OHCEJOGA GIELDA DEANULEAGI GÁDDEOASSEOPPALAŠLÁVAT NJUORGGÁMA, OHCEJOGA JA GÁREGASNJÁRGGA OASSEGUOVLLUID OASSEOPPALAŠLÁVAT 1 : / 1:

Transkriptio

1 1 SUOMEKSI UTSJOEN KUNTA TENONLAAKSON RANTAOSAYLEISKAAVAT NUORGAMIN, UTSJOEN JA KARIGASNIEMEN OSA-ALUEIDEN OSAYLEISKAAVAT 1: / 1: Yleiskaavamerkinnät ja -määräykset: AP Pientalovaltainen asuinalue. AO Erillispientalojen alue. Alue on tarkoitettu erillispientalojen rakentamiseen. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden tai kahden huoneiston asuinrakennuksen lisäksi yhden erillisen saunan ja tarvittavia pienimuotoisia talous- ja tuotantorakennuksia siten, että rakennusten yhteenlaskettu kerrosala on enintään 300 k-m2. Asuinrakennuksen kerrosala saa olla enintään 200 k-m2. Rakennuspaikan pinta-alan tulee olla kyläkeskusalueella vähintään 2000 m2 ja kyläkeskuksen ulkopuolisilla alueilla vähintään 3000 m2. SÁMÁS OHCEJOGA GIELDA DEANULEAGI GÁDDEOASSEOPPALAŠLÁVAT NJUORGGÁMA, OHCEJOGA JA GÁREGASNJÁRGGA OASSEGUOVLLUID OASSEOPPALAŠLÁVAT 1 : / 1: Oppalašlávvamerkemat ja -mearrádusat: AP Smávvavisttiid ássanguovlu AO Sierra smávvavisteguovlu. Guovlu lea oaivvilduvvon sierrasmávvavisttiid huksemii. Huksenbáikái oažžu hukset ovtta dahje guovtte lanjadaga ássanvistti lassin ovtta sierra sávnni ja dárbbašlaš smávvalágan dállodoallo- ja buvttadanvisttiid nu, ahte visttiid oktiirehkenaston geardeviidodat lea eanemustá 300 g-m 2. Ássanvistti geardeviidodat oažžu leat eanemustá 200 g-m 2. Huksenbáikki viidodat galgá leat gilleguovddášguovllus uhcimustá 2000 m 2 ja gilleguovddáža olggobealde uhcimustá 3000 m 2. PÅ NORSK UTSJOKI KOMMUNE AREALPLANER FOR ELVENÆRE OMRÅDER I TANADALEN KOMMUNEDELPLAN FOR NUORGAM, UTSJOKI OG KARIGASNIEMI DELOMRÅDER 1: / 1: Arealplankoder og reguleringsbestemmelser AP Småhusdominert boligområde AO Område for frittliggende småhus Område er regulert for bygging av frittstående småhus. På byggeplassen tillates det bygging av bolighus med en eller to leiligheter og i tillegg en frittliggende badstue og nødvendige, små uthus og driftsbygninger slik at bygningenes samlede bruttoareal er maksimalt 300 k-m2. Våningshusets bruttoareal får være maksimalt 200 k-m2. Byggeplassens areal skal i sentrumstettstedet være minimum 2000 m2 og i områder utenfor sentrumstettstedet minimum 3000 m2. AO-1 Porotilojen asuinalue. Alue on tarkoitettu porotilojen asuinrakentamiselle. Alueelle saa sijoittaa porotaloutta ja siihen soveltuvia sivuelinkeinoja palvelevaa rakentamista asuin- tuotanto- ja talousrakennuksineen siten, että rakennusten yhteenlaskettu kerrosala on enintään 500 k-m2. Asuinrakennusten (enintään 2 asuinrakennusta) kerrosala saa olla yhteensä enintään 250 k-m2. Uuden rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 5000 m2 AO-1 Boazodáluid ássanhuksenguovlu. Guovlu lea oaivvilduvvon boazodáluid ássanhuksemii. Guvlui oažžu hukset boazodoalu ja dasa heivvolaš oalgeealáhusaid várás ássan-, buvttadan- ja dállodoallovisttiid nu, ahte visttiid oktiirehkenaston geardeviidodat lea eanemustá 500 g-m 2. Ássanvisttiid (eanemustá 2 ássanvistti) geardeviidodat oažžu leat oktiibuot eanemustá 250 g-m 2. Ođđa huksenbáikki viidodat galgá leat uhcimustá 5000 m 2. AO-1 Boligområde for reindriftsgårder Området er regulert til boligbygging på reindriftsgårder. I området er det tillatt å plassere bygninger som er beregnet på reindrift og dertil egnede binæringer i form av våningshus, driftsbygninger og uthus slik at bygningenes samlede bruttoareal ikke overstiger 500 k-m2. Våningshusenes (høyst 2 våningshus) bruttoareal må ikke til sammen overstige 250 k-m2. Arealet på en ny byggeplass skal være minst 5000 m2

2 2 AL Asuin- liike- ja toimistorakennusten alue. Alueelle saa sijoittaa enintään II-kerroksisia asuin-, liikeja toimistorakennuksia, siten ettei minkään käyttötarkoituksen osuus yksinään ylitä 2/3 osaa rakennuspaikan kokonaisrakennusoikeudesta. Rakennuspaikan rakennusoikeus on enintään 15 % alueen pinta-alasta. AM/s Maatilojen talouskeskusten alue, jolla ympäristö säilytetään. Alue varataan maatilojen talouskeskuksille. Alueelle saa sijoittaa maataloutta ja siihen soveltuvia sivuelinkeinoja (kuten matkailua) palvelevaa rakentamista asuin-, tuotanto- ja talousrakennuksineen. Alueen kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia ei saa purkaa. Uusien rakennusten (kerrosalaltaan yhteensä enintään 200 k-m2) tulee olla malliltaan ja materiaaleiltaan yhteensopivia alueella säilytettävien rakennusten kanssa. C Keskustatoimintojen alue P Palvelujen ja hallinnon alue PY Julkisten palvelujen ja hallinnon alue YK Kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten alue TP Työpaikka-alue TV Varastoalue VL Lähivirkistysalue VL/s-1 Lähivirkistysalue, jolla on ympäristöarvoja Alueen käytössä tulee huomioida jokisuun merkittävyys kalaston sivujoelle nousun kannalta. AL Ássan-, gávpe- ja doaimmahatvisttiid guovlu. Guvlui oažžu hukset eanemustá II-gearddat ássan-, gávpeja doaimmahatvisttiid, nu ahte mange geavahanulbmila ossodat okto ii oaččo mannat badjel 2/3 oasi huksenbáikki oppalašhuksenvuoigatvuođas. Huksenbáikki huksenvuoigatvuohta lea eanemustá 15 % guovllu viidodagas. AM/s Eanadáluid dállodoalloguovddážiid guovlu, mas biras seailluhuvvo. Guovlu várrejuvvo eanadáluid dállodoalloguovddážiidda. Guvlui oažžu hukset eanadoalu ja dasa heivvolaš oalgeealáhusaid (dego turismma) várás ássan-, buvttadanja dállodoallovisttiid. Guovllu kulturhistorjjálaččat divrras visttiid ii oaččo gaikut. Ođđa visttit (geardeviidodat oktiibuot eanemustá 200 g-m 2 ) galget leat málle ja materiálaid dáfus dakkárat, ahte heivejit oktii daiguin visttiiguin, mat galget seailluhuvvot guovllus. C Guovddášdoaimmaid guovlu P Bálvalusaid ja hálddahusa guovlu PY Almmolaš bálvalusaid ja hálddahusa guovlu YK Girkuid ja searvegotti eará visttiid guovlu TP Bargosadjeguovlu TV Vuorkáguovlu VL Lagasastoáiggeguovlu VL/s-1 Lagasastoáiggeguovlu, mas leat birasárvvut Guovllu geavaheamis galgá váldit vuhtii joganjálmmi mávssolašvuođa guliid oalgejohkii goargŋuma dáfus. AL Område for bolig-, forretnings- og kontorbygninger Det er tillatt å plassere høyst 2-etasjers bolig-, forretningsog kontorbygninger slik at andelen av ingen av bruksformålene alene overstiger 2/3 deler av byggeplassens totale byggerett. Byggeplassens byggerett utgjør maksimum 15 % av områdets areal AM/s Område for gårdstun, hvor miljøet skal bevares. Området reguleres til gårdstun. Det er tillat å plassere i området bygninger som er beregnet på landbruk og dertil egnede binæringer (som reiseliv) i form av våningshus, driftsbygninger og uthus. Det er ikke lov å rive bygninger som verdifulle for distriktets kulturhistorie. Nye bygninger (med samlet bruttoareal høyst 200 k-m2) skal harmonere med bygninger som bevares i området, med hensyn til utforming og materialer. C Område for sentrumsfunksjoner P Område for service og administrasjon PY Område for offentlige tjenester og administrasjon YK Område for kirker og andre menighetsbygg TP Område for arbeidsplasser TV Lagringsområde VL Nærområde for rekreasjon VL/s-1 Nærområde for rekreasjon med miljøverdier. I bruken av området skal det tas hensyn til betydningen av elvemunningen for fiskenes oppgang opp i sideelven.

3 3 VR Retkeily- ja ulkoilualue Maankäyttö- ja rakennuslain 43.2 :n perusteella määrätään, että alueelle saa sijoittaa vain retkeilyä ja muuta yleistä virkistyskäyttöä palvelevia rakennuksia ja rakennelmia. Rakennuksia, rakennelmia ja veneiden käyttöpaikkoja ei saa sijoittaa rantakasvillisuuden ja veden väliselle alueelle sellaisten toiselle kuuluvien kalastuksessa käytettävien patojen tai verkkojen kohdalle, jotka tukeutuvat rantaan, sekä alavirran suunnassa 50 metriä lähemmäksi mainitunlaisia pyydyksiä. Alueen maisemankuvan ja ympäristöarvojen säilyttämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. VR Vánddardan- ja olgolihkadanguovlu Eanageavahan- ja huksenlága 43.2 :a vuođul mearriduvvo ahte guvlui oažžu hukset dušše vánddardeami ja eará almmolaš astoáiggeanu várás visttiid ja rusttegiid. Visttiid, rusttegiid ja fanasgeavahanbáikkiid ii oaččo hukset gáddešattolašvuođa ja čázi gaskii nubbái gullevaš buođu dahje fierbmesaji buohta, iige daid vuolábeallai 50 mehtera lagabui. Guovllu duovddagova ja birasárvvuid seailluheapmái galgá giddet erenoamáš fuopmášumi. VR Tur- og friluftsområde Med hjemmel i arealdisponerings- og byggingsloven ledd bestemmes det at det bare er lov å sette opp bygninger og konstruksjoner som tjener turgåing og annen alminnelig rekreasjonsbruk. Bygninger, konstruksjoner og båtstøer må ikke plasseres i sonen mellom strandvegetasjonen og vannet der det er stengsler eller garn som tilhører andre og som har feste på elvebredden, samt nærmere enn 50 meter nedstrøms fra nevnte fangstredskapstyper. Det skal fokuseres spesielt på bevaring av landskapsbildet og områdets miljøverdier. RA Loma-asuntoalue Alue on tarkoitettu loma-asuntojen rakentamiseen. rakennuspaikalle saa rakentaa yhden loma-asunnon, saunan sekä tarpeellisia talousrakennuksia siten, että rakennusten yhteenlaskettu kerrosala on enintään 120 k- m2. Rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 3000 m2. RA Luopmoviessoguovlu Guovlu lea oaivvilduvvon luopmoviesuid huksemii. Huksenbáikái oažžu hukset ovtta luopmoviesu, sávnni ja dárbbašlaš dállodoallovisttiid nu, ahte visttiid oktiirehkenaston geardeviidodat lea eanemustá 120 g-m 2. Huksenbáikki viidodat galgá leat uhcimustá 3000 m 2. RA Fritidshusområde Området er regulert til fritidshusbygging. På byggeplassen er det bare lov å sette opp én fritidsbolig, en badstue samt nødvendige uthus slik at bygningenes samlede bruttoareal ikke overstiger 120 k-m2. Byggeplassens areal skal være minst 3000 m2. RA-1 Maisemallisesti aralle alueelle sijoittuva lomaasuntoalue Alue on tarkoitettu loma-asuntojen rakentamiseen. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden loma-asunnon sekä tarpeellisia talousrakennuksia siten, että rakennusten yhteenlaskettu kerrosala on enintään 80 k-m2. Rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 3000 m2. RA-1 Duovdaga dáfus rašis guvlui sajáiduvvi luopmoviessoguovlu Guovlu lea oaivvilduvvon luopmoviesuid huksemii. Huksenbáikái oažžu hukset ovtta luopmoviesu ja dárbbašlaš dállodoallovisttiid nu, ahte visttiid oktiirehkenaston geardeviidodat lea eanemustá 80 g-m 2. Huksenbáikki viidodat galgá leat uhcimustá 3000 m 2. RA-1 Fritidshusområde i et område med sårbart landskap Området er regulert til fritidshusbygging. På byggeplassen er det bare lov å sette opp én fritidsbolig, en badstue samt nødvendige uthus slik at bygningenes samlede bruttoareal ikke overstiger 80 k-m2. Byggeplassens areal skal være minst 3000 m2. RA-2 Jääpato-, tulva- ja / tai eroosioalueelle sijoittuva oleva loma-asuntoalue Alueella jo olevia rakennuksia saa kunnostaa. Rakennuslupaa edellyttäviin toimenpiteisiin ei saa ryhtyä. RA-2 Luopmoviessoguovlu, mii lea jiekŋabáttas-, dulveja / dahje erošuvdnaguovllus Guovllu dálá visttiid oažžu ordnet, muhto huksenlobi gáibideaddji doaibmabijuide ii oaččo álgit. RA-2 Eksisterende fritidshusområde i et område med isdemninger, flommer og/eller erosjon Allerede eksisterende bygninger i området kan utbedres. Tiltak som krever byggetillatelse, kan ikke igangsettes.

4 4 RM Matkailupalvelujen alue Rakennuspaikan rakennusoikeus on enintään 10 % alueen pinta-alasta, ellei alueen rakennusoikeuden kokonaismäärää ole osoitettu erikseen rakennusoikeutta kuvaavana lukuna. RM Turismabálvalusaid guovlu Huksenbáikki huksenvuoigatvuohta lea uhcimustá 10 % guovllu viidodagas, jos guovllu huksenvuoigatvuođa ollesmearri ii leat čujuhuvvon sierra huksenvuoigatvuođa govvideaddji lohkun. RM Område for reiselivstjenester Byggeretten på byggeplassen er høyst 10 % av områdets areal, hvis områdets totale byggerett ikke er anvist særskilt i form av tall som angir byggeretten. RM-1 Matkailupalvelujen alue, jolla sallitaan myös asuminen Asuinrakentamisen osuus saa olla enintään 1/3 osa alueen kokonaisrakennusoikeudesta. RM-1 Turismabálvalusaid guovlu, mas oažžu maiddái ássat Ássanhuksema ossodat oažžu leat eanemustá 1/3 oassi guovllu oppalašhuksenvuoigatvuođas. RM-1 Område for reiselivstjenester, hvor det også tillates boliger Andelen av boliger må ikke overstige 1/3 del av områdets totale byggerett. RL leirintäalue RL Gohttenguovlu RL Campingplass LP Pysäköintialue. Ennen pysäköintialueen toteuttamista alueelle tulee laatia yksityiskohtainen käyttö- ja rakentamissuunnitelma. LP Parkerenguovlu Ovdalgo parkerenguovlu ollašuhttojuvvo, de guovllu várás galgá dahkat dárkilis geavahan- ja huksenplána. LP Parkeringsplass Før en parkeringsplass anlegges, skal det utarbeides en detaljert bruks- og byggeplan. LV Vesiliikenteen alue Alue on tarkoitettu venevalkamaa, venesatamaa ja vesiliikenteen tarvitsemia palveluja ja rakenteita varten. LV Čáhcejohtolaga guovlu Guovlu lea oaivvilduvvon sátkku, láttasaji ja čáhcejohtolagas dárbbašlaš bálvalusaid ja rusttegiid várás. LV Område for ferdsel til vanns Området er regulert til båtstø, båthavn og service og konstruksjoner beregnet på båttrafikk. ET Yhdyskuntateknisen huollon alue. ET Báikkálašservodatteknihkalaš fuolahusa guovlu ET Område for kommunaltekniske tjenester EO Maa-ainesten ottoalue Maankamaran aineksen otto on sallittua erillisen suunnitelman mukaisesti. Ottoluvan lakattua alue tulee maisemoida. EO Eanaávdnasiid váldinguovlu Eanavuođu ávdnasiid oažžu váldit sierra plána mielde. Go váldinlohpi lea vássán, de guovllu duovdda galgá ovddeštuvvot. EO Område for masseuttak Masseuttak er tillatt i henhold til en særskilt plan. Etter at tillatelsen har løpt ut, skal området tilbakeføres.

5 5 EJ Jätteenkäsittelyalue EJ Bázahusgieđahallanguovlu EJ Avfallsbehandlingsområde EA Ampumarata-alue EA Báhčalanbánaguovlu EA Skytebaneområde EH Hautausmaa-alue EH Hávdeeanaguovlu EH Kirkegårdområde SRS Rakennussuojelulain ja/tai valtion omistamien rakennusten suojelusta annetun asetuksen nojalla suojellut kohteet. Merkinnällä on osoitettu kulttuuriympäristön kannalta arvokas alue. Aluetta koskevat suojelumääräykset on annettu aluetta koskevassa rakennussuojelulain mukaisessa suojelupäätöksessä. Huomioidaan myös valtion omistamia rakennuksia koskeva suojeluluettelon sisältö. SRS Vistesuodjalanlága ja/dahje stáhta oamastan visttiid suodjaleami birra addojuvvon ásahusa vuođul suodjaluvvon čuozáhagat. Merkemiin lea čujuhuvvon kulturbirrasa dáfus divrras guovlu. Guvlui guoskevaš suodjalanmearrádusat leat addojuvvon guvlui guoskevaš vistesuodjalanlága mieldásaš suodjalanmearrádusas. Váldojuvvojit vuhtii maiddái stáhta oamastan visttiide guoskevaš suodjalanmearrádusat. SRS Objekter som er vernet med hjemmel i bygningsvernloven og/eller forskrift om vern av statlige bygninger. Koden angir et område med kulturmiljøverdier. Vernebestemmelsene for området er gitt i et vernevedtak med hjemmel i bygningsvernloven. Også innholdet av vernelisten over bygninger som staten eier, tas det hensyn til. / S Alue, jolla ympäristö säilytetään. alueella on kulttuurija / tai luonnonympäristön kannalta huomioitavia arvoja. Alueen maankäyttöä muuttavissa toimenpiteissä tulee huomioida näiden arvojen säilyttäminen. / S Guovlu, mas biras seailluhuvvo. Guovllus leat kulturja / dahje luonddubirrasa dáfus árvvut, mat galget váldojuvvot vuhtii. Guovllu eanageavaheami rievdadeaddji doaibmabijuin galgá váldit vuhtii dáid árvvuid seailluheami. / S Område hvor omgivelsene bevares. Området har betydelige verdier mht. kultur- og / eller naturmiljøet. I forbindelse med tiltak som endrer områdets arealbruk skal bevaring av disse verdiene tas hensyn til. M-1 Luontais-, maa- ja metsätalousvaltainen alue Alue on tarkoitettu luontais-, maa- ja metsätalouskäyttöön, alueiden käytössä on huomioitava alueiden säilyttäminen mahdollisimman luontaisessa tilassaan. Maankäyttö- ja rakennuslain 43.2 :n perusteella määrätään, että maisemaa muuttavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman maankäyttö- ja rakennuslain 128 :ssä tarkoitettua maisematyölupaa. Maisematyölupavaade ei koske puunottoa eikä pellon raivausta. M-1 Luonddu-, eana- ja meahccedoalloválddálaš guovlu Guovlu lea oaivvilduvvon luonddu-, eana- ja meahccedoalloatnui. Guovlluid geavaheamis galgá váldit vuhtii daid seailuma nu luonddudilis go vejolaš. Eanageavahan- ja huksenlága 43.2 :a vuođul mearriduvvo ahte duovdaga ii oaččo rievdadišgoahtit almmá eanageavahan- ja huksenlága 128 :s oaivvilduvvon duovddabarganlobi. Duovddabargolohpegáibádus ii guoskka muoraid njeaidima iige beldema. M-1 Område dominert av utmarksnæringer, jord- og skogbruk. Området er beregnet på utmarksnæringer og jord- og skogbruk. I arealbruken skal det tas hensyn til bevaring av området mest mulig i naturtilstand. Med hjemmel i arealdisponerings- og byggingslovens 43.2 bestemmes det at et tiltak som endrer landskapet, ikke er tillatt å gjennomføre uten en miljøtiltaktillatelse iht. arealdisponerings- og byggingsloven :128. Det er tillatt å hogge ved til husbehov. Kravet om miljøtiltaktillatelse gjelder ikke for uttak av ved eller oppdyrking av jord.

6 6 MA Maisemallisesti arvokas peltoalue Alue on tarkoitettu pääasiassa maatalouden harjoittamiseen. Tällä merkinnällä osoitetut avoimet viljelymaisemat muodostavat arvokkaan kulttuurimaiseman rungon. Kaavasuositus: Peltojen avoimina säilyttämisen tukeminen ja mahdolliset ympäristönhoitotoimenpiteet ovat erityisesti näillä alueilla perusteltuja. MA Duovdaga dáfus divrras bealdoguovlu Guovlu lea oaivvilduvvon vuosttažettiin eanadoalu várás. Dáinna merkemiin čujuhuvvon rabas šaddadanduovdagat hábmejit divrras kulturduovdaga ruŋggu. Lávvaávžžuhus: Dáin guovlluin gánnáha doarjut erenoamážit bealdduid rabasin seailuma ja vejolaš birasdikšundoaibmabijuid. MA Et landskapsmessig verdifullt område med jorder Området er hovedsakelig regulert til landbruk. Åpne landskap med denne koden danner hovedbestanddelen i et verdifullt kulturlandskap. Arealplananbefaling: Spesielt i disse områdene er det velbegrunnet å støtte bevaring av åpne åkerlandskap og eventuelle miljøskjøtselstiltak. MU-1 Luontais-, maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolle kohdistuu ulkoilukäyttöä ja / tai ympäristöarvoja. Alue on tarkoitettu luontais-, maa- ja metsätalouden harjoittamiseen ja jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta. Maankäyttö- ja rakennuslain 43 :n 2 momentin nojalla määrätään, että alueelle saa rakentaa vain em. tarkoituksia palvelevia pohjapinta-alaltaan enintään 40 m2 suuruisia rakennelmia/rakennuksia (kuten laavut ja kodat) ja että maisemaa muuttavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman saman lain 128 :ssä tarkoitettua maisematyölupaa. Maisematyölupavaade ei koske puunottoa eikä pellon raivausta. MU-1 Luonddu-, eana- ja meahccedoalloválddálaš guovlu, man geavahit olgolihkadeapmái ja / dahje mas leat birasárvvut. Guovlu lea oaivvilduvvon luonddu-, eana- ja meahccedoallodoalu hárjeheapmai ja mas lea olgolihkadeami stivrendárbu. Eanageavahan- ja huksenlága 43.2 :a 2 momeantta vuođul mearriduvvo ahte guvlui oažžu hukset dušše om. ulbmiliid bálvaleaddji, eanemustá 40 m 2 :a viidosaš rusttegiid/visttiid (dego lávuid ja gođiid). Dasa lassin duovdaga ii oaččo rievdadišgoahtit almmá eanageavahan- ja huksenlága 128 :s oaivvilduvvon duovddabarganlobi. Duovddabargolohpegáibádus ii guoskka muoraid njeaidima iige beldema. MU-1 Område dominert av utmarksnæringer og jord- og skogbruk, som også brukes til friluftsliv og/eller har miljøverdier. Området er beregnet på utmarksnæringsdrift og jord- og skogbruk, og det har behov for styring av friluftslivet. Med hjemmel i arealdisponerings- og byggingsloven 43, 2 ledd bestemmes det at det bare er tillatt å bygge konstruksjoner/bygninger til disse formålene (f.eks. lavvoer, torvgammer) som er høyst 40 m2 store, og at tiltak som forandrer landskapet, ikke er tillatt uten landskapstiltaktillatelse iht. arealdisponerings- og byggingsloven 128. Hogst til husbehov er tillatt. Kravet om landskapstiltaktillatelse gjelder ikke uttak av ved eller oppdyrking av jord. MY-1 Luontais-, maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Maankäyttö- ja rakennuslain 41.2 :n perusteella määrätään, ettei alueella todettuja ympäristöarvoja saa heikentää :n perusteella määrätään, että maisemaa muuttavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman maankäyttö- ja rakennuslain 128 :ssä tarkoitettua maisematyölupaa. Puiden kaataminen kotitarveottoa varten MY-1 Luonddu-, eana- ja meahccedoalloválddálaš guovlu, mas leat sierra birasárvvut. Eanageavahan- ja huksenlága 41.2 :a vuođul mearriduvvo, ahte guovllus gávnnahuvvon birasárvvuid ii oaččo heajudit :a vuođul mearriduvvo ahte duovdaga ii oaččo rievdadišgoahtit almmá eanageavahanja huksenlága 128 :s oaivvilduvvon duovddabarganlobi. Muoraid oažžu njeaidit ruovttudárbbuide. MY-1 Område dominert av utmarksnæringer og jord- og skogbruk, som har spesielle miljøverdier Med hjemmel i arealdisponerings- og byggingsloven ledd bestemmes det at det ikke er tillatt å foreta tiltak som svekker miljøverdier påvist i området. Med hjemmel i ledd bestemmes det at det ikke er tillatt å foreta tiltak som endrer landskapet uten en miljøtiltaktillatelse iht. til 128 i samme lov. Hogst til husbehov er tillatt.

7 7 on sallittua. Maisematyölupavaade ei koske metsälain tarkoittamaa kotitarveottoa. Duovddabargolohpegáibádus ii guoskka vuovdelágas oaivvilduvvon ruovttudárbováldimii. Kravet om landskapstiltaktillatelse gjelder ikke uttak til husbehov i skoglovens forstand W Vesialue W Čáhceguovlu W Vannområde Yleiskaava-alueen raja (50 m kaava-alueen ulkopuolella) Rantavyöhykkeen ja -alueen rajaus, jolla on noudatettu kantatilatarkastelua rakennusoikeuden määrittelyssä. Alue, jolle on laadittu tai ollaan laatimassa ranta- tai rantaasemakaavaa. Yleiskaava pääsääntöisesti noudattelee jo laadittujen rantatai ranta-asemakaavojen maankäyttöratkaisuja. Yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa rantaasemakaavaa. Oppalašlávvaguovllu rádji (50 m lávvaguovllu olggobealde). Gáddeavádaga ja -guovllu rájideapmi vuođđodálloguorahallama mielde huksenvuoigatvuođa meroštallamis. Guovlu, masa lea dahkkojuvvon dahje dahkkojuvvomin gádde- dahje gáddesajádatlávva. Oppalašlávva dábálaččat čuovvu juo dahkkojuvvon gáddedahje gáddesajádatlávaid eanageavahančovdosiid. Oppalašlávva lea vuođđun, go dahkkojuvvo ja rievdaduvvo gáddesajádatlávva. Grensen for arealplanområdet (50 m utenfor arealplanområdet) Grenselinje for strandsone og -område, hvor hovedbøleundersøkelsen har vært fulgt ved beregning av byggerett. Område som har fått eller er i ferd med å få en strandplan eller en reguleringsplan for strandområde. En kommunearealplan følger hovedsakelig arealbruksløsningene i allerede eksisterende strandplaner eller reguleringsplaner for strandområder. Kommunearealplan er retningsgivende når strandplaner utarbeides og endres. Alueen ja eri kaavamääräysten alaisten alueenosien välinen raja Guovllu ja sierra lávvamearráduaid vuollásaš guovlluosiid gaskasaš rádji. Grensen mellom området og ulike deler av området som er underlagt forskjellige reguleringsbestemmelser. Ohjeellinen alueen raja Rávamearriduvvon guovllu rádji. Veiledende områdegrense Valtatie/kantatie Riikkageaidnu/ máttageaidnu Riksvei/stamvei Seututie Guovllugeaidnu. Regional vei Yhdystie Laktageaidnu. Forbindelsesvei Pääsytie Beassangeaidnu. Atkomstvei

8 8 Museotie. Tien luonne tulee säilyttää, mm. tien rakennetta ei saa oleellisesti muuttaa. Suojeltava historiallinen tieyhteys. Tien luonne tulee säilyttää, mm. tien rakennetta ei saa oleellisesti muuttaa. Museageaidnu. Geainnu iešláhki galgá seailluhuvvot. Ee. geainnu ráhkadusa ii oaččo dovdomassii rievdadit. Historjjálaš geaidnooktavuohta, man galgá suodjalit. Geainnu iešlági galgá seailluhit, ee. geainnu ráhkadusa ii oaččo dovdomassii reivdadit. Museumsvei. Veiens karakter skal bevares, det er bl.a. ikke lov å endre veiens konstruksjon på en vesentlig måte. Verneverdig historisk veiforbindelse. Veiens karakter bør bevares, bl.a. må ikke veikonstruksjonen endres vesentlig. Ulkoilureitti (sijainti likimääräinen) Olgolihkadanjohtolat (gokko manná sullii) Turtrasé (beliggenhet omtrentlig) Kevyen liikenteen reitti Geahppa johtolaga fávli. Gang- og sykkelvei Moottorikelkkareitti (sijainti likimääräinen) Mohtorgielkájohtolat (gokko manná sullii) Snøskutertrasé (beliggenhet omtrentlig) Moottorikelkkareittiyhteyden selvittämistarve (tulee huomioida erillisissä reittisuunnitelmissa) Mohtorgielkájohtolatoktavuođa čielggadandárbu (galgá váldit vuhtii sierra johtolatplánain) Behov for å utrede skutertraséforbindelse (skal tas hensyn til i atskilte traséplaner) pv Tärkeä, vedenhankintaan soveltuva tai muu pohjavesialue. Pohjavesialueelle on kielletty sellainen aineiden, jätteiden ja jätevesien käsittely ja varastoiminen, josta saattaa aiheutua vaaraa pohjaveden laadulle. pv Čáziháhkamii heivvolaš dehálaš guovlu dahje eará bodnečáhceguovlu. Bodnečáhceguovllus ii oaččo gieđahallat ja vurkkodit dakkár ávdnasiid, bázahusaid ja bázahusčáziid, mat sáhttet čuohcit bodnečázi kvalitehtii. pv Viktig grunnvannsområde egnet til vannforsyning eller annet grunnvannsområde I grunnvannsområdet er det forbudt å behandle eller lagre stoffer, avfall og avløp som kan medføre fare for kvaliteten av grunnvannet. Eroosio (ja/tai tulva- ja/tai jääpatoutuma) uhka-alueen likimääräinen kohdistus. nat Natura verkostoon kuuluva alue. Toimenpiteet alueella eivät saa heikentää kohteen arvoja. rso Rantojen suojeluohjelmaan kuuluva alue. Erošuvdna (ja/dahje dulve- ja/dahje jiekŋabáttas); gokko áitojuvvon guovlu sullii lea. nat Natura fierpmádahkii gullevaš guovlu. Doaibmabijut guovllus eai oaččo čuohcit čuozáhaga árvvuide. rso Gáttiid suodjalanprográmmii gullevaš guovlu. Omtrentlig angivelse av område truet av erosjon (og/eller flom og/eller isdemning) nat Område tilhørende Natura 2000-nettet. Tiltak i området skal ikke redusere verdiene i området. rso Område som inngår i strandvernprogrammet

9 luo Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Alueet ovat luonnonsuojelu- ja metsälain mukaisia erityisen tärkeitä alueita. Alueella ei tule harjoittaa sellaisia toimenpiteitä, jotka vaarantavat alueilla todettujen luontoarvojen säilymisen. luo Luonddu máŋggahápmásašvuođa dáfus erenoamáš dehálaš guovlu. Guovllut gullet luonddusuodjalan- ja vuovdelága mielde erenoamáš dehálaš guovlluide. Guovllus ii galgga čađahit dakkár doaibmabijuid, mat čuhcet guovlluin gávnnahuvvon luondduárvvuid seailumii. luo Område som er spesielt viktig med tanke på biologisk mangfold Områdene er spesielt viktige iht. naturvern- og skogloven. Det skal ikke foretas slike tiltak i området som kan medføre risiko for bevaring av naturverdier som er påvist i områdene. 9 luo-1 Luonnon monimuotoisuuden kannalta paikallisesti huomionarvoiset kohteet. Kaavasuositus: Ympäristön tilaan vaikuttavia toimenpiteitä suoritettaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, ettei alueen luonnonarvoja vaaranneta tai heikennetä. luo-1 Luonddu máŋggahápmásašvuođa dáfus báikkálaččat fuomášanveara čuozáhagat. Lávvaávžžuhus: Birrasa dillái váikkuheaddji doaibmabijuid čađahettiin galgá giddet fuopmášumi dasa, ahte guovllu luondduárvvut eai šatta vára vuollai dahje heajuduvvo. luo-1 Områder med biologisk mangfold av lokal interesse Plananbefaling: Ved gjennomføring av tiltak som påvirker miljøtilstanden skal man være oppmerksom på og ikke risikere eller redusere områdets naturverdier. vma Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue vma Váldegottálaččat divrras duovddaguovlu vma Nasjonalt verdifullt landskapsområde km Kulttuurimaisemakokonaisuus Tällä vyöhykemerkinnällä on likimääräisesti rajattu maisemallisesti arvokkaita ja/tai historiallisesti merkittäviä kulttuurimaisemakokonaisuuksia. Kulttuurimaisemavyöhykkeen elementtejä ovat laajat ja yhtenäiset viljelysalueet, harvakseltaan näiden yhteyteen sijoittuvat tilakeskukset sekä avoimia tiloja rajaavat metsänreunat ja näkymiä elävöittävät metsäsaarekkeet. Kaavasuositus: Ympäristön tilaan vaikuttavia toimenpiteitä suoritettaessa sekä alueen maankäytön tarkemmassa toteutuksessa tulisi ottaa erityisesti huomioon alueen kulttuurimaiseman arvot. Rakennusten ja rakenteiden tulisi sopetua sijainniltaan, sijoitukseltaan, malliltaan, materiaaleiltaan, km Kulturduovddaollisvuohta Dáinna avádatmerkemiin leat sullii rájiduvvon duovdaga dáfus divrras ja/dahje historjjálaččat mearkkašahtti kulturduovddaollisvuođat. Kulturduovddaavádahkii gullet viiddis ja oktilaš šaddadanguovllut, hárvvesláhkai daid oktavuhtii sajáiduvvi dálloguovddážat ja rabas dáluid rájideaddji vuovderavddat ja oidnosiid ealáskahtti vuovdebohtut. Lávvaávžžuhus: Birrasa dillái váikkuheaddji doaibmabijuid čađahettiin ja guovllu eanageavaheami dárkilet ollašuhttimis galggašii váldit erenoamážit vuhtii guovllu kulturduovdaga árvvuid. Visttit ja rusttegat galggašedje heivet sajádaga, sajáiduvvama, málle, materiálaid, mihtuid ja ivnniid dáfus km Et helhetlig kulturlandskap Med denne sonekoden har man omtrentlig angitt landskapsmessig verdifulle og/eller historisk viktige kulturlandskapshelheter. Elementer i en kulturlandskapssone er utstrakte og sammenhengende dyrkingsområder, spredte gårdstun i tilknytning til dem samt skogkanter som omgir de åpne landskapene og skogholter som liver opp i landskapet. Plananbefaling. Ved gjennomføring av tiltak som påvirker miljøtilstanden samt i en mer detaljert iverksetting av arealbruken i området bør man ta spesiell hensyn til kulturlandskapets verdier. Bygninger og konstruksjoner bør med tanke på

10 mittasuhteiltaan ja värityksen puolesta alueen luonto- ja kulttuurimaisemaan. Avoimille peltoalueille rakentamista tulisi välttää. Uudet rakennukset tulisi sijoittaa kulttuurimaiseman ehdoilla, sitä täydentäen tai olemassaolevien rakennusten ja rakennusryhmien yhteyteen. asemak Asemakaavoitettava kyläkeskusalue Osayleiskaavassa on osoitettu nykyistä kylärakennetta täydentävää ja laajentavaa rakentamista. Osayleiskaavassa esitetty ratkaisu voidaan huomoida yhtenä rakennuslupa- / suunnittelutarveratkaisujen perusteena. Yleiskaavassa osoitetuille rakentamisalueille tulee rakentaminen suunnitella yleiskaavaa yksityiskohtaisemmalla asemakaavalla. AT kyläkeskusvyöhyke Osayleiskaavassa on osoitettu nykyistä kylärakennetta täydentävää rakentamista. Mm. yksittäiset asuinrakennuspaikat on merkitty kaavakartalle. Osayleiskaavassa esitetty ratkaisu voidaan huomoida yhtenä rakennuslupa- / suunnittelutarveratkaisujen perusteena. Yleiskaavassa osoitetuille tiiveimmille rakentamisalueilla tulee rakentaminen suunnitella yleiskaavaa yksityiskohtaisemmin. at Pienialainen lähes kylämäisen rakentamisen keskittymä Alueen rakentamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen sisäisen vesihuollon (vedenotto, jätevesien käsittely) järjestämiseen. at-1 Lähes kylämäisen rakentamisen kehittämisalue Aluetta voidaan kehittää nykyistä tehokkaampana guovllu luondo- ja kulturduovdagii. Jalges bealdoguovlluide ii gánnáhivčče hukset. Ođđa visttiid galggašii hukset kulturduovdaga eavttuiguin, nu ahte dievasmahttá dan dahje dálá visttiid ja vistejoavkkuid oktavuhtii. asemak Gilleguovddášguovlu, masa galgá sajádatlávva Oasseoppalašlávas lea ovdanbuktojuvvon dálá gilleráhkadusa dievasmahtti ja viidudeaddji huksen. Oasseoppalašlávas ovdanbuktojuvvon čovdosa sáhttá váldit vuhtii oktan huksenlohpe- / plánendárbočovdosiid ággan. Oppalašlávas čujuhuvvon huksenguovlluide galgá huksema plánet sajádatlávain, mii lea dárkilet go oppalašlávva. AT gilleguovddášavádat Oasseoppalašlávas leat čujuhuvvon dálá gilleráhkadusa dievasmahtti huksenbáikkit. Ee. ovttaskas ássanvistebáikkit leat merkejuvvon lávvakártii. Oasseoppalašlávas árvaluvvon čovdosa sáhttá váldit vuhtii oktan vuođđun huksenlohpe- / plánendárbočovdosiid dagadettiin. Oppalašlávas čujuhuvvon lávgadeamos huksenguovlluin galgá huksema plánet dárkileappot go oppalašláva mielde. at Smávvalágan measta gililágan huksenčohkiideapmi Guovllu huksemis galgá giddet erenoamáš fuopmášumi guovllu siskkáldas čáhcefuolahusa (čáhceváldin, bázahusčáziid gieđahallan) lágideapmái. at-1 Measta gililágan huksema ovddidanguovlu Guovllu sáhttá ovddidit gilleguovddážii dorjejeaddji, dálá 10 beliggenhet, plassering, utforming, materialer, dimensjonering og farge være tilpasset til områdets naturog kulturlandskap. Bygging i åpent åkerområde bør unngås. Nye bygninger bør plasseres ut fra kulturlandskapets betingelser, slik at man gjør det mer komplett, eller i tilknytning til eksisterende bygninger og bygningsgrupper. asemak Sentrumsområde som skal ha reguleringsplan I kommunedelplanen har man anvist bygging som kompletterer og utvider eksisterende tettstedsstruktur. Løsningen som presenteres i kommunedelplanen kan betraktes som ett av grunnlagene for avgjørelser om byggetillatelse/ planbehov. I de områder som planen regulerer til bygging, skal byggingen planlegges med en reguleringsplan, som er mer detaljert enn kommmunedelplanen. AT Bygdesentersone Kommunedelplanen har tilvist utbygging som supplerer tettstedstrukturen. På plankartet er det bl.a. merket enkeltstående byggeplasser. Løsningen presentert i kommunedelplanen kan betraktes som ett av utgangspunktene for avgjørelser av byggetillatelser/ planbehov. I tettest bygde utbyggingsområder ifølge kommuneplanen, skal utbyggingen planlegges mer detaljert enn i kommuneplanen. at En mindre konsentrasjon av utbygging av nesten tettstedkarakter Ved utbygging av arealet skal det legges spesiell vekt på organisering av de interne vanntjenester (vannforsyning, avløpsbehandling). at-1 Område for utvikling av utbygging av nesten tettstedkarakter Området kan utvikles som et mer effektivt utbyggings-

11 kyläkeskukseen tukeutuva rakentamisen alueena edellyttäen, että alueelle laaditaan yleiskaavaa yksityiskohtaisempi suunnitelma, jossa tulee ratkaista myös alueen sisäisen vesihuollon järjestäminen. dili ektui beaktilet huksenguovlun dainna eavttuin, ahte guvlui dahkkojuvvo dárkilet plána go oppalašlávva. Dáinna plánain galgá lágiduvvot maiddái guovllu siskkáldas čáhcefuolahus. 11 område som støtter seg til bygdesenteret, forutsatt at det utarbeides en mer detaljert arealplan for området, som også omfatter en løsning for den interne vannfortjenesten for området. SM Muinaismuistolain (295/63) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty. Aluetta koskevat maankäyttösuunnitelmat on lähetettävä lausuntoa varten museoviranomaisille (kohdenumero viittaa kaavaselostukseen). SM Dološmuitolága (295/63) vuođul ráfáidahtton giddes dološbázahus. Dološbázahusa ii oaččo roggat, gokčat dahje muđui duohtadit. Guvlui guoskevaš eanageavahanplánat galget sáddejuvvot cealkámuša várás museaeiseválddiide (čuozáhatnummir čujuha lávvačilgehussii) SM Et fast kulturminne fredet med hjemmel av kulturminneloven (295/63). Graving, overdekking og andre inngrep mot kulturminnet er forbudt. Arealplaner som angår området skal sendes museumsmyndigheter for uttalelse (objektnummer henviser til planbeskrivelsen). SR Suojeltava rakennus tai muu kohde Kulttuurihistoriallisesti, rakennushistoriallisesti tai maiseman kannalta arvokas maankäyttö-ja rakennuslain perusteella suojeltavaksi tarkoitettu rakennus, rakennusryhmä tai muu kohde (kohdenumero viittaa kaavaselostukseen). Kaavamääräys: Maankäyttö- ja rakennuslain 41.2 :n ja 127 :n nojalla määrätään, että rakennusta / rakennusryhmää tai muuta kohdetta ei saa purkaa eikä niiden ulkoasua muuttaa siten, että niiden kulttuurihistoriallisesti arvokas tai kylämiljöön / ympäristön kannalta arvokas luonne turmeltuu. SR Suodjalanvuloš visti dahje eará čuozáhat Kulturhistorjjálaččat, huksenhistorjjálaččat dahje duovdaga dáfus divrras, eanageavahan- ja huksenlága vuođul suodjalit oaivvilduvvon visti, vistejoavku dahje eará čuozáhat (čuozáhatnummir čujuha lávvačilgehussii). Lávvamearrádus: Eanageavahan- ja huksenlága 41.2 :a ja 127 :a vuođul mearriduvvo ahte vistti / vistejoavkku dahje eará čuozáhaga ii oaččo gaikut iige daid bajiloainnu rievdadit nu, ahte daid kulturhistorjjálaččat divrras dahje gillegova / birrasa dáfus divrras iešláhki billašuvvá. SR Verneverdig bygning eller et annet verneverdig objekt En kulturhistorisk, bygningshistorisk eller landskapsmessig verdifull bygning, bygningsgruppe eller et annet objekt, som med hjemmel i arealdisponerings- og byggingsloven er tenkt fredet (objektnummer henviser til planbeskrivelsen). Reguleringsbestemmelse. Med hjemmel i arealdisponerings- og byggingsloven ledd og 127 bestemmes det at bygningen/ bygningsgruppen eller et annet objekt ikke skal rives eller eksteriøret til slike endres på en måte som ødelegger deres kulturhistorisk verdifulle eller for bygdemiljøet/ miljøet verdifulle karakter. SR-1 Kulttuurihistoriallisesti, rakennushistoriallisesti tai maisemakuvan kannalta arvokas rakennus, rakennusryhmä tai muu kohde (kohdenumero viittaa kaavaselostukseen). Kaavasuositus: Rakennuksia tai kohdetta ei tulisi ilman pakottavaa syytä purkaa eikä niiden ulkoasua muuttaa siten, että niiden SR-1 Kulturhistorjjálaččat, huksenhistorjjálaččat dahje duovddagova dáfus divrras visti, vistejoavku dahje eará čuozáhat (čuozáhatnummir čujuha lávvačilgehussii). Lávvaávžžuhus: Visttiid dahje čuozáhaga ii galggašii almmá bákkolaš siva haga gaikut iige daid bajiloainnu rievdadit nu, ahte daid SR-1 En kulturhistorisk, bygningshistorisk eller landskapsmessig verdifull bygning, bygningsgruppe eller et annet objekt (objektnummeret henviser til planbeskrivelsen). Plananbefaling: Bygninger eller objekt bør ikke rives uten tvingende grunn og eksteriøret av dem ikke endres slik at deres

12 kulttuurihistoariallisesti arvokas tai kylämiljöön kannalta arvokas luonne turmeltuu. kulturhistorjjálaččat divrras dahje gillegova dáfus divrras iešláhki billašuvvá. 12 kulturhistorisk verdifulle eller for bygdemiljøet verdifulle karakter blir ødelagt. srk-1 Kirkkolain 14 luvun 5 :n nojalla suojeltu kirkollinen rakennus. Korjaus- ja muutostöissä on pyydettävä Museoviraston lausunto. srk-1 Girkolága 14 logu 5 :a vuođul suodjaluvvon girkolaš visti. Divvun- ja nuppástuhttinbargguin galgá bivdit Museovirasto cealkámuša. srk-1 En kirkelig bygning vernet med hjemmel i Kirkelovens kapittel Reparasjons- og endringsarbeid skal sendes til høring i Museiverket. Olevan rakennuspaikan likimääräinen sijainti. Gokko dálá huksenbáiki sullii lea? Omtrentlig beliggenhet av en eksisterende byggeplass. Uuden rakennuspaikan likimääräinen sijainti. Gokko ođđa huksenbáiki sullii boađášii? Omtrentlig beliggenhet av en ny byggeplass. 500 Luku merkinnän alapuolella osoittaa alueen rakennusoikeuden kokonaismäärän (k-m2) 500 Lohku merkema vuolábealde čujuha guovllu huksenvuoigatvuođaid ollesmeari (g-m 2 ). 500 Tallet under koden viser til den totale byggeretten i området (k-m2) 3 Luku merkinnän alapuolella osoittaa alueen rakennuspaikkojen enimmäismäärän. 3 Lohku merkema vuolábealde čujuha guovllu huksenbáikkiid alimusmeari. 3 Tallet under koden viser det maksimale antallet av byggeplasser i området. 500 / 3 Lukupari merkinnän alapuolella osoittaa vaihtoehtoisesti joko alueen rakennusoikeuden kokonaismäärän (k-m2) tai alueen rakennuspaikkojen enimmäismäärän. 500 / 3 Lohkopárra merkema vuolábealde čujuha juogo guovllu huksenvuoigatvuođa ollesmeari (g-m 2 ) dahje guovllu huksenbáikkiid alimusmeari. 500 / 3 Tallparet under koden viser alternativt enten hele områdets totale byggerett (k-m2) eller det maksimale antallet byggeplasser i området. Yleiset määräykset ja suositukset Rakentaminen: Ranta-alueen ja -vyöhykkeen rakennusoikeus on tilakohtaisesti osoitettu AO-, AL-, RA-, RM- ja RLalueille. Osayleiskaava on näiden alueiden osalta laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 72.1 ja 72.2 :n mukaisesti siten, että rakennusluvat näille rakennuspaikoille voidaan myöntää suoraan osayleiskaavan pohjalta. Almmolaš mearrádusat ja ávžžuhusat Huksen: Gáddeguovllu ja -avádaga huksenvuoigatvuohta lea dálloguovdasaččat čujuhuvvon AO-, AL-, RA-, RM- ja RL- guovlluide. Oasseoppalašlávva lea dáid guovlluid hárrái dahkkojuvvon eanageavahan- ja huksenlága 72.1 ja 72.2 :a mielde nu, ahte huksenlobiid dáidda huksenbáikkiide sáhttá mieđihit njuolgga oasseoppalašláva vuođul almmá gáddesajádatláva haga. Generelle bestemmelser og anbefalinger Bygging Byggeretten i strandområde og -sone er anvist for den enkelte eiendommen i områder med kodene AO, AL, RA, RM og RL. Kommunedelplanen er for disse områdene utarbeidet iht. arealdisponerings- og byggingsloven 72, 1 ledd og 72, 2. ledd slik at byggetillatelser til disse områdene kan gis direkte med hjemmel i kommunedelplanen uten reguleringsplan for strandområde.

13 Tällä yleiskaavalla ei ole mitoitettu eikä osoitettu valtion hallinnoimien maiden rakennusoikeuksia. Metsähallituksen hallinnoimalle maalle asuin- tai lomarakennuksen rakennuspaikan muodostaminen, joka on tarpeen pääasiassa vaihtomaana Utsjoen kunnan alueen luonnonsuojelun toteuttamisessa, voidaan ratkaista erikseen joko ranta-asemakaavalla tai yksittäisellä poikkeamispäätöksellä, edellyttäen, että haettu rakentaminen sopeutuu yleiskaavan kokonaisuuteen eikä vaaranna sen ympäristötavoitteita. Yleiskaavan perusteella ei voida suoraan myöntää rakennuslupia ranta-asemakaava- tai asemakaava-alueille. Yleiskaavassa esitetty ratkaisu voidaan asemakaavoitettavaksi osoitetuilla alueilla, ennen kuin alueelle on laadittu asemakaava, huomoida yhtenä rakennuslupa- / suunnittelutarveratkaisujen perusteena. Maankäyttö- ja rakennuslain 43.2 :n perusteella määrätään, että ranta-alueelle tai -vyöhykkeelle sijoittuvilla M-1-, MA-, MU-1 ja MY-1 - alueilla ei ole rakennusoikeutta lukuunottamatta MU-1 alueilla erikseen sallittua rakentamista. Yleiskaavan estämättä rakennuslupa voidaan myöntää saamelaiskulttuuriin liittyvien elinkeinojen harjoittamisen kannalta tarpeellisten talous- ja apurakennusten rakentamiseen siten, että yksittäisen rakennuksen kerrosala rantavyöhykkeellä on enintään 40 m² ja rantavyöhykkeen ulkopuolella enintään 60 m². Rakentamiseen osoitettujen alueiden rajoista voidaan poiketa pohjakartan tarkkuusvaatimusten puitteissa. Rakennusten alimmat kastumiselle arat rakenteet tulee sijoittaa vähintään korkeustasolle hw/50 (keskimäärin 50 vuoden välein toistuva tulvaveden korkeus) + 1 m. Mikäli tällä tavoin saatu korkeus on havaintojen mukaan joskus ylitetty, tulee tämä ylin havaittu tulvakorkeus ottaa määrääväksi rakennuspaikkaa ja perustamiskorkeutta hyväksyttäessä. Dáinna oppalašlávain eai leat mihttejuvvon eaige čujuhuvvon stáhta hálddašan eatnamiid huksenvuoigatvuođat. Ássan- dahje luopmovistti huksenbáikki ráhkadeapmi Meahcceráđehusa hálddašan eatnamii, mii lea dárbbašlaš váldoáššálaččat lonuhaneatnamin Ohcejoga gieldda guovllu luonddugáhttema ollášuhttimis, sáhttá čovdojuvvot sierra juogo gáddesajádatlávain dahje ovttaskas spiehkasteapme-mearrádusain. Dán eaktun lea goittotge, ahte ohccojuvvon huksenplána heive oppalašláva ollisvuhtii iige uhkit dan birasulbmiliid. Oppalašláva vuođul ii sáhte njuolgga mieđihit huksenlobiid gáddesajádatlávva- dahje sajádatlávvaguovlluide. Oppalašlávas árvaluvvon čovdosa sáhttá guovlluin, maidda galgá sajádatlávva, váldit vuhtii oktan ággan huksenlohpe- / plánendárbočovdosiidda. Dát galgá dáhpáhuvvat ovdal sajádaláva dahkama. Eanageavahan- ja huksenlága 43.2 vuođul mearreduvvo, ahte gáddeguvlui dahje -avádahkii sajáiduvvi M-1-, MA-, MU-1 ja MY-1 -guovlluin ii leat huksenvuoigatvuohta vuhtiiválddekeahttá MU-1 -guovlluin sierra mieđihuvvon huksema. Oppalašláva easttekeahttá huksenlobi sáhttá mieđihit sámekultuvrii guoskevaš ealáhusaiguin bargama dáfus dárbbašlaš dállodoallo- ja doarjjavisttiid huksemii nu, ahte ovttaskas vistti geardeviidodat gáddeavádagas lea eanemustá 40 m 2. ja gáddeavádaga olggobealde eanemustá 60 m 2. Huksemii čujuhuvvon guovlluid rájiid hárrái sáhttá spiehkastit vuođđokártta dárkivuođagáibádusaid olis. Visttiid vuolimus rašis rusttegiid, mat sáhttet njuoskat, galgá bidjat uhcimustá allodatdássái hw/50 (gaskamearálaččat 50 jagi gaskkaid geardašuvvi dulvečázi allodat) + 1 m. Jos ná fidnejuvvon allodaga badjel dihtet goas nu mannan, de galgá bajimus áicojuvvon dulveallodat váldojuvvot vuođđun huksenbáikki ja vuođđudanallodaga dohkkehettiin. 13 Denne kommunedelplanen har ikke dimensjonert eller tilvist byggerett på statsgrunn. På grunn som forvaltes av Metsähallitus, kan regulering til bolig- eller feriehusformål, noe som det hovedsakelig er behov for i forbindelse med makeskifte for å verne natur i Utsjoki kommunes område, avgjøres særskilt enten med hjemmel i strandplan eller med enkeltvedtak om dispensasjon, under forutsetning av at utbygging som søkes, er tilpasset til helheten i kommuneplanen og ikke utgjør fare for miljømålene i den. Kommunedelplanen gir ikke direkte hjemmel til byggetillatelser i strandplan- eller reguleringsplanområder. Løsningen i kommunedelplanen kan i områder som skal få en reguleringsplan, før det er laget reguleringsplan for det, tas i betraktning som ett utgangspunkt for avgjørelser av byggetillatelser eller planbehov. Med hjemmel i arealdisponerings- og byggingslovens 43 annet ledd bestemmes det at M-1-, MA-, MU-1 og MY-1 områder som ligger i strandområdet eller -sonen, ikke har byggerett, bortsett fra spesielt tillatt bygging i MU-1- områder. Uten at kommunedelplanen er til hindring for det, kan byggetillatelse gis til bygging av uthus og støttebygninger som er nødvendige for utøvelse av næringer tilknyttet samisk kultur, slik at den enkelte bygnings bruttoareal ikke overstiger 40 m 2 i strandsonen og 60 m 2 utenfor strandsonen. Grensene til områder regulert for bygging kan avvikes innen rammen av nøyaktighetskrav til grunnlagskartet. Bygningers nederste konstruksjoner som er sårbare for vann, skal plasseres på minimum nivået hw/50 (flomvannshøyde som gjennomsnittlig opptrer med 50 års mellomrom) + 1 m. Hvis det slik beregnede nivået er i følge observasjoner noen gang overskredet, skal denne observerte flomvannstanden bli bestemmende for godkjenning av byggeplass og fundamenthøyde.

14 14 Rakennushankkeeseen ryhtyvän tulee osoittaa rakennuspaikan rakennettavuus ja tarvittaessa toimenpiteet rakennuspaikan vahvistamiseksi rakennusluvan yhteydessä maankäyttö- ja rakennusasetuksen 49 :n mukaisesti tehtävän selvityksen (perustamis- ja pohjaolosuhteet) lisäksi. Yleisten teiden varsilla ennen rakennusluvan myöntämistä on uusille rakennuspaikoille haettava liittymälupa tai liittymän käyttötarkoituksen muutoslupa. Uusia teitä rakennettaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, ettei niiden rakentamisesta aiheudu merkittäviä maisemallisia vaurioita. Alueiden rakentamisessa noudatetaan kunnan rakennusjärjestyksessä olevia määräyksiä, ellei kaavassa ole toisin osoitettu. Tulkintaohje rakennuslupamenettelyyn Rakennusluvat kaavan mukaisina määräyksen tarkoittamilla alueilla voidaan käsitellä suoraan yleiskaavan perusteella. Yleiskaavan muilla alueilla rakennuslupia käsiteltäessä otetaan huomioon kaavan oikeusvaikutukset seuraavasti: Ehdollisen rakentamisrajoituksen (43.1 ) alueet Esimerkiksi M-1, MA-, VL- ja MY-1 alueet rantavyöhykkeen tai alueen ulkopuolella. Ensin rakennuslupaviranomainen harkitsee, vaikeuttaako haettu hanke yleiskaavan toteutumista. Mikäli arvioidaan, että ei vaikeuta, lupa voidaan myöntää, jos muut rakennusluvan edellytykset täyttyvät. Vaikeutumista harkitaan kaavan tavoitteiden, haetun hankkeen, alueen olosuhteiden jne. kannalta. Dat, guhte álgá huksenfidnui, galgá čájehit huksenbáikki huksehahttivuođa ja dárbbu mielde doaibmabijuid huksenbáikki nannen dihte huksenlobi oktavuođas dan čielggadusa (vuođđudan- ja bodnedilálašvuođat) lassin, mii galgá dahkkojuvvot eanageavahan- ja huksenásahusa 49 :a mielde. Almmolaš geainnuid guorain galgá ođđa huksenbáikkiide ovdal huksenlobi mieđiheami ohcat geaidnolaktalobi dahje geaidnolavtta geavahanulbmila rievdadanlobi. Go ráhkaduvvojit ođđa geainnut, de galgá giddet erenoamáš fuopmášumi dasa, ahta daid ráhkadeapmi ii dagat mearkkašahtti duovdatlaš vahágiid. Guovlluid huksemis čuvvojuvvojit gieldda huksenortnegis daddjojuvvon mearrádusat, jos lávas ii leat nuppeláhkai čujuhuvvon. Tulkojupmeráva huksenlohpemeannudeapmai Huksenlobiid lávas čuovvu mearrádusas oaivvilduvvon guovlluide sáhttá gieđahallot njuolgga oppalašláva vuođul. Oppalašláva eará guovlluid huksenlobiid gieđahaladettiin váldojuvvo vuhtii láva vuoigatvuohtaváikkuhusat čuovvovaččat: Evttolaš huksenráddjehusa (43.1 ) guovllut Ovdamearkkadihte M-1, MA-, VL- ja MY-1 guovllut gáddeavádaga ja -guovllu olggobealde. Álggos huksenlohpevirgeoapmahaš árvvoštallá, hehttego ohccojuvvon fidnu oppalašláva ollášuvvama. Jus árvvoštallo, ahte hehtte, de lobi sáhttá mieđihit, jus eará huksenlobi gáibádusat ollášuvvet. Hehttejupmi árvvoštallo lává ulbmiliid, ohccojuvvon fidnu, guovllu diliid jed. vuođul. Den som setter i gang et byggeprosjekt skal dokumentere at byggeplassen egner seg for bygging og ved behov tiltak for å styrke byggeplassen, i tillegg til den utredningen (om fundamenterings- og grunnforhold) som ifølge arealdisponerings- og byggingsforskriften skal utarbeides i forbindelse med søknad om byggetillatelse. Nye byggeplasser langs offentlige veier skal, før byggetillatelse innvilges, søke om tillatelse til avkjørsel eller endring av bruksformålet med avkjørsel. Ved bygging av nye veier skal det legges spesiell vekt på at bygging av dem ikke medfører betydelige skader på landskapet. Ved utbygging av områder følges de bestemmelser som kommunens byggeforskrifter gir, om arealplanen ikke angir noe annet. Tolkingsinstruks for behandling av byggetillatelser Byggetillatelser i samsvar med arealplanen i områder hvor bestemmelsen gjelder, kan behandles direkte på grunnlag av kommuneplanens arealdel. Når det behandles byggetillatelser i andre områder omfattet av arealdelen, tas planens rettsvirkninger hensyn til på følgende måte: Områder for betinget byggebegrensning ( 43, annet ledd For eksempel M-1-, MA-, VL- og MY-1-områder utenfor strand sone eller -område. Først vurderer byggeløyvemyndigheten om prosjektet det søkes for, vanskeliggjør gjennomføring av arealplanen. Hvis det vurderes at det ikke vanskeliggjør, kan tillatelsen gis hvis andre forutsetninger for byggetillatelse er oppfylt. Vanskeliggjøring vurderes ut fra arealplanens mål, prosjektet, forholdene i området osv.

15 15 Jos arvioidaan, että vaikeuttaa, mutta luvan epäämisestä aiheutuu maanomistajalle huomattavaa haittaa, eikä kunta tai valtio (SL) lunasta aluetta tai suorita haitasta korvausta, lupa voidaan myöntää. Haitan aiheutumista maanomistajalle arvioidaan mm. sen mukaan, mitä muita mahdollisuuksia maanomistajalla on hankkeen sijoittamiselle ja esimerkiksi omistussuhteen muutoksia yleiskaavan hyväksymisen jälkeen ei oteta huomioon. Jos hanke vaikeuttaa, mutta ei aiheuta maanomistajalle huomattavaa haittaa, lupaa ei myönnetä. Tällöin on mahdollista hakea poikkeamista kaavasta. Poikkeamiselle ei tosin pääsääntöisesti näissä tilanteissa ole laissa säädettyjä edellytyksiä. Mahdollisen poikkeamisasian ratkaisee kunta. Ehdottoman rakentamisrajoituksen (43.2 ) alueet VR- ja MU-1- alueet sekä kaikki sellaiset rantavyöhykkeen tai alueen rajaamat alueet, joilla ei ole rakennusoikeutta. Ensin harkitaan samoin kuin edellä, vaikeuttaako hanke yleiskaavan toteutumista. Vaikeutumista harkitaan kaavan tavoitteiden, haetun hankkeen, alueen olosuhteiden jne. kannalta. Jos ei vaikeuta, lupa voidaan myöntää, jos muut rakennusluvan edellytykset täyttyvät. Pääsääntöisesti vain yleiskaavan mukainen hanke ei vaikeuta sen toteutumista. Jos vaikeuttaa eli pääsääntöisesti jos hanke poikkeaa yleiskaavan käyttötarkoituksesta tai määräyksestä, rakennusluvan edellytyksenä on poikkeamisen saaminen tästä rajoituksesta. Poikkeamisen ratkaisee pääsääntöisesti kunta (MRL ), kuitenkin rantavyöhykkeellä tai alueella uusien rakennusten poikkeamiset rakentamattomiksi osoitetuille alueille ratkaisee AYK (KHO 2006:89). Poikkeamisen edellytykset on säädetty lain 172 :ssä. Siten poikkeaminen ei saa mm. aiheuttaa Jus árvvoštallo, ahte hehtte, muhto biehttaleapmi lobi mieđiheamis dahká eanaeaiggádii fuomášahtti vahága, iige gielda dahje stáhta (SL) lono guovllu dahje mávsse hehttejumis buhtadusa, lobi sáhttá mieđihit. Vahága šaddan eanaeaiggádii árvvoštallo ee. dan mielde, mat eará vejolašvuođat eanáeaiggádis leat fidnu sajušteapmai ja ovdamearkkadihte eaiggátvuođa rievdademiid eai oppalašláva dohkkeheami maŋŋá váldde vuhtii. Jus fidnu hehtte, muhto ii daga eanaeaiggádii fuomášahtti vahága, lohpi ii mieđihuvvo. Dalle lea vejolašvuohta ohcat spiehkasteami lávvii. Spiekkasteapmai eai gal váldonjuolggaduslaččat leat dáid dáhpáhusain lágas ásahuvvon gáibádusat. Gielda mearreda vejolaš spiehkastanášši. Eavttohis huksenráddjehusa (43.2 ) guovllut VR- ja MU-1 -guovllut sihke buot dakkáraš gáddeavádaga ja -guovllu ráddjen guovllut, main ii leat huksenvuoigatvuohta. Álggos árvvoštallo seamma vugiin go ovdelis, hehttego fidnu oppalašláva ollášuvvama. Hehttejupmi árvvoštallo láva ulbmiliid, ohcojuvvon fidnu, guovllu diliid jed. vuođul. Jus ii hehtte, lobi sáhttá mieđihit, jus eará huksenlobi gáibádusat ollášuvvet. Váldonjuolggaduslaččat dušše dakkár fidnu, mii čuovvu oppalašláva, ii hehtte oppalašláva ollášuvvama. Jus hehtte, dahjege váldonjuolggaduslaččat jus fidnu spiehkkasa oppalašláva geavahanulbmilis dahje mearrádusas, huksenlobi gáibádussan lea spiehkastanlobi oažžun dán ráddjehusas. Spiehkasteami mearreda váldonjuolggaduslaččat gielda (MRL ), goittotge gáddeavádagas dahje -guovllus ođđa ráhkadusaid spiehkasteamit huksekeahtes guovlun oaivvilduvvon guovlluide čoavdá AYK (KHO 2006:89). Spiehkasteami Hvis det vurderes at det vanskeliggjør, men at avslag vil medføre grunneieren betydelig ulempe, og kommunen eller staten (SL) ikke innløser området eller betaler erstatning for ulempen, kan tillatelsen innvilges. Ulempene for grunneier vurderes bl.a. ut fra hvilke andre muligheter grunneier har for lokalisering av prosjektet, og det tas ikke hensyn til for eksempel endringer i eierforhold som har skjedd etter at kommuneplanens arealdel er vedtatt. Hvis prosjektet vanskeliggjør, men medfører ikke betydelig ulempe for grunneier, gis det ikke tillatelse. Da er det mulig å søke om dispensasjon fra arealplanen. Dispensasjon har riktignok som hovedregel ikke lovbestemte forutsetninger i slike tilfeller. En eventuell dispensasjonssak avgjøres av kommunen. Områder for absolutt byggebegrensning ( 43, annet ledd) VR- og MU-1-områder samt alle områder innenfor strandsoner eller -områder, som ikke har byggerett. Først foretas vurdering som ovenfor, av hvorvidt prosjektet vanskeliggjør gjennomføring av kommuneplanens arealdel. Vanskeliggjøring vurderes ut fra arealplanens mål, prosjektet, forholdene i området osv. Hvis det ikke vanskeliggjør, kan tillatelse gis, hvis andre forutsetninger for byggetillatelse er oppfylt. Hovedregelen er at bare prosjekt som er i samsvar med kommuneplanens arealdel, ikke vanskeliggjør gjennomføring av planen. Hvis det vanskeliggjør, dvs. hovedregelen er at hvis prosjektet avviker fra arealplanens bruksformål eller bestemmelse, er forutsetningen for å få byggetillatelse at man får dispensasjon fra denne begrensningen. Dispensasjon avgjøres som hovedregel av kommune (MRL 171, første ledd), i strandsonen eller -området likevel av AYK (regional miljøsenter), når det gjelder nybygg i områder som er regulert som ubebygd strandsone