Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 5. kaupunginosa kortteli 517 tontti 13, Jokiväylä 33

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 5. kaupunginosa kortteli 517 tontti 13, Jokiväylä 33"

Transkriptio

1 Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 5. kaupunginosa kortteli 517 tontti 13, Jokiväylä 33 Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueesta, suunnittelualue rajattu punaisella viivalla Pictometry, Blom Oy, 2014 KAAVASELOSTUS KAAVOITUS 2017

2 2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos Rovaniemen kaupunki 5. kaupunginosa kortteli 517 tontti 13 laatijan nimi yhteystiedot Rovaniemen kaupunki Tekniset palvelut Kaavoitus Nicholas Coull Rovaniemen kaupunki Hallituskatu 7 PL Rovaniemi p tekninen lautakunta , 55 vireilletulosta ilm. päivämäärä luonnosvaiheen kuuleminen tekninen lautakunta , 97 kaupunginhallitus , 372 julkisesti nähtävillä kaupunginhallitus kaupunginvaltuusto 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Rantavitikan alueella 5. kaupunginosassa, osoitteessa Jokiväylä 33. Suunnittelualue käsittää korttelin 517 tontin Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavan nimi on Asemakaavan muutos 5. kaupunginosa kortteli 517 tontti. Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on tutkia voidaanko suunnittelualueen maankäyttöä muuttaa hakijan esittämällä tavalla. Hakija esittää, että kaavaa muutetaan siten, että tontille voidaan rakentaa nykyaikainen IVkerroksinen pienkerrostalo. Rakennusoikeuden lisäystä esitetään 600 k-m² (500 k-m²+600 k-m²=1100 k-m²).

3 3 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireille tulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenetelmät Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Aluevaraukset Korttelialueet Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavan suhde yleiskaavaan Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Kaavamerkinnät ja määräykset Nimistö ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteuttaminen ja ajoitus... 14

4 4 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista LIITTEET: 1. Asemakaavan seurantalomake 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3. Voimassa oleva asemakaava 4. Asemakaavanmuutos 5. Asemakaavamerkinnät ja määräykset

5 5 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Tekninen lautakunta on (55 ) päättänyt maankäytön esityksestä saattaa vireille asemakaavan laatimisen 5. kaupunginosassa korttelin 517 tontilla 13. Asemakaavan muutos kuulutettiin vireille lehtikuulutuksella Lapin Kansassa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja asiakirjat pidettiin nähtävillä palvelupiste Osviitassa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on mahdollisuus jättää suullisia tai kirjallisia mielipiteitä siihen asti, kunnes ehdotus asemakaavan muutokseksi asetetaan yleisesti nähtäville. Voimassa oleva asemakaava ja asemakaavaluonnos pidettiin valmisteluvaiheen kuulemista varten nähtävillä palvelupiste Osviitassa , Hallituskatu 7. Valmisteluvaiheen kuulemisesta ja nähtävillä pidosta ilmoitettiin kuulutuksella Lapin Kansassa sekä kirjeillä maanomistajille ja lähinaapureille. Tekninen lautakunta käsitteli asiaa yleisen nähtävillä pidon jälkeen ( , 97). Kaupunginhallituksen ( 372) päätöksellä asemakaava ja asemakaavan muutos asetetaan julkisesti nähtäville palvelupiste Osviittaan, Hallituskatu 7. Nähtävillä pito ilmoitettiin lehtikuulutuksella Lapin Kansassa Kuulemisen aikana annetut muistutukset ja lausunnot käsittelee kaupunginhallitus. Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginvaltuusto. 2.2 Asemakaava Tontin käyttötarkoitus muutetaan yhdistettyjen liike- ja asuntokerrostalojen korttelialueesta (ALK) asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK) kerrosluvulla IV (neljä) ja rakennusoikeudella 1100 k-m² (rakennusoikeuden lisäystä 600 k-m²). 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaava on toteutettavissa kun asemakaavan voimaantulosta kuulutetaan hyväksymispäätöksen saatua lainvoiman (MRA 93). Asemakaavan toteuttamista varten on haettava rakennuslupa rakennusvalvonnasta. Rakentamisessa on noudatettava voimassa olevan asemakaavan mukaisia määräyksiä.

6 6 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Rantavitikan alueella 5. kaupunginosassa, osoitteessa Jokiväylä 33. Suunnittelualue käsittää korttelin 517 tontin 13. Tontilla on vuonna 1961 valmistunut yksikerroksinen pientalo sekä yksi talousrakennus. Muu tontinosa on istutettua pihamaata. Rakennusoikeutta on Rovaniemen kaupungin rakennus- ja huoneistorekisterin mukaan käytetty yhteensä 226 k- m² Luonnonympäristö Maisemakuva Suunnittelualue on maisemakuvaltaan rakennettua kaupunkiympäristöä. Maaperä Suunnittelualueen maaperä on maaperätietojen mukaan hiekkamoreenia. Geokartta, Geologian tutkimuskeskus Rakennettu ympäristö Kaupunkikuva Suunnittelualueen ympäristö on pääosin kerrostalovaltaista aluetta. Lähiympäristön rakennukset ovat eri vuosikymmeninä rakentuneita 3- ja 4-kerroksisia asuinkerrostaloja. Rakennukset ovat kivipintaisia ja yleisilmeeltään vaaleita. Palvelut, työpaikat ja elinkeinotoiminta Kaava-alueella ei ole palveluita eikä työpaikkoja. Suunnittelualuetta vastapäätä, toisella puolella tietä, sijaitsevat lähimmät kaupalliset palvelut. Alue on Rantavitikan ja Viirinkankaan kampus-alueiden välittömässä läheisyydessä.

7 7 Virkistys Kaava-alueen tontin takana sijaitsee Pajaojanpuiston virkistysalue. Liikenne Lähialueen tie ja katuverkko on rakennettu voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. Kaava-alue liittyy Jokiväylän kautta Yliopistonkatuun. Jokiväylän sekä Yliopistonkadun rinnalla kulkee kevyen liikenteen väylä. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Alueella ei ole rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennuskantaa eikä muinaismuistoalueita. Tekninen huolto Alueella on kunnallistekniikka valmiina. Alla olevassa kuvassa on esitetty lähialueen kunnallistekniset johdot.

8 3.1.4 Maanomistus Suunnittelualue on yksityisessä omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Alue kuuluu Rovaniemen maakuntakaava-alueeseen. Ympäristöministeriö on vahvistanut Rovaniemen maakuntakaavan Rovaniemen vaihemaakuntakaavan Ympäristöministeriö vahvisti Suunnittelualue on maakuntakaavassa taajamatoimintojen aluetta (A). Ote maakuntakaavan ja vaihemaakuntakaavan yhdistelmäkartasta Rovaniemen yleiskaava 2015 Suunnittelualueella on voimassa kaupunginvaltuuston hyväksymä yleiskaava. Suunnittelualue on yleiskaavassa asuinkerrostalojen aluetta AK. Ote Rovaniemen yleiskaavasta 2015.

9 9 Asemakaava Alueen asemakaava on vahvistettu Alue on kaavassa yhdistettyjen liike- ja asuntokerrostalojen korttelialuetta. Kerrosluku on II (kaksi) ja rakennusoikeutta on osoitettu 500 k-m² (e=0.36). Tontin pinta-ala on 1390 m². Rakennusjärjestys Rovaniemen kaupunginvaltuusto on hyväksynyt (35 ) uuden rakennusjärjestyksen ja tämä on tullut lainvoimaiseksi Pohjakartta Alueelta on olemassa numeerinen pohjakartta, joka perustuu ilmakuvaukseen ja täydennyskartoituksiin. Alueen pohjakartta on asetuksen n:o 1284 / mukainen ja se vastaa nykyistä olosuhdetta. Rakennuskiellot ja suunnitteilla olevat suojelupäätökset Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoja, eikä suojelupäätöksiä. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve RovaLappi Oy/ Tuomo Poutiainen hakevat valtakirjalla asemakaavan muutosta tontille Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on tehostaa maankäyttöä ja mahdollistaa uusien asuntojen toteuttaminen yliopiston ympäristöön. Tontille halutaan rakentaa nykyaikainen IV-kerroksinen pienkerrostalo. Rakennusoikeuden lisäystä esitetään 600 k-m² (500 k-m²+600 k-m²=1100 k- m²). 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Tekninen lautakunta on , 55 päättänyt kaavoituksen esityksestä saattaa vireille asemakaavan laatimisen 5. kaupunginosassa tontilla

10 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Viranomaiset: Lapin ELY-keskus Lautakunnat: (tekninen lautakunta, ympäristölautakunta, perusturvalautakunta) Kaava-alue ja sen ympäristö: Kaava-alueen maanomistajat ja haltijat Kaava-alueeseen rajoittuvien kiinteistöjen maanomistajat ja haltijat Kaupunginosayhdistykset (Rovaniemen 5. kaupunginosan asukasyhdistykset) Muut: Napapiirin Energia ja vesi, teleoperaattorit Vireille tulo Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen vireilletulo on kuulutettu Lapin Kansassa. Asemakaavan muutokseen ja asiakirjoihin on voinut tutustua palvelupiste Osviitassa sekä kaupungin internet-sivuilla kaavatorilla Osallistuminen ja vuorovaikutusmenetelmät Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on mahdollisuus jättää suullisia tai kirjallisia mielipiteitä siihen asti, kunnes ehdotus asemakaavan muutokseksi asetetaan yleisesti nähtäville. Voimassa oleva asemakaava ja asemakaavaluonnos pidetään valmisteluvaiheen kuulemista varten nähtävillä palvelupiste Osviitassa, Hallituskatu 7. Valmisteluvaiheen kuulemisesta ja nähtävillä pidosta ilmoitettiin kuulutuksella Lapin Kansassa ja kirjeillä naapureille. Nähtävillä pitoaikana on ollut mahdollisuus jättää asiassa kirjallisia ja suullisia mielipiteitä. Tekninen lautakunta käsittelee asiaa yleisen nähtävillä pidon jälkeen. Kaupunginhallituksen päätöksellä asemakaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville 30 vuorokaudeksi palvelupiste Osviittaan, Hallituskatu 7. Nähtävillä pito ilmoitetaan lehtikuulutuksella Lapin Kansassa. Kaavamuutoksesta pyydetään tarvittavat lausunnot hallintokunnilta ja viranomaisilta. Nähtävillä pitoaikana on ollut mahdollisuus jättää kaavamuutoksesta kirjallisia muistutuksia kaupungin kirjaamoon. Kuulemisen aikana annetut muistutukset ja lausunnot käsittelee kaupunginhallitus. Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen hyväksyy kaupunginvaltuusto Viranomaisyhteistyö Tieto asemakaavan muutoksen vireille tulosta sekä osallistumis- ja arviointi-

11 11 suunnitelma on lähetetty kaavoituksen alkuvaiheessa Lapin ELY-keskukseen. Kaavasta ei ole järjestetty viranomaisneuvottelua. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Tavoitteiden on tarkoitus toimia valtakunnallisesti merkittävissä kysymyksissä välineenä kaavoituksen ennakko-ohjauksessa. Valtioneuvosto hyväksyi valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistuksen Tavoitteet on otettava huomioon yleiskaavoituksessa ja myös asemakaavoituksessa, milloin kaavat koskettelevat valtakunnallisesti merkittäviä kysymyksiä. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kaavoitusprosessin osana, Ympäristöministeriön raportteja , sivu Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Rovaniemen yleiskaava 2015 Suunnittelualue on yleiskaavassa asuinkerrostalojen aluetta AK. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu VE0 käyttötarkoitus ALK max. kerrosluku II rakennusoikeus 500 k-m² (e=0.36)

12 12 VE1 käyttötarkoitus AK max. kerrosluku IV rakennusoikeus 1100 k-m² (e=0.79) Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Voimassa olevassa kaavassa rakennusoikeutta on tontille osoitettu 500 k-m², rakennusoikeudesta on käytetty 226 k-m². Rakennusoikeus kasvaa vaihtoehdossa yksi 600 k-m²:llä ja suurin sallittu kerrosluku nousee kahdesta neljään. Asemakaavamuutoksella on yhdyskuntarakennetta tiivistävä vaikutus. Toteuduttuaan tontin rakentaminen olisi linjassa ympäröivien kiinteistöjen rakennusten kanssa. Vaikutukset talouteen Kaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia talouteen Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Asemakaavaratkaisuksi valitaan luonnosvaihtoehto 1. Vaihtoehto 1 täyttää asemakaavalle asetetut tavoitteet ja tarkoituksenmukaisuuden. Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen Kaavamuutokseen liittyen ei ole jätetty mielipiteitä. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Kaava-alue muodostuu AK-korttelin 517 tontista 13. Ajoneuvoliikenne liittyy suunnittelualueelle Jokiväylä-kadun kautta, Jokiväylä liittyy Yliopistonkatuun Mitoitus Kaavamuutosalueen pinta-ala on 0,1390 ha. Rakennusoikeus alueella on k-m², tonttitehokkuusluku on e=0.79.

13 Aluevaraukset Korttelialueet 5.3 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Rakennusoikeus nousee 600 k-m²:llä ja suurin sallittu kerrosluku nousee kahdesta neljään. Asemakaavamuutoksella on yhdyskuntarakennetta tiivistävä vaikutus. Toteuduttuaan tontin rakentaminen olisi linjassa ympäröivien kiinteistöjen rakennusten kanssa Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavamuutoksella ei ole vaikutuksia luontoon eikä luonnonympäristöön Kaavan suhde yleiskaavaan Asemakaava on voimassa olevan yleiskaavan periaatteiden mukainen. Suunnittelualue on yleiskaavassa asuinkerrostalojen korttelialuetta AK Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet on ryhmitelty seuraaviin kokonaisuuksiin: 1. toimiva aluerakenne 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n mukaan valtion viranomaisten toiminnassa, maakunnan suunnittelussa ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava VAT:n huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Tavoitteet on otettava huomioon yleiskaavoituksessa ja myös asemakaavoituksessa, milloin kaavat koskettelevat valtakunnallisesti merkittäviä kysymyksiä. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on alueidenkäyttöä ohjaavien vaikutustensa perusteella ryhmitelty yleis- ja erityistavoitteisiin. Asemakaavamuutoksessa tunnistetaan soveltuvin osin Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden seuraavat kohdat: 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu: Kaavaratkaisu eheyttää toteutuessaan yhdyskuntarakennetta ja tukeutuu olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen. Kaavassa hulevesien hallinta on huomioitu.

14 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ovat maankäyttö- ja rakennuslainmukaisia. Niiden sisältö on esitetty kaavakartalla. 5.6 Nimistö Alueelle ei muodostu uusia katu, puisto, eikä muiden alueiden nimiä. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus Kun asemakaavamuutos on kuulutettu lainvoimaiseksi, voidaan alueella suorittaa tarvittavat kiinteistötoimitukset. alueen toteuttamiseen on haettava rakennuslupaa. Kaavan toteuttamista seurataan kaupungin rakennusvalvonnan tietojärjestelmällä. Rovaniemellä Markku Pyhäjärvi kaavoituspäällikkö Nicholas Coull kaavasuunnittelija

15

16

17 asemakaavan muutos 5. kaupunginosa kortteli 517 tontti 13 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaavan muutos 5. kaupunginosa kortteli 517 tontti 13 Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueesta, suunnittelualue rajattu punaisella viivalla Pictometry, Blom Oy, 2014 Seuraa suunnitteluhanketta:

18 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (MRL 63 ) kuvataan kaavatyön tavoitteet ja lähtökohdat, valmistelun ja päätöksenteon eteneminen, kaavan vaikutusten arviointitavat sekä osallistumismahdollisuudet ja tiedottaminen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa päivitetään kaavatyön eri vaiheissa tarvittaessa. MAANOMISTUS Suunnittelualue on yksityisessä omistuksessa. ALUETTA KOSKEVAT SUUNNITELMAT Rovaniemen maakuntakaava Alue kuuluu Rovaniemen maakuntakaava-alueeseen. Ympäristöministeriö on vahvistanut Rovaniemen maakuntakaavan Rovaniemen vaihemaakuntakaavan Ympäristöministeriö vahvisti Suunnittelualue on maakuntakaavassa taajamatoimintojen aluetta (a). Kuva 2. Suunnittelualueen sijainti. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Rantavitikan alueella 5. kaupunginosassa, osoitteessa Jokiväylä 33. Suunnittelualue käsittää korttelin 517 tontin 13. Vaikutusalueen piiriin kuuluvat lähialueen kortteli-, katuja puistoalueet. ASEMAKAAVAN TARKOITUS JA TAVOITE RovaLappi Oy/ Tuomo Poutiainen hakevat valtakirjalla asemakaavan muutosta tontille Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on tehostaa maankäyttöä ja mahdollistaa uusien asuntojen toteuttaminen yliopiston ympäristöön. Tontille halutaan rakentaa nykyaikainen IV-kerroksinen pienkerrostalo. Rakennusoikeuden lisäystä esitetään 600 k-m² (500 k-m²+600 k-m²=1100 k-m²). Kuva 3. Rovaniemen maakuntakaavan ja vaihemaakuntakaavan yhdistelmäkartta. Rovaniemen yleiskaava 2015 Suunnittelualueella on voimassa kaupunginvaltuuston hyväksymä yleiskaava. Suunnittelualue on yleiskaavassa asuinkerrostalojen aluetta AK. SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILANNE Tontilla on vuonna 1961 valmistunut yksikerroksinen pientalo sekä yksi talousrakennus. Muu tontinosa on istutettua pihamaata. Rakennusoikeutta on Rovaniemen kaupungin rakennus- ja huoneistorekisterin mukaan käytetty yhteensä 226 k-m². Kuva 4. Rovaniemen yleiskaava 2015.

19 3 Asemakaava Alueen asemakaava on vahvistettu Alue on kaavassa yhdistettyjen liike- ja asuntokerrostalojen korttelialuetta. Kerrosluku on II (kaksi) ja rakennusoikeutta on osoitettu 500 k-m² (e=0.36). Tontin pinta-ala on 1390 m². Suunnittelun edellyttämä viranomaisyhteistyö järjestetään tarvittaessa suunnittelutyön aikana. Tunnistetut osalliset: Viranomaiset Lapin ELY-keskus Lautakunnat (tekninen lautakunta, ympäristölautakunta, perusturvalautakunta) Kaava-alue ja sen ympäristö Kaava-alueen maanomistajat ja haltijat Kaava-alueeseen rajoittuvien kiinteistöjen maanomistajat ja -haltijat Kaupunginosayhdistykset (Rovaniemen 5. kaupunginosan asukasyhdistys) Muut Napapiirin Energia ja Vesi, teleoperaattorit Kuva 5. Voimassa oleva asemakaava TUTKITTAVAT VAIHTOEHDOT VE 0: Voimassa olevan asemakaavan mukainen tilanne VE 1: Asemakaavamuutoksella tutkitaan hakijan tavoitteiden mukainen vaihtoehto ASEMAKAAVAN LAATIMINEN Asemakaavamuutoksen laatii Rovaniemen kaupungin kaavoitus. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Asemakaavan toteuttamisen välittömiä ja välillisiä vaikutuksia arvioidaan Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n sekä Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 :n mukaisella tavalla. OSALLISET JA VUOROVAIKUTUS Kaavan osallisia ovat maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Osallisille ja kunnan jäsenille varataan mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavan vaikutuksia sekä lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta (MRL 62 ). SUUNNITTELUN VAIHEET Käynnistysvaihe (MRL 62 ja 63 ) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan teknisen lautakunnan ( 55) päätöksellä nähtäville, jolloin osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä. Nähtävillä olosta ilmoitetaan kirjeitse kaava-alueen ja siihen rajoittuvien kiinteistöjen maanomistajille ja -haltijoille sekä Lapin Kansassa ja virallisella ilmoitustaululla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on mahdollisuus jättää mielipiteitä siihen asti kunnes ehdotus asemakaavan muutokseksi asetetaan julkisesti nähtäville. Valmisteluvaihe (MRA 30 ) Asemakaavaluonnos asetetaan nähtäville palvelupiste Osviittaan. Osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä. Nähtävillä olosta ilmoitettiin kirjeitse kaava-alueen ja siihen rajoittuvien kiinteistöjen maanomistajille ja -haltijoille sekä kuulutuksella Lapin Kansassa ja virallisella ilmoitustaululla. Ehdotusvaihe (MRL 65 ja MRA 27 ) Asemakaavan muutosehdotus asetetaan julkisesti nähtäville 30 vuorokaudeksi sekä pyydetään tarvittavat lausunnot. Osallisilla ja kunnan jäsenillä on mahdollisuus esittää muistutus kaavaehdotuksesta. Nähtävillä olosta ilmoitetaan kirjeitse kaavaalueen ja siihen rajoittuvien kiinteistöjen maanomistajille ja -haltijoille sekä Lapin Kansassa että virallisella ilmoitustaululla. Hyväksymisvaihe Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginvaltuusto kaupunginhallituksen esityksestä. TAVOITEAIKATAULU Tavoitteena on, että asemakaavan luonnos on nähtävillä talvella kesällä 2016 ja asemakaavan

20 4 muutosehdotus talven aikana. Tavoitteena on, että asemakaava tulisi voimaan kesään 2017 mennessä. PALAUTTEEN ANTAMINEN Kirjalliset mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (OAS) ja kaavaluonnoksesta sekä muistutukset kaavaehdotuksesta toimitetaan Rovaniemen kaupunginhallitukselle osoitteeseen: Rovaniemen kaupungin kirjaamo, PL 8216, Rovaniemi. Aloite kaavamuutokselle TEKNINEN LAUTAKUNTA (TEKLA) päätös kaavoituksen käynnistämisestä VIREILLETULO OAS nähtävillä väh.14 vrk (mielipiteet) 2/2016 4/2016 kevät/2016 (arvio) TEKNISET PALVELUT / KAAVOITUS Hallituskatu 7, Rovaniemen kaupunki VALMISTELUVAIHE kaavaluonnos nähtävillä 14 vrk (mielipiteet) TEKNINEN LAUTAKUNTA (TEKLA) esitys kaupunginhallitukselle kesä 2016 (arvio) syksy 2016 (arvio) YHTEYSHENKILÖT kaavasuunnittelija Nicholas Coull p , kaavoituspäällikkö Markku Pyhäjärvi p , KAUPUNGINHALLITUS (KH) kaavaluonnoksen hyväksyminen EHDOTUSVAIHE kaavaehdotus julkisesti nähtäville 30 vrk (muistutus) syksy 2016 (arvio) talvi (arvio) KAUPUNGINHALLITUS (KH) esitys kaupunginvaltuustolle kevät (arvio) KAUPUNGINVALTUUSTO (KV) kaavaehdotuksen hyväksyminen kevät 2017 (arvio) MUUTOKSENHAKUAIKA Pohjois Suomen hallinto-oikeus 30 vrk

21 1/2k V (3 V(3/4) p a II AOJANPUISTO 1/2 II

22 1/2k V (3 V(3/4) p a AOJANPUISTO 1/2 II

23 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE. 3 M KAAVA-ALUEEN RAJAN ULKOPUOLELLA OLEVA VIIVA. KORTTELIN, KORTTELINOSAN JA ALUEEN RAJA. KAUPUNGIN- TAI KUNNANOSAN NUMERO. KORTTELIN NUMERO. JOKIVÄYLÄ KADUN, TIEN, KATUAUKION, TORIN, PUISTON TAI MUUN YLEISEN ALUEEN NIMI. RAKENNUSOIKEUS KERROSALANELIÖMETREINÄ. ROOMALAINEN NUMERO OSOITTAA RAKENNUSTEN, RAKENNUKSEN TAI SEN OSAN SUURIMMAN SALLITUN KERROSLUVUN. RAKENNUSALA. ISTUTETTAVA ALUEEN OSA. PYSÄKÖIMISPAIKKA. TÄLLÄ ASEMAKAAVA-ALUEELLA TONTTIJAON TULEE OLLA ERILLINEN. AUTOPAIKKOJA ON RAKENNETTAVA RAKENNUSPAIKOILLA: ASUNNOT 1 AP/80 M2 KERROSALAA. TONTILLA TULEVAT HULEVEDET TULEE VIIVYTTÄÄ TONTILLA VIIVYTYSRAKENTEIN JA JOHTAA PURKUPAIKKAAN VIRANOMAISEN HYVÄKSYMÄN ERILLISSUUNNITELMAN MUKAAN. TONTILLA TULEVISTA HULEVESISTÄ, PUHTAITA KATTOVESIÄ LUKUUN OTTAMATTA, ON EROTETTAVA ÖLJY JA HIEKKA. ALUEITA SUUNNITELTAESSA TULEE KOVIEN PINTOJEN MÄÄRÄ PITÄÄ MAHDOLLISIMMAN PIENENÄ.