1.11.2014 klo 17:00 Kartano Koskenranta, Voikkaa Esityslista 1 Kokouksen avaus ja järjestäytyminen 2 Läsnä olevien toteaminen, kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 Esityslistan

Lisätiedot

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society nimisen yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. 2

Lisätiedot

EMO. Espoon musiikkiopisto. Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt

EMO. Espoon musiikkiopisto. Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt EMO Espoon musiikkiopisto Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt 2 ESPOON MUSIIKKIOPISTON KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys Esbo

Lisätiedot

Varapuheenjohtaja Anneli Heikkilä avasi kokouksen klo 17: 13

Varapuheenjohtaja Anneli Heikkilä avasi kokouksen klo 17: 13 Anarkistimartat ry Anarkistmarthorna rf rek.nro 198.144 Aika: Vuosikokous torstaina 28.2.2013 klo 17-19:30. Paikka: Uudenmaan Marttojen 6.krs Sali, Lapinlahdenkatu 3, Helsinki. VUOSIKOKOUKSEN ESITYSLISTA

Lisätiedot

INTERAVANTI OYJ PÖYTÄKIRJA Y1/2007

INTERAVANTI OYJ PÖYTÄKIRJA Y1/2007 1(6) Aika 1.3.2007 klo 10.00 Paikka Interavanti Oyj, Mannerheimintie 118, 00270 Helsinki Läsnä 18 osakasta edustaen yhteensä 9 164 964 osaketta ja ääntä, joka on 94,4 % yhtiön koko äänimäärästä (9 703

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/2014 1 Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/2014 1 Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/2014 1 Kokoustiedot Aika Torstai 22.5.2014 klo 10.07 10.10 Perjantai 23.5.2014 klo 9.02 10.06 ja 13.31 14.39 Paikka Kuntatalo, iso luentosali ja neuvotteluhuoneet Toinen

Lisätiedot

Motoristit koulukiusaamista vastaan MKKV ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere.

Motoristit koulukiusaamista vastaan MKKV ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. Yhdistyksen säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. Motoristit koulukiusaamista vastaan MKKV ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. 2. Yhdistyksen tarkoitus ja toiminta Yhdistyksen tarkoitus on vastustaa

Lisätiedot

Monitaideyhdistys PISTE ry säännöt

Monitaideyhdistys PISTE ry säännöt Monitaideyhdistys PISTE ry säännöt Rekisterinumero 197.136 Alkuperäisten, vuoden 2007 sääntöjen muutos hyväksytty PRH:ssa vuonna 2014. Tärkeimmät muutokset koskivat kannatusjäsenyyttä, nimenkirjoitusoikeuden

Lisätiedot

PUUMALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2013 1 Kirkkoneuvosto 24.04.2013

PUUMALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2013 1 Kirkkoneuvosto 24.04.2013 PUUMALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2013 1 KIRKKONEUVOSTON KOKOUS Aika: Keskiviikko klo 18.00 18.55 Paikka: Seurakuntatalo Läsnäolo: Jäsenet: Läsnä Poissa Hämäläinen Sari Kantola Pentti Karjalainen Esa Markkanen

Lisätiedot

Viikinkiajan Laiva yhdistyksen säännöt

Viikinkiajan Laiva yhdistyksen säännöt Viikinkiajan Laiva yhdistyksen säännöt 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Viikinkiajan Laiva ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki. 2. Tarkoitus ja toiminta Yhdistyksen tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

1(4) VUOSIKOKOUS 3.3.2013. Aika Sunnuntai 3.3.2013 klo 14.20 16.05 Lehtovaaran erätalo, Piiralantie 145A

1(4) VUOSIKOKOUS 3.3.2013. Aika Sunnuntai 3.3.2013 klo 14.20 16.05 Lehtovaaran erätalo, Piiralantie 145A ETELÄ KAJAANIN KYLÄT RY PÖYTÄKIRJA 1(4) VUOSIKOKOUS 3.3.2013 Aika Sunnuntai 3.3.2013 klo 14.20 16.05 Paikka Lehtovaaran erätalo, Piiralantie 145A Osallistujat Käsitellyt asiat: Laatikainen Sinikka Fordell

Lisätiedot

ESPOON GOLFSEURA r.y.: n säännöt

ESPOON GOLFSEURA r.y.: n säännöt ESPOON GOLFSEURA r.y.: n säännöt NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on Espoon Golfseura r.y. ja sen kotipaikka on Espoon kaupunki. Yhdistyksen nimi ruotsin kielellä on Esbo Golfsällskap r.f. Yhdistyksestä

Lisätiedot

Liiton toiminta SPEK:in alueyksikön tukemana

Liiton toiminta SPEK:in alueyksikön tukemana 16.1.2012 Liiton toiminta SPEK:in alueyksikön tukemana Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry:n Kehittämisseminaari 13.1.2012 Sirpa Suomalainen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK Pohjanmaan Pelastusalan

Lisätiedot

Pelastustoimen lainsäädännön uudistustilanne

Pelastustoimen lainsäädännön uudistustilanne Pelastustoimen lainsäädännön uudistustilanne Kirsi Rajaniemi Palonehkäisyn perinnepäivät, 25.-26.5.2011 Padasjoki 25.5.2011 1.7.2011 voimaan tulevat asetukset VN asetus pelastustoimesta (407/2011) VN asetus

Lisätiedot

Yhdistyksen säännöt. 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu

Yhdistyksen säännöt. 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Pro-tukipiste, ja sen kotipaikka on Helsinki. Yhdistyksen nimestä voidaan kansainvälisissä yhteyksissä käyttää epävirallista englanninkielistä

Lisätiedot

A. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELET, TARKOITUS JA TOIMINTAMUOTO

A. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELET, TARKOITUS JA TOIMINTAMUOTO POHJOLA-NORDENIN NUORISOLIITTO RY:N SÄÄNNÖT hyväksytty 1.4.1995 kevätkokouksessa Lappeenrannassa muutettu 31.10.1998 syyskokouksessa Helsingissä muutettu 3.4.2009 kevätkokouksessa Helsingissä muutettu

Lisätiedot

SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY:N VARSINAINEN LIITTOKOKOUS

SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY:N VARSINAINEN LIITTOKOKOUS PÖYTÄKIRJA 1 (5) SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY:N VARSINAINEN LIITTOKOKOUS Aika Lauantai 24.4.2010 klo 9.30-11.35 Paikka Sokos Hotel Lappee, kokoustila Saimaa, Brahenkatu 1, Lappeenranta Läsnä Liitteen mukaan

Lisätiedot

SISÄASIAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Tekninen johtaja 2.5.2011 Hannu Olamo

SISÄASIAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Tekninen johtaja 2.5.2011 Hannu Olamo SISÄASIAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Tekninen johtaja 2.5.2011 Hannu Olamo VALTIONEUVOSTON ASETUS VÄESTÖNSUOJISTA Nykytila ja pelastuslain uudistaminen Keskeiset ehdotukset Voimassa olevan pelastuslain

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN RESERVIUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT

JYVÄSKYLÄN RESERVIUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT JYVÄSKYLÄN RESERVIUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Jyväskylän Reserviupseerit ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistys on Suomen Reserviupseeriliitto

Lisätiedot

Liitto voi hankkia ja omistaa kiinteää omaisuutta sekä vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja.

Liitto voi hankkia ja omistaa kiinteää omaisuutta sekä vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja. 1 SÄÄNNÖT 11.8.2010 NAISTEN VALMIUSLIITTO RY Nimi 1 Yhdistyksen nimi on Naisten Valmiusliitto ry, Kvinnornas Beredskapsförbund rf, josta jäljempänä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

Paikka Lahti Vesijärven Auto Oy Myyntimiehentie 2 Aika 31.5.2011 klo 13.00

Paikka Lahti Vesijärven Auto Oy Myyntimiehentie 2 Aika 31.5.2011 klo 13.00 KAUPAN ESIMIESVETERAANIT RY VUOSIKOKOUS Pöytäkirja Paikka Lahti Vesijärven Auto Oy Myyntimiehentie 2 Aika 31.5.2011 klo 13.00 Läsnä Osanottaja listassa mainitut henkilöt Ennen varsinaisen kokouksen alkua

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka SÄÄNNÖT Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry ja sitä kutsutaan näissä säännöissä yhdistykseksi.

Lisätiedot

Millaisen sopimuspalokuntien päällikkökurssin rakentaisit?

Millaisen sopimuspalokuntien päällikkökurssin rakentaisit? 8.9.2014 Millaisen sopimuspalokuntien päällikkökurssin rakentaisit? SPPL Sivutoimisen ja vapaaehtoispäällystön opintopäivä 6.9.2014 Sokos Hotel Alexandra Markku Savolainen Koulutuspäällikkö Taustaa Pelastustoimintaan

Lisätiedot