Rantasalmen kunta. Uko nluoto 1:1 878: :69. Rysälahti 21:1 6:55. Iso Virkasaari 5:40. Korhovuori. Mäntyn iemi. Hein äluot o 6:36 13.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rantasalmen kunta. Uko nluoto 1:1 878: :69. Rysälahti 21:1 6:55. Iso Virkasaari 5:40. Korhovuori. Mäntyn iemi. Hein äluot o 6:36 13."

Transkriptio

1 Rantasalmen kunta Z Z Z Z Z Z Z Niemenlahti Harilanniemi Kulilah ti Pirskanlahti Lyytikkälä Peltola Asikkalanpelto Yläkylä Alalehto Syrjälä Tyynelä Kinnula Leppälahti Löngänlahti Viljala Ristkallio Harjula Tyynelä Kotilahti Terskanlahti Uitonniemi Virkasalmi Korhovuori Mustalahti Rajalahti Rysälahti Iso Virkasaari Tuliluoto Savilah ti Koiraniem i Leppäniemi Kissaluoto Hein äluot o Kulilahdenpelto Nappulaniemi Nappulalahti Kapasaari Vuorisaari Kakkara Näättäänsaari Makkara Muna Kanasaari Hirvisaari Syväsalmi Läpikäytävä Riuttaset Kuokansuo Pohjola Muistola Peltola Rantaharju Lehtola Rouhiala Rouhialanlahti Iso-Haihko Tervaharju Koukunkäänne Teininmäki Kanavalahti Mäntyn iemi Tihilänniemi Verkkoluoto Rait anen Pieni-H aihko Uko nluoto :21 5:34 10:16 3:54 5:48 10:18 6:17 3:23 5:18 878:1 6:66 6:71 1:27 15:18 3:28 3:42 5:27 6:2 2:183 6:6 10:9 1:40 6:70 10:14 2:10 5:26 6:50 5:5 876:5 5:51 6:62 3:57 6:67 6:10 876:5 5:40 5:53 3:15 6:57 5:53 6:59 6:70 3:33 5:37 10:11 6:51 1:33 15:10 3:46 5:33 5:50 6:32 6:65 6:69 6:34 1:40 15:12 3:49 5:27 5:9 6:11 2:171 1:59 6:62 6:55 5:39 5:40 4:19 6:40 3:26 6:25 3:17 5:45 10:15 6:20 2:203 6:71 6:19 1:57 3:33 6: :11 6:48 6:33 9 3:56 2 5:24 6:52 6:64 5:52 6:14 5:53 3:42 5:32 5:54 6:56 3:24 3:45 5:47 5:40 5:40 5:53 1:26 6:15 5:49 5:28 6:22 10:9 10:10 6:13 5:40 6:61 3:38 5:40 878:1 6:49 6: :3 3:36 3:32 6:43 3:37 10:15 2 6:57 15:19 5:41 5:33 6:63 1:26 1:29 9 3:31 2:154 6:68 3:30 6:36 5:48 6: Parkumäki 416 Parkumäki 408 Ihamaniemi 401 Asikkala 408 Ihamaniemi 401 Asikkala 415 Osikonmäki Iso-Virkasaaren ranta-asemakaavan selostus, ehdotus Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa

2 ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA KOSKEE TAMMIKUUN 12. PÄIVÄNÄ 2015 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA, EHDOTUS 2 RANTASALMI; ISO-VIRKASAARI RANTA-ASEMAKAAVA PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaava laaditaan: Asemakaavalla muodostuvat: Laatija: Vireille tulo: Asikkalan kylään osalle tilasta , Harjula. Iso-Virkasaaren ranta-asemakaavan RA -korttelit 1-3 sekä M alueet (M ja MU). Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa Savonniemenkatu 3B1, Savonlinna, puh Kaavoituksen vireille tulosta on ilmoitettu MRL 63 :n mukaisesti tiedottamalla osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä kaavaluonnoksen nähtävillä olosta lehtikuulutuksella (Rantasalmen Lehti). Kaavaehdotus oli nähtävillä xx.xx. xx.xx.xxxx. Toispaikkakuntalaisille asiasta on tiedotettu kirjeitse. Lisäksi aineisto on nähtävillä Rantasalmen kunnan kotisivuilla sekä Teknisellä osastolla. Hyväksytty: KV Suunnittelualueen sijainti

3 3 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Rantasalmen kunnan Asikkalan kylässä Iso-Virkasaaressa. Matkaa Rantasalmen kirkonkylään on n. 8,5 km venepaikoilta, jotka sijaitsevat Leppäniemen vieressä. Venepaikalta saareen on matkaa n. 300 metriä. Ympäröivä vesialue on Haukivettä. Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan virallinen nimi: Tarkoitus: Laajuustiedot: Iso-Virkasaaren ranta-asemakaava Tarkoitus on kaavoittaa saaren etelärannalle loma-asuntojen (RA) tontteja. Kokonaispinta-ala on 66,012 ha. Loma-asuntojen korttelialue (RA) 5,662 ha, jolla rakennusoikeutta 1260 kem². Maa- ja metsätalousalue (M, MU) 60,350 ha. Selostuksen liiteasiakirjat: Tämän asemakaavaselostuksen liitteenä ovat seuraavat asiakirjat: 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Viranomaisneuvottelun muistio 3. Vaikutukset Linnansaaren Natura-alueeseen 4. Ympäristöministeriön kirje Luonnosvaiheen vastineraportti 6. Tilastolomake Asemakaavakartta ja -määräykset 1:5000

4 4 SISÄLLYSLUETTELO PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 2 1 TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin tausta ja vaiheet Ranta-asemakaava Asemakaavan toteuttaminen 5 2 LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Luonnonympäristön yleispiirteet Ympäristön häiriö- ja riskitekijät Rakennettu ympäristö Kiinteät muinaismuistojäännökset ja rakennuskulttuuri Ympäristökuormitus Maanomistus Suunnittelutilanne 9 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun tausta ja tarve, suunnitteluvaiheet Osallistuminen ja yhteistyö Asemakaavan tavoitteet Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 13 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Korttelialueet Maa- ja metsätalousalueet Liikenne- ja yhdyskuntatekninen huolto Suojeluvaraukset ja säilytettävät kohteet Asemakaavamerkinnät- ja määräykset 14 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET Tutkimukset ja selvitykset, arviointimenetelmä Ekologiset vaikutukset VAT-Vuoksi Taloudelliset vaikutukset Sosiaaliset vaikutukset Kulttuuriset vaikutukset Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen 20 6 ASEMAKAAVAAN TOTEUTTAMINEN 21

5 5 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Kaavaprosessin tausta ja vaiheet Alueen ranta-asemakaavan laadinta on alun perin käynnistynyt jo 1990-luvun puolella. Kaavan laadinnasta pidettiin MRL:n 66 :n ja MRA 30 :n mukainen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu Etelä-Savon ELY-keskuksessa ja siinä päätettiin, että koska vuonna 2000 lainsäädäntö muuttui maankäyttö- ja rakennuslain osalta, on kaavan laadinta käynnistettävä alusta. Osittain alkuperäisiä selvityksiä ja suunnitelmia voidaan hyödyntää kaavoituksessa. Maanomistaja on useaan otteeseen neuvotellut Ympäristöministeriön kanssa maiden myymisestä valtiolle. Liitteen 4 mukaisesti ympäristöministeriön mielestä olisi tarkoituksenmukaisinta, että Rantasalmen Osuuspankki saattaisi alueen ranta-asemakaavoituksen päätökseen, koska tällä tavoin saataisiin parhaiten sovitettua yhteen alueen erilaiset käyttötarpeet. Tässä yhteydessä voitaisiin selvittää perusteellisesti alueen rakennusoikeuksien lisäksi myös luonnonsuojelulliset arvot kansallispuisto ja saimaannorppa huomioon ottaen. Kaavoituksen yhteydessä voitaisiin osoittaa soveltuvat osat alueesta rakentamiseen ja osa mahdollisesti myös suojeluun. Kaavan mukaisen suojelualueen toteuttaisi ja korvaisi Etelä-Savon ELYkeskus. Kaavaa on valmisteltu kunnan, maanomistajan ja konsultin muodostamassa työryhmässä. Suunnittelussa otetaan huomioon valtakunnalliset, maakunnalliset ja Rantasalmen kunnan suunnitelmat sekä maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimukset. MRL:n 66 :n ja MRA 30 :n mukainen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Etelä-Savon ELY -keskuksessa Ranta-asemakaava Suunnittelualueen muodostaa Iso-Virkasaaren länsiosa. Asemakaavoituksen tarkoituksena on mahdollistaa loma-asuntojen rakentaminen. Kaava-alueen kokonaispinta-ala on n. 66,012 ha ja kokonaisrakennusoikeus 1260 kem². 1.3 Asemakaavan toteuttaminen Loma-asuntojen rakentaminen toteutuu kysynnän mukaan.

6 6 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Haukivedellä Iso-Virkasaaren länsiosassa. Alueella on kolme lomarakennusta, jotka eivät kuulu kaava-alueeseen. Tarkoitus on kaavoittaa alueen etelän puoleiselle rannalle uusia loma-asuntotontteja. Mantereelle järjestetään auto- ja venepaikat sekä jätteiden keräilytilat. Kaava-alue rajoittuu itä- ja pohjoispuolelta Linnansaaren Natura 2000 ohjelman alueeseen. Suunnittelussa tullaan huomioimaan Natura 2000 ohjelmaan kuuluvat alueet kuin myös muut suojeluarvoa omaavat alueet. Lisäksi huomioidaan virkistys- ja muuhun yleiseen käyttöön tarvittavien alueiden säilyminen Luonnonympäristö Suunnittelualueelle on laadittu selvitys kaavan vaikutuksista Linnansaaren Natura -alueeseen on päivätty tarkentava selvitys (liite 3). Selvitystä varten koottiin alueen luonnon ympäristöä koskevat lähtötiedot ja tehtiin maastokäynti. Selvityksessä tehdään luonnonsuojelulain (65 ) mukainen vaikutusten arviointi, jossa arvioidaan hankkeen vaikutukset Linnansaaren Natura -alueen luontotyyppeihin ja lajeihin. Työssä esitetään perustiedot suunnitellusta hankkeesta ja päivitetään Linnansaaren suojeltavien lajien esiintymistiedot. Uusien tietojen ja kaavaluonnoksen pohjalta hankkeen vaikutukset lajeihin ja luontotyyppeihin arvioidaan uudestaan sekä mahdolliset lieventävät toimet Luonnonympäristön yleispiirteet Maisema ja pinnanmuodostus Kaava-alue käsittää Iso-Virkasaaren länsipään. Maaston korkeuserot vaihtelevat metrin välillä eli korkeuserot alueen sisällä ovat yli 20 metriä. Maaperä rakennettavalla alueella on pääosin soraa ja soramoreenia. Vesistö Kaava-alueen vesistö kuluu Vuoksen vesistöalueeseen, jonka vedet virtaavat kaakkoon Laatokkaan. Haukivedellä veden laatu vaihtelee suuresti Haukiveden eri osa-alueilla. Haukivettä kuormittavat Varkauden kaupungin ja Varkauden metsäteollisuuden jätevedet. Haukiveden pohjoisosissa veden laatu on tyydyttävä. Keskeinen Haukivesi kuuluu erinomaiseen luokkaan.

7 7 Kasvillisuus Kasvipeitteiset silikaattikalliot (vihreä), boreaaliset lehdot (sininen), boreaaliset luonnonmetsät (punainen) ja puustoiset suot (keltainen). Luontotyyppi inventoinnin tulosten mukaan vaikutusalueella on neljä luontotyyppiä: kasvipeitteiset silikaattikalliot, boreaaliset lehdot, boreaaliset luonnonmetsät ja puustoiset suot. Lisäksi ranta-asemakaavan alueella esiintyy luontotyyppi rantasuot. Kyseinen luontotyyppi ei kuulu Linnansaaren Natura- alueen suojeluperusteisiin, joten sitä ei ole huomioitu vaikutusten arvioinnissa. Vaikutusalueella on kaksi luontotyyppiin kasvipeitteiset silikaattikalliot kuuluvaa kohdetta. Nämä sijaitsevat ranta-asemakaavan alueella. Boreaalista lehtoa on neljä kohdetta, joista kolme sijaitsee ranta-asemakaava alueella ja yksi vaikutusalueella. Luonnonmetsäkohteita on viisi, jotka kaikki sijaitsevat vaikutusalueella. Puustoista suota on kolme kohdetta rantaasemakaavan alueella. Linnansaaren alueelta tunnettu idänlehväsammaleen kasvupaikka sijaitsee vaikutusalueen ulkopuolella. Eläimistö Linnansaaren Natura-alueen suojeluperusteissa on neljä luontodirektiivin liitteen II lajia: saimaannorppa, saukko, kirjoverkkoperhonen ja idänlehväsammal (Etelä-Savon ELY keskus 2013). Saimaannorppa on myös luontodirektiivin liitteen IV(a) suojelema laji. Edellä luetelluista lajeista ainoastaan saimaannorpan tiedetään varmuudella esiintyvän vaikutusalueella. Lajin poikaspesiä ja lepokiviä ei ole todettu ranta-asemakaavan alueelta, mutta lähiympäristöstä löytyy runsaasti pesä- ja lepopaikkoja. Saimaannorppa on äärimmäisen uhanalainen, yksi maailman uhanalaisimmista hylkeistä, jonka keskeinen osa kannasta elää Haukivedellä. Saimaannorppien kantaan on 2000 luvulla kohdistunut monia uhkia, mutta suojelutoimien ansiosta kanta on kuitenkin kasvanut hiukan.

8 Linnansaaren Natura-alueen suojeluperusteissa ei mainita lepakoita, joten suunnitellun hankkeen mahdollisia vaikutuksia lepakoihin ei arvioida tässä selvityksessä. Lepakkoselvityksen tulosten perusteella on todennäköistä, että vaikutusalueella ja mahdollisesti myös kaava-alueella elää lepakoita. Kaava-alue on kauttaaltaan tiheää metsää, joten väljäpuustoisia saalistuspaikkoja tai päiväpiiloja ei juuri ole lepakoille tarjolla. Lähinnä Korhonvuoren kalliorinteessä ja lomarakennuksissa saattaa olla potentiaalisia päiväpiilopaikkoja. Kaava-alueen kolme soistumaa saattavat olla runsaan hyönteistuotannon ansiosta lepakoille merkityksellisiä ruokailualueita. Vaikutusalueella sijaitsevat matalat laajat lahdet, kuten Savilahti ja Leppälahti, ovat myös mahdollisia ruokailualueita. Rantalohkareikot, etenkin laajat ja ylimmän vedenkorkeuden yläpuolelle ulottuvat, ovat lepakoille potentiaalisia talvehtimispaikkoja. Vaikutusalueella tällaisia lohkarerentoja on useita, ja ehkä myös Iso-Virkasaaren pohjoisrannan lohkareikot voivat sopia lepakoille. Saukko elää monenlaisissa vesistöissä, erikokoisten järvien rannoilla ja etenkin virtavesissä. Elinpaikan valintaan vaikuttavat ravinnon saatavuus, suojaisten pesimä- ja lepopaikkojen esiintyminen sekä talviaikainen pääsy vesistöön. Saukon esiintymisestä vaikutusalueella ei ole tietoja. Koska lajin yksilöillä on laaja elinpiiri, vaikutusalueen rannat ovat mahdollisesti osa lajin elinpiiriä. Alueen kivikkoisilla rannoilla on saukolle sopivia pesäpaikkoja, mutta talvella sulana pysyvien paikkojen puuttuminen vähentää pesimisen mahdollisuuksia. Vaikutusalueelta ei ole tietoja kirjoverkkoperhosen esiintymisestä. Kaava-alue on kauttaaltaan tiheää sulkeutunutta metsää, joten kirjoverkkoperhosen esiintyminen Iso-Virkasaaren länsiosassa on hyvin epätodennäköistä. Sama koskee lähes koko vaikutusaluetta. Lähinnä vain Iso-Virkasaaren itäosassa on lajille mahdollisesti sopivia metsänreunamia ja puoliaukeita kesämökkitontteja. 8 Johtopäätökset: Natura -selvityksen mukaan vaikutusalueelta ja kaava-alueelta löytyi neljä eri huomionarvoista luontotyyppiä. Ranta-asemakaava-alueella ko. luontokohteet määritetään luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiksi alueiksi. Linnansaaren Natura-alueen suojeluperusteissa on kolme luontodirektiivin liitteen II eläinlajia. Edellä mainituista lajeista ainoastaan saimaannorpan tiedetään varmuudella esiintyvän vaikutusalueella. Lajin poikaspesiä ja lepokiviä ei ole todettu ranta-asemakaavan alueella. Saukon ja kirjoverkkoperhosen esiintymistä vaikutus- ja kaava-alueella ei ole tietoa. Natura -selvityksessä esille tuodut kohteet eivät ole voimakkaasti alueen maankäyttöä rajoittavia 2.2 Ympäristön häiriö- ja riskitekijät Suunnittelualueella tai sen läheisyydessä ei ole loma-asutuksen sijoittumiseen vaikuttavaa ympäristökuormitusta, kuten melu- tai ilmansaastepäästöjä eikä pilaantuneita maita Rakennettu ympäristö Kantatilasta on lohkottu kolme loma-asunnon rakennuspaikkaa, jotka eivät kuulu kaavoitettavalle alueelle.

9 Kiinteät muinaismuistojäännökset ja rakennuskulttuuri Suunnittelualueella ei ole muinaisjäännösrekisterin mukaan tiedossa esihistoriallisen eikä historiallisen ajan kiinteitä muinaisjäännöksiä Ympäristökuormitus Suunnittelualueelta ei ole tiedossa jätevesiä lukuun ottamatta ympäristökuormitukseen liittyviä seikkoja. 2.3 Maanomistus Kaavoitettava alue on kokonaan yksityisessä omistuksessa. 2.4 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisilla alueiden käyttötavoitteilla (VAT) asetetaan alueiden käytölle yleisluonteisia tavoitteita valtakunnallisella tasolla. Keskeisempiä näistä tavoitteista ovat kestävä kehitys ja hyvä elinympäristö. Tavoitteet tulee ottaa huomioon ja niiden toteutumista tulee edistää valtion viranomaisten toiminnassa, maakunnan suunnittelussa ja kuntien kaavoituksessa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet välittyvät kuntien alueiden käytön suunnitteluun erityisesti maakuntakaavan ohjausvaikutuksen välityksellä. Monet tavoitteista, kuten elinympäristön laatua koskevat tavoitteet, ovat sellaisia, että niiden huomioiminen tulee tapahtua myös suoraan kuntakaavoituksessa ja erityisesti yleiskaavoissa. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden asiakokonaisuuksia ovat: - toimiva aluerakenne - eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu - kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat - toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto - luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Tämän asemakaavan laatimiseen erityisesti vaikuttavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on lueteltu vaikutusarvioinnin kohdassa Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin.

10 10 Maakuntakaava Rantasalmi kuluu Etelä-Savon maakuntaliiton toimialueeseen. Ympäristöministeriö vahvisti Etelä-Savon maakuntakaavan Maakuntakaava pitää huomioida ranta-asemakaavassa. Suunnittelualueella ei ole aluevarauksia eikä kehittämisvyöhykemerkintöjä maakuntakaavassa. Suunnittelualue sijoittuu maakuntakaavan kehittämisperiaatemerkintöjen välimaastoon. Kaava-alueen eteläpuolella on lauttapaikka merkintä is Saaren eteläpuolella on myös laivaväylä merkintä. Pohjoispuolella alue rajoittuu Linnansaaren Natura-alueeseen.

11 11 Rantaosayleiskaava Rantaosayleiskaavassa alue on merkitty selvitysalueeksi (sel). Alueella on MU merkintä (maa- ja metsätalousalue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta). Merkintä on pääosin kaava-alueen ulkopuolella. Rakennusjärjestys Rantasalmen kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa ja se on astunut voimaan Pohjakartta Ranta-asemakaavan pohjakarttana käytetään Mikkelin kartasto- ja tietopalvelutoimiston hyväksymää ranta-asemakaavan pohjakarttaa.

12 12 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Suunnittelun tausta ja tarve, suunnitteluvaiheet Tarve ranta-asemakaavan laatimiseen on syntynyt tarpeesta selvittää maanomistajan mahdollisuudet muodostaa loma-asuntotontteja Isoon-Virkasaareen. Kaavaa on valmisteltu kunnan, maanomistajan ja konsultin muodostamassa työryhmässä. Suunnittelun lähtökohtia on esitelty viranomaispalaverissa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtävillä olevaksi Selvitys vaikutuksista Linnansaaren Natura-alueeseen on valmistunut , Teppo Häyhä ja Sirpa Rautiainen. Asemakaavaluonnos pidettiin maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 :n mukaisesti kommentoitavana Rantasalmen kunnanvirastossa (ilmoitus Rantasalmen Lehdessä ). Kaavaluonnos oli nähtävillä Lausuntojen ja huomautusten pohjalta asemakaavaan on tehty tarvittavat tarkistukset ja laadittu ranta-asemakaavaehdotus, joka on pidetty MRA 27 :n mukaisesti nähtävillä 30 päivän ajan. Kuulemisen jälkeen kaavaehdotusta on muutettu Tämän jälkeen kaava menee käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi Rantasalmen kunnanhallitukseen ja kunnanvaltuustoon. 3.2 Osallistuminen ja yhteistyö Kaavaan liittyvää osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyä sekä vaikutusarviointia varten on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jossa on lueteltu kaavatyössä osallisena olevat maanomistajat, viranomaiset ja muut tahot. Suunnittelualueeseen rajautuvia maanomistajia informoidaan tärkeimmistä suunnitteluvaiheista. Kaavoituksen vireille tulosta on ilmoitettu MRL 63 :n mukaisesti tiedottamalla osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta (MRA 30 ) lehtikuulutuksella (Rantasalmen Lehti). Kaikista keskeisistä suunnitteluvaiheista tiedotetaan lehti-ilmoituksin (Rantasalmen Lehti), kunnan ilmoitustaululla ja internet sivulla. Kaava-aineistot pidetään nähtävillä kunnan teknisellä osastolla. Viranomaisyhteistyö käsittää viranomaispalaverin, joka on pidetty ja johon on kutsuttu keskeiset kaavatyössä osallisena olevat viranomaiset, sekä lausuntopyynnöt MRA 30 :n ja tarvittavin osin myös 27 :n mukaisessa kuulemisessa. 3.3 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavoituksen tarkoituksena on mahdollistaa loma-asuntojen rakentaminen Iso- Virkasaareen. Suunnittelussa hyödynnetään alueen vaihtelevaa maastoa ja maisemallisia tekijöitä. Luonnon ja maiseman kannalta arvokkaat kohteet ja aluekokonaisuudet, erityisesti luontoselvityksen kohteet säilytetään ja varustetaan tarpeellisin suojelumerkinnöin. Alueen sisällä rakennukset pyritään sovittamaan mahdollisimman huolellisesti maastoon siten, että maaston muokkaustoimenpiteet minimoidaan ja olemassa olevaa puustoa säilytetään.

13 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Asemakaavan pohjaksi luonnosteltiin alustavia luonnoksia mm. sijoittamalla rakennuspaikkoja myös saaren pohjoisrannalle. Tehtyjen selvitysten pohjalta päädyttiin ratkaisuun, jossa kaikki rakennuspaikat sijaitsevat etelärannalla. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne Loma-asuntojen korttelialueita (RA) on kolme, joissa on yhteensä 9 tonttia. Kaikki korttelit sijaitsevat saaren etelärannalla. Muilta osin asemakaava-alue on M- ja MU -aluetta. Kantatilasta on aiemmin lohkottu kolme rakennuspaikkaa. Muunnettua rantaviivaa kantatilalla on 3.83 km. Rakennuspaikkoja on 3,13 kappaletta muunnetulla rantakilometrillä, jossa on huomioitu lohkotut kolme rakennuspaikkaa. Muunnettu rantaviiva jakautuu seuraavasti: M ja MU -alueet 2,83 km RA -alueet 0,61 km Lohkotut tontit 0,39 km Kaikki rakentamisalueet ovat loma-asuntojen korttelialueita (RA) ja joilla on rakennusoikeutta yhteensä 1260 kem². Alueita on yhteensä 5,662 ha. Natura -selvityksessä todetut luontokohteet on merkitty luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeänä alueena (luo). Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 66,012 ha. 4.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Luonnonympäristön ja maiseman kannalta merkittävät alueet on säilytetty rakentamisen ulkopuolella. Rakentaminen on luonteeltaan harvaa ja sijoitettu maaston kannalta herkimpien maaston kohtien ulkopuolelle. Uusien rakennusten sijoittelussa on pyritty minimoimaan maisemalliset muutokset. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden osalta kaavaratkaisua voidaan siten pitää kohdassa 3.3 esitettyjen tavoitteiden mukaisena. 4.3 Korttelialueet Loma- asuntojen korttelialue (RA) Korttelien rakennusoikeus on yhteensä 1260 kem² ja kerrosluku I u 1/2. Kaikkiaan RA -aluetta on 5,662 ha. Kaavamerkinnällä rantavyöhykkeellä säilytetään suojapuustoa ja ranta-alueen hoidossa tulee kiinnittää erityistä huomiota maisema- ja luontoarvoihin ja ne on hoidettava niin, että maiseman luonne ei muutu. Tarvittaessa alapuustoa ja pensaikkoa voidaan kevyesti harventaa. Rantaan saa rakentaa rakennusjärjestyksen mukaisen laiturin.

14 Maa- ja metsätalousalueet (M ja MU) Maa- ja metsätalousalueeksi (M) on merkitty pääosin muu kaava-alue. Maa- ja metsätalousalueeksi (MU) on merkitty asemakaavan pohjoisrannalla oleva alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta. MU -merkintä on ollut rantayleiskaavassa. Kaikkiaan M ja MU -alueita on 60,350 ha. 4.5 Liikenne ja yhdyskuntatekninen huolto Leppäniementien vieressä mantereella on maanomistajan omistuksessa 0,793 ha suuruinen tila, johon on suunniteltu auto- ja venepaikat. Alueelle tulee myös terveysviranomaisten ohjeiden mukainen jätehuoltopiste. 4.6 Suojeluvaraukset ja säilytettävät kohteet Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät alueet (luo) on merkitty luontoselvityksessä todetut alueet. Luo -alueita kaava-alueella on 5 kappaletta. Luontotyyppi-inventoinnin tulosten mukaan kaava-alueella on kolme luontotyyppiä: kasvipeitteiset silikaattikalliot, boreaaliset lehdot ja puustoiset suot. Lisäksi kaava-alueella esiintyy luontotyyppiä rantasuot. Asemakaava-alueella ei ole kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennuskantaa eikä sillä ole todettu kiinteitä muinaisjäännöksiä. 4.7 Asemakaavamerkinnät ja määräykset RA Loma-asuntojen korttelialue. Tontin kokonaisrakennusoikeus on 140 kem². Rakennuspaikalla saa olla yksi yksiasuntoinen loma-asunto. Loma-asunto saa olla enintään 1 ½ -kerroksinen ja 100 kem² suuruinen. Loma-asunnon lisäksi saa rakentaa enintään 25 kem² suuruisen ja katetulta pohjapinta-alaltaan enintään 30 m² suuruisen saunarakennuksen. Lisäksi rakennuspaikalle saa rakentaa käymälän ja talousrakennustiloja kokonaisrakennusoikeuden sallimassa laajuudessa. M MU Maa- ja metsätalousalue. Alueella ei ole rakennusoikeutta. Alueelle saa rakentaa maa- ja metsätalouden harjoittamisen kannalta välttämättömiä rakenteita ja laitteita. Maa- ja metsätalousalue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta. Alueen rantavyöhyke säilytettävä luonnonmukaisena. 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Ohjeellinen tontin / rakennuspaikan raja.

15 I I u ½ Korttelin numero. Tontin numero. Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta ullakon tasolla saa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. : : : : : : : : : : Alueella säilytetään suojapuustoa. Ranta-alueen hoidossa tulee kiinnittää erityistä huomiota maisema- ja luontoarvoihin ja ne on hoidettava niin, että maiseman luonne ei muutu. Tarvittaessa alapuustoa ja pensaikkoa voidaan kevyesti harventaa. Rantaan saa rakentaa rakennusjärjestyksen mukaisen laiturin. luo Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä alue. Kohde on säilytettävä luonnontilaisena. YLEISET MÄÄRÄYKSET: Rakennusten ja laitureiden tulee olla sijoittelun, koon ja muodon puolesta ympäröivään luontoon sopeutuvia. Rakennusten tulee olla harjakattoisia ja julkisivumateriaalina tulee käyttää puuta. Julkisivujen ja vesikattojen tulee olla väritykseltään tummasävyisiä maaston väreihin sulautuvia. Rakennuspaikkojen luonnonmukaista rantaviivaa ei saa siirtää louhimalla, pengertämällä tai kaivamalla. Rakennusten ja rannan väliin tulee jättää tai istuttaa suojaava puusto tai pensaisto. Rakennuspaikoilla olevat, maisemallisesti merkittävät puut tulee säilyttää. Maanpintaa ei saa täyttämällä nostaa niin paljon ympäröivää maanpintaa korkeammaksi, että siitä aiheutuisi maisemallista haittaa. Tontti ja rakennuspaikka on merkittävä maastoon ennen rakennusluvan myöntämistä. Rakennusten etäisyys rakennuspaikan rajasta tulee olla vähintään viisi metriä. Rakennusten etäisyys rantaviivasta määräytyy kunnan rakennusjärjestyksen mukaan. Rakennuspaikalle ei saa rakentaa vesikäymälää. Kuivakäymälä on varustettava vettä läpäisemättömällä säiliöllä ja sijoitettava vähintään 30 metrin päähän rantaviivasta ja 10 metrin päähän viereisen rakennuspaikan rajasta. Jätevesiä ei saa johtaa vesistöön. Sauna- ja pesuvesien maahan imeyttämistä varten on rakennuspaikalle rakennettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaisten päätöksen mukainen saostuskaivo ja imeytyskenttä paikkaan, jossa maaperä on tarkoitukseen sopiva ja jonne tulvavesi ei nouse. Jätevedet voidaan käsitellä myös muulla menetelmällä, jolla päästään vastaavaan puhdistustasoon. Kiinteiden jätteiden keräilyssä ja käsittelyssä tulee noudattaa, mitä jätelaissa ja kunnan yleisissä jätehuoltomääräyksissä on asiasta säädetty.

16 16 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET 5.1 Tutkimukset ja selvitykset, arviointimenetelmä Tässä vaikutusarvioinnissa on arvioitu kaavan toteuttamisen ekologisia vaikutuksia päivätyn kaavaluonnoksen perusteella. Arvioinnissa verrataan kaavassa osoitettua maankäyttöä alueelle ranta-asemakaavaa varten tehdyn luontoselvityksen tuloksiin. Perusteena arvioinnille on maankäyttö- ja rakennuslaki, jonka mukaan suunnittelun tulee edistää ekologisesti kestävää kehitystä sekä luonnon monimuotoisuuden ja muiden luontoarvojen säilymistä (MRL 1 ja 5 ). Asemakaavalla tulee vaalia rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä, eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää (MRL 54 ). Kaavan tulee perustua riittäviin selvityksiin ja kaavan luontoselvityksen ja vaikutusarvion tulee ulottua koko sille alueelle, jolla kaavan arvioidaan vaikuttavan olennaisesti (MRL 9 ). Vaikutukset on selvitetty kestävän kehityksen ulottuvuuksiin ryhmiteltyinä kokonaisuuksina: - ekologiset vaikutukset (esim. luontotekijöihin liittyvät erityisarvot) - taloudelliset vaikutukset (esim. kunnallistekniset kustannustekijät) - sosiaaliset vaikutukset (esim. vaikutukset palveluihin) - kulttuuriset vaikutukset (esim. alueen historialliset erityispiirteet). 5.2 Ekologiset vaikutukset Vaikutukset luonnonmaisemaan ja rantaan Maisemaan järveltä päin katsottuna on kiinnitetty erityishuomiota määrittelemällä rantavyöhyke, jolla kaavamääräyksissä määrätään rantavyöhykkeen säilyminen luonnonmukaisena sekä laiturin rakentamismääräykset. Lisäksi on yleisiä määräyksiä esim. tontin täytöstä. Vaikutukset maa- ja kallioperään Rakennuspaikkojen rakentamisen aiheuttamat muutokset maa- ja kallioperään ovat paikallisia ja vähäisiä eivätkä kohdistu geologisesti merkittäviin kallio-alueisiin tai maaperän muodostumiin. Vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ja luontokohteisiin Kaava-alue on ihmistoiminnan vaikutuspiirissä olevaa aluetta, jonka luonnontilaa on jo muuttanut maa- ja metsätalous ja rakentaminen. Luontoselvityksessä mainitut luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävät kohteet on otettu kaavassa huomioon. Lisäksi alueella säilyy rakentamisen jälkeenkin yhtenäisiä metsäisiä alueita ja ranta-alueita. Luonnonsuojeluohjelmien kohteet Kaava-alue rajoittuu pohjoisrannaltaan Linnansaaren Natura -alueeseen. Valtakunnallisten luonnonsuojeluohjelmien kohteita alueella ei ole. Luonnonsuojelulain (29 ) suojellut luontotyypit Kaava-alueella tai läheisyydessä ei ole luonnonsuojelulain luontotyyppeinä rajattuja kohteita eikä sellaisia todettu Natura -selvityksessä.

17 17 Luontodirektiivin liitteen I, II ja IV(a) lajien ja uhanalaisten lajien esiintymät ja lintudirektiivin liitteen I lajit. Natura -selvityksen mukaan Linnansaaren -alueen suojeluperusteissa on neljä luontodirektiivin liitteen II lajia: saimaannorppa, saukko, kirjoverkkoperhonen ja idänlehväsammal. Edellä luetelluista lajeista ainoastaan saimaannorpan tiedetään varmuudella esiintyvän vaikutusalueella. Lajin poikaspesiä ja lepokiviä ei ole todettu ranta-asemakaavan alueella. Ranta-asemakaava ei merkittävästi heikennä ko. lajin esiintymistä alueella. Lintudirektiivin liitteen I mukaisista lajeista kaava-alueella esiintyi palokärki, teeri ja käki. Ranta-asemakaava ei heikennä näiden lintudirektiivilajien esiintymistä alueella. Luontotyyppi-inventoinnin tulosten mukaan vaikutusalueella on neljää luontotyyppiä: kasvipeitteiset silikaattikalliot, boreaaliset lehdot, boreaaliset luonnonmetsät ja puustoiset suot. Ranta-asemakaava -alueella kaikki ko. kohteet on merkitty luo -rajauksella. Vesilain (15a, 17a ) luonnontilaisina säilytettävät pienvedet ja metsälain (10 ) erityisen tärkeät elinympäristöt. Kaava-alueella ei ole todettu kohteita, jotka voisivat olla vesilaissa mainittuja luonnontilaisia kohteita. Natura -selvityksessä kaava-alueella todetut luontotyypit ovat metsälakikohteita. Muut huomion arvoiset luontokohteet. Ranta-asemakaava-alueella esiintyy luontotyyppi rantasuot, joka on merkitty luo rajauksella. Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin Kaava aiheuttaa eniten suoria muutoksia nykyiseen kasvillisuuteen ja eläimistöön kaavaalueen eteläosassa. Rakentamisen seurauksena niiden nykyinen kasvillisuus ja eläimistö pääosin häviävät. Muilta osin kaava-alue säilyy nykyisen kaltaisena pääosin metsäisenä alueena. Kaavan osoittama maankäyttö ei lisää nykytilanteeseen verrattuna merkittävästi alueen virkistyskäyttöä, niin että aiheuttaisi kasvillisuuden kulumista tai eläimistön häiriintymistä. Kaavassa osoitettu toiminta ei aiheuta merkittävästi melua muutoin kuin rakentamisvaiheessa. Lähistöllä ei ole linnustoltaan arvokkaita kohteita, joille melusta tai häirinnästä voisi olla erityistä haittaa. Saimaannorpan lähimmät poikas- ja makuupesät ovat Iso- Virkasaaren pohjoispuolella. Saaren etelärannalla ei ole ollut havaintoa saimaannorpasta. Vaikutukset vesien tilaan Loma-asuntojen aiheuttamaan vesistöjen kuormitukseen vaikuttavat monet asiat, kuten maaperän laatu ja soveltuvuus jätevesien puhdistamiseen, loma-asunnon käyttöaste ja rannan laatu. Kesämökin jätevedet koostuvat erilaisista pesuvesistä. Vesikäymälät ovat perinteiseen puuseehen ja kompostikäymälään verrattuna haitallisempia ja enemmän vesistön rehevöitymistä aiheuttavia. Hankkeen kaavamääräyksissä vesikäymälä on kielletty ja kuivakäymälästä on annettu tarkemmat ohjeet. Jätevesien johtaminen vesistöön on kielletty ja imeytyksestä on annettu tarkemmat ohjeet. Tavallisimmin kesämökin sauna- ja pesuvedet imeytetään, mikä oikein tehtynä on tehokas tapa vähentää vesistöön joutuvien ravinteiden määriä. Pesutavat ja pesuaineiden valinnat vaikuttavat huomattavastikin päästöjen määriin.

18 18 Yhteenveto Suunnitellun ranta-asemakaavan toteuttaminen aiheuttaa Linnansaaren Natura-alueen suojelun perusteena oleville luontotyypeille ja lajeille muutamia potentiaalisia haittoja ja uhkia. Merkittävimmät niistä kohdistuvat saimaannorppaan: (1) Saimaannorpan pesimiseen sopiva rantaviiva vähenee. (2) Rantarakentaminen lisää liikkumista vaikutusalueella ja sen myötä häirintä lisääntyy saimaannorpan pesimisalueilla. (3) Saimaannorppien kalanpyydyskuolemat ovat vaarassa lisääntyä, koska lomarakentaminen lisää kalastusta vaikutusalueella. Uudet kalastusrajoitukset ja kiellot pienentävät kalanpyydyskuolemien riskiä merkittävästi. Kaikkien edellä lueteltujen vaikutusten merkittävyys on arvioitu vähäiseksi. Siten suunnitellulla kaavahankkeella ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia Linnansaaren Natura-alueen suojeltaviin luontotyyppeihin ja lajeihin. Tämän arvioinnin perusteella rantakaavassa on otettu riittävästi huomioon alueen luontoarvot. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan suunnittelun tulee mm. edistää ekologisesti kestävää kehitystä sekä luonnon monimuotoisuuden ja muiden luontoarvojen säilymistä (MRL 1 ja 5 ). Kaavan tulee perustua riittäviin selvityksiin ja kaavan luontoselvityksen ja vaikutusarvion tulee ulottua koko sille alueelle, jolla kaavan arvioidaan vaikuttavan olennaisesti (MRL 9 ). 5.3 VAT - Vuoksi Alueiden käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueiden käytön suunnittelun lähtökohtana. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt ja maisemat. Näillä alueilla alueiden käytön on sovelluttava niiden historialliseen kehitykseen. Tavoitteena on maiseman, järviluonnon ja kulttuuriperinnön erityispiirteiden säilymisen turvaaminen. Säilyttämisen ja muutosten laajuus ratkaistaan kaavoituksen kautta. Suunnittelussa otetaan huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Kaava-alueella ei ole havaittavissa selviä merkkejä Saimaan muinaisrannasta. Alueelta ei myöskään tunneta muinaismuistokohteita. 5.4 Taloudelliset vaikutukset Kaavalla ei ole taloudellisia vaikutuksia kuin maanomistajille. 5.5 Sosiaaliset vaikutukset Kaavalla ei ole merkittäviä sosiaalisia vaikutuksia. Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Virkistyskäytön näkökulmasta suunnittelualueella ei ole suurta yleistä arvoa. Kuitenkin rakennusalueiden toteuttamisen jälkeenkin alueella voi virkistäytyä, koska suurin osa rantaviivasta jää rakentamiselta vapaaksi.

19 19 Vaikutukset liikenneverkkoon ja liikenneturvallisuuteen Leppäniementien viereen tilalle 6:67 tehdään vene- ja autopaikat kaava-alueen tonteille. Kaava ei lisää merkittävästi liikennöintiä alueella. Kaavalla ei ole vaikutusta liikenneturvallisuuteen. Kaavaratkaisu ei aiheuta muutoksia liikenneverkon rakenteeseen. Autopaikoitusalueelle kulku tapahtuu olemassa olevaa tiestöä pitkin. Järvi-Suomen Uittoyhdistyksen lauttapaikka on loma-asuntotonttien edustalla. Lauttapaikka on myrskysään suojapaikka. Kesä- ja heinäkuussa käyttö on vähäistä. Käyttö painottuu elo- ja lokakuulle. Käyttökertoja on muutamia vuodessa ja ovat lyhytaikaisia. Lauttapaikka ei estä veneellä kulkua loma-asuntojen tonteille. Vaikutukset palvelujen alueelliseen saatavuuteen Kaavalla ei ole vaikutusta Rantasalmen kunnan peruspalveluihin kuten koulu- tai kauppapalveluihin tai perusterveydenhuollon palveluihin. Ympäristön häiriötekijät Kaavassa ei ole osoitettu sellaisia toimintoja, jotka aiheuttaisivat alueella melun, ilman epäpuhtauksien tai muiden ympäristön häiriötekijöiden lisääntymistä. 5.6 Kulttuuriset vaikutukset Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Suunnittelualueeseen rajautuvat alueet ovat maa- ja metsätalousvaltaisia alueita sekä suojelualueita. Virkistyskäyttöön on yhtenäiset ja laajat alueet, joilla ulkoilu ja retkeily ovat mahdollisia jokamiehenoikeuden puitteissa. Vaikutukset rakennuksiin ja rakenteisiin, rakennusvolyymit Uusia RA lomarakennuspaikkoja on 9 kpl. Vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön ja kiinteisiin muinaisjäännöksiin Suunnittelualueella ei ole rakennuksia. Kaavalla ei ole myöskään välillisiä vaikutuksia alueen ulkopuolisiin kohteisiin. Suunnittelualueella ei ole tiedossa esihistoriallisen eikä historiallisen ajan kiinteitä muinaisjäännöksiä. Kaavalla ei ole muinaismuistojen osalta vaikutuksia. Vaikutukset seudullisten suunnitelmien toteutumiseen Kaava-alue sijoittuu maakuntakaavassa ja maakuntakaavan kehittämisperiaatekartassa ns. valkoiselle alueelle. Maakuntakaavassa osoitetaan valtakunnalliset ja seudulliset kehittymistarpeet. Suunnitelma on siis maakuntakaavan mukainen.

20 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen Alueiden käytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Toimivan aluerakenteen runkona kehitetään, maakuntakeskuksia sekä kaupunkiseutujen ja maaseudun keskusten muodostamaa verkostoa. Kaavaratkaisulla lisätään loma-asuntojen määrää. Kaavallinen ratkaisu tukeutuu olemassa olevaan infraverkkoon. Rantasalmen kirkonkylän taajamaan sijoittuvat loma-asukkaiden ja vieraiden tarvitsemat julkiset palvelut. Kaava ei synnytä lisäinvestointeja julkiseen palveluverkkoon. Asemakaavassa on otettu huomioon suunnittelualueen vahvuudet: arvokkaat maisema- ja luontokokonaisuudet sekä vesistön läheisyys. Kaavassa on turvattu näiden säilyminen ja kehittämismahdollisuudet. Yhdyskuntarakenteen kehittämisessä pyritään vähentämään liikennetarvetta, parantamaan liikenneturvallisuutta ja edistämään joukkoliikenteen edellytyksiä. Alue tukeutuu olemassa olevaan tieverkkoon. Yksittäisten loma-asuntojen liikenteestä pääosa tapahtuu henkilöautoilla ja veneellä. Elinympäristön viihtyisyyttä edistetään kiinnittämällä huomiota rakennetun ympäristön ajalliseen kerroksellisuuteen sekä korkeatasoisiin, alueiden omaleimaisuutta vahvistaviin, maisemakuvaan sopeutuviin ja mittakaavaltaan ihmisläheisiin rakennettuihin ympäristöihin. Taajamia kehitettäessä viheralueita hyödynnetään siten, että niistä muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Alueiden käytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Rakennukset on sijoitettu maaston ja maiseman kannalta vähemmän arkoihin paikkoihin luonto ja maasto huomioiden. Arvokkaat luontokohteet on varustettu säilyttävin merkinnöin ja rajattu rakentamisen ulkopuolelle. Varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuri- ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Lisäksi viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Suunnittelualueella ei ole valtakunnallisesti merkittäviä rakennuskulttuurikohteita. Luonnonperinnön kohteet on huomioitu säilyttävin merkinnöin. Alueidenkäytön suunnittelussa rantaan tukeutuva loma-asutus on mitoitettava siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä loma-asumisen viihtyvyys.

21 21 Luonnonympäristön ja maiseman kannalta merkittävät alueet on säilytetty rakentamisen ulkopuolella. Rakentaminen on luonteeltaan harvaa ja sijoitettu maaston kannalta herkimpien maastokohtien ulkopuolelle. Maisemaan järveltä päin katsottuna on kiinnitetty erityishuomioita määrittelemällä rantavyöhykkeet, joilla kaavamääräyksissä määrätään suojapuusto ja rantavyöhykkeen säilyminen luonnonmukaisena sekä laiturin rakentamismääräykset. Alueidenkäytöllä edistetään Saaristomeren, ja Vuoksen vesistöalueen säilymistä luonto- ja kulttuuriarvojen kannalta erityisen merkittävinä aluekokonaisuuksina. Samalla varmistetaan että, asumisen ja elinkeinotoiminnan harjoittamisen edellytykset säilyvät. Alueiden erityispiirteet tunnistetaan ja alueidenkäyttö sovitetaan mahdollisimman tasapainoisesti yhteen poikkeuksellisten luonnonolojen ja kulttuuriarvojen turvaamiseksi. Samalla tuetaan luonnonoloihin sopeutuneiden omaleimaisten kylä- ja kulttuuriympäristöjen säilymistä ehyinä. Vuoksen vesistöalueella ohjataan matkailua, vesistöjen virkistyskäyttöä ja vesiliikennettä sekä rakentamista ja muuta maankäyttöä siten, että järviluonnon, maiseman ja kulttuuriperinnön erityispiirteet säilyvät. (VAT, luku 4.7) Tavoitteet on huomioitu rajaamalla luonnonympäristöltään arvokkaat kohteet rakentamisen ulkopuolelle ja varustamalla luontokohteet säilyttävin merkinnöin. Maisemaan järveltä päin katsottuna on kiinnitetty erityistä huomiota rantakortteleissa edellisessä kappaleessa määrätyllä tavalla. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Kaavamääräyksissä on annettu määräyksiä myös viherympäristön ja maaston käsittelystä sekä rakennusten ulkonäöstä ja koosta. Loma-asuntojen rakentaminen toteutuu kysynnän ja tarpeiden mukaan. Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa Keijo Tolppa