3. Liikunnanohjaustoiminta Työtä ja Liikettä Keski-Pohjanmaalle projekti Liikuntalaitokset...6

Transkriptio

1 Sisällysluettelo Yleistä Kilpaurheilutoiminta Kuntourheilutoiminta Liikunnanohjaustoiminta Erityisryhmien liikunta Uimaopetus ja vauvauinti Vesijumpat ja muu liikuntatoiminta Työtä ja Liikettä Keski-Pohjanmaalle projekti Liikuntalaitokset Uimahalli Jäähalli Tekojäärata Jalkapallohalli Ulkojalkapallokentät Kokkolan Urheilutalo Oy Ulkoliikuntapaikat...8

2 2 Yleistä Mennyt vuosi on ollut jälleen tapahtumarikas. Liikuntatoimenjohtaja Marja Matturi-Slotten ollessa virkavapaana valittiin vs. liikuntatoimenjohtajaksi kuuden hakijan joukosta Jouni Airola, joka aloitti työnsä Halkokarin lähirinne, toinen Kokkolan valtakunnallistakin huomiota saaneista lähiliikuntapaikoista, valmistui ja avattiin käyttöön juhlallisin menoin Liikuntapoliittista ohjelmaa on työstänyt työryhmä (Timo Virolainen, Ann-Christine Mannström, Kim Huuhka, Maria-Liisa Tuomisto, Kati Myllymäki ja liikuntatoimenjohtaja) professori Kimmo Suomen johdolla kiitettävällä mielenkiinnolla käytännön kirjoitustyön jäädessä vs. liikuntatoimenjohtajan harteille, mutta työn laajuuden takia ohjelma valmistuu vasta keväällä Kokkolan Vapaa-aikakeskuksen kehittämistyöryhmän työryhmä eli hiljaiseloa kesän ja syksyn 2002, mutta vuoden loppua kohden uimahallin peruskorjaus- ja laajennusrakentamisen suunnittelussa päästiin pienin askelin eteenpäin. Marraskuun kokouksessaan lautakunta valitsi Kokkolan Vuoden 2002 liikuttajaksi Kokkola Cupin. Taloudellisesti vuosi oli varsin positiivinen, sillä lautakunta teki vaihteeksi plusmerkkisen tuloksen. Lautakunnan tulot ylittyivät ,86 eurolla ja menot alittuivat ,66 eurolla, joten toimintakate jäi ,52 euroa plussalle. Poistojen jälkeen tilikauden tulos oli yhteensä ,56 euroa positiivinen. 1. Liikuntatoimisto Liikuntatoimiston henkilökunnan kokonaismäärä on kahdeksan vakinaista ja seitsemän määräaikaista eli yhteensä 15 henkilöä. Liikuntatoimenjohtaja (kesäkuun 2002 alusta vs. liikuntatoimenjohtaja), halliemäntä, liikunnanohjaaja, projektityöntekijä sekä puolipäiväinen

3 3 toimistotyöntekijä työskentelivät liikuntatoimistossa, joka sijaitsee kaupungintalolla. Uimahallissa työskenteli kaksi kassaa, kolme uimavalvojaa sekä viisi määräaikaista työntekijää, jotka mm. toimivat vetäjinä erilaisissa ryhmissä sekä antoivat uimaopetusta. Ulkoliikuntapaikkojen hoito tapahtuu ostopalveluna teknisestä virastosta, jossa yhdistetty puisto- ja urheilualueiden osasto hoitaa ne. Uima- ja jäähallin kiinteistöjen hoito tapahtuu ostopalveluna teknisen viraston tilapalveluosastolta, jonka vastuulla ovat uima- ja jäähallin tekninen henkilökunta. 2. Kilpa- ja kuntourheilu 2.1 Kilpaurheilutoiminta 2.2 Kuntourheilutoiminta Vuonna 2002 lautakunta jakoi lasten ja nuorten ohjaustoimintaavustuksia yhteensä ,50 euroa 23 urheiluseuralle. Hiihdon Keski-Pohjanmaan Maakuntaviesti hiihdettiin Nivalassa. Kokkola oli mukana kolmella joukkueella. Sijoitukset olivat I-joukkueen osalta A-sarjassa neljästoista (14.), II-joukkueen osalta B- sarjassa 18 ja III-joukkueen osalta B-sarjassa 26. Kaupunginmestaruuskilpailuja on järjestetty mm. ammunnassa, maastojuoksussa, jalkapallossa, purjehduksessa, shakissa, tenniksessä ja yleisurheilussa. Liikuntatoimisto oli mukana Lumella liikkuen -kansanhiihtokampanjassa. Kokkolassa rekisteröitiin yhteensä suoritusta. V Koko perheen Kokkolahiihto hiihdettiin Hiihtoretkelle osallistui reilut henkeä. Kokkolahiihdon reitti kulki Elba-Harrbåda- Trullevin lomakylä-poroluoto-hällskäret-rastimaja. Koko reitin pituus oli yli 30 km. Jo perinteeksi muodostunut Turvallisesti pyörällä työmatkapyöräilykampanja järjestettiin koko kaupungin henkilöstölle Suorituksia kirjattiin kuukauden aikana kpl. Kaupungin henkilöstö järjestettiin syksyinen Kunnon Askel -kävelykampanja Suoritusten määrä oli kpl. Liikuntatoimisto on mukana terveysliikunnan työryhmässä, johon kuuluvat Kokkolanseudun terveyskeskus, Kokkolan Latu, Hakalahden

4 4 koulun liikunnanopettaja Kaija Kivilehto, Keski-Pohjanmaan Liikunta, Kälviän vapaa-aikatoimi ja Lohtajan vapaa-aikatoimi. Työryhmä on ollut mukana järjestämässä erilaisia tapahtumia, joista ensimmäinen oli maaliskuussa V Koko perheen Kokkola-hiihto, johon osallistui noin hiihtäjää. Perinteinen Kokkola-Kälviä pyöräilymaaottelu järjestettiin touko-elokuun aikana; kokkolalaisten suorituksia oli kpl. Maaottelun avaustapahtuma oli toukokuun alussa ja päätöstapahtuma Kokkolan Liikuntaviikon päätteeksi 8.9. Kälviä voitti maaottelun edellisvuosien tapaan. Kokkolan Liikuntaviikko järjestettiin jo kuudennen kerran Venetsialaisten jälkeisellä viikolla. Viikon aikana erilaisiin liikuntatapahtumiin osallistui reilut tuhat liikkujaa. Suurin ryhmä oli perjantaina Elbassa, kun yläasteen seiskaluokkalaisille järjestettiin pyöräretki luontopolkuineen. Kaikkiaan tapahtumaan osallistui 350 koululaista. 3. Liikunnanohjaustoiminta Ohjaustoiminnan määrä kasvaa vuosi vuodelta ja ylitti taas selkeästi budjetoidun. Ohjaustoiminnan käyntikerrat kasvoivat kerrasta käyntiin ja samalla kasvoivat ohjaustoiminnan tuotot (12.365,70 euroa) olivat 4.813,70 euroa budjetoitua suuremmat. Uimahallin peruskorjauksen avulla (ohjaus)toimintoja saataisiin edelleen laajennettua ja monipuolistettua. Liikuntatoimisto vastasi Kokkolan peruskoulujen uimaopetuksesta sekä järjesti kesällä uimakouluja hallissa ja rannalla. Ulkopaikkakuntalaisille oli myös uimakouluja kesällä. Vauvauinti, ohjattu liikunta eläkeläisille, veteraaneille ja erityisryhmille olivat myös liikuntatoimiston järjestämiä. 3.1 Erityisryhmien liikunta Liikuntatoimi on järjestänyt vuoden aikana seuraavanlaisia liikuntaryhmiä: - syöpäyhdistyksen vesijumppa - Ms-selkävesijumppa - kehitysvammaisten aikuisten liikuntaa 2 ryhmää - kehitysvammaisten lasten liikuntakerho - liikuntarajoitteisten vesijumppa - Ryhmät ovat toimineet 33 viikkoa ja niissä on käynyt viikoittain noin 70 kävijää. Vuoden aikana on toiminut kerran viikossa erityislasten uimakoulu. Ryhmässä kävi viikoittain 5 lasta. Kesällä järjestettiin myös

5 5 3.2 Uimaopetus ja vauvauinti 3.3 Vesijumpat ja muu liikuntatoiminta erityislasten uimakoulu, johon osallistui 10 lasta. Eri vammaisjärjestöjä avustettiin ilmaisilla tai osittain ilmaisilla uimahallikäynneillä, keilahallikäynneillä ja salivuoroilla. Avustettavia järjestöjä olivat mm reumayhdistys, syöpäyhdistys, invalidit, epilepsiayhdistys, kehitysvammaiset, kuulo-ja näkövammaiset, Kokkolanseudun hengitysyhdistys ja MBD-lapset. Yhteensä avustettavia järjestöjä oli 15. Peruskoulujen uimaopetukseen osallistui vuoden aikana lasta. Kesäkuussa järjestettiin koulunsa aloittaville lapsille uimakoulu uimahallissa, johon osallistui 99 lasta. Laajalahden uimarannalla järjestettiin heinäkuussa rantauimakoulu, johon osallistui 26 lasta. Folkhälsan i Öja rf järjesti Långön uimarannalla uimakoulun, johon osallistui 50 lasta. Vauvauinti on hyvin suosittua edelleen. Kevään ja syksyn aikana osallistui vauvauintiin 134 vauvaa. Ryhmät toimivat 31 viikon aikana sunnuntai- ja maanantai-aamupäivisin kuntoutusaltaassa. Vesijumppien suosio on kasvanut koko ajan. Ryhmät ovat täysiä. Liikuntatoimi on järjestänyt vuoden aikana seuraavia jumppia: - Eläkeläiset ja veteraanit; 5 ryhmää, n 120 jumpparia / viikko - Vesijumppaa kaikenikäisille; 2 ryhmää, 50 jumpparia / viikko - AQUA-jumppa syvässä altaassa; 4 ryhmää, n 70 osall. / viikko Salijumppaan eläkeikäisille naisille ja veteraaneille / yli 70 v miehille on osallistunut viikoittain noin 60 jumppaajaa. Keväällä ja syksyllä pyörivät sauvakävelyryhmät Halkokarilla ja Köykärillä ja niihin osallistui noin 35 kävelijää / viikko järjestettiin uimahallissa vesijumppakurssi. Kurssille osallistui 16 ohjauksesta kiinnostunutta ohjaajaa. Kurssin vetäjänä toimi Malla Grönlund SUH:ista. Huhtikuussa olimme mukana järjestämässä TULES-liikuntapäivää uimahallissa yhdessä mm Reumaliiton, reumayhdistyksen, Keski- Pohjanmaan Liikunnan ja Terveyskeskuksen kanssa. Toukokuussa järjestettiin ikäihmisille sauvakävelytapahtuma Suntin ympärillä. Vanhan Kallen viikolle suunniteltiin eläkeläisjärjestöjen kanssa sauvakävelytapahtumaa, mutta huonon kelin vuoksi sauvakävely muutettiin jumpaksi urheilutalolla.

6 6 4. Työtä ja Liikettä Keski-Pohjanmaalle projekti Työtä ja Liikettä Keski-Pohjanmaalle projektin kautta työllistyi vuoden 2002 aikana 29 yhdistelmätukeen oikeutettua pitkäaikaistyötöntä, 47 työharjoittelijaa ja 1 erityistyöllistämistuella palkattu henkilö. Yhdistelmätukityöllistetyistä jopa 17 henkilöä työskenteli ltapäiväkerhoissa ohjaajina. Työharjoittelijoista 15 toimi kouluissa liikunnanopettajien apulaisina ja 15 urheiluseuroissa toimistotehtävissä, kentänhoitajina, ohjaajina. Työllistämistavoitteen kokonaismäärä saavutettiin eli yhteensä 77 henkilöä. Yhdistelmätukikelpoisten määrä jäi tavoitteesta kuusi henkilöä vajaaksi, mutta työharjoittelijoiden määrä ylitettiin yli puolella tavoitteesta. Pääsääntöisesti liikunnallisiin koulutuksiin osallistui vuoden aikana 34 henkilöä. Uutena koulutuksena oli iltapäiväkerho-ohjaajille tarkoitettu viikon kestävä Starttikoulutus juuri ennen koulujen alkamista. Koulutus sisälsi Liikkuvan Iltapäivän ohjaajakoulutuksen, ensiapukoulutusta, askarteluohjausta, terveellisen välipalan valmistusta ja koulupsykologin luennon ylivilkkaan lapsen kohtaamisesta iltapäiväkerhossa. Vuoden lopussa lähetettiin kaikille yhdistelmätukityön päättäneille kysely, jossa kysyttiin heidän mielipiteitään työllistämisajastaan. Kyselyyn vastasi vajaa puolet ja pääsääntöisesti vastanneet henkilöt olivat tyytyväisiä saamiinsa kokemuksiin työssäoloajastaan. Noin puolet vastanneista olisi halunnut jatkaa työsuhdetta, jos/kun se olisi ollut mahdollista. Työllistäneille yhdistyksille tehtiin samansuuntainen kysely, johon vastasi vain muutama työnantaja. Vastanneiden yhdistysten kokemukset työllistämisestä olivat myös erittäin positiiviset. 5. Liikuntalaitokset 5.1 Uimahalli Uintikävijöitä oli Luku on edellisvuotta suurempi. Halli pidettiin vuosihuollon vuoksi suljettuna Tänä aikana uusittiin pesuhuoneiden valaisimet ja suurin osa suihkuista. Yksi sauna remontoitiin täysin. Kesän aikana korjattiin mm. kahvilaan menevän käytävän, allastilojen ja pukutiloihin menevän käytävän lasikatteet. Vuoden aikana järjestettiin nuorten SM-uinnit, Kokkouinnit, uimahyppyhyppykilpailut, uppopalloturnaus, yöuinti, vesidisco, Hyvän olon uintiviikonloppu, Tuki- ja liikuntaelinsairaiden valtakunnallinen tapahtuma, kinkku-uinnit sekä osallistuttiin valtakunnalliseen Ui kesäksi kuntoon -uintikampanjaan.

7 7 Vuoden aikana panostettiin ensiapu- ja hengenpelastuskoulutukseen. Osa valvojista kävi Työväenopiston järjestämän ensiapu II:n, kesäkuussa pidettiin Pelastuslaitoksen järjestämä päivän koulutus ja elokuussa SUH:n järjestämä Trimmikurssi. Näihin osallistui valvojien ja kassojen lisäksi myös laitosmiehiä, siivoojia sekä Simmarin ja Medirexin henkilökuntaa. Uimahallin tuotot olivat euroa. Tämä on euroa budjetoitua suurempi. 5.2 Jäähalli Jään käyttötunteja vuonna 2002 oli yhteensä 3.009, mutta jään käyttö väheni 158 tuntia vuoteen 2001 verrattuna. Jäävuoroja ei ollut ajalla Muiden tilojen käyttötunnit vuonna 2002 olivat ja vuonna 2001 yhteensä 1.534, joten vähennystä edellisvuoteen oli 415 tuntia. Jäähallissa järjestettiin suuri Osuuspankki 100 v. -juhla Jäähallin tuotot olivat 955,16 euroa budjetoitua suuremmat. Jäähallissa maalattiin kesän aikana alakäytävien seinät kokonaan sekä suurin osa yläkäytävien seinistä. Loppuvuodesta uusittiin hallin tekniikan valvontajärjestelmä. 5.3 Tekojäärata Tekojääradan käyttötunnit vähenivät edellisvuoden 744 tunnista 566 tuntiin. Samalla tuotto väheni eurosta euroon. Tekojäärataa käyttävät lähinnä koulut ja jonkin verran Hermeksen juniorit ja Pouttuliiga. Vakiovuoroja on vain muutama, koska hallin puolellakin on ollut mukavasti vuoroja saatavilla. Tekojääradan jäähdytysjärjestelmän muutamat vuotokohdat korjattiin. 5.4 Jalkapallohalli 5.5 Ulkojalkapallokentät Jalkapallohallin käyttötunnit vähenivät edellisvuoden tunnista tuntiin, mutta tuotot kasvoivat eurosta euroon. Käyttötunnit olivat 36 tuntia edellisvuotta pienemmät, koska myöhäisvuorot eivät enää ole kysyttyjä. Hallissa järjestettiin lukuisia junioriturnauksia. Ulkokenttien käyttötunnit (3.837) kasvoivat edellisvuodesta peräti tuntia ja samalla tuotot ( euroa) kasvoivat euroa. Muutokset johtuivat poikkeuksellisen pitkästä kesästä.

8 8 5.6 Kokkolan Urheilutalo Oy Kokkolan Urheilutalo Oy on osakeyhtiö, jossa Kokkolan kaupungilla on ollut osake-enemmistö (89 %). Kokkolan kaupunginhallitus hyväksyi Kokkolan Urheilutalo Oy:n omistuspohjaa koskevan uudelleenjärjestelyn, missä kaikki vähemmistöosakkuudet lunastetaan Kokkolan kaupungille. Vuoden 2002 lopussa Urheilutalo Oy:n osakkeista oli saatu lunastettua 99.5 % kaupungin haltuun. Kokkolan Urheilutalo Oy:llä on oma hallituksensa, joka hoitaa Urheilutalon operatiivisen johtamisen. Viime vuoden aikana liikuntalautakunnasta oli neljä jäsentä Kokkolan Urheilutalo Oy:n hallituksessa. Liikuntalautakunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja toimivat myös Kokkolan Urheilutalo Oy:n hallituksessa samoissa tehtävissä. Urheilutalossa työskentelee kolme vakituista työntekijää ja lisäksi muutama tilapäinen työntekijä pitkin toimintavuotta. 6. Ulkoliikuntapaikat Kokkola toimii monipuolisena liikuttajana antaen mahdollisuudet eri lajien kuntoliikkujille sekä kilpaurheilijoille toimia oman lajinsa parissa. Suorituspaikkoja on runsaasti joskin kaikki eivät ole enää nykyisten vaatimusten tasolla tai ovat jo aikansa palvelleet kuntalaisia. Liikuntapaikkatyöntekijät ovat kuitenkin kohtalaisen tyytyväisiä käyttäjiltä saatuun palautteeseen ja uskovat, että lähitulevaisuudessa suorituspaikat tullaan vähitellen kunnostamaan asianmukaiseen kuntoon. Kirkonmäen kentän peruskorjausta suunnittelemaan perustettiin työryhmä, jonka puheenjohtajaksi valittiin lautakunnan puheenjohtaja Timo Virolainen. Vuoden 2002 aikana peruskorjausta saatiin huomattavasti eteenpäin: Omana työnä valmistui alueen kuivatusjärjestelmä, pohjustustyöt ja jalkapalloviheriö, mutta urakoitsijan tekemänä yleisurheilun suorituspaikat. Peruskorjaus valmistuu heinäkuun 2003 loppuun mennessä. Hiihtoharrastus on vakiinnuttanut paikkansa kuntalaisten sydämissä. Suosituin hiihtomaasto on Santahaan valaistu latu. Kilpahiihtäjille ja vaativille harrastajille Köykärin maasto antaa kuitenkin enemmän haasteita. Keväällä suosiossa oleva merenjää oli täysin luonnon armoilla ollen joko lumeton tai jäät olivat liian heikot, mutta syksyllä hiihtokausi päästiin aloittamaan normaalia aikaisemmin. Luistelijat saivat nauttia perinteisten jääkiekkokaukaloiden ja muiden yleisluistelukenttien lisäksi Santahaassa olevista n. 400 metrin jäädytetyistä luisteluradoista. Alkuvuodesta Santahaassa järjestettiin moottoripyörien jäärata-ajot ko. luisteluradalla.

9 9 Jalkapallon harrastajat ovat suhteellisen tyytyväisiä lajin harjoittelumahollisuuksiin Kokkolassa, mutta kunnollinen ja omalle lajille varattu pyhättö on jatkuvasti keskusteluissa mukana. Keskusurheilukentän katsomoon laitettiin Helsingin Jääkenttäsäätiöltä hankitut kuppituolit, joiden avulla parannettiin katsojien mukavuutta. Keskusurheilukenttää siirretrettiin viisi metriä pääkatsomoon päin Kirkonmäeltä tuodun siirtonurmen avulla ja samalla kenttä tulee levenemään seuraavalle kaudelle noin kolme metriä. Kirkonmäen jalkapalloalueen rakentaminen etenee alkuperäisen aikataulun mukaisesti. Vuoden 2002 aikana valmistui alueelle neljännestä (4.) täysimittaisesta viheriöstä 2/3, ja koko kenttä saadaan käyttöön syksyllä Lähiliikuntapaikkarakentaminen jatkui Halkokarin lähirinteen osalta. Hanke valmistui kokonaisuudessaan vuoden 2002 aikana. Osallistumishankkeina toteutetut lähiliikuntapaikat saivat jatkoa Koivuhakaan toteutetun lähiliikuntapaikan muodossa, jonne valmistui uusi lähiliikuntapaikka, mutta skeittiramppien vieminen paikalleen jäi kevääseen Uimarantojen kunnossapito kohdistuu pitkälti niiden puhtauteen ja turvallisuuteen. Tämän hetkinen tilanne uimarantojen kehittämisen suhteen on pysähtyneessä tilassa. Kuntoratojen parantaminen jatkuu hitaasti mutta varmasti. Jokilaakson kuntoradan pohjustustyöt saatiin päätökseen vuonna 2002, vaikka puruttaminen siirtyi vuodelle Länsi-Suomen ympäristökeskus on vahvisti liikuntalautakunnan päätöksen ulkoilureittisuunnitelmasta, joka käsittää ympärivuotiseen käyttöön suunnitellun Trullevin ulkoilureitin Kaanaanmaantieltä Rastimajalle. Ulkoilureitti on tarkoitettu hiihto- ja patikkareitiksi ja se on ensimmäinen osa kaksivaiheisesta hankkeesta, jonka toisessa vaiheessa reittiä on tarkoitus jatkaa Rastimajalta Trullevin kalasatamaan asti. Koirien avulla tapahtuvan valjakkohiihdon harrastajien käyttöön luotiin heidän pyynnöstään harjoittelualue hiekkatielle Santahaan ulkoilualueen yhteyteen. Nykyisten määrärahojen puitteissa liikuntapaikkojen rakentaminen ja hoito pysyy jatkossakin suhteellisen samanlaisena. Käyttäjiltä saadun palautteen myötä joitakin toimintoja on voitu lisätä, mutta minkäänlaisiin suurempiin muutoksiin ei pystytä tämän hetkisin voimavaroin. Liikuntapoliittisen ohjelman avulla liikuntapaikkojen suurimmat ongelmakohdat saadaan kokonaisuutena päättäjien tietoon.