Alk. m 2. juva.fi. menestyksen paikka. Ota osasi 6 miljoonan kävijän asiakasvirrasta! Liiketontit. Etelä-Savo Lokakuu 3/2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Alk. m 2. juva.fi. menestyksen paikka. Ota osasi 6 miljoonan kävijän asiakasvirrasta! Liiketontit. Etelä-Savo Lokakuu 3/2010"

Transkriptio

1 YRITYSMAAILMA 1 muste- & lasertäyttöpalvelut AUKIOLOAJAT: MA-PE 9-16 Nyt auki myös lauantaisin LA Etelä-Savo Lokakuu 3/2010 Tuo tyhjentyneet mustepatruunasi tai laserkasettisi meille täytettäväksi! Teemme täytöt laadukkailla merkkikohtaisilla musteilla/laserjauheilla NOPEASTI JA EDULLISESTI! Säästä 40-70%! Ahlströminkatu 21, VARKAUS Puh Kirjanpito Vakuutusten kilpailuttaminen Tilinpäätös Yritäjän sosiaaliturva Verotus Yhtiöoikeudellinen neuvonta Puh Koulutie 5 A, Juva Ota osasi 6 miljoonan kävijän asiakasvirrasta! Liiketontit 3 Alk. m 2 juva.fi menestyksen paikka

2 2 YRITYSMAAILMA Juvan kunnalla aktiivinen ote elinkeinotoiminnan kehittämisessä Juva on Etelä-Savon monipuolisin maaseutukunta. Juvalla yhdistyvät kaupunkimainen taajama hyvine palveluineen sekä laaja ja monipuolinen maaseutu. Juva on aina ollut maatalouspitäjä. Teollistuminen alkoi 1970-luvun puolivälissä, mutta maaseudun elinkeinoilla on edelleen vankka rooli kunnan hyvinvoinnin luomisessa. Tänään Juva on vahvasti elävä, perinteitään kunnioittava maalaispitäjä, jonka tulevaisuus on valoisa. Yrittäminen ja uudet elinkeinot tuovat kuntaan uutta vauhtia, uusia mahdollisuuksia. Menestyksestä huolimatta elämisen tahti on pysynyt miellyttävänä ja leppoisana. Savolaisuus elää täällä aitona, elinvoimaisena ja iloisena, Juvan yritysasiamies Antti Kinnunen kiteyttää. -Juvalaiselle yrittämiselle antaa leimansa vahva maaseutuyrittämisen perinne ja toi- Katajalahdentie 155, Juva Puh Ikkunanpesua- ja suursiivousapua Esim. patjojen, petareiden, tyynyjen ja peittojen sekä mattojen syväpuhdistus pölystä tapahtuu tehokkaasti. Samalla huoneilman laatu paranee, kun ilmakierrossa oleva pöly saadaan pois. Soita niin sovitaan siivoukselle sopiva ajankohta S&H Seppänen saalta erinomainen sijaintimme valtateiden 5 ja 14 risteyksessä. Risteyksestä noin yhden tunnin ajomatkan sisällä on vakinaista asukasta ja kesämökkiä. Sijainti luo aktiivisesti toimintaedellytyksiä yritystoiminnalle sekä luonnonvarojen jatkojalostukselle Juva elää tuottamalla ja jalostamalla elintarvikkeita, puuta ja muita luonnonvaroja sekä laajentamalla ja monipuolistamalla koko ajan elinkeinoperustaa. Luomutuotteet, kirjat ja salaatit lähtevät jakeluun koko Suomeen ja maailmalle. -Yritysalueet ovat kunnan huolella vaalima pääoma. Niitä käytetään harkiten kunnan ja koko Juvan seudun yritystoiminnan vahvistamiseen. Juvan kehittämisstrategia tähtää tulevaisuuteen, Antti Kinnunen selvittää. -Vahva ja vireä maaseutukeskus tarjoaa alueellisen palvelutason ja monipuoliset matkailumahdollisuudet. Juvan Apunamme siivouksessa HYLA-puhdistusjärjestelmä Muista kotitalousvähennys! SERTIFIOITU MÄRKÄTILA-ASENTAJA Laadukkaat laatoitukset ja vesieristykset Huoneisto- ja kylpyhuoneremontit Puh kunta järjestää peruspalvelut tehokkaasti tehden yhteistyötä ympäristökuntien kanssa aktivoiden kuntalaisia omaehtoiseen toimintaan. Elintarviketuotannon vahvistaminen otettu osaksi kunnan strategiaa Kunnan elinkeinorakenteessa alkutuotannolla on merkittävä osuus, samoin kuin laajemminkin elintarviketuotannolla. Juvalla Alkutuotannon osuus työpaikoista on noin 20% Myös elintarvikkeiden prosessointiin on panostettu onnistuneesti. Viimeisen vuosikymmenen aikana alalle on syntynyt noin sata uutta työpaikkaa, kun suuremmat yhtiöt ovat sijoittaneet toimipisteitään Juvalle. -Elinkeinoelämässä strategiana on ollut monipuolistaa tuotantorakennetta sekä lisätä jalostusastetta, jotta suurempi osa lisäarvosta jäisi alueelle. Ruoantuotanto on tietoinen valinta kuntastrategiassa. Tavoitteena on tulevaisuudessakin rakentaa kuntaa maatalouden ja jatkojalostuksen varaan. Juva on vahvaa maatalousvaltaista aluetta, josta löytyy runsaasti mm. vihannesviljelijöitä, perunan ja juuresten tuottajia sekä maidon tuottajia. Kunnasta löytyy runsaasti myös muuta elintarvikealan osaamista ja jatkojalostajia. Syyskuussa vihittiin käyttöön uusi ruokatehdas, joka aloitti toimintansa vuonna 2007 toimintansa lopettaneessa entisessä kalkkunateurastamossa. Tiloissa toimii Pajuniemi Group -konserniin kuuluva Krunex Oy Helsingistä. Yrityksen asiakkaita ovat pääasiassa kauppojen valmisruokatiskit, suurtapahtumat ja ravintolat. Juvan kunta on ollut aktiivisesti mukana hankkeessa ja investoi kiinteistön kunnostustöihin 1,5 miljoonaa euroa. Myös yritys investoi noin 1,5 milj. euroa tehtaan koneisiin ja laitteisiin. Kaiken kaikkiaan uusi tehdas työllistää noin 25 henkeä Kiinteistö sopii mainiosti elintarviketuotantoon, Kinnunen sanoo. Vehmaan risteyksessä on taiteilija Juha Mennan tekemä veistos Sielun lintu Krunex Oy:n tuotantotilojen vihkiäiset Hyvä paikka luomuruuan valmistukseen Myös mahdollisen luomuruuan valmistus uudella ruokatehtaalla tietää lisää työtä alkutuotannossa työskenteleville juvalaisille. Luomuruuan valmistus on kiinni raaka-aineen saatavuudesta. Etelä-Savosta saadaan luomuna mm. kermaa, lihaa, perunaa ja porkkanaa. Kinnusen mukaan suomalaisilla ja eteläsavolaisilla on nyt käsissään näytön paikka. Vihannesten viljelyä ja jatkojalostamista Myös vihannesteollisuudella menee Juvalla hyvin. Mestariviljelijät Oy on laajentamassa tuotantoaan. Mestariviljelijät on eteläsavolaisten tuottajien ja maatalousyrittäjien yhteisomistuksessa oleva yritys, kertoo Kinnunen. Salicon kanssa samalla tontilla toimiva Mestariviljelijät on laajentanut toimintansa rakentamalla uudet pakkaus- ja lähettämötoimintoihin. Vihannesten tukkumyyntiin erikoistuneen yrityksen takana on yhdeksän vihannesviljelijää Juvalta, Joroisista, Sulkavalta ja Haukivuorelta. Puuteollisuudella on vankka pohja KALASTUSMATKOJA JA VENERETKIÄ vetouistelua, jigi- ja heittokalastusta ohjelmat asiakkaan toiveiden mukaan yksityisille ja yrityksille PK-KALAMATKAT Pasi Kokkonen, METALLIRAKENNE T. JANHUNEN Rakennuspeltityöt Hitsaustyöt Puh Tehtaantie 7, Juva Elintarvikkeiden alkutuotannon ja jalostuksen lisäksi Juva elää palveluista ja puusta. Mm. Taso 2000 toiminnan loppumisen jälkeen tilanne näytti vähän aikaa huonolta, mutta tiloissa aloitti erikoispuusepänteollisuuteen erikoistunut Sisuwood. Samoissa tiloissa toimii myös ovivalmistaja Sevendoor Oy. Halliin mahtuisi vielä muitakin alan yrittäjiä, sillä tilaa on, vinkkaa Kinnunen. Kinnusen mukaan myös kyliltä löytyy monia elinvoimaisia puujalostusyrityksiä kuten yli 50 vuotta toiminut Viitakosken Puu Oy. Viitakosken Puu Oy on perheyritys, joka valmistaa tilaustyönä ovia, ikkunoita ja lasiväliseiniä. Juvalla eletään vankasti Valtatie-5 vaikutuspiirissä Haasteita tulee Kinnusen mukaan riittämään tulevaisuudessa, mutta keinojakin löytyy. Kunnan päätöksenteolla on suuri merkitys, kun tarvitaan nopeita päätöksiä. Meidän kokemuksemme on ollut, että pienen kunnan päätöksenteko on nopeampaa kuin suuren yrityksen Kinnusen mukaan pienuus ja joustavuus pitäisikin pystyä kääntämään kunnan voimavaroiksi. Talouspuolella se merkitsee, että sama liikevaihto saadaan syntymään noin15 prosenttia pienemmillä kustannuksilla. Pääkaupunkiseutuun verrattuna täällä on edullisemmat kiinteistökustannukset ja henkilöstö on sitoutuneempaa. Myös infrastruktuuri paranee, sillä 5-tien läheisyys on meille keskeinen asia kunnan tulevaisuuden kannalta. Valtatie-5 liikennevirran varassa on lähemmäs 100 työpaikkaa, Kinnunen mainitsee. Juva avaa oven menestykselle -Juvalta löytyy tilaa ja tontteja monenlaisten yritysten tarpeisiin. Meillä on tarjota yrityksille runsas valikoima yritystontteja parhaiden liikenneyhteyksien varrelta. Tästä kiitos kuuluu kunnan aktiiviselle kaavoituspolitiikalle ja huolelliselle maankäytön suunnittelulle. Yrittäjiä puolestaan on kiittäminen siitä, että Juvalla tonttikauppa käy. Me täällä Juvalla olemme sitä mieltä, että hyvien tonttien ja tehokkaan elinkeinopolitiikan ohella Juva pystyy tarjoamaan yrittäjälle ja tämän perheelle myös mukavat vapaa-ajanpuitteet, Kinnunen korostaa. Vehmaan alueella toimii tällä hetkellä noin 25 yritystä, joissa on yhteensä lähes 250 työpaikkaa. Tilaa löytyy isoillekin kokonaisuuksille. Kunta omistaa alueella vielä useita kymmeniä hehtaareita tonttimaata. Kunnallistekniikka on valmiina noin 20 hehtaarille ja uusi, lainvoimainen kaava mahdollistaa mm. tilaa vievän kaupan suuryksikköjen rakentamisen, Antti Kinnunen mainitsee.

3 YRITYSMAAILMA 3 Luomu ja tehokemikaalit eivät mahdu samaan purkkiin Kuluttajat ja jakeluporras vertaavat usein luomutuotetta ja ei luomutuotetta toisiinsa. Lähtökohta on perusteiltaan väärä. Ei-luomutuotteet sisältävät tuotantoketjun eri vaiheissa, pellolta jalostuksen kautta pöytää, runsaastikin kemikaalein virittyä ja tehostettua tuotantoa. -Tämä on suurin ja oleellisin ero tuotantotavoissa. Ei-Luomutuotteissa lähes mitä tahansa aineita kasvuhormonit ja geenimuuntelu mukaan lukien tai mitä tahansa teknologiaa voidaan käyttää halutun tuotteen ominaisuuksien virittämiseen. Luomussa raja tässä ideoinnissa on äkkiä vastassa. Luomutuote koostuu käytännössä vain itse perusraaka-aineesta. Sen tuotanto joka vaiheessa on luomuvalvonnan ja luomuseurannan alaista toimintaa. Ero on niin dramaattinen, että puhe perinteisten ei-luomutuotteiden luomu ominaisuuksista on hyvin harhaanjohtavaa, sanoo Kari Partanen, Juvan Luomu Oy:n melko tuore toimitusjohtaja ja itsekin marjatilallinen. -Kemikaalien käyttö ruoan seosaineena on tavallisesti halvempaa, kuin turvautuminen kalliimpaan perusraakaaineeseen ja sen jalostamiseen. Kemikaalien avulla saadaan mutkat suoriksi, Partanen arvioi. Kauppa ei kerkiä luomun kelkkaan. Huonoimmillaan kuluttajalle jää vain ylikansallisia luomumerkkejä Kun diplomi-insinööri puhuu luomusta, siinä ei hempeillä ideologioilla ole sijaa. Tarkasteltavana ovat luvut. Luomun pitää olla bisnes, ei tämä mitään hyväntekeväisyyttä ole, Partanen määrittelee. Partasen bisneksen puhuminen ei kuitenkaan tarkoita kovia arvoja, ainoastaan realismia. Johtamaansa yritykseen hän hakee nyt uskottavuutta ja kasvutendenssiä tilastoihin perustuen. -Luomuala Suomessa on yhtä suuri kuin luomubusineksen kasvu yhdessä vuodessa Tanskassa, eli noin 75 miljoonaa euroa. Suomessa luomualaa vaivaa Partasen mukaan pirstaleisuus - Se on seurausta siitä, että hyvät mahdollisuudet on tärvätty epämääräiseen puuhailuun. Sen enempää valtion kuin etenkään kaupan näkökulmasta luomun mahdollisuuksia ei ole nähty. Ympäristöarvoja ja kestävää kehitystä ei ole Partasen mukaan uskallettu markkinoida, vaikka Suomella, jos millä, olisi maana ollut edellytyksiä tehdä luomusta todellinen brändi. Sekä luomun tuotanto että myynti ovat meillä toistaiseksi pelkkää ripottelua. Kysyntää olisi, mutta vaikuttaa siltä, että etenkään kaupan ketjut eivät ole nyt hereillä. Tuotteiden saatavuus ja logistiikka menevät isojen ehdoilla. Luomussa pitäisi Partasen mukaan uskaltaa lähteä liikkeelle pienillä erillä. Kaupat hakevat maksimimyyntiä per hyllymetri. Volyymi on mittari. Luomussa tällaiset kaupan skaalaukset eivät pure. Asioita tarkastellaan luomun kannalta nyt aivan väärästä näkökulmasta, Partanen suomii. Toki poikkeuksiakin joukosta löytyy. Kuluttaja ei luomutuotteita myöskään löydä tavarapaljouden keskeltä, kun niitä markkinoidaan keskellä kaikkia muita tuotteita. Siksi Partanen haluaisikin kauppoihin Euroopassa yleisen shop in shop -mallin, jossa luomutuotteet ovat omassa erottuvassa karsinassaan. Viisi senttiä vihreälaitaista huomioteippiä ei riitä erittelemään tuotteita muista. Mainosnikkarit pystyvät kyllä kehittelemään houkuttelevan ilmeen, kun kauppa vain älyää tuotteisiin satsata, Partanen vakuuttaa. Luomusta ja eettisestä kuluttamisesta on tulossa megatrendi Suomessakin Tuottajista Partanen ei ole erityisen huolissaan. Luomutuottajilla on toki omat ongelmansa mutta monia niistä voidaan ratkaista verkostoitumalla. Sitä kautta saadaan myös enemmän volyymiä. Eiväthän ohuet tavaravirrat ole kannattavia sen enempää valmistajille kuin kaupallekaan. Partanen kuitenkin pelkää, että jos kauppa ei lähde pian kunnolla mukaan, koko kotimainen luomu saattaa loitontua tavallisen kuluttajan ulottuvilta. Kiinnostusta luomu- ja lähiruokaan on koko ajan yhä enemmän. Valmistajat etsivät uusia reittejä tuotteilleen. Suurkeittiöt ovat kiinnostuneita luomusta ja suoramyyntipisteitä tuntuu nyt nousevan lisää. Surullisin tulevaisuudenkuva olisi Kari Partasen mielestä se, että tavalliset suomalaiset saisivat kotimaassa tuotettua luomua vain suurkeittiöiden lounasruokien osina. Niin saattaa kuitenkin käydä, jos tuottajien ja kauppojen välistä ketjua ei saada toimimaan. Jos kaupat pitävät kiinni suurten volyymien linjasta, myynnissä on tulevaisuudessa vain ylikansallisia luomumerkkejä. Niiden jäljitettävyyttä ei voi verrata kotimaiseen eikä ajatus myöskään eettisesti ole erityisen kestävä hiilijalanjälkeä ajatellen, Partanen huomauttaa. Hän myötää, että harvaan asutussa Suomessakin toki elintarvikkeita kuljetellaan, oli kyseessä sitten vaikka luomukin. Kyse on kuitenkin kotimaisesta tuotannosta, joka ei ole puhkijalostettua. Luomu on mahdollisimman alkuperäistä, ilman käsittelyja lisäaineita sekä ympäristöä turhaan kuormittamatta tehtyä, luomumies Partanen todistaa. Keski-Juvan Kuljetus Oy Teivaantie 29, HATSOLA Puh , Maa- aines- kuljetukset

4 4 Audace Oy on tilitoimistopalveluihin, talousjohtamisen ja riskienhallinnan asiantuntijapalveluihin ja niiden koulutukseen erikoistunut yritys. Sen toimitusjohtaja Lila Lindroosilla on toiminut yrittäjänä yli 10 vuotta ja työskennellyt sitä ennen tilitoimisto-, koulutus- ja vakuutusalan yrityksissä. Lindroos muistuttaakin, että yritykset voivat tehdä todellisia kustannussääs- YRITYSMAAILMA Palveluita ja konsultointia kaikkeen hallintoon töjä, kun talouden ja riskienhallinnan koukerot ovat todellisesti hallinnassa tai osaavan ulkoistetun toimijan vastuulla. -Hyvin hoidettu hallinto ja talous ovat merkittävä osa yritysten riskienhallintaa. Menestyvimmät yritykset ovat ottaneet riskienhallinnan osaksi operatiivista johtamista myös käytännössä. Ennen yrittäjyyttäni ihmettelin usein, miksi niin useat yritykset ovat lirissä eivätkä saa liikkeenjohdollista neuvontaa. Töitä kyllä osataan Joulu, joulu tullut on... Tervetuloa viettämään pikkujouluja Olavinlinnaan! Linna tarjoaa upeat puitteet niin pikkujoulu- kuin joulujuhliinkin. Tule kokemaan ainutlaatuinen vanhan kivilinnan joulutunnelma Olavinlinnaan. Varaa omasi ajoissa! Fazer Olavinlinnan ravintolat, Olavinlinna Varaukset puh tai tehdä, mutta yrityksen johtaminen on usein hataralla pohjalla. Niinpä lähdin tuottamaan yrityksille kokonaisvaltaisia liikkeenjohdon palveluita, joiden avulla voidaan varmistaa yrityksen mahdollisimman korkea kannattavuus. Tilitoimistopalvelut ovat tulleet mukaan myöhemmin, sillä se on hyvä keskus kaikelle toiminnalle ja tukee muita palveluita erinomaisesti, taustoittaa Lindroos. Audace Oy:n asiakkaita ovatkin julkisyhteisöt ja pk-sektorin yritykset sekä koulutusta tarjoavat oppilaitokset pääkaupunkiseudulla ja Itä-Suomessa. Mukana muutoksissa Haluaisitko työskennellä Kello- ja jalometallialan liikkeessä? Hae Erikoismyyjäkurssille Kelloseppäkouluun Espoon Leppävaarassa. Aikuiskoulutuksena järjestettävä koulutus antaa valmiudet työskennellä Haluaisitko asiantuntevana myyjänä työskennellä alan liikkeissä. Kello- ja jalometallialan liikkeessä? Hae 4 kuukautta Erikoismyyjäkurssille kestävä kurssi Kelloseppäkouluun järjestetään kaksi Espoon kertaa Leppävaarassa. vuodessa ja hinta Aikuiskoulutuksena on 500. järjestettävä Seuraava kurssi koulutus alkaa antaa valmiudet ja työskennellä asiantuntevana hakuaika päättyy myyjänä alan liikkeissä. 4 kuukautta kestävä kurssi järjestetään kaksi kertaa vuodessa ja hinta on 500 e. Seuraava kurssi alkaa ja hakuaika päättyy KOULUTUSPALVELUT TILITOIMISTOPALVELUT TALOUSHALLINNON ASIANTUNTIJAPALVELUT RISKIENHALLINTA PALVELUT Lindroos huomauttaa, että koko yrityskenttä on muuttunut viimeisen 10 vuoden aikana voimakkaasti, ja työn luonne on muuttunut vaativammaksi ja nopeatempoisemmaksi. - Ammattitaitovaatimukset ovat kasvaneet todella paljon ja omaa osaamista pitää kehittää jatkuvasti. Substanssiosaaminen ei riitä vaan myös järjestelmiä kehitetään. Tilitoimistokentän yksi suurimpia muutoksia tänä vuonna on ollut verotilinkäyttöönotto, kertoo Lindroos. Lindroos huomauttaa, että usein vakuutusyhtiöt ja verottajat ovat niin erikoistuneita tiettyihin asioihin, että tarvitaan tulkkia yrittäjän ja viranomaisen välillä. -Yrittäjä ei aina välttämättä tiedä, mihin suuntaan kääntyä ongelmatilanteissa, keneltä apua voi kysyä ja mitä vaihtoehtoja on. Omat asiakkaani ovat olleet tyytyväisiä palveluihini. Kaikissa toiminnoissa toimin asiakkaan lähtökohdista käsin, oikeassa aikataulussa. Opastamme asiakastamme erilaisissa tilanteissa myös etukäteen niin, että lainsäädännön muutoksiin on varauduttu jo ennalta ja niistä ollaan tietoisia, luettelee Lindroos. Lindroosin yrityksen asiakkaita ovat usean eri alan yritykset. Mukana on myös koulutusalanyrityksiä, joita Lindroos konsultoi. Tilitoimistoasiakkaat ovat oma suuri ryhmänsä. -Palvelumme jakautuvat taloushallinnon palveluihin, joka sisältää yrityshallinnan palvelut, sekä riskinhallinta palveluihin. Hoidamme riskien kartoitukset ja vakuutusten kilpailuttamiset. Tavoitteenamme on kasvaa jonkin verran. Tällä hetkellä Audace Oy työllistää kolme työntekijää, kiteyttää Lindroos. Lisä-/Yhteystiedot: Audace Oy Koulutie 5A Juva Puh LISÄTIETOJA JA HAKULOMAKKEITA: LISÄTIETOJA JA HAKULOMAKKEITA: Kelloseppäkoulu, Vanha maantie 11, Espoo Puh. (09) tai Koskee Yritysmaailma -lehden valmistamaa aineistoa Julkaisija: Joensuun Kustannus Oy Yritysmaailma Suokatu 22 B, 5. krs Kuopio Sivunvalmistus: Joensuun Kustannus Oy Yritysmaailma Päätoimittaja: Risto Käyhkö Puh: , Fax Toimittajat: Toni Valha puh Ilmoitukset: Pekka Pelkonen Puh Paino: Lehtisepät Oy Pieksämäki Osoitelähde: Itella, TGM YRITYSKOHDERYHMÄT

5 YRITYSMAAILMA 5 Bioterminaaleilla turvataan metsäenergian saatavuutta ja toimitusvarmuutta Keski-Suomessa Metsäenergian tuotanto ja käyttö voimalaitosten polttoaineena ja mahdollisesti hyvin nopealla aikataululla myös nestemäisten biopolttoaineiden raaka-aineena kasvaa lähivuosina Suomessa. VTT:n toteuttamassa tutkimushankkeessa luodaan edellytyksiä biopolttoaineterminaalien uusille toimintamalleille huomioiden myös polttoaineiden uudet kuljetusmuodot. Tavoitteena on parantaa polttoaineiden laatua ja lisätä biopolttoaineiden toimitusvarmuutta sekä varmistaa kotimaisten polttoaineiden ympärivuotinen saatavuus. Länsi-Suomen lääninhallitus on myöntänyt hankkeelle rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta ja OPM:n hallinnonalan kansallisista varoista. Vuoden 2010 alusta hanketta on hallinnoinut Keski-Suomen liitto. Lisäksi hanketta rahoittavat KS Laatuenergia Oy, Vapo Oy, Jousan Kone Oy sekä Kehittämisyhtiö Witas Oy ja Saarijärven Seudun Yrityspalvelu Oy sekä VTT. Projekti kestää 1,5 vuotta ja päättyy vuoden 2010 lopussa. toimivien polttoaineterminaalien tavoitteena on varmistaa eri kuljetusmuotojen edellyttämä riittävä polttoaineiden saatavuus sekä parantaa biopolttoaineiden toimitusvarmuutta eri olosuhteissa. Uusien kuljetusmuotojen käyttöönotto bioenergian kuljetuksiin edellyttää myös sekä kuljetuskaluston kehittämistä että uusia ratkaisuja voimalaitosten vastaanotto- ja käsittelyjärjestelmiin. Pihtiputaan terminaalin lisäksi Keski-Suomessa ollaan ottamassa käyttöön puolikymmentä muuta metsäyhtiöiden tai muiden polttoainetoimittajien ja käyttäjien biopolttoaineterminaalia. Ne sijaitsevat lähempänä suuria käyttäjiä ja osa niistä toimiikin suurten laitosten puupolttoaineiden puskurivarastona. Terminaalitoiminta edellyttää ympäristölupaa Bioenergian käyttö kasvaa voimakkaasti Keski-Suomessa Keljonlahden uuden voimalaitoksen käynnistyttyä tänä vuonna. Keski-Suomen liiton maakunnallinen Bioenergiasta elinvoimaa -klusteriohjelma on asettanut tavoitteeksi lisätä biopolttoaineiden käyttöä 4 TWh vuoteen 2015 mennessä Keski-Suomessa. Bioenergiasta elinvoimaa -ohjelmaan kuuluvan, VTT:n koordinoiman Bioterminaali -hankkeen tuloksena syntyy toimintamalli biopolttoaineterminaalista huomioiden metsäpolttoaineiden erilaiset hankinta-, valmistusja toimitusketjut. Hankkeessa huomioidaan bioenergian käytön lisääntymisestä johtuva kuljetusmatkojen kasvaminen ja vaatimukset polttoaineen laadunhallinnalle. Projektin aikana testataan ja kehitetään sekä yksittäisiä haketus- ja murskauslaitteita että laiteketjuja. Hankkeessa laaditaan myös biopolttoaineterminaalin perustamista ja käyttöä palveleva käsikirja. Pilot-terminaali Pihtiputaalla VTT tekee terminaalihank- keessa yhteistyötä KS Laatuenergia Oy:n kanssa. Yritys on käynnistänyt Pihtiputaalla uuden biopolttoaineterminaalin, joka toimii pilot-kohteena tämän projektin kehitys- ja tutkimustyössä. KS Laatuenergia Oy teki syksyn 2009 aikana terminaalin pohjustus- ja päällystystyöt. Alkuvaiheessa terminaalikäyttöön on tasattu kolmen hehtaarin alue, josta on asfaltoitu noin kolmasosa. Terminaali on perustettu Rupon teollisuusalueelle, jossa sijaitsevat myös samojen yrittäjien omistama saha ja bioenergiaa käyttävä lämpökeskus. Näin saavutetaan tiettyjä synergiaetuja terminaalin toimintaan ja bioenergian käsittelyketjuun, kun sama yritys hoitaa koko ketjun kannolta laitokselle saakka osana muuta teollisuuden puun hankintaa. Perustetun terminaalin tavoitteena on lisätä nimenomaan logistiikan tehokkuutta metsäpolttoaineiden toimituksissa. Laitteiston asennustyöt jatkuivat vielä alkuvuonna 2010, minkä jälkeen erilaisten lähinnä metsäenergiapohjaisten biopolttoaineiden valmistus ja toimitukset alkoivat. Tavoitteena on käsitellä ja toimittaa noin 100 GWh metsäenergiaa vuodessa eri kokoisille voimaja lämpölaitoksille. Keski-Suomen pohjoisosien metsissä mäntyjen osuus lisääntyy ja nuorten metsien osuus suhteessa muuhun maakuntaan on merkittävän suuri. Lisäksi pohjoisessa Keski-Suomessa toimivan terminaalin erityispiirteenä on mm. polttoaineen pitkät kuljetusmatkat suurille voimalaitoksille, joten polttoaineen energiatiheyttä on lisättävä kuljetuskustannusten pienentämiseksi. Biopolttoaineiden laadunhallinta edellyttää kehitystyötä Terminaalissa tullaan testaamaan ja kehittämään mm. VTT:n ja Jousan Kone Oy:n kehittämää kaksivaiheista murskaintekniikkaa. Sähkökäyttöisellä kiinteällä murskainlinjalla haetaan metsäenergian tuotantoketjuun alhaista energiankulutusta, riittävän korkeaa kapasiteettia ja hyvää käytettävyyttä. Lopputuotteen palakokoa voidaan säätää asiakkaiden tarpeiden mukaan oikein valitulla pohjaseulalla. Jälkimurskaa voidaan käyttää myös hienomurskeen valmistukseen. Tällöin lopputuotteen partikkelikoko on jopa alle 2 mm soveltuen esim. pellettien valmistukseen tai uusien nestemäisten biopolttoaineiden valmistusprosessien raakaaineeksi. Metsäpolttoaineiden lisäksi murskainlinja soveltuu purkupuun ja puupohjaisten kierrätysmateriaalien murskaamiseen. Terminaalissa on otettu käyttöön myös haketuslinja puhtaiden raaka-aineiden hienontamiseen. Toimivat polttoaineterminaalit edellyttävät sekä teknistä kehitystyötä että taloudellisesti kannattavien liiketoimintakonseptien luomista. Terminaalien tavoitteena on toimittaa riittävän laadukkaita polttoaineita ottamalla huomioon sekä kuljetusten että voimalaitosten asettamat laatuvaatimukset. Kuljetusmatkojen ja -kustannusten kasvaessa toimitettavien polttoaineiden laadunhallinta edellyttää mm. kosteuden alentamista, partikkelikoon pienentämistä sekä epäpuhtauksien poistamista. Raaka-aineina terminaalit voivat käyttää metsäenergiaa eri muodoissa, kuten hakkuutähteitä, kantoja ja nuorten metsien energiapuuta. Myös metsäteollisuuden erilaisista sivutuotteista ja peltoenergiasta voidaan terminaaleissa valmistaa voimalaitospolttoaineita. Varsinkin runsaasti epäpuhtauksia sisältävät kannot ovat haasteellinen raaka-aine tuottaa puhdasta, voimalaitoksille hyvin soveltuvaa polttoainetta. Terminaalin sijainti määrittää toimintamallin Bioenergiaa on jatkossa hankittava entistä laajemmalta alueelta sekä Keski-Suomesta että muista lähimaakunnista. Uusilla kuljetusmuodoilla voidaan laajentaa polttoaineiden hankintaa alueille, joilla on vapaata biopolttoainereserviä. Metsäpolttoaineiden hankinta- ja toimitusketjut sekä niitä palveleva terminaalitoiminta luovat esimerkiksi pohjoiseen Keski-Suomeen uutta yritystoimintaa ja työpaikkoja. Mikäli suunniteltu Äänekosken ja Haapajärven välisen rataosuuden kunnostus toteutuu, erilaisten biopolttoaineiden rautatiekuljetukset on mahdollista aloittaa. Lastauspaikkojen yhteydessä Biopolttoaineterminaalin perustaminen vaatii pääsääntöisesti ympäristöluvan, joiden pitkähköt käsittelyajat ovat hidastaneet muutamien terminaalien käynnistämistä. Koska terminaalin ympärivuotinen toiminta edellyttää hyväkuntoista, valmista tiestöä rekkaliikenteelle, terminaalit sijaitsevat usein suhteellisen lähellä asutusta. Murskauksen ja haketuksen aiheuttaman melun ja pölyn sekä raskaan liikenteen vuoksi ympäristöluvalla saatetaan rajoittaa terminaalin toimintaaikaa, esim. arkisin klo Vuositasolla käsiteltävien polttoaineiden määrä, laatu ja laadunseuranta sekä terminaalin maksimi varastointikapasiteetti hyväksytään ympäristöluvassa. Kierrätys- ja rakennuspuun käsittely on erikoistarkkailussa ja edellyttää tarkennuttua laadunseurantaa. Näin ympäristöviranomaiset haluavat valvoa, etteivät biopolttoaineterminaalit muodostu kaatopaikoiksi. Biopolttoaineiden mahdollisen vesikuljetuksen edellyttämä polttoaineiden valmistus ja lastaus vesistöjen rannoilla sekä rantaterminaaliverkoston perustaminen saattaa muodostua haasteelliseksi ympäristölupien kannalta. Erikoistutkija Risto Impola VTT

6 6 YRITYSMAAILMA Bioenergiasta uusi Nokiapienkäytössä suurin potentiaali Suomessa uusiutuva energia ja sen käytön lisääminen on nähty pääsääntöisesti uhkana taloudelle ja teollisuuden kilpailukyvylle, koska mielipiteitä on kysytty lähinnä energiaa tuottavalta ja käyttävältä suurteollisuudelta. Laitevalmistajien, alan PK- yritysten ja energiateknologian viejien ja koko kansantalouden näkökulmasta on asiaa tarkasteltu selvästi vähemmän. Näistä syistä valtiovalta ei ole Suomessa toistaiseksi edistänyt uusiutuvan energian kotimaista käyttöä. Koska kotimarkkinaa ei ole luotu, eivät laitevalmistajat ole pystyneet kehittämään tuotteitaan. Vasta vuonna 2010 valtiovalta on lähtenyt panostamaan uusiutuvaan energiaan ja myös bioenergiaan kylläkin EU:n painostuksesta ja velvoitteista johtuen. TEKES on jo investoinut merkittäviä summia tuotekehitykseen, mutta osa kehityspanoksesta on mennyt jopa hukkaan, koska kotimarkkina ei ole kehittynyt potentiaalia vastaavasti. Poliittiset tavoitteet on asetettu mutta toimenpiteet ovat vasta valmisteluasteella. Uusiutuva lämmitysenergia on edelleen käytännössä samalla viivalla muiden energiamuotojen kanssa. Business-as-usual ei riitä tavoitteiden saavuttamiseen varsinkaan päästökaupan ulkopuolisella sektorilla. Suomen korkea uusiutuvan energian käytön volyymi perustuu pääosin metsäteollisuuden suureen volyymiin, kaukolämmön käyttöön lämmityksessä ja tähän yhdistettyyn sähkön tuotantoon ja jo rakennettuun vesivoimaan sekä runsaisiin puu- ja turvevaroihin. Nykyinen metsä- ja puutuoteteollisuuden rakennemuutos uhkaa kuitenkin vakavasti Suomen uusiutuvien tavoitteiden saavuttamista. Kotimarkkinat luotava- valtiolla keskeinen rooli Taloustieteissä korostetaan kotimarkkinoiden merkitystä liiketoiminnan kehitykselle. Energia-alalla näkyviä esimerkkejä ovat Tanskan tuulivoimateollisuus ja Itävallan bioenergiakattilateollisuus, jotka saivat vahvan alkukehityksen poliittisilla toimenpiteillä luodusta kotimarkkinasta. Tällä hetkellä ne ovat maailman markkinajohtajia ja määrittelevät markkinoita kilpailijoille epäedulliseen suuntaan. Erityisesti, lähtökohtaisesti etulyöntiasemassa ollut suomalainen bioenergialaitteiden valmistus on jäämässä alakynteen vahvistuvan keskieurooppalaisen teollisuuden kanssa vaatimattomista kotimarkkinoista johtuen. Olemme menettämässä suorastaan ainutlaatuisen tilaisuuden luoda menestyvä teollisuudenala yhdelle kaikkien aikojen teollisen vallankumouksen synnyttämistä markkinoista. Rohkealla yhdistetyllä elinkeino- ja energiapolitiikalla voimme vielä saavuttaa kohtuullisen menestyksen markkinaosuuksissa. Kun EU on määrittänyt tavoitteet myös Suomen osalta vuodelle 2020, niin nyt on viimeinen hetki kääntää tilanne voitoksi. Suomessa käynnistettävät toimenpiteet ovat jo vuotta myöhässä verrattuna esimerkiksi Ruotsiin tai Keski-Eurooppaan. Ruotsi aloitti jo 90-luvun alkupuolella varautumisen ilmastomuutokseen ja tulevaan energiatuotannon rakennemuutokseen. Esimerkiksi kiinteistöjen lämmityksessä öljy- ja suoraa sähkölämmitystä on Ruotsissa järjestelmällisesti poistettu ja korvattu pelleteillä, lämpöpumpuilla, kaukolämmityksellä ja myös aurinkolämmöllä. Tämä on johtanut Ruotsissa aivan erilaiseen lämmitystaparakenteeseen. Meillä Suomessa onkin tulevaisuutta ajatellen noin miljoona väärin lämmitettyä taloa. Nopein ja edullisin tapa lisätä uusiutuvaa energiaa on siten lämmityssektorilla J-METSÄ OY kiinteistöissä sekä kauko- ja aluelämmössä. Myös pienimuotoisen yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannon lisääminen esimerkiksi syöttötariffin avulla biopolttoaineilla ja tuulivoiman rakentaminen ovat saaneet Suomessa voimakasta vastustusta etenkin voimayhtiöiltä ja metsäteollisuudelta. Isot yritykset yrittävät estää kilpailua, joka on ymmärrettävää heidän kannaltaan. Poliittisten päättäjien ja virkakoneiston tulee kuitenkin huomioida edunvalvonnalliset taustavaikutteet ja tehdä tästä huolimatta tarvittavia päätöksiä ja ratkaisuja Suomen kokonaisedun ja EU- sopimusten mukaisesti. Markkinapotentiaali valtava On selvää, että uusiutuvan energian teknologiamarkkinat kasvavat voimakkaasti Euroopassa ja myös muualla maailmassa. Ne ovat jo tällä hetkellä EU:ssa n. 20 mrd euroa (60% globaaleista markkinoista). Uuden direktiivin myötä EU:n markkinat arvioidaan kasvamaan n. 50 miljardiin euroon. Suomen koko energiateknologian vienti on tällä hetkellä noin 4 miljardia euroa. Kotimarkkinoilla pelkästään öljyn korvaaminen maassamme noin öljylämmitteisessä talossa pilkkeillä, hakkeella, pelleteillä, maalämmöllä, kaukolämmöllä ja/tai aurinkoenergialla seuraavan 12 vuoden aikana luo noin 400 milj. euron vuosittaisen laitemarkkinan ja vähentää merkittävästi öljyn tuontia sekä vähentää ilmasto- ja ympäristöhaittoja. Lämmitysöljyn ja sähkön myynnin arvo on vuosittain yli 1,2 mrd euroa, joka on merkittävästi määrin korvattavissa uusiutuvilla energialähteillä. Uusiutuvan energian avulla on synnytettävissä Suomeen välilliset työpaikat huomioiden noin lisätyöpaikkaa, joka vastaisi nykyiset työpaikat huomioiden Nokia-klusteria. Uudet työpaikat syntyvät pääosin niille alueille, missä työttömyys on muutenkin vielä korkea. Keinot, millä uusiutuvaa energiaa voidaan ratkaisevasti lisätä Suomessa, ovat jo pääosin käytössä useimmissa EU- maissa. Myös keinojen toimivuudesta alkaa olla riittävästi kokemusta, joten voimme oppia toisten onnistumisista ja virheistä. Tehokkaat edistämiskeinot jo tiedossa Omakotitalojen, muiden kiinteistöjen ja myös lämpöyrittäjyyden osalta keppi ja porkkana ovat toimivimpia. Tämä tarkoittaa kohdennettuja vero-, korko-, ja investointitukia sekä saneeraus- että uudis-rakennuskohteille, lämmitysöljyn verotuksen nostamista vähintään Ruotsin tasolle, suoran sähkölämmityksen kieltämistä kaavamääräyksillä ja kaukolämpöpakon käyttöönottoa. Omakoti-talojen osalta investointitukia tulee myöntää vain sellaisella teknologioille, jotka täyttävät asetetut päästö-, hyötysuhde- ja muut tekniset kriteerit. Tätä varten käytettävien laitteiden tulee olla virallisesti energiatehokkuudeltaan hyväksyttyjä. Tukien painopiste tulee olla aidosti uusiutuvassa energiassa kuten bio- ja aurinkoenergiassa. On huomioitava, että öljylämmityksen korvaaminen laajasti lämpöpumpuilla nostaa merkittävästi sähkön kulutusta ja tuotantokapasiteetin tarvetta. Sähköhuolto on jo nykyiselläkin kulutuksella kriittinen. Kotitalousvähennystä käytetään nyt hyväksi uudistettaessa lämmitysjärjestelmiä, mutta se vääristää jopa markkinaa, koska työn osuutta toimituksissa tarkoituksellisesti nostetaan ja laitteet myydään nettohintaan. Vähennys ei suosi uusiutuvaa energiaa. Uusiutuvan energian laitteet tulisi siten saada vähennyksen tai investointituen piiriin. Useat EU-maat käyttävät uusiutuvan energian lämmitysteknologioille ja bioperäisille polttoaineille kuten pelleteille, hakkeelle ja pilkkeille alennettua ALV- tasoa lisäporkkanana. Pienimittakaavaisen (alle 20 MW sähköä) sähkön ja lämmön yhteistuotannon osalta ylivoimaisesti toimivimpia ovat syöttötariffit. Tariffin tulee kuitenkin taata aina verkkoon pääsy ja riittävä sähkön hinta pitkällä aikajänteellä (15-20 vuotta) halutussa kokoluokassa ja halutuilla energialähteillä ja sen tulee olla riittävän yksinkertainen. Syöttätariffin avulla Suomeen voidaan rakentaa biopolttoineilla MW uutta sähkötehoa, joka vastaa yhtä Loviisan ydinvoimayksikköä. Uuden teknologian avulla pidemmällä tähtäimellä tämä kapasiteetti voidaan moninkertaistaa. Myös syöttötariffien yhteydessä on järkevää käyttää investointitukia lisäporkkanana. Koska Suomessa on kohtuullisen hyvin edistetty biopolttoaineiden käyttöä aluelämmityksessä ja suurissa kiinteistöissä, niin tämä on mahdollistanut kohtuullisen laitemarkkinan ja jopa uusien liiketoimintakonseptien syntymisen. Tästä yhtenä esimerkkinä on Biowin Oy ja sen francising- tyyppinen lämpöyrittäjyyskonsepti (Kuva 1). Valtion annettava selkeä viesti Valtiovallan on annettava selvä viesti yrityksille ja kansalaisille, että pysyvä muutos on alkanut. Ajankohtaisen ja puolueettoman tiedon tuottamiseen ja jakamiseen eri käyttäjäryhmille tulee löytyä lisää resursseja ja panostuksia esimerkiksi Motivan ja uusiutuvan energian yhdistysten kautta. Osaavan työvoiman saatavuus tulee olemaan kriittinen, joten koulutukseen tulee lisätä merkittävästi panoksia kaikilla koulutusasteilla. Samoin investointitukea eri käyttösektoreille, T&K- määrärahoja sekä avustuksia uuden teknologian demonstrointiin tulee merkittävästi lisätä. Yritystoiminnan kehittämistä ja kasvua varten tarvitaan alalle pääomarahoitusta, jota esim. TEKESin, Finnveran, SITRAn ja Teollisuussijoituksen tulisi kehittää. Bioenergiaan liittyy myös merkittäviä logistisia tarpeita ja kaavoitustarpeita, joita valtiovallan ja alueiden tulee ottaa huomioon omissa suunnitelmissaan. Kaikkien toimenpiteiden tulee olla hyvin pitkäjänteisiä sekä mitoitettu ja resursoitu sellaisiksi, että asetetut tavoitteet toteutuvat. Tätä varten tarvitaan EU:n komissionkin vaatima kansallinen uusiutuvan energian edistämisohjelma, johon sisältyy vahva koordinointi, johto, välitavoitteet, seuranta ja tarvittaessa nopeat korjaavat toimenpiteet. Onneksi Suomen valtio on tähän nyt sitoutumassa, vihdoinkin! Keijo Mutanen Finbio Ry, pienkäyttöjaos varapuh.joht. Biowin Oy, hall.puh.joht. Koneellinen puunkorjuu Puh Pietarinkatu 4 A 5, Mikkeli POLTTOPUUMYYNTI Tuomas Muhonen Kuivaa ja laadukasta polttopuuta ja koneurakointia Puh Haapaniementie 547, Kolkontaipale Keski-Savon Eristyspalvelu LVI-eristykset, teollisuuseristykset, peltityöt Harjuntie Varkaus

7 YRITYSMAAILMA 7 TP-Stokeri Oy tuntee lämpölaitostekniikan TP-Stokeri Oy:n kehittämät ratkaisut soveltuvat erinomaisesti lämpöyrittäjille, sahoille, puutarhoille ja yleensäkin sinne, missä lämpöä tarvitaan. Meillä on vuosikymmenten kokemus, tämän tiedon sovellutus tuotekehityksessä ja tiedämme millaiset ratkaisut kussakin kohteessa toimivat, kertoo tj. Juha Kiiski. Nykyisin euralainen TP- Stokeri Oy on tehnyt pitkän linjan kehitystyötä suomalaisen lämpölaitostekniikan hyväksi aina kaukaa 70-luvulta lähtien. Yritys on keskittynyt kiinteiden polttoaineiden (KPA) kattila- ja palopäätekniikkaan. Yritys toimittaa lämpökeskusten laitekokonaisuuksia, joiden teho vaihtelee aina 20 kw:sta 2,0 MW:iin. Projektit toteutetaan normaalisti räätälöitynä. Viime aikoina olemme toimittaneet konttiratkaisuja ja eritasoisia laitekokonaisuuksia. Vuosien saatossa olemme olleet mukana toteuttamassa merkittäviä lämpökeskushankkeita. Vaativin kohteemme on ollut tähän mennessä Vehmaa Energia Oy:n lämpökeskustoimitus Varsinais-Suomessa. Sinne olemme toimittaneet kolmeen eri kohteeseen noin 2,0 MW:n laitteistot. Vaativaksi toimituksen teki se, että otimme siellä käyttöön ensi kertaa uusinta tekniikkaamme. Viime aikojen toimituksiin lukeutuvat myös 0,8 MW laitos närpiöläiselle puutarhalle, pälkäneläiselle broileritilalle sekä n. 0,5 MW erinäiset laitosratkaisut tänne Rauman seudulle. Tuotevalikoimaan kuuluvat perinteisesti omakotitalokäyttöön tarkoitetut, käsitäyttöiset säiliösokerit. Yritys valmistaa lisäksi etukuormaajatäyttöisiä 5-10 kuutiometrin farmisiiloja maatilakäyttöön ja lämpökeskuskontteja. Valmistutamme kattiloita omalla reseptillä ja uusinta uutta on edustamamme ketju- ja hihnakuljettimet. Toiminta-alueemme on sijaintimme johdosta länsipainotteinen, mutta toimitamme laitteistoja totta kai myös kauemmaksi sopimuksen mukaan. Laitteemme soveltuvat siis maatilakäyttöön, lämpöyrityksille, kuntien lämpökeskuksiksi, sahalaitoksiin, puutarhoille ja pienemmät tuotteet omakotitalokäyttöön. Kattila- ja polttotekniikan erikoisosaamista Juha Kiiski kertoo, että käyttäjät arvostavat TP-Stokerin laitteita niiden yksinkertaisen tekniikan, toimintavarmuuden ja helppohuoltoisuuden vuoksi. Laitteet ovat energiatehokkaita, pitkäikäisiä ja edullisia. Yhteistyö asiakkaan kanssa ei pääty laitetoimitukseen vaan yritys huolehtii myös laitteidensa jälkimarkkinoinnista. Siihen kuuluvat olennaisena osana varaosatoimitukset ja huoltokorjaukset. Teemme jatkuvasti työtä polttotekniikan kehittämiseksi. Viime aikojen kenties merkittävimmän edistysaskeleen saavutimme 0,2 2,0 MW kattiloissamme, kun saatoimme jättää unholan suohon perinteisen kattilahuoneen tuhkakaivon. Olen varma, että lämmittäjät kiittävät jatkossa. Yli 0,5 MW kattiloissa kuuluu automaattinuohous vakiovarustukseen. Polttoaineissa vaihtoehtoja, hinta ratkaisee Pienimmissä TP-palopäissä voi käyttää polttoaineena perinteisesti haketta, palaturvetta, puubrikettejä ja pellettejä. Liikkuva-arinainen palopäätekniikka (20kW ja sitä suuremmat) mahdollistaa nyt aiempaa laajemman polttoainevalikoiman käytön eli polttoaineena voi käyttää edellisten lisäksi metsätähdehaketta, viljaa, viljan lajittelujätettä, sahanpurua, kutterinlastua yms. Enimmäkseen polttoaineena käytetään kuitenkin haketta. Olemme saaneet hyviä käyttökokemuksia jyrsinturpeen polttamisesta. Jyrsinturve on varsin edullista, joten panostamme sen käyttöön jatkossa. Tietotaitopohjaa laajentaen TP-Stokeri on kokenut alan yritys, joka tekee jatkuvaa tuotekehitystyötä. Olemme kehittäneet menetelmiä, joilla biopohjaisia polttoaineita pystytään polttamaan mahdollisimman puhtaasti ja ympäristöystävällisesti. Juha Kiisken mukaan yritys satsaa jatkossa varsinkin kokonaisratkaisujen toimittamiseen. Suuret kokonaistoimitukset edellyttävät perehtymistä syvällisemmin projekteihin ja siksi olemme sopineet yhteistyöstä ABC-Biopowerin Oy:n kanssa. Se on yritys, jossa on osakkaana yhteistyökumppaneita aiemmilta vuosilta ja jonka toimintavalmiutta testataan paraikaa uusilla vaativilla toimituksilla. ABC-Biopower Oy:n erityisosaamista ovat laajat toimituskokonaisuudet panostaen mm. LVI-puolen ja automaation alueeseen. Asiakkaan koulutus ja opastaminen laitteiston käyttöön on myös yksi keskeinen toiminnan osatekijä. TP-Stokeri Oy tuo yhteistyöhön oman polttotekniikkaosaamisensa, joten voimme toteuttaa asiakkaillemme entistäkin ammattitaitoisempia Suomessa on käytössä yli 2500 TP-säiliöstokeria ja laadukkaampia kokonaisuuksia. Ruohomäenkulmantie 154 a, Panelia. Lämpölaitos Kodisjoki 500 kw. puh Metsäpalvelu Ilmari Tmi Metsänhoitotyöt Polttopuiden teko Tonttipuut Linjanraivaus Puh Kohisevantie 14 as. 2, Rantasalmi Tarjoamme palveluita teollisuuden sähkösuunnitteluun, automaatiosuunnitteluun, ohjelmointiin ja käyttöönottoon. Päätoimialueena mekaaninen metsä/puuteollisuus. Schneider Alliance Partner. Yhteystiedot: Kari Louhisuo +358 (0) Harry Äikäs +358 (0) Työtehoseuran tutkimuksen mukaan raivaustyövälineiden ykkönen Raiva-raivausveitsi Myynti: Rauta-Maatalouskaupat, Pienkonemyymälät Leipurintie Kuhmo Puh Fax (08) Metsäpalvelu J. Kyllönen Tmi RAIVAUSSAHATYÖT, ISTUTUKSET, PUUNKORJUU, MÖKKIPUIDEN KAATO Kyllösentie 21, Ristiina Valmistamme ja myymme RAHTILAVAT ALUMIINILAIDAT KONEENKULJETUSLAVAT LAVATARVIKKEET HUOLLOT & REMONTIT VAUNUT/KORIT VARUSTELUT HAKE/TURVEVAUNUT/KORIT KOLARITYÖT MYYDÄÄN VARAOSIA Kestävät alumiiniset työkalulaatikot mittatilaustyönä. LAURINAHO-YHTIÖT OY, PARKANO Aimo, Tommi KYSY KAVENNUST VENNUSTARJOUS!

8 8 YRITYSMAAILMA Antti-Teollisuus Oy uskoo uusiutuvan ja bioenergian varastoinnin tulevaisuuteen Varsinkin kotimaassa materiaalinkäsittely keskittyy rakeisten ja jauhemaisten aineiden varastointiin, siirtämiseen ja logistiikkaan. Antti-siilot sopivat erilaisille irtomateriaaleille ja muille juokseville, rakeisille sekä jauhe- ja pulverimaisille aineille. Ne toimivat raaka-ainesiiloina, väli- ja lopputuotevarastoina sekä päiväsiiloina. Siilot voidaan varustaa purkain- ja täyttölaitteilla, erilaisella automatiikalla, lämpöeristyksellä, katto- ja ulkotikkailla, miesluukuilla, suodattimilla, täyttöputkilla sekä pinnanmittaus- ja punnituslaitteilla. Kun säkkitavarasta siirrytään siiloihin, materiaalin siirto prosessoitavaksi on huomattavasti kustannustehokkaampaa. Olemme tehneet ja toimittaneet kokonaisuuksia, joissa jauhemaista, rakeista ja esimerkiksi puupellettiä säilytetään siiloissamme ja siirretään kuljettimillamme, Antti-Teollisuus Oy:n kaupallinen johtaja Markko Takkinen kertoi. Sovelluksia erilaisiin tarpeisiin Antti-kierresaumaustekniikka on kustannustehokas valmistustapa, jossa ei hitsata eikä pultata, vaan kone pystyy valmistamaan siilon kierresaumamenetelmällä alusta loppuun. Kierresauma on moninkertainen, tiivis ja siilon rakennetta tukeva. Sauma on niin tiivis, että menetelmällä voidaan valmistaa myös säiliöitä erilaisille nesteille. Materiaalivaihtoehtoja ovat kuumasinkitty teräs, muovipinnoitettu teräs, ruostumaton teräs tai haponkestävä teräs sekä alumiini. Tulevaisuus hieman hämärän peitossa Talouden yleisen tilanteen takia näkymät voisivat näyttää paremmiltakin, mutta kuitenkin positiivisella mielellä tässä ollaan suurempia linjoja miettimässä ja kehittämässä. Ylimäääräistä rahaa ei tunnu olevan liikkeellä, mitä tietää sitä, että investoinnit ja isommat hankinnat ovat aika jumissa. Tarjouksia on kuitenkin tehty paljon ja toivoa on, että talous tästä lähtisi nousuun nopeasti. Arvailuja on liikkeellä muutamasta viikosta pariinkin vuoteen. Tottahan toki laman taittuminen on kiinni paljon alastakin. Jos on oikein alas jouduttu, niin pelkästään koneen virittäminen uudelleen kestää jonkin aikaa, saatikka lähteä todelliseen nousuun, Takkinen arvioi. Antti-Teollisuudella ei toistaiseksi ole tarvinnut turvautua YT- neuvotteluihin eikä varsinkaan lomautuksiin. Meillä Antin materiaalikäsittelyssä eli siiloissa, kuljettimissa ja säiliöissä lama on iskenyt pahiten vielä käynistyi varsin suotuisasti, mutta nyt 2009 puolella viriteltyjä hankkeita ja jopa tilauksia asiakkaat joutuivat perumaan tai ainakin siirtämään, Takkinen jatkoi. Uusiutuvan ja bioenergian varastointi tulevaisuutta Tähän aikoo myös Antti- Teollisuus tulevaisuudessa panostaa ja kehittää siihen erilaisia järjestelmiä. Öljyn tilannehan on sellainen, että montaa asiaa joudutaan peilaamaan öljyn hintaan. Muita energiamahdollisuuksia verrataan aina öljyn hintaan. Murros on menossa ainakin metsä- ja paperiteollisuudessa. Metsästä kerätään jo nyt talteen huomattavasti suurempi osuus puusta kuin aikaisemmin. Metsän, puun ja biomassojen käyttö energialähteenä tulee moninkertaistumaan sillä öljyn hinta tulee todennäköisesti nousemaan. Meillä on joka tapauksessa oma vahva käsitys, että kotimaiset uusiutuvat energiat ja biomassat tulevat olemaan meille suomalaisille tärkeitä energialähteinä ja liiketoimintana, Takkinen ennusti. Antti-kierresaumasäiliöt, paloturvallisuuden takeena Pienemmät säiliöt Antti- Teollisuus tekee tehtaalla, mutta suuremmat kuutiometrin säiliöt yritys tekee sijoituspaikalla omalla konseptillaan kustannustehokkaasti. Nämä säiliöt on tarkoitettu esimerkiksi vedelle tai lietteelle. Vesisäiliöt menevät sahoille, teollisuuslaitoksille, varastoihin, kauppoihin ja vastaaviin, joissa paloturvallisuustekniikka on tärkeää. Turvallisuustekniikka ja mm. sprinklaus perustuu osin myös vakuutusyhtiöiden omiin määräyksiin ja sprinklaus on jopa pakottava tekijä. Antti-kuljettimet ja siirtolaitteet Pääasiassa elintarvike-, rehu-, kemian-, sementti-, puu-/metsä- ja muoviteollisuus käyttää Antti-Teollisuuden tuotteita. Heille yritys markkinoi, valmistaa ja toimittaa ketjukuljettimia, elevaattoreita, ruuvikuljettimia, pneumaattisia kuljettimia sekä muita siirtolaitteita sekä varusteita. Siirtolaitteiden materiaalivalintoihin vaikuttavat kohteen kulutuskestävyys-, ruostumattomuus- ja hygieniavaatimukset. Tuomme maahan ja toimitamme Kongskilden pneumaattisia järjestelmiä ja laitteita, joiden avulla siirretään ja käsitellään sekä prosessimateriaalia että syntynyttä jätettä. Mm. reunajäte käsitellään ja siirretään sille varatulle paikalle. Järjestelmät ovat rakenteeltaan yksinkertaisia perustuen peruskomponentteihin. Järjestelmä on kokonaistoimitus, joka sisältää suunnittelun, komponenttien toimituksen, asennuksen ja käyttöönoton, Takkinen luetteli. Tämä pneumaattinen siirtojärjestelmä on löytänyt käyttäjänsä mm. puupelletin siirtämisessä. Suurella putkikoolla ja ilmamäärällä voidaan puupellettiä siirtää leijuttamalla hellävaraisesti sitä rikkomatta, Takkinen opasti. Lisätietoja: Antti-Teollisuus Oy Koskentie Kanunki p rakmaail4_10_anttipuubio_127x365_c.indd

9 YRITYSMAAILMA 9 Paikallisuus kunniaan ja työllisyys nousuun VAPO Oy toimittaa paikallisia biopolttoainetta monille Etelä-Savon alueen kaupunkien voimalaitoksille ja kuntien lämpökeskuksille. Eniten toimitetaan jyrsinturvetta, mutta hyvänä kakkosena tulee metsähake sitten palaturve ja perää pitää ruokohelpi. Jyrsinturve ja palaturve tehostavat puun palamista, antavat enemmän tehoa polttoprosessille ja pitävät kattilat puhtaana. Etelä-Savossa käytetään jyrsinturvetta vuositasolla noin kuutiota. Seudulta saatavan biopolttoaineen käytöllä on myös merkittävä työllistävä vaikutus. -Toimitamme eniten jyrsinturvetta ja puupolttoaineita kaupunkien isoille lämpö- ja sähkölaitoksille: Mikkeliin, Pieksämäelle ja Savonlinnaan. Merkittävä puun ja palaturpeen käyttäjäryhmä ovat kuntakes- kusten lämpökeskukset. Tyypillistä on ajaa lämpölaitoksia noin 7 kk hakkeella ja kylmimmän ajan aikana laitoksia ajetaan palaturpeen tai palaturpeen ja metsähakkeen voimin. Näin kattilasta saadaan enemmän tehoa ja pystytään leikkaamaan talven kylmimmän jakson öljynkulutusta, kertoo aluejohtaja Lauri Korkeala. Uusin tulokas Vapo Oy:n paikallisten biopolttoaineitten valikoimassa on ruokohelpi, joka näyttelee nyt vain pientä osaa suuressa kokonaisuudessa. Ruokohelpeä toimitetaan pääosin jyrsinturpeeseen tai hakkeeseen sekoitettuna. Miksi sitten bioenergia? -Paikallisten polttoaineiden käytöllä on korvattu entisiä öljylaitoksia. Kun kaukolämpökuormaa on tullut riittävästi, on ollut järkevää rakentaa CHPlaitoksia, joissa samalla polttoaineella tuotetaan samanaikaisesti sähköä sekä kaukolämpöä. Tämä on polttoaineen käytön ja ympäristönkuormituksen kannaltakin järkevin tapa tuottaa lämpöä ja sähköä. Kaikki nämä nykyiset bioenergiaa hyödyntävät laitokset ovat olleet alunperin öljylaitoksia, joissa tuontipolttoaineita korvataan nyt paikallisilla vaihtoehdoilla, Korkeala toteaa. Etelä-Savossa katetaan energiaturpeellaa noin 10 % alueen koko energian tarpeesta ja puulla noin 40 %. Korkealan mukaan paikallisten biopolttoaineiden työllistävä vaikutus on koko ketjua tarkasteltaessa merkittävä. Kun tuotetaan paikallisesti, jää myös raha pyörimään omalle talousalueelle. Koko Suomen tasolla turpeen työllistävä välitön ja välillinen vaikutus on noin henkilötyövuotta. -Hiilidioksidipäästöjen määrä on oleellisesti pienempi aina, kun turpeen ja puun yhteispoltolla korvataan öljyä tai kivihiiltä. Myöskin kivihiilen korvaaminen puulla on järkevää. Puu ja turve pelaavat yhdessä todella hyvin, jolloin myös kattila pysyy puhtaana ja vältytään puun kloorin aiheuttamalta kuumakorroosiolta. Millaisia käytännön eroja eri polttoaineilla sitten on? -Onhan niissä eroja, koska yhdessä tonnissa kivihiiltä on energiaa n. 7 MWh, tonnissa jyrsinturvetta on noin 3 MWh ja puussa puolestaan 2,8 MWh. Kivihiilessä on energiaa toki tiiviimmässä paketissa, jonka vuoksi sitä on mahdollista kuljettaa maailman toiselta laidalta, kun taas turvetta ja puuta pitäisi hyödyntää mahdollisimman lähellä aluetta mistä sitä korjataan. Korkeala muistuttaa, että kivihiili on fossiilinen tuontipolttoaine. Rannikkokaupungeissa kivihiilen käyttö on kannattavampaa kuin sisämaassa, koska sen kuljettaminen sisämaahan nostaa kustannuksia. Kivihiilen käyttö sisämaassa rajoittuu tilanteisiin, jolloin paikallisten polttoaineiden tarjonta ei ole riittävä. -Toimituskausi 2008/2009 oli 36-vuotisen urani ensimmäinen, jolloin jouduttiin turvautumaan varapolttoaineisiin. Kaksi peräkkäistä huonoa kesää leikkasi turvetuotantoa. Samalle ajanjaksolle osunut taantuma taas aiheutti sen, että sahojen sivutuotteita ei saatu riittävää määrää. En kuitenkaan usko, että vastaavanlainen tilanne toistuu kovin usein. Etelä-Savossa energiaturpeen tuotantopinta-ala suhteessa käyttöön on hyvin tasapainossa. Uusia tuotantopinta-aloja tarvitaan vanhojen poistuvien soiden tilalle. Metsäenergian käytön kasvumahdollisuus on hyvä, koska energiapuureserviä on alueella hyvin. Energiapuun potentiaaliksi on arvioitu 1,3 miljoonaa kiintokuutiota, josta hyödynnetään tällä hetkellä vasta puolet. Tämä mahdollistaa alueelliset puuenergian kasvutavoitteet. -Turve on hitaasti uusiutuvaa biomassapolttoainetta. Etelä- Savossa on suota noin hehtaaria, siitä noin puolet on metsäojitettua ja osa on peltokäytössä, koko suoalasta turvetuotannossa on tällä hetkellä noin 2000 hehtaaria. Etelä- Savossa on noin hehtaaria turvetuotantoon teknisesti soveltuvaa suopinta-alaa, eli vajaa 10 % koko suopintaalasta. Polttoainetta riittää nykykäytöllä 250 vuodeksi. Kun suo on tuotettu loppuun, siirtyy se johonkin muuhun käyttöön, joko metsämaaksi tai vieläkin useammin pelloksi. Tällä hetkellä Suomessa tuotetaan soiden vuotuisesta kasvusta alle puolet, joten turvemassa lisääntyy jatkuvasti. -Nämä paikalliset resurssit on järkevää hyödyntää ja yhdessä käytettynä se antaa mahdollisuuden vähentää öljyn käyttöä kovan pakkaskauden aikana. Turve on energiasisällöltään parempi ja laadultaan tasalaatuisempi kuin puuperäinen polttoaine, toteaa Korkeala. Turvallista ja valvottua - Soiden ottaminen turvetuotantoon ja turpeen tuotanto ovat tarkkaan säädeltyä ja luvanvaraista toimintaa. Toimimme lain-, asetuksen ja työmaakohtaisten ympäristölupien ehtojen mukaisesti ja viranomaiset valvovat toimintaamme. Jos taas ajatellaan vertailun vuoksi vaikkapa kivihiilen tuotantoa, ei voida tietää kuinka monta ihmistä kuolee sen tuotannossa ja kuinka paljon se kuormittaa paikallista ympäristöä. Kun lisäksi ajatellaan, että alueellisesti turpeen työllistävä vaikutus koko tuotantoketjun osalta Etelä-Savossakin on noin 400 miestyövuoden verran, kannattaa se paikallisena ja edullisena energialähteenä hyödyntää, painottaa Korkeala loppuun. Puun käyttö ja säännöllinen nuohous vähentävät kustannuksia ja päästöjä Yli miljoonassa suomalaisessa pientalossa on tulisija. Kuopion yliopiston Pipo-projektin mukaan jopa viidenneksessä omakotitaloista puu on pääasiallinen lämmönlähde ja kaikista pientaloista, joihin kuuluvat mm. maatalot, joista jopa 38 prosenttia lämpiää pääsääntöisesti puulla. Varaava tulisija on muissakin pientaloissa. Varsinkin sähkölämmitteisissä pientaloissa tulisija on usein se toinen lämmönlähde. Puuta sähkön rinnalla käyttävät taloudet säästävät sähkölämmityskustannuksissaan keskimäärin 15 prosenttia eli noin 1700 kwh/lämmityskausi. Puu uusiutuvana energianlähteenä on ympäristöystävällinen polttoaine, sillä palaessaan se ei lisää kasvihuonepäästöjä. Puulla pitää vain osata lämmittää oikein ja puhtaasti. Säännöllinen nuohous tehostaa Säännöllinen nuohous alentaa kiinteistön lämmityskustannuksia, sillä tulisijoihin kertynyt noki ja tuhka muodostavat eristävän kerroksen tulisijan seinämiin, mikä estää lämmön siirtymistä tulisijan rakenteiden kautta huoneilmaan. Nuohotussa tulisijassa puu palaa tehokkaammin ja puhtaammin. Täydellisessä palamisessa muodostuu vähemmän hiukkaspäästöjä, joten säännöllisesti huolletut ja hyvin hoidetut tulisijat ja hormit toimivat luotettavasti ja ympäristöystävällisemmin. Tulisijan nokeentuminen johtuu epätäydellisestä palamisesta, mihin on yleensä syynä huono tai kostea puu, poltettavat jätteet ja väärä palamisilmamäärä. Huonosti toimivan uuden tulisijan vika löytyy usein käyttäjästä, joka ei osaa lämmittää oikein. Oikeiden lämmitystapojen opettelu on tärkeää, eikä neuvon kysymistä tarvitse mitenkään ujostella. Puulla lämmittäminen ei ole geeneissä sukupolvelta toiselle siirtyvä taito. Nuohooja neuvoo ja opastaa mielellään asiakkaitaan tulisijojen oikeaan käyttöön. Keskuslämmityskattilan säännöllinen nuohous alentaa kiinteistön lämmityskustannuksia ja pidentää kattilan käyttöikää. Kattilan tulipintoihin kertynyt noki ja tuhka muodostavat eristävän kerroksen kattilan tulipinnoille, mikä heikentää lämmön siirtymistä veteen ja alentaa näin kattilan hyötysuhdetta. Polttoaineen kulutus kasvaa nokikerroksen paksuuden mukaan. Polta puuta oikein Käytä vain kuivaa puuta. Puu kannattaa ottaa ennen polttamista sisälle pari päivää aikaisemmin. Älä sytytä roskilla. Maitopurkitkin kannattaisi mieluummin viedä kierrätykseen. Liimaa sisältäviä rakennuslevyjä ei saa polttaa. Maalattua tai käsiteltyä puuta ei myöskään pidä polttaa. Ennen vuotta 1971 öljymaalilla maalatuissa ulkoseinälaudoissa voi olla myrkyllistä lyijyvalkoista. Vuotta 1985 vanhemmissa värittömällä tai ruskealla Valtilla kyllästetyssä puussa taas on erittäin myrkyllistä pentakloorifenolia. Painekyllästetyssä puussa on puolestaan kromikupariarseenia. Älä vaivaudu polttamaan lahoa puuta. Lahopuun lämpöarvo on 0 ja se karstoittaa hormin. Lahoa tai märkää puuta liian pienellä vedolla poltettaessa syntyy myös haitallisia palokaasuja. Puhdista pesästä vanhat tuhkat. Jos tulisijassa on kesäpelti, se avataan sytytysvaiheessa. Kun hormin lämpötila nousee ja syntyy kunnollinen veto, kesäpelti käännetään kiinni. Puhtaat kuivat puut asetetaan tulipesään vaakasuoraan tai pystyyn. Aloita pienillä noin puolen kilon painoisilla puilla. Aseta sytykkeet puiden päälle. Jos kylmiä pilkkeitä kuumennetaan altapäin, puut kaasuuntuvat, mutta palavat huonosti. Tällöin syntyy runsaasti päästöjä. Kun ensimmäinen pesällinen on lähes hiilloksella, tulipesään voidaan lisätä toinen pesällinen puuta vähitellen. Nämä puut voivat olla jo kilon painoisia, noin maitopurkin kokoisia. Tarkkaile savupiipusta nousevaa savua. Pian sytytyksen jälkeen vaaleaksi ja heikosti näkyväksi muuttuva savu, on merkki hyvästä palamisesta. Tilaa tai tee polttopuut ajoissa, jotta ne ehtivät kuivua. Polttopuut tulee varastoida sateelta suojaan ja siten, ettei maakosteus ylety puihin. Liian tiiviskään se ei saisi olla. Puita on hyvä varastoida mahdollisimman lähellä, jotta niitä viitsii sisälle saakka kantaa. Vuonna 1932 perustettu Nuohousalan Keskusliitto ry kokoaa alansa keskusjärjestönä Suomen yksityisyrittäjinä toimivat nuohoojat työskentelemään ammattitaidon edistämiseksi ja yhteisten etujen valvomiseksi. Liitossa on nykyisellään runsaat 300 jäsentä. Lisätietoja: Nuohousalan Keskusliitto ry, toimitusjohtaja Juhani Jyrkiäinen, puh. (09) , JTH-PALVELUT OY Puh Lakisääteiset nuohoukset, ilmanvaihtokanavien puhdistus, mittaus ja säätö, sisäpiipun asennus, piipun suojat. SAVON NUOHOUS JA ILMASTOINTI KY Kuopiontie 9 45 A, KUVANSI Puh / Nuohoukset Kattilan puhdistukset Ilmanvaihtokanavien puhdistukset Piipunhattujen ja hormiputkien asennus ja myynti Ilmanvaihtokanavien puhdistus- ja säätötyöt ammattitaidolla! Omakotitalot alkaen 150 Myös: rivitalot, kerrostalot, liikehuoneistot, koulut ja laitokset Ota yhteyttä ja pyydä tarjous! Kimmo Rötkö Vesa Laitinen

10 10 YRITYSMAAILMA Etelä-Savon Energia käyttää energiantuotannossaan lähes 100 % biopolttoainetta Etelä-Savon Energia Oy (ESE) on Suomen mittakaavassa keskikokoinen energiayhtiö. Yhtiö toimii sähkönmyyjänä koko valtakunnan alueella ja vastaa Mikkelin talousalueella noin ihmisen energiahuollosta. -ESE tuottaa sähköä omassa Pursialan vastapainevoimalaitoksessa, yhteistuotannossa kaukolämmön kanssa. Kaukolämpötaloissa asuu ruutukaavaalueella 90 % mikkeliläisistä. Nyt kun Mikkeliin on liitetty alueita kuntaliitosten myötä, ei kaikille alueille ole kaukolämmön rakentaminen mahdollista. Kokonaisalueestamme vähän yli 70 % on kaukolämmön piirissä, kertoo voimalaitosjohtaja Timo Leppänen. ESEllä on toiminnassaan pitkät perinteet, sillä yhtiö viettää 110-vuotisjuhliaan. Juhlavuoden kunniaksi yhtiö järjestää erilaisia tilaisuuksia työn merkeissä. -Jaamme yksityisasiakkaillemme lippuja Jukureiden jääkiekkopeliin ja samassa ottelussa tarjoamme kaikille otteluun tuleville katsojille kakkukahvit. Yritysasiakkaillemme järjestämme kuun lo- pussa yritysseminaarin. Metsähakkeen energiakäytön pioneeri -Energiaa tuotetaan puuta ja turvetta polttamalla; polttoaineista 1/3 on turvetta ja 2/3 puupohjaisia polttoaineita. Puupohjaiset polttoaineet ovat mekaanisen puunjalostusteollisuuden sivutuotteita, esim. purua ja kuorta, sekä metsähaketta. Suurin tuotantoyksikkömme on Pursialan voimalaitos, jonka sähköteho on noin 60 MW ja lämpöteho 120 MW. Erityisesti metsähakkeen käytössä ESE on Leppäsen mukaan uranuurtaja, sillä yhtiö oli ensimmäinen iso voimalaitos, joka alkoi käyttää metsähaketta kaupallisessa mittakaavassa. Metsähakkeen käyttö alkoi 90-luvun alkupuolella, jonka jälkeen muut alan toimijat ovat tulleet perässä. -Olimme myös mukana luomassa metsähakkeen logistiikkaketjua metsästä tänne voimalaitokselle, kertoo Leppänen. Turpeen polttoa haluttiin vähentää Yksi tärkeä seikka metsähakkeen käyttöönotossa oli ESEn halu korvata turvetta puupolttoaineella. Alueella on runsaat turvevarannot, joten toiminta pelkästään niiden voimin onnistuisi vaivattomasti, mutta hiilidioksidipäästörajoitukset ja -maksut tekevät puupolttoaineen käyttämisen kaikin puolin järkevämmäksi. -Turpeen osuus tuskin paljon enää tuosta nykyisestä pienenee, sillä sen osuus on polttotekniikan toimivuuden vuoksi tarpeellista, Leppänen toteaa. ESEn käyttämä biopolttoaine tulee Leppäsen mukaan pääsääntöisesti Mikkelin ympäristöstä, mutta polttoainetta tuodaan jonkin verran myös Venäjältä. Jatkossa Venäjän tuonti kasvaa, mutta pääpaino biopolttoaineen hankinnassa pidetäänedelleen lähiseudulla. -Teollisuuden sivutuotteita ei saada enää riittävää määrää poltettavaksi. Olemme tulleet tilanteeseen, jolloin teollisuuden sivutuotteita joudutaan korvaamaan suomalaisella metsähakkeella. Metsähakkeella on kova kysyntä tällä seudulla mm. uusien voimalaitosten myötä. Hakkeen kysyntä tulee nousemaan varmasti niin suureksi, että sitä kannattaa kuljettaa jo pidemmältäkin. Miksi sitten bioenergia? -Se on useiden tekijöiden summa, jossa tietysti taloudelliset seikat painavat merkittävästi. Toisen merkittävän tekijän muodostavat ympäristöasiat. ESEn ympäristöystävällisen energian kysyntä kasvaa jatkuvasti, uskoo Leppänen. Lisätietoja: Risut ovat jo paketissa. Saammeko lisätä ruusut? Suomi on käynnistämässä massiivista ja vaikeaa hanketta puun energiakäytön lisäämiseksi. Kieleemme on syntynyt uusi sana, risupaketti. Hankkeen tarkoitus on niin hyvä, että se ansaitsee kaikkien kiitoksen ja myötävaikutuksen. Vapon ruusut tulevat turpeena, joka mahdollistaa puun kasvavan käytön. Nimittäin huonompikin puu palaa turpeen seurassa paremmin. Tukeaksemme puun energiakäyttöä tarvitsemme turvetuotantoon riittävän alan suo- ja turvemaita. Tarvitsemme toisen prosentin. Energialähteistä läheltä

11 Johtava metsätalouden ja teollisuuden asiantuntijapalveluja tarjoava yritys, Indufor Oy tähtää voimakkaaseen globaaliin kasvuun. Yksi kasvumahdollisuuksista löytyy bioenergiasta ja sen lisääntyvästä käytöstä maailmalla. Indufor Oy:n asiantuntemus kattaa metsätalouteen, puuta jalostavaan teollisuuteen sekä metsäpolitiikkaan liittyvät kysymykset. Se, että Indufor palvelee sekä yksityisiä että julkisia toimijoita tekee siitä toimijana ainutlaatuisen. Yrityksen strategiassa julkisen sektorin ja yksityisen sektorin markkinat ovat rinnakkain. Julkisella sektorilla Indufor onkin yksi maailman johtavista metsä- ja ympäristöalan konsulttiyrityksistä. Uusi toimitusjohtaja kasvun avaintekijänä Induforin johtoon astui elokuussa uusi kasvo, Suvi Antti YRITYSMAAILMA 11 Indufor Oy jatkaa kasvuaan maailmalla Bioenergia-asiantuntija Petteri Nuolivirta uskoo bioenergian ja erityisesti pelletin käytön kasvuun tulevaisuudessa. la. Anttila on koulutukseltaan metsänhoitaja ja ekonomi. Hän on aikaisemmin työskennellyt Pöyryn palveluksessa eri asiantuntija- ja johtotehtävissä. Suvi Anttilan tehtävä Induforissa on kehittää erityisesti yksityisen sektorin palveluja, missä hänen kokemuksensa liikkeenjohdon strategisissa kysymyksissä sekä uusien liiketoiminta-alueiden kehittämisessä sekä yritysjärjestelyissä vahvistavat Induforia. Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuushankkeet ovat keskeisessä asemassa. - Induforilla on erittäin vahva osaaminen metsäsektorilla ja kyky palvella asiakkaitaan vaativissa toimeksiannoissa globaalisti. Induforin edelläkävijyys, asiantuntijoiden laaja-alaisuus ja vankka kokemus sekä tapa työskennellä läheisessä yhteistyössä asiakkaitten kanssa ovat pohja, jolle tulevaisuutemme rakennamme, Anttila kaavailee. Induforin tavoitteena on kasvaa globaalisti ja kehittyä yhä laaja-alaisemmaksi metsätalouden ja -teollisuuden asiantuntijapalvelujen tarjoajaksi. Pitkäaikaisia projekteja eri puolilla maailmaa Viime vuosina Induforin liiketoiminta-alueiden kasvun ajureina ovat olleet puun uudet loppukäyttömuodot ja uudet metsänomistusmuodot sekä kestävän kehityksen, ympäristökysymysten ja sosiaalisten vaikutusten analysoiminen ja ennakointi. Induforin projektien sisältö vaihtelee kokonaisen maan metsäinventoinneista pieniin toimeksiantoihin. Myös projektiaika voi vaihdella hyvin paljon sisällön mukaan. Suomessa Induforin toimisto sijaitsee Helsingissä ja siellä työskentelee noin 30 työntekijää. Projekteissa ympäri maailman on projektihenkilökuntaa noin 80 henkilöä. Indufor mukana ilmastonmuutoksen torjunnassa Induforin viimeaikaiset toimeksiannot ovat painottuneet vahvasti metsien merkitykseen ilmastonmuutoksen torjunnassa sekä bioenergian tuotannossa. Ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventäminen tulee jatkossa olemaan energiatuottajien ja eri teollisuuden alojen suuri haaste. Suuret, globaalit energiantuottajat ovat jo nyt havahtuneet bioenergian mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin ja etsivät nyt keinoja hyötyä uusiutuvien energialähteiden käytöstä. - Induforin osaaminen kattaa koko puupohjaisen bioenergiaketjun aina raaka-aineesta energiatuotantoon ja -markkinoihin, lisäksi laaja-alaista kansainvälistä osaamista löytyy myös muilta bioenergiasektorin osa-alueilta, kertoo Induforin bionergia-asiantuntija Petteri Nuolivirta Yksi nopeimmin kasvaneista puupohjaisista bioenergiatuotteista Euroopassa on pelletti. -Olemme arvioineet pelletin kysynnän saavuttavan 20 miljoonaa tonnia vuoteen 2015 mennessä, toteaa Nuolivirta. Suurimpia bioenergiaan liittyvistä haasteista tulee olemaan raaka-aineen riittävyys. -Uusien kestävien raakaainelähteiden löytäminen tulee korostumaan tulevaisuudessa entisestään, Nuolivirta summaa. Lisätietoja: Indufor Oy Puh Suomen soissa ja turvemaissa energiaa yhtä paljon kuin norjalaisilla Pohjanmeren öljyssä Turpeen käytöllä polttoaineena Suomessa on pitkät perinteet. Sen käyttö laajassa mitassa on kuitenkin uutta, sillä turpeen teollinen käyttö alkoi vasta 1970-luvun puolivälissä.energiaturpeen tuotanto ja käyttö työllistävät noin henkeä. Turve työllistää suomalaisia alkaen suon valmistelusta ja päättyen paikallisen lämpölaitoksen hoitoon. Merkittävän osuuden työstä tekevät paikalliset yrittäjät ja urakoitsijat. Työllisyysvaikutukset ovat merkittävimmät Pohjois- ja Etelä-Pohjanmaalla sekä Lapissa. Koko yhteiskunnan tasolla turpeen käyttäminen energian tuotannossa merkitsee polttoaine-eurojen jäämistä kotimaahan ja pääosin vielä lähiseudulle, koska turve tuotetaan pääsääntöisesti alle sadan kilometrin päässä sen käyttöpaikasta. Tarvitaanko suomessa energiaturvetta, Turveteollisuusliiton toimitusjohtaja Jaakko Silpola? -Ehdottomasti. Suomi on energian suhteen hyvin vahvasti tuonnista riippuvainen. Peräti 70 prosenttia käyttämästämme energiasta tulee maan rajojen ulkopuolelta. Tuontienergia on Turve on erinomainen hevostallien ja muiden kotieläintilojen kuivike. Turve imee tehokkaasti kosteuden ja pidättää ravinteet pelloilla hyödynnettäväksi. Turve ottaa talteen myös ammoniakkia, jolloin eläinsuojien ilma pysyy raikkaana. kivihiiltä, maakaasua, uraania ja öljyä. Meidän on tuontiriippuvuuden hillitsemiseksi kehitettävä omia lähienergialähteitämme, kuten puuta, turvetta ja peltoenergiaa, Silpola toteaa. Mikä on turpeen merkitys suomalaisessa energiahuollossa? -Viidennes käyttämästämme kaukolämmöstä tuotetaan turpeella ja puulla. Lähes miljoonan suomalaisen koti, työpaikka ja koulu lämpiää turpeella tai turve-puu seoksella. Lämmön ja sähkön yhteistuotanto on erittäin tehokas energian tuotantomuoto. Sähköstä turpeella tuotetaan 5 6 prosenttia. Turpeella on tärkeä osa energiahuollossamme. Riittääkö turvetta energia- ja ympäristökäyttöön? -Suomessa on turve- ja suomaita noin 9 milj. hehtaaria, kolmasosa maapinta-alastamme. Noin puolet on metsäojitettu, noin 3 milj. hehtaaria on ojittamatta. Erilaisissa suojeluohjelmissa on runsas 10 prosenttia eli yli miljoona hehtaaria. Turvetuotannossa on alle hehtaaria eli alle prosentti turve- ja suomaaalasta. Jos otetaan poistuvat turvetuotantoalueet ja tuleva tarve huomioon, turveteollisuudelle riittää kaksi prosenttia turve- ja suomaa-alastamme turvetarpeen tyydyttämiseksi pitkälle tulevaisuuteen, Silpola selvittää. Syökö turpeen käyttö uusiutuvan puun käyttöä energiaksi? -Turve ja puu täydentävät polttoaineina toisiaan. Lähes poikkeuksetta turpeen rinnalla käytetään aina myös puuta. Turve takaa häiriöttömän polttoaineen saannin kaikissa olosuhteissa ja myös polttotapahtuma on puhtaampi yhteiskäytössä. Suomella on kunnianhimoinen tavoite lisätä puun energiakäyttöä vuoteen 2020 mennessä ja tähän tarvitaan ehdottomasti turvetta rinnalle. Kotimaisten polttoaineiden käyttöä voidaan oleellisesti lisätä korvaamalla niillä fossiilisia tuontipolttoaineita omavaraisuuden ja työllisyyden parantamiseksi, Silpola sanoo. Onko turve uusiutuva energianlähde? -Turve uusiutuu hitaasti. Kansainvälisessä luokituksessa turve on omassa luokassaan fossiilisten ja uusiutuvien polttoaineiden välissä. Suomen turvemaiden turpeen ja soilla kasvavan kasvuston yhteenlaskettu hiilivaranto on säilynyt soiden käytöstä huolimatta samana viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana. Mitkä ovat turpeen ympäristövaikutukset? -Turvetuotanto on luvanvaraista toimintaa. Viranomaiset harkitsevat tuotantoluvan edellytykset ja ehdot ja myös valvovat, että ehtoja noudatetaan. Kaiken kaikkiaan ravinne- ja kiintoainepäästöt ovat kehittyneiden vesienkäsittelymenetelmien ansioista enimmilläänkin prosenttien luokkaa kokonaiskuormituksesta. Mitä tapahtuu turvetuotantoalueelle tuotannon päätyttyä? -Turvetuotannon päätyttyä tuotantoalue on erinomainen pohja pelloksi tai metsäksi. Alue voidaan myös muuttaa lintujärveksi, kosteikoksi tai pa- lauttaa suoksi. Jos tuotantoalue soistetaan uudelleen, paksun turvekerroksen muodostuminen vie toki vuosisatoja. Soistuminen alkaa kuitenkin heti tuotannon päätyttyä, kun vesitalous palautetaan ennalleen. Miksi meidän pitää käyttää turvetta? Turve on kotimainen energian lähteemme. Meillä on soissa ja turvemaissa energiaa yhtä paljon kuin norjalaisilla Pohjanmeren öljyssä. Turpeesta saadaan energiaa, mutta se sopii myös hyöty- ja koristekasvien kasvualustaksi ja kotieläinsuojiin kuivikkeeksi ravinteita sitomaan. Turve työllistää suomalaisia suoraan ja välillisesti työvuoden verran erityisesti niillä alueilla, missä korvaavia työpaikkoja ei ole, Jaakko Silpola kertoo. Haapaniemen voimalaitos Kuopiossa on yksi monista kymmenistä voimalaitoksista Suomessa, joissa turvetta käytetään kaukolämmön ja sähkön yhteistuotantoon.

12 12 YRITYSMAAILMA Työhön tulevaisuuden alalle Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto kouluttaa metsäenergian tuottajia Suomen energiahuollon yksi voimakkaasti kehittymässä oleva muoto on metsäenergia. Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto tarjoaa niin nuorille kuin aikuisille mahdollisuuden kouluttautua tulevaisuuden ammattiin metsäenergian tuottajaksi. Bioenergian tuotanto ja käyttö lisääntyvät lähitulevaisuudessa voimakkaasti niin kansallisesti kuin koko EU:n alueella. Suomen tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuus nykyisestä 28 prosentista 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Hallituksen huhtikuussa 2010 julkistaman velvoitepaketin mukaan uusiutuvan energian tuotantoa ryhdytään tukemaan vuosittain miljoonalla eurolla. Tavoitteena on tukea erityisesti metsähakkeen ja muun puuenergian käyttöä, tuulivoimaa sekä liikenteen biopolttoaineiden käyttöä. Risupaketin arvioidaan tuovan vuosien mittaan koko valtakunnassa työpaikkaa, toteaa projektipäällikkö Pekka Pitkänen Savon ammatti- ja aikuisopistosta. Pitkäsen mukaan on perusteltua odottaa, että fossiilisille polttoaineille löydetään vaihtoehtoja ja kotimaiset puu-, pelto- ja turvebiomassat voivat muodostua entistä tärkeämmiksi energialähteiksi. Bioenergian käyttö on kymmenen viime vuoden aikana moninkertaistunut, ja alan tutkimukseen panostetaan paljon. Metsäenergiaraaka-ainetta on jo alettu ottaa entistä enemmän talteen, kuten jokainen on voinut tienvarsilla olevista kasoista huomata. Metsissä on hyödynnettävää raaka-ainetta, kunhan vain saadaan koko bioenergiaketju kuntoon ja kannattavaksi. Monipuolisia työllistymisvaihtoehtoja Metsäenergian tuottajaksi voi valmistua suorittamalla Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston metsäalan perustutkinnon, jonka laajuus on 120 opintoviikkoa. Metsäenergian tuottajille on tarjolla monipuolisia työllistymisvaihtoehtoja. Työnantajia ovat urakoitsijat, osuuskunnat, metsäpalveluyritykset tai lämpöyrittäjyyteen erikoistuneet urakoitsijat. Työtehtäviä löytyy myös pienten ja keskisuurten lämpövoimaloiden käyttö- ja Metsien todellinen hyötykäyttäjä! Metsäalan perustutkinto: metsäenergian tuottaja - tutkintoon on mahdollista yhdistää logistiikan opintoja Metsäalan perustutkinto: metsäkoneenkuljettaja - www-haussa valitse opetuspisteeksi Etelä-Savon ammattiopisto, Savonlinna Hae koulutuksiin kevään 2011 yhteishaussa Hae koulutuksiin maaliskuussa täydennyshaussa tai kysy ohjeita oppilaitoksesta. heinäkuussa tai kysy ohjeita oppilaitoksesta. Lisätiedot: Opinto-ohjaaja Tutkintovastaava Pirjo Anssi Nokelainen Kattelus - puh , 6413, Tutkintovastaava Kaisa Jarkko Saarelainen Kleemola - puh , 6470, Projektipäällikkö Opinto-ohjaaja Pirjo Pekka Nokelainen Pitkänen - puh , 6607, huoltotehtävistä. Energiatuotanto sopii maatalouden liitännäiselinkeinoksikin, ja metsäenergian tuottaja voi myös perustaa yrityksen, jonka toimialana on energian korjuu, kuljetukset tai loppukäyttö. Koulutus antaa valmiuksia myös turvetuotannon puolelle, Pitkänen esittelee. Pitkänen pitääkin metsäenergian tuottajan opintoja erittäin hyvänä ammatinvalintavaihtoehtona ja muistuttaa myös jatko-opintomahdollisuuksista ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. Toivoisimme, että mahdollisimman monet kiinnostuisivat tästä tulevaisuuden alasta. Koulutus sopii sellaisille nuorille ja aikuisille, jotka ovat kiinnostuneita luonnosta ja teknologiasta. Kannattaa rohkeasti hakea koulutukseen. Vaikka opinnoissa ollaan tekemisissä koneiden ja laitteiden kanssa, koulutuksessa ei ole mitään, mitä jokainen reipas ja näistä asioista kiinnostunut ihminen ei voisi oppia, Pitkänen vakuuttaa. Metsäenergian tuottajan koulutukseen on mahdollisuus hakea kevään yhteishaussa osoitteessa ja muuna aikana oppilaitoksesta saatavalla hakukortilla. Vuoden 2011 alussa alkaa monimuotokoulutuksena aikuisille tarkoitettu metsäenergian tuottajan tutkintoon valmistava koulutus, johon on erillishaku, Pekka Pitkänen valottaa. Bioenergiakoulutuksen edelläkävijöitä Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto on ollut yhdessä Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksen ja Oulun ammattiopiston kanssa bioenergian koulutuskokeilussa, joka alkoi vuonna 2004 ja päättyi vuoden 2010 alkupuolella. Yksi ohjausryhmän jäsenistä oli professori Lauri Sikanen, joka on ollut aktiivisesti vaikuttamassa alan koulutuksen kehittämiseen. Kokeilu oli onnistunut, koska vuonna 2009 tehdyn päätöksen mukaan saimme koulukohtaisesti uuden metsäenergian tuotannon koulutusohjelman. Maaliskuun 2010 alusta olemme myös kokeilleet uutta toimialamallia, jossa on yhdistetty luonnonvara-ala ja tekniikan ja liikenteen ala yhdeksi toimialaksi, kertoo koulutuspäällikkö Raija Peippo. Peippo pitää Savonlinnan vahvuutena sitä, että tekniikan ja liikenteen alan ja luonnonvara-alan yhdistymisen myötä syntyi iso toimiala. Tekniikan ja liikenteen ala tukee metsäenergian tuottajan koulutusta, sillä nyt voi opiskella samalla kiinnostuksensa mukaan esimerkiksi koneenrakennusta tai logistiikka-alaa. Tekijöitä tarvitaan Raija Peippo pitää metsäenergian tuottajien työllistymismahdollisuuksia hyvinä. Bioenenergia-alan koulutuskokeilussa olivat mukana myös suuret metsäteollisuuden toimijat UPM, Stora Enso ja Metsäliitto sekä Turveteollisuusliitto, Koneyrittäjien liitto, Metla ja paikalliset metsänhoitoyhdistykset. Kaikki olivat sitä mieltä, että alalle tarvitaan tulevaisuudessa tekijöitä. Peippo muistuttaa, että Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto on yksi kolmesta oppilaitoksesta, jotka kuuluvat bioenergiakoulutuksen edelläkävijöihin. Meillä on osaavia opettajia ja uutta teknologiaa, ja myös koneet, laitteet ja toimintaympäristö ovat kaikin puolin kunnossa. Pystymme tarjoamaan todella tasokasta koulutusta. Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto Luonnonvara- ja ympäristöala, VARPALA Juvolantie 1142, SAVONLINNA Puh. (015) , Fax (015)

13 Laitteiden laatu, pitkä käyttöikä, ekologisuus ja taloudellisuus sekä perinteikkään yrityksen toimitusvarmuus ja kokemus hankkeiden toteuttamisessa ovat Laatukattila Oy:n pitkän toiminnan perusta, toteaa toimitusjohtaja Markku Lampinen. YRITYSMAAILMA 13 Laatukattila Oy Ympäristölle ystävällinen tapa lämmittää jo yli 50 vuotta dusta, johon yrityksen nimikin perustuu: kattiloiden käyttöikä on pitkä ja ne ovat taloudellisia käyttää. Tuotekehitys jatkuu. Vaikka lämpökeskukset päällepäin näyttävät samankaltaisilta, mutta joka ikisessä laitoksessa on tehty kehitystyötä, toteaa Markku Lampinen. Laatukattila Oy on Tampereella toimiva perheyritys, joka on valmistanut kiinteän polttoaineen kattiloita jo vuodesta 1953 lähtien. Yrityksessä työskentelee noin 40 ammattilaista ja sen liikevaihto oli vuonna 2009 n. kuusi miljoonaa euroa. Yrityksen päätuotteita ovat lämmityskattilat, lämpökeskukset, kiinteänpolttoaineen varastointi- ja kuljetinlaitteet, jätteenpolttolaitteet, raskasöljypolttimet sekä savukaasun puhdistinlaitteet. Teemme lämmityskattiloita omakotitalokäyttöön sekä lämmityskattiloita ja kokonaisia lämpökeskuksia esimerkiksi teollisuuslaitoksille, energiayhtiöille ja -osuuskunnille sekä kunnille ja pienille kaupungeille kaukolämpökäyttöön. Laitteemme toimivat biopolttoaineilla eli hakkeella ja turpeella. Lisäksi valmistamme öljy- ja maakaasukattiloita. Laitteiden teho vaihtelee 20 kilowatin omakotitalokattiloista lämpökeskusten kilowatin laitteisiin. Kun toimitamme suuria lämpökeskuksia, on yleistä, että tilaaja tekee perustustyöt, me toimitamme polttoaineen varastorakennuksen ja kuljetinlaitteet, biokattilan, automatiikan, savukaasun puhdistinlaitteet, tuhkan poistolaitteet, lämpökeskusrakennuksen sekä tarvittaessa varakattilaksi esimerkiksi öljykattilan. Laatukattila Oy on toimit- Laatukattila Oy:llä on meneillään lämpökeskushanke Kiteellä, jossa laitos käynnistetään joulukuussa. tanut satoja erilaisia lämpölaitoksia ympäri Suomea ja myös ulkomaille. Isoisäni aloitti tekemällä pieniä kattiloita ja sittemmin niiden kokoluokka on kasvanut ja toiminnan painopiste on siirtynyt kokonaisten lämpökeskusten toimituksiin. yritykseltä löytyy lämpökeskustoimituksiin vankka tietotaito ja toteuttamisen varmuus oman talon sisältä. Nykyään käytämme myös asiantuntevia yhteistyökumppaneita hyödyksi esimerkiksi rakentamisessa ja polttoainekuljettimien toimittamisessa, mutta Laatukattila vastaa kokonaisuudesta. Viime aikoina olemme toimittaneet lämpökeskuksia esimerkiksi Pyhäjoelle, Piippolaan ja Pansioon. Meneillään on lämpökeskushanke Kiteellä, jossa laitos käynnistetään joulukuussa. Laatukattilan tuotannosta merkittävä osuus on mennyt vientiin. Merkittäviä vientimaita ovat esimerkiksi Viro, Latvia, Liettua ja Ruotsi, mutta historiansa aikana yhtiö on toimittanut kattiloita ympäri maailmaa Menetyksen perustana jatkuva tuotekehitystyö Laatukattila valmistaa kaasutuspolttomenetelmää käyttäviä biokattiloita, joiden ympäristöpäästöt ovat vähäisiä. Yritys panostaa jatkuvaan tuotekehitystyöhön. Vihreät arvot ovat meille tärkeitä ja laitteita kehitetään ympäristövastuullisuuden pohjalta. Pidämme kiinni siitä laa- Laatukattila Oy:n laitteiden teho vaihtelee 20 kilowatin omakotitalokattiloista lämpökeskusten kilowatin laitteisiin. Kuvassa 2006 valmistunut Säkylän lämpökeskus. BIO-LÄMPÖKESKUKSET KATTILAT kw Polttoaineet hake, puru, kutterinpuru, kuori, pelletti, briketti, palaturve Kosteus 0 65 %, palakoko max 400 mm Laitteiston käyttövarmuuden ja puhtaan kaasutuspolton (pölypäästö n. 10 mg/mj) ansiosta LAKA Y-kattilalla on vain yksi huoltopysäytys vuodessa Hyötysuhde yli 90 %, säätöalue % Laatukattila Oy on toimittanut satoja erilaisia lämpölaitoksia ympäri Suomea ja myös ulkomaille. Pansion lämpökeskus valmistui LAATUKATTILA OY Vihiojantie 10, Tampere Puh

14 14 YRITYSMAAILMA Rakentamisen laatukriisistä on ulospääsy Suomalainen rakentaminen on laatukriisissä. Tällaisen kuvan saa, kun seuraa viimeaikaista julkista keskustelua ja uutisointia rakentamisen nykytilasta. Samansuuntaiseen tulokseen tulee myös kone-, laite- ja siirtokelpoisten tilojen vuokraukseen sekä rakentamista, saneeraamista ja kunnossapitoa tukeviin palveluihin erikoistunut Cramo Finland Oy:n Taloustutkimuksella teettämä Suomalaisen rakentamisen laatu -tutkimus. Cramo teetätti tutkimuksen selvittääkseen kone- ja laitevuokraamojen roolia rakentamisen laadun parantamisessa sekä osana oman palvelustrategiansa kehittämistä. Tutkimuksen kohteena olivat ne, jotka eniten suomalaisen rakentamisen laadusta tietävät eli rakennusalan ammattilaiset. Tutkimus paljastaa, että lähes kaikki vastaajat (92 %) asemasta riippumatta ovat kohdanneet henkilökohtaisessa työssään rakentamiseen liittyviä laatuongelmia. Avoimissa kommenteissa yleisinä laatuongelmina mainitaan mm. virheet ja puutteet suunnittelussa, liian kireät aikataulut, huolimattomuus sekä tekijöiden heikko ammattitaito ja ammattiylpeys. Vastaajille listattiin erilaisia rakentamiseen liittyviä asioita, joiden tärkeyttä pyydettiin arvioimaan rakentamisen laadun parantamisen kannalta. Tärkeimmiksi asioiksi nousivat työn ammattitaitoinen johtaminen, aikataulujen järkeistäminen, suunnittelun kehittäminen sekä alan ammattilaisten ammattiylpeyden vahvistaminen. Työntekijät painottivat muita enemmän aikataulujen järkeistämistä ja yrittäjät puolestaan alan ammattilaisten ammattiylpeyden vahvistamista. Vähiten tärkeinä tekijöinä laadun parantamisen kannalta pidettiin aliurakoinnin vähentämistä sekä puolueettoman viranomaisvalvonnan lisäämistä. Aikatauluihin käytännön järkeä Koska rakennusalan ammattilaiset näkevät työmailla, mistä suomalaisen rakentamisen laatuongelmat syntyvät, on heillä myös näkemys siitä, miten laatua voitaisiin parantaa. Tutkimuksessa yleisimpinä keinoina pidettiin henkilökohtaista valvontaa työmaalla, vaihekohtaisia tarkastuksia sekä laadukkaiden materiaalien valintaa. Erityisesti työntekijät kokevat voivansa vaikuttaa lopputulokseen laadukkaiden työvälineiden valinnalla ja käytöllä. Vastaajien mielestä hyvän laadun toteuttamista rakentamisessa estävät tällä hetkellä eniten liian kireät aikataulut sekä äärirajoille viety hintakilpailu. Aikatauluihin kaivataan käytännön järkeä, joka tarkoittaa, että kohteissa on mahdollisuus noudattaa esimerkiksi työvaihekohtaisia kuivumisaikoja tai muita laadun kannalta välttämättömiä vaiheaikoja. Kilpailuttamisessa taas pitäisi useiden mielestä huomioida muutakin kuin vain halpa hinta ja ottaa esimerkiksi laatupisteet laajemmin käyttöön. - Koska rakentamisen laatuongelmien syyt ovat näin selkeitä, ei laadun parantamisellekaan ole ylitsepääsemättömiä esteitä, jos vain tahtoa riittää, arvelee Cramo Finland Oy:n toimitusjohtaja Tatu Hauhio. Tutkimuksen mukaan suomalaisen laadun arvioinnissa eniten käytettyjä sekä tärkeimpinä pidettyjä mittareita ovat työn tulosten virheettömyys ja lopputuloksen toimivuus. Yli puolet vastaajista korosti mittareina kuin itselle tehtyä lopputulosta ja korkeaa työmoraalia, joka korostui erityisesti yrittäjien vastauksissa. Mestari-kisälliasetelmaa kaivataan takaisin Hauhio uskoo, että osaamista suomalaisilta työmailta kyllä löytyy. Sen osoittavat rakentajien itselle rakentamat talot. Niissä harvemmin on suunnittelu- tai rakennusvirheitä. - Vanha mestari-kisälli-asetelma olisi saatava takaisin siten, että kokeneemmilla rakentajilla olisi aikaa ja mahdollisuus siirtää omaa osaamistaan nuoremmille. Keskusteluissa rakentamisen ammattilaisten kanssa aika nopeasti puhe kääntyy kiireeseen. On niin kiire, että laatu kärsii, eikä aikaa yksinkertaisesti ole nuoremman polven työssä oppimisen tukemiselle. Nykyistä paremmalla suunnittelulla ja hieman löysemmillä aikatauluilla saattaisi olla suuri merkitys laadun parantamiseen, Hauhio uskoo. Vihaamme huonosti tehtyä työtä Mitä rakennusalan ammattilaisten ammattiylpeyden vahvistamiseen tulee, se lähtee jokaisesta itsestään. Huonosti tehdystä työstä kukaan ei voi tuntea ylpeyttä, toimipa millä alalla hyvänsä. Cramo lähti keväällä kampanjoimaan hyvin tehdyn työn puolesta räväkällä Vihaamme huonosti tehtyä työtä -kampanjalla, jonka tarkoituksena on kampanjoida laadukkaan työn ja ammattiylpeyden puolesta. Oman alansa toimijana Cramolla on laaja asiakaskunta, kattavat palvelut ja vuosikymmenten asiantuntemus kattavasti kaikkialla Suomessa. - On perusteltua, että alan voimahahmona käytämme asemaamme ja näkyvyyttämme edistääksemme suomalaisen rakentamisen laatua. Haastamme jokaisen vihaamaan huonosti tehtyä työtä ja tekemään parhaansa, Hauhio toteaa. Konevuokraamo voi osaltaan vaikuttaa rakentamisen laatuun Vaikka kone- ja laitevuokraajan rooli rakentamisen laadun nostajana ei ole painoarvoltaan ehkä kaikkein suurin, on sillä kuitenkin merkityksensä. Laadukkailla, nykyaikaisilla ja hyvin huolletuilla työvälineillä syntyy laadukkaampaa jälkeä. Myös koneiden ja laitteiden käyttöön liittyvä riittävän laaja käyttökoulutus on osa vuokraajan panosta laadukkaan työn synnylle. Myös erilaisten, asiakkaan tarpeista lähtevien yhteistyömuotojen kehittäminen on osa laadun tuottamista. Cramo on vahvasti suomalainen Tutkimuksen mukaan suomalainen rakentaja verkostoituu mielellään muiden kotimaisten toimijoiden kanssa. Siinä mielessä luottamus suomalaista työtä ja osaamista kohtaan elää edelleen vahvana. Päinvastoin kuin usein kuulee väitettävän, Cramo on vahvasti suomalainen ja ollut osa suomalaista rakennusteollisuutta jo lähes kuudenkymmenen vuoden ajan. Cramo Oyj on pörssissä noteerattu yhtiö, jolla on tällä hetkellä vahva suomalainen omistus. Talouskriisin aikana Cramon suomalainen omistus on entisestään lisääntynyt. Yhtiölle tämä antaa vakautta, sillä suomalainen sijoittaja toimii rauhallisesti ja pitkäjänteisesti. Lisätietoja antaa Cramo Finland Oy:n markkinointipäällikkö Lasse Huuhka, puh Nosto- ja siirtotyöt 72 tn nosturilla Relanderinkatu 96, VARKAUS Puh RÖPÖTTÄÄKÖ RÄNNIT? Saumattomat sadevesikourut TIKA- tikkaat Hoitosillat Lumiesteet Peltilistat ym. Takuutyö T:mi Partanen Ilpo Puhelin KAIVINKONEPALVELU Petri Hänninen toteuttaa jätevesijärjestelmät ja muut maanrakennuskohteet nykyaikaisella välineistöllä. Myös salaojitukset / Petri PARKUMÄKI (015) Ovet, portaat ym. puusepäntyöt Tientaus 2, Imatra Fax (05) , Puh.(05) E.Haaraoja www. ukonhauta.fi Suoritetaan betoni- ja tiilijätteen murskausta siirrettävällä kalustolla. Rakennus- ja koneurakointi KARI NATUNEN Mustolanmäentie 105, SIMANALA Puh KAIVINKONETYÖT METSURITYÖT TRAKTORIURAKOINTIA työkoneineen LANAUS- JA NIITTOPALVELU VIHERHOITOTYÖT MUURAUSALAN TYÖT Lattianvalut Uunimuurausta Laatoitukset Kirvesmiestyöt Saku Hämäläinen Puh Suoritamme kokonaisvaltaiset PURKUTYÖT JA SANEERAUSPURUT OTA YHTEYS: VISATRIO OY Puh Lummeraitti 2, Mikkeli, Pihakiveystä jopa neliötä päivässä! Vanhamäentie 14, Mikkeli GSM Suomen Maalarimestariliiton jäsenyritys Otavan Kiviladonta Porrassalmenkatu 1, Mikkeli

15 YRITYSMAAILMA 15 Hyvärpuu Oy erikoistunut lämpöpumppujen suojakatoksiin Ismo Hyvärinen aloitti yrittäjän elämän kenttäsahauksella. Mies kierteli sahansa kanssa Pohjois-Karjalan metsiä muutaman vuoden ennen kuin hankki työkaverikseen moton tuli sitten mahdollisuus asettua enemmän aloilleen Viinijärvelle. Ismo Hyvärinen ja Karelian Ikkuna solmivat yhteistyösopimuksen, jota on jatkunut tähän päivään saakka. Hyvärpuu Oy toimii osoitteessa Kaarnalammentie 14. Kaksi vuotta sitten Hyvärpuu Oy aloitti myös oman tuotannon. Tänä päivänä ilmalämpöpumppujen suojakatokset antavat merkittävän osan yrityksen liikevaihtoon. Ilmalämpöpumppujen sijoittaminen on tarkkaa työtä. Ilmalämpöpumput ovat tulleet nyt osaksi kokonaisuutta. Sen tulee sulautua ympäristöönsä. Suojakatos on se elementti, jolla on paljon merkitystä. Se suojaa pumppua tuulelta ja tuiskuilta, mutta myös esimerkiksi lapsilta. Lapsihan on utelias ja pyörivä tuuletin vetää puoleensa. Suojakatos estää pienten sormien työntämisen tuulettimeen. Suojakatos pitää suunnitella myös siten, että ilmankierto pysyy tasaisena eikä aiheita esimerkiksi huurtumista tai kuuraa, Ismo Hyvärinen luetteli suojakatoksen hyviä puolia. Suojakatokset lämpöpumppuihin Hyvärpuu Oy valmistaa suojakatokset kotimaisesta männystä tai kuusesta, mutta suurempien yksiköiden tullessa markkinoille myös metallikehikot ovat tulleet markkinoille. Meillä voidaan suojakatokset valmistaa täysin yksilöllisesti asiakkaan toiveitten mukaan. Lämpöpumppumalleja on lukuisia ja jokainen malli vaatii oman suojauksensa. Värivaihtoehtojakin meillä on lukuisia. Oikeastaan tarvitsemme maalin numero, niin suojus tehdään sen mukaan, Hyvärinen jatkoi. Markkina-alue koko Suomi Hyvärpuu Oy markkinoi suojakatoksia pumppuliikkeitten ja asentajien välityksellä. Jonkin verran menee katoksia myös suoramyyntinä asiakkaille. Markkina-alueemme on koko Suomi, mutta toistaiseksi päätoimialueena eteläinen Suomi Jyväskylästä alaspäin. Tällä hetkellä yritys työllistää kaksi vakituista työntekijää, Ismo Hyvärinen totesi. Uutta kehitellään koko ajan Ismo Hyvärisen mukaan yritys kehittelee koko ajan uusia tuotteita. Muitakin suojakatoksia on kypsymässä. Meillä on hyvät noin 300 neliömetrin tilat täällä Viinijärvellä. Lisäksi kylmävarasto antaa lisätilaa raakaaineille, Hyvärinen paljasti. Maanrakennus Viljakainen Oy Torstilantie 39, Joroinen sorat, murskeet, mullat kaivuutyöt latujen teko, auraukset hiekoitukset lumityöt polanteen poistot Pekka , Antti AK-Remontit A. Kiljunen Asko Kiljunen Luhtisentie 28 Savonlinna Rakennussaneeraukset Hormitiilet, seinätiilet, takkatiilet edullisesti Tiilitehdas POTILA Hämeenkyrö p HALLIT, MANEESIT, TAUKOTUVAT, TYÖMAAPARAKIT! TARJOUS! 12x30x5 liimapuurunkoinen lämmin halli uretaanielementeillä osatoimituksena, h euroa sis. alv. Muut vakiokoot 10x20, 15x40, 20x50 Maneesi 22x65x4 liimapuurunko ja puuelementtiseinät, katto-orret ja pellit osatoimituksena, h euroa sis. alv. Myös muut koot. Teemme myös puuelementtihalleja ja muita rakennuksia. Lepänahontie 8, Miehikkälä Janne: VALMISTAJA: Hyvärpuu Oy Kaarnalammentie 14, Viinijärvi, puh

16 16 YRITYSMAAILMA Kuittaa pakettien paketti lokakuun loppuun mennessä. Toyota Extra sisältää: talvirengasyhdistelmän 0 tavaratilan vaneroinnin 0 vetokoukun 0 Pioneer-audion 0 Edun arvo HIACE + TOYOTA EXTRA. EDUN ARVO Valitse loputtomasta kestävyydestään ja 4WD-ominaisuuksistaan tunnettu Hiace lokakuun loppuun Toimi nopeasti: Extra-etu voimassa vain saakka. mennessä, niin saat euron arvoisen Toyota Extra -varustepaketin kaupan päälle. Paketti sisältää talvirengasyhdistelmän, Valitse loputtomasta tavaratilan vaneroinnin, vetokoukun kestävyydestään sekä Pioneer-audion. Vakiona lisäksi ja 4WD- Mallisto alkaen: mm. ilmastointi. Valittavissasi kaikki mallit lyhyestä jopa 6,5 m3:n kuormauskapasiteetin omaavaan autoveroton suositushinta XX XXX, arvioitu autovero X XXX,XX, arvioitu kokonaishinta XX XXX,XX. pidennettyyn malliin sekä nelivetoversioihin saakka. Takuu 3 vuotta/ km. Extra-kampanja koskee lokakuun 2010 loppuun mennessä tehtyjä uusia asiakastilauksia autoista, jotka rekisteröidään ominaisuuksistaan tunnettu Hiace lokakuun loppuun mennessä, niin saat euron arvoisen Toyota Extra Varsinais-Suomen Auto-Center Katuosoitexxxxx 12, KAUPUNKI -varustepaketin avoinna ark. kaupan X-XX, la X-XX, puhelin päälle , Paketti sisältää talvirengasyhdistelmän, tavaratilan vaneroinnin, vetokoukun sekä Pioneer-audion. Vakiona lisäksi mm. ilmastointi. Valittavissasi kaikki mallit lyhyestä jopa 6,5 m 3 :n kuormauskapasiteetin omaavaan pidennettyyn malliin sekä nelivetoversioihin saakka. Toimi nopeasti: Extra-etu voimassa vain saakka. Mallisto alkaen: ,61 + toim.kulut 600. Takuu 3 vuotta/ km. Extra-kampanja koskee lokakuun 2010 loppuun mennessä tehtyjä uusia asiakastilauksia autoista, jotka rekisteröidään Hietakatu 5, MIKKELI Karjalantie 4, SAVONLINNA Varkaus: Holopainen Laitinen Pieksämäki: M. Väisänen J. Ruotsalainen

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

Terminaaleilla turvataan metsäenergian toimitusvarmuutta ja laatua

Terminaaleilla turvataan metsäenergian toimitusvarmuutta ja laatua Terminaaleilla turvataan metsäenergian toimitusvarmuutta ja laatua Bioenergiasta elinvoimaa klusterin TULOSSEMINAARI 8.12.2010, Saarijärvi Risto Impola, Ismo Tiihonen, VTT 2 EAKR - Bioterminaali Toimintamallien

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013 KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä

Lisätiedot

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Johtaja Jorma Tolonen Metsäkeskus Kainuu Projektipäällikkö Cemis-Oulu Sivu 1 9.12.2011 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Energiaa ja elinvoimaa

Energiaa ja elinvoimaa Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä

Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä Kestävän energian päivä III Kanta-Häme Metsäenergianäkökulma Janne Teeriaho, Hattulan kunta Häme ohjelma, strateginen maakuntaohjelma 2014+: Häme ohjelma

Lisätiedot

Pellettialan liiketoimintamahdollisuudet; 12.10.2011 Oulu / OAMK Anssi Kokkonen

Pellettialan liiketoimintamahdollisuudet; 12.10.2011 Oulu / OAMK Anssi Kokkonen Pellettialan liiketoimintamahdollisuudet; 12.10.2011 Oulu / OAMK Anssi Kokkonen Tästä se alkoi... Vöyrin puupellettitehdas aloitti tuotantonsa 1998, ensimmäisenä Suomessa Vuosituotanto n. 20 000 tonnia,

Lisätiedot

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT 2 Bioenergian nykykäyttö 2008 Uusiutuvaa energiaa 25 % kokonaisenergian

Lisätiedot

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla 25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat

Lisätiedot

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KÄYTTÖPAIKKAMURSKA JA METSÄENERGIAN TOIMITUSLOGISTIIKKA Hankintainsinööri Esa Koskiniemi EPV Energia Oy EPV Energia Oy 19.11.2014 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND

Lisätiedot

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3. Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.2015 1 Sisältö 1. Johdanto 2. Tarkasteltavat vaihtoehdot, vaikutukset ja

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Niina Heiskanen Avainluvut lyhyesti Kotkan Energia 2013 Kotkan kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö Liikevaihto 43,2 milj. (45,9) Liikevoitto 4,9 milj. (4,2)

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Bioenergian tulevaisuus Itä-Suomessa Joensuu 12.12.2006 Timo Tahvanainen - Metsäntutkimuslaitos (Metla) Eteneminen: - laajapohjainen valmistelutyö 2006 -

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012 Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 1 31.5.2012 Ilpo Mattila Maaseudun bioenergialähteet ENERGIALÄHDE TUOTE KÄYTTÖKOHTEITA METSÄ Oksat, latvat, kannot, rangat PELTO Ruokohelpi, olki Energiavilja

Lisätiedot

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari 28.10.2014 Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari 28.10.2014 Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT Kuvapaikka (ei kehyksiä kuviin) Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari 28.10.2014 Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT Taustaa Otsikon kysymykseen pyritään

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT

Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT Mitä uutta vuoteen 2020? 1. Uusia polttoaineita ja uusia polttoaineen

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Kuntien energiaratkaisut - ilmastotalkoilla uutta yrittäjyyttä

Kuntien energiaratkaisut - ilmastotalkoilla uutta yrittäjyyttä Kuntien energiaratkaisut - ilmastotalkoilla uutta yrittäjyyttä Suomen yrittäjät: Kunnallisjohdon seminaari 19. - 20.5.2009 Tallinna, Hotelli Viru Simo Jaakkola, varatoimitusjohtaja Koneyrittäjien liitto

Lisätiedot

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä. Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi

Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä. Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170 MW KL Seinäjoki 125 MW e, 100 MW KL Vaskiluodon Voima on EPV Energia

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

aimo.palovaara@lakkapaa.com

aimo.palovaara@lakkapaa.com BIOENERGIAA TILOILLE JA TALOILLE Torniossa 24.5.2012 Aimo Palovaara aimo.palovaara@lakkapaa.com 050-3890 819 24.5.2012 1 Energiapuu: 1. hakkuutähde => HAKETTA 2. kokopuu => HAKETTA 3. ranka => HAKETTA,

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy 1 Johtava toimija valituissa liiketoiminnoissa Keskitymme tuotteisiin ja palveluihin, joissa meillä on vahvaa osaamista ja kilpailuetua ja joiden

Lisätiedot

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Juhani Järvelä Oulun Energia -konserni Henkilötiedot Nimi: Nykyinen toimi: Työura: Juhani Järvelä Toimitusjohtaja Oulun Energia -konserni Lääketeollisuus Helsinki,

Lisätiedot

Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa

Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa Mynämäki, 30.9.2010 Pelletti on lähienergiaa! Pelletin raaka-aineet suomalaisesta metsäteollisuudesta ja suomalaisten metsistä Poltto-aineiden ja laitteiden

Lisätiedot

Keitele Group ja Kemijärven tehtaan avaamat mahdollisuudet puutalouden kehittämiselle

Keitele Group ja Kemijärven tehtaan avaamat mahdollisuudet puutalouden kehittämiselle Keitele Group ja Kemijärven tehtaan avaamat mahdollisuudet puutalouden kehittämiselle Keitele Group taustaa Lappi Timber Oy saha Keitele Engineered Wood Oy liimapuutehdas Hankkeen vaikuttavuus Puuta maailman

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

Liikenteen biopolttoaineet

Liikenteen biopolttoaineet Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa 1.3.2008 31.12.2010 Budjetti 917 000 eur Rahoitus: EAKR / Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulunkaaren kunnat, yritykset

Lisätiedot

Parikkalan kunta Biojalostusterminaalin mahdollisuudet Parikkalassa

Parikkalan kunta Biojalostusterminaalin mahdollisuudet Parikkalassa Parikkalan kunta Biojalostusterminaalin mahdollisuudet Parikkalassa Biotalous hankkeen päätösseminaari 27.1.2015 NOVOX X Biojalostusterminaali Kasvavat metsähakkeen markkinat edellyttävät tehokasta ja

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

Tiedonvälityshanke. Urpo Hassinen 6.10.2009

Tiedonvälityshanke. Urpo Hassinen 6.10.2009 Tiedonvälityshanke Urpo Hassinen 6.10.2009 Puhdasta, uusiutuvaa lähienergiaa ÖLJYSTÄ HAKELÄMPÖÖN Osuuskunnan perustava kokous 15.9.1999, perustajajäseniä 12, jäseniä tällä hetkellä 51 Hoidettavana vuonna

Lisätiedot

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011 Biopolttoaineet maatalouden työkoneissa Hajautetun tuotannon veroratkaisut Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso Säätytalo 01.02.2011 Toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Tiina Sauvula-Seppälä Työn tavoite Metsähakkeen käyttömäärä Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Terminaali osana metsäenergian toimitusketjua

Terminaali osana metsäenergian toimitusketjua Biomassan kuivaukseen ja varastointiin liittyvät haasteet ja T&K-tarpeet workshop (BIOCLUS WP4.1.a: Regional activities) VTT Jyväskylä 10.11.2011 Risto Impola VTT 2 Metsähakkeen käyttö vuonna 2010 6,9

Lisätiedot

BioForest-yhtymä HANKE

BioForest-yhtymä HANKE HANKE Kokonaisen bioenergiaketjun yritysten perustaminen: alkaa pellettien tuotannosta ja päättyy uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön myyntiin Bio Forest-yhtymä Venäjän federaation energiatalouden

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012 KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012 Metsähakkeen alueellinen saatavuus Päätehakkuiden latvusmassa Päätehakkuiden kuusen kannot Nuorten metsien

Lisätiedot

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen KESKI-SUOMEN ENERGIAPÄIVÄ 28.1.2010 ENERGIANTUOTANTO JA -KULUTUS KESKI-SUOMESSA 10-20 VUODEN KULUTTUA Maakuntajohtaja Anita Mikkonen SISÄLTÖ 1. Energialähteet nyt ja 2015 2. Energianhuolto 2010 3. 10-20

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen

Lisätiedot

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi Kansanedustaja Anne Kalmari Energiapaketin tausta Tukee hallituksen 6.11.2008 hyväksymän kansallisen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian

Lisätiedot

Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia

Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia Hanna-Liisa Kangas ja Jussi Lintunen, & Pohjola, J., Hetemäki, L. & Uusivuori, J. Metsäenergian kehitysnäkymät

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella

Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella Hankkeen perustietoja Toteuttamisaika: 1.1.2008-30.6.2011 Rahoitus: Pohjois-Pohjanmaan liitto (EAKR) 70%, Oulunkaaren seutukunnan kunnat

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas. 29.11.2012 Mika Muinonen

Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas. 29.11.2012 Mika Muinonen Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas 29.11.2012 Mika Muinonen Taustaa (1) Bioenergia on maakunnallinen kärkiala Etelä-Savossa maan parhaat metsät ja suurin hyödyntämätön potentiaali

Lisätiedot

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ Lämmitystekniikkapäivät 2015 Petteri Korpioja Start presentation Bioenergia lämmöntuotannossa tyypillisimmät lämmöntuotantomuodot ja - teknologiat Pientalot Puukattilat

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN?

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? Energiapäivät 4-5.2.2011 Perttu Lahtinen Pöyry Management Consulting Oy TURPEEN JA PUUPOLTTOAINEEN SEOSPOLTTO - POLTTOTEKNIIKKA Turpeen ja puun

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:

Lisätiedot

Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ

Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ TYÖN LÄHTÖKOHDAT Yksi isysmä ähankkeen tulevaisuusryhmän kiinnostus energiakysymyksiin. Oma mielenkiinto. Voisiko ik Saksasta

Lisätiedot

Selvitys biohiilen elinkaaresta

Selvitys biohiilen elinkaaresta Selvitys biohiilen elinkaaresta Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.2012 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Mitä on biohiili? Biohiilen valmistusprosessi ja ominaisuudet

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Lannasta moneksi ravinteita ja energiaa Liedon kunnantalo 7.11.2011 Kaisa Suvilampi VamBio Oy Yhtiömme toiminta-ajatuksena on bioenergian ja lannoitevalmisteiden

Lisätiedot

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Simo Paukkunen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu liikelaitos Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi, 050 9131786 Lämmitysvalinnan lähtökohtia

Lisätiedot

Kainuun bioenergiaohjelma

Kainuun bioenergiaohjelma Kainuun bioenergiaohjelma Kajaanin yliopistokeskus/cemis-oulu Metsäenergia Kainuussa seminaari 20.11.2012 Sivu 1 19.11.2012 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma 2011-2015 Ohjelman päivitys - Nettikysely

Lisätiedot

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011 Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena Metsäteollisuus on elintärkeä yli 50 paikkakunnalle 50 sellu- ja paperitehdasta Yli 240 teollista

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Toteutetut lämpöpumppuinvestoinnit Suomessa 5 200 2000 TWh uusiutuvaa energiaa vuodessa M parempi vaihtotase vuodessa suomalaiselle työtä joka vuosi 400 >10 >1 M

Lisätiedot

Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa

Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa Anssi Niskanen johtaja - Metsäalan tulevaisuusfoorumi Maa- ja metsätalousministeriön ja Joensuun yliopiston järjestämä keskustelu- ja tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

Maailma tarvitsee bioenergiaa

Maailma tarvitsee bioenergiaa Maailma tarvitsee bioenergiaa Turpeen ja puun tulevaisuuden näkymät Punkalaidun 15.3.2014 Pasi Rantonen Vapo tänään Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Viro, Latvia, Puola Suomen valtio omistaa

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy Integroitu bioöljyn tuotanto BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy 1 Fortum ja biopolttoaineet Energiatehokas yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto (CHP) on keskeinen

Lisätiedot

Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella

Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella Puunjalostus ja Aluetalous Tommi Ruha Kuhmo Oy Sahatavaran Maailmanmarkkinat Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa selvästi alle 20 % tuotannosta Hinnat määräytyvät jatkuvasti

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA 2008-2010 RAHOITUS Hanke kuuluu EU-rahoitteeseen Manner-Suomen maaseutuohjelmaan TAUSTA Suomi on sitoutunut osaltaan toteuttamaan EU:n ilmasto ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 Avainluvut 2015 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 116 000 suomalaista metsänomistajaa METSÄ FOREST Puunhankinta ja metsäpalvelut

Lisätiedot

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen UPM BIOFORE YHTIÖ ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS 3. UUDET MAHDOLLISUUDET AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Lähilämpöä Teiskossa. 27.9.2011 Juha Hiitelä Metsäkeskus Pirkanmaa

Lähilämpöä Teiskossa. 27.9.2011 Juha Hiitelä Metsäkeskus Pirkanmaa Lähilämpöä Teiskossa 27.9.2011 Juha Hiitelä Metsäkeskus Pirkanmaa Puulämpöä Pirkanmaalle Pirkanmaan metsäkeskus hallinnoi Hankeaika 1.12.2007 30.11.2012 Keskeisin tavoite on lisätä puun käyttöä maatilojen

Lisätiedot

BIOENERGIAHANKE 3.11.2011

BIOENERGIAHANKE 3.11.2011 FOREST POWER BIOENERGIAHANKE 3.11.2011 Toholammin Energia Oy Projektipäällikkö Juhani Asiainen TOHOLAMPI TÄNÄÄN Asukasluku: k 3 480 (1.1.2011) 1 Verotus: 20,00 Työttömyys: 49 4,9 % Palvelut: Hyvät peruspalvelut

Lisätiedot

Koneyrittäjät bioenergian kimpussa. Vaasa 11.09.2009 Asko Piirainen Puheenjohtaja, Koneyrittäjien liitto

Koneyrittäjät bioenergian kimpussa. Vaasa 11.09.2009 Asko Piirainen Puheenjohtaja, Koneyrittäjien liitto Koneyrittäjät bioenergian kimpussa Vaasa 11.09.2009 Asko Piirainen Puheenjohtaja, Koneyrittäjien liitto Perinteinen malli bioenergian hankinnassa - Yrittäjät yksittäisiä toimijoita - Ei yhteistä päämäärää

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Uusiutuvan energian velvoitepaketti Uusiutuvan energian velvoitepaketti Valtiosihteeri Riina Nevamäki 20.5.2010 Hallituksen energialinja kohti vähäpäästöistä Suomea Tärkeimmät energiaratkaisut Energiatehokkuus 4.2.2010 Uusiutuva energia

Lisätiedot

Biohiilen käyttömahdollisuudet

Biohiilen käyttömahdollisuudet Biohiilen käyttömahdollisuudet BalBiC-aloitusseminaari 9.2.2012 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Biohiilen valmistusprosessi ja ominaisuudet Miksi biohiili kiinnostaa energiayhtiöitä

Lisätiedot