ELINVOIMAINEN KESTÄVÄN KASVUN MAAKUNTA

Transkriptio

1 1 ELINVOIMAINEN KESTÄVÄN KASVUN MAAKUNTA Keski-Pohjanmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma ja maakunnan yhteistyöasiakirja vuosille Lopullinen Maakunnan yhteistyöryhmä Maakuntahallitus

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 1.1 Valmistelun vaiheet ja yhteistyö 2 MAAKUNNAN KEHITYSNÄKYMÄT JA TAVOITTEET 2.1 Maakunnan nykytila ja kehitysnäkymät 2.2 Alueella toteutettavien ohjelmien vaikuttavuus 2.3 Lähitulevaisuuden muutostekijät ja mahdollisuudet 3 MAAKUNNALLISET STRATEGIAT JA KANSALLISET KEHITTÄMISLINJAUKSET 3.1 Maakunnallinen strategiatyö 3.2 Kansallisten toimenpideohjelmien vaikuttavuus 3.3 Kasvusopimukset ja INKA -ohjelma 3.4 Pohjanmaan ELY -keskuksen sekä Etelä-Pohjanmaan ELY -keskuksen Strateginen tulossopimus 4 MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN Osaava Keski-Pohjanmaa 4.2 Yrittävä Keski-Pohjanmaa 4.3 Hyvinvoiva Keski-Pohjanmaa 4.4 Toimiva Keski-Pohjanmaa 4.5 Laaja-alaisesti toteutettavat yhteishankkeet 5 MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJA

3 3 1. JOHDANTO 1.1 Valmistelun vaiheet ja yhteistyö Keski-Pohjanmaan liiton toteuttamissuunnitelman valmistelu vuosille käynnistettiin maaliskuussa Maakunnan TOTSU -toimintalinjatyöryhmät kokoontuivat maaliskuussa täydentämään TOTSU hankkeiden seurantatietoja ja kehittämään tulevan TOTSU -kautta ja sen prosessia. TEM järjesti valmistelijoille Helsingissä ELY -keskusten ja maakuntaliittojen strategiapäivän/ työseminaarin. Toteuttamissuunnitelman laadintaan tuli ohje ministeriöltä , osana ELY -keskusten strategisten tulossopimusesitysten laatimisohjetta. Keski-Pohjanmaan liitto aloitti toimijoiden hanke-esitysten keräämisen toukokuussa 2013 lähettämällä toimintalinjojen työryhmille taulukot täydennettäväksi. Toimintalinjatyöryhmät kokoontuivat touko-kesäkuussa käsittelemään sekä siihen mennessä tulleita hankeesityksiä että alustavia tekstejä. Luonnos Toteuttamissuunnitelmasta vuosille sekä hankelistat lähetettiin kommentoitavaksi työryhmän jäsenille kesäkuun lopussa. Kommentointiaikaa luonnokseen ja hankelistoihin oli saakka. Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan liitot kokoontuivat Vaasaan pohtimaan yhteisiä hanke-esityksiä Etelä-Pohjanmaan ELY -keskus kutsui Pohjanmaan ELY - keskuksen sekä Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan liitot yhteiseen strategiailtapäivään Seinäjoelle. Tilaisuudessa käytiin läpi alueen näkymiä, strategiaprosessin etenemistä sekä ajatuksia yhteisistä näkemyksistä, sekä informoitiin yhteisen sähköisen työalustan käytöstä, jossa oli mahdollisuus käydä kommentoimassa ELY -keskusten strategia-asiakirjoja. Elokuussa Keski-Pohjanmaan liitossa työstettiin edelleen toimintalinjakohtaisia tavoitteita ja hanke-esityksiä. Sihteeristön kokouksessa käsiteltiin Toteuttamissuunnitelman luonnos, jonka jälkeen asiakirja lähti toimijoille kommenteille, kommentointiaikaa saakka. Toteuttamissuunnitelman luonnosversio on ollut luettavissa Keski-Pohjanmaan liiton nettisivuilla alkaen, jonne on päivitetty kommenteissa ja käsittelyissä tulleet muutokset. Keski-Pohjanmaan liitossa maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma on hyväksytty maakunnan yhteistyöryhmässä Maakuntahallitus hyväksyi toteuttamissuunnitelman lopullisessa muodossa kokouksessaan Kokkolassa Jukka Ylikarjula, maakuntajohtaja

4 4 2. MAAKUNNAN KEHITYSNÄKYMÄT JA TAVOITTEET 2.1 Maakunnan nykytila ja kehitysnäkymät Keski Pohjanmaan väkiluku jatkoi kasvuaan vuoden 2012 aikana noin 120 asukasta. Edellisenä vuonna kasvu oli 160 henkilön luokkaa. Vuoden puolisko on edennyt siten, että Kokkolan kaupungin väestö kasvu on noin 175 ja muu maakunnan väki on vähentynyt muutamalla kymmenellä ihmisellä. Maakunnan väkiluku oli vuoden 2012 lopussa tarkalleen asukasta. Kuva 1 kertoo pidemmän aikavälin väestökehityksen trendin. Keski-Pohjanmaa on tällä hetkellä kasvava maakunta, toisin kuin luvun alussa. Eri ikäryhmistä jatkossa suurin kasvu on yli 65 -vuotiaissa. Myös lasten määrä on hienoisessa kasvussa Väestömuutokset Keski-Pohjanmaalla luvulla Kokonaismuutos Kuntien välinen nettomuutto Luonnollinen väestönlisäys Nettosiirtolaisuus Kuva 1. Väestökehitys luvulla Keski-Pohjanmaalla. Tilastokeskus. Talouden taantuman pohjakosketus oli vuonna 2009, minkä jälkeen talous oli elpymässä. Viime aikoina teollisuuden tilanne on muuttunut jälleen haasteellisemmaksi etenkin Keski-Pohjanmaalla vertailussa koko maan tilanteeseen. Kokkolan suurteollisuuden merkittävän aseman johdosta ei maakunnan muun teollisuuden tilannetta kuvasta 2 pysty suoraan päättelemään, mutta esimerkiksi puuteollisuuden suhdannetilanteessa on epävarmuustekijöitä. Toisaalta kuva 3. osoittaa, että maakunnan teollisuus on pystynyt lisäämään henkilöstön määrää liikevaihdon trendistä huolimatta. Liikevaihdossa kaikilla muilla päätoimialoilla on teollisuutta myönteisempi kehitys (kuvat 2 ja 3, lähde: toimialaonline). 125 Keski-Pohjanmaan päätoimialojen suhdanteet: liikevaihto (Q1) 110 Keski-Pohjanmaan päätoimialojen suhdanteet: henkilöstömäärä (Q1) Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 95 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q = A-X Kaikki toimialat C Teollisuus F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa Muut palvelut (H, I, J, L, M, N, R, S) 2010= A-X Kaikki toimialat C Teollisuus F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa Muut palvelut (H, I, J, L, M, N, R, S) Kuva 2. Liikevaihdon kehitys toimialoittain ja kuva 3. henkilöstömäärän kehitys toimialoittain

5 5 Keski Pohjanmaan työttömyys ylitti kesällä 2013 pitkästä aikaa 10 prosentin rajan, mikä tarkoittaa noin 3100 työtöntä työnhakijaa. Viimeksi työttömyys oli näin korkealla alkuvuonna Koko maan työttömyys on reilut 12 %. Noususuhdanteen lopulla vuonna 2008 työttömyys kävi jo alle 2000 henkilössä. Sekä alle 25 - vuotiaita työttömiä että yli vuoden työttömänä olleita on hieman yli 500 henkilöä. Yli 50 -vuotiaita työttömiä on 1000 henkeä. Edellä esitetyt tiedot osoittavat, ettei vuoden 2008 alkanut nousu taantumasta ole yksiselitteinen. On selvää, että luvun alun vahva työpaikkakasvu on nyt ohi ja edessä on hitaan kasvun ajanjakso. Euroopan epävakaa taloustilanne aiheuttaa edelleen vaikeuksia myös Suomen vientitoiminnalle. Vaikka työvoiman kokonaistarjonta supistuu eläköitymisen myötä, uhkaa työttömyys jäädä korkealle tasolle. Jos näin käy, kertoo se eriytymiskehityksestä, työmarkkinoiden kohtaanto -ongelmasta ja kansallisten resurssien tehottomasta käytöstä. asuntojen vuokraus ja hallinta Julkinen hallinto kauppa rakentaminen maa ja metsätalous teollisuus SoTe koulutus yhteensä KP kuljetus ja varastointi Bkt toimialoittain kasvu-% ja vuoden 2010 tilanne, M Keski-Pohjanmaan bkt (arvonlisäys, brutto perushintaan) oli vuonna 2010 noin 1807 miljoonaa euroa. Vuoden 2005 tasosta (1386 M ) tuli kasvua 420 M, joka on yli 30 %. Samalla ajanjaksolla koko maan kasvu on hieman alle 14 %, joten Keski-Pohjanmaan toimialat ovat kehittyneet hyvin suhteessa koko maahan bkt:llä mitattuna. Kuljetusala on ollut vahvassa kasvuvauhdissa ja teollisuuden 25 %:n kasvu suurimpana toimialana luo tärkeän pohjan keskipohjalaiselle hyvinvoinnille. Bkt:n kehittyminen on ollut vahvempaa maakuntakeskuksessa kuin maaseudulla. Kokkolan seudulla ollaan jopa edellä koko maan tasoa bkt/asukas vertailussa BKT Keski-Pohjanmaalla luvulla

6 6 2.2 MAAKUNNASSA TOTEUTETTAVIEN OHJELMIEN VAIKUTTAVUUS Pohjois-Suomen EAKR -ohjelma Pohjois-Suomen EAKR -ohjelman avulla on Keski-Pohjanmaalla lisätty ensisijaisesti yritysten kilpailukykyä. Noin puolet myönnetyistä varoista on kohdistunut yritystukiin, ja valtaosalla muustakin toiminnasta on ollut vahva yrityskytkentä. Keski-Pohjanmaan suhteellinen työpaikkakasvu ja etenkin yksityisten työpaikkojen lisäys on viime vuosina ollut maan nopeinta. EAKR varoja on satsattu vahvasti myös yrityskytkentäisiin TK- (tutkimus ja kehitys) ja oppimisympäristöihin. Mm. Keski-Pohjanmaan kemiallisten prosessien osaamista ja tutkimustoimintaa on vahvistettu suurteollisuuden ja alueellisten TKI -toimijoiden (tutkimus-, kehitys- ja innovaatio) yhteistyönä. Satsaukset laadukkaisiin TK- ja oppimisympäristöihin ovat vaikuttaneet yritysten kiinnostukseen investoida alueelle ja tätä kautta luoda pysyvyyttä työpaikkoihin sekä myös synnyttää uusia työpaikkoja ja uutta yritystoimintaa. Alueella toimiva suurteollisuus onkin taantumasta huolimatta investoinut voimakkaasta maakuntaamme ja tuottanut työtä sekä alueen rakennusteollisuudelle että palveluyrityksille. Alueemme saavutettavuutta on parannettu rakentamalla tietoliikenteelle koko maakunnan kattava maakuntaverkko. Keski-Pohjanmaan vetovoimatekijöitä on vahvistettu tukemalla mm. uuden yritystoiminnan sijoittumista suurteollisuusalueen yhteyteen, toteutetuilla rekrytointihankkeilla sekä maakunnallisilla viestintä- ja markkinointihankkeilla. Alueen vetovoimaa on lisätty myös maakuntakeskus Kokkolan ja muiden kuntakeskusten ilmeenkohotus ja ympäristö -hankkeilla. Manner-Suomen ESR -ohjelma ESR -ohjelmavaroin on tuettu pääasiassa työllistymistä tukevia sekä osaamisen kehittämistä edistäviä toimenpiteitä. Käytettävissä on ollut sekä Pohjois-Suomen ESR alueosion että valtakunnallisen osion ESR - varoja. Pohjois-Suomen alueellisen osioin kautta on vahvistettu pääasiassa yritysten henkilökunnan osaamista, tuettu nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn tähtääviä toimia sekä koulutusväylän kehittämistä toiselta asteelta korkea-asteelle. Uusyrittäjyyttä on tuettu valtakunnallisen osioin rahoituksella. ESR toimenpiteillä on onnistuttu erityisesti lisäämään paikallista yhteistyötä oppilaitosten ja työ- ja elinkeinohallinnon kesken sekä eri koulutusasteiden oppilaitosten keskinäistä yhteistyötä. Keski-Pohjanmaalla ESR varojen käytössä on painottunut vahvasti niiden kohdentaminen suoraan työttömiin kohdistuviin toimenpiteisiin, joka on poikennut selkeästi muun maan tavasta kohdentaa varoja. Tulokset ovat alueemme ELY -keskuksen mukaan olleet merkittäviä; työhön kiinnittymien on palkkatuen avulla kaikkein tehokkainta. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämistä rahoitetaan EU:n maaseuturahastosta, Keski-Pohjanmaalla maaseutuohjelmaa toteutetaan Pohjanmaan ELY -keskuksen laatiman alueellisen maaseudun kehittämisohjelman mukaisesti. Keski-Pohjanmaalla maaseutuohjelman toteutus on edennyt hyvin, ohjelmakaudella käytettävissä olevasta asukaspohjan mukaisesta myöntämisvaltuudesta on sidottu mennessä 91 %. Ohjelman toteutus on edennyt ohjelmakauden alussa tehdyn linjauksen mukaisesti, myöntämisvaltuudesta 64 % on suunnattu Keski-Pohjanmaalla toimivien maaseudun mikroyritysten kehittämiseen ja 36 % kehittämishankkeisiin. Yritystuista 60 % on myönnetty Kaustisen seutukunnan alueelle ja 40 % Kokkolan seutukunnan alueelle.

7 7 Keski-Pohjanmaan maaseutustrategian päätavoitteet ovat olleet sosiaalisen ja kulttuurisen kilpailukyvyn kehittäminen sekä taloudellisen kilpailukyvyn kehittäminen. ELY -keskuksen kautta maaseuturahastosta on rahoitettu luonnonvara-alan taloudellisen kilpailukyvyn edistämiseen tähtääviä maaja metsätalouden sekä turkistalouden koulutus-, tiedonvälitys- ja kehittämishankkeita. Luonnonvara-alan hankkeiden toteutuksessa on keskeinen rooli ollut luonnonvara-alan Luova-yhteistyöverkostolla. Maaseutuohjelmasta rahoitetut yritystuet ovat kohdentuneet maaseutustrategian mukaisille toimialoille mm. elintarvikkeiden jalostukseen, puuteollisuuteen sekä metallituotteiden valmistukseen. Kehittämishankkeiden kautta on rahoitettu mm. matkailuelinkeinojen ja maaseudun hyvinvointipalvelujen kehittämistä. Pohjanmaan ELY -keskuksen maaseutu- ja energiayksikössä on tehty hallinnolliset päätökset Kaustisen seutukunnan alueella toimivan toimintaryhmä Pirityiset ry:n omasta Leader -rahoituskiintiöstään myöntämille kehittämishankkeille ja yritysinvestoinneille. LEADER -ohjelmasta on rahoitettu erityisesti sosiaalisen ja kulttuurisen kilpailukyvyn kehittämiseen tähtääviä paikallisia hankkeita, jotka liittyvät mm. maaseudulla asumisen edistämiseen, väestön henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin edistämiseen, kylätoiminnan kehittämiseen ja kansainvälistämiseen, tietoliikenneyhteyksien parantamiseen sekä maiseman- ja ympäristön hoitoon. Suurin osa Keski-Pohjanmaan maakunnan alueelle rahoitetuista kylien kehittämishankkeista on rahoitettu Leader -ohjelman kautta. Pohjanmaan ELY -keskuksen maaseutu- ja energiayksikkö arvioi, että ohjelmakauden kokonaisvaltainen toteuttaminen on onnistunut hyvin. Maaseutuohjelman toteuttamiseen liittyvä rahoitustoiminta on ollut ELY -keskuksen strategian, Keski-Pohjanmaan maaseutustrategian sekä maakuntaohjelman mukaista. Kaikkia maaseutustrategian mukaisia tavoitteita ja toimenpiteitä ei voida rahoittaa maaseuturahaston varoilla lainsäädännön ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman asettamien reunaehtojen vuoksi, mutta eri rahastojen kautta rahoitettujen toimenpiteiden yhteisvaikutuksella on voitu edistää maaseutustrategialle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Maaseutu- ja energiayksikön toiminnallisessa tulossopimuksessa Maaseutuviraston kanssa on linjattu, että kehittämisvarojen vähenemisen vuoksi vuonna 2013 tullaan ensisijaisesti rahoittamaan yritysten investointeja ja kehittämistoimenpiteitä sekä maa- ja metsätalouden rakennekehitystä edistäviä hankkeita. Vuoden 2013 myöntökiintiöstä voidaan rahoittaa jonkin verran uusia hakemuksia, mutta tl 1 myöntökiintiön rajallisuus aiheuttaa ongelmia, koska vuoden 2013 kiintiöstä osa on siirretty vuodelle Rahoituksen yhteensovitus ja yhteistyö Pohjanmaan ELY -keskuksen ME-yksikön ja työllisyys- yrittäjyys- ja osaaminen (TYO) -yksikön välillä on sujuvaa ja yritystukihakemuksia käsitellään säännöllisesti yhdessä molempien yksiköiden yritystutkijoiden kesken. Hakemuksia ohjataan tarvittaessa kullekin yrityshankkeelle parhaiten sopivaan rahastoon. Maakunnan kehittämisraha MKR Ohjelmakauden alusta vuosina on toteutettu maakunnan kehittämisrahoituksella yhteensä 100 hanketta. Hankkeiden kokonaisvolyymi on noin 3 miljoonaa euroa. Hankkeet ovat olleet pääperiaatteiltaan: - esiselvityshankkeita/ valmisteluhankkeita 30 kpl, 20 % kokonaisvolyymista - strategiahankkeita ja niiden toimeenpanevia hankkeita 14 kpl, 15 % kokonaisvolyymista - kehittämishankkeita (sisältää mm. AMO, KOKO hankkeet) 56 kpl, 65 % kokonaisvolyymista. Maakunnan sitomaton kehittämisraha on tärkeä rahoitusinstrumentti maakunnan kehittämisessä. Maakunnan kehittämisrahan käyttö nopeana ja joustavana instrumenttina suurten hankekokonaisuuksien

8 8 alullepanijana ja eteenpäin viejänä on ollut toimiva käytäntö. Kehittämisraha on tukenut vahvasti maakunnassa tapahtuvaa kehitystoimintaa. Noin puolet rahoitetuista hankkeista esiselvittää ja luo mahdollisuuksia suurempien hankekokonaisuuksien valmistelulle ja kilpaillun rahoituksen saamiseksi maakuntaan. Pelkästään vuosien rahoitetuilla KOKO -hankkeilla on suunniteltu ja aikaansaatu laajempia hankekokonaisuuksia noin 12 miljoonan euron edestä Keski-Pohjanmaalle, joista noin 50 % on toteutusvaiheessa tällä hetkellä. Maakunnan kehittämisrahahankkeilla on pystytty vaikuttamaan 97 uuden työpaikan syntymiseen sekä 82 uuden yrityksen perustamiseen. Rahoitetut hankkeet ovat alueella suunniteltujen laajojen kokonaisuuksien esiselvittäviä ja valmistavia hankkeita, jotka ovat kohdistuneet alueen painopistetoimialojen lisäksi mm. matkailualalle, kulttuurialalle, luonnonvara-aloille, koulutuksen yhteistyön kehittämiseen toisella asteella, korkeakoulutuksessa sekä hyvinvointialalla. Toteutettavat hankkeet kohdistuvat yritysten yhteistyön sekä verkostoitumisen edistämiseen, omistajavaihdosten edistäminen, kilpailukyvyn parantamiseen, sekä alueen vetovoimaisuuden kehittämiseen. Maakunnan kehittämisrahoituksella on pystytty toteuttamaan ensimmäiset kriittisen tärkeät kehittämisvaiheet rakennemuutosalueilla. Vuosien aikana maakunnan kehittämisrahoituksen hakuprosessi on uudistumassa. Prosessia kehitetään läpinäkyvämmäksi ja laadukkaammaksi, joka paremmin palvelee alueen kehittämistavoitteita. Kansallisen maakunnan kehittämisrahan vuosittaisten myöntövaltuuksien leikkauksien takia Keski- Pohjanmaalla rahoitetaan tällä hetkellä pelkästään pienimuotoisia esiselvitys-/valmisteluhankkeita. Kokkolanseudun Osaamiskeskusohjelma Kokkolan seudun osaamiskeskus on mukana kahdessa kansallisessa osaamisklusterissa, nanoteknologia ja uusiutuva metsäteollisuus. Nanoteknologian klusteriohjelmassa painopisteenä on nanoteknologian hyödyntäminen kemianteollisuuden sovellutuksissa erityisesti katalyyseihin sekä katalyytiisiin materiaaleihin, metallikemikaaleihin ja polymeeri- ja komposiittimateriaalien kehitykseen liittyen. Uutena painotuksena on nanoteknologian avulla saavutettava niukkojen raaka-aineiden kestävä ympäristöystävällinen käyttö. Nanoteknologiaa hyödynnetään myös terveyteen, turvallisuuteen, hyvinvointiin sekä ympäristönsuojeluun liittyvissä sovelluksissa. Uusiutuva metsäteollisuus- klusteriohjelmassa painopisteenä on puukemia ja uudet tuotteet, erityisesti uusien kemiakaalien ja tuotteiden kehittäminen metsäbiomassasta, metsäbiomassan hyödyntäminen energiantuotannossa sekä uusien prosessien ja teknologien kehittäminen biomassan tehokkaammaksi hyödyntämiseksi. Osaamiskeskusohjelman avulla on vaikutettu alueen resurssien suuntaamiseen kemian alan vahvuuksien ja mahdollisuuksien hyödyntämiseen, mm. akkumateriaalien testaus- ja tutkimusyksikön synnyttämiseen sekä Chemplant -prosessilinjan oppimis- ja tutkimusyksikköön. Osaamiskeskus edistää kemian huippuosaamisen kehittämistä ja tukee laajaa kemianteollisuutta sekä myös bioenergiaan liittyvää kehittämistyötä. Yhteistyötä alueen teknologiakeskuksen, ammattikorkeakoulun, yliopistokeskuksen ja yhteistyöyliopistojen sekä koulutusyhtymän ja yritysten kanssa on osaamiskeskusohjelman myötä lisätty tutkimuskehittämistoiminnassa, myös kansainvälisesti.

9 9 INTERREG -ohjelmat Keski-Pohjanmaalla toteutettavat ohjelmat: INTERREG IVA Pohjoinen Pohjoisen ohjelman tavoitteena on vahvistaa ohjelma-alueen kilpailukykyä ja yhteenkuuluvuutta. Saamen alaohjelman tavoitteena on erityisesti saamelaisyhteisön kaikkien resurssien hyödyntäminen kulttuuri- ja elinkeinoelämän kehittämiseksi ekologisesti ja pitkäjänteisesti. Ohjelma-alueeseen kuuluu alueita Suomesta, Ruotsista ja Norjasta. Suomessa varsinainen ohjelma-alue käsittää Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Keski- Pohjanmaan maakunnat. Pohjoisen ohjelman EU-rahoitus ohjelmakaudella on ollut yhteensä 34,0 miljoonaa euroa. Suomen valtion ja kuntasektorin rahoitus on ollut noin 10 miljoonaa euroa. Norjan rahoitus on ollut 17 miljoonaa euroa. INTERREG IVA Botnia-Atlantica Botnia-Atlantica -ohjelman tavoitteena on vahvistaa yhteistoiminnan rakenteita ja kasvua ohjelma-alueella. Rahoitettavien toimien kohteina ovat ympäristö, liikenne, yhteenkuuluvuus, osaaminen, elinkeinoelämä ja yhteiskunnalliset palvelut. Ohjelma-alueeseen kuuluu alueita Suomesta, Ruotsista ja Norjasta. Suomessa varsinainen ohjelma-alue käsittää jatkossa Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat. Lisäksi ohjelmaan osallistuu Etelä-Pohjanmaan maakunta ns. rajoittuvana alueena. EU-rahoitus ohjelmakaudella on ollut 30,5 miljoonaa euroa. Suomen valtion ja kuntasektorin vastinrahoitus on ollut 11,3 miljoonaa euroa. Norjan rahoitus on ollut 5,7 miljoonaa euroa. Muut Suomessa toteutettavat ohjelmat: INTERREG Itämeri -ohjelma Itämeri-ohjelman tavoitteena on vahvistaa kehitystä kohti kestävää, kilpailukykyistä ja alueellisesti integroitua Itämeren aluetta. Sen temaattisia painopisteitä ovat innovaatiotoiminta, alueen ulkoinen ja sisäinen saavutettavuus, Itämeri yhteisenä resurssina sekä kaupunkien ja alueiden kilpailukyky. Ohjelmaalueeseen kuuluvat Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Norja ja Valko-Venäjä kokonaisuudessaan sekä alueita Saksasta ja Venäjältä. Itämeren valtioiden välisen ohjelman EU-rahoitus ohjelmakaudella on ollut yhteensä 208 miljoonaa euroa, sitä vastaava Norjan rahoitus 6 miljoonaa euroa ja Valko-Venäjän ENPI -rahoitus 8,8 miljoonaa euroa. Pohjoinen Periferia ohjelma (Northern Pheriphery Programme) Pohjoisen Periferia ohjelman tavoitteena on auttaa syrjäisiä yhteisöjä Euroopan pohjoisreunalla kehittämään taloudellista, sosiaalista ja ympäristöllistä potentiaaliaan. Ohjelman lähtökohtana on uusien toimintamallien luominen laajan alueen, harvan asutuksen, pitkien etäisyyksien, syrjäisyyden ja perifeerisyyden, kylmyyden ja karujen ilmasto-olosuhteiden, arktisuuden ja haavoittuvan luonnon asettamiin haasteisiin. Hankkeet vaativat kansainvälistä yhteistyötä vähintään kolmen maan alueiden kanssa. Ohjelma-alueeseen kuuluu alueita Suomesta, Irlannista, Pohjois-Irlannista, Ruotsista, Skotlannista ja Norjasta. Färsaaret, Islanti ja Grönlanti ovat kokonaan ohjelma-aluetta. Erikoisuus on se, että kaikki ohjelma-alueen maat eivät ole EU:n jäsenvaltioita.

10 Lähitulevaisuuden muutostekijät ja mahdollisuudet luvun alun vahva työpaikkakasvu on nyt ohi ja edessä on hitaan kasvun ajanjakso. Euroopan epävakaa taloustilanne aiheuttaa edelleen vaikeuksia myös Suomen vientitoiminnalle. Alueelle ominaisella vahvalla teollisuudella, maataloudella sekä monipuolisella pienyrityssektorilla on suhdanteita tasoittava vaikutus. Keski-Pohjanmaan lähitulevaisuuden kannalta merkityksellisiä ovat suurteollisuuden investoinnit, mahdolliset kaivoshankkeet, tuulivoiman hyödyntäminen maakunnassa, sekä satama-, rautatie- ja tiestöhankkeet. Suomessa kotimainen kaksoisratahanke työllistää paikallisesti maanrakennusyrityksiä jo nyt, ja suunnitteilla olevat tuulivoimahankkeet teettävät huomattavan määrän etenkin maanrakennustöitä. Kaivosala tulee myös Suomessa tekemään laajoja investointeja. Esimerkiksi terästuotteita, teollisuuden kunnossapitoa, pinnoituksia sekä kokonaisia tehdaskokonaisuuksia tehdään tälläkin hetkellä alueeltamme Suomen kaivoksille. Toteutuessaan Pyhäjoen ydinvoimalahanke tarkoittaa valtaisaa työkuormaa vuosien aikana jo pelkästään suunnitellun 1000 hengen majoituskylän ja sen ympäristön rakentamisessa, teiden rakentamisessa, satama-alueen valmisteluissa jne. Pohjois-Suomen sekä muualla Barentsin alueella (Pohjois-Norja, Pohjois-Ruotsi, Luoteis-Venäjä) käynnissä olevat sekä lähivuosien aikana tapahtuvat miljardi-investoinnit tarjoavat valtavan potentiaalin talousalueemme yrityksille. Luonnonvarojen hyödyntäminen on yksi Pohjois-Suomen alueen merkittävimmistä tulevaisuuden mahdollisuuksista. Erityisesti kaivannaisteollisuuden ja ympäristöarvojen yhteensovittamisella tulee olemaan suuri merkitys Pohjois-Suomen kehitykselle. Se edellyttää kaivannaisteollisuuteen liittyvän osaamisen ja tutkimustoiminnan edelleen kehittämistä, osaavan työvoiman, sekä sen lisäksi toimivien liikenneyhteyksien (tieto-, tie-, rautatie-, meri- sekä lentoliikenne) turvaamista alueelle.

11 11 3. MAAKUNNALLISET STRATEGIAT JA KEHITTÄMISOHJELMAT 3.1 Maakunnallinen strategiatyö Maakunnassa ajankohtaiset strategiat: Kansainvälistymisstrategia Keski-Pohjanmaan maakunnallisen kansainvälisyysstrategiatyö aloitettiin kesällä Strategiatyön päämääränä on kartoittaa alueen kansainvälisen toiminnan nykytilaa sekä määrittää alueen kansainvälisen kilpailukyvyn kärkiä sekä kansainvälistymisen tukitarpeita. Kansainvälistymisstrategia toimii osaltaan ohjaavana dokumenttina, jonka linjausten mukaan voidaan tehdä priorisointia esimerkiksi rahoituspäätöksissä. Kansainvälisyysstrategian maakunnallisen kattavuuden kannalta myös alueen toimijoiden laaja-alainen sitoutuminen on ollut tärkeää. Strategiatyötä ohjaamassa ovat olleet liiton henkilökunnasta ja ohjausryhmän edustajista koostuva projektiryhmä sekä välittäjäorganisaatioista koostuva ohjausryhmä, jotka päättävät strategiatyön etenemisestä ja sisällöllisestä kehittämisestä. Laajemmin toimijoita on kuultu syksyn 2012 ryhmäteemahaastatteluissa, joissa kartoitettiin kehitysklusteriteemoittain kansainvälistymistarpeita. Keski- Pohjanmaan kansainvälistymisselvitys 2012 valmistui alkuvuonna 2013, ja sen pohjalta on jatkettu kansainvälistymisstrategian muotoilua syksyllä Maaseutustrategia 2020 Keski-Pohjanmaan liiton toimintasuunnitelmassa vuodelle 2012 on asetettu tavoitteeksi Maaseutustrategian uusiminen vuosille Maaseutustrategiassa linjattavia maakunnallisia maaseudun kehittämisen painopisteitä ja tavoitteita tarvitaan EU:n uuden ohjelmakauden EMR, EAKR ja ESR ohjelmien valmisteluun. Maaseutustrategian valmistelutyötä toteutetaan toukokuu 2012 alkaneella maakunnallisella toimija- ja työryhmätyöllä. Tavoitteena on linjata tärkeimmät kehittämisen painopisteet vuoteen 2020 mennessä maaseudun kehittämisessä. Kehittämisen kohteita tarkastellaan TOTSU painopistealoittain: Osaava maaseutu, Yrittävä maaseutu, Hyvinvoiva maaseutu sekä Toimiva maaseutu. Strategiassa tullaan painottamaan mm. Luonnonvara-alan tutkimus- kehittämis- innovaatio- sekä koulutustoiminnan turvaamista sekä edelleen kehittämistä, maatalouden sekä yrittäjyyden kilpailukyvyn ja kannattavuuden vahvistamista, tulevaisuuden energiaratkaisut, ilmastonmuutoksen vaikutukset ja varautuminen maataloudessa, maaseudun perusinfrastruktuurin liittyviin haasteisiin vastaaminen, saavutettavuus, hyvinvointi, kulttuuri, yhteisöllisyys ja elinvoimaiset kylät. Hyvinvointistrategia Keski Pohjanmaan hyvinvointisopimus solmittiin toukokuussa 2011, ja sen allekirjoittajia ovat Keski Pohjanmaan liitto jäsenkuntineen, kuntayhtymät ja muut keskeiset alueellisen hyvinvoinnin kehittämisen toimijat sekä joukko yhdistys ym. yhteisöjä. Sopimuksessa on kyse alueellisen hyvinvoinnin edistämisestä ja yhteistyön vahvistamisesta. Toimijat sitoutuvat edistämään hyvinvointia yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa ja osallistumaan hyvinvoinnin pysyvien rakenteiden tekemiseen ja kehittämiseen. Toimintaa hyvinvoinnin edistämisessä ohjaavat Keski Pohjanmaan hyvinvointistrategia 2015 ja sen toteuttamista koskevat asiakirjat, jollaisena maakuntahallitus hyväksyi hyvinvointistrategian

12 12 toteuttamisohjelman v Toteuttamisohjelman painopisteet ovat lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy, hyvinvointivaikutusten ennakkoarviointi päätöksenteossa, yhdistys ja muun kansalaislähtöisen toiminnan vahvistaminen, varhainen tukeminen ja varhainen avoin yhteistyö, kansalaislähtöisyyden ja asiakkaiden vaikutusmahdollisuuksien vahvistaminen hyvinvointipalveluissa, yhteistyö kuntien ja elinkeinoelämän välillä hyvinvointipalveluissa ja niiden kehittämisessä, liikunnan ja terveyttä edistävän ravitsemuksen lisääminen, kulttuurisen tekemisen ja osallistumisen vahvistaminen, liikkumisen lisääminen sekä hyvinvointia vahvistavat elinympäristöt. Kaikille edellä mainituille painopisteille on määritelty toimenpideohjelmassa toimenpiteet, vetovastuutahot ja tavoiteltavat tulokset sekä esitetty mittareita ja indikaattoreita ohjelman toteutumisen seurannan avuksi. Hyvinvointistrategia jalkautuu Keski-Pohjanmaalla useiden hankkeiden muodossa, joita toteutetaan. Hankkeiden toteutumista seurataan ja ohjataan mm. Keskipohjalaista hyvinvointia yhteistyönä -koordinaatiohankkeella, sekä Hyvinvoiva Keski-Pohjanmaan työryhmän avulla. Työllisyysstrategia Keski-Pohjanmaan työllisyysstrategia laadittiin vuosina ESR-rahoitteisella EU:n komission myöntämällä Artikla 6 hankkeella. Tuon perusteellisen pohjatyön päivitys on 2010-luvulle siirtymisen myötä ajankohtainen, sillä toimintaympäristön muutokset ovat olleet huomattavia niin alueellisesti kuin globaalisti. Toisaalta painopisteet ovat edelleen hyvin pitkälle samoja; 1) nuoret ja syrjäytymisen ehkäisy, 2) eläköitymisen hallinta ja osaava työvoima, 3) yrittäjyyden toimintaedellytykset ja 4) rakennetyöttömyyden haasteet ovat kaikki teemoina edelleen agendalla. Meripohjola Agenda Meripohjola kasvuvyöhyke -kehittämishanke yhdistää alueiden monipuoliset voimavarat yli Pohjois- ja Keski- Pohjanmaan maakuntarajojen. Meripohjola on kilpailukykyinen, vahva ja merkittävä kehittämisvyöhyke. Kehittämisteemoiksi on hankkeen aikana valittu puurakentaminen, energia, matkailu, hyvinvointi ja taitava julkinen johtaminen. Näiden osalta edistetään yrittäjyyttä, kansainvälisyyttä ja suurhankkeita, jotka Meripohjola kasvuvyöhykkeen innovaattoriverkosto valitsi yhteisistä prioriteeteista läpileikkaaviksi linjoiksi. Meripohjolan agenda on aluekehittämisen tilannekuvaus, jota päivitetään ajan kuluessa. Foorumit, verstaat ja pilotit ovat hankkeen toimintamuotoja, joissa vuorovaikutuksellisesti hanke etenee konkreettisemmiksi toimintamalleiksi ja ratkaisuiksi. Nämä huomioidaan viestinnässä. Ilmastostrategia Keski-Pohjanmaan vuonna 2011 valmistuneessa ilmastostrategiassa esitellään keskeiset taustatiedot ilmastonmuutoksesta ja alueen kasvihuonekaasupäästöistä. Ilmastokysymyksiä tarkastellaan keskipohjalaisesta näkökulmasta. Lisäksi on asetettu tavoitteita ja ehdotettu toimenpiteitä, joilla voidaan hillitä ilmastonmuutosta ja joilla ilmastonmuutokseen sopeudutaan. Keski-Pohjanmaan ilmastostrategiassa on asetettu tavoitteita ja toimenpiteitä yhdelletoista toimialalle: teollisuudelle ja muulle yritystoiminnalle, energia-alalle, alueiden käytölle, liikenteelle, rakennuksille, julkiselle ja kolmannelle sektorille, jäte- ja vesihuollolle, maa- ja metsätaloudelle ja turvetuotannolle, vesivaroille ja luonnon monimuotoisuudelle, hankinnoille sekä kotitalouksille. Tärkeää ilmastostrategiassa ovat tavoitteiden ja toimenpide-ehdotusten jalkauttaminen Keski-Pohjanmaalla toimivien tahojen toimintaan ja tahojen sitoutuminen niiden toteuttamiseen. Ilmastostrategian seurantaa varten ohjausryhmä ehdottaa perustettavaksi maakunnallista seurantaryhmää, jossa on edustajia strategian eri toimialaryhmistä. Seurantaryhmä laatii vuosittain

13 13 seurantaraportin, jossa arvioidaan strategian toteutumista, esitellään toteutuneita hyviä käytäntöjä ja seurataan valittuja mittareita. Ilmastostrategian seurantaryhmänä toimii TOTSU -toimintalinjan Toimiva Keski-Pohjanmaa -työryhmä. Länsi-Suomen ympäristöstrategia Länsi-Suomessa on aiemmin laadittu ympäristöä koskevia tulevaisuuslinjauksia länsi-suomen ympäristöstrategioiden muodossa vuosille ja voimassaoleva strategia Nämä ohjelmalliset tavoitteet sekä strategiset linjaukset on laadittu tiiviissä alueellisessa yhteistyössä, pääyhteistyökumppaneina Etelä-Pohjanmaan liitto, Keski-Pohjanmaan liitto sekä Pohjanmaan liitto. Nyt päivitetään ympäristöstrategian sisältö vastaamaan muuttunutta toimintaympäristöä, jossa strategiatyön koordinaatiovastuu on Etelä-Pohjanmaan ELY -keskuksella. Päivitystyön lopputuloksena saadaan Länsi-Suomen ympäristöstrategia kaudelle Ympäristöstrategia on Etelä- ja Keski- Pohjanmaan sekä Pohjanmaan maakuntaliittojen sekä alueen ELY -keskusten yhteinen strategialinjaus ympäristön ja kestävän kehityksen parhaaksi. Strategian visiona on eurooppalainen kestävän kehityksen esimerkkialue ja edelläkävijä alueellisessa kestävässä kehityksessä, joka toimii ns. sateenvarjona teemakohtaisille toimenpiteille. Kevään 2013 aikana sidosryhmätapaamisissa työstetyt teemakohtaiset tavoitteiksi ovat nousseet: vesien tilan vaaliminen ja tulvasuojelun toteuttaminen asutun ympäristön elinvoiman turvaaminen monimuotoisuuden turvaaminen vähähiilisyys ja ilmastonmuutoksen torjunta ympäristötietoisuuden edistäminen ja kestävä kehitys Ympäristöstrategiatyön tuloksena on toteuttamissuunnitelmaan tälle vuodelle kirjattu yhteinen neuvotteluesitys ministeriölle: TEHOSTETTU TULVIIN VARAUTUMINEN JA TULVATIEDOTTAMINEN - neuvontahanke Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla. Älykkään erikoistumisen strategia Smart Specialization Tulevan ohjelmakauden osalta on Euroopan Komissio esittänyt alueellisten älykkäiden erikoistumisstrategioiden olevan yhtenä rahoitusta ohjaavana tekijänä ja edellytyksenä EAKR -ohjelmien toimeenpanossa. Maakunnissa on ministeriön ohjeiden mukaisesti käynnistetty älykkään erikoistumisen strategioiden laadinta. Strategian laadinta kytketään kiinteästi maakuntaohjelmien valmistelutyöhön. Älykkään erikoistumisen strategialla tunnistetaan alueen osaamiskärjet ja kehittäminen eurooppalaisella tasolla. Strategian päätavoitteena on uuden liiketoiminnan aikaansaaminen eri osaamisalueita yhdistämällä. Strategialla pyritään erityisesti alueen teollisen ja osaamisen rakenteiden uudelleen kohdentamiseen. Syksyllä 2013 on Keski-Pohjanmaalla käynnistetty älykkään erikoistumisen strategian valmistelutyö. Pohjana älykkään erikoistumisen strategiatyölle on vuosien aikana tehty INKA -ohjelmahakutyö jonka aikana on aktivoitu uudentyyppiselle ajattelulle. Maakunnan osaamisen kärjet ja niiden kautta eri osaamisalueiden uuden liiketoiminnan mahdollistavat toimenpiteet kirjataan keväällä 2014 valmistuvaan Maakuntaohjelmaan. Älykkään erikoistumisen strategian laadinnasta vastaa Keski-Pohjanmaan liitto, yhteistyössä mukana alueen tutkimus- ja kehittämisorganisaatiot, koulutusorganisaatiot, kunnat, elinkeinojen kehittämisorganisaatiot, pksekä suurteollisuus sekä alueen rahoitusorganisaatiot.

14 Kansallisten toimenpideohjelmien vaikuttavuus Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelmaan perustuen on laadittu seuraavat alueiden toimintaa ohjaavat politiikkaohjelmat: 1. Hallitusohjelman strateginen toimeenpanosuunnitelma. Valtioneuvosteon periaatepäätös Valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet Valtioneuvoston päätös Koulutuksen ja tutkimuksen vuosien kehittämissuunnitelma. Valtioneuvoston päätös Alueiden kehittämistavoitesuunnitelman nojalla Työ- ja elinkeinoministeriö on hyväksynyt kaupunkipolitiikan, maaseutupolitiikan ja saaristopolitiikan toimenpideohjelmat vuosille Ne määrittelevät kaupunki-, maaseutu- ja saaristopolitiikan keskeiset tehtävät ja toimet tälle hallituskaudelle. Toimenpideohjelmat perustuvat valtioneuvoston joulukuussa 2011 hyväksymiin strategisiin valtakunnallisiin alueiden kehittämistavoitteisiin vuosille Kaupunkipolitiikan toimenpideohjelma Kaupunkipolitiikan keskeisin tavoite on erilaisten ja erikokoisten kaupunkiseutujen kilpailukyvyn vahvistaminen sekä elinvoiman, hyvinvoinnin ja yhteistyön edistäminen. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa korostetaan kaupunkiseutujen merkitystä alueiden vahvoina vetureina, monipuolisina ja kansainvälisesti kilpailukykyisinä elinkeino-, innovaatio- ja osaamisympäristöinä sekä työssäkäyntialueina. Kaupunkiseudut tasapainottavat aluerakennetta ja toimivat maan sisäisessä työnjaossa omiin vahvuuksiinsa erikoistuneina alueina. Keskuskaupunkien roolia ja vaikuttavuutta oman alueensa kestävälle hyvinvoinnille ja kilpailukyvylle vahvistetaan. Kaupunki- ja metropolipolitiikan linjauksissa painotetaan sopimusjärjestelyjen kehittämistä valtion ja kaupunkien kesken. Kaupunkipolitiikka edellyttää vahvaa poikkihallinnollisuutta, sillä kaupunkipolitiikkaan vaikuttavia linjauksia on useiden ministeriöiden hallinnonaloilla. Kaupunkipolitiikkaa ohjaa kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmä. Kansallisen kaupunkipolitiikan koordinointivastuu on työ- ja elinkeinoministeriöllä. Metropolialueen politiikan valmistelua koordinoi ympäristöministeriö. Maaseutupoliittinen toimenpideohjelma Maaseudun arvostus on jatkuvasti nousussa: luontoarvojen kunnioittaminen ja elämäntapojen kohtuullistaminen ovat tulevaisuuden trendejä. Myös nopealle elämänrytmille haetaan vastapainoa. Maaseutualueiden vahvuuksia ovat luonnonvarat, laadukas ja luonnonläheinen elinympäristö, puhdas luonto, ilma ja vesi sekä erityisesti tila. Vahvuuksien hyödyntäminen maaseutualueiden ja koko Suomen kilpailukyvyn kehittämiseksi edellyttää, että meillä on elinvoimaisia maaseutuyhteisöjä, joissa on toimiva infrastruktuuri ja palvelut. Tähän tarvitaan maaseutupolitiikkaa. Maaseutupolitiikasta vastaavat työ- ja elinkeinoministeriö sekä maa- ja metsätalousministeriö. Laaja maaseutupolitiikka on toimintatapa, jossa eri hallinnon alat ja maaseudun sidosryhmät suuntaavat yhdessä politiikkaa siten, että maaseutu ja sen asukkaat otetaan huomioon kokonaisuutena. Toiminta käsittää eri hallinnonalojen poliittiset linjaukset, päätökset ja budjettivarojen käytön. Laajan

15 15 maaseutupolitiikan toteutuminen edellyttää päätösten ja toimenpiteiden vaikuttavuuden tunnistetaan ja huomioidaan jo päätöksentekovaiheessa. Päätökset ja valitut politiikan linjat vaikuttavat eri tavoin erityyppisillä alueilla. Tätä varten on kehitetty maaseutuvaikutusten arviointi -menetelmä käyttöön otettavaksi kaikessa alueellisia vaikutuksia sisältävässä päätöksenteossa sekä keskushallinnossa että aluetasolla. Suppeaa maaseutupolitiikkaa ovat yhteiskunnalliset välineet, joilla maaseutua käytännössä kehitetään. Näitä ovat mm. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän teemaryhmät, EU:n osarahoittamat maaseutu- ja rakennerahasto-ohjelmat, toimintaryhmätyö, kylätoiminta sekä maakuntaohjelmat maaseutuun kohdistuvilta osiltaan. Laajasta maaseutupolitiikasta vastaavat työ- ja elinkeinoministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö. Maaseudun kehittämistoimia sovittaa yhteen ja maaseutuun kohdistettavien voimavarojen tehokasta käyttöä edistää maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (YTR). Maaseutualueiden elinvoimaisuus ja kilpailukykyisyys edellyttävät politiikkaa, jossa maaseutualueiden erityispiirteet huomioidaan ja hyödynnetään. Maaseutualueiden kehittäminen edellyttää ennen kaikkea uusia toimintatapoja, joilla käytössä olevien resurssien vaikuttavuutta parannetaan. OECD:n vuoden 2008 maaseutupolitiikan maatutkinnassa Suomea pidetään maaseutupolitiikan edelläkävijänä ja suomalaista maaseutupolitiikan mallia ainutlaatuisena. Saaristopolitiikka Saaristolaki velvoittaa valtion ja kunnat toimimaan saariston elinkeinojen, liikenneyhteyksien, palvelujen ja ympäristön turvaamisen puolesta. Saaristo käsittää ilman kiinteää tieyhteyttä olevien saarien lisäksi myös kiinteän tieyhteyden saaria sekä muita saaristomaisia vesistöjen pirstomia alueita, jotka olosuhteiltaan ovat saaristoon verrattavissa. Saaristolaki velvoittaa kaikkia viranomaisia huomioimaan saariston erityisaseman toiminnassaan. Saaristokunnat ja saaristo-osakunnat saavat muun muassa saaristolisää kuntien valtionosuuksissa peruspalveluiden turvaamiseksi. Saaristolailla on ollut vaikutusta myös saaristoliikenteen kehittämiseen, saaristoalueiden tukialue- ja EU:n tavoitealueasemaan sekä maatalouden tukiin. 3.3 Kasvusopimukset ja INKA -ohjelma Hallitusohjelman mukaisesti valtion ja kaupunkiseutujen välistä aiesopimuskäytäntöä kehitetään edelleen ja sen sitovuutta ja vaikuttavuutta parannetaan. Sopimuspolitiikan periaatteet on kirjattu kesäkuussa 2012 hyväksyttyyn kaupunkipolitiikan toimenpideohjelmaan. Toimenpideohjelman Kokkolan kaupunkiseudulle antamien reunaehtojen perusteella kaupunkiverkosto Kokkola Kajaani-Mikkeli valmisteli kasvusopimushakemuksen ja INKA -hakemuksen (innovatiiviset kaupunkiseudut). Kaupunkiverkosto valitsi yhteiseksi kehittämisteemaksi omien teollisten ja osaamisintensiivisten työpaikkojen turvaamisen ja teollisuusyritysten tuottavuuden ja kilpailukyvyn kasvun yritysten ekotehokkuutta lisäämällä, mihin tähtäävät toimenpiteet koottiin WITERA -ohjelmaan. INKA - ohjelman pääteemat on valittu ja niihin kumppaneiksi haku on päättynyt, mutta päätökset puuttuvat toteuttamissuunnitelmatyön kirjoittamishetkellä. Kaupunkiverkosto on hakenut kumppaniksi biotalousteemaan, kestävät energiaratkaisut teemaan sekä älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus teemaan.

16 16 Mukana olevat tahot ovat mm. keskuskaupungit, tutkimus-, kehittämis- ja koulutusorganisaatiot sekä alueen yrityksiä. Witera -hakemuksen toimenpiteet toteuttavat merkittävältä osin maakuntaohjelman painopisteitä. Kaupunkipolitiikan toimenpideohjelman asettamien ehtojen johdosta Kokkola-Kajaani-Mikkeli kaupunkiverkosto haki kasvusopimusmenettelyyn mukaan teollisuuden ekotehokkuutta edistävällä kasvusopimusesityksellä. Päätökset kasvusopimukseen mukaan otettavista kaupunkiseuduista ovat toteuttamissuunnitelman kirjoittamishetkellä vielä auki. Kasvusopimusesityksen tavoitteena on teollisuuden ekotehokkuuden edistämien Kajaani-Kokkola Mikkeli kaupunkiverkoston keskinäisellä yhteistyöllä sekä yhteistyöllä valtion ja muiden sopimusosapuolten kanssa. Kasvusopimuksessa määritellyt toimenpiteet, joita kolme kaupunkiseutua toteuttavat eri painotuksilla ovat vihreämmän teollisuuden ratkaisut - kehittämisohjelma, yliopistokeskusten toiminnan kehittäminen, ympäristömonitorointimenetelmien kehittäminen, riskipitoisten edelläkävijämarkkinoiden kehityshankkeet, pilaantuneiden, kaupunkien kehitystä rajoittavien pohjavesi- ja maa-alueiden kunnostaminen sekä kaupunkiseutujen teollisuuden kilpailukyvyn ja vetovoimaisuuden kestävä kehittäminen ja ekotehokkuuden mittaaminen. Kasvusopimuksen toimenpiteet toteuttavat merkittävältä osin maakuntaohjelman painopisteitä. 3.4 Pohjanmaan ELY -keskuksen sekä Etelä-Pohjanmaan ELY -keskuksen Strateginen tulossopimus Pohjanmaan ELY -keskus Strategisen tulossopimuksen keskeiset painotukset Keski-Pohjanmaalla Kilpailukykyiset yritykset ml. maatilat Keski-Pohjanmaan vahvuuksia ovat globaali suurteollisuus ja siihen liittyvä tutkimustoiminta, sekä pk - sektorin monipuolisuus ja monipuoliset rahoitusmahdollisuudet yritystoiminnan näkökulmasta: EAKR, TEKES ja kansallinen rahoitus. Maaseutualueita kehitetään alueellisten ja paikallisten elinkeinojen vahvuuksiin ja voimavaroihin kuten bioenergia, luonnontuotteet, kaivannaiset sekä ruoan ja energian tuotanto, luonto ja matkailu. Puun hyödyntämistä energiakäyttöön tuetaan erityisesti paikallisina ratkaisuina. Monipuolinen ja elinvoimainen maaseutu Maakunnalle ominaista on rikas kulttuuriperinne ja kulttuuritoiminta. Maaseudun elinkeinoelämää ja asumista edistetään nopeiden tietoliikenneyhteyksien avulla. Leader -toimintaryhmien rooli ja vastuu kylien kehittämistyössä selkeytetään ja kylien omaehtoista kehittämistyötä vahvistetaan ja tuetaan Osaava työvoima ja sen saatavuus TE -palvelu-uudistus on alkuvuoden vakiinnuttamisen jälkeen edennyt hyvin. TE -toimistossa panostetaan jatkossa asiakkaiden palveluprosessien kehittämiseen ja uusien palvelujen tehokkaaseen käyttöön. Keski- Pohjanmaan koulutusmahdollisuudet ovat kattavat ja aikuiskoulutusosaaminen on vahvaa. Rakennerahastokauden lähestyessä loppuaan panostetaan rahoitusta erityisesti työllisyyttä nopeasti parantaviin toimenpiteisiin kuten työvoimakoulutukseen ja palkkatukeen.

17 17 Nuorten osallistaminen ja yhteiskuntatakuu Pohjanmaan ELY -keskus toimii yhteistyössä aluehallintoviraston, kuntien ja yhdistysten kanssa nuorisotakuun toimeenpanossa, työpajatoiminnassa sekä nuorten elämänhallinnan, koulutuksen ja työhön sijoittumisen edistämisessä. Etelä-Pohjanmaan ELY -keskus Strategisen tulossopimuksen keskeiset painotukset Keski-Pohjanmaalla Etelä-Pohjanmaan ELY -keskuksen kolmea pohjalaismaakuntaa leimaa vahva yrittäjyys. Yrittäjyyslähtöinen näkökulma heijastuu kehittämistoiminnassa sekä seuraavissa yhteisissä painotuksissa: Älykkäät ja kestävät energiaratkaisut ELY -keskus osallistuu Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan liiton johdolla tehtävän maakuntastrategiaan ja maakuntaohjelmaan sisältyvän energia- ja ilmasto-osion laatimiseen sekä erillisten maakunnallisten ilmastoja energiastrategioiden laadintaa. Keski-Pohjanmaan liitto on laatinut em. strategian jo vuonna Kestävä ja vetovoimainen yhdyskuntarakenne sekä toimiva liikennejärjestelmä ELY -keskus toimii valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti ottaen huomioon alueen maankäytön ominaispiirteet. Kestävän yhdyskuntakehitykseen tähtäävällä toiminnalla vahvistetaan pitkällä aikavälillä alueen vetovoimaisuutta ja elinkeinoelämän kilpailukykyä. Pyrkimyksenä on alueviranomaisten asiantuntemusta nykyistä enemmän hyödyntäen, eli informaatio- ja muulla ohjauksella, siirtää toiminnan painopistettä kohti ennakoivaa vaikuttamista (ennakoiva ja synergiaedut huomioiva toimintatapa). Koko liikennejärjestelmän kehittämisen yhteistyössä toimitaan alueiden käyttötavoitteiden mukaisesti sekä huomioiden liikenneturvallisuus-, toimivuus- sekä kulkumuotovaihtoehtoasiat. Edistetään liikennejärjestelmäsuunnitelmien ja liikennestrategioiden toteutumista pohjalaismaakuntien alueella. Erityisesti maankäyttö- ja kaavoitusasioissa syvennetään liikenne- ja ympäristövastuualueiden yhteistoimintaa. Luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen, tulvariskien hallinta ja vesien tilan parantaminen Edistetään Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategian toimeenpanoa. Kiireellisesti suojeltavien lajien suojelutoimien priorisointia jatketaan yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen ja ympäristöministeriön kanssa. Runsaslukuisina esiintyvien rauhoitettujen lintujen asukkaiden välisiä konflikteja pyritään ennaltaehkäisemään yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Edesautetaan ohjelmakauden maatalouden ympäristötuen toimenpiteiden laajapohjaista toteutumista jatkoajan 2014 osalta. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma otettaneen käyttöön vuonna Pyrimme vaikuttamaan uuden ohjelmakauden valmisteluun niin että alueemme vesiensuojelulliset erityispiirteet ja kotieläinkeskittymät tulevat huomioiduksi. Aktiivisia uuden ohjelmakauden valmistelussa, tiedottamisessa ja uuden ohjelman toimeenpanossa. Länsi-Suomen ympäristöstrategian päivitystyö meneillään.

18 18 4. MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN Osaava Keski-Pohjanmaa Keskeiset kehittämiskokonaisuudet vuosille ovat alueen osaamisen ja alueellisen koulutusjärjestelmän kehittäminen, työelämälähtöisten koulutusväylien kehittäminen, koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointi, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan vahvistaminen sekä innovaatioja tutkimusympäristöjen kehittäminen. Maaseudun näkökulmasta kehittämisen painopisteitä ovat luonnonvara-alan tutkimus- ja kehitystoiminta, yhteiskuntatieteellinen maaseutututkimus ja kehitystoiminta sekä yritykset ja yrittäjäverkostot. Yrittävä Keski-Pohjanmaa Keskeiset kehittämiskokonaisuudet vuosille ovat energian tuotanto ja hinta, tuottavuuden nostaminen, käytännönläheiset innovaatioratkaisut ja olemassa olevan tiedon hyödyntäminen, materiaalitekniikan hyödyntäminen sekä toimivat ja nopeasti reagoivat työmarkkinapalvelut. Maaseudun näkökulmasta kehittämisen painopisteitä ovat maaseudun elinkeinojen kehittäminen, kasvun turvaaminen, jalostusasteen nostaminen, uudet avaukset maaseudun yritystoiminnassa sekä kilpailukyvyn kehittäminen ja turvaaminen. Hyvinvoiva Keski-Pohjanmaa Keskeiset kehittämiskokonaisuudet vuosille ovat yhteisöllisyyden ja osallisuuden kasvu, tarpeenmukaisten hyvinvointipalveluiden saatavuuden varmistaminen, terveyttä edistävien elämäntapojen vahvistuminen, kulttuurin ja liikunnan hyvinvointivaikutusten kasvu, elinympäristön turvallisuuden, viihtyisyyden ja arjen sujuvuuden vahvistuminen, yhteistyön ja hyvinvointitiedon lisääminen alueen hyvinvoinnin pitkäjänteisessä kehittämisessä. Maaseudun näkökulmasta kehittämisen painopisteitä ovat nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisy, työikäisen väestön työssä jaksamisen tukeminen, ikääntyvien kuntoisuuden ja omaehtoisen toimeentulon tukeminen, maaseutukulttuurin vaaliminen, helposti saavutettavissa olevat, laadukkaat ja kilpailukykyiset peruspalvelut, paikalliset toimintaryhmät (leader - toiminta), kylä- ja yhdistystoiminta sekä green care. Toimiva Keski-Pohjanmaa Keskeiset kehittämiskokonaisuudet vuosille ovat tasapainoinen aluerakenne ja ylimaakunnallinen yhteistoiminta, kattava ja tehokas liikennejärjestelmä, tietoyhteiskuntakehitys, monipuoliset ja laadukkaat asuinympäristöt ja työpaikka-alueet, luonnonvarojen ja uusiutuvan energian kehitystyö ja kestävä hyödyntäminen, ympäristönsuojelu sekä luonto- ja kulttuuriympäristöt. Maaseudun näkökulmasta kehittämisen painopisteitä ovat maaseudun toimintaympäristön kehittämisen kokonaisuus joka sisältää maaseutuasumisen, tietoliikenneyhteydet/avoin maakuntaverkko, vesihuollon, saavutettavuuden parantamisen ja turvaaminen sekä alemman tieverkon kehittäminen. Alueen kilpailukyvyn turvaamisen kannalta on erittäin keskeistä että ihmisten joustava liikkuminen mahdollistetaan myös tulevaisuudessa. Alueemme vientitoiminta tuottaa maan bruttokansantuotteeseen huomattavan osuuden. Tulevaisuudessa eri liikennemuotojen yhdistäminen tulee olemaan haaste ja kehittämisen kohde, kokonaisvaltainen näkemys tulee pohjata sekä maantie-, raide-, meri- ja ilmaliikenteen kokonaisvaltaiseen toimivuuteen. Lentoliikenteen ollessa tällä hetkellä suurimpien haasteiden edessä tulisi kehittämistoimenpiteitä suunnata Kokkola-Pietarsaari lentokentän kautta alueen lentoliikenteen turvaamiseksi ja edelleen kehittämiseksi.

19 19 Hankepriorisoinnit ja kehittämiskokonaisuudet vuosille Keski-Pohjanmaan aluekehittämisvarat on lähes kokonaisuudessaan varattu koko ohjelmakauden osalta, myös kansallisen maakunnan kehittämisrahoituksen määrä tuleville vuosille on pienentynyt minimaaliseksi. Keskeistä on keskittyä oman maakunnan kehittämisvarojen täysimääräiseen hyödyntämiseen. Edellisenä vuonna TOTSU -valmistelussa Näiden tekijöiden pohjalta maakunnassa nousi tärkeimmäksi yhteinen tahtotila siitä, mihin väheneviä kehittämisrahoja tulisi suunnata. Priorisointikeskustelujen kautta luotiin yhteinen näkemys maakunnan toimijoiden kanssa siitä, minkälainen kehittämistoiminta ja hanketoiminta on syytä nostaa esille toimintalinjoittain. Näiden jo aikaisemmin valittujen kehittämiskokonaisuuksien kautta tarkastellaan mennyttä ja seuraavan vuoden 2014 kehittämistä. Laajempaan kehittämistoimintaan on maakunnassa erittäin hyvät valmiudet kun uusi ohjelmakausi käynnistyy. 4.1 Osaava Keski-Pohjanmaa Valittu painopiste: Tutkimus- kehittämis- ja innovaatiotoiminnan vahvistaminen Kehittämishanke/ hankekokonaisuus: Vihreämmän teollisuuden ratkaisut Innovaatioinstrumentti2014+ Taustaa: Kokkola, Mikkeli ja Kajaani valmistelevat yhteistä kehittämisohjelmaa Vihreämmän teollisuuden ratkaisut. Kokkolan keskeisenä osaamisalat jakaantuvat seuraaviin osiin: - vihreän teknologian materiaalit ja sovellukset kuten biopohjaiset kemikaalit ja komposiitit - kierrätys ja talteenotto erityisesti muovien, metallien, veden ja energian osalta - biopohjainen energia ja jatkojalostus uusiksi tuotteiksi Vihreämmän teollisuuden ratkaisuissa tavoitteena on luoda järjestelmä, jossa teollisuustuotannon kannattavuus toteutetaan niin, ettei päästetä haitallisia päästöjä ympäristöön. Vihreyden mittareina ovat luonnonvarojen kestävä käyttö sekä ympäristökuormituksen minimointi. Ohjelman tavoitteena on kehittää alueita, joissa teollisten työpaikkojen ja teollisuuden kannattavuuden lisäämisen rinnalla tuleville sukupolville taataan elinolosuhteet, jossa ympäristölle annetaan mahdollisuus säilyä. Keskeiset ohjelmaan liittyvät kehittämisen teemat ovat Materiaalitehokkuus, energiatehokkuus, tuottavuuden parantaminen, ympäristövaikutusten minimointi, Innovaatiotoiminta, uusi yrittäjyys sekä Aluekehitys. Tavoitteena on alueen yritystoiminnan kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistaminen ja uuden yritystoiminnan aikaansaaminen. Rahoitus: Kasvusopimuksen mukainen rahoitusmalli: Kunta/alue, toimijat ja valtio Vastuuorganisaatiot alueella: Kokkola, em. keskuskaupungit, Pietarsaari,Teknologiakeskus Ketek Oy, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, Centria ammattikorkeakoulu Oy