MAITOA SIILO- VAI PAALIREHULLA?
|
|
- Anton Jurkka
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 MAITOA SIILO- VAI PAALIREHULLA? Seija Jaakkola 1, Eeva Saarisalo 2, Terttu Heikkilä 2, Matts Nysand 2, Antti Suokannas 2, Anna-Maija Taimisto 3 ja Maarit Mäki 4 1 Helsingin yliopisto, Kotieläintieteen laitos, seija.jaakkola@helsinki.fi, 2 MTT Kotieläintuotannon tutkimus, 3 Valio Oy Tutkimus ja tuotekehitys 4 MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus Johdanto Säilörehun korjuumenetelmissä on tapahtunut muutoksia sekä koneiden että säilöntäaineiden osalta. Korjuukoneiden kehityksen taustalla on pyrkimys tehokkuuteen ja hyvään työsaavutukseen, jotka ovat sinällään tärkeitä tavoitteita. Tehokkaat korjuukoneet parantavat mahdollisuuksia korjata suurikin ala rehuksi kasvuston sopivassa kehitysvaiheessa. Tältä osin tehokkuustavoite parantaa myös rehun laatua. Korjuumenetelmien arvioinnissa on kuitenkin otettava huomioon vaikutukset rehun ruokinnalliseen arvoon kokonaisuudessaan. Hyvä sulavuus niitettäessä ei yksinään takaa rehulle optimaalista tuotantovaikutusta. Korjuumenetelmän tulee toimia niin, että koko ketjun aikana (niitosta eläimen eteen) rehun ravintoainetappiot ovat mahdollisimman pienet ja että rehun hygieeninen laatu ja käymislaatu ovat hyviä. Korjuumenetelmää valittaessa on myös syytä arvioida sen toimivuus vaihtelevissa olosuhteissa. Esikuivattuun säilörehuun liittyy lukuisia etuja. Menetelmä on tehokas, vettä ei kuljeteta pellolta siiloon, puristenestettä ei synny, rehu ei jäädy ja paalauksessa muovikustannus pienenee. Myös rehun käyminen ja etenkin virhekäyminen vähenee oleellisesti, kun kuiva-ainepitoisuus lähestyy arvoa 500 g/kg. Tämä on yksi syy siihen, että säilöntäaineen käytöstä on osittain luovuttu kuivissa paalirehuissa. Toisaalta pitkälle esikuivatussa rehussa voi olla lievästi esikuivattuun rehuun verrattuna erilaisia laatuongelmia, jotka eivät ilmene käymislaatuanalyysissä. Ravintoainetappiot ovat sitä suurempia mitä pidempään ja mitä huonommassa säässä kuivatus tapahtuu. Esikuivatus voi pienentää rehun D-arvoa selvästi, jos kuivatusaika venyy pitkäksi. Sulavuuden heikkenemiseen liittyy myös sokeripitoisuuden pieneneminen (Heikkilä ym. 2002). Kuivumista on pyritty nopeuttamaan täysleveän niiton avulla, jossa on kuitenkin omat riskinsä. Hygieeninen laatu voi vaarantua, kun niitetyn ruohon päällä ajetaan sekä niitettäessä että karhotettaessa. Lisäksi karhotus saattaa suurentaa varisemistappioita. Pitkälle esikuivatut säilörehut korjataan yleensä paalaamalla. Menetelmään liittyy laaturiski vaihtelevien olosuhteiden vuoksi, koska paalaus soveltuu hyvin vain kuivan rehun tekoon. Esikuivatuissa rehuissa laatu oli huonoin paalirehussa, joka jouduttiin tekemään märkänä (Heikkilä ja Toivonen 2001). Tässä tutkimuksessa verrattiin kahden erilaisen korjuumenetelmän vaikutusta maidontuotannossa. Mukana oli lievästi esikuivattu, hapolla laakasiiloon säilötty rehu ja pitkälle esikuivattu, ilman säilöntäainetta tehty paalirehu. Koe tehtiin kahtena vuotena, joina sääolosuhteet olivat hyvin erilaiset. Tavoitteena oli selvittää korjuumenetelmiin liittyviä laaturiskejä ja niiden merkitystä maidontuotannon ja maidonjalostuksen kannalta. Tutkimusmenetelmät Menetelmävertailussa selvitettiin kahden hyvin erityyppisen korjuutavan vaikutuksia rehun laatuun ja ruokinnalliseen arvoon. Koerehut tehtiin MTT:n Jokioisten Kartanoiden peltolohkoilta timoteinurminatanurmesta seuraavasti: 26
2 Laakasiilorehu (Siilo): niitto karholle, lievä esikuivatus (tavoite g/kg), säilöntäaine (AIV 2 Plus (76 % muurahaishappoa, 5,5 % ammoniumformiaattia), tavoite 5 l/t), korjuu tarkkuussilppurilla, säilöntä laakasiiloon Pyöröpaalirehu (Paali): täysleveä niitto, voimakas esikuivatus (tavoite g/kg), karhotus, ei säilöntäainetta, korjuu pyöröpaaleihin, käärintä (tavoite 6 muovikerrosta) Rehut tehtiin vuosina 2003 (koe 1) ja 2004 (koe 2) sekä ensimmäisestä että toisesta sadosta (taulukko 1). Ensimmäisen ja toisen niiton väli oli 57 päivää vuonna 2003 ja 52 päivää vuonna Peltolohko jaettiin osalohkoihin niin, että menetelmille saataisiin mahdollisimman samanlaatuiset kasvustot. Jokaisen osalohkon molemmat sadot korjattiin samalla menetelmällä. Nurmi niitettiin niittomurskaimella (koe 1 Krone AM 283CV ja koe 2 Krone EasyCut 3210CV) 8 cm:n sänkeen alkaen klo 17 ja 12 (koe 1, sato 1 ja 2) ja klo 19 ja 15 (koe 2, sato 1 ja 2). Siilorehua varten kasvusto niitettiin karholle ja paalirehua varten täysleveänä. Ruohon kuivumista seurattiin mikroaaltouunissa tehdyillä määrityksillä. Esikuivatusajat vaihtelivat välillä 2-59 tuntia (taulukko 1). Siilorehu korjattiin tarkkuussilppurilla (JF FCT900) laakasiiloon. Säilöntäaineen (AIV2 Plus) tarkka kulutus oli eri sadoissa keskimäärin 5,3 l/t. Paalirehua varten rehu karhotettiin roottoriharavalla (Krone KS 4.61/13) ja sen jälkeen paalattiin heti ilman säilöntäainetta. Paalain oli kiinteäkammioinen, silppuava ja verkkosidonnalla varustettu Claas Rollant 250 Roto Cut (vastateriä 14). Paalit käärittiin mahdollisimman pian paalauksen jälkeen (Kverneland 7517). Paalien käärinnässä käytettiin 750 mm:n valkoista RaniWrap kiristekalvoa ja 50 %:n limitystä sekä 70 %:n esikiristystä. Ensimmäisenä vuotena 6 kerroksen tavoite ei toteutunut vaan säätövirheen vuoksi kerroksia oli 10. Toisena vuonna kerrosten määrä oli 6. Säilörehujen ruokinnallista arvoa tutkittiin kahdessa ruokintakokeessa Jokioisten Kartanoiden Lintupajun lehmänavetassa ja Säilörehuja annettiin lehmille vapaasti. Väkirehuna käytettiin tilaseosta, jossa oli ohraa 30,3 %, kauraa 30,0 %, melassileikettä 11,0 %, Öpex-rypsipuristetta 26,0 %, Onni-kivennäistä 2,5 % ja ruokasuolaa 0,2 %. Väkirehun raakavalkuaispitoisuus oli noin 190 g/kg ka, OIV-arvo 114 g/kg ka ja energia-arvo 1,05 RY/kg ka. Vanhempien lehmien päiväannos oli 13 kg ja ensikoiden 11 kg. Väkirehu jaettiin kolmessa erässä. Koemallina oli tasapainotettu 4 x 4 latinalainen neliö, joka toistettiin neljänä erillisenä neliönä. Molemmissa kokeissa oli neljä kolmen viikon jaksoa ja 16 lehmää, joista neljä oli ensikkoja. Kokeen alkaessa poikimisesta oli kulunut keskimäärin 63 päivää (koe 1) tai 57 päivää (koe 2) ja maitotuotos oli 40,7 kg/pv (koe 1) tai 38,2 kg/pv (koe 2). Nurmirehuista otettiin kemiallisen koostumuksen analysointia varten näytteet korjuun eri vaiheissa. Lisäksi sekä säilörehuista että väkirehusta otettiin näytteet ruokintakokeen aikana. Näytteet mikrobiologisiin määrityksin (hiivat, homeet, klostridi-itiöt, aerobiset bakteeri-itiöt) otettiin säilörehujen raaka-aineesta, paaleista heti muovien poistamisen jälkeen ja siilorehun tuoreesta rintamuksesta (varastonäyte) sekä välivarastoinnin jälkeen syötössä olevasta rehusta (syöttönäyte). Rehujen kemialliset analyysit tehtiin MTT Eläinravitsemuksen (ERA) laboratoriossa ja mikrobiologiset analyysit Valio Oy:n laboratoriossa. Lisäksi VTT Biotekniikan laboratoriossa tehtiin säilörehunäytteistä homemäärityksiä (Sarlin ja Saarisalo 2006). Rehujen syöntimäärät ja maitotuotos mitattiin päivittäin. Maitonäytteet otettiin jakson viimeisellä viikolla neljältä peräkkäiseltä lypsykerralta. Näytteistä määritettiin valkuais-, rasva- ja laktoosipitoisuus. Kahden lypsykerran maidosta määritettiin somaattiset solut. Kahden lypsykerran suhteellisesta näytteestä määritettiin lisäksi ureapitoisuus ja tehtiin maku- ja juoksettuvuustestit. Maitoon liittyvät analyysit tehtiin MTT Elintarvikkeiden tutkimuksen (ETL) laboratoriossa ureaa lukuun ottamatta (ERA). Maidoista tehtiin myös koejuustot, joihin liittyvät tulokset on esitetty tämän raportin toisessa 27
3 julkaisussa (Mäki ym. 2006). Ruokintojen sulavuus määritettiin lehmillä jaksojen viimeisellä viikolla happoon liukenemattoman tuhkan eli AIA:n avulla. Myös syönti- ja maidontuotantotulokset laskettiin jokaisen koejakson viimeiseltä viikolta. Korjuumenetelmien taloudellista vaikutusta arvioitiin laskemalla ruokinnoille maitotuoton ja rehukustannuksen erotus olettaen rehujen tuotantokustannukset yhtä suuriksi. Tuotantotulokset testattiin varianssianalyysillä SAS:n GLM menetelmällä, jolla selvitettiin korjuumenetelmän (siilo vs paali) ja niittokerran (ensimmäinen vs toinen sato) vaikutukset sekä näiden yhdysvaikutus. Tulokset Korjuuajan sää oli koevuosina hyvin erilainen. Vuonna 2003 ensimmäisen sadon esikuivatuksen aikana (14 h) oli poutaa ennen siilorehun korjuuta. Paalirehun kuivatus jatkui pidempään (59 h) ja kuivauksen aikana sadekuuroista kertyi yhteensä kaksi millimetriä. Toisen niiton yhteydessä sää oli erittäin lämmin ja kuiva, joten kuivuminen oli erittäin nopeaa. Niittohetkellä kasvuston kuiva-ainepitoisuus oli jo 280 g/kg ja paalirehun korkea kuiva-ainepitoisuus (680 g/kg) saavutettiin 24 tunnissa. Vuonna 2004 esikuivatus oli sateiden vuoksi vaikeaa, mutta rehut saatiin kuitenkin tehtyä sateiden välissä niin, että niitetty kasvusto ei kastunut ennen korjuuta. Ensimmäisessä sadossa paalirehun kuiva-ainepitoisuus jäi olosuhteiden pakosta tavoitetta alemmaksi (400 g/kg). Toisessa sadossa saavutettiin tavoitepitoisuus. Kuivumisnopeuteen vaikuttivat myös erot satomäärissä, jotka olivat ensimmäisessä ja toisessa sadossa kuiva-aineena 3300 ja 3100 kg/ha kesällä 2003 sekä 5100 ja 4200 kg/ha kesällä 2004 (taulukko 1). Raaka-aineen koostumus Taulukossa 1 on esitetty säilörehun raaka-aineiden tietoja esikuivatuksen jälkeen. Kuiva-ainepitoisuuden lisäksi siilo- ja paalirehun välillä oli eroa in vitro -sellulaasisulavuudessa ja kemiallisessa koostumuksessa. Paalirehun hieman pienempää sokeripitoisuutta siilorehuun verrattuna selittää pidempi esikuivatusaika. Tästä johtuen myös D-arvo oli lähes aina paalirehun raaka-aineessa pienempi kuin siilorehun raaka-aineessa. Vuoden 2003 toinen sato oli poikkeus. Tällöin paalirehulohkojen kasvusto kehittyi ensimmäisen sadon jälkeen eri tavalla kuin siilorehulohkojen ilmeisesti erilaisista olosuhteista johtuen. Raaka-aineen D-arvon eroa selittänee enemmän kasvuston kehitysaste-ero kuin korjuumenetelmien välinen ero. Satotaso vaikuttaa oleellisesti paalien lukumäärään hehtaarilla. Toinen vaihtelua aiheuttava tekijä on rehun kuiva-ainepitoisuus. Tässä tutkimuksessa erilaisesta kuivaainepitoisuudesta johtuen yhden paalin rehumäärä vaihteli välillä kg kuiva-ainetta. Säilörehujen kemiallinen koostumus ja mikrobiologinen laatu Säilörehujen kemiallinen koostumus ja käymislaatu on esitetty taulukossa 2. Valmiiden siilorehujen NDF-pitoisuus oli selvästi pienentynyt raaka-aineeseen verrattuna. Tämä johtuu säilönnän aikaisesta hajoamisesta (NDF:ään sitoutuneen typen hydrolyysi, NDF:n hajoaminen sokereiksi), joka kuivissa paalirehuissa oli vähäisempää. Kaikkien rehujen sokeripitoisuudet olivat melko korkeita. Varsinkin vuoden 2003 ensimmäisen sadon pitoisuudet (noin 170 g/kg ka) olivat poikkeuksellisen suuria. Raakaaineeseen nähden pitoisuudet olivat osittain suurempia, mikä voi johtua edellä mainitusta säilönnän aikaisesta kuidun hajoamisesta sokereiksi tai analyysinäytteisiin liittyvistä tekijöistä. Siilorehujen D- arvo oli yleensä hieman suurempi kuin paalirehujen. Ero menetelmien välillä oli valmiissa rehussa kuitenkin pienempi kuin raaka-aineessa. Rehun sulavuuseroja kuvaa hyvin myös sulamattoman kuidun pitoisuus (INDF). Siilorehut olivat selvästi märempiä ja niiden ph oli alempi kuin paalirehujen. Kaikkien paalirehujen ph oli erittäin korkea eli 5,82 6,18, vaikka kuiva-ainepitoisuus vaihteli välillä g/kg. Käyminen oli kaikissa rehuissa rajoittunutta eli maitohapon ja haihtuvien rasvahappojen (VFA) määrät olivat pieniä. Kuivissa paaleissa käymistuotteita oli vähemmän kuin siilorehuissa, mikä selittää osittain korkeaa ph:ta. Toinen selittävä tekijä on korjuu ilman säilöntäainetta. Ammoniakin osuus 28
4 kokonaistypestä oli vuonna 2003 hyvin pieni kaikissa rehuissa. Vuoden 2004 märemmissä rehuissa ja huonommissa korjuuoloissa rehujen ammoniakkipitoisuudet olivat selvästi suurempia. Liukoisen typen osuus oli paalirehuissa selvästi suurempi kuin siilorehuissa lukuun ottamatta vuoden 2003 toista satoa. Tähän vaikutti ilmeisesti tämän paalirehun korkeampi kuiva-ainepitoisuus muihin tekokertoihin verrattuna. Sulavuuteen ja käymislaatuun perustuvan laskennallisen syönti-indeksin mukaan syöntieroa olisi syntynyt ainoastaan vuoden 2003 toisen sadon rehujen välille paalirehun eduksi. Mikrobiologiset tulokset on esitetty taulukossa 3. Varastonäyte kuvaa korjuumenetelmien välisiä eroja säilöntäajan jälkeen. Mikrobiologinen laatu oli varastonäytteissä keskimäärin hyvä. Poikkeuksena oli molempina vuosina toisen sadon siilorehu. Vuoden 2003 näytteessä oli korkea homepitoisuus ja vuoden 2004 näytteessä korkea klostridipitoisuus. Lisäksi aerobisia bakteeri-itiöitä oli muutamassa rehussa melko paljon. Siilosäilönnän ongelmaksi muodostui rehun lämpeneminen siilossa kokeen aikana. Syynä tähän oli ainakin osittain rehurintamuksen hidas eteneminen siilossa, kun kutakin rehua söi kokeessa samanaikaisesti vain neljä lehmää. Toisaalta tilanne voi kuvata esikuivatun laakasiilorehun tiivistämisongelmia. Siiloista jouduttiin poistamaan runsaasti rehua lämpenemisen vuoksi. Lämmennyttä tai pilaantunutta rehua ei syötetty. Vuoden 2003 paaleissa ei havaittu näkyvää pilaantumista. Vuoden 2004 kokeessa oli noin 40 %:ssa paaleista pieniä home- ja hiivalaikkuja, joita ei syötetty lehmille (0,6 % rehun kokonaismäärästä). Syöttönäytteen ja varastonäytteen ero kuvaa välivarastoinnin vaikutusta mikrobiologiseen laatuun. Rehua ei haettu joka päivä siilosta ja avatun paalin syöttö kesti myös useita päiviä. Mikrobiologinen laatu heikkeni selvästi varsinkin siilorehussa välivarastoinnin aikana. Rehujen syönti ja maidontuotanto Vuoden 2003 kokeessa ensimmäisen sadon siilorehun syönti oli runsaampaa (0,8 kg ka/pv) kuin paalirehun (taulukko 4). Toisen sadon rehuilla eroa ei esiintynyt, mutta keskimäärin siilorehun syönti oli runsaampaa kuin paalirehun (P<0,01). Toisen sadon paalirehun parempi sulavuus ei siten näkynyt runsaampana syöntinä. Ensimmäisen sadon rehuja verrattaessa energia korjatun maidon (EKM) tuotos oli 0,7 kg suurempi siilorehua saaneilla lehmillä ja toisen sadon rehujen vertailussa 0,3 kg pienempi kuin paalirehua saaneilla lehmillä. Maitotuotoserot eivät keskimäärin olleet tilastollisesti merkitseviä korjuumenetelmien välillä. Valkuaispitoisuus oli suurempi paalirehua kuin siilorehua saaneiden lehmien maidossa (P<0,01). Korjuumenetelmän lisäksi tulokseen vaikutti selvä ero toisen sadon rehujen sulavuudessa. Suhteellisen pienet erot tuotoksessa olivat todennäköisesti seurausta myös hyvistä korjuuolosuhteista, joiden vuoksi ravintoainetappioihin, rehun laatuun tai rehujen ruokinnalliseen arvoon ei syntynyt selviä eroja. Vuonna 2004 lehmät söivät siilorehua enemmän (P<0,001) ja tuottivat myös selvästi enemmän maitoa (P<0,001) kuin paalirehua saaneet lehmät (taulukko 5). Myös maidon ureapitoisuus oli suurempi (P<0,001) paalirehua saaneilla lehmillä verrattuna siilorehua saaneisiin. Tulosten perusteella paalimenetelmä heikensi oleellisesti rehun ruokinnallista arvoa. Paaleissa oli vain lievää silmin havaittavaa pilaantumista eikä virhekäymistä todettu. Pintapilaantumismäärä, laatuanalyysi tai syönti-indeksi eivät kuvanneet paalirehun todellista maidontuotantovaikutusta (EKM-tuotos), joka oli 4,9 % (1.sato) ja 3,7 % (2.sato) heikompi kuin siilorehun. Paalirehua saaneiden lehmien maidon juoksettuvuusominaisuudet (kiinteytyminen, juoksettumisaika) olivat molempina vuosina hieman paremmat siilorehua saaneiden maitoon verrattuna (P<0,05). Erot olivat kuitenkin niin pieniä, etteivät ne näkyneet eroina juustonvalmistuksessa (Mäki ym. 2006). Toisaalta juustonvalmistuksessa todettu ero ensimmäisen ja toisen niiton välillä ei näkynyt selvästi juoksettuvuusominaisuuksissa. Maidon maussa ei ollut merkitseviä eroja kumpanakaan vuotena. Siilorehun heikompi mikrobiologinen laatu ei siten heijastunut maidon mikrobiologisessa laadussa ja 29
5 juustontuotannossa. Tämän perusteella hyvän lypsyhygienian avulla pystyttiin tehokkaasti estämään voihappobakteeri-itiöiden siirtyminen maitoon. Maitotuoton ja rehukustannuksen erotus oli siilorehuruokinnalla ensimmäisenä vuotena 0,2 % suurempi (1.sato) ja 2,2 % pienempi (2.sato) kuin paaliruokinnalla. Toisena koevuotena erotus oli molemmissa sadoissa siiloruokinnalla suurempi (6,1 ja 2,3 %). Rehun laatuvaihtelu vuoden 2004 kokeessa näkyi siten selvästi myös taloudellisessa tuloksessa. Yhteenveto - Korjuuolosuhteet vaikuttivat kuivan, ilman säilöntäainetta tehdyn paalirehun ruokinnalliseen arvoon enemmän kuin lievästi esikuivatun, happosäilötyn siilorehun arvoon. Epäedullisissa korjuuolosuhteissa paalirehun maidontuotantovaikutus oli selvästi heikompi kuin siilorehun. Suotuisissa korjuuolosuhteissa rehujen tuotantovaikutuksessa ei ollut oleellista eroa. - Paalirehun ongelma oli syönnin väheneminen ja sen myötä tuotoksen väheneminen siilorehuun verrattuna, kun rehut tehtiin vuonna 2004 epäsuotuisissa olosuhteissa. Paalirehun laatu ei lisännyt riskiä maidon mikrobiologisen laadun kannalta. Myös pintapilaantuminen oli erittäin vähäistä paaleissa. - Siilorehun ongelmana oli rehun lämpeneminen, joka johtui ilmeisesti pääasiassa koejärjestelystä eikä tutkittavasta menetelmästä. Tilanne toi kuitenkin hyvin esiin siilosäilönnän riskejä ja laakasiilon täyttö- ja tiivistämistekniikan ja käyttöstrategian tärkeyden. - Syönti-indeksi ei ennustanut kuivien paalirehujen huonompaa syöntiä siilorehuihin verrattuna. Syönti-indeksi on laskettu data-aineistosta, jossa on pääasiassa tuoreita ja lievästi esikuivattuja rehuja. Kuivan paalirehun syöntiä voivat heikentää myös muut tekijät kuin sulavuus ja käymislaatu. - Korjuumenetelmällä ei ollut vaikutusta maidon makuun -Maidon juoksettuvuusominaisuudet olivat hieman paremmat, kun lehmät söivät kuivempaa paalirehua. Tämä ei kuitenkaan näkynyt juustontuotantokokeessa. Korjuumenetelmiä arvioidaan usein vain tehokkuuden ja työsaavutusten perusteella. Myös rehun laadun on oltava arviointikriteeri niin, että tiedetään saadaanko menetelmällä hyvää rehua vaihtelevissa olosuhteissa. Tilakohtaiset tekijät vaikuttavat siihen millä menetelmällä rehua voidaan tehdä. On kuitenkin tärkeää, että eri menetelmiin liittyvät laaturiskit ja niiden konkreettiset vaikutukset maidontuotannossa tunnetaan. Kirjallisuusviitteet Heikkilä, T., Toivonen, V Effect of harvesting methods on silage quality, intake and milk production with or without hay. In: Production and utilization of silage, with emphasis on new techniques: NJF seminar no. 326, Lillehammer September p Heikkilä, T., Jaakkola, S., Saarisalo, E., Suokannas, A., Helminen, J Kuivatusajan, säilöntäaineen ja muovikerrosten vaikutus pyöröpaalisäilörehun laatuun. In: toim. Marketta Rinne. Maataloustieteen Päivät 2002 : Kotieläintiede, Viikki, Helsinki. Maaseutukeskusten Liiton julkaisuja 977: p Mäki, M., Pahkala, E., Tupasela, T., Saarisalo, E., Heikkilä, T., Jaakkola, S Maidon prosessoitavuus ja hygieeninen laatu. In: toim. Eeva Saarisalo, Mari Topi-Hulmi. Rehuntuotantoteknologian kehitys riski maidon laadulle? Alkutuotannon ja maidonjalostuksen laaturiskit rehuntuotantoteknologian kehittyessä eli Amare-hankkeen loppuseminaari, Jokioinen Suomen Nurmiyhdistyksen julkaisu nro 23, p Sarlin, T., Saarisalo, E Säilörehujen homeet ja niiden aiheuttamat riskit. In: toim. Eeva Saarisalo, Mari Topi-Hulmi. Rehuntuotantoteknologian kehitys riski maidon laadulle? Alkutuotannon ja maidonjalostuksen laaturiskit rehuntuotantoteknologian kehittyessä eli Amare-hankkeen loppuseminaari, Jokioinen Suomen Nurmiyhdistyksen julkaisu nro 23, p
6 Taulukko 1. Satotiedot ja rehujen raaka-aineen koostumus (g/kg ka, jos muuta ei mainittu). Koe 1 (2003) Koe 2 (2004) 1. sato 2. sato 1. sato 2. sato Siilo Paali Siilo Paali Siilo Paali Siilo Paali Niittopäivä Niittokuiva-aine, g/kg Korjuupäivä Esikuivatusaika, h Korjuukuiva-aine, g/kg Tuhka 70,7 70,5 88,1 89,3 76,0 77,7 97,7 101,0 Raakavalkuainen 1) Sokeri NDF D-arvo, % 2) 74,8 73,2 67,5 70,3 74,1 73,2 65,8 65,2 Paalit, kpl/ha 10,1 8,2 19,8 15,5 Paalien paino, kg Paalien paino, kg ka Rehua, kg ka/ha ) Siilorehun pitoisuus korjattu säilöntäaineessa lisätyn typen osalta 2) In vitro sellulaasisulavuuden perusteella Taulukko 2. Säilörehujen koostumus ja käymislaatu (g/kg ka, jos muuta ei mainittu). Koe 1 (2003) Koe 2 (2004) 1. sato 2. sato 1. sato 2. sato Siilo Paali Siilo Paali Siilo Paali Siilo Paali Kuiva-aine, g/kg Tuhka 75,0 74,7 90,7 97,2 79,6 80,5 98,2 104,3 NDF INDF 43,2 45,0 70,5 59,2 55,2 58,2 71,2 82,7 ph 4,16 6,01 4,65 6,18 4,17 5,82 4,29 5,92 Sokeri Maitohappo 22,6 1,4 19,7 0,9 37,6 14,9 43,9 19,7 Etikkahappo 15,1 8,0 14,0 5,4 16,5 8,2 13,1 8,1 Voihappo 0,19 0,23 0,20 0,15 0,60 0,30 1,25 0,70 Muut VFA:t 0,39 0,31 0,30 0,27 0,28 0,19 0,30 0,26 Etanoli 3,8 10,0 4,7 3,4 3,9 12,7 4,1 4,5 Amm.N, g/kg N 1) 28,5 28,7 44,3 13,4 43,5 64,0 70,6 77,4 Liuk. N, g/kg N 1) D-arvo, % 2) 74,0 73,6 66,6 70,2 71,5 71,2 64,6 63,4 Syönti-indeksi ) Siilorehun pitoisuus korjattu säilöntäaineessa lisätyn typen osalta 2) In vitro sellulaasisulavuuden perusteella 31
7 Taulukko 3. Raaka-aineen ja rehun mikrobiologiset analyysit (log-muunnetut arvot). Raaka-aine Koe 1(2003) Koe 2 (2004) 1. sato 2. sato 1. sato 2. sato Siilo Paali Siilo Paali Siilo Paali Siilo Paali Hiiva, pmy/g 5,48 4,08 ea 5,57 5,59 5,30 4,48 4,30 Home, pmy/g 5,92 5,86 ea 6,35 5,83 5,89 5,36 5,53 Klostridi-itiöt, MPN/g 0,64 0,52 ea 0,48 0,48 0,64 0,48 0,80 Aerobiset bakteeri-itiöt, pmy/g 3,00 3,21 ea 3,83 2,12 3,30 3,02 4,62 Varastonäyte Hiiva, pmy/g 1,15 2,17 1,87 1,74 1,00 3,57 3,14 2,73 Home, pmy/g 2,43 1,39 6,39 2,30 2,41 1,91 2,70 2,45 Klostridi-itiöt, MPN/g 0,48 0,48 1,17 0,73 0,78 0,88 3,04 1,31 Aerobiset bakteeri-itiöt, pmy/g 2,62 3,69 4,66 3,54 1,23 3,22 1,95 4,64 Syöttönäyte Hiiva, pmy/g 2,83 3,08 4,70 3,08 5,08 4,61 5,39 4,66 Home, pmy/g 4,87 2,53 5,94 2,91 5,02 2,86 5,16 1,70 Klostridi-itiöt, MPN/g 1,88 0,51 2,94 0,60 2,97 1,27 3,78 2,04 Aerobiset bakteeri-itiöt, pmy/g 4,11 3,43 7,36 3,23 4,26 3,08 3,63 4,42 Mikrobipitoisuudet: pmy = pesäkkeen muodostava yksikkö, MPN = Most Probable Number, todennäköinen mikrobien lukumäärä, ea = ei analysoitu 32
8 Taulukko 4. Syönti-, tuotos-, sulavuus- ja rehun hyväksikäyttötulokset kokeessa 1 (2003). Syönti 1. sato 2. sato Siilo Paali Siilo Paali SEM Tilastollinen merkitsevyys Siilo vs paali Sato Yhdysvaikutus Säilörehu, kg ka/pv 13,8 13,0 13,0 13,1 0,11 ** ** *** Väkirehu, kg ka /pv 10,9 11,0 11,0 11,0 0,02 Yhteensä, kg ka/pv 24,7 24,0 24,0 24,1 0,12 * * ** Tuotos Maito, kg/pv 38,2 38,0 37,3 37,9 0,21 * o EKM, kg/pv 40,2 39,5 38,4 38,7 0,34 *** Rasva, g/pv ,1 ** Valkuainen, g/pv ,9 * *** * Laktoosi, g/pv ,1 * o Maidon pitoisuudet Rasva, g/kg 43,5 42,3 42,0 40,9 0,59 o * Valkuainen, g/kg 33,1 33,4 32,6 33,1 0,12 ** ** Laktoosi, g/kg 49,1 49,3 49,1 49,2 0,09 Valk/rasva -suhde 0,764 0,794 0,785 0,813 0,0105 * o Urea, mg/dl 20,3 20,0 26,5 26,4 0,45 *** Elopaino, kg ,5 Elop. muutos, kg/pv 0,30-0,06 0,25-0,01 0,093 ** Dieetin OA sulavuus 0,715 0,710 0,699 0,723 0,0042 * ** EKM kg/kg ka 1,63 1,65 1,60 1,60 0,013 * Maito N/Rehu N 0,315 0,332 0,305 0,313 0,0025 *** *** RY/EKM kg 1) 0,416 0,403 0,400 0,417 0,0043 ** 1) Rehuyksiköiden saanti laskettu lehmillä tehdyn sulavuusmäärityksen perusteella OA = orgaaninen aine Tilastolliset merkitsevyydet: o P<0,10; * P<0,05; ** P<0,01; *** P<0,001 SEM = keskiarvon keskivirhe 33
9 Taulukko 5. Syönti-, tuotos-, sulavuus- ja rehun hyväksikäyttötulokset kokeessa 2 (2004). 1. sato 2. sato SEM Tilastollinen merkitsevyys Siilo Paali Siilo Paali Siilo vs paali Sato Yhdysvaikutus Syönti Säilörehu, kg ka/pv 14,0 12,9 11,4 9,7 0,17 *** *** Väkirehu, kg ka/pv 10,9 11,0 11,0 11,0 0,04 Yhteensä, kg ka/pv 24,9 23,9 22,4 20,8 0,17 *** *** o Tuotos Maito, kg/pv 36,2 34,4 33,4 32,5 0,33 *** *** EKM, kg/pv 39,0 37,1 34,9 33,6 0,47 ** *** Rasva, g/pv ,2 * *** Valkuainen, g/pv ,5 *** *** Laktoosi, g/pv ,4 ** *** Maidon pitoisuudet Rasva, g/kg 45,4 45,2 43,4 42,8 0,62 ** Valkuainen, g/kg 34,3 34,0 33,1 32,8 0,15 o *** Laktoosi, g/kg 49,0 49,4 49,1 49,1 0,13 Valk/rasva -suhde 0,757 0,758 0,770 0,771 0,011 Urea, mg/dl 19,3 22,3 20,5 22,7 0,53 *** Elopaino, kg ,2 *** o * Elop. muutos, kg/pv 0,52 0,02 0,03-0,66 0,150 *** *** Dieetin OA sulavuus 0,713 0,710 0,716 0,707 0,0038 EKM kg/kg ka 1,56 1,54 1,55 1,62 0,026 Maito N/Rehu N 0,317 0,302 0,332 0,337 0,0036 *** * RY/EKM kg 1) 0,431 0,429 0,412 0,382 0,0063 * *** * 1) Rehuyksiköiden saanti laskettu lehmillä tehdyn sulavuusmäärityksen perusteella OA = orgaaninen aine Tilastolliset merkitsevyydet: o P<0,10; * P<0,05; ** P<0,01; *** P<0,001 SEM = keskiarvon keskivirhe 34
10 Taulukko 6. Maidon juoksettuvuus ja makuarvio. Koe 1 (2003) 1. sato 2. sato SEM Siilo Paali Siilo Paali Tilastollinen merkitsevyys Siilo vs paali A30-kiinteys, mm 26,2 27,1 25,5 27,1 0,61 * K20-kiinteytymisaika, min 21,3 18,8 20,5 19,4 0,63 * Maidon maku (1-5) 4,21 4,15 4,09 4,16 0,053 Koe 2 (2004) A30-kiinteys, mm 24,3 28,2 21,8 25,1 1,54 * o R-juoksettumisaika, min 10,5 9,6 11,4 9,9 0,48 * Maidon maku (1-5) 4,11 4,10 4,19 4,22 0,035 * Sato Yhdysvaikutus Tilastolliset merkitsevyydet: o P<0,10; * P<0,05; ** P<0,01; *** P<0,001 SEM = keskiarvon keskivirhe 35
Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille
Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 5 Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille Mikko Tuori, Pirjo Pursiainen, Anna-Riitta Leinonen ja Virgo Karp, Helsingin yliopisto, kotieläintieteen laitos
LisätiedotSäilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen
Nurmesta Tulosta -hanke Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen Nurmex-tietoisku 3 Marita Jääskeläinen Miksi analysoida säilörehu? Säilönnän onnistuminen Tiedät mitä syötät Ruokinnan suunnittelun
Lisätiedot10:00 10:05 Tilaisuuden avaus, Sari Vallinhovi, ProAgria Etelä-Pohjanmaa. 10:30 11:15 Nurmen säilönnän haasteiden hallinta, Arja Seppälä, Eastman
2.2.217 Säilöntälaadun varmistaminen korjuutekniikka ja säilöntä Perjantaina 27.1.217, klo 1:-13:3 Paikka Seinäjoki Areena, Komia-kabinetti Ohjelma: 1: 1: Tilaisuuden avaus, Sari Vallinhovi, ProAgria Etelä-Pohjanmaa
LisätiedotHyödyllinen puna-apila
Hyödyllinen puna-apila Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Valkuaiskasvien viljely- ja ruokintaosaamisen kehittäminen - tulevaisuustyöpaja Mustialassa 19.11.2013 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden
LisätiedotSinimailanen lypsylehmien ruokinnassa
Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa 5.9.2013 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos Laura Nyholm, Mikko Korhonen Valio Oy Sinimailanen (Medicago sativa L.) The Queen of forage
LisätiedotSäilöntäaineilla hävikit kuriin
2.3.217 Säilöntäaineet, niiden annostelu ja levitystasaisuus Nurmex-tietoisku 17 Sari Vallinhovi ProAgria Etelä-Pohjanmaa Säilöntäaineilla hävikit kuriin Happamuus nopeasti alas hävikit mahdollisimman
LisätiedotSäilöntäaineen (Bonsilage Plus) vaikutus rehun käymislaatuun
TUTKIMUSRAPORTTI Säilöntäaineen ( ) vaikutus rehun käymislaatuun MTT / Eläinravitsemus 31600 JOKIOINEN TUTKIJAT: Seija Jaakkola, Eeva Saarisalo 18.11.2003 2 SÄILÖNTÄAINEEN (BONSILAGE PLUS) VAIKUTUS REHUN
LisätiedotRehun säilöntä, turha kustannus vaiko lisätulo? Pohjois-Suomen nurmiseminaari Risto Välimaa, Eastman Chemical Company
Rehun säilöntä, turha kustannus vaiko lisätulo? Pohjois-Suomen nurmiseminaari 5.1.2017 Risto Välimaa, Eastman Chemical Company Paljonko 60 lehmän tilalla jää saamatta maidosta rahaa, jos säilörehun käymishappojen
LisätiedotHERNEKÖ SUOMEN MAISSI?
HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNE LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Pro Agria Maitovalmennus 4.9.2014 TÄSSÄ ESITYKSESSÄ HERNE REHUKASVINA KUIVATTU HERNEEN SIEMEN HERNE KOKOVILJASÄILÖREHUNA
LisätiedotKokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä
Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä EuroMaito webinaari 7.6.2017 Auvo Sairanen, Luke Maaninka Kokovilja EDUT HAASTEET Hyvä suojakasvi nurmelle Tehostaa lietteen ravinteiden käyttöä Kertakorjuu laskee
LisätiedotKaura lehmien ruokinnassa
Kaura lehmien ruokinnassa Raisio Oyj:n Tutkimussäätiö MONIPUOLINEN KAURA SEMINAARI 20.4.2017 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos http://lajiketunnistus.evira.fi Kaura (Avena) Viljelty
LisätiedotPalkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa
Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu
LisätiedotHerne lisää lehmien maitotuotosta
Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 6 Herne lisää lehmien maitotuotosta Seppo Ahvenjärvi, Aila Vanhatalo ja Seija Jaakkola, MTT Märehtijät saavat herneestä hyvin valkuaistäydennystä silloin, kun
LisätiedotPalkokasvit lypsylehmien rehuna
Palkokasvit lypsylehmien rehuna Härkäpapu ja sinilupiini väkirehuna Härkäpapu+vilja säilörehuna Kaisa Kuoppala MTT Maitovalmennus 4.9.2014 MTT Lehmäkoe MTT 2013 (Kuoppala ym. 2014 alustavia tuloksia) Sinilupiinia
LisätiedotLIETELANNAN JA KARHOTUKSEN VAIKUTUS SÄILÖREHUN LAATUUN
LIETELANNAN JA KARHOTUKSEN VAIKUTUS SÄILÖREHUN LAATUUN Matts Nysand 1, Antti Suokannas 1, Eeva Saarisalo 2, Terttu Heikkilä 2, Lauri Jauhiainen 3, Anna-Maija Taimisto 4 ja Seija Jaakkola 2,5 1 MTT Kotieläintuotannon
LisätiedotTaulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Puna-apila-
Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Nurmisäilörehsäilörehsäilörehviljaseos Puna-apila- - Ohra-kaura- Rypsi- ja Rehuarvot kuiva-aineessa rapsirouhe Kuiva-aine, g/kg
LisätiedotSäilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon
Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Hämäläinen lihanauta ja lammas 10.04.2013, Mustiala Katariina Manni, Koulutusvastaava, lehtori Säilörehu osa naudanlihantuotannon kannattavuutta Ruokinnallinen
LisätiedotMiten ruokinnalla kestävyyttä lehmiin? Karkearehuvaltaisen ruokinnan mahdollisuudet. Liz Russell, Envirosystems UK Ltd
Miten ruokinnalla kestävyyttä lehmiin? Karkearehuvaltaisen ruokinnan mahdollisuudet Liz Russell, Envirosystems UK Ltd 2.2.2018 Game Farm, Singleton, Lancashire, UK Tilatutkimus Ruokinta talvella 2002 Käytännön
LisätiedotMärehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.
Märehtijä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus Pötsin ph Ruokinta Väkevyys Arja Korhonen Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Tutkimus tehty MTT Maaningan tutkimuskoeasemalla
LisätiedotMädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen
Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen hygieeninen laatu Säilörehun säilönnällinen ja ruokinnallinen
LisätiedotPalkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa
Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Asiantuntijaluentopäivä Mustialassa 27.9.2013 Esityksen kuvat: MTT/Kaisa
LisätiedotNurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä
NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä Pohjois-Suomen Nurmitoimikunnan talviseminaari 9.1 10.1.2014 Sari Vallinhovi Erityisasiantuntija, nurmiviljely NurmiArtturi-hanke/ hankevetäjä
LisätiedotRehun laatutekijöiden raja-arvot. Hyvä Riski Huono ph alle 4,0 4,0-4,5 yli 4,5 Ammoniakkitypen osuus kokonaistypestä, alle yli 80
1 (8) Rehuanalyysin tulkinta / märehtijät Rehuanalyysi kertoo rehun kemiallisen koostumuksen, säilönnällisen laadun ja rehuarvot. Tulosten tulkinnassa kokonaisuus ratkaisee, mutta tulkinnan helpottamiseksi
LisätiedotMikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna
Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna Tohtorikoulutettava ProAgria Maitovalmennus 4.9.2015 Scandic Park Helsinki 1 Puhetta mikrolevistä Mitä ne ovat? Miksi mikrolevistä pitäisi olla kiinnostunut? Tutkiiko
LisätiedotMITÄ NURMISÄILÖREHUN OHEEN TAI TILALLE?
MITÄ NURMISÄILÖREHUN OHEEN TAI TILALLE? Seija Jaakkola Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos Laura Nyholm Valio Oy 7.9.2017 Nurmisäilörehu Suomessa Nautojen ruokinnan perusta Kasvuolosuhteet =>
LisätiedotNurmipalkokasvit, nurmen kolmas niitto ja maissisäilörehu
Nurmipalkokasvit, nurmen kolmas niitto ja maissisäilörehu Auvo Sairanen Nurmi euroiksi - tutkittua tietoa nurmesta, naudasta ja taloudesta Iisalmi 9.4.2019. Syysniiton rehuarvo 3-niiton strategialla sulavin
LisätiedotArtturi hyödyntää tutkimuksen tulokset
Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset Mikko J. Korhonen Valio alkutuotanto Valio Oy 3.4.2012 Alkutuotanto 1 Artturi analysoi Nurmen raaka-ainenäytteet Nurmen korjuuaikanäytteet Nurmisäilörehut Heinät
LisätiedotSäilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?
Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Korjuuaikastrategiakokeiden tuloksia KARPE-hanke (MTT Maaninka ja MTT Ruukki) SLU (Röbäcksdalen ja Riddersberg) Kirsi Pakarinen MTT Maaninka 13.1.2012
LisätiedotKotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon
Kuva: Katariina Manni, HAMK Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon Katariina Manni, HAMK Mustiala Eero Veijonen, ProAgria Etelä-Suomi Johanna Valkama, HAMK Mustiala Kaisa Kuoppala,
LisätiedotLypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014
Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 19.12.2014 1 Tausta: poikimisen jälkeinen energiatase Ummessaolevan lehmän energiantarve noin 90 MJ
LisätiedotHerne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa
Herne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa Vaihtoehtoja viljalle, Viljelijän Berner 09.02.2016, Nivala Maiju Pesonen Esityksen sisältö Taustaa Palkokasveja sisältävien kokoviljojen ruutukoe Palkokasveja
LisätiedotHärkäpapusäilörehu lypsylehmien ruokinnassa
Härkäpapusäilörehu lypsylehmien ruokinnassa Annu Palmio 1, Auvo Sairanen 1, Kaisa Kuoppala 2 Marketta Rinne 2 1 Luonnonvarakeskus, Vihreä teknologia, Halolantie 31 A, 71750 Maaninka, etunimi.sukunimi@luke.fi
LisätiedotMaija Hellämäki Valio Oy/Alkutuotanto. Hevosten nurmirehut seminaari Ypäjä
Maija Hellämäki Valio Oy/Alkutuotanto maria.hellamaki@valio.fi Hevosten nurmirehut seminaari Ypäjä Rehun laatuvaihtelut Viljat, ostoväkirehuseokset Vaihtelu pieni Analysointi vain kun aihetta olettaa että
LisätiedotRuokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto
Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2017 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 27.3.2018 Ruokintapöydällä tänään ProAgrian ruokintapalvelujen peitto Millaisilla rehuilla tuotettiin vuonna 2016 ja
LisätiedotRuokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto
Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2015 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 5.4.2016 Tarjolla tänään: Millaisilla rehuilla tuotettiin vuonna 2015 ja erot edellisvuoteen? Poikkeuksellisen kesä
LisätiedotMaissikokemuksia Luke Maaningalta Auvo Sairanen Ylivieska Ajantasalla. Luonnonvarakeskus
Maissikokemuksia Luke Maaningalta Auvo Sairanen Ylivieska 28.11.2018. Ajantasalla MAISSI Maailmalla yleisin karkearehu maidontuotannossa Tuottaa vakaita satoja hyvin vaihtelevissa olosuhteissa Energiapitoinen,
LisätiedotRuokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto
Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2016 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 29.3.2017 Ruokintapöydällä tänään ProAgrian ruokintapalvelujen peitto Millaisilla rehuilla tuotettiin vuonna 2016 ja
LisätiedotSäilörehun ruokintahävikit
Säilörehun ruokintahävikit Anne Anttila NurmiArtturi neuvojaseminaari ProNurmi Seinäjoki 21.11.2013 Sisältö 1. Mistä hävikki muodostuu? 2. Säilörehun ruokinnallinen laatu 3. Säilörehun irrottaminen, säilytys
LisätiedotSäilörehu poron karkearehuna - tuloksia hankkeen ruokintakokeista
PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia hankkeen ruokintakokeista Rovaniemi 20.2.2013 Veikko Maijala Porotalous
LisätiedotSÄILÖNTÄAINEIDEN TOIMINTAPERIAATTEET JA SOVELTUVUUS PALKOKASVIEN SÄILÖNTÄÄN. 4.9.2014 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos
SÄILÖNTÄAINEIDEN TOIMINTAPERIAATTEET JA SOVELTUVUUS PALKOKASVIEN SÄILÖNTÄÄN 4.9.2014 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos MIKSI SÄILÖNTÄAINETTA REHUUN? KASVIENTSYYMIEN ESTO HAITTAMIKROBIEN
LisätiedotNurmen säilöntä ja laatu. Tero Jokelainen Säilörehuasiantuntija Osuuskunta Itämaito
Nurmen säilöntä ja laatu Tero Jokelainen Säilörehuasiantuntija Osuuskunta Itämaito Huonolaatuinen säilörehu voi huonontaa maidon jalostuskelpoisuutta Valio Oy 18.3.2015 2 Säilörehun itiötuloksen tulkinta
LisätiedotSäilöheinän laatu ja pilaantumisen estäminen
Säilöheinän laatu ja pilaantumisen estäminen Yliopistonlehtori Seija Jaakkola 15.2.2008 Helsingin yliopisto, kotieläintieteen laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Nurmirehun säilyvyyden perusteet
LisätiedotRuokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto
Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2018 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 19.3.2019 Ruokintapöydällä tänään Millaisilla rehuilla maitoa tuotettiin vuonna 2018 ja erot edellisvuoteen? Säilörehun
LisätiedotTuloksia NurmiArtturista. Anne Anttila ProAgria ja Lea Puumala TTS Säilörehuseminaari Maitoyrittäjät Seinäjoki
Tuloksia NurmiArtturista Anne Anttila ProAgria ja Lea Puumala TTS Säilörehuseminaari Maitoyrittäjät Seinäjoki 12.12.2013 NurmiArtturi-hanke Kuinka suuri ja mistä johtuva on säilörehun hävikin määrä Etelä-Pohjanmaalla?
LisätiedotMAIDON PROSESSOITAVUUS JA HYGIEENINEN LAATU
MAIDON PROSESSOITAVUUS JA HYGIEENINEN LAATU Maarit Mäki 1, Eero Pahkala 1, Tuomo Tupasela 1, Eeva Saarisalo 2, Terttu Heikkilä 2 ja Seija Jaakkola 2,3 1 MTT/Biotekniikka- ja elintarviketutkimus (BEL),
LisätiedotSILOMIX REHUNSÄILÖNTÄKONSEPTI
SILOMIX REHUNSÄILÖNTÄKONSEPTI TARKEMPAA REHUNSÄILÖNTÄÄ MAIDON KESKITUOTOS KG/LEHMÄ/UOSI 2015 9700 9200 8700 8200 7700 9361 9321 8709 8639 8634 7200 6700 6898 Tanska Pohjois-Italia Ruotsi iro Suomi EU keskiarvo
LisätiedotApila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa. Kokeen tarkoitus ja toteutus
Sivu 1 / 5 Apila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja
LisätiedotSäilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta
PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta Sodankylässä 27.9.2012 Veikko Maijala Porotalous on
LisätiedotKerääjäkasvien rehuntuotantopotentiaali
Kerääjäkasvien rehuntuotantopotentiaali Ravinneresurssi-päivä 11.4.2017, Mustiala Lehtori, Katariina Manni Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hanke (Ravinneresurssi) Kerääjäkasvit laidunrehuna Tavoitteena
LisätiedotRuokintahävikkien välttäminen säilörehuruokinnassa
Nurmesta Tulosta -hanke Ruokintahävikkien välttäminen säilörehuruokinnassa Nurmex-tietoisku 8 Marita Jääskeläinen Hävikkejä syntyy eri vaiheessa säilörehuntuotantoa mm. Korjuun ja säilönnän aikana (esim.
LisätiedotPalkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen
Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa Mikko J. Korhonen Potentiaalisimmat valkuaiskasvit? Puna-apila Sinimailanen Rypsi Härkäpapu Herne Seoskasvustot Puituna tai säilörehuna Nurmi vs. apilasäilörehu
LisätiedotSikojen Rehutaulukko 2014. Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Viikki 15.5.2014
Sikojen Rehutaulukko 2014 Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Viikki 15.5.2014 20.5.2014 Uusi sikojen rehutaulukko netissä 15.5.2014 Käyttöperiaatteet netissä samanlaiset kuin aikaisemmin Voit
LisätiedotKarjaKompassi vie tutkimustiedon tiloille Opettajien startti
KarjaKompassi vie tutkimustiedon tiloille Opettajien startti Marketta Rinne ym. 30.3.2011 Mitä uutta ruokinnansuunnitteluun? Biologiset ilmiöt aiempaa paremmin hallinnassa Maitotuotos ei ole etukäteen
LisätiedotKaikki meni eikä piisannutkaan
NurmiArtturi -hanke Säilörehun kustannuksien vaikutus ruokintaan NurmiArtturi-tiloilla 5.12.2013 Kaikki meni eikä piisannutkaan 2 1 Joskus rehun tarjonta ylitti syöntikyvyn 3 Hävikit varastossa 4 2 Hävikit
LisätiedotHärkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina
Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina Raisio Oyj:n Tutkimussäätiön TUTKIJAKOULUN SATOA SEMINAARI 21.4.2015 Tohtorikoulutettava Laura Puhakka www.helsinki.fi/yliopisto 29.4.2015 1 Tässä
LisätiedotEuroilla mitattavat hyödyt tutkimuksen ajurina. Maitovalmennus Auvo Sairanen
Euroilla mitattavat hyödyt tutkimuksen ajurina Maitovalmennus 5.9.2019 Auvo Sairanen Sisällys Tutkimuksen filosofia Tuotosvaste KarjaKompassin muutokset laskennan näkökulmasta Käytännön näkökulmia 2 3.9.2019
LisätiedotHevosten nurmirehujen korjuutekniikka ruohosta rehuksi. Antti Suokannas Kotieläintuotannon tutkimus, Vihti
Hevosten nurmirehujen korjuutekniikka ruohosta rehuksi Kotieläintuotannon tutkimus, Vihti antti.suokannas@mtt.fi Historiaa ei kannata unohtaa Tapio Heikkilä www.welger.com www.nh.com Niitto Kuivumisnopeus
LisätiedotMAISSIN SÄILÖNTÄ JA LAATU
22.3.2018 MAISSIN SÄILÖNTÄ JA LAATU 1 Pohjoisen maissisäilörehun mahdollisuuksia - onnistuessaan suuri hehtaarisato kertakorjuulla - mahdollistaa karjanlannan tehokkaan hyödyntämisen - soveltuu käytettäväksi
LisätiedotSÄILÖREHUN VILJELY -INFO
PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt SÄILÖREHUN VILJELY -INFO Säilörehun riskitekijöitä poron ruokinnassa Apukassa 16.8.2012 Veikko Maijala 2 Porotalous
LisätiedotHerne säilörehun raaka-aineena
Herne säilörehun raaka-aineena Kaisa Kuoppala, Luke Jokioinen Katariina Manni, HAMK Mustiala Marketta Rinne, Luke Jokioinen 2 Etunimi Sukunimi Uusvanha herne Herne on perinteinen kasvi, jonka viljely osataan
LisätiedotNurmen säilönnän haasteiden hallinta. Arja Seppälä, Tutkija, MMM MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Jokioinen
Nurmen säilönnän haasteiden hallinta Arja Seppälä, Tutkija, MMM MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Jokioinen Nautaparlamentti, Oulu, 26.7.2012 NURMI PELLOLLA kariseminen puristeneste hengitys virhekäyminen
LisätiedotSäilörehun tuotantokustannus
Nurmentuotantokustannus NurmiArtturi-hankkeen tuloksia 12.10.16 Nurmesta tulosta Säilörehun tuotantokustannus Merkittävässä osassa maidontuotannon kustannuksia ja tulosta energiasta 30 70 % säilörehusta
LisätiedotNIITTOMURSKAIMEN VAIKUTUS REHUN KUIVUMISNOPEUTEEN JA TAPPIOIHIN
NIITTOMURSKAIMEN VAIKUTUS REHUN KUIVUMISNOPEUTEEN JA TAPPIOIHIN Matts Nysand 1, Antti Suokannas 1, Eeva Saarisalo 2, Terttu Heikkilä 2, Lauri Jauhiainen 3 ja Seija Jaakkola 2,4 1 MTT Kotieläintuotannon
LisätiedotRehuanalyysiesimerkkejä
Rehuanalyysiesimerkkejä Rehun laatu on monen tekijän summa! Vaikka korjuuajan ajoitus onnistuu täydellisesti, myös säilöntään on syytä keskittyä. Virhekäymiset lisäävät säilönnästä johtuvaa hävikkiä ja
LisätiedotVesiruton käyttö rehuksi Hilkka Siljander-Rasi ja Anna-Liisa Välimaa
Elodea-hanke Vesiruton käyttö rehuksi Hilkka Siljander-Rasi ja Anna-Liisa Välimaa Luonnonvarakeskus Vesirutto rehuna Kenttä- ja laboratorioanalyysien tulokset Kuusamojärvi, Toranki ja Yli-Kitka Valuman
LisätiedotBiologinen rehunsäilöntä
Biologinen rehunsäilöntä Yrityksellä yksityinen omistuspohja, jolla pitkä kokemus erityisesti biologisista rehunsäilöntäaineista ja hiivavalmisteista Korkealaatuinen laboratorio, jossa työskentelee mikrobiologeja
LisätiedotSikojen uusi energia- ja valkuaisarvojärjestelmä
Sikojen uusi energia- ja valkuaisarvojärjestelmä Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus Rehuarvoseminaari Helsinki 15.5.2014 20.5.2014 Nykyisessä sikojen energia-arvojärjestelmässä puutteita
LisätiedotMinna Tanner, ProAgria Kainuu
Rehuyksiköstä Megajouleen Minna Tanner, ProAgria Kainuu Rehuarvojen päivitykset 1.9.2010 Megajoule (MJ) korvasi rehuyksikön (Ry) rehuenergian yksikkönä (märehtijöillä ja hevosilla) Lypsylehmien energian
LisätiedotNurmisäilörehun korjuuajan merkitys ruokinnansuunnittelussa
Nurmisäilörehun korjuuajan merkitys ruokinnansuunnittelussa Auvo Sairanen 1) ja Marketta Rinne 2) 1) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Halolantie 31A, 71750 Maaninka, etunimi.sukunimi(at)mtt.fi
LisätiedotSäilörehuhävikki. Hävikin määrittely. Mitä se on ja miten sitä voidaan välttää? Tiina Sirkjärvi Potentiaalinen kokonaissato
Säilörehuhävikki Mitä se on ja miten sitä voidaan välttää? Tiina Sirkjärvi Hävikin määrittely Potentiaalinen kokonaissato Varastoitu säilörehu Ruokintapöydälle siirretty rehu Lehmän syömä rehu Ruokintahävikki
LisätiedotSäilöntähaasteiden hallinta
Säilöntähaasteiden hallinta Mitä rehunsäilönnän aikana tapahtuu? Mitä haasteita uudet kasvit tuovat mukanaan? Mitä apua on säilöntäaineista? 3.11.2014 Vanhempi tutkija Arja Seppälä MTT Kotieläintuotannon
LisätiedotRuokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään!
Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään! Huippuosaaja Sari Jussila ProAgria Etelä-Suomi Ikuinen unelma, paljon maitoa, edullisesti ja kestävät lehmät? Säilörehulla menetettyä
LisätiedotSari Kajava, Annu Palmio
Lypsylehmän kuidun tarve Sari Kajava, Annu Palmio Kestävä karjatalous (KESTO) hanke Loppuseminaari 16.12.2014 Johdanto Maidontuotannon tehostaminen: Enemmän väkirehua, vähemmän karkearehua Paljon energiaa,
LisätiedotMaississa mahdollisuus
Maississa mahdollisuus Tarmo Ilola, Maatalousyhtymä Ilola, Reisjärvi Anna-Riitta Leinonen ProAgria Keski-Pohjanmaa 10.9.2018 Kannus Maissin viljely Ilolan tilalla Miksi maissia? kaikkea pitää kokeilla
LisätiedotAperehuruokinnan periaatteet
Aperehuruokinnan periaatteet Lehmien kaikki rehut sekoitetaan keskenään Seosta annetaan vapaasti Lehmä säätelee itse syöntiään tuotostasoaan vastaavaksi Ummessa olevien ja hiehojen ruokintaa pitää rajoittaa
LisätiedotProf. Marketta Rinne MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus), Jokioinen
ARTTURI -verkkopalvelu tukee nurmirehujen tuotantoa ja käyttöä hevosille Nurmen säilöntä ja säilöntäaineet Hevosten nurmirehut hankkeen loppuseminaari Ypäjä 23.4.2009 Prof. Marketta Rinne MTT (Maa- ja
LisätiedotPalkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon
Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Maaseudun Tiedetreffit 3.6.2014 Mustiala Valkuaisrehuja tuodaan paljon ulkomailta Rehuvalkuaisen omavaraisuusaste
LisätiedotNurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle
Nurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle Marika Laurila, Arto Huuskonen ja Sirkka Luoma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon tutkimus, Tutkimusasemantie
LisätiedotVieläkö sitä säilörehua tutkitaan?
Vieläkö sitä säilörehua tutkitaan? Menneisyyden helmet tulevaisuuden timantit 28.11.2014 Arja Seppälä, Sari Kajava, Kaisa Kuoppala, Päivi Mäntysaari, Annu Palmio, Marketta Rinne & Auvo Sairanen ja Terttu
LisätiedotViljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus
Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus 12.11.2013 Sika on laarista kotoisin Sika saa viljasta tavanomaisilla ruokinnoilla Noin 80 %
LisätiedotSeosrehun tärkkelyspitoisuuden vaikutus lehmien liikkumisaktiivisuuteen ja maitotuotokseen automaattilypsynavetassa
Seosrehun tärkkelyspitoisuuden vaikutus lehmien liikkumisaktiivisuuteen ja maitotuotokseen automaattilypsynavetassa Seija Jaakkola, Tuomo Kokkonen, Marjo Toivonen ja Lea Puumala 2 ) Helsingin yliopisto,
LisätiedotVasikoiden väkirehuruokinta
Vasikoiden väkirehuruokinta Arto Huuskonen MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Ruukki Kestävä karjatalous -hanke. Loppuseminaari 16.12.2014. Hotelli IsoValkeinen, Kuopio. 12.12.2014 Tässä esityksessä Kesto-hankkeen
LisätiedotMAIDON PITOISUUDET RUOKINNAN VAIKUTUS
MAIDON PITOISUUDET RUOKINNAN VAIKUTUS Helsingin yliopisto Maataloustieteiden osasto 7.9.2018 Maidon koostumus Hinnoittelun peruste Hyvin erilaisia hinnoittelusysteemejä eri maissa Ruokinnan tasapainoisuuden
LisätiedotKasvavien lihanautojen ruokintavaihtoehdot
Kasvavien lihanautojen ruokintavaihtoehdot Raisioagron risteily 4.2.2016 Arto Huuskonen Luonnonvarakeskus (Luke) Esityksen pääpaino on kasvavan naudan ruokinnassa. Rehun tuotantokustannus ja peltoviljelyssä
LisätiedotNurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät
Nurmesta Tulosta -hanke Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät Nurmex-tietoisku 16 Marita Jääskeläinen ProAgria Etelä-Pohjanmaa Säilörehun tuotantokustannus Merkittävässä osassa maidontuotannon
LisätiedotSäilörehun ja koko rehuannoksen syönti-indeksit auttavat lypsylehmien ruokinnan suunnittelussa
Säilörehun ja koko rehuannoksen syönti-indeksit auttavat lypsylehmien ruokinnan suunnittelussa Marketta Rinne 1), Pekka Huhtanen 1, 2) ja Juha Nousiainen 3) 1) MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, 31600 Jokioinen,
LisätiedotKesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta
Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä
LisätiedotMärehtijä. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus. Ruokinta. Pötsin ph. Väkevyys
Arja Korhonen Märehtijä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus Pötsin ph Ruokinta Väkevyys Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Tutkimus tehty MTT Maaningan tutkimuskoeasemalla
LisätiedotKokoviljasäilörehut nautakarjatilan viljelykierrossa
Kokoviljasäilörehut nautakarjatilan viljelykierrossa - Rehuviljaa entistä edullisemmin Rehvi-hanke Timo Lötjönen tutkija Luonnonvarakeskus, Ruukki / Oulu p. 040 556 5926 Esityksen sisältö: Johdanto Viljelykiertoesimerkki
LisätiedotRuokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn
Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Tuija Huhtamäki & knit Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talviseminaari 8.1.2016 Mikä on tärkein säilörehun laatutekijä? D-arvo Kuiva-ainepitoisuus Arvosana Syönti-indeksi
LisätiedotKevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti
Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta Poikkeuksellinen kesä tuotti poikkeukselliset rehut Lähde: ProAgria Rehulato: 19 222 säilörehuanalyysiä 1.8.2015-8.2.2016 Säilörehussa vähemmän valkuaista Nurmi-sr
LisätiedotYmpäristönäkökulmien huomioiminen lypsykarjan ruokinnan suunnittelussa
Ympäristönäkökulmien huomioiminen lypsykarjan ruokinnan suunnittelussa Tuija Huhtamäki Maatalouden ympäristöneuvojien koulutus 1.10.2013 Tampere Esityksen sisältö Miten biologia selittää ympäristövaikutuksia?
LisätiedotKarjatilan nurmen korjuuaikastrategiat
Karjatilan nurmen korjuuaikastrategiat Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talviseminaari 12.1.2011 Auvo Sairanen KARPE (Karjatilan kannattava peltoviljely) Tavoite 1, tutkia taloudellisesti optimaalisinta
LisätiedotErilaiset säilöntäaineet
Erilaiset säilöntäaineet Mustiala 23.1.2017 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos Säilöntäaineen tehtävät Kasvientsyymien esto entsyymit hajottavat ja kuluttavat rehun ravintoaineita
LisätiedotSäilönnän uudet haasteet
Säilönnän uudet haasteet Nurmiseminaari Syötekeskus 12.1.2011 Tuomo Linnakallio Sisältö: Säilöntäprosessi ja AIV-säilöntäaineiden vaikutus Säilöntäaineen annostelu Murskeviljan säilöntä Seosrehun säilöntä
LisätiedotNurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala
Nurmesta uroiksi 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Enemmän satoa samalla rahalla Tiedätkö nurmiesi satotason? Oletko siihen tyytyväinen? Tiedätkö säilörehusi tuotantokustannuksen?
LisätiedotPalkoviljoista väkirehua ja kokoviljasäilörehua naudoille
Palkoviljoista väkirehua ja kokoviljasäilörehua naudoille Kaisa Kuoppala Luonnonvarakeskus Jokioinen Mistä nauta saa valkuaista? Typpi Nurmisäilörehu ja vilja tärkeimmät lähteet! Valkuaistäydennysrehut:
LisätiedotRehustuksella tuotanto reilaan. Anne Anttila Valtakunnallinen huippuosaaja: Seosrehuruokinta Rehuyhteistyö teemapäivä Äänekoski
Rehustuksella tuotanto reilaan Anne Anttila Valtakunnallinen huippuosaaja: Seosrehuruokinta Rehuyhteistyö teemapäivä Äänekoski 13.11.2018 Kuka minä olen? Kuka sinä olet? Miksi säilörehulla on niin paljon
LisätiedotTäysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.
Toimivia ruokintaratkaisuja Krono-rehuilla Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top, Krono 135 Top ja Huippu-Krossi
Lisätiedot