Asikkalan kunta ALEKSINTIEN ASEMAKAAVAMUUTOS KAAVASELOSTUS. Luonnos

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Asikkalan kunta ALEKSINTIEN ASEMAKAAVAMUUTOS KAAVASELOSTUS. Luonnos"

Transkriptio

1 Asikkalan kunta ALEKSINTIEN ASEMAKAAVAMUUTOS KAAVASELOSTUS Luonnos

2 2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee Anianpellon kylän 401 tiloja 6:521 Markkinakulma, 6:640 Myyntimäki ja 6:639 Raitti sekä osaa tiloja 6:671 Mikkola, 37:7 Kuutosmaa (osa ent. yleinen tie RN:o ) ja 6:614 Kuivurinmäki (ent. yleinen tie RN:o ). Asemakaavassa muutos koskee korttelia 168, korttelin 300 tonttia 1, yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelia, puistoalueita ja yleisen tien aluetta. Asemakaavalla muodostuvat Anianpellon kylän 401 kortteli 168 ja osa korttelista 300 sekä niihin liittyvät katu- ja puistoalueet. 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Päijät-Hämeessä, Asikkalan kunnan Anianpellon kylässä. Alue rajautuu pohjoisessa Anianpellontiehen, idässä Aleksintien rivitaloalueeseen sekä viheralueeseen, etelässä Lahdentiehen ja lännessä yksityisen maanomistajan tilaan. Suunnittelualueen laajuus on yhteensä n. 3,7 hehtaaria. Suunnittelualueen rajaus opaskartalla. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavan muutoksen nimi on Aleksintien asemakaavamuutos. Kaavamuutoksen tavoitteena on tarkastella kaupallisten palveluiden sijoittumista alueelle. Samalla korttelin 168 TY-2 tontin käyttötarkoitusta ja rakennusoikeuden määrää tarkastellaan.

3 3 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Selostuksen sisällysluettelo Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet... 15

4 4 Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Osallisten tavoitteet Asemakaavan laadulliset tavoitteet Muut tavoitteet ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Palvelut Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Korttelialueet Muut alueet Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Muut vaikutukset Ympäristön häiriötekijät Kaavamerkinnät ja määräykset Nimistö ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttaminen ja ajoitus Toteutuksen seuranta LIITTEET Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavakartta ja -määräykset Asemakaavan seurantalomake Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Asemakaavakartta, kaavamerkinnät ja määräykset 3. Asemakaavan seurantalomake

5 5 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista - Asikkalan kulttuuriympäristöohjelma, Annu Tulonen, Ympäristöministeriö, Rakennusinventointi, Teija Ahola, Hämeen ympäristökeskuksen moniste 108/ Valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt RKY, Museovirasto, 2009, internet - Rakennettu kulttuuriympäristö, Museovirasto, Päijät-Hämeen maisemaselvitys, Aarrevaara ym., Lahti, Asikkalan ja Padasjoen pohjavesialueiden suojelusuunnitelma, Terhi Moilanen, Hämeen ympäristökeskus, Melualueiden priorisointi, Hämeen tiepiiri , liite 30 - VT24 Meluselvitys, Pasolanharju, Vääksy, Ramboll, Kanavatien kortteleiden 53, 412, 413 ja 54 meluselvitys, Ramboll, Liikennemääräkartta 2013, Uudenmaan ELY-keskus, Maanteiden 313 ja parantaminen kevyen liikenteen väyliä rakentamalla, Asikkala, toimenpideselvitys, Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, raportteja 13/ Vesivehmaan osayleiskaavan liikenneselvitys, Airix Ympäristö Oy, Liikennevirasto, liikennemääräkartta, 2015, internet - Päijät-Hämeen maakuntakaavan 2006 asiakirjat ja selvitykset, mm: o Maakuntakaavakartta o Päijät-Hämeen rakennettu kulttuuriympäristö o Päijät-Hämeen maakunnalliset maisema-alueet o Kaupan palveluverkkoselvitys - Päijät-Hämeen maakuntakaava 2014 aineisto - Päijät-Hämeen kiinteät muinaisjäännökset (Päijät-Hämeen liitto 2008) - SYKE:n Avoin-tieto palvelu - Vääksyn osayleiskaavan aineisto 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavaprosessi on asetettu vireille , 163 Asikkalan kunnan aloitteesta. Kunnanhallitus on hyväksynyt osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja asettanut sen nähtäville koko hankkeen ajaksi. 2.2 Asemakaava Asemakaavalla muodostetaan liikerakennusten korttelialueita, katualueita sekä puistoalueita kunnan omistamille alueille sekä yksityisessä omistuksessa olevalle alueelle. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Toteuttaminen alkaa kaavan saatua lainvoiman.

6 6 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Vääksyn liikekeskustan alueella Anianpellontien ja Lahdentien välisellä alueella. Alueella sijaitsee liikerakennus, metsittynyttä puistoaluetta, lämpölaitos ja erilaisia liikenteen reittejä Luonnonympäristö Maisemarakenne, maisemakuva Alue jää kahden tiealueen väliin. Korkeammalla sijaitsevalta valtatieltä 24 on suora näkymä suunnittelualueelle ja sen läpi kauemmaksi liikekeskustaan. Anianpellontieltä ja Vääksyn liikekeskustan reunasta alue avautuu suoraan horisonttinaan valtatie. Alueen maisemassa liikerakennuksen ja lämpölaitoksen lisäksi näkyy asfalttikenttä ja puistoaluetta sekä epämääräiset kulkuväylät. Ympäröivässä maisemassa näkyy Anianpellontie ja sen toisella puolella sijaitseva Vääksyn liikekeskusta sekä vieressä Mikkolan kartanon piharakennuksia ja liikerakennus. Itäpuolelle jää rivitaloasutus, jota kasvillisuus peittää maisemassa. Näkymä suunnittelualueelle Anianpellontien suunnasta.

7 7 Maaperä ja maaston muodot Suunnittelualue on pääasiassa hietaa (Ht) ja lounaisosassa on reunahiekkamuodostumaa (RHkm). Maanpinta on alueen eteläosasta laskee suunnittelualueen keskelle ollen siellä tasaista. Maaperäkartta. Luonnonolot Asikkalan kunta kuuluu Etelä-Hämeen lehtokeskukseen ja eteläboreaaliseen metsäkasvillisuusvyöhykkeen osa-alueeseen eli Vuokkovyöhykkeeseen. Suunnittelualueella ei ole täysin luonnontilaisia alueita. Eteläosassa on tällä hetkellä luonnonomaista puistoaluetta, jossa on tehty harvennusta. Vesistöt ja vesitalous Suunnittelualue sijaitsee vedenhankinnalle tärkeällä 1. luokan pohjavesialueella, josta osa on pohjaveden muodostumisalueella. Pohjaveden virtaussuunta on koilliseen Päijänteelle päin. Alueen pintavedet kulkeutuvat maastonmuotoja pitkin alaville alueille. Maa- ja metsätalous Aluetta reunustaa lännessä asemakaavalla maatilojen talouskeskukseksi osoitettu alue, jonne suunnittelualueen läpi kulkee toimintaa palvelevia ajoneuvoja. Luonnonsuojelu Alueella tai sen läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita eikä muita arvokkaita luontokohteita Rakennettu ympäristö Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Kaava-alueella ei sijaitse olemassa olevaa asutusta. Kaava-alueeseen rajoittuu asuttu kartanon pihapiiri liikerakennuksineen ja rivitaloalue.

8 8 Yhdyskuntarakenne Suunnittelualue on ydinkeskustaa, jota ympäröi tiivis, rakennettu ympäristö. Alue on osa isompaa yhtenäistä liike- ja toimistorakentamisen aluetta, jonka ulkopuolella itään maankäyttö vaihtuu asumiseen. Kaupunki-/taajamakuva Suunnittelualue on keskeisellä paikalla Vääksyn keskustaa. Valtatieltä näkee alueen läpi Vääksyn liikekeskustaan saakka. Alue on väljää ja osin vehreää, mutta epäyhtenäistä aluetta, jossa liikennejärjestelyt hallitsevat aluetta. Asuminen Suunnittelualueella ei ole asutusta. Suunnittelualueen itäpuolella on rivitaloasutusta ja länsipuolella kartanon alueet. Palvelut Alueella ja alueen ympärillä sijaitsee Vääksyn keskustan julkiset ja kaupalliset palvelut. Työpaikat, elinkeinotoiminta Suunnittelualueella on yksi kiinteistö, jossa on erilaisia työpaikkoja ja liiketoimintaa. Suunnittelualueella sijaitseva liikerakennus. Virkistys Alueen eteläosa jatkuen kaakkoon on puistoaluetta, joka on nimetty Kärrypuistoksi. Liikenne Maantien 313 osuus, joka kulkee keskustan läpi itä-länsi suunnassa on Anianpellontietä, jonka nopeusrajoitus alueen kohdalla on 40 km/h. Tiellä kulkee liikennettä keskimäärin 5544 ajoneuvoa/vrk (v. 2015). Tien molemmin puolin on kevyen liikenteen väylät. Suunnittelualue sijoittuu tien eteläpuolelle.

9 9 VT 24 Lahdentie kulkee suunnittelualueen eteläpuolella. Nopeusrajoitus vaihtuu suunnittelualueen kohdalla ollen itään päin 80 km/h ja länteen päin 60 km/h. Maastossa valtatie kulkee huomattavasti korkeammalla kuin suunnittelualue. Tiellä kulkee liikennettä keskimäärin 7394 ajoneuvoa/vrk (v. 2015). Kevyen liikenteen reitti kulkee Kärrypuiston ja valtatien tiealueen läpi alueen eteläosassa ja kaartuu suunnittelualueelle. Aluetta ovat käyttäneet talvella myös moottorikelkkailijat, mutta virallisia uria alueella ei ole. Suunnittelualueen lounaispuolella kulkee valtatien alittava jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu, jonka pohjoisosassa huoltoajo on sallittu (pp, pp/t). Samoin korttelia 168 reunustaa lännestä ja etelästä jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu, jonka eteläosassa huoltoajo on sallittu (pp, pp/t). Anianpellontien ja Aleksintien risteyksestä alkaa suunnittelualueelle katu, joka nykyisessä asemakaavassa on Kartanotietä. Katua käyttävät lämpölaitoksen sekä viereisen kuivurirakennuksen huoltoajoneuvot. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Alueen vieressä on tila, joka on paikallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä; Mikkolan kartano pihapiireineen. Mikkolan kartanoalueen rakennukset ovat myös rakennushistoriallisesti, historiallisesti ja maisemallisesti arvokkaita sr-1 suojelukohteita. Nykyinen rakennusryhmä on alkanut muodostumaan vuodesta 1865 lähtien. Muinaisjäännösrekisterin mukaan alueella ei ole muinaismuistoja. Mikkolan kartano pihapiireineen Vääksyn liikekeskustan eteläpuolella. Tekninen huolto Alueen läpi kulkee kunnallinen vesi- ja viemäriverkosto sekä kaukolämpöputki. Kaavamuutosalueella sijaitsee lämpölaitos, joka on otettu käyttöön v Lämpökeskus toimii maakaasulla ja varapolttoaineena on kevyt polttoöljy.

10 10 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Kaavamuutosalueen molemmin puolin sijaitsevat vilkasliikenteiset tiet, joista aiheutuu melua. Alueella tai lähialueella ei ole muita ympäristöhäiriöitä. Sosiaalinen ympäristö Alueella on tällä hetkellä liiketoimintaa sekä erityisesti kevyt liikenne käyttää aluetta läpikulkuun Maanomistus Kunta tai kunnan omistama Asikkalan Elinkeino Oy omistaa suurimman osan suunnittelualueesta eli tilat 6:521 Markkinakulma, 6:640 Myyntimäki, 6:639 ja 37:7 Kuutosmaa, 6:639 Raitti. Yksityisessä omistuksessa on osa tilasta Mikkola 6:671 ja osa tilasta 6:614 Kuivurinmäki (ent. yleinen tie RN:o ). Kiinteistöjen omistus; violetilla pohjalla on kunnan tai Asikkalan Elinkeino Oy:n omistamaa maata ja keltaisella yksityisen omistamaa aluetta. Valtion tiealueet kaavamuutosalueen ulkopuolella on esitetty sinisellä. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava 2006, hyv sekä maakuntakaava 2014, hyv Maakuntakaavassa alue on merkitty pääosin keskustatoimintojen alueeksi (C) ja osittain taajamatoimintojen alueeksi (A). Suunnittelualue on tärkeä vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue (pv 17). Suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitsee kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeitä alueita, mutta ne eivät ulotu kaava-alueelle. Alueen eteläpuolelle on osoitettu tarve viheryhteydelle. Maakuntakaava 2014 on tullut voimaan alkaen. Maakuntahallitus määräsi Päijät- Hämeen maakuntakaavan tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Maakuntakaava 2014 kumoaa voimaan tullessaan ympäristöministeriön vahvistaman Päijät-Hämeen maakuntakaavan

11 Maakuntakaavasta on jätetty Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen 10 valitusta. Hallinto-oikeus voi kieltää päätöksen täytäntöön panon. Maakuntakaavassa 2014 koko suunnittelualue on merkitty keskustatoimintojen alueeksi (C) ja se on luokiteltu kaupunkialueeksi, joka tarkoittaa Asikkalan taajama-aluetta (ka1, oranssi katkoviiva). Maakuntakaavassa 2014 keskustatoimintojen alue C on laajentunut itään päin. Suunnittelualueen vieressä valtatie 24 status on merkittävästi parannettava valtatie/kantatie (vt/kt). Vääksyn keskusta-alueen poikki kulkee myös viheryhteystarve. Alue on tärkeä vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue (pv). Ote aiemmasta maakuntakaavasta 2006.

12 12 Ote Päijät-Hämeen maakuntavaltuuston hyväksymästä maakuntakaavasta Yleiskaava Alueella on voimassa kunnanvaltuuston vahvistama Vääksyn osayleiskaava. Osayleiskaavassa alue on keskustatoimintojen aluetta (C). Alueelle kohdistuu tiivistämis- /eheyttämistarvetta. Alueen molemmin puolin kulkee linjaus kevyen liikenteen yhteystarpeesta. Alue on pohjavesialuetta (pv) ja se sijaitsee vedenottamon suojavyöhykkeellä (sv). Ote vahvistetusta osayleiskaavasta.

13 13 Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa neljä eri asemakaavaa vuosilta 1974, 1982, 1991 ja Ajantasakaavassa suunnittelualueen länsiosa on korttelin 168 osalta TY-2 aluetta, jolle saa rakentaa ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia pien- tai käsiteollisuusrakennuksia ja asuntoja kiinteistöissä työskenteleviä varten. Kortteli 300 on liikerakennusten korttelialuetta (KL). Suunnittelualueen eteläosassa on puistoaluetta (VP) sekä yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue (ET). Lisäksi kaava-alueella on yleistä tietä (LT). Ote ajantasa-asemakaavasta. Rakennusjärjestys Asikkalan kunnan rakennusjärjestys on astunut voimaan Pohjakartta Pohjakartta on Asikkalan kunnan digitaalista kantakartta-aineistoa, joka on päivitetty vuonna Muut alueeseen liittyvät suunnitelmat, selvitykset sekä laadittavat selvitykset -Liittymätarkastelu, Ramboll, ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavamuutoksen laatiminen on lähtenyt Asikkalan kunnanhallituksen aloitteesta.

14 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kunnanhallitus on asettanut kaavamuutoksen vireille , Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin laadittava kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osalliset viranomaiset ovat lueteltu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, joka on liitteenä. Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä (MRL 62 ) Vireilletulo Kunnanhallitus on asettanut kaavamuutoksen vireille , Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Työn aluksi on laadittu MRL:n 63 :n mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (liite 1). Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on kerrottu kaavan tavoitteista, aikataulusta, osallistumismahdollisuuksista ja vuorovaikutusmenettelyistä kaavoituksen aikana Viranomaisyhteistyö Viranomaisneuvottelu järjestetään tarvittaessa luonnos- tai ehdotusvaiheen kuulemisen yhteydessä. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Asemakaavan sisältövaatimukset 54: Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet MRL 24 :n 2 momentin mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty asiasisällön perusteella seuraaviin kokonaisuuksiin: - Toimiva aluerakenne - Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu - Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat - Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto

15 15 - Helsingin seudun erityiskysymykset (ei koske tätä kaavaa) - Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet (ei koske tätä kaavaa). Kunnan asettamat tavoitteet Tavoitteena on lisätä kunnan liiketonttitarjontaa. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Suunnittelussa tulee selkeyttää alueen liikennejärjestelyjä. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Alue tiivistää Vääksyn keskustan liikerakentamista Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Osallisten tavoitteet Yksityisessä omistuksessa olevalle tontille voi nykyisen kaavan mukaan rakentaa ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia pien- tai käsiteollisuusrakennuksia ja asuntoja kiinteistöissä työskenteleviä varten. Käyttötarkoitusta ja rakennusoikeutta on tarkoitus tarkistaa vastaamaan nykypäivää ja ympäröiviä alueita. Kaavamuutoksella turvataan suunnittelualueen läpi kulkeva kulkuyhteys tilan 6:614 kuivurirakennukselle. Asemakaavan laadulliset tavoitteet Alueen liikennejärjestelmät tulee ratkaista toimivasti. Muut tavoitteet 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Mitoitus Kaava-alueelle sijoittuu yhteensä 4 liikerakentamisen tonttia. Tonttikoot vaihtelevat 4783 neliöstä 8013 neliöön ja tonttitehokkuuslukuna on e= 0,45 / rakentamisoikeutta muodostuu yhteensä k-m Palvelut Suurin osa Vääksyn kaupallisista ja julkisista palveluista löytyy 2,5 kilometrin säteeltä suunnittelualueesta. Suunnittelualueella on mm. leipomo, huonekaluliike ja hammaslääkäripalveluja. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavalla pyritään saamaan lisää liiketoiminnan alueita tiivistämällä keskustaa. Alue on keskeisellä paikalla, joten kaavalla pyritään edesauttamaan viihtyisää ja elinvoimaisempaa ympäristöä.

16 Aluevaraukset Korttelialueet Liike- ja toimistorakennusten korttelialue (K) Kortteli 168 ja osa korttelista 300 muodostavat liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta. Näissä kortteleissa rakennustehokkuus on e=0,45, joka vastaa n k-m 2 rakennusoikeutta / tontti. Tonttien rajat ovat ohjeelliset ja niille rajatut rakentamisalat/rakentamisen alueet ovat laajoja. Rakentamistavasta tarvittaessa määrätään kaavamääräyksissä. Alueen pinta-ala on n. 2,63 ha. Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue (ET) Korttelin 300 tontti 7 muodostaa yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueen. Korttelialueen rakentamisoikeus on 250 k-m2. Alueen pinta-ala on n. 0,24 ha Muut alueet Puisto (VP) Valtatien vieressä on puistoaluetta yleiseen käyttöön. Puistoaluetta on myös alueen länsipuolella yksityisen kiinteistön Kuivurinmäki 6:614 alueella. Niiden yhteenlaskettu pinta-ala on yhteensä 0,44 ha. Liikennealueet Kaava-alueella on 2 katua, joilta liitytään tonteille. Katualuetta on yhteensä n. 0,23 ha. Kevyen liikenteen väyliä 0,01 ha ja yleisen tien aluetta 0,1 ha. Korttelin 300 tontille 5 kuljetaan tonttien 1 ja 6 sisäisen ajoyhteyden kautta, joka on merkitty ohjeelliseen paikkaan. Tilan 6:614 Kuivurinmäki puistoalueen (VP) läpi kulkee ajoyhteys tilan kuivurirakennukselle, jonka sijainti on ohjeellinen. Puistoalueella valtatien laidassa kulkee ohjeellinen kulkuyhteys. 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Yhdyskuntarakenne Suunnittelualue tiivistää keskusta-aluetta samalla jäsentäen aluetta ja ympäröivää rakennuskantaa. Liikerakentamisen alue laajenee muodostaen aiempaa yhtenäisemmän alueen. Palveluihin Vääksyn palvelut lisääntyvät ja monipuolistuvat. Työpaikkoihin ja elinkeinotoimintaan Työpaikkojen ja yrittäjien määrä lisääntyy. Virkistykseen Kärrypuiston pinta-ala pienenee, mutta kaavamuutosalueen ulkopuolella puisto säilyy entisellään. Virkistysalueiden käyttöön ei ole vaikutuksia. Kevyen liikenteen yhteys säilyy edelleen alueen reunaa pitkin Kärrypuistoon.

17 17 Liikenteelliset vaikutukset Nykyiset jäsentymättömät liikenneratkaisut selkeytyvät. Kevyen liikenteen läpikulku sekä huoltoajo lämpölaitokselle sekä naapurikiinteistölle säilyvät. Aleksintien liittymä, joka on siirtynyt nykyisestä hieman lännemmäksi on selkeämpi ja siten turvallisempi kuin nykyisessä paikassa. Moottorikelkkailijat ovat käyttäneet aluetta läpikulkuun. Moottorikelkkailijoille ei ole osoitettu aiemmin virallista läpikulkua alueella. Myöskään jatkossa moottorikelkalla liikkuminen alueella ei ole mahdollista vilkkaan liiketoiminnan, auto- ja kevyen liikenteen keskellä. Taajamakuvaan Kylänraitin varteen tulee liikerakennuksia, jotka elävöittävät ja jäsentävät keskustaa. Kulttuurimaisemaan Rakentamisen sopeuttamisessa maisemaan tulee kiinnittää huomiota erityisesti alueen länsipuolella, jota reunustaa paikallisesti merkittävä Mikkolan kartanon kulttuurimaisema. Rakennettuun ympäristöön Rakennettu ympäristö tiivistyy, alueelle muodostuu rakentamisen kerroksellisuutta ja alue jäsentyy paremmin. Muinaismuistoihin Ei vaikutusta. Tekninen huolto Kaava-alueella sijaitsee jo vesi- ja jätevesiverkosto sekä kaukolämpöverkosto, johon uudet tontit on helposti liitettävissä. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Ei vaikutusta. Sosiaaliseen ympäristöön Alueen sosiaalinen ympäristö laajenee ja alueen toiminnallisuus lisääntyy. Ympäröivän alueen ja suunnittelualueen toiminta tukevat toisiaan Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Maisemaan Alueesta tulee jäsentyneempi ja kasvillisuus tulee siistiytymään. Luonnonoloihin ja luonnon monimuotoisuuteen Alueen rakentaminen vähentää puistoaluetta vähäisesti.

18 18 Luonnonsuojeluun Ei vaikutusta. Vesistöihin ja vesitalouteen Pohjavesialue tulee huomioida rakentamisessa ja alueen toiminnoissa sekä mm. öljysäiliöiden ja maalämpökaivojen tekemisessä Muut vaikutukset Taloudelliset vaikutukset Kunta investoi alueen katujen, liittymien ja kunnallistekniikan rakentamiseen. Uusien liiketonttien rakentuminen vaikuttaa positiivisesti, jos sinne saadaan uusia yrityksiä. Samalla työpaikkojen määrä Asikkalassa lisääntyy. Yritykset joutuvat investoimaan rakentamisen, mutta uudella liiketoiminnalla voi olla laajempia taloudellisia vaikutuksia koko kuntaan. Liikenneturvallisuus Alue tukeutuu olemassa olevaan tiestöön ja uusiin rakennettaviin katu- ja kevyen liikenteen verkostoon. Liikenneturvallisuutta taataan uusilla liittymäratkaisuilla, ja uusilla kevyen liikenteen järjestelyillä. Ihmisten elinolot ja terveys Ei vaikutusta. Melun ohjearvona liike- ja toimistohuoneilla on 45 db. Vaikka maantie- ja valtatiemelu olisi 70 db, normaalilla seinärakenteella alitetaan ohjearvoinen liike- ja toimistohuoneiden meluarvo (45 db). Ympäristön puhtaus Ei vaikutusta. Sosiaaliset olot Alue tukeutuu Vääksyn liikekeskustan muuhun liiketoimintaan ja palveluihin. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Kaavan toteuttaminen ei aiheuta merkittäviä ympäristöhäiriöitä. 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ja määräykset on osoitettu kaavakartassa. 5.7 Nimistö Alueen uusi kadunpätkä nimetään Kartanotieksi, joka voimassa olevassa asemakaavassa on Kartanotie, mutta käyttö on jäänyt epämääräiseksi. Edellinen Kartanotien sijainti poistuu kaavamuutoksen myötä. Nykyinen Aleksintie jatkuu tiealueen risteykseen saakka.

19 19 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Rakentamista ohjataan kaavamääräyksillä ja rakennusjärjestyksellä. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Alue voidaan toteuttaa asemakaavan tultua lainvoimaiseksi sekä katusuunnitelmien valmistuttua. 6.3 Toteutuksen seuranta Kunta valvoo kaavamääräysten ja rakennuslupien kautta uudisrakennusten soveltumista alueelle. LIITTEET Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavakartta ja -määräykset Asemakaavan seurantalomake Vääksyssä Asikkalan kunta Sini Utriainen vs. kaavoituspäällikkö