Sisältö. Aikuisopiston 55. toimintavuosi 4 Laatutyö 5 Kehittämishankkeet 6 Pääkaupunkiseutuyhteistyö 9

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2012

2 Sisältö Aikuisopiston 55. toimintavuosi 4 Laatutyö 5 Kehittämishankkeet 6 Pääkaupunkiseutuyhteistyö 9 Fyysinen toimintaympäristö 11 Viestintä ja markkinointi 12 Organisaatio ja henkilöstö 13 Henkilöstö 13 Johtoryhmä 14 Tiimit 14 Henkilöstökoulutus 15 Tyhy-toiminta 15 Työturvallisuus 16 Henkinen hyvinvointi kannustaa opiskeluun 17 Erityisryhmät esiin 17 Mikä saa opiskelemaan? 18 Mikä estää opiskelua? 18 Palvelusta kehuja 18 Kehittämisideoita sadoittain 20 Näin kysely tehtiin 20 Opetustoiminta 21 Yhteiskunnalliset aineet 23 Musiikki 25 Kuvataiteet 27 Käsityö 30 Kotitalous 34 Tanssi ja liikunnalliset hyvinvointiryhmät 36 Tietotekniikka 38 Kielet 39 Maahanmuuttajakoulutus 58 Tapahtumat ja matkat 59 Revontulipäivä 59 Joulutapahtuma 59 Fuengirola, Espanja 63 Musiikkimatkat 66 2 VUOSIKERTOMUS 2012 VANTAAN AIKUISOPISTO 3

3 Aikuisopiston 55. toimintavuosi Aikuisopiston 55. toimintavuotta leimasivat määrällinen kasvu, kehittäminen ja henkilöstön koulutus. Vuosina 2011 ja 2012 Vantaan aikuisopistossa tehtiin laaja kehittämisprosessi, joka jatkuu edelleen. Osana prosessia toteutettiin asiakaskysely, johon vastasi yli henkilöä. Kyselyn tuloksia ovat analysoineet tarkasti sekä asiantuntijat että henkilökunta, ja aineistosta tehdään parhaillaan myös jatkotutkimusta. Tulokset olivat kannustavia ja rakentavia. Niistä on koottu erillinen raportti, josta on lyhyt selvitys myös tässä vuosikertomuksessa. Tämä kehittämistyö sisälsi myös kaikkien henkilöstöryhmien valmennuksen, laatukäsikirjan uudistamisen ja vision uudistamisen aloittamisen. Merkittävä muutos vuonna 2012 oli opiston rehtorin, Kaisa Väyrysen, siirtyminen toisen työnantajan palvelukseen lokakuun alusta lukien. Loppuvuoden vs. rehtorina toimi Petri Vahtera, ja vs. apulaisrehtorina Marja Repo. Vantaan kaupungin ylläpitämässä Vantaan aikuisopistossa on vapaasta sivistystyöstä annetun lain tarkoittama kansalaisopisto ja perusopetuslain tarkoittama nuorten maahanmuuttajien perusopetus. Kansalaisopistossa on myös ruotsinkielisen opetuksen yksikkö. Opisto perustettiin vuonna Vuosittain opistossa opiskelee yli kurssilaista. Vantaan aikuisopisto järjestää: - kansalaisopisto-opetusta - avoimen yliopiston opetusta - täydennyskoulutusta ammattitaidon ylläpitämiseksi ja lisäämiseksi - perusopetukseen valmistavaa sekä perusopetusta nuorille maahanmuuttajille - työelämä- ja kotoutumiskoulutusta maahanmuuttajille - tilauskoulutusta yrityksille ja yhteisöille LAATUTYÖ Opistossa on käytössä CAF-mallin mukainen laatukäsikirja. Tuloskortit toimivat johtamisen työvälineinä niin koko opiston tasolla kuin tiimeissäkin. Laatutyöskentely on pitkäjänteistä ja jatkuvaa. Vuoden 2012 aikana opiston laatukäsikirja muokattiin CAF-mallin mukaiseksi. Opistolla oli aiemmin toteutettu EFQM-mallin mukaista laatujärjestelmää ja laatukäsikirja oli myös tämän rakenteen mukainen. Muokkaustyötä tehtiin pitkin vuotta, ja asia oli esillä lukuisissa henkilöstön kokouksissa ja koulutuksissa. Mukautuksesta vastasi työryhmä, jota veti Petri Vahtera ja jäseninä olivat Marja Repo, Heli-Kaarina Degerman ja Eeva Enbäck. Syyslukukauden 2012 aikana aloitettiin opiston vision uudistaminen. Aluksi vision aineksia ideoitiin koko henkilöstön kanssa aivoriihen tapaisesti 15. lokakuuta. Tästä kertyi runsaasti aineistoa, jota käsiteltiin jälleen koko henkilöstön yhteisessä kehittämispäivässä 5. marraskuuta. Tällöin kehitettiin aiemmin kootun aineiston sekä päivän aikana tehtyjen analyysien kautta lopulta viisi erilaista visioehdotusta. Johtoryhmä jatkojalosti visioehdotuksia, ja henkilökunta sai äänestää itselleen mieluista visiota. Yli 50 % äänistä sai visioehdotus: Kaikkien yhteinen opisto, jossa oppiminen, ilo ja osaaminen tuottavat omaa pääomaa. Opistossa on jatkuvasti käynnissä kehittämishankkeita. Vuonna 2012 opistossa järjestettiin opetustuntia. Kurssien lukumäärä oli Opiskelijamäärä oli Nuorten maahanmuuttajien perusopetuksessa 17 nuorta sai peruskoulun päästötodistuksen keväällä Aikuisille maahanmuuttajille suunnatussa työelämäkoulutuksessa opiskelijatyöpäivien määrä oli VUOSIKERTOMUS 2012 VANTAAN AIKUISOPISTO 5

4 KEHITTÄMISHANKKEET Maahanmuuttajakoulutus Huhtikuussa 2011 käynnistyi Osallisena Suomessa -kokeilu, joka on osa syksyllä 2011 voimaan astunutta uutta kotoutumislakia. Hanke jatkui vuoden Aikuisopisto osallistuu kokeiluun Mahis-hankkeella. Hankkeessa mallinnetaan nuorten maahanmuuttajien koulutuspolkua, kehitetään opintojen ohjausmalleja ja vaikutetaan valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden syntyyn. LAKE-rahoitus Vuonna 2012 Aikuisopistolla oli käynnissä kaksi Opetushallituksen laatu- ja kehittämisavustuk-sella toteutettua projektia. Vuonna 2011 käynnistynyt projekti käsitteli asiakaskyselyä, joka to-teutettiin jo vuoden 2011 lopussa. Kyselyn tulosten analysointia varten käytettiin talon ulko-puolista apua. Tuloksia käytiin keväällä 2012 läpi henkilökunnan seminaareissa ja tuloksia on viety käytäntöön muun muassa syksyn opetustarjontaa suunnitellessa. Yhtenä laajempana ko-konaisuutena mainittakoon Länsi-Vantaalle sijoittuvien kurssien lisääminen ja markkinointi tempaus, joka toteutettiin elokuussa kauppakeskus Iso-Myyrissä. Vuoden 2012 Lake-anomus kohdistui Aikuisopiston laatukäsikirjan päivittämiseen, tiimien työ-kuvien tarkasteluun, segmenttiryhmien huomioimiseen ja asiakaskyselyn tulosten toimeenpanoon. Avustusta myönnettiin euroa. Osa suunnitelluista toimenpiteistä saatettiin päätökseen vuoden 2012 aikana ja osalle aikataulu oli jo anomusvaiheessa laadittu useammalle vuodelle. Laatukäsikirjan päivitys ja henkilöstöä koskevat tarkastelut olivat valmiita vuoden lopussa, mutta segmenttiryhmien huomioiminen ja asiakaskyselytoimenpiteet ovat asioita, joita on työstettävä pitkällä tähtäimellä. PKS-lake Helsingin työväenopisto, Helsingfors Arbis, Espoon työväenopisto, Kauniaisten kansalaisopisto ja Vantaan aikuisopisto saivat laatu- ja kehittämisrahaa euroa yhteiseen kehittämistyöhön. Hakemus oli laadittu hyvin laajalle kehittämistyölle, ja haettu summa oli yli euroa. Koska myönnetty summa jäi selvästi vähäisemmäksi, päätettiin myös kehittämistyötä karsia. Kehittämiskohteeksi valittiin yhteisen vertailumittariston rakentaminen. Kehittämistyön toteuttaminen kilpailutettiin. Työ tilattiin loppuvuodesta 2012 Ramboll Management Consulting Oy:ltä. Suurin osa varsinaisesta työstä tapahtuu vuoden 2013 aikana. Opintosetelit Opetushallitus myönsi vuonna 2012 opintoseteliavustusta Aikuisopistolle kaikkiaan euroa. Avustuksen suuruus johtui osittain opetus- ja kulttuuriministeriön kautta myönnettyyn 1260 lisävaltionosuustunnin opintokustannusten rahoitukseen. Alun perin kohderyhmänä opintoseteliavustukselle olivat maahanmuuttajat, senioriväestö ja työttömät. Lisävaltionosuustunnit myönnettiin maahanmuuttajien yhteiskuntatakuuseen liittyvään koulutukseen. Päätösten jälkeen lisävaltionosuustunneilla käynnistettiin kaksi mittavaa yleisen kielitutkinnon keskitason kokeeseen valmentavaa koulutuskokonaisuutta, joiden osallistumismaksua alennettiin opintoseteliavustuksen turvin. Lisäksi nuorille maahanmuuttajille järjestettiin maksuttomana koulutuksena työturvallisuuskortti- ja hygieniapassikoulutusta. Kolmantena maahanmuuttajille suunnattuna avustuksena olivat kohdennetut alennukset kansalaisopiston S2-koulutuksen kursseilla. Samanlaisia kohdennettuja kurssikohtaisia alennuksia käytettiin senioreille tarjotussa kurssi-toiminnassa. Senioreille kohdennettuja kursseja järjestettiin kotitaloudessa, tietotekniikassa ja muistelmakirjoittamisessa syksyn 2012 aikana. Kolmantena ryhmänä opintoseteliavustuksen saajina olivat työttömät, joiden kurssimaksuihin kohdistettava alennus mahdollistettiin opintoseteliavustuksin. WDC-projektit Vantaan aikuisopisto osallistui aktiivisesti maailman muotoilupääkaupunkivuoden 2012 toimintaan sekä yhteisprojektissa että opiston omissa hankkeissa. Rahoitusta opisto ei kuitenkaan WDCorganisaatiolta saanut. Aikuisopiston ja WDC-kaupunkien opistojen yhteiset hankkeet (Vantaan aikuisopisto, Helsingin suomenkielinen työväenopisto, Helsingfors Arbis, Espoon työväenopisto, Kauniaisten kansalaisopisto sekä Lahden Wellamo-opisto): Kaupunki tulee kaupunkiin kylään kiertävä oppilastöiden näyttely järjestettiin kevään 2012 aikana. Vantaalaisten kuvataide- sekä käsityöopiskelijoiden teoksia oli näytteillä kaikissa osallistujaopistoissa. Vantaan aikuisopistolla yhteisnäyttely oli esillä opiston taidekeskuksessa Vastaavanlaisten yhteisnäyttelyiden järjestäminen jatkossa näyttää hyvin mahdolliselta osallistujien, järjestäjien sekä yleisöltä saadun hyvän palautteen kannustamana. Näyttelyssä Vantaalla kävi n. 150 henkilöä. Design-luentosarja toteutettiin opistojen yhteisen suunnitelman mukaisesti kevään 2012 aikana. Vantaan luento-osuutena oli opistotalolla pidetty luentotapahtuma Arkiluovuus, jossa luennoitsijana oli muotoilija Reijo Markku. Tilaisuuteen ei saatu järjestymään nettiosallistumismahdollisuutta kaupungin tietoteknisten rajoitusten vuoksi, jolloin yhteisluentoajatus eri opistojen välillä ontui, ja luennon paikanpäällä ollut osallistujamäärä jäi myös valitettavan pieneksi. Suomalainen Design -teemapäivä suomen kielen opiskelijoille järjestettiin opistotalolla Tavoitteena oli tutustuttaa opistojen maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita suomalaisen muotoilun historiaan ja nykypäivään, sekä esitellä pääkaupunkiseudun opistojen tarjoamia monipuolisia opiskelumahdollisuuksia. Tapahtuma sisälsi luentoja sekä toiminnan esittelyä. Tapahtuma onnistui hyvin ja design- sekä taidekasvatusteemojen käyttöä tässä yhteydessä suunnitellaan jatkossa. Tapahtumaan osallistui n. 240 henkilöä. 6 VUOSIKERTOMUS 2012 VANTAAN AIKUISOPISTO 7

5 PÄÄKAUPUNKISEUTUYHTEISTYÖ Vantaan aikuisopisto on ollut aktiivisesti mukana pääkaupunkiseudun sekä Uudenmaan kansalaisopistojen yhteistyöfoorumeissa. Rasian sisässä asia -korukurssien satoa oli näytillä Vantaan Design-ikkunassa elokuussa. Aikuisopiston omia WDC-oheistapahtumia Vantaalaisille taiteen harrastajille järjestettiin design-aiheinen taidekilpailu Lasini ikkuna designiin. Kilpailuaika oli syksy Tapahtumaan jätettiin 25 ehdotusta, joista neljä palkittiin teosten näyttelyn avajaisissa tammikuussa 2012 eri liikkeiden lahjoittamilla lahjakorteilla. Kilpailuilla voidaan aktivoida kuvataiteen harrastajia käyttämään ja kehittämään taitojansa. Taidekilpailuja tullaan myös jatkossa järjestämään. Näyttelyyn tutustui n. 350 henkilöä. Rasian sisässä asia -käsityötapahtuma sisälsi viisi aiheeseen liittyvää kurssia syksyn 2011 sekä kevään 2012 aikana. Tavoitteena oli liittää käsityötekniikoihin tarinan avulla taiteellista ilmaisua. Teoksista järjestettiin näyttely Vantaan Design-ikkunassa elokuussa Opistossa tullaan kehittämään ilmaisupainotteista käsityönopetusta tapahtumasta saatujen positiivisten kokemusten pohjalta. Kursseille osallistui 65 opiskelijaa ja näyttelyyn tutustui n. 150 henkilöä. Ryhmäliikunnan siirto liikuntapalveluille Pitkään jatkuneen selvitys- ja valmistelutyön jälkeen ns. ryhmäliikuntakurssit siirtyivät syyslukukaudesta 2012 lähtien Vantaan liikuntapalveluiden organisoitavaksi. Selvitystyössä todettiin, että ryhmäliikunnan yhden järjestäjän mallilla parannetaan sekä kuntalaisten että tuntiopettajien yhdenvertaisuutta. KUVA: EILA SALMBERG Aikuisopisto on osallistunut pääkaupunkiseudun kunnallisten kansalaisopistojen yhteisen ilmoittautumispalvelun Ilmonetin ylläpitämiseen. Ilmonet on ollut vuonna 2012 tuotantokäytössä ja sen käyttömukavuutta ja asiakaslähtöisyyttä on lisätty. Aikuisopisto on osallistunut myös pääkaupunkiseudun kunnallisten kansalaisopistojen yhteisen opistojärjestelmän (Kursor) kehittämiseen ja rakentamiseen. Tarkoituksena on ollut saada vuoden vuoden 2013 maaliskuuhun mennessä korvattua nykyinen tietojärjestemä (KUHA), jonka elinkaari on loppuvaiheessaan. Pääkaupunkiseudun kunnalliset kansalaisopistot (Helsingin suomenkielinen työväenopisto, Helsingfors arbis, Espoon työväenopisto, Kauniaisten kansalaisopisto ja Vantaan aikuisopisto) saivat Opetushallitukselta yhteistä laatu- ja kehittämisrahaa vuosille Rahoituksen turvin tehtiin selvitystyö asiakaspalvelukäytänteiden yhtenäistämisestä sekä yhteistyöorganisaation toimivuudesta. Selvitystyö sekä ulkoinen arviointi tuottivat yhdeksän laajaa kehittämiskohdetta, joiden toimeenpanoa on jatkettu vuonna Ruotsinkielisen opetustarjonnan sekä sen markkinoinnin tukemiseksi on ollut voimassa puitesopimus Helsingfors arbiksen kanssa järjestettiin Helsingfors arbiksella asiakaspalveluhenkilöstöjen seminaari järjestettiin Espoon työväenopistolla opetushenkilön seminaari. Rehtoriryhmä kokoontui vuoden aikana vähintään kuukausittain. Eri ainealueiden yhteistyöryhmät olivat yhteydessä mm. uuden opistojärjestelmän aineryhmäluokituksen laatimisen merkeissä useasti. World Design Capital -hankkeen puitteissa yhteistyötä tehtiin eri foorumeilla, erityisesti käden taitojen ja kuvataiteiden aineryhmissä. Ystäväopistoyhteistyö Vantaan aikuisopistolla on ystäväopistoina Suomen pohjoisin ja eteläisin kansalaisopisto: Revontuli-opisto (joka toimii Kittilän, Enontekiön ja Sodankylän alueella) sekä Sofia-opisto (joka toimii Espanjan Aurinkorannikolla). Huhtikuussa toteutettiin laaja Espanja-projekti Sofia-opiston kanssa. Matkasta kerrotaan enemmän sivulla 63. Revontuli-Opiston kanssa toimi tiedotusyhteistyö, jonka mukaan molemmat opistot tiedottavat kursseistaan toistensa toimialueilla. Lisäksi Vantaan aikuisopistolla järjestettiin Revontuli-teemapäivä yhteistyössä Revontuli-Opiston kanssa. 8 VUOSIKERTOMUS 2012 VANTAAN AIKUISOPISTO 9

6 Aikuisopisto valmiina Joulutapahtumaan. KUVA: HARRI TIIHONEN Fyysinen toimintaympäristö Tikkurilassa, Lummetie 5:ssä sijaitsee Opistotalo, joka on opiston hallinnollinen keskus. Opistotalossa on suunnittelu- ja opetustiloja. Tikkurilan kirjaston yhteydessä olevaan Taidekeskukseen sijoittuvat taideopetustilat sekä Pisto-taidegalleria. Myyrmäessä Myyringin kiinteistössä sijaitsevat opetus- ja toimistotilat palvelevat länsi-vantaalaisia. Elokuusta alkaen opisto vuokrasi pienen opetusyksikön Simonkylästä (Leinikkitie 20 A), jossa on kolme luokkaa sekä aputilat. Edellä mainittujen tilojen lisäksi kursseja järjestetään noin 60 paikassa eri puolilla Vantaata. Pääopetuspaikat ovat kuitenkin Tikkurila ja Myyrmäki. Asiakaskyselyn tulosten perusteella opetustarjontaa on lisätty erityisesti Länsi-Vantaalla. 10 VUOSIKERTOMUS 2012 VANTAAN AIKUISOPISTO 11

7 Viestintä ja markkinointi Organisaatio ja henkilöstö Opinto-ohjelma talvi 2012 Opinto-ohjelma Syksy 2012 Opiston opinto-ohjelma on tärkein opistoa ja sen toimintaa markkinoiva tuote. Ohjelmaa kehitetään jatkuvasti, jotta asiakkaat löytäisivät entistä helpommin heitä kiinnostavat kurssit. Vuoden 2012 aikana opiston graafinen ilme uudistettiin ja samalla myös opetusohjelma sai uuden ulkoasun. Uudistuksen suunnitteli graafinen suunnittelija Anne Killström. Opinto-ohjelma ilmestyy kolme kertaa vuodessa ja se jaetaan kaikkiin vantaalaisiin talouksiin. Lisäksi ohjelmaa on saatavissa opiston toimipisteissä, yhteispalvelupisteissä ja kirjastoissa. Syyskauden kurssi- ja tapahtumatarjontaa esittelevä opinto-ohjelma jaetaan elokuun puolessa välissä, kevättalven ohjelma jaetaan marraskuun lopulla ja kesäkauden ohjelma maaliskuun puolessa välissä. Opiston opinto-ohjelma ja tapahtumat ovat luettavissa myös internetissä opiston osoitteessa sekä Ilmonet-palvelussa osoitteessa Aikuisopiston virallinen Facebook-sivu löytyy osoitteella Vuoden lopussa tykkääjiä oli noin 130 ja määrä kasvaa jatkuvasti. JOHTAMINEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS Opetuslautakunta JOHTORYHMÄ Kielet Opiskelijat ja sidosryhmät Sivistystoimi; Nuoriso- ja aikuiskoulutus Rehtori Taitoja taideaineet Yhteiskunnalliset aineet Apulaislehtori Arbis Johtavat ja päätoimiset opettajat Tuntiopettajat Opiskelijat ja sidosryhmät Maahanmuuttajakoulutus Koulutuspäällikkö Asiakaspalveluesimies Tiimipäällikkö Tiimipäällikkö Koulutuspäällikkö Toimistoja tukipalvelut Kesällä Aikuisopisto oli mukana pääkaupunkiseudun kunnallisten kansalaisopistojen yhteisessä radiomainoskampanjassa, jota esitettiin Radio Helsingissä kesäkuussa, elokuussa ja syyskuussa. Opiston tapahtumista uutisoidaan tarpeen mukaan myös Vantaan Sanomissa. Lukukausien alussa kerrotaan alkavan kauden uutuuksista sekä suosikeista. Alkavista kursseista ja tapahtumista tiedotetaan mm. Ylen aikaisessa sekä Helsingin Sanomien Minne mennä -palstalla. Verkkolehti opisto oli esillä muutamia kertoja 2012 aikana. Opiston opetus pääsi esiin myös YLE:n Aamu-uutisissa, jossa suunnittelijaopettaja Heli Karpale esitteli kynttilänvalmistusta marraskuussa. MTV3:n Studio55:ssä esitettiin marraskuun lopussa kansalaisopistojen toimintaa esittelevä jakso, johon kuvamateriaalia ja asiakashaastetteluja kuvattiin opistolla. Suunnittelijaopettaja Marjo Niinimäki esiintyi televisiossa senioriherrojen kokkikurssin kanssa ja kuvaajat kävivät myös Airi Myllymäen opettamalla englannintunnilla. 19. syyskuuta opisto oli koko Vantaan kaupungin aikuiskoulutuksen mukana Helsingissä Vanhalla Ylioppilastalolla Innostu oppimaan -tapahtumassa. Siellä suurta mielenkiintoa herätti varsinkin Aikuisopiston yhteisöryijy, josta kerrotaan lisää käsityön kohdalla. Opisto tiedottaa tapahtumista säännöllisesti myös Vantaan kaupungin sisäisissä tiedotuskanavissa. HENKILÖSTÖ Aikuisopisto kuuluu organisatorisesti Sivistystoimen suomenkielisen nuoriso- ja aikuiskoulutuksen tulosalueeseen. Vantaan aikuisopiston päätoimisen henkilöstön määrä vuoden 2012 lopussa oli seuraava: Päätoiminen henkilöstö Johtoryhmä 7 Kansalaisopisto-opettajat 9 Kansalaisopisto-toimisto 8 Maahanmuuttajien opetus: valmistava 2 perusopetus 4 aikuisten 6 tukipalvelut 3 Yhteensä 39 henkilöä Lisäksi aikuisopistoon kuului vuoden 2012 aikana 374 työsopimussuhteista tuntiopettajaa tai luennoijaa, ja vuoden aikana opistossa työkokemusta hankki myös useita eri alojen harjoittelijoita. 12 VUOSIKERTOMUS 2012 VANTAAN AIKUISOPISTO 13

8 JOHTORYHMÄ Opistolla on 7-jäseninen johtoryhmä, johon saakka kuului rehtori Kaisa Väyrynen, apulaisrehtori Petri Vahtera, kielten tiimipäällikkö Timo Kuula, taito- ja taideaineiden tiimipäällikkö Pekka Rytkönen, koulutuspäällikkö Heli-Kaarina Degerman (ruotsinkielinen yksikkö, yhteiskunnalliset aineet sekä tukipalvelut), koulutuspäällikkö Marja Repo (maahanmuuttajakoulutus) ja asiakaspalveluesimies Eeva Enbäck alkaen Kaisa Väyrynen poistui johtoryhmästä, ja hänen tehtäväänsä alkoi hoitaa Petri Vahtera. Apulaisrehtorin tehtävää siirtyi hoitamaan Marja Repo. Johtoryhmä sai vahvistuksekseen suunnittelijaopettaja Aivi Hämäläisen, jonka vastuulla oli lokakuun alusta lukien aikuisten maahanmuuttajien koulutusyksikön käytännön työnjohto. Johtoryhmä kokoontui keskimäärin joka toinen viikko. Johtoryhmä piti lisäksi kehittämisseminaareja, joissa mm. valmisteltiin seuraavan vuoden tuloskorttia. TIIMIT Opistossa on kielitiimi, taito- ja taideaineiden tiimi, yhteiskunnallisten aineiden tiimi, Arbis (ruotsinkielisen opetuksen tiimi), maahanmuuttajaopetuksen tiimi sekä toimisto- ja tukipalvelutiimi. Kielitiimiä johtaa Timo Kuula, tiimin jäseninä ovat Raila Poutanen, Raija Lerkki, Elina Vienamo ja Heli-Kaarina Degerman. Taito- ja taideaineiden tiimiä johtaa Pekka Rytkönen, jäseninä Mauri Villberg (kuvataiteet), Hannu Laamanen (tietotekniikka ja valokuvaus), Leena Laine (musiikki) saakka, Ilona Tuovinen (musiikki, vs alkaen), Marjo Niinimäki (kotitalous), Hanna Perälä (tanssi ja terveystieto) saakka, Mirja Hiirikoski (tanssi ja terveystieto, vs alkaen) ja Heli Karpale (käsityöaineet). Yhteiskunnallisten aineiden tiimiä johtaa Heli-Kaarina Degerman, jäseninä Kaisa Väyrynen (31.9. saakka) ja Timo Kuula. Arbiksen johtajana toimii Heli-Kaarina Degerman. Maahanmuuttajatiimiä johtaa Marja Repo. Työvoimapoliittisen suomen kielen koulutuksen opettajina ovat toimineet Helena Tuominen-Aliferenko, Aivi Hämäläinen, Kirsi Aho, Eevamaija Iso-Heiniemi, Joonas Sillanpää, Marja-Leena Böhmeke, Erja Atroshi, Raili Lamminmäki, Maria Koponen, Ludmila Silantieva, Linda Saarimäki, Satu Pietilä, Jaana Tuominen, Mia Kotro, Tuija Kolkki, Dina Antila, Leea Välitalo, Eija Kautonen, Hille Rantala, Eszter Tóth ja Katri Laine-Murhu. Opintoneuvojana on toiminut Maija Melo, opintosihteerinä Jarmo Kejonen ja koulutussihteerinä Hanna Pasanen. Toimisto- ja tukipalvelutiimiä johtaa Eeva Enbäck ja siihen kuuluvat Seija Toivanen, Marja-Leena Anttonen, Eila Salmberg, Varpu Sjögren, Leila Eloneva, Eva Pesonen, Heli Härmä ja Ahmed Ladarsi. HENKILÖSTÖKOULUTUS Vantaan aikuisopiston yhtenä strategisena linjauksena on osaava henkilöstö. Osaamisen ylläpitäminen ja työssäjaksamisen varmistaminen edellyttävät jatkuvaa kouluttautumista ja ajan tasalla pysymistä. Opisto tukee henkilöstön omaehtoista kouluttautumista sekä järjestää henkilöstökoulutusta. Vuonna 2012 henkilöstökoulutuspäiviä oli 195. Keskimäärin jokainen päätoiminen henkilö osallistui 5 koulutuspäivään. Tuloskortin tavoitteena on ollut Vantaan kaupungin suosituksen mukaan 3 koulutuspäivää / henkilö. Opiston ulkopuoliseen koulutukseen päätoiminen henkilökunta on voinut osallistua rajoituksetta niiltä osin, kun koulutus on liittynyt työssä tarvittavien taitojen kehittämiseen ja esimies on hyväksynyt koulutukseen osallistumisen. Tuntiopettajille on korvattu maksullista koulutusta hakemusten ja harkinnan mukaan joko kokonaan tai osittain. Kielten opettajia osallistui valtakunnalliseen Sukolin järjestämään kansalaisopistojen kieltenopettajien seminaariin. TYHY-TOIMINTA Aikuisopiston tyhy-ryhmä on kokoontunut viisi kertaa vuoden aikana. Ryhmän puheenjohtajana on toiminut Heli-Kaarina Degerman ja jäseninä Pekka Rytkönen, Raila Poutanen, Marina Sindonen, Marja Repo, Mirja Hiirikoski, Eila Salmberg ja sihteerinä Leila Eloneva. Tyhy-toiminnassa on hyödynnetty opiston omia runsaita mahdollisuuksia erilaisten virkistystilaisuuksien osalta sekä joitakin ulkopuolisia kouluttajia. Jokainen osallistuja on tuonut omia ideoitaan tarjottimelle. Tilaisuuksien aikataulutuksessa on yritetty toimia siten, että mahdollisimman monella on ollut mahdollisuus osallistua tapahtumiin, toki työtehtävien niin salliessa. Starttikurssien opettajina ovat toimineet Elviira Tervo, Liisa Niemi, Aila Wikström, Maria Salonen, Hanna Kotta ja Tobias Hoch. Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa ovat toimineet Dina Antila, Majida Kinnunen ja Valter Kiiski. Perusopetuksen opettajina ovat toimineet Yasamin Salonen, Anne Kotisaari ja Inge Noormets. Suomi toisena kielenä -opettajana on toiminut Marina Sindonen. Osa-aikaisena erityisopettajana on toiminut Juhani Riihelä. Osallisena Suomessa -kokeilun Mahis-hankkeessa on opettajana toiminut Eija Jokinen ja vastaavana ohjaajana Minna Hassinen. Tyhy-tapahtumat olivat suosittuja ja keräsivät runsaasti osallistujia. Ohjelma tarjosi monenlaisia mahdollisuuksia liikkua, tehdä käsillä niin keittiössä kuin käsityöluokassakin. Jo opistolaisten perinteeksi muodostuneeseen Naisten 10 -tapahtumaan osallistui 9 naista. Perinteistä laskiasrokkaa ja laskiaispullia oli tarjolla tänäkin vuonna ja yhteistuumin valmistetut antimet maittoivat koko joukolle. Käsityöluokassa tarjolla oli keväällä pääsiäisaskartelua ja saippuanvalmistusta. Syksyllä saimme oppeja kukkasipulienistutuk- Tyhy-tapahtumassa tehtyjä sammalkoristeita. KUVA: ELINA VIENAMO 14 VUOSIKERTOMUS 2012 VANTAAN AIKUISOPISTO 15

9 sesta ja sammaleistenkoristeiden tekemisestä. Molempiin syksyn tyhy-hetkiin liittyi myös luento päivän aiheesta. Kotitalouden puolella opiskeltiin parsan ja salaattien valmistusta. Tärkeätä on muistaa myös kaikki yhteiset kokouskahvit ja lounashetket, joista vuoden aikana on saatu nauttia. Henkinen hyvinvointi kannustaa opiskeluun Vuonna 2012 jatkettiin edellisenä vuonna aloitettujen valmennusten läpiviemistä. Nämä koulutukset olivat edelleen tärkeänä osana tukemassa työhyvinvointia. Musiikista oli mahdollista nauttia Tikkurilan mieskuoron joulukonsertissa ja taidetta oli tarjolla vuonna 2012 useissa näyttelyissä, joista oli mahdollista nauttia opiston Pistogalleriassa. TYÖTURVALLISUUS Vuonna 2012 kiinnitettiin huomiota Vantaan aikuisopiston turvallisuuteen monella eri tavalla. Vuoden 2011 puolella aloitettu turvallisuuskansion päivittäminen saatiin valmiiksi. Merkittävin lisäys tehtiin työsuojelua koskevaan kappaleeseen, johon saatiin ajantasaista tietoa turvallisuusalan opinnäytetyönä tehdystä (joulukuu 2011) riskienkartoituksesta. Päivitetystä kansiosta jaettiin kopiot vakinaiselle henkilökunnalle keväällä Riskienkartoituksessakin esille nostettua uhka- ja väkivaltatilanteiden riskiä käsiteltiin mm. kutsumalla sivistysviraston turvallisuusasiantuntija luennoimaan opiston vakituiselle henkilökunnalle turvallisuusasioista kahdessa eri tilaisuudessa. Lisäksi lähipoliisi kävi opistolla vierailulla ja kertomassa toiminnastaan henkilökunnalle. Turvallisuuden lisäämiseksi Opistotalolle hankittiin kilpailuttamisen jälkeen hätäkutsujärjestelmä syksyllä Poistumisharjoitus pidettiin ja paikalle oli kutsuttu pelastuslaitokselta asiantuntija tarkkailemaan harjoituksen kulkua. Harjoituksesta saatiin palautetta välittömästi sen jälkeen. Harjoitus sujui hyvin ja rauhallisesti. Aikuisopisto järjesti suuren Näytä suuntaa Aikuisopistolle -asiakaskyselyn marras-joulukuussa Kyselyn tuloksia analysoi seuraavassa Sirkku Määttä. Tiedot ja taidot kasvavat opiskellessa, mutta myös henkinen hyvinvointi. Tätä mieltä ovat aikuisopiston yleisökyselyyn vastanneet tuhannet vantaalaiset. Kärkitoiveiksi nousivat tarjonnan alueellinen tasapuolisuus ja verkon hyödyntäminen. Kysely toteutettiin marras-joulukuussa 2011 opetus- ja kulttuuriministeriön laatu- ja kehittämisrahoituksen turvin. Sillä haluttiin saada palautetta opiston tarjonnasta ja koota kuntalaisilta kehittämisideoita. Kysely antaa tietoa myös siitä, mitä omaehtoinen opiskelu aikuisille merkitsee ja mitä vaikutuksia sillä on arjessa ja elämässä. Opiskelun vaikutukset Taidot ja osaaminen Henkinen hyvinvointi Yleissivistys Fyysinen hyvinvointi Luovuus Itseluottamus Tuttava- ja ystäväpiirin laajeneminen Eri kulttuurien tunteminen % Henkilökunnalle järjestettiin mahdollisuus osallistua sammutuskoulutukseen, joka pidettiin Havukosken pelastusasemalla syyskuussa Osallistujia oli 10 henkilöä. Palotarkastus suoritettiin opistotalolla , tarkastuksessa ei havaittu mitään puutteita opiston paloturvallisuudessa. Yhteiskunnallinen osallistuminen paljon jonkin verran ei lainkaan 16 VUOSIKERTOMUS 2012 VANTAAN AIKUISOPISTO 17

10 ERITYISRYHMÄT ESIIN Kyselyyn tuli yli vastausta, joista yli 80 prosenttia naisilta. Vastanneet ovat keski-iältään muita vantaalaisia vähän vanhempia ja selvästi paremmin koulutettuja. Jotta myös niin sanottujen aliedustettujen ryhmien ääni tulisi kuuluviin, kyselyn tulosten tulkinnassa on tarkasteltu erikseen miehiä, vähiten koulutettuja sekä maahanmuuttajia. Lisäksi tietoa haluttiin eläkkeelle siirtyvien eli vuotiaiden sekä Vantaan nopeimmin kasvavan asuinalueen Aviapoliksen asukkaiden toiveista. MIKÄ SAA OPISKELEMAAN? Omaehtoinen opiskelu on vakiintunut ja suosittu vapaa-ajan viettotapa. Peräti kaksi kolmesta vastaajasta haluaisi vielä lisätä uusien asioiden oppimista, ainakin jonkin verran. Mieluisimpia vantaalaisille ovat kuitenkin liikunta, matkustelu ja ajanvietto perheen kanssa. Kulttuuriharrastuksia aikovat lisätä eritoten lähivuosina eläkkeelle siirtyvät naiset. Mikä saa opiskelemaan? Kurssin aine on kiinnostava Opiskelu on hyvää vaihtelua arkeen Opiskelusta on hyötyä harrastuksissani Voin tavata muita ihmisiä ja tutustua uusiin Opiskelustani on hyötyä työelämässä Opiskelusta on hyötyä jatko-opintoja varten % paljon jonkin verran ei lainkaan Opiskelu lisää tietoja ja taitoja, mutta lähes kaikki vastaajat mainitsevat myös henkisen hyvinvoinnin lisääntyvän opiskelun myötä. Hyvin yleisesti tunnistetaan myös yleissivistyksen, luovuuden ja itseluottamuksen kasvu. Aikuisopintojen sosiaalisuus, mahdollisuus tavata muita ihmisiä on tärkeää erityisesti ikääntyville ja maahanmuuttajille, jotka korostavat myös opiskelun myötä karttuvaa kulttuurien tuntemusta. Aikuisopiston nykyinen opetustarjonta vaikuttaa toiveisiin nähden koetellulta ja pätevältä. Suuria muutoksia ei asiakaslähtöisyyden kasvaessakaan ole odotettavissa. Mutta konkreettinen opiskelupäätös syntyy vasta, kun tiedossa on kiinnostava kurssi. Vastauksista käy selvästi ilmi, että opistolta odotetaan uusia virikkeitä ja uusia aiheita, joihin tutustua. Oman harrastuksen edistäminen on toki myös hyvin vahvasti motivoiva tekijä. Erityisesti nuoret ja naiset odottavat vapaa-ajan opiskelun auttavan työelämässä pärjäämistä. MIKÄ ESTÄÄ OPISKELUA? Yleisimmät opiskelua estävät seikat ovat sellaisia, joihin opisto ei voi omalla toiminnallaan suoranaisesti vaikuttaa, kuten ajanpuute, perhesyyt, työesteet tai hankalat liikenneyhteydet. Naisilla arjen kiireet korostuvat, miehillä taas työesteet. Moni vastaaja harmittelee sitä, että kurssille ei yksinkertaisesti mahdu. Osa etenkin ikääntyneistä valittaa kurssimaksujen suuruutta. Vaikka vain harva mainitsee tiedon tai kiinnostuksen puutteen opiskelun esteeksi, moni toivoo lisää informaatiota. Kursseista ja opiskelupaikkatilanteesta halutaan ajantasaista tietoa. Se toivotaan verkkoon, omaan sähköpostiin kännykkään tai sosiaaliseen mediaan. Joustavat mahdollisuudet palautteen antamiseen, kurssiaiheiden esittämiseen ja kurssisuunnitteluun kiinnostavat. Opiskelun esteet Ajanpuute Työesteet Korkeat kurssimaksut Hankalat liikenneyhteydet Perhesyyt Muut harrastukset Ei-kiinnostavaa opetustarjontaa Motivaation puute Muu Terveydelliset syyt Riittämätön informaatio opiskelumahdollisuuksista % 18 VUOSIKERTOMUS 2012 VANTAAN AIKUISOPISTO 19

11 PALVELUSTA KEHUJA Aikuisopisto sai vastaajilta yleisarvosanan 3,9 asteikolla 1-5. Parhaimmiksi arvioitiin palvelun ystävällisyys (4,2) ja tarjonnan monipuolisuus (4,0). Opetuksen laatu (3,9) arvioitiin vähän paremmaksi kuin toiminnan nykyaikaisuus (3,8). Heikoin arvosana (3,3) tuli kurssimaksuista. Perinteinen kerran viikossa kokoontuva opintoryhmä on opiskelijoiden suosikki. Verkkokurssia kokeilisi vähän alle puolet, etenkin jos se olisi lähiopetukseen integroitua. Miehet ja maahanmuuttajat suosivat verkkoa muita enemmän. Opiskelumuodoista opintomatka sopisi hyvin monille ikääntyville asiakkaille. KEHITTÄMISIDEOITA SADOITTAIN Suoraa palautetta ja omia ideoitaan tarjosi runsas puolitoista tuhatta vastaajaa. Johtavaksi parannustoiveeksi nousi opetuksen lisääminen Länsi-Vantaalla. Myös kyselyn aikana ajankohtainen liikuntakurssien siirtyminen kaupungin liikuntavirastolle puhutti vastaajia. Ilmoittautumiseen ja maksukäytäntöhin toivottiin lisää joustoa. Hyvinkin yksityiskohtaisia kurssitoiveita esitettiin runsaasti. Saimme runsaasti kiitosta, mutta myös kritiikkiä Ilahduttavaa oli, että saimme paljon kannanottoja niiltäkin, jotka eivät vielä opiskele opistossa. Aktiivisuus kertoo suuresta kiinnostuksesta. Tehtävämme on nyt vastata siihen kurssien suunnittelussa ja muissa käytännöissä, rehtori Kaisa Väyrynen sanoo. Opisto on laatinut kyselyn perusteella toimenpideohjelman, jossa muun muassa kiinnitetään huomiota alueelliseen tasapuolisuuteen, lisätään viikonloppu- ja perhekursseja sekä varaudutaan työelämästä vapautuvien tarpeisiin. NÄIN KYSELY TEHTIIN Kysely Näytä suuntaa aikuisopistolle järjestettiin 19. marraskuuta ja 31. joulukuuta välisenä aikana julkisena verkkokyselynä. Kyselystä tiedotettiin Vantaan kaupungin ja aikuisopiston verkkosivuilla, Vantaan Sanomissa, vantaalaisten järjestöjen yhteisessä verkkoportaalissa, kirjastoissa ja opiston tiloissa. Laaja sähköpostitiedotus lähti opiston opiskelijoille. Opiston työvoimapoliittisessa maahanmuuttajakoulutuksessa opiskelevat vastasivat kyselyyn oppitunnillaan. Opetustoiminta Kansalaisopisto toimii kolmen lukukauden periodeissa. Talvilukukausi on 2. tammikuuta 30. maaliskuuta, kesälukukausi 1. huhtikuuta 31. elokuuta ja syyslukukausi 1. syyskuuta 31. joulukuuta Aikuisten maahanmuuttajien työvoimapoliittinen koulutus toimii ympäri vuoden ja valmistava ja perusopetus noudattavat Vantaan opetuslautakunnan päättämiä perusopetuksen työ- ja lomaaikoja. TOIMINNAN TUNNUSLUVUT Kurssien määrät / aineryhmä Yhteiskunnalliset Musiikki Kuvataiteet Kädentaidot Kotitalous Liikunta, tanssi ja terveys Kielet Tietotekniikka Ruotsinkielinen opetus Maahanmuuttajakoulutus Kaikki yhteensä Kysely sisälsi vaihtoehto- ja monivalintakysymyksiä, joihin useisiin liittyi myös mahdollisuus vastata omin sanoin. Lisäksi erillisellä kysymyksellä pyydettiin palautetta ja kehittämisehdotuksia. Kyselyn vastaajien kesken arvottiin kolme ilmaista kurssia. TEKSTI: SIRKKU MÄÄTTÄ 20 VUOSIKERTOMUS 2012 VANTAAN AIKUISOPISTO 21

12 YHTEISKUNNALLISET AINEET Tuntien määrät / aineryhmä Yhteiskunnalliset Musiikki Kuvataiteet Kädentaidot Kotitalous Liikunta, tanssi ja terveys Kielet Tietotekniikka Ruotsinkielinen opetus Maahanmuuttajakoulutus Kaikki yhteensä Osallistujien määrät / aineryhmä Yhteiskunnalliset Musiikki Kuvataiteet Kädentaidot Kotitalous Liikunta, tanssi ja terveys Kielet Tietotekniikka Ruotsinkielinen opetus Maahanmuuttajakoulutus Kaikki yhteensä Opiskelijoita Jonoon jääneitä Toteutuneita kursseja ja tapahtumia Toteutuneita opetustunteja Opetuspaikat 12 Vuonna 2012 kurssien määrä edellisvuoteen verrattuna oli yli kaksinkertainen. Muutokseen vaikuttivat muun muassa puutarha- ja ensiapukurssien siirtyminen yhteiskunnallisten aineiden otsikon alle. Myös perinteisesti yhteiskunnallisiin aineisiin kuuluneiden kurssien määrää lisättiin, kun vuonna 2012 siihen tarjoutui mahdollisuus. Opiskelijamäärän kasvu reilulla1000 opiskelijalla oli luonnollista seurausta kurssimäärän lisääntyessä. Opetustunteja oli vuonna 2012 noin 650 enemmän kuin vuonna Samalla kun kursseja suunniteltiin enemmän, otettiin käyttöön uusia opetuspaikkoja ja näin myös opetuspaikkojen määrä nousi edellisvuoden kahdeksasta kahteentoista vuonna Myös jonoon jääneitä oli vuotta 2011 enemmän. Jonoja oli toisaalta samoilla kursseilla kuin aiemmin kuten Reiki-kursseilla mutta toisaalta uudet kurssit löydettiin hyvin, ja puutarha-, kirjoitusja mindfullness-kursseille syntyi jonoa. Yllä mainittujen lisäksi suosiotaan pitivät yllä NLP-kurssit, kirjallisuuspiirit, ilmaisutaito ja terveyteen liittyvät kurssit. Yksi huomattava muutos muutamaan viime vuoteen verrattuna oli syksyllä perinteisesti järjestettävän Saaristomerenkulkukurssin suosio. Saaristomerenkulun kurssi ei ole kiinnostanut samalla tavoin muutamaan vuoteen, mutta nyt kurssilaisia oli taas lähemmäs 100. Uutta vuoden 2012 aikana oli Avoimen yliopiston kurssi Johdatus oikeustieteeseen ja yhteistyö OK-opintokeskuksen kanssa vapaaehtoistoimintaan liittyvien kurssien merkeissä. Vuoden alusta yhteiskunnallisten aineiden osaksi siirtyneet ensiapukurssit ovat osa Opiston kaupungille järjestämää henkilöstökoulutusta. Kouluttaja Tuula Mäkisen johdolla vuonna kurssilla oli kaikkiaan 404 kaupungin työntekijää. Kulttuuri- ja kirjallisuuselämyksiä koettiin taas runsain mitoin vuoden 2012 aikana. Kirjallisuudesta keskusteltiin opiston kahdessa kirjallisuusryhmässä kaikkiaan 36 kertaa ja keskusteluun mukaan mahtui muun muassa Herta Müller, Don Delillo, Ilmari Kianto, Volter Kilpi, Albert Camus, Sandor Marai, Rosa Liksom, Charles Dickens ja Yrjö Kokko. Teatterista nautittiin niin pienemmillä kuin suuremmilla näyttämöillä. Elannon Näyttämöllä nähtiin 90-vuotis juhlavuoden näytelmä Elannon leipätehtaan naiset, Ateneumin näyttämöllä Helene Schjerfbeckin näyttelyn yhteydessä HS-tanssinäytelmä, Kansallisteatterin pienellä näyttämöllä Jan 22 VUOSIKERTOMUS 2012 VANTAAN AIKUISOPISTO 23

13 MUSIIKKI KUVAT: HELI-KAARINA DEGERMAN Opiskelijoita Jonoon jääneitä Toteutuneita kursseja ja tapahtumia Toteutuneita opetustunteja Opetuspaikat Kulttuuripiiriläiset Villa Kokkosen pihalla. Guilloun menestyskirjaan perustuva raaka kuvaus Pahuus ja sokerina pohjalla Lasse Pöystin viimeiseksi näytelmäksi jäänyt Metsä Kaupunginteatterissa. World Design Capital vuottakaan ei unohdettu, vaan se oli keskusteluissa ja vierailuissa huomioitu. Muun muassa Kulttuuripiiriläiset vierailivat Vantaan taidemuseon Kauneus 6 näytöstä Aleksis Kiven kuolinmökki. näyttelyssä. Kulttuuripiiriläisten kevät huipentui tänäkin vuonna kevätretkeen. Matka vei kauniina toukokuisena päivänä Tuusulanjärven maisemiin, jossa tutustuttiin Joonas Kokkosen kotina toimineeseen Alvar Aallon suunnittelemaan Villa Kokkoseen. Villa Kokkosen isäntäpari Antti A. Pesonen ja Elina Viitaila tarjosivat Joonas Kokkosen musiikin lisäksi maittavan lounaan. Tämän jälkeen matkattiin vielä Aleksis Kiven kuolinmökille, jatkeeksi aiemmin keväällä ryhmän kuulemalle, opiston kirjallisuusopettajan Iiro Kajaksen, luennolle Kiven elämästä ja teoksista. LUENTOJA JA TAPAHTUMIA Luennot olivat jälleen vuonna 2012 merkittävä osa yhteiskunnallisten aineitten opetustarjontaa. Luentosarjoja järjestettiin useita aina Brittein saarten esihistorian ja viikinkien kautta keskiajalle sekä symbolien kiehtovaan maailmaan ja toisaalta ravinnon, terveyden ja hyvinvoinnin kautta elämäntaitoja käsittelevän kokonaisuuteen ja lopuksi saattohoidon näkökulmiin. Lisäksi Senioriakatemian neljä luentosarjaa Kaikki mitä minä tästä asiasta tiedän, Suomi ja maahanmuutto, Työssä vieraalla maalla ja Kotimainen kirjallisuus keräsivät sankat kuulijajoukot. Lisäksi järjestettiin luento sienten tunnistamisesta. Senioriakatemian luennoilla, joita kaikkiaan järjestettiin 28 kappaletta oli kävijöitä kaikkiaan 227 henkeä ja muilla luennoilla 325 kävijää. Jälleen kerran vuoden suosituimmat tapahtumat olivat näytelmäkurssien esitykset. Keväällä esityksiin osallistui 120 henkeä ja joulutapahtuman yhteydessä esitettyjen joulunäytelmiä seurasi 150 innokasta teatterista kiinnostunutta katselijaa. Musiikin opiskelijamäärä on kasvanut selkeästi, noin 700 opiskelijalla vuoteen 2011 verrattuna. Suosituimpia aineita ovat edelleen erilaiset laulu- ja kitarakurssit. Osin voimakas kasvu selittyy ainealueen tapahtumien ja konserttien osallistujamäärien kasvulla, näiden osallistujamäärien entistä tarkemmalla tilastoinnilla ja tilastointitavan muutoksilla. Myös toteutuneiden kurssien ja tapahtumien määrässä on pientä kasvua. Opetustuntien määrä laski aavistuksen laskua selittänee pääosin muutos henkilöstössä ja sen mukana tapahtunut muutaman kurssin jääminen pois kurssitarjonnasta. Opiston pitkäaikainen musiikin johtava opettaja Leena Laine jäi eläkkeelle lokakuun alussa. Tehtävää on lokakuusta lähtien hoitanut toistaiseksi MuM Ilona Tuovinen. Jonoon jääneitä oli aavistuksen vähemmän kuin edellisenä vuonna, mutta jonoja on yhä sitkeästi suosituissa lauluryhmissä, kitararyhmissä ja muskareissa. Rinnakkaisryhmien muodostaminen jonojen purkamiseksi on edelleen vaikeaa musiikinopetukselle sopivien tilojen puutteen vuoksi. Tilanpuute voimistui edelleen Orvokkitien koulun käytön loppuessa. Koulussa vielä keväällä toimineille muskareille ei syksylle löydetty Itä-Vantaan puolelta sopivia tiloja lainkaan. Opistotalolla opetusta järjestetään tavallisissa luokissa ja aikuisopiston ainoa musiikinopetukseen suunniteltu luokka on Myyringissä. Musiikkiluokkaa varusteltiin lisää soitinopetusta ja erikoiskursseja ajatellen. Opetuspaikkojen lukumäärä on edellisten vuosien tapaan suuri sisältäen eri ryhmien monia esiintymispaikkoja. Opiskelijat löysivät kesäkauden 2012 kurssit ja etenkin kauden laulukurssit edellisiin vuosiin verrattuna ilahduttavasti. Kurssi- ja tuntimäärän noususta huolimatta moniin ryhmiin oli runsaasti jonoa ja vain yksi lyhytkurssi jouduttiin perumaan vähäisen opiskelijamäärän takia. Myös kielten kanssa jatkettu integrointi lauluiltojen merkeissä yhdisti edelleen innokkaat kieltenopiskelijat ja laulunharrastajat. Lyhytkurssien uutuuksista Rytmin riemua -rumpukurssit tutustuttivat sekä aikuisia että perheitä yhdessä afrikkalaisen djembe-rummun lyöntitekniikkaan ja guinealaisiin rytmeihin ja rytmiperinteeseen. Musiikinopetus on monipuolista on monenlaisia kuoroja, orkestereita, lauluryhmiä ja soitinryhmiä. Opetusta on isommissa ryhmissä, kuten kuoroissa ja erilaisissa pienryhmissä, esim. yksinlauluryhmissä, joissa voi myös saada jonkin verran yksilöllistä ohjausta. Opiskelijoita on myös vauvasta 24 VUOSIKERTOMUS 2012 VANTAAN AIKUISOPISTO 25

14 vaariin vauvamuskarilaisista kuorojen seniorilaulajiin. Yhteistä kaikille ryhmille ja opiskelijoille on suuri into musiikin opiskeluun ja harrastamiseen sekä itsensä toteuttamiseen ja itseilmaisuun musiikin keinoin. Halu oppia ja kehittyä omassa instrumentissa innostaa kaikenikäisiä. Musiikki ja yhteisöllisyys musiikin kautta ja sen äärellä on monelle tärkeä hyvinvoinnin lähde. KUVATAITEET MONENLAISIA ESIINTYMISIÄ JA TAPAHTUMIA Opiston monet kuorot ja orkesterit ovat erittäin suosittuja ja aktiivisia ryhmiä, ja niillä on valtavasti esiintymisiä mitä erilaisimmissa paikoissa, sekä yhteistyötä moniin suuntiin. Opiston erilaisissa musiikkitapahtumissa oli runsaasti kuulijoita ja osallistujia. Kuoroista Vantaan kamarikuoro vietti toukokuussa 25-vuotisjuhlaansa juhlagaalan ja Pietariin suuntautuneen konserttimatkan merkeissä. Perinteikäs n. 60 hengen Rekolan sekakuoro juhli puolestaan 60-vuotista taivaltaan. Kuorossa laulaa niin opiskelijoita kuin eläkeläisiäkin. Kuoroa on johtanut jo yli 10 vuoden ajan Jori Männistö. Lokakuun alussa Tikkurilan mieskuoro teki konserttimatkan Wieniin ja kaksisataa wieniläistä ja wieninsuomalaista kuulijaa herkistyi 5. lokakuuta Wienin vanhan keskustan Minoriten-kirkossa kuoron ja kuoron uuden johtajan Karin Taukarin tulkitsemista isänmaallisista lauluista ja serenadeista. Vantaan naislaulajat osallistuivat monien konserttiensa lisäksi mm. Sulasolin Uusmaalaisten laulu -tapahtumaan, jossa samanaikaisesti eripuolilla Uuttamaata mm. kauppakeskuksissa ja muilla julkisilla paikoilla erilaiset kuorot esiintyivät ja virittivät yleisönkin laulamaan Uusmaalaisten laulua. Mieskuoro Vantaan Laulu puolestaan osallistui mm. elokuussa Art Goes Kapakka -tapahtuman Kuorojen kierrokselle Helsingissä. Perinteikkäät myllyillat Helsingin pitäjän kirkonkylän myllyllä saivat taas opiston kuoroista esiintyjiksi ja yhteislaulun vetäjiksi mm. Rekolan sekakuoron, Tikkurilan eläkeläisten kuoron, Tikkurilan mieskuoron ja Vantaan naislaulajat. Tixibandin kevätkonsertit opistotalon juhlasalissa alkavat olla jo lähes legendaarisia menestyksiä. Kevätkonsertti Kultaa ja Hopeaa, jossa oli solistina Erkki Liikanen, täytti salin aivan äärilleen ja viimeisiä kuulijoita jouduttiin jälleen käännyttämään ovelta. Tixibandin suosio jatkui joulukonserteissa Hämeenkylän kirkossa ja hyväntekeväisyyskonsertissa Lastenklinikan sydänlasten hyväksi Helsingin vanhassa kirkossa. Joulutapahtumassa tonttumuskari tanssitti ja laulatti lapsia ja myös Myyringissä pidettiin ensimmäistä kertaa koko perheen tonttumuskaritapahtuma. Pienimuotoisempia, mutta erittäin tärkeitä ovat myös ne monet pienet konsertit ja matineat, joita kuorot, orkesterit, lauluryhmät, kitaristit ja hanuristit pitivät jälleen mm. Foibessa, Hoivakoti Hopeassa, Simonkodissa ja muissa vanhusten palvelukeskuksissa. Esim. Kamariorkesteri Aperto sai ilokseen soittaa ja tuottaa iloa Simonkodissa täydelle salille. Lisäksi monet ryhmät järjestivät kausien päätteeksi pieniä esiintymisiä läheisilleen yksin tai yhdessä toisen ryhmän kanssa. Vuoteen sisältyi myös kaksi musiikkimatkaa, joista kerrotaan enemmän Matkat ja retket -sivuilla. Opiskelijoita Toteutuneita kursseja ja tapahtumia Toteutuneita opetustunteja Opetuspaikat Vuoden 2012 tilastoluvut osoittavat edelliseen vuoteen verrattuna selvää nousua. Kasvu oli myös tavoitteen mukaista, sillä koko taide- ja taitoaineidentiimin osalta pyrittiin tasapainottamaan lisätarjonnalla ryhmäliikunnan siirtymisen liikuntapalveluille aiheuttama odotettu tuntivaje. Opetustuntien osalta lisäystä tuli kuvataiteissa kaikkiaan 407 tuntia jakautuen kaikkiin kolmeen lukukauteen mutta selkeästi eniten kasvua oli kesäkaudella 266 tuntia. Muiden tunnuslukujen osalta myös kesä-kausi jatkoi voimistumistaan ja yksittäisiä kursseja järjestettiin 11 kpl enemmän edellisvuoteen verrattuna. Tämän on mahdollistanut erikoistilojen käyttöasteen lisääminen pitkäkestoisten syysja talvikauden kurssien päättymisen jälkeisenä aikana myöhemmin keväällä. Opiskelijamäärissä toiminnan lisäys näkyy 171 henkilön lisäyksenä. VALOKUVAUSKURSSIT Ainealueen sisällä on valokuvaopetuksen osuus selvästi lisääntynyt. Aiheen lisääntynyt kysyntä näkyi jo vuoden 2012 alussa päättyneessä asiakaskyselyssä ja Hannu Laamasen onnistunut panostus kurssisuunnittelussa näkyy myös koko ainealueen tilastoissa. Valokuvausopetuksesta on vastannut kaikkiaan 10 eri tuntiopettajaa, jotka kukin ovat tuoneet uusia näkökulmia kurssisuunnitteluun. Opettajarekrytoinnissa on hyödynnetty mm. taideteollisen korkeakoulun kautta löytyneitä alan osaajia. Opetuksen painopiste on vuosien kuluessa siirtynyt digikuvauksen peruskursseista erikoiskurssien suuntaan. Varsinaisia peruskursseja järjestettiin 7 kpl, digijärjestelmäkameran perusteet kursseja 8 kpl ja erikoiskursseja 45 kpl. 26 VUOSIKERTOMUS 2012 VANTAAN AIKUISOPISTO 27

15 Ilse Frilander: Rakkauden hedelmäpuu, pronssivalukurssi HUOMIOITA KURSSITARJONNASTA Aikuisille suunnatun taiteen perusopetuksen suosio on parina viime vuonna hieman hiipunut. Nelivuotinen kurssikokonaisuus on ollut ohjelmassamme 1990-luvun puolivälistä lähtien alkaen vuorovuosina Myyrmäessä ja Tikkurilassa. Kurssit ovat tavallisesti alkaneet täysinä eli opiskelijoita on ollut n. 20. Viime vuonna aloittajia oli 11 henkilöä. Posliininmaalaus on viime vuosina menettänyt hieman asemiaan. Syksyllä yritettiin käynnistää uusi kurssi Hakunilassa, mutta opiskelijoita ei saatu riittävästi. Muuten erilaiset maalaustekniikat kiinnostavat yhä harrastajia. Savityöt, keramiikka ja kuvanveisto ovat myös säilyttäneet suosionsa. Vuoden uutuuksia olivat mm. Opi innovoimaan kurssi, jossa yhdistettiin kuvan tekeminen, kirjoittaminen sekä tanssillinen liikeilmaisu. Paratiisin puutarha sekä Omakuva tilassa avasivat uusia näkökulmia maalausopiskeluun. Mauri Villberg piti maisemamaalauskurssin Mijasissa Espanjan Aurinkorannikolla huhtikuun loppupuolella. Hyvän suosion saanut retkikurssi oli osa opiston laajempaa vierailua Fuengirolassa toimivaan Sofia-opistoon. Retkestä enemmän tietoa sivulla 63. PRONSSIVALUKURSSI Opiston kuvanveisto-opiskelijoille on järjestetty jo yli 20 vuoden ajan loppukesän tapahtumana pronssin valamiseen ja käsittelyyn erikoistunut opintojakso. Kurssin vetäjänä on toiminut taideaineiden johtava opettaja Pekka Rytkönen. Tapahtuman suosio on ollut taattu halukkaista osallistujista on keväisin arvottu opiskelijajoukko, jossa ei ole mukana edellisenä vuonna kurssipaikan saaneita. Reilun viikon mittainen (42h) tapahtuma syyskesällä ( ) on toteutettu opiston taidekeskuksen muovailuateljeessa ja varsinainen valutapahtuma muottipolttoineen ulkona niin sanotulla veistospihalla. PISTO-GALLERIAN NÄYTTELYTOIMINTA 2012 Pisto-gallerian kevätlukukausi käynnistyi hieman poikkeuksellisesti. Ensimmäinen näyttely pohjautui opiston vantaalaisille järjestämän kilpailun Lasini ikkuna designiin -tuloksiin. Avajaisten yhteydessä parhaat tekijät palkittiin. Palkintojen osalta opistoa sponsoroivat Tikkurilan Silmäasema ja taiteilijatarvikeliikkeet Tempera ja Snow White. Liikkeet lahjoittivat lahjakortteja parhaiten menestyneille. Esillä oli kaksikymmentäviisi ehdotusta, joista neljä pääsi palkintosijoille. Helmikuun taiteilijana esittäytyi Juha Okko, joka toimii Helsingin aikuisopiston johtavana taideaineiden opettajana. Häneltä oli esillä suurehkoja monokromaattisvaikutteisia maalauksia. Maaliskuun taiteilija oli opiston tuntiopettajana toimiva kuvataiteilija Tuuli Helve, joka asetti esille grafiikasta kootut installaatiot. Pistossa oli esillä huhtikuun lopulla osa opiston Itä-Vantaan opintoryhmien kevätnäyttelytöistä. Opiston taidekeskus ja kirjaston Lummesali valjastetaan yleensä näyttelykäyttöön lähes koko tilakapasiteetiltaan ( ). Länsi-Vantaan taideopintoryhmät esittäytyivät taidetalo Toteemissa Myyrmäessä ( ). Toukokuun näyttely koostui teemasta Kaupunki tulee kaupunkiin kylään. Näyttely oli yhteinen kuvataiteen ja kädentaitojen teemanäyttely, joka liittyi WDC-tapahtumiin (World Design Capital). Näyttelyssä oli esillä n. viisikymmentä kädentaitojen ja taideaineiden teosta. Osallistujaopistot olivat: Espoon kaupungin työväenopisto, Helsingfors Arbis, Helsingin suomenkielinen työväenopisto, Kauniaisten kansalaisopisto, Vantaan aikuisopisto sekä Wellamo-opisto Lahdesta. Käytävän vitriineihin opiskelijoista osallistuivat Pirjo Pulli-Käki näyttävillä vesivärimaalauksillaan sekä Mirja Muukkonen ja Mervi Kolmonen öljyvärimaalauksilla. Kaappivitriineissä oli esillä Sirpa Wollstenin posliinimaalauksia, Auli Hynnisen betoni- ja pronssiveistoksia ja Tytti Korinin opintoryhmän keramiikkaa. Syksyn avajaisnäyttely oli varattu Vantaan tilkkutiiraajat -yhdistykselle, joka juhli 15-vuotista taivaltaan runsaalla tuotannolla. Tilkkutöiden tekijöillä on yhteistä historiaa opiston käsityöryhmiin. Tilkkutiiraajien töitä riitti myös seinä- ja kaappivitriineihin. Syyskuun lopusta lokakuun jälkipuoliskolle puupiirroksiaan toi esille opiston tunti- Tilkkutiiraajat opettajana toiminut graafikko Sari Vuorenpää. Lokakuun lopusta marraskuun puoliväliin esittäytyivät keväällä maisemamaalauskurssille osallistuneet opiskelijat (Mijas, Espanjan aurinkorannikko). Eri tekniikoin toteutettuja ulkona tehtyjä maisemamaalauksia oli esillä viideltätoista tekijältä. Syyskauden päätteeksi Pisto-galleria täyttyi valokuvaaja Sauli Kosken revontulia kuvaavista värivalokuvista Pallaksen maisemissa ja non-stoppina seinälle oli heijastettu suurikokoisia revontuliaiheita. Samanaikaisesti vitriinikaapeissa esittäytyivät Kittilän Revontuliopiston käsityönopettajat. Syksyn muita näytteilleasettajia opiskelijoista olivat Terttu Soppi, Pirjo Laakso ja Tuula Napola öljyvärimaalauksillaan. Kaappivitriineissä oli loppuvuodesta elokuussa järjestetyn pronssivalukurssin aikaansaannoksia. KUVA: ELINA VIENAMO 28 VUOSIKERTOMUS 2012 VANTAAN AIKUISOPISTO 29

16 KÄSITYÖ Yhteisöryijyä ommeltiin monissa tapahtumissa syksyn aikana. KUVA: EILA SALMBERG Opiskelijoita Jonoon jääneitä Toteutuneita kursseja ja tapahtumia Toteutuneita opetustunteja Opetuspaikat Käsitöiden vuotta 2012 väritti Designpääkaupunkivuosi. Heti alkuvuodesta käynnistyi pääkaupunkiseudun opistojen yhdessä kokoama ja järjestämä kuuden luennon luentosarja, joka osittain välitettiin myös virtuaalisena yleisön kuunneltavaksi. Kuusi näkökulmaa designiin -luentosarja välitti näkemyksiä niin arkimuotoilusta ja -luovuudesta kuin tuotebrändeistäkin. Toukokuussa avautui myös pääkaupunkiseudun opistojen yhteinen Kaupunki tulee kylään kaupunkiin -kiertonäyttely opiston Pisto-galleriassa. Näyttely kiersi tammi-toukokuun aikana kaikkien pääkaupunkiseudun opistojen sekä Lahden Wellamo-opiston näyttelytiloissa ja muovautui aina uudeksi uuden tilan mukaan. Rasian sisässä asia -ryijykurssin satoa. Teemavuoteen liittyvistä WDC-kursseista osa oli käynnistetty ja toteutettukin kokonaan jo vuoden 2011 syyskaudella, mutta pääosa designpääkaupunkivuoteen liittyvistä tapahtumista pidettiin vasta talvi-kevätkaudella Rasian sisässä asia elämäntarinoita rasioissa -teemalla toteutettujen kurssien tuotokset koottiin näyttelyksi Vantaan designikkunaan elokuun alussa. Esillä oli 60 eri tekniikoin ja ilmaisumuodoin täytettyä rasiaa: kirjansidontaa, kankaanpainantaa, koruja, ryijyjä, ja tilkkutöitä. Kukin näyttelyyn osallistuja kertoi työllään jonkin tarinan omasta elämästään tai kokemuksestaan ja osa töistä oli rakennettu hyvinkin henkilökohtaisten asioiden ympärille. Näyttelyn ohessa järjestettiin työpajoja, joissa halukkaat näyttelykävijät saivat kokeilla ryijyn valmistusta, kirjansidontaa ja korujen tekoa. Näyttely veti kahden viikon aikana parisensataa kävijää ja pajoihin osallistui vajaa puolet tästä määrästä. Näyttely ja työpajat huomioitiin mukavasti myös paikallislehdistössä ja näyttelyn saama julkisuus toi lisää kiinnostuneita kävijöitä ja osallistujia työpajoihin. 30 VUOSIKERTOMUS 2012 VANTAAN AIKUISOPISTO 31

17 Vanhan korjaaminen sekä kierrätys ja uusiokäyttö kasvattivat suosiotaan entisestään, vaatteiden tuunaus, huonekalujen verhoilu ja entisöinti sekä vanhan perinnerakennuksen ja sen ikkunoiden korjaaminen ja huoltaminen olivat usean kurssin aiheena. Rasian sisässä asia -käsilaukkukurssin töitä oli näytillä Vantaan kaupungin WDC-vuoden Designikkunassa. Yhteisöryijy, jonka tekeminen aloitettiin Designikkunan näyttelyn yhteydessä, kiersi opiston monissa tapahtumissa pitkin vuotta. Syyskauden ilmoittautumisten yhteydessä ryijyä oli mahdollista valmistaa opiston aulassa, ja innokkaita ryijyntekijöitä löytyikin paljon. Erityisesti maahanmuuttajaopiskelijat, niin miehet kuin naisetkin, innostuivat ryijyn ompelemisesta. Syksyn mittaan ryijy oli mukana myös Vanhalla Ylioppilastalolla järjestetyssä Innostu Oppimaan -tapahtumassa, jossa Aikuisopisto oli mukana Vantaan kaupungin sivustystoimen aikuiskoulutuksen yhteisellä osastolla. Tuolloinkin ryijynukkia kävi ompelemassa useita kymmeniä henkilöitä ja ryijyn koko kasvoi huomattavasti. Ryijy jatkaa näyttelyssä alkanutta tarinankerrontaa, kertojina ihmisiä ympäri maailmaa. Lukuvuonna 2012 sekä kurssien että opiskelijoiden määrässä oli selkeää kasvua. Sitä selittää opetustarjonnan lisääminen Myyrmäen toimipisteessä syyskaudella sekä kesäkurssien saama entistä suurempi suosio. Myyringissä lisättiin tarjontaan erityisesti ompelukursseja, erilaisia erityistekniikoiden kursseja sekä lasin sulatusta. Opiston kesäkauden kurssitarjonnassa oli mm. kankaan kuviointia, luonnonväreillä värjäämistä, huonekalujen verhoilua, erilaisia korukursseja sekä edellisvuosien tapaan käsityöaineiden täydennyskoulutusta peruskouluopettajille. Osallistujien määrä nousi sekä kevät-, kesä- että syyslukukaudella tasaisesti, eniten lisäystä oli kesäkaudella, lähes kaksisataa opiskelijaa. Koko lukuvuonna opiskelijoita oli kaikkiaan reilut kolmesataa enemmän kuin vuonna Kokonaisuutena vuoden opetustarjonta noudatteli edellisvuosien linjaa: paljon vaatetukseen liittyviä kursseja, teknisen työn kursseja sekä lankatöiden kursseja. Erittäin suosittuja olivat edelleen erilaiset korukurssit, kirjansidonta sekä ompelun erikoiskurssit, joilla valmistettiin mm. laukkuja, kasseja ja kukkaroita sekä tilkkutöitä. Myös vanhaan jo unohtumassa olevaan perinteeseen ja luonnonmateriaaleihin pohjautuvia kursseja, kuten värttinällä kehräys ja kääpäpaperin valmistus järjestettiin. Niiden suosio osoittautui yllättävän suureksi, kurssit täyttyivät hetkessä ja erityisesti kehräyskursseille jäi jonoonkin paljon väkeä. KUVA: EILA SALMBERG Elokuussa järjestettiin käsityö- ja yhteiskunnallisten aineiden yhteistyönä retki Loviisan Wanhat Talot -tapahtumaan. Puheenjohtaja Petri Vauhkonen Loviisan Wanhat Talot ry:stä kävi kertomassa etukäteen retkelle osallistuville tarkempaa tietoa loviisalaisten vanhojen talojen historiasta ja tapahtuman tarkemmasta tarjonnasta. Tapahtumassa oli mahdollista osallistua mm. vanhojen puurakennusten korjausseminaariin, tutustua vanhojen arvoikkunoiden korjaukseen ja vanhan korjauksessa käytettäviin materiaaleihin ja työtapoihin. Tuntiopettajien koulutus- ja virkistyspäiviä oli kevätkaudella ohjelmassa kaksi. Toukokuussa järjestettiin paperin kuviointi- ja värjäyskurssi sekä kääpäpaperikurssi. Kuviointi- ja värjäyskurssilla, jota veti Virpi Toivonen, tutustuttiin mm. liisterikuviointiin, marmorointiin sekä erityyppisiin japanilaisiin paperinkuviointimenetelmiin. Niina Vuorisen vetämällä kääpäpaperikurssilla valmistettiin paperia alusta lähtien erilaisista puun käävistä perinteisellä paperinvalmistusmenetelmällä. Tavoitteena kursseilla oli uusien ideoiden saamisen ja tekniikoiden oppimisen lisäksi tuntiopettajien tapaaminen, yhdessäolo ja tutustuminen sekä ammatillisten kuulumisten vaihtaminen. Kursseille osallistui kaikkiaan reilut kaksikymmentä käsityöaineiden tuntiopettajaa. Opistolla järjestettiin marraskuussa Revontuli -päivä, joka oli rakennettu yhteistyössä kittiläläisen ystävyysopistomme kanssa. Revontuli-opistolta saatiin opettaja Tuija-Noora Autto vetämään päivän mittainen tinalankakirjonta -kurssi Vantaalle. Kurssi täyttyi heti lappilaisista käsityötekniikoista kiinnostuneista pääkaupunkiseutulaisista. Samanaikaisesti Pisto-galleriassa oli esillä pienimuotoinen Revontuliopiston käsitöiden näyttely, esillä oli niin perinteisiä lapin käsitöitä kuin muita opiston kursseilla valmistuneita töitäkin. Lukuvuoden päätteeksi opiston joulutapahtumassa koettiin taas käsityön osalta monenlaista. Käsityöaineiden opettajia oli myös ennätysmäärä myymässä omia tuotteitaan. Joulutapahtumasta kerrotaan lisää sivulla 59. Käsityöhön liittyvää tyhy-toimintaa järjestettiin kevätkaudella kahdesti. Pääsiäismunia koristeltiin ja värjättiin huhtikuussa ja kesän kynnyksellä valettiin saippuaa isolla joukolla. 32 VUOSIKERTOMUS 2012 VANTAAN AIKUISOPISTO 33

18 KOTITALOUS Opiskelijoita Jonoon jääneitä Toteutuneita kursseja ja tapahtumia Toteutuneita opetustunteja Opetuspaikat KUVA: PIRJO MANNELIN Fuengirolassa opiskeltiin espanjanlaista keittiötä. Matkasta kerrotaan enemmän sivulla 64. KOTITALOUSOPETUKSEN KOHOKOHTIA Espanja-projekti vei Aurinkorannikon Fuengirolaan 53 innokasta eri ainealueiden opiskelijaa ja 4 opettajaa rehtori Kaisa Väyrysen johdolla. Ruokakurssista enemmän sivulla 64. Länsi-Vantaalla, Kilterin koululla, alkoi kotitalousopetus Vilja Förgerin ohjauksessa syyslukukaudella. Kurssitarjonta sai innostuneen vastaanoton ja hyvää palautetta saimme osallistujilta. Tuntiopettajien määrä kasvoi viidestä viiteentoista. Näin ollen myös kurssien ja opetustuntien määrät lisääntyivät. Kokkaavat senioriherrat pääsivät pari kertaa julkisuuden valokeilaan. Lokakuussa Sivistys.net- verkkolehti laati artikkelin senioriherrojen kasvisruokakurssista. Marraskuussa MTV 3 taltioi Studio 55- ohjelmaansa kala-aterian valmistusta. KANSALAISOPISTON KURSSITARJONTA Kevätkaudella eksotiikkaa opetukseen toi thaimaalainen kotitalousopettaja neljän kurssin verran. Retkiruokaa valmistettiin toukokuisena lauantaina retkikeittimin Opistotalon pihamaalla. Syyskaudella perinteistä suomalaista ruoanvalmistusta edustivat ruisleipäkurssi ja voi- ja kotijuustokurssi. Fantasiakakut olivat edelleen koko vuoden suosikkilistan kärjessä. Uusia makuelämyksiä etnisten ruokien puolella saatiin maistella Etiopian teemapäivinä. Suklaakonvehdit ja syötävän hyvät joululahjat palasivat uusien tuntiopettajien myötä ohjelmistoon. Yhdistelmäkurssi ruokaa ja viiniä löysi myös kannattajansa. tioille järjestettiin kursseja mm. Hankintakeskukselle ja Vaskivuoren lukiolle. Joulutapahtumassa innokkaat pikkuleipurit vanhempiensa avustuksella paistoivat pipareita maisteltaviksi ja kotiin vietäviksi. MAAHANMUUTTAJAOPETUS Nuorten maahanmuuttajien perus- ja valmistavan opetuksen oppilaat kävivät totuttuun tapaan kotitaloustunneilla lukuvuoden aikana. Työvoimapoliittisen maahanmuuttajakoulutuksen opiskelijoilla oli 12 kotitalouspäivää. Tunteja kertyi 60 ja opiskelijoita oli 239. Yhden päivän kurssin aikana valmistettiin suomalainen arkilounas ja leivottiin pullaa. HYGIENIAOSAAMISKOULUTUS Kesäkuun alussa järjestettiin perinteinen nuorten hygieniaosaamiskoulutus ja -testi. Syksyn aikana MISU- projektin osa-alueena 18 nuorta maahanmuuttajaa osallistui koulutukseen. Aikuisten maahanmuuttajien kurssi oli vuorossa marraskuussa. Liiketoimintakursseja järjestettiin kuusi eri teemoin eri tilaajien kanssa. Kurssitettavina olivat Vantaan Sovittelijat, Martta-yhdistys, Opetushallitus ja tyhy-toimintana kaupungin muille organisaa- 34 VUOSIKERTOMUS 2012 VANTAAN AIKUISOPISTO 35

19 TANSSI JA LIIKUNNALLISET HYVINVOINTIRYHMÄT Opiskelijoita Jonoon jääneet Toteutuneita kursseja Toteutuneita opetustunteja Opetuspaikat KUVA: MIRJA HIIRIKOSKI Aikuisbaletti oli yksi syksyn suosikeista. Kaupungin liikuntapalveluiden uudelleenorganisointi vietiin loppuun 2012 ja syksystä alkaen kaikki kuntoliikunnan kurssit siirtyivät kaupungin liikuntapalveluiden järjestettäviksi. Muutoksen seurauksena kaupungin liikuntapalvelut jatkoivat opiston keväällä käynnistämiä ryhmäliikuntakursseja. Samassa yhteydessä osa liikunnan tuntiopettajista siirtyi liikuntapalveluille. Uudelleenjärjestelyn seurauksena Aikuisopiston liikunnan kurssitarjonta väheni hieman. Opiston kurssitarjonnassa keskityttiin syksystä alkaen vain tanssi-, jooga- ja hyvinvointikursseihin. Osa liikuntapalveluille siirtyneistä ryhmistä jatkoi toimintaansa aikuisopiston tiloissa, niin Opistotalossa kuin Myyringissäkin. Asiakkaille kuntoliikunnan siirtyminen liikuntapalvelujen tarjontaan aiheutti jonkin verran sekaannusta. Epätietoisuus koski pääasiassa käytännön asioimista, kuten kenelle ilmoittaudutaan, kuka ottaa vastaan peruutukset tai keneltä kysytään neuvoja. Mutta hyvällä yhteistyöllä pystyimme turvaamaan monen asiakkaan mahdollisuuden jatkaa omassa tutussa liikuntaryhmässä, niin että asiakkaille muutos palveluntarjoajien kesken ei aiheuttanut suuria muutoksia eikä vaikeuksia. Henkilöstöliikunnan tarjoaminen kaupungille jatkui entiseen tapaan sekä kiintiö- että ostokurssien muodossa. Ostokurssien määrä tosin tippui yhteen ja kiintiökurssien määräkin väheni. Myös kiintiöiden koko pieneni aikaisemmasta hieman, vaihdellen 2-15 henkeen. Syksyllä kaikki kiintiöt eivät täyttyneet. Tämä johtui ehkä siitä, että opiston tarjoamat kurssit eivät enää vastanneet asiakkaiden suosikkitoiveisiin. Vaikuttaa saattoi myös se, että liikuntapalveluiden kurssit olivat edullisempia ja kestivät pidempään. Kurssitarjonnasta keväällä suursuosiossa olivat Zumba-, pilatesja kahvakuulakurssit, jotka siirtyivät syksystä kaupungille. Keväällä kysyttyjä kursseja olivat myös, hatha jooga ja asahi, jotka keräsivät yhdessä edellisten kanssa asiakkaita jonoiksi asti. Kesäkursseista suosituimpia olivat aikuisbaletti ja Bailatino Fitness. Syksyn kursseista asiakkaita kiinnostivat eniten lavatanssit, aikuisbaletti, Let s Dance, äijäjooga ja yogalates. Viikonloppukursseista kysytyimpiä olivat Method Putkiston kasvoklinikat, joita toteutettiin kaksipäiväisenä 3 kurssia, päivän mittaisena yksi ja pitkänä iltakurssina yksi. Äijäjoogan ansiosta saimme eri-ikäisiä miehiä liikkeelle. Kaksi jonoiksi asti täyttynyttä joogakurssia on hyvä saavutus perinteisesti naisvaltaisessa lajissa. Opiston kaikki joogakurssit ja erityisesti pitkäaikaisten tuntiopettajien joogakurssit ovat niitä, jotka täyttyvät vuosi vuodelta. Näillä kursseilla asiakasuskollisuus on korkea. Syksyllä kaikki uutuudet eivät löytäneet kiinnostuneita asiakkaita. Yllättävästi hieno tanssi ja kamppailulaji Capoeira ja mukaansatempaava West Coast Swing eivät toteutuneet, kuten eivät myöskään sellaiset itsehoitokurssit kuin Voi Hyvin ja Opi rentoutumaan. Se miksi jokin kurssi ei käynnisty, voi selittyä sillä että aika ja paikka ovat huonot. Niinpä kurssisuunnittelu vaatii aina huolellisuutta ja harkintaa sekä tilastojen tarkkailua, jotta vältytään turhilta kurssiperuutuksilta. 36 VUOSIKERTOMUS 2012 VANTAAN AIKUISOPISTO 37

20 TIETOTEKNIIKKA KIELET Seuraavassa on tietotekniikan tunnusluvut kahdelta viimeisimmältä vuodelta. Taulukko ei näytä jonoon jääneiden määrää, mutta se oli lähes olematon: Toteutuneita kursseja Toteutuneita tunteja Opiskelijoita Kuten näemme, ovat kaikki tunnusluvut kasvaneet huomattavasti. Syynä kasvuun on Vantaan kaupungin kanssa solmittu sopimus heidän henkilöstönsä kouluttamiseksi uuden Windowsin ja Office 2010:n käyttäjiksi. Opetus on tapahtunut parhaimmillaan kolmen hengen voimin. Toistaiseksi opetustilat ovat kuitenkin riittäneet. Yhä edelleen ovat graafiseen alaan liittyvät kurssit säilyttäneet parhaimmin suosionsa. Jonkinlainen osatekijä edelliseen on myös runsaasti lisääntynyt valokuvauksen opetus. Valokuvauksessa tietotekniikka on yhä merkittävämmässä roolissa ja siksi niiden rajat menevät opetuksessakin osittain päällekkäin. Toinen kysytty alue on aiempien vuosien tapaan ikäihmisten erilaisten perustason kursseilla. Edellisen vuoden tapaan on Office-koulutuksessa taulukkolaskennalla eniten kysyntää. Vuonna 2012 Vantaan aikuisopistossa opiskeltiin 23 eri kieltä. Toteutuneita kursseja ja tapahtumia oli 736, ja opiskelijamäärä oli Kielten opetustuntien määrä oli Kielten opiskelijamäärä on kasvanut edellisestä vuodesta reilulla tuhannella. Kasvu selittyy suurelta osin suomen kielen opetuksen lisääntymisellä, mutta myös esimerkiksi venäjän opiskelijoiden määrä on kasvanut merkittävästi. Varsinaisten kielikurssien lisäksi järjestettiin myös eri maiden kulttuuria, historiaa ja yhteiskuntaa käsitelleitä yleisöluentoja. Vuoden aikana pidettiin myös lukuisia eri maiden ruokakulttuuriin liittyviä kursseja. Virallisesti tunnustettuja tai hyväksyttyjä todistuksia Aikuisopistosta voi saada kahdella erilaisella tavalla. Yleisen kielitutkinnon kokeet järjestettiin suomen, englannin ja saamen kielessä, ja Avoimen yliopiston kursseja järjestettiin englannin, saksan, espanjan, venäjän ja italian kielessä. Duo-opiskelu on erilainen tapa opiskella kieltä pareittain ja tutustua samalla toisen maan kulttuuriin ja elämäntapaan. Duo-opiskelun ideana on kahden äidinkielisen puhujan kielen opiskelu toinen toistaan opettaen. Kieliä oli mahdollista opiskella myös erilaisilla verkko- ja sähköpostikursseilla, jolloin opiskelu ei ole aikaan tai paikkaan sidottua. ENGLANTI Opiskelijoita Toteutuneita kursseja ja tapahtumia Toteutuneita opetustunteja Opetuspaikat 12 Edellisvuoteen verrattuna englannin opiskelija-, kurssi- ja tuntimäärät kasvoivat. Kursseille ilmoittautui 187 opiskelijaa enemmän kuin edellisenä vuonna, 13 kurssia enemmän toteutui ja opetustuntien määrä kasvoi 355 oppitunnilla. Kursseja oli tarjolla kaikentasoisille opiskelijoille A-tason alkeista C-tason kielitaitoa ylläpitäviin kursseihin. Yhteistyötä jatkettiin myös Helsingin yliopiston avoimen yliopiston kanssa ja jokaisella lukukaudella käynnistyi yksi avoimen yliopiston englannin kurssi, josta saadut opintopisteet oppilaat voivat halutessaan hyödyntää myös akateemisissa opinnoissaan. Myös keskitason Yki-kokeeseen osallistui ennätysmäärä kokeensuorittajia. Englannin alkeiskursseille riittää edelleen tulijoita hyvin. He voivat olla todellisia vasta-alkajia tai he ovat joskus kieltä opiskelleet, mutta aloittavat opinnot alusta, eli ovat niin sanottuja false begin- 38 VUOSIKERTOMUS 2012 VANTAAN AIKUISOPISTO 39