Seitsemän lihavaa vuotta vieläkö nurmen fosforilannoituksesta voidaan tinkiä?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Seitsemän lihavaa vuotta vieläkö nurmen fosforilannoituksesta voidaan tinkiä?"

Transkriptio

1 Seitsemän lihavaa vuotta vieläkö nurmen fosforilannoituksesta voidaan tinkiä? Arja Mustonen 1), Perttu Virkajärvi 2), Maarit Hyrkäs 2), Raija Suomela 3) ja Raimo Kauppila 4) 1) Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos, 2) MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Halolantie 31 A, 717 Maaninka, 3) MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Tutkimusasemantie, 924 Ruukki, 4) Yara Suomi Oy, Johdanto MTT ja Yara Suomi Oy ovat selvittäneet pitkäaikaisella nurmen fosforilannoituskokeella, voidaanko erilaisilla lannoitustavoilla pienentää fosforin huuhtoutumisriskiä sadonmuodostusta vaarantamatta. Lannoituksen vaikutusta tarkasteltiin suhteessa kuiva-ainesatoon, kasvuston P-pitoisuuteen, P-taseeseen ja maan P-tilan muutoksiin. Lohkoittain satunnaistetut kokeet MTT Maaningalla ja MTT Ruukissa vuosina Seitsemän erilaista fosforilannoitusta (Taulukko 1) Timotei-nurminatanurmi (7:3), perustus suojaviljaan (ohra) Fosforilannoituksella ei ollut vaikutusta vuosien kumulatiivisen sadon (kg ka/ha) määrään. Typpivajaus vähensi satoa lietelannan pintalevityksessä (L6) % Maaningalla ja 1 % Ruukissa suosituslannoitukseen (L2) verrattuna. Kasvuston P-pitoisuuden vaihtelu vuosien välillä oli suurempaa kuin lannoitusten välillä. Sadon fosforipitoisuus oli kaikilla lannoituksilla alimmillaan kuivien vuosien 26 ja 21 toisessa sadossa. Nuori korjuuaste lisäsi sadon fosforipitoisuutta. Fosforittoman lannoituksen (L1) P-tasealijäämä vuosina oli Maaningalla 186 ja Ruukissa 22 kg ha -1. Eri P-lannoitukset karkeasti puolittivat tasealijäämän L1:seen verrattuna. Lannoitus I jakso Kokovilja Nurmi Kokovilja Nurmi v. 23 v v. 27 v kg ha -1 kg ha -1 kg ha -1 kg ha -1 L1 Fosforiton P P P P L2 Suositus P+pinta P NPK 2 P NPK 1 P NPK 2 P NPK 8 P L3 Nopea varasto Superfosf. P P Superfosf. 2 P P L4 Hidas varasto 1 Hidasliuk. P P Hidasliuk. 1 2 P P L Perusliete NLL 1. v. tarve P NLL 4 tn ha -1 P L6 Perusliete+pinta P NLL 1. v. tarve NPK P 1 P NLL 4 tn ha -1 NLL 2 tn ha -1 Lyhytkierto/Hidas NLL 1. v. tarve v. 24 ja 1-3 vuosi P, 4. L7 varasto 2 v. 23 ja 2 26 Hidasliuk P vuosi NPK 8 P Taulukko 1. Koejäsenten fosforilannoitus. NPK= moniravinteinen fosforipitoinen mineraalilannoite, NLL=naudan lietelanta. Pintamaan P-pitoisuus väheni vähemmän ja erityisesti vesiliukoisen fosforin (P H2O ) pitoisuus vaihteli suuresti. Pintamaan P-pitoisuudet nousivat Maaningalla kuivina vuosina sekä varastolannoitusten jälkeen. II jakso Karjanlannan pintalevityksessä (L6) pintamaan P H2O pitoisuudet mukailivat pääosin suosituslannoitusta (L2). Kyntökerroksen helppoliukoisen 2 2 a) b) L1 Fosforiton fosforin (viljavuusfosfori) pitoisuus väheni kaikilla lannoituksilla taseen mukaisessa järjestyksessä lähelle 1 mg P l -1 rajaa. PH2O mg kg L1 Fos fori ton L2 Suositus P+pinta P L3 Nopea varasto L4 Hidas varasto 1 L Perusliete L6 Perusliete+pinta P Yhteenveto Lähtö Lähtö Kuva 1. Vesiliukoisen fosforin (P H2O ) pitoisuus (mg kg -1 ) pintamaassa ( 2 cm) a) Maaningalla ja b) Ruukissa. SE=1,1. L7 Lyhytkierto/Hidas varasto 2 Hyvän ja tyydyttävän fosforitilan mailla eri fosforilannoitusvaihtoehdot eivät vaikuttaneet nurmien kuiva-ainesatoon. Viljelyn fosforitase oli voimakkaan alijäämäinen kaikilla lannoitusvaihtoehdoilla, mikä alensi helppoliukoisen fosforin pitoisuutta kyntökerroksessa. Maltillinen nautakarjan lietteen käyttö nurmiviljelyssä ei näytä olevan varsinainen ongelma fosforin rikastumisen kannalta. Maataloustieteen Päivät 214, Helsinki,

2 Ka-sato (kg ka/ha) Lajikevalinnan ja niiton ajoituksen vaikutus nurmisatoon kahden ja kolmen niiton strategioilla Maarit Hyrkäs 1), Auvo Sairanen 1), Perttu Virkajärvi 1) ja Mika Isolahti 2) 1) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Halolantie 31 A, 717 Maaninka, 2) Boreal Kasvinjalostus Oy, Myllytie 1, 316 Jokioinen, Kenttäkokeet perustettiin MTT Maaningalle (MAA) ja MTT Sotkamoon (SOT) v Timoteinurminata-seokset (7:3, 2 kg/ha) kylvettiin suojaviljaan (ohra). Osa-osaruutukokeissa oli neljä kerrannetta. pääruutu: kaksi tai kolme niittoa kasvukaudessa osaruutu: lajikeseos. Tuure + Ilmari (T+I), Rubinia + Valtteri (R+V), Grindstad + Inkeri (G+I) osa-osaruutu: aikainen tai myöhäinen viimeinen niitto T+I edustaa myöhäisen kehitysrytmin seosta, R+V ja G+I kolmen niiton seoksia, joilla on hyvä jälkikasvukyky. N-lannoitus oli ympäristötukiehtojen mukainen. Syksyllä kahden niiton ruuduilta otettiin kehikkonäytteet kahdelta kerranteelta talveksi peltoon jäävän odelman määrän selvittämiseksi. ja tulosten tarkastelu Tämä koe toteutetaan Kestävä Karjatalous (KESTO) hankkeessa. Jenni Airaksinen/MTT Lämpimästä alkukesästä johtuen 1. niitto tehtiin ennätysaikaisin. Tämä aikaisti myös toista niittoa. Kolmannelle sadolle jäi paljon aikaa kasvaa, ja kaksi kertaa niitettäville ruuduille kasvoi runsas odelma ( kg ka/ha). Kolmella niitolla saatiin korkeampi kokonaiskuiva-ainesato, energiasato (GJ/ha) ja D-arvo kuin kahdella niitolla. Viimeisen niiton myöhästyttäminen lisäsi kokonaissatoa, mutta toisessa niitossa selkeästi enemmän kuin kolmannessa (2. niitto MAA +23 kg ka/ha, SOT +12 kg ka/ha; 3. niitto MAA + 3 kg ka/ha, SOT +6 kg ka/ha). Kaksi niittoa tuotti Sotkamossa kaikilla seoksilla yhtä korkean sadon, mutta kolmen niiton strategialla T+I jäi muita kahta heikommaksi (94 kg ka/ha vs. 11 kg ka/ha). Energiasadossa T+I oli G+I:ta heikompi. Maaningalla G+I tuotti korkeamman kuiva-ainesadon kuin T+I molemmilla strategioilla, R+V ei poikennut kummastakaan. Energiasadoissa ei ollut eroa seosten välillä. Seokset muuttuivat natavaltaisemmiksi 2. ja 3. sadossa. D-arvoon vaikutti sekä niittokertojen lukumäärä, seos että viimeisen korjuun ajankohta. Maaningalla satomäärillä painotettu kokonaissadon D-arvo poikkesi kaikilla seoksilla, siten että T+I oli sulavin ja G+I vähiten sulavin. Sotkamossa G+I:llä oli matalin D-arvo, T+I ja R+V eivät poikenneet toisistaan A = aikainen viimeinen niitto M = myöhäinen viimeinen niitto A M A M A M A M A M A M T+I R+V G+I T+I R+V G+I MAA 7 SOT sato 2. sato 3. sato SOT MAA 2 niittoa 3 niittoa 2 niittoa Kuva 2. Maaningan ja Sotkamon satotulosten keskiarvot sekä sadoilla painotetut kokonaissatojen D-arvot (g/kg ka; NIR) molemmilla paikkakunnilla Aik Aik Aik 3 niittoa Aik Kaksi niittoa vs. kolme niittoa? Kuinka paljon lajikevalinnoilla voi vaikuttaa Kuva 1. Niittojen aikataulu kesällä 213. A korjuustrategian onnistumiseen? Milloin kolmas niitto kannattaa tehdä? 1. niitto 2. niitto 3. niitto Sää aikaisti niittorytmiä ja suosi kolmen niiton strategiaa. Kahdella niitolla jäi runsas odelma. Kaikilla strategioilla saatiin hyvin sulavaa rehua myös toisessa sadossa. Toisen niiton myöhästyttäminen lisäsi selvästi satoa. Kolmannen sadon kehittyminen oli selvästi hitaampaa, eikä myöhäisestä niitosta ollut vastaavaa hyötyä. Seosten erot olivat odotetun suuntaisia, mutta eivät kovin suuria. G+I oli sulavuudeltaan heikoin ja T+I paras. Satoerot näkyivät paremmin kolmen niiton strategiassa, jossa hyvän jälkikasvun lajikkeet tuottivat korkeamman sadon (SOT G+I ja R+V; MAA G+I) Strategioiden ja seosten paremmuus talvehtimisessa ja sääoloiltaan toisenlaisena kesänä selviää jatkossa. Kehikkonäyte odelmasta Maataloustieteen Päivät 214, Helsinki,

3 Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena Maarit Hyrkäs1), Perttu Virkajärvi1), Mari Räty1), Sari Luostarinen2) ja Ville Pyykkönen1) 1) MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Halolantie 31 A, 717 Maaninka, 2) MTT, Kasvintuotannon tutkimus, Latokartanonkaari 9, 79 Helsinki, Tavoite Tavoitteena oli selvittää raa an naudan lietelannan, samaa lantaa ja kasvibiomassoja käsittelevän biokaasulaitoksen käsittelyjäännöksen sekä käsittelyjäännöksestä ruuvikuivaimella separoitujen neste- ja kuivajakeiden käyttöarvoa nurmen ja ohran tuotannossa verrattuna väkilannoitetyppeen. 16 Ohran N-tase (kg/v) Kokeet toteutettiin lohkoittain satunnaistettuina MTT Maaningalla vuosina , nurmi ja ohra erikseen. Nurmella lannoituskäsittelyt tehtiin toiselle sadolle, 1. sato sai väkilannoitteena 1 kg N/ha. ja käsittelyjäännös sijoitettiin 7 cm syvyyteen, jakeet levitettiin käsin pintaan ja kuivajae mullattiin äestämällä. Orgaanisten lannoitteiden lisäksi kokeissa oli kuusi väkilannoitteena toteutettua typpitasoa, joiden satotuloksista muodostettiin typen satovastefunktiot vuosittain. Orgaanisten lannoitteiden liukoisen typen hyväksikäyttökykyä verrattiin näihin funktioihin Kuivajae + 4 N Kuivajae + nestejae oraille Nurmen N-tase (kg/v) OHRA Kuivajae + 4 kg/ha N (SS) Kuivajae + nestejae oraille Väkilannoite 29 83* 14 78* * 9* 86* 82* * Keskimäärin Nestejae (kuivajae perust.) Ohran P-tase (kg/v) 2 NURMI kokov Kuivajae perustettaessa Nestejae nurmivuosina Väkilannoite 1. nurm. 2. nurm. 3. nurm Keskimäärin 88* * Taulukko 1. Orgaanisten lannoitteiden liukoisen typen hyväksikäyttö (%) verrattuna väkilannoitetyppeen. Vuosisarakkeissa tähdellä merkityt eivät yltäneet vastaavaan väkilannoitetasoon (9 % luottamusväli ei leikannut väkilannoitefunktiota). Orgaanisten lannoitteiden lannoitusvaikutus, ravinnetaseet ja maan typen kierto poikkeavat huomattavasti riippuen siitä, viljelläänkö nurmea vai viljaa. Nurmen ravinteidenoton tehokkuus näkyy negatiivisimpina N- ja P-taseina ohraan verrattuna. Kuivuus (v. 21) heikensi lannoitusvaikutusta. Nestejae oli väkilannoitetypen veroista myös kuivana vuonna, mutta sen typpitase jäi korkeaksi. Tässä kokeessa käsittelyjäännöksen lannoitusvaikutus ohrakokeella oli raakalantaa parempi. Nurmella eroa ei ollut. Separoinnin hyöty logistisena ratkaisuna lienee sadontuotannollista hyötyä suurempi. Maataloustieteen Päivät 214, Helsinki, Kuivajae + 4 N Kuivajae + nestejae oraille Nurmen P-tase (kg/v) Nestejae (kuivajae perust.) Kuva 1. Kokonaistypen ja fosforin taseet (annettu lannoitus sadossa poistunut) vuosittain ohra- ja nurmikokeilla. Mari Räty/MTT Jyri-Pekka Lemettinen/MTT

4 Maissin soveltuvuus rehukasviksi Keski-Suomessa Arto Huuskonen1), Essi Saarinen1), Perttu Virkajärvi2), Maarit Hyrkäs2), Markku Niskanen3) ja Raija Suomela1) 1) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon tutkimus, Tutkimusasemantie, 924 Ruukki 2) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon tutkimus, Halolantie 31A, 717 Maaninka 3) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kasvintuotannon tutkimus, Alapääntie 14, 614 Ylistaro Johdanto Maissilajikkeiden menestymistä eri typpilannoitustasoilla testattiin Keski-Suomen olosuhteissa MTT:n Maaningan, Ruukin ja Ylistaron toimipisteissä vuosina 21 ja 211. Kolme aikaista (FAO 16 17) saksalaista lajiketta: Kreel, Kougar ja Kentaurus, kolme kerrannetta Typpilannoitustasot olivat,, 1, ja 2 kg N/ha Kaliumia koeruuduille annettiin 18 kg/ha ja fosforia 44 kg/ha Vuosi 21 tuotti 1 kg:n typpilannoituksella maissisatoa keskimäärin noin 7 kg ka/ha. Maaningalla ja Ruukissa paras sadontuottaja oli Kreel-lajike, joka tuotti 1 kg:n typpilannoituksella noin kg ka/ha. Ylistarossa satotaso jäi selvästi alhaisemmaksi. Vuonna 211 maissi tuotti yli kaksinkertaisen sadon verrattuna vuoteen 21. Keskimäärin kokeen satotaso oli tällöin 14 4 kg ka/ha. Kreel-lajike tuotti 1 kg:n typpilannoituksella keskimäärin yli 17 kg ka/ha. Maaningalla lajikkeella saavutettiin jopa yli 2 kg ka/ha satotaso. Vuonna 211 myös ruudut, jotka eivät saaneet typpilannoitusta, kasvoivat yllättävän hyvin tuottaen keskimäärin satoa noin 12 kg ka/ha. D-arvo vaihteli aineistossa välillä g/kg ka ja raakavalkuaispitoisuus välillä g/kg ka. Sato kg ka/ha Sato kg ka/ha Kentaurus Kougar Maa Ruu Yli Maa Ruu Yli Kreel kg N/ha Kuiva-ainesadot eri typpilannoitustasoilla vuosina 21 ja 211. ±keskihajonta, n=27. Maa Ruu Yli Kuiva-ainesadot eri maissilajikkeilla ja paikkakunnilla, kun typpilannoitus on 1 kg N/ha. ±keskihajonta, n=6. Satotasovaihtelut ovat runsaita. Mahdollisuudet korkeisiin satoihin Keski-Suomessakin Runsas maissisato käyttää tehokkaasti typpilannoitusta. Kokeen perusteella ainakin kg N/ha olisi suositeltava. Rehuarvot ovat samaa tasoa kuin kokoviljasäilörehuilla. Voisi olla ainoana karkearehuna emolehmille ja kasvaville naudoille Ruokinnassa maissisäilörehun matala raakavalkuaispitoisuus voidaan nähdä etuna, sillä se parantaa rehuannoksen typen hyväksikäyttöä. Maataloustieteen Päivät 214, Helsinki,

5 Kyntösyvyyden vaikutus muokkauskerroksen helppoliukoisen fosforin pitoisuuteen Mari Räty, Kirsi Järvenranta, Perttu Virkajärvi ja Maarit Hyrkäs Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Halolantie 31 A, 717 Maaninka Nurmenviljelyssä pintaan levitetty lannoitefosfori ja lietelanta kerryttävät helppoliukoista fosforia aivan maan pintakerrokseen ja siten lisäävät sen kuormituspotentiaalia. Fosforirikkaan pintamaakerroksen sekoittamista muokkaamalla vähän fosforia sisältävään maakerrokseen on esitetty keinoksi lisätä pintamaan fosforinsitomiskapasiteettia ja vähentää fosforin liukoisuutta [1, 2]. MTT Maaningalla testattiin "Ravinnehävikit euroiksi" RAE -hankkeessa, voidaanko kyntösyvyyttä lisäämällä sekoittaa fosforiköyhää pohjamaata pintamaahan ja siten pienentää sen helppoliukoisen fosforin pitoisuutta. Tutkimus toteutettiin peltolohkolla, joka nurmivuosien Alue 1; kyntösyvyys 3 cm Lähtötilanne 23 cm 3 Lähtötilanne 3 cm 4 1. muokkauskerta 23 cm 4 1. muokkauskerta 3 cm 4 2. muokkauskerta 23 cm 4 2. muokkauskerta 3 cm Alue 2; kyntösyvyys 23 cm jälkeen kynnettiin syksyllä 211 ja kylvettiin ohralle keväällä 212. Tutkimuksessa oli kaksi kyntösyvyyttä: tavanomainen noin 23 cm ja syvennetty noin 3 cm. Syyskyntö 211: 4-siipinen 14 tuuman aura. Syyskyntö 212: 3-siipinen 14 tuuman aura (n. 23 cm) ja 3-siipinen 18 tuuman aura (n. 3 cm). Kaksi näytteenottoaluetta: alue 1; 44, korkea (multava HtMr) ja alue 2; 21, hyvä (multava KHt). Maanäytteet otettiin 6 eri syvyydestä ( 2, 2 2, 2 2, 2 3, 3 3 ja 4 cm). Viljavuusanalyysissä maanäytteistä määritettiin happamaan ammoniumasetaattiin (ph 4,6) uuttuvan helppoliukoisen fosforin pitoisuus (viljavuus-p; PAAc) 3. Alue 1; kyntösyvyys 23 cm Alue 2; kyntösyvyys 3 cm Lähtötilanne 23 cm 3 Lähtötilanne 3 cm 4 1. muokkauskerta 23 cm 4 1. muokkauskerta 3 cm 4 2. muokkauskerta 23 cm 4 2. muokkauskerta 3 cm Maan helppoliukoisen fosforin keskimääräiset pitoisuudet (viljavuus-p; PAAc, mg l-1 maata) eri syvyyksissä. Pitoisuudet on määritetty näytteenottoalueiden 1 ja 2 lähtötilannetta kuvaavista maanäytteistä sekä seurantanäytteistä, jotka on otettu syksyllä 211 (1. muokkauskerta) ja syksyllä 212 (2. muokkauskerta) n. 23 cm:n ja n. 3 cm:n syvyyteen kynnetyltä lohkolta. Alue 1 = korkean fosforiluokan maa, alue 2 = hyvän fosforiluokan maa. Muokkaus pienensi selvästi maan helppoliukoisen fosforin pitoisuutta pintamaakerroksessa ( 2 cm). Korkean fosforiluokan alueella fosforipitoisuuden lasku oli suurempaa, kun kyntösyvyyttä lisättiin noin 23 cm:stä 3 cm:n. Kynnön syventäminen soveltuu sellaisille karkeille kivennäismaille, joiden pintamaan fosforitila on korkea, ja joissa helppoliukoisen fosforin pitoisuudet pienenevät jyrkästi syvyyden kasvaessa. Kun kynnön syventäminen yhdistetään fosforilannoituksen vähentämiseen, tarjoaa se nopean keinon alentaa pintamaan fosforipitoisuutta. Kirjallisuus [1] Peltovuori, T. 22. Phosphorus extractability in surface soil samples as affected by mixing with subsoil. Agricultural and Food Science in Finland 11: [2] Sharpley, A.N. 23. Soil mixing to decrease surface stratification of phosphorus in manured soils. Journal of Environmental Quality 32: [3] Vuorinen, J. & Mäkitie, O. 19. The method of soil testing in use in Finland. Agrogeological Publications 63: Kuvat: MTT/Mari Räty Maataloustieteen Päivät, , Helsinki

6 N-huuhtouma, kg/ha/v P pintavalunnassa kg /ha Nurmenviljelyn ympäristövaikutusten kokonaisvaltainen mittaaminen Sanna Kykkänen 1), Perttu Virkajärvi 1), Kirsi Järvenranta 1), Sirpa Kurppa 2) 1) MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Halolantie 31 A, 717 Maaninka, 2) MTT, Biotekniikka- ja elintarviketutkimus, Alimentum, 316 Jokioinen Lähtökohdat Ilmakehä Nurmet ovat Suomen yleisin pellonkäyttömuoto. Vahva asema maataloudessa asettaa tuotannolle myös Vesistöt Maisema ympäristöllisiä velvoitteita. Tutkimuksen tavoitteena on säilörehu- ja laidunnurmen positiivisten ja negatiivisten ympäristövaikutusten sekä vaikutussuhteiden tunnistaminen ja mahdollisen kokonaisvaltaisen mittausjärjestelmän kehittäminen (kuva 1). Haitta-aineet 4 Biodiversiteetti Kuva 1. Kuvitteellinen sädekuvio säilörehunurmen ( ) ja laidunnurmen ( ) ympäristövaikutuksista (mitä pienempi arvo, sitä suurempi on ympäristöhaitta). - 4 Maaperä N-huuhtouma P-huuhtouma Kasvihuone- Positiiviset ympä N-lannoitus, kg/ha/vuosi 1 v. 2 v. 3 v. 4 v. Nurmet ovat hyviä typenkäyttäjiä. Huuhtouman kannalta 2 kg/ha N-lannoitus ei näytä lisäävän huuhtoumaa. Lannoitusmenetelmät ja maanominaisuudet vaikuttavat huuhtoumaan. Lannankäyttö Maan pintakerroksen P AAC, mg/l säilörehu laidun uusiminen Maan pintakerroksen P- pitoisuuden vaikutus P:n pintavalumaan on epäselvä. Erodoituvan aineksen mukana huuhtoutuvan P:n merkitys on nurmiviljelyssä pieni. CO2 N2O CH4 7 % kaasut Maatalousmaa 61 % Ruoansulatus 27 % Lannan käsittely12% Maatalous tuottaa 7 % maamme kasvihuonekaasuista. Lypsylehmien CH 4 - tuotanto suhteessa tuotokseen on laskenut 4 % vuoden 19 tasosta. Talviajan kasvipeitteisyys vähentää nurmella maatalousmaan N 2 O-päästöjä. Lypsylehmä tuottaa lantaa noin 23 t/v. Säilörehun viljelyalaa tarvitaan noin,6 ha / lehmä. Laskennallinen levitysmäärä on siten 38 tn/ha/v säilörehunurmelle. Määrä vastaa 19 kg P/ha, mikä on suunnilleen se määrä, mikä on mahdollista antaa tyydyttävän (16 kg/ha) ja vähintään sitä alemman P-luokan nurmelle. Nautakarjan lietteen P/N-suhde on,18, mikä on lähellä kasvien P/N-suhdetta (säilörehulla,11-,13 ja ohralla,2). ristövaikutukset Kuva. Nurmen vaikutus maan rakenteeseen. Kuvat on otettu samalta lohkolta, jonka toinen osa ollut nurmella (vasen) ja toinen viljalla (oikea) v. (Kuva Arja Seppänen) Biologinen typensidonta vähentää teollisten typpilannoitteiden käyttöä ja tarjoaa ravintoa pölyttäjähyönteisille 1,2 % fossiilisesta energiasta kuluu N-lannoitteiden valmistamiseen Maan orgaanisenaineksen häviämistä voidaan hidastaa ja osin myös lisätä nurmikasvien avulla Laiduntaminen parantaa tuotantoeläinten hyvinvointia Noin 2 % uhanalaisista lajeista elää perinneympäristöillä Lypsytiloilla esiintyy vähemmän viljelykasvien monokulttuuria Kokonaisuuden kannalta merkitykselliset ympäristövaikutukset vaihtelevat alueittain Paikkasidonnaisuuden näkökulmasta tärkeää on erilaisten vuorovaikutussuhteiden tunnistaminen ja hallitseminen Osa ympäristövaikutuksista on arvopohjaisia tai muuten hankalasti mitattavia Maataloustieteen Päivät 214, Helsinki,

Korjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla

Korjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla Korjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 Maarit Hyrkäs, Sanna Kykkänen, Auvo Sairanen ja Perttu Virkajärvi MTT Maaninka 12.12.2014 Kenttäkokeen tavoitteet Tavoitteena

Lisätiedot

Maissin soveltuvuus rehukasviksi Keski-Suomessa

Maissin soveltuvuus rehukasviksi Keski-Suomessa Maissin soveltuvuus rehukasviksi Keski-Suomessa Arto Huuskonen 1), Essi Saarinen 1), Perttu Virkajärvi 2), Maarit Hyrkäs 2), Markku Niskanen 3) ja Raija Suomela 1) 1) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Nurmen satopotentiaalista tuottavuutta

Nurmen satopotentiaalista tuottavuutta Nurmen satopotentiaalista tuottavuutta Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi ja Panu Korhonen, Maaninka Raija Suomela, Ruukki (14.3.2016 Oamk) 5.4.2016 Liminka 6.4.2016 Toholampi 1 5.4.2016 Liminka Esityksen

Lisätiedot

Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena

Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena Maarit Hyrkäs 1), Perttu Virkajärvi 1), Mari Räty 1), Sari Luostarinen 2) ja Ville Pyykkönen 1) 1) MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Halolantie

Lisätiedot

Nurmikokeiden tuloksia ja uusia oivalluksia keskiössä N, P ja K

Nurmikokeiden tuloksia ja uusia oivalluksia keskiössä N, P ja K Nurmikokeiden tuloksia ja uusia oivalluksia keskiössä N, P ja K Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi & Sanna Kykkänen, Maaninka Miika Hartikainen, Ruukki Kiitokset: Minna Toivakka, Raimo Kauppila & Juha Liespuu,

Lisätiedot

Biokaasulaitoksen käsittelyjäännöksen lannoitekäyttö nurmella ja ohralla

Biokaasulaitoksen käsittelyjäännöksen lannoitekäyttö nurmella ja ohralla Biokaasulaitoksen käsittelyjäännöksen lannoitekäyttö nurmella ja ohralla Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi, Mari Räty, Sari Luostarinen & Ville Pyykkönen Maaninka Sisältö 1. Johdanto 2. Nurmi- ja ohrakokeiden

Lisätiedot

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012 Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli 29.5.2012 Nurmen tiheys 50%. Neljännen vuoden nurmi. Tiheys on kasvuston osuus % pinta-alasta. Kuva MTT Mikkeli.

Lisätiedot

Kyntösyvyyden vaikutus muokkauskerroksen helppoliukoisen fosforin pitoisuuteen

Kyntösyvyyden vaikutus muokkauskerroksen helppoliukoisen fosforin pitoisuuteen Kyntösyvyyden vaikutus muokkauskerroksen helppoliukoisen fosforin pitoisuuteen Mari Räty, Kirsi Järvenranta, Perttu Virkajärvi ja Maarit Hyrkäs MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Halolantie 31 A, 717 Maaninka,

Lisätiedot

Nurmen huikea satopotentiaali tuoreita tuloksia typpilannoituskokeelta

Nurmen huikea satopotentiaali tuoreita tuloksia typpilannoituskokeelta Nurmen huikea satopotentiaali tuoreita tuloksia typpilannoituskokeelta Maarit Hyrkäs, Sanna Kykkänen, Perttu Virkajärvi, Panu Korhonen & Miika Hartikainen, Luke Kiitokset: Minna Toivakka & Raimo Kauppila,

Lisätiedot

Seitsemän lihavaa vuotta vieläkö nurmen fosforilannoituksesta voidaan tinkiä?

Seitsemän lihavaa vuotta vieläkö nurmen fosforilannoituksesta voidaan tinkiä? Seitsemän lihavaa vuotta vieläkö nurmen fosforilannoituksesta voidaan tinkiä? Arja Mustonen 1), Perttu Virkajärvi 2), Maarit Hyrkäs 2), Raija Suomela 3) ja Raimo Kauppila 4) 1) Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden

Lisätiedot

Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus

Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus Sanna Kykkänen, Perttu Virkajärvi, Maarit Hyrkäs, Arto Pehkonen, Tiina Hyvärinen,

Lisätiedot

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 Lietelannan käytön strategiat ja täydennys Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 x 1000 ha Nurmiala maakunnittain v. 2011 100 Nurmiala (x 1000 ha) 90 80 70 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

Nurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle

Nurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle Nurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle Marika Laurila, Arto Huuskonen ja Sirkka Luoma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon tutkimus, Tutkimusasemantie

Lisätiedot

Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous

Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous Timo Lötjönen, MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki InnoTietoa! - hanke Esityksen rakenne: - Johdanto - Logistiikan ratkaisumahdollisuudet

Lisätiedot

Nautakarjatalouden vesistökuormitus Perttu Virkajärvi, Kirsi Järvenranta & Mari Räty MTT Maaninka

Nautakarjatalouden vesistökuormitus Perttu Virkajärvi, Kirsi Järvenranta & Mari Räty MTT Maaninka Nautakarjatalouden vesistökuormitus Perttu Virkajärvi, Kirsi Järvenranta & Mari Räty MTT Maaninka Kuvat: MTT/Perttu Virkajärvi ja Kirsi Järvenranta Maatalouden ympäristösuojelun neuvottelupäivät, Kuopio

Lisätiedot

Ajankohtaisia tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA

Ajankohtaisia tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA Ajankohtaisia tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA Raija Suomela 23.4.2013 Raija Suomela Nurmesta Satoa Perustaminen Korjuustrategia Kasvilajit ja lajikkeet Täystiheä kasvusto Lannoitus Karjanlanta ja

Lisätiedot

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Korjuuaikastrategiakokeiden tuloksia KARPE-hanke (MTT Maaninka ja MTT Ruukki) SLU (Röbäcksdalen ja Riddersberg) Kirsi Pakarinen MTT Maaninka 13.1.2012

Lisätiedot

Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille

Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille Essi Saarinen, Perttu Virkajärvi, Arto Huuskonen, Maarit Hyrkäs, Markku Niskanen, Maiju Pesonen ja Raija Suomela MTT Miksi vilja ja nurmi eivät riitä? Viljelykierron

Lisätiedot

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet

Lisätiedot

Nurmikokeiden havaintoja 2013

Nurmikokeiden havaintoja 2013 Nurmikokeiden havaintoja 2013 Raija Suomela Raija Suomela Täydennyskylvöt 16.5.2013 Raija Suomela Uusia nurmikokeita Timotein, nurminadan ja puna-apilan viralliset lajikekokeet Naturcom -lajiketestaus

Lisätiedot

Naudanlihantuotannon ympäristövaikutukset Suomessa

Naudanlihantuotannon ympäristövaikutukset Suomessa Naudanlihantuotannon ympäristövaikutukset Suomessa Perttu Virkajärvi & Kirsi Järvenranta, LUKE, Maaninka FootPrintBeef-hankkeen loppuseminaari 21-4-2016 Helsinki Naudanlihantuotannon ympäristöhaitat Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 1 Raija Suomela MTT Ruukki/ InnoTietoa. Raija Suomela

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 1 Raija Suomela MTT Ruukki/ InnoTietoa. Raija Suomela Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 1 Raija Suomela MTT Ruukki/ InnoTietoa Raija Suomela Sadolla ja laadulla ON väliä -reseptejä onnistumiseen- Mestariksi Suomen merkittävimmässä tuotantokentässä Timotei!

Lisätiedot

Kokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä. Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke

Kokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä. Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke Kokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke Lantateko-hanke, työpaketti 3 Testattiin Tanskassa yleistyneen, levityksen

Lisätiedot

Karjanlannan käyttö nurmelle

Karjanlannan käyttö nurmelle Karjanlannan käyttö nurmelle Lantalaji Naudan kuivekelanta Naudan lietelanta Naudan virtsa Lampaan kuivikelanta Hevosen kuivikelanta Kanan kuivikelanta Broilerin kuivikelanta Sian kuivikelanta Sian lietelanta

Lisätiedot

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki. Raija Suomela

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki. Raija Suomela Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki Raija Suomela Sadolla ja laadulla ON väliä -reseptejä onnistumiseen- Mestariksi Suomen merkittävimmässä tuotantokentässä Timotei! Tuotannon

Lisätiedot

Ravinnehävikit lannan levityksen yhteydessä. TEHO Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuksen 5. päivä

Ravinnehävikit lannan levityksen yhteydessä. TEHO Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuksen 5. päivä Ravinnehävikit lannan levityksen yhteydessä TEHO Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuksen 5. päivä Sisältö Lannan monet olomuodot Lannan ravinnesuhteet, esimerkkinä nauta RAE tilojen lannanlevitysajat

Lisätiedot

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Timo Lötjönen MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki Miksi palkokasveja tai valkuaiskasveja kannattaisi

Lisätiedot

YMPÄRISTÖ JA TALOUS SEKÄ RAVINNETASEET NURMENVILJELYSSÄ

YMPÄRISTÖ JA TALOUS SEKÄ RAVINNETASEET NURMENVILJELYSSÄ YMPÄRISTÖ JA TALOUS SEKÄ RAVINNETASEET NURMENVILJELYSSÄ VILJELIJÄN EUROT VIHERTYY -SEMINAARI 14.2.212 Joensuu Perttu Virkajärvi, MTT Maaninka Esityksen sisältö Käsitellään P-, N- ja K-lannoituksen vaikutuksia

Lisätiedot

Nykyiset nurmen lannoitussuositukset

Nykyiset nurmen lannoitussuositukset RUOKINTA Nurmen lannoitustarve riippuu pitkälti peltomaan ravinnevaroista, maalajista, korjuukertojen lukumäärästä sekä sadon määrä- ja laatutavoitteista. Lannoittamalla nurmia oikein voit vaikuttaa tulevan

Lisätiedot

REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013

REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013 REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013 2 1 JOHDANTO Kasvatuskoe on osa Satafood Kehittämisyhdistys ry:n - hanketta. Kokeen tarkoituksena oli selvittää biokaasulaitoksen rejektiveden arvo ohran

Lisätiedot

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu

Lisätiedot

Kolmannen säilörehusadon kehitysrytmi ja viljelytekniset ratkaisut

Kolmannen säilörehusadon kehitysrytmi ja viljelytekniset ratkaisut Kolmannen säilörehusadon kehitysrytmi ja viljelytekniset ratkaisut Maarit Hyrkäs 1), Perttu Virkajärvi 1), Auvo Sairanen 1), Raija Suomela 2), Sirkka Luoma 2) ja Minna Toivakka 3) 1) Luonnonvarakeskus,

Lisätiedot

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Valvonnoissa havaittua P-tasaus lohkokorteille asianmukaisesti Karjanlantapoikkeuksen käyttö

Lisätiedot

Biokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena. Tapio Salo, MTT 07.11.2011 Baltic Compass Hyötylanta Biovirta

Biokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena. Tapio Salo, MTT 07.11.2011 Baltic Compass Hyötylanta Biovirta Biokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena Tapio Salo, MTT 07.11.2011 Baltic Compass Hyötylanta Biovirta Lainsäädäntö ja ympäristötuki Nitraattiasetus maksimi N 170 kg/ha/kalenterivuonna Lannoitevalmistelaki

Lisätiedot

Apila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

Apila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa. Kokeen tarkoitus ja toteutus Sivu 1 / 5 Apila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja

Lisätiedot

Lietteen syyssijoitus ja nurmilta huuhtoutuvan fosforin vähentämismahdollisuudet

Lietteen syyssijoitus ja nurmilta huuhtoutuvan fosforin vähentämismahdollisuudet Lietteen syyssijoitus ja nurmilta huuhtoutuvan fosforin vähentämismahdollisuudet Perttu Virkajärvi & Mari Räty MTT Maaninka, Kotieläintuotannon tutkimus RAE-hanke: "Ravinteista rahoiksi ", Kuopio Esityksen

Lisätiedot

Vihannesten lannoitustutkimus Lukessa v

Vihannesten lannoitustutkimus Lukessa v Vihannesten lannoitustutkimus Lukessa v. 2014-2016 Vihannesviljelypäivä, Laitila 27.1.2016 Terhi Suojala-Ahlfors Luonnonvarakeskus, Piikkiö terhi.suojala-ahlfors@luke.fi Taustalla Tiedon puute: vihanneksilta

Lisätiedot

Nautakarjatalouden vesistökuormitus

Nautakarjatalouden vesistökuormitus Nautakarjatalouden vesistökuormitus Perttu Virkajärvi, Kirsi Järvenranta & Mari Räty, MTT Maaninka Raija Suomela, MTT Ruukki Pohjois-Pohjanmaan lantapäivät 18. ja 19.2.2014 Inno-Tietoa! -hanke 1 Kuormituksen

Lisätiedot

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Typpi porraskokeen tuloksia 213-216 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Mihin juurikas tarvitsee typpeä? - Lehtivihreän määrä kasvaa - Lehtiala kasvaa - Kasvin yleinen elinvoima / lehtialan kesto kasvaa

Lisätiedot

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008 Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Uuden sitoumuksen piirissä oleva viljelijä: Peruslannoituksesta viljavuustutkimuksen mukaiseen

Lisätiedot

Lannan lannoituskäytön kehittäminen ja ravinteiden tehokas käyttö

Lannan lannoituskäytön kehittäminen ja ravinteiden tehokas käyttö Lannan lannoituskäytön kehittäminen ja ravinteiden tehokas käyttö Tapio Salo Erikoistutkija, MMT Kari Ylivainio Vanhempi tutkija, MMT HYÖTYLANTA-loppuseminaari 5.9.2011 Lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden

Lisätiedot

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Nurmen perustaminen ja lannoitus Nurmen perustaminen ja lannoitus Juha Sohlo ProAgria Oulu 21.02.2013 Lähtötilanne Usein tiloilla peltoa enemmän mitä sen hetkinen eläinmäärä tarvitsee -> ongelmana liika rehu. Omat pellot kunnossa, vuokrapeltojen

Lisätiedot

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin.

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin. Sivu 1 / 6 Karjanlannan ravinnevarastosta arvokas sijoitus nurmeen Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus

Lisätiedot

Tutkimustuloksia NURMESTA 2013

Tutkimustuloksia NURMESTA 2013 Tutkimustuloksia NURMESTA 2013 Raija Suomela Raija Suomela Nurmesta Satoa Nurmituotannon kustannustehokkuus määrää maidon- ja lihantuotannon kannattavuutta Rehukustannus yleensä suurin muuttuva kustannus,

Lisätiedot

Nurmien K-lannoitus satovasteet, rehun laatu ja tuotantokustannus

Nurmien K-lannoitus satovasteet, rehun laatu ja tuotantokustannus Nurmien K-lannoitus satovasteet, rehun laatu ja tuotantokustannus Perttu Virkajärvi, Sanna Kykkänen, Maarit Hyrkäs, Kirsi Järvenranta, Mari Räty Luke Maaninka NURA- DACD-ryhmä Maaninka 23.11.2016 Johdanto

Lisätiedot

ProAgria Oulun, ProAgria Lapin ja ProAgria Kainuun lausuntoon Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma luonnokseen

ProAgria Oulun, ProAgria Lapin ja ProAgria Kainuun lausuntoon Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma luonnokseen 20.6.2013 Liite ProAgria Oulun, ProAgria Lapin ja ProAgria Kainuun lausuntoon Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 luonnokseen LIITE NURMEN LANNOITUSSUOSITUSTYÖRYHMÄN RAPORTTIIN 19.10.2012

Lisätiedot

Viljo -lannoitteet Hämeenlinna Jukka Kivelä. Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi

Viljo -lannoitteet Hämeenlinna Jukka Kivelä. Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi Viljo -lannoitteet 9.12.2016 Hämeenlinna Jukka Kivelä Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi Viljo lannoituksesta Lanta lannoitteena Viljon raaka-aineet Lihaluujauhon käytön ehdot

Lisätiedot

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013 Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013 Merja Högnäsbacka MTT Ylistaro Alapääntie 104 61400 Ylistaro +358 29 531 7247 merja.hognasbacka@mtt.fi

Lisätiedot

Ravinteiden satofunktiot nurmiviljelyssä - tuleva ympäristötukijärjestelmä pellon ravinnetalouden kannalta

Ravinteiden satofunktiot nurmiviljelyssä - tuleva ympäristötukijärjestelmä pellon ravinnetalouden kannalta Ravinteiden satofunktiot nurmiviljelyssä - tuleva ympäristötukijärjestelmä pellon ravinnetalouden kannalta Perttu Virkajärvi, Sanna Kykkänen, Maarit Hyrkäs, Kirsi Järvenranta, Mari Räty MTT Maaninka, Innotietoa-

Lisätiedot

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö Ravinnetaseeterilaiset taseet, tuloksia ja tulkintaa TEHOPlus neuvojakoulutuspilotti Ahlman Tampere 7.3.2013 Kaisa Riiko, projektikoordinaattori BSAG/Järki-Lanta hanke ProAgria lohkotietopankki 1 Esityksen

Lisätiedot

Karjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta

Karjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta Kuva P. Kurki Karjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta Päivi Kurki Luonnonvarakeskus Luke Ravinnepiika-hankkeen kevätinfo 16.3.2016 Mikkeli https://etela-savo.proagria.fi/hankkeet/ravinnepiika-6041

Lisätiedot

MTT AJANKOHTAISET KUULUMISET. Raija Suomela Luke / Ruukki

MTT AJANKOHTAISET KUULUMISET. Raija Suomela Luke / Ruukki MTT AJANKOHTAISET KUULUMISET Raija Suomela Luke / Ruukki Nautakarjatalouden vesistökuormitus Perttu Virkajärvi, Kirsi Järvenranta & Mari Räty, MTT Maaninka Raija Suomela, MTT Ruukki Nurmituotannon tuottavuus

Lisätiedot

MTT Ruukin alustavia. kasvukaudelta Raija Suomela ja Essi Saarinen

MTT Ruukin alustavia. kasvukaudelta Raija Suomela ja Essi Saarinen MTT Ruukin alustavia tutkimustuloksia kasvukaudelta 2010 Raija Suomela ja Essi Saarinen Esityksen runko Vilja-tuloksia Lajikekokeet Ruukissa, ohra ja kaura Kasvitautiainekoe Innovatiiviset rehukasvit Nurmi-tuloksia

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Tilakohtaisten vesiensuojelutoimenpiteiden

Tilakohtaisten vesiensuojelutoimenpiteiden Tilakohtaisten vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset? Ravinteista rahoiksi 20.11.2014, Utran Uittotupa, Joensuu Jukka Koski-Vähälä Toiminnanjohtaja, MMT Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen

Lisätiedot

18.3.2013. Lannan typpi

18.3.2013. Lannan typpi tehokkaasti käyttöön Lannan ravinteet käyttöön hyötyjä tilan taloudelle ja ympäristönsuojelulle, 21.3.2013, Ylistaro-talo, Kaukolanraitti 5, Ylistaro Petri Kapuinen MTT Kasvintuotannon tutkimus Toivonlinnantie

Lisätiedot

Ruokonadasta ja koiranheinästä kasvaa pitkäkestoinen nurmi

Ruokonadasta ja koiranheinästä kasvaa pitkäkestoinen nurmi Liite 9.6.2003 60. vuosikerta Numero 2 Sivu 5 Ruokonadasta ja koiranheinästä kasvaa pitkäkestoinen nurmi Oiva Niemeläinen, Päivi Nykänen-Kurki ja Tiina Tontti, MTT Ruokonata ja koiranheinä olivat selkeästi

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Asiantuntijaluentopäivä Mustialassa 27.9.2013 Esityksen kuvat: MTT/Kaisa

Lisätiedot

Vihannesten fosforilannoitustutkimus alkanut tavoitteena taloudellinen lannoitus

Vihannesten fosforilannoitustutkimus alkanut tavoitteena taloudellinen lannoitus Vihannesten fosforilannoitustutkimus alkanut tavoitteena taloudellinen lannoitus Terhi Suojala-Ahlfors Luonnonvarakeskus Luonnonvarat ja biotuotanto, Puutarhatuotanto terhi.suojala-ahlfors@luke.fi Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

Aluskasvit ja palkokasvien mahdollisuudet typenhallinnassa

Aluskasvit ja palkokasvien mahdollisuudet typenhallinnassa Aluskasvit ja palkokasvien mahdollisuudet typenhallinnassa Huomisen osaajat hankkeen asiantuntijaluentopäivä Mustiala 27.9.2013 Hannu Känkänen Aluskasvi Kylvetään samalla kuin pääkasvi tai sen kasvun aikana

Lisätiedot

Nurmiviljelyn vesistövaikutukset Perttu Virkajärvi, Kirsi Järvenranta & Mari Räty MTT Maaninka

Nurmiviljelyn vesistövaikutukset Perttu Virkajärvi, Kirsi Järvenranta & Mari Räty MTT Maaninka Nurmiviljelyn vesistövaikutukset Perttu Virkajärvi, Kirsi Järvenranta & Mari Räty MTT Maaninka MAISA- hankkeen päätösseminaari 19.3.2014 MTT Maa ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 1 Esityksen rakenne

Lisätiedot

SINIMAILANEN, PUNA-APILA, TIMOTEI..MILLÄ YHDISTELMÄLLÄ KARJATILAN TEHOKAS NURMENTUOTANTO? Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy Oulu 16.11.

SINIMAILANEN, PUNA-APILA, TIMOTEI..MILLÄ YHDISTELMÄLLÄ KARJATILAN TEHOKAS NURMENTUOTANTO? Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy Oulu 16.11. SINIMAILANEN, PUNA-APILA, TIMOTEI..MILLÄ YHDISTELMÄLLÄ KARJATILAN TEHOKAS NURMENTUOTANTO? Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy Oulu 16.11.2012 LEGSIL-PROJEKTI Laaja-alainen EU-tutkimushanke nurmipalkokasveista

Lisätiedot

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila Rukiiseen kannattaa panostaa Simo Ylä-Uotila Syysviljojen ravinteidenotto syksyllä 2014 30.10.2014 30.10.2014 30.10.2014 Syysohra 868 kg ka/ha BBCH 22-23 Ruis 788 kg ka/ha BBCH 24-25 Syysvehnä 600 kg ka/ha

Lisätiedot

LOHKO-hankkeen lohkokohtaiset tulokset tilalle

LOHKO-hankkeen lohkokohtaiset tulokset tilalle LOHKO-hankkeen lohkokohtaiset tulokset tilalle 762094644 1 Johdanto LOHKO-hankkeessa ( www.mtk.fi/lohko ) tarkennettiin peltojen ravinnekiertoa kuvaavaa laskentamenetelmää ja laskettiin peltolohkokohtaisia

Lisätiedot

ANALYYSIT kuiva-aine (TS), orgaaninen kuiva-aine (VS), biometaanintuottopotentiaali (BMP)

ANALYYSIT kuiva-aine (TS), orgaaninen kuiva-aine (VS), biometaanintuottopotentiaali (BMP) TULOSRAPORTTI TILAAJA Jukka Piirala ANALYYSIT kuiva-aine (TS), orgaaninen kuiva-aine (VS), biometaanintuottopotentiaali (BMP) AIKA JA PAIKKA MTT Jokioinen 25.9.2013.-30.5.2014 Maa- ja elintarviketalouden

Lisätiedot

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili Helena Soinne, Riitta Lemola, Laura Hoikkala ja Eila Turtola 14.5.2014 1 Orgaanisen aineksen merkitys maatalousmaassa Ylläpitää kasvukuntoa Parantaa

Lisätiedot

LANNASTA LANNOITETTA JA ENERGIAA EDULLISESTI

LANNASTA LANNOITETTA JA ENERGIAA EDULLISESTI LANNASTA LANNOITETTA JA ENERGIAA EDULLISESTI Kauhajoki 16.12.2014 Jari Luokkakallio ProAgria Etelä-Pohjanmaa MAATILAN ENERGIAHUOLTO - tiedonvälityshanke 1.1.2013 31.12.2014 Etelä-Pohjanmaa Hankkeen osa-alueet:

Lisätiedot

Ravinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE

Ravinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE Ravinnerenki Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo 4.10.2016 Markus Huttunen SYKE RavinneRenki: kuormituksen mallinnus Suomen ympäristökeskuksessa (SYKE) on jo

Lisätiedot

Hyödyllinen puna-apila

Hyödyllinen puna-apila Hyödyllinen puna-apila Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Valkuaiskasvien viljely- ja ruokintaosaamisen kehittäminen - tulevaisuustyöpaja Mustialassa 19.11.2013 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden

Lisätiedot

Säilörehun tuotantokustannus

Säilörehun tuotantokustannus Nurmentuotantokustannus NurmiArtturi-hankkeen tuloksia 12.10.16 Nurmesta tulosta Säilörehun tuotantokustannus Merkittävässä osassa maidontuotannon kustannuksia ja tulosta energiasta 30 70 % säilörehusta

Lisätiedot

Palkokasvi tutkimus Suomessa. Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus

Palkokasvi tutkimus Suomessa. Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus Palkokasvi tutkimus Suomessa Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus arja.nykanen@mtt.fi Arja Nykänen Erikoistutkija Tutkimusaiheet - palkokasvinurmet - palkoviljat kokoviljasäilörehuna

Lisätiedot

Kaura vaatii ravinteita

Kaura vaatii ravinteita Knowledge grows Kaura vaatii ravinteita Anne Kerminen, Yara Suomi Näin kauraa viljellään Suomessa Viljelijäkysely syksyllä 2016 (320 vastausta) Rehukauraa 55 % ja elintarvikekauraa 54 % Viljelyala 23 ha/tila

Lisätiedot

Eri viljalajikkeiden satoisuus ja rehuarvo kokoviljasäilörehuksi korjattuna

Eri viljalajikkeiden satoisuus ja rehuarvo kokoviljasäilörehuksi korjattuna Eri viljalajikkeiden satoisuus ja rehuarvo kokoviljasäilörehuksi korjattuna Sanna Kykkänen 1), Maarit Hyrkäs 1), Raija Suomela 2), Essi Saarinen 2), Perttu Virkajärvi 1) ja Arto Huuskonen 2) 1) Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari TARKKUUTTA TILATASOLLA Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: Varsinais-Suomi ja Satakunta

Lisätiedot

Peltojen fosforikierron optimointi ja maan kasvukunto. Risto Uusitalo MTT/Kasvintuotannon tutkimus

Peltojen fosforikierron optimointi ja maan kasvukunto. Risto Uusitalo MTT/Kasvintuotannon tutkimus Peltojen fosforikierron optimointi ja maan kasvukunto Risto Uusitalo MTT/Kasvintuotannon tutkimus RAVI-hanke/Maatalouden vesiensuojeluseminaari Luumäellä 13.1.211 Sisältö Alkusanat Fosforilannoituskokeiden

Lisätiedot

Eri lantalajien fosforin ja typen liukoisuus ja. kasvintuotannossa Kari Ylivainio MTT/Kasvintuotannon tutkimus

Eri lantalajien fosforin ja typen liukoisuus ja. kasvintuotannossa Kari Ylivainio MTT/Kasvintuotannon tutkimus Eri lantalajien fosforin ja typen liukoisuus ja käyttökelpoisuus kasvintuotannossa Kari Ylivainio MTT/Kasvintuotannon tutkimus Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuspäivä Tampere, 1.10.2013 30.9.2013

Lisätiedot

Kokemuksia orgaanisten lannoitteiden käytöstä E-Pohjanmaalla. Merja Högnäsbacka ILMASE, Ylistaro

Kokemuksia orgaanisten lannoitteiden käytöstä E-Pohjanmaalla. Merja Högnäsbacka ILMASE, Ylistaro Kokemuksia orgaanisten lannoitteiden käytöstä E-Pohjanmaalla Merja Högnäsbacka 21.3.2013 ILMASE, Ylistaro Yhdyskuntajäteperäiset orgaaniset lannoitevalmisteet ravinnelähteenä SMK => Stormossenin maanparannuskomposti

Lisätiedot

Kerääjäkasveista biokaasua

Kerääjäkasveista biokaasua Kerääjäkasveista biokaasua Erika Winquist (Luke), Maritta Kymäläinen ja Laura Kannisto (HAMK) Ravinneresurssi-hankkeen koulutuspäivä 8.4.2016 Mustialassa Kerääjäkasvien korjuu 2 11.4.2016 1 Kerääjäkasvien

Lisätiedot

Kalium kasvintuotannossa

Kalium kasvintuotannossa TIETOA RAVINTEISTA YMPÄRISTÖN JA YMPÄRISTÖN JA TILASI MAATILASI Kalium kasvintuotannossa Riitta Savikurki, ProAgria Etelä-Savo Päivi Kurki, Luonnonvarakeskus Ravinnepiika-hankkeen kevätinfo 22.3.2017 Mikkeli

Lisätiedot

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT Ravinne ja lannoitusasiaa Tapio Salo MTT Makroravinteet Useiden vihanneslajien makroravinteiden tarve on korkea Ravinteita sekä korjattavassa sadossa että peltoon jäävissä kasvinosissa Ravinnetarpeen ajankohta

Lisätiedot

Petri Kapuinen MTT Kasvintuotannon tutkimus Toivonlinnantie 518, PIIKKIÖ puhelin:

Petri Kapuinen MTT Kasvintuotannon tutkimus Toivonlinnantie 518, PIIKKIÖ puhelin: Lannan typpi tehokkaasti käyttöön Ravinteet kiertoon: lannan tehokas hyödyntäminen lannoitteena, 19.maaliskuuta. 2013, Suomen maatalousmuseo Sarka, kokoustila Riihi, Vanhankirkontie 383, Loimaa Petri Kapuinen

Lisätiedot

Monipuoliset nurmiseokset tulevaisuutta nurmirehutuotannossa

Monipuoliset nurmiseokset tulevaisuutta nurmirehutuotannossa Monipuoliset nurmiseokset tulevaisuutta nurmirehutuotannossa Jarkko Storberg Nurmituotannon huippuosaaja ProAgria Länsi-Suomi 0400 849 992 Satotaso ja tuotantokustannukset kg ka/ha Lähde: ProAgria Lohkotietopankki

Lisätiedot

Sian lietelanta ohran lannoituksessa

Sian lietelanta ohran lannoituksessa Sian lietelanta ohran lannoituksessa Paimiojoen vesistön kunnostaminen ja virkistyskäytön kehittäminen Teemaryhmien yhteinen kokous 16. maaliskuuta 2011 Tarvashovi, Tarvasjoki Petri Kapuinen Maa- ja elintarviketalouden

Lisätiedot

Edistystä luomutuotantoon hanke

Edistystä luomutuotantoon hanke Edistystä luomutuotantoon hanke 212-214 -tavoitteena on luonnonmukaisen rehukasviviljelyn ja eläintuotannon (erityisesti naudanlihan) kannattavuuden parantaminen Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen,

Lisätiedot

Lannan ka ytö n talöudelliset tekija t Ja rki Lanta -hankkeessa

Lannan ka ytö n talöudelliset tekija t Ja rki Lanta -hankkeessa Kaisa Riiko, BSAG 11/2014 Lannan ka ytö n talöudelliset tekija t Ja rki Lanta -hankkeessa Tiivistelmä Eri lantalajien ravinnesisällöt poikkeavat toisistaan merkittävästi. Siksi myös lannan käytön taloudellisten

Lisätiedot

Raisioagro. Nurmiopas 2014

Raisioagro. Nurmiopas 2014 Raisioagro Nurmiopas 2014 Valitse seokset niittostrategian mukaan Raisioagron nurmisiemenseokset ovat korkealaatuisen ja runsaan sadon tuottajia. Tilalla tehdään jo kylvövaiheessa valinnat sopivasta korjuustrategiasta.

Lisätiedot

Syksyllä nurmelle sijoittamalla levitetyn lietelannan vaikutus satoon ja ravinnehuuhtoumiin

Syksyllä nurmelle sijoittamalla levitetyn lietelannan vaikutus satoon ja ravinnehuuhtoumiin Syksyllä nurmelle sijoittamalla levitetyn lietelannan vaikutus satoon ja ravinnehuuhtoumiin Mari Räty, Kirsi Järvenranta ja Perttu Virkajärvi 1 14.9.2016 Lieteen levitysaika ja ravinteiden huuhtoutuminen

Lisätiedot

Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö

Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö Pellot tuottamaan tulosseminaari 7.2.2012 Joensuu Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli Sanna-Mari Hartikainen ProAgria Pohjois-Karjala

Lisätiedot

Edistystä luomutuotantoon hanke

Edistystä luomutuotantoon hanke Edistystä luomutuotantoon hanke 2012-2014 -tavoitteena on luonnonmukaisen rehukasviviljelyn ja eläintuotannon (erityisesti naudanlihan) kannattavuuden parantaminen Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen,

Lisätiedot

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä Aki Finér Kestävän kehityksen asiantuntija Raisio-konserni Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa Energia- ja ympäristöindeksit luotiin

Lisätiedot

21.2.2012 Kuopio. MTT Kotieläintuotannon tutkimus, Maaninka. (C) MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 21.2.2012 Kuopio

21.2.2012 Kuopio. MTT Kotieläintuotannon tutkimus, Maaninka. (C) MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 21.2.2012 Kuopio Tuottavan nurmen edellytykset 21.2.212 Kuopio Kirsi Pakarinen MTT Kotieläintuotannon tutkimus, Maaninka (C) MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 21.2.212 Kuopio Mitä tuottavuus on? Biologinen

Lisätiedot

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus 19.3.2014 Sisältö Ravinnekuormituksesta Maatalouden ympäristötoimenpiteistä

Lisätiedot

MAAN RESERVIKALIUM JA NURMIEN KALIUMLANNOITUS

MAAN RESERVIKALIUM JA NURMIEN KALIUMLANNOITUS MAAN RESERVIKALIUM JA NURMIEN KALIUMLANNOITUS Perttu Virkajärvi MTT Yhteistyössä MTT & Yara Suomi oy Viljavuuspalvelu oy:n 6-vuotisjuhlaseminaari 25-1-212 Jyväskylä JOHDANTO Kalium se on typen ohella toinen

Lisätiedot

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNE LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Pro Agria Maitovalmennus 4.9.2014 TÄSSÄ ESITYKSESSÄ HERNE REHUKASVINA KUIVATTU HERNEEN SIEMEN HERNE KOKOVILJASÄILÖREHUNA

Lisätiedot

KORJUURYTMITYKSEN JA LANNOITUSKÄYTÄNNÖN VAIKUTUS SÄILÖREHUNURMEN SATOPOTENTIAALIIN JA RAVINNETASEISIIN POHJOIS-SUOMESSA

KORJUURYTMITYKSEN JA LANNOITUSKÄYTÄNNÖN VAIKUTUS SÄILÖREHUNURMEN SATOPOTENTIAALIIN JA RAVINNETASEISIIN POHJOIS-SUOMESSA KORJUURYTMITYKSEN JA LANNOITUSKÄYTÄNNÖN VAIKUTUS SÄILÖREHUNURMEN SATOPOTENTIAALIIN JA RAVINNETASEISIIN POHJOIS-SUOMESSA Raija Suomela 1, Minna Toivakka 2, Sirkka Luoma 1 ja Raimo Kauppila 2 1 MTT Ruukki,

Lisätiedot

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8 1 KALKITUS Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8 50 hehtaarin tilalla Ohran N- lannoitus 90 kg/ha 30 kg/ha typpestä menee hukkaan. Lannoitetta jää hyödyntämättä 6500 kg (10suursäkkiä)

Lisätiedot

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN 1(6) Ympäristöministeriö Viite: Luonnos valtioneuvoston asetukseksi eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (ns. nitraattiasetus), YM028:00/2011. Lausuntopyyntö päätöksenteon

Lisätiedot

Energian säästöä ja ilmastonmuutoksen hillintää. OMAVARA -hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Hannu Känkänen

Energian säästöä ja ilmastonmuutoksen hillintää. OMAVARA -hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Hannu Känkänen Energian säästöä ja ilmastonmuutoksen hillintää OMAVARA -hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Hannu Känkänen 22.3.2013 Fossiilisen energian säästöön palkokasvien avulla (väkilannoitetypen käytön vähenemisen

Lisätiedot

Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009. EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä

Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009. EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009 EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä 1 Lietelannan sijoittaminen peltoon Sopimuskausi 5 vuotta Sopimus voi alkaa 1.5 tai 1.10 Tuki

Lisätiedot