Tytti Poutiainen: Teekalusto Fennia Kuva. TOUKOKUU H:o

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tytti Poutiainen: Teekalusto Fennia Kuva. TOUKOKUU H:o"

Transkriptio

1 Tytti Poutiainen: Teekalusto Fennia Kuva TOUKOKUU H:o

2 ätaamu Punkaharju TÄNÄ 1HMEAAMUNA Tl NNEN SEN klln JALKAIN1 \LI.A OIS' PYHÄ MAA; VALO KEVÄÄNKÖ HURMASI SYDÄMEN, VAI ASTUINKO JONKUN RAJAN TAA, JOSSA El OLE P UNO \ UNEEN. KUIN UUSIN SILMIN KAIKEN NÄÄN, \ \ AN SYNTYMÄMAAN] KAUNEUTTA; MAKU N I longistol IOLVIIN J \ÄN SYDÄN VÄRJYEN OUTOA HARTAUTTA, SIELl Nl JANO LIENTYY. JYLHÄNÄ YLLÄNI HUOJUEN IKIVIHREÄ HONGISTO VIRTTÄÄN SOITTAA; ON NIINKUIN SIELUN] KUULIS SEN, Tl NNEN: VALON VIRTA VOITTAA HENKENI PIMEÄT VALLAT. SOI HULMUTEN TUULI, VAI.o KÄY YLI VESIEN AAMUSSA KIMMELTÄVÄSSÄ, LUO HENTOJEN SILMUJEN ENNÄTTÄY; JOKA OKSASSA, NUORESSA, VIHERTÄVÄSSÄ SYKÄHTÄÄ ELÄMÄN VOIMA. VALOVIRRASSA KIRKKAAN TAIVAAN SINEN Pl UT HARJUN YLVÄÄNÄ HUMINOIVAT, KUIN NUORTUVA OKSA, ONNELLINEN ON HENKENI SILMÄN] NÄHDÄ VOIVAT PYHÄN KAUNEUTESI, SYNTYMÄMAA.

3 EN rn n JUJ UI S U O /VV É N K U U R O M Y K K Ä 1 N L I I T O N Ä Ä N E N K A N N A T T A J A T O U K O K U U 55. V U O S I K E R T A N:o /. K. PALO M AA: MAATALOUS AMMATTIKOULUMME (Esitys Suien Kuurojenliit vuosi- edustakokouksessa ). Eduskunnan myönnettyä kuluvan vuoden talousarviossa määrärahan poikain maatalousammattikoulun rakennuskustannuksiin, joten koulun lopullinen perustaminen alkaminen nyt tosiasia, paikallaan, että me nyt tässä tilaisuudessa muistelemme lyhyesti sen syntyä. Neljäkymmentäviisi vuotta kulunut siitä asta, kun ensimmäisen kerran vakavasti yritettiin saada tko-opetus maatalousopetuksen muodossa järjestetyksi. Silloin nimittäin Kuuromykkäin Auttayhdistysten liit keskushallitus jätti silloiselle senaatille anomuksen, että maatalousopetus järestettäisiin kuuleväin maatalousopetuksen yhteydessä, oka silloin oli päiväjärjestyksessä. Tämä ei kuitenkaan ohtanut myönteiseen tulokseen. Sen jälkeen muutamia poikkeuksia lukuunottamatta maatalousopetuksestamme pitkään aikaan ei kuulunut mitään. Mutta sitten v Suomen Kuuromykkäinliit kokous kiinnitti siihen huomiota asetti tko-opetusvaliokunnan, joh kuului kaksi kuuroa kaksi kuulevaa, tekemään ehdotusta tko-opetussuunnitelmaksi. V valmistui valiokunnan lyhyt mietintö, jossa mm. yksi valiokunnan jäsen ehdotti maatalousopetuksen antamista Jokioisten pienviljelijäkoulun yhteydessä. Valiokunnan mietintö jätettiin sittemmin mainittuna vuna kouluhallitukseen, jossa ei ollut aikaa kiinnittää huomiota siihen näin syntyi asiassa tauko. Eduskunnan käsitellessä tau aikana kuuromykkäin vanhainkotiasiaa, kääntyi huomio siellä ammattiopetukseen. Tämän johdosta sosiaaliministeriö myöhemmin pyysi lausuntoa ammattiopetuksesta kouluhallitukselta v Sen kirjoittaminen annettiin minulle. Lausunto pitkä perinpohinen, käsittäen mm. maatalousammattiopetuksen tilastotietoineen. Tämä lausunto lähetettiin lokakuussa 1936 sosiaaliministeriöön. Siihen ei tullut vastausta. Mutta aivan toista tietä lähdettiin kouluhallituksessa kulkemaan v Siellä tko-opetuksen siis myöskin maatalousammattiopetukscn otti esille Liittomme mainitun valiokunnan sihteeri. Kouluhallituksen tko-opetuksen mietintö valmistui v Siinä mm. esitettiin perustettavaksi pienviljelijäkoulu. Tässä suhteessa mietinnön laatimisessa kirjoittalle oli suurena apuna Norn, Ruotsin Tanskan maatalouskouluihin tekemänsä opintomatkat. Mainittuna vuna kouluhallitus lähetti mietinnön opetusministeriölle pyynnöllä, että ministeriö ryhtyisi asian vaatimiin toimenpiteisiin. Samalla kouluhallitus esitti koululle luovutettavaksi Turun kaupungin lähellä siitsevan Kuusist virkatal, jota ministeriö ei kuitenkaan halunnut otettavaksi silloiselta vuokraalta, vaan esitti tarkoitukseen eräitä muita virkatalo. Niitä etsittäessä ennätti opetusministeriö esittää asetettavaksi ammattiopetuskomitean, joka lyhyessä assa valmisti kouluhallituksen mietinnön pohlla mietinnön, joka jätettiin valtieuvostolle kesäkuussa v Sen johdosta saatiin v laki kuuromykkäin ammattiopetuksesta. Siinä mm. säädetään, että ammattikoulut kuuluvat ammattiviranomaisten johto valvtaan. Näin ollen joutui maatalousammattikoulumme maatalousministeriön maataloushallituksen alaiseksi. Tätä asiallista lainkohtaa yritettiin myöhemmin eräältä asiantuntemattomalta taholta saada kumotuksi, mutta kouluasiain toimikunta valtieuvosto eivät voineet sitä kannattaa, niin jäi se kumoamatta ennalleen. Nyt alkoi maatalousammattikoulumme sijoituspaikan hakeminen. Siinä maatalousneuvos V. R. Lehten, joka oli ammattiopetuskomitean puheenjohtana, maataloushallituksen jäsenenä tehnyt mia yrityksiä saadakseen suosimalleen koululle sopivan paikan. Mm. koetettiin saada eräs maatila Järvenpäästä, mutta sekin luovutettiin ennen meitä sosiaaliministeriön käyttöön. Näin jäi jo kauan ratkaisua 71

4 odottanut asia edelleen avaiseksi. Asutustarkoituk- TYTTI POUTIAISEN siin käynnissä olevan maanhankinnan v u o k s i ei ollut mahdollisuutta sijoittaa kouluamme saamaan muutakaan tarkoitukseen sopivaa Sosialidemokraatti seuraa harrastuksia erittäin myötämielisesti, [nvaludihuoltolaki joulukuussa 1946 h y v ä k syttiin, avautui koulullemme uusi mahdollisuus saada sijoituspaikka valti omistamassa nyttemmin talousministeriön hallinnossa luki I n v a l i d i s ä ä t i ö n jossa maatalouskoulu. Säätiöllä Tähän suureen sotaorpojen maatalouskoululle sopivaan paikkaan saatiinkin maataloushallituksen toi mesta esityksestä vihdoinkin sijoituspaikka maatalouskoululle. Sille ei kuitenkaan voitu antaa so koulurakennusta. Sentähden maataloushallitus tehnyt esityksiä määrärahan saamiseksi kouluraken nuksen kustannuksiin. Niitä ei kuitenkaan useista yri tyksistä huolimatta nistuttu saamaan. Suomen Kuuromykkäinliitkin Sen vuoksi viimevuotinen edus takokous valitsi edustansa toimitta R u r i k Pit käsen allekirjoittaneen kiirehtimässä käymään asianomaisten maatalouskoulumme alkamista. Tässä uskotussa tehtävässä esitimme asiamme kirlli sesti suullisesti maatalousministeriössä. sunnun taipäivään, tulee aatoksiin muisto, että päivä, joka pyhitetty teille, äideille. Pyhitetty uurastukses juomia kun vain sain, mistä vain sain.» H y v ä t» toverit»ystävät» tarjosivat. Heiltä sain rain silloin kun tukseni kin äitien työsaralta. Kun Sinä, rakas oli rahaa omassa lompakossa. J o i n mielelläni. J a seu äitini, kauan, kauan sitten olet seurannut rassa join niin palj kirjoittanut toimitta Lilli Fougstedt.»Vastikään päät tyneillä naisten joulu messuilla neasi tumma nähty nuori miikkaesineitä, elämäntoverisi lämpimällä äidin kera vaalimaan sydämellä, näin kotoista hilisena, Otettiin lopulta liikaa liika vei h a r k i n t a k y v y n. Tein jotka seurannut aina m u k a n a s i? R h k ä? Ehkä tuo taiteili tar Tytti Pou kohnut ylös kaikkeuden Herrallemme? Ehkä tunnet sisäistä nea, vaikka kylmä maailma ympäril- kaan esittele tuotan Tytti tapaan; Poutiainen syntyi terveenä, tuaan pahasti hän sai 9 kuukauden mutta vilustut- ikäisenä aivokal hän k u u r o. ' K a u p vtulehduksen, joka päättyi kuulohermojen pa kuitenkin käy miseen. Ääni hänellä tosin vielä tallella, mutta hän ker lamautu- ei kykene puhumaan käsitettävästä; vain perhe ymmär too hänen äitinsä, joka auttanut Tyttiä myynnissä. tää, mitä hän sanoo. Hänhän ei ennättänyt oppia pu Sievä nuori tyttö, joka hymyilee ohikulkijoille au humaan ennen sairastumistaan. Lapsena hän oli iloisin Käyntimme rinkoisesti, vanha tuttavamme, naapurimme. Olem kaikista, kaksi vuotta nuoremman sisarensa kanssa koulu rakennusta valtio me usein nähneet hänestä vilauksen porraskäytävässä. hän varainministeriössä se, samoinkuin met toiset aisti- A i n a hänellä ollut mukanaan pieni karkeakarvainen Seitsenvuotiaana hänet pantiin Turun kouluun, viallisten koulutustarkoituksiin terrieri, hänen suurin ilsa. J a eräänä iltana p y y d ä m m e jossa hän kävi opintietä viidenteentoista poistettiin kuluvan vuoden hänen asti suorittaen täydellisen kansakoulun riittävän summan. Mutta esitetyt määrärahat, menoarviosta. Näin rau äitiään kertomaan Tytistä. kesi meidän kaikkien kaunis toivomus. leeseen pisteeseen. Vielä oli yksi tie avoinna rahan saantiin. Nyt leikki riemuitsi aivan toisten lasten tapaan. ikävuoteensa oli käännyttävä jkun kuol suntomme. Kun koulumme alkamisen valmistelut vievät pitkän kansan an, ei se voi tänä vuna alkaa. Mutta ensi v u o n n a perheen piirissä esiintyy muitakin taiteellisia taipumuk yritti hankkia itselleen koulutuksen Ateneumissa. Aluksi hän seurasi iltakursse, mutta kahden vuoden kulut edustan puoleen, joilla oikeus valti menoarvi toivomme nuoret yhteydessä jättää raha-anomuksia eduskunnalle tua hän siirtyi keramiikkalinlle, jolta toissa keväänä kuurot miehet saavat sinne hakea oppilaina näyttää, valmistui. Kaikkeen teoreettiseen koulutukseen hän ei man päivän kuluessa siitä, kun menoarvio muuta tullut miten eduskuntaan. Valmistin anomuksen yhdessä I n v a l i disäätiön johtan, menimme Urho kapt. eduskuntaan evp. Toivo p y y s i m m e Kulovaaraa Aili alkavan. kykenevät maataloustöitä Saanen vielä mainita sanasen Silloin tekemään. tietenkään kyennyt osallistumaan. Opettat ammatinvalinnastam me, joka koskee myöskin maatalouskouluun pyrkijöitä. kansanedusta Sen antaminen kuuluu kouluhallituksen alaisille k u u r o eräiden muiden koulurakennuksen lopullisesti kanssa edustain kanssa jättämään raha-anomuksen maatalousammattikoulun he aikaansaamiseksi. vat hallitusta kiertokirjeellä valvoittamaan koulu huoleh häneen suhtautui suurella ymmärtämyksellä niinpä kin vielä tämän vuoden oppilaitoksessa hän tko-oppi laan ominaisuudessa. jen kouluille. Liittomme aikoinaan pyytänyt k o u l u Hänen töitään ollut näytteillä yhdessä ateneumilaisten töitten kanssa, hän muitten myös otta timaan siitä. Samoin kauppa- teollisuusministeriön Hän suostui pyyntöömme. Oltuamme vielä asiantunti nut osaa Oslo järjestettyyn suomalaiseen taideteolli- ammatti kasvatusosast joina valtiovarainvaliokunnassa saimme iloksemme j suusnäyttelyyn. Suomalaisista keramiikkataiteilijoistahan sen kun an kuluttua kuulla, että herra Kulovaaran tekemä mamme anomus oli valiokunnassa m y ö h e m m i n eduskunnassa kouluhallitus nyttemmin määrännyt koulujen antamaan h y v ä k s y t t y. Näin oli maatalouskouluasiamme oppilaille ammatinvalinnan vihdoin kin selvä. Uuden koulurakennuksemme piirustukset ovat val tusehdotustakin 72 tied taholta jäsenen mukaan kiinnitetty huomiota kin asianomai asiaan. sanotuissa Saa kouluissa ohusta. Psi : miina rakennustöihin Liittomme kouluhallituksen jo ryhdytty. K o u l u n ase valmistettu saanut viime vuna. antaa lausuntsa. Mikäli Siitä sitä Suomen syytensä Kuurojenliit alkamisen johdosta oppilaiksi siihen. seurusteluna. läsi tahtoo turmella kotisi s y d ä n t ä? Mi teistä saa nut kokea elämänsä varrella mia il vaiheita. Kun olet saanut rakkaat lapsesi murheen parhaaseen edustakokous maatalousammattikoulun kehoittaa kuuro lausuu Muaa opettaansa Elsa Eleniusta. Nuori Tytti hän vasta 22-vuotias saanut kiitosta erityisesti väri- kauas rakastava sydän: pois silmiesi edestä. Luoni, varjele Huokaa lasteni äidin tie. Mi teistä saanut kokea suuren il, saada lapsensa ta kaisin rauhan toimeen. Turvaamaan rauhaa. Mi teistä saanut uhrata elämäsi ehto rakkaimpansa, ehkä ainoansa, kalliina synnyinmaamme rauhan uhrina. Onpa teistä mi saanut uhrata rakkaaksi tulleen ko tinsa, koota perheensä lähteä kohti tuntematta tulevaisuutta. T ä m ä raskas uhraus jättää jälkeensä har maat hapsesi, ikään kuin kärsimyksien kruunun. Äiti, sittenkin Sinä kaiken uhrauksenkin jälkeen ksat yhä muotoaistinsa siunaus lepäisi. Jaksat yhä uudelleen nostaa pääsi vaalia kotisi nea pohttomalla lämpimällä äidin sydämellä. Äiti, v o i m m e k o kyllin kiittää Sinua kaikesta mitä hyvää niin hengen kuin aineen lahjo saaneet varastostasi? ehtymättömästi olemme Muistammeko kyllin varhain kiittää palkita Sinulle kaikki ne vaivat joita me alati horhtelevat lapsesi olemme tuottaneet. Useimmin olemme olleet kiittämättömiä Sinua kohtaan. Jos muistammekin emme olla kiitollisia muista sitä koskaan kin liian myöhään. Kuitenkin rukoilla lastesi puolesta Kaikesta huolimatta vanhemmillemme, liian aikaisin. Pikemmin Sinä, äiti, ksat toivoa unohtaen omat tarpeesi. tahdomme edes näin äitien päi vänä ilmituoda suureksi paisuneen kiitollisuuden vel kamme äidillemme. Olkoot teidän päivänne edelleenkin rakkauden siunauksen ympäröimänä. Muistuttakoot uhrauksenne vuoksi. Maallik vaikeata langettaa arvosteluaan meitä siitä kalliista perinnöstä, minkä olette meille an hänen keramiikastaan, sillä vain ammattimies kykenee taneet. Antaneet meille sydämeemme perinnöksi ikui todella ymmärtämään tätä taidetta. Hänen olisi saatava sen pyhän rakkauden liekin. Liekin, jota ei katke nähdä maailmaa hänen olisi saatava mielikuvitusta rinkaan viha voi sammuttaa. pyrkimään elähdyttäviä vaikutelmia muitten maitten keramiikasta sitä perinnön laha vaalia läpi elämämme oikein. tyytyväi perustamisen aikanaan ihailee erityisesti Toini esikoisesi dot uudelleen rakentaa kodin, jossa ni, rakkaus sia sen takia olikin melko lunollista, että hän määrä sen hauskana uudelleen uudelleen koota voimasi perheesi. Tah oppimäärän. Tytin rakkaimpia harrastuksia oli piirustaminen vielä muutetaan, p y y d ä m m e siitä uudelleen antaa lau K.o. asiaa ei voitu kuitenkaan jättää tähän pidettiin miehuuteensa, tuleekin yllättäen sodan p e i k k o vaatii ei kuiten vilkkaasti', Sitä harras nuori nyt muututtiin ni neasi. O n k o Tämä toaan toisten tikästä surinaa ryyppyjä lisättiin tut vaalia rakkaudella kotoista äidin rukouksesi lastesi puolesta hilisesta sydämestäsi tiainen riitti. kera tehnyt. itse rahaa vapaammiksi. hän kuin tarjottiin Luulin sitä hauskaksi anvietteeksi. Päässä tuntui lys eristettynä kuulevien kanssasisartesi keskellä, olet tah nainen esittelemässä astunut kutsumustasi jälkeen maatalousministeriö esitti annettavaksi varten Alkoholin kiitollisuuden uhrautuvasta Olen ollut Bacchuksen or. Kuningas or vielä vähän aikaa sitten. J o i n päihdyttäviä tanne. Tahtoisin näin lehden palstoilla ilmituoda a minkä osoitukseksi teille pieneksi lumessuista, käy poikain Jälleen saapuessamme t o u k o k u u n toiseen KUINKA ISKIN RIKKI BACCHUKSEN KAHLEET kaistun selostuksen Helsingissä pidetyistä naisten jou maa tössä olevassa Mäntsälän pitäjässä siitsevassa Saaren kartanossa, toukokuun 14 p:nä Ä i d i l l e työtä kuten mme ovat havainneet. L ö y s i m m e siitä jul Kun lua Suomen maatilaa. pivaa KERAMIIKKA maataloushalli- tuksen hallinnassa oleville tiloille eikä m y ö s k ä ä n nistuttu PUHUVA taiteesta yleensä». Korkeimman Voi, kunpa kunniaksi kiitokseksi. osaisimme,,, 73

5 harkitsemattomia teko. J o s ostin yhden pull join sen, vei se etsimään lisää joskus saattoi tkua niin että yhtenä iltana oli koko kaunis tili K u u r o j en mennyt. koulu J a muutakin menetetty. Pää täytenä, l o m p a k k o tas kut tyhjinä toikkaroin K a i k k e a tätä elämän vaellustani en huomannut en aikoihin atellut. En sen kurjuutta katsellut. Suljin silmäni, pysäytin järkeni. Olin huolet attelema t huomisesta en huolehtinut. Bacchus hykerteli käsiään. Olin hänen jouduin toisenlaiseen»ilmakehään». Sain uusia ystäviä, jotka tahtoivat minulle h y v ä ä parasta. Mutta vielä jkun aikaa olivat entisten toverien hou kutukset vetävämpiä. Eksyin kompastelin uudella tiellä. Mutta siellä seisoivat hyvät ystävät taipumatto mina lujina. He kutsuivat ohavat auttavat. Aloin herätä, koko aloin kurjuuden, atella! Näin alennukseni. jossa olin ollut. Näin toisten samanlaisten kurjuuden. myös He olivat inhottavia, säälittäviä minä kauhistuin, minä häpesin. Tuollai nenko m i n ä k i n? Katselin kaikkea elettyä. Huomasin millaista oli ollut. Muistin, miten olin ollut huolet velvollisuuksista piittaamat. muskaan vaivannut. Ei silloin liioin katu Itsetunti, omatunti heräsi. Se soimasi kolkutteli. Alkoi katumus joka lankee muksen jälkeen. Näin nyt kuningas Bacchuksen il- keänä peta. T u o petoko pitänyt minua vallassaan? Ruma inhoittava peto, joka muuttaa miehen kurksi raukaksi, raunioksi. Saisiko se minustakin sellaisen? Ei! En tahdo tuollaiseksi! Tunsin, miten sieluuni valtasi hätä viha! Viha viinaan. Se ei olekaan ystävä, vaan vihollinen, tuhoava vihollinen. Minä joukko kuuro. J o alkaisjumalanpalveluk- sessa, jka toimitti pastori L. Paunu, oli heitä kirk täydeltä. Kokouksen avasi liit puheenjohta Kierimo. Kokouksen pastori Arasola sihteeriksi toimitta Arvo puheenjohtaksi taistelen. Tunnen olevani vahva nyt en tahdo päästää toista voitolle. T a h d o n olla itse voitta! J a minä tulen Urho valittiin Rurik Huomaan nyt päihdyttävien juomien arvottomuu den turhuuden. Ne vievät ihmisen tuho. Ne voi daan voittaa, jos tahto pidetään luna eikä kuunnella kiusauksia. Se ei ole enää vaikeata sille, joka v a k a vasti päättää haluaa voittaa. Minä olen päättänyt selviytyä. Tahd elämälleni hyvän nellisen tule vaisuuden. Sitä ei viina anna, vaan o m a, lu tahto. Ei syy ole viinassa, vaan sen juossa. Sen olen tullut ymmärtämään. Olen nuori tahd ajoissa pysähtyä päästä uuteen elämään. Tunnen jo iloa lujuutta tuntematta. I laluan näin kai kille todistaa, että viina, tuo hyödytön tarpeet juoma, v i e vain tuho ellei pysähdy. Vielä parempi kurjuuteen,, ettei ajoissa milloinkaan totuttaisi itseään niin ei tarvitse katuakaan. nuoret nouskaa n. 400 kuuroa. Kokoukselle esitetystä toimintakertomuksesta kävi m m. ilmi, että liitto kannattanut kuuroille lapsille tarkoi tettujen lastentarhain perustamista. Liit aloitteesta kouluissa yhdistyksissä vietetty johta Kust. Killisen syntymän 100-vuotismuistojuhlaa. Teh dystä esityksestä avioliittolakiin saatu muutos, joka helpoittaa avioliitto maatalousammattikoulun pääsyä. Kuurojen lopulliseen perustamiseen alkamiseen kiinnitetty huomiota. On pidetty yleisiä esitelmä- valistuspäiviä avustettu tillisiä kursse sekä suunniteltu makursse. mykkien Vaakykyisten opetuksen heille perustettavan kris kansanopistollisia l o - järjestämiseksi kuulevien tehty erillisen koulun kanssani taistelemaan paho siihen Muutkin voimia 30 vuotta pappina tulee kesäk. 1 p : n ä ol leeksi rovasti Otto y \. Myyryläinen. Hän syn tynyt Mikkelissä Tuli ylioppilaaksi Valmistui ensin kansakoulun opettaksi sitten opet taksi, jossa virassa toi mi nelisen vuotta. Myö hemmin hän ryhtyi t kamaan opintoan vi hittiin papiksi 1912, suo rittaen pastoraalitutkin n Senjälkeen hän toimi pappina eri seu rakunnissa, kunnes hänet valittiin 1923 pa piksi Viipurin hiippakuntaan, jota virkaa hän siitä lähtien yhtäksoisesti hoitanut. Aikaisemmin hän oli pappina kolme vuotta, joten virkavuosia nyt karttunut 30 täyteen. Hän sai 1942 rovastin arvo nimen ansioistaan pappina. Virkansa ohella rovasti Myyryläinen hoitanut useita luottamustoimia ollut mm. liittomme lisätyn keskushallituksen jäse nenä mia vuosia. Rovasti Myyryläinen joutui sodan jälkeen koditto maksi. Hän sai uudeksi sijoituspaikakseen Mikkelin, josta käsin hoitaa laaa piiriään edelleen leikkisänä hyväntuulisena seurakuntalaistensa hyvänä esitys saamiseksi rau halliselle paikkakunnalle. Uusia yhdistyksiäkin perus tettu 5. Johtokuntaan valittiin erovuoroiset jäsenet johta U. Kierimo pastori L. Paunu edelleen pastori A. Arasolan Östman tilalle, joka pyysi vapautusta, sekä varalle rva Katri hallitukseen tulivat neiti I. Norjoki varapuheenjohtana R. Lisättyyn sekä hra M. varajäsen A. Jokelainen. Liit hallitukseen kuuluvat nyt puheenjohtana Kierimo, johta Pitkänen. taiteili L. Vainola, maa, pastori L. Paunu, johta R. Östman, rva I. M o u t hrat U. Lehtimäki Emil Mattila sekä vara jäseninä rva K. Pitkänen, hrat M. Katainen J. Väisälä. Keskustelukysymyksiä esitettiin kokoukselle 13, joista toimitta R. Pitkänen alusti Suomen Kuuromykkäin liit nimen muuttamisesta Suomen Kuurojen liitoksi, koska puhekoulujen käyneinä kuurot eivät enää ole mykkiä. Esitys hyväksyttiin. Samasta nimiasiasta pää tettiin tehdä esitys opetusministeriölle koulujen nimen muuttamisesta Rovasti keskus Myyryläisen kaunis koti Mikkelissä. johta U. sihteerinä toimitta R. Pitkänen, tarkasta J. K. Palo voittamaan. mielessäni ennen tettuna 40. Kaikkiaan oli osanottajia Katainen nousen! Lyön rikki kahleet! Nyt lukuisa I lelsingissä marianpäivänä oli kokotunut Pitkänen. Liit 42 alaosastosta oli kokouksessa edus vallassaan. Näin Suomen Kuuromykkäinliit vuosi- edustako koukseen peessa. Sitten Mäntsälään kotiin lat epäluotettavina tehtävässään asu epäjärjestyksessä siistimisen tar Kuningas maat aio usammat t i- kuuromykkäin- kouluksi omien pappien nimittämisestä papeiksi. K u u - rojen maatalousammattikouluasian esitti kokoukselle tarkasta ). K. Palomaa, mainiten mm., että eduskunta myöntänyt koulutal rakennuskustannuksiin tano Mäntsälään. Ilta Lepojärvi esitti rahankeräyk sen toimeenpanemista miseksi koulun nuuteen. oman tal I lelsinkiin. Sama alusta kiinnitti tulevaisuutemme. Vanhempana se myöhäistä silloin ei enää ole voimia siihen. Asiassa kokous teriöön. Neljännen päätti vedota opetusminis matkapapin saamiseksi maan roille päätettiin alusta Ina Norjoen Hyvönen. kuu esityksestä lä hettää lähetystö opetusministerin luo. Illalla pidettiin juhlailtama, jossa mm. johta U. kyisessä nösten tutkimuksia opetukseen. Weikko hankki huomiota opettain johtain palkkojen pie Kierimo selosti elokuvan kuvanauhan vastaan, jotka tahtovat hävittää tuhota elämämme mää rärahan. Koulu tulee valti omistamaan Saaren kar lasten opetuksessa niiden käyttöä ny kuulo njään soveltamisessa koulu (Uusi Suomi) NELJÄS MATKAPAPPI MAAMME KUUROILLE Neiti Ina Norjoen liittomme vuosikokouksessa tekemän alotteen johdosta kävi maaliskuun 27 p:nä opetusministeriössä lähetystö puhumassa nel jännen matkapapin välttämättömyydestä sie lunhoitotyön tehostamiseksi. Opetusministeri Lennart Hels suhtautui myötämielisesti asiaan, joka kuitenkin riippuu siitä, voiko valtiovarainministeriö myöntää neljännen papin palkkaukseen matkakuluihin tarvit tavat varat. Lähetystöön kuuluivat paitsi neiti Norjokea, rouvat Ida Yläkorpi, Katri Pitkänen, Ida Mout hra Eino Karilas. Anomus tästä asiasta jätetty sa mana päivänä valtieuvostolle. KOULUJEMME OPETTAJAIN JA JOHTAJAIN PALKKAUS Liittomme vuosikokouksessa kiinnitti hra Kalevi Lepojärvi huomiota siihen, että koulumme uhkaa v a k a v a opettapula sen johdosta, että opetta kunta valmistusan pituudesta huolimatta nykyisin alipalkattua, joten uusia opettajia ei alalle tule. Ennen olivat koulujen opettajien palkat huomatta vasti korkeammat muitten koulujen opettain palkko. Keskustelun kuluessa kävi myös ilmi, että koulujemme johtain palkat ovat vain vähän opettain palkko korkeammat, mikä ei vastaa lainkaan työn vastuun suuruutta. Epäkohdat havaittiin niin v a k a v i k s i, että päätettiin lähetystön kautta kääntyä opetusministeriön puoleen asian koramiseksi. Maaliskuun 30 p : n ä kävi kin lähetystö, joh kuuluivat hrat I.. Vainola, R. Östman, K. Mattila, rva I. Mout toimitta R. Pitkänen, opetusministeriössä hallitussihteeri K. G. R e i n ' i n valtiovarainministeriössä hallitusneuvos T o i v o T a k i n puheilla. Kumpikin lupasi tehdä voitavansa epäkohdan koramiseksi huomauttaen kui tenkin, että valti virkamiehet ovat edelleen palkka kuopassa myös opettain palkat riippuvat ystävänä. J o k a paikassa häntä odotetaan iloitaan kun hän voi saapua luokse. Lannistumattomalla tarmolla rovasti Myyryläinen saanut rakennetuksi Mikkeliin itselleen uuden ko din, kauniin tal, jka sisustus aina yläkerran l ä m mityspattereita myöten hänen omaa käsialaansa, samoin tal ulkorappaus. Alakerrassa sauna, missä voi kylpeä milloin tahansa, (okainen komero tehty tarkoituksenmukaisesti kauniisti kokaisuutta sil mälläpitäen, niinpä rovastimme viihtyykin hyvin omassa talossaan, joka myös vieraiden ystävien suosima käyntipaikka. Pitkän päivätyön rovasti Myyryläinen tehnyt parissa toivomme, että hän ksaa edelleen kin yhtä iloisena ystävällisenä kaa seurakunnalleen virkistystä, joka pulppuaa ikuisen rakkauden lähteistä. Varma ainakin, että kaikki kuurot, jotka ovat ro vasti Myyryläisen kanssa joutuneet tekemisiin, läm möllä kiitollisina muistavat hänen k o l m i k y m m e n vuotista työtään sielunhoitana

6 > hdysvalloissa opettajien kouluttaminen koulu varten tärkeänä osana lasten kasvatusohjelmassa. Washitwtissa siitsevassa korkeakoulussa Gällandet Gollegessa erikoisosasto lasten opettain tko-opiskelua varten. Kuvassa ryhmä normaalikuntoisia opettaharjoittelijoita tekemässä huomioita 6-vuotiaan kuur lapsen opetusmetodeista. Gällandet College osa Columbia instituutista, perustettu 1864, joka huolehtii kasvatuksesta lastentarha-asteelta aina yliopistollisiin opintoihin saakka. virkamiesten palkkojen järjestelystä, josta parhaillaan Hgan komitea tekemässä ehdotusta. Samana päivänä jätettiin valtieuvostolle liittomme puolesta anomus koulujen opettajien johtajien palkkojen korottamisesta siinä määrässä, että alalle saataisiin tkuvasti pätevää työvoimaa. T o i v o m m e hartaasti, että anomus johtaisi hyvään tulokseen. ta viivat, joita noudatetaan. Tähän kokoukseen oli saapunut Ruotsista arkkitehti Gösta Wiberg verhoili Kurt Erikss, Norsta puutarhuri Job. Rekkedal, Suomesta toimitta Rurik Pitkänen, Tanskasta y l i opetta Sojus Kr puhelinteknikko Ole Plum. Vakinaiseksi sihteeriksi valittiin pastori Svenforsin tilalle Tanskan sosiaaliministeriön osastopäällikkö Ove Malte Caspersen, joka oli mukana myös v : n 1947 kferenssissa. Seuraava kferenssi pidetään täällä Suomessa tulevan heinäkuun p:nä. Kuurojen J o u l u s s a säätänee lukea tarkempi kuvaus edustamme Kööpenhaminan matkasta vähän muustakin. L I I T T O M M E UUTISIA PITKÄAIKAINEN HÄLY A L E N T A A KUULOA Avustamme, opetta Elsie Roos, meille lähettänyt allaolevan uutisen, joka hieman sivuaa maailmaa.»pitkäaikainen häly alentaa kuuloa. Häly työpaikoilla poistetaan lainsäädännöllä. Suomi ensimmäinen maa, jossa lainsäädännöllä koetetaan saada häly työpaikoilla poistetuksi. Komitea, joka v sai asian käsiteltäväkseen, nyt jättänyt mietintönsä lakiehdotus, joka tahtoo suojella työmiehiä sellaisilta hermo- kuulovammoilta, jotka aiheutuvat pitkäaikaisesta kovasta hälystä. Erikoisesti valtirautateiden kepajoissa erittäin kova häly. Professori Urpo Siirala, joka tämän komitean jäsenenä suorittanut tutkimuksia mm. satamassa, osoittanut, että työmies siellä ensimmäisinä 10 vuotena saa kuulsa jkun verran huommaksi, mutta 20 vuoden perästä jo niin palj, että hänen vaikea tajuta tavallista puhetta korkeita ääniä. Lopulta hän tulee aivan kuuroksi». POHJOISMAINEN VIITTOMAKIELI Kööpenhaminassa kokotui Pohjoismainen viittomakielen yhtäläistyttämiskomitea pääsiäisen aikaan toiseen kokoukseensa. Tarkistettiin korttiin v Riisin herraskartanossa pidetyn kokouksen työn tulokset, jotka piakkoin voitanee julkaista tässä lehdessä kuvina, joita tulee tkuvasti joka kuukausi 1 sivun verran. Vähä kerrassaan helppo oppia, eikä niin hirvitä kuin y h t ' ä k k i ä käteen saatu paksu kir. Komitea hankkinut aineistoa viittomamerkkejä varten aina Amerikkaa myöten t y ö saanut v a i m a t suun- tarkempi selostus pidetystä edustakokouksestamme täytyy jättää julkaistavaksi kesäkuun numerossa, koska tähän numero tullut kirjoituksia siksi runsaasti, että ne ensin saatava pois tieltä. Seuraaviin numeroihin voinemme tkuvasti saada kuvia Amerikan kouluista. Niillä oma mielenkiintsa, sillä Atlantin takaa ei meidän lehdessämme ole usein näkynyt tieto. Tässä numerossa julkaisemme ensimmäiset kuvat. Kuurojen Columhia-instituutissa, Washittgtissa, puhetaid opetta käyttää radiofografi-äänenvahvistinta opettaessaan puhetaitoa huokuuloisille lapsille. Koska he eivät ole kuulleet puheääntä, heidän opittava puhumaan. Liittämällä äänet kuvat toisiinsa opetta opettaa lapset lausumaan sano. Tämä liittovaltojen ylläpitämä instituutti huolehtii kasvatuksesta lastentarha-asteelta yliopis- to saakka. HIIHTOMAAOTTELU Ruotsin, Norn Suomen kesken lyötäneen nyt lopullisesti lukko. Nim. K U L : n liittohallitus hyväksyi Ruotsin Kuurojen Urheilujärjestön ehdotuksen kolmihiihtomaaottelun ohjelmaksi, joka käsittää 30 km hiihd 3 X10 k m viestinhiihd. Pistelasku 7, 5, 3, 2, 1. K a n s a i n v ä l i s i ä k i l p a i l u j a ovat naisten 5 k m hiihto, mäenlasku pujottelu pistelaskutta. Muuten tämä maaotteluohjelma vastaa K U L : n vastaehdotusta, joka tehty muutostarkoituksessa SDI:n ensimmäiseen ehdotukseen, paitsi naisten 5 k m hiihtoa, joka jätetään maaottelun ulkopuolelle. Samoin hyväksyttiin SDI:n ehdotus, että kolmihiihtomaaottelu alkaa ensi vuna Ruotsissa samanaikaisesti SDI:n hiihtomestaruuskilpailujen kanssa kustannusten säästämiseksi. K U L tuskin lähettää mäenlaskijoita omalla vastuullaan, sillä mäenlaskit saattavat vahingoittaa jäsenensä niin, että heidän sairaalahoitsa käy kovin kalliiksi KULrlle. SDI ilmoitti uuden nimensä: Sveriges Dövas Idrottsorganisati (Ruotsin Kuurojen Urheilujärjestö). Entinen n i m i : Ruotsin K u u r o m y k k ä i n Urheilujärjestö. KILPAILUKUTSU Rautatiehallitus myöntänyt seuraavat 25 % : n matkalippualennukset, jotka ovat voimassa 2 pv. ennen 2 pv. jälkeen kunkin tilaisuuden: Joensuussa pidettäville esitelmäpäiville; Jyväskylässä päiville; pidettäville nuorten valistus- Järvenpäässä seille; pidettäville kristillisille kurs- Iisalmessa Savlinnassa Äänekoskella Seinäjoella pidettäville esitelmäpäiville; pidettäville esitelmäpäiville; pidettäville esitelmäpäiville; pidettäville esitelmäpäiville. Meillä kunnia pyytää kaikkia KLJL:n alaisia seuro ilmoittamaan edustansa m : n m a a s t o j u o k s u m e s t a r u u s k i l p a i l u i h i n, jotka asianomaisella luvalla järjestämme Kuopiossa Ralan maastossa helatorstaina toukok. 18 p:nä klo 12. Osanottoilmoitukset, joita seurattava maksu 150 mk kultakin kilpaililta 200 mk joukkueelta, lähetettävä viimeistään toukok. 10 p:ään mennessä hra Tenho Bromanille, os. Kauppakatu 44, as. 6. J ä l k i ilmoituksista kaksinkertainen maksu. Nuorten alle 21 v. iän varmentavat seurat. Kilpailijoille varataan yhden vuorokauden vapaa majoitus. 25 % : n rautatielippualennusta toivotaan saatavan. Odottaen runsasta osanottoa merkitsemme urheiluterveisin. K u u r o j e n K u n t o r.y. Tenho Broman puh.joht. Aarne Holopainen siht. Aikaisemmin maaliskuun numerossa helluntaiksi ilmoitetut K U L : n murtomaajuoksumestaruuskilpailut Kuopiossa siirretty helatorstaiksi toukok. 18 p:ään. Keskiviikka klo 18 koululla avaisjuhla hyvällä ohjelmalla. Helatorstaina klo 12 pidetään maastojuoksukilpailut yleisessä nuorten sarssa. Klo 18 koululla päättäjäisjuhla. Ohjelmasta mainittako palkintojenko, taitovoimistelua (3 kuulevaa), näytelmiä, y.m. 25 % :n rautatiealennus toivotaan. Kuurojen Kunn jäsentenväliset maastojuoksukilpailut pidetään Kuopiossa kesäk. 4 p:nä. Lauantaina sunnuntaina klo 18 koululla ohjelmallisia illanvietto. SUOMEN KUUROJEN PALLOLIITON vuosikokous pidettiin Pietarsaaressa huhtik. 2 p:nä. Saapuvilla oli n. 30 kuuroa. K o k o u k s e n avasi liit puheenjohta M. Hellöre. Puheenjohtaksi valittiin T. Taimisto Vaasa ta, sihteeriksi M. Hellöre Pietarsaaresta pöytäkirn tarkastajiksi I. Fagerlund B. Lindholm. Ilmoitettiin, että Kurt Hanhikoski Kokkolasta saa johtokunnan päätöksellä kunniapalkinn hyvästä suorituksestaan Kööpenhaminan kansainvälisissä lkapallokilpailuissa. Kaksivuotiskokous tunnustettiin lailliseksi. Merkittiin, että Suomen Kuurojen Palloliitto oli uudelleen perustettu v edistämään lkapalloas aa maassamme. Sihteeri K. Mattssin laatima toimintakertomus hyväksyttiin pienellä muistutuksella. Rahasthoita P. Lindbergin esittämä tilikertomus hyväksyttiin johtokunnalle myönnettiin tili- vastuuvapaus kiitoksella. Vuosiksi valittiin puheenjohtaksi M. Hellöre. Johtokuntaan valittiin varap.joht. T. Taimisto, siht. K. Mattss, rahasth. P. Lindberg B.-.E. Södergård. P. Lindberg myös kalusthoitaksi. Varajäseniksi valittiin edelleen A. Hellöre K. Hanhikoski. Tilintarkastajiksi B. Lindholm A. Janss, varalle I. Nyman H. Forsblom. M. Hellöre, A. Hellöre K. Mattss saivat tehtäväkseen liit säännöt. Pöytätennis, käsipallo koripallo päätettiin ottaa liit ohjelmaan. Tampereen Vaasan koripallo-otteluun Tampereella päätettiin lähettää liit kustannuksella K. Mattss oppimaan palloilutaitoa. K y s y m y s asiamiehen ottamisesta jätettiin ' johtokunnalle. Ehdotus maaottelusta Ruotsia vas77 76

7 taan ensi kesänä K U L : n yleisurheilukilpailujen jälkeen jätettiin K U L : n liitteuvost kokoukselle. Jäsenmaksuksi hyväksyttiin kaksivuotiskaudelta mk 50. Jäsenkorttien painatuksen lupasi järjestää K. Ilanhikoski. M. Hellöre teki selkoa sopimuksesta Pohj.-Ruotsit! lkapallo-ottelusta Suomen maajoukkuetta vastaan ensi kesänä Vaasassa. J o h t o k u n t a pyytää kaikkia kuuro, jotka ovat kiinnostuneita palloilusta, kuten koripallosta, käsipallosta, pöytätenniksestä lkapallosta harjoittelemaan vakavasti kuulevien palloiluseuroissa ottamaan enemmän oppia vastaisia kilpailu varten kaikissa näissä lajeissa. Hauska j u h a n n u s r e t k i järjestetään Pietarsaaresta moottoriveneellä kauniiseen Larsm saaristo, jossa poltetaan suuri kokko rantakalliolla sekä päivällinen kahvi tarjotaan. Menlaisia palloleikkejä pelataan. Siitä tulee 2 päivän vierailu toivomuksen mukaan. T a r k e m m i n ilmoitetaan täällä Pietarsaaressa ohjelmasta. Läheltä kaukaa sydämellisesti tervetulleita. Kesäk. 23 p : n ä kokotuvat kaikki kuurot Pietarsaaren Kuur.yhdistyksen hueusto Runebergink. 2. Silloin annetaan kaikki tarkemmat tiedot. Ottakaa mukaan viltti lämpimät vaatteet. Järjestäjinä ovat Pietarsaaren Kuurot Urheilit Suomen Kuurojen Palloliitto. Siht. K. M. PORIN Kuurojen Urheiliin jäsentenväliset maastojuoksukilpailut pidetään Ruosniemen metsämaastossa helatorstaina toukok. 18 p : n ä k l o 10. Lähtö maalipaikka Heiniluoman tal luota. Matka 4 km. Jos ilmoittautuu alle 21 vuotiaita, niin otetaan myös nuorten sar, 2 km matka. Kilpailuun kehoitetaan omien jäsenien ohella myös ulkopuolella olevia satakuntalaisia kuuro osallistumaan. Tämä urheiluseura ainoa Satakunnassa sen tarkoitus kehittää nuoria kuuro urheilijoiksi, ohjeita neuvo antaen edistää heidän pyrkimyksiään. Kesäsesgin tullessa järjestetään useita ottelu m m. naisille 3:ottelu miehille 5-ottelu y.m. Nyt hyvä tilaisuus harjoitella urheilua. Se tuottaa harrastalleen ryhtiä terveyttä sekä elämäniloa. k i l p a i l u n jälkeen Porin Km.yhdistyksen talossa seuran toiminnan kevätkauden päättäjäiset edustan selostus K U L : n liitteuvost kokouksesta. I lyvät Satakuntalaiset Kuurot! Liittykää Porin Kuurot Urheilit r.y:n jäseneksi. Tukemalla seuran toimintaa autatte hyvää asiaa. L A H D E N Kuurojen Urheiliin jäsentenväliset murtomaa juoksukilpailut pidetään helluntaina toukokuun 28 p:na klo 10 Onni Lehtosen maatilalla Herralassa. S E I N Ä J O E N Kuurot urheilit järjestää kesäjuhlansa Seinäjoella kesäkuun 4 p : n ä. Kokonutaan E. Uomin talossa klo 10. Tervetuloa! Johtokunta. S A V O N L I N N A N Kuurojen Urheiliin jäsentenväliset murtomaajuoksukilpailut pidetään kesäkuun 10 p:nä klo 13 Talvisal maastossa. Vanhat uudet kilpailit ovat tervetulleita. H E R O järjestää hauskat juhannusyövalvoiset Herralassa O. Lehtosen talossa. Ohjelma: Fantaarialkaiset, Mustasukkaisuusnäytelmä (pilakuva), Tuliuintinäytös, Revtulta. 1 vrk. juhla. Tervetuloa läheltä kaukaa Herralaan viettämään reipasta juhannusta. Kesäkuun lehdessä ilmoitetaan tarkemmin ohjelmasta. 78 K U L : n rata- kenttämestaruuskilpailut pidetään Turussa heinäk p : n ä, mistä täten yhteensattumisen välttämiseksi ilmoitetaan. T a r k e m m i n seuraavassa lehdessä. I l u o m.! Huvimatkailijoille, jos pistäydytte Turkuun mestaruuskilpailua katsomaan, niin ilmoittakaa hyvissä ajoissa kuukautta ennen, sillä varaamme hotellin tai yhteismajoitusta. Ilmoittakaa o s. : Herra Matti Seppänen, T u r k u, Stålarminkatu 1. G 88. KORKEATASOISET keutta jotenkin väkinäisesti, mutta kuta korkeammalle rima kohotettiin, sitä sulavammiksi, joustavammiksi kimmoisemmiksi tulivat hänen pnistusliikkeensä. Yritys lunistikin häneltä sikäli, että hänen tunoin kuulevien kilpailussa saavuttamansa tulos (141) parani sentillä. Vauhdittomassa kolmiloikassa oli aitajuoksun maailmanmestari V. Koskinen muita yhtä senttiä pitemmällä. Ohimennen sanoen hän tunoin kihlautunut olipa hänen kainalossaan kihlattunsa mukana kilpailumatkalla. 20-vuotias herolainen P. Kostiainen saavutti kunnioitettavan neljännen sin näin ikäisekseen. Vauhdillisen korkeushypyn maailmanennätysmies B. Södergård ei osallistunut lainkaan vauhdittomaan korkeushyppyyn. Södergårdin, Koskisen, Tarvosen Rannik pohkunto lupaa hyvää maaottelukuntoa tulevaksi kesäksi. Sisähyppykilpailujen tuomio sujui hyvin hrojen K a u k o Mäkelän, Vaala Kaurelan Matti Kataisen tottuneissa käsissä. SISAHYPPYKILPAILUT Tämänvuotisia pääsiäispyhiä allepainettu tuli viettäneeksi Suomen»Manchesterissa» t.s. vanhan ystävänsä kuulantyönnön maailmanmestari Vaala Kautelan herttaisen perheen parissa. Sitä paremmalla syyllä tapahtuivat samanaikaisesti kansalliset sisähvppykilpailut Tampereella ensimmäiset laatuaan K U L : n aikakirjoissa Tampereen Kuurojen Urheilijoiden järjestäminä, jka puheenjohtan nuia käyttää nykyään Vaala Kaurela. Nämä kilpailut, jotka suoritettiin kaupungin kunnallisessa voimistelusalissa, koskivat 11 osanottaa eri puolilta maata. Näet viisi olvmpiamiestämme sattui yhteen toistensa kanssa: Bror Södergård, Veikko Koskinen, Kunto lrri, T o i v o Tarven Sulo Rannikko. Tällaisessa hienossa seurassa sisähvppykilpailut tulivat kuin tulivatkin korkeatasoisiksi tuloksiltaan olivatpa muutamat tulokset oikein yllätyksellisiä. Mutta ko vauhdittomilla hypyillä arvsa varsinkin kesäurheilijoiden valmennuksen kannalta muutenkin terveyden hoitourheiluna? Allepainetun vaikea sitä selvittää. Vauhdittomien hyppyjen urheiluarvoa sopivaisuutta kesäur heili joille kiisteltiin tu tuostakin kuulevissa urheilipiireissä urheilulehtien palstoilla puoleen toiseen. Toisten mielestä ei tuo urheilumuoto vaikuta sinne eikä tänne. Mutta tämän sanakiistan seurauksena se, että vauhdittomien hyppyjen harrastus taantunut siitä kukoistusasta, mikä sillä ollut toistakymmentä vuotta sitten. Kuulevien yleisurheilijoiden parissa tunnutaan kartettavan tätä urheilumuotoa kuin koleraa, sillä se muka pilaa kilpailijoiden lkalihaksien herkkyyden täristytettäessä kovalla lattialla. Aivan viime aikoina toimittiin kuulevien piireissä tarmolla vauhdittomien hyppyjen»herättämiseksi henkiin». Tähän nuottiin tuntui Tampereen Kuurot Urheilit tarrautuvan innokkaasti sen osoituksena oli arvoisan kiertopalkinn hopeisen kiulun perustaminen. Mikä vauhdittomien hyppyjen urheilullinen arvo lieneekin, ne kansalliset sisähvppykilpailut pitivät kunnalliseen voimistelusaliin kokotuneen katseli] ajouk jännityksessä eritoten tasaväkisyytensä takia. Rannikko, Koskinen Tarven olivat muita korkeampaa luokkaansa heidän tuloksensa olivat yleensä kuulevien sellaisten tasolla. Pistemäärässä oli Rannikko ylivoimainen ykkönen loistavan korkeushyppytuloksensa ansiosta, sellaisen tuloksen, joh vain harva kuulevakin pääsee. Ensi kierroksissa Rannikko hyppäsi kor- VAUHDIKAS KORIPALLO-OTTELU Heti kansallisten sisähyppykilpailujen päätyttyä kuurot katselit snustautuivat joukolla erään oppikoulun voimistelusaliin, jossa tapahtui Tampereen Kuurojen LIrheilijoiden Vaasan Wellaksen välinen koripalloottelu. T K U : n pelaajilla oli vllään punaiset urheilupaidat wellakselaisilla valkoiset. Kummankin joukkueen pelaajilla oli numerot selissään n.s. suuren maailman tyyliin. Heti alusta huomasi kummankin joukkueen pelaajien otteista, että he ovat kauan aikaa perehtyneet koripalloilun hienouksiin. Kuulemma Tampereen K U pelannut koripalloa kuulevia joukkueita vastaan alun toista vuotta. M y ö s k i n Wellas harrastanut koripalloilua jo pitkän a i k a a ; nim. Wellaksen puheenj. T. Taimisto kertoi harrastaneensa sitä 13 vuotta. Tietäkääs! Kummassakin joukkueessa pelasi vat mukana seuran puheenjohta, nim. Wellaksen Taimisto T K U : n Vaala Kaurela, joiden uuraasta härnäilystä pall kimpussa oli allepainettu aika huvittunut. N.s. kaupunkiottelu oli kovin vauhdikasta tilannerikasta alusta loppuun. Ottelun paras pelaa oli 400 m juoksun maailmanmestari Kunto l r r i, joka sai eniten koriosumia. Ottelun tuomitsi luutnantti Reino Ahen, Ahti Ahosen poika toimitsijoiden avustamana. Kun pelirikkomus tapahtui, eräs toimitsi välähti sähköval keskeyttääkseen pelin siksi aikaa, kunnes tuomari sai joukkueen järjestykseen jkin säännön mukaisesti. Val välähtäminen lienee paras»vihellys» kuuroille pelirikkomusten tapahtuessa. Koripalloilu piti pelaat niin yhtämittaisella rajulla liikkeellä, että kaikkien pelaajien ihoissa kiilsi kauttaaltaan hiki. Kaupunkiottelu päättyi T K U : n voitto koriluvuin Koriosumia saivat seuraavat pelaat: K. lrri 24, V. Vähänen 18, V. Kaurela 6 U. Vähämäki 1 ( T K U : s t a ) T. Tarven 15, B. Södergård 6, R. Perä 6 T. Taimisto 0 (Wellaksesta). Koripalloilu suositeltava kaikkien urheiluseurojen ohjelmaan siksi, että se ei tarvitse niin suurta joukkuetta kuin 5 pelaa, v a i k k a k i n säännöt määräävät joukkueen pelaajien luvun 7: k s i. Siis se käy laatuun varsinkin vähäjäsenisille seuroille, kuten V. Kaurela huomauttikin allepainetulle kehoitellessa tekemään tavalla tai toisella propagandaa sen puolesta. Varmaa, että koripalloilulla palj suuremmat edellytykset tulla seurojemme joukkuepeliksi kuin esim. lkapalloilulla. Piintynyt l- kapalloasiain a hra Martin tulisi ehkä vihdoinkin järkiinsä, kunhan hän seuraa koripalloilua tunnustaa, että lkapalloiluharrastuksen levittämisen tiellä voittamattomat KUL:n urheiluolosuhteet. Kuurojen urheiluseurojen sopisi pelata vierailukoripallo-ottelut toisilla paikkakunnilla samoihin aikoihin kuin hiihtomestaruuskilpailut tai Suomen Kuuromykkäin Liit tai yhdistysten esitelmäpäivät pidetään siellä. Koripalloilu.Amerikan suuressa suosiossa viimevuotisiin koripalloturnaisiin osallistui kaikkiaan kuuroa pelaaa. Siellä koripallo pelataan piireittäin mestaruus-sarjoin. OLYMPIAHIIHTÄJIEMME MUKANA ALPPIMAAHAN tkoa Vihdoinkin koitti maailmantalvikisojen avaispäivä (26 p. t a m m i k. ). Seefeldin kylän pääkatua pitkin molemmin vierin liehuivat eri maiden liput pitkissä tangoissa. Rautatieaseman yläpuolella oli havuköynnöksillä kehystetty valkoinen taulu, jossa oli suurin, mustin kirimin» W i l l k o m m e n» (tervetuloa). Kylän joka ainoan tal katolla tai parvekkeella hulmusi Itävallan lippu. Siis koko kylä liputti ensimmäisten maailmantalvikisojen kunniaksi. Kylän poliisikamari oli maailmankisojen kansliana tal edustalla oli ilmoitustaulu, jossa tiedoitettiin, missä hotellissa kunkin hiihtojoukkueen miehet asuivat. Aamulla hiihtojoukkueiden johtat järjestelykomitean jäsenet kokotuivat rautatieasemalle lähteäkseen junalla T y r o l i n maaherran vastaanotolle Innsbruckiin. Matkalla sinne juna kieri silloin tällöin pitkien tunnelien läpi, joita ei huomattu pimeässä Seefeldiin tultaessa 23 p:nä tammikuuta Saavuttuamme lumettomaan Innsbruckiin pistäydyimme aseman läheiseen ravintolaan odottelemaan maaherran vastaanottoaikaa. Siellä istuutui pöytäämme johta Kierimoa jossakin määrin muistuttava mutta kovin vilkaseleinen herrasmies, joka esitteli itsensä lääkäri Ant Tschofeniksi Salzburgin kaupungista. Tämä tohtori, joka vanhempien poika, poikkesi Innsbruckiin matkallaan Seefeldiin seuraamaan kiso. Hän omasi sujuvan viittomakielen käytön, jota oli oikein suuri nautinto seurata, joten hän oli tervetullut edustajistomme oppaaksi Innsbruckissa. Allepainettu sai Itävallan urheiluliit puheenjohta Prohazkalta kehoituksen esittää edustajien puolesta tervehdyksen Tyrolin maaherralle, aluksi torjui kunniatehtävän selittämällä, ettei hän osannut saksankieltä ääntää. Mutta Prohazka lohdutteli, että tervehdys kävi päinsä viittoilulla, jka tulkitsi r v a Dienst maaherralle. Tämä kunniatehtävä katsottiin kunnianosoitukseksi kaukaiselle Suomelle olipa Suomi hyvässä maineessa täällä Itävallassa. Sitten delegaatiomme asteli kohti maaherran palatsia. Kaduilla näkyi täällä käsirattaita kukkuroillaan appelsiine, omenia y m. hedelmiä, joita oli myytävissä huokeasta, milteipä polkuhinnasta. Ihmekös, jos Itävallan rajoissa oli appelsiinien kasvumaa Italia. Maaherran palatsissa muuan virkamies - - otaksuttavasti esittelijä ohsi meidät avaraan, hienotyyliseen saliin, jossa järjestyimme puoliympyrään. Jatkuu. 79

8 Puuseppä Aukusti I 'irtanen täytti huhtik. 28 p:nä Helsingissä 70 vuotta. Hän Helsingin Kuur.yhdistyksen vanhimpia huomatuimpia jäseniä, joka vuosien kuluessa hoitanut mia luottamustehtäviä. Hän kävi aikoinaan T u r u n vanhan viittomakoulun ryhtyi puusepän ammattiin, kehittyen siinä hyvin taitavaksi työntekijäksi. Ammattitaitoaan hän kartutti ulkomaisilla opintomatkoilla työskentelemällä mm. muissa pohjoismaissa. Tämä tapahtui siihen aikaan, jolloin K.m. Auttayhdistyksen varat riittivät matkastipendien antamiseen opinhaluisille kuuroille. H y v ä n ammattitaitsa kunnollisen käytöksensä vuoksi Aukusti Virtanen työskennellyt pitkät at Helsingin parhaissa puusepänliikkeissä. Vieläkin hänellä työtä riittää. Säästäväisenä miehenä hän hankkinut itselleen perheelleen oman osakehueust. Isän innokas urheiluharrastus periytynyt hänen ainoalle polleen. Merkkipäivänä muistivat nitteluillaan lukuisat ystävät, toverit omaiset 70-vuotiasta. Varasthoita Matti Teitto täyttää toukokuun 15 p:nä 70 vuotta Lappeenrannassa. Hän syntyn Säkkijärven Villalån kylässä talollisen poikana. Kävi J y v ä s k y län koulun työskenteli aluksi muutamia vuosia syntymäpaikkakunnallaan kotimiehenä. Kuurotoverihenki kuitenkin veti nuorukaista vahvasti puoleensa niin hän muutti Lappeenrantaan, palvellen Luistinradalla 15 vuotta sen jälkeen kauppias Kohvakan varasthoitana 23 v. Täällä hän viettikin elämänsä parhaat vuodet aina v:een 1946, jolloin siirtyi eläkkeelle. Hän hyvin tunnettu koko Saimaan piirissä. Hän kuuluu Lappeenrannan Kuurojenyhdistyksen perustajiin ensimmäinen kunniajäsen. Väsymättä hän aina lähtenyt kokouksiin työtä suunnittelemaan. Hän avioliitossa Elsa Sutisen kanssa heillä hyvä siisti koti, joka aina avoinna vieraille ystäville. Matti Teitto yhdistyksen joululehtien innokas asiamies. Kiitämme nittelemme Matti Teittoa merkkipäivänään. 8( I R I I H I M Ä E N Kuurojenyhdistys järjestää kevätjuhlan helatorstaina toukok. 18 p:nä Pohjoisella koululla, alkaen klo 12. Mipuolinen h y v ä ohjelma. Tervetuloa! P O H J O I S M A I D E N K U U R O J E N SH A K K I L I I T O N turnaiset pidetään Suomen Kuurojen Shakkiliit 5-vuotisjuhlan yhteydessä toukokuun p:nä Helsingin Kuur.yhdistyksellä Liisank. 27 A 8:ssa. Ohjelma: Pernt, kilpailujen klo 1 8 : Kuurojen shakkimestaruusavaiset 1 :n kierros. Lauant klo 8 13: 2:n kierros. Klo 15 20: 3:s kierros. Klo : 4:s kierros (tko). Sunnunt klo : 4:s kierros. Klo 12 17: 5:s kierros. Klo 19.30: Suomen Kuurojen Shakki liit 5-vuotisjuhlaillanvietto. M a a n a n t klo 8 13: keskenpclit. Klo 19: Palkintojenko. Klo 19.30: Pohjoismaiden Kuurojen Shakkiliit liittokokous. Neiti Hihna Niinikoski (ent. Lindfors) 60 vuotta toukok. 30 p:nä Joutsassa. Hän käynyt Mikkelin koulun joht. A. I. Savolaisen oppilaana, käyden myös v Heimarin puutarha- talouskoulun. 60-vuotiaalle Hilmalle toivottavat entiset koulutoverit ystävät palj nea J u m a l a n siunausta. R o u v a Dina Järvinen Turussa. Puuseppä Albert llalassa. 60 vuotta toukokuun 2 p:nä L A P P E E N R A N N A N Kuurojenyhdistyksen kesäjuhlaa vietetään Imatralla Imatran Yhteiskoulussa helluntaina toukok p:nä, alkaen klo 17. Mipuolinen ohjelma esitelmineen, retkeilyineen y m. Majoituksesta huolehditaan. Toimitta rouva Pitkänen muutkin tulevat puhujiksi. Tervetuloa Imatralle! NIVALAN Kuurojenyhdistyksen neuvottelukokous pidetään Nivalan kunnan keskikoulussa toukok p:nä klo 12. Esillä 5-vuotisjuhlan vietto. Keskustellaan yhdistyksen mahd. siirrosta y m. asioista. Puheenjohta kehoittaa vakavasti kaikkia johtokunnan jäseniä muitakin kuuro saapumaan kokoukseen t o u k o k u u n p:nä. J O E N S U U N Kuurojenyhdistyksen esitelmäpäivät pidetään lauantaina kesäk. 3 p:nä klo 17 sunnuntaina 4 p : n ä klo 14 Niinivaaran kansakoulussa. J u m a l a n p a l v e l u s pidetään sunnuntaina klo 12. R o vasti O. A. M y y r y l ä i n e n toimitta R u r i k Pitkänen ovat lupautuneet puhujiksi lisäksi oman paikkakunnan voimat suorittavat ohjelmaa. Toivotaan myöskin rva Katri Pitkäsen tulevan esitelmöimään. Rautateillä saatu 25 % :n matkalippualennus. U i Laine 70 vuotta kesäkuun 10 p:nä Puuseppä Adolf Mattila p:nä Säynätsalossa. F O R S S A N Kuurojenkerh äitienpäivä esitelmätilaisuus pidetään toukok. 18 p:nä klo 10 mahd. Seurakuntatalossa. 60 vuotta kesäkuun 23 R o u v a Astrid Örn (o.s. Kanerva) täyttää toukok. 11 p:nä Helsingissä 50 vuotta. Hän syntynyt Lokalahdella. Menetettyään kuulsa 6-vuotiaana hän kävi Turun koulun. Muutti Helsinkiin 1922, liittyen Kuur.yhdistyksen jäseneksi. Solmittuaan 1925 avioliit kultaa Georg Örnin kanssa hän omistautui hoitamaan rakkaudella omaa kotiaan. Herrasväki Örnillä oma huvila Tapanilassa. Vapaina aikoinaan hän harrastaa kirllisuutta seuraa valppaasti maailman tapahtumia riento. Myöhemmällä iällään hän lisäksi työskentelee Tapanilan mattokutomossa. Onnittelemme herttaista lahkasta Astrid Orniä merkkipäivän johdosta. J Y V Ä S K Y L Ä N Nuorten kerho järjestää valistuspäivät kesäk. 3 4 p : n ä koululla, alkaen lauantaina klo 18. Esitelmöitsijäksi pyydetty hra Martti Mikkolainen Tampereelta. T o i v o m m e runsasta osanottoa. 25 % :n alennusta rautateillä toivotaan. S U O M E N Kuurojen Shakkiliit mestaruusturnaus pelattiin T u r u n Kuurojen Shakkikerh 30-vuotisjuhlan yhteydessä Turussa T u l o k s e t : Mestaruusluokka: Mestari E. Saarinen, T u r k u, 4 pist. 2) K. Hämäläinen, H : k i, 4 pist. 3 ) P. Keto, T k u, 3 pist. 4 ) O. Entelä, H:ki, 2 pist. 5) L. Vigren, T k u, 2 pist. 6) E. Putken, T k u, 0 pist. / luokka A r y h m ä : 1) Hj. Sandblom, H : k i, 8 pist. 2) S. Månss, H : k i, 6 y pist. 3) E. Helminen, T:re, 5 / pist. 4) V. Kerminen, T : r e, 4 P - ) - Mikkola, H:ki, 3 / pist. B ryhmä, 1) R. Östman, H : k i, 9 pist. 2) J. M ä k i nen, T : k u, 7 / pist. 3) P. Miettinen, H : k i, 7 pist. 4 5 ) A. Marttila, J : k y l ä, A. Sihvola, H : k i, 4 % pist. Osanottajia oli I luokassa 19 pelaaa. Ryhmien voittat kakkoset pelasivat lopullisesta sijoituksesta. Pelin Östman Sandblom voitti viimeksimainittu korotettiin v liit mcstaruusluokkaan. Peli M ä k i n e n M å n s s o n ratkesi ensinmainitun voitoksi. Turnaukset sujuivat kaikin puolin hankauksitta. Shakkiliitto kiittää Soinista tehtävästään kilpailutuomarina. 2 l i s t 2 l 2 l 2 5 N I I S A L M E N Kuurot r.y. järjestää esitelmäpäivät omassa talossaan kesäk p:nä. Toivotaan 25 % : n matkalippualennus saatavan. Muusta pitävät huolen Iisalmen reippaat nuoret. Siis Iisalmessa tavataan, ehkäpä Ukkoherrakin tupaan pistäytyy miellyttävän Kaisu-rouvansa kanssa. S A V O N L I N N A S S A kesäk p:nä pidettäville esitelmäpäiville lupautunut hra Matti Katainen Tampereelta puhuksi. J u h l a p a i k k a Puistokadun kansakoululla, alkaen klo % :n alennus rautateillä saatu. Tervetuloa Savlinnaan! A L A V U D E N Kuurojenyhdistys järjestää k i r k k o päivät Alavudella kesäk. 18 p:nä. Lähemmin ensi numerossa. R O V A N I E M E N Kuurojenyhdistyksen kesäkokous pidetään kesäkuun 22 p:nä klo 12 Rovaniemellä Lyyli Laih talossa J u u r a k k o t i e 20. Kokouksessa käsitellään tärkeät sääntömääräiset asiat. Uusia jäseniä otetaan. Tervetuloa kaikki kuurot Rovaniemeltä sen ympäristökunnista kokoukseen. R I I H I M Ä E N Kuurojenyhdistys järjestää kesäjuhlan juhannusaatta kesäk p : n ä Arolammilla puheenjohta V e i k k o Hyvösen kodissa. J u n i l t a kokonutaan Otto Virtasen kotiin Uramrinne 9 (Ryttylänpalstat 41). Järjestetään auto halvalla Riihimäeltä Arolammille. Matkaa autolla 6 km, kävelymatkaa 4 km hyvää tietä niille, jotka mieluummin kävelevät. Perillä h y v ä ä hauskaa tarjolla palj, hyvät puhut m y ö s. T u l k a a mukaan suurtila joukolla kesän val juhlaan J u s s i n juhlaan! Saapukaa 23 p:n iltapäivällä Virtaselle, Ohjelma Arolammilla aloitetaan klo 18. H u o m.! A u t o voi noutaa vieraita tarvittaessa useampia kerto. Yösit järjestetään jokaiselle haluavalle. P e k k a Puupää lupaa tulla sinnekin Justiinansa kanssa kuin myös Pätkä. V A R K A U D E N Kuurojenyhdistys järjestää juhannuksen vastaanottojuhlan Jäppilässä (Leväsen talossa) 23 p. kesäkuuta seuraavana päivänä hauskan huviretken. Ohjelmaa palj muuta hauskaa jo tiedossa. Lähemmin toukok. numerossa. Yhteensattumia pyydetään välttämään. H A N K O. Länsi-Uudenmaan Kuurojenyhdistys toimeenpanee juhannusjuhlan 20-vuotistoimintansa johdosta juhannuksena kesäk. 2 A 2 5 p:nä Hangossa. Vaihteleva ohjelma riittoisa ravintola osanottajille. Oppaat vastassa junilla lin-autoilla yösit voidaan järjestää. Herra R. Östman juhlapuhuna esitelmöitsijänä sekä mahd. herra T. Rikström myöskin avustaa. Olkaa tervetulleita kesäihanaan meren ympäröimään Hanko! V A K K A - S U O M E N Kuurojenkerh juhannusjuhlat järjestetään Piuhassa Erkki Hovin talossa kesäkuun p:nä. Tervetuloa silloin keskikesän juhlaan kauniille maaseudulle. K E M I N Kuurojenyhdistys saanut yhden linvaunun tilatuksi toisen vaunun lisätilauksen varalle, niin nyt meidän edessämme varma ihanteellinen juhannusyön matka Tornijoen vartta pitkin A a v a s a k s a l l e. Perillä saatavana lohivoileipiä maitoineen herkuteltavaksi. Halukkaita pyydetään ilmoittautumaan etukäteen lähettämällä 420 mk osanottomaksu os. Neiti Anni Haapala, Kemi, Haapalankatu 8. T ä m ä maksu oikeut81

9 FABIAN MATTILA KUOLLUT. Marianpäivänä saapui meille yllättävä tieto, että innokas urheilumies Fabian Mattila oli siirtynyt manan majoille Helsingin sisätautien sairaalassa. Mattila täytti 60 vuotta viime Kalevalanpäivänä. Lienee tarpeetta toistaa hänen elämänkertaansa, joka ollut t.l. 3 n:ossa. Huhtikuun 2 p:nä saatettiin haudan lepo Fabian Mattila Tuusulassa. Haudalle laskettiin seppeleitä runsaasti pidettiin muistopuheita. Vainan muistoa oli lisäksi kunnioitettu lukuisin adressein. Suruväki siirtyi haudalta surutalo viettämään vainan muistoa. Häntä kaipaamaan jäi puoliso kolme tytärtä lukuisan ystävä toveripiirin ohella. LIISA KALLIO nukkui kuol uneen Ylistar Kylänpäässä elok. 2 p:nä Hän oli syntynyt Ylistarossa , kävi Kurikan yli-ikäisten koulun, jka päätettyään palveli yhtä mittaa herrastuomari Juho Västinmäellä yli 30 vuotta, alkaen palveluksensa jo 13-vuotiaana. Hän sai eläkkeen muutamia vuosia sitten. Vaikka hän sai niin alkeellisen opetuksen, oli hän taitava pidetty ammatissaan. Sitä todistavat hänen saamansa met ensi palkinnot kotiteollisuudesta, taa autokyytiin Kemistä Aavasaksalle takaisin. Niille, joille tulee voittamat este, palautetaan rahat. Halpaan majoitukseen hotelliin olisi hyvä myös ilmoittautua samalla kertaa. Lähtö Aavasaksalle tapahtuu Kemistä kesäk. 23 p:nä. Juhannuspäivänä Kemissä pidettäviin juhliin lupautunut esitelmöimään toimitta Rurik Pitkänen Tanskan Ruotsin matkoistaan ym. salaisuuksista sekä muitakin puhujia tiedossa. Aut lähtöat paikat ilmoitetaan lähemmin kesäkuun lehdessä. V1MPFJTSSÄ pidetään esitelmäpäivät heinäkuun 1 2 p:nä. Pyydetään naapuriyhdistyksiä tekemään silloin retkeilyn Vimpeliin, jossa hyvän ohjelman lisäksi menlaista hauskaa, mm. suunniteltu moottoriretkeä isolle Lappajärvelle, jos sää kaunis. Pyydämme yhteensattumista välttämään. KOKKOLAN Kuurojenyhdistys tekee retken heinäk. 1 2 p:nä Kruununkylän Andtbackan huvilaan. Kokonutaan Kokkolassa Ruaniemen luo, Läntinen kirkkokatu 45. Tervetuloa kaikki. Johtokunta. SKINÄJOF.N Kuurojenyhdistyksen esitelmäpäivät pidetään Teatteritalossa heinäk. 8 9 p:nä mipuolisella ohjelmalla. Puhujiksi toivotaan rouva tai herra Pitkästä sekä R. Östmania Helsingistä. 25 % alennus rautatielipuista saatu. Tervetuloa. AANEKOSKETLA pidetään esitelmäpäivät heinäkuun 8 9 p:nä. 25 %:n matkalippualennus toivotaan saatavan. Lähemmin kesäk. numerossa. HELSINGISSÄ järjestetään Nuorten kristilliset päivät syyskuun 2 3 päivinä. Pyydetään yhteensattumista välttämään. IIKLSINGIN Kuur.yhd. Nuorten kerho järjestää lokak. 7 8 p:nä 10-vuotisjuhlan valistuspäivät, mistä täten yhteensattumisen välttämiseksi tiedoitetaan. maanviljelyksestä, karnhoidosta maitotaloudesta. I Iän oli hyvin pidetty myös Seinäjoen Kuurojenyhdistyksessä, jättäen jälkeensä kauniin muist.»siellä kuur kieli kiittää, rampakin ilosta hyppelee, ei sieltä ääntä kuulu, siellä vain kiitetään iloiten. Pois' kaikki vavaisuus». K A S KALLE OSKARI HEIKKILÄN kuolemasta meille huomautettu, että hän kuoli Tammelan kunnansairaalassa kauan kestäneen vaikean sairauden murtamana, minkä näin oikaisemme. OULUN Kuurojenyhdistys saanut oman ttin vuokravapaasti 50 vuoden aksi, voidakseen sille rakentaa oman toimital. Ttti siitsee koulun vieressä suuruudeltaan m 2. Vuokravapaus voimassa niin kauan kuin yhdistys tttia käyttää omiin tarkoituksiinsa. Yhdistyksen vastattava ttin kohdalta kadun kunnossa- puhtaana pitämisestä. HELSINGIN K.y:n Nuorten kerh vuosikokouksessa valittiin puheenjohtaksi edelleen Elis Levänen, varapuheenj. Torsten Rikström, siht. Pentti Laurila, rahasth. Gustav Lillhannus sekä jäsenkirj. Aili Huotari. Varalle An Vankka Ulla Ahlbäck. MIKKELIN Kuurojenyhdistyksen vuosikokouksessa valittiin puheenjohtaksi rva Toini Haken, johtokuntaan varap.joht. Aino Häkkinen, siht. Eeva-Liisa Rantalainen, varasiht. Mikko Häyrinen, jäsenkirj. Olavi Haken. Varajäseniksi Taimi Häyrinen Einar Hänninen. Rahasthoitaksi johtok. ulkopuolelta Joh. Leppänen. Kirjeenvaihto os. Rouva Toini Haken, Kalvitsa, Vuorenmaan kylä. JÄRVISEUDUN Kuurojenyhdistyksen vuosikokouksessa valittiin puheenjohtaksi edelleen Elli Kata, johtokuntaan varap.johtana Arvo Venetjoki, sihteerinä Toivo Ring, rahasthoitana Ilelle Kiviranta, jäsenkirjurina Esko Keski-Levijoki. Päätettiin järjestää Vimpelissä esitelmä- retkeilypäivät ensi heinäkuun 1 2 p:nä. TURUN K.y:n Nuorten kerh vuosikokouksessa valittiin puheenjohtaksi Erkki Yli-Petäys johtokuntaan varap.joht. Kaino Soini, siht. Mir Hakanen, rahasth. Asser Fransas jäsenkirj. Boris Ström. VAASAN kirkkopäivät pidettiin Palosaaren kirkossa maaliskuun p:nä oli niillä runsaasti osanottajia. Mitkään kirkkellot eivät kutsuneet heitä koolle eikä yhtään puhetta kuultu ohjelma suoritettiin omalla kielellä, merkkikielellä, joka yhteinen sekä suomalaisille että ruotsalaisille. Päivillä nuoret kertoivat kouluastaan. Pari vanhempaa kuuroa oli ollut aikanaan Pietarsaaren koulussa, jka perustanut Anna Heikel hänen työstään puhuttiin kokouksessa aivan erikoisella kiitollisuudella. Koulua varten lahjoitti Anna Heikelin veli rovasti Heikel rakennukset, mutta Anna Heikelin kuoleman jälkeen joutui koulu valti haltuun kun koulun toiminta lakkasi, jäivät Pietarsaaren kuurot kodittomiksi. Tämä ei suinkaan ollut rovasti Heikelin eikä hänen sisarensa tarkoitus. Päivillä oli m.m. mukana eräitä melkein sokeita kuuro, joiden oli vaikeata eroittaa merkkejä, läsnä oli myös sokea Anders Håkans, jka käteen toinen kuuro sana sanalta teki merkit. S2