UUDENKAARLEPYYN KAUPUNKI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "UUDENKAARLEPYYN KAUPUNKI"

Transkriptio

1 Kunta Uudenkaarlepyyn kaupunki Asiakirja Kaavaselostus - käännös Päivämäärä UUDENKAARLEPYYN KAUPUNKI DRAKABACKAN ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS

2 DRAKABACKAN ASEMAKAAVA 2 DRAKABACKAN ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS Laatija Päivämäärä Hyväksyjä Jonas Aspholm, Christoffer Rönnlund Jonas Lindholm Hyväksytty Ramboll Hovioikeudenpuistikko 19 E VAASA Puh Faksi

3 1-2 SISÄLLYSLUETTELO 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus 6 2. TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Kaavan laatiminen Asemakaavan toteutus 7 3. LÄHTÖKOHDAT Selvitys kaava-alueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistusolosuhteet Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Vaihemaakuntakaava Vaihemaakuntakaava Strateginen yleiskaava Osayleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Tonttijako ja tonttirekisteri Pohjakartta KAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Kaavaprosessin kuvaus Asemakaavoituksen tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutus Viranomaisyhteistyö KAAVAN TAVOITTEET KAAVAN LÄHTÖKOHTAISET VAIHTOEHDOT Luonnos Luonnoksen nähtävilläoloaikana saadut lausunnot ja mielipiteet sekä niiden huomioon ottaminen Ehdotus Ehdotuksen nähtävilläoloaikana saadut lausunnot ja muistutukset sekä niiden huomioon ottaminen 20

4 ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Kaavan suhde muihin kaavoihin Aluevaraukset Merkinnät ja määräykset Nimi KAAVAN VAIKUTUKSET Selvitys vaikutuksista alueeseen Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Yhteiskuntataloudelliset (muut) vaikutukset KAAVAN TOTEUTUS Toteuttaminen ja ajoitus 24 LIITTEET Liite 1 - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Liite 2 Tilastotietoja asemakaavasta (lisätään myöhemmin) Liite 3A Kooste vastineista, luonnosvaihe. Liite 3B Kooste vastineista, ehdotusvaihe. (lisätään myöhemmin prosessin aikana).

5 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaavoitus toteutetaan Uudenkaarlepyyn kaupungin ja Ramboll Finland Oy:n yhteistyönä. Maanmittausinsinööri AMK Christoffer Rönnlund on toiminut kaavanlaatijana. Maanmittausinsinööri AMK Jonas Lindholm on toiminut laaduntarkastajana. Tietoja tästä kaavahankkeesta on saatavilla kaupungin kaavoittajalta (yhteystiedot alla). KAAVOITTAJA: Uudenkaarlepyyn kaupunki Topeliuksenpuistikko UUSIKAARLEPYY Puh Faksi KAAVOITUSKONSULTTI: Ramboll Finland Oy Hovioikeudenpuistikko 19 E VAASA Puh Faksi Kaupungingeodeetti Tom Johansson Puh sähköposti: Kaavan laatija Maanm.ins. AMK Christoffer Rönnlund Puh sähköposti: Laaduntarkastaja Maanm.ins. AMK Jonas Lindholm Puh sähköposti: 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Uudenkaarlepyyn kaupungissa. Aluetta kutsutaan nimellä Drakabacka ja se sijaitsee kaupungin keskustan eteläpuolella. Etäisyys keskustaan on linnuntietä noin 1,3 km ja olemassa olevia teitä pitkin 1,5 km. Etäisyys Pietarsaareen on noin 23 km. Kaavoitettava alue levittäytyy Itäisen Jokitien länsipuolelle (yhdystie 7323). Alue muodostuu nykytilanteessa peltoalueesta ja asuintontista. Alueen pinta-ala on noin 1,8 ha. Kaava-alueen alueellinen ja ohjeellinen sijainti alla olevissa kuvissa.

6 1-5 Kuva 1. Alueellinen sijainti Maanmittauslaitos. Kuva 2. Ohjeellinen sijainti. Maanmittauslaitos.

7 1-6 Kuva 3. Kaavoitusalueen rajaus. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi on DRAKABACKAN ASEMAKAAVA. Kaavoituksen tarkoituksena on tutkia, onko mahdollista tiivistää rakentamista alueella erillispientalojen rakennuspaikoilla. 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaupunginhallitus päättää käynnistää Drakabackan osa-alueen asemakaavoituksen Kaupunginhallitus hyväksyy Ramboll Finland Oy:n kaavahankkeen konsultiksi Kuulutus vireilletulosta OAS nähtävillä Luonnos nähtävillä (valmisteluvaiheen kuuleminen) _..201_..201_ Ehdotus nähtävillä. Tekninen lautakunta käsitteli kaavan. Kaupunginhallitus käsitteli kaavan. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavan.

8 Kaavan laatiminen Kaavoitus koskee yhtenäistä peltoaluetta sekä yhtä rakennettua tonttia. Kaavoituksen tavoitteena ovat aluevaraukset asumiselle ja lähivirkistykselle. Kaavoitus koskee asemakaavan laatimista. 2.3 Asemakaavan toteutus Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa, kun kaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa ja se on saanut lainvoiman. Maanomistajalla on vastuu alueen toteuttamisesta. Alueen toteuttaminen voi vaatia maankäyttösopimuksen kaupungin kanssa. Maanomistajalla on itsellään mahdollisuus toteuttaa maanrakennustyöt, joita asemakaavan toteuttaminen vaatii. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys kaava-alueen oloista Alueen yleiskuvaus Kaavoitettava alue rajautuu lännessä Uudenkaarlepyynjokeen ja idässä Itäiseen Jokitiehen (yhdystie 7323). Alue sijaitsee suotuisalla etäisyydellä Uudenkaarlepyyn keskustasta ja pendelöintietäisyydellä Pietarsaaresta. Alueella sijaitsee maatila. Muutoin alue muodostuu peltoalueesta. Alue on kooltaan 1,7 ha. Drakabackan alueen pohjoispuolella on alue, joka on ennestään asemakaavoitettu, näin ollen kaavoitettava alue voidaan katsoa asumisen luonnolliseksi kehitys-/laajennusalueeksi. Kuva 4. Ilmakuva. Keltaisella viivalla on osoitettu kaava-alueen ohjeellinen rajaus.

9 Luonnonympäristö Maiseman ominaispiirteet Alue muodostuu pääosin peltoalueesta ja sijaitsee kauniilla paikalla jokivarressa. Ympäristö muodostuu omakotitaloista, jotka sijaitsevat sekä maaseutumaisella haja-asutusalueella että kaupunkimaisella taajama-alueella. Topografia Kaavoitettava alue on laakeaa, korkeuskäyrät vaihtelevat noin 10 m:stä mpy noin 12,5 m:iin mpy. Tietolähde; Maanmittauslaitos. Kuva 5. Topografinen kartta. Maanmittauslaitos. Maaperä Kaavoitettavan alueen maaperä muodostuu pääasiassa hienosta hiedasta, alueen eteläosassa esiintyy hienojakoista moreenia. Tietolähde; GTK. Kuva 6. Maaperäkartta. Vaaleansinisellä värillä Uudenkaarlepyynjoki. Vaaleanpunainen väri osoittaa alueita, joilla on hienoa hietaa. Oranssi osoittaa hienojakoista moreenimaata. GTK Maanmittauslaitos.

10 1-9 Vesistö ja vesitalous Kaava-alue rajautuu lännessä Uudenkaarlepyynjokeen. Alueen hulevedet valuvat jokeen, joka virtaa veden pohjoiseen/luoteeseen merta kohti. Uudenkaarlepyyn taajama luokitellaan muu tunnistettu tulvaherkäksi alueeksi ELY-keskuksen raportissa tulvariskeistä Lapuanjoen (Uudenkaarlepyynjoen) valuma-alueella. Alueen ei arvioida olevan merkittävää tulva-aluetta, mutta alueelle suositellaan tarkempaa tulvakartoitusta. Drakabackan alue sijaitsee kuitenkin korkealla joen yläpuolella (noin + 2,5 m) ja tulvariski lienee erittäin epätodennäköinen. Ehdotusvaiheeseen pyydettiin ELY-keskuksen lausuntoa alueen alimmasta rakennuskorkeudesta. Lausunnon mukaan alin sokkelikorkeus alueella +10,60m N60-korkeusjärjestelmän mukaan. Alue sijaitsee kokonaisuudessaan 11m merenpinnan yläpuolella, ja aluetta ei voida sen perusteella pitää tulvimisherkkänä. Kaava-alueen välittömässä läheisyydessä ei ole pohjavesialueita. Tietolähde; OIVA, Tulvariskien alustava arviointi Lapuanjoen vesistöalueella. Kuva 7. Tulva-alue Kärras ja Hägback välillä. Luonnonsuojelu Kaava-alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita. Tietolähde; OIVA Rakennettu ympäristö Asuminen ja väestörakenne Uudenkaarlepyyn väestömäärä on noin 7500 asukasta, joista noin 3200 asuu keskusta-alueella. Kaupunki sijaitsee Pietarsaaren seudun pendelöintialueella. Tietolähde; Uudenkaarlepyyn kaupunki. Yhdyskuntarakenne Kaavoitettava alue sijaitsee noin 1,5 km etelään kaupungin keskustasta ja alue luokitellaan ympäristökeskuksen tietojen mukaan taajamaksi. Taajama-alueen ulkopuolella levittäytyy hajaasutusmaisempi maaseutuasutus. Kaava-alueella on ennestään yksi talo.

11 1-10 Tietolähde; OIVA. Kuva 8. Kuva esittää alueen yhdyskuntarakennetta. Kaava-alueen ohjeellinen sijainti punaisella ympyrällä. Punainen väri; taajama-alueet. Vihreä väri; kylät. Oranssi väri; pienkylät. Sininen väri; maaseutuasutus/hajaasutus. MML, SYKE/YKR. Kaupunki-/taajamakuva Kaavoitettava alue luokitellaan taajamaksi. Ympäröivää aluetta ei ole rakennettu siinä mittakaavassa, että voisi puhua kaupunkikuvasta. Rakennuskannan tiivistäminen edistää yhtenäisemmän taajamakuvan muodostumista. Työpaikat, elinkeinoelämä Kaava-alue sijaitsee lähellä Uudenkaarlepyyn keskustan työpaikkoja ja pendelöintietäisyydellä Pietarsaaressa sijaitseviin työpaikkoihin. Kaava-alueella ei ole työpaikkoja. Virkistys ja vapaa-ajantoiminta Uudessakaarlepyyssä on hyvät mahdollisuudet vapaa-ajantoimintaan ja virkistykseen. Joen länsipuolella, Nystanin eteläpuolella, on urheilu/-ulkoilualue, jossa on mm. kuntorata/hiihtolatu, jäähalli, yleisurheilukenttä ja pallokenttä. Etäisyys kaava-alueelta urheilualueelle teitä pitkin on noin 2,5 km. Tietolähde; Paikkatietoikkuna/Lipas liikunta-alueet, Uudenkaarlepyyn kaupunki. Liikenne Idässä kaava-aluetta rajaa Itäinen Jokitie (yhdystie 7323), joten alueelle on hyvät tieyhteydet. Itäistä Jokitietä pitkin on helppo päästä pohjoiseen Uudenkaarlepyyn keskustaan ja edelleen Pietarsaareen sekä etelään valtatielle 8. Keskimääräinen vuorokausiliikenne Itäistä Jokitietä pitkin on 1031 ajoneuvoa. Itäisen Jokitien varrella ei ole kevyen liikenteen väylää. Tietolähde; Liikennevirasto.

12 1-11 Kuva 9. Keskimääräinen vuorokausiliikenne. Kaava-alueen ohjeellinen sijainti punaisella ympyrällä. Liikennevirasto Kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Valtakunnallisesti arvokkaita rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY) tai muinaismuistoja ei ole kaava-alueella eikä sen välittömässä läheisyydessä. Kaavoitusalue kuuluu Lapuanjoen alajuoksun kulttuurimaisemaan, mikä tulee ottaa huomioon kaavoituksessa. Tietolähde; Museovirasto, Suomen ympäristökeskus (SYKE). Tekninen huolto Kaava-alueeseen liittyen, Itäisen Jokitien varressa on paineviemäri sekä vesijohto. Alueen läheisyydessä on myös sähköverkkoyhteys. Kuva 10. Viemäri- ja vesijohtoverkosto. Punainen viiva: viemäriverkosto, sininen viiva: vesijohtoverkosto.

13 Maanomistusolosuhteet Kaavoitettava kiinteistö on yksityisessä omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Kaavoituksessa huomioidaan olemassa olevat selvitykset ja maankäytön suunnitelmat. Päätökset uusien selvitysten laatimisesta tehdään tarpeen mukaan Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (Valtioneuvoston päätös ) saivat lainvoiman ja tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on luokiteltu asiasisällön mukaan seuraaviin kokonaisuuksiin, joista kaava-aluetta koskevat kaikki lukuun ottamatta kohtaa 5: 1. Toimiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Maakuntakaava Pohjanmaan liitto laatii Pohjanmaan maakuntakaavan, liitto kuvaa maakuntakaavan merkitystä seuraavalla tekstillä: Maakuntakaavalla on tärkeä tehtävä maakunnan kehittämisessä ja suunnittelussa. Maakuntakaavalla siirretään kansallisella ja seudullisella tasolla laaditut kehittämisperiaatteet ja strategiat aluevarauksiksi, jotka sitten ohjaavat alueidenkäyttöä toivottuun suuntaan. Kaavaa laadittaessa tulee tavoitteena olla maakunnan alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittäminen kestävällä tavalla. Maakuntakaava ohjaa kuntien kaavoitusta ja myös viranomaisten maankäytön suunnittelua. Maakuntakaavan sisältö tarkentuu kuntien laatimissa yleis- ja asemakaavoissa. Pohjanmaan liiton maakuntavaltuusto hyväksyi Pohjanmaan maakuntakaavan Ympäristöministeriö vahvisti kaavan

14 1-13 Kuva 71. Ote Pohjanmaan maakuntakaavasta. Ohjeellinen sijainti osoitettu punaisella värillä. Kaava-alueella tai sen läheisyydessä, on seuraavat merkinnät: Merkintä Merkinnän kuvaus, määräykset Kaupunkikehittämisen vyöhyke Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan kaupunkimaisen kehittämisen vyöhykkeet. Kehittämisperiaatemerkinnät sisältävät taajamatoimintojen aluevarausmerkinnät sekä keskusten luokittelua kuvaavat alue- ja kohdemerkinnät sekä muita keskeisiä merkintöjä. kk-3, UUDENKAARLEPYYN KAUPUNKISEUTU Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan Uudenkaarlepyyn yhtenäisen yhdyskuntarakenteen aluetta. Suunnittelumääräys: Alueidenkäytön suunnittelussa yhdyskuntarakennetta tulee eheyttää ja kaupunkikeskustaa kehitettäessä tulee ottaa huomioon kaupan ja muiden palvelujen, elinkeinoelämän, asutuksen, puukaupunkirakentamisen ja virkistystoimintojen tarpeet. Maankäytön suunnittelussa tulee huomioida arkeologisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet ja kohteet. Kehitettäessä kaupungin vetovoimaa merenläheisenä asumisympäristönä tulee maankohoamisrannikolle ominaisten luonnon kehityskulkujen alueellinen edustavuus turvata. Jokilaaksojen kehittäminen Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan maaseutuasutuksen alueita jokilaaksoissa, joilla kehitetään erityisesti maatalouteen ja muihin maaseutuelinkeinoihin, luonnon- ja kulttuuriympäristöön sekä maisemaan tukeutuvaa asumista, elinkeinotoimintaa ja virkistyskäyttöä. Suunnittelumääräys: Jokilaaksoissa tulee kehittää kuntien yhteistyötä ja yhteisiä suunnitteluperiaatteita. Alueidenkäytöllä tulee jokilaaksojen valuma-alueilla tapahtuvat toiminnot ohjata niin, että edistetään vesistöjen tilan paranemista. Rakentamista ei tule osoittaa tulvaherkille alueille. Alueidenkäytön suunnittelussa tulee myös ottaa huomioon kulttuurimaisema-arvot. Maaseutua kehitettäessä tulee sovittaa yhteen maaseutuelinkeinojen, pysyvän asutuksen ja loma-asutuksen tavoitteet. Yleinen suunnittelumääräys koskee maakunnan kaikkia jokilaaksoja mukaan lukien Kyrönjokilaakso.

15 1-14 mk-3, LAPUANJOKILAAKSO Suunnittelumääräys: Valuma-alueella tapahtuvan toiminnan tulee edistää vesien suojelua ja vesistön eri käyttömuotoja, erityisesti virkistyskäyttöä. Matkailun vetovoima-alue / matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan matkailun kannalta vetovoimaisia alueita. Suunnittelumääräys: Matkailuun liittyviä toimintoja suunniteltaessa ja kehitettäessä tulee ottaa huomioon alueen erityisominaisuudet ja hyödyntää niiden vetovoimaisuutta. Virkistysalueista ja -reitistöistä tulee muodostaa yhteistoimintaverkostoja. Matkailua ja virkistystä palveleva rakentaminen tulee sopeuttaa ympäristöön. PIETARSAAREN SEUTU, mv-9 Luonto ja kulttuuri maalla ja merellä: Merenkulun ja laivan-/veneenrakennuksen perinteet, puukaupunginosat, puutarhat rannikkovyöhykkeellä. Joet, järvet, metsät, vaellus- ja pyöräreitit, virkistyskalastus (luontomatkailu) ovat perusteena alueen itäosassa. Muinaisjäännöksiä. Tietoliikenneyhteys Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan maakunnan kattava ohjeellinen tietoliikenneverkko sekä sen kytkeytyminen valtakunnalliseen ja kansainväliseen verkostoon. Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti tai seudullisesti arvokas alue (Lapuanjoen alajuoksun kulttuurimaisema) Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti tai seudullisesti arvokkaat maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt. Suunnittelumääräys: Alueiden suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä tulee edistää alueiden kulttuuri- ja luonnonperintöarvojen säilymistä. Yksityiskohtaisessa suunnittelussa on otettava huomioon maisema-alueiden ja rakennettujen kulttuuriympäristöjen kokonaisuudet, erityispiirteet ja ajallinen kerroksellisuus. Taajamatoimintojen alue Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan asemakaavoitettuja ja asemakaavoitettaviksi tarkoitettuja alueiden taajamatoiminta-aluetta. Suunnittelumääräys: Maankäytön suunnittelussa ja kaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä. Pyöräilyreitti Päävesijohto Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan yhdyskuntien vesihuollon kannalta seudullisesti tärkeimmät päävesijohdot. Siirtoviemäri Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan seudulliset siirtoviemärit. Yhdystie Tiealueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Rakennettu alue Vaihemaakuntakaava 1 Vaihemaakuntakaava 1 - Kaupallisten palvelujen sijoittuminen hyväksyttiin maakuntavaltuustossa ja vahvistettiin ympäristöministeriössä Vaihemaakuntakaava 1 ei koske kaavoitettavaa aluetta Vaihemaakuntakaava 2 Vaihemaakuntakaava 2 Uusiutuvat energiamuodot ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla hyväksyttiin maakuntavaltuustossa ja vahvistettiin ympäristöministeriössä Vaihemaakuntakaava 2 ei koske kaavoitettavaa aluetta.

16 Strateginen yleiskaava Alueella ei ole strategista yleiskaavaa. Pietarsaarenseudun kehitysyhtiön, Concordian avulla Pietarsaari, Pedersöre, Uusikaarlepyy, Luoto ja Kruunupyy ovat teettäneet rakennemallin. Rakennemalli on Pietarsaaren seudun strateginen maankäyttösuunnitelma. Rakennemalli ei perustu maankäyttö- ja rakennuslakiin. Rakennemalli on kuntien yleiskaavoituksen työkalu Osayleiskaava Alueella on osayleiskaava, joka ei ole oikeusvaikutteinen, ja jonka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Osayleiskaavassa alue on osoitettu AP-1-/VL merkinnöillä, ts. pientaloalue/virkistysalue. Kuva 12. Ote osayleiskaavasta. Alueen ohjeellinen sijainti punaisella ympyrällä Asemakaava Aluetta ei ole kaavoitettu asemakaavatasolla. Kuva 13. Alueen ohjeellinen sijainti punaisella ympyrällä. Ennestään asemakaavoitetut alueet (Forsbacka, Rajåkern jne.) osoitettuna harmaina alueina, joilla on punaiset reunaviivat.

17 1-16 Lähimpänä sijaitsevat asemakaava-alueet ovat Forsbacka ja Rajårkern. Kuva 14. Ote Forsbacka ja Rajåkernin asemakaavaehdotuksista Rakennusjärjestys Uudenkaarlepyyn kaupunginvaltuusto on hyväksynyt rakennusjärjestyksen Tonttijako ja tonttirekisteri Tiedot alueen kiinteistöjaosta perustuvat Maanmittauslaitoksen ajantasaisiin tietoihin Pohjakartta Kaavoituksen pohjana on käytetty kaupungin pohjakarttaa. Pohjakartta on ajantasainen. 4. KAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Kaavaprosessin kuvaus Kunnilla on Suomen lain mukaan kaavoitusmonopoli omilla alueillaan, ja siten koko kaavaprosessin ajan on tehtävä sujuvaa yhteystyötä Uudenkaarlepyyn kaupungin kanssa tiedonkulun varmistamiseksi. Osallisille on annettava mahdollisuus tulla kuulluksi ja siksi järjestetään virallisia nähtävilläolovaiheita. Ensimmäisessä vaiheessa laaditaan Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). OAS on tiedottava asiakirja, joka kertoo siitä, mistä kaavoituksessa on kyse, mitkä lakipykälät ohjaavat kaavoitusta, ja kuka on yhteyshenkilö mahdollisia kysymyksiä varten. OAS asetetaan virallisesti nähtäville. Nähtävilläoloaikana osalliset voivat jättää huomautuksia ja viranomaisilta pyydetään lausunnot. OAS:aa täydennetään tarvittaessa kaavoituksen aikana.

18 1-17 Toisessa vaiheessa laaditaan luonnos alueen maankäytöstä, jossa huomioidaan OAS:n nähtävilläoloaikana saatu palaute. Laaditut ja olemassa olevat hanketta koskevat selvitykset otetaan huomioon. Kun toimiva kaavaratkaisu on saatu aikaan, luonnos asetetaan virallisesti nähtäville. Osalliset voivat jättää nähtävilläoloaikana huomautuksia ja viranomaisilta pyydetään lausunnot. Ensimmäinen ja toinen vaihe voidaan tehdä samanaikaisesti. Kolmannessa vaiheessa laaditaan ehdotus alueen maankäytöstä, jossa otetaan huomioon luonnoksen nähtävilläolon aikana saatu palaute. Kaavaehdotus laaditaan parhaan mahdollisen ratkaisun saamiseksi. Kun toimiva kaavaratkaisu on saatu aikaan, kaavaehdotus asetetaan virallisesti nähtäville. Nähtävilläoloaikana osalliset voivat jättää muistutuksia ja viranomaisilta pyydetään lausunnot. Neljännessä vaiheessa ehdotukseen tehdään teknisiä tarkistuksia. Tekniset tarkistukset tehdään kaavaehdotuksen nähtävilläolon aikana saadun palautteen pohjalta sekä mahdollisten pienten virheiden korjaamiseksi. Jos ehdotukseen on tehtävä suuria muutoksia, ehdotus voidaan joutua asettamaan uudelleen virallisesti nähtäville. Pienet ehdotukseen tehdyt korjaukset eivät kuitenkaan edellytä uutta nähtäville asettamista. Viidennessä ja viimeisessä vaiheessa kaupunki hyväksyy ehdotuksen. Hyväksymisestä voi tehdä valituksen. Mikäli valituksia ei jätetä, kaava saa lainvoiman. 4.2 Asemakaavoituksen tarve Alue liittyy kiinteästi kaupungin keskustaan ja pientaloasumista on mahdollista tiivistää olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen liittyen. Asemakaavoituksen tarve on muodostunut, koska alueelle tavoitellaan rakentamisen laajentamista ja tiivistämistä. Asemakaavan laatimisen tarve perustuu MRL 51 :ään - Asemakaavan laatimistarve. 4.3 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaupunginvaltuusto päätti käynnistää Drakabackan osa-alueen asemakaavoituksen. 4.4 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisia ovat maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa kaavoituksessa käsitellään tai joita kaavoitus koskee. Osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja ilmaista mielipiteensä asiasta kirjallisesti tai suullisesti (MRL 62 ). Kaavoitukseen osallisiksi on määritelty seuraavat (MRA 28 ): Viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa kaavoituksessa käsitellään: UUDENKAARLEPYYN KAUPUNGIN ERI HALLINTOKUNNAT (Topeliuksenpuistikko 7, UUSIKAARLEPYY) PIETARSAAREN KAUPUNKI SOSIAALI JA TERVEYSVIRASTO (PL 111, PIETAR- SAARI) ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS (Elinkeino-, Liikenne- ja Ympäristökeskus) (PL 262, VAASA) POHJANMAAN LIITTO (PL 174, VAASA) POHJANMAAN MUSEO (PL 3, VAASA) POHJANMAAN PELASTUSLAITOS (Sepänkyläntie 14-16, VAASA) / Uudenkaarlepyyn yksikkö

19 1-18 Alueen yritykset, paikalliset yhteisöt ja organisaatiot, joiden toimialaa kaavoitus koskee: Nykarleby Kraftverk Ab (Myllytie 20, UUSIKAARLEPYY) Paikalliset teleyhtiöt Kaikki, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa: Käyttäjät, haltijat, maanomistajat sekä asukkaat kaava-alueella ja sen vaikutusalueella. Yhdistykset ja yhteisöt, joiden toimintaan tai intressipiiriin kaavoituksella saattaa olla vaikutuksia Vireilletulo Kaavoitus tuli vireille Uudenkaarlepyyn kaupunginhallituksen kokouksen pöytäkirjan julkaisun yhteydessä OAS:n (Osallistumis- ja arviointisuunnitelma) nähtävilläolon kuulutuksen yhteydessä on tiedotettu hankkeen käynnistämisestä. Kuulutus asetettiin nähtäville Uudenkaarlepyyn kaupungin ilmoitustaululla sekä kaupungin nettisivulla. Kuulutus oli myös paikallisissa sanomalehdissä Osallistuminen ja vuorovaikutus Tätä kohtaa täydennetään päivämäärillä kaavaprosessin aikana sitä mukaa kuin kyseinen vaihe on käsitelty. OAS (Osallistumis- ja arviointisuunnitelma) oli nähtävillä (MRL 63 ja MRA 30 ) Luonnos oli nähtävillä (MRL 62 ). Lausuntopyynnöt luonnoksesta lähetettiin asianomaisille viranomaisille ja yhteisöille (MRA 30 ). Luonnoksesta jätettiin - viisi lausuntoa. Ehdotus oli nähtävillä _ (MRL 65 ). Lausuntopyynnöt ehdotuksesta lähetettiin asianomaisille viranomaisille ja yhteisöille (MRA 27 ja MRA 28 ). Ehdotuksesta jätettiin lausuntoa ja muistutusta Viranomaisyhteistyö Viranomaisia kuullaan lausuntomenettelyllä prosessin aikana. Tarvittaessa järjestetään viranomaisneuvotteluja (MRL 66 ja MRA 28 ). Työkokous järjestettiin ELY-keskuksessa Vaasassa. Kokouksessa keskusteltiin viranomaisten palautetta kaavaluonnoksesta.

20 KAAVAN TAVOITTEET Kaavoituksen tavoitteena on tutkia asemakaavassa alueen rakentamisen laajentamista ja tiivistämistä. Alue sijaitsee kaupungin keskustan välittömässä läheisyydessä ja muodostaa olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen liittyvän mahdollisen tiiviimmän pientaloasumisen alueen. Kaavoituksen toteutus: Kaavoituksen perustana ovat maankäyttö- ja rakennuslain 5 Alueiden käytön suunnittelun tavoitteet ja 9 - Vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa. 6. KAAVAN LÄHTÖKOHTAISET VAIHTOEHDOT 6.1 Luonnos Luonnoksen laatimisessa on huomioitu tavoitteet sekä uudelle maankäytölle esitetyt toiveet. Luonnos on muuttanut luonnettaan suunnittelun aikana. On keskusteltu mm. AO-tonttien lukumäärästä, VL-alueen koosta ja merkityksestä laajemmin ajateltuna sekä VL-alueesta verrattuna istutettavaan alueeseen jokirannassa. Laadittu luonnos alla olevassa kuvassa. Kuva 15. Luonnos Luonnoksen nähtävilläoloaikana saadut lausunnot ja mielipiteet sekä niiden huomioon ottaminen Yhteenveto lausunnoista ja saaduista mielipiteistä luonnoksen virallisen nähtävilläolon ajalta sekä vastineet niihin esitetään Liitteessä 3A Kooste vastineista, luonnosvaihe.

21 Ehdotus Luonnosvaiheen palautteen perusteella kaavaan on tehty muutoksia. Muun muassa korttelille 1516 on osoitettu suuntaa-antavia rakennusaloja päärakennuksille ja talousrakennuksille. Kaavan määräyksiä on muutettu ja yleiset määräykset koskien rakennustapaa ja ympäristöön sopeuttamista on tarkennettu. Kuva 16. Kaavaehdotus Ehdotuksen nähtävilläoloaikana saadut lausunnot ja muistutukset sekä niiden huomioon ottaminen Yhteenveto viranomaislausunnoista ja saaduista muistutuksista ehdotuksen virallisen nähtävilläolon ajalta sekä vastineet niihin esitetään Liitteessä 3B Kooste vastineista, ehdotusvaihe. Lisätään myöhemmin. 7. ASEMAKAAVAN KUVAUS 7.1 Kaavan rakenne Tavoitteena on ollut osoittaa alue asemakaavassa asumiseen, koska alueen katsotaan olevan yhdyskuntarakenteen luonnollista tiivistämisaluetta. Kaavassa on osoitettu kolme uutta AOtonttia alueelle. Aluekokonaisuuden huomioimiseksi myös olemassa oleva asuinrakennuksen pihapiiri on otettu mukaan kaavaan. Kaavalla on muodostettu alue omakotitaloasumiseen. Alueelle on osoitettu neljä AO-tonttia ja yksi VL-alue. Vihreän jokivarren säilyttämiseksi joen välittömät reuna-alueet on osoitettu istutettaviksi alueiksi.

22 Mitoitus Asemakaava-alueen pinta-ala on noin 1,67 ha. AO-tonttien pinta-ala on noin 1,1 ha (neljä erillistä AO-tonttia). VL-alueen pinta-ala on noin 0,41 ha (yksi viheralue). Katualueiden pinta-ala on noin 0,15 ha (yksi katualue). 7.2 Kaavan suhde muihin kaavoihin Maakuntakaavan huomioiminen: Maakuntakaava on huomioitu kaavoituksessa. Maakuntakaavaa on huomioitu kaavoitustyössä. Kaavoitusalue sijaitsee maakuntakaavan mukaan Uudenkaarlepyyn kaupunkiseutuun kk-3, mikä tukee alueen kehittämistä. Drakabackan alue sijoittuu myös alueelle joka maakuntakaavassa on merkitty merkinnällä kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti tai seudullisesti arvokas alue (Lapuanjoen alajuoksun kulttuurimaisema). Tämä merkintä on huomioitu asemakaavassa määräyksillä, jotka ohjaavat rakennuksien muotoilua rakennusmateriaalien valinnalla, värillä, rakennusmassalla ja kattojen muotoilulla sekä rakennusten sijoitusta korttelialueilla. Seuraamalla kaavan määräyksiä vahvistetaan erityispiirteitä, jotka ovat tärkeitä alueen luonteelle. Toteamus: Asemakaavan laatimisessa on huomioitu maakuntakaava. Osayleiskaavan huomioiminen: Kaavoituksessa on huomioitu oikeusvaikutukseton osayleiskaava. Voidaan todeta seuraavasti: Osayleiskaava ei ole oikeusvaikutteinen. Osayleiskaava ei ole ajantasainen. Lähes koko kaava-alue on osoitettu osayleiskaavassa viheralueeksi. Tämän pohjalta lähtötilanne on tulkittava niin, että pientaloasumista ei tule sijoittaa alueelle. Alueen oikean tilanteen selvittämiseksi, oikeusvaikutuksetonta ja ei ajan tasalla olevaa osayleiskaavaa ajatellen, on myös analysoitu olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Voidaan todeta seuraavasti: Alue kuuluu Uudenkaarlepyyn kaupungin taajama-alueeseen ja tiiviimpi (asemakaavoitettu) pientaloasutus sijaitsee välittömässä läheisyydessä. Olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ajatellen kaava-alue soveltuu pientaloalueeksi. Alueen välittömässä läheisyydessä on kunnallistekniikka (vesi, viemäri ja sähkö). Tonttien osoittaminen tälle alueelle ei aiheuta kohtuuttomia haittoja muille maankäyttösuunnitelmille. Esim. ei ole jätetty huomioimatta suunniteltuja tai toteutettuja viherreittejä joen välittömälle ranta-alueelle, jonka maankäyttömuoto muuttuu viheralueesta asuinalueeksi. Laajemmasta näkökulmasta voidaan todeta, että joen itäpuolella on myös ennestään kaavoitettuja asuintontteja, jotka ulottuvat joenreunaan. Olemassa olevasta kaavoitustilanteesta johtuen on myös merkittävästi vaikeampaa osoittaa viherreitti joen itäpuolelle kuin länsipuolelle. Joen länsipuolella ei ole joenreunaan ulottuvia kaavatontteja ja siten länsipuolinen jokiranta on edelleen mahdollista osoittaa yleiseen virkistyskäyttöön (viherreitti), esim. osayleiskaavan päivitysvaiheessa. Asemakaavaa ei ole laadittu osayleiskaavan pohjalta. Yllä olevan analyysin pohjalta voidaan todeta, että osayleiskaava ei puolla pientaloaluetta, mutta samalla voidaan todeta, että olemassa

23 1-22 oleva yhdyskuntarakenne puoltaa pientaloaluetta. Osayleiskaavan oikeusvaikutuksettomuutta ja epäajantasaisuutta ajatellen, voidaan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen perusteella katsoa, että alue soveltuu pientaloalueeksi. Toteamus: Asemakaavan ei arvioida vaikeuttavan tulevaisuudessa osayleiskaavan päivitystä. Alueen arvioidaan muodostavan luonnollisen laajennusalueen olemassa olevalle yhdyskuntarakenteelle. 7.3 Aluevaraukset Merkinnät ja määräykset Kaavan merkinnät on esitetty alla olevissa kohdissa ja ne on myös merkitty kartalle. Määräykset ainoastaan kartalla. AO VL ERILLISPIENTALOJEN KORTTELIALUE. LÄHIVIRKISTYSALUE. Muut merkinnät: katso karttaa. 7.4 Nimi Kaavan nimi on DRAKABACKAN ASEMAKAAVA. 8. KAAVAN VAIKUTUKSET 8.1 Selvitys vaikutuksista alueeseen Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Maiseman erityispiirteet Asemakaava aiheuttaa toteutuessaan muutoksen paikalliseen maisemaan. Ympäröivä alue on jossain määrin ennestään rakennettua, siten vaikutukset maiseman erityispiirteisiin arvioidaan hyvin pieniksi ja luonteeltaan myönteisiksi, koska rakennuskannan tiivistäminen edistää yhtenäisemmän taajamakuvan muodostamista. Rakentaminen jokivarressa muuttaa maisemakuvaa joen itäreunalla. Vaikutuksen/muutoksen lieventämiseksi on joen välittömälle lähialueelle osoitettu istutettava vyöhyke. Istutettavalla alueella säilytetään vihreä jokivarsi samalla kun rakentaminen ohjataan tonteilla kauemmas joesta. Yhteenveto: Maiseman erityispiirteet on huomioitu. Vaikutukset arvioidaan luonnollisiksi, vaikutusten laajuus arvioidaan keskisuureksi. Maaperä Alueen maaperä muuttuu pintaosiltaan tonttien, katujen ja kunnallistekniikan rakentamisen myötä. Vaikutukset arvioidaan vähäisiksi ja tilapäisiksi, koska ne rajoittuvat lähinnä toteuttamisvaiheeseen. Yhteenveto: Maaperä on huomioitu. Vaikutukset arvioidaan luonnollisiksi, vaikutusten laajuus arvioidaan mittakaavaltaan pieneksi.

24 1-23 Vesistö ja vesitalous Alueella, tai sen läheisyydessä ei ole pohjavesialueita. Hulevedet valuvat jokeen. Alue sijaitsee korkealla (noin 2,5 m joen yläpuolella) ja tulvariski arvioidaan erittäin pieneksi. Yhteenveto: Vesistö ja vesitalous on huomioitu. Vaikutukset arvioidaan luonnollisiksi, vaikutusten laajuus arvioidaan mittakaavaltaan erittäin pieneksi. Luonnonsuojelu Asemakaava-alueen välittömässä läheisyydessä ei ole Natura 2000-alueita tai muita luonnonsuojelualueita, joihin asemakaavalla voisi olla vaikutusta. Yhteenveto: Luonnonsuojelu on huomioitu. Vaikutuksia ei arvioida olevan Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Yhdyskunta- ja väestörakenne Asemakaavan voidaan katsoa aiheuttavan myönteisiä vaikutuksia Uudellekaarlepyylle, mahdollisuus rakentaa alueelle omakotitaloja voi tuoda lisää asukkaita kaupunkiin ja vahvistaa taajamarakennetta. Väestömäärän kasvu tukee myös olemassa olevaa yhdyskunta- ja väestörakennetta. Vaikutukset yhdyskunta- ja väestörakenteeseen katsotaan myönteisiksi. Yhteenveto: Yhdyskunta- ja väestörakenne on huomioitu. Vaikutukset arvioidaan myönteisiksi/hyvälaatuisiksi, vaikutusten laajuus mittakaavaltaan erittäin pieneksi. Palvelut, työpaikat ja elinkeinoelämä Kaava-alueella ei ole työpaikkoja, Uudenkaarlepyyn keskustan läheisyys ja hyvä pendelöintietäisyys Pietarsaaressa sijaitseviin työpaikkoihin muodostavat alueesta vetovoimaisen asuinalueen. Alueen tiivistämisellä on pieniä mutta myönteisiä vaikutuksia lähialueen palveluihin ja elinkeinotoimintaan. Yhteenveto: Palvelut, työpaikat ja elinkeinotoiminta on huomioitu. Vaikutukset arvioidaan myönteisiksi/hyvälaatuisiksi, vaikutusten laajuus arvioidaan mittakaavaltaan erittäin pieneksi. Virkistys ja vapaa-ajantoiminta Mahdollisuudet urheiluun ja monipuoliseen vapaa-ajan toimintaan ovat hyvät asemakaavaalueen asukkaille. Alueen läheisyydessä on useita vaihtoehtoisia virkistys- ja urheilualueita. Asemakaava-alue itsessään aiheuttaa kuitenkin erittäin vähäisiä vaikutuksia virkistykseen ja vapaa-ajan toimintaan. Asemakaavassa on osoitettu viheralue (VL). Yhteenveto: Virkistys ja vapaa-ajan toiminta on huomioitu. Vaikutukset arvioidaan luonnollisiksi, vaikutusten laajuus mittakaavaltaan erittäin pieneksi. Liikenne Asemakaava aiheuttaa vähäisiä rakennemuutoksia paikalliseen tieverkostoon. Asemakaavan toteutuessa rakennetaan noin 55 m katua (Drakabackagränd). Kaava-alueelle muodostuu liikennettä. Liikennemäärän kasvu on kuitenkin pientä ja vaikutukset siten vähäisiä. Yhteenveto: Liikenteelliset kysymykset on huomioitu. Vaikutukset arvioidaan luonnollisiksi, vaikutusten laajuus mittakaavaltaan erittäin pieneksi. Rakennettu kulttuuriympäristö, muinaismuistot ja arvokkaat alueet Lähialueella ei ole valtakunnallisesti arvokkaita rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY) tai kaava-aluetta koskevia muinaismuistoja. Kaavoitusalue sijoittuu maakuntakaavakaavamerkintäalueelle kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti tai seudullisesti arvokas alue (Lapuanjoen alajuoksun kulttuurimaisema). Tämä on huomioitu

25 1-24 kaavan yleisissä määräyksissä, mm. vaatimuksilla rakennusten muotoilusta ja sijoituksesta rakennuspaikalla. Suojelemalla perinteistä rakennustyyliä pyritään turvaamaan ja vahventamaan alueen olemassa olevia arvoja. Kaavamääräyksellä pyritään säilyttämään alue joen rannassa viheralueena. Aluetta tulee kuitenkin hoitaa, niin että se ei kasva umpeen, jotta avoin maisema ja näkymät säilyvät. Näin ollen on kyse nurmikon ja sellaisten kasvien istuttamisesta, jotka eivät peitä näkymää. Yhteenveto: Rakennettu kulttuuriympäristö, muinaismuistot ja alueen seudullinen asema on huomioitu. Näin ollen, vaikutukset arvioidaan positiivisiksi. Tekninen huolto Alueen välittömässä läheisyydessä on sähköverkko, vesi- ja viemäriverkosto, näin ollen uudisrakentamisen kustannukset pysyvät alhaisina. Toteutettu asemakaava muodostaa kestävän- ja kustannustehokkaan kunnallisteknisen laajennuksen. Yhteenveto: Tekninen huolto on huomioitu. Vaikutukset kuvataan luonnollisiksi, vaikutusten laajuus arvioidaan mittakaavaltaan pieneksi Yhteiskuntataloudelliset (muut) vaikutukset Asemakaava-alue mahdollistaa yhtenäisemmän taajaman ja edistää kunnallisten palveluiden ja väestön keskittymistä, mikä on tärkeää hyvän yhteiskuntatalouden kannalta. Alueen pienen koon takia yhteiskuntataloudelliset vaikutukset arvioidaan pieniksi, mutta luonteeltaan positiivisiksi. Yhteenveto: Yhteiskuntataloudelliset (muut) vaikutukset on huomioitu. Vaikutukset kuvataan myönteisiksi/hyvänlaatuisiksi, vaikutusten laajuus arvioidaan mittakaavaltaan pieneksi. 9. KAAVAN TOTEUTUS 9.1 Toteuttaminen ja ajoitus Tavoitteena on, että asemakaava hyväksytään kunnanvaltuustossa vuoden 2017 aikana. Asemakaavan vahvistamisen jälkeen vastuu alueen toteuttamisesta jää maanomistajalle ja Uudenkaarlepyyn kaupungille.