vaikutus hirsirakentamiseen Seppo Romppainen Hirsitaloteollisuus ry PUUNET -koulutus Oulu Kuva: Honkatalot

Transkriptio

1 Lainsäädännön Esityksen sisältö ja tulevien määräysten vaikutus hirsirakentamiseen Seppo Romppainen Hirsitaloteollisuus ry Pudasjärven Hirsikampus Puupalkinto 2016 Kuva: Honkatalot PUUNET -koulutus Oulu

2 Esityksen sisältö Kansainväliset sopimukset Vaikutus hirsirakentamiseen Kansalliset määräykset Hirsirakentamisen tulevaisuus Pudasjärven Hirsikampus Puupalkinto 2016?!!?!!

3 Esityksen sisältö Pudasjärven Hirsikampus Puupalkinto 2016 Kansainväliset sopimukset

4 Pudasjärven Hirsikampus Puupalkinto 2016 Ajuri: ilmastomuutos YK:n ilmastokokoukset 1995 Berliini Pariisi 20

5

6

7 Ilmastosopimukset Pudasjärven Hirsikampus Puupalkinto 2016 YK:n ilmastokokoukset 1995 Berliini Kioto 1997 (2005). Pariisi 2015 Kioton ilmastosopimus astui voimaan lopullisesti Kioton pöytäkirjan ratifioineet teollisuusmaat sitoutuvat vähentämään vuosien kasvihuonepäästönsä alle tietyn prosenttiosuuden vuoden 1990 päästöistä.

8 Pariisin ilmastosopimus Pudasjärven Hirsikampus Puupalkinto 2016

9 Pariisin ilmastosopimus Pudasjärven Hirsikampus Puupalkinto 2016

10 Jyrki Kauppinen/ YM Pudasjärven Hirsikampus Puupalkinto 2016

11 Esityksen sisältö Pudasjärven Hirsikampus Puupalkinto 2016 Vaikutus hirsirakentamiseen?!!

12

13 Energiaomavarainen tuotanto 13 Puu ei Suomesta rakentamalla lopu Suomessa sahatusta sahatavarasta yli 70 % menee sellaisenaan vientiin! Puuta voitaisiin jalostaa enemmänkin ikkunoiksi, oviksi ja hirsitaloiksi Energiaomavarainen tuotanto Puutuotteita valmistettaessa syntyy sivutuotteina enemmän energiaa (energiajakeita) kuin sitä kuluu tuotteita valmistettaessa!

14 Puu varastoi hiiltä. Jokainen rakennukseen käytetty puutonni sitoo melkein 2 tonnia hiilidioksidia ilmakehästä 1.8 kg CO2 1.3 kg O2 Keskikokoisessa hirsitalossa on n 30 tonnia puuta. Siihen sitoutuu hiilenä sama määrä hiilidioksidia kuin syntyy n km ajosta henkilöautolla. 0.5 kg C =1 kg puuta

15 MJ/seinä-m2 CO2-eq g/seinä-m2 SEINÄN VALMISTUKSEN ENERGIANKULUTUS JA PÄÄSTÖT betonielementti täystiili tiiliverhottu puuverhottu hirsiseinä betonielementti täystiili tiiliverhottu puuverhottu hirsiseinä uusiutumaton kokonaisenergiankulutus Energiankulutus MJ/m Kasvihuonekaasupäästöt g/m2 PUU ON YLIVOIMAISESTI YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISIN NYKYISIN KÄYTÖSSÄ OLEVISTA RAKENNUSMATERIAALEISTA Lähteet: Hirsiseinä: Alasaarela Matti, 2008 Hirsiseinän ympäristövaikutusten laskenta elinkaaritarkastelun avulla Muut seinärakenteet: Saari Arto, 2001 Rakennusten ja rakennusosien ympäristöselosteet

16 CO2-eqv päästökertymä /tn Hirsikampuksen hiilijalanjälki Case- Pudasjärven koulu (hirsikampus) Hiilijalanjälki rakennuksen elinkaaren aikana Lamellihirsi 275 Betonisandwich Puurunko, tiiliverhous aika/v Kuva: Matti Alasaarela Pudasjärven koulu sisältää kiloa hirttä ja CLT-levyä. Tämä puumäärä on hiilinielu, johon on sitoutunut noin 430 henkilöauton (135g/km) vuosittaisen ajon (30 000km) tuottamat hiilidioksidipäästöt!

17 Hirsirakennuksen todellinen lämmöneristämiskyky on huomattavasti parempi kuin laskennallinen Hirsitalojen energiankulutus; laskennallinen vs. todellinen Opinnäytetyö Henri Marjakangas, OAMK v. 2014

18 E-luku [kwh E /m 2 vuosi] Hirsirakenteiset pientalot (seinän U-arvolla 0,53) Lämmitetty nettoala [m 2 ] Nykyinen E-lukuraja hirsirakenteiselle pientalolle Uusi raja-arvo hirsirakenteiselle pientalolle Sähkölattialämmitys + takka Sähkölattialämmitys + ILP Sähkölattialämmitys + takka + ILP Poistoilmalämpöpumppu + takka Puulämmitys Ilma-vesilämpöpumppu Kaukolämpö Maalämpöpumppu Kaavio: Vesitaito Oy

19 E-luku (kwh E /m 2 vuosi) Pienien hirsitalojen E-lukulaskenta luonnosmääräyksillä Nettoala (m 2 ) Hirsitalot kustannusoptimaalisilla parannuksilla, ulkoseinän U-arvolla 0,53 W/m²K ja lämmitysmuodolla sähkölattialämmitys + varaava tulisija + ilmalämpöpumppu Luonnoksen esitys pientalolle (YM) Viimeisin neuvottelu tulos Luonnoksen esitys hirsitalolle (YM) HTT:n alkuperäinen esitys hirsitalolle Luonnoksen esitys hirsitalolle (YM) HTT:n kompromissi-esitys hirsitalolle luonnokseen 7.10.

20 Esityksen sisältö Pudasjärven Hirsikampus Puupalkinto 2016 Notifioitavana olevat kansalliset määräykset. Voimaan

21 Lähde; Katja Outinen / YM

22

26 E-luku (kwh E /m 2 vuosi) Pienien hirsitalojen E-lukulaskenta luonnosmääräyksillä Nettoala (m 2 ) Hirsitalot kustannusoptimaalisilla parannuksilla, ulkoseinän U-arvolla 0,53 W/m²K ja lämmitysmuodolla sähkölattialämmitys + varaava tulisija + ilmalämpöpumppu Luonnoksen esitys pientalolle (YM) Viimeisin neuvottelu tulos Luonnoksen esitys hirsitalolle (YM) HTT:n alkuperäinen esitys hirsitalolle Luonnoksen esitys hirsitalolle (YM) HTT:n kompromissi-esitys hirsitalolle luonnokseen 7.10.

29 Muita muutoksia Ilmapitävyys vaatimus ennallaan LTO 45% -> 55% LED valaistus -> 20 % valaistuksen energian kulutuksesta vähennystä Varaava tulisija ja ILP -> 3000 kwh (nyt 2000/1000) Käyttöveden järjestelmässä vakiopaineventtiili -> -15 %

30 Ilmastosopimukset Pudasjärven Hirsikampus Puupalkinto 2016 YK:n ilmastokokoukset 1995 Berliini Kioto 1997 (2005). Pariisi 2015 Pariisin ilmastosopimus on 12. joulukuuta 2015 hyväksytty kansainvälinen sopimus, jonka tavoitteena on ilmastonmuutoksen pysäyttäminen. Pariisin ilmastokokoukseen osallistui 195 Yhdistyneisiin kansakuntiin kuuluvaa maata. Sopimus astui voimaan 22. huhtikuuta 2016.

31 Pariisin ilmastosopimus Pudasjärven Hirsikampus Puupalkinto 2016 Riippumattoman Climate Analytics -tutkimusyhtiön tekemä selvitys osoittaa, että Suomen ja EU:n tämänhetkiset päästötavoitteet jäävät kauas Pariisin ilmastosopimuksen edellyttämistä päästövähennyksistä. Ennen Pariisin ilmastosopimusta tavoitteena oli vähentää päästöjä 40 prosenttia vuoteen 2030 ja prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Pariisin ilmastosopimuksen mukaan taloudellisimmassa mallissa Suomen pitäisi leikata päästöjä vuoden 1990 tasosta noin 60 prosenttia vuoteen 2030 ja 130 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Suomen oikeudenmukainen osuus olisi leikata päästöjä vähintään 60 prosenttia vuoteen 2030 ja 150 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Mari Panzar, Sitra

32 Pudasjärven Hirsikampus Puupalkinto 2016

33 Pudasjärven Hirsikampus Puupalkinto

34 Kaavio: Harri Hakaste/ YM Pudasjärven Hirsikampus Puupalkinto 2016

35 Euroopan komission ehdottamat ympäristöarvioinnin kohteet julkisessa rakentamisessa Energiatehokkuus Sisäilman terveellisyys Veden säästö Uusiutuvat energialähteet Materiaalien valmistus ja resurssitehokkuus Sisustustuotteiden haitalliset päästöt Purkujätteen määrä ja kierrätetyt materiaalit Seurantajärjestelmät Työmatkaliikenne Havainnekuva: Matti Kuittinen Pudasjärven hirsikoulu. Kuva: Juha Sarkkinen.

36 Puurakentamisen ympäristöetuja CO 2 CO 2 Hiilikierto jatkuu C Kestävästi hoidettu metsä Pitkäikäinen hiilivarasto Bioenergia Havainnekuva: Matti Kuittinen Pudasjärven hirsikoulu. Kuva: Juha Sarkkinen

37 Ympäristöselosteen (EPD) sisältö Lähde: Kuittinen & Linkosalmi, 2015: Puupohjaisten rakennustuotteiden ympäristöselosteiden laatiminen

38 Hiilijalanjäljen arviointi rakennusmääräyksiin 2017 Säädöskehityksen tiekartta 2018 Menetelmien kehitys ja vaikutusarviointi 2025 Hiilijalanjälki rakennusmääräyksissä Havainnekuva: Matti Kuittinen Matti Kuittinen 38

39 Julkisten hankintojen oppaita Suomeen sopiva vihreän julkisen rakentamisen hankintamalli Havainnekuva: Matti Kuittinen Matti Kuittinen 39

40 Vihreän julkisen rakentamisen painopisteet Vähähiilisyyden Laatukriteerit laatutekijät Soveltuvuus Energia Materiaalit Innovaatiot Kustannukset Strategisena painopisteenä vähähiilisyys, jolla kolme laatutekijää: Energia: Rakennuksen energian ja sähkön käytöstä aiheutuneet CO2- päästöt Materiaalit: Rakennustuotteiden elinkaaren CO2-päästöt Innovaatiot: Uudet ja luovat keinot vähentää päästöjä Näitä täydentävät tarjoajille asetettavat soveltuvuuskriteerit sekä hankinnan kohteen kustannukset Myöhemmin myös muita kriteerejä julkisiin rakennushankintoihin Lähde: Matti Kuittinen

41 Vähähiilisyyden laatutekijät eri hankinnan kohteille Vähähiilisyyden Laatukriteerit laatutekijät Soveltuvuus Energia Materiaalit Innovaatiot Kustannukset Suunnittelu Rakennusurakka Materiaalihankinnat KVR-urakka Elinkaaripalvelut Vähähiilisyyden laatutekijät ovat erilaiset riippuen siitä, mihin rakennushankkeen vaiheeseen tai urakkamuotoon niillä pyritään vaikuttamaan. Lähde: Matti Kuittinen

42 Miten muualla? Hollanti Itävalta Ranska CO2-laskenta pakolliseksi 2018 Raja-arvot päästöille Ympäristöhaitat muunnetaan euroiksi Valtiollinen ympäristöluokitus Monipuoliset taloudelliset kannusteet Hyvät arviointityökalut Velvoite ympäristöselosteille CO2-päästöjen rajat 2020 Pienemmät päästöt = lisää rakennusoikeutta Lähde: Matti Kuittinen Matti Kuittinen 42

43 Esityksen sisältö Pudasjärven Hirsikampus Puupalkinto 2016 Hirsirakentamisen tulevaisuus?!!

44 Taustaa

45 Keskisuomalainen Tietämättömyyttä?? Kuva Mammuttikoti Oy

46 Samaan aikaan valmistui Pudasjärvellä Pikku Paavalin päiväkoti / Pudasjärvi Päiväkoti n. 100 :lle lapselle Osa vuoropäiväkotina 1324 brm2 7 km pääosin 275 mm hirttä

47 Rakentamiskustannukset Hirsitaloteollisuus ry selvitti kahdeksan, vuosina valmistuneiden julkisten hirsirakennuskohteiden (kouluja, päiväkoteja) neliöhinnat syksyllä Keskimääräinen neliöhinta näillä massiivihirsirunkoisilla, ilman lisäeristystä tehdyillä kohteilla oli 2 240,- / k-m2 (alv 0%). Hinnat on saatu tilaajilta. Pudasjärven koulukampuksen (n k-m2) rakentamiskustannukset Kuva olivat Mammuttikoti noin Oy 22 miljoonaa euroa. Hirsiurakan arvo kohteessa oli 2,3 miljoonaa (alv 0%).

48 Massiivipuu on paloturvallinen materiaali Kuva: Tomi Toratti

49 Edullinen rakentaa Massiivisella hirsirakenteella saadaan kerralla valmista pintaa molemmin puolin. Suuritöiset ja kalliit seinien eristysja pinnoitusvaiheet työmaalla jäävät pois. Järeitä nostureita ei työmaalla tarvita. concrete sandwich red brick wall timber frame with brick facades timber frame and facades log wall

50 Varma ja koeteltu ratkaisu jo 2000 vuoden takaa Yksiaineinen massiivihirsiseinä toimii kosteusteknisesti turvallisesti (ei erillistä lämmöneristekerrosta ja sen muodostamia rajapintoja). Kosteusteknisesti turvallinen rakenne vähentää rakennuksen käyttäjien riskiä altistua terveyshaitoille. Hirsiseinä tasaa sisäilman lämpötilan ja suhteellisen kosteuden vaihteluita. Hirsiseinän lämmöneristyskyky on parempi kuin laskennallisesti, koska se varaa auringon lämpöä. Tampereen teknillisen yliopiston rakennusfysiikan professori Juha Vinha Vain Hyviä Syitä -seminaarissa

51 Biotalousstrategia ja julkisen sektorin valinnat Hiilineutraali kiertotalous Nopea muutos edelläkävijäksi tuo kestävää hyvinvointia, talouskasvua ja kilpailukykyä. - Sitra - Pöytä on katettu hirsirakentajille - Hallitusohjelma - Biotalousstrategia Vähähiilinen julkinen rakentaminen - Hiilijalanjäljen laskenta rakennusmääräyksiin 2025

52 KIITOKSIA! Seppo Romppainen Hirsitaloteollisuus ry Kuva: Honkatalot