Pelkosenniemen kunta Osa-alue C, Soutajan alue Korttelit 89 ja 90 sekä katu- ja virkistysalueet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pelkosenniemen kunta Osa-alue C, Soutajan alue Korttelit 89 ja 90 sekä katu- ja virkistysalueet"

Transkriptio

1 1 Pelkosenniemen kunta Osa-alue C, Soutajan alue Korttelit 89 ja 90 sekä katu- ja virkistysalueet Asemakaavan muutos KAAVASELOSTUS Vaiheet Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä: Kaavaluonnokset nähtävillä: Kaavaehdotus nähtävillä: Hyväksyminen kunnanvaltuustossa: , 80

2 1 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 tunnistetiedot Pelkosenniemen kunta Osa-alue C, Soutajan alue Asemakaavan muutos korttelit 89 ja 90 sekä katu- ja virkistysalueet Kaavanlaatija ja yhteystiedot: Markku Pyhäjärvi puh tekninen lautakunta , 70 vireilletulosta ilm. päivämäärä viranomaisneuvottelu luonnosvaiheen kuuleminen julkisesti nähtävillä tekninen lautakunta , 64 kunnanhallitus , 166 kunnanvaltuusto , Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Pyhäjärven eteläpäässä, Soutajan puolella, Kiviniemessä. Kaavoitettava määräala on pinta-alaltaan noin 1 hehtaarin. Kaavoitus koskee tilaa RN:o 2:284, Väinölä sekä kadun osalta tilaa RN:o 4:107 Välitalo. Alueella on voimassa kunnanvaltuuston hyväksymä Pyhä-Luosto yleiskaava osa-alue 3, Pyhätunturin matkailukeskuksen alue. Yleiskaavassa määräalalle on osoitettu loma-asuntoalue (RA).

3 2 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavamuutos alue sijaitsee Soutajan alueella Uutuntien ja Pyhäjärven välissä Kiviniemi nimisen tien päässä Pyhäjärven rannassa. Kaavamuutoksen tavoitteena on tutkia ja selvittää tilan RN:o 2:284 Väinölä alueen rakentamiskelpoisuutta niin, että alueelle voitaisiin asemakaavoittaa yleiskaavan mukaisesti loma-asuntorakentamista. Alueella on tavoitteena asemakaavoittaa ympäristöön soveltuvaa lomaasutusta niin, että uudet rakennukset istuisivat hyvin rakennettuun ympäristöön. Rakennusalat on tarkoitus asemakaavoittaa niin, että niille sallitaan I- kerroksisia rakennuksia, joihin on mahdollista toteuttaa tarvittaessa myös parvi/ullakko.

4 3 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Selostuksen sisällysluettelo Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista ja taustaselvityksistä TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireille tulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenetelmät Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Palvelut Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Korttelialueet Muut alueet Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Muut vaikutukset Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Kaavan suhde maakuntakaavaan Kaavan suhde yleiskaavaan Kaavamerkinnät ja määräykset Nimistö ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteuttaminen ja aloitus Toteutuksen seuranta...27

5 4 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Asemakaavan seurantalomake 2. Ote maakuntakaavasta 3. Ote yleiskaavasta 4. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5. Asemakaavan muutoskartta 6. Asemakaavamerkinnät ja -määräykset 7. Pöytäkirja viranomaisneuvottelusta Vuorovaikutuslomake valmisteluvaiheen kuuleminen vuorovaikutuslomake ehdotusvaiheen kuuleminen Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista ja taustaselvityksistä 1. Luonto- ja maisemaselvitys, Pia Kangas ERP Turve ja Lumi Oy,

6 5 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Tekninen lautakunta , 70 on hyväksynyt kaavamuutoshakemuksen ja antanut tekniselle toimistolle tehtäväksi käynnistää kaavamuutosprosessi. Asemakaavamuutoksen vireille tulo on kuulutettu ilmestyneessä Koti- Lappi lehdessä. Asemakaavamuutokseen ja asiakirjoihin on voinut tutustua alkaen Pelkosenniemen kunnanvirastossa sekä kunnan www-sivuilla Alueelle on laadittu kolme asemakaavaluonnosta, jotka pidetään valmisteluvaiheen kuulemista varten nähtävillä Nähtävillä olosta on tiedotettu ilmestyneessä Koti-Lappi lehdessä. Asemakaavaehdotus on julkisesti nähtävillä välisenä aikana, kuulutus Koti-Lappi lehdessä Asemakaavan hyväksyy kunnanvaltuusto. 2.2 Asemakaava Tällä asemakaavamuutoksella tutkitaan alueen muuttamista yleiskaavan käyttötarkoitukseen, yleiskaavan ja maanomistajan tavoitteiden sekä maaston ja maaperän olosuhteet huomioon ottaen. Kaavamuutoksen tavoitteena on tutkia ja selvittää tilan RN:o 2:284 Väinölä alueen rakentamiskelpoisuutta niin, että alueelle voitaisiin asemakaavoittaa yleiskaavan mukaisesti loma-asuntorakentamista. Alueella on tavoitteena asemakaavoittaa ympäristöön soveltuvaa loma-asutusta niin, että uudet rakennukset istuisivat hyvin rakennettuun ympäristöön. Rakennusalat on tarkoitus asemakaavoittaa niin, että niille sallitaan I-kerroksisia rakennuksia, joihin on mahdollista toteuttaa tarvittaessa myös parvi/ullakko. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Alueen tontit ovat rakennettavissa heti kun asemakaavamuutos on lainvoimainen. Rakentaminen edellyttää kunnallistekniikan ja katujen rakentamista.

7 6 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Alue on rakentamaton luonnontilassa oleva metsäpalsta, joka rajoittuu Pyhäjärven vesialueeseen. Asemakaavamuutoksella yhdyskuntarakennetta tiivistetään yleiskaavan mukaisesti, jolloin saadaan uusia rakennuspaikkoja kunnallistekniikan piiriin. Suunnittelualue sijaitsee Korteniemessä rajoittuen etelä-lounaassa Pyhäjärveen ja pohjoisessa sekä idässä rakennettuun loma-asuntoalueeseen. Lähes kaikki lähiympäristön rakennuspaikat ovat rakennettu. Suunnittelualue sijaitsee Soutajan puolella Uutuntien ja Pyhäjärven välisellä alueella. Etäisyys Pyhän liikekeskukseen on noin 3 kilometriä. Alue ympäristöineen on Pyhäjärven läheisyyteen rakentunutta lomaasuntoaluetta. Kuva Pyhäjärven jäältä talvella 2013

8 Luonnonympäristö Maisemakuva Pyhäjärven ja -tunturin läheisyys sekä kumpuileva kuiva kangas maasto ja jyrkkärinne järveen ovat ominaisia suunnittelualueen maisemakuvalle. Kallio- ja maaperä Alueen kallioperä kuuluu kvartsiittiin. Alue on kuivahkoa kangasta. Luonnonolot Pia Kangas, ERP Turve ja Lumi Oy on asemakaavan laadinnan yhteydessä tehnyt alueesta luontoselvityksen. Alueen ominaispiirteen ja luonteen luo mäntyvaltainen kuivahko kangasmetsä. Ainoa luonnon monimuotoisuuskohde on alueen itärajalla oleva yhtenäinen lähes puuton kivikko. Kivikko jatkuu sähkölinjan puolelle. Kivikko kuuluu metsälain 10 :n arvokkaisiin kohteisiin. Vesistö Kaava-alue sijaitsee Pyhäjärven rannassa. Alueelle ei sijoitu pohjavesialuetta. Kasvillisuus Pyhäjärven rannassa on kapea kaistale 1-3 metrin leveydeltä lehtomaista ja mesotrofista korpikasvillisuutta. Rannassa puusto koostuu kuusesta, haavasta ja hieskoivusta. Pihlajaa, pajua sekä katajaa kasvaa pensasmaisena. Muuten rehevässä kasvillisuudessa on oravanmarjaa, lillukkaa, metsäimarretta, mesiangervoa, tupassaraa, metsätähteä, metsänliekosammalta, kangasmaitikkaa, metsäkurjenpolvea, polkusaraa, juolukka ja suopursu. Rannassa on kivikkopohja, jossa ei esiinny sarojen ja kortteitten lisäksi muuta kasvillisuutta.

9 8 Rannan yläpuolinen alue on melko jyrkkää rinnettä. Alue on kuivahkoa kangasta ja kasvillisuus muodostuu tyypillisistä kangaskasveista kuten puolukka, kanerva, mustikka, variksenmarja, seinäsammal, vanamo ja keltalieko. Metsät Metsätyypeistä alueella esiintyy kuivaa kangasmetsää. Puusto on keski-ikäistä mäntymetsää, paikoin on puustoryhminä nuorta mäntyä. Lahopuuta ei ole. Uhanalaiset ja erityisesti suojeltavat kasvilajit Alueella ei ole uhanalaisia eikä erityisesti suojeltavia kasvilajeja Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Soutajan alue on rakentunut yleiskaavan ja rantakaavan mukaisesti lomaasuntoalueena. Tieverkon kokoajana toimivat Uutuntie ja Soutajantie. Lähin kevyenliikenteen väylä kulkee Pyhäntien vierustalla. Palvelut, työpaikat, elinkeinotoiminta Kaava-alueella ei ole palveluita. Lähimmät palvelut sijaitsevat Pyhän liikekeskuksessa noin 3 kilometrin päässä. Virkistys Kaava-alueen tärkeimmät lähivirkistysalueet ovat niin kesäisin kuin talvisin Pyhäjärvi ranta-alueineen ja lähimetsät sekä Pyhä-Luoston ulkoilu- ja hiihtoreitit. Liikenne Alueen tärkein liikenneväylä on Pyhä-Luosto alueen yhdistävä Pyhäntie. Alueen ainoa kevyenliikenteen väylä sijoittuu Pyhäntien varteen. Alueen liikenne on pääosin asukkaiden ja lomalaisten henkilöautoliikennettä.

10 9 Linja-autoliikenne muodostaa joukkoliikenteen rungon. Rakennettu kulttuuriympäristö Alueella ei ole rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennuskantaa. Kiinteät muinaismuistot Museoviraston rekisterin perusteella Soutajassa ei ole muinaisjäännöksiä. Tekninen huolto Alueella on Koillis-Lapin Sähkö Oy:n rakentama ja ylläpitämä sähköhuoltoverkko ja suunnittelualue on Pyhä-Luosto Vesi Oy:n vesihuoltoverkoston piirissä. Suunnittelualueelle rakennetaan uusi tekninen verkosto, joka liittyy olemassa olevaan yhdyskuntatekniikan verkostoihin. Jätehuollon ja puhtaanapidon kiinteistöt huolehtivat alueiltaan. Ote johtokartasta Maanomistus Suunnittelualue ympäristöineen on yksityisten omistuksessa.

11 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan Kaavan vaikutusten arvioinnissa tulee tarkastella, miten kaavaa koskevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on otettu huomioon taikka edistetty niitä. Maakuntakaava Itä-Lapin maakuntakaavan on ympäristöministeriö vahvistanut Kaavoitettava alue sijoittuu Itä-Lapin maakuntakaavan RM 1419 alueelle Pyhä- Luosto, joka on maakuntakaavassa kansainvälinen matkailualue. Kehittämisperiaatteena alueelle on, että alueelle kehitetään selvä keskusta, jonka kesäilmeestä myös huolehditaan. Varaudutaan henkilökunnan asuntojen ja palveluiden sijoittumiseen.

12 11 Yleiskaava Alueella on voimassa kunnanvaltuuston hyväksymä Pyhä-Luosto yleiskaava osa-alue 3, Pyhätunturin matkailukeskuksen alue. Yleiskaavassa tilalle RN:o 2:284 Väinölä on osoitettu loma-asuntoalue (RA). Yleiskaavassa on merkitty ohjeellinen ulkoilureitti RA-alueen pohjoispuolelta. Punainen viiva osoittaa yleiskaavassa esitettyä tieyhteyttä.

13 12 Ranta-asemakaava Alueella on voimassa vahvistettu ranta-asemakaava. Kaavassa kaavoitettava alue on puistoaluetta P. Rakennusjärjestys Pelkosenniemen kunnan rakennusjärjestys on vahvistunut Rakennuskiellot ja suojelumääräykset Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoja eikä suojelupäätöksiä.

14 13 Pohjakartta Pohjakarttana käytetään numeerista pohjakarttaa mittakaavassa 1:1000. Pohjakartta perustuu Pelkosenniemen kunnan ja maanmittauslaitoksen karttaaineistoihin ja kesällä 2012 suoritettuihin täydennysmittauksiin. Nykytilanne Alue on rakentamaton luonnontilassa oleva metsäpalsta. Väinölän tilan luontoselvitys kaavoitusta varten, Pia Kangas, Luontoselvityksessä tarkastellaan asemakaavamuutoskohteen luontoarvot sekä lisäksi alueen maisema-arvot. Selvitystä varten tehdyt maastotyöt on suoritettu

15 14 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Kaavamuutoksen tarve ja tavoite on tutkia ja selvittää tilan RN:o 2:284 Väinölä alueen rakentamiskelpoisuutta niin, että alueelle voitaisiin asemakaavoittaa yleiskaavan mukaisesti loma-asuntorakentamista. Asemakaava laaditaan noin 1 hehtaarin alueelle. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Tekninen lautakunta on , 70 päättänyt asemakaavan muuttamisesta. Asemakaavan laatiminen on käynnistynyt maanomistajan aloitteesta. Asemakaavan vireille tulo on kuulutettu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä luonnos kaavaksi on ollut nähtävillä , jolloin jätettiin yksi mielipide kaavasta; - maisemallinen sopimattomuus - massiivinen, ahdas ja korkea rakentaminen - kulkuyhteyden kulkeminen korkeinta harjannetta pitkin, mielipiteen omistaman maan puolelta Vastine; - Tyyppillinen tunturimaisema Pyhä-Luosto alueella. Kohteella ei ole mitään erityisiä ympäristöstä poikkeavia arvoja - Ei korkeaa ja massiivista rakentamista vaan 1-kerroksista ullakon mahdollistavaa sekä rakennusoikeudet ympäröivän tehokkuuden mukaisia. - Kulkuyhteys ei kulje mielipiteen jättäjän tilan alueelta. Tieyhteyden järjestämiseksi alueesta laaditaan valmisteluvaiheen kuulemista varten useampia luonnosvaihtoehtoja. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukaisesti osallisia kaavoitukseen ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Tämän asemakaavamuutoksen osallisia ovat: - viranomaiset: Pelkosenniemen kunta, Lapin ELY-keskus, Lapin maakuntamuseo, Lapin liitto - maanomistajat: kaava-alueen maanomistajat ja lähimmät naapurit - yhteisöt ja yritykset, joiden toimialaa kaavoitus koskee: Koillis-Lapin Sähkö Oy, Pyhä-Luoston Matkailuyhdistys ry, Pyhä-Luosto Vesi Oy

16 Vireille tulo Asemakaavamuutoksen vireille tulo on kuulutettu ilmestyneessä Koti-Lappi lehdessä. Asemakaavamuutokseen ja asiakirjoihin on voinut tutustua alkaen Pelkosenniemen kunnanvirastossa sekä kunnan wwwsivuilla Osallistuminen ja vuorovaikutusmenetelmät Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä lähtien. Kaavamuutosluonnokset olivat nähtävillä Asemakaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä Asemakaavamuutoksesta tiedotetaan Pelkosenniemen kunnan tiedotusmenettelyn mukaisesti julkisella kuulutuksella kunnan ilmoitustaululla, Pelkosenniemen kunnan virallisessa tiedotuslehdessä (Koti-Lappi) ja kunnan wwwsivuilla Kaava-alueen ja lähialueen rajanaapureille ilmoitetaan kaavaehdotusvaiheessa nähtävillä olosta myös kirjeellä. Muistutuksen jättäneille lähetetään kirjalliset vastineet maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Kaavamuutoksesta pyydetään MRA 28 :n mukaiset lausunnot Viranomaisyhteistyö Ilmoitus vireille tulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lähetetty kaavoituksen alkuvaiheessa tiedoksi Lapin ELY-keskukselle. Asemakaavamuutoksesta on järjestetty 1. viranomaisneuvottelu , jossa oli läsnä edustajat Lapin ELY-keskuksesta, Lapin liitosta ja Pelkosenniemen kunnasta. Viranomaisneuvottelun viranomaiskannanottoja: Lapin liitto: Lapin liiton edustaja Tiina Elo kertoi, että kaavahanke on maakuntakaavan mukainen ja tiivistää tavoitteiden mukaisesti tunturikeskuksen kaavaa. ELY-keskus: Kaija Pekkala muistuttaa, että osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan tulee täydentää tarkistettujen valtakunnallisten alueiden käyttö tavoitteiden osalta sekä asemakaavaan tulisi tehdä luontoselvitys ja tarkistaa mahdolliset uhanalaiset lajit, osallisiin tulee lisätä Lapin maakuntamuseo. Jani Hiltunen ja Kaija Pekkala totesivat, että oikea kaavamuoto on asemakaava. Asemakaava ohjaa parhaiten matkailukeskuksen ajanmukaista rakentamista, asemakaavassa tulee perustella yleiskaavasta poikkeaminen. Rakentaminen on sovitettava ympäristöön ja maisemaan. Yleiskaavassa osoitettu lomarakentamisalue on tarkoituksenmukaista siirtää asemakaavalla rakentamiskelpoisempaan paikkaan ja katuyhteyden osalta tulee hyödyntää olemassa olevaa tiestöä. Pelkosenniemen kunta: Toni Juuti kertoi, että Pelkosenniemen kunta pyrkii tunturikeskuksen kaavat tekemään lähtökohtaisesti aina asemakaavoiksi. Väinölän tilaa koskevat asemakaavamuutos on kunnan linjauksen mukainen. Asemakaavaluonnokset laitetaan seuraavaksi valmisteluvaiheen kuulemista

17 16 varten nähtäville. Luonnosvaihtoehdoissa esitetään vaihtoehtoisia linjauksia katuyhteyden järjestämiseksi tonteille. Viranomaisilta pyydetään tarvittavat lausunnot valmistelu- ja ehdotusvaiheessa sekä 2. viranomaisneuvottelu pidetään tarvittaessa ehdotusvaiheen kuulemisen jälkeen. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Pelkosenniemen kunta pyrkii tunturikeskuksen kaavat tekemään lähtökohtaisesti aina asemakaavoiksi. Väinölän tilaa koskevat asemakaavamuutos on kunnan linjauksen mukainen. Asemakaavamuutos tiivistää tavoitteiden mukaisesti tunturikeskuksen kaavaa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslakiin sisältyvät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, joiden tarkoituksena on edistää hyvän elinympäristön ja kestävän kehityksen toteutumista alueiden käyttöä koskevissa päätöksissä, edistää kansainvälisten sopimusten ja sitoumusten täytäntöönpanoa ja turvata alueidenkäytölliset edellytykset valtakunnallisten hankkeiden toteuttamiselle. Edellä mainituissa tavoitteissa ilmaistaan valtioneuvoston näkemys valtakunnallisesti merkittävistä alueidenkäytön kysymyksistä. Tavoitteet konkretisoidaan ja ratkaistaan maakuntakaavassa ja nk. kuntakaavoissa sekä valtion eri viranomaisten toiminnassa. Asemakaavaa laadittaessa on otettava huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä edistää niiden toteuttamista. Seuraavassa alleviivattuina kohdat, joita voidaan soveltaa kyseessä olevaan asemakaavatyöhön. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: o Toimiva aluerakenne o Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu o Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat o Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto o Helsingin seudun erityiskysymykset o Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Toimiva aluerakenne Asemakaavalla tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Asemakaavamuutoksella suunnittelualue eheyttää yhdyskuntarakennetta tukeutumalla olemassa olevaan tieverkkoon sekä tiivistämällä olemassa olevaa loma-asuntoaluetta.

18 17 Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa. Yhdyskuntarakenteen kehittämisessä pyritään vähentämään liikennetarvetta sekä parantamaan liikenneturvallisuutta. Elinympäristön viihtyisyyttä edistetään kiinnittämällä huomiota maisemakuvaan sopeutuviin ja mittakaavaltaan ihmisläheisiin rakennettuihin ympäristöihin. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Suunnittelussa on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristön arvot säilyvät ja virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnon alueet huomioidaan. Maakuntakaavan antamat lähtökohdat Matkailualueiden kehittämisessä on kaiken aikaa säilytettävä ne vetovoimatekijät, joiden varassa matkailu toimii. Maakuntakaavassa periaatteena on keskittyä olemassa olevien matkailukeskusten kehittämiseen. Matkailun aiheuttamia haittoja ympäristölle minimoidaan keskittämällä toiminnot ja jättämällä matkailukeskusten ympäristöt pääasiassa rakentamatta. Liikkuminen matkailukeskusten ympäristöissä ohjataan reiteille. Matkailukeskuksia kehitettäessä on kiinnitettävä erityistä huomiota toiminnan ympärivuotisuuteen, painottaen kesätoiminnan kehittämistä. Kesätoiminnan kehittämisen yksi tärkeimpiä lähtökohtia on rakennettujen alueiden viihtyisät ja viimeistellyt ympäristöt eli kokonaisuutena viihtyisä kesäilme. Yleiskaavan tavoitteet Suunnittelualueella on voimassa kunnanvaltuuston hyväksymä Pyhä-Luosto yleiskaava osa-alue 3, Pyhätunturin matkailukeskuksen alue. Tavoitteena on toteuttaa voimassa olevan yleiskaava ideoita, mahdollistaa Pyhän alueen yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja olemassa olevien palveluiden hyödyntäminen Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Maanomistajan tavoite Maanomistajien tavoitteena on saada alueelle vahvistettua sellainen asemakaava, joka mahdollistaa yleiskaavan osoittamaa loma-asuntorakentamista. Tonteille järjestetään tieyhteys rakennettu ympäristö ja maastonmuodot mahdollisimman hyvin huomioon ottaen. Asemakaavan laadulliset tavoitteet Asemakaavan sisältövaatimuksista on säädetty maankäyttö- ja rakennuslain 54 :ssä, jossa mainitaan mm. 1. asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon 2. luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle, ja viihtyisälle elinympäristölle 3. kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi esim. lähivirkistykseen soveltuvia alueita

19 18 Maakuntakaavassa kaavoitettava alue on varattu osaksi Pyhä-Luosto matkailualuetta ja asemakaavalla tarkennetaan ko. alueen käyttöä. Alueelle ei osoiteta merkittävää rakentamista, joka aiheuttaisi merkittäviä haitallisia ympäristö- taikka muita vaikutuksia. Viranomaisten tavoitteet Prosessin aikana viranomaisten esittämät lausunnot ja mielipiteet otetaan huomioon lopullisessa kaavaratkaisussa.

20 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Kaikissa kolmessa asemakaavamuutosluonnoksessa tontit on sijoitettu topografiset olot huomioiden pois rantajyrkänteeltä, tasaisemmalle rakennuspaikalle. Kerrosluvuilla on määrätty, että tonteille voi sijoittaa I-kerroksisia ullakon/parven mahdollistavia loma-asuntoja. Kortteliin 89 on mahdollista toteuttaa pääkerroksen alapuolelle rinteeseen sijoittuva kerros (½ r). Vaihtoehdoissa etsitään katuratkaisua liittymiseksi rakennettuun ympäristöön, katualueen leveys vaihtelee 6-10 metriin. Katualueelle on tarkoitus toteuttaa ns. mökkitie. Kaikki kaavamuutosluonnokset sijoittuvat tilojen Väinölä RN:o 2:284 ja Välitalo RN:o 4:107 alueelle. Vaihtoehto 1: Asemakaavamuutos VE1 osoitetaan tavoitteiden mukaisesti: - 2 uutta loma-asuntokorttelia 89 ja 90, joissa yhteensä 3 tonttia - kaava-alueen pinta-ala on 1,0354 hehtaaria - RA-kortteleiden yhteenlaskettu pinta-ala on 4496 m 2, rakennusoikeus 620 k-m 2 ja rakennustehokkuus e= noin 80 metriä pitkä katuyhteys tonteille on osoitettu Kiviniemi-tien päästä Asemakaavaluonnos vaihtoehto 1

21 20 Vaihtoehto 2: Asemakaavamuutos VE2 osoitetaan tavoitteiden mukaisesti: - 2 uutta loma-asuntokorttelia 89 ja 90, joissa yhteensä 3 tonttia - kaava-alueen pinta-ala on 1,0896 hehtaaria - RA-kortteleiden yhteenlaskettu pinta-ala on 4114 m 2, rakennusoikeus 620 k-m 2 ja rakennustehokkuus e= noin 145 metriä pitkä Kivirinne-niminen katuyhteys tonteille on osoitettu yleiskaavan mukaisesti Uutuntieltä - Asemakaavaluonnos vaihtoehto 2

22 21 Vaihtoehto 3: Asemakaavamuutos VE3 osoitetaan tavoitteiden mukaisesti: - 2 uutta loma-asuntokorttelia 89 ja 90, joissa yhteensä 3 tonttia - kaava-alueen pinta-ala on 1,0301 hehtaaria - RA-kortteleiden yhteenlaskettu pinta-ala on 4119 m 2, rakennusoikeus 620 k-m 2 ja rakennustehokkuus e= noin 92 metriä pitkä katuyhteys tonteille on osoitettu Kiviniemi-tien päästä korkeuskäyrien mukaisesti kiertäen puistoon jäävän korkean kumpareen Asemakaavaluonnos vaihtoehto 3

23 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Asemakaavaehdotukseksi valittiin vaihtoehto 3, joka vastaa asemakaavamuutokselle asetettuja tavoitteita. Vaihtoehdossa 3 on otettu huomioon tehtyjen selvityksen edellyttämät ratkaisut sekä alueen rakentamiselle asetetut tavoitteet. Asemakaava vastaa alueeseen kohdistuviin valtakunnallisiin alueidenkäytöntavoitteisiin, maakuntakaavan, yleiskaavan ja osallisten tavoitteisiin. Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen Valmisteluvaiheen kuulemisen yhteydessä on jätetty kaksi mielipidettä ja ELYkeskukselta sekä Lapin liitolta on saatu pyydetyt lausunnot valmisteluvaiheen aineistosta. Mielipiteet ja lausunnot on käsitelty asemakaavaselostuksen liitteenä 8 olevassa vuorovaikutuslomakkeessa. Mielipiteen ja lausuntojen johdosta asemakaava-aineistoa on päivitetty sekä kartan että selostuksen osalta. Asemakaavaluonnos vaihtoehtoa 3 on päivitetty asemakaavaehdotukseksi mielipiteiden, lausuntojen ja selvitysten perusteella seuraavasti: - lisätty yleiskaavassa osoitettu ulkoilureitti varaus - poistamalla talousrakennusten erillinen rakennusoikeus merkintä (t20), yksiselitteisen rakennusoikeus tulkinnan helpottamiseksi. Tontille on merkitty yksi rakennusoikeus, joka osoittaa tontin kokonaisrakennusoikeuden - lisätty aluerajaus ja sl-merkintä luontoselvityksessä osoitetun Metsälain 10 :n mukaisen arvokkaan kivikon alueelle. Ehdotusvaiheen kuulemisen yhteydessä on ei jätetty yhtään muistutusta sekä lausunnoissaan Lapin maakuntamuseo, Lapin liitto ja ELY-keskus ilmoittivat ettei heillä ole huomautettavaa asemakaavaehdotuksesta. Ehdotusvaiheen lausunnot on käsitelty asemakaavaselostuksen liitteenä 9 olevassa vuorovaikutuslomakkeessa.

24 23 Asemakaavaehdotuskartta Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Tekninen lautakunta , 70 on hyväksynyt kaavamuutoshakemuksen ja antanut tekniselle toimistolle tehtäväksi käynnistää kaavamuutosprosessi. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Asemakaavalla alueelle osoitetaan 2 uutta loma-asuntojen korttelialuetta, joihin sijoittuu 3 lomarakennustonttia. Kaava-alueelle muodostuu noin 92 metriä uutta asemakaavan mukaista katua, joka on jatketta olemassa olevalle Kiviniemi-tielle.

25 Mitoitus Palvelut Suunnittelualueen pinta-ala on ha ja rakennusoikeus yhteensä 690 k- m 2 (e=0.07). Suunnittelualue tukeutuu Pyhän matkailukeskuksen monipuolisiin palveluihin. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Uusien rakennusten on sopeuduttava hyvin ympäristöönsä ja rakentamisessa on noudatettava hyvää rakentamistapaa. Luontoselvityksessä osoitettu kivikko kuuluu Metsälain 10 :n mukaisiin arvokkaisiin kohteisiin. Alue rajataan kaavakartalla, sen alue säilytetään luonnonmukaisena. 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet Loma-asuntojen korttelialueet, RA Alueella on yhteensä 3 loma-asuntotonttia, joiden kerrosluku on I u ½ tai ½ r II u ½ ja rakennusoikeus on merkitty kerrosalaneliömetreinä. RA-tonttien keskimääräinen pinta-ala on 1373 m 2 ja yhteenlaskettu rakennusoikeus 690 k-m Muut alueet Lähivirkistysalue, VL Alueella on lähivirkistysaluetta yhteensä hehtaaria. Lähivirkistysalue on korttelialueiden ympärillä ja ranta-alueella. Alueen itäosassa sijaitseva kivikkoalue on osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi (sl). Lähivirkistysalueen kautta on osoitettu ulkoilureitti. Katu Katualuetta kaava-alueella on yhteensä hehtaaria. Osa katualueista on vanhoja yksityisteitä ja osa uusia asemakaavan mukaisia rakennettavia katuja. 5.4 Kaavan vaikutukset Kaavan vaikutukset on selvitetty kohdassa valitun vaihtoehdon vaikutusten selvittäminen ja arviointi. Koska kaava vastaa valittua vaihtoehtoa tämän kohdan otsikot viittaavat aikaisemmin kerrottuun.

26 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Asemakaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia rakennettuun ympäristöön. Kiviniemi-tie jatkuu suunnittelualueelle, ja rakentamattomalle alueelle osoitetut kolme rakennuspaikkaa tiivistävät loma-asuntoaluetta. Suunnittelualueella ja sen ympäristössä ei ole vakituisesti asuttuja rakennuksia Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Asemakaavalla ei ole oleellista vaikutusta luontoon, eikä luonnonympäristöön. Kaavalla ei aiheuteta merkittävää luonnonarvojen vähenemistä eikä se tuhoa suojelluksi luokiteltuja kasveja eikä metsätyyppejä. Kaavan mukainen rakentaminen vaatii rakennuspaikoilla pienoisia maanpinnan leikkauksia, joten kaavalla on vähäisiä vaikutuksia maa- ja kallioperään. Kaava-alueella on Metsälain 10 :n mukainen luonnon monimuotoisuuskohde, lähes puuton kivikkorinne alueen itä-osassa. Alue on merkitty kaavakarttaan ja alue tulee säilyttää luonnonmukaisena eikä siellä saa suorittaa kivikkoa muuttavia kaivuu töitä. Kaikki uudet rakennukset ovat liitettävissä kunnalliseen vesi- ja viemäriverkostoon Muut vaikutukset Suunnittelualue liittyy olemassa olevaan katu/tie-, vesi- ja viemäriverkostoon.

27 Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Kaavan suhde maakuntakaavaan Maakuntakaavassa kaavoitettava alue on Pyhä-Luosto matkailualuetta. Yksityiskohtaisempi taajamatoimintojen alajako ratkaistaan kuntakaavoilla eli yleisja asemakaavalla. Laadittava asemakaava on maakuntakaavan tavoitteiden mukainen Kaavan suhde yleiskaavaan Suunnittelualueella on voimassa kunnanvaltuuston hyväksymä Pyhä-Luosto yleiskaava osa-alue 3, Pyhätunturin matkailukeskuksen alue. Asemakaavaa laadittaessa on otettu huomioon yleiskaavan sisältövaatimukset ja tavoitteet. Yleiskaavan mukainen loma-asuntoaluevaraus on yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa siirretty jyrkästä rantaan rajoittuvasta rintees-

28 27 tä, rakennuskelpoisemmalle paikalle kauemmas rannasta. Tieyhteys tonteille on osoitettu olemassa olevan tieyhteyden kautta Kiviniemen tieltä. 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset 5.7 Nimistö Kaavamerkinnät ovat maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia. Niiden sisältö on esitetty kaavakartalla. Lisäksi merkinnät ja määräykset ovat tämän selostuksen liitteenä 6. Muutoksella alueelle ei muodostu uutta nimistöä. Kiviniemi on jo olemassa oleva tien nimi. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavamuutoksen määräyksissä on MRL 91 :n mukainen määräys siitä, että katujen ja yleisten alueiden toteutus ja ylläpidosta vastaavat maanomistajat tai haltijat. 6.1 Toteuttaminen ja aloitus Asemakaava-alueen toteuttaminen voidaan käynnistää heti asemakaavan saatua lainvoiman. 6.2 Toteutuksen seuranta Asemakaava-alueen toteutusta valvoo ensisijaisesti kunnan rakennusvalvonta. Rovaniemellä , päivitetty 12.7.,16.8., Markku Pyhäjärvi kaavanlaatija

29 28 Liite 1

30 29

31 Ote maakuntakaavasta Liite 2 30

32 Ote yleiskaavasta Liite 3 31

33 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 4 32

34 33

35 34

36 35

37 36

38 37

39 Asemakaavakartta Liite 5 38

40 Asemakaavamerkinnät ja -määräykset Liite 6 39

41 40

42 Pöytäkirja viranomaisneuvottelusta Liite 7 41

43 42

44 Vuorovaikutuslomake valmisteluvaiheen kuuleminen Liite 8 43

45 44

46 45

47 Vuorovaikutuslomake ehdotusvaiheen kuuleminen Liite 9 46