EHDOTUS Lausuntopyyntö luonnoksesta ympäristöministeriön asetukseksi rakennuksen ääniympäristöstä

Transkriptio

1 1 (10) EHDOTUS Lausuntopyyntö luonnoksesta ympäristöministeriön asetukseksi rakennuksen ääniympäristöstä Aika Paikka Helsinki Käsiteltävät asiat Kiitämme aluksi mahdollisuutta kommentoida ympäristöministeriön asetusluonnoksesta ympäristöministeriön asetukseksi rakennuksen ääniympäristöstä (Dnro YM10/400/2017), Saint Gobain Finland Oy:n toimesta. 1 Kommentit ja perustelut 4 Taulukko 1. Vaatimukset rakennuksen ääneneristävyydelle. Suurin sallittu askeläänitasoluku, johon on otettu spektrinpainotustermi mukaan: Mm. ÄKK projektissa ei voitu löytää evidenssiä sille, että spektrinpainotustermi kuvaisi paremmin häiritsevyyttä. Nähtävät erot eri mittasuureiden välillä olivat marginaaliset. Alla on tutkimuksia, joissa on mm. tutkittu erilaisten taajuuksien häiritsevyyttä: Subjective and objective rating of spectrallly different pseudorandom noises Implications for speech masking design: Hongisto, Valtteri, Oliva, David; Laura, Rekola Subjective and Objective Rating of Impact Sound Insulation of a Concrete Floor with various Covering: Kylliäinen Mikko, Hongisto, Valtteri, Oliva, David, Rekola, Laura SAINT-GOBAIN FINLAND OY PL 70 (Strömberginkuja 2) Helsinki Puhelin Telekopio Y-tunnus

2 EHDOTUS 2 (10) Correlation Between Single Number Quantities of Impact Sound Insulation and Various Noise Ratings of Walking on Concrete Floors Kylliäinen, Mikko, Lietzén, Jesse; Kovalainen, Ville, Hongisto, Valtteri Justification of standardized level differences in rating of airborne sound insulation between dwellings: Kylliäinen, Mikko, Takala, Joose, Oliva, David, Hongisto, Valtteri Äänilähteillä on keskimääräinen vaikutus ihmisiin, mutta ei tiedetä mikä Hz taso vaikuttaa ja häiritsee eniten. Ihmiset eivät tiedä mikä on pientaajuusmelu tai mihin bassot loppuu. Kaavio 1. Kuvaava statistiikka (keskiarvo, keskihajonta ja minimi ja maksimi arvostelut) 9:lle subjektiiviselle mitatulle arvolle 11:lle testatulle äänelle

3 EHDOTUS 3 (10) Yllä olevien kaavioiden alareuna kertoo, että bassoa paljon sisältävät äänet (m9db, m7db), mutta myös 250 Hz kaistalla oleva kohina (o250hz) koettiin yhtä jyriseväksi kuin m7db ja kuvasta 3 (kts. alla) kyllä näkee, että m7db sisältää huomattavasti enemmän bassoa (alle 100 Hz) kuin 0250Hz. Kaavio 2. Testattujen äänien lineaarinen äänipainetaso Tärkein tulos tutkimuksessa oli, että miellyttävimmiksi ääniksi koettiin ne, joissa oli paljon bassoa (m7db, m9db). Perustelumuistiossa on seuraavasti: Kevyet rakenteet läpäisevät pienitaajuisia ääniä ja nämä äänet saattavat kuulua häiritsevänä kuminana. Kumina ei ole yksin kelluvien tai kevytrakenteiden ongelma: sukilla kävelyn äänet kuuluvat myös kevytpäällysteisillä. Kannattaa katsoa Kylliäisen em. papereista kävelyä sukilla ja katsoa, miten äänenpainetasot kelluvilla suhtautuu kellumattomiin 2015 Acta paperista kuvasta 6, samoin häiritsevyyskokemuksia voi yrittää katsoa 2017 paperin kuvasta 9. Puukerrostalojen asukas ja rakennuttajakysely 2017, jonka teki TTY ja YM. Alla olevan kaavion 3 mukaan asukkaat eivät häiriinny sivutiesiirtymistä ja eikä välipohjien värähtelyistä. /1/ Vuoden 2017 puukerrostalojen asukaskyselyssä vastauksia saatiin 308 asunnosta. Vastausprosentti oli tällöin 52,6 %, koko puukerrostalo massasta milloin alin mittaustaajuus on 100 Hz askeläänenosalta./1/

4 EHDOTUS 4 (10) Kaavio 3. Häiritsevät äänet puukerrostalossa. Lähde Puukerrostalojen asukas ja rakennuttajakysely 2017 LOPPURAPORTTI Markku Karjalainen, TYY ja YM. Mikä onkaan sitten kuminan tai töminän laita? Resonanssin paikka voi olla hz ja väitämme, että kaikki vastaa, että tömisee tai kumisee, verrattuna jos haarukka putoaa, niin sitten kilahtaa tai kopsahtaa. EHDOTUS: L' ntw +C I, mittalukua ei oteta käyttöön, koska sille ei löydy evidenssiä 4 Rakentamismääräyskokoelman osassa C1 on annettu potilashuoneille pienimmäksi ohjeelliseksi ilmaääneneristysluvuksi 48 db ja luokkahuoneille 44 db

5 EHDOTUS 5 (10) Taulukko 1 Vaatimukset rakennuksen ääneneristävyydelle. Jatkossa luokkahuoneille ei tule vaatimuksia, mutta potilashuoneen vaatimus nostetaan 55 db:iin. Mitään evidenssiä tiukentamiselle ei ole? Onko tarkoitus luokkahuonevaatimusta ohjata Ympäristöministeriön ohjeissa, koska luokkahuoneiden käyttötarkoitus on niin monimuotoinen? Eikö potilashuoneitakin tule suunnitella käyttötarpeen mukaan? Esim. magneetti /röntgenhuoneelta vaaditaan enemmän ilmaääneneristävyyttä, mutta toipumishuoneelta ei vaadita niin suurta ilmaääneneristävyyttä kuin 55 db? 55 db:n vaatimus tarkoittaa esim. muuratuissa rakenteissa seinärakenteen paksuntamista 130 mm:stä 240 mm:iin, joka vie paljon neliötä. Edellä mainittujen asioiden lisäksi ei ole huomioitu seinien ääniluokkien nostossa: Kestävä kehitys ja luonnonvarojen säästöä /2/ Korjausrakentamisen ääniteknistä tasoa, joka ei täytä rakennusaikaista luokitusta eri vuosikymmenillä /3/ Kantavien rakenteiden lisäystä niin uudis kuin korjausrakentamisessa Ympäristöarvot näkyvät LEED ja BREEAM kohteiden yleistettyä Suomessa, joissa edellytetään rakenneratkaisuilta ympäristötehokkuutta /4/. Esimerkkinä 55 db seinä tehdään betonista potilashuoneiden väliin vähintään 180 mm paksuisena tai tiilirakenteisena 240 mm tai kevytrakennetekniikalla niin sanottu tuplarunko seinä, jossa on ilmarako runkojen välissä sekä tupla kipsilevyt molemmin puolin runkoa ja mineraalivillat. Yleensä potilashuoneissa on ollut 130 mm tiili, betonia noin 120 mm tai yksinkertainen kevytväliseinärunko esim. 95 mm ja sekä tupla kipsilevyt rungon molemmin puolin ja mineraalivilla. Nyt rakennustavasta johtuen käytetään enemmän luonnonvaroja jopa %, joista energia, uusimattomat luonnonvarat ovat suuremassa merkityksessä. Sijoittajat joilla on BREEAM tai LEED lähtökohta eivät enää rakennuta tai sijoita Suomeen enää niin paljon, jolloin tämä heijastuu koko rakennusalan tilauskantaan lähivuosina. Kun korjausrakentamisessa muutetaan rakennuksen käyttötarkoitusta esim. asunnosta hoteliksi tai toimistotalo asuinkäyttöön. Käyttötarkoituksen muutos edellyttää että van

6 EHDOTUS 6 (10) ha rakennus täyttää uudet äänimääräykset sekä terveysviranomaisen minimiarvot nykytasolla. Tällöin kohteen alalaattapalkiston pitäisi täyttää 53 db myös huomioiden alataajuudet. Yleisesti se ajaa suunnittelun siihen, että alalaattapalkistojen kohdalla täytyy tehdä alakatot tärinäneristimillä sekä asennuslattialla kohteet. Tässä vaiheessa unohdetaan rakennuksen korkotaso vaatimukset esteettömyyden osalta ja vuosittain kuolee noin 1300 ihmistä kaatumisiin, joista suurin osa on tapahtunut sisätiloissa/5/. Väestö Suomessa ikääntyy siten että yli 65 vuotta täyttäneiden määrä lisääntyy kokoajan. Luommeko uusilla määräyksillä lisää kaatumisriskien määrää ja siitä koituvia sairaala yms. kustannuksia, joita kaatumisesta syntyy jo vuosittain 160 miljoonaa Euroa/vuosi. Arvioni on että alalaattapalkistoja vuosilta on korjattavana vielä noin 11 miljoonaa m 2./6/ Kun vanhaa korjauskantaa korjataan, joka ei täytä ko. vuosikymmen vaatimuksia, niin selkeä kannanotto liittyen korjaustoimeen milloin tavoitellaan uutta nykytasoa ja milloin riittää, kun tavoitellaan ko. rakennuskauden tasoa ääneneristävyydessä. Kantavien rakenteiden lisäys tai korjauskohteissa tukeminen aiheuttaa kohteiden nousevia kustannuksia, johtuen rakennusmateriaalien lisäyksistä (asennus ja hankintakustannukset), logistiikan noususta (ympäristöarvot nousevat taas) ja uusien menetelmien kokeiluista kohteissa. EHDOTUS: Potilashuonevaatimus siirrettävä verbaaliseen osioon ja annettava erilliset ohjeet kuten luokkahuoneella. 5 Taulukko 2 Vaatimukset rakennuksen melun ja tärinäntorjunnalle.

7 EHDOTUS 7 (10) Rakentamismääräyskokoelman osassa C1 oli aikaisemmin 35 db päiväaikaan ja yöaikaan 30 db. Tässä on ristiriita valtioneuvoston päätökseen. Tämä johtaa isoihin eristysvaatimuksiin, joka vaikuttaa kaavoittamiseen. Lisäksi ei sanota erikseen, että onko 30 db päivä /yö vai molemmat. Miten määritellään? Onko keskiarvo vai onko absoluuttinen päivällä ja yöllä? Melun toimenpiderajat 12 /7/ Asunnon tai muun oleskelutilan terveydellisten olosuhteiden todentamiseen sisämelun päivä ja yöajan keskiäänitasoon sovelletaan liitteen 2 taulukon 1 toimenpiderajoja. Kun melu on pienitaajuista, sovelletaan yöaikaiseen meluun liitteen 2 taulukon 2 toimenpiderajoja. Pienitaajuisen melun toimenpiderajat koskevat tiloja, jotka on tarkoitettu nukkumiseen. Yöaikainen (klo 22 7) musiikkimelu tai muu vastaava mahdollisesti unihäiriötä aiheuttava melu, joka erottuu selvästi taustamelusta, ei saa ylittää 25 db yhden tunnin keskiäänitasona LAeq,1h (klo 22 7) mitattuna niissä tiloissa, jotka on tarkoitettu nukkumiseen. Teknisten laitteiden aiheuttama melu asuinhuoneissa ei saa ylittää liitteen 2 taulukoiden 1 ja 2 arvoja. Teknisten laitteiden yöaikaisen melun enimmäistaso LAFmax (klo 22 7) ei saa ylittää 33 db. Jos melua esiintyy yöaikaan satunnaisesti tai harvoin, arvot saavat olla tätä suurempia kuitenkin siten, että yli 45 db tasoja ei esiinny lainkaan. Samassa huoneistossa laskettavan veden aiheuttamaa ääntä ei oteta huomioon mitattaessa tässä momentissa tarkoitettua melua. Kuulovaurion välttämiseksi melun äänitasot eivät saa ylittää LAeq,4h 100 db, LAFmax 115 db tai LCpeak 140 db. Jos yksi tai useampi näistä ylittyy, on melualtistusta rajoitettava joko suojaamalla kuulo, vähentämällä melutasoa tai rajoittamalla melua aiheuttavaa toimintaa ajallisesti /7/.

8 EHDOTUS 8 (10) Lähde Asumisterveysasetuksen soveltamisohje. Osa II. Asumisterveysasetus 11 13, Ohje 8/2016. Dnro 2731/ /2016. Päivätty EHDOTUS: selvennetään mikä tässä on taustalla ja erotellaan päivä /yö erikseen. 5 Impulssimainen tai kapeakaistainen ääni + ulkotila: keskiäänitaso on 40 ja enimmäisäänitaso on 35. Enimmäisäänitaso ei voi olla pienempi kuin keskiäänitaso. Melumittaustulosten korjaaminen 13 /6/ Impulssimaisen melun haitallisuuden vuoksi 12 :n 1 momentissa tarkoitettuun keskiäänitasoon lisätään laskennallinen impulssikorjaus, jonka suuruus on 5 db tai 10 db riippuen melun impulssimaisuudesta. Kapeakaistaisen melun haitallisuuden vuoksi 12 :n 1 momentissa tarkoitettuun keskiäänitasoon lisätään laskennallinen kapeakaistakorjaus,

9 EHDOTUS 9 (10) jonka suuruus on 3 db tai 6 db riippuen melun kapeakaistaisuudesta. Impulssimaisuusja kapeakaistaisuuskorjaus tehdään vain sille ajalle, jolloin melussa esiintyy altistuvassa kohteessa impulssimaisuutta tai kapeakaistaisuutta/7/. EHDOTUS: vaihdetaan arvot päittäin 6 Toimistoille tulee ehdottaa alle 0,5, jotta olisi ISO standardin mukainen. Matka kannattaa/pitää laittaa. 0,5 on standardin mukainen. 0,6:lla ei ole dataa. ISO Asuinrakennuksen porras huone tai uloskäytävä: Miksi 1 1,3, kun aiemmassa ollut enintään 1,3? 6

10 EHDOTUS 10 (10) LÄHTEET: /1/ /asset_publisher/puukerrostalojen asukkaattyytyvaisia erityisesti aaneneristykseen /2/ /3/ Jesse Lietzén ja Mikko Kylliäinen. Asuinkerrostalojen ääneneristävyyden vertailu vanhojen mittaustulosten perusteella. YMPÄRISTÖHALLINNON OHJEITA , ISBN (PDF) /4/ /5/ IKINa opas.pdf /6/ Satu Huuhka, 2016 Building Post Growth Quantifying and Characterizing Resources in the Building Stock Tampere University of Technology ISBN /7/ Valvira, Sosiaali ja terveysalan lupa ja valvontavirasto: Asumisterveysasetuksen soveltamisohje. Osa II. Asumisterveysasetus 11 13, Ohje 8/2016. Dnro 2731/ /2016. Päivätty Hassan Raad Harri Kemppainen Jussi Jokinen Saint Gobain Finland Oy / Weber Saint Gobain Finland Oy / Gyproc Saint Gobain Finland Oy / Isover