HOLLOLA HÄMEENKOSKI KÄRKÖLÄ KUNTALIITOKSEN ESISELVITYS

Transkriptio

1 1 HOLLOLA HÄMEENKOSKI KÄRKÖLÄ KUNTALIITOKSEN ESISELVITYS 1. JOHDANTO 1.1 Hollola Hämeenkoski Kärkölä kuntaliitoksen esiselvitys/lähtökohdat 1.2 Esiselvitystyön toteutus 2. KUNTARAKENNEMUUTOKSEN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Kuntien haasteet 2.2 Kuntarakennelaki, kuntaliitosten tavoitteet 2.3 Kuntarakennemuutos strategisena vaihtoehtona 3. VÄESTÖ, ELINKEINOT JA ASUMINEN 3.1 Asukkaat ja väestö 3.2 Elinkeinorakenne 3.3 Kehittäminen 4. PALVELUT 4.1 Sosiaali ja terveyspalvelut 4.2 Sivistyspalvelut 4.3 Tekniset ja ympäristöpalvelut 4.4 Hallinto ja tukipalvelut 4.5 Joukkoliikenne 5 HENKILÖSTÖ 5.1 Henkilöstön asema kuntaliitoksessa 5.2 Henkilöstön määrä ja rakenne (erikseen/yhdessä) 6. DEMOKRATIA 6.1 valtuustojen poliittinen jakauma 6.2 kansalaisvaikuttamisen mallit nyt ja tulevaisuudessa 7. TALOUS 7.1 Esiselvityskuntien talouden nykytilan arvio 7.2 Toimintatuotot ja kulut 7.3 Lainakanta ja omaisuus 7.4 Johtopäätökset kuntien talouden tilasta 7.5. Arvio kuntien sopeutusmahdollisuuksista 7.6 Yhdistymisavustukset ja valtionosuudet liitoksessa 7.7 Arvio kolmen kunnan liitoksen taloudellisista vaikutuksista (painelaskelmat) 7.8 Johtopäätökset talouden näkökulmasta 8. SWOT ANALYYSI 9. JOHTOPÄÄTÖKSET

2 2 1. JOHDANTO 1.1 Hollola Hämeenkoski Kärkölä kuntaliitoksen esiselvitys/lähtökohdat Valtuutettu Jari Ronkainen ja yhteensä 22 allekirjoittajaa Hollolan yhteensä 43:sta valtuutetusta jätti kunnanvaltuuston kokouksessa seuraavan aloitteen: Me allekirjoittaneet esitämme, että Salpausselän kuntajakoselvityksen käynnissä ollessa tulisi rinnalla suorittaa esiselvitys Hollolan, Kärkölän ja Hämeenkosken kuntien välillä tehtävästä kuntaliitoksesta. Tässä selvityksessä voidaan käyttää hyväksi nyt Salpausselkä kuntajakoselvityksessä aikaansaatua aineistoa. Edellytämme, että kunnanhallitus ryhtyy asiassa toimenpiteisiin välittömästi. Hollolan kunnanhallitus käsitteli aloitetta kokouksessaan ja päätti seuraavaa: Hollolan kunnanhallitus pyytää Hämeenkosken ja Kärkölän kunnilta kannanottoa Hollola Hämeenkoski Kärkölä kuntaliitoksen esiselvityksen toteuttamisen käynnistämisestä. Kannanotossa, mikäli se on myönteinen, pyydetään ottamaan kantaa myös selvityksen tavoiteaikatauluun, organisointiin ja sisältöön (toimeksiantoon). Samalla kunnanhallitus kutsuu Hämeenkosken ja Kärkölän kunnanhallitukset yhteistapaamiseen klo Hollolan valtuustosaliin Esiselvitystä koskevassa kunnanhallitusten yhteistilaisuudessa käytiin läpi tehtyä esiselvitysaloitetta. Esille nousseita keskeisiä selvitystä puoltavia näkökohtia olivat erityisesti: - Erityisen Salpauskuntajakoselvityksen materiaalin hyödyntäminen laajemmin tilanteessa, missä arvioidaan selvitystyön ainakin osan kuntien osalta valuvan hukkaan kielteisen päätöksen myötä. - Hollola Hämeenkoski Kärkölä selvitys on ollut erilaisissa taustakeskusteluissa vaihtoehtona säännöllisesti siitä lähtein, kun kuntaliitokset nousivat tapetille ja mm. Hollolan kuntastrategiaan tehtiin kirjaus yhdestä elinvoimaisesta kunnasta (vuonna 2005). Vaihtoehdon läpikäynnin osalta aika voi kulua loppuun. - Kuntien välinen yhteistyöhistoria on pitkä. Mahdolliset vain joitain kuntia koskevat kuntaliitokset rikkovat yhteistyöalueen ja tulevat katkaisemaan yhteistyön ilmeisen nopealla aikataululla, mitä asiaa tulisi myös ennakoida ja siihen varautua. - Kuntaliitoksen toteuttaminen taloudellisesti heikon kunnan osalta liian myöhäisessä vaiheessa eli kriisikuntamenettelyn/pakkoliitoksen kautta on omiaan kärjistämään tilanteen kunnissa ja kuntalaisissa. Yleistaloudellisissa paineissa kuntalaisilla on vain vähän halukkuutta hyväksyä muiden kuntien vastuita jolloin syntyy helposti leimaava ja vaikea prosessi, missä palveluja on enää vaikea pelastaa liittyvän kunnan osalta. Myös liitosta vastustavia näkökulmia tuotiin esille. Näistä keskeisimpiä olivat: - Hollola Hämeenkoski Kärkölä liitos ei ratkaise yhtään kuntien ydinhaastetta (talous, palvelujen säilyminen) - Kärkölän alijäämä taseessa ja Hämeenkosken velkamäärä

3 3 - Useampaa selvitystä ei tule tehdä samanaikaisesti; tulee keskittyä Salpauskuntien kuntajakoselvitykseen ja sen loppuunviemiseen eikä hajottaa voimavaroja muihin selvityksiin. Hämeenkosken kunnanhallitus käsitteli asiaa kokouksessaan Kärkölän kunnanhallitus käsitteli asiaa kunnanhallituksen kokouksessa ja kunnanvaltuuston kokouksessa Molempien kuntien esitykset asian osalta olivat yhtenevät; kuntien päätökset otettiin Hollolan päätöksen pohjaksi. Hollolan kunnanhallitus päätti seuraavaa: Kunnanhallitus päättää käynnistää yhteisen kuntaliitoksen esiselvityksen Hämeenkosken ja Kärkölän kuntien kanssa. Esiselvityksen tulee olla valmiina elokuun loppuun mennessä. Esiselvitys tulee toteuttaa viranhaltijatyönä siten, että siinä selvitetään: a) taloudelliset edellytykset Hollola Hämeenkoski Kärkölä kuntajaon muutokselle b) arvio kuntajaon muutoksesta kuntien palveluihin sekä c) luottamushenkilöiden näkemys mahdollisen kuntajaon muutoksen eduista ja haitoista. Selvityksessä hyödynnetään Salpauskuntien kuntajakoselvitykseen kerättyä ja laadittua aineistoa. Selvitystyötä ohjaa kuntien valtuustojen ja kunnanhallitusten puheenjohtajistoista (puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat kustakin kunnasta) muodostettava ohjausryhmä. Mahdollisen päätöksen varsinaiseen selvitykseen lähtemisestä tekee valtuusto esiselvityksen valmistuttua. Esiselvityksen tavoitteena on selvittää kyseisten kuntien mahdollista kuntaliitosta koskevan tahtotilan olemassaolo. Tavoitteena on koota yleistarkastelu, jonka pohjalta kunnissa voidaan muodostaa käsitys siitä, onko kuntien kesken edellytyksiä siirtyä varsinaiseen kuntaliitosselvitykseen. Tähän kunnanvaltuustot ottavat kantaa vuoden loppuun mennessä. 1.2 Esiselvitystyön toteutus Hollola Hämeenkoski Kärkölä kuntajaon esiselvityksen ohjausryhmä muodostu seuraavista henkilöistä: Hollola Matti Siirola, kunnanvaltuuston pj Jari Ronkainen, kunnanvaltuuston I vpj Jarmo Talvitie, kunnanvaltuuston II vpj Eero Virta, kunnanhallituksen pj, ohjausryhmän puheenjohtaja Anne Louhelainen, kunnanhallituksen I vpj Hämeenkoski Hannu Heikkilä, kunnanvaltuuston pj, ohjausryhmän II varapuheenjohtaja Kaarina Mäkinen, kunnanvaltuuston I vpj Tarja Kuoppa, kunnanvaltuuston II vpj Mika Lampola, kunnanhallituksen pj Minna Suominen, kunnanhallituksen I vpj Miikka Lönnqvist, kunnanhallituksen II vpj

4 4 Kärkölä Matti Torkkel, kunnanvaltuuston pj Martti Aslamaa, kunnanvaltuuston I vpj, ohjausryhmän I varapuheenjohtaja Matti Airola, kunnanvaltuuston II vpj Veikko Salomaa, kunnanhallituksen pj Sirpa Kinnari, kunnanhallituksen I vpj Petri Ollila, kunnanhallituksen II vpj Kunnanjohtajat: Päivi Rahkonen (Hollola), Anja Brofeldt (Hämeenkoski) ja Erja Viitala (Kärkölä) osallistuivat ohjausryhmän työskentelyyn asiantuntijoina. Ohjausryhmän kokouksissa käsiteltiin seuraavia asioita: I kokous klo Hollolassa: Päätettiin järjestäytymisestä (puheenjohtaja: Eero Virta, I varapuheenjohtaja Martti Aslamaa ja II varapuheenjohtaja Hannu Heikkilä). Samassa kokouksessa päätettiin tiedottamisesta (puheenjohtaja Eero Virta tiedottaa) sekä selvityksen toteuttamisesta ja selvityksen vastuunjaosta viranhaltijoiden osalta seuraavasti: O O O O O Sosiaali ja terveys: Aino Eerola Sivistys: Matti Ruotsalainen ja Tero Heinonen Tekninen: Heikki Salonsaari, Juha Sipilä ja Pertti Sallila Konserni: Hanna Hurmola Remmi ja Anja Vitie Talous: Hanna Hurmola Remmi ja Eero Laesterä Lisäksi kuntien kunnanjohtajat kunkin erityisosion osalta ja selvityksen osalta kokonaisuutena. Samalla asetettiin selvitystyölle keskeiset kysymykset/tavoitteet, joihin sen pitäisi antaa vastauksia: O Millä tavalla Hollolan, Hämeenkosken ja Kärkölän kuntien väestö ja palvelutarve kehittyy ennusteiden mukaan? Millä tavalla ennakoitu palvelutarpeen muutos vaikuttaa palvelurakenteen tulevaan rahoitustarpeeseen? O Millä tavalla itsenäisten kuntien talous kehittyy päivitettyjen talousennusteiden valossa vuoteen 2020 mennessä? Millä tavalla mahdollinen kuntajaon muutos vaikuttaa talouden kehitysnäkymiin? O Mitä Hollolan, Hämeenkosken ja Kärkölän kuntien johtavat luottamushenkilöt pitävät mahdollisen yhdistymisen kautta saavutettavina hyötyinä ja haittoina? Millaisia kuntakohtaisia reunaehtoja ja kynnyskysymyksiä mahdolliseen yhdistymiseen liittyy? II ohjausryhmän kokous klo Hollolassa väliraportin läpikäynti III Ohjausryhmän kokous klo Hollolassa Swot analyysi loppuraportin hyväksyminen Loppuraportin esittely kolmen kunnan valtuutetuille klo Hollolassa.

5 5 2. KUNTARAKENNEMUUTOKSEN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Kuntien haasteet Kuntien toimintaympäristön muutokset ovat olleet jatkuvassa murroksessa 2000 luvun puolivälistä. Keskeisin vahvaan murrokseen johtanut tekijä on talouden tasapaino. Valtiontalous lisävelkaantuu arvioiden mukaan lähes koko tämän vuosikymmenen huolimatta tällä hallituskaudella tehdyistä lähes 6 mrd sopeutusratkaisuista. Talouden ongelmat ovat aikaistuneet johtuen vuonna 2008 käynnistyneestä finanssikriisistä sekä suomalaisen elinkeinorakenteen vahvasta murroksesta (paperi, metalli, elektroniikka). Julkisen talouden kestävyysvajeeksi VM on laskenut 4,7 prosenttia BKT:stä eli noin 9,5 mrd euroa. Tästä lähes viisi miljardia kohdistuu kuntien vastuulla olevien palvelujen ja toinen puoli tulonsiirtojen, lähinnä eläkkeiden, kestävän rahoituspohjan varmistamiseen. Maan hallituksen rakenneohjelman mukaan kuntien tulisi omin toimin hoitaa noin puolet kuntien arvioidusta kahden miljardin euron talouden vahvistamisesta vuoteen 2017 samalla, kun valtion tulisi kuntien tehtäviä ja velvoitteita keventämällä vahvistaa kuntataloutta miljardilla eurolla. Perusongelma, joka elinkeinorakenteen ja finanssikriisin ajoituksesta huolimatta olisi kunnissa kohdattu, liittyy palvelukysynnän lisääntymiseen ja sen rahoitukseen. Haasteen kokonaisluokan voi kuvata selkeimmin viimeisimmän sote selvityksen (Kinnula Malmi Vauramo; Kaks 2014) pohjalta; eräät tarvetekijät kuten yli 75 vuotiaiden määrän kasvu on yli kaksinkertainen vuoteen 2040 mennessä samaan aikaan, kun veronmaksajien lukumäärä ei juuri kasva. Tämä tarkoittaa, että veronmaksukyky kasvaa hitaasti, vain 7 %:ia vuoteen 2040 mennessä. Johtopäätöksenä on, että palvelutarpeen kasvu tulee hoitaa käytännössä nykyrahoituksen puitteissa tekemällä ja toimimalla radikaalisti toisin olemassa olevalla työvoimalla. Julkisen sektorin työvoiman osuus ei voi kasvaa. Osa valmistautumista on parhaillaan valmistelussa oleva sosiaali ja terveystoimen järjestämislaki, mikä toteutuessaan hallitus ja oppositiopuolueiden yhteisesti linjaamien pääperiaatteiden mukaisesti tulee muuttamaan kunnallishallinnon toimintaa perustavaa laatua olevalla tavalla, kun keskimäärin 55,3 % kuntien menorakenteesta siirtyy sen ulkopuolelle päätettäväksi. Malliin sisältyy myös uudenlainen kapitaatiorahoituspohja, mikä sekin tullee muuttamaan ennennäkemättömällä tavalla kuntien keskinäistä kustannusvastuuta. Myös valtionosuusmalli tulee lisäämään kuntien muutospaineita tilanteessa, missä koko toimintaympäristö rahoituspohjineen on murroksessa. Näyttää kohtuullisen selvälle, että kunta ja sote rakenteiden lopputulos parhaassakin tapauksessa ratkaisee vain osan haasteista, koska kysyntään ei voida juurikaan vaikuttaa hyvinvointipalvelujen osalta ja kuntaliitosten väestökasvuun pyrkivät strategiat eivät ratkaise valtakunnallisesti ongelmia, koska vastaavasti väki toisaalla Suomessa vähenee ja ikääntyy. Talouskriisin pitkittyminen on leikannut Suomen taloudelta 10 kasvun ja puskureiden rakentamisen vuotta. Voimakkaasti velkaantumiseen rakentuva yhteiskunta ei Etelä Euroopan esimerkin pohjalta kykene ratkaisemaan, ainoastaan siirtämään ja kasvattamaan ongelmaa. Tähän perustuen näyttääkin sille, että kokonaisvaltainen uudelleenarviointi on välttämätöntä. Uudelleen arviointitarve kohdistuu niin rakenteisiin, toimintatapoihin kuin yhteiskunnalliseen järjestelmäänkin (nykyisenkaltainen hyvinvointivaltio malli). Tältä osin kaikkien keskeisten yhteiskunnallisten toimijoiden on syytä olla hereillä ja avoin erilaisille tarkasteluille. 2.2 Kuntarakennelaki, kuntaliitosten tavoitteet

6 6 Muutettu kuntajakolaki astui voimaan kuntarakennelakina ( /478). Lain keskeiset kohdat ovat voimassa määräaikaisesti Laissa on useita kohtia, joilla on merkittäviä vaikutuksia kuntaliitoksiin. Keskeisimmät ovat kuntajaon kehittämisen tavoitteet 2, kuntajaon muuttamisen edellytykset 4, erityisen kuntajakoselvityksen määrääminen 15 ja toimittaminen 16, henkilöstön asema 29, yhdistymisavustus 42, yhdistymisavustuksen perusosa ja lisäosa 43, valtionosuuksien vähenemisen korvaaminen ( /478) Kuntajaon kehittämisen tavoitteet Kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta. 4 Kuntajaon muuttamisen edellytykset Kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos edistää 2 :ssä tarkoitettuja kuntajaon kehittämisen tavoitteita sekä parantaa: 1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; 2) alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; 3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. ( /478) Edellä olevista kuntarakennelain tarkoittamista edellytyksistä ainakin yhden tulee täyttyä, jotta kuntajaon muuttaminen olisi mahdollista. Kunnan on muodostuttava yhdestä alueesta, joka muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden, jollei valtioneuvosto alueellisen eheyden osalta 4 luvussa tarkoitetun erityisen kuntajakoselvityksen perusteella toisin päätä. Erityisellä kuntajakoselvityksellä pyritään siihen, että kunta muodostuisi yhdestä alueesta. Edellä 1 momentissa alueella tarkoitetaan yhden tai useamman kunnan tai niiden osan muodostamaa aluetta, johon kuntajaon muutos vaikuttaa. Kuntajaon muuttamisen edellytyksiä arvioidaan myös alueen tulevan kehityksen kannalta. Kuntajakoa muutettaessa tulee pyrkiä kielellisesti yhteensopiviin alueisiin, joissa turvataan suomen ja ruotsinkielisen väestön oikeudet saada palveluja omalla kielellään samanlaisten perusteiden mukaan. Kuntajakoa muutettaessa tulee ottaa huomioon saamelaisten kielelliset oikeudet sekä saamelaisten oikeus alkuperäiskansana ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan sekä saamelaisten kieltä ja kulttuuria koskeva itsehallinto saamelaisten kotiseutualueella. ( /478) Yhteenvetona voidaan kuntarakennelaista ja kuntaliitoksesta todeta seuraavaa Hollola Hämeenkoski Kärkölän osalta: 1. Kuntajaon muutoksen tavoitteet täyttyvä pääosin ja erityisesti pienempien kuntien osalta

7 7 2. Kolmen kunnan selvitysalue ei täytä selvitysvelvollisuuden kriteerejä, mutta koska em. kunnat ovat osallistuneet Salpauskuntajakoselvitykseen, selvitysvelvollisuus tulee lain edellyttämä selvitys toteutettua erikseen 3. Koska kuntaliitokseen kuuluisi taloudeltaan kriisiytynyt kunta (Kärkölä), on kuntaliitosrahoituksen varmistaminen välttämätöntä ja edellytys kuntaliitokselle (perusrahoitus, valtionosuusmenetysten kompensaatio, erillistuki). Kuntaliitosrahoitus tulisi varmistaa siten, että omaehtoisen kuntaliitosselvityksen sijaan valtiovarainministeriölle esitettäisiin erityistä kuntajakoselvitystä, mikäli kunnat pitävät varsinaista kuntaliitosselvitystä esiselvityksen jälkeen järkevänä ja perusteltuna. 4. Kuntaliitos tulisi toteuttaa viimeistään lukien, jotta lakiin kirjatut etuudet voidaan säilyttää ja ohjata tulevan kunnan ja sen asukkaiden hyödyksi. 5. Sote järjestämislaki toteutuessaan annettujen poliittisten linjausten mukaan tulee muutamaan kuntien järjestämisvastuuta ja roolia sekä kapitaatioperusteinen laskutusjärjestelmä kuntien välistä taloudellista rahoitusvastuuta merkittävällä tavalla. 2.3 Kuntarakennemuutos strategisena vaihtoehtona Kuntaliitosten keskeisimmäksi tavoitteeksi on asetettu kuntien elinvoiman lisääminen ja tätä kautta kuntalaisten palvelujen turvaaminen. Suomen Kuntaliiton tarkastelukehikkoa myötäillen elinvoimaisen kunnan lähtökohdat ja näiden osioiden tarkastelu osana kuntaliitoksen esiselvitystä ovat seuraavat: Kunnan elinvoimaisuuden näkökulmasta on olennaista, että kunta kykenee edistämään kaikkia keskeisiä elementtejä. Väestömääräkehityksen tulisi olla positiivinen, mikä puolestaan luo edellytyksiä kuntatalouden tasapainolle. Palvelujen kehitystä tulee ennustaa ja siihen varautua, palvelurakennetta tulee kehittää ja palveluja tulee kehittää siten, että olemassa olevilla resursseilla saadaan mahdollisimman suuri vaikuttavuus aikaan. Uutta jaettavaa ei kuntaliitoksella synny missään päin Suomea; hyöty ratkeaa sitä kautta, miten tehokas toimintamalli kyetään toteuttamaan. Tämä edellyttää sitoutunutta ja motivoitunutta henkilöstöä sekä vahvaa esimiestukea. Elinkeinopolitiikan pitää olla aktiivista ja uudenlaisia ratkaisuja etsivää, maapolitiikan jatkuvasti uusia mahdollisuuksia luovaa, päätöksenteon vahvaan luottamukseen nojaavaa ja kuntalaisten osallisuus ja vaikutusmahdollisuuksia lisäävää.

8 8 Suomen Kuntaliitto on määritellyt strategista yhdistymistä seuraavasti: Strateginen yhdistyminen merkitsee pitkäjänteistä pyrkimystä yhteisesti asetettujen päämäärien saavuttamiseksi. Strategisella yhdistymisellä pyritään siihen, että yhdistynyt kunta on enemmän kuin osiensa summa. Kuntien yhdistymisen tavoitteena on saavuttaa jotain, mitä kunnat eivät voi yksin saada aikaan. Kuntaliitos ei sellaisenaan synnytä uusia voimavaroja, tuota kustannussäästöjä tai paranna palvelujen tuottavuutta ja vaikuttavuutta. Strateginen yhdistyminen merkitsee sitä, että kuntaliitos mahdollistaa kuntien resurssien tehokkaamman kohdentamisen ja kunnat pystyvät nykyistä paremmin vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Yhteenvetona voidaan todeta, että kuntaliitos ei sellaisenaan ratkaise kuntien keskeisiä ongelmia. Kuntaliitosten tavoitteena on uusien mahdollisuuksien hyödyntäminen, kuntien voimavarojen tehokkaampi kohdentaminen sekä kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien turvaaminen. Niiden toteutuminen edellyttää selkeitä tavoitteita: 1. Kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien edistäminen yhdistymisen aikana ja uudessa kunnassa. 2. Yhdyskuntarakenteen, asuinalueiden ja liikennejärjestelmän kehittäminen kestävää kehitystä, toiminnallista tehokkuutta ja kunnan vetovoimaisuutta edistävällä tavalla. 3. Elinkeinojen kehittämiseen liittyvien voimavarojen kohdistaminen yhdistyneen kunnan työllisyyden ja tulopohjan kannalta tehokkaalla tavalla. 4. Palvelurakenteiden ja prosessien uudistaminen palveluiden tuottavuuden ja laadun turvaamiseksi. 5. Taloudelliset voimavarat kohdennetaan tehokkaalla tavalla taloudellisen liikkumavaran lisäämiseksi. 6. Henkilöstövoimavarojen turvaaminen: varmistamalla tarvittava osaaminen, hyvinvointi ja kehittymisen edellytykset sekä sijoittamalla henkilöstöä uusiin tehtäviin. 3.VÄESTÖ, ELINKEINOT JA ASUMINEN 3.1 Asukkaat ja väestö Pinta ala Maapinta ala Vesistöt Taajama aste 2012 Hollola 531,84 km2 68,68 km2 80,9 % Hämeenkoski 195,62 km2 7,89 km2 51,8 % Kärkölä 259,31 km2 2,84 km2 67,1 % Yhteensä 986,77 km2 79,41 km2 Mikäli kolmen kunnan kuntaliitos toteutuisi, kunta olisi pinta alaltaan Suomen 86. suurin kunta.

9 9 Mennyt väestökehitys Hollola Hämeenkoski Kärkölä Kolmen kunnan väestökehitys on alueellisesti tyypillinen; väestökasvua kunnissa on ollut 1990 luvulle saakka, Hollolassa jopa poikkeuksellisen nopeaa kasvua + 21 % vuosikymmenessä. Tämän jälkeen kasvu kunnissa on hiipunut 2000 luvulle tultaessa ja kääntynyt Hollolaa lukuun ottamatta negatiiviseksi. Viimeisen kymmenen vuoden yhteenlaskettu nettomuutos kolmessa kunnassa on eli 4,9 % eli vajaa 0,5 %/vuosi; Hollolassa eli 7,8 %, Hämeenkoskella 70 ( 3,2 %) ja Kärkölässä 166 ( 3,2 %). Vuoden 2013 väestö väheni Hollolassa 125 ja Kärkölässä 17 ja kasvoi Hämeenkoskella Vuoden kk ennakkotiedon mukaan väestö kasvoi Hollolassa (+ 96) ja Hämeenkoskella (+11). Kärkölä menetti asukkaita alkuvuoden tilaston mukaan 52. Väestörakenne 2012 Yhteensä 0 0 % 1 6 v 1 6 % 7 14 v 7 14% v % v % v % Yli 85 v Yli 85 % Koko maa ,1 6,7 8,6 64,8 10,4 6,1 2,3 Hollola , , , , , , ,6 Hämeenkoski , , , , , ,1 62 3,0 Kärkölä , , , , , , ,4 Väestöennuste 2025 Yhteensä 0 0 % 1 6 v 1 6 % 7 14 v 7 14% v % v % v % Yli 85 v Yli 85 % Koko maa ,1 6,5 8,8 59,4 11,9 9,2 3,2 Hollola , , , , , , ,9 Hämeenkoski , , , , , , ,9 Kärkölä , , , , , , ,2

10 10 Tilastokeskuksen mukaan kolmen kunnan yhteenlaskettu väestö oli vuonna asukasta. Tällä luvulla kunta olisi Suomen 38. suurin kunta ja asettuisi samaan kokoluokkaan Riihimäen, Vihdin, Raaseporin ja Imatran kanssa. Väestöennusteen mukaan kolmen kunnan kokonaisväestömäärä olisi vuonna 2025 lähes (30 928), missä kasvua olisi lähes 2000 asukasta eli valtakunnallista keskiarvokasvua nopeampaa + 6,9 % (k a 5,9 %). Tulevaan asukaskehitykseen vaikuttaa moni tekijä. Viime aikaiset kysymykset väestökehityksestä ovat liittyneet erityisesti siihen kysymykseen, keskittyykö nuoret aikuiset perheineen kaupunkikeskuksiin, vai onko ilmiö osa käynnissä olevaa laskusuhdannetta eli ohimenevää. Tilastokeskuksen väestökehitysennuste kuvaa eri ikäluokissa kokonaisväestökehitysarviota. Syntyviä oli n. 1 % vuodessa, mikä on lähellä valtakunnallista keskiarvoa (1,1 %). 1 6 vuotiaita olisi 6,7 %, mikä olisi yli valtakunnallisen keskiarvon (6,5 %) vuotiaita olisi 10 % koko väestöstä, mikä olisi 1,2 % enemmän kuin yleinen valtakunnallinen keskiarvo (8,8 %). Työikäistä väestöä olisi 56,3 % eli 3,1 % vähemmän kuin valtakunnallinen keskiarvo (59.4 %) vuotiaita olisi 12,8 % eli 0,9 % enemmän kuin valtakunnallinen keskiarvo vuotiaita 9,9 % eli 0,7 % enemmän kuin valtakunnallinen keskiarvo. Yli 85 vuotiaita olisi 3,1 % eli 0,1 % alle valtakunnallisen keskiarvon. Ennusteiden mukaan kolmen kunnan väestökasvu ja ikärakenteen kehitys kulkisi siis lähellä valtakunnallisia keskiarvoja painottuen nuoriin ikäluokkiin sekä tasaten yksittäisten kuntien jopa 6,9 %:ia valtakunnallista keskiarvoa heikompia lukuja. Merkittävin poikkeama on työikäisen väestön osuus, missä nuorten ikäluokkien painotus selkeimmin näkyy ja vaikuttaa. Laskennalliset menetykset ovat 5 6 milj. euroa/vuosi verotulojen osalta (verrattuna siihen, että työssäkäyvien osuus vastaisi valtakunnallista keskiarvoa). 3.2 Elinkeinorakenne Elinkeinorakenne 2011 (tilastokeskus) Alkutuotanto Jalostus Palvelut Yritystoimipaikkojen lukumäärä Hollola 4,7 % 31,2 % 61,9 % 1342 Hämeenkoski 25,7 % 10 % 61,1 % 277 Kärkölä 8 % 49,1 % 40,9 % 400 Yhteensä 6,7 % 33,7 % 57,3 % 3361

11 11 Työpaikkaomavaraisuus 2011 (tilastokeskus) Työlliset Työpaikat Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisestä työvoimasta, % Työpaikkaomavaraisuus 2011 Työpaikkaomavaraisuus 2001 Muutos Hollola ,5 % 66,8 % 75,8 % 9 % Hämeenkoski ,1 % 61,2 % 68,2 % 7 % Kärkölä ,3 % 91,6 % 103,2 % 11,6 % Yhteensä % 70,5 % Työpaikkojen määrä on kaikissa kolmessa kunnassa heikentynyt merkittävästi kymmenessä vuodessa. Suomen kunnista noin puolet on menettänyt työpaikkoja ja puolet kyennyt kasvattamaan työpaikkamääräänsä (pääosin vain hieman) viimeisen kymmenen vuoden aikana. %. Seutukunnan veturi Lahti on kyennyt kymmenessä vuodessa kasvattamaan työpaikkamääräänsä vain 1 %:in mikä ei ole ollut riittävää alueen kasvudynamiikan käynnistämiseksi. Isoimpien paikkakuntien työpaikkakasvu vastaavana aikana on ollut jopa kymmeniä prosentteja. Keskeisin työpaikkapoistuma kolmen kunnan alueella on ollut Foxconn Oy:n toiminnan lakkautus Hollolassa 2005, jonka vaikutus työpaikkapoistumaan Hollolan osalta oli n. 5 %. Paras työpaikkaomavaraisuus on Kärkölässä, missä sielläkin lasku on kuitenkin ollut nopeaa. Suurin työnantaja on Koskisen Oy, missä (koko konsernissa: Koskitukki Oy, Koskisen Oy) vuonna 2013 oli yhteensä 922 työntekijää. Työpaikkojen määrä kolmen kunnan alueella vuonna 2011 oli yhteensä 8835 kpl ja työllisten kokonaismäärä , kolmen kunnan työpaikkaomavaraisuus yhteensä olisi 70,5 Työllisyys Hämeen työvoimatoimiston heinäkuun 2014 katsauksen mukaan: Päijät Hämeessä heinäkuussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 15,9 % nousten edellisestä vuodesta 1,6 prosenttiyksikköä. Päijät Hämeen maakunnan kunnissa työttömiä työnhakijoita oli heinäkuun lopussa työttömien määrän kasvaessa vuodentakaisesta 1 509:llä (11 %). Päijät Hämeen maakunnassa työttömien osuus työvoimasta oli edellisvuotta korkeampi alueen kaikissa kunnissa paitsi Hämeenkoskella. Maakunnan matalimmat työttömien osuudet olivat Hämeenkoskella (9,0 %), Kärkölässä (10,5 %) ja Hollolassa (10,6 %). Korkeimmat työttömien osuudet olivat Lahdessa (18,7 %) ja Heinolassa (16,4 %). Päijät Hämeessä nuorten työttömien osuus (alle 25 vuotiaat) nuorten työvoimasta oli heinäkuussa 23,9 % nousten viime vuodesta 3,2 prosenttiyksikköä. Päijät Hämeen maakunnassa nuorten työttömien osuus oli

12 12 edellisvuotta korkeampi alueen kaikissa kunnissa. Päijät Hämeen maakunnan matalimmat nuorten työttömien osuudet nuorten työvoimasta olivat Sysmässä (11,1 %) ja Hämeenkoskella (12,6 %). Kärkölässä osuus oli 19,8 % ja Hollolassa 19,3 %. Yli vuoden työttömänä olleita oli heinäkuun lopussa Päijät Hämeessä Yli vuoden työttömänä olleiden määrä kasvoi edellisestä vuodesta Päijät Hämeessä 1 018:sta (27 %) ja koko maassa :llä (22,4 %). Kunnittain katsottuna yli vuoden työttömänä olleiden määrä kasvoi vuodentakaisesta Hämeenkoskea (19) ja Kärkölää (62) lukuun ottamatta. Hollolassa kasvua oli 70 kokonaismäärän ollessa 354. Pendelöinti 2011 Liitemateriaalina olevien pendelöintikarttojen mukaan Hollolasta käydään eniten töissä Lahdessa (4586), Helsingissä (276), Nastolassa (224), Kärkölässä (153) ja Heinolassa (110). Hämeenkoskella käy työssä 32. Hollolaan tullaan töihin eniten Lahdesta (2043), Nastolasta (190) ja Orimattilasta (156). Kärkölästä käy 98 ja Hämeenkoskelta 74. Hämeenkoskelta käydään eniten töissä Lahdessa (227), Hämeenlinnassa (95), Hollolassa (74) ja Kärkölässä (25). Hämeenkoskella käy töissä eniten Hämeenlinnasta (44), Lahdesta (36), Hollolasta (32), ja Kärkölästä (22) Kärkölästä käydään eniten töissä Lahdessa (313), Hollolassa (98) ja Helsingissä (83). Hämeenkoskella käy 22. Suunta on yleisesti etelään, koska Mäntsälässä, Riihimäellä ja Vantaalla käy n. 50 henkilöä/paikkakunta. Kärkölässä käydään töissä eniten Lahdesta (266) ja Hollolasta (153), Orimattilasta (33) ja Hämeenkoskelta (25). Elinkeinojen kehittäminen Hollolan kunta kuuluu osakkaana Lahden ydinkuntien perustamaan yhteiseen elinkeinoyhtiöön LADEC Oy:n. Lahden seudun vetovoimaisuutta, yritystoiminnan uudistamista ja kasvua edistävä Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy tarjoaa yrityksille monipuolisia liiketoiminnan kehittämispalveluita, jotka kattavat yrityksen elinkaaren eri vaiheet. Osaamiskärkinä ovat ympäristöteknologia sekä muotoilu. Hämeenkosken ja Kärkölän kunnat toteuttavat elinkeinotoimintaa itsenäisesti. Kaikki kolme kuntaa ovat osakkaina Lahden seutu Lahti Region Oy:ssä, joka on seudullinen markkinointi ja myyntiyhtiö. Se vastaa Lahden seudun brändi, asumisen ja matkailun markkinoinnista sekä matkailupalveluiden myynnistä ja matkailuneuvonnasta. 3.3 Kehittäminen Erityinen kehittämiskohde koko alueella ja erityisesti kolmen kunnan alueella on yritystoiminnan ja työpaikkojen lisääminen. Vain työpaikkakasvun kautta on mahdollista saada uusia asukkaita ja ylläpitää tätä kautta olemassa olevaa palvelurakennetta. Kunnilla on käyttämätöntä potentiaalia tavoitteen toteuttamiseksi; Lahden eteläinen kehätie toteutuessaan mahdollistaa uuden kehityskäytävän muodostamisen (vetovoimainen sijoittumispaikka saavutettavuuden näkökulmasta), Helsinki Lahti radan hyödyntäminen Kärkölän ja Hollolan osalta (rataan tukeutuva

13 13 asuminen ja yrittäjyys). Kunnilla on myös uudenlaisia mahdollisuuksia hyödyntää olemassa olevia, vahvoja toimijoitaan ja muodostaa näiden toimijoiden ympärille ns. klustereita (toisiaan hyödyntävien toimijoiden ketjuja). Samalla tavalla voidaan profiloida myös kaupallisia alueita erottumiskeinona. Myös lähiruokaketjujen kytkentä valmiisiin jakelu ja kauppaketjuihin mahdollistaisi peruselintarvikkeiden volyymikasvun. Elinkeinotoiminta kokonaisuudessaan edellyttäisi täsmällisesti ohjattua panostusta mahdollisuuksien hyödyntämiseksi ja toteuttamisen vauhdittamiseksi. Tällöin oman elinkeinotoiminnan mahdollisuuksia suhteessa seudulliseen yksikköön tulee vahvasti arvioida tai vaihtoehtoisesti pyrkiä muodostamaan uudenlainen toimintamalli Ladec Oy:öön tukeutuen. Kuntien elinkeinopoliittisia, vireillä olevia hankkeita on esillä: Hollolan kunta Keskustan kauppakeskushanke; sopimusten mukaan uuden kauppakeskuksen tulee olla valmis viimeistään 2016 alkuvuoden aikana Tarmontien ja Messiläntien kulma; K market/k Supermarket; valmistuu 2015/2018 Paassilan yritysalue, tulevan ohitien varressa (paloaseman rakentaminen käynnistyy vuonna 2014 alueelle), sijoittumisvalmius 2014 Hopeakallion yritysalue, tulevan ohitien varressa (esisopimus ABC aseman sijoittumisesta alueelle), sijoittautumisvalmius 2015 Nostavan alue vt 12 ja Helsinki Lahti oikoradan varrella, alueen kivenlouhinnan käynnistyminen vuonna 2014 Pyhäniemen alueen asemakaavoitus; Kartanoalueen matkailullinen kehittäminen, valmistuu 2015 Messilän alueen asemakaavoitus; Messilän alueen matkailullinen kehittäminen, valmistuu 2016 Mikäli kaikki hankkeet johtavat toteutumiseen, niiden arvioitu työpaikkavaikutus riippuen toteutuksen laajuudesta on Hämeenkosken kunta Käynnissä Hämeenkosken kunnan keskustaajaman ja sen läheisen maaseutualueiden osayleiskaavoitus. Tavoitteena tarkistaa ja suunnitella kunnan keskeisten alueiden maankäyttö sekä varmistaa yhdyskuntarakenteen toimivuus vuoteen Tavoitteena osayleiskaavan valmistuminen ja hyväksyminen vuonna Kaavatyön yhteydessä selvitetään myös Ojastenmäen teollisuusalueen mahdollista laajentamista pohjavesialueen ulkopuoliselle alueelle. Kaavatyössä arvioidaan myös maakuntakaavaluonnoksessa esitettyjen mahdollisten tuulivoimaalueiden soveltuvuus tuulivoimarakentamiseen. Ojastenmäen teollisuusalueen III vaiheen kaavoituksen loppuun saattaminen (entinen palstoitussuunnitelma alue) Kärkölän kunta

14 14 Kärkölän kunta kaavoittaa kaksi uutta pientaloaluetta joissa on yhteensä 25 tonttia, tonteille rakennetaan kunnallistekniikkaa sitten kun olemassa oleva tonttivaranto on pienentynyt merkittävästi ja tarvetta uusille pientaloalueille syntyy. Asuminen 2013 Asuntokuntien lukumäärä Vuokra asuntojen osuus Rivi ja pientaloissa asuvien osuus Kesämökit Hollola ,7 % 69,1 % 1542 Hämeenkoski ,7 % 94,3 % 553 Kärkölä % 88 % 388 Yhteensä ,4 % 74,3 % 2483 Kuntien asumisrakenne on rivi ja pientalovaltainen, vuokra asuntojen määrä on alle viidennes. Kunnat eivät ole ns. mökkikuntia; kolmen kunnan yhteenlaskettu mökkimäärä nostaisi sen 60. suurimmaksi mökkikunnaksi. Alueen veronmaksajien tulotaso on lähellä mediaania Kärkölässä, Hämeenkoskella n euroa alhaisempi ja Hollolassa lähes 4000 euroa korkeampi tulonsaajaa kohden. Tulotaso pk seutuun verrattuna on huomattavasti alhaisempi. Asumiseen liittyvät hankkeet ja kehitysnäkymät vuoteen 2020 Hollolan kunta Hollolan kunnanvaltuuston hyväksymään palvelujen järjestämisohjelmaan (2020) on kirjattu seuraavaa: Kaavallinen valmius Salpakankaan keskusta alueen ja sen lähialueen väestömäärän lisäykseen 2000 asukkaalla sekä keskusta alueelle toteutettavista ikä ihmisten vuokra asunnoista kpl. Tavoitetta toteutetaan mm. seuraavien alueiden/kohteiden kaavoituksella: Pientalot: Salpakangas, eteläinen Perhoslehto ja Kuntakeskuksen eteläiset osat AO tontit 77 ja AR/AP tontit 11, yht. n. 350 asukasta Kukonkoivu Kukonkangas AO tontit 150, yht. 450 asukasta Kerrostalot/keskusta alue 29 kpl, n asukasta ABC tontti 2 kpl Prisman päälle 2 Hedelmätarhantie 1 S marketin vanha tontti 4

15 15 Salpakankaantie 5 Harjunrinne 4 Yläkoulun tontti 3 Salpakankaan koulun ympäristö 4 Terveystie Tiilijärven risteys 2 Hämeenkosken kunta Käynnissä olevan osayleiskaavatyön rinnalla käynnistetään vuoden 2014 aikana ns. Heikkilän alueen asemakaavoitus. Alue sijaitsee Hämeenkosken koulun ja päiväkoti Päivänpaisteen välittömässä läheisyydessä. Alueelle on tarkoitus kaavoittaa omakotitalotontteja. Kaavan arvioidaan olevan valmis vuonna Osayleiskaavatyössä pyritään täydentämään asumista keskustaajaman alueella. Kaavatarkastelun yhteydessä selvitetään mm. asumiseen soveltuvien alueiden kaavoittaminen asumiselle. Kärkölän kunta Kärkölän kunnalla on voimassa oleva yleiskaava, jota ei ole lähiaikoina tarkoitusta muuttaa tai laajentaa. Kaavoitusohjelman mukaisesti on tarkoitus 2014 aikana kaavoittaa pientaloasumista varten Kivisillan alueella 12 tontin kohde sekä Lavanmäen asuntoalueen laajennus länteen päin joka sisältää pientalotonttia. Kunnalla on tämän jälkeen valmiita pientalotontteja 5 10 vuoden tarvetta vastaava määrä. Yhteenvetona väestön, elinkeinojen ja kehittämisen osalta, voidaan todeta seuraavaa: kuntien väestökasvu on ollut aleneva Kärkölässä ja Hämeenkoskella, mutta kasvava Hollolassa. Kolmen kunnan yhteisen väestökasvun arvioidaan olevan vuoteen asukasta Kärkölän kunnan työpaikkaomavaraisuus on korkein: 91,6 %, kolmen kunnan yhteinen työpaikkaomavaraisuus olisi 70,5 % kolmen kunnan työttömyysaste on Päijät Hämeen alhaisimpia Alueella on vireillä useita elinkeinopoliittisia hankkeita ja asumiseen liittyviä kaavoitushankkeita, joiden pohjalta alueella on edellytyksiä kasvattaa työpaikkaomavaraisuutta ja väestömäärää edellyttäen, että yleinen talouskehitys kohenee. 4. PALVELUT

16 Sosiaali ja terveyspalvelut Peruspalvelukeskus Oiva Nykytila: Hollolan, Hämeenkosken ja Kärkölän terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluita on yhteisesti tuotettu jo useiden vuosien ajan; Tiirismaan kuntayhtymä tuotti kolmen kunnan terveyspalvelut vuosina , Peruspalvelukeskus Oiva liikelaitos ja 2014 alkaen Peruspalvelukeskus Oiva on tuottanut sekä sosiaali että perusterveydenhuollon palvelut Hollolan, Hämeenkosken ja Kärkölän kuntien lisäksi Asikkalan ja Padasjoen kunnille, yhteensä n asukkaalle. Peruspalvelukeskus Oiva on oma taseyksikkönsä Hollolan kunnan kirjanpidossa. Hollolan valtuusto hyväksyy sille nettomääräisesti sitovan ja eriytetyn talousarvion. Toiminnasta aiheutuvat kustannukset laskutetaan yhteistoiminta alueen kunnilta pääsääntöisesti aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Kunnat vastaavat kustannuksista omien asukkaidensa palveluiden osalta. Peruspalvelukeskus Oiva tuottaa lakisääteiset sekä kuntien siltä tilaamat muut sosiaali ja terveydenhuollon palvelut yhteistoiminta alueelle. Yhteistoiminta alueeseen kuuluvat Hollolan kunnan lisäksi selvitysalueelta Hämeenkosken ja Kärkölän kunnat sekä selvitysalueen ulkopuolelta Asikkalan ja Padasjoen kunnat. Palveluiden tuottaminen perustuu kaikkien kuntien kunnanvaltuustojen hyväksymään yhteistoimintasopimukseen. Yhteistoiminnan hoitamista varten on Hollolan kunnan organisaatiossa yhteinen toimielin, perusturvalautakunta, johon kuntakohtaiset jäsenet (10 jäsentä) valitsee asianomainen kunta. Palvelut tuotetaan hyvinvointipalvelujen, vanhus ja vammaispalvelujen sekä terveyden ja sairaanhoidon palvelujen tulosalueilla. Erikoissairaanhoito ja ympäristöterveydenhuolto hankitaan PHSOTEY:lta. Palveluiden järjestämisen painopisteet on kirjattu Palveluiden järjestämisohjelmaan 2020 ja ovat asiakkuuksien hallinta, laitosvaltaisuuden purkaminen, palveluverkon tarkistaminen ja asiakkaiden/potilaiden omahoidon kehittäminen. Tulevaisuus: Kuntien nykyisellä kantokyvyllä ei ole mahdollisuutta tuottaa sillä volyymillä palveluita jolla ne tällä hetkellä tuotetaan. Selvitysalueen kunnissa tullaan tekemään vaikeita talouden sopeuttamispäätöksiä tulevina vuosina. Liitteenä yksityiskohtaisempi arvio palvelujen nykytuotannosta sekä kolmen kunnan palvelutuotannosta yhdessä kunnassa. Valtakunnallinen sosiaali ja terveydenhuollon uudistus etenee ja tarkoituksena on järjestää kaikki sotepalvelut viiden vahvan alueellisen järjestäjän toimesta vuodesta 2017 alkaen. Kunnille tulee lakisääteinen velvollisuus kuulua sote alueeseen. Alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta, ja ne tukeutuvat olemassa oleviin toimiviin rakenteisiin. Sote alueista muodostetaan riittävän suuria järjestämään kaikki sosiaali ja terveyspalvelut perustasosta aina vaativimpiin erityispalveluihin saakka. Riittävän suuri väestöpohja tuo sote alueille myös vankemmat

17 17 hartiat palveluiden järjestämiseksi ja rahoittamiseksi. Kunnat rahoittavat sote alueita tarvepainotetun kapitaatioperiaatteen mukaisesti. Palvelut säilyvät jatkossakin lähellä ihmisiä, mutta hallinto ja organisaatio voidaan koota viiteen yksikköön. Hallinto järjestetään kuntayhtymänä. Sote alue järjestää palvelut, mutta jatkossakin kunta voi toimii tuottajana. 4.2 Sivistyspalvelut Sivistystoimen palvelukokonaisuus sisältää useita isoja palvelukokonaisuuksia. Varhaiskasvatuspalvelut: (Lasten päivähoidon palvelut, esiopetus, lasten kotihoidontuen ja yksityisen hoidon tuen ja esioppilaiden päivähoidon) Perusopetuspalvelut: (Perusopetus, ylä ja alakoulut sekä oppilashuoltopalvelut, aamu ja iltapäivätoiminta, kerhotoiminta) Kirjasto ja vapaa aikapalvelut: (Kirjasto, kirjastoautopalvelut sekä nuorisotoimi sisältäen etsivän nuorisotyön) Hollolan sivistystoimi Hollolan sivistystoimen palvelurakennetta on voimakkaasti uudistettu ja tiivistetty niin kouluverkon kuin päivähoidonkin osalta osana vuonna 2013 päätettyä talouden sopeutusohjelmaa, jonka toimeenpano ja toteutus on käynnissä. Palveluverkon osalta lähitulevaisuudessa ei ole tarvetta tiivistää rakennetta jo päätetystä. Oppilasmäärien kehityksen ja palvelutarpeen näkökulmasta päätetty rakenne on tarvetta vastaava ja joka palvelee pitkälle tulevaisuuteen. OPPILASMÄÄRÄT Hollolan kunta Oppilasmäärät luokka asteittain tytöt pojat yht. Esiopetus luokka* luokka luokka luokka luokka luokka luokka Alkuopetus (0 2 lk) Luokat Luokat Kaikki (esi 6) *) pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaat, jotka suorittavat oppivelvollisuuden ensimmäistä vuotta Yläluokat

18 tytöt pojat yht. 7.luokka luokka luokka Kaikki Vesikansan alueen 7 9 luokan oppilaat käyvät yläkoulua Lahdessa ja Asikkalassa. Ko. oppilasmäärä ei sisälly taulukkoon Oppilasmäärät eivät sisällä Etappi luokan oppilaita (13 hlö). Palveluverkko on jaettu nykyisellään koko kunnan osalta kahteen palvelualueeseen, joita molempia hallinnoi yhteistyössä työparina palvelualueen rehtori ja varhaiskasvatuksen palvelupäällikkö yhdessä palvelualueiden muiden esimiesten kanssa. Toimintamallia toteutetaan jaetun johtamisen ja henkilöstön aidon osallistamisen kautta. Jokainen sivistystoimen esimies osallistuu myös koko toimialaa koskevaan valmisteluun sekä suunnitteluun. Kärkölän kunnan sivistyspalvelut ovat yksi osa pohjoista palvelualuetta ja sen palveluntuotantoa. Hollolan kunta on linjannut vuoden 2014 talousarviossa merkittäviä talouden sopeuttamistoimia. Toimintamenojen säästöt näkyvät palveluissa. Kunnan palveluverkko supistuu kuluvan toimintavuoden aikana. Miekkiön koulu lopettaa toimintansa ja Ylikartanon, Piiparin ja Viirikukon päiväkotien toiminta keskittyy Salpakankaalle. Päivähoidon ja koulutoiminnan kokonaisuutta tarkastellaan yhtenä sivistystoimen kokonaisuutena, jossa hyödynnetään kyseisiä tiloja kokonaisuutena hyödyntäen tilat optimaalisesti, jotta vältytään ylimääräisiltä tiloilta mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla. Kirjaston aukioloajat ovat supistuneet ja koulujen tuntikehys hieman pienenee sekä II asteen yleissivistävää koulutusta ei enää järjestetä. Kirjasto ja vapaa aikatoimen osalta Hollola tuottaa kyseiset palvelut omana kokonaisuutenaan Hollolan ja Kärkölän kuntien osalta, jossa palvelut vastaavat palvelutarvetta. Hollolan sivistystoimen palvelutoiminnan osalta keskeinen linjaus on tuottaa peruspalvelut laadukkaasti palvelutarpeen näkökulmasta. Hollolan osalta kokonaisuus toteutuu pääosin nykyisillä linjauksilla, riippumatta siitä toteutuisiko kolmen kunnan yhteinen palvelukokonaisuus vai ei. Palvelurakenteeseen ei olisi kolmen kunnan yhteisenä kokonaisuutena odotettavissa olennaisia muutoksia, johtuen siitä, että Hollolan näkökulmasta palvelukokonaisuuteen tulisi lisänä lähinnä Hämeenkosken sivistystoimi, jossa toimintayksikköjä on vain kaksi, yksi päiväkoti ja yksi perusopetuksen yksikkö. Kokonaisuus toimisi palvelujen toteutumisen kannalta nykyiseltä pohjalta lähinnä siten, että yhteistyösopimusten sijasta toiminta vakiintuisi yhdelle toimijalle. Kärkölän sivistystoimi Kärkölän sivistystoimi on kokonaisuutena toiminnallisesti osa Hollolan palvelualuetta, tilaaja/tuottajamallin mukaisesti. Sivistyspalvelut on kokonaisuudessaan tuotettu vuodesta 2009 alkaen Hollolan ja Kärkölän kuntien yhteistyösopimuksen mukaisesti samalla palvelutasolla, kulttuuripalveluita lukuun ottamatta. Hollolan sivistyslautakunta on Hollolan ja Kärkölän kuntien yhteislautakunta. Kärkölän kunta on toteuttanut sivistystoimen osalta muutamia pienehköjä sopeutustoimia (Lappilan koulu ja lukiotoiminta) palvelutarvetta vastaavaksi, mutta muita muutoksia ei ole toteutettu. Lukiotoiminta päättyy kokonaisuudessaan oppilasmäärän vähäisyyden vuoksi.

19 19 Kärkölän kunta Oppilasmäärät luokka asteittain tytöt pojat yht. Esiopetus luokka* luokka luokka luokka luokka luokka luokka Alkuopetus (0 2 lk) Luokat Luokat Kaikki (esi 6) Yläluokat tytöt pojat yht. 7.luokka luokka luokka Kaikki Oppilasmäärien ja toiminnan tarpeiden näkökulmasta Kärkölän palveluverkko on nykyisellään selkeästi ylimitoitettu, lukuun ottamatta pääosin varhaiskasvatuspalveluita. Varhaiskasvatuspalveluissa vuorohoidon kysyntä on vähäistä. Oppilasmäärät ovat olleet jo pidemmän aikaa laskevia, joten kouluverkko on välttämätöntä tarkastella. Asia ei ole sinänsä uusi, vaan palveluverkkoverkkokysymykset on olleet esillä jo vuodesta Kärkölän lukion lakkautuminen johtaa merkittävään haasteeseen yläkouluopetuksen säilymisen ja järjestämisen näkökulmasta. Varhaiskasvatuksen osalta keskitettynä päivähoitona toteutettu Vuokkoharjun päiväkoti riittää myös tulevaisuuden muutoksiin päivähoidon osalta erittäin hyvin. Perhepäivähoidon vähentyessä Vuokkoharjun kapasiteetti riittää ja myös mahdollistaa kolmen kunnan kokonaisuudessa palvelutarkastelun myös siltä osin. Yläkoulu on jäämässä oppilasmäärältään pieneksi, jolloin myös opetustuntien määrä jää alhaiseksi huomioiden opetuksen virkarakenne. Tilannetta voi lähestyä yhtenäisen perus opetuksen kautta, jolloin perusopetus on keskitetty Kärkölän alueella yhtenäisen perusopetuksen mallin mukaisesti tai vaihtoehtoisesti siten, että yläkouluopetus järjestetään keskitetysti ja säilytetään pienempien oppilaiden kouluyksikkö alakouluopetuksen osalta. Sivistystoimen palvelujen järjestämiseen tällä asialla on merkittävä vaikutus niin palvelujen tuottamisen kuin kustannustason hillitsemisen näkökulmasta. Toistaiseksi Kärkölän päätöksenteossa ei ole ollut halukkuutta kustannustason tai palveluverkon rakenteen tarkasteluun vaan taseeseen kertyvää alijäämää on tietoisesti kasvatettu. Tämänhetkisessä kuntarakenne tilanteessa on myös ilmeistä, että nykyinen sivistystoimen yhteistoimintasopimuksen jatkuminen Hollolan kanssa joudutaan arvioimaan uudelleen.

20 20 Kärkölä on joka tapauksessa tienhaarassa kuinka sivistystoimen palvelut kunnan alueella tuotetaan. Kunnan talous on saatettu niin heikkoon tilaan, että edellytyksiä omin voimin jatkamiselle tai palvelurakenteen ylläpitämiselle ei ole, koska päätöksiä alijäämän kasvun hillitsemiseksi ei ole juurikaan tehty. Tästä syystä sivistystoimen palveluverkkoon kohdistuu väistämättä merkittäviä supistuspaineita, jotka tulisi toteuttaa mahdollisimman pian. Opetus tulee keskittää Järvelään ja siitä huolimatta yläkouluopetuksen järjestämisen edellytykset Järvelässä ovat korkeintaan kohtuullisella tasolla. Peruspalvelujen tarve sivistystoimen osalta ei nykyisillä arvioilla tule kasvamaan tulevaisuudessakaan. Kärkölän osalta muutostarve on ilmeinen. Kolmen kunnan kokonaisuudessa palvelurakenne muuttuu väistämättä tarvetta vastaavaksi, mutta muutoin palvelujen tuotanto säilynee hyvin pitkälti nykyisellä tasollaan. Arvioitavaksi jää, mitkä ovat todelliset edellytykset ylläpitää yläkoulua kokonaisuudessaan myös Järvelässä. Kolmen kunnan kokonaisuudessa sivistystoimen palvelukokonaisuudet tulee arvioida joka tapauksessa uudelleen, joka voi Kärkölän näkökulmasta osittain vahvistaa palvelutarvetta joiltain osin. Näin esimerkiksi päivähoidossa, mutta laajamittaisia muutoksia ei nykyisellä ikärakenteella ole perusteltua olettaa kehittyvän. Hämeenkoski Syksystä 2011 Hämeenkosken koulutoimessa esi ja luokkien perusopetus keskitettiin kunnan ainoalle, Hämeenkosken koululle. Oppilaat ovat jakautuneet vuosiluokille siten, että koulussa on sekä kaksiettä yksisarjaisia vuosiluokkia. Vuoden 2012 alusta päivähoito keskitettiin koulun yhteyteen valmistuneeseen päiväkoti Päivänpaisteeseen. Koululle keskitettiin v kesällä edelleen kunnan ruokapalvelut, jossa valmistetaan aterioita myös Oivan vanhustyölle ja kotipalvelun ateriapalveluun kunnan alueella. Peruspalvelujen osalta palveluverkko on nykyisellään palvelutarpeita vastaava. Hämeenkosken koulu Oppilasmäärät luokka asteittain tytöt pojat yht. Esiopetus luokka luokka luokka luokka luokka luokka Joustoluokka Pienryhmä 4 4 Alkuopetus Luokat Luokat Kaikki Yläluokkien opetus tapahtuu sopimuksen mukaan Hämeenlinnan Lammilla Hakkalan koulussa YLÄLUOKAT tytöt pojat yht.

21 21 7.luokka luokka luokka Kaikki Yläluokkien oppilaiden opetus on toistaiseksi hankittu sopimuksella Hämeenlinnan kaupungilta Lammin taajaman Hakkalan koululta. Tiivistyvän seudullisen yhteistoiminnan ja erityisesti valmisteilla olevan opetussuunnitelman (OPS 2016) velvoitteiden pohjalta on tarkoituksenmukaista tarkastella yläluokkaopetuksen yhteistyömahdollisuuksia Päijät Hämeen suunnalta. Kaikkien kolmen kunnan oppilasmäärä yhteensä. OPPILASMÄÄRÄT Oppilasmäärät luokka asteittain Hollola Kärkölä Hämeenkoski yht. esiopetus luokka* luokka luokka luokka luokka luokka luokka alkuopetus (0 2 lk) luokat luokat kaikki (esi 6) *) pidennetys oppivelvolisuuden oppilaat, jotka suorittavat oppivelvollisuuden ensimmäistä vuotta Yläkoulu Hollola Kärkölä Hämeenkoski yht. 7. luokka luokka luokka kaikki Kirjasto ja vapaa aikatoimen osalta Hämeenkoski tuottaa palvelut oman kuntansa osalta. Hämeenkosken sivistystoimen osalta merkittäviä muutoksia ei ole näköpiirissä, lukuun ottamatta yläkoululaisten opetuksen järjestämistä. Palvelurakenne on nykyisellään päivähoidon ja perusopetuksen

22 22 osalta se, jolla palvelutarpeeseen kyetään vastaamaan. Hämeenkosken koulu toimii yksisarjaisena alakouluna ikäluokkien pienestä koosta johtuen. Kolmen kunnan kokonaisuudessa muutoksia olisi odotettavissa lähinnä sivistystoimen hallinnon, oppilashuollon kokonaisuuden, kirjasto ja vapaa aikatoimen sekä etsivän nuorisotyön osalta, jossa nykyinen kuntien välinen yhteistyö vakiintuisi toimimaan yhden toimijan kokonaisuudessa ja siten tiivistämään myös toteutuksen resursseja yhteiseksi kokonaisuudeksi. Sivistystoimen hallinnon osalta Hämeenkoski tulisi osaksi aluemallia niin varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen osalta, jolloin Hämeenkosken sivistystoimen hallinto sulautuisi olemassa oleviin ja hyväksi havaittuihin toimintamalleihin osaksi yhtä sivistystoimea. Kuntien jo yhteistoiminnassa tuotetut palvelut Perusopetuksen liittyvät oppilashuoltopalvelut sekä kouluterveydenhuoltopalvelut toteutetaan yhteistoiminnassa kaikkien kuntien kesken. (Oiva kunnat). Oppilashuoltoon kuuluvat opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, jotka ovat kansanterveyslaissa tarkoitettu kouluterveydenhuolto sekä lastensuojelulaissa tarkoitettu kasvatuksen tukeminen. Hollolassa, Hämeenkoskella ja Kärkölässä oppilashuoltoon kuuluvat koulupsykologi ja kuraattori sekä kouluterveydenhuollonpalvelut hankitaan Peruspalvelukeskus OIVA:sta. Hollolassa Kankaan koulun yhteydessä toimii seudulliset ETAPPI luokat, jotka tuottavat opetuspalvelua vaikeimmista psykososiaalisista ongelmista kärsiville lapsille ja nuorille. Etappiluokilla työskentelevät psykiatriset sairaanhoitajat ovat Oivan palveluksessa. Vapaan kansan sivistystyön osalta Wellamo opisto tuottaa seudullisena toimijana kansalaisopistopalvelut, jossa ovat mukana kaikki Päijät Hämeen kunnat. - hyödyntää Hollolassa v tehtyä demokratiaselvitystä ja siinä esitettyjä keinoja; ks. myös Salpauskunta selvityksessä demokratiatyöryhmän raportin liitteessä luetellut mallit 4.3 Tekniset palvelut Tekniset palvelut kunnittain Luottamushenkilöorganisaatio Kuntien teknisen toimialan luottamushenkilöorganisaatio on kuvattu alla